Helsingin henki 1/2013

Page 1

henki Helsingin

020131

Helsingin kaup u n g i n he n k i löstö l eht i hel.fi/ helsingin h enki

Työyhteisö

liikkeessä Liisa Aarnikoivulla on ideoiva työpaikka. sivu 10

Rekryilme uusiksi

sivu 28

liikkeellä

YhteisToiminta tukee ta muutos

sivu 22

kaffella

teema

sivu 06

Minä & duuni kuvakisa


Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus

Vastuullisuus ja luottamus

H

elsingin kaupungilla on arvostettu asema kunta-alalla, ja sen maine kuntasektorilla on keskimääräistä parempi. Henkilöstö kokee hyvinä puolina mielekkäät työt, turvalliset työsuhteet, haasteelliset tehtävät, joustot työn ja muun elämän välillä, hyvän työilmapiirin edistämisen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet. Tiedot ilmenevät kaupungin maine- ja työhyvinvointikyselyjen sekä -tutkimusaineistojen pohjalta viime vuonna tehdystä analyysistä. Niin sanottu suuri yleisö ei kuitenkaan näistä kaupungin työnantajaominaisuuksista juuri tiedä. Helsingin kaupunki on vastuullinen työnantaja. Joustojen, palvelussuhdeturvan ja työhyvinvoinnin edistämisen lisäksi kaupungin vahvuuksia ovat yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja ekologisuuden lisäämiseen panostaminen, joihin erityisesti tällä strategiakaudella keskitytään. Meidän henkilöstö tekee aidosti työtä, jolla on merkitys. Nuorten mielestä tärkeintä työssä on hyvä työilmapiiri, varmuus työpaikan säilymisestä, mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, töiden monipuolisuus ja oma hyvinvointi. Tiedot käyvät ilmi 15–25-vuotiaille tehdystä Kuntatyönantajien, Kuntaliiton ja Kevan teettämästä selvityksestä. Valtaosa nuorista näkee kunta-alan mahdollisuutena vaikuttaa ihmisten elämään ja tehdä ihmisläheistä työtä. Kunta-alan vahvuuksina nuoret näkevät turvallisen ja pitkäaikaisen työuran, reilun pelin hengen, ison organisaation hyvät voimavarat sekä yhteisen hyvän puolesta työskentelyn. Nämä mielikuvat osuvat meillä oikeaan. Vain viidennes nuorista arvioi kuitenkin johtamisen tai työilmapiirin kunnissa ja kaupungeissa olevan hyvää. Rekrytoinnissa ja perehdytyksessä olisikin nyt hyvä tuoda esiin palveluissa, johtamisessa ja työyhteisöissä tapahtunutta kehitystä. Kesätyötekijöiden palkkaaminen on parhaillaan menossa. On tuhannen taalan paikka osoittaa omalla toiminnalla arvostavaa suhtautumista nuoriin työntekijöihin ja sijaisiin. Onnistuneeksi koettu kesätyöpesti ja kokemus kaupunkityönantajasta voi olla myös väylä vakityösuhteeseen tuonnempana. Rekrytointi ja perehdytys kannattaa tehdä huolella. Yhteistoiminnan tarkoituksena on, että jokainen pääsee vaikuttamaan ja osallistumaan työyhteisön asioihin, sen muutoksiin ja ratkaisuihin. Niiltä, jotka työskentelevät lähellä asukkaita ja kaupunkilaisia, saadaan hyvää ja arvokasta tietoa ja kokemusta, jotka tuottavat valmisteluun tärkeää sisältöä esitysten ja ratkaisujen pohjaksi. Kun yhteistoiminta on mukana koko ajan, johdon ja henkilöstön välinen luottamus edistyy ja säilyy paremmin myös silloin, kun valitaan vaikeista vaihtoehdoista vähiten huono. Demokratiavälineitä on hyvä kehittää myös henkilöstön osallistamisen edistämiseksi. Tässä numerossa kerrotaan kaupungin yhteistoimintamenettelystä. Se on suurempi ja hallitumpi kokonaisuus kuin moni tietää.

,,

Meidän henkilöstö tekee aidosti työtä, jolla on merkitys.”

Mitä meidän tulisi tietää nuorista? Nuorisoasiainkeskuksessa keskustellaan kevään ajan joka toinen

perjantai nuorista ja yhteiskunnasta. Perjantaiporinat – oivalluksia nuorista ja yhteiskunnasta -luento- ja keskustelutilaisuudet ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Seuraavat tilaisuudet:

Tytöt 22.2. Minkälaisia identiteettejä ja rooleja tytöt rakentavat

Perhe 8.3. Millaisissa perheissä helsinkiläiset nuoret kasvavat?

ulkomaailman paineiden puristuksissa ja mahdollisuuksien viidakossa? Miten maahanmuuttajatytöt löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa? Onko nuorisotyössä syytä lisätä sukupuolten omia tiloja? Aiheesta on keskustelemassa Tyttöjen Talon johtaja Mari UusitaloHerttua. Kommenttipuheenvuoron pitää Poikien Talon projektipäällikkö Antti Ervasti.

Miten monikulttuurisuus muuttaa ajatusta perheestä? Miten perhe vaikuttaa nuorten vapaa-aikaan ja tulevaisuudensuunnitelmiin? Vieraina Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Maryan Abdulkarim ja tutkija Marja Peltola.

Arkipäivä 22.3. Puhutaan arjesta ja ihmissuhteista. Miten me

liitymme muihin ihmisiin? Miten esineet ja palvelut muuttuvat tärkeiksi vain ihmissuhteiden kautta? Vieraina johtaja Oskar Korkman ja Satu Kalliokulju Nokialta. > Tilaisuudet järjestetään klo 14–15 osoitteessa Hietaniemenkatu 9 B, 2. krs. > Keskusteluja voi seurata livenä osoitteessa hattu.net. > facebook.com/Perjantaiporinat

02

Helsingin henki | helmikuu 2013

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 2 10.4. Aineisto 18.3.

Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 11.12. 20.5. 19.8. 7.10. 18.11.


sisältö

06 teema

Hyvin suunniteltu ja toteutettu yhteistoiminta on edellytys muutoksen onnistumiselle. Henkilöstön osallistumismahdollisuus on keskeistä.

10 duunissa

Liikuntapainotteiset päiväkodit Hippaheikki ja Myrskyluoto inspiroivat henkilöstöä ideoimaan.

15 22 28 32

14 työkalut

Nettiportaalityö etenee. Sisältöryhmät ovat selvillä, ja pääkäyttäjät ovat työssä mukana.

asukas

24

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti työnsä vuoden alussa. Mitä asioita ajavat valtuuston suurimmat ryhmät?

ympäristö Uusi ympäristöpolitiikka velvoittaa toimenpiteisiin. Virastojen tehtävänä on toteuttaa niitä.

kaffella Kaupungin rekrytointi-ilme uusittiin. Miten se rakennettiin ja mistä se kertoo?

liikkeellä Henkilöstön valokuvakisa Minä & duuni tuotti ison aineiston nykytyön dokumentointia. Esittelemme satoa.

uusi duuni Virastopäällikkö Mikko Aho.

12

talous

Matkailu on kaupungille merkittävä elinkeino. Tapahtumat tuovat matkailijoita maailmalta ja Suomesta.

20

palstat 04 04 05 21 27 30 31 32

Uutiset Työelämän ABC Stadi 365 Gallup Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Menovinkit

16 reppari

Koulutiloja peruskorjataan. Meilahden koulun perusparannus on yksi suurimmista.

26 ammatti Puheterapeutti Susanna Ruuth edistää lasten kielellistä kehitystä.

hyvinvointi Uusi päihdeohje antaa selkeät työkalut, miten toimia työ- paikalla, jos ongelmia esiintyy.

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Tapio Kari, Johanna Joutsiniemi, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 Painos 40 000 kpl

25. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | helmikuu 2013

03


uutisia Palkkoihin tarkistukset n Palkkoja korotettiin helmikuun alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Kaikilla muilla sopimusaloilla se on 1,46 prosenttia, mutta lääkärisopimuksessa 1,3 prosenttia ja opetusalalla 1,36 prosenttia. Yleiskorotus korottaa tehtäväkohtaista palkkaa, henkilökohtaisia euromääräisiä lisiä, euromääräistä tehtävälisää sekä kokonaispalkkaa, jota maksetaan johtavalle viranhaltijalle kaupunginhallituksen tekemän päätöksen perusteella. Prosentuaaliset lisät, joiden laskentaperusteena on tehtäväkohtainen palkka, korottuvat automaattisesti. Yleiskorotus ei vaikuta määrävuosilisään ja erillispalkkioihin, kuten erilaisiin opetus- ja koulutuspalkkioihin, luentopalkkioihin, kokouspalkkioihin ja työnohjauspalkkioihin. Helmikuun alusta toteutetaan myös paikallinen järjestelyerä kaikilla sopimusaloilla. Järjestelyerän suuruus vaihtelee sopimusaloittain. Virastoissa ja liikelaitoksissa käydään näihin liittyvät neuvottelut.

Työhyvinvoinnin arviointi uudistuu n Kaupunki luopuu kym menisen vuotta käytössä olleesta työhyvinvointikyselyst ä ja seuraa jatkossa työtyy tyv äisyyttä ja työelämän kehitystä Työterveyslaitoksen toteut tam an Kunta10-seurantatutkim uksen avulla. Samalla työ hyv invoinnin seuranta tulee kol miportaiseksi. Vuorovuosin Kunta10:n kanssa tehdään työtervey skeskuksen työterveyskysel y, joka toteutetaan tän ä syk syn ä. Lisäksi otetaan käyttöön kevyempi ja työyhteisöta sol lak in helpommin toteutettava kysely. Ensimmäinen Ku nta10-tutkimus toteutetaan vuoden 2014 syksyllä. Kunta10 on maan laajin työhyvinvoinnin ja tervey den seurantatutkimus, joka on nykyisin käytössä kym me nes sä kaupungissa. Yhteiseen tutkimukseen siirtymällä saa daa n tärkeää vertailutietoa kun nittain ja toimialoittain tar kasteltuna. > Lisätietoja Helmi > He nkilöstö > Työhyvinvoin ti ja työturvallisuus >Työhyvinvo inti > Työhyvinvointikyse ly ja Kunta10

Eläkkeelle jääville neuvontapäiviä

n Kertapalkitsemisen periaatteista esite Kaupungilla on käytössä nopean palkitseminen keino, kertapalkkio, jonka voi saada tunnustuksena, rahapalkkiona tai vapaana. Erinomaisista työsuorituksista voidaan palkita rahallisesti jopa 2 500 euroon asti sen mukaan, miten laajasti työpanos ja tulos vaikuttavat toimintaan. Uutta kertapalkitsemisessa on myös palkallinen vapaa, joka parhaimmillaan voidaan antaa viikoksi. > Lue lisää palkitsemisesta ja kertapalkitsemisen periaatteista Helmestä > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen. Sieltä löytyy myös kertapalkitsemisesta ilmestynyt esite, joka on tarvittaessa myös tulostettavissa.

Työelämän

n Milloin kaupungin kesätöihin voi hakea? Haku alkoi 21.1. ja jatkuu pitkin kevättä. 16–17-vuotiaiden haku on 11.–22.3. n Paljonko ja millaisiin tehtäviin kesätyöntekijöitä palkataan? Heitä palkataan noin 4 300. Tehtävät vaihtelevat virastoittain koulutetuista sosiaali- ja terveysalan sijaisuuksista 16–17-vuotiaiden nuorten avustaviin tehtäviin. Paljon nuorten paikkoja on myös Siisti kesä -hankkeessa kaupunkiympäristön puhtaanapitotöissä.

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

n Mitkä virastot palkkaavat eniten kesätyöntekijöitä? Sosiaali- ja terveysvirasto, liikuntavirasto, Stara ja Palmia.

