Helsingin kuvataidelukio Vuosikertomus 2014 – 2015
HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985. YHTEYSTIEDOT Taidetalo Pengerkatu 5 00530 Helsinki
Pääkoulu Torkkelinkatu 6 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 3802 00099 Helsingin kaupunki
Taidetalon opettajat puh. (09) 310 87124 faksi (09) 310 87121
Rehtori Pirkko Majakangas puh. (09) 310 82365 pirkko.majakangas(at)hel.fi
Taidetalon kouluisäntä puh. (09) 310 72647
Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)hel.fi
Koulun internet-sivut www.kuvatl.edu.hel.fi Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi
Koulusihteeri Ines Lukkanen puh. (09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 ines.lukkanen@hel.fi Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368 Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371 Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370 Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369
koulun vaiheet Helsingin toinen suomalainen lyseo Oma koulurakennus Helsingin toinen lyseo Torkkelinkadun lukio Torkkelin lukio Helsingin kuvataidelukio
1925–49 1945 1950–77 1977–79 1979–91 1991–
REHTORIT Lauri Pelkonen Viljo Laine Veijo Kattainen Jouko Palonen Antero Kuusisto Päivö Suomela Taimi Viherketo Mailis Artén Ilkka Arvas Mervi Willman Pirkko Majakangas
1925–30 1930–47 1947–50 1950–74 1974–84 1984–85 1985–88 1988–99 1999–2003 2003–2014 2014–
Sisällysluettelo
Runo Ida Salminen Kannen runo Katja Lindell Tekstien toimitus Sonja Dallyn, Anne Mattsson, Minna Nakari, Maarit Nopsanen ja Ylva-Lii Wahlström Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä Painatus Lönnberg PRINT & PROMO Helsingin kuvataidelukio 2015
Näkemiin Torkkeli! Juhlien ja vaalien vuosi Torkkelin valaistuminen Retkillä Näyttelyitä kuvataidekursseilla Torkkelipeli På svenska på Torkelsbacken Sähäkkä vaalipaneeli Elina ja Siri muistelevat Elokuvia vuorten keskellä Bienvenidos a Finlandia! Vuoden 2014 Tossu – Anna Tuori Erokirje Lehtori Pirjo Alapoti-Nieminen Minä lähden, tämä jää Kuvataidelukion väki Syksyn ylioppilaat Kevään ylioppilaat Stipendit ja palkinnot Vanhojen tanssit
4 6 8 10 12 14 15 16 18 22 24 25 26 28 29 30 32 33 34 40
Joonas Kurppa
! i l e k k r o T , n i i m e k ä N
Koko koulun kehittäminen on lur Helsingin kuvataidelukion – Torkkelin kuvuoden aikana liittynyt vahvasti oppi– kulunut lukuvuosi enteilee muutosmisen digitalisaatioon. On hienoa, että ta. Koulun arkeen on kuulunut perusvoimme hyödyntää entistä enemmän korjauksemme valmistelua ja uudenlaitietotekniikkaa oppimisessa ja opiskelisen oppimisympäristön suunnittelua jat voivat tehdä oppimiuudistuvaan raken“Jaksan edelleenkin sestaan omannäköistään. nukseemme. Lukion Olemme jatkaneet yhdeshämmästellä, miten opetussuunnitelmat sä Helsingin kaupungin päivitetään elokuuktavattoman taitavia muiden lukioiden kanssa si 2016. Olemmekin opiskelijamme ovat.” Stadin eKampuksen kehitaloittaneet työn pohtämistä, ja opiskelijamme ovat voineet vatimalla yhdessä muun muassa yleissivislita yhteisestä opintotarjonnasta ilmiökotyksen modernia määritelmää. Lisäksi konaisuuksia ensi lukuvuodeksi. Olemme ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen on hyödyntäneet sekä ePortfoliota että hyvässä vauhdissa ja tietotekniikan käyttö muita sähköisiä oppimisympäristöjä ja opiskelussa etenee. 4
Sanomme nyt näkemiin Torkkelinmäelle puoleksitoista vuodeksi ja aloitamme uuden lukuvuoden väistötiloissa Haagassa. Yhteys Kallioon säilyy, sillä osa kuvataideaineidemme opetuksesta jatkuu Pengerkadulla. Lukuvuoden päätteeksi haluan kiittää koko kouluyhteisöämme erinomaisesta työstä. Opettajamme ovat kannustaneet opiskelijoitamme ja auttaneet heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaillemme ja menestystä jatko-opinnoissa. Aurinkoista kesää! Pirkko Majakangas rehtori
u
m mä
ne
a
taj
et op
r tä
Omako
nn
ke
a ja y
ov Lu
lijalähtö
Ka
Opis
av st
iva lta mi
us
vä
mu
i
sj ao
syys ja a vo
uu
nt
ei
n
ops 2016
Myö
uus ais ht
isy
s
y Vuorov ai
Tie d
Akt ii v in
o
m
ä
ilmast
Ym
pis
Vi
Yle is
n il ise
ij a iskel op rrys m aa
en
hanki
im
pimaan opp
on
staidot
kio lu
Op p tu ku
nta
Op
tys vis i s
iarvois
sin
M
on
He l
ä
a
k
ris
tö
u v at a k ide n gi uymp
s uu
i
o htyisä
el
in e im n
Yh
Mon
ipu
o lis e t o p pi
m
ist
ehtä
5
Os
de
allisu
va us ja
vät
kehittäneet yhteistä kurssitarjontaa kampukseemme kuuluvien Kallion ja Alppilan lukioiden sekä Helsingin kielilukion kanssa. Olemme myös kokeilleet sähköisten ylioppilaskokeiden koeympäristöä sekä olleet mukana Ylioppilastutkintolautakunnan kielikoekokeilussa. Koulussamme tehdään lukuvuosittain lähes sata lukiodiplomia kuvataideaineissa. Se on hieno saavutus ja kertoo opiskelijoidemme valmiuksista pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen työskentelyyn. Tänäkin lukuvuonna lukiodiplomitöistä koottiin upea näyttely Kallion kirjastoon. Lisäksi opiskelijoidemme töitä oli esillä Helsingin kaupungin opetusvirastossa lukuvuoden ajan. Teokset liittyivät ilmiöömme “Valo ja väri”. Joulukuun pimeyttä piristämään opiskelijat valmistivat yhdessä opettajien kanssa tapahtuman nimeltä “Megakiva valojuttu”, jossa pimeässä koulurakennuksessa pääsimme yhdessä tekemään valomaalauksia. Jaksan edelleenkin hämmästellä, miten tavattoman taitavia opiskelijamme ovat ja miten he kehittyvät erinomaisten opettajiemme ohjauksessa. Kansainvälinen toiminta on ollut vilkasta, sillä toimimme myös tänä vuonna Helsingin kaupungin opetusviraston vierailukouluna. Olemme ylpeinä esitelleet kouluamme ranskalaisille ja irlantilaisille vieraillemme sekä kertoneet koulustamme Bosnia-Hertsegovinan televisiossa. Yhteistyömme jatkui espanjalaisen yhteistyökoulumme kanssa, ja uuden ranskalaisen kumppanikoulumme kanssa on tehty yhdessä elokuvia. Myös Alppilan lukion pietarilaisen ystävyyskoulun opiskelijoita opettajineen kävi jälleen tutustumassa kouluumme. Joukko opiskelijoitamme pääsi myös tutustumaan Geneveen CERN-tiedekeskukseen, mikä on ainoalaatuinen mahdollisuus luonnontieteistä kiinnostuneelle nuorelle.
