Helsingin kuvataidelukio Vuosikertomus 2011–2012
47
HELSINGIN KUVATAIDELUKIO HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.
YHTEYSTIEDOT Pääkoulu Torkkelinkatu 6 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 3802 00099 Helsingin kaupunki Rehtori Mervi Willman puh. (09) 310 82365 mervi.willman(at)hel.fi Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)hel.fi Koulusihteeri Ines Lukkanen puh.(09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 ines.lukkanen@hel.fi Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368 Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371 Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370 Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369 Taidetalo Pengerkatu 5 00530 Helsinki Taidetalon opettajat puh. (09) 310 87124 Faksi (09) 310 87121 Taidetalon kouluisäntä puh. (09) 310 72647 Koulun internet-sivut: www.kuvatl.edu.hel.fi Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi
HELSINGIN KUVATAIDELUKIO Vuosikertomus 2011–2012 SISÄLLYS
Ä
Katseita menneeseen, jotain uutta, jotain vanhaa
2
Oppilaskunta elementissään
4
Kestävää kehitystä Torkkelissa
6
Muilla mailla
8
Taiteellista arkea
16
Vierailijoita Torkkelissa
22
Ulos luokista
24
Wanhat tanssivat
32
Eläkkeelle lähtijöitä
33
Seinäsarjakuvaa
45
Koulun vaiheet
REHTORIT
Helsingin toinen suomalainen lyseo
1925–49
Lauri Pelkonen
1925–30
Oma koulurakennus
1945
Viljo Laine
1930–47
Helsingin toinen lyseo
1950–77
Veijo Kattainen
1947–50
Torkkelinkadun lukio
1977–79
Jouko Palonen
1950–74
Torkkelin lukio
1979–91
Antero Kuusisto
1974–84
Helsingin kuvataidelukio
1991–
Päivö Suomela
1984–85
Taimi Viherketo
1985–88
Mailis Artén
1988–99
Ilkka Arvas
1999–2003
Mervi Willman
2003–
Tekstien toimitus Maarit Nopsanen, Minna Nakari, Riikka Lipsanen, Oona Linna Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä
Kannen kuva Emmi Putkonen
Painatus Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki
Helsingin kuvataidelukio 2012
KATSEITA MENNEESEEN jotain uutta, jotain vanhaa katja särkkä/emmi putkonen
Lukuvuonna 2011–2012 on työskennel-
avoimesti uusia mahdollisuuksia ja
ty useiden kiinnostavien kehittämishankkeiden
osallistuvat innokkaasti koulutuksiin,
parissa. Keskeisimpänä näistä mainitsen neljän
mikä takaa laadukkaan ja ajan tasalla
lukion – Alppilan lukion, Itäkeskuksen lukion,
pysyvän opetuksen.
lll
2
Kallion lukion ja Kuvataidelukion – muodosta-
Ohjauksen merkitys on luo-
man lukiokampuksen yhteistyön. Tavoitteena on
kattomassa lukiossa erityisen suuri.
turvata monipuolinen opetustarjonta resurssien
Laadukasta ohjausta edistävä ope-
mahdollisesti pienentyessä. Yhteistyö tuo kurs-
tus- ja kulttuuriministeriön rahoit-
sitarjontaan myös uusia oppiaineita ja kursseja
tama ohjauksen Yoyo-hanke jatkui
esimerkiksi kieliaineissa. Kuvataidelukion vä-
lukuvuoden 2012 loppuun saakka, ja
ellä onkin jo myönteisiä kokemuksia tällaisesta
sen tuloksena syntyi pääkaupunki-
yhteistyöstä Kallion lukion kanssa.
seudun laadukkaan ohjauksen malli.
Uudenlaista mallia opiskeluun tuo Stadin
Kallion lukion opinto-ohjaaja Riku
eKampus -hanke, jossa rakennetaan laadukas-
Alkio esitteli omassa koulussaan ko-
ta verkko-opetusta tarjoava oppimisympäristö.
keiltua uudenlaista ryhmänohjausta.
Hankkeessa on mukana 26 kehittäjäopettajaa
Tästä innostuneena ohjauksen tiimi
kaikista kaupungin lukioista. Yhdessä laadim-
suunnitteli meidän lukioon soveltu-
me ilmiöihin perustuvaa opetussuunnitelmaa
van mallin, jota pääsemme kokeile-
ja pohdimme verkko-oppimiseen sopivia me-
maan ensi lukuvuonna. Tavoitteena
netelmiä ja työtapoja sekä tarvittavia sähköisiä
on eri vuositasoille räätälöity ohjaus,
työkaluja. Kuvataidelukion opettajat katsovat
jossa yhteisiä tapaamisia on aiempaa
vähemmän ja jossa opiskelijoita ohjataan yksilöllisemmin.
Kuvataidelukion henkilökunnassa on kuluneena lukuvuotena tapahtunut useita muutoksia.
Kesällä koulun päätyttyä alkoi
Syksyllä kouluisäntä Jarmo Nyberg siirtyi muihin
pitkään odotettu ruokalan perusteel-
tehtäviin ja hänen tilallaan aloitti Juha Heimonen.
linen korjaus. Syksyllä opiskelijat
Pitkäaikainen koulusihteerimme Eila Wickström
saivat nauttia happihyppelystä päivit-
siirtyi eläkkeelle 29.2., ja uudeksi koulusihteerik-
täin, sillä korvaavat ruokailutilat oli-
si valittiin tradenomi Ines Lukkanen. Torkkelin pit-
vat Aleksis Kiven koulussa ja Kallion
käaikaisimpiin opettajiin kuuluva liikunnan ja ter-
ala-asteella. Siellä ruokailut sujuivat
veystiedon lehtori Helinä Hirvonen jää eläkkeelle
mallikkaasti, ja hyvää kannatti odot-
1.8.2012. Rehtori Mervi Willman toimi puolen vuo-
taa: kevätlukukauden ensimmäinen
den ajan opetuspäällikkönä ja sai näin mahdolli-
koululounas tarjottiin omassa upe-
suuden perehtyä opetusvirastossa tehtävään hal-
assa ruokalassa. Keskikäytävän roh-
lintotyöhön.
kea väritys tosin jakoi jopa Torkkelin opiskelijoiden
Kuluneena lukuvuonna koulussa panostettiin
mielipiteitä. Monet
erityisesti markkinointiin. Uutta strategiaa suunni-
kehuivat kirkkaanvihreää lattiaa, jot-
teltiin markkinointitiimissä, ja muun muassa koulun
kut taas tyrmäsivät värin liian räike-
hakuopas uudistettiin. Koulun näkyvyyttä lisäsivät
änä. Kaikki ovat kuitenkin tyytyväisiä
myös laadukkaat blogit Hetkiä ja kuvakulmia sekä
siihen, että remontti toi kouluun lisää
Kuvavirta. Ponnistelut tuottivat toivotun tuloksen,
vessoja ja uudet työtilat terveyden-
sillä koulun hakijamäärä kasvoi edellisestä vuo-
hoitajalle ja psykologille.
desta ja ensisijaisten hakijoiden määrä oli aiempaa
Tauko koulurakennuksen kor-
selvästi suurempi.