Helsingin henki | helmikuu 2013

n Tänä tai ensi vuonna kokoaikaiselle eläkkeelle jääville järjestetään kevään aikana kolme neuvontapäivää. Neuvontapäivät ovat keskenään samansisältöisiä, ja ne järjestetään 7.3., 16.5. ja 6.6. kaupungintalon auditoriossa klo 8.30–15. Päivän aikana kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta. Henkilökohtaista apua ja tietoa eläkkeistä ja eläkkeelle jäämisestä saa henkilöstökeskuksen eläkeneuvojilta ja virastojen eläkeasiamiehiltä. Eläkeneuvojiin voi ottaa yhteyttä puhelinaikoina tai varata ajan henkilökohtaista käyntiä varten. Eläkkeelle jäävien neuvontapäivään ilmoittaudutaan Helmen Sovelluksista löytyvästä Koulutuskalenterista. > Lisätietoja eläkkeistä Helmestä > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet.

n Miten kesätyöntekijöiden palkkaus rahoitetaan? Virastot voivat käyttää omaa budjettiaan tai ne ovat voineet hakea rahoitusta henkilöstökeskuksesta. n Miten kesätyöntekijät perehdytetään? Työnantajavirasto huolehtii kesätyöntekijöiden perehdytyksestä. Suosituksena on, että virastosta nimettäisiin nuorelle oma perehdyttäjä. n Koulutetaanko perehdyttäjät? Oiva Akatemia tarjoaa perehdyttäjäkoulutusta, johon toivotaan mahdollisimman paljon osallistujia. On kuitenkin tärkeää, että virastot valitsevat huolella perehdyttäjiksi henkilöt, jotka siihen parhaiten soveltuvat.

n Mistä kesätöistä saa tietoa ja miten paikkoja haetaan? Kesätöistä tiedotetaan helsinkirekry.fi-sivuilla, ja myös haku tapahtuu sitä kautta. n Miten kesätyöntekijät antavat palautetta työstään? Kesätyöntekijöiden palaute on erittäin tärkeää. Koko kaupungin palautekysely löytyy Helmestä kesällä. Lisäksi monet virastot keräävät kesätyöntekijöiltään omaa palautetta. Vastaajana rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen henkilöstökeskuksesta. > Lisätietoa: helsinkirekry.fi


stadi Isyysvapaaseen pidennys

Tykelle takaisinsoittojärjestelmä

n Uudessa perhevapaaohjeessa on huomioitu helmikuun alusta voimaan tullut muutos isyysvapaan pidennyksestä. Isyysrahaa maksetaan aiempaa pidempään, ja isäkuukausi on jäänyt pois uudesta isyysvapaasta. Isyysvapaa ei myöskään enää lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata. Edellisen lain mukaisia isäkuukausia pidetään kuitenkin vielä vuonna 2014. Isyysvapaata voi pitää yhteensä 1–54 arkipäivää. 1–18 arkipäivää voi pitää enintään neljässä eri jaksossa milloin tahansa äitiys- ja vanhempainvapaan aikana lapsen syntymän jälkeen. Loput isyysvapaat tai koko isyysvapaan voi pitää enintään kahdessa jaksossa vanhempainvapaan jälkeen, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Kela maksaa isälle isyysvapaan ajalta isyysrahaa. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Lomat ja vapaat > Hoitovapaa

n Tyken ajanvaraus- ja neuvontapuheluissa siirryttiin takaisinsoittojärjestelmään. Alkuvaiheessa takaisinsoitto on käytössä vain Helsinginkadun työterveysaseman ajanvarausnumerossa 310 54100. Mikäli puhelinpalvelussa ei ole jonoa, puhelu yhdistyy suoraan toimistoon. Jos puhelimet ruuhkautuvat, voi asiakas jättää soittopyynnön, ja hänelle soitetaan takaisin. Takaisinsoittojärjestelmä on käytössä klo 8–14. Ajanvaraus ja neuvonta palvelevat jatkossakin arkisin klo 8–16. Tyke toivoo palvelusta palautetta, jonka avulla voidaan jatkossa parantaa palvelua entisestään. Sitä voi antaa Tyken internetsivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta tai vastaavalle hoitajalle Anne-Maj Candolinille, annemaj.candolin @hel.fi, 310 54232.

n Helsingin kulttuuriteko 2012 -palkinto myönnettiin Night Visions -elokuvafestivaalille. Festivaali esittää fantasia-, kauhu-, science fiction - ja kulttielokuvia, ja se tunnetaan rohkeasta ja omaperäisestä ohjelmistostaan ja yöllisistä maratonistunnoistaan. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Lisäksi Siivouspäivä ja Baana saivat kunniamaininnan. Kaupunkilaisilta tuli yhteensä 927 ehdotusta kulttuuriteon saajaksi.

lyhyesti

n Uusi kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtsonin jäädessä eläkkeelle uutena kirjastotoimenjohtajana aloittaa maaliskuussa Tuula Haavisto. Haavisto siirtyy kaupunginkirjastoon Tampereen kaupungin kirjastopalvelujohtajan tehtävistä. n Taidemuseolle ja kulttuurikeskukselle uudet johtajat Janne Gallen-Kallela-Sirénin tultua nimitetyksi yhdysvaltalaisen Albright-Knox-tai-

365 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen avaa kaupungin lähiaikojen haasteita ja kehittämisen suuntia.

Tästä on hyvä jatkaa Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Uusi, lokakuussa valittu valtuusto on aloittanut työnsä. Tulevan kevään aikana se tulee linjaamaan oman toimikautensa tärkeät painopisteet. Valtuustokauden strategia on keskeinen työväline. Tammi-helmikuun vaihteen seminaarissa valtuutetut pohtivat alustavia kantojaan viranhaltijavalmistelussa syntyneeseen strategialuonnokseen. Kaupungin strategia kytkeytyy leimallisesti vuosittaiseen talousar-

Night Visions Helsingin kulttuuriteko

n Henkilöstöä runsas 40 000 Kaupungin henkilöstön määrä oli viime vuoden lopussa – työllistetyt pois luettuina – 40 136 henkilöä, joista 33 399 oli vakinaisia ja 6 737 määräaikaisia. Viime vuoden palkkasumma oli 1 386 miljoonaa euroa, mikä oli 4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

stadi

demuseon johtajaksi taidemuseon johtajan paikka tulee haettavaksi. Myös kulttuurijohtaja vaihtuu, kun tehtävästä designpääkaupunkihankkeen vuoksi virkavapaalla ollut Pekka Timonen siirtyy viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Tehtävää on hoitanut Timosen sijaisena kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas. n Oikaisu Helsingin henki 6/2012. Viime lehden gallupissa kahden haastatellun nimet olivat päässeet vaihtumaan. Ylimmässä kuvassa oli sovellusneuvoja Tarja Valkeapää sosiaalivirastosta, toisessa kuvassa paikkatietoasiantuntija Outi Hermans talous- ja suunnittelukeskuksesta. Pahoittelemme virhettämme.

viotyöskentelyyn. Se näyttää suuntaa pitemmälle. Valtuusto tehnee lopulliset strategiapäätöksensä toukokuun alkupuoleen mennessä. Tämän jälkeen toteutumisen seuranta siirtyy kaupunginhallitukselle. Se antaa valtuustokauden aikana korjausimpulsseja hallintokunnille, jos toteuma poikkeaa tavoitteista. Valtuustolle strategiasta raportoidaan erillisissä strategiaseminaareissa ja talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kukin hallintokunta raportoi omalta osaltaan lautakunnille. Talous tulee luonnollisesti olemaan keskiössä. Viime valtuustokauden aikana kaupungin ottolainat kaksinkertaistuivat, ja asukaskohtaiset menot kasvoivat tuloja enemmän. Näin ei voi jatkua. Nyt tavoitteena on kestävä taloudenpito, missä etsitään tuottavuuden parannuksia ja tasapainoa kaupungin velkaantumiseen.

,,

Helsingillä on monia vah-

Kaupungin tulee entistä enemmän avautua hallintokuntien muodostamina kokonaisuuksina.

vuuksia. Olemme saaneet paljon kiitosta, ei pelkästään toimivana, vaan myös hauskana kaupunkina. Pääkaupunki- ja muotoilujuhlat kruunasivat viime vuoden. On luonnollista, että jatkossa saamme tottua rauhallisempaan menoon. Uskon kuitenkin, että Helsingin valitsema linja hauskana kaupunkina on meille aidosti sopiva, ja siitä on hyvä rakentaa meille ainutlaatuisuustekijä. Tall Ships Race on tämän vuoden kohokohta. Strategian tehtävänä on näyttää suuntaa koko kaupungille. Viime

vuosina on entistä paremmin ymmärretty se, että virastojen pelkkä oman toimialansa osaaminen ei riitä. Kaupungin tulee entistä enemmän avautua hallintokuntien muodostamina kokonaisuuksina. Puhutaan hoitoketjuista ja palvelupoluista. Oman haasteensa tuo valtiovallan lisääntyvä pyrkimys ohjata hyvinvointimalliamme erilaisten palvelutakuiden kautta. Nuorten yhteiskuntatakuu on hyvä esimerkki. Valtiovalta antaa takuun, ja kunta vastaa takuun lunastamisesta. Tähän tarpeeseen ovat syntyneet Respa ja Tulevaisuustiski. Helsinki on kiitettävästi lähtenyt toimintamallien suhteen tiennäyttäjäksi. Olen iloinen, että strategian valmistelussa niin monet halusivat pa-

nostaa työyhteisöjen kehittämiseen. Johtamistyön vahvistaminen on strategian yksi painopistealue. Tästä on hyvä jatkaa uudelle valtuustokaudelle. Tehdään yhdessä entistä parempaa kaupunkia.

Helsingin henki | helmikuu 2013

05


teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Tommi Tuomi

Yhteistoiminta   Uudistumisen ja muutoksen tarve värittää yhä useammin toiminnan suunnittelua. Onnistunut muutos edellyttää hyvin suunniteltua ja toteutettua yhteistoimintaa. Nykymuutoksissa yhteistoiminta on usein monia virastoja koskeva prosessi.

MITÄ YHTEISTOIMINTA  ON? > Työnantajan ja henkilöstön välistä vuoropuhelua ja neuvottelua asioista, jotka vaikuttavat merkittävästi henkilöstön asemaan. > Työnantajalla on velvollisuus käsitellä ja perustella muutosta, sen vaikutuksia ja vaihtoehtoja henkilöstön kanssa riittävästi ennen päätöksen tekemistä. > Välitön yhteistoiminta toteutuu jokapäiväisessä työssä esimiehen ja työntekijän välillä. Edustuksellinen yhteistoiminta tarkoittaa asioiden käsittelyä viraston tai kaupunkitason henkilöstötoimikunnissa. > Yhteistoimintamenettelyyn kuuluvat esimerkiksi organisaatiouudistukset, strategiset linjaukset, työtehtävissä tapahtuvat muutokset, töiden ja palvelujen uudelleenjärjestelyt, virastojen kehittämishankkeet, henkilöstöraportit, koulutussuunnitelmat, talouden tilanne ja ohjeistukset. > Yksittäistä työntekijää tai osaa henkilöstöä koskevat asiat käsitellään asianosaisten kanssa, laajakantoiset asiat viraston tai liikelaitoksen yhteistoimintaelimessä. > Yhteistoimintaa säätelee laki yhteistoiminnan toteuttamisesta ja kaupungin työnantajana tekemä sopimus henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Yhteistoiminnan tasot > työyhteisö > virasto tai liikelaitos > koko kaupunki

06

Helsingin henki | helmikuu 2013

Prosessisuunnitelma > Muutosta valmisteleva taho laatii suunnitelman hankkeen etenemisestä. > Sisältää myös suunnitelman yhteistoiminnan vaiheista, dokumentoinnista, aikataulusta ja viestinnästä.

Osallistumisjärjestelmä on yhteistoimintaa tukeva kokonaisuus, jossa ovat mukana > yhteistoimintajärjestelmä, > työsuojelujärjestelmä ja > luottamusmiesjärjestelmä.

Yhteistoiminnan vaiheet > Valmistelu ja käsittely virastoissa tai liikelaitoksissa, työpaikalla, osastoissa ja yhteistoimintaelimessä. > Päätöksenteko sovittujen ohjeiden mukaisesti: virastoja koskevat päätökset tekee joko lautakunta tai virastopäällikkö, koko kaupunkia koskevat kaupunginhallitus ja/tai -valtuusto. > Lopullinen ehdotus päätöksentekoa varten valmistuu sen jälkeen, kun asiaa on käsitelty riittävästi henkilöstön kanssa, eikä esityksessä enää tapahdu oleellisia muutoksia. > Täytäntöönpano virastoissa/liikelaitoksissa.

Henkilöstösuunnitelma > Linjaukset tehdään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. > Siihen kirjataan henkilöstön asemaa koskevat periaatteet, kuulemismenettelyt ja muut yhteistä keskustelua vaativat asiat, jotka liittyvät muutosprosessiin.


on muutoksen kivijalka >> Luottamusmies > edustaa järjestönsä jäsenistön edunvalvontaa pääasiassa virka- ja työehtosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä > pyrkii ehkäisemään palvelussuhteen ehtoihin liittyviä ongelmia.

Työsuojeluvaltuutettu > edustaa henkilöstöä työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa.

Luottamusmiehet ja  neuvottelujärjestelmä > Luottamusmiesjärjestelmä on yhteistoimintajärjestelmä. > Tarkoitus on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja viranhaltijan tai työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä. > Järjestelmän tarkoitus on lisäksi pitää työrauhaa yllä. > Työnantajan ja luottamusmiesten yhteistoiminnan keskeisin tavoite on henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvien ongelmien ehkäisy. > Tavoitteena on myös edistää kaupungin palvelutoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Yhteistoimintavastaava/ työsuojeluasiamies > toimii työyhteisön välittömän työsuojelun yhteistoimintaan ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa > muodostaa esimiehen kanssa työsuojeluparin > varmistaa osaltaan yhteistoiminnan toteutumista työpaikoilla.

Järjestöneuvottelukunta > on henkilöstön keskinäinen yhteistoimintaelin > käsittelee henkilöstölle merkityksellisiä asioita > nimeää edustajat henkilöstötoimikuntaan ja työryhmiin > tekee aloitteita.

Henkilöstötoimikunta > on viraston johdosta ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu elin > käsittelee edustuksellista yhteistoimintaa vaativat asiat > myös kaupunkitasolla on henkilöstötoimikunta, joka käsittelee muun muassa isoja linjauksia, taloussuunnitelmia ja organisaatiomuutoksia.