st
uu
llis
uus
ja I Kuvitus: Jasmiina Kuronen
s o u v n e i l a a v a j Juhlien i s o u v i n s e o i u l v a a n v e i a l j a a n v e i a l j h u J Juhlien v n e i l a a v a j n e i l Juh Juhlien ja vaalien vuo
nuorisovaalit yhteistyössä yhteiskuntaopin opettajien Anne Mattssonin ja Tiina Kärkkäisen kanssa. Koulullamme järjestettiin myös vaalipaneeli, jossa poliitikkojen ja opiskelijoiden välille syntyi tiukkaa keskustelua tasa-arvosta. Kevään suureen vappuriehaan valmistauduttiin jo viikkoja etukäteen. Asuja suunniteltiin heti kun naamiaisten teema julkistettiin. Vauhdikas lukuvuosi loppui taidelukioiden yhteiseen festaritapahtumaan, Kallion ja Torkkelin yhteistä vesisotaa unohtamatta. Varustekilpailu oli taas kovaa, mutta uudet vesipyssytkään eivät auttaneet Kalliota – Torkkeli jatkoi jokavuotista voittoputkeaan.
r Lukuvuoden alkaessa opiskelijakunnan hallitus heräsi nopeasti kesäuniltaan ja aloitti Torkkeli-päivän suunnittelun. Tapahtumaa järjestettäessä kuljettiin kivistä tietä, mutta viimein ahkera työ huipentui päivän mittaiseen juhlaan. Syksyn toinen tärkeä tapahtuma oli perinteinen Halloween, joka oli vähintäänkin yhtä karmiva kuin aiempina vuosina. Uusi hallitus aloitti toimintansa tammikuussa, jolloin vanha hallitus pyöritti vielä Kolmen Suuren Bileiden organisointia. Uusi hallitus aloitti kevään työt reippaalla otteella. Koko lukuvuoden ajan myös valtuusto pysyi aktiivisena ja innokkaana. Helmikuun wanhojen tanssit olivat yksi vuoden kohokohdista toisen vuosikurssin opiskelijoille. Lilli Grönroosin johdolla parit valssasivat komeasti sekä Alppilan lukiossa että Helsingin jäähallilla. Keväällä hallitus suunnitteli ja toteutti
Roosa Joensuu opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja 6
llamo
Sara Alavi
7
Sara Alavillamo
Hertta Lehtovirta
Hertta Lehtovirta
Torkkelin Torkkelin valaistuminen Torkkelin valaistuminen valaistuminen Torkkelin valaistuminen
r Joulukuun keskellä valot ikkunoissa ja parvekkeilla piristävät kummasti pimeitä iltoja. Torstai-iltapäivänä 11.12. Torkkelikin valaistui, sillä mediatiimin tapahtuma ”Megakiva valojuttu” valtasi rakennuksen valoillaan. Mediatiimin opiskelijat olivat yhdessä ideoineet valotapahtumaa, jonka pääosassa oli Torkkelin hengen tallentaminen kuviin. Valokuvaajat testailivat valotusaikoja kameroihinsa, ja avustajat rakensivat led-valoilla eri muotoja ja ulottuvuuksia. Loppuun hiottuja ideoita pääsivät toteuttamaan kaikki halukkaat koulumme opiskelijat. He muodostivat erilaisista valoketjuista ihmishahmoja, liikettä ja kuvioita. Torkkelin henkeä etsittiin koulun tiloista, kuten vessoista ja teehuoneesta. Valotaidetta pääsivät kokemaan myös vanhojen tansseja harjoitelleet, kun kuvaajat ja valoassistentit jakoivat tanssijoille valosormuksia ja -ketjuja. Sali himmennettiin ja Doublevska-polkkaa pyörittiin ledit käsissä. Valot herättivät kurssilaisissa hilpeyttä, ja hämärässä tunnelmassa vaihtoaskelpyörähdyksetkin alkoivat sujua. Toisen kerroksen aulassa valohahmojen ääriviivoja pääsivät taiteilemaan myös koulumme rehtori, apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja. Yksi valotaiteilijoista kommentoikin, ettei kovin moni opiskelija käske rehtoria konttaamaan. Yhteistyön tuloksena opiskelijoiden oleskelutilasta saatiin useita onnistuneita otoksia. Mittaluokaltaan suurin projekti oli koulun ikkunoista käsin toteutettu ristinolla-peli. Valaisijat jakautuivat välineidensä kanssa eri luokkiin, ja jokainen piirsi valollaan ikkunaan ristin tai nollan. Kokonaisuutta suunnitelleet opiskelijat kuvasivat pelin ulkoa käsin. Tempaus välitti valotaidetta myös koulun ulkopuolelle.
Torkke valais
8
n
TEKSTI Roosa Joensuu KUVAT Tuike Rantanen, Silva Riukula, Peppi-Lotta Saari ja Hertta Lehtovirta
9
Torkkelin valaistumin
elin stuminen
Retkillä Retkillä Retkillä Retkillä
Retkillä
Luokkahuoneista on aina välillä lähdetty hakemaan tietoa ja elämyksiä muualle, kuten konsertteihin, näyttelyihin, museoihin tai teatteriin.
“Entrepreneurial Challenge” -kilpailuun, jossa Kallion ja Torkkelin yhteisyritys Team EatCheap esitteli ideansa puhelimen pikaruokasovelluksesta.
Historian ja yhteiskuntaopin opiskelijat ovat vierailleet lukuisilla kursseilla museoissa, eduskunnassa, Helsingin käräjäoikeudessa, taloustapahtumissa, kuten “Tarkka Fyrkka”, ja Kinaporin palvelukeskuksessa haastattelemassa vanhuksia. Sinebrychoffin museossa talven näyttely oli ruotsalainen Pehr Hilleström ja kustavilainen aika. Maalaukset opastivat oivallisesti teemavuoden ilmiön “Väri ja valo” pariin.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelijat ovat saaneet ajateltavaa ja tutustuneet uusiin teatterin keinoihin erityisesti Q-teatterissa, Ryhmäteatterissa ja Teatteri Takomossa. Toukokuussa puolestaan kouluumme saapui kaksi Red Nose Clubin klovnia esittämään Kari Hotakaisen romaaniin perustuvan näytelmän “Juoksuhaudantie”. Yleisönä oli noin 200 viimeisen jakson äidinkielen kurssien opiskelijaa.
