Vuosikertomus 2009-2010 by Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Vuosikertomus 2009-2010 1

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Lehtikuusentie 6, 00270 Helsinki Luokat 1-13 A, 9-13C, A-esiluokka

Paraistentie 3, 00280 Helsinki Luokat 1-8 C, 3 D, C-esiluokka

Toimisto Talouspäällikkö Rehtori Vahtimestari Opettajat Ped. lääkäri / psykologi Keittiö Esikoulu Kouluterveydenhoitaja

477 70 70 477 70 711 477 70 715 477 70 716 477 70 717 477 70 720 477 70 722 477 70 723 050- 310 5631

Opettajat Telefax, opettajat Rehtoria avustava opettaja Vahtimestari Isännöitsijä Ped. lääkäri / psykologi Keittiö Esikoulu Telefax, toimisto Kouluterveydenhoitaja

477 70 743 477 70 727 050 - 463 4315 050 – 589 7126 050 – 511 2344 477 70 734 477 70 744 045 – 636 5221 477 70 747 050 – 310 5637

www.rudolfsteinerkoulu.fi Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi

Ilmoittautuminen *

477 70 70

* esiluokalle ja 1. luokalle * muille luokille pyrittäessä yhteyttä voi ottaa myös suoraan ko. luokanopettajaan tai luokanvalvojaan

Koulumme työ- ja loma-ajat lv. 2010-2011 ovat seuraavat: Syyslukukausi 10.8.2010-18.12.2010 Koulupäivä la 2.10.2010 Syysloma 18.-22.10.2010 Joululoma 20.12.2010-7.1.2011 Kevätlukukausi 10.1.2011-4.6.2011 Talviloma 21.2.2011-25.2.2011

Koulu alkaa 10.8.2010 klo 10.00 2

Toimitus: Carita Salonen, Marita Herlevi, Anna-Mari Karjalainen Kirjapaino G. A. Mäkinen, Helsinki

Koulullamme uusi opetussuunnitelma luokille 1-9 Koulumme opettajakunta on työskennellyt parin vuoden ajan kirjoittaakseen ajanmukaisten vaatimusten mukaisesti Helsingin Rudolf Steiner–koulun opetussuunnitelman luokille 1-9 eli ”steinerpedagogisen perusopetuksen opetussuunnitelman”. Valtakunnallinen opetussuunnitelma on kansallinen kehys ja pohja paikallisesti tehdyille opetussuunnitelmille. Opetushallitus odottaa erityisen pedagogisen järjestelmän mukaan toimivien koulujen kirjoittavan oman pedagogiikkansa mukaiset opetussuunnitelmansa valtakunnallisen jaottelun ja otsikoinnin mukaisesti. Tehtävä ei ole millään muotoa uhannut steinerpedagogiikan omaleimaisuutta vaan on päinvastoin selkeyttänyt opetussuunnitelmaamme ja toimintamme erityispiirteitä. Luokanopettajat ja aineenopettajat työskentelivät yhdessä ongelmien ratkomiseksi. Opetussuunnitelmatyö nosti esiin kehittämiskohteita, kuten matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen, eritoten luokilla 6-9. Se selkeytti arviointia ja oppilaan oikeusturvaa. Eikä työ ole päättynyt vaikka opetussuunnitelma on valmis. Opetussuunnitelma on näet jatkuvan pedagogisen keskustelun ja kehityksen kohde ja elää kehityksen virrassa. Pysyvyyttä edustaa mm. ihmiskäsitys, ikäkausiopetus, rytmit; muuttuvuutta ajan murrokset ja ilmiöt ja syventävä tieteellinen ymmärrys. Vuonna 2007 kasvatustieteessä väitellyt Jan-Eric Mansikka osoitti, että steinerkouluissa filosofisena taustana on kokonaisvaltainen luonnonfilosofia, joka ilmenee opetussuunnitelmien taidepainotteisuudessa. Kun kasvattamista ja koulua uhkaa hyötynäkökohtien ylivalta ja välineellistyminen, tarjo-

aa steinerkoulu sivistyshumanismia sanan parhaassa merkityksessä: käsitystä ihmisestä henkisenä olentona, kokonaisvaltaista luontokäsitystä, laadullista tietokäsitystä. Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja Jarno Paalasmaa toteaa kirjassaan ”Omassa rytmissä”(2009), että steinerkoulujen tulee kehittyä ja vahvistua itsereflektiossa ja välttämään sulkeutuneisuutta ja itseriittoisuutta. Steinerkoulu voi olla kriittisen ajattelun kehto vain jos koulu verkottuu ulkomaailman kanssa, toteaa Jarno Paalasmaa. Opetussuunnitelman teko on itse asiassa matka omaan aikaan ja yhteiskunnassa vaadittaviin avaintaitoihin. Steinerpedagogiikka tuo siihen oman antinsa toisaalta lapsen yksilöllisen minän tunnistamisena ja vahvistamisena; toisaalta yhteisöllisyyden tukemisena omilla menetelmillään. Koulumme opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 1.8.2010, on luettavissa verkkosivuillamme. Toivotan opetussuunnitelman parissa uurastaneen opettajakunnan puolesta ja kaikille vanhemmille hyvää kesää ja iloa palata uusin voimin syksyllä 2010 koulutyöhön. Meri Arni-Kauttu rehtori

Mediakasvatuksen ala-asteen opetussunnitelmasta Sähköisen viestinnän valtava lisääntyminen kostettaa tänä päivänä yhä nuorempia oppilaita.Tämän vuoksi koulussamme on laadittu uusi mediakasvatuksen opetussunnitelma alaluokille. Sen tarkoituksena on antaa eväitä siihen, miten eri ikäisille oppilaille opetetaan ikäkausien mukaisesti,kuinka käyttää ja hallita mediatulvaa.Yhä nuoremmat lapset ovat tekemisissä erityyppisten viestintätapojen kanssa ja trendi on yhteiskunnassa kasvava. Medialukutaito on avinasemassa siinä, kuinka hyvin nuori selviytyy tässä infotulvassa. Myös mediakriittisyyteen kasvattaminen on opetussunnitelman perusajatuksia. Nettietiketin tarpeellisuus on myös hyvä oppia. Varsinainen mediaopetusjakso on kymmenellä luokalla, jolloin analysoidaan kuvien ja mainosten piilovaikutusta. Äidinkielessä luonnollisesti opetetaan samaa asiaa tekstien osalta. Kodin ja koulun yhteistyö on mediakasvatuksessa erityisen tärkeää jotta nuori oppii sen hyödyt ja haitat mahdollisimman nuorena. Marita Herlevi Sakari Harima

Kuvakollaasi 10 C

Kaksi akryylimaalausta 13 C:n Sonja Pulkkisen kuvataiteen diplomityön aiheesta ”Minun Kalevalani”

Lemminkäisen pelastus

Taitoaineiden lukiodiplomit Teoreettisten aineiden lisäksi oppilas voi ylioppilasvuotena suorittaa yo-arvosanan myös taitoaineissa. Opetushallitus julkistaa joka vuosi kaikille kouluille yhteiset tehtävät, jotka oppilas suorittaa itsenäisesti. Arvostelu tapahtuu yhteistuumin oman ja vierailevan opettajan toimesta. Lukiodiplomin suorittaminen on erityisen tärkeää niille opiskelijoille, jotka aikovat jatkaa opintojaan jossain käytännönläheisessä kädentaitoja tai muuta lahjakkuuden erityisaluetta koskevissa korkeakouluissa kuten Taideteollinen, Tekninen korkeakoulu erityisesti sen arkkitehtilinja, graafiset opinnot, mediakoulutus tai jos haluaa pyrkiä vaikka Lahden Muotoiluinstituutin eri osastoille. Koulut antavat diplomista joko lisäpisteitä karsinnoissa tai helpoittavat esitehtäviä. Koulussamme on perinteisesti tehty lähinnä kuvataiteen diplomitehtäviä joskin myös musiikista ja jopa eurytmiasta on nähty ja kuultu hienoja esityksiä vuosien varrella. Nykyään lukiodiplomin skaala on laaja ja niitä voi tehdä seuraavista aineista: kotitalous, käsityö, liikunta, media, musiikki, tanssi johon liittyy koulumme erityislupa suorittaa se eurytmiassa,teatteri ja kuvataide. Yhä useampien abien kannattaisi lukiodiplomi suorittaa ja suohan sen vapaa tekeminen piristävää vaihtelua ylioppilasvuoden teoreettisten aineiden pänttäämiseen. Marita Herlevi Louhen manaus