Lisätietoja

Yhteistoiminnasta, neuvottelujärjestelmästä sekä kaupungin luottamusmiehistä > Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luottamusmiesasiat

Helsingin henki | helmikuu 2013

07


Yhteistoiminta   Työyhteisön arjessa yhteistoiminta näkyy keskusteluna esimerkiksi työn ja työnkuvien kehittämisestä ja uudistamisesta. Yhteistoiminta on aina läsnä, kun esimies ja työntekijä keskustelevat vaikkapa työn mitoituksesta. – Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat sellaiset asiat, jotka vaikuttavat merkittävästi työntekijän asemaan. Näitä voivat olla esimerkiksi työn organisointiin, palvelujen järjestämiseen, henkilöstön kehittämiseen ja taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin liittyvät muutokset, kertoo työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo henkilöstökeskuksesta. Yhteistoiminta on yleensä prosessi, jolla on alku ja loppu ja johon osallistuvat tietyt yhteistoimintaelimet, työsuojelu ja luottamusmiehet. Tällainen edustuksellinen yhteistoiminta on tullut tutuksi viime aikoina monien virastojen työntekijöille. Viime vuonna se kosketti muun muassa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen väkeä, tänä vuonna keskushallinnon henkilöstöä.

Henkilöstö mukaan alusta saakka

Tarve muutokseen on voinut kyteä pitkään henkilöstön ja johdon keskuudessa. Vaikka aloite tulisikin johdolta, mikään ei etene ilman yhteistoimintamenettelyä. Prosessi edellyttää perusteellista valmistelua, joka onkin yhteistoiminnan työläin vaihe. Usein tarvitaan avuksi työryhmiä. Prosessin etenemisestä laaditaan tarkka yhteistoimintasuunnitelma, jossa näkyvät myös viestinnän toimenpiteet.

Ennakoinnista eväitä muutokseen Henkilöstön osaamisen ennakointi on tärkeä osa yhteistoimintaa. Henkilöstökeskuksessa selvitetään, miten ennakointi ja yhteistoiminta toteutuvat keskushallinnon organisaatiomuutoksessa.

08

– Lisäksi tarvitaan henkilöstöedustajien kanssa tehty suunnitelma, johon kirjataan henkilöstön asemaa koskevat periaatteet, kuulemismenettelyt ja muutosprosessin muut yhteistä keskustelua vaativat asiat, tähdentää palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos henkilöstökeskuksesta. Henkilöstö pitää ottaa mukaan valmisteluun heti alkuvaiheessa, samoin tiedottaa ja antaa asioista perusteluja. Jos muutos koskee vain yksittäistä työntekijää tai työyhteisöä, sitä käsitellään asianosaisten kanssa. Kun asia koskettaa kokonaista virastoa tai kaupunkia, yt-menettelyyn osallistuu työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhteistoimintaelin. Se on yleensä virastokohtainen tai koko kaupungin yhteinen henkilöstötoimikunta, joka antaa lausunnon prosessin päätteeksi. – Asiaa puidaan yhteistoiminnassa niin pitkään, ettei esityksessä tapahdu enää oleellisia muutoksia, Kuutamo kertoo. Lopullisen päätöksen tekee aina työnantaja. Virastokohtaisissa kysymyksissä päätöksentekijänä on lautakunta tai virastopäällikkö ja kaupunkitasoisissa kaupunginhallitus tai -valtuusto.

Yhteistoiminta perustuu avoimuuteen ja erilaisten näkemysten hyväksyntään. tään. Kaikki materiaali kerätään talteen ja mielipiteet kirjataan muistiin arviointia ja jatkotyöskentelyä varten. Hyviä ideoita on hyödynnetty muutosten toteutuksessa, Enroos kertoo. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistymistä koskevassa valmistelussa hyödynnettiin myös Helmi-intraa, jossa n Aino Lääkkölä-Pyykönen, Asta Enroos ja Sari Kuutamo kertovat, miten yhteistoiminta on muutoksessa mukana.

Oikeus ja velvollisuus osallistua

Jokaisella työntekijällä on oikeus, velvollisuus ja mahdollisuus osallistua työyhteisönsä kehittämiseen. Juuri valmisteluvaihe, jossa asiaa käsitellään työpaikalla, antaa tilaisuuden avata suunsa. – Yhteistoiminta perustuu avoimuuteen ja erilaisten näkemysten hyväksyn-

H

enkilöstökeskuksen, hallintokeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen yhdistyminen tuo muutoksia. Yhtenäinen keskushallinto tulee poistamaan päällekkäisiä toimintoja ja nostamaan esille uusia osaamistarpeita, asiakkaita, palveluita ja prosesseja. – Haluamme selvittää, millaisia haasteita organisaatiomuutos asettaa henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja yhteistoiminnalle, kertovat HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen ja työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo henkilöstökeskuksesta. Heillä on meneillään keskushallintouudistusta koskeva kehitysprojekti, joka liittyy Oiva Akatemian HEQ6-laatuasiantuntijavalmennukseen. Tavoitteena on selvittää, miten ennakointi

Helsingin henki | helmikuu 2013

henkilöstö pääsi kommentoimaan uudistusta. – Siitä saatiin hyviä kokemuksia. Ihmisillä oli mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti oman työnsä organisointiin. Intran käyttö lisäsi avoimuutta ja helpotti palautteen antoa, Kuutamo lisää. Henkilöstöä informoidaan ja kuullaan myös päätöksenteon jälkeen, kun muutosta toteutetaan. Silloin on sisäisen ilmoittautumismenettelyn, toimitilavalmistelujen ja uusien käytäntöjen aloittamisen aika. Yhteistoiminnan haasteena on löytää optimaalinen aikataulu, mikä on hankalaa varsinkin isoissa muutoksissa. – Liian tiukka aikataulu voi herättää ärtymystä, mutta toisaalta prosessin pitkittyminen saattaa lisätä turhaa epävarmuutta, Enroos ja Kuutamo pohtivat. •


oikeuspalvelut tietotekniikka, viestintä  ja vuorovaikutus

henkilöstö

uusi keskushallinto talous  ja kehittäminen

Päätös keskushallinnon virastojen yhdistämisestä kevään aikana

Keskushallinnon virastojen yhdistämistä selvittänyt

keskushallintotyöryhmä esittää raportissaan, että hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistetään yhdeksi keskushallinnon virastoksi, johon siirretään tehtävät ja vakanssit nykyisistä virastoista. Uuteen virastoon ehdotetaan kuutta osastoa: elinkeinopolitiikka, työllisyys, kansainvälisyys ja maahanmuutto -osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut-osasto, talous ja kehittäminen -osasto sekä tietotekniikka, viestintä ja vuorovaikutus -osasto. Esitystä käsitteli kaupunginhallitus iltakoulussaan 4.2. Hallitusryhmät puolsivat valmistelun jatkamista suunnitelman mukaisesti, ja seuraavaksi alkaa uuden viraston johtosäännön valmistelu yhteistoiminnassa sääntötoimikunnan kanssa. Myös henkilöstön sijoittumista uudessa organisaatiossa aletaan valmistella. Kaupunginvaltuusto päättää asiasta kevään aikana.

elinkeinopolitiikka, työllisyys, kansainvälisyys  ja maahanmuutto

hallinto Perustamispäätöksen jälkeen selvitetään tarkemmin myös viraston omien hallinto- ja tukipalveluiden organisointi, tietojärjestelmissä tehtävät muutostyöt, henkilöstöasiat, sopimusasiat ja toimitila-asiat. Mikäli keskushallinnon virastot päätetään yhdistää, uusi virasto aloittaa aikaisintaan 1.8. ja viimeistään vuoden 2014 alusta. Asiaa käsitellään keskushallinnon virastojen henkilöstön kanssa yhteistoiminta- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti kevään aikana. Keskushallintotyöryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (pj), henkilöstöjohtaja Hannu Tulen­ salo, hallintojohtaja Eila Ratasvuori, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen ja sihteerinä toimi strategiapäällikkö Marko Karvinen. Uudistusta valmistelevassa työssä mukana oli myös seurantatyöryhmä, joka koostui keskus­ hallintotyöryhmän jäsenten lisäksi henkilöstö­järjestöjen edustajista.

> Kaikki uudistusta koskeva materiaali löytyy Helmestä > Prosessit ja organisaatio > Keskushallinto uudistuu

voitaisiin liittää osaksi yhteistoimintaa organisaatiomuutoksessa ja mahdollisesti luoda ennakointi- ja yhteistoimintamalli tuleviin muutoksiin. Työvälineitä henkilöstösuunnitteluun Kaupungilla on kehitetty työkaluja henkilöstötarpeiden ennakointiin. Työssä voidaan käyttää esimerkiksi muutostauluja, jotka auttavat valitsemaan todennäköisimmän tulevaisuudentilan ja arvioimaan sen vaikutusta osaamiseen ja henkilöstöresursseihin. Helmi-intrasta löytyy tulevaisuussivusto, ja lisäksi kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa tehdään henkilöstötarpeen ennakointia strategiakausittain. Tuorein ennakointikierros toteutettiin virastoissa viime vuonna.

Pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelu edellyttää tulevaisuutta ennustavien tekijöiden, kuten väestökehityksen, työllisyysnäkymien, koulutusalojen ja eläkepoistuman seuraamista. Lyhyen aikavälin suunnittelulla hallitaan nopeita ja ennakoimattomia toimintaympäristön muutoksia. Kolmen viraston yhdistäminen ja keskushallinnon uudistaminen ovat esimerkkejä nopeasta sisäisestä muutostilanteesta. Kyselystä tietoa toteutumisesta Kehitysprojektiin liittyy myös henkilöstökeskuksen työntekijöille tehty kysely, johon vastataan anonyymisti. – Kysymme muun muassa näkemyksiä siitä, miten

muutosta on käsitelty organisaation eri tasoilla, onko yhteistoiminta edennyt hyvin, miten muutoksen arvellaan vaikuttavan henkilöstöresursseihin, ja mitä osaamista pidetään keskeisenä, Lääkkölä-Pyykönen kertoo. Selvityksen tekijät katsovat, että nimetön kysely antaa rohkeutta tuoda avoimemmin esille mielipiteitä. – Yhteistoiminnassa tarvitaan monenlaisia kanavia, ja tämä kehitysprojekti kyselyineen on yksi tapa selvittää henkilöstön näkemyksiä tulevasta muutoksesta, Kuutamo toteaa. Kyselyn tulokset käsitellään sekä viraston johtoryhmässä että työyhteisössä. Lisäksi kehityshankkeen onnistumista arvioidaan palautekyselyllä, joka toteutetaan syksyllä.

Helsingin henki | helmikuu 2013

09


duunissa

teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari

u u d i s t umi n e n

aktivoi työyhteisöä Hippaheikin ja Myrskyluodon päiväkodit on rakennettu lasten unelmatiloiksi. On kiipeilytelineitä, peuhaamispatjoja, leluja ja askartelutiloja. Päiväkoteja pyörittää henkilökunta, jonka tavoite on ideoida ja kehittyä yhdessä paremmaksi.

