Helsingin kuvataidelukio Vuosikertomus 2015–2016
41
HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985. YHTEYSTIEDOT Pääkoulu Torkkelinkatu 6 00500 HELSINKI
Taidetalo Pengerkatu 5 00530 Helsinki
1.7.2015 alkaen Mäkipellontie 19 00320 Helsinki
Taidetalon opettajat puh. (09) 310 87124 faksi (09) 310 87121
Postiosoite: PL 3802 00099 Helsingin kaupunki
Taidetalon kouluisäntä puh. (09) 310 72647
Rehtori Pirkko Majakangas puh. (09) 310 82365 pirkko.majakangas(at)hel.fi
Koulun internet-sivut www.kuvatl.edu.hel.fi Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi
Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)hel.fi Koulusihteeri Ines Lukkanen puh. (09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 ines.lukkanen@hel.fi Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368 Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371 Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370 Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369
koulun vaiheet
Helsingin toinen suomalainen lyseo Oma koulurakennus Helsingin toinen lyseo Torkkelinkadun lukio Torkkelin lukio Helsingin kuvataidelukio
1925–49 1945 1950–77 1977–79 1979–91 1991–
2
REHTORIT Lauri Pelkonen Viljo Laine Veijo Kattainen Jouko Palonen Antero Kuusisto Päivö Suomela Taimi Viherketo Mailis Artén Ilkka Arvas Mervi Willman Pirkko Majakangas
1925–30 1930–47 1947–50 1950–74 1974–84 1984–85 1985–88 1988–99 1999–2003 2003–2014 2014–
Sisällys KUVA Vera Horn
04 06 08 09 10 11 13 14 16 22 23 24 26 27 28
Juhlavuosi väistötiloissa Opiskelijakunnan hallitus tapahtumien keskipisteessä Torkkeli 90 vuotta Vuoden Tossu Jyri Engeström Monimuotoisesti segregaatiosta Suunnistusta Roomassa uuden teknologian avulla España mueve! – Espanja liikuttaa! Kuvataiteen ja kirjallisuuden katunäkymiä Kuvista Käsikirjoittaja koputti luokan oveen Palkitut Wanhat tanssivat taas Syksyn 2015 ylioppilaat Kevään 2016 ylioppilaat Stipendit Kannen KUVA Vera Horn Tekstien toimitus Minna Nakari ja Maarit Nopsanen Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä Painatus Lönnberg PRINT & PROMO Helsingin kuvataidelukio 2016
3
Juhlavuosi väistötiloissa Helsingin kuvataidelukio – Torkkeli – on kuluneena lukuvuonna viettänyt 90-vuotispäiviä väistötiloissa Haagassa. Olemme juhlineet koko vuoden kokoontuen kauniiseen auditorioomme kuuntelemaan eri kulttuurialojen asiantuntijoiden esityksiä. Juhlavuotemme huipentui marraskuussa Vuoden Tossun Jyri Engeströmin mieleenpainuvaan juhlaluentoon. Luennon jälkeen nautittiin juhlakahvit, ja kakkua riitti seuraavaksikin päiväksi. Voimme kaikki olla ylpeitä koulumme historiasta, entisistä ja nykyisistä opiskelijoistamme ja opettajistamme sekä siitä kehitystyöstä, jota koulussamme on kautta aikojen tehty. Lukuvuottamme ovat leimanneet päärakennuksemme peruskorjaus ja uusien opetussuunnitelmien teko. Olemme toimineet kahdessa koulurakennuksessa, Mäkipellontiellä ja Pengerkadulla. Opiskelijat ja osa opettajista ovat vaihtaneet oppimis- ja työskentely-ympäristöä koulupäivän aikana. Se on tehnyt lukuvuodesta haasteellisen aikataulutuksineen. Onneksi molemmissa koulurakennuksissa on erinomaiset tilat: Mäkipellontiellä avaruus ja valoisuus ilahduttavat, ja Pengerkadulla on juuri meille suunnitellut tilat upeassa vanhassa rakennuksessa. Uudet opetussuunnitelmat tuovat tullessaan uusia pedagogisia ratkaisuja. Oppimisessa hyödynnetään entistä enemmän teknologiaa ja moderneja oppimisympäristöjä. Vaikka menetelmät uudistuvat, lukiokoulutuksen tehtävänä säilyy edelleenkin laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Opiskelijat rakentavat myös identiteettiään,
ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Lukion tarkoituksena on syventää opiskelijan kiinnostusta tieteisiin ja taiteisiin sekä kehittää valmiuksia työelämään. Teemme arvokasta työtä nuorten kanssa, ja on hyvä, että työvälineitä päivitetään paremmin vastaamaan sekä nykypäivän että tulevaisuuden haasteita. Olemme harjoitelleet tänä lukuvuonna sähköisiä ylioppilaskirjoituksia. Opiskelijat ovat valmistelleet kannettavansa ylioppilaskirjoitusten Abitti-ympäristöä varten. Opettajat ovat puolestaan tehneet kokeita samaiseen ympäristöön sekä jännittäneet tekniikan sujumista valtakunnallisissa sähköisen ylioppilaskokeen kenraaliharjoituksissa. Ensi syksynä ensimmäiset kokelaat kirjoittavat sähköisen ylioppilaskokeen filosofiassa, maantieteessä ja saksassa. Tänä lukuvuonna olemme hakeneet mukaan kahteen koulun kehittämishankkeeseen: Helsingin kaupungin opetusviraston digipilottikouluksi sekä Opetushallituksen lukiokoulutuksen kehittämisverkostoon. Molempien hankkeidemme tavoitteena on monipuolistaa oppimista opiskelijoidemme parhaaksi. Yhteistyö oman kampuksemme sisällä Alppilan ja Kallion lukioiden sekä Helsingin kielilukion kanssa on jatkunut hyvänä. Ensiaskeleitaan otti kaikkien kaupungin lukioiden yhteinen kurssitarjonta, ja siitä ovat hyötyneet myös meidän opiskelijamme. Väistötilat olemme jakaneet hyvässä yhteistyössä Grundskolan Norsenin kanssa. Näyttelytoimintamme on ollut vilkasta. Syksyllä opiskelijamme rakensivat
4
KUVA Katja Särkkä
metsän kuukauden ajaksi Aleksanterinkadun näyttelytiloihin. Helmikuussa oli perinteinen lukiodiplomitöiden näyttely Kallion kirjastossa ja toukokuussa kevätnäyttely Kulttuuriareena Gloriassa. Pienempiä yhteistyöprojekteja on toteutettu muun muassa sähköyhtiö Helenin, lääkeyhtiö Pfizerin sekä HUS:n syöpäklinikan kanssa. Olemme myös aloittaneet yhteistyökumppaneiden kanssa valmistelut ensi vuotta, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta, varten. On hienoa, että opiskelijamme saavat mahdollisuuksia näyttää osaamistaan myös koulun ulkopuolella.
