Kaupunki & Aika. Kotkan Satamaportin ajallinen kaupunkisuunnitelma. by Hilla R

Kaupunki & aika Urbaanin teollisuuskesannon ajallinen kaupunkisuunnittelu Case Satamaportti, Kotka Hilla Rudanko Diplomityö 23.2.2011 Aalto-yliopisto / Insinöör itieteiden kor keakoulu / Ar kkitehtuur in laitos

Kaupunki & aika

Urbaanin teollisuuskesannon ajallinen kaupunkisuunnittelu Case Satamaportti, Kotka Tekijä: Hilla Rudanko Valvoja: prof. Trevor Harris Ohjaaja: prof. Ilmari Lahdelma Diplomityö Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos 23.2.2011 Espoo

Timed urbanism

Designing the transformation of an urban brownfield Case Satamaportti, Kotka Author: Hilla Rudanko Supervisor: prof. Trevor Harris Tutor: prof. Ilmari Lahdelma Master’s thesis Aalto University School of Engineering and Architecture Department of Architecture 23.2.2011 Espoo, Finland

„Giving shape to a community and moulding its activities is urban design. It deals with the dynamic features in space, but in time as well.“

-- Richard Neutra in ‚Synthesis‘ (1957)

DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Diplomityö käsittelee urbaanien teollisuuskesantojen kaupunkikehitystä. Suunnitt e l u e s i m e r k k i n ä o n Ko t k a n K a n t a s a t a m a n S a t a m a p o r t t i , j o k a s i j a i t s e e Ko t k a n s a a r e n pohjoisrannalla, keskustan kaupunkirakenteen ja entisen satama-alueen rajalla.

Kolmas osa, “Strategia”, esittelee ajallisen k a u p u n k i s u u n n i t t e l u n s t r a t e g i a n S a t a m a p o rtille . Strategiaan liittyy tulevaisuusanalyysi, jonka per usteella erilaiset tulevaisuuskenaariot asetetaan mahdollisuusjanalle pienestä muutoksesta suureen.

Ty ö n t a v o i t t e e n a o n a n a l y s o i d a k a u p u n k i suunnittelun mahdollisuuksia perinteisessä satamakaupungissa, jonka keskeisiltä alueilta teollisuus on muuttamassa pois. Kaupungin satamaidentiteetin säilyttämiseksi ja toisaalta uuden alueen kehittämiseksi tar vitaan strategia, joka joustaa pienen kaupungin kasvun mukaan.

Viimeisessä “Visiot” -osassa esitellään Satamapor tin tulevaisuusvisiot. Ensin käydään läpi suunnitelman askeleet, jotka per ustuvat kontekstiin ja tulevaisuusanalyysiin: viheralueet, yhteydet, rakennusmassat, mahdolliset käytöt. Sen jälkeen askeleet kootaan yhteen tulevaisuusskenaarioiksi, jotka on illustroitu kollaasein ja tar inoin. Näin lukijalle muodostuu mielikuva vaiheittain kasvavan kaupungin luonteesta kasvun eri vaiheissa. Pienen kaupungin talous ja tulevaisuusnäkymät vaativat suunnittelulta joustoa - niinpä skenaariot toimivat kukin myös lopullisina suunnitelmina Satamapor tille . Uuteen käyttöön avautuvan teollisuuskesannon identiteetti on her kkä, ja yhden suur idean suunnitelma voi johtaa sen katoamiseen. Suunnittelu tulee tehdä pienin askelin, jotka tähtäävät paikan oman tarinan jatkamiseen historiasta tulevaisuuksiin.

Ty ö n e n s i m m ä i n e n o s a , “ Te o r i a ” , k ä s i t t e l e e kaupunkisuunnittelijan roolin mur rosta per inteisestä kaavasuunnittelijasta aktiiviseks i t a r i n a n k e r t o j a k s i . Te o r i a o s a s s a p o h d i t a a n myös aikaulottuvuuden huomioimista kaupunkisuunnittelussa ja esitään joustavia työkaluja staattisen kaavasuunnittelun r innalle . Esimer kkeinä esitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja projekteja, joissa kaupunkialueiden luonnetta ja toimintoja on kehitetty kaukokatseisella ajallisella suunnittelulla. Seur aava osa, “Konteksti”, esittelee Kotkan s a t a m a k a u p u n g i n h i s t o r i a n j a n y k y h e t k e n . Te k i j ä a n a l y s o i S a t a m a p o r t i n k e h i t t ä m i s e n m e rkitystä ympäröivän seudun mittakaavassa ja Kotkan kaupunkihistorian jatkumossa.

-4-

Avainsanat: ajallinen kaupunkisuunnittelu, teollisuus- / satamakesannot, tulevaisuuden tutkimus, Kotka, Kantasatama, Satamapor tti

A B S T R AC T O F M A S T E R â&#x20AC;&#x2122; S T H E S I S T h i s m a s t e r â&#x20AC;&#x2122;s t h e s i s d e a l s w i t h t r a n s f o r m a t i o n o f u r b a n b r o w n f i e l d a r e a s i n t h e t o w n o f Ko tka, Finland. The design site is situated on the N o r t h e r n s h o r e o f Ko t k a i s l a n d , o n t h e b o r d e r of urban fabric and the former cargo port. The aim of the thesis is to analyse the urban design circumstances in a small town, which gets a chance to develop its formerly industrial areas n e a r t h e u r b a n c o r e . To p r e s e r v e t h e l o c a l i d e n tity and to incorporate the newly opened area in the urban structure and daily routes, a flexible transformation is suggested. The fir st par t of the thesis deals with changing roles of an urban designer and the necessity of including a time dimension in urban design. The par t forms a theoretical background for the strategy of timed urbanism: time-based urban development in urban brownfield areas, where there is a delicate identity and potential for self-organizing a c t i v i t y.

The last past is the design for Satamapor tti. At fir st the design steps are presented, der ivi n g f r o m t h e p l a c e â&#x20AC;&#x2122;s i d e n t i t y : b u i l d i n g m a s s e s , green spaces, connections and proposed activities. Then the elements are or ganized into future scenar ios, moments on the flexible timeline, which are presented with collage images and shor t stories. The future scenarios can be understood as phases of one single plan, but as final designs as well. It might be that the development never teaches the last scenar io stage - either because of the lack of funding, of because of the will of people . The idea is to leave space for flexbility: the identity of a newly opened, but still ver y old area is something that too m u c h u r b a n d e s i g n c a n v e r y e a s i l y d e s t r o y. T h e steps taken should be small, each one aiming at ghostwriting the real stor y of the place.

The second par t presents the context of Kotka i n d i f f e r e n t s c a l e s o f p l a n n i n g a n d u r b a n h i s t o r y. The author analyses the urban str ucture , existing problematics and presented visions around the focus site. In the third par t, a timed urbanism strategy for Satamapor tti case is suggested. It includes a future study and a timeline tool for a flexible presentation of future scenarios of Satamapor tti.

-5-

Key words: timed urbanism, industr ial / harbor / brownfield urbanism, future studies, Kotka, Kantasatama, Satamapor tti

SATAMAPORTIN TARINA...

...IDĂ&#x201E;N KAUPPASATAMASTA...

Kotkan Kantasatama 1890-luvulla (Kymenlaakson maakuntamuseo, 2010)

...TYHJÄKSI ASFALTTIKENTÄKSI...

Satamaportin alue Kantasatamassa 2010 (Google Maps 1.12.2010)

...JA TULEVAISUUKSIIN. “Sen jälkeen kun saimme Vellamon, kaikki on mahdollista.” - Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf

Vuonna 2008 valmistunut merimuseo Vellamo Kantasataman Pohjoislaiturilla (kuva: kuvakotka.blogspot.com, 2010)

Satamaportin tulevaisuusvisioita

ESIPUHE Syksyllä 2010 tapasin professor i Tr e v o r H a r r i s i n s a a d a k s e n i n e u v o j a K o t k a n - d i p l o m i t y ö h ö n i . Ty ö n i o l i alkanut sataman reuna-alueen korttelisuunnitelmasta, mutta työnkuvani oli laajentunut hiljalleen uusille toimintakentille. Olin ehtinyt osallistua kansaiväliseen paneeliin Kotkansaaren tulevaisuudesta, pohtia satamavisioita kaupungin johdon kanssa, kerätä tietoa sataman histor iasta ja kehityksen trendeistä sekä luonnostella tyhjentyvien satamarakennusten väliaikaiskäyttöjä. Sataman tulevaisuus kiinnosti minua kokonaisuudessaan, ja valittujen kor ttelien suunnitteleminen tuntui ir ralliselta ilman eheää ajallista visiota. Tiesin, mitä halusin tehdä, mutta olin huolissani roolistani: ylitänkö kaupunkisuunnittelijan tehtävän rajat? Onko niitä? Tr e v n e u v o i m i n u a m ä ä r i t t e l e m ä ä n i t s e tehtäväni ja roolini. ”Arkkitehdilla voi olla monta roolia. Tär keintä on nähdä laajasti ja kiteyttää, sitten syöttää pallo seuraavalle. Kääntää pessimismi o p t i m i s m i k s i , r r r a v i s t e l l a k o k o p o r u k k a .”

Trevor Harrisin luonnos kaupunkisuunnittelija-arkkitehdin roolista. Arkkitehti syöttää, ja joukkue tekee maalin. (15.10.2010)

- 16 -

Tu t u s t u i n K o t k a n k a u p u n k i i n v u o d e n 2 0 1 0 alussa ensimmäistä ker taa kaupunkisuunnittelijana. Olin käynyt Kotkassa useita ker toja lapsena, sillä isäni on sieltä kotoisin. Muistot olivat kuitenkin kaukaisia, ja mieleeni jäi vain tunnelma: lokit, merituuli, tehtaiden haju. Tu l i n K o t k a a n p i t k ä s t ä a i k a a A r k k i t e h t i p ä i viä järjestelemään, ja innostuin Kotkansaar e n m a h d o l l i s u u k s i s t a . Va l t a v a K a n t a s a t a m a odotti uutta elämää satamatoimintojen l ä h d e t t y ä , j a m e r i k e s k u s Ve l l a m o o s o i t t i j o suuntaa uuden kaupunkikulttuur in muod o s t u m i s e l l e . Va p a u t u v a t u r b a a n i t t e o l l i suuskesannot olivat kiinnostaneet minua jo aiemmin, ja olin tutustunut er i mittakaavoj e n k e s a n t o k o h t e i s i i n N e w Yo r k i s s a j a K ö ö penhaminassa. Kuvittelin, miten pienessä Kotkassa satamakesannon onnistuneet visiot voisivat saada koko kaupungin kehityksen lentoon. Niinpä sovin kaupungin kanssa diplomityötoimeksiannosta. Ty ö n i a l k u p e r ä i s e n ä t a v o i t t e e n a o l i t u t k i a Kotkan kaupungin ajankohtaista kehitystä er i mittakaavoissa ja kiteyttää tutkimustyössä heräävät ajatukset sataman reunan, S a t a m a p o r t i n , k a u p u n k i s u u n n i t e l m a a n . Tu t kimusosuutta työstäessäni keskustelin usein Kotkan kaupunkisuunnittelijoiden kanssa Kantasatamasta, sen tulevaisuudesta ja toim i j o i s t a . O s a l l i s t u i n k e s ä l l ä 2 0 1 0 AC S I seminaariin, jossa työstimme kansaivälisen asiantuntijar yhmän kanssa rapor tin Kotkan kaupunkilaisidentiteetin vahvistamisesta.

Kaikissa keskusteluissa esiin nousi jatkuvuuden, joustavuuden ja kaukokatseisen suunnittelun tar ve sekä kotkalaisen identiteetin säilyttäminen ja vahvistaminen. Pienessä kaupungissa asiat tapahtuvat hitaasti, mutta silti pitäisi nähdä suuria kokonaisuuksia ja suunnitella paitsi fyysistä, myös sosiaalista ympäristöä. Ensimmäisenä sain valmiiksi kaupunkikontekstin tutkimuksen, joka on tämän työn toinen kappale, ”Konteksti”. Sen valmistuttua kohtasin kriisin ja jouduin pohtimaan tehtävääni uudestaan. Minulla oli kattava analyysi Kotkan Kantasataman historiasta, kehityssuunnista, luonteenpiir teistä, tämänhetkisistä suunnitelmista ja kaupunkirakenteesta. Kuinka voisin kiteyttää tämän työn hedelmät yhteen kor ttelisuunnitelmaan? Halusin vastata Kotkan tarpeisiin joustavalla ja kaukokatseisella toimintasuunnitelmalla. Olisiko kaava lainkaan oikea työkalu kuvaamaan tämän satama-alueen tulevaisuutta? Mitä työkaluja kaupunkisuunnittelijalla on käytetävissä? Ta v o i t t e e n a o l i s a t a m a n r e u n a n a v a a m i n e n kaupunkilaisille eläväksi kohtaamispaikaksi, joka säilyttää satamaluonteensa ja ker too histor iastaan. Tässä tavoitteessa onnistuminen ei r iipu niinkään r akennusten muodosta tai kerroalasta - se riippuu yhteisestä visiosta, aktiivisista toimijoista ja hyker r yttävästä innostuksen tunteesta, joka suunnittelijan pitäisi osata herättää kaupunkilaisissa saadakseen heidät ottamaan paikan

haltuun. Tämä visionäärin työ tulisi tehdä ennen kaavaa, ja siihen tar ttuminen tuntui minusta oikealta. Löytääkseni oikean toimintatavan tutkin kaupunkisuunnittelijan muuttuvaa roolia. Ty ö n e n s i m m ä i n e n o s a , ” Te o r i a ” , k o o s t u u tästä tutkimustyöstä. Luin kirjoituksia kaupunkisuunnittelun (urban design) lyhyestä histor iasta 1900-luvun puolivälistä nykyhetkeen ja tunnistin kirjoittajien havainnoista samoja ongelmia kuin omani. Ajatukset kaupunkisuunnittelijan roolista innostajana ja tarinanker tojana puhuttelivat minua, ja ver tasin niitä tuntemieni suunnittelijoiden metodiikkaan. Visionäär iset tavoitteeni saivat muodon, ja suunnitelmaosuudessa (Strategia ja visiot) laadin Satamapor tille ajallisen kaupunkisuunnitelman. Ajallinen kaupunkisuunnitelma ehdottaa Satamapor tille rakentamista ja toimintaa mahdollisuusjanalla pienestä muutoksesta suureen. Näin hidaskin kehitys saa muodon ja aikaulottuvuus näkyy suunnittelussa. Sama työskentelytapa on sovellettavissa useiden her kkien kaupunkikesantojen suunnittelussa. ja toivon työni innostavan kaupunkisuunnittelijoita visiönääreiksi. To i v o n , e t t ä t y ö n i l u o i n n o s t u s t a , h u v i t u s t a ja kaukokatseisia keskusteluja. Helsingissä 23.2.2011 Hilla Rudanko

- 17 -

S I S Ä LT Ö

TIIVISTELMÄ / ABSTRACT ESIPUHE sivu TEORIA 01.1 01.2 01.3 01.4

21 24 30 38

Kaupunkisuunnittelu nyt? Kaupunkisuunnittelija haamukirjoittajana Ajallinen kaupunkisuunnittelu Urbaanit teollisuuskesannot

KONTEKSTI 0 2 . 1 Ko t k a . K a u p u n g i n i d e n t i t e e t t i j a k o n t e k s t i t 02.2 HIST ORIA. Sa tamaportti kaupungin keskuksena 02.3 NYKYHETKI. Sa tamaportti kaupungin laidalla 02.4 Kantasa taman kehitys. Artikkelikooste 02.5 Sa tamaportin suunnittelun lähtökohda t

45 61 79 89 95

S T R AT E G I A 03.1 Suunnittelumetodi 0 3 . 2 T U L E VA I S U U S . T u l e v a i s u u s p y ö r ä j a m a h d o l l i s u u s j a n a 03.3 Ajallinen kaupunkisuunnitelma: Kehitysaskeleet, aikajana ja alkustra tegia t

110 112 114

V I S I OT Ta r i n a t j a k o l l a a s i t

135

LÄHTEET JÄ L K I S A N AT

- 18 -

SUUNNITTELUALUE KOT K A N S A A R E L L A

871:7:1

Kyminkartano

Kotkansaaren ilmakuva (Kotkan kaupunki 2010)

- 19 -

TEORIA KO N T E K S T I S T R AT E G I A V I S I OT

„Cities can no longer be linearly predicted and planned, but need to become complex adaptive models with different forms of engagement. It is time for real time urbanism: devolving control from the centre to individuals, and retreating from universal truths to particular contingent opportunities. But because this kind of urbanism is dependent on relativity it needs a new set of tools for defining relationships. Architecture will create parametrics rather than objects, with architects becoming more like DJs than the urban planners of the 20th century...“

- Inderpaul Johar,

‚Towards real time urbanism‘ (2010)

- 22 -

KAUPUNKISUUNNITTELU NYT? Kaupunkisuunnittelu on nuori käsite . Sen englanninkielinen vastine, urban design, tuli käyttöön vasta 1950-luvulla Yhdysvalloissa. Alan katsotaan syntyneen vuoden 1956 Har vardin konferenssissa, jonka tuloksena ar vostettuun yliopistoon per ustettiin ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelun oppituoli. Uuden alan tar koituksena oli kuroa umpeen aukkoa yhdyskuntasuunnittelun (planning) ja ar kkitehtuurin välillä ja vastata kaupungistuvan maailmaan haasteisiin. Huomattiin, että kaupungit tar vitsevat tar kempaa suunnittelua kuin infrastr uktuurin jäsentäm i s t ä . ( K r i e g e r, 2 0 0 9 )

elinkelpoiseksi ja houkuttelevaksi asuinympäristöksi. Myös urbaanien teollisuusalueiden suunnittelu uuteen käyttöön on ajankohtainen haaste jälkiteollisissa länsimaissa. Niinpä sen sijaan, että pyr ittäisiin l u o m a a n u u s i a , p a r e m p i a k a u p u n k i h i e r a rkioita kuten modernistiurbanistit, uudet urbanistit pyr kivät limittämään vanhaa ja uutta rakentamista kaupungeissa ja tunnistavat poliittisen ja sosiaalisen ympär istön vaikutuksen fyysisen kaupungin suunn i t t e l u u n . ( K r i e g e r, 2 0 0 9 )

Nykyään kaupunkisuunnittelu on lunastanut paikkansa yliopistojen opetuksessa, eikä kaupunkisuunnittelun Samantyyppiset, joskin suuopiskelija enää pohdi alan Kaupunkisuunnitteliremman mittakaavan haasteet oikeutusta. Kuitenkin koko joiden ammattikunta toistuvat 2000-luvulla. Viime kaupunkisuunnittelijoiden amo n va s t a p u o l e n vuosikymmenen aikana ar kkimattikunta on vasta puolen v u o s i s a d a n i k ä i n e n tehdit, kaupunkisuunnittelijat vuosisadan ikäinen, joten nuori ja alan tutkijat ovat tuoneet ala etsii vielä määritelmäänesille kaupunkien räjähdysmäisen kasvun, sä. Kaupunkisuunnittelijan työssä on yhä kestävän kehityksen vaatimusten ja nykysamoja ristiriitoja, joita Denise Scott aikaisen kaupunkikäsityksen edellyttämiä Brown kuvaa 1960-luvun Yhdysvalloissa: uusia suunnitteluratkaisuja. yhdyskuntasuunnittelijat pitävät kaupunkisuunnittelijan visioita epärealistisina ja New Urbanism on käsite , joka syntyi tulkinnanvar aisina, kun taas ar kkitehdit 1990-luvulla kuvaamaan uutta suhtautuvähättelevät niitä tylsinä ja “kaavoittajamista kaupunkien problematiikkaan. Er i maisina” (Scott Brown, 2009). Kaupunpuhujat määrittelevät uuden urbanismin kisuunnittelija on eri suunnittelutasojen sisällön er i lailla, mutta var maa on, että välimaastossa, ja on vaikea sanoa, onko sen suur immat haasteet ovat kaupunkien kaupunkisuunnittelu oma alansa vaiko osa hajautuminen (urban spr awl) ja hyper tiiyhdyskuntasuunnittelua, ”the most creativiiden kaupunkikeskusten suunitteleminen ve par t of city planning”. (Ser t, 1956)

- 23 -

Kysymys “Mikä on kaupunkisuunnittelijan tehtävä?” on varmasti aiheellista esittää ennen valmistumista ammattiin. Tässä kappaleessa pohdin tehtävän ajankohtaisia haasteita ja tunnistan niistä suunnittelutehtäväni kannalta olennaisimmat, joihin tässä työssä olisi syytä etsiä ratkaisuja. A s e m a k a avo i t u s j a k a s v u Kaupunkisuunnittelun tehtäväksi voisi ajatella kaupungin jäsentämisen käytännöllisellä tasolla: viihtyisän fyysisen ympäristön ja mikroinfrastruktuurin suunnittelun, jotta toiminnot, reitit ja rakennukset saisivat oikean paikkansa suhteessa muihin toimintoihin, reitteihin ja rakennuksiin. Te h t ä v ä k u i t e n k i n m u t k i s t u u , k u n a j a t e l laan, kuinka monta muuta suunnitelmaa työhön liittyy er i mittakaavatasoilla: kaupunkisuunnittelija työstää kaupungin palaa, joka on osa kuntaa ja seutua, ja johon sitten liittyvät yksittäiset rakennukset. Kaupunkisuunnittelijan ajatukset kirjataan S u o m e s s a a s e m a k a a v a a n , j o h o n k ä y t t ö t a rkoitukset mer kitään erilaisilla standardik o o d e i l l a j a v ä r e i l l ä . T i e t y l l e t o n t i l l e p i i rretään r uskeaa asumista, kor keintaan viisi kerrosta, toiselle vihreää vir kistysaluetta, kolmannelle punaista keskustatoimintoa. Suomalaiset asemakaavamer kinnät perustuvat ympäristöministeriön antamaan asetukseen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä mer kin-

nöistä. Asemakaavassa esitetään lain muveltamista kaupunginosien kehityksessä ja kaan kaavaan sisältyvien er i alueiden r ajat selkeiden, innostavien visioiden jakamista ja käyttötar koitus, rakentamisen määrä sekä kaupunkilaisten että rakennuttajien sekä rakennusten sijoitusta ja rakentakanssa. Nämä visiot voisivat parhaimmilmistapaa koskevat periaatteet. (Ympälaan olla muutakin kuin määräyksiä - pir istöminister iö,2000) Asemakaavoituksen kemminkin tarinoita ja mielikuvia. ongelmallisuus myönnetään avoimesti nykykaupungeissa: Kaikkia kaupunkiRakennuttajien näkökulmasta kaikkia kaupunkisuunnittesuunnitteluun liittyviä asemakaavoituksen tehtävänä on luun liittyviä ratkaisuja ei uusien rakentamismahdollisuukra t k a i s u j a e i v o i ole helppo ilmaista kaavassien eli kaupungin kasvun mahi l m a i s t a k a a va s s a s a . ( To u k o l a , 2 0 0 7 ) A j a l l i dollistaminen silloin, kun kasnen ulottuvuus ja joustava v u l l e o n e d e l l y t y k s i ä . ( To u k o l a , käyttötar koitusten vaihtuminen puuttuvat 2007) Entä kuinka tulisi toimia silloin, kun kaavamer kintöjen joukosta, ja niitä var ten kasvulle ei ole edellytyksiä tai kaupunkiolisi kehitettäviä toisenlaisia työkaluja suunnittelija ei usko kasvun par antavan kuin staattinen asemakuva. kaupungin asuttavuutta? Onko kaupunkisuunnittelu vain kasvun ala? 1900-luvun aikana kaupunkien kaavoitus on muuttunut monitasoiseksi. AsemakaaTässä kohtaamme myös kaupungin halvoitus, joka oli vielä vuosisadan alussa linnon roolin kaupunkisuunnittelussa. ainoa kaavoitustaso, on nykyään vain kaaKaupunkisuunnittelun vir kamiehet ovat voitushier ar kian oper atiivinen osa maaasukkaiden etuja ajavia asiantuntijoita, ja kuntakaavan, yleiskaavan ja osayleiskaavan uuden alueen avautuessa kehitykselle heitasojen alla. Ympär istöminister iön mukaan dän tulisi ar vioida paikan tulevaisuutta yleiskaavoituksessa laadittavat maankäytkaupunkilaisten näkökulmasta. Urbaanit tölinjat antavat mahdollisuuden painottaa teollisuuskesannot ovat laajoja r akentaasemakaavoituksessa enemmän lähiympämattomia alueita aivan kaupunkikeskuksiristön suunnittelua, rakennushankkeiden en vierellä. Niiden luonnetta ja käyttöjä toteuttamisen sopivaa ajoitusta ja ajantulisi suunnitella, vaikkei uudelle rakentakohtaisia suojelutarpeita - siis käytänmiselle olisi heti alueen vapautumisen jälnöllistä rakennetun ympäristön kehitystä. keen tilausta. Urbaanien teollisuuskesan(Ympäristöministeriö, 2003) Tämä käytäntojen kehittäminen ei riipu vain kasvusta, n ö l l i n e n k e h i t y s v o i s i p a r h a i m m i l l a a n t a rvaan niitä voidaan avata suunnittelueleillä koittaa joustavaa seutustr ategioiden sonykyisten asukkaiden käyttöön.

- 24 -

Kaupunki ei ole puu Yhdysvaltalainen ar kkitehti ja teoreetikko Christopher Alexander esitti yllämainitun teesin kaupungin rakenteesta: kaupunki ei ole puu vaan hila, puoliristikko (semilattice). Alexander kirjoitti esseensä The City as semilattice C i t y i s n o t a Tr e e ( k u v a : A l e x a n d e r, 1 9 6 5 ) (1965) vasta-argumenttina 1960-luvun yhdyskuntasuunnittelun jäykälle toimintojen erottelulle. Hänestä hyvän kaupungin hier ar kiassa lukuisat paikat ja toiminnot ovat yhteydessä keskenään. Alexanderin ajattelussa on erityisen mielenkiintoista hänen mielikuvansa kaupungista systeeminä. Sen sijaan että kuvaisi kaupungin rakennetta staattisena diagrammina, hän korostaa yhteyksiä eri toimintojen välillä ja niiden per ustavaa mer kitystä kaupungin elämälle. (Alexand e r, 1 9 6 5 ) Sama tematiikka toistuu viime vuosina ajankohtaiseen keskusteluun nouseessa v e r k o s t o u r b a n i s m i s s a . Ve r k o s t o u r b a n i s tit tutkivat kaupunkia vuorovaikutteisten näkyvien ja näkymättömien ver kostojen kokonaisuutena. Näitä ver kostoja ovat liikennever kon ja fyysisen infr astr uktuur in ohella muun muassa tuotannon, kulu-

tuksen ja asumisen paikat sekä ihmisten päivittäinen liikkuminen näiden paikkojen v ä l i l l ä . Ta m p e r e e n t e k n i l l i s e n y l i o p i s t o n tutkijat Samuli Alppi ja Kimmo Ylä-Anttila kuvaavat kirjoituksessaan Ver kostourbanismi (2007) kaupunkia liikennever kon, palvelujen sijaintipaikkojen sekä kaupungissa liikkuvien ihmisten tila–aikapolkujen ver kostoina. Heidän mukaansa polysentrisyyttä (monikeskeisyyttä) tulisi tukea kaupunkien kehityksessä. Tämä voisi tar koittaa uusia, yllättäviä yhteyksiä ja epähierar kkista, itseuudistuvaa kaupunkir akennetta ja hajautettua palvelutarjont a a . ( A l p p i & Y l ä - A n t t i l a , 2 0 0 7 ) Tu n n e t u i n uuden ver kostokeskustelun innoittaja on Manuel Castells (1996), joka on tulkinnut koko yhteiskunnan ja taloudellisen elämän järjestäytymistä ver kostoina (networ k society). Ve r k o s t o t e o r i a t o v a t l a a j a l t i h y v ä k s y t t y j ä , mutta niiden vaikutus kaupunkisuunnitteluun on toistaiseksi ollut vasta osuvan kritiikin esittämistä staattista ja hierar kkista maankäytön suunnittelua kohtaan. Selkeää ver kostokaupungin suunnittelum e t o d i a e i v i e l ä o l e . Ve r k o s t o u r b a n i s t i t tutkivat aika-tila -ver kostoja kaupungin

luonteen määr ittäjinä, mutta näistä tutkimuksista syntyvät gr aafit ker tovat lähinnä olemassaolevista ilmiöistä ja toiminnasta.

vät suunnitelmallisesti käsikirjoittamaan t u l e v a a . ( L a p i n t i e , 2 0 1 0 ) Tu t k i j a S i r k k a Heinonen määrittelee tulevaisuuden tutkimuksen olevan systemaattista, kokoKaupunkitilan ja aikaulottuvuuden yhnaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä distelmää voi kuitenkin tar kastella myös pitkän tähtäimen analyysia tulevaisuutta laajemmalla aikajanalla. Kun ajatellaan koskevista teemoista ja tulevaisuuden kaupungin aikaa menneisyydestä tulevaikehitysvaihtoehtoista. (Heinonen, 2010a) suuteen, kaupunkisuunnitteYhdyskuntasuunnittelussa se lija näyttäytyy jatkumossa tuo aikaper spektiivin aikaisemSen lisäksi, että tuttulevaisuuden kirjoittajana. kimme paikan historiaa, min staattisiin suunnitelmiin ja mahdollistaa muun muassa voimme tutkia paikan Tu l e v a i s u u s kaupunkien kehitysr ytmin ent u l eva i s u u t t a . nakoinnin tai joustavan suunTu l e v a i s u u d e n t u t k i m u s o n nittelun muuttuvia tulevaisuusala, joka on hiljalleen tullut tunnetuktilanteita var ten. s i v i i m e v u o s i k y m m e n t e n a i k a n a . Tu r u n kauppakor kekoulun yhteyteen per ustttiin Yleiskaavoitus on jo pidempään ottanut v u o n n a 1 9 9 2 Tu l e v a i s u u d e n t u t k i m u s k e s huomioon laajojen sosiaalisten ja pokus, josta tuli vuonna 2010 oma laitokliittisten stategioigen mer kityksen kausensa. Think tank -ajatushautomot ovat pungin kehityksessä. Nämä ulottuvuudet levinneet Suomeen; ehkä tunnetuin on kuitenkin hukkuvat irrallisten intressien vuonna 2005 perustettu Demos Helsinki. huomiontiin siir r yttäessa asemakaavataTu l e v a i s u u d e n t u t k i m u s p a l v e l e e p ä ä t ö k s o l l e . ( To u k o l a , 2 0 0 7 ) O l i s i k o k a u p u n k i sentekoa kysymyksissä, joissa tulevaisuussuunnittelijan mahdollista ottaa huomioon ulottuvuus on tär keä. Sen lisäksi, että tulevaisuusulottuvuus, ja voisiko tämä tutkimme paikan histor iaa, voimme tutkia str ateginen ote tehdä kaavasuunnittelusta paikan tulevaisuutta. j o u s t a v a m m a n ? Ta r v i t a a n k o k o k o n a a n u u sia työvälineitä? Tu l e v a i s u u d e n t u t k i m u k s e n toimintatapoja on useita, ja osa niistä keskittyy tulevaisuuden ar viointiin nykytilanteen per usteella, kun taas toiset pyr ki-

3 kaupunkiver kostotasoa a) fyysinen tiever kosto b) julkisten palveluiden sijaintiverkosto c) yksittäisten kuluttajien tila-aika- polkuja kaupallisiin palveluihin. (kuvat: Alppi & Ylä-Anttila, 2007)

- 25 -

K A U P U N K I S U U N N I T T E L I J A H A A M U K I R J O I T TA J A N A

1910...

HAAMUKIRJOITTAJA KIRJOITTAA KAUPUNGIN TARINAA ETEENPÄIN

... 2050 !

...2010...