jauksissa jäi lyhyeksi. Tapaninpäivän
Tänä vuonna koululle myönnetyllä Ruuti-
myrsky vaurioitti katon rakenteita
hankkeen (aiemmin Hesan Nuorten Ääni) määrä-
niin, että sen uusiminen osoittautui
rahalla tuli toteuttaa kulttuurihanke, ja mikäpä so-
välttämättömäksi. Seuraava lukuvuo-
pikaan paremmin Kuvataidelukiolle. Toukokuisena
si aloitetaankin uuden katon suojissa.
iltapäivänä opiskelijat toteuttivat erilaisia kulttuuri-
Kansainvälinen toiminta ja vie-
työpajoja.
railut osoittavat koulun olevan vireä
Esitän kiitokset koko koulun väelle lukuvuo-
ja ulospäin suuntautunut. Matkoja
den aikana tehdystä työstä! Koulumme vahvuuksia
on tehty muun muassa Pariisiin ja
ovat osaava henkilökunta, toimiva tiimityö, opiske-
Frankfurtiin ja uutta yhteistyötä vi-
lijoiden osallisuus, avoin suhtautuminen uuteen ja
ritellään pohjoismaisten lukioiden
lämmin ilmapiiri.Vaalikaamme niitä! Lämpimimmät
kesken. Lähiseudulle on tehty opinto-
onnitteluni menevät uusille ylioppilaille, joille us-
käyntejä muun muassa Helsingin mu-
kon Kuvataidelukion antaneen hyvät eväät elä-
seoihin. Svenska nu -projektin myötä
mään. Kaikkea hyvää teille!
koulussa on tänäkin lukuvuotena käynyt ruotsinkielisiä vierailijoita.
Maiju Silén rehtori
3
OPPILASKUNTA ELEMENTISSÄÄN innostuivat koulumme uudet ykköset, jotka lähtivätkin innokkaasti oppilaskunnan valtuuston toimintaan. Uuden valtuuston sekä vanhan hallituksen voimin koulun ikkunat koristeltiin halloween-juhlapäivänä jätesäkein ja fatboyt ja sermit muuntuivat ennustajanteltaksi. Saliin ja pukuhuoneisiin rakennettu kauhujen talo osoittautui jymymenestykseksi, ja menestyksekkään valtuuston voimin järjestettiin sekä glögintuoksuiset
pikkujoulut,
halientäytei-
nen ystävänpäivä että pääsiäisajan munajahLukuvuoden alkaessa Helsingin
ti. Saimme myös nauttia perinteiseen tapaan
kadut täyttyivät mustista kangaskasseista,
Sibelius-lukion ja Kallion lukion kanssa yhtei-
joita koristivat baskeripäisten torkkelilais-
sistä kolmen suuren bileistä, jotka olivat van-
ten hahmot. Oppilaskunnan hallituksen
han hallituksen viimeinen yhteinen projekti.
lll
Ruuti-hankerahat oli pantu käytäntöön, ja
Tammikuussa oppilaskunta äänesti jou-
kuvataidelukiolaiset saattoi viimein tun-
kostaan oppilaskunnan uuden yhdeksän hen-
nistaa katukuvasta. Erityisesti kasseista
gen hallituksen, joka on vienyt aktiivisesti
4
Alppilan sekä Itäkeskuksen lukioiden kanssa yhteiseksi kampukseksi. Tällainen yhdistyminen mahdollistaa kurssien valinnan kaikista kouluista. Keskitymme myös uusien teemapäivien ja tapaheteenpäin vuoden 2012 Ruuti-rahoilla
tumien järjestämiseen sekä tiedottamisen tehosta-
järjestettävää Torkkeli-päivä-hanketta.
miseen. Uuden hallituksen myötä Torkkelin OPKH
Helsingin
on saanut oman Facebook-sivun, jonka kautta tie-
kaupungintalolla
esitel-
ty hanke sai kaupungilta 3 800 eu-
dotetaan muun muassa tulevista tapahtumista.
roa. Perjantaina 11.5. järjestettävässä
Hallitustoiminta voi tuntua kaukaiselta, mut-
Torkkeli-päivässä oli muun muassa graf-
ta siihen, mitä koulussamme tapahtuu, vaikuttaa
fitityöpaja, elokuvia, joogaa, tekstiilien
koko Kuvataidelukion väki. Toistaiseksi olemme
painantaa sekä yllätyksiä. Tavoitteena
pitäneet yllä kuuluisaa Torkkelin henkeä ja toi-
on tehdä ohjelmantäyteisestä Torkkeli-
vomme sen pysyvän elossa tulevaisuudessakin.
päivästä uusi kevätperinne, johon oppi-
Oppilaskunnan hallitus toivottaa opiskelijat ja
laat osallistuvat mielellään.
opettajat ystävällisesti tervetulleiksi päätöksen-
Koulumme oppilaskunta on pitänyt tuttuun tapaan yllä myös koulujen
tekoon ja kiittää onnistuneesta lukuvuodesta. Vaikuttaminen on vain askeleen päässä.
välisiä suhteita. Hallitus on osallistunut kuluneena lukuvuonna kaksi kertaa Suomen lukiolaisten liiton järjestämille
Water-oppilaskuntafestivaaleille
Lappeenrannassa Water-tapahtuma
ja on
Veronica Ahonen oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Tampereella. tarjonnut
pal-
jon uusia ideoita ja ystäviä, hauskuutta unohtamatta. Tulevana
lukukautena
hallitus
aikoo keskittyä koulujen välisten suhteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulevan Kampus-järjestelmän varalta, jossa koulumme yhdistetään Kallion,
5
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TORKKELISSA
Edellisten vuosien ponteva
mainittava yhtenä lukuvuoden helmenä: piparin-
ympäristötoiminta on saanut jatko-
tuoksuinen vierailu Mäkelänrinteen lukion ympä-
osan.
ristöraadin luona jäi varmasti monelle mieleen.
lll
Vime lukuvuoden kestävän
kehityksen sertifikaatti sai seurak-
Lukuvuoden virallisena ympäristöteemana
seen toisen arvostetun ympäristö-
on ollut sekajätteen määrän vähentäminen. Lajittelu
toiminnan tunnustuksen:
Torkkeli
on Torkkelissa tuttua puuhaa. Työnämme olikin
saavutti kestävän tason Vihreä lippu
lähinnä muistin virkistäminen lajittelusääntöjen
-toiminnassaan!
osalta. Huipennuksensa työmme sai, kun ympärisympäristöraatilaiset
töraatilaiset toteuttivat opiskelija Sara Saukkosen
ovat osallistuneet aktiivisesti toi-
johdolla tietokonepohjaisen lajittelupelin ja ohjasi-
mintaan, josta mainittakoon hul-
vat pelaamista jokaisessa RO-ryhmässä.