Hallitus 2009

Suomenkielisen osaston johtokunta 2009-2010

Hallitus 2010

Puheenjohtaja Terho Kylli

Puheenjohtaja Juri Panjutin

Puheenjohtaja Terho Kylli

Varapuheenjohtaja Linda Hellsten

Varapuheenjohtaja Maija Pulkkinen

Varapuheenjohtaja Linda Hellsten

Jäsenet Sirpa Hertell Kari von Hertzen Heikki Lonka Aleksi Siltala Krister Wennström Henrik Winberg Hannele Vitikainen

Jäsenet Venni Ahlberg (oppilaskunta) Eeva Basdekis (henkilökunta) Kauko Huhtinen Marianne Jokinen Sirkka Lehto-Juopperi Suvi Lukander Terhi Luotola (opettaja) Daryl Taylor

Jäsenet Kari von Hertzen Heikki Lonka Nikolai Riikonen Aleksi Siltala Maria Somppi Krister Wennström Hannele Vitikainen

Hallituksen sihteeri Marika Nyholm

Hallituksen sihteeri Marika Nyholm Johtokunnan sihteeri Esa Tuominen

Toimihenkilöt Rehtori Arni-Kauttu Meri Apulaisrehtori Tuominen Esa Opettajakunnan puheenjohtajat Luotola Terhi (9+luokat) Tuomainen Minna (C-luokat) Vahviala Pirjo (A-luokat) Opettajakunnan sihteeri Pentti Tuula Terapiatoiminta ja erityisopetus Furu Tarja, pedagoginen lääkäri Göös-Nurmesniemi Sinikka, erityisopetus Huhtinen Riitta, hoitoeurytmia Joutsijärvi Raija, erityisopetus A-luokat Järnefelt Tiina, erityisopetus Järvenpää Heljä, erityisopetus C-luokat Kivisaari Kati, koulupsykologi Leikas-Mieho Päivi, taideterapia Niskanen Katri, hoitoeurytmia Soila Anneli, erityisopetus Pienryhmäopetus Jaakkola Pirjo, pienryhmä Terveydenhoitajat Korpela Riitta Saxén Karita

Koulun henkilökunta Anttonen Kim, iltapäiväkerhon ohjaaja Basdekis Eeva, vahtimestari Björklund Aino, siistijä Feria Garcia Gustavo, siistijä Hacklin Katariina, taloussihteeri Havasara Pirjo, siistijä Hirvonen Kyllikki, siistijä Ilmanen Hilkka, palkanlaskija Juvonen Liisa, siistijä Kalliala Kari, isännöitsijä Karvonen Kaisa, esikoulun iltapäivähoitaja Kaskimies Maija, esikoulun avustaja Kaukinen Aila, kirjanpitäjä Kolehmainen Anne, iltapäiväkerhon koordinaattori Lincopan-Honkamäki Claudia, esikoulun iltapäivähoitaja Makkonen Maarit, siistijä Mattsson Jan, iltapäiväkerhon ohjaaja Nyholm Marika, talouspäällikkö Palomäki Ulla-Riitta, siistijä Peltola Sini, esikoulun iltapäivähoitaja Päivinen Anu, esikoulun avustaja Rinta-Opas Niina, vahtimestari Sakyi Mervi, iltapäiväkerhon ohjaaja Sandberg Sami, siistijä Sandberg Taina, siistijä Selenius Ann-Catrine, koulusihteeri Seppälä Saara, iltapäiväkerhon ohjaaja Subekan Mokhamad, siistijä Vannela Venla, esikoulun iltapäivähoitaja Waroma Risto, iltapäiväkerhon ohjaaja Vettenranta Johanna, esikoulun iltapäivähoitaja

Opettajat Aaltonen Vesa . . . . . . . . . . luokanvalvoja (9 A), matematiikka, fysiikka Arni-Kauttu Meri . . . . . . . . filosofia, rehtori Aula Kirsi . . . . . . . . . . . . . . luokanopettaja (8 A) Cedeström Inkeri . . . . . . . . luokanopettaja (4 C) Eklund Minna . . . . . . . . . . luokanvalv. (9 C), eurytmia, draama Eskelinen Juha . . . . . . . . . . luokanvalvoja (10 C), matematiikka, fysiikka, tähtitiede Fogde Päivi . . . . . . . . . . . . ruotsi Göös-Nurmesniemi Sinikka luokanopettaja (8 C) Haapala Maire . . . . . . . . . . kuvat., draama, arkkiteht., käsityö 31.10. 2010 asti Haapaniemi Ritva . . . . . . . esiluokan opettaja Halonen Katja . . . . . . . . . . matematiikka, fysiikka, perhevap. Harima Sakari . . . . . . . . . . luokanopettaja (5 A) Helin Ilmari . . . . . . . . . . . . filosofia Herlevi Marita . . . . . . . . . . kuvataide, arkkit., taidehist., media Hietamäki Minna . . . . . . . . luokanvalvoja (10 C), uskonto, psykologia Huhtinen Riitta . . . . . . . . . eurytmia, hoitoeurytmia Häyrynen Filip . . . . . . . . . . musiikki Jaakkola Pirjo . . . . . . . . . . . pienryhmäopettaja Jokinen Marianne . . . . . . . . luokanopettaja ( 7 C) Joutsijärvi Raija . . . . . . . . . erityisopettaja, oppilashuolto Järnefelt Tiina . . . . . . . . . . . luokanopettaja (3 C) Järvenpää Heljä . . . . . . . . . oppilashuolto, erityisopettaja Kalliala Kari . . . . . . . . . . . . tekninen työ Kalliala Liisa . . . . . . . . . . . . luokanopettaja (5 C) Kanniainen Irmeli . . . . . . . esiluokan opettaja, vuorotteluvapaa Karjalainen Anna-Mari . . . . luokanvalvoja (11 C), äidinkieli ja kirjallisuus, draama Kerman Riitta . . . . . . . . . . . englanti Keski-Orvola Jutta . . . . . . . esiluokan opettaja Kiiski Heikki . . . . . . . . . . .musiikki, reht. avustava opettaja Kuusela Eira . . . . . . . . . . .matematiikka, kemia, perhevap. Kuusela Leila . . . . . . . . . . . säestäjä

Käkelä Krista . . . . . . . . luokanopettaja (7 A) Lagerbohm Pia . . . . . . . luokanvalvoja, saksa, perhevapaalla Laulainen Mikko . . . . . . luokanopettaja (6 A) Lehtinen Ilona . . . . . . . . luokanopettaja (6 C) Leikas-Mieho Päivi . . . . maalausterapia Lukkarinen Esa . . . . . . . luokanvalvoja (11 C), historia ja yhteiskuntaoppi Luoma Mare . . . . . . . . . luokanopettaja (1 A) Luotola Terhi . . . . . . . . . luokanvalvoja (12 A), ruotsi, saksa, opettajakunnan puheenjohtaja Mieho Eero . . . . . . . . . . säestäjä Mikkilä-Huttunen Leena ort. uskonnonopettaja Nakari Ija . . . . . . . . . . . luokanopettaja (2 C) Nurmi-Poikolainen Terttuluokanopettaja (1C), käsityö Pelkonen Ari . . . . . . . . . luokanv. (11 A), liikunta, terveystieto Pentti Tuula . . . . . . . . . . kotital., kirjansid., perinnekäsityö Piispanen Salla . . . . . . . liikunta, terveystieto, perhevapaalla Pipinen Petra . . . . . . . . . luokanopettaja, perhevapaalla Putkonen Mer-Inkeri . . . luokanvalvoja (12 C), englanti Puupponen Heli . . . . . . saksa Ramula Tiina . . . . . . . . . saksa Rantalankila Tiina . . . . . luokanvalvoja (11 A), saksa Salmela Pasi . . . . . . . . . luokanvalvoja (13 AC), biologia, maantiede, opinto-ohjaaja Salonen Carita . . . . . . . . luokanopettaja (2 A) Siltanen Pihle . . . . . . . . liikunta, terveystieto Soikkeli Kyösti . . . . . . . . kristiyhteisön usk.opettaja Soila Anneli . . . . . . . . . . luokanopettaja (3 A) Sorsa Hanna . . . . . . . . . luokanvalvoja (9 C), matematiikka, kemia, fysiikka Tarkkio August . . . . . . . . ruotsi, ranska Tuomainen Minna . . . . . eurytmia, opettajakunnan puheenjohtaja Tuominen Esa . . . . . . . luokanvalvoja (10 A), historia ja yhteiskuntaoppi, apulaisrehtori Vahviala Pirjo . . . . . . . eurytmia, opettajakunnan puheenjohtaja Vermilä Riitta . . . . . . . . luokanopettaja (4 A) Viitala Erkki . . . . . . . . . liikunta Wallin Sini . . . . . . . . . . luokanopettaja (3 D)

