HH Sanomat by HH Embryo Oy

HH SANOMAT HH Embryo Oy:n verkkolehti

18.11.2015

HH Embryo Oy

HH EMBRYO OY

HH Embryo Oy on eläinaineksen genetiikkapalveluiden markkinointiin ja myyntiin erikoistunut yritys. HH on perustettu kesällä 2006, jolloin firmastamme tuli myös Alta Geneticsin Suomen edustaja. Yrityksemme alkoi tuolloin tarjota asiakkaille jalostusneuvontaa ja kansainvälisten huippusonnien spermaa Altan jälleenmyyjänä. Olemme Suomen ensimmäinen yksityinen keinosiemennysyritys. Yrityksessämme toimii naudan- ja lampaanjalostuksen monialaisia osaajia, jotka kaikki palvelevat asiakkaitamme omalla toimialueellaan. Jokaisella edustajallamme on vahva käytännön kokemus lypsykarjan jalostuksesta ja lypsykarjatilan arkipäiväisestä työstä. Haluamme tarjota asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua lypsykarjan jalostamiseen. Meiltä voit hankkia muun muassa siemennystarvikkeet, sonnien siemenannokset sekä jalostussuunnittelua karjan eläinaineksen kehittämiseksi ja parantamiseksi. Alueelliset palveluseminologimme huolehtivat asiakaskohteissamme lehmien keinosiemennyksestä ja hedelmällisyysneuvonnasta. Tarjoamme myös kehittynyttä ja vahvaa alkio-osaamista, alkionhuuhteluiden ja -siirtojen muodossa. Yrityksemme kotipaikka ja pääkonttori on Lopella Huitin tilalla.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Pääkirjoitus_________________________________ 4

Kokemusta myyntitiimiin_____________________ 6 Virpi Piippo esittäytyy

Siltasaaren tilalla panostetaan eläinten hoitoon____________________________________ 8–11 Sanna ja Antti Saari

Kanadalaiset sonniarvostelut__________________ 14

Harjoittelijana HH:llä________________________ 15 Viime kesän harjoittelija Henna Viljakainen kertoo harjoittelukokemuksistaan.

Lehdessä texelin rotuesittely ja asiaa lammastalouden kannattavuudesta sivuilla 17–18 sekä 19–21.

Hollantilainen texel-rotu – korkealaatuisen lampaanlihan tuotantoon________________________ 17–18 Rotuesittely

Lammastalouden kannattavuus________________ 19–21 Hollantilaisen texel-jalostaja Martin van Akenin pohdintoja lammastaloudesta.

Yhteystiedot________________________________ 23 Muutoksia yhteystiedoissa!

Esittelyssä Sanna ja Antti Saaren tila Lapualla sivuilla 8–11.

HH Embryo Oy 3

PÄÄKIRJOITUS

HH:n riemuvuosi 2016!

äsissäsi on historiallinen toinen nettilehtemme. Ensi vuonna yrityksemme täyttää 10 vuotta ja aloitamme juhlavuoden valmistelut tammikuussa SPA päivillä Ikaalisissa ja jatkoa seuraa Sarka-messuilla Seinäjoella. Paljon on tapahtunut näinä kymmenenä vuonna! On ollut runsaasti iloa ja onnistumisia, mutta myös raskasta taistelua. Aloitimme ensimmäisenä yksityisenä yrityksenä nautojen alkioryhmän ja sperman kotiin kuljetuksen. Toimme seksatun sperman ja käytimme sitä huuhte-

luissa ensimmäisenä hyvällä menestyksellä ja nyt sekin on arkipäivää. Genomisonnit otimme rohkeasti käyttöön ja ne ovat saaneet suuren suosion varmoine arvosteluineen. Tänä vuonna käynnistyi pässiasema ja ensimmäiset annokset lampaan spermaa vientiin. Lampaiden kiimojen synkronoinnilla saadaan siemennys paljon helpommaksi ja taloudellisemmaksi. Iloista ja suurta onnistumista on ollut myös runsaan 300 hengen toimilupa- ja tilasiementäjien koulutus. Kursseja on ensi vuodelle runsaasti ja ammattitai-

toinen henkilöstömme takaa huippu koulutuksen osallistujille. Myös jälkihoito toimilupa-avun muodossa on kaikkien kurssilaisten saatavilla. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina säästöt on etsittävä ja taloudellinen hyöty on moninkertainen parantuneena tiinehtyvyytenä. Munasarjadiagnostiikkakurssit ja sorkkakurssit pyörivät ensi vuonna samaan tahtiin. Tilasiementäjän toimenkuvaa laajennetaan tiineystarkastuksilla ja munasarjojen tuntemisella. Akuutti sorkkahoito tuo selkeästi rahaa tuottajalle. Yhteistyö SEDU:n kanssa koulutusrintamalla on ollut mielenkiintoista ja mukavaa. Organisaatiomme on pieni, sinnikäs ja osaava – erityisesti naudan ja lampaan lisääntymisen osaaminen on huippua. Kutsun Teidät kaikki mukaan HH:n toimintaan ja palvelun piiriin.

Riemullista loppuvuotta 2015 ja samalla iloa ja onnea vuodelle 2016! Tapaamme vuonna 2016 HH:n riemuvuonna eri tilaisuuksissa!

Mikko Ranta

4 HH Embryo Oy

HH:n SPA-PÄIVÄT IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ (19.1.) 20.1.-21.1.2016 HH Embryo Oy järjestää viime vuonna kiinnostusta herättäneet SPA päivät jälleen tammikuussa 2016. Kaikki asioista kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita perheineen kuulemaan alan uutta tietoa ja viihtymään yhdessä. Tiistai-iltana majoittuville HH Embryo tarjoaa illallisen klo 20.00. Puheenjohtajana päivillä toimii ELL Stella Attia (lisääntymistieteeseen erikoistuva eläinlääkäri, keinosiemennysasema eläinlääkäri HH Embryo Oy). Ensimmäisen päivän teemana on sorkat ja luennoitsijoina toimivat: MMM Merja Holma (kehityspäällikkö, RaisioAgro) ELL Kristiina Sarjokari (Terveydenhuoltoeläinlääkäri, Valio Terveys) ELT Heli Simojoki (Tuotantoeläinsairauksien kliininen opettaja, Helsingin Yliopiston Saaren klinikka) ELL Miia Kontturi (Tohtorikoulutettava Helsingin Yliopisto) Toisena päivänä aiheena on utareterveys ja luennoitsijoina toimivat: ELL Heidi Hiitiö (tohtorikoulutettava, erikoistuva eläinlääkäri, Helsingin yliopisto sekä yksityinen tuotantoeläinlääkäri Lehmälääkärit.com -palvelussa) ELL Virve Korhonen (Erikoistuva eläinlääkäri, Helsingin yliopisto sekä yksityinen tuotantoeläinlääkäri Lehmälääkärit.com -palvelussa)

Ilmoittautumiset 30.12.2015 mennessä hannu.huitti@huitinholstein.net 040-8219315.

Päivien hinta 250 €/osallistuja. Majoittuminen Ikaalisten kylpylässä omakustanteisena ”HH Embryo”, vahvista yöpymisesi viimeistään 8.1.2016. Majoitus info ja osoitteet: Rantasipi Ikaalisten Kylpylä Hämyläntie 2 39500 Ikaalinen myyntipalvelu.ikaalistenkylpyla@restel.fi Tel: +358 3 451 2100

Lisätietoa ohjelmasta ja majoittumisen hinnoista osoitteesta www.huitinholstein.net

KOKEMUSTA MYYNTITIIMIIN

imeni on Virpi Piippo ja asustelen Tavastkengällä pohjanpystykorva-koirani Tiltun kanssa. Tavastkenkä on pieni kylä Pyhännän kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla ja tänne palasin uudestaan vuonna 2003 muualla asuttujen vuosien jälkeen. Harrastuksiini kuuluu liikunta monissa eri muodoissa: kuntosalilla käynti, kävely, juoksu, hiihto. Lisäksi musiikki vie minua ympäri Suomea tanssiorkesterin laulusolistina. Tulossa on mm. Tunnelmallisia joululauluja kiireen keskelle -kiertue ystävieni laulajatar Tiina Pitkäsen ja pianisti Petri Herrasen kanssa. Koulutukseltani olen agrologi AMK ja olen työskennellyt mm. karjanhoitajana Kestilän maatalousoppilaitoksella ja karjantarkkailijana Oulun maaseutukeskuksella. Ennen maatalousyrittäjäksi ryhtymistä olin seminologina ja alkionsiirtoseminologina Osuuskunta Jalostuspalvelun palveluksessa. Maatalousyrittäjänä olin liki kymmenen vuotta kasvattaen hiehoja. Töihin päädyin HH Embryolle ystäväni Stina Kurjen kautta. Eräs puhelinkeskustelumme on syypää HH Embryolle tulooni. Ensimmäiset asiaan liittyvät keskustelut on käyty jo kymmenen vuotta sitten, mutta silloin en ollut