10

P

äiväkodit Hippaheikki ja Myrskyluoto sijaitsevat Vuosaaressa aivan merenrannan tuntumassa. Ympäröivä luonto on ainutlaatuinen, ja esikoulunopettaja Petri Kuusela osaa ottaa siitä kaiken irti. Hän nauttii siitä, että saa tehdä työstään itsensä näköisen. – Olen kova luonnossa liikkuja ja haluan opettaa saman lapsille. Luistelemme, hiihdämme, pyöräilemme ja retkeilemme. Kun lapset oppivat liikkumaan, se siirtyy perheisiin ja liikunnan ilo leviää, Kuusela kertoo. Päiväkodin johtaja Arja Pajuluoma kertoo erään lapsen innostuneen hiihtämisestä niin paljon, että halusi jatkaa sitä kotona. – Hänen isänsä totesi, että nyt on ostettava sukset itsekin, Pajuluoma muistelee hymyillen. Hippaheikki ja Myrskyluoto ovat samaa yksikköä, ja vaikka ne toimivat eri tiloissa, niiden välimatka on vain reilut sata metriä. Yhteensä niissä touhuaa 150 lasta. Ne ovat liikuntapainotteisia päiväkoteja, mikä näkyy heti, kun astuu ovista sisään. Hippaheikin käytävän lattialla on kirjaimia, joita pitkin lapset voivat hyppien muodostaa oman ni-

mensä. Myrskyluodon nassikkapainihuoneessa pelataan parhaillaan sählyä. Se on myös tyttöjen suosima tanssipaikka. Hieman kauempana on trampoliini, jossa pieni poika hyppii ja opettelee laskemaan samalla kymmeneen. – Meillä on esimerkiksi välipalaliikuntaa, ja aina siirryttäessä paikasta toiseen tehdään joku liike – vaikka kuperkeikka, kun tullaan ulkoleikeistä sisälle. Näin liikunta kulkee lasten päivässä automaattisesti joka hetki, kertoo Minna Tschesmenski. Hän haki Hippaheikkiin lastentarhanopettajaksi juuri päiväkodin liikuntapainotteisuuden vuoksi. – Liikunta on ollut minulle aina elämäntapa. Olen telinevoimistellut sekä pelannut jalkapalloa ja sählyä. Opiskelin aikoinaan myös lastenliikuntaa Vierumäellä, joten innostuin työstä heti. Lastentarhanopettajilla on kasvatustieteen opinnot, mutta heillä ei tarvitse olla liikunta-alan koulutusta. Pajuluoman mukaan liikuntaharrastuksiin kiinnitetään silti rekrytoinnissa huomiota, koska liikunta on päiväkodeissa läsnä joka hetki. Pajuluoma esittelee seinällä olevaa liikuntasuunnitelmaa. Siihen on merkitty jokaisen kuukauden liikuntateemat. Maaliskuussa on musiikkiliikuntaa ja kiipeilyä, kesä- ja heinäkuussa uintia, lokakuussa pallopelejä, mar-


n Minna Tschesmenski ja Arja Pajuluoma kertovat, että avoin ja aktiivinen keskustelukulttuuri hoivaa yhteishenkeä ja helpottaa työtä.

n Pia Forsman auttaa lasta seinäkiipeilyssä. Arki on hyvin aktiivista.

kasvatuksesta ja lasten kehityksestä, joista omaan työhön voi ammentaa vinkkejä ja virikkeitä. – Haemme työhömme uusia haasteita ja kehitämme itseämme koko ajan. Tärkeintä on kuitenkin se, että koko työyhteisö on samalla linjalla. Kenenkään ei koskaan tarvitse yksin suunnitella mitään, vaan kun joku heittää idean ilmaan, siihen tartutaan, se alkaa elää ja sitä aletaan kehittää yhdessä, Forsman kertoo. – Työyhteisön toimivuus on ensisijaista. Tänne hakeutuvilla on hyvä mielikuvitus. Emme halua tehdä asioita helpoimmalla tavalla, vaan kokeilla erilaisia juttuja. Se on tämän paikan vallitseva henki, toteaa Kuusela, ja muut nyökkäilevät. – Ilman hyvää työyhteisöä emme voisi tehdä hyvää varhaiskasvatustyötä, Aarnikoivu lisää.

Täällä puhutaan

n Petri Kuusela nauttii luonnossa liikkumisesta ja opettaa sitä myös lapsille. Liikunnan ilo leviää.

n Liisa Aarnikoivu iloitsee mahdollisuudesta seurata lasten kasvua ja kehitystä. Se lisää rakkautta työhön.

raskuussa temppuilua sekä välineliikuntaa ja joulukuussa satujumppaa. Sen lisäksi kerran viikossa pidetään retkipäivä, jolloin lähdetään yhdessä luontoon. 5–6-vuotiaat oppivat esikoulutehtäviäkin liikunnan avulla. Toki leikkitiloissa on lapsille tarjolla tavallisiakin juttuja, kuten legoja, nukkeja ja polkuautoja.

Kokeileva ote

Lastentarhanopettaja Liisa Aarnikoi­ vun huomassa kipittää alle kolmevuotiaita pienokaisia. Leikkihuoneeseen on tehty paksuista patjoista liukumäki, jota pitkin lapset hihkuen laskevat yhä uudestaan. Lastentarhanopettaja on aitiopaikalla näkemässä lapsen kasvun. Parhaimmillaan elämä on kasvua myös aikuiselle. Siitä syntyy Aarnikoivun rakkaus työhönsä. – Parasta tässä työssä on mahdollisuus kehittää itseään jatkuvasti. Pyrkimys uuden oppimiseen ja kehitykseen

”Ilman hyvää työyhteisöä emme voisi tehdä hyvää varhaiskasvatustyötä.”

on minulle itsestäänselvyys ja elinehto sille, että koen työn mielekkääksi. Paikalleen jumiutuminen veisi ilon arjesta kokonaan, hän pohtii. Hän ei ole ainoa, joka näin ajattelee. Koko Hippaheikin ja Myrskyluodon porukka suorastaan kylpee muutoksen vesissä. Lastentarhanopettaja Pia Forsman kertoo jokaisen työntekijän imevän uusia ideoita ympäriltään sekä pitävän silmät ja korvat auki matkatessaan minne tahansa, oli kyseessä sitten lastentarhanopettajien päivät, varhaiskasvatuspäivät tai vaikkapa yliopisto-opiskelijoiden ja opettajien vierailut. Niiden mukana tulee aina uusia tiedonjyviä muun muassa

Hippaheikissä ja Myrskyluodossa on yhteensä 30 työntekijää, joiden yhteishenkeä hoivataan puhumalla. Se voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta asia ei ole läheskään itsestäänselvyys kaikilla työpaikoilla. Keskustelukulttuurin ansiosta ei synny kuppikuntia tai kahvihuoneessa kyräilyä. Kun joku asia vaivaa, se otetaan esille. Ja kun se otetaan esille tarpeeksi aikaisin, siitä voidaan keskustella hyvässä hengessä. Tämän ansiosta kriisipalavereita ei yleensä tarvita. – Täällä jokainen tulee kuulluksi ja jokaisella on oikeus tuoda asioita esille. Meillä on myös toimiva kokouskäytäntö, ja olemme sitoutuneita yhteisiin sääntöihin sekä toiminta-ajatukseen. Juuri henkilökunnan sitoutuminen tekee porukan johtamisesta minulle helppoa, kertoo Pajuluoma. Tammikuun alussa tullut sote-uudistus toi Helsinkiin varhaiskasvatusviraston. Pajuluoman mukaan se ei todennäköisesti tuo muutoksia päiväkodin arkeen, mutta byrokratiaa ja papereiden pyörittelyä on silti häneltäkin vaadittu paljon. Hän toivoo uuden viraston tuovan nopeutta päätösten tekoon. – Toivon myös, että lapset ja lasten asiat saisivat enemmän näkyvyyttä viraston myötä. Näin päiväkotejakin alettaisiin arvostaa enemmän. Kenties se voisi herättää päättäjissäkin uudenlaisia ajatuksia lasten asioista, Pajuluoma summaa. •

Helsingin henki | helmikuu 2013

11


talous teksti Ilpo Salonen kuvat Helsingin kaupungin aineistopankki

Kaupungin tapahtuma- ja matkailuväki ehti tuskin huokaista viime vuoden kiireiden jälkeen, kun uudet suurhankkeet jo täyttävät kalenterin.

Tapahtumat koukuttavat matkailijat

K

aupungin 200-vuotisjuhlat, jääkiekon ja yleisurheilun huipputapahtumat ja World Design Capital Helsinki pitivät matkailu- ja kongressitoimiston väen sekä sadat muut kaupungin työntekijät kiireisinä. Tapahtumapäällikkö Saila Machere ja vs. matkailupäällikkö Tuulikki Becker kertovat, että kiireet jatkuvat. Heinäkuussa on tulossa kaksi erityisen isoa vetonaulaa. Yli sata upeaa purjealusta lipuu satamaan, kun Helsinki on yksi tämän vuoden The Tall Ships Races -kilpailun isäntäkaupungeista. Kyseessä on suurten purjelaivojen kilpailu, joka järjestetään Itämerellä joka neljäs vuosi. – Samalla valmistellaan toista jättitapahtumaa, vuoden 2015 Gymnaestradaa, joka tuo kaupunkiin 25 000 voimistelijaa ympäri maailman. Näin suurta kansainvälistä osallistujajoukkoa ei ole ennen Suomessa nähty, Machere hehkuttaa. Taustalla on vuosikausien työ: Gymna­ estradan haku ja valmistelu aloitettiin 2008, ja The Tall Ships Racen vuotta myöhemmin. Homma ei onnistuisi ilman saumatonta yhteistyötä eri hallintokuntien ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. – Sama koskee pienemmässä mitassa kaikkia tapahtumia: esimerkiksi tapahtumapaikka, liikennejärjestelyt ja ympäristöasiat on saatava toimimaan sujuvasti yhteen, Becker muistuttaa.

Esteet pois

Vaikka jättitapahtumat tuovat Helsinkiin

12

iloista vilinää ja näkyvyyttä sekä kotimaassa että ulkomailla, niillä ei kaupunkilaisten kasvavaa tapahtumanälkää vielä tyydytetä. Kaikenkokoisille tilaisuuksille on oma paikkansa. – Ne voivat olla korttelitapahtumia, muutaman innokkaan kaupunkilaisen järjestämiä spontaaneja juttuja tai mukavia urheilukisoja, kuten Midnight Run tai City Marathon, Becker ja Machere luettelevat. Molemmat korostavat, että kaupungin tehtävänä on antaa mahdollisuuksia kaupunkilaisille, jotka haluavat toteuttaa jonkin hauskan ideansa. Ympäristö, turvallisuusasiat ja liikenne pitää luonnollisesti ottaa huomioon, mutta muut esteet tekemiselle pitää raivata pois. – Helsingissä on kehittymässä hyvä suuntaus, että aina ei tarvitse odottaa kau­pungin järjestävän jotain asukkaiden puolesta, vaan he voivat järjestää tapahtumia myös itse, Machere korostaa. Tapahtumayksikön vastuulla ovat suurten tilaisuuksien lisäksi esimerkiksi neljäsluokkalaisten lasten itsenäisyyspäivän juhla, uudenvuoden juhla Senaatintorilla, Helsinki-päivä ja Lux Helsinki -valotapahtuma. Matkailu- ja kongressitoimisto puolestaan tiedottaa alueen matkailupalveluista ja markkinoi Helsinkiä matkailuja kokouskaupunkina. – On hyvä muistaa, että kaikki palvelut, jotka ovat kaupunkilaisia varten, ovat myös matkailijoille. Siksi matkailua ei pidä eikä voi erottaa omaksi saarekkeekseen, Becker huomauttaa. Matkailijat haluavat tehdä juuri sitä mitä paikallisetkin.

Helsingin henki | helmikuu 2013

n  Helsinki on heinäkuussa yksi The Tall Ship Races -purjehduskilpailun isäntäsatamista. Hietalahden alueelle odotetaan yli sataa näyttävää alusta. Kesä on muutenkin täynnä perinteisiä tapahtumia, kuten Helsinki-päivä ja Helsinki-maraton.


Elämyksiä ja työpaikkoja Helsingissä käy vuosittain noin 2,5 miljoonaa ulkomaista vie-

railijaa. Kukin käyttää keskimäärin 340 euroa, joten kaikkiaan tuloja kertyy lähes 900 miljoonaa euroa. Näistä ostosten osuus on 280 miljoonaa. Matkailu työllistää pääkaupunkiseudulla 32 000 ihmistä eli kahdeksan prosenttia koko työvoimasta. – Viime vuosina Helsingin seudulle on tullut runsaasti uusia työpaikkoja taide-, kulttuuri- ja viihdealoille. On hauska huomata, että elämykset paitsi tuottavat iloa, myös työllistävät suurin joukoin ihmisiä, Saila Machere iloitsee. Viime vuonna matkailun arvioidaan säilyneen talouden heikkenemisestä huolimatta edellisvuoden tasolla. Eniten kasvua tuli Venäjältä, Japanista, Kiinasta ja Virosta. Toisaalta esimerkiksi espanjalaiset ja italialaiset matkailijat vähenivät merkittävästi.

Vinkit somessa

Meri ja lähialueet houkuttimena

Helsinki on suomalaisten suosituin matkakohde, jossa arvostetaan erityisesti runsaita tapahtumia ja nähtävyykHelsinki on vahvasti mukana sosiaalisessa siä. Tänne suuntautuu pääkaupunkiseudun ulkopuolelta mediassa eli somessa. Osoitteesta hel.fi/some löytyy yli vuosittain yli 15 miljoonaa päiväkäyntiä sekä noin 2,5 60 sovellusta, joita voi käyttää tietokoneella, älypuhelimella miljoonaa vierailua, jolloin yövytään joko majoitusliiktai tabletilla. Toistakymmentä sovellusta tarjoaa apua, kun keissä tai sukulaisten ja tuttavien luona. Becker yllytmatkalainen on eksyksissä tai haluaa kaupunkilomaansa uusia tää helsinkiläisiäkin hyödyntämään monipuolista koideoita, kuten tapahtumia, ravintoloita ja nähtävyyksiä. tikaupunkiaan. – Netin osuus kasvaa koko ajan, mikä vähentää puhelin– Jos heittäytyy turistiksi, saa huomata, kuinka valja sähköpostineuvontaa sekä esitteiden jakamista, tavasti näkemistä ja tekemistä Helsingissä riittää. On Tuulikki Becker kertoo. toki parantamisenkin varaa: esimerkiksi sunnuntaisin > Lisätietoja: visithelsinki.fi/tule/ voi joskus vielä olla vaikea löytää avoinna olevaa kahvimatkailuneuvonta/mobiilisovellukset, tai ruokapaikkaa. hel.fi/some Becker kuitenkin uskoo vakaasti, että tarjonta on kehittymässä parempaan suuntaan. – Entisaikoina väki häipyi kesäviikonlopuiksi maalle. Nykyään varsinkin nuoret aikuiset etsivät tekemistä ja elämyksiä, ja se näkyy myös tarjonnassa. Siitä hyötyvät loppujen lopuksi kaikki. Matkailuväki haluaa nostaa esiin kaupungin merellistä luonnetta ja kehittää sitä jatkuvasti: rantareittejä, satamia ja saarten välistä liikennettä olisi varaa entisestään parantaa. – Matkailijoita olisi mukava saada liikkeelle myös ydinkeskustan ulkopuolelle. Esimerkiksi Kallio alkaakin olla jo tunnettu ”boheemialue”, Punavuori designaluetta ja Arabianranta monella tavalla kiinnostava. Nuuksion matkailua kehitetään, ja totta kai Helsinki toimii hyvänä tukikohtana vaikka Fiskarsin, Pietarin tai Tallinnan suuntaan, Becker luettelee.

