Heppu 6/2017

Page 1

nr0 6/17 ”Meidän tulisi oppia ajattelemaan, että jokaisella ihmisellä on meille annettavaa.” – Nunu Autio, s. 5

Parhaat vinkit ensi vuoden partiotaitokilpailuihin SIVU 12

SIVU 8-9

JUHLAVUOSI 100 vuotta täyttäville lippukunnille

sivu 10

VALOKEILASSA piirin isännistö Nuuksiosta ja Kavalahdesta

sivu 5

JUNIORIT vanhojen lippukuntien rinnalla


HEPPU nr0 6/17 PÄÄTOIMITTAJAT Rasmus Helaniemi, puh. 044 066 6553, rasmus.helaniemi@partio.fi Joona Aaltonen, puh. 041 548 6311, joona.aaltonen@partio.fi

KUVA AKU SIEKKINEN

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Susanna Oksanen, puh. (09) 8865 1215, susanna.oksanen@partio.fi TAITTO Eeva Kangas, puh. 044 098 7666, eeva.kangas@partio.fi TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Joona Aaltonen, Jenni Fabritius, Katri Hahl, Mette Helin, Hanna Härkönen, Eeva Kangas, Susanna Kantola, Suvi Kettunen, Siiri Kihlström, Susanna Oksanen, Susanna Pyörre, Johanna Raiskio, Poppis Suomela, Mila Tanner ja Leo Varttala VALOKUVAT JA KUVITUKSET Anna Enbuske, Olga Hagström, Inka Helaniemi, Jasper Kurjenniemi, Pinja Lehtinen, Susanna Oksanen, Saana Ott, Aapo Rainio, Aku Siekkinen, Poppis Suomela ja Mila Tanner TOIMITUS Partioasema – Scoutstationen, Töölönkatu 55, 00250 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: Suomen Partiolaiset, puh. (09) 8865 1136 Muut lehdensaajat: susanna.oksanen@partio.fi PAINOS 10 500 kpl PAINO Botnia Print Oy Ab ISSN: 1239-1298 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti HEPPU ILMESTYMISAIKATAULU nro

Toimituskokous

DL

( juttuideoiden DL)

(aineisto)

1/18 20.11.2017 2/18 31.1.2018 3/18 27.3.2018

Ilmestyy

4.1.2018 25.1.2018 1.3.2018 22.3.2018 10.5.2018 31.5.2018

AINEISTON TOIMITTAMINEN Vain ennakkoon sovitut ja DL-päivään mennessä lähetetyt jutut voidaan varmasti julkaista lehdessä. Jutut ja mielipidekirjoitukset lähetetään päätoimittajille Rasmus Helaniemelle ja Joona Aaltoselle, etunimi.sukunimi@partio.fi Ilmoitukset puolestaan lähetetään taittaja-Eevalle: eeva.kangas@partio.fi. Jos olet epävarma aineiston lähettämisestä, ota yhteyttä taittajaan. PIIRIN TOIMISTO Partioasema – Scoutstationen, Töölönkatu 55, 00250 Helsinki p. (09) 8865 1200, papa.toimisto@partio.fi www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi Toimiston aukioloajat: Toimisto on avoinna ma-ke ja pe klo 9–16 sekä to 9–18. Toimistosihteeri: Marika Toivonen, puh (09) 8865 1200 Toiminnanjohtaja Mimmu Mannermaa Talouspäällikkö Aleksi Harmokivi Ohjelmakoordinaattori Ia Poikulainen Projektipäällikkö Simo Pynnönen Markkinointikoordinaattori Linnea Eerola Lippukuntakoordinaattori Tarja Vartiainen Lippukuntakoordinaattori Johanna Junkkari Lippukuntakoordinaattori Larissa Olasvuori Lippukuntakoordinaattori Katri Hahl Vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Anttonen Viestintäkoordinaattori Susanna Oksanen Kiinteistövastaava Timo Pääskynkivi Projektipäällikkö Riikka Nenonen Projektikoordinaattori Anna-Maija Laakso Kirjanpitäjä Johanna Kanerva Graafikko Eeva Kangas Verksamhetsledare, HeSS, Eva Björkestam Toiminnanjohtaja, Leirikesä, Anna-Kaisa Pohjola Kiinteistökoordinaattori Olga Hagström

Tänä vuonna ta a s! Sivu 6

040 132 7088 040 451 9158 (09) 8865 1218 050 353 0001 (09) 8865 1222 (09) 8865 1212 (09) 8865 1213

KUVA ANNA ENBUSKE

050 547 3090 (09) 8865 1223 (09) 8865 1217 (09) 8865 1215 (09) 8865 1251 044 218 4344 040 451 9163 (09) 8865 1172 0440 987 666 (09) 8865 1221 (09) 8865 1280 044 545 1126

Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@partio.fi Piirihallituksen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi > Tietoa meistä

Partiotait o petraustajen Kliffalla Sivu 10


”Pyrimme pitämään siitä kiinni, että lippukuntaamme johtavat aina nuoret.” -Iiris Rekola, s. 9

Sisalto

Alkuja ja loppuja

Sisällys, toimittajaesittely, pääkirjoitukset

SIVU 4

Eri-ikäiset lippukunnat piiriä rakentamassa

SIVU 5

Kolumni: Näe Mut!

SIVU 6–7

Lyhyet uutiset, Hiipivä Haamu EVP:eiden silmin

SIVU 8–9

Haastattelussa 100 vuotta täyttävät lippukunnat

SIVU 10

Kliffalle partiotaitoja preppaamaan, Esittelyssä piirin Isännistö

SIVU 11

Hepun historia ja lukijatutkimus

SIVU 12

Ansiomerkkityyny, UKKO Talvi-SM

SIVU 13

In English: Jamboree, Rakkaudensolmussa

SIVU 1 4 –1 5

Tapahtumakalenteri, ilmoitukset ja mainokset

SIVU 16

Loistavaa joulua toivottaa Heppu!

KANNEN KUVA: Aapo Rainio

Toimittajaesittely

KUVA OLGA HAGSTRÖM

Moi! Olen Suski ja aloitin lokakuussa työt Partioasemalla PäPan viestintäkoordinaattorina. Suunnittelen ja toteutan piirin sisäistä sekä ulkoista viestintää eri kanavissa yhdessä viestintäryhmän kanssa. Luottiksena olen toiminut PäPassa aiemmin muun muassa Hepun päätoimittajana ja valokuvaajana, piirihallituksessa ohjelmaministerinä sekä piirileiri Aihkin leiritoimikunnassa. Kasvatustieteiden lisäksi olen opiskellut visuaalista viestintää ja erityisesti valokuvaus on lähellä sydäntäni.

M

uistan hyvin, kun 11-vuotiaana mietimme äitini kanssa harrastuksiani. Jalkapallo innosti ja vei paljon aikaa arjesta, mutta aina kun pääsin partioon, päihitti se jalkapallon mennen tullen. Kesäisin partion kesäleirit olivat aina parasta, jalkapalloleirit ja Hesa Cupit toissijaisia. Samanlaisia asioita mietitään varmasti jatkuvasti kodeissa ympäri maailman. Tämä nimenomainen keskustelu liittyi kuitenkin Jamboreehen. Juuri Ruotsin maailmanjamboreelta palannut isosiskoni kertoi uskomattoman kuuloisia tarinoita 40 000 partiolaisesta, puisista maailmanpyöristä ja vaikka mistä muusta. Tuntui siltä, että siinä missä jalkapallo tuntui aina rajoittuvan tolppien ja yläriman väliin, partiossa kaikki oli mahdollista. Aina pystyisi löytämään jotain uutta. Kun kävi ilmi, että ikäisilleni suunnattu Jamboree olisi vuonna 2015 Japanissa, tuntui ajatus aivan käsittämättömältä: onko maailman toisellakin puolen partiolaisia? Miten kellään voisi olla varaa matkustaa maailman vastakkaiseen kolkkaan yöpymään teltoissa? Ensimmäiseen kysymykseen vastaus oli helppo löytää, toiseen se tuli hieman viiveellä. Tiskatessani jamboreejoukkueemme järjestämän varainhankintalounaan itseni korkuista tiskivuorta mietin, olisiko mikään tämä lopulta sen arvoista. Astioita tuntui riittävän tuntitolkulla aina vain. Myöhemmin elämänopetukseksi ymmärtämäni ilta sai kuin saikin arvostamaan matkaa maailman halki lopulta yhä enemmän. Viimeiset kaksi vuotta ovat käteni olleet Hepun savessa. 16-vuotiaana englanninkielisten artikkeleiden kirjoittaminen hyvässä porukassa oli paitsi hauskaa, myös opettavaista. Kun 17-vuotiaana minua pyydettiin päätoimittajaksi, hämmennyin. Ei kai 17-kesäisenä kellään ole asiantuntemusta tehdä mitään 10 000 ihmiselle, saati sitten laadukkaasti? Toinen tärkeä partiosta saamani elämänopetus lieneekin, että aivan kaikkea ei voi koulun penkillä oppia. Päätoimittajaksi ryhtyminen ei ole kaduttanut: lehteä tehdessä oppi varsin nopeasti, että 17-vuotiaana to-

KUVA PINJA LEHTINEN

SIVU 2–3

Paakirjoitukset siaankaan ei voi tehdä yksin lehteä 10 000 ihmiselle. 17-vuotiaana voi kuitenkin olla osana hurjan laadukasta toimitusta, joka yhteen hiileen puhaltamalla saa aikaan todella hyvää jälkeä, ainakin palautteen perusteella. Yksinkertaiselta kuulostava asia konkretisoitui tavalla, jonka oppiminen muuten elämässä olisi voinut viedä vuosia. Ensi keväänä antaessani Hepun pestini eteenpäin, voin olla iloinen siitä, mitä lehden avulla olen päässyt oppimaan ja kokemaan. Käydessäni läpi piirin arkistoja sivun 11 mahtavaa Hepun historia -juttua varten, oli varsin selvää, että en ole ensimmäinen lehden avulla oppinut. Enkä varmasti viimeinenkään. Ja mikäli sinä olet se 11-vuotias, joka miettii, mitä harrastuksillaan tekee, niin valitse se oikealta tuntuva – kunhan lupaat tähdätä korkealle. Minun puoltamani vaihtoehto löytyy englanniksi sivulta 13.