Kaupunkisuunnittelijan roolia on vaikea määritellä, sillä kuten José Luis Ser t totesi vuonna 1956: kaupunkisuunittelu on pikemminkin asenne (mindset) kuin oppial a . ( K r i e g e r, 2 0 0 9 ) K o s k a t e h t ä v ä k e n t ä n yleiset r ajat ovat hämärät, oman roolin määritteleminen kussakin suunnittelutehtävässä on erityisen tär keää, jotta työlle voi asettaa tavoitteet. Tällä ker taa lähestyn kaupunkisuunnittelijan rooliani esikuvien ja esimerkkien kautta. Esittelen tässä kappaleessa toimijoita ja tapauksia, jotka vahvistavat käsitystäni kaupunkisuunnittelijan työstä tarinankerrontana.

Interboro ja Case Detroit Vu o n n a 2 0 0 9 p ä ä t i n l ä h t e ä e t s i m ä ä n t y ö t ä N e w Yo r k i s t a . O l i n l u k e n u t n u o r i s t a n e w y o r k i l a i s a r k k i t e h d e i s t a , I n t e r b o r o P a r n e rsista, joilla oli innostava käytännön näkökulma työhönsä: jokaisessa projektissa oli pääosassa ihminen tai ihmisr yhmä. Lempiprojektejani oli The New Suburbanim, jossa Interboro havainnoi Detroitin lähiöiden autioitumista ja jäljelle jääneiden asukkaiden toimia asuinympär istönsä parantamiseksi. Kävi ilmi, että asukkaat

- 26 -

ottavat käyttöön hylättyjä taloja ja tontteja, tienaavat niillä r ahaa, har r astavat urhailua, puutarhanhoitoa tai järjestävät kokoontumisia. Laillistaakseen kaupunkitilaa elävöittävän käytännön Interboro haamukirjoitti aiheesta kirjan: The New Suburbanism, kirjoittajiana lähiön asukk a a t Wa n d a C o w a n s j a H e l e n a M c M u r r a y . Kaupunkisuunnittelijat näkivät asukkaiden toiminnan ar von ja ker tomalla siitä tar inan tekivät siitä legitiimin. He toimivat D e t r o i t i n l ä h i ö n t u l e v a i s u u d e n h a a m u k i rjoittajina. (Interboro, 2007)

Kun tulin Interborolle työhön, heillä oli vaikeuksia maksaa minulle palkkaa. Pian työnantajani ehdottivat, että hakisimme yhdessä stipendejä työskentelyni rahoittamiseksi. Hämmästelin ajatusta aluksi, sillä eiväthän suunnittelutoimistot yleensä rahoita projektejaan stipendeillä - heille maksavat asiakkaat. Interboron tapauksessa tilanne oli toinen: heidän projektinsa ovat lähtöisin suunnittelijoiden omista havainnoista, eivätkä pelkkästään maksavilta asiakkailta. Stipendillä työskentely on ar kipäivää kaupunkisuunnittelijalle, joka tunnistaa itse suunnittelutarpeita ja tar ttuu niihin. Tämä ajattelutapa on levinnyt jo laajalle nuor ten ar kkitehtien ja urbanistien keskuudessa. Suomalaisista ar kkitehdeista muun muass a N OW ! - s u u n n i t t e l u t o i m i s t o e h d o t t a a samantyyppistä aloitteellista lähestysmistapaa arkkitehdin työhön. Omaehtoiset suunnittelijat ovat myös joutuneet kehittämään tehokkaita esitystapoja projekteilleen. Kun projekti

New Suburbanism (piirros ja kirjankansi: Interboro, 2007)

ei ole vaikutusvaltaisen tahon tilaama, selkeä ilmaisu on tär keää, jotta kaikki joita suunnitelma koskettaa ymmär tävät sanoman ja reagoivat siihen. Mielikuvien luominen ja ajatuskulkujen esittäminen tar inoina ovat hyviä metodeja suunnitelman herättämiseksi henkiin kuulijoiden mielissä.

Seur aava tehtävä on havaitun tilanteen kuvaamisen. ”Suunnittelun yleinen tehtävä on mahdollisen tilanteen kuvaaminen: esitetään abstrakti malli tar kastelun kohteena olevasta asiasta”, kirjoittaa ar kkitehti Matti K. Mäkinen ar kkitehtisuunnittelun luonteesta esseessään ”Makaava kahdeksikko” (2010). Interboro toimi Detroitin Kuvaus osuu oikeaan - lisäisin lähiön tulevaisuuden Haamukirjoittajan työkalut siihen vielä, että joskus pelkkä haamukirjoittajana. olemassaolevan tilanteen kuvaaminen saattaa riittää kauHaamukirjoittajan rooliin kuupunkisuunnittelijan tavoitteiden luu tutkimus ja tar kkailu. Haamukirjoittaja-kaupunkisuunnittelija pyr kii saavuttamiseksi. Kaupunkisuunnittelija on kokoaja ja visionääri, joka näkee ihmitunnistamaan paikan omia vahvuuksia ja set, toiminnot ja rakennetun ympäristön k e h i t t ä m ä ä n n i i s t ä t u l e v a i s u u s v i s i o i t a ; k i rvuorovaikutteisena kokonaisuutena. Tästä joittamaan paikan tarinaa eteenpäin. kokonaisuudesta on tehtävänä löytää vahvuuksia ja mahdollisuuksia, joita voi vahHaamukirjoittajan ensimmäinen poikkeuksellinen työtapa on aktiivinen suunnitvistaa suunnittelulla tai pelkästään nostaa esiin hyvällä analyysilla. telutarpeiden tunnistaminen, kaupungin haInterboron mukaan hyvä haamukirjoittaja tunnistaa ilmiön, antaa sille nimen, esitvainnointi tuntosar vet koholla. telee sen kaikki puolet mahdollisimman Siitä esimerkkinä selkeästi ja lopulta rakentaa tarinan käytovat Detroitin tämällä kuvia, fakta-ar gumentteja ja vetotapaus sekä seuamalla tunteisiin. Tär keintä on saada ihmir aavassa kappaset innostumaan. (Interboro, 2007) leessa esiteltävä Richard Sommerin tapa ajatella kaupunLentspace-prok i s u u n n i t t e i j a n r o o l i s t a t ä y d e n t ä ä I n t e rjekti. boron kuvausta hyvän haamukirjoittajan tehtävästä. Sommer kritisoi kaupunkisuunnittelun teoreetikkoja, joiden kau-

- 27 -

punkimallit käyvät yli maallikkojen ymmärr yksen. Kaupunkisuunnittelijan suurin m e t o d i n e n h a a s t e , k i r j o i t t a a S o m m e r, o n löytää tapa muuntaa hienostunut, spekulatiivinen kaupunkianalyysi skenaarioiksi, jotka herättävät kaupunkilaiset osallistumaan ja kuvittelemaan paikkoja, joissa haluaisivat asua:

siaan. Suunnittelija käyttää näitä subjektiivisia ominaisuuksia luodakseen paikkatiedon, sitaattien, kuvien, tilastojen, skissen ja mallien viidakosta jär kevän synteesin, tarinan. Tätä työskentelytapaa kutsutaan viestintätutkijoiden keskuudessa nimellä sensemaking, mer kityksellistäminen. (Kolko, 2010)

Haamukirjoittaja-kaupunkisuunnittelijan on siis turha huolehtia objektiivisuudesta: tär keintä on kerätä tarpeeksi aineistoa, jotta pystyy samaistumaan siihen ja muodostamaan todellisen siteen suunniteltavaan paikkaan. Näin on todennäköisintä, että suunnitelmalla on kauaskantoisia vaikutuk„Ghostwriters make people sia. and places interesting, by

Urban design’s representations may act as temporar y sites through which the future of a built environment may be negotiated and reimagined. ( S o m m e r, 2 0 0 9 )

Kaupunkisuunnittelun esitystavat ovat apukeinoja rakennetun ympär istön tulevaisuuden kuvittelemiseksi ja siitä kesk u s t e l e m i s e s t i . ( va p a a k ä ä n n ö s )

telling their story“ - Interboro

Sommerin kuvauksesta käy ilmi, ette skenaarioiden suinkaan tar vitse olla täysin objektiivisia: arkkitehti esittelee omia ajatuksiaan, jotka samalla herättävät asukkaissa tunteita ja mielikuvia. Suunnittelu, joka sekoittuu tarinankerrontaan; jatkaa tarinaa suunnittelijan omilla aineksilla. To i m i t t a j a J o n K o l k o k i r j o i t t a a k i n p r o vokatiivisesti mutta osuvasti, että suunnittelijan omat tunteet, ennakkoluulot ja asenteet, jotka estävät häntä toimimasta objektiivisesti, ovat juur i hänen vahvuuk-

Ko n t e k s t i j a paikan identiteetti

Suurin osa kerättävästä aineistosta liittyy suunnittelualueen kontekstin selvittämiseen. Sekä kaupunkisuunnittelun että ar kkitehtuurin yliopisto-opetuksessa painotetaan kontekstin tär keyttä. Kontekstia ovat kaikki ympäröivät tekijät, jotka vaikuttavat suunnittelualueen toimintaan ja luonteeseen: historia, ympäröivä kaupunki, valo-olosuhteet, alueen reitit, seudulliset strategiat. Nämä tulee syystä ottaa huomioon suunnittelussa, jotta alueesta tulisi toimiva ja viihtyisä.

- 28 -

Kontekstiä häilyvämpi käsite on paikan identiteetti. Se tar koittaa luonnetta, tunnelmaa ja pysyviä tunnusmer kkejä, joita ilman paikka ei olisi itsensä. Paikan identiteetti on tulkinnanvar ainen, suunnittelijan itse määrittelemä kokonaisuus. Olen vakaasti sitä mieltä, että kaupunkisuunnittelun tulee tutkia ja vahvistaa paikan identiteettiä, mutta silti yhdyn käsitykseen, että identiteetti on subjektiivisesti määr iteltävissä. Niinpä hyvä identiteetin vahvistaminen onkin tarinankerrontaa: tutkimustiedon ja subjektiivisten visioiden järjestämistä uskottavaksi synteesiksi, joka liittää paikan tulevaisuuden sen historian ketjuun. Case High Line, NYC Hyvä esimer kki paikan identiteeti vahvistamisesta suunnittelulla on High Line -rautatiepuisto Manhattanilla. High Line on noin kahden kilometrin pätkä vanhaa, käytöstä poistettua rautatietä, joka kulkee sillalla katutason yläpuolella. High Linen kehitys alkoi usean vuosikymmenen kesannoitumisen jälkeen vuonna 1999, kun asukasyhdistys r yhtyi ajamaan sen kehittämistä puistoksi. Pitkien neuvottelujen jälkeen kaupunki suostui vuonna 2004 rahoittamaan puiston rakentamisen. Puiston suunnittelu kunnioitti vanhaa rautatietä: sen luonnonympär istö r akennettin vanhojen raiteiden lomaan ja kalusteet rakennettiin liikkumaan raiteilla kuin resiinat.

Haamukirjoittaja ja realiteetit Ar kkitehdit ja maisemasuunnittelijat onnistuivat luomaan paikalle tarinan, joka If you build, they will come. per ustui vanhaan käyttöön mutta loi samalla uutta houkuttelevaa ympäristöä. Tämä oletus paikan houkuttelevuudesta Pe l k k ä v a n h a r a u t a t i e , j o s s a i d e n t i t e e t t i on monen kaupunkisuunnitteluprojekoli toki hyvin läsnä, ei r iittänyt kesantin taustalla; rakennetaan uusi julkinen tona houkuttimeksi kaupunkilaisille. Se paikka, kyllä ihmiset sitten piti suodattaa tarinan ja pielöytävät sen ja kansoittanien kutsuvien eleiden kautta Osallistaminen on vat sen kuin arkkitehdin puistoksi. Samalla kun vanhasta mahdollisuus saada havainnekuvissa. Richard rautatiesta rakennettiin viihtyisä ihmiset innostumaan Sommer herättelee suunpuisto, luotiin myös kaukokatseioman kaupunkinsa nittelijoita kysymään: ketnen strategia ympäröivän alueen k e h i t t ä m i s e s t ä . kä ihmiset? Jane Jacobs kulttuuritoimintojen ja asuinrahuomautti vuoden 1956 kentamisen kehittämiseksi. Nyt Har vardin konferenssissa kollegoilleen, kun High Linesta on tullut naapuruston että yksi suunniteltu liiketila tar koittaa symboli, se on mahdollistanut strategian myös yhtä liikkeenpitäjää. A store is also täytäntöönpanon: High Linen ympäristösa s t o r e k e e p e r. To i m i n t a t a r v i t s e e i h m i s i ä . tä on tullut suosittu asuin- ja kulttuuri( S o m m e r, 2 0 0 9 ) alue Manhattanilla. High Linen tapauksessa haamukirjoittam i n e n o n n i s t u i , j a i h m i s e t t u l i v a t . To i s i naan yr itykset eivät onnistu yhtä hyvin, ja toisinaan taas kehitys on hitaampaa. Usein kyse ei ole kaupunkisuunnittelijan virheestä vaan talouden kehityksestä, paikallisista trendeistä ja sattumasta. Silloin tar vitaan joustavaa ajallista suunnittelua.

High Line ennen puiston rakentamista ( k u v a : w w w. d o o r s o f p e r c e p t i o n . c o m )

Haamukirjoittaminen voi kuitenkin onnistua, vaikka suunnittelualue ei kehittyisikään heti vilkkaaksi kaupunkielämän keskukseksi. Suunnitelmat ja tarinat toimivat myös kommunikaatiovälineinä kaupuki-

- 29 -

laisyhteisön sisällä: mielikuvia herättävä suunnitelma voi synnytää keskustelua ja saada muutoksia liikkeelle . Kaupunkisuunnittelijan tehtävänä on paitsi suunnitella paikka, myös herätellä kaupunkilaisia ideoimaan ja keskustelemaan kaupunkinsa tulevaisuudesta.

High Line -raidelinja Manhattanilla 1990-luvulla ( k u v a : p l a c e s . d e s i g n o b s e r v e r. c o m )

- 30 -

H i g h L i n e k a u p u n k i p u i s t o n a . Va n h a a r a i d e l i n j a a o n ke h i t e t t y k u n n i o i t t a e n s e n i d e n t i t e e t t i 채 : r a i t e e t o n k u n n o s t e t t u j a k 채 v e l y r e i t i t m u k a i l e v a t n i i d e n r e u n o j a . (kuva: www.djc .com)

- 31 -

AJALLINEN KAUPUNKISUUNNITTELU

1790

1850

Kaupunki rakentuu talo kerrallaan. Edellisessä kappaleessa kuvaan kaupunkisuunnittelua tarinankerrontana. Samoin kaupungin histor iaa, nykyistä ja tulevaa voi ajatella yhteinäisenä tarinana. Kaupunki elää joka hetki, joten sen kehitysvaiheet pitää nähdä jatkumona, ei vain valmistuvina projekteina. Kun ajattelee mitä tahansa eheää kaupunkisuunnitelmaa ja rikkoo sen pieniin r akennuspaloihin, uusia kysymyksiä herää. Mitä uudelle kaupunkialueelle tuodaan ensin? Millainen alueen luonne on rakentumisvaiheessa? Millaiset reitit alueen läpi kulkevat ennen ja jälkeen rakentamisen ja kuka aluetta saa käyttää? Entä jos kaupunkilaisilla on ideoita toteutettavaksi tyhjälläkin tontilla tai vanhoissa rakennuksissa? Milloin kaupunki on valmis?

1866

Kotkansaaren kartat: Liukkonen, 1999

1891

1917

1923

Ta r i n a n a e t e n e v ä n k a u p u n k i s u u n n i t e l m a n tulisi ottaa kantaa aikaan: mitä tapahtuu nyt, mitä seur aavaksi, mitä kaukana tulevaisuudessa ja millainen kaupunkiympäristö on toteutuksen eri vaiheissa? Hidas kasvu edellyttää joustavaa suunittelua ja hyviä visioita kaikille tulevaisuuden vaiheille.

C a s e H i l l s i d e Te r r a c e

Pienen kaupungin, kuten Kotkan, kontekstissa aikaulottuvuus korostuu, sillä yksittäinenkin r akennus on huomattava muutos kaupunkikuvassa. Julkisia investointeja har kitaan tar kkaan, ja niille toivotaan kaupunkilaisten tukea. Tär kein per ute hitaalle kehittämiselle on kuitenkin luonteikkaan kaupunkiympäristön luominen: ihmisillä on aikaa ottaa paikka haltuunsa.

H i l l s i d e Te r r a c e o n h i e m a n y l i h e h t a a r i n k o k o i n e n a l u e To k i o n k e s k u s t a n l i e p e i l lä sijaitsevalla Daikanyama-asuinalueella. Maanomistajaperhe otti Makiin yhteyttä ensimmäisen kerran 1960-luvulla, jolloin he halusivat rakentaa ensimmäisen asuinrakennuksen hiljaiselle lähiöalueelle . Heillä ei ollut varaa koko alueen kehittämiseen ker r alla, joten he neuvottelivat

- 32 -

Japanilainen ar kkitehti Fumihiko Maki kuvaa esseessään Fragmentation and Friction (2009) poikkeuksellisella aikajänteellä s u u n n i t t e l e m a n s a , p a l k i t u n H i l l s i d e Te rrace -projektin kehitystä ja analysoi syitä sen suosioon.

henkeen, kulttuuriin ja senhetkiseen kysyntään. Kaupunkitilaan syntyi ajallisia kerroksia, ja jokainen rakennusprojekti osoittautui menestyksekkääksi. Tiloja oli helppo vuokr ata ja myydä, kun alueella oli jo oma identiteettinsä.

Hillside ter racen ensimmäinen rakennusvaihe (kuva: Fumihiko Maki, 1969)

ar kkitehdin kanssa, mihin ja millä tavalla olisi parasta aloittaa rakentaminen. Ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1969. Näin edettiin neljännesvuosisadan ajan: saatuaan sopivasti tuottoa jo rakennetuista asuin- ja liiketaloista, perhe neuvotteli Makin kanssa uuden osan rakentamisesta. Tilaohjelma ja ar kkitehtuuri sopeutuivat nopeasti muuttuvan suur kaupungin 3 4 2 1

H i l l s i d e Te r r a c e , To k i o Rakennusvaiheet (taustapiirros: Fumihiko Maki)

H i l l s i d e Te r r a c e v o i t t i Wa l e s i n P r i n s s i n kaupunkisuunnittelupalkinnon vuonna 1993. Aukiotilojen sarja luo sopivan pienimuotoisia paikkoja satunnaiselle toiminnalle kuten karaokelle ja mar kkinakojuille . Osa alueesta katujulkisivujen takana on yhä varattu pienelle metsikölle, mikä on h a r v i n a i s t a To k i o s s a . E h k ä p ä H i l l s i d e Te rrace joskus jatkaa paineen alla kasvuaan tuollekin alueelle , mutta todennäköisimmin maanomistaja ymmär tää viheralueen mer kityksen asuintalojen suosiolle . Uskon niin, sillä sekä Maki että rakennuttajat a s u v a t i t s e H i l l s i d e Te r r a c e s s a .

H i l l s i d e Te r r a c e n a u k i o t i l o j a (kuva: Fumihiko Maki & Associates)

F u m i h i k o M a k i t o t e a a , e t t e i To k i o s s a o l e H i l l s i d e Te r r a c e n j ä l k e e n t o t e u t e t t u y h tään vastaavaa projektia, vaikka kokemukset ensimmäisestä olivat pelkästään positiivisia. Makin mukaan todennäköisin syy ovat suuret r akennuttajat, jotka haluavat investoida ker r alla laajan alueen kehittämiseen ja myydä sitä tehokkaalla k a m p a n j a l l a . H i l l s i d e Te r r a c e n t a p a u k s e s sa ajallisesti har kitun kehityksen aiheutti käytännön pakko, r ahapula - mutta voisiko julkinen auktor iteetti käyttää hyväkseen samaa ajoitusstrategiaa tar koituksella? (Maki, 2009) (NY Times, 9.1.1999)

- 33 -

S a r u g a k u - f e s t i v a a l i H i l l s i d e Te r r a c e s s a 1 2 . 1 0 . 2 0 0 8 ( k u v a : K o i c h i 2 0 0 0 / F l i c k r. c o m )

Väliaikaiskäytöt H i l l s i d e Te r r a c e n t a p a u k s e s s a p a i k a n luonne kehityi ainutlaatuiseksi, kun se rakennettiin askel kerrallaan hitaasti. Alue ei kuitenkaan ollut suljettuna ennen viimeisten rakennusvaiheiden valmistumista. Myös Hillside terracessa oli epäilemättä väliaikaiskäytöttöjä, joita pidän tär keänä vaiheena kaupungin kehityksessä. Kun alue alkoi r akentua, myös jukisen tilan käyttäjät löysivät sen. Edellisen sivun kuva sar ugaku-festivaalista näyttää saksofonistin, kuuntelijoiden ja autokiosk i n a s e t t u n e e n H i l l s i d e Te r r a c e n a u k i o l l e . Tämän tyyppiset toiminnot etsivät tilaa kaikissa kaupungeissa sieltä, missä sitä on lähellä, avoinna ja saatavissa halvalla tai ilmaiseksi. Kun nämä liikkuvat käyttäjät asettuvat uuteen paikkaan, he r akentavat paikalle luonnetta ja tekevät siitä tär keän kaikille , jotka hyötyvät väliaikaiskäytöistä. Hella Hernbergin diplomityössä Urban Dream Management (2006) tutkitaan väliaikaiskäyttöjen kirjoa. Hernberg nostaa esille Urban Catalyst -tutkimuksen vuodelta 2003, jossa tutkittiin viiden eurooppalaisen suurkaupungin - Amsterdamin, Berliinin, Helsingin, Napolin ja Wienin kaupunkitilan väliaikaiskäyttöjä ja niiden l u o n t e i t a . Tu t k i m u k s e s s a l i s t a t t i i n y l e i s i n ä väliaikaiskäyttöinä muun muassa nuor isotapahtumat, musiikki, taide , aloittavi-

en pienyr ityksten toimitilat, kir pputor it, maahanmuuttajien monikulttuur iset käytöt sekä sosiaalipalvelut. Urban Catalystin mukaan väliaikaiskäytöt voisivat olla ar vokas resur ssi uuden kaupunkialueen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden lisäämisessä. Muotoilisin asian vielä yksinker taisemmin: väliaikaiskäytöt voivat tehdä alueesta kaupunkilaisten oman jo ennen kuin sitä on rakennettu heidän käyttöönsä. Minulle kaupunkisuunnittelijana tär kein tavoite on joka tapauksessa kaupunkialueen suunnittelu niin, että se palvelee kaupunkilaisia parhaiten ja saa heidän mielissään oman identiteetin. Tämä onnistuu helpoimmin liittämällä väliaikaiskäyttöjä alueen kehitysjanalle .

Case Kalasatama, Helsinki Ta l v e l l a 2 0 1 0 s u u n n i t t e l u t o i m i n t o PA R T otti minuun yhteyttä. Olin kansalaisaktiivi pienessä kansalaisr yhmässä nimeltä Public School Helsinki. Emme olleet edes yhdistys, mutta olimme aktiivisia toiminnass a m m e j a PA R T o l i k u u l l u t m e i s t ä . PA R T

- 34 -

oli pyytänyt Helsingin kaupungilta toimeksiantoa saadakseen suunitella pienellä budjetilla väliaikaiskäyttöjä Kalasataman entiseen satamaan tulevalle asuinalueelle. Viestissään he etsivät toimijoita, jotka haluaisivat ottaa käyttöönsä merikontin Kalasatamassa kesäksi 2010. Suostuimme , ja niinpä saimme haltuumme yhden kontin ilman muita sitoumuksia kuin ilmestyä toisinaan paikalle . Pidimme avajaiset yhdessä kuuden muun kansalaisr yhmän kanssa Konttiaukiolla. Jussi Pajunen puhui Kalasataman tulevaisuudesta, ja muutamia kymmeniä ihmisiä saapui tuuleen ja tuiver r ukseen osallistumaan työpajoihin, keskusteluihin ja alueen haltuunottoon. Kalasatama temporar y -niminen projekti aloittaa nyt toista vuottaan, ja toiminta k a s v a a p i k k u h i l j a a . Va p a a e h t o i s t o i m i j a t ovat innostuneita, mutta ihmiset löytävät hitaasti alueen, joka on kaukana reiteiltä. Hauskimpia ideoita Kalasataman väliaikaiskäyttöjen joukossa ovat olleet Dodo r y. : n k a s v i m a a j u u t t i s ä k e i s s ä , K o n t t i a u k i olle itse rakennettu pizzauuni ja sadonkorjuujuhlat sekä pitkä taideseinä, joka reunustaa avointa ulkoilureittiä vanhan satama-alueen ympäri.

Väliaikaiskäytöt voivat tehdä alueesta kaupunkilaisten oman jo ennen kuin sitä on rakennettu heidän käyttöönsä

Case Lentspace, NYC To i n e n i n n o s t a v a v ä l i a i k a i s k ä y t t ö j e n p r o j e k t i , j o h o n o l e n o s a l l i s t u n u t , o n I n t e rboron Lentspace-puisto Manhattanilla. Puisto valmistui 2009 tyhjälle tontille Financial Distr tictin sykkeeseen. Ar kkitehdit olivat huomannut tyhjän tontin ja saivat omistajalta selville , että tämä aikoo odotella vielä vuosia ennen uuden rakennuksen toteuttamista. Niinpä Interboro sopi omistajan kanssa, että tonttia saadaan käyttää väliaikaisesti taidepuistona. Puiston sulkeutuessa laatikoihin istutetut puut ja taideteokset siirretään naapur ustoon.

Lentspace - väliaikainen kaupunkipuisto Manhattanilla. ( k u v a : N e w Yo r k T i m e s , 2 . 1 0 . 2 0 0 9 )

Lent spacen elinkaariajatus: puut siirrettään naapurustoon ( k u v a : I n t e r b o r o Pa r t n e r s , 2 0 0 9 )

- 35 -

K a l a s a t a m a n a v o i n v i r k i s t y s r e i t t i o n m a a l a t t u a s f a l t t i i n , j o t t a k a u p u n k i l a i s e t u s k a l t a i s i v a t t u l l a v a s t a a v a t u l l e e n t i s e l l e s a t a m a - a l u e e l l e . Ke l t a i n e n t a i d e a i t a r e u n u s t a a suljettua maanvarastointialuetta. Vihreäön opaskar tassa on merkitty Kalasataman väliaikaiskäytöt. ( k u v a : H i l l a R u d a n k o , 2 0 1 0 / k a r t t a : S u u n n i t t e l u t o i m i s t o P A RT 2 0 1 0 )

- 36 -

Kalasataman väliaikaiskäyttöjen organisaattor it, kansalaisjärjestöt, toimivat vihreissä konteissa, jotka Helsingin kaupunki on tarjonnut käyttöön ilmaiseksi. (kuva: Hilla Rudanko)

- 37 -

Lentspace - v채liaikainen kaupunkipuisto Manhattanilla. (kuva: Hilla Rudanko)

- 38 -

Lentspacen kasvit on istutettu puulaatikoihin, joissa ne voidaan siir tää naapurustoon, kun väliaikaispuisto puretaan. Puisto suljetaan yöksi, kuten muutkin New Yo r k i n p u i s t o t . S i k s i s i t ä y m p ä r ö i m e t a l l i a i t a , j o t a o n j a t ke t t u p u i s t o n t i l a e l e m e n t e i k s i . (kuva: Architect Magazine, 2.10.2009)

- 39 -

U R B A A N I T T E O L L I S U U S K E S A N N OT Kantasatama on Kotkan ensimmäinen keh i t e t t ä v ä u r b a a n i t e o l l i s u u s k e s a n t o . U rbaanit teollisuus- ja satamakesannot ovat poikkeuksellisia kaupunkikehityskohteita, sillä ne sijaitsevat aivan keskustassa, mutta ovat olleet pitkään suljettuina kaupungin toimintojen ulkopuolelle . Satama-alueiden kaupunkitilan logiikka on erilainen kuin ympäröivän kaupungin: niille on ominaista rakennetun ympäristön nopea vaihtuvuus, jatkuva tekninen kehitys ja väliaikaisuus. To i s a a l t a s a t a m i l l a o n t ä r k e ä o s a n s a m e r i kaupungin identiteetissä: aavan satamakentän romantiikka, tuuli ja meren tuoksu, tyhjyys, väkivaltaiset äänet ja suuren nosturit, metallikontit ja asfaltti, kaukokaipuu. Kun tästä voimakkaasta identiteetistä ja teollisuuden ehdoilla kasvaneesta alueesta muokataan elävä osa kaupunkia, suunnittelijoiden täytyy osata kutoa vanha identiteetti uuteen toimintaan. Kööpenhaminan kesannot esikuvana Satamien ja teollisuuden siir tyminen kaupungin ulkopuolelle ei suinkaan ole Kotkan ainutlaatuinen ilmiö, vaan sama trendi on käynnissä maailmalla sekä suurissa että pienissä teollisuuskaupungeissa. Satamakaupunki Kööpenhamina on hyvä esimer kki laajoista ajankohtaisista satamakesantojen kehittämishankkeista. Kaupungissa on tällä hetkellä meineillään 33 000 uuden asunnon rakentaminen entisille satamaja teollisuusalueille ja tyhjille jättömaille kaupungin sisällä vuosina 2009-2010. Ajankohtaisia kehitysalueita ovat Ørestad, Nordhavn,

jotta alue kehittyisi eläväksi ja houkuttelisi asukkaita. Nordhavnin kehityksessä edetään toisin kuin Ørestadissa: aluetta suunnitellaan vaiheittain, ja ensimmäisiä kaavailtuja toimint o j a o v a t p y ö r ä r e i t i t p u i s t o t , k i r j a s t o j a u rheiluhalli.

Mikael Colville Andersen kutsuu Ørestadia ’instant urbanism’ -hankkeeksi. Uusi valtava kaupunginosa on pyr itty kehittämään nopeasti uuden metrolinjan var relle, ja osa kaupunkitiloista on kolkkoja. (kuva: waua.wordpress .com 15.10.2011)

S y d h a v n , C a r l s b e r g - B y e n j a Ø s t a m a g e r. Haastattelin Kööpenhaminan kehityksestä Copenhagen Cycle Chic -pyöräilyver koston perustajaa Mikael Colville Andersenia sekä Kööpenhaminan kaupungille konsulttina työskentelevää Lar s Jannick Johansenia. Johansen oli har kinnut asunnon ostoa Ørestadista, ensimmäisenä suunnitellusta uudesta kaupunginosasta kaupungin ja lentokentän väliltä. Hän oli kuitenkin vetäytynyt ostopäätöksestä, kun näki uuden kaupunginosan kehittyvän autioksi, tuuliseksi kentäksi, jonka julkiset tilat ammottivat tyhjyyttään. Kööpenhaminan kaupunki on oppinut Ørestadin virheistä uuden strategian: kehittyvälle uudelle alueelle pitää tuoda ensin julkisia palveluita ja houkuttelevia reittejä,

- 40 -

Kaupunkitiedotukseen erikoistunut Colville Ander sen ver tasi Nordhavinin ja Sydhavinin kehityskulkuja toisiinsa: Nordhavnia on r ummutettu mediassa viime vuodet, ja kaupunkilaisten ovat kiinnostuneet alueesta jo ennen r akentamisen alkamista. Sydhavnin kehityksestä ei löydy edes omaa internet-sivua, vaikka alueen kehitys on jo huomattavasti pidemmällä kuin Nordhavnin. Nordhavnin ympär ille on kehitetty laajempi strategia, joka ulottuu Kööpenhaminan tulevien teollisuuskesantojen kehittämiseen. Nordhavnin tulevaisuutta on kuvattu aikajanalla, ja sen suunnittelussa on käytetty hyväksi mielikuvakollaaseja ja tar inoita. Kööpenhaminassa kesantostrategian kehittyminen vaati opettelua ennen Nordhavn i n s y n t y ä . Vo i s i k o K o t k a o p p i a K ö ö p e n h a m i nalta ja tähdätä suoraan onnistuneeseen tarinankerrontaan?

Voisiko Kotka ottaa oppia Kööpenhaminasta ja tähdätä kaukokatseiseen satamakesantojen strategiaan?

