Helsingin henki 3/2009

Page 1

henki Helsingin

03 2009 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Valmiina

juhliin! Salla Anttola ja Päivi Munther kutsuvat kaikki mukaan Helsinki-viikolle.

Kaupunki korjaa ja rakentaa

työkalut

Strategia linjaa tulevaa

SIVU 18

talous

SIVU 6

2012

teema

2009

SIVU 14

SIVU 25

Sähköposti uudistuu syksyllä


{ pääkirjoitus }

Turvallista jatkuvuutta

S

Maissi Kasurinen

Palaute ja juttuvinkit: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

02

Helsingin henki | kesäkuu 2009

Talous- ja suunnittelukeskuksen strategiapäällikkö Marko Karvinen Kirjoittajan mukaan strategia antaa suunnan kaupungin kehittämiselle.

Kaupunkilaisten hyvinvointi ytimessä ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN ja kestävän

kehityksen edistämiseksi kehitetään kaupunkia ja järjestetään palveluja. Tämä kunnan tehtävä on kuntalain ensimmäisessä pykälässä. Mihin siis kaupungissa tarvitaan strategiaa, kun monet kunnan tehtävät perustuvat lakiin ja kansallisiin päätöksiin? Strategiatyöllä pyritään eri organisaatioissa muun muassa linjaamaan pitkän tähtäyksen tavoitteita, ohjaamaan työntekoa, osaamista ja resurssien käyttöä yhteisiin tavoitteisiin sekä sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin. Vaikka perustehtävät ovatkin samat, kuntien erilaiset toimintaympäristöt luovat tarpeita erilaisille strategisille painotuksille. Erotuksena muihin Suomen kuntiin Helsingin tulevien vuosien haasteita ovat kasvava ja monikulttuurinen väestö, uusien kaupunginosien rakentaminen, joukkoliikenneratkaisujen tarve, tiivistyvä metropolialueen yhteistyö sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kansainvälinen kilpailu. Kaikille kunnille yhteisiä muutospaineita puolestaan ovat epävarmaan taloustilanteeseen sopeutuminen, tuottavuuden lisääminen, ikääntymiseen varautuminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen. NÄIHIN HAASTEISIIN ON kaupungin-

valtuusto määritellyt ratkaisuja päättäessään kaupungin strategiaohjelmasta vuosille 2009–2012. Valtuuston asettamista tavoitteista jatkuvuutta tukevia linjauksia

kuva PERTTI NISONEN

uomalaiset ovat innostuneet kunnallisista kansanäänestyksistä ja haluavat vaikuttaa yhä enemmän kotikaupunkinsa päätöksiin. Runsas puolet kuntalaisista haluaa, että tärkeimmistä asioista järjestetään kansanäänestys. Tiedot selviävät toukokuussa julkistetusta Kuntaliiton tutkimuksesta, johon viime syksynä koottiin mielipiteitä 13 051 kuntalaiselta. Tutkimuksen tulokset käyvät yksiin Helsingin kaupungin pyrkimysten kanssa, sillä myös kaupunkimme haluaa edistää demokratian toteutumista ja suoraa vaikuttamista. Valtuuston hyväksymään strategiaohjelmaan on kirjattu koko joukko toimenpiteitä, joiden tavoitteena on juuri asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian lisääminen esimerkiksi äänestysten avulla. Myös kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen sekä poliittisten puolueiden toimintaedellytyksiä halutaan parantaa. Uuteen strategiaan on laadittu ensimmäistä kertaa myös eettiset periaatteet, jotka ohjaavat kaupungin ja sen sidosryhmien toimintaa. Yksi periaatteista on, että Helsinki haluaa olla eturivin toimija esimerkiksi globaalin vastuun kantamisessa, kuten ilmastonmuutoksen torjumisessa ja ympäristönsuojelussa. Energiansäästämiseen on havahduttu jo muun muassa nuorisoasiainkeskuksessa, jossa on mietitty, miten kasvattaa nuoria ympäristöystävällisyyteen. Tänä kesänä monet nuorten leiripaikat saavatkin sähkönsä aurinkopaneeleista. ”Kun nuoret saavat itse kokeilla, testata ja käyttää paneeleita sähkönlähteenä, ymmärrys lisääntyy”, leiripäällikkö Jari Saalasti kertoo tässä numerossa. Kaupungin strategiaohjelman käsittelyä varjosti maailmanlaajuinen talouslama. Helsingin kaupungin turvallisuutta ja luotettavuutta työnantajana kuvaa, että kaupunki ei irtisano tai lomauta vakituista henkilöstöään taantumankaan aikana. Tässä suhteessa kaupunki on monia muita työnantajia turvallisempi ja luotettavampi. Jatkossa tehtäviä ja työtapoja joudutaan kuitenkin väistämättä tarkastelemaan uudestaan. Pian koittaa odotettu kesä ja loma! Kesäkuussa juhlimme myös kaupungin synttäreitä. Vuodesta 1959 kesäkuun 12. päivää on vietetty Helsingin nimikkopäivänä. Helsinki-viikkoa vietetään synttäreiden molemmin puolin kesäkuun 4.–15. päivinä. Vuosien mittaan viikon ohjelmakirjo on kasvanut. Tänä vuonna tapahtumat valloittavat niin keskustan kuin kaupunginosienkin kadut, torit ja puistot. Katso tärpit sisäsivulta. Onnea Helsinki, henkilöstö ja kaupunkilaiset!

Stadi 365

ovat muun muassa käyttäjälähtöisten palvelujen tarjoaminen, oppimisen ja osaamisen lisääminen, kilpailukyvyn ja asuntotuotannon turvaaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja talouden tasapainosta huolehtiminen. Aiempaa enemmän painoarvoa saavia linjauksia ovat kaupunkilaisten terveyserojen kaventaminen, ilmastonmuutos, tuottavuuden lisääminen ja kaupunkiorganisaation johtamisen parantaminen henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin rinnalla. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointiin, ikääntyneiden toimintakykyyn ja maahanmuuttajien tarpeisiin. MEILLE KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILLE ta-

voitteiden toteuttaminen merkitsee päivittäisten työtehtävien hoitamista sekä oman ja työyhteisön toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Käyttäjälähtöisyys merkitsee kaupunkilaisten kuuntelemista ja tarpeiden huomioimista. Terveyseroja kavennetaan ottamalla terveysvaikutuksia huomioon palvelujen järjestämisessä. Kilpailukykyä edistetään palvelemalla elinkeinoelämän asiakkaita joustavasti. Ilmastonmuutokseen vastataan energiaa säästämällä. Tuottavuutta lisätään tehostamalla työajan käyttöä ja parantamalla tuloksia. Olemalla avoin asukkaiden ideoille sekä oman työn ja työyhteisön toimintatapojen uudistamiselle muutosvalmius kasvaa. Osa kaupungin tavoitteista on ilmaistu strategiaohjelmassa yleisellä tasolla, osa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tavoitteiden toteuttamisen tärkeä vaihe on työyhteisöjen toiminnan ja työn suunnittelu. Kaupungin strategian ja omien työtehtävien yhteyttä rakennetaan virastojen ja liikelaitosten talousarvioiden, tuloskorttien, työyksikköjen ja tiimien toimintasuunnitelmien sekä kehityskeskustelujen avulla. Jokaisen työntekijän osaamista ja työpanosta tarvitaan, jotta kaupunkilaisten hyvinvoinnin turvaamisessa edetään valtuuston päättämään suuntaan. •

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.

kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina. kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Birgitta Rickman, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)


sisältö { kesäkuu 2009 } 10 KAFFELLA

Henkilöstökassan asiat puhuttavat Eeva-Riitta Forssia ja Petteri Karlingia.

12 PROJEKTI

Pääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyy ja luo uusia toimintamalleja palvelujen tuotantoon.

14 DUUNISSA

Tapahtumayksikkö on puurtanut koko talven Helsinki-viikon taustalla.

17 YMPÄRISTÖ

Nuorten leiripaikoissa käytetään aurinkopaneeleja ja opastetaan heitä uusiutuvan energian käytössä.

18 TALOUS

Korjaus- ja rakennustyöt jatkuvat. Kiinteistöomaisuutta laitetaan parempaan kuosiin.

25 TYÖKALUT

Sähköposti uudistuu syyskuussa.

26 VAPAALLA

Kaupungin uimarannoista löytyy jokaiselle suosikkinsa. Merellinen Helsinki kutsuu.

22

TYÖHYVINVOINTI

Työtapaturmien läheltä piti -tilanteet on koottu tarinoiksi. Mokista puhuminen auttaa parantamaan työturvallisuutta.

20

ASIAKAS

Marjo Lindholm ja Esa Enqvist hakevat kotihoidon tukiryhmästä työkokemusta. Mauno Tiainen nauttii keväisestä luonnosta.

16

AMMATTI

Kesätyöntekijä Tero Kirjosalo opastaa Korkeasaaressa jo neljättä kesää. Mielenkiintoinen työ eläinten parissa on hänen tulevaisuuden haaveensa.

27 HELSINKI-VIIKKO

Tapahtumat täyttävät keskustan ja esikaupungit. Lue karttaa ja bongaa parhaimmat!

PALSTAT Helsinki 180˚ Kalenteri Ilmoitustaulu Uusi duuni

kesäkuu

04 05 30 32

06

TEEMA

Strategia 2009–2012 on valmis. Nyt haetaan säästöjä ja lisää tehoa. Henkilöstölle se tietää töiden uudelleen järjestelyjä.

{ tiesitkö että... }

Tule juhlimaan! HELSINKI JUHLII SYNTYMÄPÄIVÄNÄÄN 12. kesäkuuta. Helsinki-päivää on vie-

tetty vuodesta 1959 lähtien. Helsinki on perustettu juuri tuona päivänä vuonna 1550. Aloitteellisia päivän perustamiseksi 1950-luvun lopussa olivat ylipormestari Lauri Aho ja Helsinki-seuran sihteeri Jorma Waronen. Jättitapahtumalla, joka nykyisin kerää yli satatuhatta ihmistä lukemattomiin viihdetapahtumiin eri puolille Helsinkiä, oli vaatimaton alku. Vähitellen tarjonta laajeni – 1990-luvulta ohjelmaa ovat järjestäneet niin kaupungin tapahtumayksikkö, muut kaupungin yksiköt, yhdistykset kuin yrityksetkin. Ehkä tunnetuin yksittäinen tapahtuma on ollut Kaivopuistossa pidettävä ilmainen Kaivarin konsertti. Päivän aikana luovutetaan ansioituneille kaupunkilaisille Helsinki-mitali, jonka myöntää kaupunginhallitus. Stadin Slangi ry taas nimeää ansioituneiden

helsinkiläisten keskuudesta Stadin Kundin ja Stadin Friidun. Nimitys julkistetaan Esplanadin puiston lavalla kello 12. Tapahtumia on kymmeniä, ja ohjelmaa löytyy joka makuun. Kaupungin keskusta on yhä päätapahtumapaikka, mutta myös eri kaupunginosat täyttyvät juhlinnasta, joka on laajentunut Helsinki-viikoksi 4.–15.6. > Tutustu tarjontaan: www.helsinkiviikko.fi

Helsingin henki | kesäkuu 2009

03


kuva MIKA LAPPALAINEN

kuva MATTI TIRRI

kuva NIKO SOVERI

kuva MIKA LAPPALAINEN

teksti LAURA HEIKKINEN

{ Helsinki 180° }

kuva MIKA LAPPALAINEN

Helsingin vihreät keitaat

>H

elsingin ydinkeskustassa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, joka kutsuu lampineen ja kukkivine kasveineen. Läpi vuoden auki olevissa kasvihuoneissa on yli 900 erilaista kasvia. Töölönlahden Talvipuutarhassa voi tutustua eksoottisiin kasveihin. Sen kukkaloisto vaihtuu vuodenaikojen mukaan, ja kesäisin sen edustalla kukkii ruusutarha. Meilahden arboretum on puisto piilossa kaupungin hälinältä. Siellä on noin 140 puuvartista kasvia ja näyttävä kokoelma harvinaisia pensasruusuja. Ruusuja voi ihailla myös Etelä-Haagan Alppiruusupuistossa, missä kukkivat tuhannet alppiruusuristeymät ja puistoatsaleat. Ruusupuistojen kukkaloisto on kesäkuussa upeimmillaan. Viikki-Vanhankaupunginlahti on merkittävä luonnonsuojelualue, jonka eläin- ja kasvilajisto on runsas ja monipuolinen. •

04

Helsingin henki | kesäkuu 2009

HKL:n tärpit

+

• Alppiruusupuisto, Laajasuontie 40 • Kasvitieteellinen puutarha, Kaisaniemenranta 2 • Meilahden arboretum, Johannesbergintie 4 • Talvipuutarha, Hammarskjöldinte 1 • Viikin luonnonsuojelualue, Viikki-Vanhankaupunginlahti • Perille pääset julkisilla! > Lisätietoa: reittiopas Helsingin vihreät keitaat, www.hkl.fi


qrtwtug

ASKO-hanke sai innovaatiopalkinnon ■ SOSIAALIVIRASTON ASKO – asiakkaat toiminnan arvioijina ja konsultteina -hanke sai TERVE-SOS -innovaatiopalkinnon TERVESOS 2009 -messuilla 14. toukokuuta. Palkinnon myönsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palkinnot ovat tunnustus poikkeuksellisen onnistuneille, esimerkillisille ja merkittäville innovatiivisille terveydenhuollon hankkeille. Vuonna 2007 alkanut ASKO-hanke edistää asiakkaiden osallistumista keräämällä palautetta ja hyödyntämällä sitä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä käyttäen apuna tietotekniikkaa. Keinoina ovat välitön palaute, asiakastyytyväisyyskyselyt sekä muut syventävät menetelmät. Asiakkaat ovat löytäneet sosiaaliviraston etusivulla olevan palvelun, ja viime vuodesta palautteen määrä kasvoi 20 prosenttia. Palautteet ovat luettavissa yhteenvetoina netissä, ja niistä kootaan vuosittain asiakastilinpäätös. – Tällaisen mallin hyötyjä ovat reaaliaikaisuus, systemaattisuus, palautteen antamisen ja keräämisen helppous sekä tiedon analysoitavuus. Annettu palaute on julkista ja kaikkien nähtävillä. Se vaikuttaa palvelujen ja toiminnan kehittämiseen, projektipäällikkö Stina Högnabba sosiaaliviraston kehittämispalveluista toteaa. Tätä hyvää käytäntöä on myös jaettu Espoon kaupungin kanssa ja saatu sieltä puolestaan uusia kehitysideoita ja työkaluja. Hanke päättyy tänä syksynä, mutta toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen.

Ehdota kulttuurivinkkiä! ■ KERRO VINKKISI ensi kesän kulttuurimenoista ja voita leffaliput kahdelle! Kaikkien kesävinkkinsä jakaneiden kesken arvotaan elokuvalippuja 30.6. asti. Vinkit voi lähettää sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi (laita mukaan yhteystietosi). Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti.

Oletko jäämässä eläkkeelle? ■ HENKILÖSTÖKESKUS JÄRJESTÄÄ syksyllä kolme samansisältöistä tilaisuutta kokoaikaiselle eläkkeelle syksyllä 2009 tai alkuvuodesta 2010 jääville. Tilaisuuksissa kerrotaan eläketurvasta ja eläkkeelle jääntiin liittyvistä asioista sekä muun muassa kaupungin tarjoamista harrastusmahdollisuuksista eläkkeellä oleville. Eläkkeelle jäävien neuvontapäivät pidetään kaupungintalon auditoriossa > torstaina 17.9. klo 8.30–15.00. > torstaina 15.10. klo 8.30–15.00. > torstaina 12.11. klo 8.30–15.00. > Ilmoittautumiset: Heli-intra > Koulutus > Ilmoittautuminen ja koulutusten ajankohdat.

Helsinki hyväksyi vesilaitosten yhdistämisen ■ HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi omalta osaltaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesi- ja viemärilaitosten sekä YTV:n jätehuollon yhdistämisen. Ensi vuoden alusta on tarkoitus aloittaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, mihin toiminnot ja työntekijät siirtyvät niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.

Työterveyskeskus palkittiin varhaisen tuen mallista ■ TYÖTERVEYSKESKUKSEN VÄKI sai tämän vuoden Työterveystekopalkinnon kehittämästään varhaisen tuen mallista. Palkinnon myönsi Suomen työterveyslääkäreiden yhdistys STLY. Varhaisen tuen malli antaa yksinkertaiset ja selkeät ohjeet esimiehille käydä keskusteluja alaistensa kanssa silloin, kun näyttää siltä, että työkyky on uhattuna ja työssä selviytymisessä on vaikeuksia. STLY toteaa tukevansa palkinnolla työterveyskeskuksen henkilöstöä pitkäaikaisesta työstä, jonka ansiosta malli on tullut eläväksi käytännöksi ja toimivaksi tavaksi. STLY on Suomessa toimivien työterveyslääkäreiden ammatillinen yhdistys, jonka jäsenmäärä on noin 1 600 lääkäriä.

kuva HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

kalenteri

Työväenasuntomuseo avaa taas ovensa ■ REMONTISSA OLLUT TYÖVÄENASUNTOMUSEO avaa ovensa. Avajaisia juhlitaan Helsinki-päivänä 12.6. klo 12–16. – Museon ylelliseen palveluun kuuluu, että kaikki vieraat opastetaan, kaupunginmuseon tutkija-tiedottaja Jere Jäppinen kertoo. Jo 20 vuoden ajan Työväenasuntomuseo on ollut kaupunginmuseon näyttelyistä tunnelmallisimpia. Museo esittelee 1900-luvun helsinkiläisten työläiskotien elämää ja sen hellahuoneet heijastavat suomalaisen arkipäivän historiaa. > Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4. Aukioloajat 12.6.–27.9. ke–su klo 11–17. Vapaa pääsy.

