H 2/15

Page 1

2.15

2015

HELSINKI

PRIDE _ 22.-28.6. TULE MUKAAN HYVÄN MIELEN TAPAHTUMAAN, LUE S.46

08 22

VILLE NIINISTÖ

HELSINKI PRIDEN SUOJELIJA

GAYPLAYSSA

TULLAAN KAAPISTA NELJÄSTI

26 60

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS

PUUT TUU TRANSPROSESSISTA

PARATIISISAARI JAMAIKA

EI OLE PARATIISI KAIKILLE



www.barefootwine.com facebook.com/barefootwine

Available in Alko stores

www.bpf-finland.fi

ÂƠ 2015 Barefoot Cellars, Modesto, CA. All Rights Reserved. I 404 BFC 017 1443

OUT AND PROUD FOR OVER 25 YEARS!


SISÄLTÖ 2/2015 10

VILLE NIINISTÖ SUOJELIJA HELSINKI PRIDE 2015

PAULA NORONEN INSPIRAATIO

20

ANT TI PIKKANEN KOLUMNI

12

ANDRÉE N. COOLIGAN AMBASSADOR OF CANADA PUHEENVUORO

52

51

LAKIMUUTOS TOI HOMOT KAAPISTA KANSIIN

TCT KÄÄNSI SYRJINNÄN VOITOKSI

60

22

JAMAIKAN MACHOKULT TUURI EI ANNA TILAA VÄHEMMISTÖILLE

GAYPLAY KERTOO TOSITARINOITA ULOSTULOSTA

MELISSA HANHIROVA (kannen kuva)

38 MERCEDES BENTSON MUSIIKKI RIKKOO SUKUPUOLIROOLEJA

_ 4_

Melissa Hanhirova on mielikuvituksekas ja empaattinen valokuvaaja, joka nauttii henkilökuvauksesta. ”Haluan etsiĂ€ kameran kautta kaikista ihmisistĂ€ ja asioista jotain kaunista ja mielenkiintoista. Mottoni on ’jokainen on valokuvan arvoinen’.”


26 SISÄLTÖ

JUUDAS KANNISTON MIELESTÄ NYKYINEN SUKUPUOLENKORJAUSPROSESSI KESKIT TYY STEREOTYPIOIHIN KAHDESTA SUKUPUOLESTA.

8 HELSINKI PRIDEN SUOJELIJA VILLE NIINISTÖ: KAIKKI LAINSÄÄDÄNTÖ YHDENVERTAISEKSI 10 INSPIRAATIO: PAULA NORONEN 12 PUHEENVUORO: ANDRÉE N. COOLIGAN, AMBASSADOR OF CANADA 14 VUODEN PRIDETUOT TEET: ANNA YHDENVERTAISUUDEN NÄKYÄ 20 KOLUMNI: ANT TI PIKKANEN 22 GAYPLAY: MONOLOGEJA MINUUDESTA 26 ARVIOITAVANA SUKUPUOLI 32 KOLUMNI: KAROLIINA SEPPÄLÄ 34 TERVETULOA HESETAAN 36 PUHEENVUORO: ANNI PASANEN, HESETAN PUHEENJOHTAJA 37 ELOKUVA: CABARET 38 MERCEDES BENTSO: MONEN TULEN VÄLISSÄ 40 YHDENVERTAISUUSKÄYTÄNNÖT OVAT YRITYSMAAILMAN TULEVAISUUT TA 42 PUHEENVUORO: TOBIAS LARSSON 44 PUHEENVUORO: AARO HORSMA, HESETAN SUUNNIT TELIJA 45 NUORTEN PRIDE 46 HELSINKI PRIDEN TUOT TAJA: PRIDE KOSKET TAA KAIKKIA 47 TULE MUKAAN PRIDEKULKUEESEEN 48 PUISTOJUHLA: PRIDE PALAA MEREN ÄÄREEN! 52 SEKSUAALIVÄHEMMMISTÖT KAAPISTA KIRJOIHIN 56 KOLUMNI: EVA ISAKSSON 58 SINUIKSI: KAAPIN PAIKKA 60 KIRJEKAVERI: JAMAIKA

_ 5_


H:N TEKIJÄTIIMI TOIVOTTAA

AURINKOISTA KESÄÄ JA ANTOISAA PRIDE-VIIKKOA!

Tapaamme jÀlleen marraskuussa.

KUVA: ALEJANDRO LORENZO

T E K I J ÄT PÄÄTOIMIT TAJA:

Minna Kortesmaa paatoimittaja@heseta.fi TOIMITUSSIHTEERI

Katja Sahlstedt GRAAFIKKO

Risto Haapiainen KANNEN KUVA

Melissa Hanhirova

KIRJOIT TAJAT

KUVAAJAT

Ella Airas-Salminen, Andrée N. Cooligan, Aaro Horsma, Eva Isaksson, Tobias Larsson, Riikka Minkkinen, Anni Pasanen, Eveliina Salomaa, Aija Salovaara, Karoliina SeppÀlÀ, Kaisu Tervonen, Antti Pikkanen, Katja Sahlstedt, Tiina Vanhanen, Jukka Vuorio, Mikko VÀisÀnen, Mikko Carlson

Ikko Alaska, Melissa Hanhirova, Ville Lehvonen, Maarit Mustonen

ILMOITUSMYYNTI Meri Jaakola, Salli Kivirinta, Janna Martikainen, JULKAISIJA

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI

HeSeta ry Tallberginkatu 1 C PL 168, (4 krs) 00180 Helsinki

MYYNTIVASTAAVA

toimitus@heseta.fi

TALOUS

Saija TyyskÀ

Eveliina Salomaa

YHTEYSTIEDOT:

Sofia Saks

KiitÀmme lÀmpimÀsti kaikkia lehden tekoon osallistuneita. _ 6_

PAINET TU

Gravity, Helsinki ISSN 2342-3013 (Painettu) ISSN 2342-3021 (Verkkojulkaisu) Verkkojulkaisu: www.issuu.com/helsinkipride Verkkosivut: www.h-lehti.fi H on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jÀsen.


Are you PrEPed? -KESKUSTELU

SEKSIPERTIT Pride puistojuhlaSSA

Tiistai 23.6. klo 17–19

Lauantai 27.6. klo 14–17

Avoin keskustelutilaisuus hiv-tartuntaa ehkÀisevÀstÀ lÀÀkityksestÀ (PrEP). PitÀisikö lÀÀkkeiden olla kaikkein saatavilla? Tilaisuus on kaikille avoin @ Kaupunkiverstas, Lasipalatsi 2. krs. Mannerheimintie 22-24

✘ Tule tapaamaan SeksiPertit infoteltalle! ✘ Hiv-testaus, liikkuva yksikkö. Ensisijaisesti miehille,

joilla on seksiÀ miesten kanssa. Huom! Ei pikatesti. VerinÀyte sormenpÀÀstÀ. Testivastaukset saa ma 29.6.

FUCKSHOP-KOULUTUS

Hiv-pikatestaus @ Sauna VOGUE

Keskiviikko 24.6. klo 17–20

Sunnuntai 28.6. klo 19–22

Koulutus anaaliseksin monipuolisuudesta, nautinnollisuudesta ja turvallisuudesta. Maksuton ja sisÀltÀÀ kahvitarjoilun. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, tilaisuus on kaikille avoin @ WHS Teatteri Union, Siltavuorenranta 18

Liikkuva yksikkö @ Sauna Vogue, Sturenkatu 27, takapiha. Miehille, joilla on seksiÀ miesten kanssa.

Hiv-pikatestaus @ TUKIKESKUS Torstai 25.6. klo 14–18 Seksuaali- ja sukupuolivĂ€hemmistöille ilman ajanvarausta @ Hiv-tukikeskus, Unioninkatu 45K

Hiv-pikatestaus Perjantai 26.6. ✘ Hiv-tukikeskus, klo 14–18 Unioninkatu 45K. Seksuaali- ja sukupuolivĂ€hemmistöille ilman ajanvarausta.

✘ Liikkuva yksikkö klo 19–22 Miehille, joilla on seksiĂ€ miesten kanssa, katso testauspaikka netistĂ€: miestenkesken.fi

MeillÀ kaikilla on hiv-status.

TiedÀtkö omasi?


SUOJELIJA


Kaikki lainsÀÀdĂ€ntö yhdenvertaiseksi Helsinki Priden suojelija Ville Niinistö on itsekin innokas Pride-kĂ€vijĂ€. KATJA SAHLSTEDT kuva Ville Lehvonen VIHREIDEN PUHEENJOHTAJA VILLE NIINISTÖ on onnellinen roolistaan Helsinki Priden vuoden 2015 suojelijana. HĂ€n on osallistunut sekĂ€ Helsingin ettĂ€ Tukholman pride-tapahtumiin useana vuonna ja ilolla seurannut tapahtumien kasvua suuriksi kansanjuhliksi. Ihmisoikeudet ovat suojelijan sydĂ€ntĂ€ lĂ€hellĂ€. Juuri niiden kautta hĂ€n alunperin kiinnostui politiikasta. – EnsimmĂ€inen herĂ€tykseni politiikkaan oli, kun teini-ikĂ€isenĂ€ tajusin EtelĂ€-Afrikan apartheid-hallinnon karmeuden. Niinistön mukaan ihmisarvoon kuuluu tĂ€ysimÀÀrĂ€inen oikeus olla oma itsensĂ€. TĂ€ssĂ€ hĂ€n korostaa sekĂ€ pÀÀttĂ€jien ettĂ€ kaikkien aikuisten vastuuta. Jokaisella sanalla ja teolla pitĂ€isi puolustaa avointa ja suvaitsevaista Suomea. – Silloin tĂ€mĂ€ maa on paras paikka kasvaa kaikille nuorille, jotka pohtivat omaa tulevaisuuttaan ja identiteettiÀÀn. PÀÀttĂ€jiltĂ€ Niinistö odottaa seksuaali- ja sukupuolivĂ€hemmistöjen oikeuksien pĂ€ivittĂ€mistĂ€ yhdenvertaisiksi kaikessa lainsÀÀdĂ€nnössĂ€ ja julkisissa palveluissa. Yksi ajankohtaisimmista asioista on translain uudistus siten, ettĂ€ se kunnioittaisi ihmisoikeuksia. YHDEN OIKEUDET EIVÄT OLE TOISELTA POIS Niinistö haluaisi hallitukselta hlbti-toimintaohjelman. Siihen koottaisiin yhteiskunnan eri osa-alueilta kaikki sellaiset toimenpiteet, joita tarvitaan, jotta seksuaali- ja sukupuolivĂ€hemmistöjen yhdenvertaisuus toteutuu.

Translain lisĂ€ksi uudistusta kaipaisivat muun muassa Ă€itiyslaki ja perhevapaat. Palveluista korjattavaa on erityisesti vanhuspalveluissa, joissa asiakkaiden seksuaalista suuntautumista ja sukupuolen moninaisuutta ei vielĂ€ huomioida. Tulevalta hallituskaudelta Niinistö toivoo myös kohennuksia naisiin kohdistuvan vĂ€kivallan vastaiseen työhön. Tarvitaan lisÀÀ turvakoteja, enemmĂ€n rahaa ja parempia palveluita. Myös viime kaudella ratkaisematta jÀÀneet paperittomien terveydenhoito sekĂ€ alaikĂ€isten turvapaikanhakijoiden sĂ€ilöönottokielto pitĂ€isi toteuttaa. – Toivon, ettĂ€ hallitus panostaa ihmisoikeuksien edistĂ€miseen laatimalla kansallisen perus- ja ihmisoikeusohjelman, kuten edellinen eduskunta ja hallituksen ihmisoikeusselonteko edellytti. NiinistöÀ huolettaa nykyinen poliittinen ilmapiiri, jossa eri vĂ€estöryhmien oikeuksia asetetaan vastakkain. – Ei se niin mene. Kun Suomi kunnioittaa jokaisen ihmisen ihmisoikeuksia, pĂ€rjÀÀmme kaikki paremmin. KansainvĂ€linen, suvaitsevainen ja reilu työelĂ€mĂ€ menestyy myös taloudellisesti parhaiten ja silloin luodaan työtĂ€ enemmĂ€n kaikille. HYVINVOINTI ON YHTEISTÄ Yhteiskunnan pitĂ€isi Niinistön mukaan tukea ihmisten tarvetta löytÀÀ oma juttunsa ja itsetuntonsa. Jokaisen tulisi voida kokea hyvĂ€ksyntÀÀ ja saada yhteiskunnalta tukea eri elĂ€mĂ€ntilanteisiin. – Jokainen meistĂ€ tarvitsee tunnustuksen

omalle identiteetilleen ja mahdollisuuksia toimia tĂ€ysivaltaisena yhteiskunnan jĂ€senenĂ€ ilman pelkoa syrjinnĂ€stĂ€. Hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa muihin. Moninaisuutta pitĂ€isi Niinistön mukaan tehdĂ€ nĂ€kyvĂ€mmĂ€ksi harrastuksissa, palveluissa, työpaikoilla ja kouluissa. Helsinki Pride on Niinistölle tĂ€rkeĂ€ paitsi ihmisoikeustasolla, myös henkilökohtaisesti. HĂ€nen omassa ystĂ€vĂ€piirissÀÀn on seksuaalija sukupuolivĂ€hemmistöihin kuuluvia. – Siksikin viime joulukuun Tahdon-ÀÀnestys oli yksi suurista onnen hetkistĂ€ni politiikassa. Merkkipaalun jĂ€lkeen työ jatkuu – niin eduskunnassa kuin sen ulkopuolella. – On tĂ€rkeÀÀ, ettĂ€ nĂ€ytĂ€mme myös kaduilla, ettĂ€ Suomi kuuluu kaikille.

VILLE NIINISTÖ ‱ Syntynyt Turussa vuonna 1976 ‱ Valtiotieteen maisteri ‱ Kansanedustaja vuodesta 2007 ‱ Vihreiden puheenjohtaja vuodesta 2011 ‱ YmpĂ€ristöministeri vuosina 2011-2014 ‱ Harrastaa luonnossa liikkumista, ruuanlaittoa ja jalkapalloa.

_9_


INSPIRAATIO

CV PAULA NORONEN RADIOJUONTAJA mm. Radiomafia KOLUMNISTI Helsingin Sanomat TELEVISIOESIINTYJÄ HyvĂ€t ja huonot

uutiset, Suoraa huutoa KÄSIKIRJOIT TAJA mm. MeidĂ€n hÀÀt, Euroviisut KIRJAILIJA mm. Supermarsu, KyllĂ€ Sartsa osaa NUORTEN PRIDE 2015 -KUMMI KIRJOITTAA PARHAILLAAN uutta

lastenkirjaa ja tekee elokuvakÀsikirjoitusta sekÀ HyviÀ ja huonoja uutisia.

PA U L A N O R O N E N ELLA AIRAS-SALMINEN kuva Ikko Alaska

”TYKKÄSIN KOULUSSA ainekirjoituksesta, kunnes lukiossa tulivat vastaan aineistoaineet ja kielioppi. Lannistuin ja jĂ€tin kirjoittamisen vuosiksi. Pieni innostus jĂ€i kuitenkin kytemÀÀn. EnsimmĂ€inen kosketukseni mediaan oli työharjoittelu Radio RexillĂ€ Joensuussa. JĂ€nnitti ihan hirveĂ€sti, kun kĂ€velin sisÀÀn kysymÀÀn töitĂ€. EnsimmĂ€inen varsinainen työpaikkani oli Radiomafiassa. Pian keksin hahmoni Tarja Kulhon, joka herĂ€tti kuulijoiden huomion. Halusin tehdĂ€ epĂ€radiomaisen ohjelman, jossa pÀÀosassa olisi tylsĂ€, mutta sitĂ€ kautta humoristinen hahmo. Kolmekymppisen korsolaisen perheenĂ€idin kautta tajusin, ettĂ€ voin tehdĂ€ omaa, erilaista juttua.

_10_

Kulhoa radiosta kuunnellut ja sitĂ€ fanittanut kustantaja soitti ja pyysi minulta lastenkirjan. ”Ai jonkun helvetin tylsĂ€n ja arkisen vai”, kysyin nauraen. SiitĂ€ syntyi Supermarsu-kirjasarja. PeruselĂ€mĂ€ eli arki inspiroi minua enemmĂ€n kuin mikÀÀn muu. HerÀÀmme aamulla aikaisin silloin, kun lapset pÀÀttĂ€vĂ€t, syömme aamupalaa, vien lapset pĂ€ivĂ€kotiin ja lĂ€hden joko kirjoittamaan tai työtapaamiseen. TyöpĂ€ivĂ€n jĂ€lkeen haemme lapset kotiin ja syömme. Arki on vĂ€lillĂ€ hyvÀÀ, vĂ€lillĂ€ raskasta ja hektistĂ€ – kotona ei lepĂ€illĂ€. Arki on silti kaikki. En nĂ€e tĂ€tĂ€ maailmaa muulla tavalla. Arki on omalla tavallaan tavattoman moniulotteista ja hauskaa. Arjen tunnistavat kaikki. Jos ihmiset eivĂ€t tunnista

ilmiötĂ€, se ei myöskÀÀn naurata. En usko inspiroitumiseen. Toki kirjoittamisen flow’hun voi pÀÀstĂ€, mutta en voi miettiĂ€, onko nyt sopiva fiilis. Teen hommia, koska niille on deadline. Jos odottaisin inspiraatiota, työt eivĂ€t valmistuisi koskaan. Inspiraatiota voi kuitenkin hakea. Menen usein työskentelemÀÀn kahviloihin. SiellĂ€ on hyvĂ€ hĂ€linĂ€, ja voin tarkkailla ihmisiĂ€ ja heidĂ€n vĂ€lisiÀÀn jĂ€nnitteitĂ€. Luen lehtiĂ€ ja seuraan ilmiöitĂ€. Kirjoitusvaiheessa tarvitaan vain vahvat selkĂ€lihakset. Kirjoitan 20 minuutin sykleissĂ€ ja pidĂ€n vĂ€lissĂ€ parin minuutin breikin. Kirjoitan aina pĂ€ivisin, en koskaan iltaisin. Vapaa-aikaakin pitÀÀ olla tai aivoissa ei synny mitÀÀn.”


RMKiasmaPride.indd 1

7.5.2015 10:33:33

HyvÀn elÀmÀn evÀitÀ. Fiksuja valintoja hyvinvointisi tueksi, helposti ja herkullisesti.

Luomuruokaa,

superfoodeja, terveystuotteita, luonnonkosmetiikkaa TÀllÀ kupongilla myymÀlöistÀmme

Kaikki tuotteet (normaalihintaiset)

- 10 % Tarjouksen saat 31.7. asti myös Ruohonjuuren verkkokaupasta

alennuskoodilla MFSMQ2HP

_11_


PUHEENVUORO

A N D R É E N . C O O L I GA N Ambassador of Canada Helsinki

CANADA IS DEEPLY CONCERNED OF SIGNIFICANT HUMAN RIGHTS ABUSES WORLDWIDE.

Canada’s Continued Commitment to Human Rights

C

anada is a country built on common

values of equality, openness, and tolerance. A country which has over the centuries welcomed people with diverse origins, religions, and beliefs, and where more than 200 languages are spoken today as mother tongues, Canada has developed into being one of world’s wealthiest nations with a dynamic economy, and a world leader in S&T. The diversity of ethnic backgrounds, religions, and sexual orientations is a natural part of Canadian society today, as well as a factor behind its success.