5
Lukuvuoden päätteeksi haluan kiittää koko kouluyhteisöämme erinomaisesta työstä. Opettajamme ovat kannustaneet opiskelijoitamme ja auttaneet heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaillemme ja menestystä jatkoopinnoissa! Aurinkoista kesää! Pirkko Majakangas rehtori
Opiskelijakunnan hallitus tapahtumien keskipisteessä
6
KUVAT Peppi-Lotta Saari ja Jani Jukonen
Lukuvuoden alussa opiskelijakunnan hallituksen toiminta sai lähtölaukauksensa, kun auditoriossa järjestettiin vaalit uusien jäsenten valitsemiseksi. Uusi hallitus ryhtyikin heti ensimmäiseksi suunnittelemaan halloween-tapahtumaa: tänä vuonna ohjelmassa olivat muun muassa ennustusnurkkaus ja pukukisa. Yhteistyössä tutorien kanssa järjestettiin keväällä ystävänpäivän ruokailu sekä julkkisteemaiset vappupirskeet. Yhdessä Kallion lukion ja Sibeliuslukion kanssa toteutettiin kaksi yhteistä tapahtumaa. Tammikuun lopussa Gloriassa pidetyt Kolmen Suuren Bileet olivat menestys. Viime vuonna ensimmäistä kertaa pidetyt Kolmen Suuren Festarit muuttivat hieman konseptiaan, ja tänä vuonna Sinebrychoffin puistoon suunniteltiin festarityyppinen Kolmen Suuren Piknik. Tapahtumaa rahoitettiin Ruuti-rahoilla, joilla hankittiin kouluun myös pelejä, peilejä ja huonekasveja.
7
Haagan väistötiloihin siirtyminen Torkkelinmäeltä vaikutti tänä vuonna myös opiskelijakunnan hallituksen toimintaan merkittävästi. Kokousten pitäminen oli yllättävän hankalaa, kun osalla jäsenistä oli tunteja Penksun Taidetalolla, ja tiedottamisessa täytyi turvautua koko vuoden ajan vain someen ja mainosjulisteisiin kuulutusten sijaan. Monet Torkkelin perinteet jäivät toteuttamatta: halloweenina ei koulussa ollutkaan kauhukäytävää, ja vesisota Kallion lukiota vastaan jäi käymättä. Olihan väistötiloissa hyviäkin puolia, mutta on sanomattakin selvää, että odotamme innolla paluuta Kallion kulmille ja sen suomaa helpotusta opiskelijakunnan hallituksen arkeen. Katja Lindell opiskelijakunnan hallituksen mediavastaava
“Torkkeli 90 vuotta” -juhlatapahtumat sivistivät ja virkistivät
KUVA Jani Jukonen
Rakas koulumme ”Torkkeli” vietti tänä lukuvuotena 90-vuotisjuhlaansa. Juhlatapahtumien sarjan aloitti YK:n päivänkin kunniaksi itse Paleface kitaristi Aki Haaralan kanssa. Tilaisuus oli mieleenpainuva. Paleface valoi uskoa kuvataidelukiolaisiin viitaten ristiriitaiseen poliittiseen tilanteeseen: ”Kyllä se siitä.” Hän piti opiskelijoitamme viisaina ja kehotti uskaltautumaan myös taiteilijoiksi. Juhlatapahtumat jatkuivat marraskuussa Aalto-yliopiston lehtorin, valokuvaaja ja tutkija Hanna Weseliuksen luennolla ”Mitä kaikkea valokuvalla voi tehdä?”. Yksi keskeinen valokuvan tehtävä nousi esityksessä selkeästi esiin: ”Monen valokuvaajan keskeinen motivaatio on halu vaikuttaa asioihin, muuttaa niitä paremmiksi. Osoittaa epäkohtia, jotta ne voisi poistaa.” Marraskuussa julistimme myös Vuoden 2015 Tossuksi eli vuoden entiseksi torkkelilaiseksi Piilaaksosta vieraaksi saapuneen sosiaalisen median pioneerin Jyri Engeströmin. Hän kertoi tiestään Torkkelinmäeltä maailmalle. Jyrin luennon jälkeen söimme kakkua ja rehtori piti hauskan puheen. Sekä opettajat että opiskelijat musisoivat. Joulukuussa Aleksi Salmenperä luennoi elokuvaohjaajan työstä sekä tähän ammattiin pyrkimisestä ja opiskelusta. Hän tähdensi yhteistyön ja aitouden merkitystä elokuvanteossa. Toisaalta elokuvaohjaaja ei
ole maailman varmin ammatti, mutta se, ettei aina tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, on myös aika mukavaa, Salmenperä totesi. Tammikuussa suomentaja Ville Keynäs tuli kertomaan torkkelilaisille kääntämisen haasteista. Hän esitteli kolmea varsin erilaista käännöstyötä, joista tunnetuin yleisölle oli Aku Ankka. Keynäs korosti, että kirjallisuus on oma kielensä. Kääntäjä puolestaan on kuin muusikko, joka tulkitsee teoksen. Maaliskuussa vieraili koulussamme entinen kuvataidelukiolainen ja nykyinen suomen kielen professori Anne Mäntynen. Kun entinen torkkelilainen kohtaa nykyisiä opiskelijoita, on ilmassa aina erityistä väreilyä. Anne kertoikin joitain anekdootteja kouluajoiltaan, muun muassa pitkiksi venyneistä hyppytunneistaan. Yleisöä kiinnostivat myös Mäntysen poliittinen aktiivisuus sekä se, että kielentutkimuksessa voidaan vaikkapa tutkia, millaisin kielen keinoin opettaja ohjaa opiskelijaa. Kaikkien näiden juhlatilaisuuksien jälkeen syntyi sekä luokissa että opettajainhuoneessa vilkasta keskustelua, ja jokaisen tapahtuman jälkeen tunsimme itsemme hieman viisaammiksi. Mäkipellontien väistötilojen iso ja hieno auditorio tarjosi meille kerrankin mahdollisuuden nauttia yhdessä erilaisista tilaisuuksista. Myös joulu- ja ylioppilasjuhlat saatiin viettää avarassa salissa. Olipa hauskaa ja sivistävää juhlia suvaitsevaista kouluvanhustamme! Pihla Lappalainen, Katja Lindell, Maarit Nopsanen, Ida Salminen, Julia Salonen ja Lotta Veirto mediatiimi