Uudet
letkajenkkaesitys
Toinen kestävän kehityksen teemamme oli
Tuomiokirkon portailla vihreät liput
oppimisen tuki. Toteutimme laajan arvioinnin ai-
liehuen! Esitys pääsee myöhem-
heesta, ja ympäristö- ja yhteisötiimin opiskelijajä-
min valmistuvaan usean eri maas-
senet koostivat sekä esittelivät tulokset näyttävästi
sa tehdyn videokoosteen osaksi.
kolmoskerroksen seinällä. Opettajat saivat näin
Lukioiden välinen yhteistyö on myös
arvokasta tietoa opiskelijanäkökulmasta, ja työs-
vattomimpana
6
timmekin omat johtopäätökset ja asetimme uusia tavoitteita itsellemme, kuinka tukea opiskelijoita yhä paremmin. Tätä
kirjoittaessa
yhteistapaaminen
kevään
muiden lukioi-
den ympäristöraatilaisten kanssa Harakkasaaressa on vielä edessä päin – mutta hyvää kannattaa odottaa ! Vihrein terveisin
Carla Urbano ympäristöraadin ohjaava opettaja Oppimisen tuen puu Voimavarttia 4. jaksossa
7
MUILLA MAILLA Jotain rajaa Kaksi kuvataideopettajaa ja neljä opiskelijaa vierailivat marraskuussa Tallinnassa Collegium Educationis Reavaliae -koulussa. Matkalla tutkittiin valokuvaten teemaa “Rajalla”. Kuvista rakennettiin pienet näyttelyt sekä Tallinnaan että omaan kouluun.
Lähdemme kiertämään vanhaa kaupunkia kamerat olalla illallispaikkaa etsien. Lopulta päädymme keskiaikaiseen ravintolaan, jonka annokset ovat maittavia ja aivan liian isoja. Palaamme hotellille varsin kylläisinä, ja vaivun nopeasti uneen kaikesta ruoasta ja matkustamisesta. Uusi päivä, uudet kujeet. Aamiaisen
lll
On aurinkoinen marraskuun iltapäi-
syötyämme
vaeltelemme
van-
vä Helsingin Länsisatamassa ja päivä on mitä
han kaupungin mukulakivikatuja lukio
mainioin astua kirkkaan vihreään Superstariin
Collegium
kolmen muun tossun ja kahden opettajan
Vastaremontoidun koulun kaksikerroksi-
kanssa. Olemme matkalla Tallinnaan kartoit-
nen kirjasto ja kartanon ruokasalia muis-
taaksemme yhteistyötä sekä toteuttaaksem-
tuttava ruokala jäävät erityisesti mieleen.
me valokuvaprojektin ’’Rajalla’’. Ryhdymme
Sen lisäksi, että koulun ruokalassa ei ole sil-
Educationis
Revaliaehen.
heti toimeen laivalle
miinpistävän vihreitä
päästyämme:
seiniä,
kan-
nella kuvaamme tai-
tehdään
vaanrannassa
päällä
möttävää
hää-
kouluruoka paikan alusta
lop-
Helsingin
puun. Ei hullumpaa.
siluettia ja laskevaa
Päärakennuksesta
aurinkoa.
jatkamme
Merellä
samalla
tuntee talven. Vaikka
kadulla olevaan lin-
yritämmekin taistella
naan, tai siltä se ai-
käsiemme kohmettu-
nakin
mista vastaan, meri-
näyttää.
viima ajaa meidät no-
on
peasti takaisin sisälle.
E d u c a t i o n i s
Saavumme Tallinnaan
ulkopuolelta Rakennus Collegium
Revaliaeen
kahden
siellä
Penksu: opetetaan
tunnin
laivamatkan
kuvataideaineita.
jälkeen
ja
Ihasteltuamme
taksilla
ajamme
lin-
hotellille.
naa kävelemme ka-
Ilta etenee leppoi-
dun toiselle puolelle
sissa
8
pitkin
merkeissä:
Pinja Myllykoski
koulun keramiikkati-
Sonja Ahonen
loihin. Samalla saamme kokea talven ensilumen.
Viimeinen päivä on lähinnä pakkaamista ja ostoksia, ja sitten suuntaamme sata-
Ihastuttavan esittelykierroksen jälkeen
maan. Laivamatkalla otan vihdoinkin koulu-
jatkamme kaupunkiin tutustumista kame-
kirjat esiin, joskin vastahakoisesti. Koeviikko
ran etsimen läpi. Mereltä puhaltava hyinen
alkaa siis seuraavana päivänä.
tuuli tekee nälkäiseksi. Siispä suuntaamme
Alun perin oli tarkoitus, että ’’Rajalla’’-
intialaiseen ravintolaan lämmittämään vat-
valokuvaprojekti
saamme ja käsiämme ennen kuin kamerat
Collegiumin kuvataideopiskelijoiden kans-
jäätyvät niihin kiinni. Tämän jälkeen palaam-
sa, mutta tällä kertaa se ei valitettavasti on-
me hotellille, otamme pienen tupluurin ja
nistunut. Toivottavasti tulevaisuudessa voim-
jatkamme kuvaamista tuliaisostosten ohella.
me tehdä yhteistyötä, monia mielenkiintoisia
’’Rajalla’’-teema osoittautuu yllättävän hanka-
projekteja ja ylittää lisää rajoja.
toteutettaisiin
yhdessä
laksi. Päädyn lopulta kuvaamaan konkreettisia, näkyviä rajoja, kuten katonrajoja ja maalipintojen värimuutoksia – yksinkertaista, ehkä
Pinja Myllykoski 1. vuoden opiskelija
jonkun mielestä kaunista. Pian on (taas) ruokailun ja viimeisen illallisen aika. Olemme
*tossu = Torkkelin opiskelija
erittäin kansainvälisellä tuulella ja päätämme
**Penksu = Pengerkadun Taidetalo, jossa
päivämme sushit suussa.
osa kuvataideopetuksesta
9
MUILLA MAILLA
COMENIUS- muukalaisina PARIISISSA lll
16.1. Kello oli tuskin kahdeksan, kun me kahdeksan Torkkelin opiskelijaa ja kaksi opettajaa seisoimme Helsinki-Vantaan lentokentällä. Olin saanut jännitykseltäni nukuttua ehkä kolme tuntia, ja silti teki lähinnä mieli hyppiä riemusta. Koulumme oli ottanut osaa kansainväliseen Comenius-projektiin, jonka teemoina ovat erilaisuus ja vieraus. Olimme suunnitelleet taideprojektia, joka liittyi otsikkoon ”Nous sommes tous etrangers - We
10
are all strangers”. Olimme tavanneet silloin tällöin Penksulla käsitelläksemme suunnitelmiamme, ja tässä sitä nyt oltiin, matkalaukut ja passit käsissä. Innostus ehti vähintäänkin triplaantua, kun olimme selvinneet pitkästä matkasta ja istuimme pariisilaisen hotellin aulassa odottamassa ystävyyskoulumme Lycée Turgot’n opettajia, jotka veisivät meidät iltapäiväksi tutustumaan kouluunsa. Päivä huipentui elokuvakurssilaisten järjestämään esitykseen
sekä oppilaiden opastamaan kierrokseen Pariisin illassa.