Menestystä saksan kielen kirjoituskilpailussa

Suomi-Itävalta -yhdistys ry ja Suomen saksanopettajat ry järjestävät vuosittain kaikille Suomen lukioiden A-saksan opiskelijoille saksan kielen kirjoituskilpailun, jolla on jo pitkät perinteet. Pääpalkintona kilpailusta on kaksi kielikurssia lentoineen ja lisäksi kirjaja rahapalkintoja. Juhlallinen palkintojenjako pidetään Itävallan suurlähettilään vastaanotolla. Osallistujia marraskuussa 2009 järjestettyyn kilpailuun oli yhteensä 159 kirjoittajaa 27 koulusta, ja myös meidän koulustamme osallistuttiin. Menestystäkin kilpailusta tuli, kun 12 A-luokan Linda Taylor palkittiin ansiokkaasta Euroopan yhtenäisyyttä ja Berliinin muurin murtumista käsitelleestä kirjoitelmastaan kirjapalkinnolla. Palkintonsa Linda kävi vastaanottamassa 27.1.2010 Itävallan suurlähettilään Dr. Margit Wästfeldin residenssissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Linda Taylor palkintojenjakotilaisuudessa

Oliver Twist 8A

Fagin, Nancy kepin kanssa: ”Nancy, Nancy, puhutaan nyt kohteliaasti.” ”Vai kohteliaasti senkin roisto! Vai kohteliaasti sinä lurjus. Sitäkö sä multa odotat!”

”En enää koskaan käy makuulle elävänä. Tahon kertoo teille, tulkaa tänne, lähemmäksi, en jaksa puhua lujaa.”

3 :n n채ytelm채

Peter Pan – Matka suureen seikkailuun

Kokemuksia viidennen luokan näytelmästä. Valmistellessamme viidennen luokan näytelmää, tuli yksi vanhemmista kysäisseeksi tärkeän kysymyksen: miksi näytelmä tehdään viidennellä luokalla? Hyvä kysymys. Kysymykseen lienee useita hyviä vastauksia, mutta minut se sai todella miettimään näytelmän pedagogista tarvetta ja sitä, miksi olimme valinneet näytelmäksi Peter Panin. Viidennellä luokalla lapsi elää keskilapsuutensa viimeisiä vaiheita. On vielä halua ja intoa innostua niistä asioista, jotka jo seuraavana vuonna saattavat tuntua lapsellisilta. On pakko sännätä välitunnilla hyppäämään narua, kun on niin mukavaa vain hyppiä. Kaikkea tekemistä leimaa vielä iloinen kepeys ja harmonia. Seuraavana vuonna tilanne on usein jo toinen. Kuudennella myrsky saattaa jo heilutella sitä luokan purtta, joka viidennellä iloisesti keikkui laineilla. Valmistelut on kuitenkin tehtävä tyynellä, ei myrskyn silmässä. Sitäpä viidennen luokan näytelmä juuri on: luokan yhteishengen luomista ja vahvistamista varten. Näytelmässä kun joudutaan väistämättä auttajiksi ja autetuiksi. Mitä tehdä, kun kesken näytelmän miekka lennähtääkin liian pitkälle? Silloin nerokas näyttelijäkollega käyttää hyväkseen rooliaan sulavana intiaanina ja hakee miekan. Ja näytelmä jatkuu... En haluaisi myöskään unohtaa sitä tunnetta, mikä arvatenkin saa ammatikseenkin näyttelevät kipuamaan lavalle ilta illan jälkeen uudestaan. Miten hyvältä tuntuukaan esittää jotakin, jonka osaa

totaalisen hyvin, jotakin jonka vuoksi on uurastanut. Ja miten se hehku, jonka näyttelijä omassa innostuksessaan lähettää yleisöön, palaa moninkertaisena takaisin! Kerrankos sitä saa olla juhlittu sankari! Miksi sitten Peter Pan? Seikkailutarina suurella alkukirjaimella – täynnä intoa, iloa, kohellusta ja hyvää mieltä, mutta myös haikeutta ja luopumisen tuskaa. Peter ei halua luopua lapsuudestaan: on vaikeaa myöntää kaipaavansa äitiä, jota ei ole. Koukkukin tiristää kyyneleitä äitinsä vuoksi ja piiloutuu sitten ilkeän kuorensa taakse. Leena, Jukka ja Mikko taas tietävät haluavansa takaisin turvalliseen kotiinsa, mutta he joutuvat luopumaan Peter Panista ja hurjista seikkailuista. Kasvaminen ei aina ole helppoa, vaati rohkeutta jatkaa matkaansa – vaikka sitten myrskyä kohti. ”...Parasta näytelmässä oli se, että kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Yritin olla mukana auttamassa mahdollisimman paljon, toivottavasti onnistuinkin siinä...” -Emma Karlsson 5 C ”...Parasta oli näytelmän esittäminen ja harjoituksissa kaikki! Tylsää ei mielestäni ollut mikään, mutta se oli kun näytelmät loppuivat.” -Hanna –Julia Grönmark 5 C

”...Aloitimme improvisaatioharjoituksilla, harjoittelimme hidastuksia, kaatumisia ja muita harjoituksia. Näytelmän teko oli hauskaa!” - Ossi Hiltunen 5 C Ilona Lehtinen 5C-luokan opettaja

8C luokan välipäätöstyöt Kun keväällä 2009 alettiin ottaa puheeksi välipäätöstöitä, minulla ei vielä ollut hajuakaan, mitä olisin voinut tehdä, ja luulen, etten ollut ainut. Hyvin nopeasti ideoita alkoi kuitenkin tulla ja sittemmin olikin ehkä vaikeampaa päättää, minkä niistä toteuttaisi. Minulla vaihtoehtoja oli ainakin neljä kappaletta, mutta mikään niistä ei tuntunut aivan omalta. No, onneksi ei ollut vielä kiire. Syksyllä monet oppilaista palasivat kesälomilta uusien ideoiden kanssa; jotkut olivat jopa aloittaneet työnsä. Useimmat tekivät töitään epäsäännöllisesti, osa ei ollut vielä aloittanutkaan, ja muutama harkitsi vielä eri aiheiden välillä. Kun töiden esittelytilaisuuteen oli enää kuukausi, meistä suurimmalle osalle iski lievä paniikki. Itse asiassa, ellen aivan väärin ollut ymmärtänyt, yksikään luokkamme välipäätöstöistä ei ollut vielä valmis. Olimme siis kaikki enemmän tai vähemmän vaiheessa, joten oli aika pistää loppukiri päälle! Esittelypäivän koittaessa olimme kuin olimmekin koko luokka onnistuneet saamaan työmme valmiiksi. Tosin muutamalle aikataulu oli käynyt hyvinkin tiukaksi: viimeinen töistä valmistui esitystä edeltävänä yönä kello neljän maissa. Työt olivat valtavan hienoja. Aiheita oli laidasta laitaan: valokuvakirjoista ja tutkielmista huoneremontteihin ja käsintehtyihin koruihin! Olimme selvinneet ensimmäisestä vaiheesta; nyt jäljellä oli vielä esittelytilaisuus. Minä ainakin jännitin esittelytilaisuuksia: ensimmäisen yleisö koostui meitä nuoremmista oppilaista, toinen meitä vanhemmista, ja viimeinen iltatilaisuus, olisi vanhemmille ja muille perheenjäsenille. En tiennyt lainkaan, mitä sanoa, vaikka olin suunnitellut puheenvuoroani edellisenä iltana. Pelkäsin, että yht äkkiä menisin puolen koulun edessä lukkoon, enkä saisikaan mitään sanotuksi - en-