Helsingin historiallinen kartasto on valmistunut ■ KARTASTO KUULUU eurooppalaiseen historiallisten kartastojen projektiin. Siitä on hyötyä historiantutkijoille, maantietelijöille ja kaupunkisuunnittelijoille, ja sitä voi käyttää opetusmateriaalina. > Lisätietoa: erikoistutkija Martti Helminen, tietokeskus.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

05


strategia

2009–2012 teksti LAURA HEIKKINEN henkilökuvat TUULIKKI HOLOPAINEN ja PERTTI NISONEN

Trimmataan toimintaa Kaupunki ei aio irtisanoa eikä lomauttaa henkilöstöään taantumasta huolimatta. Tehokkuutta haetaan sopeuttamalla toimintaa ja ennakoimalla henkilöstötarpeet. Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo haastaa kaikki talkoisiin. Rakennemuutoksia on väistämättä edessä.

06

Helsingin henki | kesäkuu 2009

>K

aupungin strategiaohjelma 2009–2012 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lopullisesti 29. huhtikuuta. Tiukka taloudellinen tilanne ja ensi vuodelle kaavaillut vähintään 50 miljoonan euron menoleikkaukset kaupungin toimintamenoihin edellyttävät säästöjä myös henkilöstömenoissa, jotka ovat reilut 1,2 miljardia euroa vuodessa. – Vakituiset työpaikat säilyvät: emme aio irtisanoa vakinaista henkilöstöämme, sillä meillä on muita keinoja. Kyse on toiminnan tehostamisesta ja toimintatapojen uudistamisesta, mutta samanaikaisesti myös pitkän aikavälin rakennemuutoksesta, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo toteaa. – Kukaan ei voi varmasti sanoa, että koneisto olisi jo niin tehokas, ettei sitä tarvitsisi viilata. Asioita voidaan tehdä toisin kuin on tähän asti tehty, hän pohtii.

Tulensalon mukaan kukin virasto päättää itse budjettinsa raameissa omasta toiminnastaan ja myös henkilöstöresursoinnistaan. Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 46,5 vuotta, ja suurin ikäryhmä ovat 52-vuotiaat. Tulevina vuosina eläkkeelle jää arviolta yli tuhat henkilöä joka vuosi. Merkittävää on myös muu vaihtuvuus muun muassa irtisanoutumisten ja määräaikaisuuksien loppumisen myötä. Poistuma on melkoinen ja tuo luonnollista kautta henkilöstövähennyksiä, mutta jättää samalla rekrytointia varten ison aukon.

Esimiehillä tärkeä rooli

Henkilöstösuunnittelun yhtälöä ei kuitenkaan ratkaista pelkän laskukoneen ja lukujen avulla, vaan henkilöstötarpeita mietitään myös ennakoimalla tulevaa väestörakennetta, kehittämällä palvelutuotannon malleja sekä suunnittelemalla tuottavuuden parantamista ja toiminnan tehostamista. Strategiaohjelma linjaa työlle pitkän aikavälin raamit.


Kehittämistyön keskiössä on innovatiivinen johtaminen ja esimiestyö. Mutta vaikka esimiehillä on töiden suunnittelussa tärkeä rooli, Tulensalo haastaa jokaisen miettimään luovasti ja avoimesti, voisiko omia töitä tehdä tuottavammin jollakin muulla tavalla. Tulensalo ei sano, minkä toimialan pitäisi vähentää työntekijöitä tai mistä töistä voidaan tinkiä, eikä paljonko ostopalveluja tai ulkoistamista voitaisiin lisätä. – Se ei ole minun vaan poliitikkojen tehtävä. Me emme voi kuitenkaan karsia toimintojamme samaan tapaan kuin yksityiset työnantajat.

Työnantajakuva kirkastuu

Kaupunki on tehostanut rekrytointimenetelmiään ja tutkimusten mukaan parantanut työnantajakuvaansa. Tästä Tulensalo on tyytyväinen. Hän toivoo, että henkilöstön pysyvyys ja saatavuus helpottuu, etenkin terveydenhuollossa. – Meidän on nähtävä työperusteinen maahanmuutto mahdollisuutena. Tämä tietoinen valinta on jo tehty, ja ryhdytty käytännön toimiin. Myös määräaikaisia työntekijöitä vakinaistetaan, kun paikkoja on auki. – Kun töitä vapautuu, rekrytoimme määrätietoisesti osaavia henkilöitä palvelukseemme. Olemme luotettava työn-

Strategia ”Innovatiivinen johtaminen ja esimiestyö korostuvat muutostilanteessa. Silti jokaisen tulisi miettiä, voisiko töitä tehdä tuottavammin.” antaja, ja meillä on vakaat henkilöstöpolitiikan perusperiaatteet. Tiedän kyllä, että muun muassa palkitsemisjärjestelmäämme on kehitettävä edelleen, Tulensalo myöntää. Toivottu lopputulos on kirjattu pääkaupungin tavoitteistoon: ”Hyvä johtaminen ja henkilöstön osaaminen lisäävät muutosvalmiutta.” Siten osaltaan turvataan monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työpaikkojen Helsinki. >>

ja miten se tehdään?

> Strategialla tarkoitetaan pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jota organisaatio toteuttaa kaikessa toiminnassaan ja jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. > Strategia on kaupungin johtamisen työväline, ja se osoittaa kehittämisen suunnan. > Strategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle 2009–2012. > Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4. kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi. > Strategiaohjelma on lähtökohta valmisteltaessa vuoden 2010

talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi 2010–2012 sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä. > Strategian toteuttamisen ja seurannan väline on kaupungin talousarvio. > Virastot ja liikelaitokset valmistelivat keväällä talousarvioehdotuksensa lautakuntien ja johtokuntien päätettäviksi ja määrittelivät omassa työssään kaupungin strategiasta johdetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. > Mikäli valtuustokauden aikana kaupungin toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä kaupungin toimintaan tai talouteen vaikuttavia muutoksia, strategiaohjelmaa tarkistetaan.

K

au

pun

• Asukaslähtöisyys • Ekologisuus • Oikeudenmukaisuus • Taloudellisuus • Turvallisuus • Yrittäjämielisyys

g

in

a rvot

Helsingin henki | kesäkuu 2009

07


strategia

2009–2012 Vaikeudet voitoksi ■ KAUPUNGINJOHTAJA JUSSI PAJUSEN pöytä kaupungintalolla loistaa tyhjyyttään. Se kuitenkin kertoo enemmän työtavasta – paperittoman toimiston periaatteesta – kuin töiden vähyydestä. Tänä keväänä on töitä riittänyt, kun odottamatta iskenyt taantuma ja sen seurauksena taloudellisten ennusteiden epävarmuus asettavat kovia paineita kaupungin lähiaikojen talouteen ja sen suunnitteluun. Pajunen myöntää, että taloudelliset huolet painavat ja stressi saa välillä otteen. – Ennusteiden ikävimmät osat ovat toteutuneet, kuten työttömyysasteen nousu. Eikä taantuman kestosta tai syvyydestä voi vielä sanoa mitään varmaa, Pajunen toteaa.

Visio Hyvinvointi ja palvelut

Kaupungin talous on kovilla, ja merkittäviä menoleikkauksia on tiedossa, Ommy nullut muttapratum kaupunki quam, valitsi sim elvyttävän vullan extalouspolitiiexeraes sequissisi. kan linjan. Se tarkoittaa, että kaupunki ei avaa vuoden 2009 Ud te vaan molorem consectem veliquat nim muun vullubudjettia, jatkaadolore sovittuja investointeja, joita ovat tat velisi uusien muassa eugueroasuinalueiden core dolenim perusinvestoinnit, iure dolore magna kiinteisacilis elis töjen ja investoinnit joukkoliikenteenonsekorjausrakentaminen el ex exeratumsan ullamcommy nonsequ iscilisl utaseen. Tätä tehdään nytatin velkarahalla – coreetuer jo ensi vuonna kautem volore mincidunt utat, sit lore sum venim punki väistämättä velkaantunee ylihenisis 300 miljoonaa euroa. num vero cortis amcommodio con sendipit lore doSilti tämä on paras pitkän malli.quissent lendiPajusesta gnismodolore ectetum quisl uttähtäimen prat amconse – Nyt tulevaisuuteen. Kannattaa euisim in investoidaan eraesed et ipis aliquipisi bla facin ullum kuitenkin et nonsequis alismod koko ajan muistaa, olestrud että ercip aina velat el dipis lankeavat del utmaksettaviksi! dolor ing ectem dit velis do od do conum et volor sum vel etueril lamet, sent Edessä vaikeita päätöksiä iurer sustin ut velisis modolore commy nostion vero ex eum Ensi vuodelle on jo nyt sovittu 1,5 prosentin velenit nibh exeratio consequamet aut utat. menoleikkauksistaLortie tämän vuoden budjettiin verrattuna. Kesäändolor mennessä feuis am, susci ex etuUm nibh eratum adipis hallintokunnat antoivat säästöistä, jotka meeugiat, quatio odit luptat,ehdotuksensa vulluptat wis ex el et ulla commolonevät ja marraskuussa re duntjatkokäsittelyyn vulpute molor sumsandit nulumkaupunginvaltuusinim in henis ercipton hyväksyttäväksi. sustrud tisissi blamconse mod magnisc iliqui bla facidunt ex Pajusen mukaan ensi vuodelle esitetty euet amet luptatis aliquamet, vel ut laor inim50 velmiljoonan delendignibh ron säästötavoite ei todennäköisesti riitä, sillä kolmen seueuguer at lor sequissi. raavan Feuissit, vuoden vullam aikana nullaorero kaupungin conummod budjetissa tin on yli velmiljareugue din rahoitusvaje. Tilanne on erittäin vakava, consequat lan hent nullandre tie dolor incijoten tatumkun in sykhent dunt sy koittaa, accummy päättäjät nit lutatie ovat rankkojen diam, commodo ja vaikeiden con utat ratkaisujen accumsa ndipisl doluptatis aci eum irit luptatum dio exeraese eu edessä. feugiamet voluptat adio euvoiko feugue te tetue tin hendit wis – Ajan myötä näemme, elvyttävää linjaa jatkaa, pinim dipit tääkö ryhtyä praesendre veronkorotuksiin modo esequationum vai mitkä ovat vendigna tarvittavatfaciltoilut autat aliquam menpiteet, että selviämme etummolore tulevaisuudesta, faccummy nibh Pajunen et duippohtii. eugait eugiam dolorpe rcilit vel et alit etuero od te dipsum quam, Toimintamallit syyniin sis nonullam et alit incilisit wis augue magna feugueros adiKaupungin on edelleen tuotettava laadukkaita peruspalveluja, ne on pystyttävä turvaamaan säästöistä huolimatta. Pajusen mukaan palvelut joutuvat syyniin: on etsittävä toimivampia ja tehokkampia toimintamalleja. Ja kun valtaosa peruspalveluista on nimenomaan työvoimavaltaisia, niin puhuttaessa menojen vähennyksistä on

väistämättä puhuttava myös henkilöstöstä ja henkilöstökuluista. Hän haluaa ottaa henkilöstön myönteisespis esequipit praestrud magnis do puheeksi consed dip eumsan hensä dre hengessä. te duis accum alisl et non ullaorem inim zzrilit la acilit vel – Me ercipis emme molorperit irtisano vakituisia, niat. Min eu mutta faccumm käytämme odolessim hyväk-quisi suurten ikäluokkien eläköitymisen kautta syntyvää pism odolestrud ming et, consequipit exeraesed ealuonaci blan nollista poistumaa. Tässä tilanteessa se on meidänmin pelashendign iametue del inim in heniajkljkljkmconse ut utat tuksemme. atismolorSitten aliquipit, töitäconsent on järjesteltävä vel doluptatisit uusiksi. Menosäästöt loboreratum il ut aut toimintamallit iure del ulput wissis ad dit adio odo comja uudet vaativatnonsequat henkilöstöltä ymmärrystä ja my nibh ero doluptat lortie dip ero od dolese dolobortis am, joustavuutta. quipit vercidunt et dolor sent venibh exeraes muutosvaiseniamcor acPajunen korostaa johtamista ja esimiestyötä heessa. Jatkossa kaupunki pyrkii ohjaamaan cum velit irillaore feuipit prat, volenim accumpäätösvaltaa quat, volor selähemmäs tekijöitä. Hän uskoo, ettäam muutoksissa onnistuquatie minibh erostrud tiniscinim zzrillamet do dit praesessaan kaupunkiam, rakentaa palvelutuotantomallin, tie dionsectet se esetoimivan ea facin henit wis ea feugait er susmissä kohtaa ihmisen, henkilöstö feuisit asukkaan. cilit ihminen ilit accumsandre feugue cortionulla nostin velendignit alis ad magnissim quam ese molobore et ex ectet a Entistä parempi kaupunki Kaupungin johdon on taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta nähtävä tulevaisuuteen ja vietävä eteenpäin asioita, joista tähän hetkeen ei vielä ole apua. Yksi tällainen on maahanmuuton muuttaminen maamme menestystekijäksi, mutta se vaatii Pajusesta maahanmuuttopolitiikan remonttia ja kokonaisuuden rakentamista siten, että se edistää maahanmuuttajien työllistymistä, ei nykyistä syrjäytymistä työelämästä. Pajunen puhuu entistä yhtenäisemmästä kaupungista, joka muodostaa kokonaisuuden ja hyödyntää alueellista osaamista ja erityispiirteitä. Seudullisen yhteistyön tiivistyminen on hänen agendallaan korkealla. Myös ympäristöhaasteet – ilmastonmuutoksen torjuntaan vastaaminen ja puhtaan Itämeren turvaaminen – ovat yhteisiä asioita. – Uskon, että tekemällä oikeita, raskaitakin, päätöksiä ja kehittämällä uusia toimintamalleja luomme kaupungista entistä paremman työpaikan. Yhdessä ja ammattitaidolla onnistumme kohottamaan kaupungin vetovoimaa. Käännetään vaikeudet voitoksi!

Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

Kilpailukyky

Kaupunkirakenne ja asuminen

Käyttäjälähtöiset palvelut tarjotaan asukkaan osallisuutta ja omaa vastuuta vahvistaen.

Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja turvallinen Helsinki.

Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäristön monipuolisuus turvataan.

Asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan.

Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työpaikkojen Helsinki.

Kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuutokseen vastaamiseksi.

Oppimisella ja osaamisella lisätään hyvinvointia ja työllisyyttä.

Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi.

Muutosvalmiutta lisätään johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannetaan. Tytäryhteisöjä johdetaan kokonaisedun näkökulmasta kaupunkilaisia palvellen.

08

Helsingin henki | kesäkuu 2009


Kysyimme apulaiskaupunginjohtajilta näkemyksiä, mitkä ovat kunkin toimialan suurimmat haasteet ja mihin ollaan menossa. n sivistys- ja henkilöstötoimi

> Tuula Haatainen Vastuualueelleni kuuluu laaja kent­ tä opetuksesta kulttuuriin, nuorisoasioihin ja liikuntaan. Lisäksi vastaan henkilöstöasioiden hoitamisesta kaupunkitasolla. Lasten ja nuorten hyvinvointia on vahvis­ tettava. On panostettava yhteisöllisyyteen ja siihen, että kaikille turvataan koulutuspolku, myös maahanmuuttajataustaisille oppilail­ le. Taantumankin oloissa meidän on pidettä­

?

vä huolta opetuksen tasosta ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Helsingissä ei vähennetä niin sanottua tuntikehystä, joten opetustuntien määrä säilyy ennallaan. Etsimme myös kei­ noja vastata lisääntyvään työttömyyteen. Kriittisen tarkastelun kohteeksI joutuvat niin tilat kuin henkilöstömenotkin. Virastot valmistelevat esityksiään ensi vuo­ den talousarvioksi. Keskeistä on myös tar­ kastella tekemisen tapoja. Kaupunki ei irtisano, eikä lomauta työnte­ kijöitään taloudellisista syistä, mutta työtehtä­

viä joudutaan tarkastelemaan uudestaan, järkeis­ tämään prosesseja ja etsimään uusia työtapoja. Kaikkiin vapautuviin tehtäviin ei voida ottaa uut­ ta väkeä. Asukaslähtöiseen palvelukulttuuriin oppi­ minen on suuri haaste. Myös hallinnollisia rajo­ ja tulisi ylittää nykyistä paljon paremmin. Hen­ kilöstön työhyvinvointiin on kiinnitettävä eri­ tyistä huomiota. Selviämme taantumasta hyvällä yhteistyöllä ja uudistustahdolla!

n kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi

> Hannu Penttilä

n sosiaali- ja terveystoimi

> Paula Kokkonen Toimialani tärkeimmät tehtävät ovat asukkaiden ter­ veyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen eh­ käiseminen ja asiakaslähtöisten palvelujen tarjoaminen. Heit­ teille ei jää kukaan. Nyt toiminnassa korostuvat lasten päivähoitoasiat, hoi­ toa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten asuminen, toimeentu­ lon turvaaminen, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen, maahanmuuttajatyön vakiinnuttaminen sekä väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Palvelut on tarjottava saumattomasti ja asukaslähtöisesti sekä lisättävä kustannustehokkuutta. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä toimeentulotu­ ki- ja velkaneuvonta-asiakkaat sekä mielialaongelmat lisään­ tyvät. Onneksi meillä on asiantuntevaa henkilökuntaa, joka kehittää sosiaali- ja terveysalaa määrätietoisesti ja suunnitel­ mallisesti usein oman työnsä ohella. Työnantajana haasteemme on henkilöstön eläköitymi­ nen ja sen myötä hiljaisen tiedon katoaminen. Joudumme ta­ sapainoilemaan työvoiman kysynnän ja saatavuuden kanssa. Työnjakoa ja työprosesseja on uudistettava ja raja-aitoja rikot­ tava, voimavarat kohdennettava oikein ja työtapoja uudistetta­ va sähköisten työvälineiden avulla. Työ helsinkiläisten hyväksi on arvokasta ja tärkeää. Se on monissa tapauksissa raskastakin. Siksi ihailen henkilökun­ taamme, joka jaksaa tehdä parhaansa helsinkiläisten hyväksi. Toivotan henkilökunnalle työn iloa!