6 HH Embryo Oy

valmis astumaan remmiin mukaan. Työnkuvani tulee olemaan, kunhan vauhtiin pääsee, toimia edustajana HH Embryon tiimissä. Myyn mm. Altan keinosiemennyssonnien annoksia, teen Alta GPS:ään liittyvää työtä kentällä karjoissa sekä alkionsiirtoja. Toimialueeni hahmottuu pikkuhiljaa, mutta Oulun läänin alue ja kenties pääsen jopa Kainuun, Lapin ja Savon alueille kiertämään. Olen aika paljon ollut nyt viimeisen vuoden aikana reissuhommissa ja minulla on oma koti täällä Tavastkengällä, jossa viihdyn. Haluan tehdä sellaista työtä, jota voin tehdä kotoani käsin. Kotia oppii arvostamaan, kun käy välillä muualla. Tosin reissaaminen on minulla verissä sillä musiikin takia on tullut ja tulee reissattua paljonkin. Nautajalostus on kiinnostanut aina ja kiinnostaa edelleen. Onneksi pääsin aikoinaan kehittämään äidin ja isän karjaa, jolloin näin myös tuloksia. Jalostus on pitkäjänteistä työtä ja hetkessä ei tuloksia synny. Toivon, että pääsen osaltani kehittämään ja parantamaan suomalaista karjaainesta. Ehkä tärkeimpiä suomalaisen nautakarjan parannettavia ominaisuuksia, joita voidaan jalostuksella mielestäni parantaa, ovat kestävyys, tuotos ja rakenne. Ympäristötekijät ovat aina kuitenkin yksi osa kokonaisuudesta johon ei voida paljon jalostuksella vaikuttaa. Siihen, että saataisiin lehmien keski-ikää nostettua, on hyvinkin paljon tehty

työtä, mm. parantamalla nautojen elinolosuhteita ja hakemalla kestävyyttä jalostuksen muodossa. Suomalaisilla lehmillä on jo paljon maitotuotosta ja jälkeläisten utareja jalkarakenteeseen voidaan hakea jalostuksen kautta lisää ytyä. Sanotaanko, että hyvän metsästyskoiran tietää siitä, miten se pärjää metsästysreissuilla isäntänsä kanssa. Sillä on paljon suurempi merkitys kuin sillä miten se pärjää näyttelyissä. Tuota ajattelutapaa voisi soveltaa myös lehmiin. Sillä ei välttämättä ole merkitystä onko lehmä tai hieho kaunis, vaan sillä on merkitystä mitä se tuottaa, minkälaista maitoa ja miten se tiinehtyy. Jos lehmä tai hieho on sopusuhtainen ja hyvä tuottamaan sekä tiinehtyy hyvin, niin silloinhan se viipyy karjassa kauan ja keskipoikimaikä nousee. Nykyään on äärettömän tärkeää jalostuksellisesti utarerakenne ja miten vetimet ovat sijoittuneet, koska robottinavetat ovat lisääntyneet. Jalostuksen kautta saadaan juuri navettaasi sopivaa karjaainesta, oli sinulla sitten pihattotai parsinavetta. Ei pidä myöskään unohtaa eläinten kokoa oli kyseessä pihattotai parsinavetta, sillä maltillisen kokoiset lehmät ja hiehot tulevat pärjäämään pitempään karjassa ja hoitajan on helpompi hoitaa maltillisen kokoisia eläimiä. Siis pitkää ikää, terveyttä ja rakennetta

Virpi Piippo virpi.piippo@huitinholstein.net

HH Hillary Charity. Kuvan ottanut Tiina Tahvonen.

JOS TEET YHTEISTYÖTÄ HH:N KANSSA, saat    

Maailmanluokan sonneja karjasi jalostukseen Maksuttoman huippujalostussuunnitelman AltaGPS:n Ilmaisen typen 5% alennuksen ostaessasi vähintään 60 annosta

Asiakkaillemme on tarjolla lisäksi  Toimilupa-apua  Alkiotiineytyksiä hiehohotellissamme  Alkionhuuhteluita  Alkionsiirtoja Jos haluat pitkäaikaiseksi sopimusasiakkaaksemme, se on totta kai mahdollista. Sopimusasiakkaanamme saat lisäetuja jo mainittujen etujen lisäksi! Kysy lisää Hannu Huitilta (hannu.huitti@huitinholstein.net / 040 821 9315) tai Stina Kurjelta (stina.kurki@huitinholstein.net / 045 862 5303).

www.huitinholstein.net

Siltasaaren tilalla panostetaan eläinten hoitoon

Sanna ja Antti Saaren tila sijaitsee lähellä Lapuan kirkonkylää. Sanna on HH:n entinen EteläPohjanmaan edustaja, mutta nykyisin kolme robotillista lehmiä täyttää hänen päivänsä niin hyvin, että Sanna työskentelee HH:llä lähinnä alkionsiirtäjänä. Teksti: Henna Viljakainen kuvat: Sanna Saari

anna ja Antti ottivat ohjat käsiinsä tilalla vuoden 2006 alussa. Saman vuoden loppuun mennessä he olivat lisänneet tilan lehmämäärän 60 ja ottaneet käyttöön robotin. Nykyisin Saarten lehmät asuvat uudessa syksyllä 2014 valmistuneessa pihatossa. Lehmämääräkin on lisääntynyt – pihatossa lypsää tällä hetkellä kol8 HH Embryo Oy

me robottia. Lehmiä on 170 ja hiehot kasvatetaan myös itse vanhassa navetassa. Karja ruokitaan seosrehulla ja robotilta lehmät saavat lisäksi täysrehua. Siltasaaren tilalla ei ole työntekijöitä, vaan Sanna ja Antti hoitavat tilan kahdestaan. Peltoalaa on 150 hehtaaria ja peltotöistä suurin osa teetetään urakoitsi-

Kaksi AltaMeteorin tytärtä.

joilla. Urakoitsijoiden laajaan käyttöön päädyttiin, koska Saaret halusivat mieluummin itse keskittyä karjanhoitoon. Lähialueelta on löytynyt hyviä urakoitsijoita, jotka hoitavat työt tehokkaasti nykyaikaisilla koneilla. Yhteistyö urakoitsijoiden kanssa on toiminut mainiosti. Joitain peltotöitä, kuten kynnöt, Antti hoitaa itse.

Rotukysymys Saarten karja on pääosin holsteinia, mutta lypsyssä on myös kymmenisen kappaletta länsisuomenkarjaa. Tuotokseltaan länsisuomenkarja ei tietysti pärjää holsteineille, mutta Saarille länsisuomenkarjan pitäminen onkin enemmän periaatekysymys. – Haluamme tehdä oman osuutemme, että rotu säilyisi tuotantoon sopivana lypsyrotuna, ja kriittinen seikka rodulle on nykyisin, että populaatiokoko on liian pieni. Mikään muu maa ei suomenkarjaa säilytä lypsyrotuna puolestamme, jos emme tee sitä itse, Sanna perustelee. Siltasaaren tilalla länsisuomenkarja ei kuitenkaan saa erityiskohtelua, vaan toimivan robottilehmän kriteerit ovat samat kaikille tilan lehmille. Haastetta toki länsisuomenkarjan jalostamisessa on sonnivalikoiman vähyyden vuoksi. Saarten karjassa oli ennen myös ayrshireä, mutta ne ovat ajan kanssa karsiutuneet pois. Saaret ovat todenneet holsteinin olevan heille sopiva rotu ja yhden rodun pitämisessä on muitakin etuja. – Ruokinta on mielestämme helpointa toteuttaa yhdellä rodulla ja holsteinissa yhdistyvät mielestämme helpoimmin hyvä tuotos ja rakenne. Meille holstein on ollut toimivin ja helpoin lypsyrotu, Sanna kertoo. Lehmien keskituotos on noin 10 400 kg ja päivätuotos lehmää kohti 34 kg.

Sanna ja Antti Saari. Kuva Taru Hietakangas

käytetä Siltasaaren tilalla varsinaisia teknisiä apuvälineitä, mutta robotilta tietysti saadaan helposti tiedot esimerkiksi siitä, kuka on siemennetty ja milloin. Saarilla ei ole ongelmaa hiljaisten tai pitkien kiimojen kanssa, joten pelkkä tarkkailu riittää ja kaikki eläimet saadaan siemennettyä ajallaan. Sanna ei siemennä pelkkien limahavaintojen perusteella, mutta siementää heti nähtyään kiimassa hyppivän tai alla seisovan eläimen. – Professori Juhani Tapola piti viime vuoden HH Spassa [HH:n Ikaalisten kylpylässä järjestämässä tilaisuudessa] hyvän esityksen ja kertoi muun muassa, että lehmien kiimat ovat tutkitusti lyhen-

tyneet. Hänen kommenttinsa oli, että aina on hyvä aika siementää, jos lehmä seisoo alla. Sillä tyylillä mennään meillä, Sanna kertoo. Sanna tarkkailee myös poikineiden ja siemennysvaiheeseen tulevien eläinten kuntoluokkaa ja tuotostasoa siemennyspäätöksiä tehdessä.

Laajennuksen haasteet Tilan tuotantoa laajennettaessa haasteena on aina eläinmäärän lisääminen taloudellisesti kannattavimmin mutta myös niin, että eläinaines on mahdollisimman laadukasta. Saaret pystyivät lisäämään omaa karjakokoansa pitkälti

Joskus kiimantarkkailu vain on helppoa Sannan vastuulla on karjan siementäminen. Hän kävi toimilupakurssin vuonna 2007 ja on tällä hetkellä HH:lla alkionsiirtokoulutuksessa. Kiimantarkkailuun ei Vasemmalta oikealle: AltaIota, AltaExacter ja kaksi AltaMr Ministeria. Kuva Sanna Saari

HH Embryo Oy 9

Rivillinen Altan sonnien jälkeläisiä Kuva Sanna Saari

om ien el äim ien sä voim in. HH:n sonnien vuosien käytön myötä lehmät olivat muuttuneet kestävimmiksi ja lisäksi sekstatun siemenen käyttö mahdollistivat tämän. Lisäksi uuteen navettaan ostettiin yli 40 tiinettä holsteinhiehoa. HH:n kontaktien kautta hyvien hiehojen löytyminen oli helppoa ja vaivatonta. Lisäksi rakennusaikaan tiineiden hiehojen joukkoon hankittiin tilasonni varmistamaan, että mikään niistä ei varmasti jäisi tyhjäksi.