Rasmus Helaniemi päätoimittaja

Selviääkö sinun lippukuntasi satavuotiaaksi?

T

ämän vuoden aikana olen päässyt piirinjohtajana juhlistamaan useita pyöreitä vuosia täyttäviä lippukuntia ja kuulemaan upeita tarinoita vuosien varrelta. Juhlavuosia viettää vuosittain moni lippukunta. On kuitenkin olemassa iso joukko lippukuntia, jotka eivät ole satavuotiaiksi selvinneet. Joka vuosi hyväksymme piirihallituksessa pyyntöjä poistaa lippukuntia piirin jäsenluettelosta, sillä niissä on partiotoiminta lakannut jo kauan aikaa sitten. Syyt ovat moninaisia, kuitenkin ytimessä on usein sama piirre: uusia nuoria ja aikuisia ei ole syystä tai toisesta tullut toimintaan mukaan. Mikä näitä pyöreitään juhlivia lippukuntia sitten yhdistää? Erittelisin asiat kolmeen pääkohtaan: yhteishenkeen ja kovaan sitoutumiseen, uudistumiskykyyn sekä uusien jäsenten, erityisesti aikuisten, mukaan ottamiseen. Nämä lippukunnat ovat ylpeitä olemassaolostaan ja haluavat tehdä työtä lippukuntatoiminnan jatkumiseksi. He katsovat vahvasti eteenpäin ja ottavat uusia jäseniä mukaan. Yksinkertaisia asioita, joiden toteutuksessa yksikään lippukunta ei ole yksin. Aluevalmentajat, kurssitarjonta ja lippukuntatoiminnan materiaalit esimerkiksi aikuisten rekrytoinnista ovat vain muutaman

klikkauksen päässä. Aiomme ensi vuonna panostaa erityisesti uusien aikuisten rekrytoinnin tukemiseen ja jo olemassa olevien työkalujen parempaan jakamiseen. Mistä sitten tiedät kumpaan joukkoon lippukuntasi kuuluu? Siihen, joka juhlii satavuotisiaan? Vai siihen, joka päätyy piirihallituksen esityslistalle jostain ihan muusta syystä? Se päätös on sinun ja lippukuntasi tehtävä itse. Yksikään lippukunta ei juhli satavuotisia ilman eteenpäin vieviä nuoria ja aikuisia, sinua. Mitä tukea sinä ja lippukuntasi tarvitsisivat, jotta saisitte parhaat edellytykset toiminnan jatkumiseksi? Haastankin sinut miettimään, kun luet tämän lehden tarinoita partiohistoriasta, miten haluat sinun lippukunnastasi kirjoitettavan seuraavan sadan vuoden päästä? Ja sen jälkeen tekemään suunnitelman, miten siihen tavoitteeseen pääsette.

Siiri Kihlström piirinjohtaja


Nuoret lippukunnat kehityksen kärjessä Partiotoiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut monella saralla suuria harppauksia. Ohjelman, ikäkausiuudistuksen ja muiden suurten muutosten etulinjassa ovat olleet nuoret lippukunnat, jotka ovat voineet luovasti muodostaa omat identiteettinsä ja perinteensä. Monet 2000-luvulla perustetuista lippukunnista ovatkin ennakkoluulottomina kasvaneet osaksi piirin kärkikaartia. Heppu nostaa korokkeelle kaksi tarinaa verrattain nuorten lippukuntien onnistumisista. TEKSTI LEO VARTTALA KUVAT JASPER KURJENNIEMI

Aikuistoiminta kukoistaa Viikissä Vuonna 2001 perustettu Viikin Vesikot -lippukunta on viime aikoina profiloitunut erityisesti monipuolisen aikuistoimintansa avulla. ViVessä on muun muassa otettu käyttöön aikuisluotsin pesti ja järjestetty vanhemmille kohdennettu sudenpenturetki. Panostus aikuisiin on myös kannattanut: lokakuussa Vesikot palkittiin piirin kasvukisassa määrällisesti toiseksi eniten kasvaneena lippukuntana. Jäsenmäärän kasvua on lippukunnassa tuettu myös hankkimalla toinen kolotila Myl-

4  •  PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

lypurosta. 16-vuotiaasta ViVestä onkin muodostunut yksi Koillis-Helsingin alueen vahvimmista ja omaleimaisimmista partiotoimijoista.

Kivistössä timanttisia yhteistyökuvioita Vuonna 2013 Vantaan Kivistöön perustettu Timanttipartio on toimintansa alusta lähtien ollut monessa suhteessa edelläkävijän asemassa pääkaupunkiseudulla. TimPa on ollut pioneerina muun muassa perhepartiotoiminnan järjestämisessä ja myös aikuisten rekrytointi mukaan toimintaan on Kivistössä onnistunut mainiosti.

Timanttipartion toiminnasta tekee PäPassa suhteellisen ainutlaatuista myös runsas määrä partiolaisten perheille ja ystäville avoimia tapahtumia, mikä on osaltaan ollut siivittämässä lippukunnan nopeaa kasvua. Timanttipartio on myös päässyt kiinteäksi osaksi toiminta-alueensa järjestöjen ja muiden toimijoiden kenttää. Lippukunta on hyödyntänyt esimerkiksi kaupunginosajuhlia sekä osallistunut onnistuneesti Suomen Partiolaisten esikoulukampanjaan. H


Syksyn Bonfire-tapahtumassa lippukunnat esittelivät toimintaansa kaikille kaupunkilaisille mm. askartelemalla, laittamalla ruokaa ja tekemällä hattaraa.

Kolumni NUNU AUTIO SUOMEN PARTIOLAISTEN SISURYHMÄN PUHEENJOHTAJA

Näe Mut!

S Korven Koukkaajat esitteli Bonfiressa retkiruokaosaamistaan.

Juniorit satavuotisten rinnalla – pääkaupunkiseudulle perustetaan jatkuvasti uusia lippukuntia

Moni pääkaupunkiseutulainen lippukunta on vuoden aikana viettänyt satavuotisjuhliaan, mutta vähintään yhtä merkittäviä aikoja eletään vasta rohkeita ensiaskeleitaan ottavissa lippukunnissa. Pääkaupunkiseudulle onkin syntynyt lukuisia uusia partiomahdollisuuksia muutamassa vuodessa. TEKSTI LEO VARTTALA KUVAT SUSANNA KANTOLA JA LINNEA EEROLA

U

sein uusia lippukuntia syntyy kehittyville alueille, joille muuttaa paljon lapsiperheitä. Esimerkiksi vuonna 2013 perustettiin Fisut-lippukunta tarjoamaan partiotoimintaa voimakkaasti kasvavalla Kalasataman alueella. Toisinaan uudenlaiset toimintaympäristöt luovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia: vuonna 2015 Malmin lentokentällä aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen ilmapartiolippukunta Malmin Tuulenkävijät. Viimeisin tulokas joukossa on Espoon Sunassa toimiva Huuhkajaportin Vartijat, jonka perustamiskokous järjestettiin syyskuussa. HuuVa:n toiminta on alkanut ripeästi: lippukunnan toiminnassa on jo neljä ryhmää sudenpennuista tarpojiin.

Yhdistymällä uutta intoa toimintaan Joskus uusia lippukuntia syntyy myös useamman vanhan lippukunnan yhdistäessä voimansa. Viime vuosina pääkaupunkiseudulla on nähty useita yhteenliittymiä lähekkäin toimivien tyttö- ja poikalippukuntien välillä. Vuoden 2017 aikana Meritähdistä ja Helsingin Sinisistä tuli Laajasalon Siniset sekä Tuikku-Tytöistä ja Kehäpartiosta Sotungin Tuliketut. Myös Oulunkylässä on vireillä liitos: Oulunkylän Virkut ja Karhu-Veikot suunnittelevat sekalippukunnaksi yhdistymistä.

