Helmi Häggman
Taidemuseot,
nuo ympäristöt arjen sivussa
Helmi Häggman
Taidemuseot,
nuo ympäristöt arjen sivussa
L
ähtiessäni tutkimaan teemaa “kaupunkikulttuuri” nousi mieleeni heti taidemuseot, sillä ne ovat vahvasti nimenomaan kaupunkeihin liitettävä asia. Taidemuseot ovat lähellä sydäntäni ollessaan loistavaa ajanvietettä, ja erilainen ympäristö arjen sivussa. Halusin kuulla mitä ajatuksia kanssaihmisilläni on taidemuseoista, ja mielenkiinnosta heräävä tempaus alkoi muodostua mielessäni. Seuraavaksi piti miettiä, mitä tarkalleen haluan kysyä ihmisiltä ja miten sen toteutan.
A
teneumissa oli Kupkan näyttely ja esillä oli hänen pitkän taiteilijanuransa ajalta koottuja teoksia vuodesta 1890 aina 1950-luvulle asti. Olin itse jo käynyt näyttelyssä ja huomannut sen varsin kiehtovaksi. Totesin sen olevan mielekäs ympäristö haastatteluille.
V
astauksista nousi selkeästi esiin ihmisten näkevän museot vahvasti sidoksissa kulttuurimme ja historiamme heijastamiseen. Niillä on suuri rooli, ei pelkästään viihteellisessä mielessä vaan myös vahvana yhteiskuntakritiikin vapaana leikkikenttänä. Toisaalta vapaus ja taide ovat melko ristiriitainen yhdistelmä. Kaikkea taidetta ei museoihin huolita ja suuri vastuu lankeaakin sille, joka päättää mitä museoissa näytetään tai ei näytetä, sekä mitä korostetaan ja mitä peitellään. Tästä seuraakin kysymys siitä että miksi mitäkin taidetta näytetään tai ei näytetä.
M
useot kokonaisuudessaan, näyttelyineen ja teoksineen, kertovat vahvasti historiaa ja luovat mielikuvan ajankulusta, kunkin ajan hengestä ja esillä olevista asioista. Ne voivat olla tärkeässä roolissa suhteessa esimerkiksi kansallisidentiteettiimme ja ylpeyteen. Museot edustavat kulttuuria.
Mitä museot merkitsevät meille?
“Olen itse itselleni paras taideanalyytikko. Yksin on aikaa kelailla omia mieltymyksiä ja tunteita, joita taide herättää...”
“...mutta seurassa voi niitä reflektoida ja kuulla uusia näkökulmia.”
“Museot ovat ravintoloita sielulle.”
“Olisimme tyhjiössä jos emme tuntisi ja pitäisi historiaamme esillä.”
S
e on varmasti yksi syy siihen, miksi vanha taide jaksaa kiinnostaa vielä nykyihmistäkin. Ihmistä kiinnostaa mennyt, koska sen voi erottaa nykyhetkestä.
I
hmiset ovat myös uteliaita. Halutaan tutkia juuria ja etsiä niistä jotakin tarkoitusta
“Museot ovat mahtavia ihmiskunnan aarrearkkuja, jotka säilyttävät ja jakavat eteenpäin tunnelmia ja kulttuuria.”
“Kupkan taiteessa on kiehtovaa nähdä moniopuoliset vaiheet: miten hän siirtyy esittävien muotokuvien kuvaamisesta impressionistiseen ja lopulta äärimmäisen abstraktiin suuntaan.”
“Kupka teki tutkimustyötä. Hänen taiteessaan on esteettisiä, kiehtovia elementtejä: ‘värileikkejä’.”
Hyvä taide?
H
erättää mielenkiinnon,
tunteita ja ajatuksia.
P
uhuttelee sekä samaa että eri
mieltä kanssaan olevia.
A
iheuttaa reaktioita.
“Tämä on paikka johon voi pysähtyä ja karata kiirettä, antaa ajatusten virrata.”
Y
litin itseni ja uskaltauduin menemään ihmisten luo pyytämään heitä haastateltaviksi, mikä oli erittäin antoisa kokemus, vaikkakin hieman kuumottava. Kuitenkin ihmiset, jotka sain mukaan tempaukseeni, olivat kiinnostuneita aiheista ja kysymyksistä ja antoivat mielenkiintoisia näkökulmia ja omaperäisiä vertauskuvia milloin mistäkin. Jatkossa taidemuseoissa käydessäni tulee aina mielessäni olemaan kerta, jolloin kuulin muiden museovieraiden ajatuksia ja voin kietoutua ajatukseen siitä, että museoissa käy kiinnostavaa ja mukavaa porukkaa. Museot omalla tavallaan yhdistävät ihmisiä, vaikka näyttelysaleista päällepäin huokuisikin lähinnä utelias hiljaisuus.