NORDHAVNIN AIKAJANA JA VISIOITA 2 0 0 5 Ta n s k a n h a l l i t u s j a Kööpenhaminan kaupunki sopivat ”kaupunkikehän” eli Kööpenhaminaa ympäröivien teollisuus- ja satamakesantojen kehittämisestä ja yhteisrahoituksesta 2009 Kaupunkisuunnittelukilpailu Nordhavnin tulevaisuudesta, voittajina COBE/Ramboll/ S l e t h M o d e r n i s m j a Po l y f o r m

2007 Kööpenhaminan kaupunki ja satamalaitos per ustavat By&Havn -yhtiön, joka vastaa satamakesantojen kehityksestä. Kaupunki vastaa alueiden strategisesta suunnittelusta.

2011 Ensimmäiset reitit avataan Nordhavnissa ”Blue Commons” -konseptilla: vesiraja avautuu kaupunkilaisten käyttöön

2015-2020 Seuraavien kor ttelikokonaisuuksien rakentaminen, julkiset palvelut ennen asuinkortteleita

n.2060 Kaikki Nordhavnin kor ttelit on rakennettu

2011-15 Ensimmäisen korttelin, Aarhusgaden, rakentaminen

2011 Osayleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa

Visio valmiista Nordhavnista (kuva: COBE)

Aloituskor tteli Aardhusgade (kuva:COBE)

Nordhavn, identiteetti (kuva:COBE)

Vehreät julkiset tilat (kuva:COBE)

- 41 -

L ä h t e e t : L a r s e n ( 2 0 0 9 ) , N o r d h a v n e n U r b a n S t r a t e g y ( 2 0 0 9 ) , w w w. n o r d h a v n e n . c o m

C o p e n h a g e n X - v e r k k o s i v u s t o e s i t t e l e e N o r d h a v n i n ke h i t y s t ä k a u p u n k i l a i s i l l e h a u s k a s s a v i r t u a a l i y m p ä r i s t ö s s ä . S a m a s i v u s t o t a r j o a a p o d w a l ke j a K ö ö p e n h a m i n a s s a , o p a s k a r t t o j a j a t i e t o a k a u p u n g i n h i s t o r i a s t a j a ke h i t y k s e s t ä . Te h o k a s t i e d o t t a m i n e n o n a v a i n a s e m a s s a k a u p u n g i n t e o l l i s u u s ke s a n t o j e n s u u n n i t t e l u s s a - m i t ä h e l p o m p a a j a h a u s ke m p a a t i e d o n s a a n t i o n , s i t ä t e r v e t u l l e e m m i k s i k a u p u n k i l a i s t e n t u n t e v a t i t s e n s ä u u d e l l e alueelle . (kuva: Copenhagen X -verkkosivu 12.1.2011 www.cphx.dk)

- 42 -

N o r d h a v n i n s u u n n i t e l m a p e r u s t u u t e e m o i h i n , s t r a t e g i o i h i n j a m i e l i k u v i i n p i ke m m i n k i n k u i n t a r k k a a n k a a v a k a r t t a a n t a i v i i m e i s t e l t y y n 3 D - m a l l i i n . P a i k a n o l e m a s s a o l e v a h e n k i j a t u n n i s t e t t a v a t r a ke n n u s r e f e r e n s s i t n ä k y v ä t a r k k i t e h d i n k o l l a a s i v i s i o i s s a . N ä i n k a u p u n k i l a i s i l l e v ä l i t t y y t u n n e l m a j a a j a t u s , j o h o n N o r d h a v nissa pyr itään. Arkkitehti haamukirjoittaa Nordhavnin tar inaa sen sijaan, että naulaisi valmiin lopputuloksen teollisuusalueen päälle . (kuvat: Nordhavnen Urban Strategy, 2009)

- 43 -

TEORIA KON T E K S T I S T R AT E G I A V I S I OT

Hamina

Ruotsinpyhtää

Pyhtää

E t e l ä i n e n K y m e n l a a k s o . Pe r u s t u u S Y K E : n k a r t t a - a i n e i s t o o n ( 2 0 0 0 ) .

Kotka

Miehikkälä

Virolahti

KOT K A • K A U P U N G I N I D E N T I T E E T T I J A KO N T E K S T I T

MERIKAUPUNKI SATAMAKAUPUNKI TEOLLISUUSKAUPUNKI UUDEN SATAMAKULTTUURIN KAUPUNKI

Kotkan kaupungin mainos Ruotsinsalmen mer itaistelun 200-vuotisjuhlavuodelta v.1990 (kuva: Ravintola Kairon ar kisto)

- 48 -

KOT K A N I D E N T I T E E T T I M U R R O K S E S S A

KAUPPASATAMA

UUSI SATAMAKULTTUURI

MERI

TEOLLISUUS

Kotka on keskikokoinen 55 000 asukkaan satamakaupunki Kymijoen suulla. (Väestörekisterikeskus, 2010) Kaupunki sijaitsee strategisella paikalla Suomenlahden rannalla: se on oivallinen kauppasatama Itämeren suurkaupunkien välillä. Kauppasatama Kotkan identiteetti on aina per ustunut sen maantieteelliseen sijaintiin. Kotkansaaren ensimmäinen kaupunkimainen asutuskeskus, Ruotsinsalmen merilinnoitus, perustettiin Kotkaan, sillä se oli sopivasti saariston suojassa ja toisaalta avomeren äärellä. Kun mer ilinnoitus tuhoutui, Kotkansaari houkutteli pian kaupallista satamatoimintaa samoihin l u o n n o n s a t a m i i n . Te o l l i s u u s a l k o i k u k o i s taa tehokkaan vientitoiminnan ansiosta. Meri oli siis Kotkan kaupungistumisen edellytys.

Te o l l i s u u s k a u p u n k i Kotkan identiteetin toinen kivijalka on sahateollisuus. Puuta uitettiin Kymijokea alas ja sahoja perustettiin Kotkansaaren reunoille. Kun saha- ja paperiteollisuus laajeni, Kotkansaaren teollisuusalueet kasvoivat täyttömaille . Kotkan kaikki r annat ovat eteläkär keä lukuunottamatta teollisuuden muokkaamia. Satama oli ensimmäisinään vuosikymmeninään kaupunkielämän keskus, mutta toiminnan koneistuttua r annat ja kaupunki eriytyivät, ja suurin osa r antaviivasta jäi teollisuuden haltuun. Merikaupunki? Kotkan kaupungin nykytunnus ”mer ikaupunki” perustuu merelliseen sijantiin ja historiaan. Rantojen teollisuusalueet ovat silti olleet suljettuna kaupunkilaisilta yli puoli vuosisataa. Nyt Kotkan meri-

- 49 -

identiteetin mur ros on alkanut: satamatoiminnot ovat keskittymässä suureen Mussalon konttisatamaan ja Kotkansaaren r annat avautuvat taas kaupunkilaisille. Satamakulttuurikaupunki Kun satamat ja teollisuus eivät enää määrittele Kotkansaaren kaupunkikuvaa, uusi identiteetti rakentuu luontevasti niiden jättämille tyhjille ranta-alueille. Uuden satamakulttuurin rohkaiseminen tulisi aloittaa heti, sillä rantojen teollisuuskesannot voivat antaa paljon kaupungin identiteetille , vaikkei niitä rakennettaisi vielä lähivuosina. Uusi satamakulttuur i voi alkaa jo pienistä kutsuvista eleistä satamaympär istössä, spontaanista toiminnasta, tapahtumista ja ihmisten innostuksesta. Satamakulttuurin ensimmäinen aalto, Kotkan Kantasataman M e r i k e s k u s Ve l l a m o , n ä y t t ä ä t i e t ä t u l e vaan.

KOT K A O S A N A M E T RO P O L I A - kansallinen konteksti

1h 40 min

1h 15 min 1h

1h 30 min

30 min

Kotkan ja Helsingin välinen matka maanteitse nykyään. (grafiikka: Hilla Rudanko, tiedot: Eniro -kar ttapalvelu)

Kotkan ja Helsingin välinen matka junalla, jos suora raideyhteys toteutuu. (grafiikka: Hilla Rudanko, tiedot: Eniro -kar ttapalvelu)

Metropolin laidalla

N o p e a t y h t e y d e t Ko t k a a n

Kun Etelä-Suomea tarkastellaan yhtenä talousalueena, Kotka sijoittuu Helsingin metropolialueen reunamille. Kotkasta on Helsinkiin nopeimmillaan puolentoista tunnin ajomatka autolla, 2-3 tunnin matka linja-autolla ja sekä yhtä nopea junayhteys Kouvolan kautta. Useat kotkalaiset matkaavat ar kena pääkaupunkiseudulle töihin tai käyttämään metropolin palveluita tai liikenneyhteyksiä ulkomaille . Helsingistä katsottuna Kotka on por tti Pietariin: Kotka sijaitsee valtatie 7:n varrella, 136 kilometriä Helsingistä itään ja 279 kilometriä Pietarista länteen.

Metropolialueen maakuntien METKA (Metropolialueelle kestävä aluerakenne) -selvitys visioi vuonna 2008 julkaistussa loppurapor tissaan Helsingin laajan vaikutusalueen kehitystä vuoteen 2050 asti. METKA-selvityksen mallin mukaan Kotkaa olisi suunniteltava osana pääkaupungin metropolialuetta ja r ataliikennever kkoa. Kestävän kehityksen mukainen seutusuunnittelu sisältää ajatukset keskusten tiivistämisestä, uusista r atayhteyksistä ja joustavasta asumisen, työn ja palveluiden yhdistämisestä. Kotkassa olemassaoleva

- 50 -

kaupunkikeskus sijoittuu Kotkansaarelle . METKA-str ategian mukaan olemassaolevia pienkeskuksia kuten Kotkansaar ta tiivistetään lähivuosikymmeninä, jotta Etelä-Suomeen kehittyisi ver kottuva, monikeskuksnen aluerakenne . (METKA, 2008) Selvityksessä esitettiin rohkeita tulevais u u s v i s i o i t a , j o i s t a K o t k a n k a n n a l t a t ä rkein on suor a r atayhteys Helsingistä Kotkaan ja edelleen Pietariin vuoteen 2050 mennessä. Esimakua nopeasta Pietarin-yhteydestä saatiin jo joulukuussa 2010, kun nopea Allegro-juna aloitti liikennöinnin Helsingin ja Pietar in välillä vanhaa Kouvolan-rataa pitkin. (HS 12.12.2010)

Myös laivaliikenne on tär keässä asemassa kestävän julkisen liikenteen ver koston luomisessa Kotkaan. Nopeat laivayhteydet K o t k a s t a P i e t a r i i n , Ta l l i n n a n j a H e l s i n k i i n toisivat Kotkan kulttuuri- ja turismitoiminnoille lisää vetovoimaa. METKA-selvitys tutki vaihtoehtoja uusiksi väyliksi nopealle Pietarin-liikenteelle sekä yhteyksille sisävesiltä Suomenlahteen. METKAn ar vo tulevaisuusstrategiana Metropolialueen tavoitteet ovat selvästi saaneet vaikutteita ver kostokaupungin tutkijoilta, sillä ne korostavat maankäytön ja liikenteen erottamatonta suhdetta. Kestävän yhdyskuntar akenteen muodostaminen on välttämätöntä turhan liikenteen ja kasvihuonepäästöjen minimoimiseksi, mutta tiiviit kaupunkikeskukset luovat myös elävää kaupunkikulttuur ia ja yhteisöjä. Pidän METKA -selvityksen ehdottamia kehityssuuntia kestävinä ja Kotkansaaren tulevaisuusnäkymien kannalta ehdottoman positiivisina. Kun Kotkan keskustassa vapautuu satamaja teollisuusalueita kehitettäviksi, pienen kaupungin on pitkästä aikaa mahdollista luoda uudenlaista kaupunkikulttuuria ja houkutella asukkaita omaperäisillä satama-asumiskonsepteilla, hyvillä liikenneyhteyksillä ja vilkkaalla kulttuurielämällä.

METKA-malli kar talla. Kotka sijaitsee tällä hetkellä Lahti-Kouvola -ketjun hännänhuippuna. Kuvan uusi raidekäytävä Helsingistä Kotkaan täydentäisi toteutuessaan itäisen metropolin liikennever kkoa. (METKA-selvitys 2008)

J O H TO P Ä Ä T Ö S : K o t k a n s a a r t a o n ke h i t e t t ä v ä u r b a a n i n a ke s k i t t y m ä n ä j a ke s t ä v ä n l i i ke n t e e n solmukohtana. Nopeat yhteydet H e l s i n k i i n j a P i e t a r i i n t u o va t l i s ä ä potentiaalisia asukkaita.

- 51 -

KOT K A K Y M E N L A A K S O N L I P P U L A I VA N A - maakuntakonteksti

Miehikkälä

P P

Hamina Virolahti

Ruotsinpyhtää

TULEVAISUUS?

HELSINKI 130 KM

PIETARI 225 KM

1 h 40 min

2 h 40 min

1 h 15 Pyhtää

min

Kotka

- 52 -

Ky m e n l a a k s o n n y k y t i l a Kymenlaakso on vanha teollisuusmaakunta, jonka nimi johtuu sen läpi vir taavasta Kymijoesta. Joki ja r autatie loivat edellytykset laajalle teollisuudelle, joka elätti Kymenlaakson 1900-luvun läpi. 2000-luvulla teollisuus on taantunut ja siir tynyt pois kaupungeista, minkä vuoksi Kymenlaakson väestö on kutistunut hitaasti. Kymenlaaksosta ja er ityisesti sen r annikkoseudulta on hyvät yhteydet Pietar iin, Baltiaan ja muihin Itämeren satamiin. Maakunta pyr kii nyt vahvistamaan rooliaan idän ja lännen välisenä por ttina kasvattaakseen kauppaa ja houkutellakseen a s u k k a i t a . T ä r k e i n l i i k e n n e y h t e y s Ve n ä j ä l le on tie 9, jonka rinnalle visioidaan suor aa r atayhteyttä Helsingistä Pietar iin ja edelleen Aasiaan. Kotkan tär kein vientiväylä maailmalle on satamaliikenne . Kotkan satama on Suomen suurin vientisatam a j a t o i s e k s i s u u r i n y l e i s s a t a m a . ( Po r t of Kotka, 2010) Kymenlaakson asumista ja toimintoja määrittelee suhde pääkaupunkiin. Monet Kymenlaakson asukkaat käyvät Helsingis-

vuonna 2030 197 500 asukasta. Kotkan sä useita ker toja viikossa. (Kotkan tieHaminan seudulla ennustetaan olevan saja katuver kkosuunnitelma 2030, 2009) mana vuonna asukkaita yhteensä 94 000. Yhteydet Helsinkiin ovat parhaat KouTämä tar koittaisi Kotkan-Haminan asuvolasta, josta kulkee suor a r aideyhteys kasluvun kasvua 6000 hengellä kahdessapääkaupunkiin. Kymenlaakson eteläisistä kymmenessä vuodessa. (Kotkan kaupunki, kunnista kuljetaan pääkaupunkiseudulle bussilla tai junalla Kouvolan kautta. 2009) Yksityisautoilu on monilEdellisillä sivuilla mainile ainoa vaihtoehto, sillä METKA-malli ennustaa tussa METKA-selvitykjulkinen liikenne on kauK y m e n l a a k s o o n 3 0 0 0 0 sessä pääkaupunkiseutua punkialueiden ulkopuolella u u t t a a s u k a s t a v u o t e e n 2 0 3 0 ympäröivät maakuntakeson heikkoa.Liikennever kon m e n n e s s ä , T i l a s t o ke s k u k s e n kukset korostuvat, kun kehittäminen on maakunraideliikennettä kehitenan suur in haaste myös e n n u s t e va i n 1 3 5 0 0 . tään ja pieniä kaupunsiksi, että väestö ikääntyy kikeskuksia tiivistetään. ja hyvinvointipalvelut tulisi (METKA, 2008) Niinpä METKA-selvitykkehittää helposti saavutettaviksi. (Kymensen mallissa Kymenlaakson ennustetaan laakson maakuntakaava, 2009) kasvavan huomattavasti nopeammin. Vu o n n a 2 0 3 0 m a a k u n n a n a s u k k a i t a o l i s i Kasvua vai taantumaa? yhteensä 214 000, mikä on 16 500 asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään ennusteessa. lähes 184 000. Tästä Kotkan - Haminan seudulla asuu noin 88 000 ja Kouvolan Maakunnan tulevaisuusstrategiat seudulla 96 000. Väestömäärä on laskenut hitaasti koko viime vuosikymmenen, Maakuntakaavan (2009) visio Kymenmutta laskun odotetaan taittuvan lähilaaksosta vuonna 2015 on ”Viihtyisä ja vuosina. Tilastokeskuksen väestöennusekotehokas kansainvälinen vuorovaikuteen pohjalta Kymenlaakson väestö olisi tusalue”. Sen mukaan Kymenlaaksossa yhdistyvät kansainvälinen huippumetsäteknologia, kuljetusten kansainvälinen moniosaaminen, monipuolistunut toimiala- ja työpaikkarakenne sekä viihtyisä ja tur vallinen asumis- ja työympäristö.

Maakunnan erilaiset västöennusteet vertailussa. (lähde: Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030, 2009)

- 53 -

Kotkan-Haminan seutu on vilkkain vähittäiskaupan liikevaihdon ja tur ismin keskus Kymenlaaksossa. Valtava ero ympäröiviin kuntiin näkyy vuoden 2003 jälkeisessä hotelli- ja ravintolatoiminnan kasvussa. Kotkan Maretar ium-akvaar iotalo valmistui vuonna 2002 ja mer ikeskus Vellamo vuonna 2008. (lähde: Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030, 2009)

Kymenlaakso pyr kii työn ja asumisen yhdistämiseen, maaseudun ja keskuksien vuorovaikutukseen sekä hyvään palvelutarjontaan. Lyhyet ja toimivat yhteydet p ä ä k a u p u n k i s e u d u l l e , V i r o o n j a Ve n ä j ä l l e ovat tär keät, ja METKA-selvityksen lailla maakuntakaava korostaa kestävää yhdyskuntarakennetta ja tiiviitä keskuksia. Näin voisi ajatella, että maakuntakaava seuraa METKA-strategian jalanjälkiä ja pyr kii kaupunkien asukasluvun kasvuun. Ko t k a Ky m e n l a a k s o n l i p p u l a i v a n a Kotka on Kymenlaakson toiseksi suur in kaupunki Kouvolan jälkeen. Se on kuiten-

kin alueen mielenkiintoisin turismikohde , satamateollisuuden sekä kaupunkimaisen asumisen ja kaupan keskus. Kotka on erityisen kaupunkimainen ver r attuna muihin saman kokoluokan kaupunkeihin Suomessa, sillä saarella sijaitseva keskusta on täytynyt r akentaa tiiviiksi r antojen asettaessa laajenemisen rajat.

röivät puistot ja Maretarium-akvaariotalo sekä vuosittaiset kulttuuritapahtumat kuten Meripäivät houkuttelevat kulttuurituristeja Kotkaan. Kulttuurikaupungin maine on Kotkalle tär keä, sillä se tuo tuloja erityisesti kesäsesonkina. Uuden satamakulttuurin haaste onkin talvisen Kotkan elävöittäminen ja uusien pysyvien asukkaiden löytäminen.

Kotkalla on kansallinen maine Kymenlaaks o n k u l t t u u r i k a u p u n k i n a . Vu o n n a 2 0 0 8 v a l m i s t u n u t m e r i m u s e o Ve l l a m o a l o i t t i uuden satamakulttuurin vanhassa Kantasatamassa, mutta jo ennen mer imuseota Kotka on ollut aktiivinen tapahtumaareena. Sapokan pienvenesatamaa ympä-

Suhteessa naapurikuntaansa Haminaan Kotka erottuu kasvavana työpaikka- ja palvelukeskuksena. Kotkan kaupungin työpaikkamäärä oli vuonna 2006 23 500, ja paikkojen määrä oli kasvanut 11% vuosina 1993 – 2005. Kun Kotkan kau-

- 54 -

Liite 2

KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA Visio 2030 Aluerakenne / Kymenlaakson liitto

! (

j k ! (

! ( ! ( ! ( ! (

j k

! (

! ( ! (

! (

j k j k

! ( ! (

! (

pungissa asuvan työllisen työvoiman määrä oli vuonna 2005 kokonaisuudessaan noin 22 000 henkilöä ja työpaikkoja silti yhteensä 23 500, huomataan että Kotkaan tullaan naapurikunnista töihin. (Kotkan tie- ja katuver kkosuunnitelma 2030, 2009)

Jaala

Pohjakartta c Maanmittauslaitos lupanro 572/MYY/06

Valkeala Kuusankoski Kausala

#"!Kouvola

Anjalankoski

Elimäki

J O H TO P Ä Ä T Ö S : K o t k a n s a a r e n va h v u u s maakunnassa on kaupunkimaisuus ja t u r i s m i n j a k u l t t u u r i n ke s k u k s e n a s e m a . N ä i t ä p i i r t e i t ä k a n n a t t a a va h v i s t a a va p a u t u v i e n s a t a m i e n ke h i t y k s e s s ä .

Miehikkälä

! Hamina

Siltakylä

Virojoki

Kotka

" !

! (

moottori- tai kaksiajoratainen tie valtatie seututie rautatie laivaväylä Heinola-Kuusankoski kanava merkittävä liikennettä synnyttävä alue

j k

voimakkaat vuorovaikutussuunnat taajamien vaikutusalueet taajamat 2004 ympäristö- virkistys- ja luonnonmatkailun kannalta merkittävä kehittämisväylä solmukohtineen ympäristöarvoiltaan vetovoimainen alue

Maakuntakeskus

Kaupunkikeskus Kuntakeskus

Kymenlaakson maakuntakaavan visio maankunnan aluerakenteesta vuonna 2030. Kotka ja Kouvola ovat tär keimmät keskukset, ja niiden välille kaavaillaan vuorovaikutusta ja mahdollista asutuksen kasvua. (Kymenlaakson maakuntakaava, 2009)

- 55 -

S ATA M A K A U P U N G I N R A K E N N E - Kotkan kaupunkiseutu KARHULA

ASUTUSKESKUKSET PALVELUKESKUKSET TEOLLISUUS JA SATAMAT

HOVILA

JUMALNIEMI

KARHUVUORI

METSOLA

HIETANEN

HOVINSAARI

KOTKA MILLS KOTKANSAARI

MUSSALO

MUSSALON SATAMA

K o t k a n k a u p u n k i r a k e n n e . Pe r u s t u S Y K E n k a r t t a - a i n e i s t o o n .

- 56 -

M TA

T OR

KARHULA HOVILA

JUMALNIEMI

KARHUVUORI

METSOLA

HIETANEN

O AP

HOVINSAARI

KOTKA MILLS

Kun Itä-Kotkan teollisuusalueet va p a u t u va t k a u p u n k i ke h i t y k s e l l e , S a t a m a p o r t t i o n e s i k u va ke h i t e t t ä v i l l e t e o l l i s u u s a l u e i l l e j a linkki Kotkansaarelta itään.

KOTKANSAARI

MUSSALO

MUSSALON SATAMA

Itä-Kotkan teollisuusalueiden siir tyessä keskustasta teollisuuskesantoja vapautuu lisää.

Ko t k a n k a u p u n k i r a k e n n e

L ä n s i - j a I t ä - Ko t k a n l i i k e n n e l e n k i t

Te o l l i s u u s a l u e i d e n t u l e v a i s u u s

Kotkan kaupungin keskusta sijaitsee kaupunkimaisella Kotkansaarella. Kotkansaar ta ympäröiville niemille ja saarille levittäytyvät muut Kotkan kaupunginosat, joista tär keimpiä ovat Karhulan keskus, Jumalniemen ostosalue, Mussalon ja Hietasen satamat sekä Karhuvuoren ja Hovinsaaren asuinalueet. Kotkalla on oikeastaan kaksi keskustaa: Kotkansaari meren äärellä ja Karhula valtatie 7:n var ressa. Karhula ja Kotkansaar i ovat kilpailevia keskuksia, mutta tällä hetkellä niiden tarjonta täydentää hyvin toisiaan. Jumalniemessä sijaitsevat suur kaupan yksiköt, joille ei ole tilaa Kotkansaarella.

Kotkan asutuskeskittymät sijaitsevat erillisillä saarilla ja niemillä, minkä vuoksi yhtenäinen liikennever kko on vaikea toteuttaa. Läntisen Kotkan yhteydet ratkaistiin Mussalon ja Kotkansaaren välisellä sillalla, joka palvelee paitsi asuinalueita myös r askaan liikenteen reittiä Mussalon satamaan. Itäisen Kotkan kytkeminen keskustaan olisi seur aava liikenteellinen haaste . Silta- ja tunneliyhteyksiä on esitetty Hietasen ja Jumalniemen, Hietasen ja Kotkansaaren sekä Kotkansaaren ja Hallan välille. Siihen asti, kun Itä-Kotkan teollisuussatamat ovat käytössä, siltoja on kuitenkin hankala rakentaa eikä tunneliyhteyksille ole vielä riittävää taloudellista perustetta.

Itä-Kotkan teollisuusalueet sijaitsevat aivan kaupunkiasutuksen keskellä saariston pussinperällä, ja niiden siir tyminen kaupungin ulkopuolelle lähivuosikymmeninä on todennäköistä. Kun itäinen Kotka alkaa hiljalleen kehittyä kaupunkimaiseksi, Satamapor tti tarjoaa esikuvan vapautuvien teollisuuskesantojen suunnittelulle. Satamapor tti sijaitsee Kotkansaaren koilliskulmassa, joka on todennäköinen linkki itään. Hietasen tai Hallan yhteys voisi toteutua Satamapor tin kautta tulevaisuudessa, Hovinsaaren kevyen liikenteen yhteys jo lähivuosina. Kantasataman kehitys aloittaa pidemmän strategian teollisuuskesantojen kehittämiseksi.

- 57 -

KANTASATAMA

N SA

M TA

T OR

YHTEYS HOVINSAAREEN JA MANTEREELLE KOTKA MILLS -TEHDASALUE

KOTKAN KESKUSTA

ENTINEN KEISARINSATAMA

YHTEYS KUUSISEN SAAREEN

871:7:1

Kyminkartano

YHTEYS MUSSALON SATAMAAN

SAPOKANLAHTI, PIENVENESATAMA ENTINEN LÄNSISATAMA

KATARIINA (1900-luvun alun huvilakaupunginosa)

KATARIINANPUISTO ENTINEN ÖLJYSATAMA

Ko t k a n s a a r i 1 : 1 5 0 0 0 - 58 -

KOT K A N K E S K U S : K o t k a n s a a r i

K o t k a n ke s k u s o n teollisuuden syleilyssä: r u u t u k a a va e i u l o t u m i s s ä ä n ra n t a a n a s t i . Kotkansaaren osayleiskaavan havainnekuva vuodelta 1986. Kaavassa Satamapor tin kor tt e l e i t a o n a j a t e l t u t ä y d e n n e t t ä v i k s i j a j u n a r a i t e i l l a o n r i n n a l l a a n b u l e v a r d i m a i s e t v i h e rkaistat. Kantasatama on satamakäytössä. Yleiskaava on nykyään oikeusvaikutukseton.

Ko t k a n s a a r e n k a a v a t j a v i s i o t

R u u t u k a av a t e o l l i s u u d e n s y l e i ly s s ä Kotkansaari on kaupunkimainen ja tiivis keskus. Saaren kaupunkirakenteen kaaviokuva vasemmalla sivulla paljastaa tiukan kahtiajaon itse kaupungin ja sen r anta-alueiden välillä: r uutukaava ei ulotu missään rantaan asti, vaan katkeaa satamaja teollisuusalueisiin ja etelässä Katariinan puistoalueeseen. Kaupungin keskus on tor i, jota reunustavat kaupungintalo ja ostoskeskus. Ruutukaava-aluetta r ytmittävät puistot, jotka yhdistyvät etelässä Sapokan pienvenesatamaan ja K a t a r i i n a n p u i s t o a l u e e s e e n . Po h j o i s e s sa miellyttävää yhteyttä veden äärelle ei ole , vaan kaupunki katkeaa satamarataan ja liikenneväyliin.

Nyt satamat ovat vapautumassa. Kantasatama saaren koilliskärjessä on siir tynyt kaupungin hallintaan vuonna 2009, ja sitä kehitetään uudeksi kaupunginosaksi. Satamapor tti sijaitsee Kantasataman ja r uutukaavan r ajalla. Katar iinan öljysatamasta on rakennettu onnistuneesti virkistysaluetta, josta on upeat näkymät merelle ja Mussalon satamaan. Kotka Mills -tehdasalue (entinen Stora Enso) on yhä toiminnassa Kantasataman eteläpuolella. Sinne vievät rata- ja tieyhteydet kulkevat Satamapor tin läpi. Kotkansaaren luoteiskulma on liikenteen valtaama, sillä sen yli kulkevat pääväylät mantereelle sekä Mussalon satamaan.

- 59 -

Vu o n n a 2 0 0 8 v a h v i s t e t u s s a K y m e n l a a k son taajamamaakuntakaavassa Satamapor tti on merkitty A/sr asuintoimintojen alueeksi, jolla säilytettäviä rakennuskultt u u r i k o h t e i t a , s e k ä LV s a t a m a - a l u e e k s i . Kotkansaarella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, mutta vuonna 1986 laaditussa yleiskaavassa suunnittelualue on samoin asuin- ja satama-aluetta. Kantasataman uusi osayleiskaavoitus on alkamassa, ja se luo suuntaa muidenkin teollisuusalueiden kaavoitukselle . Kantasataman tähänastisia vaiheita käsitellään seur aavassa kappaleessa.

KOT K A N S A A R I : Kaupunkitilojen luonteet

KANTASATAMA

N K o t k a n s a a r e n t i l a l l i s e t l u o n t e e t v o i k a rkeasti jakaa kolmeen kategor iaan: avar at ja nopeasti muuttuvat satamakentät ja teollisuusalueet, kaupunkimaiset r uutukaava-alueet sekä eteläiset puistoalueet.

YHTEYS HOVINSAAREEN JA MANTEREELLE

Keskustan kor tteleissa kävellessään ei aina edes huomaa olevansa saarella. Tiivis kaupunkirakenne on suojaisa ja u r b a a n i . To r i l l e j o h t a v a s t a K e s k u s k a d u s ta on rakennettu vihreä taidebulevardi, jonka var relle sijoittuvat myös konser ttitalo ja kir kko. Eteläiset puistoalueet laajenivat, kun entinen öljysatama muutettiin Katar iinan Meripuistoksi. Puistolan pientaloalue kuuluu myös vehreään eteläosaan. Puistolan pohjoispuolella Sapokan pienvenesatama on Kotkan kesäelämän keskus: huviveneilijät, saar istoretkeilijät, aur ingonottajat ja lintujen r uokkijat kohtaavat Sapokanlahdella. Satama-alueet ovat aina keskittyneet Kotkansaaren koilliskulmaan, sillä ensimmäinen luonnonsatama sijaitsi siellä. Avar at teollisuus- ja satamakentät kier tyvät kuitenkin koko saaren ympäri lukuunottamatta Puistolan jyr kkiä metsär i n t e i t ä . Te o l l i s u u s o n m o n e n k o t k a l a i s e n mielestä erottamaton osa saaren identiteettiä. Satama-alueilla on oma kaupunkitilallinen roolinsa, joka tuhoutuisi, jos ne r akennettaisiin osaksi r uutukaavaa.

KOTKA MILLS -TEHDASALUE

KOTKAN KESKUSTA

ENTINEN KEISARINSATAMA

YHTEYS KUUSISEN SAAREEN

871:7:1

Kyminkartano

YHTEYS MUSSALON SATAMAAN

SAPOKANLAHTI, PIENVENESATAMA ENTINEN LÄNSISATAMA

KATARIINA (1900-luvun alun huvilakaupunginosa)

KATARIINANPUISTO ENTINEN ÖLJYSATAMA

- 60 -

REUNOJEN S AT A M A - A L U E E T Kantasatama, Kotka Mills, Meripäiväranta, länsirannan entiset satamat

Satama-alueilla on k a u p u n k i k u va s s a o m a roolinsa, joka tulee säilyttää satamateollisuuden lähdön j ä l ke e n k i n .