Lippukuntien yhdistyminen voi toimia pohjana voimakkaalle jäsenmäärän kasvulle. Lokakuussa julkaistun tilaston mukaan Sotungin Tuliketut on kuluneen syksyn aikana tarjonnut toimintaalueellaan partiotoimintaa yli 45 prosenttia suuremmalle joukolle kuin aiemmin. Erityisesti pienten lippukuntien yhdistyminen luo mahdollisuuksia toiminnan kasvulle, kun voimavaroja vapautuu hallinnosta partiotoimintaan. H Hespartto oli mukana Bonfiressä leipomistaidoillaan.

uomen Partiolaisten tämän vuoden Syyspäivien teemat nousivat Yhteisvastuukeräyksen tuotoilla käynnistyneistä hankkeista. Kantavana teemana niin hankkeissa kuin Syyspäivillä oli se, että kaikki saisivat harrastaa. Kuulimme paljon pysäyttäviä käsitteitä: yksinäisyys, syrjäytyminen, pahoinvointi. Sateinen ja harmaa sää vahvisti näiden voimaa. Oleellista toki on, että keskustelemme juuri siitä, miten me voimme partiossa auttaa, että kenenkään ei tarvitsisi olla yksinäinen. Ettei kenelläkään tarvitsisi olla paha olla sen takia, ettei kukaan huomaa häntä, hänen taitojaan ja juttujaan. Että kenenkään ei tarvitsisi lopulta syrjäytyä. Tiedämme, että partiosta saa yhteisön, jossa saa kokea elämyksiä ja yhteenkuuluvuutta. Me tiedämme, mutta tietävätkö muut? Onko partioon helppo tulla, jos puhumme käsitteillä, joita muut eivät ymmärrä? Tietävätkö vanhemmat, mitä lapset voivat partiossa oppia? Tietävätkö he, että myös heidän erityistä tukea tarvitseva lapsensa on tervetullut?

meidän tulisi oppia ajattelemaan, että jokaisella ihmisellä on meille annettavaa. Osalle lapsista ja nuorista ajatus siitä, että myös he olisivat tervetulleita partioon, ei ole itsestään selvä. Kuulimme tapahtumassa vierailleelta Invalidiliiton nuorisotyön puheenjohtajalta Jaana Tiiriltä humoristisen kertomuksen siitä, miten hän nuorena ajatteli, että partiossa kiipeillään puissa ja heilutetaan huiveja. Hänellä itsellään on vamma, joka estää käsien nostamisen. Tulkintana oli tällöin, ettei hän voi osallistua partioon. Joskus partiokynnyksen ylittämisen helpottaminen voi olla hyvin yksinkertaista. Lippukunnan verkkosivuilla voi lukea, että kololle pääsee pyörätuolilla ja tiloissa on inva-WC. Tai voi kertoa, että meidän ryhmäämme voi tulla myös lapsi, joka tarvitsee oman avustajan. Vanhemmille voi reilusti sanoa myös, että hänen lapsensa on totta kai tervetullut partioon, mutta hänellä tulee olla oma avustaja, jotta partiotoiminta onnistuu. Lisäksi valokuvien kautta voi näyttää, millaisia erilaisia mahdollisuuksia partiossa on. Jaana Tiirin puheenvuorosta mieleeni jäi se, että meidän tulisi oppia ajattelemaan, että jokaisella ihmisellä on meille annettavaa. Eli kun tarjoamme partiota myös heille, joilla on erilaisia tarpeita, saamme siitä myös jotakin itse. Meidän tarvitsee vain haluta nähdä se.

HEPPU 6 / 2017  •  5


HEPPULyhyet

Spandex-vartio pukeutui Tuntematon Sotilas-elokuvahuuman mukana.

Kuusitupa etsii uutta omistajaa PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOSÄÄTIÖ myy Vantaalla metsäisellä mäkitontilla peltoaukeaman keskellä sijaitsevan partiokämppänä toimineen Kuusituvan. Ensisijaisesti etsitään partiotaustaista ostajaa, esimerkiksi lippukuntaa. Tontilla on vuonna 1950 rakennettu kaksikerroksinen, puurunkoinen ja peltikattoinen asuinrakennus (4h+k, pohja-ala 88m2), sauna ja puuliiteri. Talon yläkerran lavereilla on makuusijoja 12–17 hengelle riippuen nukkujien kokoluokasta, ja alakerran makuuhuoneen kerrossängyissä on nukkumapaikat kuudelle. Talon keittiö uudistettiin täysin pääsiäisenä 2007 ja lisäksi vuonna 2015 rakennuksen ulkopinnat maalattiin ja ikkunat uusittiin. Vesi tulee omasta kaivosta. Rekisteriyksikköön kuuluu maapinta-alaa yhteensä 2,0700 ha. Kiinnostuitko? Tarkemmat tiedustelut kohteesta säätiön asiamieheltä sähköpostitse aleksi.harmokivi@partio.fi tai puhelimitse 0404519158. Indikatiiviset, ei vielä sitovat tarjoukset tulee olla toimitettu sähköpostitse viimeistään 31.12.2017.

Toimisto kiinni jouluna JOULUNA 21.12.2017-2.1.2018 PäPan toimisto on kiinni. Toimiston työntekijät toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018.

Osallistu Vuoden Viestintäteko -kilpailuun KIMALTAVATKO teidän some-tilinne kuin hiotut timantit? Onko sinun lippukunnassasi harrastettu häikäilemätöntä viestintää? Mikä on ollut paras rekrytointitapahtumanne? Nyt on aika kerätä lippukuntien viestinnän huipputulokset vuodelta 2017! Kilpailussa on kolme eri kategoriaa: 1. Partioviestintä, 2. Markkinointiteko ja 3. Vuoden kehittyjä. Lähetä vapaamuotoinen kuvaus – oli se sitten pitkä, lyhyt, visuaalinen tai kirjallinen tuotos – lippukuntanne viestinnästä viimeistään perjantaihin 29.12.2017 mennessä. Hakemuksen voi lähettää joko postitse piirin toimistolle (laitathan kirjekuoreen viitteen kisasta) tai sähköpostilla kisanjohtajalle, Pekka Luokkalalle (pekka.luokkala@gmail. com). Kilpailuaika päättyy 29.12.2017.

Save the date – 24th World Scout Jamboree USA 2019 JAMBOREE on neljän vuoden välein järjestettävä maailman suurin partioleiri. Seuraava jamboree järjestetään 22.7.–2.8.2019 USA:n Länsi-Virginiassa. Vuoden 2019 maailmanjamboreen teema on “Unlock a New World” (Avaa uusi maailma). Teema kuvaa uusia seikkailuja ja erilaisia kulttuureja, joihin tapahtumaan osallistuvat partiolaiset ympäri maailman pääsevät tutustumaan. Ilmoittautuminen Suomen joukkueeseen on alkanut 26.11.2017! Leiriläisiksi voivat ilmoittautua 22.7.2001– 21.7.2005 syntyneet sekä leirilippukunnanjohtajiksi ja palvelutehtäviin ennen 22.7.2001 syntyneet. Seuraa jamboreeta somessa ja kuulet aina ensimmäisenä uusimmat kuulumiset! FB: SPjamboree, IG: amerikanjamboree ja jamboree.fi

6  •  PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

Hiipivä Haamu

– juhlakisa hetki het Jo 70 vuotta täyttänyt salapoliisi- ja kaupunkituntemuskilpailu Hiipivä Haamu kisattiin jälleen marraskuun alussa loistavassa säässä. Mutta millainen kisakokemus oli ensimmäistä kertaa Hiippariin osallistuneille ei-vielä-partiolaisille? TEKSTI HANNA HÄRKÖNEN KUVAT HANNA HÄRKÖNEN, AKU SIEKKINEN


Ilmoita joulupukkipalvelu, joulumyyjäiset tai -kuustenmyynti toimistolle

Kisan elokuvapukuteema antoi kisaajille tänä vuonna vapaat kädet luovuuteen.

Onko sinun lippukuntasi järjestämässä joulumyyjäiset, tarjoamassa joulupukkipalveluita tai myymässä joulukuusia? Keräämme tiedot kootusti piirin nettisivuille. Ilmoita siis lippukuntasi joulutapahtuman tai -kampanjan ajankohta ja paikka sähköpostitse Suskille (susanna.oksanen@partio.fi).

Alkuvideota odotettaessa oli tiivis tunnelma.

Jääkiekkoelokuva 95 oli Haagan Eräveikkojen mieleen.