Ideoinnin huuma

Matkailuihmisten työpäiviin mahtuu paljon palavereja, ja ideoinnissa on monesti mukana ihmisiä eri hallintokunnista. – Silloin kun kaikki ovat aktiivisia ja tarttuvat ideoihin, ajatukset ja tunteet lähtevät lentoon ja syntyy eteenpäin viemisen huuma. Siitä saa virtaa pitkäksi aikaa, Machere kertoo. – Yli kymmenen vuoden aikana työ matkailu- ja kongressitoimistossa ei ole kertaakaan käynyt yksitoikkoiseksi. Joka vuosi tulee uusia mielenkiintoisia hankkeita ja projekteja työn alle, ja kaupunkiorganisaatiosta löytyy asiantuntemusta joka asiaan, Becker iloitsee. •

Helsingin henki | helmikuu 2013

13


työkalut teksti LAURA HEIKKINEN kysymyksiin vastasi internet-päätoimittaja Mika Lappalainen hallintokeskuksesta

?

Miten hel.fi-uudistus etenee eli missä mennään?

Konsepti on suunniteltu, ulkoasu on luotu ja sen käytettävyys testattu sekä pääkäyttäjien käynnistyskokous pidetty. Seuraavaksi alkaa sisältöä määrittelevien työryhmien työ.

?

Mitkä ovat uudet sisältöryhmät?

Sisältöryhmät ovat kaupunki ja hallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut, liikenne ja kartat, päivähoito ja koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika sekä asuminen ja ympäristö. Helmikuusta alkaen niiden työryhmät määrittelevät tulevat tasot ja sisällöt.

?

Miten päästään parempaan palvelu- ja käyttäjälähtöisyyteen?

Lähtökohtana ovat palvelut, ei organisaatiorakenne. Palvelut kuvataan yhdenmukaisesti. Vuorovaikutus- ja osallistumiskanavien löytymistä helpotetaan, ja palautteenantoa yksinkertaistetaan.

?

Miten varmistetaan tiedon helppo löydettävyys?

Uusien sivujen käytettävyys ja saavutettavuus on testattu sekä tavallisten käyttäjien että erityisesti näkövammaisten käyttäjien näkökulmasta.

?

Milloin uudet sivut avautuvat?

Pääsivut saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, virastojen sivut sen jälkeen.

?

Millainen ulkoasu sivuille tulee ja milloin se on valmis?

Aalto-yliopiston opiskelijat tekivät ehdotuksen uudeksi ulkoasuksi, ja sitä hiotaan kevään aikana.

?

Ketkä näitä sisältöjä työstävät ja miten?

Kun virastot ovat aiemmin tehneet vain omia sivujaan, uudet sivut tehdään virastojen välisenä yhteistyönä, jota keskushallinto ohjaa. Käytännössä siis kaupungin palvelut tulevat nousemaan suoraan kaupunkiyhteisille sivuille, joita jatkossa toimitetaan yhdessä.

?

Miten päähierarkiat valitaan?

Sivuista tehdään hyvin skaalautuvat, eli niitä voi käyttää tavallisen työaseman lisäksi myös tableteilla ja matkapuhelimilla. Kun eri laitteille ei tarvitse tehdä omia sivuja, säästetään.

?

Miten sivujen tekniikka uudistuu ja mitä tekniikkaa käytetään?

Suurin muutos liittyy juuri sivujen skaalautuvuuteen. Mobiili- ja tablettikäyttö täytyy ottaa huomioon sivuja tehtäessä, joten sivut ja sivupohjat tehdään kokonaan uudelleen.

?

?

Mikä on uudistuksen eri alueiden aikataulu?

Pääsivusto tehdään ensin, sitten virastojen sivut, mutta tarkkaa aikataulua on vielä mahdoton sanoa.

?

Ketkä ovat järjestelmän pääkäyttäjät ja paljonko heitä on?

Järjestelmän pääkäyttäjät ovat samoja kuin ennenkin. Pääkäyttäjiä on yhteensä noin 80.

?

Miten tekijöitä koulutetaan, entä käyttäjiä?

Sisällönhallintajärjestelmä pysyy samana, ja sen koulutusta tarjoaa Oiva Akatemia. Uuden konseptin toteuttaminen tehdään yhteistyössä virastojen pääkäyttäjien kanssa, jotka jo nyt tukevat ja auttavat oman viraston päivittäjiä.

?

Mikä on palvelurekisteri ja miten se toimii?

Kaupungin fyysiset ja sähköiset palvelut kuvataan yhtenäisesti palvelurekisteriin. Rekisteristä viedään palveluja koskevat tiedot sekä kaupungin että virastojen sivuille.

Kaupungin nettiportaalityö etenee, ja pääkäyttäjät ovat työssä mukana. Pääsivuston on määrä avautua tänä vuonna. Sisältö on jaettu kuuteen ryhmään palvelujen perusteella. Portaali tuo virastojen palvelut yhteen. Helsingin henki | helmikuu 2013

Toimivatko sivut eri päätelaitteissa?

Sivuston hierarkiat ja alisivujen tekstit tehdään yhteistyössä, ja apuna käytetään kävijätilastoja. Käytetyimmät palvelut nostetaan esiin.

Nettiportaalin sisältöryhmät selvillä 14

?

Miten verkkoasiointia parannetaan?

Kunkin palvelun kuvauksen yhteyteen liitetään siihen liittyvät sähköiset asiointipalvelut. Kaikki asiointipalvelut kuvataan yhdenmukaisesti.

?

Miten webbianalytiikkaa parannetaan ja seurataan?

?

Miten palautejärjestelmän pilotti etenee ja laajenee?

?

Miten uudistuksesta tiedotetaan ja kuka siitä vastaa?

Webbianalytiikkaa käytetään hyväksi sivujen suunnittelussa. Käytetyimmät palvelut nostetaan esille, ja vähemmän käytetyt saavat vähemmän näkyvän paikan.

Palautejärjestelmää pilotoidaan parhaillaan useassa virastossa. Tänä vuonna järjestelmä otetaan käyttöön virastoissa.

Uudistuksesta tiedotetaan verkkosivuista vastaaville henkilöille. Tiedottamisesta vastaa keskushallinto.

he


ympäristö teksti EEVA TÄHTINEN

Palautteista sisällöksi

,,

Tärkeää on sivuston asiakaslähtöisyys ja helppokäyttöisyys sekä uusi, nykyaikaisempi ulkoasu ja konsepti. Virastossamme käymme läpi palautteita, tarkistelemme palveluja ja ideoimme tulevia sisältöjä. Internetsivut ovat näkyvin ja käytetyin viestintävälineemme, jota kannattaa hyödyntää tuottamalla oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja kiinnostavasti.” verkkotiedottaja Susanna Nykänen, liikuntavirasto

Selkeä tietopankki

,,

Odotan sivuista modernia ja selkeää kaupunkilaisen tietopankkia, joka on myös sisällöntuottajan kannalta toimiva ja josta asukkaat löytävät entistä helpommin tarvitsemansa tiedon. Ehkä karsimme myös nykyistä sivumäärää vähemmän olisi enemmän. Aloitamme työn virastossamme pieni pala kerrallaan, sillä virastomme on niin monipuolinen, että sivumme ovat hyvin laajat. ” tiedottaja Lauri Hänninen, rakennusvirasto

Uusi ympäristöpolitiikka toteutukseen Uudessa ympäristöpolitiikassa määritellään kaupungin keskeiset ympäristötavoitteet, joihin kuuluu muun muassa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Henkilöstön toimilla on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

H

elsingin uusi ympäristöpolitiikka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa viime syksynä. Ympäristöpolitiikka ohjaa kaupungin hallintokuntien ja tytäryhteisöjen toimintaa, josta syntyy ympäristövaikutuksia. Se linjaa kaupungin toimia ilman- ja ilmastonsuojelun, meluntorjunnan, vesien, luonnon ja maaperän suojelun, hankintojen ja jätteiden sekä ympäristötietoisuuden ja -johtamisen alueilla. – Edellinen ympäristöpolitiikka oli vuodelta 2005, ja sitä täydensi ekologisen kestävyyden ohjelma vuosina 2005–2008. Uutta politiikkaa tarvittiin kokoamaan yhteen ja täydentämään eri alojen ympäristötavoitteita, sillä kaupungilla ei enää ole yhtenäistä ja kattavaa ympäristöohjelmaa. Uudessa ympäristöpolitiikassa on asetettu aiempaa enemmän määrällisiä tavoitteita, jotka auttavat toimeenpanoa ja helpottavat toteutumisen seurantaa, kertoo johtava suunnittelija Markus Lukin ympäristökeskuksesta.

– Ympäristöpolitiikan tavoitteena on tarjota asukkaille entistä parempi kaupunkiympäristö, jossa ilmanlaatu on puhtaampi, melua vähemmän ja lähiluonto helpommin saavutettavissa. Ennen kaikkea tavoitteena on ekologisesti vastuullinen kaupunki, Lukin korostaa. • > Lue ympäristöpolitiikka kokonaisuudessaan ympäristökeskuksen sivuilta hel.fi/ymk > Ympäristöohjelmat > Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka

Tähtäimessä hiilineutraali Helsinki

l.fi

Taustatietona selvitettiin eurooppalaisten kaupunkien ympäristöpolitiikkojen tavoitteita ja sisältöjä, ja kaupunkien hyviä kokemuksia käytettiin apuna uudistamistyössä. – Helsingin keskeiset ympäristötavoitteet on asetettu keskipitkällä aikavälillä vuoteen 2020 ja pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 asti. Merkittävä pitkän tähtäimen tavoite on tehdä Helsingistä hiilineutraali kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Muita tärkeitä linjauksia ovat hankintojen ympäristökriteerien asettaminen sekä jätemäärien vähentämistavoitteet, jotka edellyttävät toimia koko kaupunkiorganisaatiolta, Lukin kertoo. Ympäristöpolitiikka tuodaan käytäntöön hallintokuntien strategioiden ja toimintasuunnitelmien sekä ympäristöjohtamisen avulla.

Henkilöstöllä merkittävä rooli

Henkilöstöön uusi politiikka vaikuttaa ympäristöjohtamisen ja ekotukitoiminnan kautta. Henkilöstöllä on merkittävä rooli myös käytännön toimissa, kuten energiansäästössä, jätteiden lajittelussa ja kestävän liikkumisen ja hankintojen toteuttajana.

Ehdota palkittavaa! Kaupungin ympäristöpalkinnon saajaa voi ehdot-

taa 17.2. asti. Ympäristöpalkinto on tunnustus arvokkaasta työstä yhteisen ympäristömme puolesta. Tänä vuonna palkinnon saajaksi etsitään henkilöä, joka on käytännön teoillaan vaikuttanut ympäristön tilan parantumiseen. Henkilön tulee olla helsinkiläinen. Voittaja pääsee tutustumaan Helsingin merelliseen ympäristöön tutkimusalus Muikun kyydissä kesällä. Ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan illalliskortti kahdelle tasokkaaseen ympäristömerkin saaneeseen ravintolaan. Palkinnon saajaa voi ehdottaa osoitteessa hel.fi/ymparistopalkinto. Tunnustuksen saaja julkistetaan 4.4.

Helsingin henki | helmikuu 2013

15


teksti Taina Vuokko kuvat Kari Hautala

Koulu kun Kaupungin toimitiloja peruskorjataan, ja moni koulutila on remontissa. Meilahden koulun perusparannus on yksi suurimmista hankkeista. Koulun toisessa siivessä jatkuu normaali koulutyö, vaikka toisessa tehdään perusteellista peruskorjausta.

16

Helsingin henki | helmikuu 2013

R

yhmä lapsia kulkee pihamaan halki. Tunti Meilahden koulun eteen pystytetyssä parakkirakennuksessa on alkamassa. Koulun suunnalla toisen siiven ikkunan takana vilahtaa työmies. Nyt pistetään urakalla koulun tiloja kuntoon. – Olemme olleet hyvin yllättyneitä siitä, kuinka hyvin sekä lapset että aikuiset viihtyvät tilapäisissä parakkirakennuksissa. Kussakin parakissa on kaksi luokkaa, joten ne ovat lapsille kuin omia hauskoja pikkumökkejä, joissa on mukava opiskella, rehtori Päivi Paakkanen kertoo.