KESKEINEN R U U T U K A AVA - A L U E To r i , K e s k u s k a t u , kaupunkimainen asutus

ETELÄINEN PUISTOALUE Sapokanlahden pienvenesatama ja puisto, Katariinanpuisto, Puistolan huvila-alue

LÄHTEET: Google Maps, w w w. k u v a k o t k a . b l o g s p o t . c o m

- 61 -

Kotkan satama vuonna 1905 (kuva: Liukkonen, 1999)

H I S TO R I A • S ATA M A P O R T T I KOT K A N S A A R E N K E S K U K S E N A

We must desist in stubbornly forcing upon the harbour the model of the real city. We should sooner consider the opposite : we can take the links between city and harbour seriously by assessing which qualities of the harbour are useful for a city - The permanent transformation, the apparent emptiness, the invisible congestion of activities, the anonymity without the burden of a fixed historic identity, the fusion of oppositions, planning as a sum and abstraction of its aesthetics - how could these contribute to the task of reinventing the city ?

-- Michelle Provoost and Wouter Vanstiphout in â&#x20AC;&#x161;Rotterdam Harbor Cityâ&#x20AC;&#x2DC; (1997)

S A A R E N VA R H A I S TA H I S TO R I A A Kymin asutus n.1600

Lähes asumaton Kotkansaari 1600-luvun lopulla

Ruotsinsalmen mer ilinnoituksen asemakaava 1780

Ky m i n e n s i m m ä i n e n a s u t u s j a Ruotsinsalmen merilinnoitus

Sahateollisuus johtaa kaupungin syntyyn

Kymijoen var rella on sijainnut pysyvää asutusta ainakin Kymin pitäjän ajoista asti. Kymi per ustettiin Ruotsin valtakunnan alaisuuteen vuonna 1642, ja sen keskuspaikka oli Hovinsaaren pohjoisosan Kyminkar tano. Joesta pyydettävä lohi ja siika olivat ensimmäinen elinkeino Kotkan seudun pysyville asukkaille . (Korhonen, 1999)

sijaitsi saaren eteläkärjessä Katariinassa, mutta mer ivoimien kasar mialue ja satama rakennettiin saaren itäosaan Härniemeen. Sotasatama sijoitettiin suojaisaan lahteen, ja sataman viereen saaren koillisosaan nousivat mer ivoimien kasar mit. Här niemeen r akennettiin myös maa- ja mer ivoimille puiset esikunta- ja upseer irakennukset. Sataman ja telakan piirroksia on säilynyt Mer ivoimien ar kistossa, ja muutamia niistä on liitetty viereiselle sivulle.

Kotkansaaresta tuli ensimmäisen kerran mer kittävä keskuspaikka, kun venäläiset rakensivat saarelle Ruotsinsalmen merilinnoituksen vuonna 1790. Itse linnoitus

Linnoitus menetti merkityksensä Suomen sodan jälkeen 1810-luvulla ja tuhoutui lopullisesti vuonna 1855 Krimin sodassa. (Korhonen, 1999)

- 66 -

1800-luvun lopulla sahateollisuus levisi Kymijoen var relle , sillä joki loi mahdollisuudet puun uittoon. Kotkan alueelle rakennettiin vilkkaimman r yntäyksen aikana 1870-luvulla yhdeksän höyr ysahaa viidessä vuodessa. Raakapuuta uitettiin jokea pitkin sahoille jalostettavaksi ja laivattavaksi vientiin, ja satamatoiminnan aloittaminen Här niemessä nykyisen Satamapor tin kohdilla vuonna 1872 oli luonteva seuraus teollisuuden kasvusta. Vo i m a k a s t e o l l i s t u m i n e n j o h t i v ä k i l u v u n kasvuun, ja Kotkan kaupunki sai kaupunk i o i k e u d e t v u o n n a 1 8 7 8 . ( Po r t o f K o t k a , 2010)

Ruotsinsalmen merilinnoituksen kartta 1700-luvulta

Ruotsinsalmen merilinnoituksen telakan piirroksia 1700-luvulta

( k a r t a t : K y h i k a - k o k o e l m a , K o t k a n AV- k e s k u s , k a a v a j a t e l a k a n p i i r r o k s e t : M e r i v o i m i e n a r k i s t o )

Te o l l i s u u s k a u p u n g i n s u u n n i t t e l u Te o l l i s u u d e n m y ö t ä s y n t y n y t a s u t u s o l i kasvanut sataman eteläpuolella sijainneelle suolle ja sitä reunustaville kallioille . Insinööri Konrad Reuter oli laatinut vuonna 1966 asutukselle kaavan, jossa hän määritteli ensimmäisen kerran r uutukaavaan sovitetun kaupungin ja sitä reunustavan r antojen teollisuusrenkaan. Samana vuonna kun Kotka sai kaupunki perustettiin, laadittiin kaupungille uusi k a a v a , j o s s a m a a n m i t t a r i K o n s t a n t i n J ä rnefelt laajensi olemassaolevan asutuksen aluetta. Kaavoitettu alue kattoi nyt saaren keskiosat väistellen kor keita kallionhuippuja Haukkavuor ta ja Palotor nin-

vuor ta. Eteläiset osat jätettiin laidun- ja viljelysmaiksi. Kar l Appelberg täydensi Jär nefeltin kaavaa vuonna 1891, kun Kotkaan saatiin rautatie. Kolme ensimmäistä kaavaa olivat kaikki lähinnä käytännöllisiä järjestelyjä teollisuuden työväen majoitt a m i s e k s i K o t k a n s a a r e l l e . Te o l l i s u u d e n sijainti ja tarpeet sanelivat Kotkan kaupunkikehitystä 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille asti. Silti Kotkansaari oli jo kehittänyt oman kaupunkikuvallisen luonteensa: satamalaituri ja tori olivat kaupungin polttopisteitä, ja teollisuuden asettamat kasvun rajat tekivät kaupunkiasutuksesta tiiviin ja urbaanin. Kor keuserojen ansiosta r uutukaavan sisälle muodostui vaihtelevia näkymiä. (Liukkonen, 1999)

- 67 -

Ihannekaupungin utopia ja todellisus Vu o n n a 1 9 0 5 a r k k i t e h t i Wa l t e r T h o m é palkattiin laatimaan Kotkalle uusi kaava. Thomé kuului sitteläiseen sukupolveen, joka ihaili kaupungin tilasarjoja ja piti esteettisiä ihanteita kaavoituksen lähtökohtana. Thomé laati yhdessä kaupungininsinöör i Liliuksen kanssa kaavan, jossa jugend-alueita on nivottu saumattomasti mekaaniseen r uutukaavaan. Kaava hyväksyttiin vasta 1917, ja jo 1923 insinööri Bir ger Br unila muutti taiteellista kaavaa rationaalisempaan suuntaan. Huviloiden sijaan Katariinaan rakennettiin työläisasuntoja, ja kehittyvälle teollisuudelle kaavoitettiin yhä lisää tilaa. (Liukkonen, 1999)

KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS

Kotkansaaren topografia ennen linnoituskaupungin perustamista 1795

Ruotsinsalmen innoituskaupunki ennen vuoden 1855 h채vityst채

- 68 -

Konrad Reuterin asemakaava uudelle asutukselle 1866

Kaupungistuneen Kotkan ensimmäisiä kaavoja: Appelberg 1891

Thomé-Liliuksen sitteläinen kaava 1917

- 69 -

Briger Br unilan rationalisoitu asemakaava 1923

(lähde: Liukkonen 1999)

KOT K A K A S VA A S ATA M A N Y M P Ä R I L L E

1872 kansainvälinen satamaliikenne alkaa Härniemessä

1869 ensimmäinen kaava (Reuter), satama kaupunkitoimintojen keskuksena

1879 ensimmäinen yleinen laituri, „laivasilta“, ja pakkahuone rakennetaan

1890 rautatieyhteys

1879 kaupunkioikeudet, Järnefeltin kaava määrittelee kaupungin keskustan

Sataman ensimmäiset vuosikymmenet Kun Kotkan kauppasatama perustettiin vuonna 1972, saarella ei ollut muuta kaupunkirakennetta tai keskuspaikkaa. Niinpä satamasta tuli luontevasti kaupungin ensimmäinen keskus, joka tarjosi asukkaille työn, palvelut ja kohtaamispaikan. Ranta-alueet olivat avoimia yleisölle , ja puulaitureilla oli miellyttävää

n.1942 Seurahuone tuhoutuu, Kairo jatkaa sen perinnettä uudessa rakennuksessa 1980-luku lähiömäistä asuinrakentamista Satamaportin kortteleihin 1912 Höijerin tukkukaupan talo (pakkahuone) valmistuu

n.1900-20 Satamakatu raivataan kallioiden läpi

2008 Vellamo valmistuu

1900-luvun loppupuoli satamatoiminnot ja kaupunki eriytyvät

kuljeskella. Laivat viipyivät satamassa usein viikkoja, sillä lastaaminen käsin oli hidasta, ja viipyvät mer imiehet toivat Kotkaan kansainvälisen tuulahduksen jo 1800-luvulla. Här niemen r antaviivassa alkoi heti satamaja sahatoiminnan käynnistyttyä tapahtua huomattavia muutoksia. Maata täytettiin ja r antaviiva on siir tyi merelle päin lopulta yli puoli kilometriä. Lautatarhat, sahat,

1989 - 2009 satama muuttaa Mussaloon

vesikioskit ja muut nopeasti vaihtuvat r akennelmat r ytmittivät sataman kaupunkikuvaa. (Liukkonen, 1999) Kotkansaaren kor keuseroja tasoitettiin voimakkaasti louhimalla kalliota ja täyttämällä m a a t a . M y ö s S a t a m a k a t u r a i v a t t i i n P a l o t o rninvuoren kallioden läpi, kun satama tar vitsi yhä laajempaa kuljetusväylää mantereelle. Sat a m a k a d u n j a Vu o r i k a d u n v ä l i s i s s ä k o r t t e l e i s -

(lähde: Liukkonen 1999)

- 70 -

SATAMAKADUN KORTTELIT 1938-2010 Satamakadun korttelit 1938

Teollisuusutopia 1964 - Olli Kivisen toteutumattomasta kaavasta

Satamakadun korttelit 2010

Konrad Reuterin kaavan mukainen tonttijako. Puukaupunki, jonka sekaan on rakennettu muutamia kivirakennuksia, tärkeimpänä Pakkahuoneentalo Satamakadulla. Kaupunkimainen katutila on rajattu aidoilla niillä korttelin reunoilla, joilla ei ole rakennusta.

Vanha puukaupunkirakenne on hävitetty 1960-luvun liikenne- ja teollisuusvaltaisessa kaavasuunnitelmassa. Satamakatua reunustavat varastorakennukset ja parkkitalot. Arvorakennukset, kuten Pakkahuone, esitetään purettaviksi.

1900-luvun alun tonttijako on muuttunut vain vähän. Pakkahuoneentalo, ravintola Kairo, Ruukinkadun pajat ja Satamakonttori ovat yhä jäljellä vuoden 1938 rakennuskannasta. 1980-luvulla rakennetut asuinntalot ovat korvanneet suurimman osan vanhoista puutaloista. 871:7:1

Kyminkartano

sa kor keuserot ovat silti edelleen läsnä, sillä m a a n p i n t a l a s k e e n o i n 8 m e t r i ä Vu o r i k a d u l t a Satamakadulle. (Hakanpää, 2007) ” Va l m i s ” H ä r n i e m i 1 9 1 0 - l u v u l l a 1 9 1 0 - l u v u l l e a s t i H ä r n i e m e n s a t a m a s s a h a rjoitettiin vanhanaikaista koneistamatonta satamatoimintaa, ja sataman rakennuskanta kasvoi palvelemaan kaupukilaisten olohuoneena.

Kaupunkimainen rakentaminen alkoi heti Satamakadun varrelta: eheää kaksikerroksista kaupunkijulkisivua koristivat puinen Seur ahuone , kivinen jugend-talo Pakkahuone sekä Palotor ninvuoren huipulla Höijerin palotorni. (Liukkonen, 1999) Sataman ja kaupungin eriytyminen Kun satamatoiminta koneellistui 1920-lu-

- 71 -

vulla, sataman ja kaupungin eriytyminen a l k o i . S a t a m a k a d u n p u u t a l o r i v i s t ö n k o rvasivat hiljalleen varastohallit, ja satama sulkeutui kaupunkilaisilta. Kantasataman uusin mur ros tapahtui 1989, kun uusin tekniikka vaati raskaan satamatoiminnan muuttoa Mussalon syväsatamaan. Koko Kantasatama siir tyi kaupungin omistukseen vuonna 2009, ja nyt satama-alue odottaa uutta renessanssia.

Vuosisadan vaihteen Kotkassa satama oli vilkas kokoontumispaikka. Laivojen vierailutiheys oli suuri, ja laudoitetut laiturin tarjosivat mukavan käyskentelyalustan. Pistolaituri oli jopa tärkeämpi paikka kuin kauppatori; ensimmäisenä uudet jutut kuuli satamassa.

(lähde: Liukkonen 1999)

1889 - 72 -

Paikka oli jatkuvien muutosten kourissa. Rantaviivaa muokattiin ja nykyinen Satamakatu raivattiin v채hitellen entisten rantakallioiden l채pi.

(l채hde: Liukkonen 1999)

1895 - 73 -

Satamaa vasten kasvoi rakennusrivistö, joka ikään kuin aloittaa kaupungin sataman suunnalta. Rivistö sai muurimaisen luonteensa valmiiksi vasta vuosisadan vaihteessa (1900), jolloin nykyinen Satamakatu oli saatu raivatuksi läpi niillä kohdin sijainneiden kallioiden.

Kalasatama, Helsinki Eheä kaupungin reuna hotellirakennuksineen antoi paikalle ylevän ilmeen, ja palotornin kukkulan päällä valvoi toimintaa. Seurahuoneen kellarissa sijaitsi pahamaineinen „Mutakuoppa“, joka perintöä ravintola Kairo myöhemmin on jatkanut.

(lähde: Liukkonen 1999)

- 74 -

Laivojen koko ja ulkonäkö muistuttivat mittakaavallisesti rantoja reunustavia rakennuksia. Laivojen takilat, köydet, purjekerät ja muut nippelit korreloivat rantojen koristeleikkauksin ja valurautakaitein varustettujen rakennusten kanssa.

1800-luku: purjelaivat, puutalot

1900-luvun alku: höyrylaivat, kivikerrostalot

(lähde: Liukkonen 1999)

1900-luvun loppu: suuret rahtilaivat, tyhjä satamakenttä

- 75 -

Sataman rakennuskanta koostui pakkahuone- ja tullirakennuksista sekä „vesikioskeista“ ja muista hyötyrakennuksista. Niiden suunnittelu tehtiin pieteetillä, vaikka koko ajan oli tiedossa kova muutoksen tarve.

(lähde: Liukkonen 1999)

- 76 -

Liikkuminen satama-alueella oli vapaata. Laudoitetut laiturit toimivat mainiosti kohtauspaikkana, olihan laudoituksella k채veleminen kengille ja pitkille hameiden helmoille hiekka-alustaa sivistyneempi vaihtoehto. Satamasta tuli kaupunkilaisten olohuone.

(l채hde: Liukkonen 1999)

- 77 -

Museoviraston kar tta Kotkansaaren ar keologisesti mer kittävistä alueista (2007)

Liite 5

Kotkansaari Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti merkittävät alueet

1-luokka

Kantakartta © Kotkan kaupungin maankäyttöosasto 2007 MK 1:8000

Ruotsinsalmen aikainen säilynyt rakennus

Museovirasto, rakennushistorian osasto Päivi Hakanpää 2007

2-luokka

- 78 -

S ATA M A P O R T I N A R K E O L O G I S E T KO H T E E T

Liite 5

U KAT A M

A SAT

U AT K I R

Museovirasto tutkii Ruotsinsalmen jäänteitä Päivi Hakanpää tutki Ruotsinsalmen merilinnoituksen ar keologisia jäänteitä vuonna 2007 Museovir aston julkaisemassa Kotkansaaren kaupunkiar keogisessa selvityksessä. Ruotsinsalmen linnoitusalueen kulttuur iker rokset ja r akenteet ovat muinaismuistolain r auhoittamia, ja niitä sijaitsee Kotkansaarella paljon erityisesti saaren pohjoisosissa entisellä merikasarmien alueella. Ainut linnoitusajalta säilynyt r akennus on or todoksinen kir kko, mutta mahdollisia

rakennushistoriallisia jäänteitä tutkitaan myös muista vilkkailta linnoitusajan asuinkor tteleista. Satamapor tin arkeologinen ar vo Satamapor tin alueelle osuu kolme ar keologisesti ar vokasta aluetta, jotka on kaikki luokiteltu keskimmäiseen ar voluokkaan 2. Museovir aston mukaan nämä alueet on tutkittava ennen mahdollisten rakennustöiden aloittamista. Ar keologinen tutkimus on suppeampi toimenpide kuin ar keologiset kaivaukset. Tu t k i m u s t e n j ä l k e e n a l u e y l e e n s ä vapautetaan rakentamiselle . (Hakanpää, 2007)

- 79 -

Satamakadun katujulkisivu

N채kym채 Hovinsaaresta Satamaportille ( a l k u p e r 채 i s e t k u v a t : w w w. k u v a k o t k a . b l o g s p o t . c o m )

NYKYHETKI • S ATA M A P O R T T I K A U P U N G I N L A I DA L L A

Kotkansaar i kuvattuna Kantasatamanlahden pohjukasta. Satamapor tti rajattuna valkoisella. (kuva: Kotkan kaupunki 2010)

- 82 -

Kotkansaar i kuvattuna keskustan suunnalta. Etualalla tor i, jota reunustavat kaupungintalo ja kauppakeskus . Satamapor tti rajattuna valkoisella. (kuva: Kotkan kaupunki 2010)

- 83 -

S ATA M A P O R T T I = R A J A P I N TA N

Satamapor tti sijaitsee vanhalla sataman ja kaupungin rajapinnalla. Kaupungin r uutukaava päättyy suunnittelualueella ja kohtaa sataman asfalttikentät. Reuna ei kuitenkaan ole nykyään yhtä eheä, kuin 1900-luvun alussa, jolloin Satamakatua reunusti yhtenäinen kaksikerroksinen puurakennusrivistö. Nykyisen Satamakadun rakennusten enemmistö on tyhjiä satamavar astoja, jotka haukkaavat osan kaupunkia satamar akentamiselle . Tär keä kysymys alueen suunnittelussa onkin, korostaak o v a i t a s o i t t a a k o l i i t t y m ä k o h t a a ? Tu leeko satamaympär istön ja kaupungin liittymäkohdassa pyr kiä eheyttämään kaupunki ja satama eriluonteisiksi vai haukata vuorostaan satama osaksi kaupunkia?

871:7:1

Kyminkartano

Satamakadun illustraatiokuva Thomé-Liliuksen 1906 kaavasta. Visiossa kaupunginmuur i ja palotor ni luovat komean satamajulkisivun. (jäljennös: Liukkonen, 1999)

- 84 -

S ATA M A P O R T I N L I I T T Y M I N E N K A U P U N K I I N & SUHDE SAPOKKAAN N HOVINSAARI

Kantasataman kehittyessä Kotkan keskustasta avautuu uusi yhteys merelle . Er ityisesti Satamapor tti on hyvin lähellä keskustan palveluita: tor ia, kauppakeskusta ja kaupungintaloa. Tällä hetkellä kaupungin vilkkain akseli on puistomainen Keskuskatu, jonka varrella on kivijalkaliikkeitä, hotelleja ja julkisia rakennuksia. To i n e n t ä r k e ä k a u p u n k i a k s e l i v i e R u o t sinsalmenkatua etelään Sapokan pienvenesatamaan ja eteläisille puistoalueille.

SAAPUMISAKSELIT SATAMAAN

UP KA K PA U AT

U AT K O KK

TORI

TS IN SA

Tällä hetkellä r avintola Kairon ja Pakkahuoneen välissä kulkeva Kauppakatu on s e l k e i n r e i t t i t o r i l t a Ve l l a m o l l e , j a s i t ä olisi luontevaa jatkaa Hovinsaaren sillaksi, sillä katu osuu juuri kapeimman salmen kohdalle . Läntiseen Kantasatamaan taas vie suoraan vain Kir kkokatu. Koska Ruotsinsalmenkatu on viherakseli Sapokasta pohjoiseen, viheralueita kannattaa jatkaa sitä pitkin Kantasataman asti (kts. seur aava sivu). Sen sijaan Kauppakadusta voidaan tehdä urbaani sekoitettujen liikennemuotojen pääkatu tor ilta satamaan.

O RU LM

TU A K

EN TU KA

871:7:1

Kyminkartano

Sapokanlahti ja Kantasatama ovat toistaiseksi olleet kilpakumppaneita ainakin Meripäivien tapahtumapaikkana. Kilpailun sijaan alueiden luonteita kannattaa kehittää erilaisiksi ja niiden välille luoda sujuvat jalankulkuyhteydet. Kesäisin liikennöivä potnapekka kulkee jo reittiä S a p o k k a - Ve l l a m o !

- 85 -

VIHERALUEET: Nykytila N

IN SA LM

TS EN TU KA

Kotkansaarella on paljon pieniä kaupunkipuistoja, jotka r ytmittävät r uutukaavaa. Puistot r yhmittyvät kahden akselin var relle: HaukkavuorenKeskuskadun puistobulevardille ja Sapokan-Isopuiston akselille Ruotsinsalmenkadun varrelle. Keskuskatu ja Ruotsinsalmenkatu ovat, Kotkan keskustan kaupunkikuvalliset pääakselit, ja samalla viher ver koston tär keimmät akselin kaupungin läpi. Näitä akseleita kannattaa siis jatkaa viher alueiden ver koston suunnittelussa Satamapor tille.

K ES

TU A K

O RU

Kotkansaaren vihreimmät alueet ovat saaren eteläkärjessä. Katar iinan meripuisto ja Sapokanlahden puisto muodostavat laajan vir kistysalueen, jonka sisällä kulkee kattava vir kistysreitistö. Eteläinen Kotkansaari on perinteisesti ollut viljelys-, huvila- ja virkistysaluetta, eikä siellä ole harjoitettu satamatoimintaa tai teollisuutta. Kantasatamaan kehittyvät viher alueet ovat siis selvästi eriluonteisia kuin olemassaolevat puistoalueet Kotkansaarella.

871:7:1

Kyminkartano

- 86 -

T U L E VA I S U U S S K E N A A R I O : V i h e r a l u e v e r k o s t o n t ä y d e n t ä m i n e n p o h j o i s e e n N

Vir kistysreitit ovat ensimmäinen tapa avata satama-alue kaupunkilaisten käyttöön. Tässä esitetty tulevaisuusk e n a a r i o p e r u s t u u k a u p u n g i n t ä rkeimpien viherakseleiden jatkamiseen sataman suuntaan.

871:7:1

Skenaariossani Kantasatamaan on suunniteltu rantareitti, joka kier tää veden äärellä koko sataman ja sekä Kantasatamanlahden ja palaa keskustaan Hovinsaaren siltaa pitkin Satamapor tin kohdalla. Silta rakennettaisiin kevyttä liikennettä var ten ja se palvelisi keskustan asukkaita vir kistyskäytössä sekä hovinsaarelaisia kätevänä yhteytenä Kotkansaaren palveluihin. Ehdotan Satamapor tin ratapihalle r akennettavaksi satamapuistoa, joka ulottuu välilaitur illa veden ääreen. Ratapihalla on valmis, vahva identiteetti, mikä perustelee sen kehittämisen avomeksi puistoksi. Ratapihapuiston suunnitelmasta lisää visiot-kappaleessa.

Kyminkartano

Nykyiset viheralueet Uudet viheralueet Uusi kevyen liikenteen reitistö

871:7:1

Kyminkartano

- 87 -

JULKINEN LIIKENNE: Nykytila

Kotkalaiset kulkevat naapurikaupunkeihin linja-autolla tai junalla. Junarata on rakennettu teollisuuden tarpeisiin, joten asema ei sijaitse Kotkan keskustassa vaan satamassa. Siitä rata jatkuu Kotka Millsin tehdasalueelle . Henkilöliikenteellä on kuusi junayhteyttä päivässä Kouvolaan.

Linja-autot liikkuva vilkaammin ja saapuvat keskustaan asti. Linjaautoasema on merkitty kar ttaan violettina r uutuna. Pitkänmatkanliikenteen bussit liittyvät hyvin paikallisliikenteeseen, jonka reitit näkyvät kar talla. Kotkan haaste on kuitenkin saarille ja niemille hajautunut kaupunkirakenne , joten bussimatkat ovat pitkiä, eivätkä kaikki injat liikennöi usein.

N 871:7:1

Kyminkartano

871:7:1

Nykyiset linja-autoreitit Ra u t a t i e j a a s e m a

871:7:1

Kyminkartano

- 88 -

T U L E VA I S U U S S K E N A A R I O : J u l k i n e n l i i k e n n e S a t a m a p o r t i l l e

871:7:1

Kyminkartano

Nykyiset linja-autoreitit Uudet linja-autoreitit

871:7:1

Laivareitti ja ter minaali Ra u t a t i e j a a s e m a Kyminkartano

- 89 -

Kun Satamapor ttia aletaan kehittää, julkisen liikenteen ver koston laajentaminen satamaan on seur aava askel kevyen liikenteen reittien rakentamisen jälkeen. Linja-autoliikenne on Kotkalle luonteva liikennemuoto ja edullinen järjestää, joten sen ver kosto kannattaa ulottaa kulkemaan Kantasataman kautta. K u n I t ä - K o t k a k e h i t t y y, m a h d o l l i nen yhteys Kantasatamasta Hallaan tulee ajankohtaiseksi. Silloin julkinen liikenne voisi jatkaa Kantasatamasta itään (katkoviivareitti). Kantasatamassa linja-autoliikenne voisi yhdistyä luontevasti laivaliikenteeseen, joka liikennöisi eteläisimmältä laiturilta sekä Itämeren suur kaupunkeihin että lähialueille. Ennen Itä-Kotkan pysyvien yhteyksien r akentamista reittilaivayhteys Hallaan, Sunilaan, Jumalniemelle ja Hietaseen olisi edullinen ja kotkalainen vaihtoehto.

Mer imuseo Vellamo ja Kantasatama (kuva: Kotkan kaupunki 2008)

K A N TA S ATA M A N K E H I T Y S • A R T I K K E L I KO O S T E

# #

Etusivu

#$"

# #

# % # # #

# #

Uutiset

Kulttuuri

Viihde

Urheilu

Keskustelu

Blogit

Oma elĂ¤mĂ¤

Autot

Ruok

!## Kotimaa Politiikka Kaupunki Ulkomaat Talous PĂ¤Ă¤kirjoitukset Lukijoiden kuvat Videot

Hiiohoi 21.5.2008

M T V 3 / S T T, 1 9 . 9 . 2

0 0 5

" " ! " #! ! #! / ##

JUURI H e l sNYT i n gâ&#x20AC;şi nAfganistanissa S a n o m akuollut t , 1 9suomalaissotilas . 5 . 2 0 0 8 kotimaahan illalla

$ " # ""##

" " ! " # ##""## ##" $# # #""# # ! ! # ""## ! " ! ( # " ##! #! ! #!' ##"" $ " ! #! "" % ! # " #! (

Uutiset AIK ja DjurgĂĽrden saivat

Pankkiirin unelmavene elvytti Kotkan puuvenekeskuksen

# #

" $ " $ " !" ! #"# "#! ! #"# # # #! # " " " $ ! " $%%! % % # "# "" # " ! #! #! # # ! "#! # #! " " # % "

19.5.2008 19:17 | Kommentit

Recommend

sakot 15:02 Uusimaa vahvasti esillĂ¤

Ecuadorilainen lyhytkasv syĂśpĂ¤Ă¤n 14:45

Hakkerit hyĂśkkĂ¤sivĂ¤t Kan tiedostoihin 14:36

Matti Huuskonen HELSINGIN SANOMAT

Syyte: Valmentajan kuris epĂ¤urheilijamaista kĂ¤ytĂśs

%$ $ "

JUHA METSO

&# # # #

Vaalikeskustelu kiehuu v puolella 14:22 Basso ja NRJ Nostalgia kaupunkeihin 14:10

Angry Birds -pelille kaksi

! % # #$ #$ #$ $ % #$ & " # #$ + ! $% " $"# * # " # "$$ # " # # # # $ $ % #$$# #$ "# *

Penkkareita juhlivat abit keskustat - katso kuvat 1

Tanja Poutiainen ihmeiss

Keski-Suomen pedofiiliri ennallaan 13:59

Junat myĂśhĂ¤stelevĂ¤t jĂ¤lle peruttu 13:58

IltapĂ¤ivĂ¤lehdet: Tuhat Va yllĂ¤ttĂ¤en 13:45

! # ##& " $" " $ " $$ " $ ! "" #$ # $ # #$"# * ! # #$$ $$"" # ( $$ $" " $ " # *

Keskusta haluaa nostaa

Kiviniemi: Odotan jo vaa kanssa 13:02

Ruotsalaisia kuoli venetu

- 0+ .

Afganistanissa kuollut so

Suomen Puuvenekeskuksen uutta veistĂ¤mĂśĂ¤ Kotkassa isĂ¤nnĂśi Leo SkogstrĂśm.

% ! Suosittele

KOTKA. Kotkassa lyĂśvĂ¤t keskiviikkona kĂ¤ttĂ¤ yksityinen raha ja Ole kavereistasi ensimmĂ¤inen, joka suosittelee tĂ¤tĂ¤.

&"# %

Kommentit 0 kpl

$" #

kymenlaaksolaiset kĂ¤dentaidot, kun kaupungin kantasatamassa vietetĂ¤Ă¤n Suomen Puuvenekeskuksen uuden veistĂ¤mĂśn avajaisia.

$ " #$ #

$ "#

NĂ¤ytĂ¤ kommentit

VeistĂ¤mĂśn on rakennuttanut aivan tiettyyn tarkoitukseen yksi Suomen rikkaimmista ihmisistĂ¤, Evli Pankin hallituksen puheenjohtaja Henrik Andersin.

$ ##$$! $ $ $!$ # # , "" "" ## & &

Kymen Sanomat 17.5.2008

Kilpapurjehtijanakin tunnettu Andersin osti kaksi vuotta sitten Italiasta niin sanottuun 12 metrin luokkaan kuuluvan purjeveneen. Yli 20 metriĂ¤ pitkĂ¤n veneen laatua kuvaa se, ettĂ¤ saman luokkasĂ¤Ă¤nnĂśn veneillĂ¤ on vuodesta 1958 osallistuttu maailman kuuluisimpaan purjehduskilpailuun America's Cupiin.

$ $ " # ! "

0) # # $! "$ " ##

Andersin tarvitsi vuonna 1938 valmistuneelle Blue Marlin unelmaveneelleen entisĂśintipaikan ja entisĂśijĂ¤t.

Adam Lambert ei enĂ¤Ă¤ s Sauliin 12:51

Valtava auringonpurkaus lĂ¤hipĂ¤ivinĂ¤ 12:38

Tasa-arvovaltuutettu hal sosiaaliviranomaisten pu

Oikeusasiamies: Poliisilla jengiliivin kĂ¤yttĂśĂ¤ 12:12

Ruotsin tyĂśttĂśmyys kĂ¤Ă¤n Miehet ja naiset jakavat tasaisemmin 11:53

Wallin: Rkp voi olla muka hallituspohjissa 11:43 Uutistoimisto: P-Korean mystinen valo 11:41

OMA KAUPUNKI VĂ¤Ă¤rin a huomauttanutta kaasulla

Molemmat jĂ¤rjestyivĂ¤t Kotkasta. Osuuskuntana toistakymmentĂ¤ vuotta sitten aloittanut Puuvenekeskus kitui henkitoreissaan, joten kun Andersin teki tarjouksen, Kotkan kaupunki oli valmis myymĂ¤Ă¤n vanhan veistĂ¤mĂśrakennuksen ja vuokraamaan tontin myĂśs uudisrakennusta varten. Pankkiirin unelmavene elvytti Kotkan puuvenekeskuksen - HS.fi - Kotimaa

EntisĂśijiksi Andersin sai kaksi osuuskunnan alkuperĂ¤istĂ¤ jĂ¤sentĂ¤, Allan Savolaisen ja Juha Suorsan, joiden taidot hĂ¤n tunsi entuudestaan. Suorsa veisti Andersinille veneen jo opiskeluaikoinaan Haminassa ja kuuluu myĂśs Andersinin kilpapurjehdusmiehistĂśĂśn.