S

pandex-vartio päätti Timanttipartion innostamana lähteä tänä vuonna ensimmäistä kertaa Hiipivään Haamuun. Vartioon kuuluivat partiolainen Hanna Härkönen sekä ei-vieläpartiolaiset Anne Kassimäki ja Sini Keinänen. Kisapäivää edeltänyt ilta venyi hieman pitkäksi, sillä vielä viime hetkillä vartio askarteli kylttiä ja viimeisteli ennakkotehtäviä. Kisa-aamuna kaikki oli kuitenkin valmista, ja joukkue valmiina lähtöön. Asukokonaisuus oli toteutettu Suomi 100 -teeman ja vasta julkaistun Tuntematon Sotilas -elokuvan innoittamina. Materiaalit sotilaspukuihin joukkue sai lainaan Vantaan teatterilta, jossa osa jäsenistä toimii aktiivisesti. ”Jännäähän tämä on, kun en ole ikinä ollut partiotapahtumassa mukana. Olen kyllä nähnyt sekä kuullut kaikkea ja kateellisena vierestä seurannut Hannan harrastusta. On tosi makeeta ottaa osaa tämmöisenä EVP:nä”, Anne kommentoi tunnelmiaan. ”Muakin jännittää. On tosi hauskaa nähdä, miten partiotapahtumat ovat muuttuneet sitten 90-luvun, jolloin olin itse viimeksi mukana toiminnassa”, Sini lisää. Alkuvideon jälkeen vartio suuntasi kohti ensimmäistä rastia Kalliossa. Mutta mitä ihmettä olivat Virsut ja miten erikoisiin naamareihin pukeutuneet hahmot liittyivät tarinaan? Joukkue raportoi kisasta tunnelmia: ”Vielä ollaan vähän pihalla, mutta meillä on suuri luotto siihen, että kyllä tarina aukeaa rasti rastilta. Tärkeää on myös käydä syömässä ja kahvilla päivän aikana.” Kilpailun virallisessa lehdessä, Päivän Pamauksessa, oli muun muassa vinkki rastista Tiedekulmalla. Siellä tarinan juoni sai kuitenkin

vain lisää kiemuroita ympärilleen. ”Siellä mainittiin, että Fazerin kahvilassa oli käyty syömässä mämmipizzaa. No me tietysti ajateltiin, että siellä täytyy olla myös yksi rasti. Olivat hieman ihmeissään, kun me sotilaaksi pukeutuneina kävimme tiedustelemassa, että löytyykö heiltä tällaista herkkua. Ei löytynyt!” Anne nauraa. ”Jotenkin tuntuu, että ainoa liikenneväline, jolla päivän aikana matkasimme, oli ysin ratikka”, kommentoi Sini joukkueen menoa päivän edettyä. ”Tarinasta ei ole enää pienintäkään käsitystä. Miten se silakoita heitellyt tyyppi liittyy tähän? Entä ne kaskelotit?” naiset miettivät yhdessä. Joukkueen oli määrä tulla kello 16 mennessä maaliin. ”Viime hetkille meni. Meille jäi kaksi minuuttia ylimääräistä aikaa”, laskeskeli Sini maalissa. ”Voi apua, olisi ehkä ollut hyvä tehdä vähän aktiivisemmin muistiinpanoja päivän aikana, jotta ei olisi tällaista arvailua nämä lopputehtävät. Ollaan edelleen ihan pihalla. Toisaalta on mahtavaa nähdä, että kaikki ovat niin heittäytyneitä tähän hommaan mukaan. Miten nuo lapset täällä pärjää, jos mekin ollaan ihan ulalla? Vai tajuaako täällä kukaan tätä jutun juonta?” joukkueen jäsenet pohtivat. Tunnelmat päivän päätteeksi olivat väsyneet ja hämmentyneet. ”Täytyy myöntää, että itse pidän enemmän sellaisista tehtävistä, joissa tietää varmasti, että on oikeilla jäljillä. Tässä oltiin kaiken aikaa vähän turhan paljon hukassa”, Sini kommentoi. ”Kiva kokemus ja meillä oli joukkueena todella hauskaa – eikä tarvitse illalla unta odotella tällaisen kävelylenkin jälkeen”, Anne lisää. H

70 vuotta keltä

Vielä ollaan vähän pihalla, mutta meillä on suuri luotto siihen, että kyllä tarina aukeaa rasti rastilta.

Kärkikolmikko on nyt johtokolmikko! LIPPUKUNTAA johtavat jatkossakin lippukunnanjohtaja, pestijohtaja ja ohjelmajohtaja, mutta tästä lähtien trioa kutsutaan valtakunnallisesti johtokolmikoksi! Mikäli et ole vielä ehtinyt kouluttautumaan omaan johtokolmikkopestiisi, kannattaa jo nyt merkata kalenteriin seuraava koko kolmikon yhteinen koulutusviikonloppu 9.–11.3.2018. Silloin paikkana toimii Kiljava ja luvassa on niin inspiroivia keskusteluja kuin käytännön työkaluja lippukunnan arkeen.

Partiolaisten joululaulut 11.12. Tervetuloa laulamaan yhdessä partiolaisten toivotuimpia joululauluja Espoonlahden kirkkoon maanantaina 11.12.2017 kello 18–20! Ota mukaan ystäväsi, perheenjäsenesi ja vaikka koko lippukunnan johtajisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin. Laulujen jälkeen tarjoamme kaikille lämmintä juomaa.

Uusi lippukunta.partio.fi avattu KAIKKI, mitä lippukuntasi tarvitsee, löytyy nyt osoitteesta lippukunta.partio.fi. Sivusto korvaa paperisen lippukuntakansion ja toiminta.partio.fi:n lippukunnille tarkoitetut osuudet. Sivusto on käsikirja lippukuntatoimintaan, ja sieltä löytyvät kaikki lippukunnan perustoiminnan ohjeet, materiaalit ja vinkit.

UKKO2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET järjestää ensi keväänä partiotaitojen talvi-SM-kilpailut Vantaalla Sipoonkorvessa 3.–4.3.2018. Tyttövartiot kilpailevat oranssissa, sinisessä ja ruskeassa sarjassa, poika- ja sekavartiot vihreässä, lilassa, punaisessa ja harmaassa sarjassa. Kilpailun yhteydessä ratkaistaan partiopiirien välinen mestaruus sekä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten talvimestaruudet sarjoittain. Kilpailuun ilmoittaudutaan kilpailuvartioittain Kuksassa 1.12. alkaen: kuksaan.fi/16436. Ilmoittautuminen päättyy 9.2.2018. Lisätietoja: päpa.fi/ukko-2018.

Toimintakalenteri 2018 Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vuoden 2018 toimintakalenteri on nyt julkaistu. Katso tapahtumien ja kurssien päivämäärät ja poimi ne lippukunnan omaan kalenteriin: issuu.com/heppu/docs/toimintakalenteri2018. Ilmoittautuminen vuoden 2018 kursseille alkaa joulukuun alussa. Tarkemmat tapahtuma- ja kurssikuvaukset löytyvät osoitteesta päpa.fi/tapahtumat.

HEPPU 6 / 2017  •  7


Hespartto-iloa tiipii-teltassa 1950-luvulla.

Hespartot retkellä Särkänniemessä vuonna 1924.

Muuttolinnut ovat vaihtaneet nimeään historian saatossa useasti.

1) Millainen lippukunnan historia on ollut? 2) Miten lippukunta on päätynyt siihen, missä nyt on? 3) Mikä lippukuntanne erottaa muista satavuotiaista lippukunnista?

Onnea satavuotiaille! Tänä vuonna Suomen lisäksi kunnioitettavan sadan vuoden iän saavuttaa myös viisi päpalaista lippukuntaa. Heppu haastatteli näistä neljää: Hesparttoa, Helsingin Sinisiä, Muuttolintuja ja Helsingin Metsänkävijöitä. Sata vuotta sitten juuri helsinkiläiset lippukunnat ottivat tehtäväkseen partion valtakunnallisen organisoimisen: perustettiin suomalainen, ruotsalainen ja kaksikielinen vapaa partioryhmä. Sataan vuoteen mahtuu jos jonkinlaista kommellusta, ylä- ja alamäkiä, ja nyt nämä lippukunnat valottavat meille mielenkiintoista historiaansa. TEKSTI METTE HELIN, IIRIS REKOLA, DANIEL WEINTRAUB JA HANNA VEHVILÄINEN KUVAT HESPARTON JA MUUTTOLINTUJEN KUVA-ARKISTOT

8  •  PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY


Hespartto 1. Lippukuntamme nimi Hespartto on lyhenne Suomalaisesta Partiotyttöyhdistyksestä. Vuonna 1918 Hespartto oli maan suurin ja lippukunnassamme perustettiin Suomen ensimmäinen sudenpentulauma, silloiselta nimeltään tonttuvartio. Parikymmentä hesparttoa osallistui ensimmäiselle maailmanleirille Pax Tingille vuonna 1939, josta hesparttojen suomalaisryhmä palasi Saksan kautta laivalla kotiin vain muutama päivä ennen toisen maailmansodan syttymistä. 2. Aluksi Hespartolla ei ollut omaa koloa. Lippukunta eli kiertolaiselämää johtajien kodeissa ja muutaman vuoden tai vuosikymmenen välein vaihtuvissa koloissa keskustan ympäristössä. Toiminta on vuosien saatossa ollut välillä hyvin vaikeaa. Leirejä ei ole ollut välillä sodan vuoksi mahdollista pitää tai kunnollisia kokouksia järjestää tilan uupumisen vuoksi. Hesparton jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana vapaaehtoisina sota-aikana sairaaloissa, järjestöissä ja rintamalla sekä rauhan aikana esimerkiksi vanhustentaloissa ja Punaisessa Ristissä. Vaikka toimiminen on välillä ollut vaikeaa, partiomainen asenne on säilynyt. 3. Lippukuntamme omana juttuna voi mainita vahvan musiikki- ja leikkiperinteen: meillä lauletaan ja paljon. Nykyään järjestämme retket ja leirit aina jollakin teemalla, jonka ympärille ohjelma rakentuu. On ollut Muumi-talvileiri, keskiaikainen kesäleiri, Nälkäpeli-retki ja Harry Potter -sepeli. Korkeasta iästään huolimatta lippukuntamme on rento ja nuorekas. Hespartot kesäleirill

Helsingin Metsänkävijät 1. Oppikoulun opettaja Ilmari ”Isohukka” Vainio perusti lippukuntamme oppilaidensa toiveesta. Sittemmin hän perusti useita muitakin Metsänkävijä-lippukuntia ympäri Suomea. Jotain perustajamme päättäväisyydestä kertoo se, että kun ilmeni tarve lippukunnan omalle marssille, saatiin sen säveltäjäksi itse Sibelius.