Rakennusmiehet ovat ottaneet valtakunnakseen puolet koulurakennuksesta. Toisessa puolessa on koululuokkia, mutta peruskorjauksen puolella sijainneet luokat ovat muuttaneet evakkoon parakkeihin. Rehtori on kuullut jopa kateellisia kommentteja koulurakennukseen jääneiltä oppilailta. Koska mekin päästään parakkeihin? Parakeissa on opiskeltu jo puoli vuotta. Ne pystytettiin kesän aikana, ja muutto hoidettiin juuri ennen syyslukukauden alkamista. Siinä olikin hommaa, kun 1950-luvulla valmistuneeseen kouluun vuosien varrella kertyneitä tavaroita pakattiin laatikoihin. – Tämän kokoiseen kouluun mahtuu uskomaton


toon määrä tavaraa. Kannoimme opettajien kanssa kaiken tarvittavan parakkeihin. Kaikkea ei kuitenkaan otettu mukaan, vaan osa tavaroista odottaa koulun peruskorjauksen valmistumista muuttolaatikoissa koulun kellarissa, Paakkanen sanoo.

Arkkitehtuurin merkkipaalu

Meilahden koulu kaareutuu loivasti halki pihamaan. Se rajaa kaarellaan suojaisan tilan koululaisten välituntilei-

n Vastaava mestari Juha Rajavuori esittelee rehtori Päivi Paakkaselle remontin valmistuneita tiloja. Suojeltu koulurakennus sopii pian entistä paremmin nykyajan koulutyöhön.

keille. Esimerkiksi tällä ratkaisulla on poikkeuksellinen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo. Rakennus oli uuden koulusuunnittelun ensimmäisiä esimerkkejä Suomessa, ja se muodostaakin yhdessä Meilahden kirkon kanssa suojellun kokonaisuuden. 2000-luvulle tultaessa arvokkaat tilat eivät enää olleet käyttäjilleen yksinomaan ilon aihe: vuosien varrella oppilasmäärä oli kasvanut siitä, mitä varten se oli alun perin suunniteltu. >>

Helsingin henki | helmikuu 2013

17


n Koulun liikuntasali uudistuu perusteellisesti. Suurin urakka alkaa olla takana, mutta vielä riittää tehtävää. Tekijät ihailevat uusia pintoja.

n Hanke on onnistunut monien tahojen yhteistyöllä ja tuella. Kaikki ovat tyytyväisiä remonttiin.

Tämä tarkoitti sisäilman laadun heikkenemistä. Vaikka mahdollisia homeongelmia tutkittiin pitkään, mitään vakavaa ei onneksi löydetty. Rakennuksen käyttöikä alkoi yksinkertaisesti tulla tiensä päähän. – Meilahden koulun peruskorjaus on tilakeskuksen hankkeiden haastavimmasta päästä. Sisäilmaongelmien syyt liittyvät koulun rakenteisiin, mutta rakenteiden korjaamisessa on erityisiä haasteita, jotka johtuvat rakennuksen museoarvoista. Huomioitavia asioita on siis paljon, peruskorjauksen projektijohtaja Raimo Järvinen tilakeskuksesta sanoo. Yllätyksiltäkään ei ole vältytty, kun vanhoja rakenteita on alettu purkaa. Suunnitelmat ovat saattaneet mennä uuteen harkintaan, kun seinien takaa onkin paljastunut

18

jotain odottamatonta. Pääurakoitsijana on Lapin Teollisuusrakennus, rakennuttajana toimii HKR-Rakennuttaja ja tilakeskus johtaa projektia. Rakennusalan ammattilaiset pohtivat yhdessä kaupunginmuseon kanssa sitä, miten tilat saataisiin parhaiten kuntoon. – Työmaalla liikkuu joka päivä noin parikymmentä rakennustyömiestä ja kolme työnjohtajaa. Alkuvaiheessa tarvitaan purkumiehiä, timpureita, eristysasentajia, sähkömies ja ilmastointiasentaja. Kun työvaihe vaihtuu, niin kuvioihin astuvat mukaan putkimiehet, maalarit, tasoittajat ja laatoittajat. Peruskorjaus ei ole mikään pikkujuttu, Järvinen kertoo.

Talonrakennus

Koulun työrytmin tahtiin

Muut hankkeet > Työterveyskeskuksen muutostyö, Helsinginkatu 24

Etukäteen koulun väki pelkäsi eniten meluhaittoja. Niitä on kuitenkin ollut huomattavan vähän. Järvinen kertoo, että koulun työrytmi on pyritty huomioimaan töitä suunniteltaessa. Myös tiedottaminen on tärkeää. Jos vedet joudutaan laittamaan poikki, siitä annetaan opettajille tieto hyvissä ajoin, jotta katkoksiin voidaan varautua. Rehtori kertoo, että myös koululaisten vanhemmat ovat tukeneet suuresti hankkeen onnistumisessa. Vanhempainyhdistyksen työllä esimerkiksi Valpurintielle saatiin ylimääräinen töyssy. Se auttaa liikennejärjestelyissä ja parantaa koululaisten turvallisuutta. – Vanhemmat ovat olleet koko ajan hankkeessa tukena, enkä ole kuullut keneltäkään kielteistä palautetta. Tämä on ollut valta-

Helsingin henki | helmikuu 2013

suurimmat korjaushankkeet (milj. euroa vuonna 2013)

Opetustoimen hankkeet > Vuosaaren peruskoulu > Haagan peruskoulu > Käpylän koulutusyksikkö, Stadin ammattiopisto > Meilahden ala-aste > Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Laakso > Åshöjdens grundskola Sosiaali- ja terveysviraston hankkeet > Lapinlahden sairaala

Lähde: Talousarvio 2013

7,9 6,5 6,0 5,6 4,1 4,0

10,9

3,2


Kouluja korjataan ahkerasti > Meilahden koulun perusparannus on yksi tilakeskuksen viime vuosien suurimmista hankkeista. Korjaukseen on budjetoitu yli 10 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen hankesuunnitelma tehtiin vuonna 2010, ja tositoimiin päästiin viime keväänä. > Koulutiloista Meilahden lisäksi laitetaan kuntoon esimerkiksi Vuosaaren peruskoulu, Haagan peruskoulu, Stadin ammattiopiston Käpylän koulutusyksikkö ja Kulosaaren ala-aste. > Koulujen perusparannushankkeita on suunnitteilla lukuisia. Hankesuunnitelmassa selvitetään muun muassa hankkeen laajuus, toteutustapa, hinta ja aikataulu. > Perusparannuksiin ryhdytään virkamiesten, lautakunnan, kaupunginhallituksen tai -valtuuston päätöksellä. Ne tekevät päätöksensä hankesuunnitelman perusteella. Hyväksytty hankesuunnitelma tarkoittaa, että kaupunki sitoutuu hankkeen laajuuteen ja hintaan. > Kun päätös perusparannuksesta on tehty, tilakeskus ottaa ohjat käsiinsä. Se kilpailuttaa perusparannuksen, valmistelee päätöksiä ja valvoo rakentamisen laatua. Varsinaisen rakentamisen hoitavat rakennuttajat, jotka tekevät esimerkiksi rakennus-, sähkö- ja putkityöt. > Korjaushankkeiden lisäksi tilakeskuksella on käynnissä suuria uudisrakentamisen hankkeita. Esimerkiksi Sakarinmäen koulua laajennetaan, ja Kulosaareen rakennetaan korttelitalo, johon tulee päiväkoti ja peruskoulu.

va tuki opettajien työlle ja jaksamiselle. Hanketta suunniteltiin pari vuotta ennen sen alkamista, ja kerroimme siitä vanhemmille aina, kun tapasimme heitä esimerkiksi vanhempainilloissa. Päällimmäisenä kaikilla tuntuukin olevan valtava ilo uusista tiloista. Vaikka opettajakunnalta on vaadittu suunnatonta joustamista, hermot eivät ole menneet missään vaiheessa – ovatpa ylimääräiset haasteet tuntuneet jostakusta jopa mukavalta vaihtelulta. – Emme oikeastaan edes miettineet sitä, miten lapset muutoksiin suhtautuisivat. Nyt on huomattu, että lapset tykkäävätkin parakeista. Tuntui itsestään selvältä, että lapset eivät ole asiasta moksiskaan – aikuisillehan muutokset tuottavat suurempaa päänvaivaa, Paakkanen naurahtaa.

Turvallisuusasioita on sen sijaan mietitty paljon myös lasten kannalta. Oppilaille on kerrottu, ettei rakennustyömaan puolelle saa mennä leikkimään. Viestiä on viety myös koteihin, jotta vanhemmat tähdentäisivät samaa lapsilleen. Toistaiseksi tutkimusretkiltä onkin vältytty.

Laadusta ei tingitä

Lunta satelee hentoisesti koulun pihaan. Turva-aidat rajaavat työmaan erilleen koululaisten puolesta. Menee vielä puoli vuotta, ennen kuin puolet vaihtavat päikseen: parakkien luokat muuttavat korjattuun siipeen, työmiehet muuttavat rakennuksen toiselle puolelle ja koulussa sijaitsevat luokat muuttavat parakkeihin. – Peruskorjaushankkeissa tuppaa

n Raimo Järvinen johtaa projektia ja kertoo HKRRakennuttajan valvoja Jukka Kalliolle seuraavia askelia. Koululaiset ovat viihtyneet yllättävän hyvin parakeissa.

”Oppilaat ja opettajat ansaitsevat terveellisen ja toimivan koulurakennuksen.” aina olemaan se riski, että työt viivästyvät. Tähtäämme kuitenkin vakaasti siihen, että muutot saataisiin hoidettua kesän aikana, kun koululaiset ovat lomilla. Silloin peruskorjaus pysyy aikataulussaan, Järvinen kaavailee. Jos rakenteista paljastuu uusia yllätyksiä, voivat työt lykkäytyä. Pientä jännitystä tuottaa myös evakossa toimiva hammashoitola, jonka on määrä

muuttaa korjattuun päätyyn. Saadaanko hammashoitolan tuolit ajoissa asennettaviksi? Tulevatko kaikki muutkin tilaukset ajallaan? Vaikka aikataulua jouduttaisiinkin myöhentämään, tärkeintä on se, ettei laadusta tingitä. Oppilaat ja opettajat ansaitsevat terveellisen ja toimivan koulurakennuksen. Järvinen on mukana kaikissa työmaakokouksissa ja katselmuksissa. Hän vahtii silmä tarkkana, ettei mikään epäkohta jää huomaamatta. Parakissa sijaitsevassa rehtorin kansliassakin elää oma unelmansa. Jos remontti valmistuu keväällä 2014, se olisi Päivi Paakkasen mielestä aivan täydellinen ajankohta. Silloin koulurakennus täyttää 60 vuotta. Sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tehtävänä. •

Helsingin henki | helmikuu 2013

19


teksti HENNA TANSKANEN kuvat Pekka Nieminen

Puheterapian asiakasmäärät kasvavat Äännevirheiden korjaaminen on vain osa puheterapeutin työtä. Puheterapia tukee lapsen kielellistä kehitystä ja helpottaa arkielämän kommunikaatiota.

20

Helsingin henki | helmikuu 2013

S

usanna Ruuth työskentelee Oulunkylän terveysasemalla kuuden puheterapeutin tiimissä. Kaiken kaikkiaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten kanssa tekee töitä 43 puheterapeuttia, joista kolme on ruotsinkielistä. Toimessaan Ruuth on ollut vuodesta 1996 lähtien. Ruuth kiinnostui aikoinaan puheterapeutin ammatista, kun kuuli siitä laulunopettajaltaan, joka oli valmistunut puheopistosta logonomiksi eli puhetaidon opettajaksi. Puheterapeutin opinnot hän aloitti Helsingin yliopistossa vuonna 1987. Puheterapia alana on melko nuori mutta kehittynyt. Vaikka terapeutit tunnetaan edelleen ärrätäteinä, äännevirheiden korjaaminen on vain pieni osa työtä. – Puheterapiatyö on lääkinnällistä kuntoutusta, jossa tuetaan lapsen puheen ja kielen kehitystä, jotta arkielämän kommunikaatio helpottuu, Ruuth kertoo. Kielellisiä vaikeuksia ovat yleensä puheen tai kielenkehityksen viivästyminen, kielenkehityksen erityisvaikeudet, puhemotoriikan vaikeudet, äännevirheet, puheen epäselvyys, änkytys tai oppimisvaikeudet, joiden taustalla on epäily kielenkehityksen häiriöistä.


kuka

*

a Ruuth Susann i > Nimi: rapeutt sto, i: puhete tt a eysvira m v m r te >A ja li pian : sosiaa uhetera > Virasto ian ja p tr ia n fo lasten ikka poliklin 8 lme lasta > Ikä: 4 mies, ko io v a ttelu, : e to, laske > Perh h ii h t: e lu stuks askarte > Harra ompelu, , ti in iu . n a talv kerralla : Päivä > Motto

Muista henkilöstöedut!

gallup Mitä henkilöstöetuja käytät? Millaisia etuja toivoisit lisää? teksti EEVA TÄHTINEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Puhe- ja toimintaterapeuttien yhteistyötä

Puheterapeutin vastaanotolle tullaan neuvolan tai kouluterveydenhuollon lähetteellä. Ruuth tekee arvion siitä, tarvitseeko lapsi säännöllistä puheterapiaa tai ohjauksen kaltaista tukea kotona tehtävää harjoittelua varten. Lapset, joilla on vaikeampia kielellisiä ongelmia, siirtyvät esimerkiksi foniatrin eli puhe- ja äänihäiriöiden erikoislääkärin ja foniatrisen työryhmän jatkotutkimuksiin. – Terapiatyön lisäksi teemme paljon yhteistyötä päiväkotien kanssa. Siellä on suurin osa meidän asiakkaistakin. Jonkin verran meillä käy myös kouluikäisiä. Laajaan yhteistyöpiiriimme kuuluvat lääkärit ja muut terapeutit, kuten psykologit ja toimintaterapeutit, sekä tietysti vanhemmat, Ruuth kertoo. Asiakastyön lisäksi työnkuvaan kuuluvat myös terapioiden kirjaaminen ja erilaisten lausuntojen kirjoittaminen. Osa työstä on kuvallisen tukimateriaalin tekoa kotona käytettäväksi. Materiaalia käytetään, kun lapsi ei vielä kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti tai hänellä on ymmärtämisvaikeuksia. – Kuvamateriaalit voivat olla esimerkiksi kylpyhuoneen seinälle tarkoitettuja kuvia käsien pesusta tai vessan vetämisestä. Kuvien avulla lapsi pystyy kertomaan, mitä hän haluaa.