EturauhassyĂśvĂ¤n kasvuu

Ainakin neljĂ¤ kuollut ja k Bahrainin protesteissa 11

Ollila tyrmĂ¤si vĂ¤itteet pai valinnassa 11:02

Vain puolet kotihoidossa riittĂ¤vĂ¤sti ruokaa 11:00

Talven pakkasennĂ¤tys s

Norja nimeĂ¤Ă¤ Kojonkosk aprillipĂ¤ivĂ¤nĂ¤ 10:42

Slipknot esiintyy Helsing http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pankkiirin+unelmavene+elvytti+Kotkan+puuvenekeskuksen/1135236481 YhdessĂ¤ kolmikko on perustanut Redsky-veistĂ¤mĂśn, jonka suurin urakka tapahtumassa 10:36

on seuraavat kolme vuotta Blue Marlinin entisĂśinti. http://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/artikkeli.shtml/393023/kotkan-kantasatamaan-museokeskus

Page 1 of 3

TyĂśntekijĂśitĂ¤ on kymmenen. Toimitusjohtaja Allan Savolaisen mukaan pelkĂ¤t Suomen-markkinat eivĂ¤t semmoista joukkoa tyĂśllistĂ¤. HĂ¤n odottaakin Blue Marlinista nĂ¤yttĂśĂ¤, joka tuo Kotkaan vastaavia veneitĂ¤ entisĂśitĂ¤viksi erityisesti Yhdysvalloista. Uutta tyĂśtĂ¤ tuo, jos on tuodakseen, tyĂśn jĂ¤lki sekĂ¤ se, ettĂ¤ uusi halli on suunniteltu alun perinkin veistĂ¤mĂśksi eikĂ¤ monen muun kilpailijansa tavoin kunnostettu vanhaan teollisuushalliin. Muun muassa lĂ¤mpĂśtila ja kosteus ovat sĂ¤Ă¤dettĂ¤vissĂ¤ portaattomasti kohdalleen, ja hiontapĂślyt imee tehokas ilmanvaihto. Kumollaan makaavaa venettĂ¤ muistuttavan rakennuksen on suunnitellut professori Ilmari Lahdelma. HĂ¤nen kĂ¤sialaansa on myĂśs kantasataman toisella laidalla sijaitseva Suomen merimuseon rakennus. VeistĂ¤mĂśĂśn tulee kahvio, ja varsinaista hallia kiertĂ¤Ă¤ parvi, jolta yleisĂś voi seurata Blue Marlinin entisĂśintiĂ¤. VeistĂ¤mĂśllĂ¤ on tarkoitus jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ muun muassa isien ja poikien yhteisiĂ¤ veneenrakennuskursseja.

- 92 -

Vene rakennettiin Marlene Dietrichin rakastajattarelle

Kallasvuota ehdotetaan

Honda kutsuu korjattava

Ammusvaraston rĂ¤jĂ¤hdy Tansaniassa 9:41

Sarjakuvan saama lapsip Ruotsissa 9:24

Mika Seitovirta Outokum

Olli Jokinen teki yhden C Dallasille 9:13

Nokia Plan B paljastuma huijaukseksi 9:11

Wikileaks-asiakirjat: Bah strategisesti tĂ¤rkeĂ¤ 9:03

VenĂ¤jĂ¤n-tappiot painoiva

Libya varautuu "vihan pĂ¤

19.5.2008

Poliisi takavarikoi kaksi i

Maahanmuuttohistoriikki maahanmuuton vastusta

Tulostettava sivu Facebook

Ruotsilta kaksi mĂ¤kikotka

Ientulehdukset yhteydes ongelmiin 8:42

LisĂ¤Ă¤ aiheesta: TAUSTA

Mailaniskun kasvoihin sa nĂ¤kĂśkyky ei vaarassa 10

Twitter

SĂ¤hkĂśposti

Uutiskirje

Stephen Elop: Nokian tu Suomesta 7:48

NĂ¤yttelijĂ¤ Jessica Alba o Recommend

Be the first of your friends to recommend this.

Innosuomi-palkinnon voi Yhdysvalloista 7:22

Etusivu

Uutiset

Kulttuuri

Viihde

Urheilu

Keskustelu

Blogit

Oma elämä

Autot

Ruoka

Nyt

Matka

Oma kaupunki

Kauppa

AC Milanin kovanaama tarrasi Tottenhamvalmentajan kurkkuun 9:01 Julkaisija: Sanoma Lehtimedia

4.11.2010 vko 44

Erikoissairaanhoidon jonot lyhentyneet HAKU: tuntuvasti 9:00

Kotimaa Politiikka Kaupunki Ulkomaat Talous Pääkirjoitukset Lukijoiden kuvat Videot Sää Uutiskirje ETUSIVU

H e l s JUURI i n g i n NYT S a n›oVain m a tvasemmistoliitto , 7 . 7 . 2 0 0 8 vaatii v

Etusivu

7.7.2008 19:12 | Kommentit

Recommend

MATTI BJÖRKMAN / LEHTIKUVA

YHTEYDET

Tänään

Steveco on valmis luopumaan Kantasatamasta

Lehti: USA vaihtaa Afganistan-joukkojen 7:53 4:00 komentajaa5.5.2009

Porvoon autokaista-ampujalle 15 vuotta vankeutta 10:28

USA:n agentti kuoli harvinaisessa hyökkäyksessä Meksikossa 7:50

HV71:n Leijona-puolustaja oli vaarassa menettää käsialaa. näkönsä 10:26

Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa Vanhasesta 6:54

TILAA LEHTI

KOTKA. Uuden Merikeskus Vellamon hahmo kohoaa jyhkeänä Mielenosoitukset alkoivat Libyassa 10:20

Kotkan kantasatamassa. Google pettyimaamerkkinä Nokian rukkasiin, kilpailijat tyytyväisiä jättien liitosta 9:59

Marja Salmela HELSINGIN SANOMAT

KOULUSIVUT

Vauvan pahoinpitely paljastuu usein silmistä 8:12

KHO:n presidentille moitteet isoäitien käännytysjutussa 11:05

Merikeskus Vellamo Kotkan kantasatamassa on arkkitehti Ilmari Lahdelman

sivustolta

OSALLISTU

Uutiset Tulospörssi Teema kiinni Mielipide Jälleen Kulttuuri ryöstö Kuopiossa, epäilty otettiin 8:34

Uutiset

Kotkan uusi merimuseo Vellamo on hyökyaallon muotoinen runsaudensarvi

uutisista

Pyramidihuijari Madoff väittää pankkien tienneen TILAAJAPALVELU huijauksesta K y8:58 m e n SILMOITTAJA a n o m a t , 5 ,VIIHDE 5.2009

Oy. | Vastaava päätoimittaja: Pekka Lakka, päätoimittaja Jenni Järvelä

Pimeät potenssipillerit tulevat lentämällä Pakkastalvi paljasti uusavuttomuuden Nuoren on vaikea päästä metsästysseuran jäseneksi

Pekkarinen Kauppalehdelle: Nokian kannettava Tilaa Kymen Sanomat verkkosivuilta tai soita 6:28 vastuunsa (05) 2100 5600.

Kotiäidin sijoitusopas haastaa perinteisen äitimyytin

TS: Suomen armeijan halutaan kouluttavan

Tuhoutuneen nosturin purku alkaa maanantaina Mussalossa

Hyökyaallon muotoiseen, 300 metriä pitkään rakennukseen kätkeytyyREKKAJONOT ruotsalaisia 5:57 Avointen työpaikkojen määrä lisääntyi vahvasti 9:49 Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja sen MerivartiomuseoKatso sekä Portugalin keskuspankki: Olemme taantumassa 5:48 Vaalimaan Hiihtäjiä varoitetaan kaikkien aikojen merenkulun tietokeskus. rekkajonon tilanne Päivän Menotärppi: Kiljusen herrasväki dopingjahdista 9:36

tästä

Doping-pannasta vapautunut Contador: Maineeni on Merikeskus avataan perjantaina. Museot odottavat 50 000:ttä meri- ja ANNA mustattu 9:22arkkitehtuurituristia loppuvuodeksi. Vellamoon houkutellaan erityisesti Kimmo Timonen veivasi voiton Alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. lapsia ja nuoria. rangaistuslaukauksella 9:13

Satamanosturi paloi Mussalon satamassa

tanssiesitys 5:43 Kantasatama

on kaupungin kehityksen kannalta keskeistä aluetta ja sen vuoksi Stevecon tekemä tarjous on kiinnostava. TALOUSSANOMAT Keskivertosuomalaista odottaa 1 PALAUTETTA Kuvaaja: JOHANNA VEHKALUOTO

800 euron eläke 5:29

Anna toimitukselle Twitterin suosituin Heikki Kovalainen Kotkansuomalainen kaupunginvaltuusto pohtii neljän miljoonan palautetta tästä. 5:25 salaa julkkisbongauksensa varastoalueinvestointia kesäkuussa.

Tilaa rakennuksessa on saman verran kuin Kiasmassa. Kun rakennuksen Vain vasemmistoliitto vaatii vetäytymistä OMA KAUPUNKI Espoota läksytetään pimeän työn 9:11 kiertää, kertyy matkaa lähes kilometri. Afganistanista ympäri JOHANNA VEHKALUOTO PAIKALLISLEHDET valvonnasta 5:00 AC Milanin kovanaama tarrasi TottenhamKOTKA. Kotkan kaupunki suunnittelee Stevecon pitkäaikaisten maksoi liki 48 miljoonaa euroa. Pakkasrajaa ei juuri tunneta rakennustyömailla 5:00 valmentajan Vellamo kurkkuun 9:01 vuokrasopimusten purkamista ja Kantasatamassa olevien varastohallien Suomalaisten ulkomaanmatkojen järjestely siirtyi ostamista. Erikoissairaanhoidon jonot lyhentyneet Merikeskus levittäytyy myös ulos. Maailman vanhin jäämurtaja Tarmo, ulkomaalaisille 4:00 tuntuvasti 9:00 vartioalus Telkkä sekä kelirikkoalus on jo kiinnitetty museon laituriin.

Pyramidihuijari Madoff väittää pankkien tienneen 8:58 on tulossa. Yli satavuotias Majakkalaiva Kemi on pressujen alla huijauksestaLisää Jälleen ryöstö Kuopiossa, epäilty otettiin kiinni 8:34 kunnostettavana. Vauvan pahoinpitely paljastuu usein silmistä 8:12

Kun astuu museokeskukseen, tuntuu kuin kipuaisi jättiläismäisen valaan Lehti: USA vaihtaa Afganistan-joukkojen Aaltoilevat seinät on peitetty tammipaneelein. 7:53 komentajaa vatsaan. Merikeskus Vellamo Kotkan kantasatamassa on arkkitehti Ilmari Lahdelman käsialaa. KOTKA. Uuden Merikeskus Vellamon hahmo kohoaa jyhkeänä

maamerkkinä Kotkan kantasatamassa. Hyökyaallon muotoiseen, 300 metriä pitkään rakennukseen kätkeytyy Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja sen Merivartiomuseo sekä merenkulun tietokeskus. Merikeskus avataan perjantaina. Museot odottavat 50 000:ttä meri- ja arkkitehtuurituristia loppuvuodeksi. Vellamoon houkutellaan erityisesti lapsia ja nuoria. Alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Tilaa rakennuksessa on saman verran kuin Kiasmassa. Kun rakennuksen ympäri kiertää, kertyy matkaa lähes kilometri. Vellamo maksoi liki 48 miljoonaa euroa. Merikeskus levittäytyy myös ulos. Maailman vanhin jäämurtaja Tarmo, vartioalus Telkkä sekä kelirikkoalus on jo kiinnitetty museon laituriin. Lisää on tulossa. Yli satavuotias Majakkalaiva Kemi on pressujen alla kunnostettavana. Kun astuu museokeskukseen, tuntuu kuin kipuaisi jättiläismäisen valaan vatsaan. Aaltoilevat seinät on peitetty tammipaneelein. Venehallin kokka nousee 17 metrin korkeuteen. Kaksi merivartioston vesitasoa on kiinnitetty kattoon, ja niiden alla komeilee 26 metrin pituinen vartiomoottorivene VMV 11 eli Vemma. Puuvene rakennettiin 1930-luvulla ja sitä käytettiin 1960-luvulle asti. "Halliin mahtuu kerrallaan kymmenen venettä. Tämä on ensimmäinen kattaus. Varastossa seinän takana esittelyvuoroaan odottaa 60 muuta", paljastaa Suomen merimuseon johtaja Leena Haila. Kymenlaakson museon kokoelmissa on 20 venettä. Ensi vuonna niitä tulee esille ulkonäyttelytilaan.

USA:n agentti kuoli harvinaisessa hyökkäyksessä Venehallin kokka nousee 17 metrin korkeuteen. Kaksi merivartioston Meksikossa 7:50

vesitasoa on kiinnitetty kattoon, ja niiden alla komeilee 26 metrin pituinen

Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa vartiomoottorivene VMV 11 eli Vemma. Puuvene rakennettiin 1930-luvulla Vanhasesta 6:54

ja sitä käytettiin 1960-luvulle asti.

Pekkarinen Kauppalehdelle: Nokian kannettava vastuunsa 6:28 "Halliin mahtuu kerrallaan kymmenen venettä. Tämä on ensimmäinen TS: Suomenkattaus. armeijan Varastossa halutaan kouluttavan seinän takana esittelyvuoroaan odottaa 60 muuta", ruotsalaisia 5:57 paljastaa Suomen merimuseon johtaja Leena Haila. Portugalin keskuspankki: Olemme taantumassa 5:48

Kymenlaakson museon -kokoelmissa on 20 venettä. Ensi vuonna niitä Päivän Menotärppi: Kiljusen herrasväki 5:43 esille ulkonäyttelytilaan. tanssiesitys tulee TALOUSSANOMAT

Keskivertosuomalaista odottaa 1

Intiassa romutusta odottelevaa Finnjetiäkin muistellaan. Venehallissa 800 euron eläke 5:29 komeilee Kimmo Kaivannon moniosainen teos Suomalaisia kuvia, jonka Twitterin suosituin suomalainen Heikki Kovalainen taiteilija maalasi aikanaan nopeimpaan matkustajalauttaan 1977. salaa julkkisbongauksensa 5:25 OMA KAUPUNKI Espoota läksytetään työnalkuperäinen hytti, joka otettiin talteen Näyttelysalista löytyy pimeän Finnjetin valvonnasta 5:00

aluksen remontissa 1993.

Pakkasrajaa ei juuri tunneta rakennustyömailla 5:00

"Siivosin hyttiä nuorena", merihistorian tohtori Sari Mäenpää. Suomalaisten ulkomaanmatkojen järjestelymuistelee siirtyi ulkomaalaisille 4:00

Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf kertoi suunnitelmasta kaupunginvaltuuston

Nokian verkkoyhtiön toimitusjohtaja aikoo vallata kyselytunnilla, kun kaupunginvaltuutettu Pasi Hirvonen (kok.) kysyi, pitävätkö 4:00 kauppasuunnitelmista kuulemansa huhut paikkansa. markkinoitahänen Uusi skandaali varjostaa Japanin - Stevecon johtaja Karisumopainin Savolainen otti minuun yhteyttä maaliskuussa ja mainetta 3:00 kertoi, että Steveco tarkastelee uudelleen toimintaansa Merikeskus Vellamon ja olisi valmis katkaisemaan vuokrasopimukset nopeassakin MM-hiihtäjiäympäristössä varoitetaan kaikkien aikojen aikataulussa, kertoo Lindelöf. 3:00 dopingjahdista puhelimitse tavoittamamme Savolainen kertoo, että Steveco MiesjoukkoMaanantai-iltana pahoinpiteli raa'sti amerikkalaistoimittajan on jo jonkin aikaa sitten päättänyt keskittää satamatoimintonsa Hietaseen. Kairossa 1:16 AVAINPAIKAT

Kuqi seurasi vaihdosta Newcastlen voittoa 0:54 - Päätös koskee erityisesti metsäja paperiteollisuuteen liittyviä kuljetuksia. CRM-taitaja, Useita ole Tulevaisuudessa satamatoiminta on yksikkökuljetuksia eikä Kantasatama Verkkomadot moukaroivat Iranin työnantajia niille paras paikka. Kun samoissa laivoissa kuljetetaan myös autoja, Hietanen teollisuuslaitoksia 0:34 riittää hyvin, toteaa Savolainen. Project Manager,

Suuren euroaluksen lähtö ISS-asemalle lykkääntyi 0:21

Kaufmann Agency

Kevättalven aikana käydyissä, tunnustelevissa keskusteluissa investointiin Myynnintuki, Citypress on liitetty erilaisia summia rahaa.

Oy Pentagon terästäytyy vieraiden valtojen - Ensimmäisen yhteydessä Savolainen kertoi, että yhtiössä 0:15 verkkohyökkäyksiä vastaankeskustelun QA Specialists, Useita

alueen arvoksi on arvioitu seitsemän miljoonaa euroa. Kysyin häneltä, olisiko työnantajia

Tottenham kolme yllätti Milanin vastaiskumaalilla 23:56 miljoonaa euroa paha hinta alueesta. Hän sanoi, että ei, kertoo Ulkovalaistuksen Lindelöf. Päätös AC Oulun valituksesta vasta suunnittelija, Suomen keskiviikkona 23:10 Energia-Urakointi Oy

Kaupunginjohtaja toteaa, että Kantasatama on kaupungin kehityksen kannalta

keskeistäreagointi aluetta ja sen vuoksi tarjous oli kiinnostava. Pääsihteeri, PohjolaApple: Alihankkijan auttoi ehkäisemään Norden itsemurhia 23:05

Lindelöf keskusteli asiasta myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Markku Myyntipäälliköitä, Valtion työntekijöiden palkankorotuksista Saastamoisten (kok.) sekä muun muassa kaupunginvaltuutettujen Vesa Sanoma News / Sanoma 22:47(sd.) ja Semi Lommin (vas.) kanssa. neuvottelutulos Salmisen Digital Finland

KalPan toisen erän hurmio liikaameidän Kärpilleviisasta 22:03 peruuttaa vai jatkaa Markkinoinnin - Kysyin heiltä, onko eteenpäin tässä suunnittelija, Sanoma asiassa. Ruotsi avaa Neuvostoliittoa koskevat vuoden 1991 News / Sanoma Digital diplomaattiarkistot 22:01 Finland Lindelöf tapasi Savolaisen toisen kerran.

Ilves ryöstöretkellä Lappeenrannassa 21:49

Asiakkuussuunnittelija,

Sanoma News / Sanoma Tuli vaurioitti sellutehtaan lipeäsäiliötä asiassa. Teimme hienosäätöä hinnassa. Neljä miljoonaa oli Finland hinta, jonka Digital 21:47 JoensuussaSavolainen kertoi voivansa viedä Stevecon hallitukseen. Myös kaupungin

Uusi skandaali varjostaa Japanin sumopainin Talvimerenkulku on monin tavoin esillä. 50 metriä leveälle kankaalle mainetta 3:00

Lisää työpaikkoja » Miljoonainvestointia käsitellään kaupunginvaltuustossa 8. kesäkuuta. Lukko teki maalit, Blues työn 21:40 Ässien hyvä- Siellä vierasvire jatkuikeskustella, Tampereella 21:38 voimme etenemmekö asiassa vai emme ja voimmeko

CRM-taitaja, esillä, esimerkiksi St. Mikaelin VenäjänUseita keisarinnalle Verkkomadothylkylöytöjä moukaroivat on Iranin työnantajia tarkoitettujen vaunujen aisat ja pyörät. 0:34 teollisuuslaitoksia

Työkaveri: Jukka ammattitaidosta ja vuokrasopimuksia. Niistä tuoreimmat ovat - Meillätunnettiin on maa-alueista eri pituisia kymmenvuotisia ja monet ulottuvat vielä pidemmälle ajanjaksolle, kertoo 21:24 rauhallisuudesta

Suuren euroaluksen lähtö ISS-asemalle lykkääntyi 0:21

Lisää aiheesta:

Pentagon terästäytyy vieraiden valtojen TIETOKULMA Museovieraille venepaikkoja verkkohyökkäyksiä vastaan 0:15

- 93 -

Tottenham yllätti Milanin vastaiskumaalilla 23:56 Tulostettava sivu Päätös AC Oulun valituksesta vasta keskiviikkona 23:10 Twitter Sähköposti Facebook

Project Manager, Kaufmann Agency

Myynnintuki, Citypress Oy 7.7.2008 QA Specialists, Useita työnantajia Ulkovalaistuksen suunnittelija, Suomen Energia-Urakointi Oy Uutiskirje

Turha pytty oli käydä kalliiksi Dokumentti alkoi tonttijonosta Kuutsalon liikenne siirtyi jääaikaan Pyydyksiä rosvoava hylje tavoittelee lohta Turvakameroilla on kääntöpuolensa

Ruoka- apua tarvitsevat niin työttömät, eläkeläise kuin opiskelijatkin Elokuvateatterista löytyy loputtomasti siivottavaa Huumereseptejä tehtailleen lääkärin tuomio säilyi

Jään alla odottaa kylmä ja kiehtova maailma Tarmon tuhoa edelsi huima näytelmä laivaväylällä Isän perintönä pyrkimys oikeudenmukaisuuteen Kaupallisuus lyhentää lapsuutta

Joka neljäs kotkalainen o jotain muuta kuin luterilainen Aseiden deaktivointiin uudet, entistä tehokkaammat ohjeet Hankintalistalla uusi yhteysalus Kotkaan Varissaarta kannattaa katsella vain rannalta Museotietoa sotalaivan kannelta Seiskatien Kotka- viitat säilyvät Nosturin tukijalka petti entisen hiililuukun kohdalta

Jalkakäytävä petti nosturin alta - kaksi kuoli Lastensuojelu ei yllä lain asettamiin määräaikoihin

Lisää juttuj

KUVAGALLERIAT

puolesta hinta olisi sopiva. Ville Peltonen ratkaisi HIFK:lle 21:42

MM-hiihtäjiä varoitetaan kaikkien aikojen 3:00 dopingjahdista "Toivottavasti emme museoineet Suomen talvea toissa vuonna", Haila Miesjoukko pahoinpiteli raa'sti amerikkalaistoimittajan miettii. Kairossa 1:16 AVAINPAIKAT

voimasta ja vaarallisuudesta kertoo Estonian pelastusrengas. Myös Kuqi seurasiMeren vaihdosta Newcastlen voittoa 0:54

Koulukorttelin ympärillä monenlaista ilmaa

- Tulimme siihen tulokseen, että kaupunki haistelee vastaantuloa tässä

Hytti jätetään sellaiseen kuntoon, minkälaisena laivasiivooja sen näki Nokian verkkoyhtiön toimitusjohtaja aikoo vallata tullessaan aamulla paikalle. markkinoita 4:00 heijastuu elokuvaa murtajasta puskemassa jäätä.

UUTISET MAAKUNNASTA

lykätä alueen kehittämistä tuonnemmaksi, toteaa Lindelöf. Pelicans palasi tauolta voitokkaasti 21:37 Steveconviimeistelyllä tekemä tarjous JYP piti tehokkaalla Jokeritkoskee yli 20 hehtaarin kokoista aluetta Merikeskus Vellamon vieressä. Alueella on lukuisia varastorakennuksia. kurissa 21:31

Savolainen.

Stalin pääsee sittenkin ehdolle Venäjällä 21:14 - Varastoista osa on huonossa kunnossa. Pari niistä on sellaisia, että satama Obama tarjoaa Egyptiä esimerkiksi Lähi-idän voisi vuokrata niitä omia toimintojaan varten, miettii Lindelöf. liittolaisille 20:58

OMA KAUPUNKI Autot lunastuskuntoon, kolme loukkaantui nokkakolarissa Tuusulassa 20:55 http://www.kymensanomat.fi/Uutiset---Maakunnasta/2009/05/05/Steveco+on+valmis+luopumaan+Kantasatam Upseeri esittelee rauhanturvaajien käyttämän automallin, katso video 20:38

Haaveena miehitetty lento 2020 20:35

HAKU:

HAKU: uutisista TILAAJAPALVELU Uutiset

Kymen Kulttuuri

ILMOITTAJA

VIIHDE

OSALLISTU

STulospörssi a n o m a t , mTeema i e l i p i d eMielipide 3 1 . 5 . 2 0Tänään 10

uutisista

HAKU:

sivustolta

uutisista KOULUSIVUT ETUSIVU Etusivu

sivustolta

ETUSIVU

YHTEYDET TILAAJAPALVELU

ILMOITTAJA

VIIHDE

OSALLISTU

Kulttuuri

Tulospörssi

Teema

Mielipide

TILAAJAPALVELU

KOULUSIVUT

Kymen Sanomat, mielipide 10.6.2010

Uutiset

Etusivu

Tänään

YHTEYDET

Uutiset

PÄÄKIRJOITUKSET

Merellistä nostalgiaa Kotkan kantasatamaan

Kuntalaisten mieliä kuohuttaa ajatus siitä, että kunnan käyttötalous on kuralla ja palvelut heikkenee entisestään ja samalla kaupungin ydinjohto suunnittelee kantasataman suuntaan!

Kotka hävittää taas 4 miljoonan ostoaikeita rakennusperintöään (3.11. 04:00)

Korjaamista Ristiriitasatamien veronmaksajien mielissä on ilmeinen, koska kunnan tärkein tehtävä arvonmäärityksessä on palvelutuotannon ylläpitäminen ja turvaaminen. Niiden saaminen vauvasta (3.11. 04:00)

vaariin kuuluu kuntamission tehtäviin aivan ensisijaisesti. Sen pyörittämiseen käyttötaloutta sekä palkattua työvoimaa.

Perussuomalaisilla tarvitaansanoma tervettä vanhoillinen (3.11. 04:00)

Perussuomalaisten kaupunginhallitus- ja valtuustoryhmä on yksimielisesti sitä Lisää juttuja mieltä, että veronkorotuksiin ei tarvitse mennä jos tämä kyseinen 4 miljoonaa sijoitetaan kunnan palvelutuotannon ylläpitoon. Ryhmänä emme vastusta TEKSTARIT kantasataman kehittämistä, mutta tehtäköön se ulkopuolisella rahoituksella, ei kunnan rahalla. Katso päivän Tekstarit tästä.

Talouden tasapainotus ei vaan toimi jos kuntalaisille kuuluvissa palveluissa soitetaan jatkuvasti sippiviulua ja toisaalla törsätään kuin kroisokset. Kantasatama tulee jättää tulevien hyvien aikojen matkustaja-alus- ja autolauttaliikenteelle eikä asuntotuotannolle. Kyseiselle alueelle sopii tulevaisuudessa merihotellit, kulttuuritalot ym. muikulat. Tulevat nousukaudet näyttää suuntaviivat ja tarpeet, ei se alue sieltä mihinkään karkaa, onhan se ollut kauppamerenkulun toiminnassa iät ja ajat.

Facebook

» Kymen Sanomat » Ohjehaku.fi raiskaamassa kulttuurihistoriallista kotkalaista » Ruokala.net portit auki, koska terrorin uhka on ko. » Tyylitaivas.fi

Kaupunkimme visionäärit ovat identiteettiä. Sataman aidat ja satamanosasta poistunut, näin luodaan ihmisille vapaa liikkuminen satamaalueella. Vanhat peltivarastot purkuun, ja torielämä satamaan. Kävelypuisto nostalgiasta nauttiville vanhaa perinnettä kunnioittaville kansalaisille.

» » » » » » »

Tänään

Del.icio.us

arvonmäärityksessä (3.11. 04:00)

Oy Kotka Yacht Store Ltd on kotkalainen vene- ja veneilyalan palveluyritys. Toimintaamme täydentävät tytäryhtiömme Oy Kotka Yacht Service Ltd ja Oy Holland Steel Yacht Ltd, sekä New Port Kotka -venesatamayhtiö, jossa Oy KotkaLisää Yacht Store on osakkaana. Palkkalistoillamme on 10-15 henkilöä juttuja vuodenajasta riippuen. Välillinen työllisyysvaikutus yllämainituilla yrityksillä TEKSTARIT Kotkan alueelle on kuitenkin huomattavasti suurempi laajan alihankintaverkostomme ansiosta. Asiakkaamme tarvitsevat hyvin Katso päivän Tekstarit tästä. monenlaisia kotkalaisia palveluita. Perussuomalaisilla vanhoillinen sanoma (3.11. 04:00)

Palvelujen kaikinpuolinen kehittäminen tällä toimialalla Suomenlahden alueella ottaa vasta ensi askeleitaan. Kotka Yacht Storen visiona on kehittää Kotkasta yksi veneilypalvelujen keskipiste, joka tarjoaa Itämeren alueen veneilijöille kaikenkattavan korkeatasoisen palvelun ympäri vuoden. Yrityksillämme on valmis suunnitelma kehittää kantasataman alueelle veneilijöiden palvelukeskittymä. Varastotiloista osa muutettaisiin työtiloiksi joissa jo toimivilla yrityksillämme sekä alihankkijoillamme ja muilla alan yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet toimia. Jatkossa tarvitsemme useita eri alojen ammattilaisia/yrittäjiä kumppaneiksemme. Hankkeen lopullinen työllistävä vaikutus jää nähtäväksi.

MySpace

Olemme ehdottaneet kaupungin johdolle useita eri toimintamalleja siitä, kuinka kantasataman alue varastoineen hankittaisiin yhdessä ja kuinka Verkkomediamyynti myy mediatilaa seuraaviin verkkopalveluihin. aluetta kehitettäisiin yhteistyössä. Olemme esittäneet ratkaisuja myös niihin Lue lisää osoitteesta www.verkkomediamyynti.fi. mahdollisiin ongelmiin, joita kaupungin johto pelkää yhteistyöstä yksityisen Autoilu.fi » Blogilista.fi » Cosmopolitan.fi » Digitoday.fi » Etelä-Saimaa tahon kanssa seuraavan. Kaupungin johto ei kuitenkaan toistaiseksi ole Glossy.fi » GTI » Hintaseuranta.fi » HS.fi » Huuto.net halunnut asiasta kanssamme neuvotella. Iltasanomat.fi » Itviikko.fi » Kiloklubi.fi » Keltainenporssi.fi » Kouvolan Sanomat

Liigaporssi.fi Oikotie.fi Sanoma Uniikki V8-Magazine

» » » »

Mbnet.fi Pelikone.fi Suosittele.fi Vartti.fi

» » » »

MeNaiset.fi Pelit.fi Taloussanomat.fi Vauva.fi

Ei liene ylivoimainen este hankkia satamaan jokunen vanha merten kyntäjä höystettynä muutamalla VR:n vaunulla, sekä ”Lankkuvarkaat” siirretään Palotorninvuorelta satamajätkiksi. Eli rakennamme vanhan ajan sataman, johon voimme myös pienellä uhrauksella perustaa kesäteatterin, teemana vanhat satamajätkät.