Taidokkaat mustavalkokuvat oli
17.1.
helppo rinnastaa omaan projek-
Tiistaina pääsimme vierailemaan Lycée Turgot’n
tiimme: Diane Arbus on ottanut
oppitunneille. Englannin tunnilla muodostimme ryhmiä
paljon kuvia ihmisistä, joita ylei-
koulun oppilaiden kanssa ja juttelimme kotikaupungeis-
sesti saatetaan pitää yhteiskun-
tamme. Historian tunnilla taas kuulimme toisesta maa-
nan marginaalissa elävinä.
ilmansodasta sekä ranskalaisesta koulujärjestelmästä.
19.1.
Tuntien jälkeen suunnistimme Afrikan, Amerikkojen,
Päivä
alkoi
vierailulla
Aasian ja Oseanian taiteen ja kulttuurien museoon Musée
Ranskan
kaupunginkirjastos-
du Quai Branlyyn. Ihailtuamme pari tuntia kaikkea prons-
sa, jossa tutustuimme etenkin
sikoruista glitteröityihin patsaisiin lähdimme ostoksille
Euroopan
tunnetuille kauppakaduille.
Mietimme,
karttojen mitä
osastoon.
maantieteen-
18.1.
opettaja Jalle mahtaisi ajatella, jos
Vietimme hyvän tovin Merci-nimisessä elämän-
tietäisi, että kumarruimme tutki-
tapakaupassa, jossa toiset ihmettelivät kalliita vaatteita
maan parin sadan vuoden ikäisiä
sekä ylellisyystavaroita ja toiset huokailivat ihastuksesta
karttoja ja karttapalloja. Vierailun
valikoidessaan suunnattoman suurista kirjahyllyistä iki-
jälkeen Lycée Turgot’n oppilaat
vanhoja kirjoja ostoskoriinsa.
esittelivät
Tapasimme
pariisilaiset
ystävämme
Jeu
de
meille
kiinnostavia
paikkoja Pariisissa. Halusimme
Paumen museossa, jonka tämänkertainen erikoisuus oli
kaikki
keskittyä
”oikeaan”
amerikkalaisen valokuvataiteilija Diane Arbusin näyttely.
Pariisiin emmekä turisteille tar-
11
MUILLA MAILLA jottaviin perusnähtävyyksiin. Keräsimme ai-
joimme kaakaota latinalaiskorttelin kahvilas-
neistoa omaan projektiimme ja illalla söimme
sa sekä muistelimme yhdessä kuluneen vii-
oppilaiden ja heidän perheittensä kanssa.
kon tapahtumia.
20.1. Viimeisenä
21.1. päivänä
Matkalla lisäpainoa kerännyt matka-
Pariisissa olo oli kaihoisa. Aamupäivän kier-
laukku tuntui raskaalta ja ajatus kotiinpa-
telimme
1800-luvun
luusta melko kamalalta, sillä aika oli kulunut
ranskalaisen taiteen museossa. Vietimme
aivan liian nopeasti. Katselin junan ikkunasta
unohtumattoman iltapäivän Père-Lachaisen
maisemia väsynein silmin ja pohdin, milloin
hautausmaalla. Oscar Wilden hauta löytyi
näkisin rakastamani Pariisin uudelleen. Tätä
yllättävän helposti, ja sitä suojaavaa lasimuu-
Comenius-projektia parempaa päätöstä lu-
ria pussattuani kylmä sadekaan ei tuntunut
kio-opiskelulleni on tuskin olemassa.
Musée
kokonaisena d’Orsayssa,
missään. Illalla vierailimme legendaarisessa Shakespeare & Company -kirjakaupassa,
12
Emma Rantatalo abiturientti
Frankfurt aikataulu: MA 7.5. Lähtö aamulla – Frankfurtissa noin klo13-14 Tapaaminen koululla, projektin käynnistys Ruoka Perheisiin TI 8.5. Vierailu taidemuseoihin Städel ja MMK Kuvausta KE 9.5 Palmen Garten Kuvausta, kuvat valmiit iltapäivällä Kuvien tulostus TO 10.5 Näyttelyn rakentaminen Lähtö illalla
HUOMIOITA
FRANKFURT 7.–10.5.
13
lll
Yhteistyö saksalaisen Ziehenschule
’Huomioita’?”. Yhteisessä keskustelussa huo-
on
miot saivat monia merkityksiä, mutta myös
jatkunut jo usean vuoden ajan. Jälleen
yllättävän paljon samoja teemoja nousi esiin,
kerran kokosimme ryhmän valokuvauk-
kuten tuttuus, vieraus ja yllättävyys.
Frankfurt-am-Main
-koulun
kanssa
sesta innostuneita opiskelijoita opintopro-
Valokuvaaminen aloitettiin tekemällä
jektiin. Työskentely käynnistyi Suomessa
kuvallisia huomioita omasta ympäristöstä.
kysymyksellä ”Miten ymmärrät teeman
Kuin itsestään sama prosessi jatkui Saksan
14
Emilia Hakulinen
Veronica Ahonen ja Philomena
maalla. Jo lentokentällä kamerat oli kaivet-
jatkuu, kun saksalaisopiskelijat tulevat vas-
tu esiin ja kiinnostuneet objektiivien silmät
tavierailulle ja tutustuvat koulutyöhön tääl-
suuntautuivat vieraan ympäristön yksityis-
lä pohjolassa.
kohtiin. Saksalaisten opiskelijoiden kanssa toteutettiin valokuvanäyttely heidän koulunsa
Katja Särkkä kuvataideopettaja
uudisrakennuksen aulaan. Syksyllä projekti
15
TAITEELLISTA ARKEA ARKISIA
ASIOITA Herään pinnan alta, samoan viileissä viidakoissa, kunnes tunturi tulee vastaan ja kello lyö kahdeksan. Matematiikan luvut eivät merkitse minulle mitään, mutta silti lumi pudottaa miehiä katolta. Päivän skalpeeraus. Teen korkeantason kirurgiaa perunalle. Aikavaras hyökkää kun maalaan historiaa uudelleen, laveeraan asiat toiseen järjestykseen. Koe menee huonosti ja ryömin alas portaita, hiljaa ja hyvin. Rakennus tyhjenee vihdoin. Kirmailen alas loivaa mäkeä, ihmiset pällistelevät harmaissa ikkunoissa. Alkaa sataa jääpaloja. Ne soittavat kirpeitä lauluja, pällistelevien ihmisten ränneissä.
Oona Linna 1. vuoden opiskelija
16
kuva emmi putkonen
Taidetta
JA TIKKU-UKKOJA Kuvataiteen erikoistehtävälukion työhönot-
tyntyyppisten suuntausten, tekijöiden
topolitiikassa ei opettajien omia taiteellisia ansioita
ja töiden ihailua. Hienot teokset luovat
kovin tarkasti arvioida. Tällainen menettely on toki
positiivisia tunnereaktioita ja puhutte-
järkevää, koska moni meistä ei suoraan opeta kuvan
levat työt vauhdittavat ajattelun liiket-
tekemistä. Ammatillista arkea saattaisi kuitenkin hel-
tä.
lll
pottaa edes kelvollinen piirustustaito.