hän ollut onnistunut pitämään koko puhettani onnistuneesti, vaikka olin harjoitellut sitä yksin omassa huoneessani! Vihdoin me sitten istuimme salin edessä, kaikki saman pöytärivistön ääressä, vaivalla tehdyt työt ympärillämme ja oppilaiden katseet vastassamme. Oli itse asiassa todella hyvä, että ensimmäinen tilaisuus pidettiin nuoremmille oppilaille, sillä he eivät olleet niin kriittisiä. Kun ensiluokkalaiset innoissaan viittasivat ja kysyivät kolmatta kertaa samaa asiaa, jännittyneisyys hitaasti haihtui. Saimme hiukan itseluottamusta seuraavia esityksiä varten. Ja näin jälkeenpäin ajatellen, tilaisuus sujui meidän jokaisen osalta oikein hyvin. Kokemuksena välipäätöstöiden teko oli todella hieno ja myös hyvin opettavainen. Jokainen meistä oppi varmasti jotakin uutta tai syvensi vanhaa tietämystään. Henkilökohtaisesti minusta oli myös hienoa, että käytännössä aihe saattoi olla ihan mikä tahansa. Saimme ikään kuin mahdollisuuden kokeilla jotakin, mitä olimme pitkään suunnitelleet, tai mahdollisesti harjoitella jopa työ-elämää varten. Täytyy myöntää, että välipäätöstyö projektiin liittyi yksi valtavan arvokas asia: se, kuinka paljon työt kertoivat tekijöistään. Kuulostaa oudolta, mutta oli todella hienoa, kun töiden kautta joistakin luokkatovereista, jotka oli tuntenut jo monen vuoden ajan, löytyi aivan uusia puolia. Mielestäni se oli yksi koko projektin arvokkaimpia piirteitä. Sitten vain kahdennentoista luokan päätöstöitä suunnittelemaan, eikö? Justiina Saari 8 c lk

Aiheet Leila Björklöf - Mekon ompeleminen Jaakko Grönmark - Avainkellokaappi Gea Haleyi - Nalle Anniina Harjapää - Mekon ompeleminen Johannes Jylhä - Ramonesin tarina Akseli Kakriainen - Tutkielma maailman seitsemästä ihmeestä Nica Laakso - Lipaston entisöiminen Antti Lahnajärvi - Lasketteluvideo Charlotta Laine - Villakangastakin ompeleminen Marius Muikku - Jakkaran entisöiminen Elina Niemi - Korurasia Nadia Noutere – Sävellys ”Kaunis sisältä” Hanna Olsbo - Andy McCoy -maalaus ja elämänkerta Samuel Pihlajamaa - Jakkaran entisöiminen Aino Renko - Valokuvakokoelma Jessica Roostedt - Koruja Hiski Ruuska - Valokuvakokoelma Balilta Justiina Saari - Näytelmä käsikirjoitus Maria Suihkonen - Novellikokoelma Tuija Suojanen - Paidan ompelu Janika Vainikainen - Huoneen remontoiminen

8C: näytelmä

Olga Viholainen - Kollaasi Camilla Virtala - Valokuvakirja

”NIMENI ON BLOND, TARKOITAN BOND, JAMES BOND” Yhteisnäytelmäprojekti Heti joululoman jälkeen Helsingin Rudolf Steiner -koulussa alettiin työstää 9–12 -luokkien näytelmäprojektia. Haasteellinen tavoitteemme oli tuoda valkokankaalta tuttu seikkailija James Bond näyttämölle. Siispä ohjaajamme Sami Vartiainen käsikirjoitti monen Bond-elokuvan pohjalta parodian James Bond Ja Kultasormen Erittäin Salainen Kuuraketti, ja näin vauhdikas seikkailumme sai alkunsa. Innokkaita osallistujia oli ennätysmäärä, mutta lähes 30 näyttelijän ryhmästämme huolimatta jokaiselle riitti tekemistä, aina veneiden rakentamisesta julisteiden tekoon. Haastetta lisäsi ohjaajan kirjoittamat hyvinkin vauhdikkaat kohtaukset: kun on Bondista on kyse, pitää tietenkin olla venetakaa-ajoa, laskettelua, aseiden pauketta sun muuta melskettä. Näytelmämme oli myös visuaalisesti monipuolinen, ja suuri kiitos tästä kuuluu näytelmän ääni- ja valovastaaville. Esityksiin valopöydän taakse kehkeytyikin melkoinen tietotekniikkakeskus. Näin moninaista visuaalista toteutusta ei Helsingin Steiner-koululla olla hetkeen nähty, ja olikin hauskaa olla mukana luomassa jotain täysin uutta. Kiireestä ja vastoinkäymisistä huolimatta onnistuimme saamaan aikaan hienon, katsojia naurattaneen ja vauhdikkaan esityksen. Tällaiset luokkarajat ylittävät projektit ovat ehdottomasti osa koulumme parasta antia, ja toivon, että draamaprojekti jatkuu vielä tulevinakin vuosina. Suuri kiitos ohjaajalle ja muille projektiin osallistuneille, Bond oli todella kaiken vaivannäön arvoista! ”

Olisi kyllä kivaa ja omaperäistä jos voisi olla edes yksi kohtaus jossa ei olisi uhkailuja, tappelua ja takaa-ajoa.” Kaija Ryytty 12C

12A ylpeänä esitti: Unikeon päivä Viime syksynä koitti se aika lukuvuodesta, jolloin 12A valtasi Mikael-salin harjoitustilakseen ja alkoi herättää näyttämöllä henkiin toimittaja Lassi Korhosen kasvutarinaa Läyliäisissä. Kasa kopioituja plareja, joukko vuorosanojaan ihmetteleviä oppilaita ja epätietoisuutta siitä määränpäästä, mihin päädyttäisiin ensi-illan koittaessa. Näistä lähtökohdista lähdettiin rakentamaan luokkamme viimeistä kokoillan näytelmää Unikeon päivä ohjaaja Sami Vartiaisen johdolla. Näytelmän lajina oli komedia, joka ei ollut vaihtoehdoista helpoin. On vaikeaa saada yleisö aidosti nauramaan ja nauttimaan esityksestä, jos näyttelijät eivät viitsi tai uskalla kunnolla heittäytyä. Tästä ei kuitenkaan muodostunut ongelmaa, ja luokkamme kokosi näytelmäänsä pala palalta: harjoituksissa muun muassa työstettiin roolihahmoja, tanssittiin, rakennettiin lavasteita ja askarreltiin nukkea, joka tekisi benji-hypyn parvelta. Ohjaajamme teki hämmästyttävän hyvän roolituksen heti ensi yrittämällä. Kaikille löytyi rooli, jota jokainen pääsi täydentämään omalla persoonallaan, oli kyseessä sitten diskossa rokkaavat mummot tai yliajetuksi joutunut urheilutoimittaja.

nut että haikea. Niin vuorosanat kuin tanssiaskeleetkin oltiin onnistuttu kokoamaan yhtenäiseksi esitykseksi. Unikeon päivä kuulosti, tuntui ja näytti luokaltamme, mikä hioi lopputuloksesta parhaan mahdollisen ja sai ihmiset aidosti nauramaan. Näytelmäprojekti myös lähensi luokkaamme ja parasta olikin, että näytelmä tehtiin yhteisvoimin ja kiitos onnistuneista esityksistä kuuluu jokaiselle 12A-luokan oppilaalle! Ann-Marie Mäenmaa, 12A