» » » »

Metrolive.fi Perhe.fi Tiede.fi Älypää

» NettiET.fi » Prosessori.fi » Tietokone.fi

Nyt kaupan olevat varastohallit eivät sellaisenaan sovi suunnitelmiimme. Kantasataman varastot vaativat huomattavia investointeja ennen kuin ne ovat toimintasuunnitelmiemme edellyttämässä kunnossa. Vuokrahalleihin ei ole järkevää tehdä mittavia investointeja. Toiminta kaupungin hallivuokralaisena ei siis ole liiketoimintamme kannalta järkevä vaihtoehto. Oy Kotka Yacht Store on yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa varautunut vaadittaviin investointeihin, olettaen, että voimme tehdä sen kannattavan liiketoiminnan ehdoilla. Kotkan kaupungin johto puhuu paljon rakennemuutoksesta. Oy Kotka Yacht Storen kaavailema palvelukeskus on yksi askel uuteen suuntaan. Meidän mielestämme muutos kaupungin elinkeinorakenteen muuttamiseksi on parasta tehdä kaupungin ja yrittäjien hyvällä yhteistyöllä sen sijaan että se tehtäisiin tiukasti kaupungin ohjauksella.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että ihmiset löytävät vanhan tutun Kantasataman. Toriparlamentille rakennamme vanhan ajan jätkähotellin, josta taljaavat lastierät rommipaukkuja odotellessaan. Kotkaan tarvitsemme merellistä nostalgiaa, eikä turhanpäiväisiä kylpylähotelleja. Emme kaipaa nykyarkkitehtuuria vaan kunnon vanhan ajan satamaelämää. Katariinanpuisto on oiva esimerkki siitä, miten saadaan kaunista ihmisarvoa kunnioittavaa luontoa. Me rakennamme Kotkaa kotkalaisille, siihen lisämausteena kiivas lobbaus turistien pyydystämiseen. Pitää muistaa, että Kotka on pieni satamakaupunki, joten siitä on yltiöpäistä haihattelua rakentaa metropolia.

Kantasatama luo mainiot puitteet veneilijöiden palveluille keskellä kaupunkia jättäen vielä reilusti tilaa muunkin toiminnan kehittämiseksi alueella. PEKKA ELORANTA

Seppo Vaahtera

Oy Kotka Yacht Store Ltd

Kotka Lähetä

Facebook

Del.icio.us

MySpace

- 94 -

Lähetä

PÄÄKIRJOITUK

Laman aikana investoida (3.1

Kotkan kaupungin tulisi luoda puitteet, joissa kotkalaisten pienyritysten olisi kannattavaa toimia, suunnitella toimintansa laajentamista ja ottaa riskejä ja näin luoda uusia työpaikkoja kotkalaisille. Nämä toimenpiteet myös houkuttelisivat kaupunkiin uusia työllistäviä yrityksiä ja uusia kotkalaisia. Korjaamista satamien

Selataanpa historiankirjoja hieman taaksepäin. Hans Gutzeit perusti sahan Kotkansaarelle 1872, mistä alkoi Kotkan nousu. Kantasatama toimi tavaran viejänä maailman satamiin. Satama antoi ihmisille työtä ja toimeentulon. Satama oli aikanaan yhtä kuin Kotka. Merimiehille riitti korttiin nimi ja Kotka, Sanoma Digital tai Kairo. » AkuAnkka.fi Satama oli Kotkan sykkivä sydän, jonka on annettu rampautua; mitä on » Geo-Lehti elämä ilman sydäntä? No sehän on epätoivo. Kantasatama voidaan herättää, Hyväterveys.fi ei millään hihhulikonstein vaan kehittämällä, tuomalla historia» satamaan.

YHTEYDET

Kotka hävittää taas rakennusperintöään (3.11. 04:00)

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (ps.) Lähetä

STulospörssi a n o m a t , m i eTeema l i p i d e 8 . Mielipide 9.2010

KOULUSIVUT

LUKIJAT

JORMA-KALEVI MERIVIRTA

Kantasatamaan Ankkurin tiloihin ollaan suunnittelemassa ns. Venäjän kaupan osaamiskeskusta joka tuo satoja työpaikkoja, kysymys on vain kelle. Me emme tarvitse minkäänlaista Rubicon-keskusta.

OSALLISTU

Laman aikana kannattaa 8.9. (3.11. 04:00 investoida 04:00)

LUKIJAT

Mitä Kotka tarvitsee elääkseen? Työtä ja enemmän työtä. Kotkan päättäjät elävät suurinta luomisvimmaansa, konsultit ravaavat pitkin kaupungintalon käytäviä sekä työryhmät laativat omia suuria suunnitelmia. Rahaa ei ole, eikä sitä tunnu mistään tulevan, ja se on taivahan tosi. Velkataakka on Suomen suurin, asukasta kohden 4100 euroa, eipä sillä ole syytä leveilyyn.

VIIHDE

Haluaisimme kehittää kantasatamaa yhteistyössä

10.6. 04:00

Merellistä nostalgiaa haluaa Seppo Vaahtera Kotkan kantasatamaan, ei nykyarkkitehtuuria, turhanpäiväisiä kylpylähotelleja tai Venäjän kaupan keskuksia. Kuva: Valokuvaamo F. Eriksson, Kymenlaakson museon kokoelmat

Kymen Kulttuuri

ILMOITTAJA

PÄÄKIRJOITUKSET

Rahat palveluihin, ei kantasatamaan

Laman aikana kannattaa investoida (3.11. 04:00)

31.5. 04:00

sivustolta

Facebook

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2009/06/10/Rahat+palveluihin%2C++ei+kantasatamaan/200937216569/69 ww.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/05/31/Merellistä+nostalgiaa+Kotkan+kantasatamaan/201039090824/69 Page 1 of 2

Del.icio.us

MySpace

Page 1 of 1

LUKIJAT

Kotka hävittää rakennusperint (3.11. 04:00)

Korjaamista sa arvonmäärityk (3.11. 04:00)

Perussuomalai vanhoillinen sa (3.11. 04:00)

TEKSTARIT

Katso päivän Tek tästä.

YLE uutiset 12.10.2010

YLE uutiset 18.11. 2010

Kotkan kulttuurisatama otti aikalisän | Kymenlaakso | yle.fi

4.11.2010 0.53

Kotkan kulttuurisatama otti aikalisän julkaistu ti klo 06:21, päivitetty ti klo 08:40

Kuva: Ilmari Lahdelma Kotkan kulttuurisataman uudisrakentaminen Kantasatamassa toteutuu vasta muutaman vuoden kuluttua.

MASTERPLAN 1:3000

Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppälä sanoo, että kaupungin kannalta tärkeää on aloittaa rakentaminen ensin keskustasta Kantasatamaan päin. Seppälän mielestä tuleva kulttuurisatama pitää sitoa nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Kaupunkisuunnittelujohtaja huomauttaa, että esimerkiksi Kantasataman tuntumaan nouseva poliisitalo rakennetaan ennen kulttuurisatamaa. Poliisitalohanke on etenemässä maakaupoilla marraskuun aikana. Alueen kehittämiseen mukaan lähtevän Skanskan hankekehitysjohtaja Panu Sivula kertoo, että teollisuusalueen muuttaminen asuin- ja liikekäyttöön vie tyypillisesti vuosia. Sivulan mukaan hankkeen keihäänkärjeksi kaivataan isoa hanketta, esimerkiksi monitoimiareenan rakentamista. Kotkan Kantasatamasta puuttuu kuitenkin vielä uudisrakentamisen mahdollistava kaava. YLE Kymenlaakso

- 95 -

S ATA M A P O RT T I • S U U N N I T T E L U N L Ä H T Ö KO H DAT

S ATA M A N M U I S T O T

Satamaportti

UUSI KULTTUURI - 98 -

S ATA M A P O R T I N I D E N T I T E E T T I

Kaupunki

Pakkahuone, ruutukaava

Sataman muistot

Satamakentt채, ratapiha, teollisuus, nosturit, Kairo

Uusi kulttuuri Vellamo

Meri

Viheralueet

Palotorninvuoren puisto

- 99 -

SUUNNITTELUALUE

LU AL UE

Merimuseo Vellamo O

TA R

KA S

Satamavarastoja

I I

Ankkuri, vanha huutosali KANTASATAMA

Meripäiväranta I

HOVINSAARI

Satamarakennukset

Asuintalot

U AT

M TA SA

TU IKA

IV LA

TU KA

O O

Merimiesravintola Kairo

t Sa

a ar

Vanha satamakonttori

TIE

R TO NA

R TO

Vanha Pakkahuone

UE L UA L E

I NN

OK KK KIR

AT U

K AL

TU KA AN

UH RA

KATU

SA TA M

TU KA

RUOTSINSALMEN

TU IKA

IN UR

3 6.259

IV LA

R PE

IN UK RU

E IN

U AT

TU KA PA UP KA

U AT

TU IKA

- 100 -

US SK

AA ST

TU KA

OK KK KIR

I I I

U AT

I I

TORI

Varasto

I I

Satamaportti on ruutukaavan reunalla: se määrittelee kaupungin suhteen mereen ja avaraan satamakenttään. Satamaportin avaaminen ja kehittäminen on luonteva ensimmäinen askel Kantasataman tulevaisuuden rakentamisessa. Ensimmäinen tehtävä on luoda reittejä veden äärelle radan ja Satamakadun yli.

S U U N N I T T E L U N L Ä H T Ö KO H DAT

Satamaportti

Suunnittelutarpeen määrittely Kun aloitin työskentelyn, Kotkan kaupunkisuunnittelu pyysi minua tutkimaan kaupungin r uutukaavan reunakor tteleita Satamakadun, R u u k i n k a d u n , Vu o r i k a d u n j a K a u p p a k a d u n rajaamalla alueella. Nämä kor ttelit olisivat tulevina vuosina ajankohtaista kehitysaluetta, ja niiden tulevaisuutta tulisi luonnostella asemakaavamuutosta var ten.

871:7:1

Kyminkartano

Päästyäni tutustumaan alueen historiaan ja nykyproblematiikkaan ymmär sin, että Satamakadun suhde mereen ja yhteydet k e s k u s t a s t a Ve l l a m o l l e s e k ä v e d e n äärelle olivat mielenkiintoisimpia ja ajankohtaisimpia ongelmia Satamakadun

kor tteleiden kehittämisessä. Itse asiassa nämä kysymykset olivat alun perin johtaneet Satamakadun reunan kehitystarpeeseen: Kantasatama oli pitkän satama-ajan jälkeen avautunut kaupungille ja kulttuurille , mikä edellytti miellyttäviä reittejä uudelle alueelle ja loi mahdollisuuksia myös lähiympär istön kehittämiseen. 871:7:1

Kyminkartano

Kun satamalaiturin ja Satamakadun kor tteleiden historia ja mahdollisuudet näyttivät jatkuvasti kietoutuvat yhteen, päätin laajentaa suunnittelualuetta käsittämään satamaa halkovan r ataalueen, radan viereisen Meripäivärannan, Ve l l a m o n y m p ä r i s t ö n Po h j o i s l a i t u r i l l a sekä Välilaiturin raidepihan. Päästäkseni suunnittelemaan alueesta kokonaisuutta, annoin sille nimen: Satamapor tti.

- 101 -

S a t a m ap o r t i n h a a s t e e t j a t avo i t t e e t - sataman liittyminen kaupunkirakenteeseen - kahden kaupunkitilat niveltäminen toisiinsa: r uutukaava ja satamakenttä - rajan ar tikulointi? - saapuminen satamaan: kävelyreitit torilta - silta Hovinsaareen, rantareitti lahden ympär i - Kairon säilyttäminen ainakin konseptitasolla - rautatien säilyttäminen (nopea yhteys Hkiin ja Pietariin?) - rautatien ylitys kävellen - kävelysillat? - miten Satamakatu saadaan eläväksi, jos jalankulkijoita ohjataan ylikulkusilloille? - Satamakadusta satamahenkinen bulevardi - palveluita uudelleen Satamakadulle - näkymäakselit kaupungilta merelle - sataman julkisivu vastarannalta & mereltä - innostavien käyttötarkoitusten löytäminen - väliaikaiskäyttöjen hyödyntäminen - omaleimaisen satamaidentiteetin löytäminen

N Y K Y I S E T R E I T I T J A RY T M I

P P

Satamapor tti on liikenteen r ytmittämä läpikulkupaikka. Satamatoiminnan aikaan juna- ja rekkaliikenne loi raskaan liikenteen muur in kaupungin ja meren välille , mutta nyt liikennemäärät ovat pienentyneet. Satamakatu on silti epäselvä alue jalankulkijan ylittää, sillä leveän Satamakadun jälkeen on ylitettävä rata j a s e u r a a v a To r n a t o r i n t i e . Ve l l a m o n kävijät kaipaavat uusia reittejä museolle Satamapor tin läpi. L ä h t e e t : w w w. m e r i k e s k u s v e l l a m o . f i ( 1 0 . 1 2 . 2 0 1 0 ) Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030 (2009), w w w. v r. f i ( 1 0 . 1 2 . 2 0 1 0 ) .

- 102 -

Vuonna 2010 Vellamossa kävi 99 763 vierasta

40 kävijää / aukiolotunti Kotkan sataman pysäkiltä lähtee tällä hetkellä 6 junaa päivässä

0,25 junaa / tunti Vuonna 2010 Satamakadulla kulki hieman yli 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa

4-5 rekkaa / tunti

- 103 -

N Y K Y I N E N R A K E N N U S K A N TA

NOSTURINKÄYTTÄJIEN HUOLTORAKENNUS

R U U K I N K A D U N PA J AT

L A I V U R I N K AT U 1 0

S ATA M A K O N T T O R I

A S U I N K E R R O S TA L OT

VELLAMO

S ATA M A R A K E N N U S M I E S T E N HUOLTORAKENNUS.

TRUKKIHALLIT

- 104 -

R AV I N T O L A K A I R O

PA K K A H U O N E

Ar vorakennukset Satamapor tin rakennustaiteellisesti a r v o k k a i t a r a k e n n u k s i a o v a t Ve l l a m o n lisäksi lähinnä vuonna 1910 valmistunut kivitalo Pakkahuone sekä puu- ja kiviosasta koostuva Satamakonttori. Kairo on legendansa vuoksi ar vokas, ja vaikka sen rakennus onkin ahdas, huonokuntoinen ja mykkä kivijalka ankea reuna Satamakadulle , rakennuksen pur kaminen herättäisi kotkalaisissa ankaraa vastustusta. Vu o r i k a d u n a s u i n t a l o t Vu o r i k a d u n a s u i n t a l o t o n r a k e n n e t t u 1980-luvulla, ja ne ovat hyväkuntoisia, mutta har mittavan lähiöluonteisia. Katutasossa ei ole lainkaan palveluita, ja sisäpihat ovat suljettuja. Kun talot tulevat per uskorjausikään, niiden pohjakerroksiin olisi luontevaa r akentaa palveluita. Kor ttelit ovat suur ia, joten niiden jakaminen kevyen liikenteen reiteillä loisi miellyttävämmän mittakaavan ja avaisi jännittäviä uusia reittejä keskustasta satamaan. Sisäpihat voisivat myös olla avoimia, sillä niillä on paljon pihakäyttöön sopimattomia kallioita, joille voisi rakentaa näköalapolkuja ja piknikpaikkoja. Va r a s t o r a k e n n u k s e t Kolmas r akennusr yhmä ovat var astot ja työpajat, jotka on r akennettu palvelemaan satamatoimintaa. Nämä rakennukset on suunniteltu lyhytikäisiksi, eikä useimpien niistä korjaaminen kannata.

4 v ä y l ä ä : S a t a m a k a t u , s a t a m a r a t a , To r n a t o r i n t i e j a M e r i p ä i v ä r a n t a r i n n a k k a i n

Niitä voi kuitenkin käyttää väliaikaisesti nykyisessä kunnossaan moniin toimintoihin, kuten sisäkirpputoreina, urheluhalleina tai työpajoina. Muutamat tiiliset v a r a s t o r a k e n n u k s e t , t i i l i n e n p a j a Vu o r i k a d u l l a sekä Nosturinkäyttäjien huoltorakennus, sopivat myös per uskorjattaviksi uuteen käyttöön. Ve l l a m o j a M e r i p ä i v ä r a n t a

Väylät nähtynä meren puolelta: oikealla To r n a t o r i n t i e , v a s e m m a l l a s a t a m a r a t a .

Satamakatu ja satamar ata erottavat rakennetut kor ttelit Meripäivärannasta, jonka i t ä p ä ä s s ä Po h j o i s l a i t u r i l l a Ve l l a m o s i a j i t s e e . Mer ipäivär anta on kapea, ja se muistuttaa leveydeltään r antabulevardia. Huvittavaa on, että Satamapor tilla on ikään kuin neljä väylää rinnakkain: Satamakatu, satamarata, To r n a t o r i n t i e j a M e r i p ä i v ä r a n t a . N ä i s t ä v o i s i kehittää yhtenäisen, toimivan vir kistysalueen jolla kuitenkin säilyy avoin satamaluonne . Mer ipäiväranta Mer ipäivien aikaan. Kuva Vellamon katolta.

- 105 -

S ATA M A K A D U N K AT U J U L K I S I V U

Ankkuri, Ruukinkatu 1 Laivurinkatu 10 Entinen satamatyöntekijöiden huutosali ja sosiaalitilat, rakennettu 1952 Kaupungin suunnittelmissa luovien alojen työtiloja

“Ruukinkadun pajat” Vuorikatu 2 / Ruukinkatu 17 To n t i l l a o n 1 - k e r r o k s i n e n p u u t a l o , r a p a t t u 2 - k e r r o k s i n e n r a k e n n u s ja tiilinen talousrakennus , kaikki huonokuntoisia. Rakennettu 1938 Stevedor ing Oy:n paja- ja varastokäyttöön, toiminut viimeksi Ahtausmuseona. Ar keologinen suojeluluokka 2.

Entinen sataman varastorakennus , nykyään Kotkan kaupunkimittauksen maastotyöntekijöiden toimipiste. Näyttävä tiilirakennus .

Vuorikatu 4 Laivurinkatu 6 ja 8 4 asuinker rostaloa rakennettu 1980-89. Hyväkuntoisia, mutta lähiöhenkisiä.

Rakentamaton loiva r inne

Satamakatu 1

Satamakatu 3

To n t i l l a o n s i j a i n n u t o s a 1790-luvulla rakennettua esikunta- ja upseer irakennusta, sekä sen piha-aluetta. Rakennus on purettu 1820-luvulla. Alue on osittain paikoitusaluetta ja se rajautuu kallioon. Ar keologinen suojeluluokka 2.

Nostur inkäyttäjien entinen huoltorakennus: verstas ja sosiaalitilat. Rakennettu Kotkan kaupungin toimesta, viim e i s i n m u u t o s t y ö 1 9 7 9 . Ty h j i l l ä ä n .

S a t a m a r a k e n n u s m i e s t e n j a v r- m i e s t e n h u o l t o r a k e n nus . Rakennettu 1962 Kotkan kaupungin toimesta. Ruokasali ja sosiaalitilat. Ruokasali nykyään Merikahvilana.

- 106 -

Satamakonttori, Laivurinkatu 7 Puurakennus on peräisin vuodelta 1882. Siitä on puolet purettu pois kivirakennuksen tieltä. Jugend-tyylinen graniittirakennus on rakennettu vuosina 1908-14 alunperin pankkikonttoriksi. Pa n k i n o h e l l a k i i n t e i s t ö s s ä o n t o i m i n u t huolintaliike Cadenius&Gran ja Kotkan s a t a m a l a i t o s . To i m i i t ä l l ä h e t k e l l ä v ä l i a i k a i s e s t i Po l i i s i l a i t o k s e n e v a k k o t i l a n a .

Pa k k a h u o n e / S a t a m a k a t u 9

(taustalla) Vuorikatu 6-8 Jyrkkäreunainen kallio korttelin keskellä

Valmistui 1910 Satamakadun ensimmäiseksi ja ainoaksi kivitaloksi, a r k k i t e h t i n ä V i l h o Pe n t t i l ä . Ta l o s s a on nykyään 26 asuntoa, taidegaller ia Uusikuva, hotelli Mer ikotka (15 huonetta) ja ravintola La Morena.

Punatiilisiä asuintaloja, rakennettu 1983-1990 Hyväkuntoisia, mutta lähiöhenkisiä.

Tr u k k i h a l l i t , 2 k p l

Ravintola Kairo / Satamakatu 7

Rakennettu 1968 Stevedor ing Oy:lle ahtaustoimintaan. To n t i l l a s i j a i t s i 1 9 0 0 - l u v u n a l k u p u o l e l l a S e u r a h u o n e j a s e n k e l lar issa mer imiesravintola Mutakuoppa. Varastorakennusten ja Kairon välissä on autopaikoitukseen käytetty asfalttipiha, joka laskee k o h t i S a t a m a k a t u a . To n t t i r a j a u t u u i d ä s s ä k a l l i o o n , j o n k a r e u n a a o n louhittu. Ar keologinen suojeluluokka 2.

Rakennus valmistui 1938. Legendaar inen ravintola Kairo atkaa samassa kor ttelissa sijainneiden Seurahuoneen ja Univer sal Gardenin mer imiesravintolaper innettä. Elävin rakennus Satamapor tilla. Vuonna 2003 valmistui uusi, puistomainen k e s ä t e r a s s i p i h a n p u o l e l l e . To n t t i i n o n k u u l u n u t o m a l a i t u r i , kun rantaviiva vielä kulki Satamakadun kohdilla. Sisäpiha r a j a u t u u k a l l i o o n , j o n k a r e u n a a o n l o u h i t t u . To n t i n a r k e o l o g i n e n suojeluluokka 2.

- 107 -

Lähteet: Kotkan rakennusvalvonta, Hakanpää 2007, Liukkonen 1999, Ravintola Kairon arkisto

A I E M M AT S U U N N I T E L M AT K A N TA S ATA M A N A L U E E L L E

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki, 2008

A L A A r k k i t e h d i t , Ko t k a n K a n t a s a t a m a n m a s t e r p l a n , 1 1 . 6 . 2 0 1 0

Mer imuseon ja Puuvenekeskuksen suunnittelun yhteydessä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy laati Meripäivärannasta aluesuunnitelman. Suunnitelmaan kuului Ve l l a m o n l a a j e n n u s , j o k a e i o l e t o i s t a i s e k s i t o t e u t u n u t . O m a t y ö n i t o i s t a a Ve l l a m o n l a a j e n n u s a j a t u k s e n s e k ä pienvenesataman laajentumisen. Sen sijaan satamar adan ylikulkusilta ja laivaterminaali on tässä työssä ratkaistu toisin.

Koko Kantasataman alue siir tyi vuonna 2009 kotkalaisten omistukseen. Ar kkitehtitoimisto ALA Oy laati keväällä 2010 Kotkan kaupungin, Cur sor Oy:n, Skanska Oy:n ja SRV Oyj:n toimeksiannosta Kantasataman alueen yleissuunnitelman. Suunnitelma ei juuri käsittele Satamapor tin aluetta, vaan Kantasataman itäosaa, jonka on tässä työssä oletettu kehittyvän seur aavana Satamapor tin jälkeen. Laivater minaalin paikka on omaksuttu suunnitelmasta, muutoin työni ei ota siihen kantaa.

- 108 -

MASTERPLAN 1:3000

AC S I 2 0 1 0 : KOT K A F U T U R E B U I L D I N G

“KOTKA FUTURE BUILDING” = SENSE OF BELONGING HOPES & DREAMS OF CITIZENS CITY THAT BENEFITS FROM ITS CITIZENS’ ACTIONS

Aalto Camp for Societal Innovation 2010

Kotka Future Building Tove Hagman Magnus Jörgel David Roberts Hilla Rudanko Inka Saini Günther Szogs

Ty ö s k e n t e l y n i K o t k a n k a u p u n g i n k a n s s a a l k o i AC S I ( A a l t o C a m p f o r S o c i e t a l Innovation) -seminaar ista kesällä 2010. Seminaarin aikana pohdimme kansainvälisessä yhdeksänhenkisessä työr yhmässä Kotkan kaupungille strategioita Kantasataman yhteisölliseen kehittämiseen ja kaupunkilaisten osallistamiseen.

Tommi Turunen Anne Vähäpassi Terhi Wermundsen

Contents

Ennalta Kantasatamaan rajattu tehtävä laajeni seminaarin aikana koko Kotkan kaupunki-identiteetin v a h v i s t a m i s s t r a t e g i a k s i . Ty ö r y h m ä luovutti Kotkan kaupungille r apor tin ”Kotka Future Building”, joka keskittyi kotkalaisuuden vahvistamiseen, kaupungin

- 109 -

olemassaolevien mahdollisuuksien kuten kansaivälisyyden ja värikkään historian hyödyntämiseen sekä kansalaisten aktivoimiseen. Tämän työn taustalla ovat u s e a t j o AC S I : n a i k a n a h e r ä n n e e t i d e a t satamakesantojen viisaasta suunnittelusta. Koska olen tällä ker taa kaupunkisuunnittelijan roolissa, en pyr i sisällyttämään työhöni kaikkia sosiaalisia j a p o l i i t t i s i a a s p e k t e j a , j o i t a AC S I r apor tissa luonnosteltiin. Sen sijaan pyr in omalla ammattitaidollani konkretisoimaan AC S I : n h e n k e ä j a t a v o i t t e i t a S a t a m a p o r t i n i n n o s t a v i k s i v i s i o i k s i . To i v o n , e t t ä t ä m ä t y ö a n t a a p u o l e s t a a n a i n e k s i a AC S I : n jatkotyöhön.

INSTANT-URBANISMI vs.

AJALLINEN URBANISMI

? Huaxi City Centre

(MAD Architects, 2010)

Kotkan Satamaportin visioita

TEORIA KO N T E K S T I S T R AT E G I A V I S I OT

A J A L L I S E N K A U P U N K I S U U N N I T T E L U N M E TO D I

HISTORIA

TULEVAISUUS

NYKYPÄIVÄ PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

mahdollisuusjana alueen avaaminen kaupunkilaisille asukkaiden osallistuminen suunnitteluun

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

yhteisöllisyys kattavat pyörä/kävelyreitit

vähäinen lisärakentaminen

väliaikaiskäytöt pienyrittäjyys

luovat alat

kansalaiset palveluntuottajina kattavat virkistysalueet

viheryhteydet

kaupunkiviljely

lähiruoka

paljon uutta rakentamista

turismin kasvu

kansainväliset tapahtumat

kattavat lähipalvelut

etätyö: työtilat lähelle kotia

silta Hovinsaareen

uuden kulttuurin keskus

asumisen uudet muodot: laivatalot ym.

bussiliikenteen jokerilinja Kantasatamaan

laivaliikenteen kasvu

nopeat ratayhteydet

nopeat laivayhteydet

Itä-Kotkan yhteydet: tunneli/silta

H i s t o r i a - n y k y h e t k i - T U L E VA I S U U S

Jo u s t av a s u u n n i t t e l u v ä l i n e

Haamukirjoitetut visiot

Tämän työn ensimmäinen kappale pohtii kaupunkisuunnittelun nykyongelmia: kaavan jäykkyyttä ja tulevaisuusulottuvuuden puuttumista suunnittelusta. Pyrin vastaamaan siihen luomalla Satamapor tille tulevaisuusanalyysin, joka kar toittaa tämän hetken trendejä, toiveita ja todennäköisiä m u u t o k s i a . Tu l e v a i s u u s a n a l y y s i s t a p o i m i n tekijöitä, jotka liittyvät olennaisesti Satamapor tin kaupunkiympäristön suunnitteluun, ja pohdin niiden toteutumismahdollisuuksia eri aikajänteillä ja suhteessa toisiinsa.

Mahdollisuusjana on jäykän kaavan tilalle kehittämäni suunnittelu- ja visiointiväline. Käytännössä jana kuvaa taloudellisia ja sosiaalisia kasvumahdollisuuksia: jos halutaan rakentaa lisää, edetään mahdollisuusjanalla rohkeammin eteenpäin, jos taas nykykapasiteetti r iittää, pysytään janan alkupäässä. Mahdollisuusjanan eri pisteistä esitetään kaavio- ja havainnekuvia sekä tarinanpätkiä, jotka välittävät lukijalle y m m ä r r e t t ä v ä s t i m i e l i k u v a n S a t a m a p o rtin luonteesta erilaisissa kehitysvaiheissa. Näin r akentamisvolyymista ja ajoitetusta r akentamisesta voidaan helposti keskustella.

Va l i t s i n t y ö t a v a k s e n i h a a m u k i r j o i t t a m i s e n , jota var ten tutkin laajasti Satamapor tin historiaa ja kontekstia. Ihailen ajatusta siitä, että kaupunkisuunnittelija ker too paikan tar inaa histor iasta nykypäivään, kuvaa problematiikan selkeästi ja siir tyy sitten jatkamaan tarinaan tulevaisuuteen. Tässä viimeisessä kappaleessa tehtäväni on haamukirjoittaa Satampor tin tar inaa eteenpäin.

- 112 -

Haamukirjoittamisen välineitä esiintyi Te o r i a - k a p p a l e e s s a . Ta r i n a n m u o t o o n p u e tun suunnitelman tavoitteena on luoda mielikuvia ja innostaa katsojien mielikuvi-

COBE:n Nordhavnin tunnelmakuvat ovat hyvän haamukirjoittajan tuotoksia: innostavia kollaaseja, jotka viittaavat havainnollisesti olemassaoleviin tiloihin ja rakennuksiin.

tus lentoon. Suunnitteludokumentit eivät saa olla liian tar kkoja tai etäännyttäviä. Interboron Detroit-esimer kissä kaupunkisuunnittelijat olivat kirjoittaneet pamfletinomaisen kirjan, ja Kööpenhaminan Nordhavnin suunnittelussa käytettiin kaavioita ja kollaaseja suunnitelman hengen esittelyyn tar kkojen piir ustusten sijaan. Yhdyn Richard Sommerin kantaan, että jokaisen suunnittelijan tulisi osata tämä epätar kan, mielikuvia ja tar inoita luovan esittämisen taito: tarinankerronta.

maalata sanoilla ja kuvilla paikan hengen, joka jättää tilaa kaupunkilaisten mielikuvitukselle , mutta samalla sisältää mahdollisen urbaanin tilanteeen elementit. Jokainen visio on myös sijoitettu ajan kulkua kuvaavalle mahdollisuusjanalle , jotta Satamapor tin vaihtoehtoiset tulevaisuudet pienen ja suuren muutoksen välillä hahmottuvat.

Niinpä työn visiot-osio on haamukirjoitettu niin, että tilalliset suunnitelmat puetaan yksinker taisen gr afiikan, tunnelmakuvien ja tar inoiden muotoon. Yr itän

- 113 -

varastot lakeus nosturit satama

täyttömaa

vs. kaupunki

meri

KÄYTTÄJÄT

TURISTIT

rekkaliikenne Kotka Mills

teollisuus

PAIKAN HENKI

vanhusten osuus kasvaa keskusta palveluasuminen -> paljon vapaa-aikaa ruutukaava harrastaminen korkeuserot lähipalvelut sosiaaliset suhteet viihtyisä asuinympäristö ASUKKAAT turvallisuus klusterit synergiaedut lyhyet välimatkat osallistaminen! YRITTÄJÄT paikkojen brändäys historia läsnä

maisema

junarata

IDENTITEETTI

merimieskulttuuri satamatoiminnot HISTORIA teollisuus

KOTKAN SATAMAPORTIN TULEVAISUUS

TYÖN MURROS

työtilat lähellä kotia joustavat työajat

ASUMINEN +TYÖ

KAUPUNKIASUMISEN TULEVAISUUS yhteisöllisyys tiiviys sekoittuneet LIIKKUMINEN omistusmuodot kimppa-asuminen yksityisautoilun vähentäminen asukkaiden osallistaminen ryhmärakentaminen julkinen + kevyt liikenne

työn ja asumisen yhdistäminen

kattavat pyörä/kävelyreitit bussiliikenteen jokerilinja Kantasatamaan

pienvenesatama

vs.

kulutus?