Vuoden kohokohta oli myös yrittäjyyskurssilaisten osallistuminen Yhdysvaltain suurlähettilään Bruce Oreckin
Musiikin kurssin yhteydessä opiskelijat ovat päässeet tutustumaan Musiikkitaloon ja Helsingin 10
Peppi-Lotta Saari
Tuike Rantanen
PEppi-Lotta Saari
Tuike Rantanen
kaupunginorkesterin konsertteihin kenraaliharjoitusten myötä. Valinnaisryhmän opiskelijoiden kanssa puolestaan tehtiin retki Kansallisoopperaan. Ohjelmistossa oli Sibeliuksen Kullervo. Nykytaiteen sekä Taiteen filosofian kurssien opiskelijat vierailivat koulun entisen opiskelijan Milla Toukkarin näyttelyssä, jossa taiteilija itse esitteli töitään. Näyttely herätti keskustelua taiteen ja taiteilijoiden asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa.
Henna Salo
Maaliskuun alussa koulumme mediatiimi sekä joitain valokuvauskurssilaisia tekivät retken Valokuvaustaiteen museoon, jossa retkeläiset tapasivat kuvajournalisti Meeri Koutaniemen ja tutustuivat Poliittisen valokuvan festivaalin Kolmanteen polveen -näyttelyyn. 11
Näyttelyitä kuvataidek Näyttelyitä kuvataidekurss Näyttelyitä kuvataidekursseilla Näyttelyitä kuvataidekursseilla Näyttelyitä kuvataidekursseil Näyttelyitä kuvataideku r Kinaporin palvelukeskuksesssa pidettiin vuoden aikana kolme opiskelijoidemme töistä koostuvaa näyttelyä, joissa oli esillä muotokuvia vanhuksista sekä sarjakuvia vanhusten elämäntarinoista. Kuvataidelukion opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat maalauksen HUSin nuorisopsykiatriselle poliklinikalle marraskuussa 2014. Tavoitteena oli tuoda väriä ja valoa odotustilaan ja käytäville. Merenneito, merihevoset, meduusat ja majakka ilahduttavat nyt asiakkaita ja henkilökuntaa. Marraskuussa Helsingin kaupunki juhlisti 100-vuotiasta Keskuspuistoa näyttelyllä Laituri-galleriassa. Kuvataidelukiolaisten dokumenttielokuvia ja valokuvia oli näyttelyssä keskeisesti esillä. Seurasaaren Joulupolulla ilahduttivat jo tuttuun tapaan huovutetut metsäneläimet pieniä kävijöitä. Kuvataiteen lukiodiplomit olivat esillä tänä vuonna perinteisesti ensin koulullamme kolmannessa jaksossa ja sitten Kallion kirjastossa keväällä 2015. Kevään lopuksi Helsingin opetusviraston aulassa pidettiin ilmiöteemaan liittyvä näyttely ”Minä valossa, varjoissa ja väreissä”. Kuvataidelukiolaiset olivat lukuvuoden aikana valokuvanneet tulkintoja persoonallisuuden eri puolista, piirtäneet omakuvia mallista ja kännykällä napatuista selfieistä, kuvanneet mielen valoja ja varjoja. Akvarellimaalausten aiheena oli palanen oman huoneen seinää. Grafiikassa oli käsitelty minuuden eri puolia ja tietokoneella oli tuotettu värikästä ornamentiikkaa. Silkkipainokankaaseen oli luotu unien maailma. Kuvanveistäjät olivat tuoneet mukaan näköispatsaita.
lyitä kuvataidekursseilla 12
kursseilla seilla
lla ursseilla Näytt
13
Ylva-Lii Wahlstrรถm
14
På svenska på Torkelsbacken Svenskanu erbjöd ytterligare två utställningar som lyfte fram svenska språkets betydelse och ställning i Finlands historia, nämligen Svenska tiden i Finland och Svenskt i Finland: Bilderna berättar – så har svenskbygden förändrats. Dessa utställningar levererades hit till Torkelsbacken och kunde ses på skolans bibliotek! Filmoteket lånade ut två nya svenska filmer som fick visas i skolans festsal. Hallonbåtsflyktingen tog upp kulturskillnader på ett humoristiskt sätt medan Återträffen hade ett allvarligare tema – mobbning.
r I svenskundervisningen har detta läsår präglats av utställningar och filmer. Det hade gått 100 år sedan Tove Jansson föddes och Hanaholmen-kulturcentrum för Sverige och Finland firade märkesåret med en fotoutställning. Vi besökte denna utställning som fokuserade kring ”Tove som människa” och belyste hennes liv och arbetssätt. Norges ambassad och nätverket Svenskanu bjöd in skolor i huvudstadsregionen att se en affischutställning på Kulturkontakt Nord i Kajsaniemi. Utställningen presenterades av Henna Christiansen på norska! Förutom utställningen som handlade om Norges historia talade hon också om likheter och skillnader mellan Norge och Finland.
TEXT Minna Nakari och Marko Skyttä, svensklärare BILD Sonja Dallyn
15
kkä ipaneeli
Sähäkkä Sähäkkä vaalipaneeli vaalipaneeli Millä perusteella valitsit puolueen?
Mitä puoluetta äänestit?
Grafiikka osoittaa Torkkelin poliittisen kartan. Meillä vihreät ja vasemmisto voittivat, valtakunnassa Kepu ja perusporvarit.
16
Sähäkkä vaalipaneeli pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Panelistit väittelivät Suomen ja Venäjän suhteesta ja energiapolitiikasta sekä siitä, onko Nato pohjimmiltaan väkivaltaorganisaatio ja tarkoittaisiko Nato-jäsenyys Suomen osallistumista Lähi-idän kriiseihin ja sotiin. Monelle heistä oli tärkeää, että Suomi pysyisi neutraalina valtiona, joko hankalan maantieteellisen aseman takia tai jonkin muun perusteella. Lopussa kyseltiin vielä kantaa tupakan, alkoholin ja makeisten arvonlisäveroihin ja feminismiin. Tilaisuus oli kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen.