Gay sex was decriminalized in Canada in May 1969. Two years earlier, the then Minister of Justice Pierre Trudeau had said his famous words “there is no place for the state in the bedrooms of the nation”, showing the way for acceptance of Lesbian, Gay, Bi-sexual and Transgender (LGBT) individuals in the society. Over 35 years later, in July 2005, Canada became the fourth country worldwide to legalize same-sex marriage. Canada has a long history in promoting the values of human rights and fundamental

_1 2 _

freedoms on the global stage. In recent years, Canadian Embassies around the world, in countries such as Brazil, Burma, Poland, Turkey, and the Pacific Island countries, have organized projects and events to support human rights of LGBT individuals. Today, Canada is proud of its achievements in this area, but, at the same time, deeply concerned of significant human rights abuses to which sexual minorities are still subjected worldwide. Today, approximately 80 countries around the world criminalize homosexuality or have laws in place that have the intended effect of limiting human rights of a targeted group. Canada will continue to urge these nations to review this regressive legislation. The former Minister of Foreign Affairs John Baird said “The criminalization of homosexuality is an incitement to intolerance, which breeds hate and, in turn, violence. Canada remains committed to standing up for the human rights of all individuals.” In February 2014, Minister Baird wrote to his Russian counterpart to express

Canada’s concerns about recently passed legislation against LGBT rights in Russia, and to encourage the country to extend full human rights protections to all its citizens and foreign visitors. In an era when engagement on human rights issues only becomes more persistent in North-Eastern Europe, the Embassy of Canada in Finland is particularly pleased to take part in Pride celebrations in Helsinki. We are proud to take a leading role by having the first national float, and sharing it with the Embassy of the United States and the Finnish Ministry for Foreign Affairs. We are also grateful to Mr. Bob Christie for the opportunity to screen his documentary Beyond Gay: Politics of Pride as a part of the festival program. The first Canadian Gay Pride Day was organized in Toronto only 30 years ago, in 1985, amid the gay community’s struggle for social acceptance. Today, LGBT individuals in Toronto as well as in Helsinki are free to express themselves, as they should be everywhere in the world.


LIANNE LA HAVAS (UK)

PET SHOP BOYS (UK)

Beck (US) Pet Shop Boys (UK) Major Lazer (US) Florence + The Machine (UK) RĂłisĂ­n Murphy (IE) CHIC featuring Nile Rodgers (US) + paljon muita...

89-169 € lippupalvelu.fi

BECK

Liput (US)

RÓISÍN MURPHY (IE)

La 15.8.

Pe 14.8.

K-18

flowfestival.com facebook.com/flowfestival

Su 16.8.

La 15.8.

Alt-J (UK) Belle and Sebastian (UK) The War On Drugs (US) Tove Lo (SE) Future Islands (US) Years & Years (UK) Tiga (live) (CA) Shamir (US) Run The Jewels (US) + paljon muita...


ANNA YHDENVERTAISUUDEN NÄKYÄ KesĂ€n Pride-tuotteet ovat raikkaan mintunvihreitĂ€, ajattoman mustavalkoisia ja tietysti klassisen sateenkaarenkirjavia. kuvat: Melissa Hanhirova kuvaussuunnittelu: Veera Pasanen kuvauspaikka: Flamingo Spa


Kangaskassi minttu 10 € (jĂ€senhinta 8 €)

Rintanappi 4 kpl 5 €

Unisex t-paita minttu S–XL 15 € (jĂ€senhinta 13 €)

Kangaskassi luonnonvalkoinen 10 € (jĂ€senhinta 8 €)

_ 1 5_


Pridelippu pieni 8 €

Pridelippu iso 15 €

Salikassi musta 12 € (jĂ€senhinta 10 €) _1 6_

Unisex hihaton valkoinen S–XL 15 € (jĂ€senhinta 13 €)


Unisex musta college S–XL 25 € (jĂ€senhinta 22 €)

UHANA DESIGN -korvakorut Rainbow-pisarat 35 €

Unisex hihaton musta S–XL 15€ (jĂ€senhinta 13€)

_17_


Unisex t-paita musta XS–XL 15 € (jĂ€senhinta 13 €)


HELSINKI PRIDEN INFO on Pride-vĂ€en keskeisin kohtaamispaikka koko viikon ajan. Infosta löytyvĂ€t viikon tapahtumat, pÀÀsyliput sekĂ€ viralliset Pride-tuotteet. Avoinna 22.–28.6., ma-pe 11–19, su 12–14, lauantaina Puistojuhlassa 14-18. Lasipalatsin nĂ€yttelytila, Mannerheimintie 22–24. Pride-tuotteet löytyvĂ€t myös verkkokaupasta osoitteesta holvi.com/shop/helsinkiprideverkkokauppa. Huomioithan, ettĂ€ verkkokaupan hinnat poikkeavat Pride-infon hinnoista. JĂ€senhinnat Setan jĂ€senjĂ€rjestöjen korteilla.


KOLUMNI

ANTTI PIKKANEN

KUVA: JUSSI SÄRKILAHTI

Kirjoittaja on Ylioppilaslehden pÀÀtoimittaja, joka haluaa Prideen lisÀÀ heteroja homoilemaan.

SORI HETEROT, ELÄMÄNNE NÄYTTI NIIN TYLSÄLTÄ, ETTEN HALUNNUT ELÄÄ SITÄ.

Seksuaalinen suuntautuminen voi olla valinta

K

aikenlaisissa virallisten totuuksien kirjoissa lukee seksuaalivÀhemmistöjen kohdalla yksi ja sama mantra: seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta. TÀstÀ on tullut virallinen totuus myös seksuaalivÀhemmistöille itselleen. Mantra onkin ollut hyvÀ politiikan tekemisen vÀline, koska sen avulla on saatu lakeja ja siten yleisiÀ asenteita muutettua sellaisiksi, ettÀ yhÀ useampi saa yhteiskunnassa tÀysivaltaiset oikeudet ja pÀÀsee elÀmÀÀn elÀmÀÀnsÀ. (Ja siten osallistumaan myös yhteiskunnan rahoittamiseen, jos asiaa haluaa katsoa siitÀ kulmasta.) Mantraa kuitenkin seuraa jatkokysymys: jos homous ei ole valinta, niin mistÀ se sitten johtuu? Ja kas, tÀssÀ on Dean Hamer, tutkija, joka on pitkÀÀn etsinyt homouden aiheuttavaa geeniÀ, ja joku vielÀ ihan tosissaan on niitÀ tutkimuksia rahoittanut. Mutta hyvÀ Hamer, kysymyksenne on typerÀ, ja sen esittÀmisestÀ pitÀisi pÀÀstÀ eroon. Usein kun sanomme, ettÀ seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, tulemme samalla sanoneeksi, ettÀ homot ovat ihan

_20_

okei, koska he eivÀt voi tehdÀ asialle yhtÀÀn mitÀÀn. Siksi joka kerta, kun joku perustelee seksuaalista suuntautumistani aivokurkiaisen paksuudella tai homoperÀisillÀ yhteyksillÀ Xq28-kromosomissa, minusta tuntuu kuin olisin lÀÀkÀrin vastaanotolla ja lÀÀkÀri pyytÀmÀttÀ ja yllÀttÀen tekisi rektaalitutkimuksen. NöyryytetyltÀ. On sinÀnsÀ tÀysin toissijaista, millÀ seksuaalista suuntautumista tai valtavirrasta eroavaa sukupuoli-identiteettiÀ perustellaan. Oleellista on se, ettÀ haluamme edelleen kuulla nÀihin asioihin jonkin syyn. Se on toki aivan inhimillistÀ. Kaikki on aina hyvÀksytympÀÀ ja ymmÀrrettÀvÀmpÀÀ, kun se perustellaan tieteellÀ, ja mielellÀÀn jollain kovalla tieteellÀ kuten biologialla tai lÀÀketieteellÀ. Mutta siinÀ edelleen vedetÀÀn viiva meidÀn ja niiden muiden vÀliin, kun juuri tuo viiva on se ongelma. MikÀÀn ei nimittÀin ole meistÀ niin kamalaa kuin se, ettÀ joku valitsee tehdÀ elÀmÀssÀÀn toisin. Sellainen, sÀÀntöjen rikkominen, kun on nÀhkÀÀs itsekÀstÀ. Siksi haluaisin kovasti, ettÀ enemmÀn ÀÀntÀ pitÀisivÀt

he, jotka kokevat seksuaali-identiteettinsÀ olevan kokonaan tai osittain myös valinnan seurausta. NÀin: Sori heterot, tÀmÀ teidÀn elÀmÀnne nÀytti niin tylsÀltÀ, etten halunnut elÀÀ sitÀ. Itse asiassa koko maailma nÀytti niin tylsÀltÀ ennalta kirjoitetuissa rooleissa, ettÀ pÀÀtin mieluummin kirjoittaa oman roolihenkilöni itse. Mainostoimistot, oletteko kuulolla? Jos saatte jonkin ihmisoikeusjÀrjestön asiakkaaksenne, tehkÀÀ heille samanlainen kampanja kuin Hufvudstadsbladet -sanomalehdellÀ oli aikoinaan vÀhemmistöstÀ nimeltÀ suomenruotsalaiset: ota riski, rakastu samaan sukupuoleen. Moni nimittÀin ajattelee, ettÀ suomenruotsalaiseksi pitÀÀ syntyÀ, vaikka oikeasti riittÀÀ ilmoitus, jonka tekemiseen menee minuutti. Sellainen on tietysti sÀÀntöjen rikkomista, mutta sÀÀntöjen rikkominen on myös riskinottoa. VÀhÀn niin kuin perustaisi yrityksen sen sijaan, ettÀ kouluttautuisi turvalliselle, hyvin työllistetylle alalle. EivÀtkö kaikki muuten olleet yhtÀ mieltÀ siitÀ, ettÀ sellaista Suomi tarvitsee?



Gayplayssa nÀyttelijÀt pÀÀstÀvÀt omat tunteensa tekstistÀ lÀpi. Kuvassa Ilmari Pursiainen.


Monologeja minuuden löytÀmisestÀ Gayplayssa etsitÀÀn itseÀ ja tullaan neljÀ kertaa kaapista. TIINA VANHANEN kuvat Melissa Hanhirova

TUOLEILLA, SOHVILLA ja lattialla istuu hiljainen, vakava katsojajoukko. Nuori mies harjaa hampaitaan peilin edessÀ. HÀn kertoo samalla Àidilleen pitÀvÀnsÀ miehistÀ, vaikka Àidin reaktio pelottaa. - Onko se susta paha juttu? - Ei se hyvÀkÀÀn juttu ole. Frida Ensemblen Gayplay on dokumenttiteatteriesitys itsensÀ etsimisestÀ ja löytÀmisestÀ, nuorena tai vÀhÀn vanhempana. Se pohjautuu neljÀn seksuaali- tai sukupuolivÀhemmistöön kuuluvan todellisen ihmisen kertomuksiin. Paikat ja nimet on muutettu. Tarinoita yhdistÀÀ hÀmmennys, ahdistus ja pelko torjutuksi tulemisesta. Huhtikuussa kantaesitetty esitys vierailee Helsinki Pridessa.

TODELLISIA TARINOITA AmmattilaisryhmÀ Frida Ensemble ja HeSeta toteuttavat Gayplayta yhteistyössÀ. Frida Ensemblen seitsemÀstÀ jÀsenestÀ nÀytelmÀssÀ esiintyy kolme: Elina Rinne, Petra Theis ja Niina Heiskanen. LisÀksi esityksessÀ vierailee Ilmari Pursiainen. Kun Niina Heiskasesta tuli HeSetan kouluttaja, hÀn halusi yhdistÀÀ kouluttamiseen teatterin. Syntyi ajatus kaapistatuloa kÀsittelevÀstÀ esityksestÀ, jota voitaisiin viedÀ kouluihin ja nuorien parissa työskentelevien aikuisten luo. Tarkoitus on kiertÀÀ Suomea, isoja ja pieniÀ paikkakuntia. HeSetan ja varsinkin Setan tunnettuus auttaa lÀhestymÀÀn kouluja. Heiskanen ohjaa esityksen jÀlkeen keskustelun sen teemoista,

jos koulussa niin halutaan. EsityksessÀ neljÀ nÀyttelijÀÀ istuu tuoleilla yleisön edessÀ kertoen kukin yhden ihmisen tarinaa monologina. Muut esittÀvÀt vÀlillÀ sivuhenkilöitÀ kuten ÀitejÀ ja isiÀ. TÀllaista esitystÀ on helppo viedÀ kouluihin, kun lavasteita tai muuta kalustoa ei tarvitse kuljettaa. RyhmÀn edellinen isompi esitys, ihmisoikeuskysymyksiÀ kÀsitellyt Seven vuodelta 2011, kiersi sekin kouluissa. Toimintatavan yhdistÀminen HeSetan kouluvierailuihin tuntui luontevalta. Niina Heiskanen ja Petra Theis alkoivat kerÀtÀ esitystÀ varten tarinoita puskaradion kautta. - Saimme tosi erilaisia tarinoita, ja heti neljÀ

_23_


Elina Rinne (vas.), Petra Theis ja Niina Heiskanen uskovat, ettÀ esitys antaa ajateltavaa jokaiselle.

ensimmÀistÀ tuntui sopivilta, Theis kertoo. - Ihmiset ottivat itse hyvin yhteyttÀ. Haastattelimme heidÀt, ja haastattelujen pohjalta kirjoitettiin tekstit, Heiskanen jatkaa. Kuten Seveniin, tÀhÀnkin projektiin ohjaajaksi tuli Marcus Groth. Hahmoterapeuttinakin toimivalla ohjaajalla on oma metodinsa, hahmometodi. SiinÀ nÀyttelijÀ pyrkii pÀÀstÀmÀÀn omat tunteensa tekstistÀ lÀpi, nÀyttelemÀÀn nÀyttelemÀttÀ. Kahta tÀysin samanlaista esitystÀ ei ole. KOSKETUSPINTAA MONELLE RyhmÀ toivoo esityksensÀ puhuttelevan katsojia, varsinkin nuoria. - Esityksen aihe on seksuaali- tai sukupuolivÀhemmistöön kuuluminen, mutta se kÀsittelee myös ylipÀÀtÀÀn omana itsenÀ olemista, Elina Rinne pohtii. - Kosketuspintaa voi olla monelle, Petra Theis myöntelee. - Nekin, jotka eivÀt ole juuri tÀllaista kokeneet, voivat tunnistaa sen, ettÀ jonkin oman asian

_2 4 _

kanssa on ollut vaikeaa. Sitten nuori voi miettiÀ, ettÀ miksi minÀ tekisin jonkun toisen elÀmÀstÀ vielÀ vaikeampaa, hÀn miettii. Paitsi nuorille, esityksellÀ on varmasti annettavaa myös aikuisille. Monessa kohtauksessa nuori kokee tulevansa vanhempien torjumaksi, vaikka jÀlkikÀteen vanhemmat kertovat olleensa vain huolissaan. NÀennÀisen pienikin reaktio voi herkÀssÀ asiassa iskeÀ syvÀlle. Lopussa kaapista tulleita odottaa kuitenkin avoin maailma, joka on toivoa tÀynnÀ. INFO

Gayplay ti 23.6. ja ke 24.6. klo 19 ja to 25.6. klo 19. Harjun nuorisotalo, Aleksis Kiven katu 1-3 Liput 10/6 €, alennus alennusryhmille ja HeSetan jĂ€senkortilla. Esteetön. K12. Vain kĂ€teinen. JĂ€rj. Frida Ensemble ja HeSeta ry

NUORI KOKEE TULEVANSA TORJUTUKSI, VAIKKA JÄLKIKÄTEEN VANHEMMAT KERTOVAT OLLEENSA VAIN HUOLISSAAN.


SEURAAVA H ILMESTYY 6.11.2015. H postitetaan kaikille HeSetan jÀsenille ja sen voi napata mukaan myös monista jakelupisteistÀ ympÀri HelsinkiÀ. Liity nyt HeSetan jÀseneksi ja saat sateenkaarevan lukupaketin suoraan kotiin! Tutustu, ihastu ja vaikutu! www.h-lehti.fi

PUTTE’S BAR & PIZZA

Kalevankatu 6

www.puttes.fi

_ 2 5_


Mio Kivel채 haaveilee yhteiskunnasta, jossa sukupuolta ei tarvitsisi m채채ritell채.


ARVIOITAVANA SUKUPUOLI

Sukupuolenkorjausprosessissa varmuus omasta identiteetistÀ ei riitÀ. LisÀksi on vakuutettava joukko ulkopuolisia ja elettÀvÀ vuosia epÀvarmuudessa. JUKKA VUORIO kuvat Ikko Alaska JOT TA SUKUPUOLENSA saa Suomessa vahvistettua juridisesti on oltava tÀysi-ikÀinen, lisÀÀntymiskyvytön ja naimaton. LisÀksi on esitettÀvÀ psykiatrinen diagnoosi. IhmisoikeusjÀrjestöt ovat vaatineet, ettÀ sukupuolen juridisen vahvistamisen tulisi perustua henkilön omaan ilmoitukseen. Translakia uudistetaan parhaillaan, ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmÀ onkin loppuraportissaan esittÀnyt sukupuolen vahvistamisen helpottamista. TyöryhmÀ esittÀÀ selvitettÀvÀksi mahdollisuutta muuttaa lainsÀÀdÀntöÀ siten, ettÀ hakemuksen sukupuolen juridisesta vahvistamisesta voi tehdÀ ilman lÀÀketieteellistÀ selvitystÀ. Lain tulevaisuus on kuitenkin epÀvarma, sillÀ ainakin kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustavat uudistusta. Nykyinen korjausprosessi on pitkÀ ja raskas. Ennen valtion suomaa juridista tunnustusta tÀytyy ensin vuosien ajan oikeuttaa ja perustella itseÀÀn muille. H-lehti tapasi kolme henkilöÀ, joilla on lÀheistÀ kokemusta sukupuolenkorjausprosessista ja etenkin itsemÀÀrÀÀmisoikeuden puutteesta prosessin keskellÀ.

PELKKÄ DIAGNOOSI ON PITKÄ PROSESSI Espoonlahden seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Mio KivelĂ€ aloitti sukupuolenkorjausprosessin virallisesti kevÀÀllĂ€ 2012. Testosteronien kĂ€ytön hĂ€n pÀÀsi aloittamaan lokakuun lopussa 2013. Joulukuun alussa 2014 henkilötunnus muuttui virallisesti. – Lapsuudesta asti mietin, ettĂ€ voi kun olisi syntynyt pojaksi. Kesti kauan ymmĂ€rtÀÀ, etteivĂ€t kaikki tytöt ajattele niin. Kun asialle ei ollut nimeĂ€ tai sanoja, ajattelin, ettĂ€ sen kanssa tĂ€ytyy vain elÀÀ. Teini-ikĂ€isenĂ€ sain kuulla sukupuolivĂ€hemmistöistĂ€, mutta vasta viimeisenĂ€ korkeakouluvuonna uskalsin lĂ€hteĂ€ sukupuolenkorjaukseen. KivelĂ€n mukaan transsukupuolisen tie on pitkĂ€ ja raskas. – Ensin tĂ€ytyy kĂ€ydĂ€ lĂ€pi diagnosointiprosessi, jonka jĂ€lkeen tĂ€ytyy saada diagnoosi. Tarvitaan vielĂ€ uudet lausunnot lÀÀkĂ€riltĂ€ sekĂ€ HelsingistĂ€ ettĂ€ Tampereelta. LisĂ€ksi vaaditaan hedelmĂ€ttömyystodistus, jonka saamiseksi pitÀÀ kĂ€yttÀÀ vuosi hormoneita. NĂ€mĂ€ kaikki askeleet pitÀÀ kĂ€ydĂ€ lĂ€pi saadakseen henkilötunnuksen vaihdetuksi. Monet kokevat prosessin nöyryyttĂ€vĂ€ksi.