Toimialaani kuuluvat kaavoitus ja maankäytön suun­ nittelu sekä kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, asuntopoli­ tiikka ja asuntoasioiden hoitaminen. Tärkeimmät tulevien vuosien tehtävät ovat nostaa liian pitkään matalana jatkunut asuntotuotanto tavoitteeseen eli rakentaa viisi tuhatta uutta asuntoa vuodessa sekä lisätä täy­ dennysrakentamista. Edessä on myös suurten satama-aluei­ den, Jätkäsaaren ja Kalasataman, rakentaminen. Lisäksi pai­ notamme matalan energiatason rakentamista ilmastonmuu­ toksen haasteisiin vastataksemme. Helsinki kasvaa jatkossa sisäänpäin toisin kuin viimeiset kymmenen vuotta, jolloin kaupunki laajentui laidoille. Taantuma näkyy rakennusalalla. Kovan rahan asuntotuo­ tanto on romahtanut, mutta kaupunki jatkaa omaa investoin­ tiohjelmaansa – hoidamme esimerkiksi vapautuvat satamaalueet rakennuskuntoon. Kaupunki on käynnistänyt korjausrakentamisen, sil­ lä valtio korvaa tänä ja ensi vuonna kymmenen prosenttia korjausrakennuskustannuk­ sista. Voimistamme niin sanotun vä­ limallin vuokra-asuntotuotantoa siten, että vauhditamme val­ tion korkotuella vakuutusyh­ tiöiden ja muiden rahoittajien kanssa hankkeita rakentajien tyhjiksi jääneille tonteille. Noudatamme varovaista henkilöstöpolitiikkaa kautta linjan ja pidämme kustannuk­ set kurissa. Yritämme saada lisää vuokratuloja kaupungille. Haasteemme on tuottaa taloudel­ lisesti kestävää, kohtuuhintaista ja silti laa­ dukasta asuntotuotantoa. Jokaisella työntekijällä on vastuu kaupungin tulevista kas­ voista. Meidän on huolehdittava kumppanuuksista ja siitä, että muodostamme toimivan kokonaisuuden. Pian uusi su­ kupolvi ottaa tehtävät haltuun, joten arvokasta tietoa on siir­ rettävä eteenpäin.

n rakennus- ja ympäristötoimi

> Pekka Sauri Toimialaani ovat joukkoliikenne, hankinnat, ympäris­ tönsuojelu, katujen, puistojen ja yleisten alueiden rakenta­ minen ja ylläpito, tukipalvelut (ateriat, kiinteistönhuolto, sii­ vous, turvapalvelut) ja pelastustoimi. Strategiaohjelmakaudella uutta on joukkoliikenteen seutuorganisaation eli Helsingin Seudun Liikenne -kun­ tayhtymän perustaminen vuoden 2010 alusta. Mukaan tulee pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia sekä Kerava ja Kirk­ konummi – näin joukkoliikenteen suunnittelu saadaan lopulta seudulliseksi. Vuoden vaihteessa käynnistyy myös länsimetron rakentaminen. Haasteena on yhdistää ilmastonmuutoksen torjuminen, yh­ teisöllisyyden vahvistaminen ja taloustilan­ teesta selviytyminen. Taloustaantuma ei muuta kaupun­ gin strategiaa ja tavoitteita, mutta tavoittei­ den saavuttamiseen on tarjolla vähemmän resursseja: verotulojen väheneminen koskee kaikkia toimialoja. Se tarkoittaa määräaikaisista työsuhteista tinkimistä ja toimintatapojen ja -pro­ sessien entistä tarkempaa syynäämistä. Silti säästöt pitää yrittää toteuttaa palvelutasoa alentamatta. Toiveissa on, että joukkoliikenteen tariffituki säilyy enti­ sellään kulkumuoto-osuuden nousun turvaamiseksi. Kaupungin työntekijät ovat paremmassa turvassa kuin useimpien muiden työnantajien. Toivon, että kaikki koke­ vat työnsä mielekkääksi ja arvokkaaksi. Tästäkin taantumas­ ta selviydytään!

Helsingin henki | kesäkuu 2009

09


kaffella

Oman väen

pankki Katoavatko palkkarahat tililtä kuin huomaamatta? Aiheuttavatko koronnousut ja -laskut päänvaivaa? Uppoaako pankin palvelumaksuihin yllättäviä summia rahaa? Ratkaisu voi löytyä kaupungin henkilöstökassasta.

n Petteri Karling kyselee Eeva-Riitta Forssilta, mitä etuja henkilöstökassan jäsenyydestä on ja mistä siitä saisi lisätietoa.

10

Helsingin henki | kesäkuu 2009


teksti MARIA HALAVA kuvat TOMMI TUOMI

>H

akaniemen tori on herännyt eloon pitkän talven jälkeen. Kevätaurinko houkuttelee ihmisiä kahville, ja paikat kahviteltoissa täyttyvät nopeasti. Oman paikkansa oranssinvärisen teltan luota ovat löytäneet kaupungin henkilöstökassapäällikkö Eeva-Riitta Forss ja asuntotuotantotoimiston projektipäällikkö Petteri Karling. Torikahveilla jutellaan kaupungin henkilöstökassan palveluista. – Kyseessä on kaupungin työntekijöiden pankki, johon voi liittyä kuka tahansa vakituisessa tai yli puolen vuoden määräaikaisessa työsuhteessa kaupungilla työskentelevä henkilö. Myös kaupungilta eläkkeelle jääneet työntekijät voivat liittyä henkilöstökassaan, Forss aloittaa. Henkilöstökassa hoitaa jäsentensä talletuksia ja maksupalveluita sekä myöntää lainoja. Jokainen henkilöstökassan jäseneksi liittyvä saa käyttötilin, jolle voi tallettaa haluamansa summan palkastaan. Minimimäärä on 100 euroa kuukaudessa. – Liittymisen jälkeen jäsenellä on käytössään kaikki henkilöstökassan palvelut. Niihin kuuluvat käyttötilin lisäksi määräaikaistilit, kulutusluotot, asuntolainat ja käyttötililuotot. Ainoa rajoitus koskee käyttötililuottoa, jota ei myönnetä määräaikaisille työntekijöille ilman vakuutta, Forss selvittää. – Entä verkkopalvelut?, Petteri Karling kysyy. Tällä hetkellä verkkopalvelua voi käyttää ainoastaan työkoneilta, mutta Forssin mukaan internet-versiokin on tulossa. Se helpottaisi paljon muun muassa kolmen tuhannen eläkkeellä olevan jäsenen asioidenhoitoa. Henkilöstökassalla on tällä hetkellä yli 17 000 jäsentä. Mikä erottaa sen tavallisista pankeista tai niiden tarjoamista palveluista?

– Henkilöstökassan ehdoton valtti on sen maksuton toiminta. Henkilöstökassa ei ota palveluistaan toimitusmaksuja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä, Forss kertoo. Kun pankit ottivat 1990-luvun vaihteessa käyttöön palvelumaksut, kään-

tyivät henkilöstökassan jäsenmäärät samalla selkeään nousuun. Maksuttomuus koettiin selkeänä etuna. Karling kiittelee henkilöstökassaa sen avoimesta toiminnasta. Pankeille usein tyypillinen markkinahenkisyys ja asiakkaiden kalastelu puuttuvat kokonaan. Forssin mukaan henkilöstökassa myös kohtelee jäseniään tasapuolisesti. Toiminta on vakaata ja turvallista. Nykyinen taloudellinen tilanne ei esimerkiksi ole vaikuttanut toimintaan, sillä toiminta ei aiheuta kuluja kaupungille.

jaitsevaan asuntoon, myös asumisoikeustai osaomistusasunnon hankintaan. – Eikä kannata unohtaa remontteja, jolloin lainan korot saa vähentää omassa verotuksessa, Forss muistuttaa. Kulutusluottoja on sen sijaan haettu henkilöstökassasta aikaisempaa vähemmän, mikä Forssin mukaan johtuu muun muassa siitä, että markkinoille on tullut muita, helposti saatavia luottoja.

Henkilöstökassan ehdoton valtti on sen maksuton toiminta. Henkilöstökassa ei ota palveluistaan toimitusmaksuja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä.

Keskustelu kevätauringon paisteessa jatkuu. Miten uusi työntekijä näkee henkilöstökassan toiminnan? Voisiko hän kuvitella siirtävänsä pankkiasiansa henkilöstökassan hoiviin?

– Kyllä, osittain, vastaa vuoden alussa kaupungin palveluksessa aloittanut Karling. Hän toivoo Heli-intraan helpommin luettavaa versiota henkilöstökassan toiminnasta. Tällöin kuka tahansa, joka ei seuraa talousasioita kovin tarkasti, pysyisi perillä henkilöstökassan palveluista. Henkilöstökassan hyvänä puolena Karling pitää palkanosan säännöllistä tallettamista tilille kuukausittain. Se kannustaa hänen mukaansa säästämiseen ja ehkäisee tietyssä mielessä myös impulssiostosten tekoa, kun käytössä ei ole maksu- tai pankkikorttia. Tililtä voi toki nostaa käteistä henkilöstökassan palvelupisteestä Kallion virastotalossa, joka palvelee jäseniään virka-aikaan. Karling pitää jo henkilöstökassaa varteenotettavana vaihtoehtona. Hän nauraakin, että liittymislomakkeet on melkein jo täytetty. Ovatko henkilöstökassan jäsenet tyytyväisiä kassan palveluihin? Entä mitkä ovat henkilöstökassan käytetyimpiä palveluita?

– Asiakastyytyväisyyskyselyitä tehdään vuosittain. Niiden perusteella palveluihin on oltu hyvin tyytyväisiä – keskiarvo on ollut 4,5–4,8 vitosen asteikolla, Forss kertoo kahviaan sekoitellen. Henkilöstökassan käytetyimpiä palveluita ovat käyttötililuotot ja maksupalvelut, mutta myös kulutus- ja asuntolainoja on myönnetty pari tuhatta. Asuntolainaa voi saada maksimissaan 150 000 euroa Helsingin kaupungin alueella si-

Mikä on henkilöstökassa?

Karling on jo ehtinyt peräänkuuluttaa helpommin luettavaa tietoa henkilöstökassan toiminnasta. Mistä kaikkialta tietoa on saatavissa?

Henkilöstökassa hoitaa jäsentensä talletuksia, maksupalveluja ja myöntää jäsenille lainoja. Henkilöstökassan toiminta on maksutonta. Henkilöstökassaan voivat liittyä kaupunkiin pysyvässä tai vähintään 6 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät sekä kaupungilta eläkkeelle jäävät henkilöt. Henkilöstökassan palveluihin kuuluvat käyttö- ja määräaikaistilit, asuntolainat, kulutusluotot ja käyttötililuotot. Henkilöstökassan toimintaa valvoo ja kehittää henkilöstökassatoimikunta. Sen jäsenistö koostuu kaupungin virkamiehistä sekä ammattijärjestöjen edustajista. Henkilöstökassan palvelupiste palvelee osoitteessa: Toinen Linja 4 A (Kallion virastotalo) maanantaista perjantaihin kello 8.15–16. Maksupalvelut ja tiliasiat, puh. 310 36260, lainat puh. 310 36351, 310 36634. > Lisätietoa henkilöstökassasta: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstökassa

Forss myöntää, että kaupungin henkilöstö voisi tuntea henkilöstökassan toimintaa paremminkin. Jostakin kertoo esimerkiksi se, että jäsenten keski-ikä on 50 paremmalla puolella. Tietoa on toki saatavilla useasta eri lähteestä, kuten Heli-intrasta, mutta harvalla on aikaa lähteä selvittämään kaikkea kaupungin etuihin ja palveluihin kuuluvia asioita. Kaikilla työntekijöillä ei ole edes omaa konetta käytössä, jolloin asioita voisi käydä läpi intrasta. Tähän on törmännyt myös Karling. – Uudella työntekijällä on niin paljon itse työhön liittyvää perehtymistä, että harva ehtii perehtyä täydellisesti työtehtävien ulkopuolisiin asioihin, hän sanoo. Forssin mukaan tänä vuonna on tarkoitus tehostaa keinoja, joilla henkilöstökassa palveluineen saadaan paremmin henkilöstön tietoisuuteen. – Henkilöstökassa tarjoaa myös henkilökohtaista palvelua. Sieltä voi aina kysyä!, hän vielä mainostaa. Aurinko vetäytyy pilveen ja ilma muuttuu hetkessä viileämmäksi. On aika päättää torikahvit ja siirtyä jälleen sisätiloihin. •

Helsingin henki | kesäkuu 2009

11


projekti teksti PETTERI HARJULA kuva ISTOCK kuvankäsitely ATTE LAKINNORO

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Uudenmaan liiton yhteistyömuoto, jossa suunnitellaan ja toteutetaan palveluja yhdessä.

Yli kaupunkien rajojen >E nsimmäinen Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma starttasi vuonna 2002. Yhteistyötä yli kaupunkien rajojen oli toki tehty tätä ennenkin, mutta se oli tapahtunut suoraan eri hallintokuntien välillä. Organisoitunutta mallia kokonaisvaltaiseen hankeyhteistyöhön ei ollut olemassa. – Ennen 2000-lukua aluetason kehittäminen oli kaupunkipolitiikalle melko vierasta. Nykyään yhteistyö on päivittäistä, eikä kunnallista toimintaa ilman sitä voisi kuvitella, kaupunkiohjelman projektipäällikkö Merja Koski tietokeskuksesta kertoo. Pääkaupunkiseudun yhteisessä visiossa ja strategiassa nähdään toimivat

kunnalliset palvelut keskeisenä osana alueen houkuttelevuutta. Väestörakenteen ikääntyminen ja toisaalta maahanmuutto tulevat luomaan palvelutarjonnalle uusia haasteita, joihin on vastattava tehokkain keinoin.

Lisää tehoa palveluihin

Vasta alkaneessa Kuninkaankolmion kehittämisfoorumi -hankkeessa kokeillaan kaupunkien välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa. Kohdealueena oleva Kuninkaankolmio on nyt osin vasta kaavoitusvaiheessa oleva alue, jolla Helsinki, Espoo ja Vantaa kohtaavat. Palveluyhteistyötä on jo kokeiltu käytännössä päivähoitopuolella viime vuo-

Kuninkaankolmio 3 naapurusta kohtaa > Kuninkaankolmio on osin kaavoitusvaiheessa oleva alue kaupunkien rajalla. > Siellä etsitään uusia toimintatapoja palvelujen toteuttamiseksi yli kuntarajojen. > Yhteistyötä on kokeiltu jo päivähoidossa, mutta sitä on tarkoitus laajentaa. > Alueen asukkaat on otettu mukaan keskusteluun.

12

Helsingin henki | kesäkuu 2009

”Yhteistyö kaupunkien ja muiden toimijoiden välillä on vuosien varrella tiivistynyt ja tehostunut. Testaamme yhteistyötä palvelujen tuotannossa.” desta lähtien, mutta jatkossa sitä laajennetaan muuallekin. Tavoitteena on myös löytää kokonaan uusia, entistä tehokkaampia malleja palveluiden toteuttamiseksi. Myös alueen asukkaat on aktivoitu mukaan keskusteluun aiheesta.

Kansainvälisiä osaajia työelämään

Paitsi tehokkaana alueellisena yhteistyömuotona, Koski näkee kaupunkiohjelman myös sellaisten hankkeiden toteuttajana, jotka muuten olisivat saattaneet jäädä toteutumatta seudullisina. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Kansalaiskanava-hanke, joka on kehittänyt kuntalaisten osallisuutta sekä hallinnon ja kuntalaisten välisiä vuorovaikutusmenetelmiä. Monet toteutetut hankkeet ovat ylittäneet paitsi kaupunkien myös hallintokuntien rajoja, mikä on tehnyt niiden toteuttamisesta haasteellista. Hankkeissa on ollut yhteistyökumppaneina ja toteuttajina seudullisia kehittämisyksiköitä, järjestöjä, yliopistoja, ammattikorkeakouluja sekä yrityksiä. – Maahanmuuttajatyötä tekeville suunnattu tietopalvelu, Seudullinen monikulttuurinen tietopalvelukeskus Selma on hyvä esimerkki hallintokuntia ylittävästä hankkeesta, Koski toteaa. Monikulttuurisille työyhteisöille suunnatulla Mukaan-hankkeella taas pyritään edistämään suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta työympäristöissä. Niiden tavoitteena on vastata siihen todelliseen haasteeseen, jonka 250 000 hengen poistuminen Uudenmaan työmarkkinoilta vuoteen 2015 mennessä tuo tullessaan. Väestöennusteissa arvioidaan maahanmuuton olevan keskeinen osa seudun väestönkasvua.

Kilpailukykyä ja innovatiivisuutta

VANTAA ESPOO HELSINKI

KAUNIAINEN

Yksi käynnissä olevan ohjelmakauden hankkeista oli Roadmap to Shanghai, joka pyrkii vahvistamaan pääkaupunkiseudun innovaatiostrategiaa ja metropolialueen kansainvälistä houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Hankkeessa kartoitetaan niitä palveluja ja tuotteita, joita pääkaupunkiseudun kaupungit tulevat yhdessä esittelemään Shanghain vuoden 2010 Maailmannäyttelyssä, jonka teemana on ”Better City, Better Life”. Design City -hankkeessa taas neljä kaupunkia hakevat yhteistuumin Helsinkiä vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungiksi (World Design Capital). Ensimmäisenä tämän kaksivuotisen arvonimen sai Torino, jota tulee seuraamaan Soul vuonna 2010. Hakemus jätettiin huhtikuussa, ja voittaja julistetaan marraskuussa.


Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pääkaupunkiseudun kansainvälistä imagoa, mutta pelkkä hakemuksen toteuttaminen on hanketta vetäneen Helsingin kulttuuritoimen johtajan Pekka Timosen mukaan auttanut hahmottamaan, miten asuinympäristöä voisi parantaa.

Kohti tiiviimpää yhteyttä

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on nyt edennyt kolmannelle ohjel-

makaudelleen – yhteistyö kaupunkien ja muiden toimijoiden välillä on vuosien varrella vain tiivistynyt. Tämä näkyy selkeästi nykyisissä toimintalinjoissa ja hankkeiden laadussa. Kaupunkiohjelma on synnyttänyt pysyviä käytäntöjä. – On hienoa nähdä, että hyväksi havaituista toimintatavoista on tullut osa normaalia hallintoa, Koski toteaa. Tulevan Pääkaupunkiseudun Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelutyö on jo hyvässä käynnissä. KOKO tulee olemaan aluekehittämisen erityisohjelma vuosina 2010–2013.

Tehokkaat toimintatavat kunniaan

Yhteistyön lisäksi myös sen muodot ovat kehittyneet. Kuluvana ohjelmakautena hankkeita on vähemmän, mutta niihin satsataan enemmän. – Lähtökohtana on se, että hankkeiden tarpeellisuus pohditaan entistä tarkemmin. Keskittämällä niukkoja resursseja saadaan myös enemmän aikaan niissä hankkeissa, jotka toteutetaan. Koski on mukana arvioimassa hankkeiden tarpeellisuutta. Hän auttaa myös hankkeita ja niitä valmistelevia tahoja pohtimaan omia resurssitarpeitaan sekä sitä, miten hankkeiden tulokset loppuvaiheessa jalkautetaan organisaatioon. Hän on pyrkinyt myös tiivistämään hankkeiden välistä kommunikaatiota. – Tavoitteena on, että tehokkaat toimintatavat ja prosessit leviäisivät. •

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma

a b c

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma on kolmannella kolmivuotiskaudella.

Ensimmäinen Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma starttasi vuonna 2002. Sitä oli edeltänyt neljän kaupunginjohtajan yhteisestä aloitteesta tehty selvitys, jolla kartoitettiin sekä yhteistyön tarvetta että sen mahdollisia tulevia muotoja. Taustalla vaikutti myös se, että valtiollisessa politiikassa ei ollut huomioitu pääkaupunkiseudun erityisluonnetta Suomen käytännössä ainoana metropolialueena.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

13


Tekijät

Helsinkiviikko laajenee koko kaupunkiin

tapahtuman takana Kaupungin tapahtumayksikössä puurretaan täyttä häkää, sillä Helsinki-viikko lähestyy. Tapahtumaa järjestävät teräsnaiset kertovat, miten se tapahtuu.

■ Päivi Munther ja Salla Anttola päättivät testata 1700-luvun pukuloistoa Les Lumiéres -festivaalin hengessä. Se on osa Helsinki-viikkoa.

14

Helsingin henki | kesäkuu 2009


teksti KATJA PESONEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Pihliksessä soi blues

>T

uottaja Päivi Muntherin ja vastaava tuottaja Salla Anttolan työ kaupungin tapahtumayksikössä on yhtä deadlinea. Naiset kertovat nauraen sopivansa kokousaikoja jopa toistensa kanssa, vaikka työhuoneesta toiseen on matkaa vain muutama metri. – Deadlinet ovat tämän työn rasittavin puoli, mutta tekemättömiä asioita ei voi siirtää seuraavalle viikolle, sillä valmista ei muuten yksinkertaisesti synny, Anttola sanoo.

Yllättäviä yhdistelmiä

Tapahtumayksikön vastaavana tuottajana Anttola pitää huolen 4.–15. kesäkuuta järjestettävän Helsinki-viikon viestinnästä ja markkinoinnista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Anttola koordinoi tiedotustilaisuuksia sekä suunnittelee nettisivuja ja mainontaa. – Tyypillisenä työpäivänä soitan aika monta puhelua. Puhun Päivin kanssa, ja me sovimme millaisia lehtijuttuja päivästä tarjoillaan. Sitten otan kontaktia mainostoimistoon, nettisivun tekijöihin sekä medioihin. Kaiken kaikkiaan päivä on siis sopimista, aikatauluttamista, kysymistä ja ohjelmien peräämistä, Anttola listaa. Munther vastaa Helsinki-päivän sisällöstä ja koordinoi Helsinki-viikkoa. Eri virastot ovat tiiviisti mukana järjestelyissä, mutta osa viikon tapahtumista tulee kaupungin ulkopuolisilta tahoilta. Myös ohjelmaideoita satelee kentältä – ne päätyvät osaksi juhlaa vain Muntherin seulan kautta. Hänellä on myös toinen kiinnostava tehtävä: risteyttäminen. – Mietimme tapahtumajärjestäjien kanssa uusia näkökulmia, joita voisi toteuttaa yhteistyön kautta, esimerkiksi vaikka yhdistämällä samba ja jalkapallo. Työpajoissa tuottajat tutustuvat uusiin ihmisiin, saavat ahaa-elämyksiä ja lopulta huomaavat, kuinka paljon yhtäläisyyksiä toisten kanssa voikaan olla, Munther kertoo.

Kivaa kaukana keskustasta

Helsinki-viikkoa järjestettäessä kolme seikkaa ovat Muntherille ja Anttolalle pääroolis-

sa. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on luonnollisesti mielenkiintoinen sisältö ja monipuolisuus. Toisekseen suurimman osan tapahtumista on oltava ilmaisia. Kolmantena he korostavat sitä, ettei kaikki kiva tapahdu keskustassa. – Yritämme pikkuhiljaa mennä esikaupunkeihin, mutta ihmiset ovat tottuneet siihen, että keskustassa tapahtuu. Silti kannattaisi avata silmät ja huomata Helsingin olevan paljon muutakin, Anttola sanoo.

”Tapahtumien on oltava mielenkiintoisia, monipuolisia ja ilmaisia. Tavoitteemme on myös, että kaikki kiva ei tapahdu keskustassa.”

KUN YHDYSKUNTATYÖNTEKIJÄ SINI HEINO-MOUHU sosiaalivirastosta alkoi kolme vuotta sitten kehitellä koko perheen Pihlajamäki goes Blues -tapahtumaa, mukaan saatiin nelisenkymmentä vapaaehtoistyöntekijää. Viime vuonna toistamiseen järjestetyillä festareilla innokkaita oli komeat 130. Kaupunki järjestää PGB:n yhdessä Pihlajamäki-seuran kanssa, mutta ilman vapaaehtoisia tapahtuma olisi todennäköisesti jäänyt vain hyväksi ideaksi. – Tämä on levinnyt kuin kulovalkea. Parasta on se, että mukana on kaikenikäistä porukkaa. Viime vuonna vapaaehtoisten ikäjakauma oli 10–81 vuotta, Heino-Mouhu sanoo. Halukkailta eivät hommat lopu. Työtä riittää trampoliinien ja pomppulinnojen vartijoille, festarikorujen tekijöille ja makkaranmyyjille. Lapset ja nuoret ovat ympäristövalvojia ja pitävät huolen alueen siisteydestä keräilemällä pulloja ja roskia. Iäkkäämmät taasen tuovat myyntikojuihin itseleivottuja pullia ja paistelevat vohveleita. Suuria sydämiä ja halua työskennellä yhteiseksi hyväksi löytyy yhä. Heino-Mouhu on uskonut siihen aina. – Yksi tämän tapahtuman tarkoituksista on ollut aktivoida vapaaehtoistyötä ja innostaa ihmisiä puuhaamaan yhdessä. Uskon monen lähtevän mielellään mukaan, kun tarjolla on kiinnostavaa tekemistä.

Helsinkiviikko 4.–15.6. Katso tapahtumat lehden sivulta 28!

kuva MARI-ANNE ARONEN

■ Tapahtuma syntyy tuottajien tiiviillä yhteistyöllä. Kun kesäkuu viimein koittaa, pääsevät kaikki nauttimaan heidän työnsä tuloksista.

Deadlinet ovat siis työn vitsaus, mutta niin on kiirekin. Siitä on vaikea saada hengähdystaukoa. Monesti luovalle työlle, miettimiselle, vapaalle ideoinnille ja kehittämiselle jää liian vähän aikaa, sillä se on ensimmäinen asia, josta tingitään: se ei ehkä näytä kamalan tehokkaalta. – Monet eivät ymmärrä, kuinka paljon pienenkin tapahtuman järjestämiseen menee aikaa ja energiaa, jotta kaikki sujuu hyvin. Yhdessä tapahtumassa on monta yksityiskohtaa, esimerkiksi vaikkapa turvallisuuskysymykset, sanoo Anttola.

Kiehtovat ihmiset

Millainen tyyppi sitten on oltava, jotta voi pystyttää bileet kokonaiselle kaupungille? – Hullu, Anttola toteaa. – Masokisti, jatkaa Munther. – Jos rehellisiä ollaan, niin välillä tästä nauttii ja välillä ei. Tässä tapaa järjettömän paljon ihmisiä ja kuulee erilaisia ideoita tuutin täydeltä. Mutta on kaikessa kaaoksessa omat hyvätkin puolensa, summaa Anttola. Se tarkoittaa kumpaisellekin juuri ihmisiä. Välillä pidetään palaveria asukasyhdistyksen toimikunnan jäsenen kanssa, seuraavaksi käydään kenties suurlähettilään juttusilla. Väliin mahtuu kaikenkirjavaa sakkia muusikoista urheilijoihin, ja se on kiehtovaa. – Ihmiset ovat mukavia, mutta kun vuoden aikana voi työnsä takia tavata jopa tuhat uutta ihmistä, vapaa-ajalla haluaa vain rauhaa, Munther hymyilee. •

Maine kohoaa Pihlajamäki goes Blues pidetään tänä vuonna Helsinki-viikon aikana 6. kesäkuuta Pihlajamäen ”retropuistossa”, Kiillepuistossa. Heino-Mouhu on aloittanut festareiden suunnittelun hyvissä ajoin jo marraskuussa. Ensin mietittiin tapahtuman esiintyjiä, oheisohjelmaa, tarjoiluja ja rahoitusta. Sitten alkoi vapaaehtoisten rekrytointi. Artistien värvääminen ei Heino-Mouhun mukaan ole koskaan ollut ongelma. Tulevan kesän esiintyjäkaartissa onkin kovia bluesnimiä, kuten Erja Lyytinen, Neimo Blues Band, Jo’ Buddy & Down Home King III, Tuomari Nurmio sekä Marjo Leinonen & The Balls. PGB on todiste siitä, ettei kaiken hauskan keskuspaikkana tarvitse olla Senaatintori. Se on Heino-Mouhulle myös yksi keino nostaa alueen arvostusta. – Mielikuvat Pihliksestä ovat usein harmaasävytteiset. Bluesin myötä alueelle saadaan vierailevia ihmisiä, joiden mielikuvat saattavat muuttua myönteisimmiksi myös koko lähiöasumista kohtaan. > Lisätietoa osoitteesta www.pihlajamaki.info/blues

Helsingin henki | kesäkuu 2009

15


{ erikoinen ammatti } teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

Luonnonsuojelun lähettiläs Kesäopas Tero Kirjosalo on elementissään Korkeasaaren eläinten keskellä. Paikka on ollut hänelle lapsuudesta saakka kuin henkinen koti.

16

Helsingin henki | kesäkuu 2009

>P

ienestä pitäen olen ollut ahkera Korkeasaaressa kävijä. Kävimme saaressa perheen kanssa usein, ja myöhemmin jatkoin omin päin. Eläinten käyttäytyminen ja ekologia kiinnostavat. Olen luontoihminen henkeen ja vereen, kertoo Tero Kirjosalo, joka toimii jo neljättä kertaa Korkeasaaren kesäoppaana. Työ on paljon muutakin kuin opastamista. Kierrosten vetämisen lisäksi päivät kuluvat puhelimeen ja sähköpostiin vastatessa, infomateriaalin kehittämisessä ja tietoiskujen tekemisessä. Hän myös osallistuu erilaisten tapahtumien suunnitteluun sekä vetää lastenleirejä, joita kesään mahtuu neljä. Niidenkin suunnitteluun on jäätävä aikaa. – Silloin kun ei ole leiriä tai opastusta, olemme toimistolla tekemässä paperihommia. Välillä olen päivystyspisteellä tietyn eläimen kohdalla kertomassa siitä ja vastailemassa kysymyksiin. Näistä asioista ei saa kyllä tyypillistä työpäivää kasattua, Kirjosalo nauraa.

Juuri vaihtelevuus saa työn maistumaan. Sen lisäksi hän antaa kunniaa työkavereille. – Työyhteisö etenkin omassa yksikössäni asiakaspalvelussa on hyvä, ja kollegat kivoja. Työhenki vaikuttaa paljon, koska meininki on välillä aika hektistä, eikä kamalan pitkälle jaksaisi ilman työkavereiden tukea.

Ei mitään pelättävää

Siellä missä erilaiset matelijat, hiippailijat ja puissa hyppijät ovat samassa tilassa, ei voi välttyä oudoilta tilanteilta. Kirjosalo muistelee viime vuotta, jolloin Amazonia-talon akvaarion lasi rikkoutui keskellä kirkasta päivää ja talo piti sulkea yleisöltä. – Jouduin yhtäkkiä tekemään kiireessä monta kylttiä eri paikkoihin. Kalat haavittiin väliaikaisiin tiloihin ja meni monta kuukautta saada allas kuntoon. Vieläkään ei tiedetä, miten lasi meni rikki, hän toteaa. Varsinaisia pelonhetkiä ei kuitenkaan ole tullut. – Jos tiikerin tai visentin häkin ovi olisi jäänyt auki, silloin kyllä pelottaisi. Edes hoitajat eivät ole


ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI

>N

uorisoasiainkeskuksessa on viime vuosina mietitty, miten kasvattaa nuoria ymmärtämään energiansäästöä ja ympäristöystävällisyyttä. – Päätimme ottaa eri leiripaikoissa käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Nyt leirialueita on sähköistetty aurinkopaneeleilla. Kun nuoret saavat itse kokeilla, testata ja käyttää niitä sähkönlähteenä, ymmärrys lisääntyy, leiripäällikkö Jari Saalasti toteaa.

Katolta sähköä sisälle

■ Eläinten käyttäytyminen ja ekologia kiinnostavat Tero Kirjosaloa. Korkeasaaren kesäoppaalle eläimet ovat kutsumus. Todennäköisesti tulevaisuuden työkin liittyy eläimiin.

niiden kanssa samassa tilassa. Muuten ei pelota, sillä kun eläimet ovat omalla puolellaan ja ihmiset omallaan, ei kummallakaan ole vaaraa.

Kutsumuksena eläimet

Kirjosalo opiskelee biologiaa ja maantiedettä Helsingin yliopistossa. Tähtäimessä siintää opettajanura yläasteella tai lukiossa. Hänelle eläimet ovat kutsumus: opettajana hän saisi omalta osaltaan vaikuttaa niiden hyvinvointiin sekä lajien säilymiseen jakamalla tietoa asiasta. Siksi hän kokee myös oppaantyön läheiseksi. – Eläintarhat pitävät esillä luonnonsuojelun sanomaa. Siihen yritetään käyttää voimavaroja oikeastaan kaikessa mitä tehdään – leireillä, opastuksissa, tapahtumissa, markkinoinnissa ja uhanalaisten lajien siitostyössä. Olen tyytyväinen, että saan olla mukana tekemässä tärkeää työtä, hän sanoo. Sen lisäksi Kirjosalo nauttii työssään ihmisistä ja siitä, että saa antaa kävijöille uusia elämyksiä. – Saan antaa oppia, jota voi viedä eteenpäin. Monesti ihmiset kyselevät kierroksen aikana ja sen jälkeen kaikenlaista ja ovat selkeästi innostuneita asiasta. Silloin tulee tunne, että on onnistunut! •

Sipoossa Granön saarella on leirialue, missä järjestetään leiritoimintaa nuorten ryhmille ja järjestöille. Alueella on leirikeittiörakennus, jossa on muun muassa nukkumatilat noin 20:lle sekä sauna, laavu, grilli- ja telttapaikkoja ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Keittiörakennuksen katolle laitettiin kaksi vuotta sitten kaksi aurinkopaneelia. Ne tuottavat energiaa jääkaappiin, valaistukseen sekä latauslaitteisiin. – Ryhmät toivoivat sähköä ennen kaikkea valoihin ja kännyköiden lataamiseen. Täytimme heidän toiveensa. Lisäksi tämä ratkaisu on paloturvallinen ja myös ekologinen, toteaa nuoriso-ohjaaja Kari Pitkänen. Kaksi paneelia on juuri ja juuri riittänyt kesäisiin tarpeisiin, vaikkakaan jääkaappi ei aina pysy riittävän kylmänä. Näillä on kuitenkin tarkoitus pärjätä, sillä sähköntarvetta ei haluta kasvattaa.

Veneeseen aurinkosähköä

Hankoniemen pohjoispuolella sijaitseva Bengtsår eli Benkku on luonnonkaunis leirisaari, jossa on seitsemän erillistä leirialuetta laitureineen, keittiökatoksineen ja teltta-alueineen. Paikan erikoisuus on oma sääasema, missä kaikki mittalaitteet toimivat ympäri vuoden aurinkopaneeleilla. Jos sähkön käyttöä lisätään, se halutaan tehdä uusiutuvilla energianlähteillä, auringolla ja tuulella. Saari on tarkoitus pitää mahdollisimman luonnonläheisenä, ekologisena paikkana. Aurinkopaneelit asennetaan tänä vuonna paikkaan, jossa mahdollisimman moni saaren leiriläinen voisi niitä hyödyntää. Yhtenä vaihtoehtona on saaren navetta, jossa unelmana olisi järjestää aurinkovoimalla toimiva disco. – Suunnittelemme uutta toiminnallisempaa luontopolkua, johon teemme rastin, missä nuoret voisivat itse koota aurinkopaneelijärjestelmän. Se opettaa oman tekemisen kautta, havainnollisella tavalla, Benkun leirisaaren päällikkönä toimiva Saalasti kertoo. Tulevan kesänä ryhmien käytössä olevan veneen sähkömoottori varustetaan aurinkosähköllä.