Esitysmaratonin jälkeen tunnelma oli sekä helpottu-

TOINEN HEIKOMPI TOISTA 12 C:n näytelmä

12C:n synkkääkin synkempää näytelmää keväisenä päivänä muistellessa ei voi olla muistamatta myös niitä surullisia ihmiskohtaloita ja tositapahtumiin perustuvia tarinoita, joita luokkamme näytelmä Toinen heikompi toista sisälsi. On kuin syksyllä lavalla olleet henkilöt olisivat elämäntarinoineen ja traagisine kohtaloineen taas läsnä. Päädyimme näytelmään syksyllä loppuen lopuksi melko sattumalta, monien erilaisten lukukokemusten kautta. Päätös tehdä juuri tämä näytelmä kaikesta karmeudesta huolimatta oli melko selvä. Meitä varoiteltiin niin synkän näytelmän tekemisestä vuoden synkimpään aikaan, mutta emme epäröineet. Epäilyksiä sen sijaan syntyi vain siitä, miten saisimme neljästä erillisestä tarinasta koostuvan näytelmän kasaan yhdeksi tarinaksi tai kauheudet tehtyä uskottavasti. Ohjaajaltamme Juha Pikkaraiselta saamamme viestin sanoma oli yksinkertaistettuna, että kaikki onnistuu, kun toimimme ja pää-

tämme luokkana niin kuin sydämemme sanoo. Ohjaajan tyyli ja ajatukset sopivat luokallemme hyvin. Projektissa oli taustalla koko ajan jotenkin luokan henki tehdä näytelmää tosissaan, uskottavasti ja tietyllä vakavuudella. Sen mitä tekisimme, tulisi olla selkeää, realistista ja koskettavaa – eikä melankolista koskettavuutta käsitykseni mukaan näytelmästä puuttunut. Näytelmän tarinat ja henkilöt pohjautuvat Suomessa lähimenneisyydessä tapahtuneisiin henkirikoksiin. Todellisuutta ja kauheutta toivat juuri uhrien ja tekijöiden ympärille kietoutuneet ihmissuhteet, perheet ja elämän aiemmat tapahtumat ja kokemukset. Mediassa ikävän usein kuin pieninä täyteuutisina esiin tulevat henkirikokset ja ihmiset niiden takana saivat näytelmässä nimet ja taustat. Pohdintaa oikeasta ja väärästä ei kauheiden, mutta inhimillisyyttä saaneiden tarinoiden äärellä voinut ohittaa. Raskaat aiheet ja karut ihmiskohtalot vaativat syksyn pimeään aikaan toki paljon ymmärrystä ja työstämistä, eikä ilman erittäinkin mustaa huumoria olisi selvitty. Myös yhteinen tekeminen, järjestelyt ja ponnistelut vaikkapa 10 metristen lavastekankaiden silitysoperaation ympärillä loivat (tragi)koomisia hetkiä synkkien aiheiden keskelle. Stereotyyppinen lause, että näytelmäprojekti oli erittäin rankka, mutta palkitseva, kuvaa oikeastaan hyvin tärkeää ja onnistunutta luokkamme viimeistä yhteistä näytelmää. Lopuksi haluan nostaa esille näytelmässä toistuvat ja sen nimeksikin päätyneet säkeet Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo, jotka kuvaavat mielestäni hyvin näytelmän henkeä ja sen syvintä sanomaa. ”Ei paha ole kenkään ihminen, on toinen vain heikompi toista.” Anniina Hämäläinen

Kuvia n채ytelm채st채

S´il vous... öh, plait!

Takelteluja ja onnistumisia eli Pariisiin ja takaisin Varhain eräänä huhtikuun aamuna kokoontui joukko jännittyneitä ranskanryhmäläisiä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lento kesti noin kolme tuntia, ja olimme perillä Pariisissa puoliltapäivin. Pariisin metrojärjestelmä on kokemisen väärti: lippjenlukulaitteet, sokkelot asemilla, ohi vilistävät ihmiset, kaikki on hyvin erilaista kuin Suomen rauhalliselta tuntuvassa julkisessa liikenteessä. Kaikki toimii nopeasti ja kätevästi, eikä yksityisautoja kaduilla kovin näkynytkään. Ostimme tupakkakaupasta metrolippuja, ja suuntasimme kaupungin valtavaan metroverkostoon. Ensimmäisen Pariisin päivämme vietimme katsellen kaupunkia. Vierailimme kauniissa rikkaan filosofiaa rakastaneen valistusajan

rouvan mahtavassa kodissa, Musée Carnavalet’ssa, jossa jokainen huone oli oma taideteoksensa. Kävimme myös katsomassa Pariisin uutta oopperataloa sekä viimeisen vallankumouksen muistomerkkiä. Sen jälkeen menimme katsomaan Notre Damea. Päädyimme myös sateenkaarikadulle, jolla sijaitsi suloinen elokuvateatteri, ja Seinen varrella käveltyämme Latinalaiskortteliin. Päivän aikana pidettiin monia esitelmiä, ja tämän yliopistokorttelin ensimmäisen kadunkulman luona pidettiin päivän viimeinen. Korttelista etsimme itsellemme hyvän ravintolan ja saimme aivan mahtavaa ranskalaista illallista. Seuraavana aamuna löysimme aamiaispöydistämme hotellin alakerrasta croissantteja, patonkeja, ja niihin vielä marmeladeja! Tällaista aamiaista ei kotona usein tule syötyä. Aamiainen on päivän tärkein ateria, ja tämä totisesti teki päivästä upean! Lähdimme melko varhain aamulla juna-asemalle, josta sain ostettua itse omalla ranskallani postimerkkejä(!) ja josta sitten matkustimme junalla Chateu’hon. Chateun steinerkoulu oli hieman erilainen kuin meidän koulumme. Luokkahuoneita oli ripoteltu pitkin pienten talojen ullakoita ja kellareita, joihin tuli kävellä ulkokautta. Koulun eri osat olivat jopa eri paikoissa kadun varrella. Ruokalaan piti kadun alkupään vaihto-oppilasluokasta kävellä parinsadan metrin matka. Puhuimme koululla hieman ranskaa, mutta enimmäkseen englantia. Nonna ja Sonja pitivät vaihto-oppilaille esitelmän Suomesta, ja he ja heidän opettajansa, Babette, kertoivat meille Ranskasta ja sen kouluista. Kävimme katsomassa koulun oppilaiden eurytmiatuntia, joka oli melko samanlainen kuin meidän koulussamme. Menimme syömään koulun hyviä kasvisruokia, joista paikalliset oppilaat valittivat ja vielä seuraamaan viimeistä oppituntia, jolla eräs koululainen mutisi, että voisi kyllä kohta jo päästä kotiin. Eli eivät ne ranskalaiset niin kovin meistä eroakaan. Yömme vietimme kukin eri oppilaiden kodeissa, Paula pääsi jopa nukkumaan laiva-asumukseen Seinellä! Vieraassa paikassa ilman kavereita tai opettajia tuli pärjätä omalla ranskallaan. Seuraavan päivän kohde Versailles oli upeampi kuin ku-

kaan meistä oli osannut kuvitella!. Emme voineet käsittää, miten linnan sisällä ylipäänsä pystyi liikkumaan eksymättä. Palatsissa asui aikoinaan 35 000 ihmistä, kuningasperhe ja kaikenmaailman aatelisia. Puutarha, jossa ehdimme viettää vain 15 minuuttia, olisi tarvinnut kiertämiseensä kokonaisen päivän. En yhtään ihmettele, että kansa raivostui tästä kaikesta loistosta eläessään itse köyhyydessä. Myöhemmin Musée d’Orsay’ssa tutustuimme impressionismiin, ekspressionismiin, realismiin, symboliikkaan, modernismiin ja nykytaiteeseen, kuvanveistoon, hiilipiirroksiin öljyvärimaalauk-siin, pienoismalleihin ja pastelleilla tehtyihin tauluihin. Kaikki oli upeaa, mutta museossa olisi pitänyt viettää kaksi kertaa enemmän aikaa kuin vietimme, jotta olisi nähnyt kaiken haluamansa. Viimeisen illan kunniaksi kävimme vielä Tour d’Eiffelillä. Aamiaisen jälkeen menimme metrolla Louvreen, missä saimme tutkia taidetta täysin vapaasti. Tapasimme puoli kahdeltatoista, minkä jälkeen kaikki lähtivät taas omille teilleen, joko kaupungille tai takaisin museon sokkeloihin tutkimaan lisää. Itse vietin Louvressa yhteensä viisi ja puoli tuntia, mutta sain katsottua vain kahdeksasosan kaikesta. Louvre on valtava, se ei ole vain museo, vaan suunnattoman suuri taidevarasto, joka on avoin yleisölle. Neljä päivää oli kulunut nopeasti, mutta samalla tuntui, kuin aikaa olisikin ollut paljon enemmän, sillä opimme ja näimme niin paljon. Kaikilla oli hauskaa, osaamme nyt puhua hieman enemmän ja rohkeammin ranskaa, tulemme paremmin toimeen ulkomailla, kun menemme sinne itseksemme, ja huomasimme, että loppujen lopuksi suomalaiset ja ranskalaiset ovatkin molemmat ihan samalta planeetalta, ja molemmat samalla tavalla hauskaa porukkaa. Kiitos Augustille, Esalle, rehtori Merille ja EU:lle, jotka mahdollistivat matkan, ja suuri kiitos myös tietenkin kaikille niille, jotka lähtivät mukaan! Minna-Kerttu Vienola