ä vuosisadan aluss

a.

Muuttolinnut

2. Vuosisadan aikana muodostuneet perinteet ohjaavat toimintaamme vahvasti, mutta pyrimme pitämään siitä kiinni, että lippukuntaamme johtavat aina nuoret. Tällä tavalla olemme onnistuneet pitämään toimintamme nuorekkaana eikä rikas historiamme toimi kehityksen hidasteena.

1. Lippukunta on perustettu Viipurissa 15.4.1917 nimellä Viipurin Suomalaiset Partiotytöt. Lippukunnan vaiheet ovat varsin mielenkiintoiset. Lippukunnan nimi on muuttunut kaksi kertaa, ensin Viipurin Tyttöpartioksi vuonna 1930 ja Muuttolinnuiksi vuonna 1973. Lippukunta on toiminut neljällä eri paikkakunnalla: ensin Viipurissa, sotien jälkeen Helsingissä ja vähän aikaa sivutoimisesti Lahdessa ja vuodesta 1972 lähtien Espoossa Matinkylässä. Tyttölippukunnasta tuli sekalippukunta vuonna 1982. Usein tasavuosia täyttäessä lippukunta on tehnyt juhlavaelluksen Äkäslompolossa.

3. Painotamme toiminnassamme perinteisiä partiotaitoja ja pyrimme toteuttamaan toimintaamme mahdollisimman runsaasti metsässä. Tykkäämme vaeltaa kesäisin ja talvisin sekä rakentaa mahdottoman kokoisia rakennelmia käyttämällä pelkkiä köytöksiä.

2. Monta kertaa uhkana on ollut toiminnan lakkauttaminen, mutta aina muutaman vahvan johtajan ansiosta lippukunnan tarina on jatkunut. Lippukunnan 100-vuotishistoriikin nimi on Urheasti, rohkeasti 100 vuotta ja se kuvaa mainiosti lippukunnan vaiheita ja ennakkoluulotonta toimintaa.

Jotain perustajamme päättäväisyydestä kertoo se, että kun ilmeni tarve lippukunnan omalle marssille, saatiin sen säveltäjäksi itse Sibelius. Hespartot puuvillaisissa ”sadetakeissa” hakemassa maitoa vuoden 1938 kesäleirillä.

3. Historia on ollut hyvin mielenkiintoinen, koska nimi ja paikkakunnat ovat vaihtuneet. Lippukunnassa ollaan ylpeitä vanhoista viipurilaisista juurista, mutta toimintaa kehitetään rohkeasti ja ollaan mukana partioliikkeen kehityksessä. Ehkä meidät myös erottaa se, että vaikka lippukunta on ollut kauan olemassa, sillä ei ole omaa mökkiä, majaa tai venettä.

Monta kertaa uhkana on ollut toiminnan lakkauttaminen, mutta aina muutaman vahvan johtajan ansiosta lippukunnan tarina on jatkunut.

Helsingin Siniset 1. HeSin perusti suomalaisen partiotoiminnan isä Verneri ”Pöpö” Louhivuori. Ensimmäiset noin 50 vuotta lippukunta toimi aivan keskustassa Kaisaniemessä. Lippukunnan oma kämppä Espoon Saarijärven Saaresta saatiin lahjoituksena Vähäkallion suvulta 85 vuotta sitten. Samainen Vähäkallio lahjoitti piirille Kiljavan hieman myöhemmin. Parhaimmillaan Helsingin Sinisillä oli etäpesäkkeitä aina Töölöä ja Munkkivuorta myöten. 2. Kun keskustasta 1960- ja 1970-lukujen taitteessa loppuivat lapset, siirrettiin toiminta Laajasaloon ja Pukinniemeen. Nyt toisen satavuotiskauden alkaessa HeSi on siirtämässä toimintaansa uudelle kasvavalle alueelle Kruunuvuorenrantaan. Siellä on tarkoitus aloittaa jo keväällä perhepartiotoiminta ja syksyllä perustoiminta. Samalla perinteinen poikalippukunta, jossa kyllä aina on toiminut myös tyttöjä, muuttuu sekalippukunnaksi. 3. Jokainen lippukunta eroaa tietysti muista. Meidät tuntee sloganeista ”Apteekkari elää…” ja ”52”.

HEPPU 6 / 2017  •  9


Piirin isännät auttavat ja palvelevat Nuuksiossa ja Kavalahdessa Isännistö on piirin Nuuksion ja Kavalahden kämppien sekä retkikohteiden käytössä opastava ja auttava piirin toimikunta. Isäntävuoroja tekee vaihtelevasti noin parikymmentä henkilöä, ja mukaan otetaan mieluusti uusia tekijöitä. TEKSTI JENNI FABRITIUS KUVA ATTE KONONEN

”I

säntien ensisijainen tehtävä on isännistövuorojen tekeminen. Jos Kavalahdessa tai Nuuksiossa on viikonloppuna retki, isäntä opastaa ja neuvoo käyttäjiä sekä varmistaa, että paikat pysyvät hyvässä kunnossa”, kertoo isännistön puheenjohtaja Atte Kononen. ”Lisäksi isännät pääsevät kehittämään retkikohteita. Näissä hommissa pääsee oikeasti vaikuttamaan, ja pyrimme yhdessä isäntien kanssa löytämään mielenkiintoisia projekteja, joita toteuttaa”, Kononen jatkaa. Tänä vuonna isännistöä on myös työllistänyt Nuuksion isännänkämpän saneeraus. Isännistössä hommia tehdään luottispohjalta: isäntävuoroista saa korvauksen, mutta korvaus

ohjataan isäntävuoron tehneen henkilön lippukunnalle. Pääisännistöön kuuluu tällä hetkellä viisi jäsentä sekä piirin kiinteistövastaava. He suunnittelevat ja organisoivat isäntien toimintaa. Uusia tekijöitä otetaan mieluusti mukaan toimintaan. ”Jos toiminta kiinnostaa, voi vaikka tulla perjantai-illaksi tai viikonlopuksi mukaan isännistövuoroon katsomaan, mitä kaikkea tehtäviin kuuluu”, Kononen kertoo. Lisäksi kerran vuodessa järjestetään isännistökoulutus, johon osallistuttuaan voi alkaa tehdä itsenäisesti isäntävuoroja. ”Isännistöpestiin lähteminen sopii erinomaisesti myös juuri partion aloittaneille ja nuorempien partiolaisten vanhemmille”, sanoo Kononen.

”Isäntätehtävissä tutustuu partioon matalalla kynnyksellä, ja ne ovat myös erinomaista vaihtelua viikkotoiminnalle.” Ainoa kriteeri isäntävuorojen tekemiselle on 18 vuoden ikä – pesti sopiikin vaeltajille ja aikuisille. Atte Konosen mukaan iso osa pestin ilosta tulee muiden auttamisesta ja omien ideoiden konkreettisesta toteuttamisesta. ”Meidän roolimme on tukea ja mahdollistaa partiotoimintaa. Lisäksi pestissä pääsee tekemään käsillä ja toteuttamaan itseään.” H > Kiinnostuitko isännistön toiminnasta? Ota yhteyttä isännistöön sähköpostitse isannisto@gmail.com ja kysy lisää!

Kliffalle partiotaitoja preppaamaan Haluaisin osata veistää kauniita ja isoja kiehisiä. Tekeleeni ovat kuitenkin aina harvoja sekä ohuita. Irrallisia lastuja syntyy enemmän kuin klapissa kiinni olevia kiehkuroita. Mutta syttyy se tuli lastuillakin, kun yrittää riittävän sitkeästi. Kosteat polttopuut, yöllä sammunut kamiina ja Alfa-keittimen sytyttäminen koleana aamuna leirikeittiössä – näiden kaikkien kanssa olen partiossa taistellut. TEKSTI JOHANNA RAISKIO KUVA SUSANNA OKSANEN