Helppous ja tasaisuus avainsanoja jalostuksessa Sanna ja Antti totesivat tilanpidon aloittaessaan, että jalostamisessa on parannettavaa. Se on karjanhoidon osa-alue, johon he haluavat panostaa ja HH:n myötä heillä onkin käytössä Altan kansainvälisen tason sonniaines. – Mielestämme on liian kallista kasvattaa hiehosta lehmäksi eläintä, joka sitten poistuu ennen aikojaan ensikkona tai kaksi kertaa poikineena syystä, johon jalostuksella voidaan vaikuttaa, Sanna perustelee. 10 HH Embryo Oy

Jalostuksessa Saaret pyrkivätkin ennen kaikkea helppoon ja tasaiseen karjaan. He eivät halua liian suuria tai liian lypsytyyppisiä eläimiä, vaan tuotantokarjassa toimivia lehmiä. Tyttäriä jätetään vain toimivista robottilehmistä. Sonneja valittaessa kiinnitetään huomiota moneen seikkaan. – Sonneissa emme tuijota pelkkää kokonaisindeksiä, vaan etsimme ominaisuuksiltaan tasapainossa olevia, kauttaaltaan tasaisen hyviä sonneja, Sanna kuvailee sonnivalinnan lähtökohtia. Sonnien tuotoksen pitää totta kai olla plussalla ja rakenneominaisuuksien kunnossa. Takakorkeus on ehdoton valintakriteeri. Isoja tyttäriä jättävät sonnit jätetään käyttämättä, olivat rakennepisteet kuinka hienot tahansa. Muita valintakriteerejä ovat vedinsijainnit, pitoisuudet, DPR (kertoo tytärten hedelmällisyydestä) ja PL (tyttärien kestävyys). Sanna kiinnittää näihin ominaisuuksiin huomioita valinnoissaan, mutta ne eivät ole niin kiveen hakattuja kriteereitä kuin takakorkeus. Siltasaaren tilalla lypsettä-

vyyttä ei ole ollut tarvetta erityisesti seurata viime vuosina. Se ominaisuus on ollut heidän käyttämillään sonneilla aina kunnossa. Alkiohuuhteluita on tilalla tehty muutamia. Alkionsiirtoja käytetään, mutta jalostuksessa pääpaino on kuitenkin omien eläinten jälkeläisissä.

Ei se määrä, vaan laatu Sannalla on käytössä siemennyksessä aina vain muutama sonni kerrallaan. Hän on pyrkinyt siihen, että valitut sonnit ovat sellaisia, joita pystyy käyttämään mille lehmälle tahansa. Altan valikoimasta on ollut helppo löytää mieleisiä sonneja. Viime vuoden käytetyimpiä sonneja olivat AltaOAK, AltaVISTA ja AltaWISEMAN. Tällä hetkellä siemennyskäytössä ovat olleet muun muassa AltaSPRING, AltaOODLES P, AltaMOPAN ja AltaMURDOCK. Genomisonneja Saaret käyttävät runsaasti, mutta vanhemmista sonneista esimerkiksi AltaIOTA on ollut edelleenkin käytössä. – Iotasta on tullut todella mieleisiä

tyttäriä, jotka ovat helponoloisesti lypsäneet ensikkokaudellaan jopa yli 13 000 kiloa. Vanhimmat iotalaisemme ovat 3 kertaa poikineita, Sanna kertoo. Siltasaaren tilalla yllätyttiin positiivisesti siitä, miten pian sonnivalinnalla pystyttiin vaikuttamaan muun muassa lehmien rakenteessa olleisiin ongelmiin. – Lehmien rakenne on parantunut, tuotoksesta ei ole tarvinnut tinkiä ja ne tuntuvat jatkavan uraansa helpommin ja useamman kauden ajan. Mielestämme omia tavoitteita vastaavat sonnit on erittäin tärkeä ja meille nykyään itsestään selvä osa-alue karjan sekä tilanpidon kehittämisessä, Sanna painottaa.

Yhteistyö HH:n kanssa Saarten ja HH Embryo Oy:n välinen yhteistyö on jatkunut vuodesta 2007. Sanna on ollut mukana HH:n toiminnassa aktiivisestikin, mutta navetan laajennuksen myötä hän toimii enää lähinnä alkionsiirtäjänä. Aiemmin hän toimi HH:n

Etelä-Pohjanmaan edustajana. Sannan mukaan omia tavoitteita vastaavaa sonniainesta on ollut luontevaa olla markkinoimassa ja vaikka oma työnkuva yrityksessä onkin muuttunut, Altan tuotteiden takana on edelleen helppo seistä. – Arvostan sitä, että olemme HH Embryon kautta saaneet käyttöön Altan valtavan sonnivalikoiman, jonka tavoitteena on asiakkaan tarpeisiin vastaaminen. Tavoitteitamme vastaavia sonneja olisi Suomessa saatavilla huomattavasti pienempi valikoima ilman HH:n tarjontaa. Sannan omat kokemukset Altan sonnien tyttäristä ovat muuttaneet hänen omaa suhtautumista jalostukseen, ja hän on kokenut sen helpottuneen monella tasolla aiemmasta. Hän pitää holsteinjalostusta laajana ja mielenkiintoisena aihealueena. Hänestä on ollut positiivista nähdä, että siihen on Suomen mittakaavassakin saatu parannusta. – Iso hatunnosto Hannulle ja Mikolle, jotka ovat tehneet tärke-

ää työtä paitsi karjanjalostuksen, myös alkionhuuhtelu- ja keinosiemennystoiminnan kehittämisessä. Ilman heidän työtään olisi valinnanvapautta ja vaihtoehtoja varmasti vähemmän, Sanna kiittelee.

Jalostus on voimavara Sanna on vuosien varrella päässyt tutustumaan Suomessa ja maailmalla ihmisiin, jotka suhtautuvat karjanpitoon innolla ja avoimin mielin sekä haluavat oppia uutta ja kehittää osaamistaan. – On palkitsevaa nähdä asiakkaita, jotka huomaavat ilokseen parannusta entiseen ja pääsevät nauttimaan jalostustyönsä tuloksista helpomman karjanpidon muodossa. Aikaansa seuraaville tiloille sonniasiat eivät ole välttämätön paha, vaan nykyään ymmärretään, että jalostus on osa-alue, jonka tarjoamat voimavarat ja mahdollisuudet kannattaa hyödyntää.

HH Embryo Oy 11

MYYNNISSÄ OLEVAT ALKIOT HH Embryo Oy:llä on myynnissä paljon alkioita niin ulkomailta kuin kotimaastakin. Alkioilla saat karjaasi uutta verta ilman tautiriskejä ja alkiovasikoiden myötä on mahdollista saada kotinavettaan kasvamaan uusi lehmäperhe, josta on iloa vielä myöhemminkin. Lisätietoja näistä alkioista ja tulevista huuhteluista saat Hannulta hannu.huitinholstein@pp.inet.fi . 2kpl HH. Lilac Beauty ET x Silver (sex)

8kpl Morsan Atwood Gigilou ET x Silver (sex)

HH Lilac Beautyn (Palermo x Durham x Outside) emä on AL-H Durham Butterfly joka on ostettu Hollannista Tulip Salesta. A-L-H Butterfly on samaa lehmäperhettä kuin mm. Mr Sam, ja sen emä Hardwood O Butterfly on luokitettu EX91 ja sen paras 365 päivän tuotos on 14 229kg – 3,9%f – 3,3%p. Alkioiden isä Alta Silver on Iotan poika Sandy-Valley Planet Sapphiresta. Silverin tyttäret ovat vahvoja hyvä tuottoisia lehmiä jotka syntyvät helposti. Alkiot ovat sukupuolilajitellusta spermasta joten 93% syntyvistä vasikoista on lehmiä. Kuvassa Lilac Beutyn emä.

Morsan Atwood Gigilou (Atwood x Mac x Encore) on yhdestä maailman kuuluisimmasta lehmäperheestä. Sen emänemä on World Dairy Expo Champion Tri-Day Ashlyn EX96. Gigilou on myös genomitestattu ja se siskoineen on ollut Suomen kärkeä. Alkioiden isä Alta Silver on Iotan poika Sandy-Valley Planet Sapphiresta. Silverin tyttäret ovat vahvoja hyvä tuottoisia lehmiä jotka syntyvät helposti. Alkiot ovat sukupuolilajitellusta spermasta joten 93% syntyvistä vasikoista on lehmiä.

1kpl Morsan Atwood Kassandra ET x Silver (sex)

2kpl Koepon LadyDomina ET x Spring

Kassandara on Gigiloun täyssisko paremmilla genomeilla varustettuna. Sen kokonaisrakenne on Kanadassa elokuun arvostelujen jälkeen 9 ja jalat 11. Alkioiden isä Alta Silver on Iotan poika Sandy-Valley Planet Sapphiresta. Silverin tyttäret ovat vahvoja hyvä tuottoisia lehmiä jotka syntyvät helposti. Alkiot ovat sukupuolilajitellusta spermasta joten 93 % syntyvistä vasikoista on lehmiä.

LadyDomina (Atwood x Japer) on arvostettua Hollantilaista Regina perhettä. LadyDominan emä Jasper Regina on useana vuonna hyväksytty Hollannin kansalliseen näyttelyyn ja menestynytkin siellä ollen jopa vara champion. Alkioiden isä AltaSpring on Mogulin poika, joka periyttää keskikokoisia tyttäriä erinomaisilla utareilla. Springin maitokilotkin ovat yli 1500 paunaa plussan puolella. Kuvassa LadyDominan emä.

5kpl Mayerlane Debonair Glee-Red ET x Adonis-Red

2 kpl HH Tötterö x Etevä

Mayerlane Glee Red (Debonair x Talent) on Yhdysvalloista tuodusta alkiosta syntynyt punainen holstein hieho. Glee on rakenteeltaan keskikokoinen, erittäin hyvä jalkainen ja syvärunkoinen. Alkioiden isä Adonis-Red on kotoisin Luck-E:stä Illinoisista ja tulee erittäin hyvästä lehmäperheestä, joka periyttää keskikokoisia lehmiä hyvillä utareilla ja hienoilla rungoilla. Syntyvistä vasikoista 100 % on punaisia holsteineita. Kuvassa Gleen emä Mayerlane Deu Gayful-Red.