8
Vuoden 2015 Tossu Jyri Engeström nauratti, kosketti ja innoitti
KUVA Veera Havumäki
Tiistaina 11.10. seppelöitiin Vuoden Tossu 2015. Jyri Engeström, isä, kahviloitsija ja sosiaalisen median pioneeri, saapui pitämään vaikuttavan luentonsa. Hän kertoi uransa ja elämänsä vaiheista ja käännekohdista kolmen tarinan kautta, jotka kertoivat vaikuttamisesta, menestyksestä sekä rakkaudesta ja kuolemasta. Jaiku-yhteisöpalvelun toisena perustajana hän kertoi näkemyksistään ja vastasi kysymyksiin, jotka koskivat sosiaalista mediaa tänään ja tulevaisuudessa. Engeström kuvaili ensimmäisessä tarinassaan vuosiansa Torkkelissa. Yläastelaiselle Jyrille kuvataidelukio vaikutti uskomattomalta taideutopialta, johon oli pakko päästä mukaan, mutta todellisuuden iskiessä Torkkeli vaihtuikin iltalukioon. Iltalukio opetti, ettei opiskelu Torkkelinmäellä ollutkaan niin kamalaa, ja opinnot jatkuivat siellä seuraavana lukuvuotena. Jo lukiolaisena Jyri kehitteli ajatuksia viestinnän mahdollisuuksista. Luento ei saanut auditorion yleisöä ainoastaan nauramaan vaan myös herkisty-
9
mään. Kaksi muuta tarinaa, jotka käsittelivät Engeströmin elämää lukion jälkeisistä ajoista nykypäivään, raottivat Piilaakson varjopuolta ja paljastivat raskaita kokemuksia. Engeströmin toinen tarina kertoi työn Piilaaksossa aiheuttamista paineista ja elämän henkisestä alamäestä. Vaikka teoriassa elämä sujui hyvin ja ura kukoisti, hän oli silti masentunut. Paineiden kasvaessa liian suuriksi Jyri muutti takaisin Helsinkiin. Tuota aikaa hän kuvasi japanilaisella “leijuva maailma” -käsitteellä, joka tarkoittaa muun muassa harhakuvaa ihanne-elämästä. Luennon viimeinen tarina sai viimeistään koko juhlayleisön sanattomaksi koskettavuudellaan. Suomen ja Kalifornian välillä kaksoiselämää elävä Jyri Engeström sai luennon lopuksi Vuoden Tossu 2015 -tittelin ja päähänsä joka vuosi vaihtuvan seppeleen. Tänä lukuvuonna hienon luomuksen toteutti toisen vuoden opiskelija Emmi Evinsalo. Ida Salminen ja Julia Salonen mediatiimi
Monimuotoisesti segregaatiosta
KUVAT Tiina Kärkkäinen
Kolmannessa jaksossa koulullamme toteutettiin yhteistyössä neljän muun suomalaisen lukion kanssa Opetushallituksen tukema kurssi teemasta segregaatio. Kurssi oli ilmiöpohjainen ja historian, yhteiskuntaopin, filosofian sekä elämänkatsomustiedon oppiaineiden yhteinen. Keskityimme kurssilla tutkimaan tämänhetkisen pakolaiskriisin historiallista taustaa ja maahanmuutosta käytävää keskustelua. Kurssin työtavat olivat monimuotoisia. Opettajat alustivat aiheista, niistä keskusteltiin, ja tunnilta käsin esimerkiksi haastateltiin Skypen välityksellä turvapaikanhakuprosessissa työskentelevää poliisia. Eurooppalainen Suomi ry:n kouluttaja kävi pitämässä Euroopan unionin pakolaispolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa simuloivan työpajan. Järjestimme itse roolipeliväittelyn. Opiskelijat työskentelivät
paljon itsenäisten oppimistehtävien parissa. Yliopistoseminaarin työpajoissa opiskelijamme taas pääsivät keskustelemaan asiantuntijoiden sekä toisten osallistujakoulujen opiskelijoiden kanssa. Kurssi huipentui Valokuvataiteen museon Kotimaa – Homeland -näyttelyyn ja vastaanottokeskuksen työntekijän tapaamiseen. Vielä varsinaisen kurssin päätyttyä koulullamme vieraili vuoden 2016 pakolaisnainen Rita Kostama kertomassa oman tarinansa matkastaan Ruandasta Suomeen. Kurssi oli sekä opettajille että opiskelijoille virkistävän dynaaminen ja syvensi kaikkien ymmärrystä tästä polttavan ajankohtaisesta ja tärkeästä yhteiskunnallisesta aiheesta.
10
Hanna Vanhanen filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja
ta s u t s i den n u n u u la l Su sa u s v a a Room ologian tekn
KUVAT Tiina Kärkkäinen
Lukuvuoden alussa koulullamme alkoi kahden opettajan yhdessä vetämä italian kielen, historian ja yhteiskuntaopin yhteinen soveltava kurssi “Italia ennen ja nyt”. Kurssilla syvennyttiin tarkemmin niin Italian historiaan kuin nykypäiväänkin ja harjoiteltiin ennen kaikkea italian puhetaitoa erilaisissa arkipäivän tilanteissa.