Kuvataidelukion ympäristö an-
Itse olen surkea piirtäjä. Urheasti joudun ker-
taa tilaisuuksia taidokkaiden kuvien
rasta toiseen demonstroimaan historiallisia muutok-
seuraamiseen aivan toisella taval-
sia tikku-ukkopedagogiikallani oppilaiden seurates-
la kuin mikään aiemmista lukuisista
sa huvittuneina visuaalisesti säälittävien tuotoksien
lukioista, joissa olen työskennellyt.
syntyprosessia. Taidon puute ei sinänsä haittaa, kos-
Ajoittain seuraan seinillä olevia näyt-
ka opin jo lapsena, mitä taitojen mukainen työnjako
telyitä ja pyrin valikoimaan niistä hel-
tarkoittaa. Tuottaessamme serkkuni kanssa super-
miä, jotka omien, osin epämääräisten,
sankariaiheisia sarjakuvia työnkuvat olivat selkeät:
kriteerien valossa miellyttävät itseäni.
loistavana piirtäjänä hän toteutti sen, mitä yhdessä
Ohessa kuva viimeisimmästä oppilas-
suunnittelimme.
työstä, jota tuli tuijoteltua hieman taval-
Kuvataiteen parista ei lahjattomalle löytynyt
lista pidemmän aikaa. Joanna Eklundin
uraa, mutta se ei ole estänyt kiinnostusta alaa ja sen
työn sisältö ja toteutus on mielenkiin-
ilmiöitä kohtaan. Umpiteoreettisena henkenä olen
toinen.
aina pohdiskellut filosofisia kysymyksiä ja sen takia opettanut joskus estetiikkaakin. Taidehistoriaa ja kuvien tarkastelua on ollut vaatimattomasti lähinnä tie-
Kalle Keränen historianopettaja
17
TAITEELLISTA ARKEA
Improvisaatiota, kakkua ja klovneriaa Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kaksi 1. vuoden opiskelijaa teki reportaasin draamakurssin projektista, jonka tuloksena oli klovninäytelmä Perjantai. Klovneriaan Torkkelin opiskelijoita oli perehdyttämässä koulumme entinen opiskelija Susanna Alanne, josta pian tulee kuvataideopettaja.
sisältö vaihtuu vuodesta toiseen ryhmän mukaan
Eräänä koeviikon päivänä jäämme
että ”ruokailu” olisi ollut jokin outo lämmittely-
istumaan opettajienhuoneen vastapäisille
harjoitus, mutta oppilaat ja vetäjät kaivavat esiin
sohville. Lopulta Maarit Nopsanen, yksi
patonkeja, erilaisia tuorejuustoja, keksejä ja
koulumme äidinkielenopettajista, saapuu.
kakkua, samalla kun me ihmettelemme vierestä.
Hän on toinen henkilöistä, joita haastatte-
Keksintuoksu on täyttänyt ilman, eräs kurssin op-
lemme kohta. Maarit on pirteä, kuten ta-
pilaista soittaa pianoa, ja salissa on iloinen tun-
vallisestikin. Hän huomaa myös Susanna
nelma.
lll
ja kurssit ovat olleet suosittuja. Saavumme koulumme juhlasalin eteen odottamaan
draamakurssin
harjoituksia.
Molempia jännittää. Opiskelijoiden keskuudessa vallitsee innostunut fiilis, ja heistä lähtee iloinen pälpätys. Siirrymme saliin, ja yleisten asioiden käsittelyn jälkeen kaikki rupeavat puhumaan ruokailusta. Puoliksi melkein odotimme,
Alanteen, ”Suskin”, toisen draamakurssin
Kysymme ensimmäiseksi, miten opiske-
ohjaajan, joka sattui olemaan viereemme
lijat ovat päätyneet kurssille ja mitä he tekevät
istunut nainen. Siirrymme toisen kerrok-
siellä. Oppilaat kertovat, että he ovat tehneet
sen aulaan. Suski ja Maarit kertovat, että
erilaisia improvisaatioharjoituksia sekä sisäisen
tämän vuoden lokakuussa alkanut draa-
luovuuden ilmaisua. Lämmittelynä heillä on ollut
makurssi on keskittynyt improvisaatiote-
hämmentävän kuuloisia leikkejä, kuten sellai-
atteriin sekä klovneriaan, joihin erityisesti
nen, jossa oppilaat kuulemma juoksevat ympäri
Suski on perehtynyt. Molemmat ovat ol-
salia kiljuen ja öristen.
leet vetämässä kurssia monen monituista
Mokaaminen ja klovneria ovat draama-
kertaa. Opettajien mukaan draamakurssin
kurssin aiheina tänä vuonna. ”Mokaaminen on
18
lahja!” julistaa Wind. Klovneriassa ollaan vakavasti
on pidettävä erossa arkiminästä.
hassuja. Se on myös asenne ja olemisen tapa. Lisäksi
Sen takia kukaan ei saa nähdä, kun
tärkeätä klovneriassa on improvisaatio. Kun improvi-
oppilas laittaa punaisen nenänsä
soidaan, näytellään ilman käsikirjoitusta ja ideat tu-
päälleen. Tämän jälkeen oppilaat
levat lennosta, kesken näytelmän. Oman minuutensa
nousivat lavalle ja varsinaiset har-
liioittelu on tärkeä osa klovniutta. ”Parasta täs on mun
joitukset alkoivat. Lavalla tapahtui
mielestä ollut yhteishenki ja leikkiminen, just semmo-
kaikenlaista, muun muassa kom-
nen, että sitä vapautuu ja rentoutuu”, Tuisku kertoo.
melluksia, naurua, mietintätaukoja
Ainut miespuolinen oppilas, jonka näemme salissa, Ossi, tyytyy paljon universaalimpaan vasta-
ja hämmennystä. Lopulta poistumme vähin äänin ja hyvillä mielin.