– EttĂ€ menee sinne syynĂ€ttĂ€vĂ€ksi, kyseltĂ€vĂ€ksi ja epĂ€iltĂ€vĂ€ksi
 Kokemus riippuu paljon hoitohenkilökunnasta, joka sillĂ€ hetkellĂ€ sattuu olemaan, sekĂ€ niistĂ€ tilanteista, joita henkilökunnan kanssa syntyy. Etenkin hedelmĂ€ttömyystodistuksen vaatiminen on aivan epĂ€inhimillistĂ€. En ole keksinyt sille yhtĂ€kÀÀn loogista perustetta. Myös alaikĂ€iset tulisi huomioida paremmin. YlipÀÀtÀÀn pitĂ€isi siirtyĂ€ sitĂ€ kohti, ettĂ€ sukupuoli olisi ihmisen omasta mÀÀrittelystĂ€ kiinni. LĂ€htökohtaisesti asetelma on joka tapauksessa ikĂ€vĂ€ ja kiusallinen, koska transsukupuolisen tĂ€ytyy vakuuttaa vieraille ihmisille, ettĂ€ tietÀÀ kuka on. – YleensĂ€hĂ€n tĂ€ssĂ€ yhteiskunnassa oletetaan, ettĂ€ ihmiset itse tietĂ€vĂ€t, keitĂ€ ovat. Jostain syystĂ€ tĂ€tĂ€ vakuuttelua ei vaadita keneltĂ€kÀÀn muulta kuin meiltĂ€. Prosessi jĂ€ttÀÀ merkittĂ€vĂ€sti sijaa hoitohenkilökunnan tulkinnoille. – Prosessin sujuminen on kiinni myös hoitohenkilökunnan nĂ€kemyksistĂ€, siitĂ€,

_27_


miten he mÀÀrittelevĂ€t mieheyden tai naiseuden. Miten he tulkitsevat sanojani ja kokemuksiani. Hoitohenkilökunnassa on vaihtuvuutta, joten mukavaksi koetulle henkilökunnalle asiakkaaksi pÀÀseminen on kiinni jopa sattumasta. – Toki kehitystĂ€ tapahtuu positiiviseen suuntaan, mutta edelleen on todella paljon kehitettĂ€vÀÀ, eniten juuri lain osalta. MUUNSUKUPUOLINEN EI MAHDU MUOT TIIN Sukupuoltaan korjaavan oletetaan monesti kĂ€yttĂ€ytyvĂ€n normien ja jopa stereotypioiden mukaan. Miesten tulisi harrastaa autojen korjaamista eikĂ€ esimerkiksi kukkien hoitoa. – Olen kuullut hyvin hĂ€mmentĂ€viĂ€ tarinoita siitĂ€, miten hoitohenkilökunta kyseenalaistaa ihmisen sukupuolen, koska hĂ€n kĂ€yttÀÀ pillifarkkuja. Tai ettĂ€ naiseus kyseenalaistetaan, jos ei meikkaa. Onneksi tĂ€stĂ€ ajattelusta on nyt yritetty luopua. Eniten KivelĂ€ tuntee myötĂ€tuntoa niiden puolesta, jotka eivĂ€t haluaisi papereihinsa yksiselitteistĂ€ merkintÀÀ mies tai nainen. – On ihmisiĂ€, jotka haluaisivat siihen jotain muuta tai molemmat. Tai ihmisiĂ€, jotka eivĂ€t halua transsukupuolisen diagnoosia, mutta haluaisivat kuitenkin korjaushoitoja. HeitĂ€ kohtaan systeemi on kohtuuttoman ankara. Koska laki tunnistaa vain kaksi sukupuolta, muunsukupuoliset eivĂ€t voi korjata sukupuoltaan juridisesti. – He eivĂ€t koskaan saa passiin sellaista sukupuolimerkintÀÀ kuin haluaisivat. Juridinen sukupuoli vaikuttaa myös nimen valintaan. – Nimien kanssa ollaan tarkkoja, mikĂ€ rajoittaa paljon sitĂ€, miten voi olla oma itsensĂ€. NimellĂ€ on suuri merkitys. KivelĂ€ kertoo haaveilevansa yhteiskunnasta, jossa sukupuolta lomakkeisiin rastittaessa voisi merkitĂ€ joko mÀÀrittelemĂ€tön tai mÀÀritelty.

Juha KilpiÀn mukaan raskas transprosessi saa ihmiset voimaan pahoin.

– Ja jos on mÀÀritelty, voisi kirjoittaa, miten. Haastattelun jĂ€lkeen KivelĂ€ltĂ€ tulee vielĂ€ sĂ€hköpostia. HĂ€n on huolissaan, ettĂ€ juttu antaa liian toivottoman kuvan. – On tĂ€rkeÀÀ saada ihmiset tajuamaan kuinka pyllyllÀÀn asiat ovat nyt, mutta samaan aikaan pitĂ€isi lisĂ€tĂ€ myös toivoa, sillĂ€ sitĂ€kin on. Toivottavasti prosessin tĂ€mĂ€nhetkinen typeryys ei sĂ€ikĂ€ytĂ€ ketÀÀn liiaksi. ODOTUS VOI AIHEUT TAA MASENNUSTA Juha KilpiĂ€ on koulutukseltaan seksuaalipedagogi. YksityisyrittĂ€jĂ€nĂ€ työskentelevĂ€ cis-mies on myös kouluttaja, ryhmĂ€nohjaaja ja työnohjaaja. HĂ€n on kirjoittanut transsukupuolisten kokemuksista kertovan kirjan NimestĂ€ minut tunnet. KilpiĂ€ on työskennellyt transmiesten

SAADAKSEN DIAGNOOSIN VOI JOUTUA VALEHTELEMAAN, KOSKA SYSTEEMI PERUSTUU STEREOTYYPPISEEN KÄSITYKSEEN KAHDESTA SUKUPUOLESTA.

_28_

parissa kymmenen vuotta. Taival alkoi Miesten kriisikeskuksen ja Transtukipisteen yhteistoimintana jĂ€rjestetystĂ€ ryhmĂ€stĂ€, jonka KilpiĂ€ sai ohjattavakseen. KilpiĂ€n mukaan transihmisten asioissa on menty koko ajan eteenpĂ€in. – Kymmenen vuotta sitten Suomessa oli ollut translaki vasta pari vuotta. Aika silloin oli hillittömĂ€n erilaista kuin nyt. EpĂ€kohdista ei puhuttu julkisesti. Nyt niitĂ€ pitĂ€vĂ€t esillĂ€ Transtukipisteen lisĂ€ksi esimerkiksi Amnesty ja Ihmisoikeusliitto. Kymmenen vuotta muutoksen tapahtumiseen on lyhyt aika. Miten asioita hoidettiin vuosikymmen sitten? – Terapeuttien osaaminen oli alussa transasioissa sellaista, ettĂ€ kun huonosti voivat ihmiset menivĂ€t terapeutille, se sai heidĂ€t usein voimaan vielĂ€ huonommin. Tosin transsensitiivisen terapeutin löytĂ€minen ei edelleenkÀÀn ole helppoa. Nykyiseen transkeskusteluun KilpiĂ€ kaipaa arkipĂ€ivĂ€istĂ€mistĂ€. – Paljon puhutaan translaista, ihmisoikeuksista, juridiikasta ja lÀÀketieteestĂ€, mutta minusta tuntuu, ettĂ€ kysymykset ihmisten arjesta ja siellĂ€ jaksamisesta jÀÀvĂ€t aivan taka-alalle. Kertomukset siitĂ€, mitĂ€ on elÀÀ koulu- tai työmaailmassa transsukupuolisena. Tai mitĂ€ on elÀÀ prosessin lĂ€pi suhteessa vaikka


vanhempiin tai kavereihin. Miten heidĂ€n ÀÀnensĂ€ saataisiin kuuluville? – Kasvatuksen, opetuksen ja hoitotyön kentĂ€llĂ€ kohtaamisen tavan pitĂ€isi muuttua transsensitiiviseksi ja sukupuolen moninaisuutta tuoda esiin. KilpiĂ€ nĂ€kee, ettĂ€ tĂ€mĂ€nhetkinen transprosessi aiheuttaa ihmisille pahoinvointia. – Aika vĂ€hĂ€n löytÀÀ heitĂ€, jotka ajattelevat, ettĂ€ tĂ€mĂ€ systeemi on jĂ€rkevĂ€. Ajallinen kestohan on todella pitkĂ€. Vie vĂ€hintÀÀn kolme vuotta, ettĂ€ pÀÀsee pisteestĂ€ a pisteeseen b. Se aiheuttaa ihmisille pahoinvointia, joillekin masennusta. ”MITÄ MINUN PITÄÄ OLLA ENEMMÄN?” Vaatimukset stereotyyppisen miehen ja naisen rooleista hĂ€mmĂ€styttĂ€vĂ€t KilpiÀÀkin. – Mietin joskus, tĂ€yttĂ€isinkö itse niitĂ€ miehen kriteerejĂ€, joita sukupuolenkorjausprosessissa haetaan. KilpiĂ€n kokemuksen mukaan monet joutuvat arvailemaan, miten hoitohenkilökunta toivoo ja olettaa heidĂ€n kĂ€yttĂ€ytyvĂ€n. – On hurja tilanne, kun joku tulee sanomaan, ettĂ€ sai prosessiinsa lykkĂ€yksen ja kysyy, ettĂ€ mitĂ€ ja miten minun pitÀÀ olla enemmĂ€n. Ei ihminen voi olla enempÀÀ kuin mitĂ€ hĂ€n on.

Huomiota kiinnitetÀÀn moneen asiaan, kuten puhetapaan. – On kornia, kun joutuu miettimÀÀn, puhuuko nyt tarpeeksi normin mukaisesti. Vaikka kukaan ei edes tiedĂ€, mikĂ€ se normi tarkkaan ottaen on. Se tekee kaikesta vielĂ€ vaikeampaa. Perinteisen mies-nais-asettelun sijaan KilpiĂ€ puhuu mieluiten sukupuolten moninaisuudesta. Kaikenlainen sukupuolisuus kuuluu ihmisyyden kenttÀÀn. – KeskiössĂ€ on, ettĂ€ on olemassa ihmisyyttĂ€. Transihmisyys ei ole siinĂ€ mikÀÀn erillinen saareke, vaan kuuluu ihmisyyden kenttÀÀn. Yhteiskunnan tulisi myös tunnustaa ja sisĂ€istÀÀ sukupuolten moninaisuus. – Ajatellaan, ettĂ€ on kaksi sukupuolta. On miesten kuppi ja naisten kuppi. Mutta osalla transsukupuolisista ei ole kyse siitĂ€, ettĂ€ haluttaisiin yhdestĂ€ kupista toiseen. Moni haluaa kokonaan pois niistĂ€ kupeista johonkin ihan omanlaiseen. KilpiĂ€n arkipĂ€ivĂ€istĂ€misen tematiikassa pitĂ€isi pÀÀstĂ€ pois ahtaasta sisÀÀnpĂ€in kÀÀntyvĂ€stĂ€ marginaalista. Tilalle hĂ€n tarjoaa arkipĂ€ivĂ€istĂ€ ihmisyyttĂ€. KilpiĂ€ muistuttaakin, ettĂ€ moninaisuudelle kaivataan sijaa myös siinĂ€ keskustelussa, jota transkentĂ€llĂ€ kĂ€ydÀÀn.

– Yleinen ÀÀni on usein muuta kuin koko kentĂ€n ÀÀni. Ne, jotka kĂ€yttĂ€vĂ€t kovinta ÀÀntĂ€, tulevat kuulluiksi. Erilaisia arvoja ja olemisen tapoja on paljon, se pitĂ€isi pitÀÀ mielessĂ€. Aktivismi on kaikkien oikeus, muttei kenenkÀÀn velvollisuus. TARVIT TAVAT HOIDOT PÄÄTETÄÄN ULKOPUOLELTA Juudas Kannisto on esiintynyt aiemminkin useissa lehtihaastatteluissa. HĂ€n on transtaustainen mies, aktivisti ja Sexpo-sÀÀtiön hallituksen jĂ€sen. Kannisto on etukĂ€teen kertonut, ettĂ€ hĂ€nellĂ€ on aihepiiriin sanottavaa ihmisoikeudellisesta nĂ€kökulmasta, kuten myös esimerkkejĂ€ siitĂ€, miten monilla eri tavoilla nykyinen jĂ€rjestelmĂ€ loukkaa ihmisoikeuksia ja konkreettisesti vaikeuttaa arkielĂ€mÀÀ ja hyvinvointia. Kannisto kĂ€y suoraan asiaan. – Tutkimukset eivĂ€t ole tieteellisiĂ€, vaan heijastelevat kulttuurin stereotypioita siitĂ€, minkĂ€laisia tietyn sukupuoliset henkilöt ovat. SiellĂ€ tarkkaillaan, miten ihminen ilmaisee itseÀÀn, miten pukeutuu ja puhuu itsestÀÀn ja kokemuksistaan. Arvio perustuu stereotypioiden kautta tulevaan abstraktiin mittaamiseen.

Juudas Kannisto kaipaa enemmÀn keskustelua sukupuolen rakentumisesta.

_29_


Juudas Kannisto olisi kaivannut hoitohenkilàžŁàž–kunnalta aikatauluarviota omasta korjausprosessistaan.


Eli diagnoosia ei anneta sillĂ€ perusteella, ettĂ€ tĂ€yttÀÀ diagnoosikriteerit, eli on transsukupuolinen? – Ei anneta. Diagnoosin saa, jos hoitohenkilökunta katsoo, ettĂ€ henkilö on valmis lĂ€pikĂ€ymÀÀn sen lÀÀketieteellisen prosessin. Ohitetaan se, ettĂ€ henkilö voi olla transsukupuolinen, vaikka hĂ€n ei edes haluaisi lÀÀketieteelliseen prosessiin. Siis
 – Jos menee lÀÀkĂ€rille sanomaan, ettĂ€ on joku terveydellinen ongelma ja ettĂ€ pitĂ€isi varmaan olla siihen kuuluva diagnoosi, niin eivĂ€thĂ€n ne sano, ettĂ€ emme anna diagnoosia, kun et voi kĂ€yttÀÀ tĂ€tĂ€ lÀÀkettĂ€. Jos ihminen ei halua lÀÀketieteellisiĂ€ hoitoja, hĂ€neen saatetaan suhtautua entistĂ€ epĂ€ilevĂ€isemmin. – Koko transsukupuolisuus saatetaan kyseenalaistaa. Transsukupuolisuusdiagnoosilla on pÀÀsy kaikkiin lÀÀketieteellisiin hoitoihin sekĂ€ sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Niin kutsutulla transgenderdiagnoosilla (virallisesti muu sukupuoli-identiteetin hĂ€iriö) on pÀÀsy vain joihinkin hoitoihin, eikĂ€ sukupuolta voida vahvistaa juridisesti. Jos ihminen sanoo olevansa esimerkiksi genderqueer, hĂ€nellĂ€ on todennĂ€köisesti vaikeuksia saada kaikki tarvitsemansa hoidot. – Diagnooseilla mÀÀritetÀÀn ulkopuolelta, mitĂ€ hoitoja kunkin sukupuolen edustaja tarvitsee, vaikka hoidon tarve ei riipu identiteetistĂ€. Siksi jotkut muunsukupuoliset henkilöt pÀÀtyvĂ€t esittĂ€mÀÀn olevansa esimerkiksi naisia. – Saadaksen transsukupuolisuusdiagnoosin voi joutua valehtelemaan, koska systeemi perustuu edelleen vahvasti stereotyyppiseen kĂ€sitykseen kahdesta sukupuolesta.

MUIDEN ARMOILLA OLO AHDISTAA Hoitohenkilökunnan asiantuntemus, tai ainakin inhimillisyys joutuu usein arveluttavaan valoon. – Voisi olettaa, ettĂ€ kun he ovat tavanneet monia muitakin transsukupuolisia ja tekevĂ€t sitĂ€ työkseen, niin he tietĂ€isivĂ€t, mistĂ€ on kyse. Mutta todellisuus onkin sitĂ€, ettĂ€ ihminen laitetaan seulaan ja mitataan, lĂ€pĂ€iseekö testin. Kanniston mukaan on erittĂ€in ahdistavaa olla tilanteessa, jossa joku muu pÀÀttÀÀ jotain niin ratkaisevaa. – Se on asetelma, jossa on todella voimaton. Samaan aikaan on tunne, ettĂ€ siihen on pakko alistua, koska se on ainoa tapa saada tarvitsemaansa hoitoa. Prosessia vaivaa myös monialainen ja jatkuva epĂ€tietoisuus. Kannisto itse kertoo saaneensa hoitohenkilökunnalta huonosti tietoa prosessin etenemisestĂ€. – Kukaan ei sanonut, kestÀÀkö vielĂ€ puoli vuotta vai vuosi. Itsekseen vain pelkĂ€si, ettĂ€ jos meneekin vielĂ€ vuosi. Prosessiin voi tulla lykkĂ€yksiĂ€ ja viivĂ€styksiĂ€ hyvin monenlaisten syiden vuoksi. – Jos henkilö on esimerkiksi masentunut, hĂ€nen prosessiinsa voi tulla lykkĂ€ystĂ€. Se on absurdia, sillĂ€ masentuminen voi hyvinkin johtua siitĂ€, ettĂ€ prosessi on kesken eikĂ€ pÀÀse kĂ€siksi tarvitsemaansa apuun. Prosessiin sisĂ€ltyvĂ€ vaatimus lisÀÀntymiskyvyttömyydestĂ€ voi sekin hidastaa prosessin aloittamista. – Jos haluaa lisÀÀntyĂ€, juridinen prosessi lykkÀÀntyy, kunnes on hankkinut lapsen. Monista ongelmista huolimatta Kannisto nĂ€kee, ettĂ€ eteenpĂ€in on menty. Se ei kuitenkaan vielĂ€ riitĂ€. – Ihmiset alkavat koko ajan enemmĂ€n ja enemmĂ€n hahmottaa, mistĂ€ tĂ€ssĂ€ on kyse. Mutta ettĂ€ oltaisiin sukupuolisensitiivisessĂ€ kulttuurissa... se on todella kaukana.