Virtaa auringosta Nuorten leiripaikat saavat sähkönsä ympäristöystävällisesti aurinkopaneeleilla. Samalla nuoret oppivat energiansäästöön. Ekologiakasvatus kukoistaa

Vuosaaressa Uutelan ulkoilu- ja luonnonsuojelualueella sijaitsee kämppä, jossa on kahdeksan yöpymispaikkaa. Sen katolle laitettiin viime syksynä kaksi aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä valaistukseen sekä jääkaappiin. Lämmitys toimii puulla, eikä mitään mukavuuksia juuri löydy. – Paikka on pienryhmien retkikäytössä – eniten tätä käyttävät partiolippukunnat, mutta myös muut järjestöt ja nuorisotalot. Paneelit ovat tällaiseen eräkämppään mainio juttu ihan kasvatuksellisessakin mielessä, järjestösihteeri Tero Talvitie nuorisoasiainkeskuksesta toteaa. Ajatuksissa on vetää johdot koemielessä myös saunarakennukseen, mutta Talvitie epäilee tehojen riittävyyttä saunan valaisemiseen. – Joko hankimme sinne oman systeemin tai kokeilemme saunalla tuulivoimaa. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan tarkoitus on kehittää jatkuvasti uusia ideoita ja kertoa nuorille luonnonsuojelusta ja uusiutuvista energianlähteistä. • ■ Uutelan eräkämpän aurinkopaneelit ovat nuorisoasiainkeskuksen ylpeys. Tero Talvitie haluaa kertoa nuorille uusiutuvista energianlähteistä.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

17


talous

Korjaushankkeet käynnissä Helsinki ei ole pelästynyt kiinteistöjensä korjaus- ja uudisrakennusinvestoinneissa lamapeikkoa. Päinvastoin, tänä ja ensi vuonna vasaroiden pauketta ja sirkkeleiden laulua saadaan kuunnella entistä useammassa kaupunginosassa. teksti TIMO SORMUNEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

>R

eilusti yli 700 erilaista uudisrakennus- ja korjaushanketta eri puolilla kaupunkia. Uudisrakennushankkeita runsaan 46 miljoonan euron edestä ja korjaushankkeita yli sadalla miljoonalla. Siinä pähkinänkuoressa kiinteistöviraston tilakeskuksen kuluvan vuoden rakennusohjelma, joka käytännön toimiksi muutettuna tarkoittaa muun muassa kosteusvaurioista kärsivien koulujen, päiväkotien, kirjastojen ja vanhusten palvelukeskusten korjauksia sekä julkisivu-, katto-, ikkuna-, piha- ja putkiremontteja. Tämän ja ensi vuoden ohjelmaan mahtuu miljoonaremonttien lisäksi satoja pienempiä korjaustöitä, joilla parannetaan kaupungin omistamien palvelukiinteistöjen toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä jatketaan niiden elinkaarta eteenpäin. Tilakeskuksen hankepäällikkö Irmeli Grundström myhäileekin tyytyväisenä selaillessaan massiivista työlistaa. – Viime vuosi oli palvelurakennushankkeissa ennätyksellisen vilkas, mutta tahti on tarkoitus pitää likipitäen samanlaisena tästä eteenpäinkin. Nämä rakennustyöt osuvat varmasti myös kaupunkilaisten silmiin, sillä hankkeita käynnistyy todella monessa kaupunginosassa, hän toteaa. Tilakeskuksen vastuulla on toteuttaa hankkeet. Se toimii rakennuttajana joko itse tai tilaa työn yhteistyökumppaneilta kaupunkikonsernissa, HKR-Rakennuttajalta tai rakentamispalvelulta.

18

Helsingin henki | kesäkuu 2009

Kiinteistöt vaativat hoitoa

Grundström kiittelee kaupunginhallitusta ja -valtuustoa kaukonäköisistä ja viisaista rakennusohjelmapäätöksistä. Niiden ansiosta Helsinki voi satsata tosissaan kiinteistöjensä kunnostamiseen. Tälle vuodelle varatuista noin 150 miljoonasta eurosta käytetään korjauksiin noin kaksi kolmasosaa. Loput sijoitetaan uudiskohteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Vielä muutama vuosi sitten painopiste oli selkeästi uudisrakentamisen puolella. Grundströmin mielestä linjaus antaa mahdollisuuden myös kestävään ja pitkäjänteiseen kiinteistövarallisuuden hoitoon. – On tärkeää huomata, että kaupungin kiinteistöomaisuuden arvo on noin 1,3 miljardia euroa. Sitä ei todellakaan kannata päästää rapistumaan. Rakennusneliöiksi muutettuna kaupungin omistamat ja tilakeskuksen isännöimät kiinteistöt vastaavat noin 2,5 miljoonaa neliömetriä. Kadunmiehelle paremmin avautuvaa mittakaavaa tuo se, että yksi keskikokoinen kerrostalo kätkee seiniensä sisään noin 3 500 kerrosneliötä. Kolme neljäsosaa kiinteistöistä on kaupungin palvelutiloja: päiväkoteja, kouluja, nuorisotaloja, vanhustenkeskuksia, kirjastoja, terveysasemia ja sairaaloita. Niiden lisäksi tilakeskuksen isännöintivastuulla on lähes 300 000 neliötä erilaisia toimisto- ja liiketiloja, joissa vuokralaisina on paitsi kaupungin eri yksiköitä myös yrityksiä.

”Kaupungin kiinteistöjä ei kannata päästää rapistumaan. Samalla hankkeilla on merkittävä työllistävä vaikutus. Nyt myös kustannukset pysyvät kurissa.” Sisäilma kuntoon

Helsingin rakennusohjelmaa ei ole synnytetty sattumalta. Sen perustana ovat tilakeskuksen isännöitsijöiden tiedot kiinteistöjen kunnosta, palvelutiloista ja -kiinteistöistä sekä viime vuonna julkaistu sisäilmatyöryhmän raportti. – Merkittävä osa vanhemmista kiinteistöistä on rakennettu 1950–1970-luvuilla eli Helsingin hurjimman kasvun vuosina. Ne on yksinkertaisesti käytetty loppuun ja tulleet monessa kohtaa taloteknisesti tiensä päähän. Sisätilat kaipaavat täyskorjausta, mutta myös putkisto ja katto saattavat vuotaa, salaojat ovat tukossa ja pihakin pitäisi piirtää uusiksi, Grundström listailee. Tärkeä korjauskohde löytyi myös kiinteistöjen sisäilmasta. Ilmanvaihtojärjestelmien asennus- ja korjaustöitä tehdään monenikäisiin kiinteistöihin, mutta mittavimmat remontit odottavat vanhimmassa kiinteistökannassa. Joukossa on useita kohteita, jotka ovat yhä ilman koneellista ilmanvaihtoa ja pelkkien tuuletusikkunoiden varassa.


Homekoulut kuntoon ja kiinteistöomaisuus kuosiin Kaupungin kuluvan vuoden rakennusohjelma on suorastaan hengästyttävän laaja ja tarjoaa töitä mittavalle joukolle rakennusalan ammattilaisia. Siihen mahtuu noin 40 kustannusarvioltaan yli miljoonan euron kohdetta. Alle 200 000 euron eli vanhan ”mummon miljoonan” hintaluokkaan sijoittuu sinnekin nelisensataa eri hanketta. Uudisrakennuskohteita on 40, korjausta kaipaavia kohteita noin 700. Koulujen korjauksiin on varattu runsaat 45 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet enemmän kuin viime vuonna. Suurimmat kohteet ovat Heltechin Haagan koulutusyksikkö, Laajasalon ala-aste, Kulosaaren ala-aste, Svenska Norssen sekä Kannelmäen ja Porolahden peruskoulut. Uusia opinahjoja nousee Latokartanoon ja Arabianrantaan.

Sosiaali- ja terveystoimessa uudis- ja korjausrakennusohjelma maksaa runsaat 55 miljoonaa euroa. Monet 1970luvulla rakennetuista päiväkodeista ovat remontti-iässä, mutta uusiakin on kaupungin kasvaessa rakennuslistalla. Niinpä vasarat paukkuvat tänä ja ensi vuonna esimerkiksi Latokartanon, Laajasalon, Arabianrannan, Vuosaaren ja Puotinharjun päiväkotien työmailla. Kohteissa tehdään koulujen tapaan sisä- ja ulkokorjauksia, parannetaan ilmastointia, korjataan kosteusvaurioita sekä tehdään piharemontteja. Omat siivunsa saavat myös muun muassa upouusi Haartmanin sairaala Meilahdessa, Malmin ja Myllypuron sairaalat sekä Suursuon sairaalan piha-alue. Ydinkeskustassa korjauskohteena ovat torikorttelit, joissa on aluetta elävöittäviä muutostöitä useammaksi vuodeksi. Myös monelle aikuisopiskelijalle tuttu työväenopiston päärakennus Brahen kentän kupeessa Kalliossa pannaan uuteen uskoon. Kulttuuriväkeäkään ei ole unohdettu. Musiikkitalo vie luonnollisesti päähuomion, mutta myös Finlandia-talossa tehdään pienehköjä sisustus- ja korjaustöitä sekä rakennetaan uutta näyttelytilaa.

n Laajasalon ala-asteella on käynnissä perusparannustyöt kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

Helsinki mallina muille

Nykyinen hallitus on jo viime syksystä lähtien patistanut kuntia ja kaupunkeja laittamaan rakennusinvestointeja rohkeasti liikkeelle. Perusteluissaan se on muistuttanut, että osaavaa työvoimaa on nyt hyvin tarjolla. Samalla aikataulut ja kustannukset pysyvät selvästi aiempaa paremmin kurissa. Toki taustalla on ollut huoli myös työttömyystilastojen synkkenemisestä ja sen kerrannaisvaikutuksista. Kaupungin noin 150 miljoonan euron ra-

kennusohjelma iskeekin tässä kohtaa naulan kantaan, sillä se tarjoaa tervetullutta valoa synkkien suhdanneuutisten keskelle. Samalla se näyttää rohkeasti esimerkkiä muille. – Samalla rahalla saa nyt selvästi enemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten. Myös hankkeiden työllistävä vaikutus on merkittävä sekä rakennusalan yrityksille että kaupungin omalle väelle. Noin 25 prosenttia ohjelmasta toteutetaan kaupungin omana työnä, loput ratkaistaan kilpailutuksen kautta, Grundström muistuttaa. •

Helsingin henki | kesäkuu 2009

19


teksti MARIA HALAVA kuvat ARTO WIIKARI

Takaisin

työelämään Kaupunki kuntouttaa pitkäaikaistyöttömiä takaisin työelämään. Kotihoidon tukiryhmät hakevat hyötyjä niin pitkäaikaistyöttömille kuin asiakkaina oleville vanhuksillekin.

20

Helsingin henki | kesäkuu 2009

S

osiaaliviraston ja terveyskeskuksen reilut kolme vuotta sitten käynnistämät kotihoidon tukiryhmät ovat onnistunut esimerkki kaupungin pitkäaikaistyöttömiä kuntouttavista toimenpiteistä. Kotihoidon tukiryhmien tavoitteena on työllistää ja aktivoida vaikeasti työllistyviä ihmisiä sekä tarjota heille työmarkkinoille ohjaava työllistymispolku. Samalla se tarjoaa vanhuksille apua kotona asumiseen ja vähentää laitoshoidon tarvetta. – Helsingissä oli maaliskuussa noin 21 309 työtöntä työnhakijaa. Vaikeasti työllistyvistä kaksi kolmasosaa oli miehiä, kertoo erityissuunnittelija Juha Nyman terveyskeskuksen strategiayksiköstä. Nymanin mukaan työttömyydellä on selvä yhteys ikääntymiseen, mistä ovat todisteena suurimmat työttömyysluvut 45–54-vuotiaiden ryhmässä. Toinen tekijä on matala koulutusaste ja kolmas työttömyyden painottuminen Helsingin itäiseen piiriin. Pitkäaikaistyöttömille on erilaisia kuntouttavia työtoimintoja. Sosiaalivirasto ylläpitää muun muassa Pakilan työkeskusta, tekstiilityökeskusta sekä Uusix-verstasta. Niissä kuntoutettavat työntekijät tekevät työnohjaajien johdolla esimerkiksi kangastöitä, valmistavat koruja ja korjaavat huonekaluja.


Kaupunki kuntouttaa tukiryhmiä KOTIHOIDON TUKIRYHMISSÄ työhön kuntoutuvat tekevät avustavia tehtäviä terveyskeskuksen kotihoidossa. Tehtäviin kuuluu kotisiivousta sekä auttamista asioiden hoitamisessa ja ulkoilemisessa. Kuntoutujia ohjaavat sosiaaliviraston koti- ja laitospalvelujen työvalmentajat. Haastattelutulosten mukaan tukiryhmissä työskentely on järkevöittänyt kuntoutettavien ajankäyttöä ja parantanut heidän elämäntapojaan. Positiivinen palaute on motivoitunut heitä jatkamaan työskentelyä ja työn etsimistä. Poissiirtyvistä kuntoutuvista lähes 40 prosenttia siirtyy kuntoutusjakson aikana tai sen jälkeen työelämään tai koulutukseen.

■ Marjo Lindholm ja Esa Enqvist ulkoilevat Mauno Tiaisen kanssa. Palvelu toimii Tiaisen mielestä hyvin, ja juttuseura kelpaa.

ILOA KOTIIN on Malmin toimintakeskuksessa toimiva työmalli, jonka tarkoituksena on auttaa vanhuksia selviytymään arjessa sekä vähentää osattomuuden tai yksinäisyyden tunnetta. Asiakkaille annetaan apua kotitöissä, kaupassa käymisessä ja ulkoilemisessa sekä ollaan läsnä asiakkaan luona. Asiakkaaksi pääsee vain sosiaali- ja terveysviranomaisen tai seurakunnan työntekijän kautta. Palvelu on tarkoitettu vähävaraisille.

– Kuntouttavia palveluita tarvitaan. Niiden ongelmana on se, ettei niistä makseta työttömälle palkkaa, eivätkä ne myöskään kata niiden toiminnasta kaupungille aiheutuneita menoja. Vuonna 2008 työllisyydenhoidon kulut olivat kaupungille 38,2 miljoonaa euroa, Nyman toteaa.

Odotukset ovat ylittyneet

Työhön kuntoutuvat pitkäaikaistyöttömät, vajaatyökykyiset ja maahanmuuttajat tekevät avustavia tehtäviä terveyskeskuksen kotihoidossa. Asiakkaina on vanhuksia, jotka eivät muuten saisi apua vähävaraisuuden, yksinäisyyden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Asiakkaille palvelu on maksutonta. Kotihoidon tukiryhmien kautta on tarjottu kolmen toimintavuoden aikana palveluja jo yli 11 000 kertaa. – Kotihoidon tukiryhmien kaltainen pienryhmätoiminta koettiin tarpeelliseksi, kun kaupunki päätti, ettei vanhuksille rakenneta enää laitospaikkoja, koti-

■ Käytännön apu, kuten saattopalvelut ja asioinnissa auttaminen, parantaa huonosti liikkumaan pääsevien vanhusten arkea.

hoidon tukiryhmien omistajaryhmään kuuluva ylityönjohtaja Esko Marttio sosiaalivirastosta kertoo. Marttion mukaan toiminnan alussa oli epävarmuutta siitä, miten kaikki onnistuu ja minkälaisia ihmisiä kuntoutujiksi saadaan. Kolmen vuoden aikana odotukset ovat kuitenkin ylittyneet. Saman vahvistaa toiminnassa alussa asti mukana ollut työvalmentaja Arja Koikkalainen keskiseltä kotihoitoalueelta. – Alun suunnan hakemisen jälkeen kaikki on lähtenyt kulkemaan mukavasti, Koikkalainen sanoo tyytyväisenä.

”Toivon, että pitkän työttömyysajan jälkeen tämä työkokemus antaisi uutta potkua ja voisin jatkaa työelämässä, vaikkapa vastaavissa tai sitten muissa töissä.” Mestari ja oppipoika

Kotihoidon tukiryhmissä työskennellään seniori–juniori-työpareissa, mikä perustuu ajatukseen mestarista ja oppipojasta. Heidän työnjohtajinaan toimii seitsemän työvalmentajaa. Parityöskentelyn tarkoituksena on turvata sekä työntekijöiden että asiakkaiden turvallisuutta, mutta samalla se mahdollistaa kuntoutujan koulutuksen. Usein työparina toimii nainen ja mies, jolloin he voivat esimerkiksi jakaa tehtäviä kykyjen tai asiakkaiden toiveiden mukaan. Sukupuolijakauma onkin ollut melko tasainen. – Kuntoutujat saavat kosketuksen työelämään. Voimme opettaa heitä nauttimaan työnteosta ja hankkimaan rutiineja, jotka autta-

vat, kun paluu työelämään tulee ajankohtaiseksi. – Kuntoutujille on itselleenkin oikea selkärangan suoristus, kun he huomaavat pystyvänsä näihin hommiin, Koikkalainen korostaa.