ukseen: ”Bläääää… Kaikki! Kaikki on kivaa.” Lopuksi pääsimme vielä vähäksi aikaa seuraamaan kurssilaisten harjoituksia joulujuhlaa varten. Oppilaat kiskovat päälleen hassunkuriset ja värikkäät asunsa, innostuksen kasvaessa suuremmaksi joka hetki. He menevät rinkiin ja Suski karjaisee: ”Klovnit esiin!”, ja kaikki
Julia Leskinen ja Netta Salokoivu 1. vuoden opiskelijoita Kuvat Netta Salokoivu
laittavat yhtenä miehenä pellenenät kasvoilleen, kääntyen kuitenkin siten, että kukaan ei näe heidän tekevän niin. Ihmettelemme
tapahtumaa,
kunnes Maarit ystävällisesti selittää syyn. Klovninenä on maailman pienin naamio, ja kun se laitetaan nenälle, muututaan klovniksi. Klovni on eri henkilö, jolla ei ole estoja, joten se
19
TAITEELLISTA ARKEA OIKEAA TAIDEMAALARIA LEIKkIMÄSSÄ lll
Kurssivalintoja koskevissa infotilaisuuksissa
meitä peloteltiin. Meille kerrottiin, että jos valitsee lukiodiplomikurssin, valinta on ehdottoman sitova. Kurssilta ei saa pudota ja lukiodiplomityö täytyy tehdä valmiiksi, vaikka se tuntuisi raskaalta, sillä kukaan ei ohjaa työskentelyämme. Tiesin etukäteen, että lukiodiplomityön tekeminen olisi nautinto. Vain annetut aiheet asettivat rajat. Opettaja ei ollut määräämässä työvälineiden käytöstä, tekniikasta tai työn sisällöstä. Yhden kurssin ajan sain leikkiä oikeaa taidemaalaria ja toteuttaa oman visioni alusta loppuun. Oli hienoa viedä kouluun suurikokoiset kiilapuut, kangasta ja monta isoa maalipurkkia. Kun jotkut epäilivät, pystynkö tekemään niin isokokoisen lukiodiplomityön, minua hymyilytti. Valitsin tekniikan, josta nautin, minulla oli hyvä suunnitelma, ja tiesin osaavani maalata. Miten olisin voinut epäonnistua? Aiheeni oli ”Pyhää ja arkea”, sillä se oli minusta kiinnostavin vaihtoehto. En ollut aiheeseeni liian sidoksissa: kaksi abstraktia maalaustani eivät suoraan kerro katsojalle, mitä ne minulle merkitsevät. Lukiodiplomin suorittaja laatiikin myös portfolion eli työseloksen, ettei kaikkea tarvitsisi paljastaa itse työssä. Minulle portfolio oli keino selittää töissäni piilevä ajatus sekä osoittaa, että olin perehtynyt aiheeseeni ja että en maalannut hallitsemattomasti vaan suunnitelman mukaan. Välillä tuli vaiheita, joihin kuului synnytyskipuja. Loppuvaiheessa kurssia olin jokaisen tunnin jälkeen tyytymätön maalauksiini. Onneksi saatoin aina maalata uusia kerroksia vanhan päälle. Tiesin, ettei maalausta voi pilata. Jatkoin siis maalaamista, ja toiseksi viimeisellä tunnilla tiesin, että maalauksista tuli valmiit.
20
Juha Tikka
Ratkaiseva seikka oli yllättäen yksinkertainen: keksin maalata molempiin maalauksiin tasaisen tumman reunuksen, joka teki niistä keskenään yhteneväiset ja minulle kelvolliset. Kun työt oli ripustettu, olin yhä tyytyväinen lopputulokseen ja tietysti muistin palkita itseni vaivannäöstä. Kuitenkin vasta myöhemmin, kun palasin laittamaan maalausten taakse nimeni ja vuosiluvun, näistä teoksista tuli lapsiani.
Elisa Gebhard abiturientti
21
VIERAILIJOITA TORKKELISSA keskuksesta kahdella englannin kurssilla
Varjostajat Irlannista ja Virosta
lokakuussa puhumassa elokuvasta yleen-
Opinto-ohjaajat saivat toukokuun alussa viikok-
sä ja erityisesti Amadeus-elokuvasta.
si varjot itselleen. Opoja seurasivat irlantilai-
Molemmat
myöhem-
nen opinto-ohjaaja Michael ja virolainen opin-
Amadeus-elokuvan
topsykologi Maili. Viikon aikana he tutustuivat
Kulttuurikeskuksen järjestämällä eloku-
Kuvataidelukion opinto-ohjaukseen ja yleisesti
vafestivaalilla.
Suomen ohjausjärjestelmään ja sen erityispiir-
Anna Möttölä vieraili Kulttuuri
min
ryhmät
katsomassa
kävivät
teisiin.
Saara Cantell
Varjot olivat vaikuttuneita Torkkelin opis-
Muun muassa Unna ja Nuuk -fantasiaseik-
kelijoiden kuvataiteellisesta lahjakkuudesta ja
kailusta tunnetuksi tullut elokuvaohjaaja
erityislukion tarjoamista mahdollisuuksista tu-
Saara Cantell vieraili joulukuussa koulul-
kea nuorten ammattimaista harrastuneisuutta.
lamme kertomassa ammatistaan ja eloku-
Michael ja Maili ihmettelivät opiskelijoiden ren-
vistaan Mediakasvatusseura Metkan jär-
toa mutta päämäärätietoista opiskeluasennetta.
jestämässä tilaisuudessa. Juhlasali täyttyi
Koulun uusi ruokasali ja koululounas piti joka
nopeasti uteliaista ja aiheesta kiinnostu-
päivä myös dokumentoida kuvaksi! Viikon mittaiset EU:n tukemat Academia-
neista kuuntelijoista.
opintovierailut eri puolille Eurooppaa tarjoavat
Panu Raatikainen
ohjaajille mahdollisuuksia kansainvälisten koke-
Unescon kansainvälisen filosofian päivän
musten hankintaan.
17.11. kunniaksi järjestetyssä salitilaisuudessa koulullamme vieraili filosofi FT
Kalle Mustonen
Panu Raatikainen, joka vastaili opiskeli-
Lahtelainen
joiden kiperiin kysymyksiin maan ja tai-
Kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja Kalle
vaan väliltä.
Mustonen kävi kertomassa kuvanveistäjän ar-
kuvanveistäjä
ja
Suomen
jesta, omista töistään ja innoituksen lähteistään
Turkkilaiset Comeniusvieraat Izmiristä vierailivat
sekä
taidejärjestötoiminnasta
kuvanveiston
opiskelijoille.
Helsingissä 8.-13.5. tuoden tuulahduksen kaukaisimmasta kolkasta. Ryhmään kuu-
Laura Lehtinen ja Anna-Leena Myllylä kävivät Sarjakuvakurssilla pitämäs-
luivat rehtori, opinto-ohjaaja, 2 opettajaa
sä viikon mittaisen “Maailman kuvat” -työpajan,
ja 4 opiskelijaa. Suomalaisten seurassa he
jonka aiheena oli “Globaalinen eriarvoisuus
vierailivat museoissa ja Suomenlinnassa.
ja ilmastonmuutos”. Projektin järjesti Nuorten
Sään hemmotellessa tutustuttiin keväi-
akatemia, ja sen rahoitus tuli Ulkoministeriön
seen Helsinkiin ja vietettiin aikaa kou-
Kehitysyhteistyön varoista. Työpaja on aiemmin
lussamme, niin tunneilla kuin Torkkeli-
toteutettu sekä eri kouluissa ympäri Suomea että
päivän työpajoissa.
Afrikassa ja Aasiassa.
projektiimme osallistuvien viiden maan
22
Ks. sarjakuva sivulla 44.
marko skyttä
RUOTSINKIELISIÄ VIERAITA
Serieteckning
Petra Bergström improviserade historier
om mode och trender. Allt detta är
och ritade serier med eleverna i långa svenskan.
tillgängligt även för finska ungdomar.
Kursen var en workshop i serieteckning där elev-
Martin Appel guidade till de bästa
erna själva ritade och bekantade sig med uttryck
rikssvenska medierna på nätet och vi-
som “Snyft!” och “Kvack!” Under kursen gjordes
sade exempel. Tanken var att inspirera
korta svartvita serier.
eleverna till att använda sina kunska-
“Kocka på svenska” Michael Björklund
Eleverna lagade smoothies med Michael Björklund
per i svenska även efter skoltid.
Vänskoleprojekt HUDDINGE
under lektionen, och diskuterade olika smaksätt-
Vi fick besök från vår nya vänskola i
ningar samt vilka olika tillredningssätt det finns.