TRANSLAKI SUOMESSA Suomessa sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu vuosittain noin 200 henkilöÀ. Nykyinen, vuonna 2002 voimaan astunut laki sitoo sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ja lÀÀketieteellisen korjaamisen toisiinsa. Henkilön, joka haluaa vahvistaa juridisen sukupuolensa, on todistettava olevansa lisÀÀntymiskyvytön, esitettÀvÀ pitkiin tutkimuksiin perustuva lÀÀketieteellinen selvitys ja suostuttava siviilisÀÀdyn muutoksiin. Avioliitossa tai rekisteröidyssÀ parisuhteessa

olevien tÀytyy joko erota tai puolisonsa suostumuksella muuttaa liitto avioliitosta rekisteröidyksi parisuhteeksi tai toisinpÀin. Biologisista lapsista ei enÀÀ voi haaveilla. Ihmisoikeuksia loukkaavien ehtojen poistamista ovat vaatineet muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti. Sosiaali- ja terveysministeriön translainsÀÀdÀntöÀ pohtinut työryhmÀ sai ehdotuksensa valmiiksi tÀmÀn vuoden toukokuun alussa. TyöryhmÀ ehdotti, ettÀ

MILTÄ TRANSSUKUPUOLISUUS NÄYTTÄÄ MEDIASSA? Haastateltavien mukaan joukkoviestimet tarkoittavat hyvÀÀ, mutta tiedon puute ja ajattelemattomuus vesittĂ€vĂ€t lopputuloksen. MIO KIVELÄ: ”Olen iloinen, ettei enÀÀ juuri puhuta sukupuolen vaihtamisesta. NykyÀÀn saatetaan kuitenkin puhua yksikössĂ€ korjausleikkauksesta. Tulee fiilis, ettĂ€ kaveri laitetaan leikkauspöydĂ€lle ja siitĂ€ jatketaan eteenpĂ€in koko loppuelĂ€mĂ€. Ihan kuin leikkaus olisi koko prosessi.” JUHA KILPIÄ: ”YmmĂ€rrĂ€n, ettĂ€ tv:n keskusteluohjelmassa pysĂ€hdytÀÀn koskettavan elĂ€mĂ€ntarinan ÀÀrelle, mutta olisi hyvĂ€, jos mediassa esitettĂ€isiin muutakin. Me tarvitsemme tarinoita, joista saa mallia siihen, kuinka asiat voivat mennĂ€ hyvin.” JUUDAS KANNISTO: ”Usein tuntuu, ettĂ€ transsukupuoliset ovat kuin apinoita elĂ€intarhassa. Tai sitten puhutaan translaista, ja siitĂ€ tietenkin pitÀÀkin puhua. Mutta aika vĂ€hĂ€n on puhetta siitĂ€, mitĂ€ transsukupuolisuus on. Kaipaisin inhimillistĂ€ henkilökuvaamista sekĂ€ sukupuolesta ja sen rakentumisesta puhumista.”

lisÀÀntymiskyvyttömyys ja naimattomuus sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksinÀ poistetaan laista. Samalla ehdotettiin lain nimikkeen muuttamista laista transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta laiksi sukupuolen vahvistamisesta. Uuden lakiesityksen eteneminen nykyisellÀ hallituspohjalla on epÀvarmaa, sillÀ hallituspuolueista kokoomus ja perussuomalaiset ovat kertoneet vastustavansa nykyisen lain muuttamista.

_31_


KOLUMNI

MITÄ VIMMAISEMMIN ONNEA TAVOITTELEE, SITÄ KAUEMMAS SE KARKAA.

K A R O L I I N A S E P PÄ L Ä Kirjoittaja on jĂ€rjestöaktiivi, joka tykkÀÀ touhuta ja puuhastella.

Onni on sivutuote

_32_

joista tulee hyvÀ mieli itselle ja toisille. MyötÀtunto toisia ihmisiÀ kohtaan lisÀÀ omaa hyvinvointia. NÀin syntyy hyvÀn kierre, sillÀ onnelliset ihmiset ovat myös vastuuntuntoisia ja huolehtivaisia. Filosofi Frank Martela kÀyttÀÀ yksilön sijaan sanaa suhtelo: onnellisuus rakentuu suhteessa muihin. Mieleeni on painunut kuva, jonka otin vuosia sitten Helsinki Priden Puistojuhlasta. SiinÀ nuorehko mies on pysÀhtynyt seuraamaan Hesperian puiston ohjelmaa, ruskettunut selkÀ kameraan pÀin. Tuntuu siltÀ, ettÀ hÀn on tullut paikalle tarkoituksella, vaikka ei jostain syystÀ voi tai uskalla osallistua juhlaan. Samastuin Puistojuhlaa sivusta seuranneeseen poikaan. Junantuomana olin vÀhÀn hukassa HelsingissÀ. Onnekseni hakeuduin HeSetan toimintaan; vasta myöhemmin olen tajunnut, miten opettavaisia nuo vuodet olivat.

Muistan edelleen ensimmÀisen PridetyöryhmÀn tapaamisen vuonna 2007. PÀÀllepÀin kokoontuminen nÀytti siltÀ, ettÀ siinÀ jaettiin Pride-viikon tehtÀviÀ ja puistonsiivousvuoroja, mutta kyse oli jostain isommasta. Kyse ei ollut minusta vaan meistÀ; millaista maailmaa haluamme yhdessÀ tehdÀ. ElÀmÀni arvokkaimpia ja onnellisimpia kokemuksia ovat olleet Pride-kulkueet ja tasa-arvoisen avioliittolain ÀÀnestystuloksen odottaminen. Nyt sanoisin tuolle pojalle, ettÀ tule mukaan, ÀlÀ jÀÀ seuraamaan sivusta. HyvÀ olo syntyy tekemisen sivutuotteena.

KUVA: PEKKA NIEMI

H

yvinvoinnista on tÀnÀ vaalikevÀÀnÀ puhuttu paljon. Yleisesti se viittaa terveyteen, elinoloihin ja toimeentuloon. Eikö kuulostakin yksioikoiselta, ulkoisiin olosuhteisiin keskittyneeltÀ? NykyÀÀn haasteena on selvitÀ arjessa, jossa mahdollisuuksia ja valintoja on loputtomasti. Onnellisuudesta onkin tullut hyvÀn elÀmÀn mittari, kun niukkuus tai puute ei mÀÀritÀ hyvinvointikeskustelua. Lhbtiq-ihmisten onnesta puhuminen tuntuu vaikealta. Monet elÀvÀt pinkkiÀ elÀmÀÀ, mutta tilastojen valossa onni ei jakaudu tasaisesti. RÀikein todiste lienee seksuaalivÀhemmistöön kuuluvien nuorten itsemurhariski, joka on jopa 3-4 kertaa korkeampi kuin muilla nuorilla. Tai kaapissa elÀvÀt, jotka perinteisten hyvinvoinnin mittareiden nÀkökulmasta voivat olla hyvinvoivia, mutta joiden ahtaan elÀmÀn laadun voi ainakin kyseenalaistaa. Vasta nyt rakennetaan sellaista hyvinvoimisen yhteiskuntaa, jossa kaikilla lhbtiq-ihmisillÀ on mahdollisuus onnelliseen elÀmÀÀn. EikÀ se onnikaan ole pelkkÀÀ autuutta. Positiivisen psykologian tutkijat vÀittÀvÀt, ettÀ onnellisuus on minÀkeskeisen ajan paradoksi. MitÀ vimmaisemmin sitÀ tavoittelee, sitÀ kauemmas se karkaa - ja sitÀ onnettomammaksi itsensÀ tuntee. Onnen tavoittelusta on tullut sen este, ja sen suurin ongelma on yksilökeskeisyys. Nykyinen kÀsitys onnesta on liikaa kiinni omissa tuntemuksissa. Tutkimukset nimittÀin osoittavat, ettÀ onnelliset ihmiset eivÀt keskity vain itseensÀ. He eivÀt pyri maksimoimaan omaa hyvÀÀ oloaan, vaan ovat sosiaalisesti aktiivisia - tekevÀt merkityksellisiÀ asioita,


Kuvitus: Pekka Piippo

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Joka maassa. Ryhdy kuukausilahjoittajaksi osoitteessa amnesty.fi/lahjoita ja olet mukana luomassa oikeudenmukaisempaa maailmaa.


H E S E TA

Tervetuloa HeSetaan! H E S E TA

HeSeta ry on kansalais- ja ihmisoikeusjĂ€rjestö, joka toimii Uudellamaalla. HeSetan tavoitteena on, ettĂ€ kaikki voisivat elÀÀ yhdenvertaisina – riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistĂ€ tai sukupuolen ilmaisusta. HeSeta jĂ€rjestÀÀ monipuolista yhteisö- ja nuorisotoimintaa sekĂ€ jakaa tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. HeSetan tavoitteena on tuoda ihmisiĂ€ yhteen, poistaa yhteiskunnan rakenteisiin ja normeihin sisĂ€ltyvÀÀ eriarvoisuutta sekĂ€ lisĂ€tĂ€ yhdenvertaisuutta.

Toiminta Toiminta HeSeta sateenkaaritoimintaa, HeSetajĂ€rjestÀÀ jĂ€rjestÀÀ kouluttaa nuorisotaloilla kouluttaa ja kouluilla, sateenkaaritoimintaa, tekee nuorisotyötĂ€ pyrkii edistĂ€nuorisotaloilla ja ja kouluilla, tekee mÀÀn yhdenvertaisuutta vaikuttamalla nuorisotyötĂ€ ja pyrkii edistĂ€mÀÀn muihin toimijoihin – sekĂ€ tietenkin yhdenvertaisuutta vaikuttamalla jĂ€rjestÀÀ Helsinki Priden! muihin toimijoihin – sekĂ€ tietenkin jĂ€rjestÀÀ Helsinki Priden!

Katso Katso ajantaiset ryhmÀtiedot ja kokoontumisajat osoitteesta osoitteesta ajantaiset ryhmÀtiedot ja kokoontumisajat www.heseta.fi/toiminta/sateenkaaritoiminta www.heseta.fi/toiminta/sateenkaaritoiminta SATEENKAARITOIMINTA SATEENKAARITOIMINTA

on kaikille avointa toimintaa keskusteluilloista harrastusryhmiin ja on kaikille avointa toimintaa keskusteluilloista harrastusryhmiin kursseihin. Sateenkaaritoiminnassa tutustua uusiin ihmisiin ja kursseihin. Sateenkaaritoiminnassa voitvoit tutustua uusiin moninaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissÀ. ihmisiin moninaisuutta kunnioittavassa ilmapiirissÀ.


Liity jÀseneksi! 30 eurolla vuodessa (15 euroa pienituloisille) tuet ihmisoikeustyötÀ arvokkaalla tavalla ja mahdollistat toimintamme yhdenvertaisuuden puolesta. Voit liittyÀ jÀseneksi ja tulla mukaan toimintaan tÀyttÀmÀllÀ lomakkeen verkkosivuilla osoitteessa www.heseta.fi/liity. Voit tukea HeSetan toimintaa myös tekemÀllÀ lahjoituksen tai liittymÀllÀ kannatusjÀseneksi. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta löydÀt osoitteesta www.heseta.fi/lahjoita.

KOULUTUSTOIMINTA

tarjoaa tietoa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta. HeSetan vapaaehtoiskouluttajat vierailevat eri oppilaitoksissa sekÀ nuorisotaloissa, nuorten leireillÀ ja tapahtumissa. LisÀksi HeSeta tarjoaa ammatillisia koulutuksia esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.

NUORTEN TOIMINTA

JÄSENEDUT ‱ JĂ€senhintaiset pÀÀsyliput HeSetan jĂ€rjestĂ€miin bileisiin ja muihin maksullisiin tilaisuuksiin ‱ Alennuksia HeSetan jĂ€rjestĂ€mien kurssien hinnoista ‱ HeSetan julkaisema sateenkaareva kulttuuri- ja ihmisoikeuslehti H kotiin postitettuna kolme kertaa vuodessa ‱ Alennuksia muiden Setan jĂ€senjĂ€rjestöjen tilaisuuksista ‱ Yökerho dtm:ÀÀn aina jonon ohi HeSetan jĂ€senkortilla. LisĂ€ksi 2 € alennus lauantaisin. OTA YHTEYT TÄ: toimisto@heseta.fi SEURAA MEITÄ: facebook.com/HeSeta facebook.com/helsinkipride facebook.com/h-lehti twitter.com/HeSetary instagram.com/heseta_ry instagram.com/helsinkipride

koostuu avoimista illoista, ryhmistÀ ja kursseista, Sateenkaarikahvilasta ja erilaisista tapahtumista. Nuorten tapahtumista suurin on Helsinki Pride -viikkoon kuuluva Nuorten Pride.

HELSINKI PRIDE

on HeSetan jÀrjestÀmÀ vuosittainen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma. Helsinki Pride on Suomen suurin sateenkaarifestivaali.


PUHEENVUORO

VAPAAEHTOISTEN PITÄISI TUNTEA, ETTÄ HEIDÄN TYÖTÄÄN TODELLA TARVITAAN JA ARVOSTETAAN

KUVA: ALEJANDRO LORENZO

Puheenjohtajan tervehdys

J

okaisella vapaaehtoistyöhön hakeutuvalla on omat syynsÀ lÀhteÀ mukaan toimintaan. Vaikka syitÀ on monia, ne kaikki ovat yhtÀ arvokkaita yhteisölle. MeidÀn pitÀisi osata pitÀÀ huolta siitÀ, ettÀ vapaaehtoistoimijat saavat työstÀÀn juuri sen, mitÀ ovat tulleet hakemaan. MeidÀn pitÀisi tuottaa heille hyvinvointia työyhteisössÀÀn. Useimmat HeSetan, H-lehden ja Helsinki Priden toimintaan mukaan lÀhteneet henkilöt ovat varmasti halunneet muuttaa maailmaa. He kokevat, ettÀ voivat omalla työllÀÀn edistÀÀ sateenkaarikansan oikeuksia ja hyvinvointia. Kun rahalliset resurssit ovat rajalliset, jokainen vapaaehtoisesti kÀytetty työtunti on jÀrjestölle elintÀrkeÀ. Ihmisten pitÀisi saada tuntea, ettÀ heidÀn työtÀÀn todella tarvitaan ja arvostetaan. Joillain on taustalla vankka kokemus muusta jÀrjestötoiminnasta, ja he liukuvat sulavasti luottamustoimesta toiseen. Sellaiset henkilöt voivat tuoda mukanaan hyviÀ kÀytÀntöjÀ, joista kannattaa ottaa oppia. Heille meillÀ pitÀisi olla annettavana jotain uutta. Uusille aktiiveille taas pitÀisi pystyÀ olemaan tukena ja turvana, kun he opettelevat jÀrjestötoiminnan perusteita. MikÀ sitten saa ihmisen jÀÀmÀÀn toimintaan, vaikka työ olisi vÀlillÀ raskasta ja epÀkiitollista? MikÀ saa ihmisen sitoutumaan jÀrjestöönsÀ? Halu muuttaa maailmaa voi ilmentyÀ myös haluna muuttaa omaa jÀrjestöÀ sisÀltÀpÀin, jotta se toimisi paremmin tehtÀvÀssÀÀn. AlkuperÀiset mukaan hakeutumisen syytkin voivat kantaa pitkÀlle, mutta myös yhteisön tuki auttaa. Pahoistakin tilanteista on helpompaa selviytyÀ, kun saa apua muilta. EikÀ sekÀÀn huono motiivi ole, jos tulee mukaan toimintaan kavereidensa perÀssÀ tai etsimÀÀn uusia tuttavuuksia. Otamme avosylin vastaan kaikki ja meillÀ jokainen saa olla oma itsensÀ.. Omien parista saattaa helpommin löytÀÀ mukavia uusia kavereita tai jopa ystÀviÀ. ElÀmÀsi rakkauskin saattaa HeSetan joukoista löytyÀ, mutta sitÀ emme uskalla luvata.

_ 3 6_

A N N I PA S A N E N Puheenjohtaja, HeSeta ry


Juhlien katkera loppu

ELOKUVA

Maailmansotien vÀliseen Saksaan sijoittuva musikaali Cabaret kertoo vapauden hurmasta keskellÀ vÀkivaltakoneiston nousua. KAISU TERVONEN

K

it Kat Club on vapautta sukupuolen ahtaudesta, seksuaalikonventioista ja yhteiskunnan normeista. Se on berliinilĂ€isklubi sekasortoon ajautuvassa Weimarin tasavallassa. Samaan aikaan kun klubilla ilotellaan, sen ulkopuolella natsiunivormujen mÀÀrĂ€ kasvaa ja juutalaisten elintila kapenee. Kit Katin vapaudesta on tulossa paheksuttavaa rappiota. Liza Minnelli on Cabaret’n pÀÀtĂ€hti Sally Bowles, Kit Katin eloisa esiintyjĂ€, joka pummaa savukkeita ja harrastaa suhteita. HĂ€nen kanssaan samaan asuntoon muuttaa britti Brian Roberts (Michael York), jonka jĂ€ykkĂ€ herrasmiesmĂ€isyys on vain pintaa. Christopher Isherwoodin tekstiin ja siitĂ€ tehtyyn Broadway-nĂ€ytelmÀÀn pohjaava musikaali oli ohjaajansa Bob Fossen toinen elokuva. SiinĂ€ missĂ€ ensimmĂ€inen oli floppi, Cabaret toi Fosselle parhaan ohjaajan Oscarpalkinnon. Elokuva voitti seitsemĂ€n muutakin Oscaria. Edelleen ajankohtainen musikaali asettaa

terĂ€vin leikkauksin vastakkain ”kunnon kansalaiset” ja ”perverssit”. Sally Bowles ei kuulu eikĂ€ halua kuulua kansaan, harmaaseen massaan, jonka alhaisimpiin vaistoihin poliitikot vetoavat. Elokuva on tĂ€ynnĂ€ rappiollista tunnelmaa ja herkullista musiikkia. Sen mieleenpainuvin musikaalikohtaus ei kuitenkaan hymyilytĂ€. Roberts ja playboy Maximilian von Heune ovat Berliinin lĂ€histöllĂ€ ulkoterassilla, jossa kaunis, vaalea poika laulaa heleĂ€llĂ€ ÀÀnellĂ€ kappaletta Tomorrow Belongs to Me. KesĂ€inen maalaisidylli sĂ€rkyy, kun kamera laskeutuu hitaasti pojan kasvoista alaspĂ€in nĂ€yttĂ€en jugend-jĂ€rjestön paidan. Huominen ei kuulukaan nuorille, se kuuluu natseille. Cabaret’n kahdesta esityskerrasta jĂ€lkimmĂ€inen on osa Pride-viikon ohjelmistoa. KyseessĂ€ on dress along -nĂ€ytös, mikĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ yleisön vaatekoodiin kuulunee mikroshortseja, knallihattuja ja tekoripsiĂ€. Natsiunivormut jÀÀvĂ€t toivon mukaan vĂ€hemmistöön.

CABARET 16.6. klo 21 ja 28.6. klo 18 Orionissa. _37_


OMA FEMINISMINI LÄHTEE KIRJAIMELLISESTI LATTIATASOSTA.