Kaikki hyötyvät

Kuntoutujat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa kokemuksiin. Heille tehdyn kyselyn perusteella moni sanoo viihtyvänsä työssään hyvin ja toivoo voivansa jatkaa samoissa tehtävissä. Osa pitää työn monipuolisesta luonteesta, osa arvostaa työn merkittävyyttä. Jakomäessä apua odottaa 70-vuotias Mauno Tiainen. Häntä auttamaan ovat lähdössä Esa Enqvist sekä Marjo Lindholm. – Tässä työssä tapaa mukavia ihmisiä, enkä missään muualla ole saanut työstä niin suoraa palautetta kuin näiltä ikäihmisiltä. Monet asiakkaistamme ovat huonoja liikkumaan, joten me autamme heitä arjen askareissa, lähes vuoden tukiryhmässä toiminut Enqvist toteaa. Asiakkailta tulee myös kiitoksia. Käytännön avun, kuten saattopalveluiden, asioimisessa auttamisen ja siivouksen lisäksi kuntoutujat antavat vanhuksille elämyksiä arkeen sekä helpottavat yksinäisyyttä. – Olen palveluun erittäin tyytyväinen, sillä olen saanut apua kun on ollut tarvetta. Tämä yhteistyö toimii ja on luotettavaa. Lisäksi he ovat mukavaa juttuseuraa, Tiainen toteaa. – Tärkeää on kiireettömyys, se että annetaan asiakkaalle aikaa ja tunne siitä, että välitetään. Sitä ei voi rahalla mitata, Marttio sanoo.

Kustannustehokasta toimintaa

Sen sijaan rahallakin mitattuna toiminta osoittautuu kustannustehokkaaksi. Palvelut ovat edullisia: ne kattavat paljon tehtäviä pienillä resursseilla. – Kotihoidon tukiryhmien kaikkien lähes 60 työhön kuntoutuvan ja seitsemän työvalmentajan kulut olivat 20 000 euroa kuukaudessa, Nyman kertoo. Pyrkimyksenä on, että jatkossa kotihoidon tukiryhmissä kuntoutuneiden työllistäjänä toimisi kaupungin omistama sosiaalinen yritys, PosiVire Oy. Nymanin mukaan pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteitä tarvitaan jatkuvasti lisää. Edes kuntoutujien koulutuksen puute ei huolestuta Nymania. – On olemassa paljon töitä, joihin ei tarvita ammatillista koulutusta. Meidän asiakkaamme pystyvät näitä töitä tekemään, kunhan konsepti on oikea, Nyman sanoo. – Pitkän työttömyysajan jälkeen kulunut vuosi tässä työssä on palauttanut reaalimaailmaan ja opettanut tekemisen kautta uusia asioita. Toivon voivani jatkaa vastaavissa töissä tai saamaan itselleni jonkun muun vakituisen työn, Enqvist toteaa. •

Helsingin henki | kesäkuu 2009

21


työhyvinvointi teksti MINNA TAKKUNEN kuvitus JANNE HARJU

Tarinat opettavat

Työtapaturmat lisääntyvät. Kasvavan trendin taltuttamiseksi kaupungilla on kartoitettu tapaturmatilanteita tarinoiksi. Tapausten ilmoittaminen ja niiden käsitteleminen työyhteisössä auttavat vähentämään läheltä piti -tilanteita.

työturvallisuutta

>N

ousevat käyrät eivät aina ole tervetullut ilmiö. Työtapaturmien määrä on kahdessa vuodessa kasvanut kolmentoista prosentin verran, niin Helsingin kaupungin kuin yleisesti koko maan tilastoissa. Viime vuonna Helsingin kaupungilla ilmoitettiin 2 871 tapaturmaa. Työtapaturmat eivät rajoitu vain riskialttiiksi otaksuttuihin työympäristöihin kuten rakennustyömaille tai tymäkästi koneistettuihin tiloihin. Kaupungin työsuojeluvaltuutettu Juha Lämsä huomauttaa, että kolmannes koko maan työtapaturmista sattuu toimistoympäristöissä. Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskukesta kertoo, että tyypillisimpiä tapaturmia ovat työmatkoilla tapahtuvat liukastumiset. Heikkilän mukaan monet tilanteet myös jäävät ilmoittamatta ja niihin saatetaan palata ehkä korkeintaan käytäväkeskusteluissa. Tai vaikka ilmoitus laadittaisiin yhdessä esimiehen kanssa, asian käsittely jää usein siihen, ja työtapaturmat jatkavat kasvuaan. Lämsä kertoo tutkimusten ja kokemusten osoittavan, että läheltä piti -tilanteiden ilmoittaminen vähentää työtapaturmien määrää. Ennaltaehkäisys-

22

Helsingin henki | kesäkuu 2009

sä auttaisi vielä enemmän se, että tilanteita käsiteltäisiin työpaikalla. Näin ei kyllin usein toimita. Mikä siis neuvoksi?

Läheltä piti -kokemukset esille

Tammikuussa kaupungin työhyvinvointipäällikkönä aloittanut työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Titi Heikkilä on tänä vuonna kartoittanut kaupungin virastoissa tapahtuneita läheltä piti -tilanteita tarinametodilla. Tapaturmatarinoita on koottu muun muassa terveys-, pelastus- ja opetuspuolelta, Helsingin Energiasta ja Palmiasta. – Henkilökohtaiset tarinat kuljettavat konkreettisesti sen äärelle, millaisia kokemuksia ihmisillä on, mikä toimii ja mikä ei. Haastattelut tuovat tapahtumiin syvemmän ja laajemman näkökulman kuin mitä esimerkiksi pelkät työhyvinvointikyselyt paljastavat, Heikkilä pohtii. Haastatteleminen ja tarinoiden laatiminen varmistaa lisäksi sen, että jokaisen ääni pääsee kuuluville. Luottamushenkilön, työntekijän, johtajan ja henkilöstöasiantuntijan äänet ovat keskenään samanarvoisia. – Kun ihminen pääsee kertomaan tapahtuneesta, hän tulee nähdyksi ja kuulluksi, Heikkilä sanoo. Parhaimmillaan tarinamenettely toimii oppimisen työkaluna: tarinoita voidaan hyödyntää parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa ja eteenpäin välittämisessä.

”Mokista puhuminen auttaa. Tarvitaan avointa keskustelukulttuuria, jossa ei syyllistetä ketään. Pelisäännöistä sopiminen ja vaaratilanteista oppiminen kannattaa.


Työtapaturmakartoituksessa työntekijöiden kokemusten tallentaminen ja tarinamuodossa käsitteleminen vie lähemmäksi syitä, kun tilanteita haarukoidaan yksityiskohtaisesti. Mitä ja missä oikein tapahtui ja millaisessa järjestyksessä?

Vaaratilanne kelataan uudestaan

Tilanteiden rakentaminen kuva kuvalta kuin filminauhaksi auttaa kelaamaan tarkasti siihen hetkeen, kun vaaratilanne tapahtui. – Yleensä näissä tilanteissa on jotakin tavallisesta poikkeavaa: ollaan uudessa työympäristössä tai ajatukset ovat pian alkavassa lomassa. Huomion herpaantuminen sekunniksikin altistaa vaaratilanteelle, Heikkilä kertoo. Kun tarinoiden pohjalta päästään pureutumaan syihin, on paikallaan miettiä työskentelyolosuhteita parantavia ja työtapaturmia ehkäiseviä toimia. Kallion paloaseman palomiesten sählymatseihin hankitut suojalasit ovat hyvä esimerkki siitä, että vasta silloin kun tilanteita käydään kunnolla läpi, voidaan myös tarttua konkreettisiin, ennaltaehkäiseviin toimiin. Silmien suojaksi hankitut lasit voivat kuulostaa pieneltä jutulta, mutta tarkempi katsaus palomiesten työtapaturmiin paljasti, että turmatilanteita tulee paloaseman turvallisuusammattilaisille eniten juuri liikuntasessioissa kuten sählykentällä.

Mokista puhuminen kannattaa

Kartoituksessa mukana olevat kaupungin virastot ovat valinneet käsiteltäviksi tyypillisiä tilanteita, joita ei olla aiemmin käyty yhtä tietoisesti lävitse. Nyt koottujen tarinoiden kerääminen yksiin kansiin ja julkaiseminen syksyllä herättääkin kysymyksen siitä, puhutaanko vaaratilanteista riittävästi omassa työyhteisössä. – Omista mokista puhuminen voi olla vaikeaa, mutta miten voidaan oppia, jos niistä ei puhuta?, Heikkilä kysyy. – Tapausten tutkiminen, yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ja vaaratilanteista oppiminen on ratkaisevaa jatkoa ajatellen, Lämsä vahvistaa. – Tarvitaan avointa keskustelukulttuuria, jossa ei syyllistetä ketään. Johdon sitoutuminen tähän on tärkeää, Lämsä painottaa. Oman työpaikan riskitekijöiden ja tilanteiden parhaita asiantuntijoita ovat työntekijät itse – ulkopuolinen ei voi ennustaa tai tietää, mitä ja milloin jotain voi sattua. Myös työturvallisuuslaki velvoittaa jokaista työntekijää ilmoittamaan työn vaaroja aiheuttavista asioista ja puutteista työpaikalla. Yhtä lailla toistenkin mokista puhuminen voi auttaa. Heikkilä naurahtaa, että kaupungin toisen viraston läheltä piti -tilanteista lukeminen helpottaa ehkä omassa porukassa käsittelemättömien tapausten tuomista päivänvaloon. •

Tekevälle sattuu – otteita esimerkkitarinasta

RAKENNUSVIRASTOSSA VANHEMPANA putkiasentajana työskentelevä Marko oli saanut toimeksiannon, jossa vedenpuhdistamolla piti vaihtaa venttiili. Työmaa ei ollut Markolle tuttu, joten hän halusi varmistaa, että liikkuminen luolassa oli turvallista. Marko oli huolissaan huoltotunnelin ja varsinaisen ”työmaatunnelin” välisestä katosta, koska sitä oli piikattu. Huoltotunneli, jonka kautta yli 500-kiloinen venttiili piti kuljettaa kuormaautolla asennettavaksi, oli remontissa. ”Samaan aikaan, kun kuorma-auto oli peruuttamassa huoltotunneliin, jossa venttiilin asennuskohta oli, raivasin rojua pois tieltä, että auto mahtuu tulemaan perille asti. Lattialla oli mutaliejua. Minulla oli otsalamppu, koska oli hämärää. Viereisestä tunnelista tuli kirkasta valoa, joten näkyvyys ei ollut hyvä. Olin näyttämässä autolle, että antaa tulla vaan ja katsoin, että siinä on vaneri maassa. Nostin vanerin pois tieltä, koska ajattelin, että jos kuorma-auto ajaa osittain sen päälle, niin vaneri nousee ylös. Lähdin ehkäisemään vahinkotilannetta ja katsoin samalla sivuun, mutta sitten astuinkin itse tyhjään.” Koska kaivon päällä ollut vaneri oli poistettu, Markon oikea jalka astui tyhjän päälle vesikaivoon, ja hän jäi roikkumaan oikeasta kädestä ja vasemmasta jalasta. Markon työkaveri veti Markon kaivosta ylös. ”Tajusin aika pian, että tässä kävi pahasti. Mulla oli ekana mielessä, että me ei päästä heti lähtemään pois tunnelista, koska meillä oli se venttiili kyydissä. Kärvistelin siinä puoli tuntia, huutelin ja kiroilin, että pysyisin tajuissani. Kaverit nostivat venttiilin pois. Sanoin kuskille, että hän voi lähteä, mutta me lähdetään nyt sairaalaan.” Jälkikäteen selvisi, että ambulanssi olisi pitänyt soittaa heti paikalle. Markon olkapää oli lähtenyt sijoiltaan, ja käsi oli murtunut. Marko oli tapahtuman jälkeen turhautunut, sillä hän oli yrittänyt estää tapaturmaa, mutta lopputuloksena itselle olikin sattunut tapaturma. Marko syytti tapahtuneesta lähinnä itseään, vaikka tunnelissa ei ollut varoituskylttejä. Markon työtapaturman seurauksena kiinnostus työturvallisuuteen on työyhteisössä lisääntynyt. Työtapaturman ja turvallisuuskoulutuksen jälkeen keskustelu on ollut vilkasta.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

23


pykälien { henki }

työterveyspsykologi Hanna Valkonen

Kirjoittaja pohtii, onko sukupuolella väliä työpaikalla.

Ovatko miehet sittenkään Marsista ja naiset Venuksesta?

Verkkopalkka ja sen hyödyt

?

Vastaajana erityissuunnittelija Irmeli Mäkitalo Taloushallintopalvelusta

Mikä on verkkopalkka?

Verkkopalkka on taloushallintopalvelun eli Talpan tuottama palvelu, jolla kaupunki tarjoaa palkkalaskelman sähköisesti. Ulkoasultaan ja sisällöltään sähköinen palkkalaskelma on kuin paperinen, ja sen voi tarvittaessa myös tulostaa paperille. Kun palkansaaja on valinnut verkkopalkkalaskelman, paperista laskelmaa ei enää lähetetä.

?

Mitä etuja verkkopalkkalaskelmasta on?

Sen kautta pääsee tarkastelemaan palkkalaskelmiaan ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka lomamatkalta. Uusin palkkalaskelma on nähtävissä verkkopankissa jo 2–3 arkipäivää ennen palkan maksupäivää. Palkkalaskelmat arkistoidaan 18 kuukauden ajan. Henkilökohtaiset palkkatiedot ovat tallessa ja selattavissa suojatussa paikassa. Etuna ovat myös ympäristöystävällisyys ja kustannussäästöt, kun paperinkulutus ja postinkulku vähenevät.

?

Kuka voi saada sähköisen verkkopalkkalaskelman?

Kaikki kuukausi- ja tuntipalkkaiset palkansaajat voivat saada laskelman oman verkkopankkinsa kautta. Palvelu edellyttää internetyhteyden lisäksi Nordean, Sampo Pankin, Handelsbankenin, Säästöpankki- tai Osuuspankkiryhmän henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. Samalle pankkitilille voi olla vain yksi verkkopalkkasopimus.

24

Helsingin henki | kesäkuu 2009

?

Miten verkkopalkkalaskelman voi ottaa käyttöön?

Palkansaaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti tai sähköpostitse omalle palkanlaskijalleen tai ilmoittautuu sähköisellä ilmoituslomakkeella Heli-intrassa: Palvelukeskukset > Taloushallintopalvelu > Siirry verkkopalkkalaskelmaan. Uusi palkansaaja voi ilmoittautua käyttäjäksi myös rastittamalla työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen liitteenä olevan perustietolomakkeen kohdan ”Haluan palkkalaskelman sähköisenä”. Verkkopalkkapalveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla oman verkkopankin kautta ja seurataan sivujen ohjeistusta.

?

Onko palvelussa tietoturvariskejä?

?

Mistä voi kysellä lisätietoja verkkopalkkalaskelmasta?

Koska palvelu on suojattu henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, sen käyttö on turvallista ja luotettavaa.

Omalta palkanlaskijalta tai Taloushallintopalvelun palvelunumerosta, puh. 310 64676. Tietoteknisissä häiriötilanteissa ota yhteys osoitteeseen: tuki.palkkahotelli.fi@logica.com. •

JOKAINEN MEISTÄ ON TYÖPAIKALLAAN törmännyt tilanteisiin, joissa työyhteisön tilannetta, yhteistyön laatua, asioiden käsittelytapaa, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa, työtapoja tai mitä tahansa työhön läheisesti tai etäisesti liittyvää asiaa on tarkasteltu sukupuolisidonnaisten tulkintojen kautta. ”Työpaikallamme juoruillaan ja klikkiydytään, tämä on tyypillinen naisvaltainen työpaikka.” ”Tämä ei kerta kaikkiaan ole putkiaivoisten miesten hommaa, ainoastaan nainen voi todella ymmärtää, mistä tässä on kysymys.” ”Ei ihme, etteivät naiset kestä tätä työtä, sillä jos on liian empaattinen ja sitoutunut, nääntyy varmasti.” ”Meidän työssämme tulee eteen tiukkoja tilanteita, eikä niiden perään kannata jäädä nyyhkimään ja surkuttelemaan. Täällä pärjäävät miehet, eivät mikkihiiret.” TUNNUSTETAAN TOSIASIAT: SUKUPUOLELLA ON MERKITYSTÄ, ja

sukupuolten välillä on muitakin eroja kuin vain se yksi pieni. Yhtä paljon merkitystä on sillä, miten ja missä yhteyksissä näitä sukupuoleen sidottuja syyselityksiä käytämme. Kun tulkitsemme syitä ja kommunikoimme ja toimimme antamiemme merkitysten mukaisesti, luomme tietynlaista kulttuuria työpaikoillakin. Toisinaan onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, millaista kulttuuria työpaikalla ylläpidämme. Olemmeko itse myötävaikuttamassa siihen, että avoimen, rakentavan kriittisen keskustelun sijaan työpaikallamme suositaan juoruilua? Onko niin, että silloin kun työt eivät suju, lähdemme hakemaan syitä työtovereista ja näiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, emmekä pysähdy tarkastelemaan yhteisiä työn tekemisen tapoja? Onko työyhteisössämme mahdollisuus neuvojen ja avun pyytämiseen sekä tuen saamiseen silloin, kun tuntuu siltä, että omat eväät eivät riitä? Voidaksemme työssä hyvin tarvitsemme kokemuksen työn hallinnasta. Työn hallinnan tunne rakentuu monesta tekijästä. On tärkeää tietää ja tuntea osaavansa asioita, joita työssä tarvitaan. Yhtä tärkeää on tunnistaa se, mitä ei osaa, mutta mitä pitäisi osata pystyäkseen kehittymään oikeaan suuntaan. ON TÄRKEÄÄ TIETÄÄ, MITÄ TYÖLLÄ TAVOITELLAAN ja mitä työssä

tulee asettaa etusijalle, silloin kun kaikkea ei voida tehdä heti. On tärkeää aika ajoin istua alas keskustelemaan työtovereiden ja esimiehen kanssa siitä, miten me työtämme hoidamme ja kannattaisiko jossain kohden toimintaa muuttaa tai työ- ja vastuujakoja selkiyttää. On tärkeää kokea tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus. Ja on tärkeää toisinaan kuulla myös muiden palautteena se, miten hyvin olemme työssämme onnistuneet – sukupuolesta huolimatta! •


teksti PETTERI HARJULA kuvat ISTOCKPHOTO

Sähköposti uudistuu syyskuussa, kun sen käyttöön tarkoitettu ohjelma muuttuu Microsoft Outlookiksi. Uudistus tuo monia etuja.