Tötterö (K. Jymy x H. Himo) on erittäin hyvin säilynyt 8 kertaa poikinut suomenkarja lehmä. Se on parhaimpana kautenaan lypsänyt lähes 11000 kiloa maitoa ja sen elinikäistuotos on tällä hetkellä 74052 kg! Tötterön siskon poika on myyty keinosiemennyskäyttöön ja Tötterö on myös menestynyt näyttelyissä.

12 HH Embryo Oy

MYYNNISSÄ OLEVAT ALKIOT

1kpl HH Libresse Lena ET x Caliber (sex)

7kpl HH Levoniemi ET x Silver

HH Libresse Lena (Decree x Rudolph x Stormatic) on erittäin kestävästä lehmäperheestä, jonka kantaemä on tuotu Ruotsista. Libressen emä HH Vuokkoset Lena on luokitettu EX90 ja se on erittäin toimiva robotti lehmä erinomaisella lypsettävyydellä ja vedinten sijainnilla. Sen paras 305 päivän tuotos on 12262kg – 3,32% – 3,31%. Alkioiden isä Caliber (Goldwyn x Shottle) on korkean arvosteluvarmuuden omaava sonni, joka periyttää erinomaista vedinten sijaintia. Alkiot on huuhdeltu sexatulla spermalla joten 93% syntyvistä vasikoista on lehmävasikoita. Kuvassa Libressen emä.

HH Levoniemen (Mascalese x Goldwyn) emä on Hollannista ostettu HBC Goldwyn Daydream, joka on menestynyt erinomaisesti jopa kansallisen tason näyttelyissä ja on luokitettu EX92 mitkä ovat sen ikäiselle lehmälle maksimi pisteet! Daydreamin tyttäret ovat olleet niin Hollannin kuin Suomenkin genomilistojen kärjessä. Levoniemi polveutuu kuuluisasta Dellia perheestä mm. Durhamin kanssa. Alkioiden isä Alta Silver on Iotan poika Sandy-Valley Planet Sapphiresta. Silverin tyttäret ovat vahvoja hyvä tuottoisia lehmiä jotka syntyvät helposti. Kuvassa Levoniemen emä.

3kpl Opsal Sanchez Idori ET x 1stClass

1kpl Heydale Burdette Graceful ET x Blackthorn

Opsal Sanchez Idori (Sanchez x Rubens) on tuotu alkiona Yhdysvalloista. Se on erittäin hyvätuottoinen lehmä joka toimii myös robotilla erittäin hyvän vedinten sijaintinsa ja lypsettävyytensä puolesta. Idorin rakenteessakaan ei paljon moitteita ole, erityisesti utare on erinomainen. Alkiot on huuhdeltu genomihuipulla, Alta1stClassilla, jota tuli vaan rajoitetusti. 1stClass periyttää hyvää utarerakennetta ja kestävyysindeksi on erinomainen +5.4.

Heydale Graceful (Burdette x Conn) on tuotu Briteistä alkiona ja sen emä on yksi parhaita Connin tyttäriä, Heydale Winsome, luokitettu EX93 EX95 utareella. Graceful on itsekin erittäin hyvärakenteinen ja kookas hieho.

1kpl Morsan Atwood Glamourette ET x 1stClass

2 kpl HH. LinnieMinnie ET x 1stClass

Morsan Atwood Glamourette (Atwood x Mac x Encore) on yhdestä maailman kuuluisimmasta lehmäperheestä. Sen emänemä on World Dairy Expo Champion Tri-Day Ashlyn EX96. Glamourette on kolmesta sisaresta parhaat tulokset saanut, ja sen PTAT oli parhaillaan 4.16!

HH Linnie Minnie ( Meteor x Decree x Mr Sam) on Ruotsista tuotua Minniesukua, josta on paljon suomalaisia näyttelyvoittajia. Linnien ensimmäinen 305 pv:n tuotos on 9920 – 3.82% - 3.22% ja toisen kauden ensimmäisenä 225 päivänä maitokiloja on kertynyt jo 9870. Alkiot on huuhdeltu genomihuipulla, Alta1stClassilla jota tuli vaan rajoitetusti. 1stClass periyttää hyvää utarerakenetta ja kestävyysindeksi on erinomainen +5.4.

Alkiot on huuhdeltu genomihuipulla, Alta1stClassilla, jota tuli vaan rajoitetusti. 1stClass periyttää hyvää utarerakenetta ja kestävyysindeksi on erinomainen +5.4.

Alkioiden isä Blackthorn on mahdollisesti paras britti ayrshire sonni, jolla on paljon EX luokitettua tyttäriä, mm. Blackthornin ja Real McCoyn emä Black Magenta EX93 sekä Rosehill Black Velour EX96.

HH Embryo Oy 13

Kanadalaiset sonniarvostelut HH Embryo Oy:n tarjoamaan ayrshire-sonnivalikoimaan kuuluu kanadalaisia sonneja. Tässä artikkelissa pyritään selittämään, kuinka arvosteluita luetaan ja kuinka arvostelut muodostuvat. Ohessa myös ”suomennos” yhdestä arvostelusta! Kanadassa arvostelut ilmoitetaan EBV:nä (estimated breeding value) eli arvioituna jalostusarvona. Tämä tarkoittaa, että kun arvostelun sonni paritetaan keskimääräiselle emälle, on näiden keskimääräinen tytär sonnin arvostelun kaltainen. Jos USAlaista ja kanadalaista arvostelua verrataan, täytyy amerikkalaisten arvostelujen arvot kertoa kahdella (pelkkä sonnin vaikutus tyttäreen), jolloin niistäkin saadaan EBV. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näitä lukuja pystyy vertaamaan, sillä molemmilla arvosteluissa on pohjalla erilaiset lehmäpopulaatiot. Vertailutaso Kanadassa muuttuu joka huhtikuu. Hajonnan yksikkönä Kanadassa toimii 5 ja keskiarvo on 0. Tämä tarkoittaa, että keskiverto sonni saa arvon 0 aina kyseisessä ominaisuudessa. Edeltävästä lehdestä (HH Sanomat 1/2015) sivulta 27 löytyy kuvio kuinka eri hajonnan yksiköt ovat vertailtavissa. Tuotostiedot kerätään kanadalaisilta lehmiltä kolmelta laktaatiolta ja ne ilmoitetaan 305 päivän tuotoksina. Yksikkönä toimivat kilogrammat. LPI eli Lifetime Profit Index on kanadalainen kokonaisjalostusarvo joka koostuu tuotoksesta, kestävyydestä sekä terveydestä ja hedelmällisyydestä. LPI:n painotukset eri roduilla vaihtelevat ja joka vuosi LPI:n laskentatapa vaihtuu. Rakennetiedot lehmistä saadaan luokittajien kautta, jotka arvioi-

Skaala

vat kaikki ensikot 29 eri rakenteen ominaisuudessa. Lisäksi luokittaja voi antaa huomioita, jos lehmässä on jotain mitä ei voi suoraan numeroilla kuvailla. Kaikki ensimmäisen kauden luokitukset päätyvät sonnin jälkeläisarvosteluun. Myös myöhempien kausien luokituksia voidaan käyttää arvostelussa. Alla olevassa taulukossa havainnollistetaan sonnin arvostelun ”todellisia” lukuja keskimääräisellä tyttärellä. RK% arvostelussa tarkoittaa kuinka montaa prosenttia populaation sonneista sonni

-15 -10

-5

Luokitustulos % GP tai parempi Keskiarvo

75,4 76,3 77,2 78,1

79,9 80,8

Osa-alueet Utare

75,2 76,3 77,4 78,5 79,5 80,6 81,7

Jalat

74,8 75,8 76,8 77,8 78,7 79,7 80,7

Lypsytyyppi Lantio 14 HH Embryo Oy

77,7 78,6 79,4 80,3 81,2

82,9

77,2 78,2 79,3 80,3 81,4 82,4 83,4 Taulukko 1. Keskimääräisen tyttären odotettu luokitustulos perustuen sonnin arvosteluun vuonna 2012

on parempi tietyssä ominaisuudessa. Jos luku on esim. 90%, niin silloin 90% populaation sonneista on sonnia tässä ominaisuudessa huonompia. Sonni kuuluu siis 10% parhaimmistoon. Käyttöominaisuuksissa hajontaluku on sama 5, mutta keskiarvot vaihtelevat ominaisuuksittain - solulukua lukuun ottamatta on sääntö, että mikä suurempi arvo on, sitä parempi. Soluluvussa skaala on 2,40-3,60 ja mitä pienempi luku on, sitä parempi se on. CDN:n arvostelussa tämä on otettu huomioon ja ominaisuudet halutumpi ääripää on aina oikealla puolella keskiarvoa. Käyttöominaisuuksista kerätään tietoja tuotosseurannan yhteydessä. Tämän pienen pintaraapaisun jälkeen on hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. Jos aiheesta on kysyttävää, sähköpostilla tavoittaa!

Juulia Ahlholm Lähteet: CDN Canadan Dairy Networkin artikkelit. CDN.ca.