Monen tulen vÀlissÀ Mercedes Bentson rÀp-musiikki kertoo artistin omasta elÀmÀstÀ, rikkoo sukupuolirooleja ja suututtaa kuulijoita. TIINA VANHANEN kuva Maarit Mustonen

LINDA-MARIA ROINE tuntee olevansa maailmojen vĂ€lissĂ€. HĂ€n on itĂ€helsinkilĂ€inen rĂ€ppĂ€ri Mercedes Bentso, feministi, puoliksi romani ja naisellinen biseksuaali nainen. HĂ€n puhuu kappaleissaan parisuhdevĂ€kivallasta, eriarvoisuudesta, rakkaudesta, miehistĂ€ ja naisista. Roineen huhtikuussa ilmestynyt kappale Munaton mies kertoo miehestĂ€, jonka naisen Mercedes Bentso viettelee. Sen sisĂ€ltö on suututtanut monet. TURHAUTUNEITA RIIMEJÄ ”Sun elimestĂ€s ei voi puhuu ees senteissĂ€ / MelkeinpĂ€ ois selkeintĂ€ / suorilta sut kuohia / mut annetaan mun sanojen taas toimia luotina”, Roine rĂ€ppÀÀ Munattoman miehen musiikkivideolla Mercedes Bentsona. RĂ€pissĂ€ vĂ€kivaltainen retoriikka ei ole harvinaista. Tavallista on myös, ettĂ€ miehet heittĂ€vĂ€t juttuja toisen miehen naisen viemisestĂ€ ja kyseenalaistavat toisen miehekkyyden. – RĂ€pissĂ€ ei ole totuttu siihen, ettĂ€ nainen sanoo ylipÀÀtÀÀn mitÀÀn. Sitten, kun nainen sanoo jotain rankempaa, se on ihan hirveÀÀ, Roine puuskahtaa. HĂ€n osasi odottaa sovinistista palautetta, mutta osa arvostelusta yllĂ€tti. – Petyin kritiikkiin, jota feministien puolelta tuli. Ajattelisin itse, ettĂ€ muu rĂ€pissĂ€ nĂ€kyvĂ€ seksismi olisi sellaista, johon kannattaisi paneutua. VĂ€kivaltaisia lyriikoita Roine ei pidĂ€ pahana asiana. HĂ€nestĂ€ turhaumat on parempi riimitellĂ€ kuin toteuttaa. Huolestuttavaa

hĂ€nestĂ€ on, ettĂ€ vĂ€kivaltaretoriikka osuu useimmiten naisiin. – Sukupuolittuneisuus on ongelma, ja sitĂ€ vastaan kannattaisi lĂ€hteĂ€ taistelemaan. SitĂ€ itse teen. Roine rĂ€ppÀÀ omista kokemuksistaan. Myös Munaton mies perustuu tositapahtumiin. Kappaleissaan kĂ€sittelemÀÀnsĂ€ parisuhdevĂ€kivaltaakin Roine on kokenut. – Oma feminismini lĂ€htee kirjaimellisesti sieltĂ€ lattiatasosta. Roineen mielestĂ€ on elitististĂ€ ajatella, ettĂ€ feministisen puheen pitĂ€isi olla tietynlaista. – En ehkĂ€ osaa puhua rĂ€pĂ€tessĂ€ni akateemisen feminismin sanoilla. Sille on varmasti paikkansa, mutta itse en ole akateeminen enkĂ€ akateemisesta perheestĂ€. MAHDOLLISIMMAN KLISEINEN VIDEO Roine viittaa puheessaan sosiaalisen median feministiryhmissĂ€ kĂ€ytyihin keskusteluihin. – Sanottiin, ettĂ€ esineellistĂ€n naisia videolla. Naisethan pitĂ€vĂ€t siinĂ€ hauskaa! Minusta on hemmetin pelottavaa, jos vasta tĂ€mĂ€ video saa ihmiset tajuamaan, ettĂ€ rĂ€pissĂ€ on seksismiĂ€. TekijĂ€t ovat tarkoittaneet Munattoman miehen ja kappaleen musiikkivideon rĂ€ppimaailman kritiikiksi. – Halusimme tehdĂ€ oikein kliseisen valtavirran rĂ€ppivideon. Videolla hengaillaan baarissa, juodaan ja pidetÀÀn hauskaa. Naiset ovat laittautuneita, tekoripset rĂ€psyvĂ€t. Miehet uhittelevat. Kun Roineelta kysyy kappaleen osakseen

saamista transfobiasyytöksistĂ€, hĂ€n vakavoituu. – On kamalaa, jos joku on kokenut, ettĂ€ Munaton mies pilkkaisi transsukupuolisia. Roine nĂ€kee kappaleen pĂ€invastoin kritiikiksi maskuliinisuuden vaatimusta kohtaan. – PitĂ€isi pohtia, miksi munattomaksi sanominen edes on loukkaus. KUKA NÄYT TÄÄ BISEKSUAALILTA? Yksi asia saa Roineen erityisesti tulistumaan: vĂ€itteet siitĂ€, ettĂ€ hĂ€nen biseksuaalisuutensa olisi vain kameralle esiintymistĂ€. – Kaikkein eniten loukkasi se, kun sanottiin, ettĂ€ videolla nĂ€hty kahden naisellisen naisen vĂ€linen kohtaus olisi niin nĂ€hty! Roinetta turhauttaa oletus, ettĂ€ naisellinen nainen on hetero. Se tuntuu ikĂ€vĂ€ltĂ€ sekĂ€ internetissĂ€ ettĂ€ yöelĂ€mĂ€ssĂ€. Roine ei tunne itseÀÀn tervetulleeksi seksuaalivĂ€hemmistöjen baareihin ja kertoo useamman ystĂ€vĂ€nsĂ€ kokevan samoin. – PÀÀltĂ€pĂ€in ei vain voi nĂ€hdĂ€, kuka kuuluu seksuaalivĂ€hemmistöön. MERCEDES BENTSO paneelikeskustelussa ”Tarinoita omannĂ€köisestĂ€ elĂ€mĂ€stĂ€â€. Keskustelijoina lisĂ€ksi nĂ€yttelijĂ€ ja elokuvakĂ€sikirjoittaja Eeva Putro, kirjailija ja kustantaja Iida Rauma sekĂ€ sarjakuvataiteilija ja -kĂ€sikirjoittaja Wolf Kankare. Paneelin juontaa sarjakuvataiteilija Miia VistilĂ€.

Ti 23.6. Klo 16–18. Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G. Esteetön. JĂ€rj. Feministinen sarjakuvatoiminta

_39_


Aulikki Sippola korostaa, ettÀ yrityskin hyötyy vÀhemmistöjen huomioimisesta.

YhdenvertaisuuskÀytÀnnöt ovat yritysmaailman tulevaisuutta AIJA SALOVAARA kuva: Melissa Hanhirova

M

aailmalla Human Rights Campaign Foundationin kaltaiset jĂ€rjestöt kartoittavat sitĂ€, miten yritykset huomioivat seksuaali- ja sukupuolivĂ€hemmistöt. Suurennuslasin alla ovat muun muassa perhevapaaja terveydenhuoltokĂ€ytĂ€nnöt. Parhaiten listoilla ovat sijoittuneet suuryritykset kuten Google ja IBM. Suomalaisissa yrityksissĂ€ yhdenvertaisuuskĂ€ytĂ€ntöjĂ€ ei juuri tunneta. Ulkomaisten emoyhtiöiden tapoja ei ole omaksuttu. – TÀÀllĂ€ ei yritysmaailma ole pÀÀssyt vielĂ€ niin pitkĂ€lle, sanoo Aulikki Sippola. Sippola on monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija yritysvastuuverkosto FIBS:ssĂ€. FIBS auttaa jĂ€senyrityksiÀÀn kehittĂ€mÀÀn

_40_

liiketoimintaansa ja tarjoaa tietoa muun muassa yhdenvertaisuusasioissa. Sippolan mukaan Suomessa ollaan varovaisia. – Odotetaan, ettĂ€ joku tulee ja sanoo, mitĂ€ pitĂ€isi tehdĂ€. MitĂ€ sitten tulisi tehdĂ€, ja mitĂ€ yhdenvertaisuuskĂ€ytĂ€nnöt voisivat olla? – Ei se ole mitÀÀn tĂ€htitiedettĂ€. Kyse on lĂ€pinĂ€kyvistĂ€ toimintatavoista: pidetÀÀn huolta, ettĂ€ työntekijöiden yksityis-, perheja työelĂ€mĂ€ ovat tasapainossa ja ettĂ€ kaikilla on turvallinen olo, Sippola sanoo. Sippola muistuttaa, ettĂ€ on myös yrityksen etu, kun työntekijĂ€t voivat hyvin. Yrityskuvankin kannalta tulisi miettiĂ€, tuleeko tietĂ€mĂ€ttÀÀn sulkeneeksi tiettyjĂ€

asiakasryhmiĂ€ tai työntekijöitĂ€ ulkopuolelle. – Suomessa en ole toistaiseksi nĂ€hnyt kuin hotelleja, jotka mainitsevat huomioivansa lhbti-asiakkaat, Sippola sanoo. Vuoden alussa uudistettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja. Tavoitteena on parantaa seksuaali- ja sukupuolivĂ€hemmistöjen asemaa työelĂ€mĂ€ssĂ€. Sippola uskoo, ettĂ€ lait pakottavat yritykset tarkastelemaan toimintaansa lĂ€hemmin. – Lain mukaan ketÀÀn ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi tehtĂ€vÀÀn valittaessa, työtehtĂ€viĂ€ jaettaessa tai ylennyksiĂ€ tehtĂ€essĂ€, Sippola sanoo. – Uudistetut lait viestivĂ€t, ettĂ€ nyt pitÀÀ toimia.


Yhdenvertainen vanhuus -projekti sateenkaariseniorien asialla Tule mukaan edistÀmÀÀn ikÀihmisten yhdenvertaisuutta!

HELSINKI PRIDEILLA TAPAHTUU Sateenkaari sukupolvelta toiselle -dokumentti- ja keskusteluilta ke 24.6. kello 16.30–18.45. Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki Yhdenvertainen vanhuus -projekti esittĂ€ytyy puistojuhlassa la 27.6.

KOULUTTAUDU VAPAAEHTOISEKSI EnsimmÀinen koulutus jÀrjestetÀÀn lauantaina 29.8.2015 HelsingissÀ.

TUTUSTU JA SEURAA PROJEKTIA seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus Facebook: Yhdenvertainen vanhuus Twitter: ProjektipÀÀllikkö @SMHakola ja projektikoordinaattori @OutiTjurin Keskustele sosiaalisessa mediassa: #sateenkaariseniori #moninaisuus

KYSYTTÄVÄÄ? Projektikoordinaattori Outi Tjurin 050 462 4212, outi.tjurin@seta.fi

Kuva: Martu VÀisÀnen _41_


PUHEENVUORO

HUR MYCKET AV DET HÄR ÄR GLADA ORD FÖR ATT LOCKA KÖPSTARKA HOMOSEXUELLA TURISTER? TOBIAS LARSSON Skribenten Ă€r frilansjournalist och numer minst lika finlĂ€ndsk som svensk

Hur gay friendly Àr Helsingfors egentligen?

F

ör ett par Ă„r sedan bestĂ€mde sig Helsingfors stad för att marknadsföra sig som ett homoparadis. Överallt dök det upp skyltar dĂ€r det stod ”Helsinki. Gay Friendly.” vilket ju var trevligt men lite förbryllande. Hur gayvĂ€nligt Ă€r egentligen Helsingfors kom jag pĂ„ mig sjĂ€lv att tĂ€nka efter att ha tagit ett par glada bilder för Facebook dĂ€r jag poserade bredvid reklamskyltarna. Hur mycket av det hĂ€r Ă€r sant och hur mycket Ă€r glada ord för att locka köpstarka homosexuella turister? Jag flyttade till Helsingfors hösten 2002 efter att ha bott tvĂ„ Ă„r i Stockholm, dĂ€r jag levt ett ganska straight liv. Jag var inte det minsta straight sjĂ€lv men alla mina vĂ€nner

_4 2 _

var det och vi gick bara pÄ typiska heterostÀllen, dÀr det serverades öl och pubmat, dÀr det spelades bredbent mjuk rockmusik som ingen dansade till. PÄ det sÀttet mÀrkte jag ingen större skillnad. DÀremot fanns det vÀldigt lite HBTIQ i det allmÀnna rummet i Finland. Inga öppet homosexuella skÄdespelare, kÀndisar eller popstjÀrnor. Inga homon pÄ tv med undantag av Mikko Silvennoinen, som stod stolt och öppen i rutan och som fortfarande Àr en hjÀlte i min vÀrld. DÀr fanns kanske ingen uttalad fientlighet, men den homosexuelle var alltid nÄgon annan som man inte kÀnde och som levde nÄgon annanstans. Man kunde lÀtt gÄ genom livet i Finland och tro att det

egentligen inte fanns nĂ„gra homosexuella. Inte hade man nĂ„gonsin sett nĂ„gon. En finlĂ€ndsk artist som upptrĂ€dde pĂ„ Stockholm Pride hade utbrustit efter sitt framtrĂ€dande att hen var lycklig och rörd över publikens reaktion men att hen inte kunde tro att det fanns sĂ„ mĂ„nga. Hen hade pĂ„ riktigt trott att det kanske fanns ett par hundra homosexuella. I hela vĂ€rlden. SjĂ€lv fick jag smaka pĂ„ hur avvikande och obegriplig min livsstil var dĂ„ min goda vĂ€n och kĂ€mppis fick sitt studiebidrag indraget efter att hennes man – jag, alltsĂ„ – tjĂ€nat för mycket pengar under Ă„ret. En pojke och en flicka kunde omöjligtvis dela lĂ€genhet utan att vara ett par menade myndigheten och drog in pengarna pĂ„ stört. Vi fick be ett


antal vĂ€nner skriftligen intyga att vi bara var vĂ€nner innan bidragen började betalas ut igen. Efter att ha levt i denna slĂ„ende heteronormativa vĂ€rld ett tag blev skillnaden desto större nĂ€r jag kom tillbaka till Stockholm pĂ„ besök. DĂ€r stod man inte och gömde sig i nĂ„gon radioskugga – dĂ€r syntes bögarna tydligt i stadsvimlet och flatorna gick stolt hand i hand helt öppet i centrum. Som en fotnot i marginalen kan vĂ€l tillĂ€ggas att det inte heller i det frigjorda och liberalt sinnade Stockholm fanns sĂ€rskilt mĂ„nga synliga eller offentligt omfamnade transpersoner. Hur mĂ„nga finns det idag? Vi Ă€r verkligen inte framme vid mĂ„let Ă€n pĂ„ nĂ„got sĂ€tt. Varken hur andra mĂ€nniskor ser pĂ„ oss och hur vi ser pĂ„ varandra inom HBTIQ-vĂ€rlden. Men Ă€ndĂ„. Hade det verkligen varit sĂ„ hela tiden jag bodde i Stockholm ocksĂ„ utan

att jag riktigt mÀrkt det? MÄste man bli av med nÄgot för att mÀrka att man hade det? Det var lÀtt att sitta i Finland och tÀnka att Stockholm var ett paradis. Jag minns ocksÄ att jag upplevde friheten i Stockholm strax efter millenieskiftet som svÄr. BegrÀnsande. Komplicerad. Som om det fanns regler för hur man skulle vara om man ville vara öppen. Som om ens sexuella lÀggning var lite av ett partytrick som man skulle underhÄlla sin omgivning med. Som om ens sexualitet var en stor blinkande skylt man alltid skulle bÀra i pannan, som aldrig fick plockas bort, som aldrig var irrelevant. Det kanske inte alls Àr en rÀttvis bild av hur det var men det var sÄ jag upplevde det. Stockholms gayvÀrld var en skog jag inte riktigt kunde orientera mig i. För mig var flytten bort en befrielse. I det mindre intensiva Helsingfors hade

jag mer tid att hitta mig sjĂ€lv och komma pĂ„ vem jag sjĂ€lv ville vara. Jag kunde gĂ„ ut och dansa och bara ha trevligt. Och jag behövde inte fundera pĂ„ om nĂ„gon slĂ€kting eller bekant skulle rĂ„ka gĂ„ förbi och se mig gĂ„ in eller ut. Och efter ett tag hade inte det spelat nĂ„gon roll heller. Idag kĂ€nns det som att jag och Helsingfors kom ut tillsammans. Under en ganska kort tid förĂ€ndrades mĂ„nga saker till det bĂ€ttre. Finland blev mer tillĂ„tande samtidigt som jag vĂ„gade ta ut svĂ€ngarna allt mer. Kanske Ă€r det inte svĂ„rare Ă€n sĂ„ för en stad att vara ett gayparadis? Man ger sina regnbĂ„gsbarn ordentligt med plats – ett eget rum – sĂ„ de kan och vĂ„gar vara sig sjĂ€lva och kan vĂ€xa upp och krĂ€va sin rĂ€ttmĂ€tiga plats i stadsbilden. Till min glĂ€dje blir Helsingfors allt bĂ€ttre pĂ„ det, med mer mĂ„ngfald och mer fĂ€rg och mer möjligheter. Gay Friendly, kunde man sĂ€ga.

Helsingin juhlaviikot Helsingfors festspel Helsinki Festival

_43_


PUHEENVUORO

AARO HORSMA Suunnittelija, HeSeta ry

NÄHDYKSI TULEMINEN JA TIEDON SAAMINEN OMASTA SEKSUAALITERVEYDESTÄ EI OLE LHBTIQ-IHMISELLE ITSESTÄÄNSELVYYS.

Oikeus oikeaan tietoon ja tukeen

K

Ă€vimme HeSetan ja Poikien Talon Q-iltojen nuorten kanssa katsomassa Robert Mapplethorpen nĂ€yttelyn Kiasmassa. NĂ€yttely herĂ€tti nuorissa ajatuksia ja johdatti seuraavan Q-illan elokuvavalintaan. Katsottuamme kolmiosaisen Jonas Gardellin ÄlĂ€ pyyhi kyyneleitĂ€ paljain kĂ€sin -minisarjan putkeen popkornin ja kolan siivittĂ€mĂ€nĂ€, purimme sen herĂ€ttĂ€miĂ€ ajatuksia. Ilta venyi reilusti suunnitellusta, jaettavaa riitti. Pelkoa, surua ja hĂ€peÀÀ, mutta myös rakkautta, iloa, uskoa ja yhteisöllisyyttĂ€. 1980-luvun hiv/aids-epidemia muutti lhbtiq-yhteisöÀ. Moni menetti lĂ€heisen ja moni luopui toivosta. Monet taistelivat, ja taistelu kannatti. Oikea tieto hivistĂ€, hoito sekĂ€ jatkuvasti kehittyvĂ€ hiv-lÀÀkitys eivĂ€t kuitenkaan tulleet ilmaiseksi. Niiden eteen moni kĂ€rsi, moni kuoli ja lukemattomat surivat. Hiv koskettaa lhbtiq-yhteisöÀ edelleen erityisellĂ€ tavalla. Usein riski kuitenkin ulkoistetaan omasta elinpiiristĂ€ ja seksielĂ€mĂ€stĂ€. LÀÀketieteen kehittyessĂ€ hiv on

_ 44_

muuttunut kuolemantuomiosta krooniseksi taudiksi, eikÀ sitÀ pidetÀ enÀÀ yhtÀ suurena riskinÀ. LisÀksi ihmisillÀ on harhaluuloja siitÀ, kenellÀ voi olla hiv ja miten se tarttuu. Seksuaalikasvatuksella on merkitystÀ. Usein se vahvistaa hetero- ja sukupuolinormatiivisia oletuksia, jolloin monet jÀÀvÀt tiedon ja tuen ulkopuolelle. TyössÀni olen kuullut lukemattomia tarinoita ulkopuolisuudesta. NÀhdyksi tuleminen ja tiedon saaminen omasta seksuaaliterveydestÀ ei ole lhbtiq-ihmiselle itsestÀÀnselvyys. Hiv-epidemian jÀlkeen lhbtiq-liike hÀivytti seksuaaliterveyteen liittyvÀÀ stigmaa suuntaamalla katseen tulevaan. VielÀkin lhbtiq-ihmiset usein seksualisoidaan eikÀ nÀhdÀ vÀhemmistöidentiteetin sosiaalista merkitystÀ. Siksi yhteisön valitsema tie on osittain ymmÀrrettÀvÀ. Yhdenvertaista asemaa on haettu ikÀÀn kuin vakuuttamalla yhteiskuntakelpoisuutta. Vastoin moninaisuuden ajatusta on pyritty tÀyttÀmÀÀn normeja. Samalla on vaiettu lhbtiq-ihmisten hyvinvointia haastavista teemoista.