VAI

TAANTUMA

pienyrittäjyys torit, markkinat satamasta avoin virkistysalue kutistuva kaupunki

alueen avaaminen kaupunkilaisille vähäinen lisärakentaminen

ENERGIARESURSSIT

EKOLOGIA

ILMASTONMUUTOS

luonnonkatastrofin uhka luonnontilainen tulvat, myrskyt vs. LUONNONALUEET hiilijalanjälki hoidettu Itämeri kattavat virkistysalueet EKOLOGINEN RAKENTAMINEN viheryhteydet olemassaolevan keyen liikenteen reitistö tiiviiys rakennuskannan kaupunkiviljely tehokas käyttö passiivitalot teollisuus+asuminen rakennusten korjaaminen LOGISTIIKKA VERKOSTOT rekat Satamaportilla? ja ylläpito väliaikaiskäytöt

TURISMI virkistysmatkat mm. laivoilla kulttuuripalvelujen vahvistaminen majoituspalvelut, elämykset

freelancer-työskentely työ = harrastus pienyrittäjyys käsityöläisyys etätyö

TALOUSKASVU

lähipalvelut koti+työ lähiruoka lähimatkailu LÄHIELÄMÄ

PALVELUT + KULTTUURI

vapaaehtoistyö kansalaiset palveluntuottajina

idän kauppa vahvistuu suuryritykset kasvava kaupunki paljon uutta rakentamista

TALOUS

palvelut lähelle asukkaita

keskustan palvelut lähellä lähiruoka kävelyreitit keskustaan PÄIVITTÄISPALVELUT

kulttuurijärjestöt KULTTUURI “Kymenlaakson kulttuuripääkaupunki” Vellamon laajennus uusi satamakulttuuri

viihdekeskukset kauppaketjut

Kulttuurikaupunki Idän kauppakaupunki Satamakulttuurikaupunki

lähipalvelut kattaviksi

festivaalit toistuvat tapahtumat

satamasta uusi palvelukeskus

KAUPUNGIN Merikaupunki IMAGO

pienyrittäjyys, klusterit torit, markkinat

ravintola Kairo

KAUPUNKI yhteydet Itä-Kotkaan silta Hovinsaareen tunneli Hallaan

DIGITAALISET VERKOSTOT ubiikkiyhteiskunta nopeat yhteydet maailmalle

VERKOSTOKAUPUNKI Metapolis systeemiajattelu strateginen suunnittelu

kaupunkien kilpailu kansaivälinen kauppa GLOBAALI VERKOSTOITUMINEN brändäys ystävyyskaupungit omaleimainen arkkitehtuuri YHTEYDET METROPOLEIHIN strategioiden lainaaminen turismin kasvu nopeat junayhteydet Itämeriyhteistyö laivaliikenteen kasvu matkustajaterminaali

nopeammat yhteydet? uusi Kotkan-rata pikalaivat

T U L E VA I S U U S A N A LY Y S I J A S T R AT E G I A

PIENI MUUTOS

PIENI MUUTOS olemassaolevan rakennuskannan käyttö olemassaolevan

alueen avaaminen kaupunkilaisille asukkaiden osallistuminen suunnitteluun alueen avaaminen kaupunkilaisille

rakennuskannan

vähäinen lisärakentaminen

väliaikaiskäytöt

MIKÄ MUUTTUU? MINKÄ HALUAMME MUUTTUVAN?

luovat alat

kansainväliset tapahtumat turismin kasvu keskus paljon uutta rakentamista uuden kulttuurin asumisen uudet muodot: laivatalot ym.

kattavat lähipalvelut

turismin kasvu

kansainväliset tapahtumat

bussiliikenteen jokerilinja Kantasatamaan nopeat ratayhteydet nopeat laivayhteydet silta Hovinsaareen etätyö: työtilat lähelle kotia kansalaiset palveluntuottajina asumisen uudet muodot: laivatalot ym.

kaupunkiviljely

lähiruoka

kattavat virkistysalueet

viheryhteydet

Viereisellä sivulla on Kotkan Satamapor tin tulevaisuuspyörä: Satamapor tin tulevaisuuteen vaikuttavien ilmiöiden miellekar tta. Se perustuu tämän työn t u t k i m u s o s a a n , AC S I - s e m i n a a r i n t u l o k siin sekä keskusteluihin Kotkan kaupungin k a n s s a . Tu l e v a i s u u s p y ö r ä ä n v a l i t u i s t a i l miöistä osa on globaaleja trendejä, kuten ekologinen rakentaminen, lähielämä ja yksityisautoilun vähentäminen. Osa taas on Kotkaan ja Satamapor ttiin liittyviä haasteita, kuten uusien asukkaiden houkuttelu pieneen kaupunkiin, tai mahdollisuuksia, kuten vesiliikenteen hyödyntäminen.

etätyö: työtilat lähelle kotia

paljon uutta rakentamista

kattavat virkistysalueet

viheryhteydet

kattavat pyörä/kävelyreitit

uuden kulttuurin keskus

kattavat lähipalvelut vähäinen lisärakentaminen väliaikaiskäytötluovat alat

pienyrittäjyys

asukkaiden osallistuminen suunnitteluun

SUURI MUUTOS

pienyrittäjyys

yhteisöllisyys käyttö kansalaiset palveluntuottajina

kattavat pyörä/kävelyreitit yhteisöllisyys

SUURI MUUTOS

mahdollisuusjana

kaupunkiviljely

Itä-Kotkan yhteydet: tunneli/silta laivaliikenteen kasvu bussiliikenteen jokerilinja Kantasatamaan nopeat ratayhteydet

silta Hovinsaareen

lähiruoka

laivaliikenteen kasvu

Itä-Kotkan yhteydet: tunneli/silta

Tu l e v a i s u u s p y ö r ä n a j a t u s o n k o o t a i l m i ö t yhteen ja analysoida tulevaisuutta kysymällä: mikä muuttuu? - ja minkä haluamme muuttuvan? Mitä elementtejä kuuluu Satamapor tin positiiviseen tulevaisuuteen? Ilmiöistä on poimittu tummalla keltaisella ne yläkäsitteet, joiden muutos vaikuttaa erityisesti Satamapor tin rakennettuun y m p ä r i s t ö ö n j a s e n s u u n n i t t e l u u n . Va a l e ankeltaisella on poimittu näiden ilmiöiden alakäsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan Satamapor tin konkreettisia kehitysaskelia. Nämä vaaleankeltaiset askeleet ovat palasia, joista Satamapor tin tulevaisuus koostuu, ja niitä limittämällä ja yhdistelemällä voidaan luoda Satamapor tin tulevaisuusstrategia.

- 115 -

nopeat laivayhteydet

Tu l e v a i s u u s s t r a t e g i a n v ä l i n e e n ä k ä y t ä n mahdollisuusjanaa. Se on Satamapor tin kasvun akseli pienestä muutoksesta suureen: tulevaisuuspyörästä valitut kehitysaskeleet järjestetään janalle , ja niistä rakennetaan ajallinen kokonaisuus. Ensimmäiset muutokset ovat pieniä kutsuvia eleitä. Seur aavat alkavat r akentaa ympäristöön uutta, ja aivan janan oikeassa reunassa Satamapor tista on kehittynyt uusi kaupunginosa. Mahdollisuusjanalle kuuluu paljon muitakin hankkeita ja toimintoja k u i n t ä s s ä m a i n i t s e m a n i . Tu l e v a i s u u s v i s i o t konkretisoituvat ja täydentyvät, kun mahdollisuusjanan ilmiöt asetetaan seur aavilla sivuilla kaupunkikuvaan ja muokataan kaupunkisuunnitelmiksi.

AJALLINEN KAUPUNKISUUNNITELMA

Askeleet Aikajana Kollaasit ja tarinat

}

Satamaportin ajallinen kaupunkisuunnitelma

Askeleet Satamapor tin ajoitettu rakentuminen koostuu seitsemästä askeleesta, jotka on kuvattu kaupunkitilallisesti aksonometr iakuvissa seur aavilla aukeamilla. Nämä askeleet on asetettu loogiseen aikajärjestykseen, mutta osa niistä limittyisi todellisuudessa yhteen ja ajallisesti päällekkäin. Askeleissa esitetään ensin alueen avaaminen reiteillä ja väliaikaiskäytöillä, sitten olemassaolevien elementtien nostamista vahvemmiksi kaupunkitilan määrittelijöiksi pienillä suunnittelueleillä ja lopuksi uutta rakentamista, joka saa vaikutteensa jo rakentuneesta ympäristöstä ja käytöistä sekä paikan historiasta. Ajatus on, että mikä tahansa

askel voi olla viimeinen r iippuen kaupungin kasvusta: satamaa ei pyr itä saamaan “valmiiksi”, vaan avoimeksi kuhunkin hetkeen sopivimpaan käyttöön. Ajallisessa kaupunkisuunnitelmassa on oivallista se, että satama on joka hetki valmis, sillä se ei ole koskaan valmis.

Kuten strategia-kappaleessa esitin, Kotkan kaupunki voi määr itellä kehitysr ytmin joustavasti tavoitteidensa mukaan. Aikajanan yhteydessä on esitetty aloitusstrategia käyttäjien houkuttelemiseksi Satamapor tille. sekä ensimmäisten käyttöjen kauaskantoiset vaikutukset Satamapor tin kehitykseen.

Aikajana ja aloitusstrategiat

Visiot: kollaasit ja tarinat

Askeleiden jälkeen olen laatinut aikajanan, joka sitoo mahdollisuusjanan todellisuuteen ja antaa sille yhden mahdollisen toteutumisaikataulun. Aikajana ottaa varovasti kantaa Satamapor tin kehityksen ideaalir ytmiin. Se on kuitenkin pikemminkin tarinan linkki todellisuuteen, kuin tar kkaan noudatettavaksi ajateltu aikataulu.

Viimeisessä Visiot-kappaleessa esitetään näkymäkollaaseja ja tarinanpätkiä, jotka yhdistävät korostetun selkeästi erotettuja kehitysaskeleita kokonaisiksi mielikuviksi ja tunnelmiksi. Nämä kuvat ja sanat pyr kivät kohottamaan katselijoiden mielikuvituksen lentoon kuvittelemaan Satamapor tin tulevaisuutta. Ne ovat Satamapor tin haamukirjoitettua tulevaisuustar inaa.

- 116 -

ASKELEET MAHDOLLISUUSJANALLA

I VÄLIAIKAISKÄYTÖT

IV HENGITTÄVÄ KAUPUNGINMUURI

V RAIDEPUISTO

VI LAIVATALOT JA KELLUVAT KYLÄT

PIENI MUUTOS

asukkaiden osallistuminen suunnitteluun

vähäinen lisärakentaminen

väliaikaiskäytöt pienyrittäjyys

luovat alat

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

turismin kasvu

kansainväliset tapahtumat

kattavat lähipalvelut

uuden kulttuurin kesk vähäinen lisärakentaminen väliaikaiskäytöt etätyö: työtilat lähelle kotia yhteisöllisyys kansalaiset palveluntuottajina asumisen uudet muodot: laivatalot ym. kattavat pyörä/kävelyreitit kattavat virkistysalueet silta Hovinsaareen pienyrittäjyys luovat alat viheryhteydet

kaupunkiviljely

kansalaiset palveluntuottajina kattavat virkistysalueet

eydet

VII KULTTUURILAITURI

SUURI MUUTOS

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

alueen avaaminen kaupunkilaisille

assaolevan nnuskannan tö

II VIHREÄ VÄYLÄ

kaupunkiviljely

lähiruoka

bussiliikenteen jokerilinja Kantasatamaan nopeat ratayhteydet kattavat lähipalvelut

laivaliikenteen kasvu

etätyö: työtilat lähelle kotia

silta Hovinsaareen lähiruoka

Itä-Kotkan yhteydet: tunneli/silta

kasv

asumisen uudet

bussiliikenteen jokerilinja Kantasatama

laivaliikenteen kasvu - 117 -

nopeat laivayhteydet turismin

Itä-Kotkan y

ASKEL I VÄLIAIKAISKÄYTÖT Kaikki Satamaportin tyhjillään tai vajaakäytössä olevat rakennukset otetaan käyttöön. Meripäivärantaan tuodaan tapahtumakäyttöä tukevia rakenteita kuten katoksia, pistokkeita ja penkkejä. Lisäksi rakennetaan kelluva laituri, jotta kaupukilaiset pääsevät veden ääreen. Väliaikaiskäyttöjä esimerkiksi: - trukkihalleissa skeittihalli ja verstas - Satamarakennusmiesten huoltorakennuksessa yhdistystilaa ja kirppis - Nosturinkäyttäjien huoltorakennuksessa luovien alojen työhuoneita + pop up- liiketilaa - Ruukinkadun pajoilla, entisen Ahtausmuseon tiloissa osallistavan suunnittelun työpaja Väliaikaiskäyttöjen aloittamisessa voidaan noudattaa strategia-luvussa esitettyä aloitusstrategiaa.

Luovien alojen työtila Hub Amsterdam: yrittäjät ja freelancer it vuokraavat pöytiä yhteisöllisistä hub-tiloista päivittäistä työntekoa var ten.

Huonekalusuunnittelija Jens Fager in pop-up - l i i k e t e o l l i s u u s h a l l i s s a To r o n t o s s a .

- 118 -

Kelluva aur ingonottolaitur i, Liljeholmskajen, Göteborg / Nivâ Landskabsarkitekter

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 119 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

ASKEL II VIHREÄ VÄYLÄ Satamarata muuttuu vihreäksi hitaan kulun väyläksi, jossa eri liikennemuodot kohtaavat tasavertaisina. - Satamapuistosta miellyttävä kävelyreitti keskustasta Vellamolle ja yhteys veden ääreen - Satamakadulle ja radalle selkeät ylityspaikat jalankulkijoille,, puistomainen jalankulkureitti radan meren puolelle - istutuksia ja kaupunkiviljelmiä ratapihalla - Satamakadusta hidaskatu välillä Pakkahuone-Ankkuri, kadunvarsipysäköinti ja puusto paikkojen väliin - sataman junaseisake siirretään Laivurinkadun ja satamakadun risteykseen - junat hitaiksi - merkityt pyöräreitit kaduille autoliikenteen rinnalle

V ihreät raiteet Baltimoren keskustassa. V ihreän yleisilmeen lisäksi raidebulevardille tulisi vielä sovittaa kevyen liikenteen reitti.

Ta s a v e r t a i s e t l i i k e n n e m u o d o t J a n G e h l i n s u u n n i t t e l e m a l l a S t r a s bougin keskuskadulla. Hitaissa nopeuksissa er i kulkuneuvoilla on aikaa huomioida toisensa ja onnettomuuksia sattuu hyvin vähän.

- 120 -

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 121 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

ASKEL III POIKKIREITIT Satamaportin korttelit jaetaan kahtia kevyen liikenteen reiteillä, ja Kauppakatua jatketaan sillalla Hovinsaareen. - jännittävät kalliopihat avoimiksi kaupunkilaisille - uusia reittejä keskustasta satamaan - pienempi mittakaava ja lisää kohtaamispaikkoja - oleskeluportaita sisäpihojen ja Satamakadun korkeuseron välille - Hovinsaaren silta luo kävelyreitin Kantasatamanlahden ympäri - silta sataman tasoon (+3.0), jottei synny autioittavia ylikulkusiltoja - siltaan kääntöosa marinan veneitä varten

Avoimet pienimittakaavaiset sisäpihat. CEBRA Ar kkitehtien suunnitelma design-päiväkodin pihaksi Koldingissa Ta n s k a s s a .

Oleskelupor ras Hammarby Sjöstadissa Tu k h o l m a s s a

- 122 -

Osittain kääntyvä kävelysilta Puente de las Mujeres Buenos Airesissa, Santiago Calatrava

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 123 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

ASKEL IV HENGITTÄVÄ KAUPUNGINMUURI Satamaportin korttelit rakennetaan hiljalleen kaupungin kasvaessa hengittäväksi kaupunginmuuriksi. - ruutukaavan reuna saa arvoisensa julkisivun, Pakkahuoneen urbaani mittakaava jatkuu - näkymät ja reitit kaupungista Kantasatamaan säilyvät, sillä reuna rakennetaan hengittäväksi pistetaloilla - Satamakadulle laskeutuvaan rinteeseen liikeja työtiloja, jotka avautuvat Satamakadulle - myös Kairon kivijalkaan rakennetaan kioskeja - liiketilojen yllä asunnot avautuvat rauhalliselle sisäpihalle - asuintaloja viistetään sisäpihojen suuntaan (etelään), jotta pihoille syntyy pienempi mittakaava ja parvekket saavat valoa - pistetaloilla vaihtelevaa ja jännittävää arkkitehtuuria Satamakadulle

Vaihtelevaa kaupunkijulkisivua Amsterdamin IJBur gin asuintaloissa entisellä satama-alueella

Katutason avoin liiketila: vaatemyymälä To k i o s s a

- 124 -

Sisäpihalle viistetyt asuintalot: Lepp ä s u o n k o r t t e l i H e l s i n g i s s ä / Tu o m o Siitonen

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 125 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

ASKEL V VÄLILAITURIN RAIDEPUISTO Satamapuiston itäisin haara, Välilaituri, muuttuu liikkuvaksi raidepuistoksi. - vanhaa ratapihaa käytetään ensin kesäisin kaupunkiviljelyyn ja talvisin luistinratana - ratapihalla myös arkkitehtonisten kokeilujen laboratorio: parasiittitaloja, majanrakennusta ym. - hiljalleen raiteille tuodaan liikkuvia työtiloja, kioskeja, kalusteita, resiinoita ja viljelylaatikoita - raidepuisto kasvaa, kun väliaikaiskäytöt siirtyvät raidepuiston liikkuviin työtiloihin Satamaportin kortteleiden rakentamisen jälkeen

Elävän raidepuiston esikuva: High Line -rautatiepuisto N e w Yo r k i s s a .

Liikkuvia työtiloja ja kioskeja raiteilla Jagnefalt Milton -ar kkitehtitoimiston ehdotuksessa Andalsnesiin Norjaan.

- 126 -

7,8 kilometr in pituinen luistinrata Rideaun kanavan jäällä Ottawassa.

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 127 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

ASKEL VI LAIVATALOT JA KELLUVAT KYLÄT Laivat ovat ennen täyttäneet Pohjoislaiturin. Niiden mittakaavaan rakennetaan laiturin reunaan „laivataloja“. Lisäksi rantarakentamista täydennetään uusilla asumismuodoilla: laivataloilla ja kelluvilla asunnoilla. - Hovinsaaren sillan itäpuolelle varaus kolmelle laivatalolle - sillan länsipuolelle pienimittakaavainen kelluva kylä sekä paikkoja asuinveneille - asuinveneille uusi palvelurakennus Puuvenekeskuksen mittakaavaan - laiva-asumista kehitetään arkkitehtuurilaboratorioissa, joiden pilottikohteita Satamaportille

Laivatalojen esikuva: venetsialainen asuintalo, joka täydentää venesataman mittakaavaa kuin suur i höyr ylaiva

Kelluva asunto, joita voidaan yhdistää kelluviksi kyliksi. MOS Arkkitehdit

- 128 -

A s u n t o l a i v a Tu k h o l m a n H a m m a r b y S j ö s t a d i n r a n nassa. Asuntolaivat ovat uusi joustava asumismuoto nuor ille tukholmalaiselle aivan keskustan kupeessa.

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 129 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

ASKEL VII KULTTUURILAITURI Pohjoislaituri täydentyy kaupunkimaiseksi kulttuurikeskittymäksi. - Vellamo laajenee uusilla kulttuuritoiminnoilla, jotka liittyvät Vellamon merelliseen arkkitehtuuriin - Kantasataman laivaterminaali ja yhteydet kehittyvään Itä-Kotkaan tekevät satamalaiturista keskeisen kaupunkiympäristön - Pistolaiturille uusia työpaikkoja ja turistipalveluita - Pohjoislaituria kiertävälle laiturireitille meriuimala ja muita kelluvia rakenteita kuten teatterilava tai ravintolalaivat - laiturireitti veden tasoon pohjoislaiturin ympäri - Kantasataman kansainvälisen laivaliikenteen terminaali valmistuu (ei suunnittelualueella)

Merellistä kulttuur irakentamista: Oslon ooppera / Snøhetta

Po l v e i l e v a a l a u t a l a i t u r i a v e d e n ä ä r e l l ä Te l A v i v i n s a t a m a s s a I s r a e l i s s a / M a y s lits Kassif

- 130 -

Kelluva teatter ilava Zür ich-jär vessä teatter ifestivaalin aikana

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 131 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

E S I M E R K K I E T E N E M I S A I K ATA U L U S TA

2011: Kaupunki päättää avata sataman rakennukset ja tyhjät tilat väliaikaiskäyttöön. Laaditaan kar tat tiloista. Kansalaisjärjestöt, työr yhmät ja yr itykset saavat hakea niitä käyttöönsä hyvällä suunnitelmalla alkustr ategian mukaisesti.

2012-13 Reitistö r akennetaan: hyvät k ä v e l y r e i t i t k e s k u s t a s t a Ve l l a m o l l e mer kitään kor ttelien läpi sekä Satamapuistoon. Rataalue rakennetaan puistoksi viher suunnitelman mukaisesti. Asukkaat saavat var ata viljelysäkkejä kaupunkikasvimaalta.Meripäivärannan kelluva auringonottolaituri valmistuu.

2011: Väliaikaisvuokralaiset varastohalleihin. Meripäivärantaan tuodaan kesän alussa tapahtumanjärjestämistä tukevia rakenteita kuten katoksia, pistokkeita ja kioskeja. Meripäivärantaa mar kkinoidaan hyvänä tapahtumapaikkana er ilaisille ulkoilmatapahtumille .

2012: Ar kkitehtonisten kokeilujen laboratorio: Kotkan kaupunki kutsuu luovien alojen oppilaitoksia rakentamaan ar kkitehtonisia pilottiprojekteja satamakentälle . Projekteja käytetään myöhemmin uusien asuintypologioiden lanseeraamiseksi Satamapor tilla.

2013 Hovinsaaren sillan ja vir kistysreitin r akennustyöt alkavat. Sillasta tulee osin käännettävä, jotta laajanevan pienvenesataman veneet pääsevät sen ohi.

- 132 -

2015 Kun väliaikaiskäytöt muuttavat Satamakadun kor tteleista pois uuden rakentamisen myötä, niille tarjotaan tilaa uudesta raidepuistosta. Raidepuisto rakentuu r atapihalle sitä mukaa, kun eri toimijat hankkivat kaupungin luvalla itselleen raiteilla liikkuvat kioskin työtilaksi. Raidekioskien suunnittelussa hyödynnetään arkkitehtuurilaboratorion prototyyppejä.

2013-20 Ar kkitehtuurikilpailun ja ratkettua ja kaupunkilaisten ideoiden lenneltyä työpajoissa Satamakadun hengittävää kaupunginmuur ia aletaan suunnitella ja rakentaa. Rakentaminen alkaa hotellista, jota kaupunki on jo pitkään ollut vailla. Sen jälkeen rakennetaan monikäyttöisiä taloja, joissa jokaisessa on sekä asuin-, liike- että työtilaa.

2013-40 Rakennustyömaiden kulusta tiedotetaan kaupunkilaisille isoilla illustraatioilla ja kalentereilla työmaan aidoissa. Jalankulku suunnitellaan ennalta niin, etteivät reitit katkea työmaiden aikana. Kaupunkilaisille vierailuja työmaille

2025 Itä-Kotkan teollisuusalueet ovat vapautumassa kaupunkikäyttöön. Kantasatamasta rakennetaan linkki Hallaan.

2020 Ensimmäiset asuntolaivat asukkaineen saapuvat Satamapor tille, kun niiden palvelur akennus valmistuu. Samalla pienvenesatama laajenee , ja kelluvia kyliä aletaan rakentaa.

2030 Helsinki-Kotka-Pietar i -r atayhteys rakennetaan, ja samalla valmistuu kansainvälinen laivaliikenteen terminaali eteläiseen Kantasatamaan. Tu r i s m i v i l k a s t u u m e r k i t t ä v ä s t i , ja Satamapor tista tulee uuden kulttuurielämän keskus.

2025 Laivatalojen suunnittelukilpailu per ustuu asuntolaivoista ja kelluvista kylistä saatuihin kokemuksiin. Uuden talotyypin kehittelyssä ovat mukana arkkitehtuurin oppilaitokset ja kansainväliset suunnittelijat. Laivatalot rakentuvat vuosina 2025-2030.

- 133 -

2050 Kotkan väkiluku kohoaa 80 000 asukkaaseen, kun Itä-Kotkan vanhoille teollisuusalueille valmistuu uusia ekologisia kaupunkiasuntoja ja k a u p u n k i r a k e n n e t i i v i s t y y. E n t i s e s t ä teollisuuskaupungista on tullut tulevaisuuden kestävä asutuskeskus.

2030-40 Kulttuurilaiturille valmistuu Ve l l a m o n l a a j e n n u s s e k ä t o i m i s t o ja kulttuurirakennuuksia. Laitur ireittiä veden ääressä j a t k e t a a n Po h j o i s l a i t u r i n y m p ä r i , ja pistolaiturille tulee uusi meriuimala.

VÄLIAIKAISKÄYTTÖJEN ALOITUSSTRATEGIA k a u p u n k i py y t ä ä ehdotuksia Satamaportin tyhjien tilojen käytöiksi tapahtumassa Va l i t a a n k o t k a l a i n e n tapahtuma, kuten:

K AU P U N K I L A I S E T Osallistuvat Satamapuistoon rakennettujen kaupunkiviljelmien viljelyyn. Jokainen halukas on saanut kaupungin hankkiman viljelysäkin ja on vastuussa omasta säkistään.

Ko t k a n k a u p u n k i ilmainen käyttölupa tapahtumaa var ten

yhdistyksiä, esim.: Ko t k a n K a n s a n t a n s s i j a t r y P u p p i n o L a s t e n - j a N u o r t e n Te a t t e r i y h d i s t y s r y Ko t k a n Va l o k u v a k e s k u s y h d i s t y s r y

Meripäivät

Ko t k a n M a r t t a y h d i s t y s r y Saunaseura Kipakka ry Kaakkois-Suomen Kr eikanystävät r y Ko t k a n T a l l i n n a - s e u r a r y

yhdistykset tekevät ehdotuksen tilojen käyttämiseksi

Satamatilojen haltuunotto tapahtumassa

Ko t k a n t a i d e j a k e r ä i l y - y h d i s t y s N o s t a l g i a r y.

Kaupunkilaiset käyvät tapahtumassa ja tutustuvat tiloihin. Kaupunki mar kkinoi tapahtumassa tiloja edullisella vuokralla

YHDISTYS Y Ei maksa kaupungille vuokraa. Saa käyttää ilmaiseksi toista hallia urheilutiloina, sillä on kunnostanut sen avoimeen käyttöön kaikille kaupunkilaisille.

toistuu useita ker toja, jos pidempiaikaisia käyttäjiä e i h e t i l ö yd y YRITYS X Maksaa kaupungille matalaa vuokraa toisesta hallista, pitää tiloissa venetarvikekauppaa ja saanut lupeuksen uusista tiloista paikalle myöhemmin r akennettavassa liiketilassa

Satamapor tin ensimmäisiä kehitysaskelia voisivat olla kotkalaisten kansalaisaktiivien järjestämät väliaikaiskäytöt entisissä satamarakennuksissa. Väliaikaiskäyttöjen aloitusstr ategialla kaupunki voi aktiivisesti houkutella kansalaisjärjestöjä elävöittämään Satamapor ttia.

- 134 -

LÄHDE: Kotkan kaupunki

IDENTITEETIN KEHITYSSTRATEGIA

A S U K K A AT J A OSALLISET JA S U U N N I T T E L I J AT ASIANTUNTIJAT KO O L L E I D E OKOOLLE IMAAN

UUDET KÄYTÖT, UUSI IDENTITEETTI YHDISTYKSET: VÄLIAIKAISKÄYTÖT

SATAMAPORTTI

KANSALAISYHDISTYKSET

SATAMAPORTTI

P MA TA SA

LÄHIALUEEN YRITTÄJÄT JA INSTITUUTIOT

KAUPUNKISUUNNITTELIJAT

€

= KEHITTYY, SATAMAPORTTI IDENTITEETI SÄILYY

ELÄVÄ ALUE HOUKUTTELEE RAKENNUTTAJIA

UUDET KÄYTÖT, USI IDENTITEETTI

LÄHIALUEEN ASUKKAAT

KI ISTA UN UR UP TU KA RUK AN ST TK RA KO II INF T EH

U U S I A K ÄY T T Ö J Ä

ELÄVÄ ALUE HOUKUTTELEE RAKENNUTTAJIA OL HU

KO T K A N K AU P U N G I N & KOTKAN KAUPUNKI ASIANTUNTIJOIDEN HUOLEHTII INFRASTRUKTUURISTA P O H J AT YÖ + V I S I O T

YRITTÄJÄT: ENSIMMÄISET PALVELUT

YHDISTYKSET: VÄLIAIKAISKÄYTÖT

L AT AL OS NTIJ TU

AIS AL ET NS KS KA ISTY D YH

- 135 -

SATAMAPORTTI

YRITTÄJÄT: ENSIMMÄISET PALVELUT

ÄT ÄJ IT T YR IOT EEN UT LU ITU HIA ST LÄ JA IN

YHDISTYKSET: VÄLIAIKAISKÄYTÖT

SATAMAPORTTI KEHITTYY, IDENTITEETI SÄILYY

EEN LU HIA

€

IAN AS

LÄ

RAKENNUTTAJIA

KIUN JAT UP ELI KA NIT T UN SU

DET KÄYTÖT, I IDENTITEETTI

Satamapor tin identiteetin rakentaminen SATAMAPORTTI alkaa väliaikaiskäytöistä. Elävöittämällä Satamapor ttia väliaikaiskäytöt houkuttelevat sijoittajia ja asukkaita. Kun aluetta aletaan rakentaa, sillä on jo oma luont e e n s a o s a n a k a u p u n k i a ELÄVÄ . ALUE HOUKUTTELEE

TEORIA KO N T E K S T I S T R AT E G I A V I S I OT

„Satamaportilla tuulee hiljaa. Aurinko pilkistää pilven raoista, kun kävelen ratapihan reunaa kohti työhuonetta. On rauhallista; muutamia ihmisiä loikoilee lämpimällä Vellamon katolla katsellen lahdelle saapuvia purjeveneitä, vain parasiittitalojen työmaalta kuuluu opiskelijoiden vasaraniskuja. Kun saavun raidekylään, muutama heistä heilauttaa kättään tervehdykseksi ja kutsuu kahvitauolla käymään. Naapurikopeista kuuluu ompelukoneen surinaa ja musiikkia - kollegat ovat paikalla. Hyppelen työtilalleni aiteiden päähän, jossa meri aukeaa Satamapuistoon. Maisema houkuttelee minut istumaan ruohikkoon, poimimaan muutaman heinänkorren hampaisiini ja etsimään mukavan työasennon tietokone sylissäni. Vain hyvä espresso puuttuu... Päätän ehdottaa opiskelijaporukalle iltapäivällä, että he ryhtyisivät seuraavaksi rakentamaan kunnon raidekahvilaa.“ - Raisa, 30, eletronisen musiikin säveltäjä

- 138 -

POHJOISLAITURI

arkkitehtuurilaboratorio

parasiittirakennukset

kelluva kylä

väliaikaiskäytöt työtilat ja kioskit

Satamapuisto raidepuisto

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 139 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

„Voisiko sitä vielä näin vanhana muuttaa? Olemme taas kävelyllä Satamaportilla. Tänään kävelemme Vuorikadulta polveilevien sisäpihojen poikki leveille portaille, joilta avautuu Kantasatama ja näkymä Vellamolle. Joskus jäämme istumaan sisäpihalle puun katveeseen tai kivisille penkeille ja kurkistelemme merta asuintalojen väleistä. Jokaisesta kohdasta avautuu erilainen näkymä: Vellamo, nostokurjet, Hovinsaaren silta, Hietasen kärki... Mahtaisiko sitä kyllästyä tähän näkymään, jos täällä tosissaan asuisi? Leena saa minut kiinni mietteistäni, ja huomauttaa, että Satamakatu on kyllä turhan vilkas meille. Liikkeitä ja ravintoloita, ja junakin kulkee toisinaan. No, onhan se totta, me ollaan enemmän sisäpihaihmisiä. Löytyisiköhän Vuorikadun puolen tiilitaloista vapaata asuntoa?“ - Topi, 72, eläkeläinen

- 140 -

SISÄPIHAT

vanha rakennuskanta

hengittävä kaupunginmuuri piknik- & näköalapaikat

vihreät sisäpihat veistokset ja kalusteet

poikkireitit korttelien läpi

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 141 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