Terapiaa varhaisessa vaiheessa

Työtahti puheterapiassa on melko kiireinen, koska asiakkaita on tullut lisää. Kehittyneen neuvolatoiminnan ansiosta tapauksia havaitaan paremmin ja nuorempana. Ruuthin mukaan on hyvin tärkeää, että terapiatyötä päästään tekemään aikaisessa vaiheessa. Joskus yksi käynti voi riittää, mutta asiakassuhde voi myös kestää useamman vuoden, jopa kouluikään asti. – Asiakaskunnastamme yksi iso osa on maahanmuuttajaperheitä. Monilla perheillä ei ole suomen kielen taitoa, jo-

ten tulkin avulla käymme läpi esitiedot ja alkukeskustelut. Lisämausteen maahanmuuttajatyöhön tuovat kulttuuriset erot: mitä puheterapia tarkoittaa esimerkiksi somalinkieliselle tai muualta Afrikasta tulleelle perheelle. Haastetta työhön tuo myös työskentely usean eri kielen kanssa.

Kun lapsi oppii kertomaan asioistaan

Ruuth ammentaa uutta tietoa koulutuspäiviltä, joita on keväisin ja syksyisin. Lisäkoulutusta saa halutessaan ulkopuolisilta kouluttajilta. Hyviä ideoita saa myös omasta tiimistä.

”Tuemme lapsen puheen ja kielen kehitystä, jotta arkielämän kommunikaatio helpottuu.” – Vaihdamme päivittäin työkavereiden kesken ideoita siitä, miten puheterapia voisi olla lapselle antoisaa ja motivoivaa. Heti kun pieni lapsi tulee vastaanotolle, rupeankin fiilistelemään, mikä juuri häntä kiinnostaa: olisiko se dinosaurus tai auto. Työssä hyödynnetään jonkin verran tietotekniikkaa esimerkiksi terapiapeleissä ja kuntoutusohjelmissa. Ruuth kuitenkin suosittelee lautapelejä, koska ne tukevat kielen harjoittelua ja vuorovaikutusta. Ruuth pitää työtään innovatiivisessa tiimissään antoisana, sillä päivät ja asiakkaat ovat erilaisia. – Parasta työssäni on, kun terapia on vaikuttanut niin, että lapsi pystyy itse kertomaan asioistaan. Silloin olemme osanneet antaa oikeita ohjeita perheelle ja tukeneet myös päiväkodin arkea. •

n Mikael Ström arkkitehti, kaupunkisuunnitteluvirasto Edullisen lounaan lisäksi hyödynnän henkilöstökerhojen harrastusmahdollisuuksia. Kerhojen kautta käyn muun muassa konserteissa. Alennukset uimahalleista ja muista liikuntapaikoista ovat hyviä etuja; niitä voisin käyttää enemmänkin. Olisi hyvä, jos liikuntaseteleitä voisi käyttää nykyistä vapaammin haluamissaan liikuntapaikoissa. n Maarit Pölönen tietojenkäsittelysuunnittelija, sosiaali- ja terveysvirasto Käytän esimerkiksi uimahalleista ja eri liikkeistä saatavia alennuksia. Minulla on käytössä puhelinetu, ja aiemmin minulla oli myös työsuhdeasunto. Lisäksi käytän työterveyspalveluita ja työsuhdematkalippuja, jotka ovat molemmat tosi hienoja etuja. Liikuntapalveluita on tarjolla vain Helsingissä, ja jään niistä hiukan paitsi, koska en asu täällä. Toivoisin liikuntaseteleitä, joita voisi käyttää missä tahansa paikkakunnalla. n Antti Vesivalo, lehtori, opetusvirasto Seuraan henkilöstöetuja aika paljon ja käytän henkilökortilla saatavia etuja muun muassa työpaikkaruokalassa, liikuntapaikoissa ja museoissa. Minulla on käytössä myös työsuhdematkalippu, joka on mielestäni erityisen tärkeä etu. Lippujen myötä olen vähentänyt oman auton käyttöä huomattavasti. Matkustamiseen, ruokailuun ja työviihtyvyyteen liittyvät edut ovat mielestäni keskeisiä, ja toivon, että nämä edut pysyvät jatkossakin hyvinä. n Eira Lindh, kiinteistösihteeri, kiinteistövirasto Henkilöstöravintolassa tulee käytyä paljon. Lisäksi olen juuri lähettänyt hakemuksen työsuhdematkalipuista. Liikuntaedut vaikuttavat hyviltä, ja suunnitelmissani on hankkia kaupungin kuntosalikortti. Liikunta- ja matkustusedut ovat kaupungilla hyvät, mutta toivoisin liikuntaseteleitä, joita voisi käyttää muuallakin kuin tietyissä kaupungin liikuntapaikoissa.

*

Kaupungin työntekijänä saat monipuolisia etuja Kaupungilla on tarjolla henkilöstöetuja, joihin kannattaa tarttua: oma pankki Henkilöstökassa, ohjattua liikuntaa, virkistyspaikkoja, työsuhdeasuntoja sekä työsuhdematkalippuetu. Henkilöstökorttia näyttämällä voit maksaa Palmian henkilöstöravintoloissa, pääset edullisesti teatteriin tai uimaan ja saat myös alennusta eri liikkeistä. Pidä henkilöstökorttisi mukana – virkistyt, rentoudut, harrastat ja teet hankintoja edullisesti. Tutustu henkilöstöetuihin Helmessä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet

Helsingin henki | helmikuu 2013

21


kaffella n Riitta Hellman, Rita Ekelund ja Päivi Seikkula kertovat, miten uusi rekrytointiilme syntyi.

sa:

> Keskustelemas rekrytointipäällikkö Riitta Hellman henkilöstökeskuksesta julkaisupäällikkö Rita Ekelund hallintokeskuksesta viestintäpäällikkö Päivi Seikkula Starasta.

> Aihe:

kaupungin

teksti MINNA TAKKUNEN kuvat Seppo Saarentola

Palvelukseen halutaan

uusi rekrytointi-ilme

> Paikka:

Teatterikahvila Thalia

Kaupungin uusi rekrytointi-ilme lanseerattiin vuoden alussa. Miksi uudistusta tarvittiin? Entä millainen työnantajakuva 28 värikylläisen kuvaikonin taustalta löytyy?

K

olme seppää. Rullalauta. Keittiötyöntekijän hattu. Raitiovaunu. Työmaakypärä. Nämä kaikki ja laaja joukko muita kiteytettyjä tunnuksia löytyy kaupungin uudistetusta rekrytointi-ilmeestä. – Kaupungin tarjoamien työtehtävien kirjo on niin laaja, että yhtä visuaalista symbolia on mahdotonta löytää, julkaisupäällikkö Rita Ekelund toteaa. Ilmeen uudistustyössä mukana olleet Ekelund, rekrytointipäällikkö Riitta Hellman ja viestintäpäällikkö Päivi Seikkula ovat kokoontuneet keskustelemaan uuden ilmeen rakentamisvaiheista ja työnantajakuvan merkityksestä.

22

Helsingin henki | helmikuu 2013

Miksi rekrytointi-ilme ylipäätään on tärkeä?

– Rekrytointi-ilmeestä heijastuva työnantajakuva kertoo tarinaa, joka toistuu erilaisissa yhteyksissä. Siksi on tärkeää miettiä, mitä rekrytointi-ilmeellä oikeasti halutaan kertoa, Seikkula sanoo. Visuaalinen viestintä on kuitenkin vain osa työnantaja­ kuvaa. – Vaikka kuinka panostaisimme aikaa ja rahaa näyttävään ilmeeseen, panostus menettää lopulta merkityksensä, jos oma toimintamme ei vastaa viestinnän keinoin antamiamme lupauksia. Tämän vuoksi iso merkitys on esimerkiksi sillä, miten rekrytointi käytännössä hoidetaan, Hellman painottaa.


Uusi syke rekrytointiin > Kaupunki päätti viime keväänä aloittaa uuden rekrytointi-ilmeen suunnittelun. > Vaiheittain edenneeseen työhön osallistui kaupungilta kahdentoista hengen tiimi eri virastoista ja liikelaitoksista. > Ilmeen toimivuutta testattiin opiskelijoilla, asukkailla ja kaupungin työntekijöillä. > Rekrytoinnissa hyödynnettävät materiaalit löytyvät kaupungin aineistopankista. Materiaalit ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä. > Ilmeen käytännön soveltamisesta järjestetään kevään aikana infotilaisuuksia henkilöstö- ja viestintätehtävissä työskenteleville. > Uudet ilmoituspohjat työpaikkailmoituksille löytyvät Aineistopankista.

– On tärkeää, että rekrytoivat esimiehet hallitsevat rekrytoinnin aikataulun, vastaavat jouhevasti tiedusteluihin ja tuntevat rekrytointia säätelevät juridiset kysymykset, hän lisää. Imagoon vaikuttaa vuorovaikutus työnhakijoiden kanssa töihin värväämisen jokaisessa vaiheessa, aina ensimmäisistä viesteistä perehdyttämiseen. Hellman pitää äärimmäisen tärkeänä, että se mitä rekrytointiprosessin aikana työntekijälle organisaatiosta luvataan, pitää paikkansa. Lupausten lunastaminen herättää työntekijässä halukkuuden sitoutua työnantajaan.

Miksi kaupungin rekrytointiilme uudistettiin juuri nyt?

Kaupungin teettämissä henkilöstöja mielikuvatutkimuksissa havaittiin, että tietyt työnantajan vahvuudet, jotka henkilöstö tunnistaa, eivät ole kaupungin vahvuuksia ulkoisten sidosryhmien mielissä. Näitä ovat muun muassa kaupungin tarjoamat mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen, töiden haastavuus sekä joustomahdollisuudet työn ja muun elämän välillä. – Muun muassa näitä tulleita seikkoja

Miten työtä on toteutettu?

”Halusimme tyylillisesti viestiä sitä, mitä kaikkea Helsingin kaupunkikulttuuri pitää sisällään.”

haluamme jatkossa nostaa esiin työnantajaviestinnässämme, Hellman kertoo. Nyt oli sopiva aika uusia ilme myös siksi, että käytössä olleen rekrytointimateriaalin kuvapuoli ei ollut enää ajan tasalla. Ekelund ja Seikkula kertovat, että vanhan ilmeen kuvat symboloivat pikemminkin Helsinkiä kuin kaupunkia työnantajana. – Jossakin kuvissa oli myös ihmisiä, jotka eivät ole enää kaupungilla töissä, Seikkula sanoo.

Henkilöstökeskus tilasi suunnittelutyön Hill&Knowlton-viestintätoimistolta viime vuonna. Hellman kertoo yrityksen erikoistuneen nimenomaan strategiseen viestintään ja tehneen paljon työtä sen eteen, että ilmeen taustalla on syvempi ajattelu työnantajakuvasta. Kaupungin henkilöstö- ja viestintä­ ihmisistä koottiin kahdentoista hengen tiimi, joka työskenteli Hill&Knowltonin kanssa. – Työryhmän keskustelut olivat oleellisia. He haastoivat meidät ajattelemaan, mitä haluamme, Hellman kertoo. Ilmeen tahdottiin viestivän yhteisestä, isosta organisaatiosta, joka toimii taustalla kellon ja vuoden ympäri ja jossa kaikilla on tärkeä tehtävä. Tunnelmaltaan ja sisällöltään erilaisia ilme-ehdotuksia testattiin silloisen Helsingin palvelualojen oppilaitoksen catering-alan opiskelijoilla, Metropolian rakennustekniikan insinööriopiskelijoilla ja kaupungin työntekijöillä. Lisäksi tehtiin katugallup Kampissa.

Mitkä ovat uuden ilmeen tärkeimmät elementit?