P

artiossa tulee automaattisesti harjoiteltua monia erilaisia taitoja. Me partiolaiset osaamme muun muassa pystyttää teltan, solmia merimiessolmun, nostaa lipun asianmukaisin menoin, valmistaa retkiruokaa, tehdä painesiteen, suunnistaa ja käyttää työkaluja. Nämä kaikki kuuluvat siihen taitokavalkadiin, jota nimitämme partiotaidoiksi. Partion ulkopuolisessa elämässä olen huomannut partion opettaneen paljon muutakin hyödyllistä. Rohkeus tarttua haasteisiin, epäonnistumisten sietäminen, kyky nauraa vastoinkäymisten sattuessa ja hyväksyä toinen omana itsenään ovat perinteisiä partion opettamia taitoja. Entä sitten ryhmätyötaidot, johtamistaidot ja projektien suunnittelu ja toteuttaminen? Tuttuja kaikille partiolaisille, eikö totta? Partiotaidot ovat työkaluja, joiden avulla saadaan aikaan partiomaisia kokemuksia: iltanuotioita, leirirakennelmia, metsäretkiä. Koloilloissa keskitytään taitojen harjoitteluun, mutta tositoimiin päästään vasta metsässä ja leireillä, esimerkiksi ensi kesänä piirileiri Kliffalla. Kliffalla hiotaan partiotaidot huippuunsa, sillä ne tekevät partiosta partion. Älä ole uusavuton, vaan luota itseesi ja tartu toimeen, vaikka et ihan vielä osaisikaan! En ehkä osaa veistää kiehisiä, mutta teen niitä silti, sillä vain tekemällä voin oppia. Ensi kesänä Kliffalla aion etsiä jonkun, joka voisi opettaa minua. Jokaisella meistä on opittavaa toisiltamme ja jokaisella on myös jotain opetettavaa. Jos sinä opetat minulle kiehisten veistelyn salat, minä voin opettaa sinua tekemään paalusolmun, villasukan kantapään tai tikkupullataikinan lettutaikinajauheesta. Kliffalla opimme yhdessä enemmän uutta. H

10  •  PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY


Heppu-lehti

historian pyörteissä Jäsenlehti on ollut iso osa piirin toimintaa ja identiteettiä jo yli 70 vuotta. Millaisia vaiheita nykyhetkeen pääsemiseksi on koettu, ja miltä näyttää lehden tulevaisuus? TEKSTI RASMUS HELANIEMI LÄHTEINÄ ARTIKKELIA VARTEN ON KÄYTETTY VANHOJA HEPPU-LEHTIÄ SEKÄ PIIRIN HISTORIIKKEJA POJAT PARTIOSSA JA HEPUT HELSINGISSÄ.

Hepussa 6/2007 oli juttua mm. juuri avatusta Partioasemasta, uunituoreen partio-ohjelman kokeiluista sekä partioirccauksesta.

1940 Helsingin Partiopoikapiiri HePP koki vakavia tiedotusongelmia 1940-luvulla: piiri oli laajentunut valtavasti Helsingin kasvaessa, ja kattojärjestö SPJ:n tiedotuslehdet ilmestyivät aivan liian harvoin. HePP:n oma lehti ilmestyikin ensi kertaa marraskuussa 1945 nimellä HPPP:n johtajalehti. Samalla piirihallitus julisti lehdelle suuren nimikilpailun, jonka palkintona oli sata markkaa. Nimiehdotuksia tuli lopulta neljä, ja tammikuussa 1946 lehden nimeksi valittiin Heppu. Lehden levikki oli aluksi noin 250 – kaikki piirin partiojohtajat – ja lehti ilmestyi kerran kuussa. Ensimmäisissä lehdissä palstoja täyttivät nykylehtien tapaan mainokset tulevista ja reportaasit menneistä piirin tapahtumista, mutta mukana oli myös paljon mielipidetekstejä. Jatkuvana aiheena oli jo tuolloin tyttöjen ja poikien väliset suhteet partiomaailmassa.

1960 ja 1970 HePP kasvoi jatkuvasti, ja Hepun merkitys sen mukana. Hepun rooli oli paitsi uutisoinnissa ja tiedotuksessa, myös eräänlaisena vuoropuhelun esille tuojana. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien yhteistoiminnan onnistumisesta ohjeistettiin Hepussa 5/1967 seuraavasti: ”Nuorten yhdessäolo tulee olla sellaista, että se tapahtuu kokonaisuudessaan valvotun ohjelman puitteissa. Yksityiseen flirttiin ei yksinkertaisesti saa jäädä aikaa.” 1960- ja 1970-luvuilla piirin jäsenistöä huolettivat varsinkin partion politisoituminen sekä tupakointi. Pitkää keskustelua käytiin muun muassa siitä, pitäisikö Kiljavalla sallia tupakointi, kun kerta kouluissakin oli siihen tarkoitettuja huoneita. Piirihallitus lopulta kehotti partiolaisia olemaan tupakoimatta, ja jopa haastoi Hepussa 3/1964 koko piirin tupakkalakkoon.

1970 Alkuvuodesta 1970 piiri järjesti jäsenistölleen poliittisten nuorisjärjestöjen vaalitentin osoittaakseen aktiivisuuttaan päätöksenteossa. Hepussa 1/1970 kirjoitettiin tentistä seuraavasti: ”Mukana olivat Juha Klemola, joka istui vesihanan kohdalla, Lars Erik Häggman, joka joi kolme pullollista virvoitusjuomaa, Pekka Saarnio, joka kaatoi kivennäisvesipullon Pertti Salolaisen muistiinpanojen päälle, Heta Tuominen, joka ei edustanut nuoria, ja Pekka Korvenheimo. --- Tenttaajien innostuksesta voi päätellä, että tämänkaltaisia tapahtumia tarvittaisiin lisää.” Vuonna 1975 Helsingin Partiopoikapiiri ja tyttöpiirit yhdistyivät. Syntyi Pääkaupunkiseudun Partiolaiset. Kun yhteispiirin toiminta käynnistyi, jäi Heppu elämään. Ensimmäisenä vuonna lehti ilmestyi viisi kertaa.

1980 ja 1990 Vuonna 1980 Hepun ilmestymiskertoja jouduttiin piirin kireän taloustilanteen vuoksi vähentämään. Vasta syksyllä 1990 Hepun vaiheissa tapahtui merkittävä käänne, kun piirille palkattiin päätoiminen tiedottaja, jonka toimenkuvaan Hepun tekeminen kuului. Ensimmäinen tiedottaja oli Ilvesveikko-taustainen Perttu Ijäs. 80- ja 90-luvuilla Hepussa tyypillisiä uutisia olivat muun muassa katsaukset uusiin partiotoimistoihin, sillä piirin toimisto muutti noina vuosina yhteensä viisi kertaa. Vuoden 1991 alussa Heppu alkoi ilmestyä kerran kuukaudessa tabloid-kokoisena.

Tule mukaan päättämään Hepun tulevaisuudesta! 2000-luvulla Heppu on muuttunut yhä modernimpaan suuntaan, ja seuraava askel otetaan pian. Pyydämmekin sinua kertomaan oman mielipiteesi siitä, mihin suuntaan Heppua tulisi viedä. Mene siis osoitteeseen päpa.fi/lukijatutkimus ja vastaa lukijatutkimuksen kysymyksiin. Vastaajille on luvassa palkintoja.

HEPPU 6 / 2017  •  11


HEPPUAnsiomerkkityyny

Palstalla esitellään piirin ansiomerkkejä, joilla lippukunnat voivat kiittää jäseniään.

Ansiomerkkityynyllä kiiltävät Hopeasusi ja Hopeajoutsen TEKSTI KATRI HAHL JA AKSELI MESKANEN KUVA POPPIS SUOMELA

H

opeasusi on perustettu vuonna 1926 yhteiseksi merkiksi erityisen ansioituneille mies- ja naispuolisille johtajille. Se on käytössä myös muissa maissa partiopoikien korkeimpana ansiomerkkinä. Hopeasudesta tuli partiopoikajärjestöjen korkein ansiomerkki vuonna 1935, kun partiotyttöjärjestöt siirtyivät hopeajoutsenten jakoon. Hopeasusi tai hopeajoutsen voidaan myöntää vähintään 15–25 vuoden vastuullisten johtotehtävien jälkeen Suomen Partiolaisissa, piirissä tai lippukunnassa henkilölle, joka on saavuttanut aseman laajalti tunnettuna partiopersoonana. Pitkäaikainen, johdonmukainen yhden osa-alueen ansioituminen esimerkiksi sisutoiminnan, koulutuksen tai kisojen parissa katsotaan myös riittäväksi osoitukseksi vastuullisesta tehtävästä. Saaja on omalla, poikkeuksellisen suurella

panoksella positiivisesti ja rakentavasti vienyt partiotoimintaa eteenpäin ja lisännyt partioliikkeen tunnettuutta. Ansiomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Akseli Meskanen kertoo, että hopeasuden ja hopeajoutsenen hakemista varten kannattaa kerätä pieni työryhmä keräämään tietoa ja laatimaan hakemus huolella. Henkilön ansioista kannattaa kerätä täydellinen lista, jossa tehtäviä on eri vuosikymmeniltä ja eri tason toiminnoista. Perusteluosassa pitäisi pyrkiä kuvailemaan henkilön merkitystä partioliikkeelle monivuotisena toimijana, jonka panos on näkynyt valtakunnallisesti partiotoiminnassa. Tästä voi laatia parin sivun mittaisen kuvailun. Kun itse hakemus ja partiovuodet tehtävineen ovat kasassa, alkaa puoltojen hankinta henkilön omasta piiristä sekä

piireistä, joiden kanssa henkilö on tehnyt eniten yhteistyötä. Tavoitteena on tässä varmistaa ”valtakunnallisen, laajasti tunnetun partiopersoonan” edellytyksien täyttyminen. Kontakteja muihin piireihin tulisi olla ainakin kaksi. Kun puollot ovat kasassa, hakemus lähetetään piirin ansiomerkkitoimikunnalle puollettavaksi ja sitten eteenpäin Suomen Partiolaisten ansiomerkkiryhmälle. Hakemukseen tarvitaan aina myös piirin johdon puolto. Lopulta hakemuksen tekstiä käytetään myös juhlapuheen pohjana. Hopeasusi- ja hopeajoutsenhakemuksia käsitellään neljä kertaa vuodessa. Ansiomerkkitoimikunta kannustaa hakemaan näitä merkkejä rohkeasti, kun vaikuttaa, että henkilöllä alkaa olla merkittäviä ansioita. Ansiomerkkitoimikunta auttaa mielellään hakuun liittyvissä kysymyksissä. H