Ensimmäisen jakson aikana opiskelijat kuulivat lisää Italiasta ja perehtyivät pareittain itseään kiinnostavaan ilmiöön niin antiikin aikana kuin nykypäivänäkin. Kävimme myös tutustumassa Espoossa esillä olleeseen Gladiaattorit-näyttelyyn. Opettajien tukemana opiskelijat valmistivat oppitunneilla omat suulliset esityksensä
11
sekä monipuoliset asian oppimista leikkimielisesti testaavat tehtävät muille ryhmäläisille. Tehtävät ladattiin gps-pohjaiseen Actiontrack-sovellukseen, jota pelasimme Roomassa opiskelijoiden älypuhelimiin ladatulla sovelluksella. Roomaan lähdimme lokakuun lopussa. Neljän päivän ohjelmamme oli tiivis ja erittäin monipuolinen. Aloitimme tutustumisen ikuiseen kaupunkiin vierailemalla upeassa Suomen Rooman instituutin renessanssiajan huvilassa Villa Lantessa. Korkealta kukkulalta avautuu uskomaton panoraamamaisema ikuiseen kaupunkiin. Jokaiselle päivälle oli valittu oma teemansa kuten uskonto, valta tai vapaa-aika. Teeman mukaisten esitystensä jälkeen ryhmäläiset avasivat puhelimistaan Actiontrackpeliradat ja testasivat käytännössä sekä juuri hankkimaansa tietoa että italian kielen taitoansa muun muassa haastattelemalla ihmisiä tai etsimällä tiettyjä symboleita tai historiallisia kohteita. Päivittäin pelasimme pelejä useissa eri vierailupaikoissa, ja menestystä tuli aika tasaisesti jokaiselle ryhmäläiselle. Kaupunkiin tutustuminen sai tällä tavoin monia uusia näkökulmia. Parhaiten mieleen jäi vierailu antiikin Rooman aikaiseen satamakaupunkiin Ostiaan, jossa pääsimme samaistumaan antiikin ihmisten elämään. Oviaukko Mithran palvontaluolaankin löytyi lopulta sitkeän etsinnän jälkeen. Mielenkiintoisissa maanalaisissa katakombeissa saimme lyhyen opastuksen myös suomeksi, tosin nauhalta. Jokaisesta matkapäivästä, matkaan valmistautumisesta ja jälkitunnelmista opiskelijat kirjoittivat vuorotellen yhteiseen kurssin blogiin. Kurssi koettiin erittäin antoisaksi ja onnistuneeksi. Ainoaksi pieneksi haaveriksi koko reissulla koitui rakot muutamien jalkoihin, sillä käveltyä tuli paljon. Vaikka Fontana di Trevin suihkulähde olikin
remontissa ja kolikot jäivät heittämättä, ryhmäläiset uskoivat palaavansa Roomaan uudestaan.
12
Tiina Kärkkäinen historian ja yhteiskuntaopin opettaja
España muev e! – Espanja liik uttaa!
KUVA Elina Eskola
Pimeä syksy alkoi Torkkelin ja Kallion lukion espanjan opiskelijoilla lämpimästi Malagan auringossa. Kyseessä oli jo neljättä vuotta järjestettävä yhteistyöhanke Alhaurín De La Torressa sijaitsevan Huerta Alta -lukion kanssa. Kieltä ja maantietoa yhdistävä España mueve -kurssi tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua lähietäisyydeltä espanjalaiseen kulttuuriin ja arkeen sekä oppia Espanjan alueiden erityispiirteistä ja maan sisäisistä muuttoliikkeistä. Malagaan lähdimme lokakuussa 20 opiskelijan ja kahden opettajan, Kirsi-Marja Kokkonen-Lozanon ja Sari Laurilan, voimin. Majoituimme isäntäperheisiin, joissa saimme tutustua tavallisen espanjalaisen koululaisen arkeen ja koetella kielitaitoamme. Viikon aikana nautimme Malagan nähtävyyksistä, museoista ja rannoista eikä shoppailultakaan tietysti vältytty. Saimme nähdä Nerjan vaikuttavat tippukiviluolat sekä Rondan härkätaisteluareenan. Espanjalainen ruokakulttuurikin tuli tutuksi, ja mieleen jäi erityisesti lähes jokaisen
eväsrepussa seikkaillut serranonkinkku-voileipä. Reissulla riitti laulua – niin koululaisten järjestämissä esityksissä kuin bussimatkoillakin. Keväällä me suomalaiset saimme vuorostamme näyttää laulu- ja esiintymistaitojamme, kun toivotimme espanjalaiset tervetulleiksi Suomen viileyteen. Espanjalaiset tutustutettiin Helsinkiin, kouluihimme ja suomalaiseen lukioelämään. He vierailivat Suomenlinnassa, Fazerin tehtaalla ja pääsivät myös Tallinnaan päiväristeilylle. España mueve -kurssi oli huikea kokemus ja ainutlaatuinen tilaisuus. Saimme nähdä vilauksen todellisesta elämästä Espanjassa, mikä rikastaa kielenopiskelua ja mitä ei koulunpenkiltä yksin voi saada. Parasta oli kuitenkin se, että matka toi meille uusia ystäviä niin kaukaa kuin läheltäkin.
13
Elina Eskola 2. vuoden opiskelija
Kuvataiteen ja kirjallisuuden katunäkymiä Yhdeksi koulumme vuoden ilmiöksi valittu “liike” näkyi kuvataiteen ja kirjallisuuden yhteistyöprojektissa, jossa tutkittiin eri aikakausien taidesuuntausten syntyä ja ilmenemismuotoja. Opiskelijat syventyivät valitsemansa taidevirtauksen piirteisiin etsimällä tietoa ja soveltamalla sitä myös omien kuvien ja tekstien tekemiseen: yhteinen aihe, katunäkymä, tuotti niin romanttisia, surrealistisia kuin futuristisiakin katukuvia.