Päätöstyöt 12A Venni Ahlberg Rolf Gaib Elli-Alina Hiilamo

Valokuvanäyttely Lyhytelokuva Kirjoituskokoelma monikulttuurisuudesta Christina Holmström Posliinimaalaus Tuomas Juopperi Tutkielma lentämisen historiasta Annika Kaskimies Neulonta, virkkaus ja kasvivärjäys Roosa Lindberg Lyhytelokuva Ann-Marie Mäenmaa Novellikokoelma ja tutkimus kirjallisuuden vaikutuksista Oka Nuutinen Naamioita Ilmari Parkkonen Lyhytelokuva Valtteri Pernaa Reggaen historia ja kappale Anne Raatikainen Itse suunniteltu koreografia ja tanssin historia Joona Rinne Kirjan kääntäminen englannista suomeksi Iisa Routti Tutkielma Haute Couturesta Janne Saukkonen Suomen graffitikulttuuri Jens Seitz Vanhan auton entisöinti Anton Strandén Nyky-Japanin visuaalisen maailman tulkintaa Linda Taylor Schwerin-kaupungin nettisivut Minnie Tuomisto Vaatteita ja koruja kierrätysmateriaalista Otto Virtanen Istanbul – idän ja lännen välillä

Venni Ahlbergin päätöstyö kuvia

Päätöstyöt 12C Jenna Ahokas Joonas Griesinger Suvi Harjapää Eetu Hiltunen Pinja Holmberg

Tutkielma ikääntymisestä Tietokonepeli Vanhojentanssipuku Levynteko Tutkielma huostaanoton vaikutuksesta lapsen psyykkiseen kehitykseen Selja Holopainen Savinaamioita Rosetta Hopiavuori Valokuvia – Raamatun tarinoita nykyaikaan sijoitettuna Roosa Hotakainen Tutkielma varhaisesta vuorovaikutuksesta Anniina Hämäläinen Viulunrakentaminen Erik Hämäläinen Asvalttiala Nina Karusto Sävellys Aleksi Jokela Mustavalkokuvaus Pauli Lehmusvuori Tatuoinnit Jesse Mast Tutkielma jazzin historiasta ja sen suurimmat vaikuttajat Iiris Mikkola Trashion! – vaatteita kierrätysmateriaaleista Elias Nyman Digitaalista taidetta Noora Piispanen Stopmotionlyhytelokuva Grimmin veljeksistä Kaija Ryytty Maalauksia unista Mitri Saarinen Pyörällä halki Suomen Sofia Skyttä Tutkielma autismista Pinja Yläkotola Japanilaisia viuhkoja ja niiden historia

Rosetta Hopiavuoren päätöstyöstä kuva

Pääsiäisjuhla On jo monivuotinen perinne, että koulun oppilaat osallistuvat pääsiäisjumalanpalvelukseen pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Pääsiäinen on ortodoksisessa kirkossa suuri juhla, johon valmistaudutaan nelikymmenpäiväisellä paastola ja jota myös juhlitaan yhtä kauan, helatorstaihin asti. Pääsiäisen jälkeinen viikko, kirkas viikko, on varsinainen ortodoksikoululaisten pääsiäinen. Silloin kaikissa pääkaupunkiseudun kirkoissa järjestetään jumalanpalveluksia, joihin osallistuu yhteensä yli 2000 koululaista. Tänä vuonna A- ja Cluokkien oppilaat osallistuivat liturgiajumalanpalvelukseen Uspenskin katedraalissa ja B-luokkien oppilaat ruotsinkieliseen liturgiaan Pyhän Kolminaisuuden kirkossa. Bussi saapuu katedraalin pihaan. Siellä on jo monta bussia: Helsingin eri kouluista on tulossa yli 400 oppilasta. Kirkossa käydään ensin sytyttämässä tuohuksen juhlaikonin eteen. Palvelus alkaa, ja kohta ensimmäisest jo kysyvät kuiskaten opettajalta: ”Milloin tämä loppuu?” Onneksi välillä voi istua lattialle lepäämään. Jotkut laulavat mukana opettajien jakaman laulumonisteen avulla. Ainakin kaikki oasavat laulaa pääsiäisveisun ja Isä meidän –rukouksen. Välillä saa jopa huutaa, kun papisto käy huutamassa pääsiäistervehdystä: ”Kristus nousi kuolleista!” ja monisatapäinen joukko huutaa vastaukseksi: ”Totisesti nousi!”. Pääsiäinen on kaikiien kansojen ilojhla, ja toki koululaisjoukkokin on monikulttuurinen, joten tervehdystä huudetaan monilla kielillä. Ehtoollisen jälkeen haetaan takit ja valmsitaudutaan ristisaattoon, jossa pääsiäisilo viedään kirkon ulkopuolelle kellojen soidessa, ikonien ja kirkkolippujen perässä kulkien. Palveluksen jälkeen on seurakuntasalilla yhteinen ruokailu, jonka kruunaa pääsiäisjälkiruokien pashan ja kulitsan lisäksi suklaamuna, jonka nuorisopappi isä Teemu jakaa kaikille. Koululle palaa väsynyt mutta tyytyväinen joukko. Leena Mikkilä-Huttunen ortodoksiuskonnon opettaja

Oppilaiden mielipiteitä pääsiäisjäisjuhlasta Olin kirkossa pääsiäisjuhlassa.Lauloimme paljon ja seisoimme paljon.Kirkon jälkeen menimme syömään kanaa ja riisiä.Saimme myös suuret suklaamunat. Anna-Lousa 2 c Olimme pääsiäismessussa 8.4.En ollut koskaa aikaisemmin ollut kirkossa tai noin virallisessa tapahtumassa.Olin positiivisesti yllättynyt.Meillä oli todella hauskaa ja retki kokonaisuudessaan oli loistava!Toivon pääseväni ensi vuonna uudestaan. Rebecca 7c

Oppilaat Luokka 0 A Esikoulunopettaja Ritva Haapaniemi esikoulunavustaja Maija Kaskimies Aryal Uttam Hirvonen Taimi Kosonen Mimosa Kumela Venla Kuusiranta Vanilla Larimo Merihelinä Liljeberg Ossy Luukkanen Laura Maijala Eero Mustapää Lumi Palokangas Rasmus Peuhkuri Ilmari Pohjolainen Pietari Poutanen Kiira

Rahijärvi Anders Riikonen Lauri Turppo Aino Luokka 0 C esikoulunopettaja Jutta Keski-Orvola esikoulunavustaja Anu Päivinen Andriainen Miika Aristil Mariam Christensen Tyko Conde M´balia Diallo Buuba Haramo Sofia Harjanne Laura Henell Taru Karsten Emma Koivusaari Touko Könkkölä Joni Lahti Oula Lukkarinen Kukka-maaria Melenius Milja-Syksy Norra Saana Pere Ronja