Homo- ja transfobia sekÀ normatiiviset rakenteet ja oletukset rajaavat ihmisten elinpiiriÀ vakavin seurauksin. VÀhemmistöstressi ja yksinÀisyys synnyttÀvÀt muun muassa pÀihde- ja mielenterveysongelmia. Ongelmat on tiedostettu, mutta niihin ei ole tartuttu tarpeeksi lujasti. Muutos on mahdollista. Setan Hyvinvoiva Sateenkaarinuori -hanke aloitti tÀnÀ vuonna kolmannen kautensa, joka keskittyy nuorten pÀihde- ja mielenterveyspalveluihin. Vuonna 2012 Seta aloitti myös Yhdenvertainen vanhuus -hankkeen, joka nostaa nÀkyviin sateenkaariseniorit. HeSetalla teemme työtÀ lisÀtÀksemme resursseja lhbtiq-yhteisön tukemiseen. Haluamme vastata ihmisten tarpeisiin paremmin omassa toiminnassamme sekÀ parantaa muiden toimijoiden kykyÀ palvella kaikkia ihmisiÀ. Haluamme rikkoa syrjivÀt rakenteet. Vaadimme yhdenvertaista kohtelua myös hyvinvoinnin tukemisessa. TeiltÀ, yhteisön jÀseniltÀ ja tukijoilta, toivomme lisÀÀ rakkautta, iloa, uskoa ja yhteisöllisyyttÀ.


NUORTEN

PRIDE

NUORTEN PRIDEN monipuolisesta ohjelmasta löydÀt mukavaa sateenkaarevaa toimintaa viikon jokaisena pÀivÀnÀ. OHJELMAAN KUULUU kokoontumisia, esityksiÀ, työpajoja, keskustelutilaisuuksia, illanviettoja ja bileitÀ. PRIDEN HYVINVOINTITEEMA nÀkyy keskustelutilaisuuksien lisÀksi liikunta- ja ulkoilutapahtumissa. Luvassa on muun muassa jousiammuntaa, roller derbya ja long boardingia sekÀ erilaisia urheilulajeja ja ulkopelejÀ Suomenlinnassa ja Seurasaaressa. TULE VALMISTAMAAN rekvisiittaa nuorten omaan kulkueblokkiin, osallistu teatteripajaan tai tule katsomaan vaikkapa Juuso Kekkosen suosittu Outo homo -monologi tai Frida Ensemblen uutuusesitys Gayplay.

VIIKKO HUIPENTUU sĂ€kenöiviin pÀÀtösbileisiin Nosturilla lauantaina 27.6. klo 20–24. Kaikki Nuorten Pride -tapahtumat ovat pĂ€ihteettömiĂ€ ja niihin on vapaa pÀÀsy. Katso koko ajantasainen ohjelma osoitteesta www.helsinkipride.fi/nuortenpride.

_ 4 5_


2015

HELSINKI

PRIDE _ 22.-28.6.

Priden tuottaja Aleksi Saikkonen

Pride koskettaa kaikkia Helsinki Priden tuottaja Aleksi Saikkonen muistuttaa, ettei Pride ole yksinomaan vÀhemmistöjen juhla. EVELIINA SALOMAA kuva: Martin Sommerschield

VUODEN 2015 HELSINKI PRIDEN tuottajalle Aleksi Saikkoselle Pride on muutakin kuin Puistojuhla ja kulkue. – Pride on juhlaviikko, joka nostaa esille yhteiskunnan yhdenvertaisuuskysymyksiĂ€. Tapahtumaviikolla Helsinki nĂ€yttĂ€ytyy kauneimmissa vĂ€reissÀÀn. Saikkosen mukaan Priden merkitys Helsingin kaupungille on suuri. – On tĂ€rkeÀÀ, ettĂ€ Helsinki pysyy elinvoimaisena tapahtuma- ja kulttuurikaupunkina lĂ€pi vuoden. Pride on tĂ€rkeĂ€ niin tapahtumakulttuurin kuin Helsingin arvoliberaaliuden

_4 6_

kannalta. Saikkonen korostaa, ettĂ€ Helsinki Pride on kaikilta osin kaikille avoin tapahtuma. – Ihmisoikeudet koskettavat kaikkia. Ei tarvitse kuulua vĂ€hemmistöön voidakseen juhlia Pride-viikolla. TĂ€nĂ€ vuonna Pride-viikon teema on hyvinvointi. – Asiaohjelma keskittyy hyvinvointiin niin yksilön kuin yhteisön tasolla. Tarjolla on myös monipuolisesti hyvinvointia lisÀÀvÀÀ liikuntaa ja kulttuuria. KesĂ€n Pride-viikkoa on valmisteltu syksystĂ€

asti. Saikkonen haluaa kiittÀÀ työryhmÀÀ kuluneista kuukausista. – Se, ettĂ€ Helsinki Priden tekeminen perustuu vapaaehtoistyöhön, on samalla haastavinta ja palkitsevinta. Itse Pride-viikolle Saikkosella on korkeat odotukset. Luvassa on entistĂ€ enemmĂ€n bileitĂ€ erilaisten yhteistöiden myötĂ€. – TĂ€nĂ€ vuonna olemme kehittĂ€neet kolme erilaista ranneketta. Eniten olen innoissani Hipsuli Pride -rannekkeesta, jolla pÀÀsee Avajaisklubille, FAG Youn kymmenvuotisbileisiin sekĂ€ Helsinki Priden PÀÀtösklubille.


KUVAT: ALEJANDRO LORENZO

KULKUe &

PUISTOJUHLA

27.6.

PRIDE-KULKUE on mielenilmaus yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta. Toivotamme kaikki tervetulleeksi vÀrikkÀÀlle hyvÀn mielen marssille. Viime vuonna kulkueeseen osallistui ennÀtykselliset 20 000 ihmistÀ. TehdÀÀn yhdessÀ kulkueesta vielÀkin suurempi ja nÀyttÀvÀmpi! KOKOONNUMME LAUANTAINA 27.6. tuttuun tapaan Senaatintorilla, josta kulkue lÀhtee liikkeelle klo 13. Kulkue etenee Unioninkatua, Pohjoisesplanadia, EtelÀesplanadia, Kasarmikatua ja Neitsytpolkua pitkin Kaivopuistoon.

_47_


KOONNUT EVELIINA SALOMAA

Satin Circus UMK-FINALISTI SATIN CIRCUS tunnetaan vaikuttavasta live-esiintymisestÀÀn. Yhtye sai alkunsa vuonna 2010 neljÀn musiikinopiskelijan halusta tehdÀ kansainvÀlistÀ popmusiikkia. Satin Circus nousi hittilistojen kÀrkeen vuoden 2015 alussa julkaistulla Crossroads-sinkulla.

Pride palaa meren ÀÀreen! Helsinki Priden Puistojuhla palaa vuosien tauon jÀlkeen tunnelmalliseen Kaivopuistoon. Kaikille avoin tapahtuma on tÀynnÀ iloa, vÀriÀ ja hauskaa yhdessÀoloa. Puistojuhlan juontajana toimii NRJ:n Tuija Pehkonen, minkÀ lisÀksi suomalaiset eturivin artistit nostattavat juhlatunnelmaa. Puistojuhlassa on myös monipuolista lastenohjelmaa, ruokakojuja sekÀ Pride-tori. Puiston Pride-infosta voi ostaa liput PÀÀtösklubille. Huomioithan, ettÀ puistossa ei ole vesipistettÀ.

_48 _


Miia Liu Kuva: MIIKKA PIRINEN

EnsimmĂ€istĂ€ omaa albumiaan työstĂ€vĂ€llĂ€ MIIA LIULLA on vahva ÀÀni ja rohkeasti omanlaisensa indiesoundi. Liun ensimmĂ€inen sinkku I’d go gay for you on vuoden 2015 Helsinki Priden virallinen biisi. Liu esiintyy myös Pride-viikon avajaisissa ja PÀÀtösklubilla.

Janna Kuva: MIKKO HÄRMÄ

JANNA HURMERINTA on muusikkoperheessÀ kasvanut, kokenut esiintyjÀ. Aiemmin englanniksi laulanut Janna julkaisi kevÀÀllÀ 2014 ensimmÀisen suomenkielisen albuminsa. Modernia poppia edustava hittisinkku SÀ et ole hullu antaa ensimakua artistin uudesta soundista, josta tullaan nauttimaan myös Puistojuhlassa.

Aste Kuva: MAREK SABOGAL

Energinen ASTE yhdistelee biiseissÀÀn poppia ja rappia. Aste on keikkaillut ja tehnyt musiikkia 2000-luvun alusta asti kasvattaen jatkuvasti suosiotaan. Nuorten Priden kummi haluaa puhutella biiseillÀÀn. KevÀÀllÀ julkaistu sinkku Himalaja esimerkiksi kehottaa nuoria ylittÀmÀÀn itsensÀ.

_49_


Jesse Kaikuranta

Jesse Kaikuranta odottaa aurinkoista ihmisten juhlaa Kuva: JOHANNES POIKKIMÄKI

PRIDE ON HYVÄN MIELEN TAPAHTUMA

Krista Siegfrids Krista Siegfrids palaa mielellÀÀn Helsinki Prideen Kuva: NADI HAMMOUDA KRISTA SIEGFRIDS edusti Suomea vuoden 2013 Euroviisuissa kappaleella Marry Me. HĂ€n on puhunut viime vuosina paljon yhdenvertaisuudesta ja esiintynyt useilla Pride-festivaaleilla. – Olen esiintynyt Helsinki Priden lisĂ€ksi Amsterdamin ja Tukholman pridessa, ja ne ovat olleet kyllĂ€ parhaita keikkoja. Siegfridsille Helsinki Pride on hyvĂ€n mielen tapahtuma. Viime vuonna Nuorten Priden kummina toiminut Siegfrids on iloinen mahdollisuudesta olla osa Helsinki Pridea tĂ€nĂ€kin vuonna. – On ihana tilaisuus olla mukana tapahtumassa. Pridessa on ennen kaikkea kyse ihmisarvosta ja siitĂ€, ettĂ€ me kaikki olemme samanarvoisia. Itselleni on todella tĂ€rkeÀÀ olla mukana. Toista albumiaan tekevĂ€ Siegfrids toivoo, ettĂ€ Puistojuhlassa olisi tĂ€nĂ€ vuonna entistĂ€kin enemmĂ€n ihmisiĂ€. – Tapahtumahan kasvaa joka vuosi todella paljon, joten toivottavasti tĂ€nĂ€kin vuonna paikalla on hurjan paljon ihmisiĂ€. Toivon ettĂ€ Puistojuhlassa aurinko paistaa ja ettĂ€ voimme laulaa ja juhlia yhdessĂ€.

_5 0 _

JESSE KAIKURANTA nousi kuuluisuuteen vuonna 2012 Voice of Finlandin kautta. Artisti lauloi itsensĂ€ lopullisesti suomalaisten sydĂ€miin tuplaplatinaa myyneellĂ€ debyyttialbumillaan Vie mut kotiin. Koskettavista kappaleistaan ja sykĂ€hdyttĂ€vĂ€stĂ€ ÀÀnestÀÀn tunnettu Kaikuranta työstÀÀ parhaillaan uutta musiikkia. Rakkauden puolestapuhujana Kaikuranta odottaa suuria tunteita myös Helsinki Pridelta. – Minulle on tĂ€rkeÀÀ olla mukana tapahtumassa, jossa rakkaus on pÀÀasia. Rakkaus toista kohtaan, sukupuoleen katsomatta. Rakkaus on vastaus kaikkeen. Kokkolasta kotoisin oleva Kaikuranta on suunnanut katseensa kohti kesÀÀ. HĂ€n esiintyy tĂ€nĂ€ vuonna ensimmĂ€istĂ€ kertaa Helsinki Priden Puistojuhlassa ja odottaa tapahtumaa innolla. – Odotan ettĂ€ Puistojuhla on aurinkoinen ja hyvĂ€ntuulinen juhla tĂ€ynnĂ€ ihmisiĂ€.


TCT

POSITIIVISEN MUSIIKIN L Ä H E T T I L Ä ÄT

Teksti: RIIKKA MINKKINEN Kuva: JULIUS KONTTINEN

Viime kesĂ€n radiohitin Rannalle esittĂ€nyt TCT on ollut viimeisen vuoden aikana niin suosittu, ettĂ€ yhtyeen viikonloppuun on kuulunut vĂ€lillĂ€ viisikin keikkaa. Parikymppiset kaverukset ovat esiintyneet muutaman vuoden sisĂ€llĂ€ jo muun muassa Pitbullin lĂ€mmittelijöinĂ€ sekĂ€ Olympiastadionilla. He ovat saaneet sen, mistĂ€ ovat haaveilleet. – Se, ettĂ€ on saavuttanut unelmansa, on ollut siistein juttu. On ollut myös siistiĂ€ huomata, ettĂ€ löytyy faneja, jotka kirjoittavat meistĂ€ vaikka kokonaisia blogeja, Comeetta, yksi yhtyeen kolmesta jĂ€senestĂ€, sanoo. Yhtyeen tiellĂ€ on ollut paljon vastoinkĂ€ymisiĂ€, minkĂ€ vuoksi suosio tuntuu nyt erityisen hyvĂ€ltĂ€ kaiken työn jĂ€lkeen. OMAT BIISIT, OMA GENRE Comeetta ja T.L ovat tehneet musiikkiaan jo yli kymmenen vuotta. Yhteinen taival alkoi, kun Comeetta bongasi T.L:n musiikkipalvelu MikseristĂ€ ja huomasi, ettĂ€ he ovat samassa lukiossa. Pari vuotta myöhemmin mukaan tuli T.L:n pikkuveli Tiahu.

– Oli hauska prosessi löytÀÀ yhteinen juttu, jota kaikki tykkÀÀvĂ€t tehdĂ€, kun meidĂ€n musiikkityylit olivat niin erilaisia, rap-taustainen Comeetta kertoo. Suomessa TCT:n ennen kuulemattomalle tyylilajille keksittiin oma termi, party-hop. Sen esikuvia ovat olleet LMFAO:n ja Far East Movementin kaltaiset yhtyeet. Biisit ovat positiivista ja energistĂ€ kesÀÀn sopivaa bilemusiikkia. Comeetta ja T.L kuvailevat menoaan sopivalla tavalla hölmöksi. – Parasta meidĂ€n keikoilla on, ettĂ€ niillĂ€ on kĂ€ynyt paljon eri-ikĂ€istĂ€ yleisöÀ. MeidĂ€n meininki ja positiivisuus on jotain, mikĂ€ Suomesta puuttuu. Ihmiset pystyvĂ€t samaistumaan siihen, T.L sanoo. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ yhtye viettÀÀ aikaa studiossa syksyllĂ€ julkaistavan levynsĂ€ parissa. Kaikki musiikki tehdÀÀn edelleen itse. Hiljattain julkaistiin myös erilaista TCT:tĂ€, herkempi ja vakavampi rakkauslaulu VirheistĂ€ kaunein. – Sen myötĂ€ jengi on löytĂ€nyt ihan uuden puolen meidĂ€n musiikista, Comeetta sanoo.

SYRJINNÄSTÄ VOIMAA Viime vuonna TCT vaikuttui Priden ennĂ€tysmĂ€isestĂ€ osallistujamÀÀrĂ€stĂ€ niin, ettĂ€ pĂ€ivitti Facebook-sivulleen tekstin: ”Rakastakaa ja kunnioittakaa toisianne, niin mekin tehdÀÀn! Uskokaa toisiinne ja tutustukaa ihmisiin tuomitsematta niiden uskontoa, etnistĂ€ taustaa tai seksuaalista suuntautumista.” Comeetta kertoo kaikkien jĂ€senten kokeneen jonkinlaista syrjintÀÀ ala- ja ylĂ€koulussa. – Kun on ollut jotenkin erilainen, on saanut tuntea sen nahoissaan. Se on kuitenkin vahvistanut omaa nĂ€kemystĂ€ itsestÀÀn. On ajatellut, ettĂ€ tĂ€mĂ€, mitĂ€ mĂ€ olen, on just jees. Siihen me halutaan rohkaista kaikkia muitakin. TCT:n keikoilla meno on vauhdikasta. Tavoitteena on tartuttaa esiintyjien energia yleisöön. Comeetta ja T.L uskovat Puistojuhlassa olevan kova meno ja hyvĂ€ henki saman ajatusmaailman jakavan yleisön kokoontuessa. – Se, ettĂ€ rakkaus kuuluu kaikille, on meidĂ€n yhtyeelle niin itsestÀÀnselvÀÀ, ettĂ€ sitĂ€ ei tarvitse edes selittÀÀ.

_ 51 _


SeksuaalivÀhemmistöt kaapista kirjoihin Kirjallisuudentutkija Mikko Carlson pohjustaa seksuaalivÀhemmistöjen ulostuloa suomalaisessa kirjallisuudessa. MIKKO CARLSON AJATUS KIRJOITTAA seksuaalisesta toiseudesta suomalaisessa kirjallisuudessa herÀttÀÀ ristiriitaisia ajatuksia, tuntemuksia ja kysymyksiÀ, jotka ovat yhtÀ vÀlttÀmÀttömiÀ kuin kiperiÀkin: Tarkoitammeko toiseudella sivullisuutta, vierautta, yksinÀisyyttÀ ja ulkopuolisuutta? MÀÀrittÀÀkö toiseutta oma kulttuurinen kokemus vai ratkaiseeko ulkoapÀin mÀÀritelty asema altavastaajana? Onko olemassa erillistÀ toisten, kuten homojen kirjallisuutta ja onko tÀllainen luokittelu edes tarpeen? Kuka voi olla homokirjailija? Oheisen kaltaisia kysymyksiÀ nousi esiin, kun homojen vapautusliikkeen vanavedessÀ yhteiskunnallinen liberalisoituminen 1970luvun Yhdysvalloissa loi pohjaa akateemiselle

_5 2 _

seksuaalivĂ€hemmistöjen tutkimukselle. Angloamerikkalainen kirjallisuudentutkimus keskittyi jo tuolloin rakentamaan maailmankirjallisuuden homokaanonia ja pohtimaan seksuaalisesta erilaisuudesta kirjoittamisen hankaluuksia. ”EntĂ€ Suomi? SyrjĂ€seutuko, kehitysmaa vai valkea lĂ€ikkĂ€ kartalla, kun homokulttuurista on kysymys?”, kysyi toimittaja Max Rand vuonna 1984 artikkelissaan ”Sivullisten etujoukko”, joka sisĂ€ltyi ensimmĂ€iseen suomalaiseen homoja lesbotutkimusantologiaan Rakkauden monet kasvot. KysymyksellÀÀn hĂ€n viittasi myös kirjallisuuden kentille. Seksuaalisen toiseuden kuvausten tutkiminen antoi kuitenkin odottaa itseÀÀn 2000-luvulle asti.