Harjoittelijana HH:lla

piskelen agrologiksi Karelia ammattikorkeakoulussa Joensuussa. Viime kesänä suoritin opintoihini kuuluvan syventävän harjoittelun HH Embryo Oy:llä. Olen iloinen, että pääsin HH:lle harjoitteluun, sillä olen viimeisen muutaman vuoden aikana kiinnostunut jalostuksesta. Olen kotoisin Rantasalmelta, Etelä-Savosta, jossa nykyisinkin asun suurimman osan vuodesta. Hoidan siellä lypsy- ja lihakarjatilaa vanhempieni ja siskoni kanssa. Kiinnostus jalostukseen onkin kummunnut halusta parantaa omaa eläinainesta. Hain harjoittelijaksi HH Embryo Oy:lle useasta syystä. Ensinnäkin jalostus on minusta mielenkiintoinen aihe, josta haluan oppia lisää. Toisekseen ajattelin, että HH:lla saisin varmasti tehdä hyvinkin erilaisia työtehtäviä kesän mittaan. Toivoin heiltä myös löytyvän joustoa harjoittelun aikatauluun. Hannu ja Mikko olivatkin ymmärtäväisiä, joten pystyin tekemään harjoittelun oman maatilani aikataulujen puitteissa. Esimerkiksi rehuntekoaikoina olin tiiviisti auttamassa kotitilani töissä eikä harjoittelutunteja silloin kertynyt. Lisäksi perheeni on ollut HH:n asiakas jo vuosia. Minä sekä siskoni olemme hankkineet toimilupamme (nykyinen tilasiemennystutkinto) HH:n kurssin kautta. Mitä sitten pääsin tekemään kesän mittaan? Luet parhaillaan toista numeroa kesän suurimmasta projektistani. HH Sanomien ensiaskeleet otettiin jo tammikuussa ja aloittaessani harjoittelun toukokuussa varsinainen suunnittelutyö alkoi. Lehti olikin aikaa vievin työ-

tehtäväni kesäkuun loppuun asti, jolloin ensimmäinen numero ilmestyi. Verkkolehti oli minun vastuullani ja minä pääsin tekemään kaikkea verkkolehden tekoon liittyvää: ideointia, suunnittelua, ihmisten haastattelua, artikkeleiden kirjoittamista, mainosten tekoa, oikolukua, kuvien ja artikkelien taittoa. Minä sain jopa olla se, joka latasi ensimmäinen numeron palvelimelle, jonka kautta se julkaistiin. Verkkolehden tekeminen on ollut opettavainen ja monipuolinen kokemus. Olen joutunut astumaan oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja oppinut, että kaikkiin pulmiin löytyy ratkaisu. Vaikka olen ollut päävastuussa, en ole jäänyt missään vaiheessa yksin lehden teon kanssa. Toinen isompi työtehtäväni kesällä oli kotikuntani Rantasalmen seminologi Päivi Suhosen tuuraaminen. Olin ensin Lopella muutaman päivän seminologi Terttu Hakalan mukana tutustumassa toimintaan ja toukokuun lopulla olin vielä Päivin matkassa ennen varsinaisen tuuraamisen alkamista. Minulla oli tuolloin ollut toimilupa jo reilun vuoden ja siementäminen sujui, mutta on pakko myöntää, että sydän pamppaili, kun päivystyspuhelin ensimmäistä kertaa soi toukokun lopulla. On niin eri asia siementää muiden eläimiä vieraissa navetoissa kuin omia eläimiä tutussa navetassa. Onneksi parin ensimmäisen päivän jälkeen pahimmat jännitystärinät katosivat käsistä! Kesä ei ollut pelkkää lehden tekoa ja siementämistä. Yksi

kesän kohokohdista oli hollantilaisen texel-lampaiden jalostajan Martin van Akenin kolmipäiväinen vierailu. HH:n pässiaseman texel-lampaat on ostettu Martinilta. Lammastalous ja lampaat ovat minulle suhteellisen tuntematon aihealue, mutta Martinin vierailu selkeytti lampaan kasvatuksen ja jalostamisen maailmaa. Martinin vierailun aikana pääsin myös viettämään paljon aikaa pässiasemalla ja sain nähdä ja osallistua sen toimintaan. Kesällä pääsin mukaan myös messuille, jossa oli mahtavaa jutella kahvinkeiton lomassa toisten karjanomistajien ja jalostuksesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Minut löysi sekä Joensuun Farmari-messuilta että Kiuruveden Viljo-messuilta. Kaiken kaikkiaan kesäni sujui HH:lla oikein mainiosti ja suosittelen sitä lämpimästi nykyisille ja tulevillekin agrologiopiskelijoille harjoittelupaikaksi, jos pidät vaihtelevista työtehtävistä, itsenäisestä työskentelystä ja rennosta työilmapiiristä. Toivottavasti olet nauttinut HH Sanomien lukemisesta! Jos sinulla on edellisestä tai tästä numerosta palautetta tai kommenttia, niin minuun voi ottaa yhteyttä. Juttuideoita otetaan myös vastaan!

Mukavaa alkanutta talvea kaikille!

Henna Viljakainen henna.viljakainen@huitinholstein.net

HH Embryo Oy 15

GLOBAL SHEEP GENETICS PÄSSIT 2015-2016 TEXEL Ten Pierik Rambo 02343 Van Aken Goldfinger 67389 Van Aken Mozart 66971 Van Aken Domingo 67009 Van Aken Vivaldi 66959 Van Aken Pavarotti 67010

GLOBAL SHEEP GENETICS

Van Aken Colosseum 67356 Van Aken Beethoven 67375 Van Aken Sokal 67427

Global Sheep Genetics on perustettu Suomessa 2014 yhteistyössä HH Embryo Oy:n ja hollantilaisen texelkasvattajan Martin van Akenin kanssa. Ajatuksena on tarjota siementä parhaista hollantilaisista texellampaista maailmanlaajuisesti. Tulevaisuudessa tarjoamme myös alkioita ja alkionsiirtopalveluta.

Van Aken Bocelli

Asemalle on tarjottu myös hienoja suomenlammaspässejä, joita otamme mielellämme mikäli kysyntää suomenlampaan siemenelle löytyy!

Nijboer Prince Charming 41885

Uusi pässiasema otettiin käyttöön marraskuussa 2014 ja on valmiina palvelemaan suomalaisia lampaan kasvattajia. Kysy myös siemennyspalveluamme!

Van Aken Cannonball Van Aken Sinatra Van Aken Schubert Van Aken Rocky

Van Aken Rembrandt BLUE TEXEL

Oolman Humphrey Bogart 92635 Halfman Mustang Hoegen Napoleon SUOMENLAMMAS Rantamaan Reiska

Ingon Igor

Global Sheep Genetics/

Tervetuloa mukaan!

HH Embryo Ltd Huitinraitti 33 12750 PILPALA globalsheepgenetics@huitinholstein.net tel: +358-500-735827 http://www.huitinholstein.net/lammas

GLOBAL SHEEP GENETICS Hollantilainen texel-rotu – korkealaatuisen lampaanlihan tuotantoon

ampaanjalostuksella on pitkä historia Alankomaissa. Siellä arvioidaan olevan yhteensä 1,5 miljoonaa lammasta 20 000 tilalla. Joillakin lampaisiin erikoistuneilla tiloilla voi olla yli 300 uuhta. Yleensä lammastuotanto on kuitenkin sivuelinkeino maitotiloilla, joilla uuhet karitsoivat keväällä. Tiloilla lampaiden jalostamiseen, lisääntymiseen ja teuraslampaiden tuotantoon liittyvät toimet ovat osa tilan arkirutiineja. Alankomaissa lampaita kasvatetaan lähinnä lihantuotantoa varten. Tuotannon kannattavuutta mitataan karitsatuotoksella, kasvunopeudella ja ruhon laadulla. Hollantilaiset lampaankasvattajat ovat viime vuosikymmeninä sijoittaneet paljon rahaa tutkimukseen, joka tähtää lampaan kasvatuksen kannattavuuden parantamiseen. Lampaiden käyttöominaisuuksia ja ruhon rakennetta on saatu parannettua jo huomattavasti käyttämällä pässejä, jotka ovat geneettisesti hyvin potentiaalisia. Aiemmin lampaantuotannon painopiste on ollut villantuotannossa sekä lampaanlihan tuottamisessa mahdollisimman halvalla, mutta nykyisin tavoite on tuottaa jatkuvasti korkealaatuisia teuraslampaita.

tehokkaan valikoinnin tuloksena rodusta on kehittynyt lihalammas, jonka vähärasvainen liha on laadultaan erinomaista. Rodusta on siten tullut yhä suositumpi hollantilaisten lampaankasvattajien joukossa. Alankomaissa texel-pässejä käytetään puhdasjalostukseen ja isärotuna monissa teuraslampaiden tuotantoon liittyvissä risteytysohjelmissa.

Rodun kuvaus    

maailman lihaisin lammasrotu nopeakasvuinen erinomainen liha-luu suhde muuttaa ravinnon lihaksi eikä rasvaksi  erinomaiset emo-ominaisuudet  tuottaa pääasiassa kaksi karitsaa Täysikasvuinen pässi painaa noin 100 kiloa ja säkäkorkeus on noin 72 senttiä. Täysikasvuinen uuhi puolestaan painaa noin 75 kiloa ja säkäkorkeus on noin 68 senttiä. Hollantilainen texel karitsoi kerran vuodessa. Täysikasvuiset uuhet tekevät pääasiassa kaksi karitsaa ja uuhet voivat saada

ensimmäiset karitsansa jo 12 kuukauden iässä. Hollantilaisella texelillä on erinomainen ruhon rakenne. Erittäin alhaisen rasvaisuuden vuoksi texel-karitsoita voidaan myydä teuraaksi monen eri painoisena ilman, että ruhon laatu kärsii. Rodun korkean lihaisuuden takia ruhon teurasprosentti on 55–60%. Hollantilaisen texelin kehossa on hyvät mittasuhteet. Erityisesti viulu ja kyljet ovat erittäin hyvin kehittyneet ja paksut.