Info POPPIKSEN KISAVARUSTEVINKIT

SM-kisat tulevat taas! Partiotaitojen talvi-SM-kisa UKKO2018 kisataan ensi keväänä Vantaalla 3.–4.3. Naparetkistään tunnettu Kari ”Poppis” Suomela suosittelee valmistautumaan partiokisoihin hyvin. TEKSTI SUVI KETTUNEN KUVAT AAPO RAINIO

P

artiotaitokisat ovat erinomainen tapa tutustua uusiin ihmisiin ja päästä testaamaan oman ryhmän taitoja käytännössä. Keväällä kyseessä ovat talvikisat, jolloin liikkuminen tapahtuu suksin, jos lumitilanne sen vain sallii. Kisan ilmoittautuminen on auki aina 9.2. saakka osoitteessa päpa.fi/ukko-2018. Partiolainen sekä naparetkeilijänä tunnettu Poppis suosittelee valmistautumaan kisaan tutkimalla ennakkoon varusteluetteloa hyvin. Varusteluettelosta voi miettiä, minkälaisia tehtäviä on tulossa ja mitä voidaan treenata etukäteen. Suomela muistuttaa lukemaan aina tehtävänannon tarkasti ja miettimään mistä tehtävässä annetaan pisteitä. ”Tehtävän voi suorittaa mahdollisimman nopeasti ja ajattelematta, mutta jos pisteitä annetaan siisteydestä ja tarkkuudesta,

12  •  PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

nopeudesta ei ole mitään hyötyä”, Suomela kertoo. ”On myös tärkeää osata erottaa, että milloin täytyy keskittyä ja milloin saa ottaa rennommin. Rasteille odotellessa kuuluu syödä ja seurustella, mutta kun suoritetaan tehtävää, keskitytään siihen täysin. Tehdään yhdessä, tsempataan toisia ja käytetään viimeisetkin minuutit tehokkaasti.” H

On tärkeää osata erottaa, milloin täytyy keskittyä ja milloin saa ottaa rennommin.

Puukko ja saha Kololle voidaan ostaa rautakaupasta muutama halpa puukko ja saha, joita käytetään kisoissa, kun ne ovat uutena teräviä. Muutamien kisojen jälkeen ne voidaan antaa sudareiden käyttöön. Rullamitta Mitta on hyvä olla mukana, vaikka sitä ei lukisi varusteluettelossa. Otsalamppu ja varaparistot Taskulampulla ei tee mitään, sillä käsien täytyy olla käytettävissä. Karttalaukku Laukkuun voi laittaa tehtäväkäskyt ja muut paperit. Laukussa paperit eivät tuhoudu sateella tai ole tallottuna. Kynä jojossa Kynää tarvitaan aina. Ja silloin, kun on kiire, on se aina hukassa. Jojo kiinnitetään huiviin ja kynä sen päähän. Jojo toimii itserullautuvalla narulla. Kynän roikkuessa huivissa se on aina helposti saatavilla. Lämpimät vaatteet Talvikisoissa on tärkeää pitää itsensä lämpimänä. Vanhempien vaatekaapista voi löytyä muutamaa kokoa liian isot monot, joihin mahtuu kerros villasukkia. Villahanskat taas pitävät sormet lämpiminä ja tehtävien suorittaminen hoituu helpommin, kun sormet eivät ole kohmeessa. Taukotakki Ruumiin lämpötila voi vaihdella palelemisesta hikoiluun useamman kerran. Taukotakki on erinomainen tapa pitää itsensä lämpimänä hikoilun jälkeen. Sateenvarjo Sateen yllättäessä sateenvarjon alla on hyvä lukea ja suunnitella tehtäväkäskyä.


lis In Eng

h

World Scout Jamboree 2019 Invites You to Unlock a New World!

Every fourth year the World Scout Jamboree (WSJ) brings together scouts from around the globe to experience new adventures and cultures and to form long-lasting friendships. Over 40 000 scouts from almost 150 nations are expected to gather for the Jamboree in West Virginia, USA, from 22 July to 2 August 2019. TEXT SUSANNA PYÖRRE

A > Interested in becoming a scout or a guide? Please contact our office (09) 8865 1200 or papa.toimisto@partio.fi to hear more about it!

lthough it may seem that the summer of 2019 is still in the distant future, the registration for the Finnish Contingent is already here! The registration for Finnish scouts is open between 26.11.2017–14.2.2018. The Jamboree is by far the most international scouting event in the world. Theme of this Jamboree is “Unlock a New World”. It invites scouts from all over the world to unlock new adventures, new cultures and new friendships. The Jamboree site, the Summit Bechtel Reserve, provides incredible surroundings for adventurous activities: zip lines will be flying participants over the camping site, huge man-made climbing rocks will be available as well as several lakes offering a variety of aquatic activities to keep you entertained. Everything is bigger in America! Before the Jamboree begins the Finnish Contingent organizes a week-long optional tour where participants visit some of the most famous sights of the US East Coast with other Finnish scouts. Would you fancy seeing the New York City?

Funding your trip to the WSJ

Info

Jamborees are rather expensive for participants. Therefore, many Finnish troops who are planning on joining the Jamboree have already started their fundraising projects. If you have not started yet, there is no better moment than now! There are good instructions and printable marketing materials available on the web site of the Finnish Contingent: jamboree.fi/ materiaalit. There are many ways to raise funds: wrapping Christmas presents at local malls, selling your old games, clothes, toys and books at the flea market, providing gardening services or helping local shops with their inventory. Use your imagination! We also recommend that you contact local Lions Club and Rotary members, and any other active societies for financial support. If there are more people travelling to the Jamboree from the same town and area you can collaborate and innovate together! H

For more information about the WSJ2019, prices and registration, visit jamboree.fi and follow the contingent on social media @amerikanjamboree. It is possible to apply for various scholarships for the camp. Details about this can be found at the scout district website at päpa.fi as well as the Finnish Guides and Scouts website at leirimatkalle.partio.fi.

Rakkauden solmussa -juttusarjassa tutustutaan pariskuntiin, joiden tiet ovat kohdanneet partion merkeissä. Tässä numerossa tarinansa pääsevät kertomaan Siiri Kihlström, 25, Sotungin Tuliketuista ja Leo Jäppinen, 31, Korven Koukkaajista. TEKSTI JA KUVA MILA TANNER

1. Miten tapasitte? SIIRI JA LEO: Tapasimme silloisen piirinjohtajan, Anna Munsterhjelmin, syntymäpäiväbileissä.

Hän saa minut tekemään haluamiani juttuja ja rohkaisee siinä, koska en itse ole yhtä aloitteellinen.

5. Mikä on kumppanisi vahvuus partiossa? 2. Kertokaa jokin hyvä yhteinen partiomuisto? SIIRI JA LEO: Teemme yllättävän vähän partiota yhdessä. Seurustelumme alkoi juuri ennen Sarastetta, joten vietimme leirillä paljon aikaa yhdessä. Mieleen tulee erityisesti yhteiset iltakävelyt. Olemme viettäneet laatuaikaa myös SP:n jäsenkokouksissa.

3. Miten yhteinen partioharrastus näkyy arjessanne?

Siiri ja Leo

LEO: PäPan virallisena First Ladynä saan toimia myös piirinjohtajan puheenkirjoittajana ja piirihallituksen tapaamisten emäntänä. Tämän lisäksi Siiri tekee partiojuttuja ”välillä” kotona. SIIRI: Viime kesänä molempien partiomenot menivät täysin ristiin emmekä nähneet yli kuukauteen.

4. Mikä kumppanissasi on parasta? SIIRI: Innostun helposti eri asioista ja olen hyvin menevä. Leo osaa sopivissa määrin kyseenalaistaa ja miettiä realistisesti asioita, mikä tasapainottaa suhdettamme. LEO: Minulla riittää ideoita, mutta Siiri pystyy oikeasti toteuttamaan ja saamaan asioita aikaiseksi.

LEO: Siiri saa asiat tehtyä ja on valmis puuttumaan niihin. Hänellä on rohkeutta puhua suoraan eikä hän mieti liikoja. SIIRI: Leolta löytyy paljon hyviä kehitysideoita siitä, miten partiota ja sen toimintaa voisi kehittää.

6. Mitä hyötyä on siitä, että molemmat ovat partiossa? SIIRI: On hyvä, kun kaikesta voi jutella niiden oikeilla nimillä. Toinen ymmärtää, kuinka vaikeista ja vakavista asioista on välillä kyse. Lisäksi on aina olemassa huone- tai telttakaveri. LEO: Helpottaa jutella asioista, kun toinen tietää niistä. Pystymme analysoimaan yhdessä partiossa kehitettäviä juttuja.