Huddinge i december 2011 och hade
Alla kursdeltagare fick en liten receptbok med sig
ett planeringsmöte. Samarbetet har
hem.
under årets lopp fått nya dimensioner,
“Sajter som gör svenskan roligare”
det kommer att förverkligas i form av ett NordPlus-projekt med flera nordiska aktörer med.
Martin Appel
Sveriges tv-kanaler har de häftigaste ungdomsprogrammen, svensk radio spelar den senaste musiken, svenska tidskrifter skriver om de coolaste datorspelen och svenska bloggare vet allt
23
ULOS LUOKISTA KONSTUTSTÄLLNIGAR PÅ SVENSKA
FILOSOFIAA, TEETÄ JA OLYMPIALAISIA lll
Opiskelijoitamme otti osaa marras-
kuussa filosofian päivänä järjestettyyn filo-
Under läsåret besökte svenska grup-
sofisen esseen kirjoituskilpailuun Unesco
per två konstutställningar i Helsingfors med
Baltic Sea Essay Contestiin. Kisassa kymme-
guidning på svenska. ARS 11 var ett inter-
nen parhaan suomalaisen joukkoon sijoittui
nationellt storevenemang som fyllde Kiasma
opiskelija Ping Ma, joka osallistui kevään ai-
med konst, föreställningar, film, diskussio-
kana kansainvälisten filosofian olympialais-
ner och workshoppar. Utgångspunkten var
ten (IPO) Suomen valmennusjoukkueeseen.
Afrika. Konstnärernas verk berörde samma
Tammikuussa iso joukko opiskelijoitam-
världsdel men deras teman var universella:
me vieraili Nuorten filosofiatapahtumassa
migration, miljöfrågor och urbant liv.
Helsingin Paasitornissa. Tapahtumassa he
lll
Carl Larsson -utställningen På spaning
pääsivät kuulemaan alustuksia kauneus-
efter det goda livet på Ateneum fokuserade
teemasta, käymään keskusteluja filosofi-
på familjelivet och hemmet, men där fanns
sissa teehetkissä ja seuraamaan Sokrates-
också flera ungdomsverk av Larsson, bland
väittelykilpailua. Filosofian kurssilaisia kävi
annat stora akvareller målade i Grez-sur-
myös tutustumassa useisiin näyttelyihin
Loing i Frankrike med vilka han gjorde sitt
Kiasmassa koulumme omaoppaan johdolla.
konstnärliga genombrott. Utställningen omfattade över 100 målningar och presenterade även Carl och Karin Larsson som formgivare av bland annat möbler och konsthandarbe-
TAIDETTA PAIKOISSA lll
Kuvataidelukiolaiset osallistuivat
ten.
Kallion kaupunginosatapahtumiin “Kallio
RYHMIEN ÄÄNIMAISEMIA
Taidetta oli esillä Kallion kirjastossa, ja ke-
lll
kipinöi” syksyllä ja “Kallio kukkii” keväällä.
Koulumme ykkösluokkalaiset vierai-
livat ryhmittäin Helsingin kaupungin taide-
väällä myös Kallion puistojen puihin ripustettiin “Kultakausi”-aiheisia linnunpönttöjä. Ympäristötaiteen
ja
valoku-
museossa Kallen-Gallelan sekä venäläisten
vauksen kurssin painopiste oli tänä
avantgardistien näyttelyssä. Opiskelijat syn-
vuonna paikkasidonnaisessa taitees-
nyttivät teoksiin uusia tulkintoja tekemäl-
sa. Museovierailujen lisäksi kurs-
lä niihin äänimaisemia oppaan ohjaamina.
silaiset kävivät Kalasataman kont-
Ääniä synnytettiin esimerkiksi puhkumalla,
tiaukiolla
laulamalla, helistämällä koruja tai hankaa-
valitsemiinsa paikkoihin. Tavalliseen
malla omia vaatteita. Kuvat heräsivät uudella
tapaan kurssi huipentui viikonlop-
tavalla eloon, kun opiskelijat loivat tuttuihin ja
puun Kuusiluodolla.
outoihin maalauksiin uniikkeja äänimaisemia.
24
tekemässä
taideteoksia
jaana rauhala
soile kakko
25
ULOS LUOKISTA
Katja särkkä
MONITAITEISUUTTA ÄIDINKIELEN KURSSEILLA lll
Äidinkielen ja kirjallisuuden
tunneilla vierailtiin vilkkaasti eri teattereissa
sekä
taidenäyttelyissä. Tänä
vuonna opiskelijoita ovat erityisesti vie-
STUDIOVIERAILU
hättäneet Q-teatterin naiseutta pohti-
Syventävän elokuvailmaisun kurs-
va Broken Heart Story, Kellariteatterin
silla tutustuttiin monikameratekniikkaan ja
Suomi-kuvaa luotaava ”Finlandia” sekä
TV-työhön MTV3:n Filmihallilla Pasilassa.
Takomon perhesuhteita syvästi käsittele-
Kurssilaiset ottivat osaa Sokkokokki-ohjelman
vä ”Perheenjäsen”. Suurta hämmennystä
nauhoitukseen
perjantai-
sen sijaan aiheutti Sanna Kekäläisen tans-
na. Nauhoituksen päätteeksi studio-ohjaaja
siteos ”Beast”, jossa pohdittiin ihmisen
esitteli ryhmälle ohjaamona toimivan HD-
raakuutta ja petomaisuutta. Helpompaa
tuotantoauton, josta lähetettiin esimerkiksi
olikin samoille opiskelijoille ottaa vas-
jääkiekon MM-kilpailut suorana lähetyksenä
taan Kiasman musiikkiaiheinen kuvatai-
maailmalle.
denäyttely ”Thank You for the Music”.
lll
26
maaliskuisena
Ihminen ja esine lll
Helsingin kuvataidelukion journalistisen valokuvan kurssilla loka–marraskuussa 2011
käsiteltiin sarjallista kuvakerrontaa mediassa. Kuvajournalismi ja mainoskuvat olivat lähtökohtana kuvaustehtävälle ”Ihminen ja esine”. Opiskelijat saivat valita lähestymistavan. Osa kuvasarjoista syntyi kuvitteellisiksi mainos- tai muotikuviksi, osa kuvareportaaseiksi todellisista ihmisistä. Kuvat olivat esillä vuoden vaihteessa Kallion kirjaston Vintti-galleriassa.