Jalostuksen tavoite Texeleiden kantakirjauksen päätavoite on parantaa puhdasrotuisten texeleiden laatua mahdollisimman paljon. Tiettyjen edellytysten pitää täyttyä, jotta tähän tavoitteeseen päästään. Edellytykset ovat:  kaksi vieroitettua karitsaa per vuonue  nuorten karitsoiden nopea kasvu  hyvien emo-ominaisuuksien säilyminen  ruhon ominaisuuksien parantaminen entisestään Global Sheep Geneticsin pässiaseman texel uuhi. kuva: Tiina Tahvonen

Texel lammasrotuna Texel-rotu on kehittynyt risteyksen tuloksena. Hollantilaista alkuperäisrotua risteytettiin useamman englantilaisen rodun, kuten Leicester-, Wensleydale- ja Lincoln-lampaan, kanssa 1900-luvun alkupuolella. Kun risteyttäminen ei enää tuottanut toivottuja tuloksia, vaikutusvaltaisimmat jalostajat alkoivat käyttää jalostuksessa vain omia lampaitaan. Tuloksena oli iso, nopeasti kasvava ja runsasvillainen lammas. Nykyään HH Embryo Oy 17

Viime vuosina hollantilaisten texelien kasvattajat ovat panostaneet rodun lihaisuuden parantamisen lisäksi myös rodun kasvu- ja käyttöominaisuuksiin sekä hedelmällisyyteen. Työn tuloksena on kehittynyt isompi, pidempi eläin, joka pystyy helposti kantamaan ja kasvattamaan kaksi karitsaa.

Ominaisuudet Vuonuekoko Texelit kehittyvät nopeasti. Uuhikaritsat tulevat kiimaan ensimmäistä kertaa jo noin 7 kuukauden iässä. Täysikasvuisten texelien astutuskausi on lähes 5 kuukautta. Täysikasvuisen uuhen vuonuekoko on keskimäärin 1,95 syntyvää karitsaa.

Kuvassa Ten Pierik Rambo

Hyvä kasvu Uuhien hyvän maidontuotannon ja karitsoiden erinomaisten kasvuominaisuuksien vuoksi imetyskaudella pystytään saavuttamaan 300 gramman päiväkasvu. Laidunkaudella päiväkasvu on noin 250 grammaa. Jos karitsa teurastetaan 20 viikon ikäisenä, keskielopaino on noin 42 kiloa ja teuraspaino 22–23 kiloa. Tähän painoon voidaan päästä pelkällä ruoholla.

Emo-ominaisuudet Hollantilainen texel on hyvä emä. Texel-uuhen maitotuotos on tarpeeksi suuri kahden karitsan kasvattamiseen. Texeleita on helppo kasvattaa myös siksi, että ne ovat erinomaisia laiduntajia ja niillä on hyvä vastustuskyky sisäloisia vastaan.

Pässiaseman nuorempia pässejä.

Erinomainen ruholaatu

Texel – Beltex

Texel-rotu tunnetaan erinomaisesta ruhon rakenteesta. Ruhossa on keskimäärin 60 prosenttia vähärasvaista lihaa. Erittäin alhaisen rasvaisuutensa vuoksi texel-karitsoita voidaan myydä teuraaksi monen eri painoisena ilman, että ruhon laatu kärsii. Rodun korkean lihaisuuden takia ruhon teurasprosentti on 55–60 %.

Jotkut ihmiset luulevat, että texel ja beltex ovat kaksi eri rotua. Ne ovat kuitenkin sama rotu; beltex on vain kaupallinen nimi Belgiassa syntyneille hollantilaisille texeleille.

Martin van Aken texel jalostuslampolan omistaja Suomennos: Henna Viljakainen

18 HH Embryo Oy

Martinin tilan englanninkielen sivusto http://www.texelaarfokkers.nl/ engelshome.htm

HH:n texel-pässit http://www.huitinholstein.net/ lammas/texel

Lammastalouden kannattavuus

un lasketaan minkä tahansa pinta-alaan sidotun maatalousyrityksen kannattavuutta, on lähdettävä liikkeelle kysymyksestä: kuinka voin saada mahdollisimman suuren tuotoksen käytettävissä olevalla pinta-alalla? Käytettävissä olevat hehtaarit ovat tärkein luku yrityksen kapasiteetin määrittämisessä. Tämä pätee niin kasvinviljely-, lypsy- ja lihankarjatiloihin kuin lammastalouteen. Suurin tulonlähde lammastaloudessa on karitsojen myynti. Tärkein kysymys on siis, kuinka monta karitsaa pystyn tuottamaan hehtaaria kohti. Tämän jälkeen tärkeimmät asiat ovat karitsan kasvunopeus ja ruhonluokitus.

suhteen eläinten painoon. (taulukko 1) Ylläpitoruokinnan eroista eri rotujen välillä ei ole tehty tutkimuksia, mutta käytännön elämässä on huomattu, että esimerkiksi swifter tarvitsee 10–20 % enemmän ylläpitoravintoa kuin samanpainoinen texel. Taulukossa 2 on kuitenkin esitetty, kuinka hehtaarilla pidettävien uuhien määrä muuttuu, jos tarvittava ylläpitoruokinnan määrä vaihtelee 75 kiloisilla uuhilla.

Ero %:na

Ylläpitoruokinta Jos haluaa määrittää, kuinka monta uuhta voi pitää hehtaaria kohti, täytyy ottaa kaksi asiaa huomioon. Ensinnäkin samanrotuisten uuhien paino ja toiseksi eri rotujen tarvitseman ylläpitoruokinnan ero. Laskukaava, jolla voi laskea kuinka paljon lammas tarvitsee energiaa (VEM1) elintoimintojen ylläpitoon, on seuraava: 30 x (elopaino x 0,75). On siis loogista, että painavammat uuhet tarvitsevat päivittäin enemmän ravintoa ylläpitoon. Tämän vuoksi se, kuinka monta uuhta voi pitää hehtaarilla, vaihtelee. Alla oleva taulukko osoittaa hehtaarilla pidettävän eläinmäärän

Uuhien paino, kg

VEM ¹ /pv Uuhia/ha

646

20,1

686

19,0

726

17,9

764

17,0

802

16,2

839

15,5

876

14,8

Taulukko 1. Hehtaarilla pidettävän eläinmäärän suhde eläimen painoon.

Uuhia/ha

16,2

15,5

14,8

14,2

13,6

Taulukko 2. Ylläpitoruokinnan vaihtelun vaikutus hehtaarilla pidettävien uuhien määrään.

Kun on tiedossa uuhien painon vaikutus hehtaarilla pidettävään uuhien määrään, voidaan ottaa huomioon myös niiden sikiävyys. Lähtökohtana ei ole vuonuekoko, vaan aikuiseksi kasvatettujen karitsoiden määrä uuhta kohden. Taulukossa 3 määrä vaihtelee välillä 1,6–2,6 karitsaa/uuhi. Taulukosta 3 voit siis nähdä, kuinka monta karitsaa tuotat hehtaaria kohden. Esimerkiksi 90 kg painava uuhi, joka kasvattaa 2,6 karitsaa, tuottaa 38,5 karitsaa hehtaaria koh-

Tämän artikkelin on kirjoittanut hollantilainen texel-lampaiden jalostaja Martin van Aken. Hän on alunperin kirjoittanut artikkelin hollantilaisia lampaankasvattajia ja -jalostajia varten, mutta ajattelimme, että hänen ajatuksensa ja pohdintansa kiinnostaisi myös suomalaisia lammastalouden kanssa työskenteleviä ihmisiä. HH

den. 60 kg uuhi tuottaa lähes saman verran kasvattamalla vain 1,9 karitsaa (38,2 karitsaa/ha). Kun tiedetään tuotos hehtaaria kohti, voidaan keskittyä muihin osaalueisiin, kuten kasvuun, ruhoominaisuuksiin ja teurasprosenttiin.

Teurasprosentti Loppujen lopuksi kaikkien karitsoiden tie päättyy teurastamolle. Kasvattajan karitsastaan saama hinta riippuu laadusta ja painosta. Näin ollen esimerkiksi rotevasta elopainoltaan 40 kg olevasta swifter karitsasta maksetaan vähemmän kuin laadukkaasta samanpainoisesta texelistä. Teurasprosentin merkityksen osoittamiseksi on taulukossa 4 (seuraavalla sivulla) vertailtu, minkä kokoiseksi karitsan tulee kasvaa kompensoidakseen teurasprosentin aiheuttaman eron. Ensimmäisessä sarakkeessa on teurasprosentti ja sen perusteella laskettu elopaino (sarake 2), jotta teuraspaino olisi 22 kg. Kun siitä vähennetään 4 kg:n syntymäpaino, saadaan selville, kuinka paljon eläimen tulisi kasvaa (sarake 3) ja mikä päivittäisen kasvun (sarake 4) tulisi olla, jotta teuraspaino olisi 22 kg samanikäisenä. Vertailuna ääritapaukset: elopainoltaan 40 kg painava karitsa, jonka teurasprosentti on 55, tarvitsee

Uuhen Uuhia/ 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 paino ha 60 65 70 75 80 85 90

20,1 19,0 17,9 17,0 16,2 15,5 14,8

32,2 30,4 28,6 27,2 25,9 24,8 23,7

34,2 32,3 30,4 28,9 27,5 26,4 25,2

Taulukko 3. Kuinka monta karitsaa voi tuottaa hehtaaria kohti.