SÄHKÖPOSTI uudistuu syyskuussa

>S

yksyllä kaupungin sähköpostijärjestelmäksi tulee Microsoft Exhange ja ohjelmaksi Outlook. Uudistuksen taustalla on nykyisen Tiimipostin palvelu- ja lisenssisopimuksen päättyminen. Nykyinen sähköpostijärjestelmä ei enää palvele kaikkia käyttötarpeita riittävän hyvin. Siirtyminen uuteen järjestelmään tuo mukanaan myös kustannussäästöjä. – Sähköpostin uudistus on perusteltua myös tietoteknisen ympäristön yhtenäistämisen kannalta, tietotekniikkaosaston osastopäällikkö Tuomo Karakorpi talous- ja suunnittelukeskuksesta toteaa. – Kehitteillä olevan sähköisen työpöydän kanssa uusi sähköpostijärjestelmä muodostaa yhtenäisen ja samalla logiikalla toimivan käyttöympäristön, joka luonnollisesti vaatii alkuun hieman opettelua, Karakorpi jatkaa.

Aikataulu Postijärjestelmän vaihto alkaa perjantaina 11. syyskuuta kello 17, jolloin Tiimiposti sammutetaan. Uusi postijärjestelmä on käytössä maanantaina 14. syyskuuta kello 6.

Käyttö helpottuu

– Nyt kannattaa poistaa Tiimipostista vanhat tarpeettomat viestit, tarkistaa omat jakelu- ja osoitelistat ja poistaa turhat tiedot listoilta, Linden jatkaa.

Kaikkea ei voida siirtää

Tiimipostin online-kansioissa olevat sähköpostit muutetaan Outlookilla luettavaan muotoon. Sen sijaan offline-arkistoon siirrettyjen viestien osalta näin ei voida tehdä. Niiden lukemiseen tarvittavan Tiimi-ohjelman käyttö – ilman sähköpostien lähetys- tai vastaanotto-ominaisuutta – turvataan puoli vuotta muutoksen jälkeen. Nykyisten sähköisten kalenterien sisältö ja käyttäjien omat jakelu- ja osoitelistat tallennetaan siten, että käyttäjät voivat helposti itse siirtää ne uuteen järjestelmään muutoksen jälkeen. Tarkemmat ohjeet lähetetään kaikille käyttäjille muutoksen yhteydessä, kertoo IT-asiantuntijana Tasken tietotekniikkaosastolla toimiva Jari Taberman. •

Käyttäjille uudistuksesta on myös monia etuja. Uuteen sähköpostijärjestelmään ei tarvitse erikseen kirjautua sisään. Myös sähköpostin ja sähköisen kalenterin etä- ja mobiilikäyttö helpottuvat. Yhden viikonlopun aikana toteutettava järjestelmämuutos koskettaa 22 000 Tiimipostin käyttäjää. – Uuden postijärjestelmän käyttöönotto ja siihen liittyvä tietojen siirto on haastavaa. Suomessa ei ole montaa yritystä tai organisaatiota, joilla olisi näin paljon sähköpostin käyttäjiä, kertoo muutosprojektia vetävä projektipäällikkö Markku Linden Tasken tietotekniikkaosastolta.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

25


vapaa-aika teksti LAURA HEIKKINEN

Kaupunkilaiset kansoittavat uimarannat ja ulkoilusaaret, kun rantakausi alkoi kesäkuun alussa. Monipuolisista rannoista löytyvät sopivimmat auringonpalvojille, toimintaa tai rauhaa etsiville ja lapsiperheille.

ja

Polskis

loiskis!

>M

erellisessä Helsingissä riittää rantoja mistä valita, sillä kaupungissa on 28 liikuntaviraston ylläpitämää yleistä uimarantaa. Niiden palvelut vaihtelevat rannoittain, mutta lähes kaikista löytyy pukusuoja, suihku ja wc. Monilla rannoilla on myös kioski tai ravintola, joten jäätelöttä ei helposti jää missään. – Kaikkein vanhin yleinen ranta löytyy Seurasaaresta, missä uitiin jo 1800-luvulla, kertoo saaristopäällikkö Sanna Kallionpää liikuntavirastosta. Hietaranta eli Hietsu avautui 1930-luvulla ja tuli nopeasti hyvin suosituksi kaupunkirannaksi, missä riittää suhinaa. Aurinkoisina kesäpäivinä kävijöitä on tuhansittain – hellepäivinä hiekalla saattaa olla tungosta. Tuorein rantatulokas taas on Aurinkolahti Vuosaaressa. Perheitä on ajateltu rakentamalla lapsille leikkipaikkoja. Näistä hauskimpia on Lauttasaaren kasinoranta, joka houkuttelee lapsia leikkimään merirosvolaivaan. Laivamatkan ja saaristolaistunnelmaa taas saa menemällä perinteikkääseen Uunisaareen tai Pihjalasaaren kesäparatiisiin. Rauhaa kaipaavien kannattaa suunnistaa Marjaniemeen, Kallahden kainaloon tai Lehtisaareen, jonka erärannalla vain kyltti kertoo yleisestä rannasta. Myös nudisteille on omat rantansa Seurasaaressa ja itäisessä Pihlajasaaressa. Jos rannalla makaaminen alkaa kyllästyttää, niillä voi myös harrastaa koripalloa, testata kuntoiluvälineitä, pelata rantalentopalloa.

Turvallisuus tärkeää

Ympäristökeskus tarkkailee rantojen veden laatua ottamalla näytteitä uimavedestä. Lisäksi ympäristökeskus valvoo sinilevien esiintymistä: sinilevien mittausasemat ovat Hietsussa, Aurinkolahdessa, Munkkiniemessä ja Laajalahdessa. Sinileväpitoisuuksien ylittyessä liikuntavirasto ei suosittele uimista. Turvallisuus on uimarannoilla tärkeää, kun kesälomaa viettävät lapset juoksevat ja hyppivät laitureilta ja hyppytorneista. Tänä kesänä uimavalvojia on 14 rannalla. Kaupunki pestasi kesäksi yhteensä 33 rantapelastajaa, joita on

kuva ISTOCKPHOTO

Yleiset uimarannat

26

(yli 100 uimaria / pv) • Aurinkolahden uimaranta • Hietarannan uimaranta • Kallahden kainalon uimaranta • Kallahdenniemen uimaranta • Laajasalon uimaranta • Lauttasaaren kasinonrannan uimaranta

Helsingin henki | kesäkuu 2009

• • • • • • •

Marjaniemen uimaranta Munkkiniemen uimaranta Mustikkamaan uimaranta Pihlajasaaren uimaranta Pikkukosken uimaranta Rastilan uimaranta Tuorinniemen uimaranta

Yleiset pienet uimarannat • Furuvikin uimaranta • Hevossalmen uimaranta • Jollaksen uimaranta • Kivinokan uimaranta • Lauttasaaren ulkoilualueen uimaranta • Lehtisaaren uimaranta

• • • • • • • •

Malmin uimaranta Pakilan uimaranta Pukinmäen uimaranta Puotilan uimaranta Seurasaaren uimalan uimaranta Seurasaaren uimaranta Suomenlinnan uimaranta Uunisaaren uimaranta


kuva ANTTI AHTILUOTO

gallup Mitä Helsingin uimarantoja käytät? KYSYIMME HENKILÖSTÖLTÄ, MITÄ MIELTÄ HE OVAT KAUPUNGIN YLEISISTÄ UIMARANNOISTA.

SEPPOVAARA kuva JUHANI

■ Lauttasaaren kasinorannan merirosvolaiva on lapsille jännittävä leikkipaikka. Siellä leikitään jo ennen kuin rantakausi alkaa.

■ MARI SALMINEN toimistosihteeri, terveyskeskus – Käyn paljon uimassa kesäisin. Suosikkejani ovat Vuosaaren seudun rannat. Tuttuja ovat myös Rastilan, Puotilan, ja Kallahden uimarannat. Rannat ovat useimmiten oikein siistissä kunnossa. Tiedot veden lämpötilasta ja levämääristä on mukava olla näkyvillä, näin yleensä kaupungin rannoilla onkin. Uimakopit ja riittävä määrä roskakoreja olisi hyvä saada joka rantaan.

■ Suomenlinna on yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Kesäisin se täyttyy niin turisteista kuin rentoutumaan tulleista kaupunkilaisistakin.

myös kurssitettu pelastustoimintaan. Mukavan kesätyön rannoilta sai yhteensä 56 nuorta. Koirien tuonti yleisille rannoille on kielletty. Muutenkin siisteys on rannoilla tärkeää, ja jätehuollon pelattava. Hiekan seulontakone käy pienillä rannoilla kerran viikossa, suurilla rannoilla se käy lähes päivittäin. Siisteydestä pitävät huolta myös uimavalvojat ja siivoukseen palkatut liikuntatyöntekijät. Lopuksi Kallionpää kertoo omat suosikit ja vinkit. – Aamurannaksi valitsen Laajasalon, Kallahden kainaloon taas menen kun haluan rauhaa, Aurinkolahteen suunnistan halutessani ravintolapalveluja ja Pihlajasaari kutsuu monipuolisuudellaan ja luonnollaan. Rantakausi jatkuu elokuulle, joten koko kesä on hyvin aikaa testata uusia rantoja! Toivotaan lämmintä ja aurinkoista kesää! •

■ SISKO LOUNATVUORI va. perhepalvelujohtaja, sosiaalivirasto – Uimarannoilla tulee käytyä aika harvoin. Enemmän tykkään uida Uimastadionilla ja talvisin avannossa. Nuorempana kävin paljon Suomenlinnan rannalla. Talvisin käyn Katajanokalla avantouimassa erään veneseuran rannalla. Liikuntavirastolle terveisiä, että olisi mukava saada alueelle myös kesäkäyttöinen uimaranta. Ehkä tulisi uitua sitten enemmän myös kesäaikaan. Puutteita en ole rannoilla juuri huomannut. Kunhan on putsattu lasinsiruista, niin hyvä on.

> Lisätietoa ja mittaustiedot www.hel.fi/liikunta kuva MIKA LAPPALAINEN

kuva HELJÄ HYYTIÄ

■ Tuoriniemenranta on Herttoniemen lähiöranta, joka on lapsiperheiden suosiossa. ■ Pihlajasaari sijaitsee vain 10 minuutin venematkan päässä kaupungista. Merta, hiekka- ja kalliorantoja sekä karun kaunista luontoa riittää.

■ PIRKKA HELLMAN arkkitehti, rakennusvalvontavirasto - Vanhemmiten on tullut uitua vähemmän, mutta edelleen tykkään käydä aamu-uinneilla Aurinkolahden uimarannalla silloin tällöin. Siellä on kaunis kahvila, ja aurinko paistaa nimensä mukaisesti lähes aina. Ranta on myös mukavan lähellä alueen asutusta. Aurinkolahdella hieman häiritsevät rannan mataluus ja isot kivet, joihin saattaa töytäistä varpaansa. Myös pukuhuone- ja wc-tilat voisivat olla vähän paremmat. ■ JANNE LEHTINEN ohjaaja, sosiaalivirasto - Äkkiä ei tule mieleen paikkaa, jossa en olisi käynyt uimassa. Liikun paljon polkupyörällä, ja kesäisin repussa on aina pyyhe ja simmarit mukana uimisen varalta. Suosikkirannat pidän salaisuutena. Santahaminan lähellä on yksi upea paikka, rauhallinen ja täynnä kauniita, rauhallisia luotoja. Hietalahden uimarannasta pidän vähiten. Rannat ovat mielestäni hyvässä kunnossa. Sellaisena ne pysyvät, kunhan vain ihmiset vievät omat roskansa pois tai laittavat edes roskakoriin.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

27


Helsinki-viikko 4.–15.6.

Mukaan juhlimaan!

Helsinki-viikon aikana kaupunkiin voi tutustua jalan, pyöräillen, bussin kyydissä tai Kaupunkikonsultin räätälöimällä henkilökohtaisella tutustumiskierroksella. Koe Helsinki avoimin mielin ja ihastu kaupunkiin yhä uudelleen ja uudelleen! Lisätietoja: www.helsinkiviikko.fi

Siltamäki

Kannelmäki

Pihlajamäki

16 10

Pirkkola

15

Kontula

14

Pitäjänmäki

18 12

Käpylä

Talosaari

9 13

Itäkeskus

Kumpula

11

Vuosaari

17

Alppila

Töölö

10

8

Seurasaari

4

3

1

5

Kamppi

4 7

9

2 1 2

Tervasaari

3

5 6

Kaivopuisto

Jätkäsaari

Suomenlinna

6 7 8

Viikon tapahtumia 1 Senaatintorin maakuntajuhlat 4.–6.6. Satakunta esittäytyy. 2 Samba Carnaval 12.–14.6. tuo jälleen kaivattua eksotiikkaa Helsinkiin. Suuri Sambakulkue lähtee Senaatintorilta 13.6. klo 15. www.helsinkisambacarnaval.fi 3 Torikorttelit paistattelevat Helsinki-viikon näyttämönä. Ohjelmaa riittää koko viikoksi korttelisuunnistuksesta kaupunginjohtajan tapaamisiin.

28

Helsingin henki | kesäkuu 2009

Sivistyksen valontuojat eli Les Lumières valtaavat 4 Eat&Joy-maatilatori Lasipalatsin aukiolla Helsingin, www.lumieres.fi 2.–4.6. 5 Palloliiton ohjelmaa Narinkkatorilla 9.6. klo 14–19. 9 Kumpulan kasvitieteellinen puutarha avautuu 10.6. klo 18. Klo 21–24. Tanssit juhlateltassa. 6 Äkseerausleiri Suomenlinnassa 13.–14.6., 10 Pihlajamäessä soi jälleen blues 6. 6. klo 13–18. www.suomenlinna.fi 7 Kaartin Soittokunta 190 vuotta -festivaali 4.–6.6. Suomenlinnan merilinnoitus saa historiallisille kujil- > Lisätiedot ja koko ohjelma www.helsinkiviikko.fi. Tapahtumiin vapaa pääsy, ellei erikseen mainita. leen uuden festivaalin, www.kaartinsoittokunta.fi Ohjelmamuutokset mahdollisia. 8 Les Lumières ja kuohuttavat ajatukset 9.–15.6.


12.6.

Helsinki-päivä 1 Kaisaniemi • Kaustinen Kaisaniemessä klo 15–22 Kaustinen Folk Music Festival antaa esimakua kesän festivaalista, www.kaustinen.net • Samba Carnaval avajaiset klo 19. 2 Espa • Tavataan Espalla. Helsinki-päivänä Espalla tapahtuu sekä lavalla että puistossa. • Espan puistossa klo 10–16 Helsinki-päivän markkinat. 3 Lasipalatsin aukio • Eat&Joy-maatilatori Lasipalatsin aukiolla. Pientuottajat esittelevät tuotteitaan perjantaisin syksyyn saakka. • Opastettu kiertoajelu Alvar Aallon arkkitehtuurikohteisiin Helsingissä klo 15. 4 Sinebrychoffin puisto • Puistokonsertti perheille klo 15-18. 5 Tehtaankatu / Kauppatori • Ihania naisia Helsingissä -kävelykierros klo 11 ja 17 6 Kaivopuisto • Kaivopuiston tutustumiskäynnit klo 14 ja klo 16 Kaivopuiston historiaa -kierrokset. www.helsinkiseura.fi 7 Jätkäsaari • Kiertoajelut Jätkäsaareen klo 17 ja 19. Tutustuminen Jätkäsaaren tulevaan asunto- ja toimitilarakentamiseen.

11 Alppila • Työväenasuntomuseon avajaistapahtuma klo 12–16, Kirstinkuja 4. 12 Käpylä • Kotikaupunkikävely Käpylässä klo 12 ja 16. Lähtö ja paluu Pohjolankatu 1. 13 Kumpula • Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, ilmainen sisäänpääsy. • Tutustu Kumpulan ja Vallilan vanhoihin puutaloihin teema-bussikierroksilla. 14 Kontula • Kontulan Ostarifestari klo 14–19. Maksuttomassa tapahtumassa esiintyjiä. 15 Pitäjänmäki • Pitäjänmäen Kulttuurikirkon perinteiset Helsinki-päivän tanssit klo 19–21, www.pitskunkulttuurikirkko.net 16 Pihlajamäki • Kiertoajelut klo 10–16 teemalla Ylläty esikaupungeissa! Esikaupunkien esittelyä niille, jotka eivät välttämättä ole käyneet näillä alueilla aiemmin. • Hyönteisretki Pihlajamäessä klo 12–14. 17 Aurinkolahti ja Vuosaari • Aurinkolahti-Seuran Helsinki-päivä klo 14–17.30. • Tutustu Vuosaareen kävellen klo 12–14.

9 Tervasaari • Teatteri Helsinki Tervasaaren amfiteatterissa klo 19, www.teatterihelsinki.fi 10 Seurasaari • Seurasaaressa tanssitaan klo 18 Antin aukiolla.

Ympäri kaupunkia • Helsinki-päivä pelastuslaitoksissa klo 10–18.

Koe Kaustinen Folk Music Festival!

4€ ETUSETELI

■ Kymmenensien Petankkikisojen mestaruuden veivät sosiaaliviraston Velka 1:den Ilkka Passi, Anne Skyttä ja Ahti Karikko.