Katja särkkä
27
ULOS LUOKISTA
28
musiikille
Omistettu
lll Keväällä koulumme opiskelijoita vieraili nykytaiteen museossa Kiasmassa sekä kuvataiteen että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien yhteydessä. ”Thank You for the Music” on Kiasman teemanäyttely, joka kokoaa yhteen popmusiikin ja kuvataiteen kohtaamista kuvaavia teoksia. Musiikkikokemukset, idolit ja konsertit ovat vaikuttaneet meistä jokaiseen. Näyttely paljastaa, kuinka monipuolisesti musiikki on läsnä kulttuurissamme. Teoksissa viitataan musiikkivideoihin, kappaleisiin, levyjen kansiin, tanssiin, pukeutumiseen ja ihannoituihin artisteihin, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet taiteilijoihin vaikutuksen ja innoittaneet aiheeseen. Näyttelyssä on esillä monipuolisesti teoksia valokuvista, piirustuksista ja maalauksista videoteoksiin, veistoksiin ja installaatioihin. Musiikin ympärille syntyvää alakulttuuria ja fanin näkökulmaa tutkitaan useissa teoksissa. Eteläafrikkalaistaiteilija Candice Breitz on kuvannut eri artistien ihailijoita ryhmäkuvissa, joista näkyy faneille tyypillisiä tyylipiirteitä. Heidän ulkonäkönsä saa heidät kuulumaan yhteen ja erottumaan muista. Näyttelyssä nähdään myös mustiin pukeutuvia Slayerfaneja Sophie MacCorquodalen videoteoksessa, jossa hän seurasi bändiä kiertueella. Konsertteihin liittyvä odotus ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa musiikin kokemista, ja se on esillä myös Kiasmassa. Mielestäni yksi näyttelyn kiinnostavimmista teoksista oli Graham Dolphingin veistokset, jotka olivat kopioita todellisista paikoista ja esineistä. Veistokset kuvasivat edesmenneiden artistien, kuten Freddie Mercuryn, Kurt Cobainin ja John Lennonin, ihailijoiden kirjoittamia, raaputtamia ja piirtämiä viimeisiä ter-
29
ULOS LUOKISTA
RYHMÄNÄYTTELY Lukuvuoden alussa ryhmänoh-
vehdyksiä julkisiin paikkoihin, esimerkiksi
lll
oveen ja puistonpenkkiin. Teoksista näkyy,
jaajamme Hanna Pusa toivoi ryhmäm-
kuinka tärkeitä rakkaat artistit ihailijoillen-
me yhteishengen nousevan ja niinpä
sa ovat. Kuolemansa jälkeenkin he kulkevat
hän esitti ajatuksensa yhteisen projek-
monien ihmisten mukana musiikkisoittimis-
tin tekemisestä. Projekti otti enemmän
sa. Heitä kuuntelemalla pystyy karkaamaan
tuulta alleen, kun Hanna kertoi lopulli-
hetkeksi arjesta, inspiroitumaan ja löytä-
sen ideansa.
mään lohtua kerran toisensa jälkeen.
Jokainen ryhmän oppilas tekisi
Musiikin kuunteleminen on hyvä kei-
yhden 10 x 10 cm:n kokoisen kuvan jo-
no purkaa ja käsitellä vaikeaitakin tunteita.
kaisen jakson loppuun mennessä. Kuva
Kiasman näyttely muistaa musiikin ja muusi-
pitäisi tehdä jonkin tietyn aiheen poh-
koiden tärkeän roolin elämässämme. Se on
jalta. Koska projekti alkoi toisen jak-
hieno tribuutti ja kiitos.
son alussa, kuvia on kolme jokaiselta.
Anni Bildo abiturientti Kuvat Hanna Pusa
30
Aiheina olivat pelko, uni ja ihqraxupoxu.
Aiheet
päätettiin
RO-
tuokioissa pidetyissä äänestyksissä. Jokaisella oppilaalla oli vain mielikuvitus rajanaan. Ja no, paperin koko, joka toi mukanaan muutamia haasteita. Ruuduille löytyi näyttelypaikka Kallio kukkii -tapahtuman yhteydessä Helsinginkadulla sijaitsevasta Eco Wash -pesulasta.
11F-ryhmän opiskelijat kuvat Katja särkkä
31
WANHAT TANSSIVAT
lll
Helsingin kuvataidelukion “vanhat” tanssivat vanhemmille torstai-iltana 16.2. Aikaisempien
vuosien tapaan perjantaina 17.2. vanhojen päivänä neljä paria vieraili Kivelän vanhustenkeskuksessa. Vierailu päättyi yhteiseen kahvihetkeen. Iltapäivällä osallistui koko iso 130 kuvataidelukiolaisen tanssijan ryhmä Jäähallissa pidettyyn Helsingin lukioiden suureen juhlatanssinäytökseen.
32
ELÄKKEELLE LÄHTIJÖITÄ
Eila Wickström
lll Koulumme kanslian Grand Old Lady, koulusihteeri Eila Wickström, siirtyi nauttimaan eläkepäivistä helmikuun lopussa. Hän on ollut koulumme henkilöstössä vahva ja värikäs persoona tehden työtä sekä järjellä että sydämellä. Koulusihteerin työnkuva on varsin monipuolinen, sillä se sisältää toimistorutiineja, hallinnollisia tehtäviä ja ihmisten kohtaamista. Työtä on välillä ruuhkaksi asti, eikä yllättäviä käänteitä puutu. Sitkeänä ja tunnollisena työntekijänä Eila viipyi kansliassa tarvittaessa illansuuhun asti, jotta kiireelliset tehtävät saatiin hoidettua. Kiitämme Eilaa pitkästä työrupeamasta koulussamme ja toivotamme kauniita ja kiireettömiä eläkepäiviä!
Helinä Hirvonen lll
Liikunnan ja terveystiedon lehtori Helinä
Hirvonen jää eläkkeelle 1.8.2012. Pitkän työuran ajan Helinä on opettanut innostaen ja kannustaen aina uusia sukupolvia. Helinän osaamisesta on koko kouluyhteisö nauttinut vuosittain seuratessaan upeita vanhojen tansseja. Opiskelijat ovat saaneet Helinältä oppia myös tapakulttuurin hienouksista. Helinä on järjestänyt lukuisia opintomatkoja Lappiin ja Nizzaan. Jo vuosia sitten hän aloitti elävän perinteen: toukokuisen brunssipäivän. Myös opettajien virkistykseksi hän on ollut järjestämässä erilaisia retkiä ja tilaisuuksia. Helinä on nauttinut opettajan työstään, etenkin opiskelijoiden seurasta,
sekä ylläpitänyt Torkkelin
myönteistä ja ihmisläheistä ilmapiiriä helskyvän aurinkoisella persoonallaan ja elämänasenteellaan. Kiitämme Helinää hauskasta ja antoisasta yhteistyöstä ja toivotamme hänelle aktiivisia ja iloisia eläkepäiviä!
33
sein채sarjakuvaa Linda Laakso
45
Ks. juttu sivulla 22.
LIKINÄKÖ
LIKINÄKÖ Kivipohjan alla joku hengittää meren eläväksi peili johon astua, muiden pinnoista riippumatta se pitää muotonsa kuin alkeellinen pimeä minussa minulle minulle
–
tai minulle
Voin astua peiliin, ovathan silmät kaunis osa historiaani kerros kipua odotettavissa sinikatseisten poistaessa omansa kuin pistorasiat
kuin säröt kuin
hiushalkeamat olisi tarkkaan määritelty muoto jossa pysyä (johon tukehtua) ihmiset rakastavat oikeaksi tulkittuun anatomiaansa asti liikaa määrittelevät sen jäljen, käsialan ihmiset jotka määrittelevät jälkensä jäljettömiin ovat määritelleet itsensä jäljettömiin
46
Mia Rönkkönen 2. vuoden opiskelija