Vedenjakajana voi pitÀÀ Pentti Holapan miestenvÀlistÀ rakkautta kÀsittelevÀn romaanin, YstÀvÀn muotokuvan, ilmestymistÀ vuonna 1998 ja sille myönnettyÀ Finlandia-palkintoa. Vaikka Holapan romaanin tapa kuvata homoseksuaalisuutta oli poikkeuksellista avoimuudessaan, paljaudessaan ja rohkeudessaan, se ei teemoiltaan eikÀ julkiselta huomioltaan jÀÀnyt ainoaksi laatuaan. Vuosien 2001 ja 2004 vÀlisenÀ aikana Finlandia-palkinnon vei kolmasti teos, jonka keskeisenÀ teemana oli normienvastainen seksuaalisuus: ensin palkinnon pokkasi Johanna Sinisalon Ennen pÀivÀnlaskua ei voi (2001), sitten kunniaa niitti Pirkko Saision Punainen erokirja (2003) ja heti


KUVA: PAULIINA FORSS

perÀÀn Helena Sinervon Runoilijan talossa (2004). Oli kyse sattumasta, loistavasta ajoituksesta tai ajan paineesta, seksuaalisen erilaisuuden aiheet ja teemat olivat nousseet ”kaapista kaanoniin ja kansakunnan kaapin pÀÀlle”, kuten Sanna Karkulehto kirjoitti teoksia kĂ€sittelevĂ€ssĂ€ suomalaisen queerkirjallisuudentutkimuksen pioneerityössĂ€, vĂ€itöskirjassaan Kaapista kaanoniin ja takaisin (2007). Kirjoituksessani luon katseen kuitenkin tĂ€tĂ€ hetkeĂ€ edeltĂ€neeseen aikaan, jolloin tapahtui monia tĂ€rkeitĂ€ seksuaalipoliittisia uudistuksia ja joita ilman 1990- ja 2000-lukujen seksuaalivĂ€hemmistöjen kirjallinen ulostulo ei olisi ollut mahdollinen. Kun Max Rand kirjoitti esseensĂ€, hĂ€n keskittyi homomenneisyyden osoittamiseen nimeten esimerkkejĂ€ antiikin kirjallisuudesta nykypĂ€ivÀÀn. SilmiinpistĂ€vÀÀ kuitenkin oli, ettĂ€ suomalaisen kulttuurin kohdalla oli tyydyttĂ€vĂ€ lĂ€hinnĂ€ bibliografiatietoihin 1920-luvun runoilijoista Uuno Kailaasta, Kaarlo Sarkiasta ja Edith Södergranista. YhdellĂ€ sivulla esiin nousi Christer Kihlman, jonka Rand nimesi ”ensimmĂ€iseksi coming outinsa tehneeksi suomalaiseksi homo- ja biseksuaaliseksi kirjailijaksi”. Kihlmanista tuli sittemmin oman vĂ€itöskirjatutkimukseni kohde.

Suomenruotsalaisen Christer Kihlmanin tietĂ€ kirjailijaksi kehysti melskeinen aikakausi. HĂ€nen lĂ€pimurtonsa tapahtui 1960-luvulla, radikalismin vuosikymmenellĂ€, joka tiivistyy usein mielikuviin hipeistĂ€, rauhanmarsseista ja vapaasta rakkaudesta. Totta onkin, ettĂ€ lĂ€ntisessĂ€ maailmassa kĂ€ytiin tuolloin laajalti keskustelua seksuaalisuudesta ja ilmapiirin vapauttamisesta ahdasmielisistĂ€ asenteista. On silti olennaista kysyĂ€, kenen tai millaista seksuaalisuutta 60-luku vapaan rakkauden mantroineen todella vapautti – ja missĂ€ pĂ€in maailmaa. Jos Stonewall-mellakat merkitsivĂ€tkin kÀÀnnettĂ€ amerikkalaiselle homojen vapautusliikkeelle, niillĂ€ oli vain vĂ€hĂ€n merkitystĂ€ suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittisille pyrkimyksille. Suomessakin tapahtui paljon, vaikka monista tapahtumista on kirjoitettu hĂ€mmentĂ€vĂ€n vĂ€hĂ€n. Yksi merkittĂ€vistĂ€ keskustelunaiheista oli homoseksuaalisuuden rangaistavuus. Pohjoismaat olivat jo pitkÀÀn olleet asian suhteen erilaisessa tilanteessa. Kun Tanskassa homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistui rikoslaista jo 1933 ja Ruotsissakin 1944, Suomessa se tapahtui vasta vuonna 1971. Samaisena vuonna ilmestyi Christer Kihlmanin proosateos MĂ€nniskan som skalv (suom. Ihminen joka jĂ€rkkyi), yhtĂ€ aikaa alkuperĂ€iskielellĂ€ ja suomennettuna.

ANEKDOOTTI MARSALKKA MANNERHEIMISTA TEKEE NÄKYVÄKSI, MITEN KANSAKUNNAN HUIPULLA HOMOUDESTA TULEE MAHDOTTOMUUS. MĂ€nniskan som skalv on minĂ€muotoinen, omaelĂ€mĂ€kerrallista ja tunnustuksellista ilmaisua hyödyntĂ€vĂ€, osin pamfletiksi ja esseeksi luonnehdittava teos, jonka alkoholismin ja aviokriisin teemojen ohella sen homoseksuaalisuutta kĂ€sittelevĂ€stĂ€ osuudesta tuli merkitsevĂ€ seksuaalipoliittinen teko. Poliittinen viritys kĂ€y ilmi jo teoksen esipuheesta, jossa minĂ€kertoja esittÀÀ kirjoittamisen motiivikseen halunsa ”rikkoa yksityiselĂ€mĂ€n pyhityksen” ja avata ”minĂ€nsĂ€ ovet joillekin sen hĂ€peĂ€llisistĂ€ salaisuuksista”. Teoksen kuvaamassa yhteiskunnassa homous on yksi suurimmista henkilökohtaisen hĂ€peĂ€n aiheista. ”Homoseksualisti”luvussa kertoja kĂ€y lĂ€pi onnettomasti pÀÀttyneitĂ€ homokohtaloita ja stereotypioita, joita julkinen keskustelu sekĂ€ etenkin nimetyt kirkon ja lÀÀketieteen edustajat olivat viljelleet. Osaltaan kertojan dokumentoivaa tyyliĂ€ voi tulkita vastineena Suomen Evankelisluterilaisen kirkon syrjiviin kannanottoihin. Kirkko oli tuonut esiin uskon ja lÀÀkehoidon merkityksen homoseksuaalisen taipumuksen hillitsemisessĂ€. Myöhemminkin yhteiskunnan ristiriitainen suhtautuminen oli nĂ€kyvÀÀ: homous poistettiin rikoslain piiristĂ€, mutta lakiin lisĂ€ttiin niin kutsuttu kehotuskieltopykĂ€lĂ€. Kehottamisesta lailliseen tekoon tuli rikos. Vaikka kehotuskielto osoittautui vĂ€hitellen lain kuolleeksi kirjaimeksi, se vaikutti vahvasti siihen, millaisia homoseksuaalisuuden kuvauksia voitiin esittÀÀ mediassa ja kirjallisuudessa vielĂ€ 1990-luvulle asti. Vakavasta pohjavireestĂ€ huolimatta Ihminen joka jĂ€rkkyi ei unohda ironista leikkiĂ€. Lyhyt anekdootti marsalkka Mannerheimista tekee nĂ€kyvĂ€ksi, miten kansakunnan huipulla homoudesta tulee mahdottomuus. Kun henkilössĂ€ yhdistyvĂ€t suurmies, kansallinen omakuva ja henkilökultti, kuvitteellinenkin

Mikko Carlson

_ 53 _


HOMOUS POISTETTIIN RIKOSLAISTA, MUTTA SIIHEN KEHOTTAMISESTA TULI RIKOS.

_5 4 _

homous hĂ€pĂ€isee kohteensa: ”Marsalkka Mannerheim oli homo, tiesitkö sitĂ€? Mutta Ă€lĂ€ herran tĂ€hden kerro kenellekÀÀn, se olisi hirveĂ€ skandaali, jos se tulisi yleiseen tietoisuuteen.” Homojen ihmisoikeuksien puolustamisen ohessa teoksen minĂ€ avautuu myös omasta henkisestĂ€ vallankĂ€ytöstÀÀn. HĂ€n kertoo hĂ€peillen nuoruudensuhteestaan yksinĂ€iseen vanhaan herraan, Ossianiin, jonka kĂ€tketystĂ€ homoseksuaalisuudesta hĂ€n on pÀÀssyt selville. MinĂ€ssĂ€ herÀÀ halu vahingoittaa Ossiania, koska kilttinĂ€ herrasmiehenĂ€ tĂ€mĂ€ on kuin luotu hyvĂ€ksikĂ€ytettĂ€vĂ€ksi. MinĂ€n tarkoitus on saada Ossian hĂ€nestĂ€ riippuvaiseksi, ja siinĂ€ tehtĂ€vĂ€ssĂ€ ratkaisevaa osaa nĂ€yttelee hĂ€nen nuori ruumiinsa ja viehĂ€tysvoimansa. Myöhemmin minĂ€kertoja ymmĂ€rtÀÀ, miten hĂ€nen toimintaansa ohjasi sisĂ€istetty itseinho. Kun hĂ€n tunnisti toisessa sen ominaisuuden, jota ei itsessÀÀn pystynyt hyvĂ€ksymÀÀn, hĂ€n sisĂ€isti valtakulttuurin arvomaailman. 1970-luvun lopulla Kihlman matkusti EtelĂ€Amerikkaan. Matka antoi hĂ€nelle virikkeen tarkastella 1980-luvun alun teoksissaan sitĂ€, miten vieras kulttuuri mÀÀritteli seksuaalisuuden normit ja sÀÀnnöt. EnsimmĂ€isen Argentiinaan sijoittuvan teoksen Alla mina söner (suom. Kaikki minun lapseni) ilmestymistĂ€ syksyllĂ€ 1980 saatteli hĂ€mmennys. Teos kĂ€sitteli kirjailijaa muistuttavan kertojan rakastumista argentiinalaiseen nuorukaiseen, joka oli ammatiltaan poikaprostituoitu. Argentiina merkitsi Kihlmanille paitsi mahdollisuutta kuvata avoimemmin ja vivahteikkaammin homoseksuaalista rakastumista, myös pohtia, miten eri tavoin latinokulttuurissa jĂ€sentyivĂ€t homo- ja heteroseksuaalisuuden vĂ€liset rajat. Olennaista ei ollut niinkÀÀn kumppanin sukupuoli vaan sovittujen roolien yllĂ€pito. Vaikka kulttuuri ei aina tunnustanut homoseksuaalisuutta, itsensĂ€ myyminen ei vielĂ€ tehnyt miehestĂ€ homoa, eikĂ€ samansukupuolisten rakkaudentunteiden osoittamisessa ollut mitÀÀn vÀÀrÀÀ. Piilopaikan sijaan kaappi saattoikin olla myös suoja – vapauttava mahdollisuus elÀÀ valtakulttuurin sulkeistamaa seksuaalisuutta tiukkojen kategorisointien tuolla puolen. Kihlmanin toistaiseksi viimeisin romaani,


1987 ilmestynyt Gerdt Bladhs undergĂ„ng (Gerdt Bladhin tuho) on aikalaisromaani 1980-luvun kulttuurisesta ja sosiaalisesta ilmastosta. Se on kertomus keski-ikĂ€isestĂ€ miehestĂ€, jonka ura ja avioliitto ajautuvat tuhoon yksityiselĂ€mÀÀ koskevien paljastusten tultua julki. Teos nostaa suomalaisessa kirjallisuudessa harvinaisella tavalla esiin aids-teeman, vaikkei keskity sairauden kuvaamiseen. Romaanissa aidsin pelko kytkeytyy pelkoon seksuaalisen identiteetin pimeĂ€stĂ€ puolesta, joka voisi tuoda ”homojen taudin” heteroiden maailmaan. NĂ€in romaani pohtii seksuaalisen suuntautumisen tietĂ€misen mahdottomuutta. Lopuksi vielĂ€ vĂ€istĂ€mĂ€tön kysymys: onko seksuaalinen erilaisuus aina toiseutta? Yksi seksuaalisia normeja purkavan queer-tutkimuksen pioneereista, Jonathan Dollimore esitti jo 1990-luvun alussa, ettĂ€ valtaseksuaalisuuden ja vĂ€hemmistöseksuaalisuuden vĂ€lillĂ€ on outo dynamiikka. TĂ€mĂ€n sidoksen hĂ€n nimesi pervodynamiikaksi: Jotta ensimmĂ€isyys, heterokulttuuri, ylipÀÀtÀÀn olisi ymmĂ€rrettĂ€vÀÀ, se on jo lĂ€htökohtaisesti riippuvainen toiseudesta. NĂ€in ajatellen toiseus, homous, on tavallaan osa normaaliutta tai perĂ€ti sen synnyttĂ€mÀÀ. Olennaista ei ehkĂ€ olekaan, miten toiseudesta pÀÀstÀÀn eroon, vaan ymmĂ€rtÀÀ, millaisella logiikalla erotteluja tehdÀÀn. Kyse on alati muuttuvista suhteista, joista voidaan ajatella toisin. TĂ€stĂ€ kielii osaltaan seksuaalipoliittinen muutos, joka nĂ€kyy suomalaisen kirjallisuuden lehdillĂ€ 1960-luvulta nykypĂ€ivÀÀn. Kirjoittaja on kirjallisuudentutkija Turun yliopistossa ja Suomen queertutkimuksen seuran puheenjohtaja.

ENSIMMÄISYYS, HETEROKULTTUURI, ON JO LÄHTÖKOHTAISESTI RIIPPUVAINEN TOISEUDESTA.


KOLUMNI

E VA I S A K S S O N Kirjoittaja on kirjastonhoitaja Helsingin yliopiston kirjastossa ja menneiden vuosikymmenien SETA-aktiivi.

PARHAAT TALKOOLAISET KÄYVÄT YHÄ TEKEMÄSSÄ HEINÄÄ JA NOSTAMASSA PERUNAA.

Lesbot pellolle

N

uorena pyörin aktiivisesti Helsingin menopaikoissa. Keski-ikÀ alkoi orastaa siinÀ vaiheessa, kun viikonloppuisin halusin mökille. Toivoin paikalle samanhenkisiÀ kavereita ja aloin jÀrjestÀÀ talkoita. Mainostin niitÀ hyvÀllÀ menestyksellÀ lesboille suunnatulla sapfo-listalla. MökillÀ oltiin risusavotassa ja tehtiin heinÀtöitÀ vanhoin menetelmin. Muistan, kun pÀÀlle pÀin hennolta femmeltÀ vaikuttanut talkoolainen vaati itselleen moottorisahan. Saatuaan sen kÀyntiin hÀn pÀtki komean pinon rankoja. Talkoot olivat terveellistÀ puuhaa kaukana kapakkaelÀmÀstÀ. Parhaat talkoolaiset kÀyvÀt yhÀ tekemÀssÀ heinÀÀ ja nostamassa perunaa. Mökki, vanha ja vaatimaton, kuului Àidilleni. HÀn oli syntynyt siellÀ ja lÀhtenyt maailmalle 13-vuotiaana. Aikanaan mökistÀ tuli perheen kesÀmökki. Ãitini oli usein talkoissa paikalla leipomuksineen ja kertomuksineen. En varoitellut ihmisiÀ ÀidistÀni. Toisinaan mietin, moniko hÀmmÀstyi tavatessaan lesbotalkoissa

_ 5 6_

hĂ€nenlaisensa vanhemman polven emĂ€nnĂ€n. Äiti oli tehnyt työuransa liikennelaitoksen rahastajana ja nautti suuresti ihmisten kanssa juttelusta. Kuka vain tuli mökille puuhailemaan oli hĂ€nen puolestaan tervetullut. Setalaiseen tuttavapiiriini hĂ€n oli solahtanut sujuvasti ja taisi hoitaa mökin paperiasiatkin tutun setalaisen lakimiehen avulla. Äiti kĂ€vi niissĂ€ merkeissĂ€ yhdistyksen toimistollakin. Homomiehiin hĂ€n suhtautui Ă€idillisesti ja kyseli, mitĂ€ voisi heille leipoa. Nuorempana en arvannut, miten erityinen Ă€itini oli. On paljon ihmisiĂ€, joiden elĂ€mĂ€n kipupisteisiin kuuluu etĂ€inen suhde omiin vanhempiin, jotka eivĂ€t hyvĂ€ksy lastensa elĂ€mĂ€ntapaa. Omalla Ă€idillĂ€ni oli toki sopeutumisvaihe, jossa hĂ€n pohti, onko ravintoloiden ilmassa ehkĂ€ homohenkiĂ€, jotka asettuvat ihmisiin, kuten Ilta-Sanomat 1970-luvulla uutisoi. Onneksi tĂ€mĂ€ vaihe meni nopeasti ohi – siitĂ€ eteenpĂ€in Ă€itini oli tottunut tyttĂ€rensĂ€ lesbouteen. Mökkinaapurissamme asui homomies,

Ă€idin ikĂ€toveri, jonka elĂ€mÀÀ hĂ€n uteliaana seurasi. Naapuri oli kaapissa, mutta tapaili miehiĂ€ jatkuvasti, etenkin leskeydyttyÀÀn. Talkoissamme kĂ€vijöistĂ€ joku kommentoi, ettĂ€ iĂ€kĂ€s naapurimme oli todella charmantti henkilö. Koko paikkakunta tiesi naapurimme homoksi, vaikka hĂ€n itse oletti, ettei kukaan huomaa – paitsi tietysti Ă€itini, jonka saattoi olettaa ymmĂ€rtĂ€vĂ€n yskĂ€n lesbotyttĂ€rensĂ€ ansiosta. Äidin luona kĂ€ydessĂ€ni puhelin soi usein – langan pÀÀssĂ€ oli mökkinaapurimme, joka halusi rupatella kuulumisistaan Ă€idin kanssa. Äitini ei enÀÀ vuosiin ole emĂ€nnöinyt talkoita. HĂ€nen aikansa tuli tĂ€yteen jokin vuosi sitten 91 vuoden iĂ€ssĂ€. Naapurimme miesystĂ€vĂ€ puolestaan kertoi tĂ€mĂ€n poismenosta tammikuussa. Nyt olen itse se ikÀÀntyvĂ€ tĂ€ti-ihminen, joka tietÀÀ vanhat tarinat ja joutuu ottamaan vastaan maailman muutokset. Uudet sukupolvet ovat kohta tulossa mökki-ikÀÀn. TekevĂ€tkö he siellĂ€ heinÀÀ, vai jotain muuta? Aika nĂ€yttÀÀ.


K-18 SAM’S COMEDY CLUB ESITTÄÄ STAND UP -KOMIIKKAA

Homojen hommaa TO 25.6.2015 KLO 18 JA 20

93x118mm_Pride2015.indd 1

JAPE GRÖNROOS // IDA GRÖNLUND JONI KOIVUNIEMI // JAMIE MACDONALD RIKU SOTTINEN LIPUT 17,50 € LIPPU.FI, TIKETTI.FI SEKÄ RAVINTOLA MANALA BOTTA, JUHLASALI (Museokatu 10, 00100 Helsinki)

25.5.2015 13:04


ULOSTULOSSA VOI OLLA ERI VAIHEITA, EIKÄ LOPPUTULOSTA VOI PÄÄTELLÄ ETUKÄTEEN.