r Koulussamme pidettiin tammikuun loppupuolella eduskuntavaalipaneeli. Puolitoista tuntia kestäneeseen tilaisuuteen osallistui kahdeksan nuorta poliitikkoa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat eri puolueiden ehdokkaina eduskuntavaaleissa. Yhteiskuntaopin ja filosofian kurssilaiset olivat laatineet tapahtumaa varten yhdessä kysymyksiä, joita esitettiin panelisteille. Kysymykset käsittelivät muun muassa Suomen valtion velkaa ja panelistien kantaa äskettäin hyväksyttyyn tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Keskeisiä teemoja koko paneelin aikana olivat myös työllisyys ja uusiutuvat energianlähteet sekä se, miten ne saattavat tulevaisuudessa luoda uusia työpaikkoja ja auttaa Suomen velkojen maksuissa. Paneelissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, kuten Charlie Hebdon -terroriiskua ja mietojen huumeiden laillistamista ja lisäksi transseksuaaleja koskevia lakeja. Näissä pidemmissä keskusteluissa huomasi, miten monimutkaista politiikka on ja miten eri puolueiden jäsenten kannat eroavat toisistaan. Eniten hajanaisuutta toi kenties paneelin pisin keskustelu, kun kysyttiin,
TEKSTI Viktor Teodosin, 2. vuoden opiskelija KUVAT Tiina Kärkkäinen, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Grafiikka Ylva-Lii Wahlström, mediatiimi Ovensuugallup Noora Hovatov, 1. vuoden opiskelija
17
Säh vaa
Elina ja Siri muistelevat CERNin-matkaa chattaillen
r Vapun tienoilla lähti tiedematkalle Geneveen torkkelilaisista, kalliolaisista, kielilukiolaisista ja alppilalaisista koostuva seurue. Torkkelista matkaan lähtivät Siri Pitkänen, Elina Tamminen, Hertta Lehtovirta, Aurora Solala ja Jori Uusitalo sekä matematiikan ja fysiikan opettaja Matti Kuosmanen. Siri ja Elina muistelivat matkaansa kotiin palattuaan chattaillen. 18
Siri: Se karuselli oli suoraan kuin jostain Burton-maailmasta. Mua kammotti niistä eniten se punasilmärautakehikkotorsopupu, kamalat Ruohometsän kansa -vibat. Elina: Katedraalin näkymät olivat hienot. Ylös kiivettiin ahdasta portaikkoa, mutta torneista näki koko kaupungin ja sitä ympäröivät vuoret. Pohkeet olivat tosin aika kuolleet kapuamisen jälkeen. Siri: Jep, Saléve-vuorellakaan ei menny jalat samalla tavalla maitohapoille. Elina: Mua pelotti mennä sinne ylös cable carilla. Harmi, että oli niin sumuista, sieltä vuorelta olisi varmaan nähnyt aika hienot maisemat. Siri: Hah, musta tuntuu, että se sumu oli hyvä korkean paikan kammon hillitsijä. Elina: Totta. Sumun takia en tosin uskaltanut lähteä teidän mukaan mutapoluille. Yksi tyyppi venäytti jalkansa siellä ja muutama kaatui. Siri: Joo, no mäkin luovutin, kun polku alkoi mennä liian jyrkäks. Ehkä ne korot ei ollu paras jalkinevalinta sumuisella mutavuorella.
Etukäteispelkoja Elina: Ennen matkaa pelkäsin “leirielämää” ja pohdin ryhmäydymmekö hyvin. Siri: Haha, mun pelkona oli enemmän käytännön asiat: huomaanko lentokentällä passin tai lentolipun unohtuneen tai jotain vastaavaa. Valmistauduin myös henkisesti käyttämään ranskaa tositilanteissa! Elina: Oli kätevää, että meillä oli sinut tulkkina mukana; itse en aina ymmärtänyt esim. ruokalistoja. :-D
Ikävää Siri: Kurjaa reisulla olivat meluisat hostellinaapurit! Elina: Jep! Hostelli oli muuten ihan toimiva, ehkä hieman laitosmainen, mutta siitä “todella tiukasta hiljaisuudesta klo 22:n jälkeen” ei pidetty kovin hyvin kiinni. Kolme huoneellista teinityttöjä sai mellastaa meidän naapureina viimeiset yöt. Siri: ...ja vallata suihkutilat aamuisin! Kaikki kerrroksen peilit ja suihkutilat niiden käytössä, koeta siinä sit valmistautua ohjelmantäyteiseen päivään. -_-
Parhautta Elina: Parasta matkalla oli kasvitieteellinen puutarha, jossa oli paljon kukkia ja puita, jopa muutamia elukoitakin. JA JÄRKYTTÄVIN KARUSELLI IKINÄ! Järkyttävä otus oli ylösalaisin roikkuva punasilmäinen leijona, jonka torso oli metallikehikko. 19
aika roskaruokapitoista apetta tiukkojen budjettien vuoksi. Siri: CERNissä oli myös kohtuuhyvä hinta-laatusuhde. Melkein kympin maksaminen vedestä ja hampurilaisesta oli toki kokemus sekin, haha. :D Eikö joku löytänyt kentältä KUUDEN EURON VETTÄ? Elina: Se olin minä… ja vieläpä ostin sen pullon :-D Uusia oppeja Elina: Protonien ja antiprotonien käyttö lääketieteessä oli uutta tietoa. Kyseisillä hiukkasilla pommitetaan kasvaimia ja ne eivät vahingoita ympäröivää kudosta yhtä paljon kuin perinteinen sädehoito. Siri: Antiprotoneitahan ei kai vielä käytetä sädetyshoidoissa, mutta se on mahdollisuus tulevaisuudessa, jos kustannuspulmat saadaan ratkaistua. Joku yksittäinen protonisädetysklinikka taitaa kuitenkin olla jo olemassa, jos oikein muistan, ja oppaan mielestä jokaiseen maahan tulisi saada yksi sellainen. Elina: Sekin oli yllätys, että CERNissä työskentelee muitakin ihmisiä kuin fyysikoita; IdeaSquaressa luotiin nimittäin interaktiivinen autismipeli. Siri: Jep, ei ole CERN vaan hiukkasten törmäyttämiskeskus! Mulle jäi mieleen vielä randomisti se, että 3 grammaa antimateriaa riittäisi saamaan kookkaan avaruusaluksen Marsiin ja takaisin, oliko se nyt 24 tunnissa? :D Ongelma on siinä, että tähän mennessä antimateriaa on saatu tuotettua n. femtogramma eli nykyisellä tuotantotahdilla ei taida ihmiskunta tulla todistamaan sitä...