36,2 34,2 32,2 30,6 29,2 27,9 26,6

38,2 36,1 34,0 32,3 30,8 29,5 28,1

40,2 38,0 35,8 34,0 32,4 31,0 29,6

2,1

2,2 2,3 2,4 2,5 2,6

42,2 39,9 37,6 35,7 34,0 32,6 31,1

44,2 41,8 39,4 37,4 35,6 34,1 32,6

46,2 43,7 41,2 39,1 37,3 35,7 34,0

48,2 45,6 43,0 40,8 38,9 37,2 35,5

50,3 47,5 44,8 42,5 40,5 38,8 37,0

HH Embryo Oy 19

52,3 49,4 46,5 44,2 42,1 40,3 38,5

teuras- elopaino, % kg

Taulukko 4. Minkä kokoiseksi karitsan tulee kasvaa kompensoidakseen teurasprosentin aiheuttaman eron

45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55

48,9 47,8 46,8 45,8 44,9 44,0 43,1 42,3 41,5 40,7 40,0

kasvaa vain 267 g/pv, mutta jos teurasprosentti on 45, kasvun pitää olla 333 g/pv. Tästä kertyy elopainossa laskettuna 9 kg:n ero. Saman teurasprosentin omaavilla eläimillä kokonaisrehuntarve ja rehukulut ovat samat, oli päiväkasvu sitten 250g/pv tai 350g/pv.³ Tämä ei päde eri teurasprosentin omaavilla eläimillä. Kun tarkkaillaan aiemmin mainittuja ääritapauksia, saadaan seuraavanlainen vertailu: Karitsa, jonka teurastusprosentti on 55 ja päiväkasvu 267 g, on 40 kg:n painoisena tarvinnut 102 000 VEVIä3 (= 98 kg ka nurmea) saavuttaakseen 22 kg teuraspainon. Puolestaan karitsan, jonka teurasprosentti on 45 ja päiväkasvu 333 g, kasvattamiseen 48,9 kg:aan tarvitaan 157 000 VEVIä (=150 kg ka nurmea). Tämä tarkoittaa reilu 50 % enemmän rehua saman teuraspainon saavuttamiseksi.

Ruhonluokitus Toinen tärkeä osatekijä on ruhon laatu, joka luokitellaan SEUROP asteikolla. Tätä ei käytetä enää Hollannissa juurikaan karitsoilla, mutta on kuitenkin maailmanlaajuisesti tärkeä ruhon laadun mittari. Hollannissakin eläimistä maksetaan laadun perusteella, minkä kautta ne tulevat epäsuorasti arvostelluksi. Luokkien välinen rahallinen ero on Hollannissa noin 0,30 €. Näin ollen parhaimman ja huonoimman luokan ero on Hollannissa 1,50 €/kg.

Kasvu Tutkimukset ovat osoittaneet, että karitsan 135 päivän painolla on vahva korrelaatio lopulliseen aikuispainoon. Toisin sanoen ne uuhikaritsat, jotka painavat 135 päivän ikäisenä eniten

20 HH Embryo Oy

kasvu, kasvu, g/ teuraspaino, kg pv kg 44,9 43,8 42,8 41,8 40,9 40,0 39,1 38,3 37,5 36,7 36,0

333 325 317 310 303 296 290 284 278 272 267

22 22 22 22 22 22 22 22 22 22 22

(oman tilan sisällä), tulevat kasvamaan tilan painavimmiksi uuhiksi. Jotta näkisimme päiväkasvun vaikutuksen, otetaan vertailuun karitsa, jonka teurasprosentti on 50 ja jonka pitää kasvaa 40 kg:n painoiseksi. Taulukon 5 ensimmäisessä sarakkeessa on päiväkasvu, toisessa karitsan tarvitsemat päivät saavuttaakseen 40 kg:n painon ja kolmannessa sarakkeessa arvio aikuispainosta tietyllä päiväkasvulla. Roduilla, jotka kasvavat 400 g päivässä, myös uuhet saavuttavat 100 kg:n aikuispainon. Hitaamman kasvun vaikutus yrityksen talouteen on suhteellista. Jos karitsat ovat tilalla pidempään hitaamman kasvun takia ja siten saavuttavat teuraspainonsa myöhemmin, on suurempi riski, että karitsa kuolee (vähemmän tuloja) tai sairastuu, joka vaatii pakollista hoitoa (isommat menot). Ruokintakuluihin ja -määriin ei kasvunopeudella ole merkitystä.² Wageningenin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että 90 g:n päiväkasvun lisäys tuo säästöjä Hollannissa 1,06 €/ uuhi/vuosi. Eli kahdella karitsalla uuhta kohden 0,53 €/karitsa, joka vielä tarkemmin sanottu on siis 0,006 €/gramma/karitsa. Säästöä syntyy siis vähän reilu puoli senttiä/ gramma/karitsa.

kuiseksi asti. 0,1 aikuiseksi kasvatettua karitsaa enemmän / uuhi (1,7 karitsasta 1,8 karitsaan) tarkoittaa hehtaaria kohden 1,8 karitsaa/ha voittoa (katso taulukko 3) eli 1,8 x 100€ = 180€ hehtaaria kohti enemmän tuloja, joka on noin 10 €/uuhi. Keskimääräisen elopainon korotus aikuisilla uuhilla (esim. 70 kg – > 80 kg) tarkoittaa 2,9 karitsaa/ha vähemmän (taulukko 3) eli 290 €/ha, joka on noin 18 €/uuhi. Lyhyesti sanottuna 10 kg painavamman uuhen tulisi kasvattaa 0,2 karitsaa enemmän saavuttaaksensa saman tehokkuuden. Nämä laskelmat voidaan yhdistää esimerkiksi Hollannin texelyhdistyksen jalostustavoitteiden kanssa. Aikuisten uuhien tavoitekoko Hollannissa on vuoteen 2020 mennessä seuraava: korkeus 70 cm, pituus 82 cm ja leveys 36 cm. Paino on unohdettu, mutta muiden laskelmien perusteella se olisi noin 90 kg. Tämä pitää todennäköisesti paikkansa, sillä nämä mitat täyttyvät 1,5 vuotiailla pässeillä ja ne painavat suunnilleen sen verran. Jos meillä Hollannissa on nyt texeleiden kantakirjan mukaan keskimäärin 70 kg painavia uuhia, jotka tuottavat 1,7 karitsaa, niin 2020 vuonna 90 kg painavien uuhien tulisi tuottaa 2,1 karitsaa päästäkseen samaan taloudelliseen tulokseen. Tämä ei ole todennäköistä, joten se tulee laskemaan yritysten taloudellista tehokkuutta. Lyhyesti sanottuna, jos Hollannin jalostustieteellisen komission FTC:n tarkoitus on ottaa huomioon enemmän taloudellinen näkökulmaa, ollaan Hollannissa menossa täysin väärään suuntaan. Kasvunopeudella ei ole niin suurta merkitystä tuottavuudelle. Periaatteessa nopeampi kasvu lyhentää vain kasvatusaikaa, jolloin pitää olla tarkkana, että eläin on teuraskypsä

Eri tekijöiden vertailu Koska edellä kerrotuilla osa-alueilla on suora ja joskus myös käänteinen vaikutus taloudelliseen tehokkuuteen, on hyvä vertailla joitakin näitä osa-alueita talouden näkökulmasta. Lasketaan seuraavat olettamukset: Karitsa, joka on luokitukseltaan “U” on arvoltaan 100€. Aikuinen texel painaa Hollannin texeleiden kantakirjan mukaan nykyään 70 kg ja tämä kasvattaa 1,7 karitsaa ai-

Kasvu, g/ Päivät pv

Aikuispaino, kg

250

160

70-75

275

145

75-85

300

133

80-90

325

123

85-95

350

114

90-100

400

100

+100

Taulukko 5. Päiväkasvun vaikutus aikuispainoon.

myös nuoremmassa iässä. Kokonaisruokintakustannukset eivät nouse pidemmällä kasvuajalla. Teuraslaadulla taas on merkitystä. Hollannin texel-yhdistyksen tavoitteissa lukee myös, että tutkimuksen mukaan hintakilpailun koventuessa teuraslaadun merkitys kasvaa. SEUROP-luokituksessahan jokaisesta luokasta maksetaan eri summa. Teuraslaadun parantuessa hinta nousee progressiivisesti; toisin sanoen tuottaa enemmän. Tämä on ristiriidassa Hollannin lammas- ja vuohiyhdistyksen kanssa. Heidän mukaansa ”Hollannissa ei ole valitettavasti systemaattista maksua ruhon laadusta. Siksi on tärkeää huolehtia alhaisista tuotantokustannuksista." Oletan vieläkin, että paremmasta laadusta maksetaan enemmän. Mitä parempi laatu sitten tuo? Lähtökohtana on 22 kg ruhopainoinen karitsa. Texelin keskimääräinen ruhonlaatu on Hollannissa E. Kun tätä verrataan toiseen rotuun tai risteytykseen, jonka luokka on keskimäärin U, on hintaero Hol-lannissa 0,30 €/kg. Tämä tarkoittaa 6,60 € karitsaa kohden eli 200 €/ha eli noin 11 €/uuhi. Hollannin texel-yhdistys tavoittelee 300 gramman päiväkasvun saavuttamista 6 kuukaudessa pelkällä nurmella. Tämä tarkoittaa noin 325 g/pv ensimmäisten 135 päivän aikana, jolloin päädytään 85–90 kg painoisiin uuhiin. Maksimaalisen kasvun tavoitteleminen johtaa uuhien runsaaseen painon nousuun. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että kasvun nopeuttaminen pienentää yrityksen tehokkuutta. Otetaan laskelmiin mukaan myös lihakaritsaindeksi, joka on Hollannissa käytetty karitsoille annettava indeksiluku, joka määritetään päiväkasvun, lihaksikkuuden ja rasvaisuuden avulla. Aiemmin mainitussa Wageningenin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kerrottiin, että päiväkasvun nousu 90 g/pv on saavutettavissa kymmenessä vuodessa. Tämä tuo 1,06 € säästöt uuhta kohden vuodessa. Mutta jos karitsat painavat 135 päivän ikäisenä reilu 12 kg enemmän, on lopputuloksena keskimäärin 10–15 kg painavammat uuhet. Tämä on selvinnyt useammasta tutkimuksesta. Hollannissa tämä tarkoittaa tulojen laskua 290–435 €/ha. Keskimäärin siis 25 €/ uuhi/vuosi. Säästämme 1,06 €/uuhi/

vuosi, jonka seurauksena menetämme 25 €/uuhi/vuosi. Päiväkasvun nopeutuminen 90 grammalla johtaa siis lopulta 24 €/uuhi/vuosi menetyksiin. Meidän tilalla on jo 30 eläintä vähemmän kuin 10 vuotta sitten, koska eläimet ovat isompia; eli tarvitsevat enemmän ruokaa ylläpitoon, joka puolestaan tarkoittaa vähemmän uuhia hehtaaria kohden. Kuitenkin 30 uuhella vähemmän olisi saatava samat tuotot. Kiinnostavaa taloudellisessa lähestymistavassa on, että texeliä voi verrata aidosti esimerkiksi swifteriin edellyttäen, että saadaan lukuja ylläpitoruokinnan eroista samanpainoisilla eläimillä. Tuotanto-ominaisuuksista ja kasvusta on paljon tietoa ja teuraslaadusta ja aikuisten uuhien painosta tiedetään tarpeeksi.