Pukkila Lia Raatikainen Ella Sainio Rafael Stengård Halla Luokka 1 A luokanopettaja Mare Luoma Aryal Arati Huopana Anni Karjalainen Aarni Koivisto Ella Koskipuro Pessi Kral-Leszczynski Lolek Kuparinen Mari Leblay Lila Leppälä Joska Liljeberg Oiva Liuksiala Herkko Maristo Taavi Myllyrinne Niilo Nenonen Mimosa Oiling Alexander Pentti Lauri Poutanen Ria Räsänen Vilma Saanio Sameli Tunkelo Samuel Waldén Nora Varjonen Saska Luokka 1 C luokanopettaja Terttu Nurmi-Poikolainen Ansamaa Ida-Maria Asikainen Paavo Christensen Eira Euro Helena Fabritius Pessi Heliste Sanni Henell Meri Hämäläinen Mitja Jokipii Taru Kallio Aida Karhu Rasmus Kettunen Ella

Klein Ilmo Kolehmainen Sampo Korol Mark Koskinen Moritz Kymäläinen Aksel Leskinen Katarina Marjamäki Noora Melenius Anton Nyström Alexandra Nyström Daniela Pilkottu Janni Raatikainen Oona Ståhlberg Emmi Vainikainen Milla Vartiainen Alva Luokka 2 A luokanopettaja Carita Salonen Ale Vishal Balic Pinja Helanne Frans-Anton Ikävalko Salli Inkeri Myrsky Joutsenniemi Jetro Järvensivu Meri Järvinen Valtteri Kari Iida Kaskimies Iida Kosenius Benrian Kuusiranta Eppu Laakso Tiitus Lydman Viola Melvas Volter Mäkelä Topi Pasma Aslak Rajamäki Lotta Riikonen Lotta Salomaa Olavi Shava Wilfred Sipilä Aino Sundström Ninja Toikkanen Rosa Wiklund Katharina Örn Simeon

Luokka 2 C luokanopettaja Ija Nakari Benjaminsson Onni Bergroth Daniel Emmons Aili Heydemann Luukas Järnefelt Reino Karsten Erik Kivioja Abou Koivusaari Aino Korhonen Mimosa Laine Vili-Valtteri Lauronen Hubert Lempiäinen Erik Miettinen Pinja Niemi Sauli Norra Ninni Norrlin Elli Oura Vilma Pajunen Lyydia Pennanen Aapo Pere Rasmus Pihlajamaa Teo Ponda Jasmin Pukkila Jan Raita Petteri Rinta-Opas Hilda Tursman Anna-Louisa Viinamäki Otso Ylä-Outinen Mustikka Luokka 3 A luokanopettaja Anneli Soila Ale Sandesh Auvinen Daniel Helanne Anette Helansuo Laura Huopana Konsta Huovila Hertta Kaskimies Wiljami Kokkonen Pinja Kuparinen Juhana Laakso Petra Liljeberg Taikatuuli Lopatina Liisa

Melvas Viola Saarlo Timo Salvato Fanni Sukura Matilda Waldén Rosa Viikki Sofia Virta Santeri Luokka 3 C luokanopettaja Tiina Järnefelt Anttila Akseli Bergroth Camilla Björklöf Markus Bucusso Isabella Böök Daniel Euro Sofia Iivonen Eljas Jokipii Jauri Jylhä Aaro Kapanen Matilda Karlenius Tobias Karlsson Anni Kyrönseppä Ainu Lauronen Helmer Marjamäki Karim Mutka Aada Polenius Valo Pöyry Ilmari Ratinen Julia Rautiainen Otto Saaritsa Joel Välimäki Viljami Örn Joakim Luokka 3 D luokanopettaja Sini Wallin Aristil Oliver Barbaglia Sofia Bergroth Anton Hämäläinen Piita Janatuinen Kia Kettunen Eeli Koskela Teemu Kytölä Kalle

Könkkölä Nelli Laiho Kia Leppänen Meri Nemesszeghy Miklós Niittynen Iiris Raatikainen Sebastian Repo Anni Silva Lincopán Yaritza Sällström Benjamin Luokka 4 A luokanopettaja Riitta Vermilä Balic Adrijan Falck Paiju Hiilamo Tuomas Holmström Julius Hänninen Rita Isomäki Mimosa Jaatinen Milla Kärkkäinen Eetu Lappalainen Rauha Martinez Carlos Mustapää Nana Nardone Leo Pastinen Una Rahikainen Petteri Rantalainen Amos Riihelä Elias Riikonen Leevi Sallinen Aurora Stigzelius Kasper Toikkanen Maria Luokka 4 C luokanopettaja Inkeri Cederström Böök Benjamin Cavén Olavi Cheritti Oscar Harjapää Roni Hiltunen Ada Hotakainen Kaisa Häkkinen Vili Kallio Johanna Louhos Oona

Lyytinen Taika Norrlin Kalle Nurmikari Mea-Netta Pihlajamaa Ada Pukkila Daniel Rajantie Mikael Ravila Kerkko Rikkilä Kiril Ruuska Venla Vainikainen Jonna Wickstrand Saana Väliahdet Casper Luokka 5 A luokanopettaja Sakari Harima Aarniranta Anton Ale Mamta Gudushauri Fatima Hulkko Vida Hämäläinen Elsa Hänninen Nea Ikävalko Saara Kajanoja Raoul Karppinen Davia Kavonius Elina Kosenius Beanna Kuusiranta Vertti Laakso Vilja Laulaja Aino Liljeberg Onni Lydman Kristo Löfgren Kati Mainz Robin Negina Karina Oksanen Olli Oksanen Oona Plopan Anastasia Rautio Miro Räsänen Veera Saari Kalle Salomaa Ilari Österman Camilla

Luokka 5 C luokanopettaja Liisa Kalliala Anttila Charlotta Benjaminsson Moona De Pascale Joonatan Grönmark Hanna-Julia Haramo Samuel Heliste Samuli Hiltunen Ossi Hukka Aino Jansson Isabel Kallio Emma Kallio Olga Karlsson Emma Koski Alma Kukkavaara Kanerva Kunttu Meri Tähti Laine Heidi-Enna Lonka Laura Makkonen Kaspian Nyström Iiris Pajunen Jalmari Pilkottu Jasmiina Tamminen Erik Toija Leevi Törrönen Otso Wickstrand Pinja Viinamäki Moona

Luokka 6 A luokanopettaja Mikko Laulainen Aarnio Essi Friman Erik Hienonen Henri Huovinen Pinja Jaatinen Henna Kujala Christina Kyllönen Henna-Julia Lappalainen Taisto Liljeberg Lumianna Luukas Olli Minkkinen Joonas Mähönen Susanna Männikkö Joonas-Asser

Nardone Luna Niemi Touko Pellikka Jalmari Peuranheimo Matilda Rissanen Emma Saikkonen Anni Salomaa Sakari Salonen Luka Saukkonen Taava Siltala Veli Sukura Fanni Sundström Dan Terävä Unna Tärk Mona

Luokka 6 C luokanopettaja Ilona Lehtinen Airos Maija Hanhijoki Tuuli Hermansson Vilja Hämäläinen Akseli Janatuinen Oona Kinnunen Sohvi Kivilahti Joona Kivioja Samba Kolehmainen Jemina Kytölä Helmi Lankinen Eino Lauronen Margareeta Lempiäinen Ida Marttinen Katariina Nemesszeghy Timea Nevalainen Helmi Niemi Tuomas Nurmikari Mikke Oey Lilja Puuska Anni Scott Patrick Sihvonen Inka Taylor Nina Voitila Kaneli Väliahdet Veeti

Luokka 7 A luokanopettaja Krista Käkelä Ajomaa Alisa Aryal Elisa Edelmann Casimir Haartti Sofia Happonen Oula Harima Daniel Joutsenniemi Konsta Kaila Luka Kemppi Milla Kosenius Benjames Koskinen Ninni Kulmala Tuomas Laulaja Lauri Leppänen Ella Luostarinen Nelli Ohrankämmen Ella Tervamaa Eemil Tissari Taru Tuominen Sara Vienola Suvi-Anette Luokka 7 C luokanopettaja Marianne Jokinen Benjaminsson Elf Halko Siiri Hanhijoki Touko Hellman Sade Hällfors Clarissa Itäsaari Meeri Jermakova Anastasja Kawase Mikael Koivula Juha Laine Pauliina Maijala Inka Miettinen Minttu Nevalainen Veera Olsbo Eva Olsbo Saara Pilkottu Joona Pöyry Iiris Rahja Rebecca Repo Pyry Saalasti Maija