Itse CERN Siri: Kiinnostavimpia paikkoja CERNISSÄ olivat Antimater Factory ja IdeaSquare. Elina: Ja hyvät luennoitsijat, jotka ottivat meidät huomioon: tarpeeksi haastavat luennot ja yksi luennoitsija kyseli meiltä vastauksia vähän kuin oppitunnilla. Siri: Kaikki luennoitsijat olivat tosiaan osaavia ja suurin osa vaikutti myös olevan innoissaan aiheestaan. Elina: Cernissä oli parasta myös, että sai kasvisruokaa… :-D Söimme muuten
Ikävintä CERNissä Elina: Muutama tylsä luento. JA todella pahaa kahvia! Siri: Komppaan. Yleensä huonokin 20
kahvi tuoksuu hyvältä, mutta se lemahti palaneelta kumilta. Elina: Ja sitä kahvia olisi tarvinnut tylsien luentojen kestämisen polttoaineeksi! Siri: Jep, taisin itse asiassa nähdä parin silmäparin oikeasti lupsuvan kiinni erään luennon aikana... Fiilikset matkan jälkeen Elina: Oli outoa palata kotiin, kun oli jo tottunut CERN-rutiineihin ja siihen, että ollaan koko ajan yhdessä. Matka meni todella nopeasti. Siri: Sama, olisin viihtynyt pidemmänkin ajan. “Tiedekaupungissa” oli ihan oma fiiliksensä. :)
Teksti Elina Tamminen ja Siri Pitkänen Kuvat Siri Pitkänen ja Hertta Lehtovirta 21
aivukolE Elokuvianetrouv vuortenälleksek keskellä
Elokuvia vuorten Elokuvia vuorten ke keskellä r Ryhmä torkkelilaisia lensi vapun jälkeen Ranskaan Thônesiin tekemään lyhytelokuvia uuden yhteistyökoulun opiskelijoiden kanssa. Käsikirjoitukset oli tehty valmiiksi ennen matkaa. Elokuvaprojektissa toimiminen opetti jo heti ensimmäisistä hetkistä lähtien uutta, kuten yhteistyön opettelua ja kielimuurin yli kommunikointia. Yhteinen kieli projektissa oli englanti, mutta se ei kaikille ranskalaisille ollut helppoa. Toisaalta kaikki suomalaisopiskelijat eivät pystyneet tulemaan ranskan kielellä vastaan. Opiskelijat oivalsivat, että elokuvanteossa on monia tekniikoita tehdä samoja asioita ja että eri kulttuureista tulevat ihmiset rikastuttavat yhteistä projektia. Monille niin suomalaisista kuin ranskalaisistakin opiskelijoista tämä oli
22
ensimmäinen ”oikea” elokuvatuotanto, joten uutta opittiin paljon. Vaikeaa ranskalais-suomalaisessa elokuvaprojektissa olivat yhdessä käsikirjoittaminen ja yleinen asioista sopiminen. Heti alusta saakka viikon vierailulla Ranskassa työryhmät puhuivat ja puhuivat, keskustelivat ja suunnittelivat aamusta iltaan. Silti kuvauksissakin aina vain löytyi selvitettävää. Hienona kaikki kuitenkin pitivät sitä, että kulttuurit ja eri toimintatavat kohtasivat aidosti. Yhdessä tekeminen on parasta! Teksti opiskelijat ja Katja Särkkä, kuvataideopettaja Kuvat Hanna Pusa, kuvataideopettaja
23
24
r Syyslukukaudella kuvataidelukiolaiset vierailivat Espanjassa Malagassa. Espanjalaisen Huerta Alta -lukion opiskelijat ja opettajat seikkailivat keväällä puolestaan Suomessa. Kohteena oli tietysti Torkkeli, mutta tie vei myös Fazerille ja Nuuksioon.
Bienvenidos a Finlandia!
Vuoden 2014 Tossu Anna Tuori – elämää taiteilijana r Vuoden 2014 Tossuksi valittiin vuonna 2011 ”Vuoden nuori taiteilija” -palkinnon saanut kuvataiteilija Anna Tuori. Opiskelijat pääsivät kuulemaan häntä marraskuisena keskiviikkona. Tuorin kysyessä opiskelijoilta, ketkä kaikki miettivät uraa taiteilijana, usean oppilaan käsi nousi. Anna kertoi olleensa kiinnostunut kuvataiteesta ja elokuvista jo nuorena ja hakeutui Torkkeliin, jotta voisi löytää samanhenkisiä kavereita. Ollessaan Ranskassa au pairina Annan tulevaisuuden suunta selveni. Hän haki Kuvataideakatemiaan, jossa opiskelu muuttui aivan erilaiseksi kuin ennen. Opettajien kommentit olivat vain mielipiteitä ja oikeat vastaukset piti keksiä itse. Uusi itsenäisyys tuntui ihanalta mutta onnistumisen paineet suuremmilta. Myöhemmin Anna kiinnostui utopiaajatuksesta ja alkoi tutkia sitä töissään. Hän kertoi olevansa kiinnostunut mielen suhteesta kuvitelmaan. Parasta taiteilijan työssä on Annan mukaan tekeillä olevan maalauksen kanssa kommunikoiminen ja intuitiivinen luomisprosessi. Sillä mitä maalaa ei oikeastaan ole väliä, vaan tunteella jolla sen tekee. Lisäksi työmatkat ja näyttelyt rytmittävät taiteilijan elämää. Työn ja vapaa-ajan suhteen määrittelee jokainen taiteilija itse, mutta Annan mukaan työn onnistumiseksi on otettava joskus vähän taukoa. TEKSTI Havu Laakso, 2. vuoden opiskelija KUVA Silva Riukula, mediatiimi
25
Kuvassa, joka luultavasti on vuodelta 1985, Pirjo AlapotiNieminen, Ulla SangervoLappalainen, Sirkka Raikamo, Anja Nickul ja Marja Linnasalo.
Erokirje Kolmekymmentä vaihtelevasti kulunutta vuotta olen tehnyt mielenkiintoista ja innostavaa työtä Helsingin kuvataidelukiossa eli Torkkelissa. Usein innosta hehkuen, toisinaan happamasti suorittaen, useimmiten tavallisen kotoisasti toimitellen. Teinien jutut ovat samanlaisia ihanuuksineen ja kamaluuksineen kautta vuosikymmenten, vain maailma ympärillä muuttuu ja trendit vaihtelevat. Työssä aloittaessani Neuvostoliitto oli ikuinen ja Berliinin muuri pysyvä. Ajan henkeä kuvasti koulussamme toimiva maanalainen ”Eesti Vabaks” -liike, joka
r Eläkkeelle lähtevän on kirjoitettava erokirje. Teen sen nyt. Tämän jälkeen ei koskaan enää Pengerkadun kevättä, ei alkavaa syyslukukautta eikä viattoman innokkaita ykkösluokkalaisia. Ei tutuiksi tulleita, rakkaita abeja, ei penkkareiden riehuntaa eikä kultaisten työtovereiden päivittäistä, mieluisaa seuraa. Ei hienoa ja jatkuvaa kuvien virtaa. Ei kevätjuhlien suvivirttä. Eikä onneksi kalliolaisten hirmuista jytinää kesken taidehistorian luennon eikä pimeitä talvisia aamuja sitkeän nihkeästi nukkuvaa nuorisoa herätellen. Hih! Edessä vain elämän pituinen vapaus. 26