7. Mistä teidät tunnetaan partiossa? Mistä taas ei tunneta? SIIRI JA LEO: Meidät tunnetaan kasvissyöjinä, mutta jos tarjolla on herkullista lihaa, esimerkiksi tartarpihviä tai hirveä, emme kieltäydy. H

HEPPU 6 / 2017  •  13


HEPPUIlmoitukset

kisat • piirin tapahtumat • kurssit • tapahtumakalenteri • syntyneet • vihityt • muut ilmoitukset

Vain ennakkoon sovitut ja DL-päivään mennessä lähetetyt ilmoitukset voidaan varmasti julkaista lehdessä. Lähetä aineisto Hepun taittaja Eevalle: eeva.kangas@partio.fi.

tapahtumakalenteri

2017–18 JOULUKUU 7.12. Kiipeilytys 9-2017 8.12.–10.12. Samoaja28H 12.12. Tervetuloa Partioon -kurssi 12.12. Partiolaisten joululaulut 14.12. EA-kertauskurssi 2/17 15.12.–17.12. Peruskurssi 7/2017, osa 2

TAMMIKUU 3.1.–7.1. Pj-peruskurssi 1/2018 24.1. Tervetuloa partioon -kurssi 25.1. Myllyn kiipeilytys 1/2018 27.1. Cyber 4-KAMP (Partiokannus) 28.1. EA1-kaupunkikurssi HELMIIKUU 2.-4.2. Leikkikurssi 1: Mämmikoura 2.2. Samoajat Gone Wild 5.2. Lippukunnan johtokolmikoiden perehdytys

# PARTIOS T U O C S IO T R A P #

7.2. VOK preppausiltamat 8.2. Veneenohjaajakurssin alkukoe 9.2. EA-kertauskurssi (Partiokannus) 10.–11.2. EA1-kurssi 1-2018 (Partiokannus) 11.2. Lumiveistoskisa (EPT) 20.–24.2. Vinkuli (EPT) 28.2. Johda innostusta -koulutus

FB 22.11.2017: Kliffan joululahjakauppa on nyt auki! Tarjoamme sinulle mahdollisuuden eettiseen joululahjahankintaan! Ostamalla Kliffa-tuotteen joululahjaksi olet mahdollistamassa leirin toteutumista ja 5500 partiolaisen elämystä. Tukemalla nuorten mahdollisuutta harrastaa rakennat kanssamme turvallista pääkaupunkiseutua, jossa lapsilla ja nuorilla on hyvä olla, jossa kannamme ilolla vastuuta yhteisistä asioista ja pidämme huolta toisistamme. #partioscout #päpa #kliffa208 #joululahja #aineetonlahja https://holvi.com/shop/kliffa2018/ IG 7.10.2017: #Repost @huipunvaltaajat Lippukunnan aikuisvartio NINJAprinsessat edusti Hiipparissa! @hhaamu #hiippari17 #hiippari70 #partioscout #huipunvaltaajat #huva #ninjaprinsessat #minions#potatolapatata #banana #alepapyörä #itseilkimys#despicableme

4t NT - 2 h WORL GE D S TIN

WEST VIRGINIA, USA

14  •  PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARTIOLAISET RY

2019

GINIA, USA VIR ST

22.7.-2.8.

*

BOREE 2 0 1 9JAM UT W E CO

WORLD SCOUT JAMBOREE

S CO U T

TW 20.11.: Lauantaiaamuna elämänsä ensimmäiselle partioleirille upouudella metrolla. @lansimetro#länsimetro #partioscout https://yle.fi/uutiset/3-9937728

MITÄ SINUN LIPPUKUNNASSASI ON TAPAHTUNUT VIIME AIKOINA? Lähetä Hepun toimitukselle kuva ja lyhyt teksti osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi

24th

PARTIO # T U O C S IO T R A CO U T # P

> Kaikki tapahtumat löytyvät piirin nettisivuilta www.päpa.fi

FINNIS HC ON

?

15.12.–17.12. Peruskurssi 8/2017, osa 2

Muista Hepun seuraavat DL-päivät: juttuideoiden DL 29.11.2017 ja aineiston DL 4.1.2018.

HEPUN TOIMITUS OTTAA MIELELLÄÄN PALAUTETTA VASTAAN. Lähetä terveisesi päätoimittajille: joona.aaltonen@partio.fi ja rasmus.helaniemi@partio.fi

MYÖNNETYT PARTIOJOHTAJAVALTAKIRJAT Sanna Ahonen Eveliina Alonen Visa Blad Minttu Haapanen Jaakko Hassinen Juuso Heikkilä Ella Huolman Ronja Inkovaara Lauri Jahkola Lari Jyrämä Johanna Kalliala Kiia Kaukonen Vilja Kauntola Nea Kettunen Netta Kortelainen Jaakko Kuisma Anna Kunnas Lilli Laine Johannes Lares Mikko Leväniemi Ada Lindroos Meri Mikkola Helmi Palokorpi Siiri Perämaa Nina Pitkänen Ilmari Pyykkö Esko Raikunen Iida Reinikainen Aleksi Rintanen Kalle Saarinen Henri Salmi Lotta Salmi Emma Saukkoriipi Tuomas Tolvanen Elina Tuominen Teemu Vahanka Helka Walldén Joonas Wallman Lauri Varsala Vili Viita Eetu Voutilainen Pekka Vuorenlehto

Kulman Kiertäjät ry Tikkurilan Siniset ry Kulosaaren Meripartio Lauttasaaren Luotsitytöt ry Mankkaan Eräsudet Mankkaan Eräsudet Helsingin Eräkaverit Toimen Tytöt ry Haagan Eräveikot Jeanne d’Arc ry Navigatores Kuksat ry Erämetsot Vartiovuoren Tytöt ry Saharan Sissit Nuuksion Eräkarhut ry Käpytytöt ry Vartiovuoren Tytöt ry Laajasalon Siniset ry Sipoonkorven Haltiat ry Helsingin Metsänkävijät Saharan Sissit Helsingin Metsänkävijät Kelotytöt Tammisalon Metsänkävijät Haagan Eräveikot Maahiset ry Suvelan Samoojat Kaskipartio Haagan Eräveikot Vuoren Valppaat Karhunvartijat ry Espoon Metsänkävijät Timanttipartio Vuosaaren Vesipääskyt ry Koskenhaltiat ry Käpytytöt ry Kuksat ry Kaskipartio Haagan Eräveikot Kuksat ry Otavaeltajat ry


Haemme yhteensä noin 150 kesätyöntekijää leiriohjaajiksi, keittiöön, huoltoon, ensiapuun, mediaan ja muihin leirin tehtäviin.

Partiolaisten päiväleirit pääkaupunkiseudulla Kiljavan Leirikesä Hyvinkäällä Töihin voivat hakea yli 15-vuotiaat nuoret sekä aikuiset. Tutustu avoimiin työtehtäviin ja katso lisätiedot meidän netissä:

Leirikesä ry Töölönkatu 55, 00250 Helsinki (09) 8865 1280 toimisto@leiri.fi - www.leiri.fi

HEPPU 6 / 2017  •  15


a u l u o j a a v a t L o is toivottaa Heppu! Hepun toimitus toivottaa lukijoilleen hyvää joulua tällä kertaa eri murteilla. Tunnistatko sinä, mistä murteista on kyse? Oikeat vastaukset löytyvät sivun alalaidasta. TEKSTI JANNE HEISKANEN, EMMA HIRSIMÄKI, SUVI TAKALA, ANNAKAISA TIKKINEN, PANU RÄSÄNEN KUVITUS SAANA OTT

A.

Ootteko työ huomannu, että joulu lähestyy aika

vauhilla? Muista ottaa ite jouluna rennosti ja veä

kinkku höstäröimättä uuniin, muuten saattaa käet

palaa! Mie toivon myös lumista säätä, ettei saa pelkkää vettä. Myö nähään taas ens vuonna, siispä oikein lystiä joulua!

B.

Leppoosaa joulun orotusta ja oikeen komiaa joulua

kaikille Hepun lukijoolle! Itte orotan jo äireen teke-

mää punajuurilooraa, mutta kyllä tämän partiolaaasen syräntä lämmittää eniten joulussa tärkiät ihimiset ja yhyressäolo!

C.

Son taasen yhtä koska joulu! Ei mene enhää

kauaakhaan, ko jo avathaan adventtikalenterin

viimistä luukkua. Tässä häätyy itte kukasenki ruveta pitähmään huolta, ette ossaa olla ihmisiksi – tontut

on poka lähtehneet liikheele. Meilon lunta jo hyvästi

polhveen asti. Eikhään sitä pian aikaa satele jouluksi Helsinkhiinki, jos hyvin käypi. Rohki hyät ja hilpeät joulunajat teile kaikile!

D.

Raohalist joulu ja luanikast uut vuat!

E.

Hyvvee jouluva kaekille sukulaesille ja ystäville. Muistakee syyvvä, röhnöttee ja olla öllöttee.

A=Karjalan murre B=Pohjanmaan murre C=Lapin (Kolarin) murre D=Rauman murre E=Kuopion murre


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.