Lopuksi Huolehdi ensin, että sinulla on käytössä luotettavat luvut kaikilla niillä osa-alueilla, joita tarvitaan talouden laskelmissa. Tarkastele, millainen vaikutus tietyillä tavoitteilla on yrityksen taloudelle. Älä tavoittele yksittäisten ominaisuuksien maksimia, vaan etsi optimaalista ratkaisua ominaisuuksista, jotka johtavat taloudelliseen tehokkuuteen. Tämä on ainoa tapa liittää jalostus osaksi lammastaloutta. Teuraskaritsoiden isäpässiksi olisi hyödyllistä valita englantilaisen ja hollantilaisen linjan texelin risteytyksestä. Silloin saa nopeasti kasvavia eläimiä suhteellisen hyvällä ruho-

luokituksella (U). Lihakaritsoiden emäuuhiksi voi risteyttää texel uuhia swifter pässillä. Hollannissa näiden jälkeläiset voidaan rekisteröidä erikoisrekisteriin ja seuraava sukupolvi risteytetään texel pässillä. Näin saadaan 80–85 % texeleitä, jotka ovat Hollannissa papereiltaan puhtaita texeleitä, mutta tuottavat 2,0–2,3 karitsaa/uuhi. Tämä käy paljon nopeammin (2 sukupolvea) kuin 20 vuoden sikiävyyden parantamiseen tähtäävällä jalostuksella, jolla ei välttämättä kuitenkaan saavuteta haluttua tulosta. Tammikuussa 2015,

Martin van Aken Jalostuslampolan omistaja

Suomennos: Salome Slurink Toimitus: Henna Viljakainen ¹ VEM = Hollannin rehuyksikkö. 1kg standardisoitu ohraa = 1000 VEM. Suhdeluku on n. 1000 VEM = 0,97 ry (1 ry = 1033 VEM) ² VEVI = “Voeder Eenheid Vleesvee Intensief” on suhdeluku, jolla ilmoitetaan rehun nettoenergiapitoisuus. Tätä arvoa käytetään lihakarjan kasvuun tarvittavan energian ilmaisemiseen. ³ Lähde Productschap Diervoederin julkaisema Tabellenboek Veevoeding (‘taulukkokirja karjanruokinnasta), vuosinumero 2004. Productschap Diervoeder eli PDV on hollantilainen julkinen järjestö yrittäjille ja työn-tekijöille, jotka työskentelevät eläinrehun tuotannossa (rehutehtaat, kotieläintilat jne). Järjestö mm. tutkii rehuun liittyviä asioita.

HH Embryo Oy 21

HH kurssitiedote HH Sorkanhoitokurssi karjanomistajille Heli Gröhnin pitämä sorkanhoitokurssi pureutuu nautojen sorkanhoitoon kattavasti, aina ennaltaehkäisystä itse sorkanhoitamiseen. Kurssiin kuuluu kaksi opetuspäivää Lopella Huitissa ja kaksi lähipäivää maakunnassa. Kurssi antaa valmiudet tunnistaa ongelmat sorkkaterveydessä ajoissa ja hoitaa itse oman karjan sorkat kuntoon. Kurssin hinta on 650 € ja seuraavan kerran kurssi järjestetään keväällä 2016. HH Nautojen ensiapukurssi ELL Heidi Hiitiön pitämän suositun nautojen ensiapukurssin tavoitteena on antaa kattavat tiedot ja taidot sekä yllättävien tilanteiden hallitsemiseksi, että niiden ehkäisemiseksi nautatilalla. Kaksipäiväisellä kurssilla Lopella käydään läpi yleisimmät ensiapua ja erinäisiä jatkohoitoja vaativat tilat luentojen, kuvien ja harjoitusten avulla. Kurssilaiset saavat koko luentomateriaalin omaan käyttöönsä. Materiaali on koottu niin, että sitä voi käyttää ensiapu- ja ennaltaehkäisyoppaana omalla tilalla. Kurssin hinta on 250 €. Seuraavaa kurssi keväällä 2016. HH Tilasiemennyskurssi Kurssilla saat ymmärryksen naudan lisääntymisfysiologiasta. 95 prosenttia koulutuksen käynneistä tuottajista tekevät siemennykset itse kurssin suoritettuaan ja annettuaan näytön. Keinosiemennysmaksuissa saatu hyötysi on toissijainen tekijä verrattuna mahdollisuutesi valita itse siemennysajankohta omille töille ja etenkin siemennettävän naudan kiimavaiheille sopivaksi. Omatoimisiemennyksiä tekevänä tuottajana siemennystekniikan ja naudan gynekologian ymmärrys tuo lisää tehokkuutta tilasi tuotantoon. Kurssin luennot järjestetään Kaarinassa ja harjoitukset Paimion teurastamolla. Kurssin hinta on 1 200 €, seuraavan kurssin ajankohta on 23.11.–27.11 ja 1.12.–3.12.2015. Kursseja järjestetään lisää ensi vuoden puolella. HH Munasarjadiagnostiikkakurssi Kurssilla tutustutaan naudan lisääntymisanatomiaan ja -fysiologiaan sisältäen kiimakierron eri vaiheet, tiineystarkastukset kuin kohdun palautumisen normaaliksi. Kahden päivän kurssi Lopella sisältää kattavan teorian lisäksi myös runsaasti käytännön harjoituksia. Kurssin hinta on 500 € ja seuraava kurssi järjestetään keväällä 2016. HH Siemennyspalvelu HH Embryo Oy tarjoaa myös edullista siemennyspalvelua mm. Keski-Pohjanmaalla, EteläPohjanmaalla, Rantasalmella, Itä-Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä. Ensimmäinen siemennys on 20 € ja seuraava 10 €.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille Hannu Huitti, p. 040 821 9315 tai hannu.huitti@huitinholstein.net www.huitinholstein.net

HH tiimi HH Embryo Oy

Toimitusjohtaja Hannu Huitti

Huitinraiti 33

hannu.huitti@huitinholstein.net

12750 Pilpala

040-8219315

Y-tunnus 2058625-6

Mikko Ranta

SIEMENNYSPALVELUT

Mikko.ranta@huitinholstein.net

Alue Häme-Uusimaa: päivystys aamulla p. 0458691430

040-5819616

Seminologi: Terttu Hakala Alkionsiirtotilaukset: Hannu Huitti 040-8219315

Myyjien esimies Stina Kurki stina.kurki@huitinholstein.net

Alue Askola: päivystys aamulla p. 040-6585464

045-8625303

Seminologi: Suvi Rantanen Alkionsiirtotilaukset: Hannu Huitti 040-8219315

Eläinlääkäri Stella Attia stella.attia@helsinki.fi

Alue Rantasalmi: päivystys 8.30-9.00 p. 045-8645845 Seminologit: Päivi Suhonen (alkionsiirtokoulutusohjelmassa) Alkionsiirtotilaukset: Stina Kurki p. 045-8625303

MYYJÄT

Alue Tohmajärvi: päivystys aamulla p. 050-3675531

Uusimaa, Varsinais-Suomi Häme, Pirkanmaa, Satakunta, Kymenlaakso, Keski-Suomi, Savo, Etelä-Karjala

Seminologi: Satu Halttunen

Juho Kinnunen

Alue Keski-Pohjanmaa: päivystys 8 - 9

p.045-8645843

puh: 045-862 5302

Seminologi Minna Kumpulainen Alkionsiirtotilaukset: Virpi Piippo 040-8292011 ja Eija Kodis 0400-581950 (Nivala) ja Kimmo Kuorikoski 040-5251697 (Kaustinen) (koulutusohjelmassa) Alue Leppävirta ja ympäristö p. 0400-951074

juho.kinnunen@huitinholstein.net

Seminologi Hans Hall (alkionsiirtokoulutusohjelmassa)

virpi.piippo@huitinholstein.net

Alue Etelä-Pohjanmaa (Ilmajoki, Kauhajoki, Jalasjärvi, Kurikka): p. 044-9958113 Seminologiharjoittelija Taru Hietakangas Alue Etelä-Pohjanmaa (Isokyrö, Kauhava, Vöyri, Seinäjoki): p. 045-8645828

Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi Virpi Piippo puh. 040-829 2011 Etelä-Pohjanmaa Taru Hietakangas puh. 044-995 8113 taru.hietakangas@huitinholstein.net Pohjois-Savo

Seminologi Matti Marttala

Outi Räisänen

Alue Nilsiä: päivystys aamulla p. 040-187 0494

puh. 040-187 0494

Seminologiharjoittelija Outi Räisänen

outi.raisanen@huitinholstein.net Kainuu, Pohjois-Karjala

Alkionsiirtäjät muilla alueilla

Terhi Lyytikäinen

Alkionsiirtoseminologi Marjo Jaakkola 044-0919770, Mynämäki Koulutusohjelmassa: Sanna Saari 050-5756075, Lapua Heli Gröhn 040-5389250, Iisalmi Tiina Pekko 040-8209856, Artjärvi

puh. 040-580 1423 terhi.lyytikainen@huitinholstein.net Ahvenanmaa/ Åland Antti Ukkonen puh.040-566 1708 HH Embryo Oy 23