jätti viestejänsä milloin mihinkin, vakailtatunnit töihinsä paneutuneine opiskevasti virnuillen. Neuvostoliitto hajosi ja lijoineen, paperin rapinan, kynien suihBerliinin muuri murtui, Eesti Vabaks -liikeen, huokailut ja supatuksen, joka aika ke kävi tarpeettomaksi, ja sen jälkeinen ajoin äityi riehakkaaksi remuamiseksi. maailma kouluineen on ollut jatkuvassa, Runotytön pyöreän ikkunan turvaan käentistä ennakoimattomammassa ja kiipertyneenä ja ajoittain kovalla kolinalla vaammassa muutoksen tilassa. ruokalaan laukkaavat nälkäiset nuoret. Olen mielestäni ollut töissä Torkkelissa Näin on nytkin. viidessä erilaisessa koulussa, viiden eri rehMutta vaikka nuoret ovat samantapaitorin alaisuudessa. Ensimmäisten parin sia ja samanikäisiä kuin ennenkin, minä vuoden aikana koulu nukkui ruususen olen näiden kymmenien vuosien aikana unta. Sen jälkeen alkoi dyvanhentunut ja siirryn naaminen kehitys, joka ajoithistoriaan. Historiaan on “Teinien jutut tain sysi meitä opettajia rajusjäänyt myös koulu, jossa ovat samanlaisia tikin vaihteleviin tilanteisiin. kukaan ei vilkuillut känihanuuksineen ja Kerran meidät kutsutnykkäänsä eikä kuunnellut tiin opettajainhuoneeseen kamaluuksineen kautta musiikkia vain oman päänvuosikymmenten.” kokoukseen käsittelemään sä sisällä ja jossa kellään ei järkyttävää ja sopimatonta ollut täysin henkilökohtapausta. Joku pirullisen pahatapainen irtaista opetussuunnitelmaa. Yhteisöllisyys vileuka oli siirtänyt käytävällä olleen kipei ollut muotisana vaan vallitseva olotila. sisen pingviinin vessanpöntölle istumaan. Yhteiskunnassa ihmisen arvoa ei miPoru oli kova ja syyllistä etsittiin. Olin tattu julkisesti ja julkeasti rahassa kuten nuori ja nokkava: hädin tuskin sain hillitnyt eikä jokaista vaadittu olemaan huiptyä itseäni sanomasta, että pingviinillä oli puyksilö ja -suorittaja. Jos et ole vinneri, varmasti pissahätä, että siksi… Onneksi olet luuseri. Mutta samalla nuorten mahpidin suuni kiinni. En sillä kertaa keikutdollisuudet toteuttaa itseään ja saada apua tanut kiikkerää venettä. Samaan aikaan ongelmiinsa ovat ehkä paremmat kuin koulu kehittyi ja kasvoi parhaimmillaan koskaan. Minä olen erinomaisen etuoiHelsingin suosituimmaksi lukioksi. Nyt keutettu ihminen. Olen saanut nauttia on näin. Meillä on mukava ja tasokas lahjakkaiden, kivojen, kauniiden ja leikkikoulu, jossa on ollut innostavaa opettaa ja vien nuorten sekä aikuisten seurasta ja taihelppo viihtyä. teesta kolmekymmentä vuotta elämästäni. On liikuttavaa muistella varhaisimKiitos siitä. pia vuosia pienessä kolmensadan opiskelijan luokallisessa lukiossa, koulussa, Lähtökenkiä jalkoihinsa sovitteleva jossa työskentely oli senhetkisten unelmiPirjo Alapoti-Nieminen (PAN) eni täyttymys. Muistan keväiset iltapäivät pääkoulun autioilla käytävillä, myöhäiset
27
Lehtori Pirjo Alapoti-Nieminen jää eläkkeelle missä luentokin. Pirjo ottaa yleisönsä ja hetken haltuunsa, viljelee hauskoja sanontoja ja antaa huumorin kukkia. Hän on viisas, sivistynyt ja avarakatseinen. Pirjo luo ympärilleen lämpimän ja tervetulleen olon. Hän on välittävä opettaja ja työkaveri, ymmärtäjä ja lohduttaja. Pirjon puoleen on helppo kääntyä, ja elämänkokemuksellaan sekä -ilollaan hän antaa oikeat mittasuhteet huolille ja murheille. Opettajat jutustelevat usein yhteisessä työtilassa – ohimennen ja muun
r Koulussamme kuvataideopettajana vuonna 1985 aloittanut Pirjo AlapotiNieminen siirtyy eläkkeelle ansaitusti mutta aivan liian varhain, mikäli opiskelijoilta tai kollegoilta kysytään. Tämän ”Pengerkadun kuningattaren” persoonassa yhdistyvät vastakohdat. Hän on pieni mutta pippurinen, rauhallinen ja samalla temperamenttinen, hauska mutta vakavakin, syvällinen ja sopivasti huikentelevainen. Pirjo on sanojen ja kirjojen rakastaja, hyvä puhuja ja tarinankertoja. Häneltä sujuvat luontevasti niin maljapuhe kuin esittelykin, innostavat kiitossanat siinä 28
tekemisen keskellä. Jokin vuosi sitten tällaisessa tilanteessa Pirjo kuvasi, miksi hän haluaa olla taideopettaja, mikä on hänen erityinen vahvuutensa ja tapansa olla opettaja. Se alkoi paradoksilla: opiskelijan tekemiseen ja olemiseen ei pidä puuttua. Sisältöperustelu meni jotenkin näin: antaa varautuneen ja epävarman opiskelijan olla rauhassa, antaa hänelle mahdollisuus tulla ulos kuorestaan töiden kautta mutta ei niin, että häntä painostaa, pakottaa tai määräilee. “Siitä ei tule mitään”, tuli vielä pohjalaisen painokkaasti. Tällä menetelmällä syntyy hienoja töitä, ja nykytaiteen kentällä on monta tekijää, joiden polkua Pirjo on sivunnut. Lukiovuosiin ovat kuuluneet useat matkat opiskelijoiden kanssa. Tarina kertoo, kuinka junareissulla Ukrainaan matkalaisilta puuttuivat Valkovenäjän viisumit. Jotenkin Pirjo sai Pietarista yhteyden Suomeen ja onnistui junailemaan uudet matkaliput koko ryhmälle. Niinpä joukkio matkustikin Pietarista Moskovan kautta Kiovaan. Värejä ei voi jättää mainitsematta tässä yhteydessä. Pirjo pukeutuu herkullisiin sävyihin ja tekee heleitä ja hehkuvia kuvia. Hän pyöräilee keltainen kypärä päässään, hoitaa miehensä Hessun kanssa Kumpulassa kukkivaa puutarhaa, ui ystävien seurassa ja purjehtii perheen parissa. Libyassa vietetyt vuodet kulkevat mukana puheissa, Venetsian taidebiennalessa vieraillaan säännöllisesti, ja kaupunkikohteet kutsuvat lomilla. Pysähtyneitä Pirjon eläkepäivistä tuskin tulisi muutenkaan, mutta nyt niitä rytmittävät lisäksi kullannuput, neljä lastenlasta. Toivotammekin ihanalle Pirjolle onnellisia eläkepäiviä parhaassa seurassa!