Kaapin paikka: itsemÀÀrittelyn vapaus ”Miksi minun pitÀÀ tulla ulos homoudestani, kun heteroidenkaan ei tarvitse tehdĂ€ numeroa omasta heteroudestaan? Haluan vain elÀÀ omana itsenĂ€ni avoimesti.” MIKKO VÄISÄNEN kuva: Leo Koivistoinen

T

Ă€mĂ€ Sinuiksi-neuvontapalveluun tullut teinipojan kysymys on aiheellinen. Samaa kysyy moni, joka on tunnistanut itsessÀÀn heteroseksuaalisuudesta poikkeavia piirteitĂ€ tai kokee, ettĂ€ perinteiset sukupuolimÀÀreet eivĂ€t tunnu omilta. Sinuiksi-palvelu sai vuonna 2014 yli 700 yhteydenottoa. Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvĂ€ ulostulo oli yleisimpiĂ€ yhteydenoton syitĂ€ iĂ€stĂ€ riippumatta. Miksi moni kamppailee oman identiteettinsĂ€ esille tuomisen kanssa? – Jos perhe, pĂ€ivĂ€koti ja koulu ovat mahdollistaneet itseilmaisun ja niissĂ€ on myönteisesti kerrottu seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta, ulostulosta ei tule isoa kysymystĂ€. Harvalla asia on nĂ€in hyvin. TĂ€llöin tarvitaan apukeinoja itsensĂ€ löytĂ€miseen ja ilmaisemiseen, kertoo psykoterapeutti Jussi Nissinen. Ulostulo on yksilöllinen prosessi, jossa voi olla eri vaiheita ja jonka lopputulosta ei voi

_5 8 _

pÀÀtellĂ€ etukĂ€teen. Yleiset identiteettimÀÀritelmĂ€t eivĂ€t vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ tunnu omilta. On hyvĂ€ antaa aikaa pohdinnalle ja hyvĂ€ksyĂ€, ettĂ€ kaikelle ei ole nimeĂ€ ja ettĂ€ kĂ€sitys omasta itsestĂ€ voi vielĂ€ muuttua. – Kullakin meistĂ€ on oma tapa tutustua itseemme ja kertoa itsestĂ€mme toisille. Omat sateenkaarevat puolet ovat voimavaroja. Ne voivat olla herkkiĂ€ elĂ€mĂ€nalueita, joita saa vaalia. Jokaisella on myös oikeus suojata omaa yksityisyyttÀÀn, sanoo seksuaalineuvoja Tommi P. Pesonen. ULOSTULO PERHEESSÄ Moni nuori haluaa esitellĂ€ kumppaninsa vanhemmilleen. Sukupuolen korjausta harkitsevat taas kokevat tarvetta tulla ulos, kun ovat hakeutumassa hoitoprosessiin. Vanhemmille kertomiseen liittyy odotuksia hyvĂ€ksynnĂ€stĂ€ ja pelkoja torjunnasta. Ennen vanhemmille puhumista olisi hyvĂ€ kertoa asiasta luotettavalle henkilölle, jonka tukeen voi turvautua ongelmien ilmetessĂ€.

Kirjeen kirjoittaminen voi olla toimiva keino, jos on epĂ€varma vanhemman reaktiosta. TĂ€llöin vastaanottaja saa miettiĂ€ vastausta rauhassa. Vanhemmat kaipaavat apua siihen, kuinka tukea lasta olemaan oma itsensĂ€. Moni on ylpeĂ€ saadessaan olla lapsen luottamuksen arvoinen. – Toisaalta moni ulostullut joutuu identiteettinsĂ€ selvittĂ€misen lisĂ€ksi tukemaan vanhempiaan. Erilaisten, yllĂ€ttĂ€vienkin tunnereaktioiden lĂ€pikĂ€ymiseen on syytĂ€ antaa aikaa, Nissinen kertoo. Joskus vanhemmatkin kaipaavat vertaistukea tai mahdollisuuden puhua ammattiauttajan kanssa. ULOSTULO TYÖYHTEISÖSSÄ Omaa avoimuutta mietitÀÀn erityisesti silloin, kun työyhteisössĂ€ toimitaan hetero- ja sukupuoliolettamuksen varassa ja poikkeamiin suhtaudutaan vieroksuen. – MeiltĂ€ kysytÀÀn, miten puuttua juoruiluun,


puhumattomuuteen, pukuhuoneen sukupuolirajauksiin tai loukkaaviin saunailtakeskusteluihin, Nissinen kuvaa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait velvoittavat työyhteisöjĂ€ kirjoittamaan yhdenvertaisuusohjelman, jossa sovitaan syrjimĂ€ttömyyden pelisÀÀnnöistĂ€. Moninaisuus tulee ottaa aktiivisesti huomioon jo ohjelman laadintavaiheessa. ONNELLISUUSMUURI YHTEISÖSSÄ Onko sateenkaariyhteisön sisĂ€llĂ€ luontevaa keskustella vaikeaksi koetuista asioista? Sinuksi-palveluun tulleiden kysymysten perusteella ei aina. – Moni on joutunut kĂ€tkemÀÀn haavojaan, parisuhdeongelmiaan, mielenterveysongelmiaan ja kielteisiĂ€ kokemuksiaan yhteisön sisĂ€llĂ€. NĂ€in syntyneen onnellisuusmuurin

rikkominen tarkoittaa kriisien, traumojen, lĂ€hisuhdevĂ€kivallan ja seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksi ottamista, Nissinen kertoo. – HyvĂ€ksytÀÀnkö lokeroimattomuutta tai suuntautumisen ja sukupuolen joustavuutta? Voiko jakaa poliittisen tai uskonnollisen nĂ€kemyksensĂ€, seksuaalisen mieltymyksensĂ€, etnisen taustansa tai tulla kaapista hiv-positiivisena, vammaisena, vanhana tai monisuhteessa elĂ€vĂ€nĂ€ rikkomatta sateenkaarinormia, Pesonen pohtii. Nissisen mukaan yhteisössĂ€ jotkin identiteetit saatetaan kokea vĂ€hemmĂ€n vakavasti otettaviksi kuin toiset. – On tĂ€rkeÀÀ antaa itsemÀÀrittelylle tilaa ja kyseenalaistaa vallitsevia kĂ€sityksiĂ€ seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen ilmaisusta.

KIRJOIT TAJA ON PIRKANMAAN SETAN TOIMINNANJOHTAJA Sinuiksi on valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu, joka auttaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissÀ asioissa. Palvelun tuottavat Raha-automaattiyhdistyksen tuella Pirkanmaan Seta ja Sateenkaariyhteisöt ry.

Sinuiksi-hankkeen asiantuntijavastaajina toimivat Jussi Nissinen (vas.) ja Tommi P. Pesonen. Mikko VÀisÀnen (keskellÀ) huolehtii muun muassa hankehallinnosta ja vertaistoiminnasta. _ 59 _


K I R J E K AV E R I

JAMAIKA

VÄ H E M M Ä N P E L KOA,

ENEMMÄN

N Ä K Y V Y Y T TÄ Jamaikan syvĂ€sti homofobinen kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta ihmisoikeusjĂ€rjestö J-FLAGin työn hedelmĂ€t nĂ€kyvĂ€t jo. RIIKKA MINKKINEN Kuvat: Paige-Jennan Andrew

JAMAIKAN LUONTO on trooppisen kaunis vehreine vuorineen ja kirkkaan turkoosine vesineen. LĂ€nsi-Intiassa sijaitseva Karibianmeren saari tunnetaan suosittuna ja rentona lomakohteena. – Se ei ole sitĂ€ kaikille, sanoo Paige-Jennan Andrew, aktivisti ja vapaaehtoistyöntekijĂ€ lhbt-jĂ€rjestö J-FLAGissĂ€ (The Jamaica Forum for Lesbians, All-Sexuals and Gays). 23-vuotias Andrew muutti kolme vuotta sitten kotimaastaan Trinidadista opiskelemaan Jamaikalle yliopistoon. Suoritettuaan opiskeluunsa liittyvĂ€n harjoittelun J-FLAGissĂ€ viime kesĂ€nĂ€ hĂ€n jĂ€i vapaaehtoistöihin jĂ€rjestöön. Jamaikaa pidetÀÀn yhtenĂ€ maailman homofobisimmista maista. Human Rights Watchin viimevuotisen raportin mukaan vĂ€kivalta lhbt-ihmisiĂ€ kohtaan rehottaa edelleen mutta edistystĂ€ on nĂ€htĂ€vissĂ€. – Homofobia riippuu yhteiskuntaluokasta. On ihmisiĂ€, jotka elĂ€vĂ€t aidatuilla varakkaiden asuinalueilla, mutta kaupungin keskustassa asuvat kokevat homofobiaa pĂ€ivittĂ€in. Vaikka murhia ei tapahtuisi enÀÀ yhtĂ€ paljon, se ei tarkoita, ettĂ€ ihmiset eivĂ€t kĂ€rsisi homofobisista kommenteista tai joutuisi hÀÀdetyiksi kodeistaan, Andrew sanoo. IHANTEENA MASKULIINISUUS J-FLAGin tilaaman, vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan 88 prosenttia jamaikalaisista uskoo, ettĂ€

_ 60 _

PA I G E- J E N N A N ANDREW

homoseksuaalisuus on moraalitonta. – Jotkut nuoret eivĂ€t vĂ€litĂ€ ja antavat ihmisten elÀÀ elĂ€mÀÀnsĂ€, mutta lapset kasvatetaan edelleen kulttuuriin, joka on homofobinen. Kirkot jĂ€rjestĂ€vĂ€t mielenosoituksia pienestĂ€kin yrityksestĂ€ muuttaa miesten vĂ€lisen seksin kriminalisoivia lakeja. Viime kesĂ€kuussa tĂ€llainen kokoontuminen kerĂ€si 24 000 ihmistĂ€ pÀÀkaupunki Kingstoniin. – Monet nĂ€kevĂ€t homoseksuaalisuuden syntinĂ€. Jamaika on hyvin uskonnollinen maa ja kirkolla on paljon vaikutusvaltaa. Jamaikalla ihannoidaan maskuliinisuutta ja gangsterimaista kovuutta. Monet uskovat homouden olevan osa lĂ€ntistĂ€ kulttuuri-imperialismia ja Jamaikalle vierasta. HomomiehiĂ€ ja transnaisia kohtaan tunnetaan vahvaa vastenmielisyyttĂ€. Jamaikalla syntynyt reggae- ja dancehall-musiikki on hallitsevassa osassa kulttuuria. Suosituimpien artistien musiikkiin kuuluu homomiesten murhaan yllyttĂ€viĂ€ lyriikoita. J-FLAGin tutkimuksen mukaan reggae- ja dancehall-musiikin kuuntelulla on tilastollinen yhteys homofobiaan. Musiikki sekĂ€ luo ettĂ€ peilaa yhteiskunnan asenteita. Pieni joukko artisteja on vetĂ€ytynyt niin sanotun murhamusiikin esittĂ€misestĂ€, mutta enemmistö jatkaa vihamielisten sanojen kĂ€yttöÀ.


FAKTA JAMAIKA

J-FLAG KINGSTON

ITSENÄISTYI:

1962

PERUSTE T TU:

1998

KARIBIANMERI

VALTIOMUOTO: PARLAMENTAARINEN DEMOKRATIA PÄÄKAUPUNKI: KINGSTON ASUKASMÄÄRÄ

(MILJOONAA)

2,9 ELINAJANODOTE

(VUOT TA)

73 BKT/ ASUKAS

(USD)

5290 PÄÄUSKONTO: PROTESTANT TEJA 64,8 %

TehtÀviin kuuluu koulutus- ja vaikuttamistyö, yhteisötoiminta, tutkimus sekÀ kriisi- ja oikeusapu.

LAKI HOMOSEKSUAALISUUS EI OLE LAISSA KIELLE T TYÄ, MUT TA KOLME ISOBRITANNIAN SIIRTOMAAAJALTA PERIYTYVÄÄ LAKIA KIELTÄÄ MIESTEN VÄLISEN SEKSIN. MAKSIMIRANGAISTUS ON KYMMENEN VUOT TA VANKEUT TA JA PAKKOTYÖTÄ. LAKEJA EI JUURIKAAN SOVELLE TA KÄYTÄNTÖÖN, MUT TA NIILLÄ ON PALJON KIELTEISIÄ VAIKUTUKSIA. Kattavaa syrjinnĂ€n kieltĂ€vÀÀ lakia tai lainsÀÀdĂ€ntöÀ ei ole. Sukupuolenkorjaushoitoihin ei ole mahdollista pÀÀstĂ€. Sukupuolta ei ole mahdollista vahvistaa juridisesti.

Saa rahoituksensa pÀÀasiassa ulkomaisilta tukijoilta. Tavoitteena nostaa julkista suvaitsevaisuutta ja ymmÀrrystÀ lhbt-ihmisiÀ kohtaan 17 prosentista 50 prosenttiin.

LÄNSI-INTIAN lhbt-tilanne on vaihteleva. SyrjintĂ€ ja vĂ€kivalta on nĂ€kyvintĂ€ englantia puhuvalla alueella, jossa siirtomaaaikaiset lait ovat vielĂ€ voimassa. YhdessĂ€toista valtiossa miesten vĂ€liset suhteet on lailla kielletty, suurimmassa osassa myös naisten vĂ€liset. Espanjan- ja ranskankielisillĂ€ alueilla samaa sukupuolta olevien suhteita ei ole kielletty, mutta ihmisten suhtautuminen niihin on hyvin kielteistĂ€. Alankomaihin kuuluvat alueet tunnustavat samaa sukupuolta olevien avioliitot.

LÄHTEET: HRW, GLOBALIS.FI, CIA WORLD FACTBOOK, J-FLAG, UNDP, ILGA, JASL

_61_


K I R J E K AV E R I

Paige-Jennan Andrew valmistui J-FLAGin LBT Policy Training -ohjelmasta tammikuussa.

LÄHEISTEN TURVALLISUUS VAARASSA Homofobian seuraukset nĂ€kyvĂ€t Jamaikan hivesiintyvyydessĂ€, joka on Karibian maiden korkeimpia. Julkista terveydenhuoltoa vĂ€ltellÀÀn leimaavan ja syrjivĂ€n kohtelun vuoksi. Kodittomien homomiesten sairastumisriskiĂ€ lisÀÀ heidĂ€n kokemansa seksuaalinen vĂ€kivalta. AlaikĂ€isten kodittomuus on ongelma erityisesti Kingstonissa. – Hallitus on kÀÀntĂ€nyt kasvonsa ongelmalle. Monet lapsista eivĂ€t voi mennĂ€ kotiin. Vaikka vanhemmat sallisivat sen, yhteisö voisi tehdĂ€ heidĂ€n elĂ€mĂ€stÀÀn helvettiĂ€ tai vaarantaa perheen turvallisuuden. Queer-termiĂ€ itsestÀÀn kĂ€yttĂ€vĂ€ Andrew on kertonut osalle perheestÀÀn suuntautumisestaan. Vanhemmat eivĂ€t tiedĂ€ vapaaehtoistyöstĂ€ J-FLAGissĂ€. – Olen edelleen rakastettu ja tervetullut kotiin, mutta vanhempani olisivat hyvin huolissaan turvallisuudestani, jos tietĂ€isivĂ€t, ettĂ€ olen yhteydessĂ€ jĂ€rjestöön. AINEKSET MUUTOKSEEN YHTEISÖN SISÄLTÄ Viime vuosina J-FLAG on saanut seuraa muutamista muista lhbt-jĂ€rjestöistĂ€ kuten naisille suunnatusta Quality of Citizenship Jamaicasta. Vaikka seksuaalivĂ€hemmistöihin kuuluvien naisten tilanne ei ole aivan yhtĂ€ huono kuin homomiesten, he kohtaavat syrjinnĂ€n lisĂ€ksi seksuaalista vĂ€kivaltaa. Andrew osallistui hiljattain J-FLAGin jĂ€rjestĂ€mÀÀn ensimmĂ€iseen naisille suunnattuun koulutukseen.

_62 _

JĂ€rjestö pyrkii tarjoamaan lhbt-yhteisölle entistĂ€ enemmĂ€n koulutusta ja tapahtumia. – On ymmĂ€rretty, ettĂ€ laki ja kĂ€ytĂ€nnöt voivat muuttua ihmisten voimaantumisen kautta. Jamaika on monien Iso-Britannian entisten siirtomaiden tapaan perinyt lait, jotka kieltĂ€vĂ€t miesten vĂ€liset suhteet. J-FLAG pyrkii kumoamaan ne. JĂ€rjestö on myös kouluttanut mediaa ja poliisia vĂ€hemmistöjen asiallisessa kohtelussa. Ennen maan alla toimineiden lhbt-aktivistien on nykyÀÀn aiempaa helpompaa tavata poliitikkoja, olla yhteydessĂ€ muihin jĂ€rjestöihin ja kirjoittaa mediaan. HAAVEISSA AVOIMUUS JA HYVÄKSYNTÄ Useat lhbt-jamaikalaiset joutuvat jĂ€ttĂ€mÀÀn maansa tappouhkausten vuoksi. LĂ€htijöihin kuuluu paljon transihmisiĂ€, joilla on suurin riski joutua vĂ€kivallan ja syrjinnĂ€n uhreiksi. Paige-Jennan Andrew uskaltaa elÀÀ avoimesti ainoastaan yliopistolla ja ystĂ€viensĂ€ piirissĂ€. HĂ€n uskoo nĂ€kyvyyteen, mutta tietÀÀ myös, ettĂ€ se saattaisi estÀÀ hĂ€ntĂ€ saamasta työpaikkaa. – En haluaisi lĂ€hteĂ€ Karibialta, mutta tÀÀllĂ€ en pystyisi esimerkiksi menemÀÀn naimisiin partnerini kanssa. Jamaikan motto on ”Out of many, one people”. – Se tarkoittaa minulle, ettĂ€ huolimatta seksuaalisesta suuntautumisestasi tai identiteetistĂ€si olet yhtĂ€ hyvĂ€ksytty jamaikalaisena ja ihmisenĂ€. Haluaisin nĂ€hdĂ€ sen toteutuvan jokin pĂ€ivĂ€.


PRIDEVIIKON TARJOUS

LIITY NYT HESETAN JÄSENEKSI Pride-viikon 22.-28.6. ajan HeSetan jĂ€senyys erikoishintaan 10/20 € (norm. 15/30 €)! HeSetan jĂ€senenĂ€ pÀÀset HeSetan jĂ€rjestĂ€miin tapahtumiin alennettuun hintaan. JĂ€senenĂ€ tuet myös arvokasta ihmisoikeustyötĂ€. Voit maksaa jĂ€senmaksun Lasipalatsin Pride-infossa tai lauantaina Puistojuhlassa. Pride-infosta ja Puistojuhlasta saat jĂ€senkortin heti mukaasi. Voit tĂ€yttÀÀ jĂ€senlomakkeen myös verkossa osoitteessa: www.heseta.fi/osallistu/liity Katso lisĂ€tietoa toiminnasta osoitteesta www.heseta.fi


HELSINKI

PRIDEN

_..._ MA 22.6. klo 20-04

AVAJAISKLUBI @ LEBONK (Miia Liu LIVE + Drag Me To HEL) 8/9 €

KE 24.6. klo 18.30-01 LAVATANSSIT @ RAVINTOLA KAISANIEMI (Vallilan Tango LIVE) 10 €

PE 26.6. klo 21-04

NAISTENBILEET @ KAIVOHUONE 13/15 €

LA 27.6. klo 20-04

PÄÄTÖSKLUBI @ LEBONK (Ronya + Vesta + Miia Liu LIVE) 13/15 €

Katso RANNEKEPAKETIT osoitteesta helsinkipride.fi ! Helsinki Pride rahoitetaan suurelta osin nÀiden klubien pÀÀsylipputuloilla. Lipun ostamalla mahdollistat ilmaisen kulkueen ja puistojuhlan kaikille!


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.