Tutustuin itseeni unessa Fleminginkadun valot loistavat iltaisin kauniina. Vihreä ruoho Kaivopuistossa heiluu, kun sitä puhaltaa propulsioturbiini. Se valmistui kauniina talviyönä. Helsingin kadut ovat autioita juhannuksena. Kaipaan sinua katukiveyksen lailla, koska konttasimme kerran Aleksanterinkatua. Syön jäätelöä iltaisin yhä pohtien portaita. Temppelinaukion kirkon takaisessa portaikossa emme koskaan kävelleet. Määräysmerkit ovat sinivalkoisia. Lumi on valkoista, mutta miksi kuulakärkikynän muste on aina sinistä? Poliisiauto ajaa ohitsenne kohti Kontulaa. Mörkö kaipasi ystävää. Anarkistit siellä astaloitaan heiluttivat Janasekin Sinfonietan tahtiin, vaikka porvarit vain nauroivat Vaasankadulla. Pohtiessani sitä löysin kolikon mullasta. Pidin sinusta todella, mikset voinut antaa minun rakastaa sinua? Ehkä verottaja olisi perinyt sinultakin kymmenen euroa ja neljäkymmentäyksi senttiä eräpäivää huutaen. Sininen rappu Kontulassa muistuttaa tarinoiden loistavasta Jakomäestä. Miksi valtakunnaninsinööri meitä näin rankaisee? Koti Pohjoisessa odottaa aamuin illoin, vaikka sinne lähtisin. En vieläkään tiedä oliko 5.4.1932 kello kymmenen Viron talouden elpymisen arvoinen auvo. Olisinko laulanut illalla? Kallon luut sen kuulemma paljastavat. Katukiveys pala palalta murenee, mutta yhä kovin hitaasti. En tiedä haluanko jatkaa – paskat, elämä voittaa. Kaivopuiston kompassi on toteemi-
eläimeni marraskuussa, jolloin Espaa etelämmäs uskaltautuminen olisi erhe. Heitän raukkaa katukivellä. Voitin pajatsosta päärynän ja kolme kiiviä. Soitin eilen karhulle ja minua kuunneltiin salaa. Panaman-lomani kyseenalaistettiin itkien. Köyhät kyykkyyn sanoit kerran, vaikka lainasi rästissä olikin. Uskoin rauhaan ja yhteiseloon. Palavatko norsut, jos oikein yritän? Heitän kolikkoa. Romanit lauloivat iloisesti. Miksi et kertonut? Miksi kerroit liikaa? Painovoima on vakioasiakas elämässäni. Odin laulaa kapakassa karaokea. Kengän kannat kopsuvat oranssin asbestilinnan lattioilla. Stockmann tekee konkurssin Suomen valtion tavoin sukat myyneenä. Äitiäsi en koskaan tavannut, vaikka vuolaasta purosta hän ammensi. Kerran Saramäentiellä törmäsin elefanttiin, joka puhalteli savuisia saippuakuplia. Saaressa hän rakastui siskoonsa. Yksikätisen sormet jäätyivät maanpuolustuksen hengessä, vaikka pellolleni astui vain kävelevä vodkapullo. Törmäsin junassa uudelleen laskutaidottomaan insinööriin, joka oli ajanut kaljuksi päänsä. Saatana saapui Sörnäisiin hieman myöhemmin ja lainelautailu kuulostaa tässä vaiheessa jo liian perverssiltä. Junan penkilläkään ei enää saa rauhassa istua. Jos se oli isäsi, polvilumpiot ja koppakuoriaset tulee ampua hipin ritsalla. Ilo on tärkeintä. Tunnen erään sellaisen ritsamiehen. Säälin häntä, vaikka hän ei sitä usein ansaitsisikaan.
14
Valoni Katu vääntyy
renkaitteni alla pääsen vauhtiin vasta sen suoristuttua
kiidän rakennusten ohi.
viisaat
jalankulkijat väistävät teräsmassaa, sinkoaa
Ruotsalaisella ystävälläni oli kuppa. Kirjaston kuopalla silloin itkin. Apunasi on aina suo, Jussi ja haamun alennuskahvi. Miksi Suomen valtio on kuin banaani? Se ei tyydytä ketään. Pyörät jäivät aamuyöllä kiivetessämme. Katukiven murtuessa patsaan otsaan saan moninkertaistettua ongelmieni määrän. Katulaulaja kertoo rakkaudesta hakkaamalla vaimoaan. Poliisit ovat ajaneet ympäri liikenneympyrää koko päivän. Laulut rakkaudesta ovat liian kauniita. Pullonpalautuskone sylkee sisuksistaan kuitteja koko Oulun seurakunnan tarpeisiin. Lapset saavat taas piirtää, vaikka kaupunki kuoleekin ensi viikkoon mennessä. Teatterissa mies ja nainen pitävät toisiaan kädestä Orionin tähdistön itkiessä. Jumala on jo liian humalassa. Aika hidastuu eksponentiaalisesti kukan palaessa lasiputkessa. Fleminginkatu sammuu.
joka heidän ohitsensa
kuin kuula
tykin suusta
tässä olen parhaimmillani nopea
ikään!
tähän kuulun
vahva nuori STOP. pysähdyn, mutta vain ohimeneväksi muutama lisää
hetkeksi.
ja olen taas kiitämässä
tämän kaupungin katuja, keinotekoinen valo
oman tahtini mukaan
kultaa reittini.
-Veli-Matti Koskikallio
Veli-Matti Koskikallio
Sampo Sainio
15
Kuvista
KUVAT Hanna Pusa
Metsässä “Metsä²” oli Henna Tanskasen ja Hannah Gullichsenin yhteinen taideprojekti, johon KU4.2-ryhmä pääsi mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan metsää elektroniikkaromusta sekä muusta jätteestä yhdessä Hennan ja Hannahin kanssa. Teos toteutettiin Aleksanterinkatu 13:n liiketilassa ensimmäisen jakson aikana. Moniaistisessa teoksessa opiskelijat keksivät ja muotoilivat kierrätetystä materiaalista uusia lajeja, ja olemassa olevia kasveja pelkistettiin kasvin ideaa kunnioittaen. Äänimaisema kruunasi kokonaisuuden.