Minä lähden, tämä jää
r Syskuussa päätin tehdä jäähyväisnäyttelyn Camera Aureaan, pieneen galleriaan Pengerkadun taidetalon piharakennuksessa. Suunnittelin suuria, haaveilin, välillä unohdin koko projektin. Oli muuta tekemistä. Tuli joulu, tammikuu vaihtui helmikuuksi. Maaliskuu oli jo aluillaan, kun tajusin, etten ollut tehnyt mitään. Ajattelin luovuttaa. Tunsin suurta sympatiaa viime tinkaan asioitansa jättäviä Torkkelin opiskelijoita kohtaan. Muistin oman neuvoni opiskelijoille: tee itsesi läheltä, ota pieni asia, pala kerrallaan. Aloin piirtää kotoa löytyneille vähän tuhraantuneille vanerilevyille arkisia esineitä ja työkaluja, jotka olivat olleet koulussa seuranani, osa lähes kolmekymmentä vuotta. Kunniapaikan sai täytetty särki, joka ei koskaan ryppyillyt, tuijotti vain yhdellä silmällään kaikkitietävästi touhujani. Piirtäminen oli ihanaa. Sain näyttelyn koottua. Keräsin lisäksi rekvisiittaa: terotusroskaa, kumeja, kyniä ja sen sellaisia tarvekaluja ja vaikka mitä installaatioiksi. Olen iloinen lopputuloksesta. Piirustuksenopettaja Pirjo
29
KUVATAIDELUKION VÄKI JOHTOKUNTA 2014–2015 Puheenjohtaja Kirsi Malassu
Henkilökohtaiset varajäsenet Lasse Rantanen
Varapuheenjohtaja Petteri Rinne
Tuija Pulkkinen
Eine Auer Taina Lehtola Pekka Kouhia
Mari Pohto Marit Laurinkoski Ville Ranta
Opettajat Carla Urbano Tomi Uusitalo
Sari Vahtera Matti Kuosmanen
Muu henkilökunta Paula Saarikoski
HENKILÖKUNTA TAIDETALOSSA Kouluisäntä Vesa Pailakka Toimitilahuoltaja Heli Lampi
Ines Lukkanen
REHTORIT Rehtori Pirkko Majakangas Apulaisrehtori Maiju Silén
Opiskelijajäsenet Eetu Lehmusvaara Hannes Teräsvuori Sihteeri ja esittelijä Pirkko Majakangas
Sanni Karppanen Jasmin Lahtinen
HELSINGIN KUVATAIDELUKION OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS Syksy 2014
Kevät 2015
Puheenjohtaja Jasmin Lahtinen Varapuheenjohtaja Ville Väisänen Sihteerit Taavi Heikkilä Inka Mattila Muut jäsenet Roosa Joensuu Jasmin Jämsén Emma Kataja Nelli Kenttä Yasmine Rantala Tuike Rantanen Inka Tuiskula
Puheenjohtaja Roosa Joensuu Varapuheenjohtaja Emma Kataja Sihteerit August Halonen Henry Lång Muut jäsenet Elias Broms Ida Kokko Venla Männistö Tuike Rantanen Ohjaavina opettajina toimivat Marko Skyttä ja Hanna Vanhanen. 30
HENKILÖKUNTA PÄÄKOULUSSA Koulusihteeri Ines Lukkanen Kouluisäntä Tuomas Kaasalainen Ruokapalveluvastaava Paula Saarikoski Ruokapalvelutyöntekijä Niina Kärkkäinen Toimitilahuoltajat Paula Heikkonen Josi Heikkinen Kuraattori Satu Koivula Terveydenhoitaja Tuija Koski Psykologi Kaisa Tanskanen Erityisopettaja Raija Pääkkönen
OPETTAJAT Alapoti-Nieminen Pirjo kuvataide Anttila Raija psykologia Arima Heli italia, englanti Elopuro Nina ranska Erra Satu äidinkieli ja kirjallisuus Grönroos Lilli liikunta ja terveystieto Haime Satu opinto-ohjaus Havia Jaana ranska, venäjä Huttunen Matias terveystieto Härkönen Jyri ortodoksinen uskonto Jouhti Suvi matematiikka Järvenpää Perttu englanti Ilola Helka kuvataide Kajas Antti filosofia, elämänkatsomustieto Kangas Loviisa kuvataide Kannukene Tuire kuvataide Kokkonen-Lozano Kirsi-Marja espanja, englanti Kuosmanen Matti matematiikka, fysiikka Kärkkäinen Tiina historia, yhteiskuntaoppi Köngäs Jarl maantiede, biologia Laurila Sari biologia, maantiede Lilja Johanna terveystieto Lähteenmäki Aira venäjä
Tuominen Kirsi Urbano Carla Uusitalo Tomi Vahtera Sari Vanhanen Hanna Virkkunen Johanna Vuorio-Hellman Irma Väntti Tarja
Mannos Liisa englanti Mattsson Anne historia, yhteiskuntaoppi Nakari Minna ruotsi Nopsanen Maarit äidinkieli ja kirjallisuus Pohjola Päivi musiikki Pulliainen Ukri filosofia, elämänkatsomustieto Pusa Hanna kuvataide Päivänsalo Leena uskonto, psykologia Pääkkönen Raija erityisopetus Rantamäki Liisa kemia Saari Hanna saksa, ranska Sallinen Matti matematiikka, fysiikka Sillanpää Tuttu kuvataide Sipinen Sirpa äidinkieli ja kirjallisuus Skyttä Marko ruotsi Särkkä Katja kuvataide Tikka Juha kuvataide vuorotteluvapaalla 8.8.2014 – 31.7.2015
31
kuvataide kemia, matematiikka kuvataide opinto-ohjaus elämänkatsomustieto, filosofia äidinkieli ja kirjallisuus uskonto kuvataide, multimedia
Syksyn 2014 ylioppilaat Grahn Saga Heikkilä Taavi Heinonen Sanna Honkanen Laura Jantunen Noora Juhala Riina Karhu Julia Kari Jenna Karipohja Marianna Kolehmainen Sara Malassu Katja Peltonen Johannes Pynnönen Kasper Ruokolainen Isabelle Salo Veronika Salokoivu Netta Sarenius Valtteri Simonen Sonja Sutinen Jenni Vichnevskaja Anastasia Volanen Saana Wickholm Linda 
32
Kevään 2015 ylioppilaat Aaltonen Hanna Alavillamo Sara Anttila Anna Attola Katri Auer Pinja Aulanko Stella Diémé Kathleen Elo Hanna-Mari Eschner Emma Eskola Ella Flinkman Janita Forsman Maria Haapanen Iris Hangasjärvi Elisa Hangasmaa Tanja Happonen Pietari Haverinen Mari Heinilä Jesse Hellgren Helena Hönö Nelli Ilola Marianne Iskala Ida Isokirmo Emmi Jensen-Eriksen Erika Johansson Paula Jokela Noora Jokela Sarita Jämsén Jasmin Kalliomäki Julia Kangastalo Helmi Kankaanpää Heidi Kankaanpää Valpuri Kaunisvirta Liisa Kenttä Nelli Ketola Janina Kilpilampi Mona Kivelä Hilla Klingberg Camilla Koponen Emilia Korhonen Emmi Korkia-Aho Melina