Sakyi Milana Sakyi Nicholas Satta Rasmus Uusitalo Iiris Vuori Rosa Luokka 8 A luokanopettaja Kirsi Aula Ale Namrata Andersson Henry Andersson Timitri Hakola Anu Järnefelt Akseli Koskipuro Unna Kärki Inka Leikola Taavi Liias Robert Mäki-Fränti Erik Nurmesniemi Paavo Nurmi Tove Ostrovski George Rantalainen Maria Ratia Annabel Rissanen Jussi Ruokokoski Roosa Salmi Gene Salvila Inna Seppänen Emma Tapaninen Kristo Unkari Isa Virta Oskari Zakowski Iris Luokka 8 C luokanopettaja Sinikka Göös-Nurmesniemi Björklöf Leila Grönmark Jaakko Haleyi Gea Harjapää Anniina Jylhä Johannes Kakriainen Akseli Laakso Tuikku Lahnajärvi Antti Laine Charlotta

Muikku Marius Niemi Elina Noutere Nadja Olsbo Hanna Pihlajamaa Samuel Renko Aino Rostedt Jessica Ruuska Hiski Saari Justiina Suihkonen Maria Suojanen Tuija Vainikainen Janika Viholainen Olga Virtala Camilla Luokka 9 A luokanvalvoja Vesa Aaltonen Adiya Mimo Gudushauri Zurab Hirvonsalo Aleksi Holmström Iris Karmazina Emilia Kiuru Sanna Kulmala Lauri Larjala Heikki Mutikainen Riikka Negin Martin-Risto Niskanen Joni Nuutinen Johannes Pekkala Anniina Pohjolainen Pihla Siikjärvi Samuel Siltala Johanna Strandén Valter Särkkä Anton Tervamaa Tilda Turppo Kalle Vermilä Leo Zakowski Vera Luokka 9 C luokanvalvojat Minna Eklund Hanna Sorsa Hermansson Vidar

Hiltunen Ella Hukka Eeva Härkönen Nella Kanerva Hiski Kolehmainen Joona Kylli Anna-Riina Lahtinen Janette Maunola Aleksi Nyman Joel Panjutin Alexander Paulanto Aura Poutanen Elena Poutanen Iris Reinikka Elma Saaritsa Leo Santanen Linda Söderström Anna Taylor Helena Tuominen Lotta Törrönen Ada Virtanen Sami Luokka 10 A luokanvalvoja Esa Tuominen Ahlfors Antti Ahre Okko Bucht Lucas Forsström Jannica Furu Seera Helanne Henrietta Hippi Ina Huhtinen Kriti Johansson Jason Jormola Viola Loginova Anne-Maria Mantere Emil Mascitti Evita Minkkinen Ida Myllärniemi Lina Mäenmaa Jan-Robert Otsamo Elina Rauhala Linda Sahlberg Aino Salonen Topi Sharma Arun Sirviö Tuomas Torkkeli Laura

Vilkevuori Alvar Luokka 10 C luokanvalvojat Juha Eskelinen Minna Hietamäki Airos Salli Arnkil Aapo Bergenheim Milja-Leea Björklöf Katri Hertzen von Martin Huttunen Maija Järvensivu Mira Kosunen Tiia Kuusto Oliver Kähkönen Erika Luotonen Johanna Mikkola Risto Ntiamoah Elettra Ouahi Samir Potinkara Petra Pulkkinen Milja Rahikainen Severi Ruuska Arttu Toiviainen Riku Vanajas Kaius Luokka 11 A luokanvalvojat Ari Pelkonen Tiina Rantalankila Bakó Johanna Hautsalo Henrietta Husu Elisa Karinen Untamo Keisalo Ella Kosunen Teemu Kotila Kristian Le Blanc Gabriella Lehtinen Tuomas Leikola Salli Lievonen Carlos Mitikka Paula Mutikainen Tia Nurmi Iiro Ostrovskaja Varvara

Pesonen Samuli Rantama Laura Reinola Inka Rinne Alli Siikjärvi Aleksanteri Siltala Artturi Sorakivi Essi Uuskoski Saku Vienola Minna-Kerttu Vitikainen Krista Luokka 11 C luokanvalvojat Anna-Mari Karjalainen Esa Lukkarinen Cavén Alta Halpin Ollie Hiltunen Johanna Huhtanen Tuuli Kestilä Fanni Kivilahti Aleksi Kivinen Ella Kämäräinen Sanna Lankinen Noora Mononen Leena Niemeläinen Nora Oesch Samu Suhonen Samuli Tuomikorpi Carolina Vainikka Helmiina Vuori Heidi Luokka 12 A luokanvalvoja Terhi Luotola Ahlberg Venni Gaib Rolf Hiilamo Elli-Alina Holmström Christina Juopperi Tuomas Lindberg Roosa Mäenmaa Ann-Marie Nuutinen Oka Parkkonen Ilmari Pernaa Valtteri Raatikainen Anne

PARAISTENTIELLE UUSIA SEINÄMAALAUKSIA

Paraistentien puoleiseen käytävään on 12 c-luokan tytöt maalanneet uusia seinämaaluksia. Ennen aika ankeaan alakerran sisääntulon yläseinässä lentelee nyt suomalaisia lintuja sekä hauska orava munanryöstöaikeissa. Myös oppilashuollon ikkunattomaan odotustilaan on tehty valeikkuna verhoineen ja kukkapurkkeineen avartamaan tilaa. Kuvaamataidonluokan ikkunoiden välitilat ovat saaneet upeat kreikkalaiset pylväsmallit koristeeksi. Luokan pojat puolestaan urakoivat musiikkiluokan kaapistoon heleäsävyisen spektrisarjan piristämään nuottilaatikoita. Kaikki seinämaalaukset tehtiin ekologisilla jauhemaaleilla, joten ne olivat osana 12luokan luomuarkkitehtuurin opetusta. Marita Herlevi

MAIKKI HAAPALA ELÄKKEELLE Koulumme pitkäikäinen luokanopettaja ja kuvataideopettaja jäi hyvin ansaitetulle eläkkeelle marraskuun alussa 2009. Hänen uransa alkoi (millo) luokanopettajan A-.luokkasarjalla ja kokonaisia 8-vuotisia opetuskokonaisuuksia hän ehti vetää neljä kertaa,samalla kun hän opetti lukioluokkalaisille kuvataidetta. Erityinen osaamisalue hänelle oli myös näytteleminen ja lukuisten draamojen ohjaus varsinkin 12-luokille. Maikin tarmo riitti vielä omankin taiteen luomiseen ja lukuiset näyttelyt olivat oiva osoitus tästä innostuksesta. Myös maisterinopinnot hän suoritti työnsä ohessa, aiheena oli steinerpedagogiset opetusmenetelmät ”opettaja kasvat ustaiteilijana”.Erityisesti oppilashuolto oli hänelle sydämenasia .Maikin lämmin ja mutkaton suhtautuminen oppilaisiin teki kuvaamataidon tunneista oppilaille suvantohetken teoreettisten aineitten lomassa ja hänen palava kiinnostuksensa taidekasvatukseen heijastui myös oppilaiden innostuksena sekä luovuutena. Hänen pedagokinen ohjenuoransa oli Steinerin ”hyvyys, kauneus, totuus” ja tätä maailmankatsomusta hän noudatti ansiokkaasti koko opettjauransa. Opettajakunnan puolesta kiitäen Marita Herlevi

Ylioppilaat kevät 2010 13 A

13 C

Ek Rosanna Forsman Jon Furu Reo Helanne Henrik Karinen Santi Koivisto Laura Lavikka Emmi Leppäniemi Satu Maijala Juhani Oksanen Ilkka Piitulainen Henry Poikonen Tapio Ranta Timo Rasi Henna Raymann Carlo Reitamo Susanna Saari Suvi Sahlberg Eerika Salonen Nonna Salvila Rebekka Sipilä Miina Tyyskä Rosa Vermilä Mandi Westerlund Iris Vermilä Mandi

Eränen Liina Halpin Úna Holm Sebastian Huttunen Heta Härkönen Jemina Isokirmo Eveliina Kähkönen Jaakko Maajärvi Teemu Noutere Joel Pulkkinen Sonja Ruuskanen Viivi Vuorentausta Sara Zhukov Dmitry