Hanna Pusa
Vaaleanpunaisia kukkia ja kymmeniä metsänelämiä Tekstiilitaidekurssilaiset koristelivat HYKSin syöpäkeskuksen Naisten päivän hemmottelutapahtuman vaaleanpunaisin kukkasin, jotka oli tehty kierrätysmateriaalista. Tapahtumassa kävi 8.3. noin 250 vierasta. Koristeet keräsivät paljon kehuja ja toivat kauneutta tilaisuuteen. Seurasaaren kahdettakymmenettä Joulupolkua kuljettiin sunnuntaina 13.12. Kuvataidelukiolaisten pakkauskartongeista taiteilemat kymmenet suomalaisia metsäneläimiä esittävät naamiot saivat pienet ja suuremmatkin kävijät miettimään, mikä mikin on. Tuttu Sillanpää
16
Kallion varjoihin valoa Helsingin kuvataidelukion opiskelijat osallistuivat Kallio kipinöi -tapahtumaan. Valokuvaus 4 -kurssin opiskelijat maalasivat valolla Kallion varjoihin valoilmiöitä. Valmiita valokuvia oli esillä Kallion kirjastossa Kallio Kipinöi -tapahtuman aikana 20.–29.11.2015 sekä virtuaalisessa karttagalleriassa (http://helsinginkuvataidelu.wix. com/valojuttu), jossa pystyi tarkastelemaan paikan päällä, miten valoilmiö on kommentoinut Kallion varjoisia kujia. Kuvat olivat esillä myös Hakaniemen metroasemalla joulukuusta 2015 helmikuuhun 2016. Katso kannen ja sisäkansien kuvat! Loviisa Kangas
Kaapit kaunistuivat Yhteistyönä Helen Sähköverkon kanssa toteutettiin syksyllä mittava sähkönjakelukaappien maalausprojekti. Koulurakennustemme lähialueilla Etelä-Haagassa ja Kalliossa taiteiltiin 20 kaappia ympäristöä kaunistamaan, ohikulkijoita ilahduttamaan ja töhrimistä ehkäisemään. Tehtävä toteutettiin osana kurssia, jonka teemoja olivat ympäristö, kaupunki ja arkkitehtuuri. Maalausprojektin myötä opiskelijat pääsivät suunnittelemaan ja parantamaan omaa kouluympäristöään.
Tuttu Sillanpää
KUVA Katja Särkkä
17
Diplomeja leikisti oikeesti Lukiodiplominäyttely oli esillä perinteisesti Kallion kirjastossa helmikuun 2016 ajan. Näyttely edusti koulumme kuvataiteen lukiodiplomien parhaimmistoa. Esillä oli kahdentoista eri opiskelijan töitä kirjaston kaikissa kerroksissa. Suosituimpia aiheita olivat “Veden äärellä”, “Leikisti oikeesti” ja “Sekaisin järjestyksestä”.
Juha Tikka
KUVAT Loviisa Kangas
Cinéma cent ans de jeunesse “Elokuvakurssi avoinna maailmaan”
KUVAT Katja Särkkä
Yksi fiktioelokuvakursseista osallistui tänä lukuvuonna Pariisin elokuva-arkiston järjestämään kansainväliseen elokuvakurssiin ”Cinéma cent ans de jeunesse”. Opiskelijat työskentelivät sää- ja ilmastoteeman parissa. Kurssilla tehtiin elokuvakerrontaan liittyviä harjoituksia ja lopputyönä fiktiivinen lyhytelokuva. Elokuvaohjaaja Saara Saarela oli mukana koko prosessin ajan antamassa ammattilaisen näkökulmaa työskentelyn eri vaiheissa. Kurssi huipentui toukokuussa 2016 elokuvateatteri Orionissa pidettyyn seminaaripäivään, jossa opiskelijoiden elokuva sai ensi-iltansa. Kolme torkkelilaista lähti lisäksi kesäkuussa Pariisiin hankkeen päätöstapahtumaan esittelemään vuoden aikana tehtyä työtä projektin parissa.
18
Katja Särkkä
Kuin elokuvaa Ranskassa ja Suomessa Ryhmä elokuvaopiskelijoita lensi keväällä 2015 vapun jälkeen Ranskaan Thônesiin tekemään lyhytelokuvia uuden yhteistyökoulun opiskelijoiden kanssa. Käsikirjoitukset tehtiin molemmissa kouluissa valmiiksi ennen matkaamme Ranskaan. Käsikirjoitusten perusteella kuvasimme kaksi elokuvaa, jotka editoimme valmiiksi elokuviksi matkan jälkeen tahoillamme. Kahdesta käsikirjoituksesta syntyi lopulta neljä elokuvaa, jotka katsoimme yhdessä ranskalaisten opiskelijoiden vieraillessa Suomessa lokakuussa 2015. Hanna Pusa
19
Intoa, liikettä ja ryppyjä Helsingin kuvataidelukion maalauskurssin opiskelijat vierailivat Oulunkylässä päiväkoti Norpan esiopetusryhmässä joulukuussa 2015. Opiskelijat piirsivät ja haastattelivat lapsia. Luonnosten pohjalta syntyi myöhemmin koululla värikkäitä akryylimaalauksia. Maalauksissa opiskelijat kuvaavat lapsuuden leikkejä, riemua, viattomuutta ja intoa. Lasten oma maailma on maalauksissa vahvasti läsnä. ”Lapsilla on iloinen ja kirkas katse”, totesi yksi opiskelijoistamme vierailun jälkeen. Maalauskurssin opiskelijat vierailivat myös koulua vastapäätä sijaitsevassa vanhusten palvelutalossa Helander-kodissa. Opiskelijat piirsivät luonnoksia vanhuksista ja keskustelivat heidän kanssaan aivan kaikesta. ”Oli mielenkiintoinen kokemus luonnostella rouvaa, sillä samaan aikaan saimme mahdollisuuden keskustella ja kuunnella tarinoita, minkä myötä mallin ilmeet ja asennot vaihtelivat tunnetilojen mukaan. Haasteellista oli saada vangituksi luonnoksiin eri luonteenpiirteet ja tunteet sekä saada ne ilmenemään työssä kokonaisuutena”, pohdiskeli eräs opiskelija. Maalauksista koottu näyttely oli esillä päiväkoti Norpassa helmi–maaliskuussa ja Oulunkylän kirjastossa toukokuussa. Piirustuksia vanhuksista oli esillä Helanderkodissa huhti–toukokuussa.