Korpinen Sanni Koskelo Lotta Koskelo Otto Koskinen Veronica Kosonen Sonja Kouhia Kirsi Kristersson Milja Kukkavuori Susanna Kulovesi Minttu Lager Milla Lahti Netta Lahtinen Jasmin Laine Ira Laurila Milla Laurinkoski Ville Lehmussaari Tessa Lehtovirta Hertta Leppä Jade Lindner Svenja Luode Sara Lähde Maija Milanovic Bedrudin Mäkelä Kalle Neste Riikka Niemi Eerika Niemiaho Anita Niinivaara Nea Nurminen Petronella Nuutinen Henna Nuutinen Mikko Ogola Zipora Omarieva Zarina Pajari Heli Patanen Jenni Pietikäinen Reetta Pohjola Veera Porkkala Johanna Pölhö Ville Raatikainen Alfa Ranta Virve Rantala Yasmine Rantanen Venla
33
Remsu Salla Rinne Säde Ripatti Amanda Rossi Henrik Ruokolainen Belinda Ruokonummi Miisa Räsänen Hanna Sainio Jenny Sainio Saana Salminen Laura Salorinne Oona Sankala Nita Savelainen Karla Savikko Suvi Sievänen Pinja Sillanpää Vilma Sillman Anna Siltavuori Senni Sirén Noora Soini Kia Solala Aurora Sundman Viktor Suolahti Venla Suomela Riina Suorsa Olka Suuniitty Aino Tamminen Elina Tappel Kristi-Liis Tiainen Elli Tikka Veera Tuiskula Inka Tuomala Liina Tuominen Anette Uusitalo Jori Vainionpää Nea Vakkilainen Sanna Vanhala Noora Virkki Laura Virta Stina Åberg Veera
STIPENDIT JA PALKINNOT SYKSY 2014 OLGA LEIKOLAN MUISTOSÄÄTIÖN STIPENDIT jaetaan lahjakkaille, erityisesti matemaattisissa aineissa menestyneille ja näitä aineita opiskelleille. Heikkilä Taavi
200 €
Juhala Riina Peltonen Johannes
100 € 100 €
KEVÄT 2015 TOSSUN STIPENDIRAHASTO Koskelo Lotta 100 € elokuva ja median lukiodiplomi Koskelo Otto 100 € kuvataiteen lukiodiplomi Kouhia Kirsi 100 € kuvataide Neste Riikka 100 € valokuvaus Pölhö Ville 100 € kuvataide Rinne Säde 100 € kuvataiteen ja käsityön lukiodiplomi Ruokonummi Miisa 100 € kuvataide Salminen Laura 100 € muotoilu Siltavuori Senni 100 € kuvataiteen lukiodiplomi Myyrmäen nuorisopsykiatrian poliklinikan stipendi Hellgren Helena 150 € Jokela Noora 150 € Oksanen Nelli 150 € Pöysä Sanna 150 € Taylor Nina 150 € LIONS CLUB HAKANIEMEN STIPENDI taiteellisista ansioista ja erinomaisesta koulumenestyksestä: Ogola Zipora 200 € ABB:N STIPENDI parhaiten fysiikan opinnoissa menestyneelle: Iskala Ida 100 € OLGA LEIKOLAN MUISTOSÄÄTIÖN STIPENDIT Ylioppilaat Iskala Ida
800 €
Sainio Saana 600 € Remsu Salla 500 € Laurinkoski Ville 400 € Tamminen Elina 400 € Forsman Maria 300 € Hellgren Helena 300 € Kilpilampi Mona 300 € Klingberg Camilla 300 € Lindner Svenja 300 € Tiainen Elli-Noora 300 € Tuominen Anette 300 € Virkki Laura 300 € Dieme Kathleen 200 € Koskinen Veronica 200 € Kristersson Milja 200 € Kulovesi Minttu 200 € Laurila Milla 200 € Niemiaho Anita 200 € Pohjola Veera 200 € Ranta Virve 200 € Rantanen Venla 200 € Aaltonen Hanna 100 € Auer Pinja 100 € Ketola Janina 100 € Lager Milla 100 € Nuutinen Henna 100 € Nuutinen Mikko 100 € Solala Aurora 100 € Uusitalo Jori 100 € 2. vuositaso Korhonen Minttu Laakso Havu Teodosin Viktor Turunen Mira
80 € 80 € 80 € 80 €
Jukonen Heikki Kaarto Elisa Liikanen Inkeri Liiwand Maj-Britt Nieminen Belinda Nurminen Iida
50 € 50 € 50 € 50 € 50 € 50 €
50 € 50 € 50 € 50 € 50 € 50 €
LEHTI- JA KIRJASTIPENDIT Hitaan journalismin yhdistys lahjoittaa verkkojulkaisu Long Playn vuosikerran lahjakkaalle ajattelijalle: Tuominen Anette
1. vuositaso Parviainen Teemu Salmenperä Eeli
100 € 100 €
Antikvariaatti Punaisen planeetan lahjakortti kirjallisuutta harrastavalle: Laurinkoski Ville
Ahonen Sanna Haukka Katariina Heikkinen Anni Jukonen Jani Koskikallio Vellu Latvaniemi Elina Laurila Kiia Nikulainen Ella Pellikka Aida Saarelainen Taru Sainio Sampo Tauria Elias Toivonen Aino Torniainen Jenna Vidgren Riia
80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 € 80 €
Pahkala Oskari Pöysä Sanna Raatikka Ella Rindell Tom Rosenqvist Miro Tienari Satu
Aaltonen Jaana 60 € Alanen Anni 60 € Halttunen Lauri 60 € Hellgren Hanna 60 € Ikonen Aada 60 € Matikainen Anni 60 € Mettälä Lilja 60 € Myllyniemi Vilma-Lotta 60 € Paananen Urho 60 € Saari Peppi-Lotta 60 € Telinkangas Saara 60 € Varis Julia 60 € Ylimäki Jaakko 60 € SUOMEN TIETOKIRJAILIJAT RY:N STIPENDI Kataja Emma 100 €
Tammen kirjastipendi äidinkielessä ja kirjallisuudessa menestyneelle ylioppilaalle: Laurila Milla Yrittäjyyskasvatusohjelma ja Helsingin Yrittäjät ry. lahjoittaa kirjapalkinnon ”Taivas+Helvetti” kaikille historian tai yhteiskuntaopin reaaliaineen kirjoittaneille ylioppilaille. Historian opettajat lahjoittavat kirja- ja DVD-palkinnot parhaille historian ja yhteiskuntaopin kevään kirjoittajille: Ketola Janina Kilpilampi Mona Kivelä Hilla Koskinen Veronica Kukkavuori Susanna Niemi Eerika Niinivaara Nea Ogola Zipora Tikka Veera Edita lahjoittaa stipendikirjat kolmelle psykologian erinomaisesti kirjoittaneelle ylioppilaalle: Kulovesi Minttu Laurinkoski Ville Tamminen Elina
35
Niin & näin -kustantamo lahjoittaa kirjastipendit filosofian ja elämänkatsomustiedon opinnoissa menestyneille opiskelijoille: Aaltonen Hanna Forsman Maria Kivelä Hilla Laurinkoski Ville Niemiaho Anita Sverigekontakt i Finland -yhdistyksen kirjastipendi ylioppilaille: Laurila Milla Laurinkoski Ville Pohjola-Nordenin kirjapalkinto ruotsin kielessä kunnostautuneille ja erityistä kiinnostusta osoittaneille: Eskelinen Taneli Kiviranta Silvia Torniainen Jenna Ranskan instituutin kirjastipendi erinomaisesta menestyksestä ranskan kielen ylioppilaskirjoituksissa: Hellgren Helena Saksan suurlähetystön kirjapalkinto saksan kielen erinomaisesta taidosta: Laurila Milla
40
KUVAT Peppi-Lotta Saari, mediatiimi Runo Sara Mattila, Aida Pellikka, Silvia Kiviranta ja Laura Korhonen
RUNO Elias Tauria