18 Talosaari • Luontoretki Helsingin Talosaareen klo 18-21. Talosaari on yksi Helsingin uusimmista luontokohteista ja tutustumisen arvoinen paikka. Liikuntavirasto 90 vuotta • Pirkkolan, Itäkeskuksen, Vuosaaren, Mäkelänrinteen, Töölön urheilutalon, Helsingin urheilutalon, Malmin ja Siltamäen uimahalleihin sekä Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloihin vapaa pääsy juhlavuoden kunniaksi. • Klo 11-14 Pyöräilystadion Velodromi avoinna yleisölle. Cycle Club ry opastaa ja lainaa pyöriä sekä kypäriä.

8 Töölö • Elävä Töölö – Sydämenä tori klo 8–20 Töölö juhlii Helsinki-päivää Töölöntorilla ja Taivallahden leikkipuistossa.

■ Rennosta kisafiiliksestä huolimatta heittoihin syvennyttiin liki ranskalaisella vakavuudella.

Velka 1 nappasi Kultaisen kuulan KAUPUNGIN KYMMENENNET PETANKKIKISAT järjestettiin Kaisaniemen kentällä per-

■ Päiväkoti Mustikan Sinipiigat Jaana Georgieva, Senja Maiorova, Maija Havola ja Maija Kakko heläyttivät taikasauvojaan ja kattoivat Kaisaniemen kentän peliareenaksi.

Helsingin kaupungin työntekijät saavat Kaustinen Folk Music Festivaalille tällä etusetelillä yhden päivän aluelipusta 4 euron alennuksen (enintään 2 henkilöä). Etuseteli ei mahdollista päällekkäisten alennusten käyttöä. Maksuvälineenä käyvät myös kulttuurisetelit. Näytä etuseteli portille saavuttaessa! Lisätiedot sekä ohjelma: www.kaustinen.net

teksti EEVA-LIISA RAUTIAINEN, KAISA LAINE kuvat OLLI TURUNEN

■ Kampin pirujen ja enkelin Teemu Hämäläisen ja Piia Koskelan kuula lensi tyylillä.

jantaina 15. toukokuuta. Tunnelma ja sää olivat leppoisan aurinkoiset, mutta aistittavissa oli myös jännityksen huumaa 90 joukkueen tavoitellessa Kultaisen kuulan pokaalia. Järjestelyt sujuivat hyvin yhteistyössä rakennusviraston Jyrki Vätön ja Virpi Vermilän sekä liikuntaviraston Ari Syrjäsen kanssa. Siitä kiitokset heille. Jännittävien pelitapahtumien jälkeen mestaruussarjan voittajajoukkueeksi nousi sosiaaliviraston Velka 1, jossa pelasivat Ilkka Passi, Ahti Karikko ja Anne Skyttä. Voiton sinetöi viimeinen heitto aivan snadin viereen. Tämän jälkeen kenelläkään ei ollut epäilystä, kenelle voitto kuului. Oivan vastuksen voittajille antoi Sopu-joukkue. Heidän sijoittumisensa hopealle oli todellinen pelaajien taidonnäyte, koska joukkue kasattiin vasta paikan päällä innokkaista petankisteista. Pronssille tuli liikuntaviraston Bolliksen kuulat. Paras puku -palkinnon valitseminen oli tuomaristolle tänä vuonna erittäin vaikeaa, sillä paikalla oli monta tasavertaista joukkuetta. Kampin pirut ja enkeli -joukkueen pukeutuminen kuvasi hyvin joukkueen nimeä, Sinipiigojen pukeutumisessa ihastuttivat värikkäät asut ja siivet, mutta tuomaristo vapisi kuitenkin Palmian Kontulan kartellin mafiosojen edessä, jotka palkittiin. Kiitokset kaikille pelaajille ja muille järjestäjille. Tapaamisiin ensi vuonna! > Lisää petankkitunnelmia Heli-intrasta Henkilöstö > Henkilöstöliikunta.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

29


S U T I O ILM

U L U TA

Kiinnostaako soutuharrastus? ■ TULE MUKAAN Stadin Soutuklubin toimintaan mukavan harrastuksen pariin. Klubi on kaikkien kaupungin työntekijöiden epävirallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on koota yhteen soutua harrastavat sekä tarjota mahdollisuuksia harrastukselle. Tärkein laji on kirkkovenesoutu klubin omalla Aurora-veneellä. Kaikille avoimet soutuillat jatkuvat tiistaisin 16.6. asti. Lähtö Soutustadionilta klo 17. Säästä riippuen tehdään 1–2 tunnin lenkki merellisissä maisemissa. Soutuklubi osallistuu kauden aikana muutamiin soututapahtumiin. Klubi vuokraa myös kirkkovenettään hallintokuntien käyttöön. Venevaraukset: stadin.soutuklubi@gmail.com. Tervetuloa soutamaan tapahtumiimme!

alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi. ar in sanna.k kalenter lokuuta. n a v a a r .e Seu ivä on 5 ä p o t s i e ain

Arvaa, ellet tiedä! Kuinka monta kesätyöntekijää kaupunki palkkasi tänä kesänä?

Edellinen arvonta 27.4. Viimeksi kysyimme paljonko maksaa sisäänpääsy kaupunginmuseon näyttelyyn Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa. Sisäänpääsy on ilmainen, kuten muihinkin kaupunginmuseon näyttelyihin. Vastauksia tuli 43 kappaletta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja. Palkinnot menivät seuraaville: Pirkko Hämäläinen, Arja Laurila, Nina Saukkonen, Auli Virta ja Kirsi Laurikainen.

■ OLETKO TOIMISTOTEHTÄVISSÄ? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksen: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi. Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville, ja sen kesto on noin kaksi vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa on 2–3 päivää kuukaudessa. Koulutus alkaa 14.9. > Lisätietoja: oppisopimusneuvoja Johanna Rissanen, puh. 310 86693, johanna. rissanen@edu.hel.fi tai koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi.heinonen@edu.hel.fi.

tapahtumia

Liiketalouden oppisopimuskoulutusta tarjolla

30

kuva MARI HOHTARI

Vastaukset 5.8. mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki, faksi 310 37952, s-posti sari.ruusutie@hel.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Rakennusviraston kesätyöntekijä Susanna Franzoni kesällä 2006.

Puisto- ja syvänvedenjumpat kutsuvat ■ NYT LOPPUU kuntokeskuksen lattian hien haistelu. Ohjatut puistojumpat rullaavat koko kesän. Puistojumpat ovat ilmaisia, eikä niihin tarvitse ennakkoilmoittautua. Testaa vaikka kaikki: > Hesperian puisto, Mannerheimintie, 3.6.–26.8., ke klo 16.30–17.20 > Maunulan sorsapuisto, Männikkötie, 2.6.–25.8., ti klo 18–18.50 > Pikkukosken uimaranta, Pikkukosken tie, 1.6.–6.7., ma klo 18–18.50 > Puotilan leikkiniitty, Meripellontie, 1.6.–24.8., ma klo 18–18.50 sekä 24.–27.8., Helsinki Liikkeelle -viikon aikana, ma–to klo 18–18.50 > Uimastadionin edusta, Hammarskjöldintie, 2.6.–27.8., ti ja to klo 15–15.50 > Myllypuron liikuntapuisto, Myllytontunpolku 1, 2.–23.6., ti klo 11–11.50 > Kontulan kelkkapuisto, 4.–25.6., to klo 13–13.50 Näihin sisäänpääsy 2 euroa: > Syvänvedenjumppa, Uimastadion, 4.5.–27.8., ti ja to klo 8–8.30 > Syvänvedenjumppa, Kumpulan maauimala, 1.6.–26.8., ma ja ke klo 8.30–9

Helsingin henki | kesäkuu 2009

Kohtaa luonto ja lepakoita ■ KUN AJATUKSET OVAT jumittaneet kesässä koko lumisen ja äänettömän talven, toivoo, etteivät edes sadepäivät saati itikat jarruttaisi luonnossa liikkumista. Mikäli et kesän tullen ole kadottanut tätä yltiöpäistä rohkeuttasi – ja olet hankkinut kumpparit – niin osallistu ympäristökeskuksen järjestämille luontoretkille. Opastettuja luontoretkiä järjestetään kesän aikana kymmenittäin, tässä muutama: > 16.6. Viikin uuttukyyhkyt ja niiden rengastus > 26.6. klo 23–01 Seurasaaren lepakot > 12.7. Vartioharjun niityt > 6.8. klo 20–22 Harakan rohdot ja taiat – täydenkuun retki > 9.8. klo 12–15 Koko perheen meribiologiaretki Harakan saarella > 11.8. Luonto maantieteessä – maisemien muodot Laajasalossa. Opastetut luontoretket ympäristökeskuksen sivuilla > www.hel.fi/ymk. Vapaa pääsy.

Lasten saariseikkailut Harakassa ■ HARAKAN SAARELLA järjestettävissä Lasten saariseikkailuissa tutustutaan eläytyen ja tutkien Harakan saaren luontoon. Seikkailut on tarkoitettu yli 4-vuotiaille lapsille aikuisen seurassa. Seikkailusunnuntait klo 12–14.30, 7.6., 28.6., 5.7., 12.7., 19.7. ja 2.8. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista klo 12, kahvila Ursulan vierestä, venematka aikuisilta 3,50 euroa, lapsilta 1,70 euroa. Retkille ei tarvitse ilmoittautua, ja ne ovat maksuttomia. Seikkailut järjestää ympäristökeskus.

Poimi kukkia ja herneitä ■ HEINÄ-ELOKUUSSA kaupungin pelloillaan kasvattamat kukat ja herneet kypsyvät poimittaviksi. Poiminta-alueet on merkitty Saa poimia -kyltein. Peltoja löytyy niin Haltialan tilan mailta kuin muiltakin kaupungin maisemapelloilta.


i

Heinätalkoot Tuomarinkylän pelloilla

Pekka Sauri

■ YLI 20 KERTAA JÄRJESTETYT Tuomarinkylän heinätalkoot järjestetään myös tänä kesänä 2. heinäkuuta klo 11 alkaen. Seivästämisen, hikoilun ja haravoinnin lomassa talkoolaisille tarjotaan pellolla soppaa ja pullakahvit. Lapsille hevosajeluja. Talkooväelle päivän päätteeksi sauna. Järjestäjänä rakentamispalvelu. Säävaraus!

k

ST

• K YSY M

1

Mikä maa voitti jääkiekon maailmanmestaruuden?

2

Milloin vietettiin ensimmäistä Helsinki-päivää?

3

Mikä on kaupungin henkilöstön suurin ikäryhmä?

❒ a. Ruotsi ❒ b. Kanada ❒ c. Venäjä

7

Missä on Helsingin kaupunginkirjaston itäisin toimipiste?

❒ a. Vuosaaressa ❒ b. Talosaaressa ❒ c. Sakarinmäessä

❒ a. 44 vuotta ❒ b. 48 vuotta ❒ c. 52 vuotta

8

Montako yleistä uimarantaa kaupungilla on hoidossaan?

9

Montako vuotta on kaupungin strategiakausi?

❒ a. 28 ❒ b. 35 ❒ c. 42

Mikä on Talpa?

❒ a. Taloushallintopalvelu ❒ b. Talin palloilijat ❒ c. Tallinnan palolaitos

5

Missä euroviisut järjestettiin?

❒ a. Varsovassa ❒ b. Pietarissa ❒ c. Moskovassa

❒ a. vuonna 1959 ❒ b. vuonna 1969 ❒ c. vuonna 1979

4

6

❒ a. kaksi ❒ b. kolme ❒ c. neljä

Montako apulaiskaupunginjohtajaa Helsingissä on?

❒ a. kaksi ❒ b. kolme ❒ c. neljä

10

Paljonko Helsingissä oli huhtikuussa työttömiä?

❒ a. 15 490 määrä ❒ b. 18 742 määrä ❒ c. 21 309 määrä

Vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4a, 5c, 6c, 7c, 8a, 9c, 10c

■ ENSI KESÄNÄ Laiva on lastattu -sanaleikki kuuluu näin: kirjastoauto on lastattu kirjoilla, cd-levyillä ja peleillä. Kesädösän henkilökunta taas on miksaus nuoriso- ja kirjastontyöntekijöistä. Mistä oikein on kyse kaupunginkirjaston nuorisotyön koordinaattori Molla Toppari ? – Tässä nuorisoasiainkeskuksen ja kaupunginkirjaston yhteistyöprojektissa kirjastoauto parkkeeraa viiden viikon ajan sinne missä nuoriso on eli vaikka Rastilan uimarannalle. Ideana on tarjota nuorille mielekästä puuhaa ja juttuseuraa silloinkin, kun muu kaupunki hiljenee, Toppari kertoo. Kesädösän sisukset on lastattu nuoria kiinnostavalla aineistolla ja tekemisellä, mutta dösä ei sulje oviaan vanhemmiltakaan. Viime kesänä kaiken ikäisiä uteliaita oli jopa yli 200. > Bongaa Kesädösä maanantaista lauantaihin 26.6.–31.7., www.nuoriso.hel.fi/kesastadi

Y

• m il l o

Kesädösä parkkeeraa biitsille

Ä • ku

•m m it ä •

i

ss ä

n

a

kuva MOLLA TOPPARI

10

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 4 2.9. aineisto 5.8. Nro 6 9.12. aineisto 5.11.

Nro 5 21.10.

aineisto 18.9.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | kesäkuu 2009

31


03

Helsingin henki Ju s j si P a

kuva Arto Wiikari

2009

u

ne

n

Kerjääminen ja kaupustelu kielletty.”

kesä–elokuu 2009

GoGo { uusi duuni }

Viestintää Talpassa

32

> Kuka: Kati Toikka > ammatti: viestintäpäällikkö, Taloushallintopalvelu > TÖIHIN: 2.3.2009 > TOIMIPISTE: Meritalo Merihaassa Mikä on Taloushallintopalvelu eli Talpa? Talpa aloitti vuoden alusta kaupungin liikelaitoksena. Päätehtävämme on tuottaa talous- ja palkkahallinnon palveluja kaupunkikonsernille. Asiakkaitamme ovat kaupunkikonsernin yksiköt ja kaupungin palveluja käyttävät helsinkiläiset. Hoidamme työntekijöiden palkanmaksun. Mitä ja missä teit aikaisemmin? Tulin kaupungille yksityisen liike-elämän puolelta, missä toimin viimeksi suuren suomalaisen yrityksen viestintäpäällikkönä. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen tuloasi? Arvostan suuresti työnantajani tarjoamia mahdollisuuksia, verkostoja ja etuja sekä tiettyä varmuutta ja toiminnan pitkäjänteisyyttä. Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi? Useat viestintään liittyvät asiat saa suunnitella periaatteessa tyhjältä pöydältä. Olen johtoryhmän jäsenenä mukana työstämässä liikelaitoksen strategiaa. Tavoitteena on hyödyntää kaikkia viestintäkanavia mahdollisimman tehokkaasti. Millainen oli päiväsi tänään? Perehdytykseni on käynnissä, joten tapaan eri osastojen esimiehiä. Päivitin Talpan internet-si-

Helsingin henki | kesäkuu 2009

vuja ja kirjoitin tekstiä sisäiseen tiedotteeseemme Takuun. Mikä on yllättänyt sinut täysin? Mitä uutta ja odottamatonta on tullut vastaan? Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten ripeästi ja ennakoivasti Talpassa toimitaan. Mitkä ovat Talpan suurimmat haasteet taantuman aikana? Taloudellisen epävarmuuden aika lisää meille painetta tuottaa luotettavaa taloudellista informaatiota entistä nopeampaan tahtiin. Mitkä ovat suurimmat haasteesi ja kehityskohteet tässä tehtävässä? On tärkeää olla tiiviisti mukana Talpan strategian luonnissa ja sen viemisessä viestinnän avulla läpi koko organisaation sekä henkilöstölle että asiakkaille. Samalla on tärkeää säilyttää myös henkilökohtainen ote esimerkiksi asiakasvirastoihin. Mitä odotat työltäsi ja tältä vuodelta? Haluan kehittää asiakasviestintää hyödyntämään entistä tehokkaammin ja vuorovaikutteisemmin asiakaspalautetta. Lisäksi on tärkeää, että Talpassa tieto kulkee sisäisesti jouhevasti. Ketä kuuluu työyhteisöösi? Lähin esimieheni on asiakkuudenhallintapäällikkö Päivi Turpeinen. Teen yhteistyötä myös oman osastoni it- ja henkilöstöihmisten kanssa. Johtoryhmän jäsenyys mahdollistaa säännöllisen kontaktin myös muiden osastojen esimiehiin. Missä asut? Olen palannut juurilleni Laajasaloon. Kuskaan kolmea lasta aamuisin autolla, jonka jätän metroasemalle ja kuljen töihin loppumatkan julkisilla.

2.6.–8.8.

summeri uimastadionilla Liikuntavirasto ja YLE:n Summeri kutsuvat liikkumaan. > www.summeri.yle.fi

4.–15.6.

Helsinki-viikko Tapahtumat leviävät joka puolelle kaupunkia. > www.helsinkiviikko.fi

20.6.

Juhannuspäivä Juhannuksena vietetään Suomen lipun päivää.

5.–11.7.

helsinki cup Nuorten kansainvälinen jalkapalloturnaus pelataan Helsingissä. > www.helsinkicup.fi

30.7.–9.8. urb 09

Urbaanin kulttuurin festivaali täyttää 10 vuotta. Mukana myös kulttuuriasiainkeskus. > www.kiasma.fi

13.–30.8.

helsingin juhlaviikot Taidetta, teatteria, musiikkia, tanssia ja taiteiden yö. > www.helsinginjuhlaviikot.fi

21.-27.8.

runokuu-festivaali Kaupunginkirjasto ja Nuoren Voiman Liitto järjestävät runsaan runo-ohjelman eri puolilla kaupunkia.

2.9.

Helsingin henki nro 4 ilmestyy Aiheina asunnottomuus, koulutusasiat, osa-aikaeläkkeet, työhyvinvointi ja henkilöstöliikunta.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.