Tomi Uusitalo
Liikettä Hakaniemen metroasemalla ja hienot heijastimet Kuluneena lukuvuotena koulumme on osallistunut Helsingin Seudun Liikenteen kummikoulutoimintaan, jossa muun muassa kartoitetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkumistottumuksia. Ryhmä opiskelijoita selvitti, millaisia vaaranpaikkoja Haagassa koulun ympäristössä liikkuva voi kohdata. Joulukuusta 2015 helmikuuhun 2016 Hakaniemen metroasemalla oli esillä Helsingin kuvataidelukion opiskelijoiden piirustuksia, maalauksia ja valokuvia, joissa tunteet, aika ja kehot liikkuivat. Näyttely oli osa HSL:n kummikoulutoimintaa. Koulussa järjestettiin opiskelijoille liikenneturvallisuuteen liittyvä Loistava Torkkeli -heijastimensuunnittelukilpailu, johon tuli 30 ehdotusta. Kuvataideopettajat valitsivat voittajaksi Jani Jukosen työn “Yhdessä”. Janin suunnitelman pohjalta painettiin Torkkelin omat heijastimet jaettavaksi jokaiselle koulun opiskelijalle ja opettajalle. Tomi Uusitalo
20
Kevätnäyttely Toukokuussa rakennettiin koulun kevätnäyttely Kulttuuriareena Gloriaan. Jo perinteeksi muodostuneessa kevätnäyttelyssä oli esillä valittuja siivuja Helsingin kuvataidelukion monipuolisesta kuluneesta vuodesta. Koulussamme kokeiltiin laajennettua todellisuutta Arilyn-sovelluksen avulla ja osa näyttelyssä olevista teoksista heräsi eloon
KUVA Katja Särkkä
mobiililaitteella tarkasteltuna. Valokuvissa tutkittiin muun muassa tulevaisuuden ihmistä, pastellimaalauksissa peilattiin ympäristöä, temperamaalauksissa katsottiin pintaa syvemmälle ja akvarellein oli maalattu niin kukoistusta kuin luonnonhenkiäkin.
21
Tomi Uusitalo
Käsikirjoittaja koputti luokan oveen Kuvataidelukion opiskelijat ja opettajat ovat tänäkin vuonna retkeilleet useissa teattereissa. Lähes 100 torkkelia kävi lokakuisina iltoina katsomassa Teatteri Takomossa esitettyä Tuomas Timosen näytelmää ”Melusta valittanut puukotettiin”. Näytelmä herätti opiskelijoissa hämmennystä, ja niinpä kahdelle äidinkielen ja kirjallisuuden abiryhmälle tarjoutui tilaisuus tavata itse tekijä. Harmaana perjantai-iltapäivänä Tuomas koputti luokan oveen ja astui sisään. Syntyi vilkasta keskustelua, josta kaksi opiskelijaa kirjoitti jutun.
KUVA Henna Simonen
”Melusta valittanut puukotettiin” oli näytelmänä varsin ristiriitainen kokemus. Se on sanattomaksi mutta ei tunteettomaksi jättävä omaelämäkerrallinen teos. Timonen painottaa juuri omia kokemuksiaan: näytelmän asuinalueet, tiet ja henkilöt heijastavat suoraan käsikirjoittajan elämää. Timonen haluaa näytelmän aktivoivan katsojaa ja jättävän esityksen jälkeen rauhallisen olotilan. Nähtyään näytelmän moni kuitenkin koki täysin vastakkaisia tunteita: näytelmä oli enemmänkin ahdistava ja päällekäyvä. Se haastaa katsojat osallistumaan esitykseen keskustelun ja fyysisen kontaktin välityksellä. Tällainen vaikuttamiskeino järisyttää klassista teatterimuotoa,
jossa näyttelijät esiintyvät ja katsojat saavat istua rauhassa pimeässä. Kuka puukotettiin? Näytelmän nimi herättää tietyn olettamuksen katsojassa: jonkunhan on kuoltava! Timonen kertoo näytelmän dynaamisen nimen lähteneen kiinnostavasta ilmiöstä: Miksi nyky-Suomessa henkilö, joka valittaa kerrostalossa bileistä, on yhtäkkiä itse ongelma? Myös kiusattu, joka kertoo opettajalle, on henkilö, joka luo ongelman. Näytelmän nimi ei siis paljasta juonta vaan enemmänkin asemoi katsojan pohtimaan tätä ilmiötä. Timosen mukaan näytelmän suurin anti on jäänyt monelta hämärän peittoon. Esimerkiksi markkinoinnissa heräsi ongelma siitä, miten teosta tulisi luonnehtia. Onko ”Melusta valittanut puukotettiin” tarina naapurisovusta vai isä-poikasuhteesta? Takomo päätyi kuvailemaan näytelmää tarinaksi hiljaisuudesta ja sen puutteesta. Näytelmää voisi kuvata enemmänkin muistokokoelmaksi kuin kronologisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Juoni on
22
Satu Haime, vuoden 2016 opo
Palkitut
epälooginen eivätkä kaikki kohtaukset yhdisty välttämättä lainkaan. Voi olla, että tällä keinolla Timonen juuri pyrkii saamaan katsojat näkemään näytelmässä punaisen langan, jota käsitellään hajanaisissa, räiskyvissä, koskettavissa ja aggressiivisissa kuvissa. Näytelmästä valittaneet: tehtiinkö teistä ongelman aiheuttajia? Onko ”Melusta valittanut puukotettiin” näytelmä kotibileistä kello kolmelta aamulla kerrostalossa ja näytelmää kritisoineet vihaisia asukkaita? Saattaa olla, että Timonen onnistui vahingossa luomaan varsin huvittavaa ironiaa. Viola Pulkkinen ja Moby Siivonen abiturientteja
p.s. Tuomas ei halunnut kasvojaan kuvaan. Valokuvaaja Hennan mielestä siluettikuva on sopivan arvoituksellinen – aivan kuin Tuomaan näytelmäkin.
Koulumme opinto-ohjaaja Satu Haime valittiin vuoden 2016 opinto-ohjaajaksi. Vuoden opo -palkinto julkistettiin 5.2.2016 valtakunnallisilla opo-päivillä Oulussa jo 25. kerran. Valintaraadissa olivat mukana Suomen opinto-ohjaajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Satu Haime toimi Suomen opintoohjaajat ry:n varapuheenjohtajana viime vuoteen saakka. Hän on ollut mukana laatimassa Opetushallituksen perusopetuksen opinto-ohjauksen opetussuunnitelmaa. Haime on myös yksi oppilaanohjauksen Valmentaja-oppikirjojen kirjoittajista.