„Härniemen vanha luistinrata on taas jäädytetty - Kymen Sanomat 1.12.2016 1900-luvun alussa perinteisesti ravintola Kairon edustalle jäädytetty luistinrata on palannut Kantasatamaan. Tällä kertaa luistinrata jäädytetään koko raidepuiston pituudelle, jotta luistelijat voivat nauttia yli puolen kilometrin pituisesta jääradasta. Luistinrata avautuu yleisölle tulevana sunnuntaina. Avajaisten kunniaksi radalla pidetään luistelutapahtuma, jonka tähtenä esiintyy taitoluistelija Laura Lepistö. Tapahtumaa varten Meripäiväranta avataan Helsingistä ja Pietarista saapuville hotellilaiivoille, jotka tuovat mukanaan kansainvälistä yleisöä. Meripäivärannan tapahtumakatokset palvelevat infopisteinä ja katsomoina, ja Satamakadun liikkeet ovat auki koko sunnuntain.“

- 142 -

POHJOISLAITURI

satamanosturit

kelluva sauna hengittävä kaupunginmuuri satamapuisto luistinratana tapahtumakatos

Satamakadun liiketilat

taitoluistelutapahtuma

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 143 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

„Kotka - kukapa olis arvannut, että palaan tänne vielä! Kolme vuosikymmentä sitten matkasin Kotkan sataman kautta Suomeen, sillä se oli halvin reitti Keski-Euroopasta Skandinaviaan. Sillä kertaa hyppäsin satamasta suoraan junaan ja karistin pienen kaupungin tomut jaloistani. Tänä keväänä kuulimme, että Kotkan vanhaan Kantasatamaan pääsee kätevästi pikalautalla Helsingistä ja Pietarista, joten päätimme tehdä kiertomatkan. Tällä kertaa Kotka ansaitsee paremman koluamisen: kulttuurinähtävyyksiä ja vaikuttavaa arkkitehtuuria on paljon. Asumme aivan sataman kupeessa Vuorikadun hotellissa, jonka sisäänkäynti on vanha ahtausmiesten työpaja! Kaupunki on loistava kohde kävelijälle, sillä saari on pieni ja keskustan hidaskadut ovat kuin kävelykatuja. Lautoilla pääsemme lähisaariin ja Itä-Kotkan entisiä teollisuusalueita katsomaan. Satamaportin puisto ja kulttuurilaituri ovat jokapäiväinen tukikohtamme siellä on jatkuvasti tekemistä ja hyvät yhteydet kävelyreiteille ja merelle.“ - Günther, 52, tulevaisuudentutkija

- 144 -

VUORIKATU

kulttuurirakentaminen vihreät sisäpihat

vanhan rakennuskannan käyttö osana uutta

korkeuserojen säilyttäminen

poikkireitit korttelien läpi

hidaskatu

turismi

sekoittuneet liikennemuodot

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 145 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

„Ensimmäinen kesälomapäivä! Käveltiin tänään Jurin kanssa satamarantaa ja Juri osti jäätelöä Vellamon leffateatterin kiskalta. Oikeasti me aiottiin mennä uimaan Pohjoislaiturille. Oli niin kiva sää, ja äiti lupasi tulla katsomaan meitä työpaikalta, kun se on töissä ihan siinä meriuimalan vieressä tornitalossa. Äiti kertoi, että joskus kauan sitten oli meriuimala ihan toisella puolella Kotkansaarta, länsirannalla. Mutta se oli tosi kauan ennen kuin me muutettiin Kotkaan. No, tänään mentiin sitten uimaan meriuimalaan, missä oli paljon ihmisiä, vaikka osa niistä ei uinut vaan pelkästän loikoili laituireilla. Me hypittiin monta kertaa tornista ja matkittiin Kantasataman terminaaliin saapuvia laivoja ja junia. Sitten äiti tuli töistä hakemaan mut, ja sanoi että oli nähnyt meidän hypyt ikkunasta! Käveltiin yhdessä raidepuistoa pitkin kotiin. Meidän koti on paras, koska se on veden päällä.“ - Jamie, 8, koululainen

- 146 -

POHJOISLAITURI

laivatalot

hengittävä kaupunginmuuri

Satamakadun liiketilat

Sataman pysäkki

juna saapuu Pietarista

katukoriskenttä Satamapuisto

raidepuisto

PIENI MUUTOS

SUURI MUUTOS

- 147 alueen avaaminen kaupunkilaisille

olemassaolevan rakennuskannan käyttö

väliaikaiskäytöt

vähäinen lisärakentaminen

uuden kulttuurin keskus

paljon uutta rakentamista

„Kotkan Satamaportti valittu Euroopan parhaaksi - Kymen Sanomat, 1.6.2030 Kotkan Satamaportille on myönnetty arvostettu julkisen kaupunkitilan palkinto ‚European Prize for Urban Public Space‘. Palkintoraati kuvailee Satamaporttia onnistuneesti toteutetuksi kaupunkilaisten olohuoneeksi, jossa paikan rikas historia on läsnä. Satamaportti on entinen kaupunkisatama, jonka kehittäminen on edennyt pienin askelin kaupungin ja sen asukkaiden saumattomana yhteistyönä. Kotkan kaupunki on laatinut alueelle ajallisen kehittämisstrategian, jonka ansiosta Satamaportti on ollut kasvanut joustavasti kaupungin mukana. Ensimmäisinä vuosinaan Satamaportti oli avointa rautatiepuistoa, johon asukkaat ideoivat itse väliaikaisia käyttöjä. Siitä alue kasvoi hiljalleen vilkkaaksi kulttuurin ja kaupunkiasumisen keskukseksi, mutta julkinen luonne säilyi. Satamaportti on edelleen kaupunkilaisten yhteinen olohuone. “

- 148 -

NÄKYMÄ HOVINSAARESTA

laivatalot hengittävä kaupunginmuuri

Vellamo ja kulttuurilaituri asuntolaivat

kelluva kylä

Hovinsaaren silta

- 149 -

LÄHTEET Aalto Camp for Societal Innovation (ACSI) (2010). Kotka Future Building, Seminaaritutkielma, Aaltoyliopisto. Espoo, 2010. A l e x a n d e r, C h r i s t o p h e r ( 1 9 6 5 ) A c i t y i s n o t a t r e e , Architectural For um 122 1:1965. A l e x a n d e r, C h r i s t o p h e r & I s h i k a w a , S a r a & S i l v e r s t e i n , M u r r a y ( 1 9 7 7 ) . A Pa t t e r n L a n g u a g e : To w n s , B u i l d i n g s , C o n s t r u c t i o n . O x f o r d P r e s s . N e w Yo r k . A l p p i , S a m u l i ( 2 0 0 8 ) . U r b a a n i t K e s a n n o t , Ta m p e r e e n t e k n i l l i n e n y l i o p i s t o , L u o v a Ta m p e r e – o h j e l m a , Ympäristöministeriö. Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo (2007). Ver kostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 2:2007. A r m b o r s t , To b i a s & D ’ O c a , D a n i e l & T h e o d o r e , G e o r g e e n . ( 2 0 0 7 ) I M P R O V E Y O U R L OT ! I n t e r b o r o Pa r t n e r s . N e w Yo r k . Eskola, Salla & Hynynen, Ari & Ylä-Anttila, Kimmo ( 2 0 0 8 ) . A k a a P l a y. Te o l l i s u u s k e s a n n o n k e h i t y s p o l k u j a . V i i a l a n v a n e r i t e h t a a n k e h i t t ä m i s v i s i o . Ta m p e r e e n teknillinen yliopisto, EDGE Ar kkitehtuur i- ja kaupunkitutkimuslaborator io. Giedion, Siegfried (1941). Space, Time and Architecture. Har vard Univer sity Press . Cambr idge, Massachussetts. Hakanpää, Päivi (2007). Kotkansaari – Ruotsinsalmen Linnoituskaupunki. Kaupunkiar keologinen inventointi. Museovirasto, Rakennushistor ian osasto. Heinonen, Sirkka. (2010a) Hyvä elämä, parempi m a a i l m a . Tu l e v a i s u u s a j a t t e l u n a n t i . S t u d i a G e n e r a l i a ” U u t t a a u r i n g o n a l l a ” Tu r u n y l i o p i s t o , l u e n t o 27.9.2010. Heinonen, Sirkka (2010b) Kurkistuksia k a u p u n k i a s u m i s e n t u l e v a i s u u k s i i n . Tu l e v a i s u u d e n t u t k i m u s k e s k u s , Tu r u n y l i o p i s t o . T U T U e J U L K A I S U 5/2010.

Hynynen, Ar i (2006). Urbaani kesannointi a l u e k e h i t t ä m i s e n m e n e t e l m ä n ä – Ta p a u s Ta m p e r e . Luento ’Regional Revival’-seminaar issa Kuusankoskella 24.11.2006.

Kotkan kaupunki (2011) “Osallistu ja vaikuta Kantasataman kehitykseen!” 8.2.2011. http:// w w w. k o t k a . f i / s i n g l e n e w s i n f o . a s p ? i d = 4 8 2 6 & m e n u _ id=148&selected=148&#4826 (Viitattu 10.2.2011)

Hynynen, Ari (2006). Hard Networ ks of Regional Development. The evolution of technological i n f r a s t r u c t u r e s a n d u r b a n m o r p h o l o g y i n t h e Ta m p e r e Region. Studia Regionalia 18, 269-276.

K r i e g e r, A l e x & S a u n d e r s , W i l l i a m S . ( 2 0 0 9 ) . U r b a n Design. University of Minnesota Press. Minneapolis. London.

Jacobs , Jane (1961) The Death and Life of Great A m e r i c a n C i t i e s . V i n t a g e B o o k s . N e w Yo r k . J o h a r, I n d e r p a u l ( 2 0 1 0 ) To w a r d s r e a l t i m e u r b a n i s m . R A F o r u m , 2 4 . 4 . 2 0 0 6 . E s i t y s v e r k o s s a : h t t p : / / w w w. r o y a l a c a d e m y. o r g . u k / a r c h i t e c t u r e / a r c h i t e c t u r e resources/urbanism/ (Viitattu 17.2.2011) Joutsiniemi, Anssi (2007). Kaupunki, joka tapahtui. Yhdyskuntasuunnittelu 2:2007, 4-8. Joutsiniemi, Anssi (2010). Becoming Metapolis - A C o n f i g u r a t i o n a l A p p r o a c h . D a t u t o p 3 2 . Ta m p e r e e n teknillinen yliopisto. K o l k o , J o n ( 2 0 1 0 ) . “ W h e n Tr y i n g t o I n v e n t , B e i n g O b j e c t i v e C a n C r i p p l e Yo u r P r o c e s s ” C o - C r e a t i o n 2 7 . 1 . 2 0 1 1 . h t t p : / / w w w. f a s t c o d e s i g n . c o m / 1 6 6 3 0 7 9 / w h e n - t r y i n g - t o - i n v e n t - b e i n g - o b j e c t i v e - c a n - c r i p p l e - y o u rprocess (Viitattu 28.1.2011) Korhonen, Martti ja Saarinen, Juhani (1999) Kymistä Kotkaan. Osa 1. Seudun kehitys pyyntikulttuur ista t e o l l i s t u m i s e n a i k a a n . W S OY. Po r v o o . Korhonen, Martti ja Saarinen, Juhani (2002) Kymistä Kotkaan. Osa 2. Kaupungin kehitys teollisuuden k a s v u s t a t i e t o y h t e i s k u n n a n a i k a a n . W S B o o k w e l l O y. Po r v o o . Kotkan kaupunki (2009) Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030.

Kymenlaakson liitto (2008). Kymenlaakson maakuntakaava, kaupalliset palvelut. Lapintie, Kimmo (2009). Strateginen suunnittelu. Luento 3.12.2009. TKK, Ar kkitehtiosasto. Lapintie, Kimmo (2010) ”Rakenteellinen ajattelu”. Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitos, luento 22.9.2010. L a p i n t i e , K i m m o ( 2 0 1 0 b ) ” Tu l e v a i s u u s ” . A a l t o yliopiston Arkkitehtuurin laitos, luento 1.12.2010. Larsen, Hans (2009) “Nordhavnen skal byde på sport o g k u l t u r ” A l t o m K ø b e n h a v n , 1 7 . 9 . 2 0 0 9 . h t t p : / / w w w. aok.dk/byen-r undt/ar tikel/nordhavnen-skal-byde-paasport-og-kultur (Viitattu 16.2.2011) L e h t o v u o r i , Pa n u e t a l . ( 2 0 0 2 ) . T i l a p ä i s e t k ä y t ö t : k a u p u n k i s u u n n i t t e l u n u n o h d e t t u v o i m a v a r a / Te m p o r a r y uses: the forgotten resource of urban planning. YTK C 58. Liukkonen, Karri (1999). Kotkansaaren reunojen kehityspiir teitä. Diplomityö. TKK, Ar kkitehtiosasto. Espoo. Metropolialueelle Kestävä Aluerakenne (METKA) -selvitys . (2008) Uudenmaan liitto. Mäkinen, Matti K. (2010). ”Makaava kahdeksikko” Arkkitehtiuutiset 8:2010 s.10. M ä n t y, J o r m a ( 2 0 1 0 ) . A r k k i t e h t u u r i n l a i d a l t a . Ta m p e r e e n Te k n i l l i n e n Y l i o p i s t o , A r k k i t e h t u u r i n l a i t o s .

- 150 -

Mäntysalo, Raine & Kaj Nyman (2001). Kaavoitus suunnittelua? Suunnittelun patologioita maankäyttöja rakennuslain sovelluksissa. Ar kkitehtuur in osasto A 30. Nordhavnen Urban Strategy (2009) By&Havn ( C P H C i t y a n d Po r t D e v e l o p m e n t ) . K ö ö p e n h a m i n a . V e r k k o d o k u m e n t t i . w w w. n o r d h a v n e n . d k . ( V i i t a t t u 10.1.2010) Po r t o f K o t k a ( 2 0 1 1 ) “ S a t a m a e n n e n j a n y t ” h t t p : / / w w w. p o r t o f k o t k a . f i / u u s i / i n d e x . p h p ? p a g e = 1 0 1 4 0 (Viitattu 10.1.2011) P r o v o o s t , M i c h e l l e & Wo u t e r V a n s t i p h o u t ( 1 9 9 7 ) R o t t e r d a m H a r b o u r C i t y. h t t p : / / w w w. c r i m s o n w e b . o r g / spip.php?ar ticle37 (Viitattu 2.1.2011) Staffans , Aija (2004). Vaikuttavat asukkaat. Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteena. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A29.

kehitysprosessien näkymättömän dynamiikan tutkimukseen. Mar kku Sotarauta ja Kati-Jasmin K o s o n e n ( t o i m . ) Ta m p e r e e n y l i o p i s t o . Ta m p e r e . Ta t t e r s a l l , Pe t e r ( 2 0 1 0 ) . W i k i p l a n n i n g : C o - c r e a t i o n i n urban planning and design. Diplomityö. Aalto-yliopisto. Espoo. Ta y l o r, N i g e l ( 1 9 9 8 ) . U r b a n P l a n n i n g t h e o r y s i n c e 1 9 4 5 . 1 8 4 s . S A G E P u b l i c a t i o n s L T D, L o n d o n . To u k o l a , M a i j a ( 2 0 0 7 ) . A s e m a k a a v o i t u s H e l s i n g i n seudun kehyskuntien kasvun hallinnassa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston maantieteen laitos. Vaattovaara, Mar i (2010a) ”Kilpailukyky”. Aaltoyliopiston Arkkitehtuurin laitos, luento 6.10.2010. Vaattovaara, Mar i (2010b) ”Metropolialueen er i alueiden menestystekijät”. Luento Keski-Uudenmaan Elinkeinopäivässä 14.10.2010.

Studio Basel (2009). MetroBasel Comicbook. Bir khäuser Ver lag. Basel.

Väestörekister ikeskus . Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2010. V iitattu 14.1.2011. http://vr k.fi/default. aspx?docid=4137&site=3&id=0

R o i n i n e n , J a n n e , L i i s a H o r e l l i & S i r k k u Wa l l i n ( 2 0 0 3 ) . Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoituksessa. Seurannan ja ar vioinnin viitekehys ja menetelmät. Suomen ympäristö 664.

Ympäristöministeriö (2003) Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 12.

Soudunsaari, Leena (2007). Hyviä käytäntöjä etsimässä. Ver taileva tutkimus alankomaisesta ja suomalaisesta suunnittelujärjestelmästä ja kaavoituskäytännöistä. Arkkitehtiosaston yhdyskuntasuunnittelunlaborator ion julkaisuja B 28:2007. Soukka, Sirkka ja Olavi (1983). Kotkansaari, mer kittävät ympär istöt ja rakennukset. Inventointi 1982. Kotka. Ståhle, Pirjo (2004) ”Itseuudistumisen dynamiikka - systeemiajattelu kehitysprosessien ymmär tämisen p e r u s t a n a ” Te o k s e s s a N ä k y m ä t ö n n ä k y v ä k s i : A v a u k s i a

Ajankohtaiset, kaavat ja pohjakar tat:: Kotkan k a u p u n k i , k a u p u n k i s u u n n i t t e l u . Po h j a k a r t t a l u o v u t e t t u 5.10.2010. Satamapor tin nykyisen rakannuskannan piir ustukset: Kotkan Rakennusvalvonta. Piir ustukset kopioitu 20.10.2010.

Kuvalähteet: Kuvalähteet on mainittu kuvien yhteydessä. Ellei lähdettä ole mainittu, kuva on tekijän.

- 151 -

Haastattelut: Kotkan kaupunginjohtaja Henr y Lindelöf ja kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppälä, 29.9.2010 Kööpenhaminalainen kaupunkiaktivisti Mikael Colville-Andersen / Copenhagen Cycle Chic, 25.20 ja 28.9.2010 Ar kkitehti Sandra Gonon / Nivå Landskabsarkitekter 09-10/2010 Arkkitehti Hella Hernberg / Urban Dream Management 12.10.2010 Ohjaajat Ohjaaja prof. Ilmar i Lahdelman ja valvoja prof. Tr e v o r H a r r i s i n l i s ä k s i t y ö t ä o v a t o h j a n n e e t p r o f . Kimmo Lapintie, prof. Antti-Matti Siikala, yliopistoopettaja Juhani Karanka ja yliopisto-opettaja Antti Ahlava. Ty ö n t i l a s i K o t k a n k a u p u n k i , j o t a e d u s t i v a t kaupunginjohtaja Henr y Lindelöf ja kaupunkisuunnittelujohtaja Sakari Seppälä. Kotkan kaupunkisuunnittelun puolesta työn ohjaajina olivat asemakaava-ar kkitehti Marja Kukkonen ja yleiskaava-ar kkitehti Mar kku Hannonen. Kiitokset myös kaavapäällikkö Lar s Olssonille ja ar kkitehti Jar kko Purolle, jotka avasivat alkuvaiheen keskusteluissa ammattitaidollaan näkökulmia työn aihepiiriin. Ty ö n t a u s t a t u t k i m u s j a m o n e t n ä k ö k u l m a t per ustuvat ACSI (Aalto Camp for Societal Innovation) -seminaar in tuloksiin ja keskusteluihin Kotkan Kantasataman kehittämisestä Espoossa 28.6.-4.7.2010. Kiitos ACSI:n järjestäjille ja Kotkat y ö r y h m ä l l e . Ty ö r y h ä ä n k u u l u i v a t To v e H a g m a n , Markku Hannonen, Magnus Jörgel, David CatonRober ts , Hilla Rudanko, Inka Saini, Günther S z o g s , To m m i Tu r u n e n , A n n e V ä h ä p a s s i j a Te r h i We r m u n d s e n .

J Ä L K I S A N AT : P r o s e s s i j a s e u r a a v a t a s k e l e e t

Tälle aukeamalle on kerätty luonnoksia diplomityöni alkuvaiheesta. Nämä hahmotelmat keskittyvät Satamakadun varren kor ttelisuunnitelmaan, josta työ alkoi. Suunnittelin kor tteleihin vaiheittain rakentuvaa sekoitettua asuin- ja liiketaloa, “hengittävää kaupunginmuur ia”, joka muodostaisi sataman kaupunkijulkisivun ja jonka läpi kulkisi uusia reittejä keskustasta r antaan. Nämä ajatukset näkyvät myös lopullisessa työssäni laajemmassa kontekstissa. Päädyin luonnosvaiheen jälkeen siihen, että Satamakatu tar vitsee ennen

kor ttelisuunnitelmia kokonaisvision, joka ulottuu keskustasta rantaan asti, ja kehitin diplomityöstäni sellaisen. Yhtä aikaa työni kanssa Kotkan kaupunki on valmistellut Satamakadun asemakaavaa, joka noudattelee samoja periaatteita kokonaisvisioni kanssa. Seur aava askel on syventää konsulttien kanssa Satamakadun kor tteleiden rakennussuunnitelmia sekä l a a t i a k a a v a M e r i p ä i v ä r a n t a a n . To i v o n , että diplomityöni antaa aineksia näihin työvaiheisiin ja että saan olla tiiviiisti mukana Kotkan Kantasataman suunnittelussa myös tulevaisuudessa. S AT A M A K A D U N K O R T T E L I E N R A K E N T U M I S VA I H E E T, PIENOISMALLEJA

- 152 -

MERIKESKUS VELLAMO

N AHTAUSMUSEO 960 k-m2 Purku, tontilla arkeol.tutkimukset + hotellin aloitus

KULTTUURILAITURI

VELLAMON PYSÄKÖINTIALUE

POHJOISLAITURIN KULTTUURITOIMINNOT LAAJENEVAT KOHTI SATAMAPUISTOA VUOSINA 2015-2050

NOSTURINKÄYTTÄJIEN HUOLTORAKENNUS 380 k-m2 Satamaportin infopiste + arkeol.tutkimukset

SATAMAN VARASTOHALLEJA, VÄLIAIKAISKÄYTÖISSÄ

SATAMATYÖMIESTEN HUOLTORAKENNUS 520 k-m2 Merikahvila, yhdistykset MITTAUSTOIMISTO 960 k-m2 Kaupungin työpaja ja galleria 200 Toimistotilaa 760

KAUPUNKIVILJELMÄT

ASUNTO 7

KÄYTÖSTÄ POISTUVAT RAITEET MAISEMOIDAAN

TAPAHTUMAKATOS

TAPAHTUMAKATOS JA KIOSKIPAIKKOJA MERIPÄIVÄRANNASSA

PUISTOSSA JUNALIIKENTEEN NOPEUSRAJOITUS 30 KM/H

TIE

R TO NA

YHTEISTILA

R TO

TYÖPAJOJA JA LIIKETILAA 500 k-m2

SATAMARADAN PYSÄKKI I

U AT AK

TA SA

HOIDETTU VIHERALUE + KÄVELYTIE KORTTELIN LÄPI III

III-IV

TU IKA

TU KA IN

IV III

TA AN

YHTEISTILA

I I

HOIDETTU VIHERALUE + KÄVELYTIE KORTTELIN LÄPI

UUSI POLIISITALO

IV IV

KÄVELYTIE KORTTELIN LÄPI KIR

VANHA PAKKAHUONE

SATAMARADAN PYSÄKKI

U AT OK KK

ASUINTALOJA II

U AT

AA ST

+2.0

TE HO

III

TU KA

TE HO

AT U AK SA TA M

TU KA

TU IKA

UUSI POLIISITALO

UUSI LIIKE- JA ASUINTALO U AT

K KO

+3.0

SIPA

+10.0

AR NV

K KIR

SATAMARADAN PYSÄKKI

TU KA

VANHA PAKKAHUONE

TA SA

SUURTEN ALUSTEN VIERASVENESATAMA

ASUINTALOJA

+6.0

II III

TU KA

III

KA TU MA SA TA

U AT

PALOTORNINVUORI

POHJOISLAITURIN KULTTUURITOIMINNOT LAAJENEVAT KOHTI SATAMAPUISTOA VUOSINA 2015-2050

IV-V IV

P I E N I M I T T A K A AVA I S E T S I S Ä P I H AT K A U P U N K I M A I S E T K AT U J U L K I S I V U T ETELÄ SISÄPIHAN PUOLELLA

STA

VU II-VI: ASUINTALO 4000 k-m2 I: LIIKE/TYÖTILAA 1500 k-m2

SATAMARAKENNUKSET POISTUVAT TAI OTETAAN UUTEEN KÄYTTÖÖN

KAUPUNGINTALO KU

TU KA

US SK KE 26

KULTTUURILAITURI

VELLAMON PYSÄKÖINTIALUE

TU IKA

AJO TORIPARKKIIN

OK KK

KIR

U AT

HOTELLI 10 000 k-m2 200 huonetta IV yht. 6000 k-m2 Ravintola + baari (paviljonki) 2000 k-m2 Kokoustilat 1500 k-m2 IV Aulatilat 500 k-m2

II I

TU KA

K PA UP KA

ENKATU

ASUINTALOJA

+11.0

AN UH RA

RUOTSINSALM

TU IKA

II VELLAMO MERIKESKUS

TU KA

IN UK RU

IN UR

IV IV

U AT

K AN

TORI

MITTAUSTOIMISTO 960 k-m2 III työpaja ja galleria 200 Kaupungin Toimistotilaa 760

VIISTÄMINEN SISÄPIHALLE

KAUPUNKIVILJELMÄT IV

KAUPPAKESKUS

OT RU

ASUMINEN

KANTASATAMA

UUSI PYSÄKÖINTILAITOS

ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE TOTEUTUU VAIHEITTAIN VUOSINA 2020-2050

+6.0

SATAMANKATSELUPAIKKA

SATAMAPUISTO

TAPAHTUMAKATOS

KÄYTÖSTÄ POISTUVAT RAITEET MAISEMOIDAAN

TIE

RIN

TO NA

T JA

PUISTOSSA JUNALIIKENTEEN NOPEUSRAJOITUS 20 KM/H +6.0

MA SATA

KEE

VI II

AAT

T JA

ASU

T LA ÖTI TY

LIIK

+3.0

+8.0

III

AP 0

T TO AU

IT US,

IK O SI PA DU

UUSI POLIISITALO

UUSI LIIKEJA ASUINTALO

+3.0

VANHA PAKKAHUONE IV

O KK

KIR

+3.0

TU KA

+10.0

TU KA

TA SA

LIIKE / TYÖ

TU IKA

III

RIN

TO NA

VIN RA

TIE

SUURTEN ALUSTEN VIERASVENESATAMA

TE HO

I I

NV AR

ASUINTALOJA

V TU KA

+3.0

IN UR

ÄR IV IPÄ

II 1 024,268 m2

TU KA IN UK

II-VI

IV LA

LIIK

TA LA ÖTI TY

TE HO

HOTELLI

AAT

T JA

+6.0

KEE

III-IV +7.0

KELLUVIA ASUNTOJA + ASUNTOLAIVOJA

PAVILJONKI

KEE

SATAMARADAN PYSÄKKI

ANKKURI VI

TE HO

+6.0

RANTAREITTI KANTASATAMANLAHDEN YMPÄRI

T LA ÖTI TY

LIIK

+2.0

TE HO

KATU

TAPAHTUMAKIOSKIT

PONTTOONISILTA HOVINSAAREEN

ASUINTALOJA

+6.0

S AT A M A K A D U N K O R T T E L I E N R A K E N T U M I S VA I H E E T, LUONNOKSIA KA TU

U AT

TU KA

OK KK

KIR

AJO TORIPARKKIIN

TU KA

UP KA

ENKATU

S AT A M A K A D U N “ H E N G I T T ÄVÄ N K A U P U N G I N M U U R I N ” L U O N N O K S I A

UH RA

RUOTSINSALM

SA TA

TU KA

+11.0

ATU

RIK

O VU

TU KA

III

ASUINTALOJA

ATU

KES

PALOTORNINVUORI

IV-V

TU IKA

KAUPUNGINTALO

KAUPPAKESKUS

TU KA

III

TORI

STA

SATAMAKATU n. +3,0

III

ASUINTALOJA

VIN RA

II-VI

TE HO

HOTELLI

LIIKE/TYÖ

OIT IK

LIIKE/TYÖ

III-IV +7.0

T TO AU

15 AP

US,

ANKKURI PALVELUASUMISTA

+8.0

SIP AIK O

I PAVILJONKI

+6.0

NV AR

+6.0

II II

US,

SATAMARADAN PYSÄKKI

+3.0

VAR

ASU

T LA ÖTI TY

LIIK

KATU

MA SATA

AT KA

T LA ÖTI TY

LIIK

KU T JA

KEE

PUISTOSSA JUNALIIKENTEEN NOPEUSRAJOITUS 30 KM/H

+3.0

U AT

OT RU

TIE

RIN

PORRAS VEDEN ÄÄREEN

TIE

ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE TOTEUTUU VAIHEITTAIN VUOSINA 2020-2050

SATAMAPUISTO

PONTTOONISILTA HOVINSAAREEN

RIN

ASUNTO 2

KÄYTÖSTÄ POISTUVAT RAITEET MAISEMOIDAAN

T JA

TO NA

YLÄKERROKSISSA ASUMISTA P O H J A K E R R O K S E S S A L I I K E / T YÖ T I L A A ASUNTO 1

KEE

H E N G I T T ÄVÄT P I S T E T A L O T

KANTASATAMA

TAPAHTUMAKATOS

RAVINTOLA KAIRO 600 k-m2

URBAANI UMPIKORTTELI

UUSI PYSÄKÖINTILAITOS

KAUPPAKESKUS

+6.0

ÄR IV IPÄ

VAR

ATO

SATAMARAKENNUKSET POISTUVAT TAI OTETAAN UUTEEN KÄYTTÖÖN

KAUPUNKIVILJELMÄT

TYÖPAJOJA JA LIIKETILAA 500 k-m2

U AT 26

K US

KAUPUNGINTALO TORI

TAPAHTUMAKATOS JA KIOSKIPAIKKOJA MERIPÄIVÄRANNASSA

ASUNTOLAIVOJA

POHJOISLAITURIN KULTTUURITOIMINNOT LAAJENEVAT KOHTI SATAMAPUISTOA VUOSINA 2015-2050

TRUKKIHALLIT 740 k-m2 urheiluhalli 370, sisätori+kirpputori 370

RANTAREITTI KANTASATAMANLAHDEN YMPÄRI

TU KA

K PA

KIR

KULTTUURILAITURI

VELLAMON IV PYSÄKÖINTIALUE

IV SATAMAKONTTORI 580 k-m2 Luovien alojen keskus

SATAMANKATSELUPAIKKA

AJO TORIPARKKIIN

OK KK

IV-V

MITTAUSTOIMISTO 960 k-m2 Kaupungin työpaja ja galleria 200 III Toimistotilaa 760

ASUNTO 4

UP KA

ENKATU

U AT

ASUNTO 3

SISÄPIHA n. +7,0 I

TU II-VI: ASUINTALO 4000 k-m2 IKA OR I: LIIKE/TYÖTILAA 1500 k-m2 VU

UH RA

RUOTSINSALM

HOTELLI 10 000 k-m2 200 huonetta yht. 6000 k-m2 Ravintola +IVbaari (paviljonki) 2000 k-m2 Kokoustilat 1500 k-m2 Aulatilat 500 k-m2

TU KA KIN

II IV

PALOTORNINVUORI

III

KÄVELYTIE KORTTELIN LÄPI

TU IKA

TU KA

MERIKESKUS VELLAMO

III

IV IV

U RU

ASUINTALOJA

ÄR IV IPÄ

ASUNTO 6

ASUINTALOJA

SUURTEN ALUSTEN VIERASVENESATAMA

ASUNTO 5

PORRAS VEDEN ÄÄREEN I

ANKKURI PALVELUASUMISTA

TU KA

PONTTOONISILTA HOVINSAAREEN

RANTAREITTI KANTASATAMANLAHDEN YMPÄRI

IN UK RU

RAVINTOLA KAIRO 600 k-m2

RANTAREITTI KANTASATAMANLAHDEN YMPÄRI

ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE TOTEUTUU VAIHEITTAIN VUOSINA 2020-2050

SATAMAPUISTO

TRUKKIHALLIT 720 k-m2 Urheiluhalli 370, sisätori+kirpputori 370

SATAMANKATSELUPAIKKA

ASUNTO 8

KANTASATAMA

SATAMAKONTTORI 580 k-m2 Poliisi poistuu, Luovien alojen keskus tilalle

- 153 -

OT RU

Kaupunki & aika

Timed urbanism

- 154 -