Menestystä filosofiassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa Kansainvälisen filosofian päivän 19.11. juhlatilaisuudessa Opetushallituksessa palkittiin opiskelijamme Ella Prokkola Suomen parhaana vastaajana syksyn filosofian ylioppilaskirjoituksissa. Ella Prokkola sai myös kunniamaininnan Äidinkielen opettajain liiton ja Suomen kirjasäätiön järjestämässä Pikku-Finlandia-esseekilpailussa. Filosofian opiskelijoita osallistui kansainvälisen filosofian päivän 19.11. yhteydessä järjestettyyn filosofisen esseen kirjoituskilpailuun “Baltic Sea Essay Contestiin”. opiskelijamme Havu Laakso sijoittui 10 parhaan suomalaisen joukkoon. Hänet valittiin kansainvälisten filosofian olympialaisten (IPO) 2016 Suomen valmennusjoukkueeseen.
23
KUVAT Henna Salo ja Lotta Vierto
24
Wanhat tanssivat taas Wanhat tanssivat perinteisesti 17.–18. helmikuuta. Harjoittelu alkoi liikunnanopettajamme Mika Mannisen johdolla 3. jaksossa. Aluksi treenaaminen takkuili. Askeleet menivät sekaisin, ja musiikissa ei tahtonut pysyä mukana. Erityisesti polkka tuotti vaikeuksia. Kuitenkin muutaman kerran jälkeen kuviot alkoivat sujua paremmin. Lopulta, kun h-hetki oli tulossa noin viikon päässä, kaikki osasivat alusta loppuun jokaisen tanssin. Pitkään kestäneen harjoittelun jälkeen itse wanhojen tanssit vihdoin koittivat. Oli kiva päästä näyttämään, mitä olimme oppineet. Torstai-iltana pyörähtelimme koulun salissa perheenjäsenille ja sukulaisille. Tanssimiseen eläydyttiin jopa niin voimakkaasti, että muutamassa kohdassa soitin pysähtyi askeleiden tömistyksistä. Perjantaiaamuna osa ryhmästä esitti tanssit muulle koululle. Pääsimme myös osallistumaan Suomen suurimpiin wanhojen tansseihin Helsingin jäähallille, jossa tanssi melkein
800 opiskelijaa. Jäähallin tanssit näyttivät varmasti vaikuttavilta kaukaa, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että ahdasta siellä kyllä oli. Tilan puutteeseen kuitenkin sopeuduttiin, ja hoidimme osamme niin kuin pitikin. Kaikilla oli hauskaa. Oli myös kiva huomata tuttuja opettajia yleisössä. Jäähallilla oli toimittajia paikalla, ja opettajamme Mika sekä muutama oppilas pääsivät uutisiin! Wanhojen tanssit ovat varmasti yksi lukion kohokohdista. Harjoittelu on mukavaa vastapainoa tavalliselle kouluarjelle ja penkissä istumiselle. Tanssit ovat ainutlaatuinen kokemus, jota varmasti muistelee pitkään. Kovin usein ei tule laitettua tanssiaismekkoa tai -pukua päälle ja tanssittua valssia.
25
Lotta Veirto mediatiimi
Syksyn 2015 ylioppilaat
Eriksson Daniela Eskelinen Sabina Franssila Kreetta-Liina Haavisto Emma Havaste Emily Heikkinen Heta Keränen Petra Korpi Susanna Laaksonen Kesäheinä Lahti Ninni Miettinen Hanna Mustonen Sara Niinikoski Venla Nyman Mirjami Palojärvi Hilla Pitkänen Siri Rekinen Sonja Riukula Silva Salminen Juuso Siimes Sophie Siponen Lenita Tokola Juulia
26
Kevään 2016 ylioppilaat
Aaltonen Ella Arana Rauha Breiling Nora Broms Elias Cederqvist Mila Ceylan Beriwan Chaloff Abra Dallyn Sonja Edlund, Katrin Eskelinen Eva Fourastié Iita Frydrychová Lída Grann Minka Haapalahti Annika Hakkarainen Linda Hall Johanna Halonen August Hannula Venla Hanski Jenna Haratani Christian Havumäki Veera Heinonen Pihla Helariutta Ruut Henttunen Emilia Hirvonen Ronja Hyllinen Sanni Hyvärinen Laura Hyvönen Tuuli Härkönen Nelly Iho Tua Ikäheimo Aino Isokorpi Anniina Joensuu Roosa Jukonen Heikki Kaitera Oona
Kanerva Suvi Kangastalo Hertta Karjalainen Iina Karlsson Heini Kataja Emma Kavonius Taru Kinnunen Iiris Koponen Anna Korhonen Karo Korhonen Minttu Koskela Amanda Koskinen Miko Kupiainen Karoliina Kurki-Suonio Meri Kuronen Jasmiina Kurppa Joonas Laakso Havu Laakso Maiju Laaksonen Ninni Lehtosaari Taru Leppäkoski Satu Liikanen Inkeri Liiwand Maj-Britt Lindberg Linnea Lindgrén Elina Liwata Liisa-Irmelen Loukola Eliisa Luoma Jani Luotolinna Jeri Lyly Henrik Marvia Emilia Mattila Inka Merikallio Otto Mäkinen Sonja Männistö Venla
27
Nevalainen Helmi Nguyen Taylor Nieminen Belinda Nieminen Helmi Niinikoski Priss Nirkko Minni Normo Samuli Nurminen Iida Ojala Elli Oksanen Eemeli Oranne Anu Oras Pieta Packalén Pella Pellikka Krista Pettersson Anette Pitkälä Veikko Pitkänen Ida Polyakov Sarah Prokkola Ella Pulkkinen Viola Pöysä Sanna Raatikka Ella Rajala Toivo Ramstedt Pauliina Rantala Amanda Rantanen Tuike Raudas Raisa Rauhala Oona Raulus Robert Rautiainen Ella Reinikainen Sanni Reponen Viivi Riihimäki Jenni Rindell Tom Risku Noora
Rosma Emma Rossi Henriikka Rosslyn Veera Ruuskanen Elias Sahri Maria Sallinen Vivi Salo Juuli Salvila Jenny Saroma Miina Seeskari Linnea Selonen Sara Simonen Henna Sipola Allu Sirén Sanni Sorjonen Kris Ström Joona Tani Aurora Taurinen Janina Tavaststjerna Malla Taylor Nina Tenhunen Elmi Teodosin Viktor Tiainen Inka Tienari Satu Tiiliharju Taru Toivainen Adriana Toivanen Eveliina Tuominen Elina Vo Nhi Vähäpassi Teitur Väisänen Ville Wikki Valpuri Zhou Shaoying
KUVA Vera Horn
38
39
40