Testauksen, äänestyskierrosten ja keskus-

teluiden perusteella päädyttiin lopulta 28 ikonin värikkääseen kokonaisuuteen. Ikoneista löytyy kaksi maailmaa: toisaalta Helsingin maamerkkejä, toisaalta kaupungin työtä ja palveluja kuvaavia symboleita. – Halusimme ikonien kautta tyylillisesti viestiä myös sitä, mitä kaikkea Helsingin kaupunkikulttuuri pitää sisällään. Helsinki on elävä ja monimuotoinen kaupunki, joten miksi haluaisimme olla jotain muuta työnantajana, Hellman kuvailee. Uudistettua ilmettä on jo kiitelty monipuoliseksi, pirteäksi ja Helsingin oloiseksi.

Millä tavalla uusi ilme otetaan käyttöön?

Ilmettä tullaan hyödyntämään kaikessa rekrytointiviestinnässä, kuten kaupungin työnantajasivustolla osoitteessa helsinkirekry.fi, rekrytoinnin Facebook-sivuilla, esitteissä ja messumateriaaleissa. Ekelund muistuttaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole kaupungin uusi kokonaisbrändi, eikä rekrytointi-ilmeestä rakenneta virastoille ilmettä. – Mutta uusi ilme on osa emobrändiä. Se on rennosti kiinni kaupungin yleisilmeessä, hän toteaa. •

Helsingin henki | helmikuu 2013

23


asukas teksti TEIJA LAAKSO kuvat Puolueiden viestinnät

Uusi kaupunginvaltuusto aloitti työnsä. Mitä asioita ajavat tulevalla kaudella valtuuston suurimmat ryhmät Kokoomus, Vihreät ja Sdp?

Helsingin tulevat suunnat

1

Miten ryhmältänne sujui taakse jäänyt nelivuotiskausi?

2

Mitä keskeisiä asioita ajatte vuonna 2013?

3

Mitä palveluja asukkaille pitäisi tuottaa, ja miten palveluja pitäisi kehittää?

4 5

Mistä voidaan säästää ja vähentää?

Keiden asiat ovat teille lähimpänä sydäntä?

Yleiskaava työllistää uutta valtuustoa Lasse Männistö kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja

3

Uusia julkisia palveluita ei voida lähteä kehittämään, vaan päinvastoin joudumme miettimään, miten turvataan edes nykyiset palvelut. Meidän täytyisi pohtia palvelujen tuotantomuotoja. Haluaisimme, että tässä kaupungille esitettäisiin haasteita: miten sen palvelut voitaisiin tuottaa paremmin kuin nyt? Se, kuka palvelun tuottaa, ei ole meille ideologinen kysymys.

1

Viime valtuustokaudella saatiin aikaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen fuusio. Maankäyttö- ja rakennuspuolella taas kaavoitettiin monia uusia asuinalueita. Lisäksi teimme merkittäviä joukkoliikenneratkaisuja. Länsimetroa alettiin vihdoin kunnolla rakentaa. Taloudellisesti valtuustokausi oli hyvin haastava. Oli mietittävä muun muassa, miten kaupungin toimintaa voidaan jatkuvasti tehostaa ja saada vähemmällä enemmän, miten turvataan vanhusten palvelut ja miten vastataan asuntopulaan.

2

Talous on iso asia: miten saamme kaupungin organisaation tuottamaan vaadittavat palvelut ja resurssit tehokkaaseen käyttöön. Tarvittavien investointien kanssa taloudellinen yhtälö on todella vaativa. Toinen on sosiaali- ja terveystoimen uudistus. Sen rakenne on valmis, nyt pitää viedä organisointi pidemmälle. Uuden Helsingin yleiskaavatyö puolestaan ratkaisee, saadaanko tulevien vuosikymmenten asumisen tarpeet ratkaistua.

4

Tietyiltä osin varmaan hallinnosta voi säästää, sillä kaupungin organisaatio on aika raskas. Muista kunnista voitaisiin ottaa oppia, miten palvelut tuotetaan pienemmillä resursseilla. Toisaalta ei ole varsinaista tarvetta säästöihin, vaan kyse on kustannusnousun hillitsemisestä. Ja kun tiedetään, että tulevat vuodet ovat raskaita, on asennoiduttava jatkuvaan kulukuuriin.

5

Teemme työtä kaikkien nykyisten ja tulevien kaupunkilaisten eteen, ehkä painottuen niihin tuleviin ja mietimme, mihin suuntaan Helsinkiä tulisi heitä varten kehittää. Toisaalta on ajateltava myös turisteja, vieraita ja tänne investoivia yrityksiä. Viime vuosina Helsinki on saanut uutta elinvoimaa, sykettä ja kansainvälistäkin nostetta.

Kaupunginvaltuusto

2013–2016 > Kaupunginvaltuuston pj Mari Puoskari (Vihr.) > Kaupunginhallituksen pj Tatu Rauhamäki (Kok) > Kaupunginvaltuusto päättää strategiasta 2013–2016 kevään aikana. > Kaupunginvaltuusto kokoontuu joka toinen keskiviikko. > Kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata joko paikan päällä tai Helsinki-kanavalta helsinkikanava.fi suorana lähetyksenä. > Lisätietoja hel.fi > Päätöksenteko > Kaupunginvaltuusto

24

Helsingin henki | helmikuu 2013

85 42   naista

43 miestä

valtuutettua

37

uutta valtuutettua


Emma Kari

Osku Pajamäki

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

1

Olemme tehneet töitä sen eteen, että budjetti asetetaan realistiselle tasolle. Helsinkiin on arvioitu muuttavan taas 7 000 uutta kaupunkilaista vuonna 2013, joten palveluiden tarve kasvaa voimakkaasti. Vaikutimme voimakkaasti siihen, että vanhusten palveluiden hoitoketju saataisiin kuntoon. Meille oli myös tärkeää, että kahden sosiaali- ja terveyspuolen jättiviraston yhdistyminen saatiin toimivaksi. Näiden asioiden järjestäminen oli osaltaan myös työssäkäyvien perheiden tukemista.

1

Helsinki on menossa vihreämpään suuntaan. Viime valtuustokaudella tehtiin isoja joukkoliikenneratkaisuja, esimerkiksi Jokeri-linja ja Östersundomin metrolinjaukset. Olemme saaneet myös parannusta siihen, miten luontoasiat otetaan huomioon yleiskaavassa. Uudet asuinalueet tullaan rakentamaan niin, että ihmiset voivat asua ja kasvattaa lapsiaan kaupunkimaisessa ympäristössä, luontoalueita säästetään ja joukkoliikenne toimii. Iso asia oli myös sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen.

2

Viime vuonna olimme ajamassa näitä asioita budjettiin, ja nyt otamme niistä vastuun, kun meille tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuus. Isona asiana tämän vuoden valtuustossa on asumisen ja maankäytön yleiskaavan valmistelu. Haluamme, että kaupunkilaisilla on paremmat edellytykset asua kohtuuhintaisesti ja että jokaisesta kaupunginosasta pidetään huolta. Haluamme myös pitää kulttuurihankkeita esillä, ne kun helposti hautautuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden alle. Käsittelyyn ovat tulossa esimerkiksi keskustakirjastohanke, Tanssin talo, Checkpoint Helsinki ja Olympiastadionin alueen kehittäminen.

2

Isoin asia on ehdottomasti yleiskaava. Meidän peruslinjauksemme on, että Helsinkiä tulee viedä siihen suuntaan, että uudet asuinalueet ovat tiiviitä ja toimivien joukkoyhteyksien saavutettavissa. Tällöin myös palvelut ja luonto pysyvät lähellä.

3

Keskustakirjaston saaminen Helsinkiin on yksi tärkeä tekijä kaupunkikulttuurin edistämisessä. Parannuksia kulttuurin alueella ei kuitenkaan saa tehdä lähipalveluiden kustannuksella. Kun asuminen on tiivistä ja kaupunkimaista, voidaan huolehtia paremmin myös lähipalveluista, kuten kirjastoista, päiväkodeista ja kouluista.

3 4

Vanhusten hoitoketju on nimenomaan hyvä esimerkki konkreettisista palveluista: se on kodissa tapahtuvaa hoitoa, omaishoitoa ja lääkäripalveluja. Mutta yhtä lailla muidenkin palveluiden kehittämisen pitää olla suunnitelmallista.

4

Säästöt pitäisi tehdä jäykkää virastorakennetta ja palveluketjuja sujuvoittamalla sen sijaan että leikkipuistoja ja puistotätien toimintaa lopetetaan. Esimerkiksi nuorisopuolella on katsottu, vastaavatko palvelut sitä, mitä nuoret itse haluavat. Siellä on todettu, että aina ei ole oleellista, että toiminnalle on omaa tilaa, vaan tiloja voidaan käyttää yhdessä muiden virastojen kanssa. Näin voidaan saada säästöjä aikaan.

Kaupunki ei ole tähän mennessäkään ottanut velkaa kuin investointeihin. Syömävelkaa ei oteta. Nyt on rakenteilla useita suuria osayleiskaava-alueita, ja niiden rakennusvaiheesta koituu toki kustannuksia. Uudet asuinalueet, kuten Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruununvuorenranta, on integroitava nopeasti nykyiseen liikenne- ja palveluverkkoon, ja tähän kuluu rahaa. Tuottavuutta voidaan aina parantaa, mutta yhdessä sopien. Repivät pakkosäästöt aiheuttavat vain sekaannusta ja kuluja, kun kaupunkiin muuttaa jatkuvasti paljon uusia asukkaita.

5

Uuden valtuustoryhmän kanssa olemme tulleet siihen tulokseen, että parhaiten toimimme varmistamalla, että kukaan ei putoa yhteiskunnan ulkopuolelle, eli haluamme lopettaa eriarvoistumiskehityksen heti alkuunsa. Lapsiperheet voivat parhaiten, kun oppimiserot eri alueilla ovat pieniä. Kaupunkilaiset voivat parhaiten tasa-arvoisessa kaupungissa. Siksi haluamme panostaa heikoimmassa asemassa olevien kaupunkilaisten asioihin.

23

19

5

Lähimpänä sydäntä ovat ne, ketkä kaupungin palveluita eniten tarvitsevat. On koetettava välttää alueiden välistä eriarvoistumista eli pidettävä huolta niistä alueista, jotka tukea eniten tarvitsevat. •

15

9

Vasemmistoliitto

8

Perussuomalaiset

5 Rkp

3

Keskusta

2

Kristilliset

Kokoomus

Vihreät

SDP

1 Skp

Helsingin henki | helmikuu 2013

25


hyvinvointi teksti STIINA HONKAMAA kuvitus Jenny Lucander

Vihdoinkin avointa keskustelua

Puhutaan päihteistä Päihdeohjelma antaa selkeät työkalut, miten toimia, jos työpaikalla havaitaan työntekijän päihdeongelma. Uusi ohjelma on aiempaa helpompi käsitellä työyksiköissä.

26

Helsingin henki | helmikuu 2013

K

eskustelimme pari vuotta sitten työhyvinvointipäivässä päihteistä. Sain jo silloin palautetta, että vihdoinkin asiasta puhutaan ääneen, osastonhoitaja Irene Pitkänen Auroran sairaalan osastolta 15-4C kertoo. Työhyvinvointipäivänä käytiin läpi varhaisen tuen malli ja päihdeohjelma. Pitkänen osallistui tämän jälkeen vielä esimiesten päihdekoulutukseen. Siellä pyydettiin, että osastoille tehtäisiin oma päihdeohje. – Tein ohjeesta dokumentin, jota käsiteltiin sitten henkilökunnan kokouksessa. Ohje käytiin kohta kohdalta yksityiskohtaisesti läpi, Pitkänen toteaa.

Auroran sairaalan osasto 15-4C on yleispsykiatrinen, suljettu akuuttiosasto, jossa on 14 hoitajavakanssia, osaston lääkäri, kolme erityistyöntekijää ja muutama laitoshoitaja. Osaston päihdeohjeeseen kirjattiin kiteytettynä selkeät toimintaohjeet päihdetapausten varalle. – Ensimmäiseksi kyseeseen tulee varhainen puuttuminen eli epävirallinen keskustelu. Tämän jälkeen virallinen puuttuminen, jossa työntekijä ohjataan hoitoon. Jos henkilö ei tämän jälkeen pysty täyttämään työntekovelvollisuuttaan asianmukaisesti, voi työnantaja harkita kurinpidollisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joita ovat suullinen huomautus, kirjallinen varoitus sekä palvelussuhteen irtisanominen tai purkaminen. Osaston oman päihdeohjeen tekemisestä on Pitkäsen mukaan ollut paljon hyötyä. – Nyt on mustaa valkoisella. Vuorovastaavat ja kaikki muutkin tietävät, miten toimia tällaisissa tilanteissa. Myös uusien työntekijöiden kanssa asiat käydään huolellisesti läpi. Henkilöstö on ollut tyytyväinen siihen, että päihdeasioista puhutaan ääneen. – Joku totesi, että vihdoinkin näistä asioista puhutaan, sillä aiemmin on ollut hieman sellais-


psykologi

helpommin käsitellä päihdeohjelman henkilöstön kanssa, Heikkilä sanoo.

Päihdeohjelman käsittely helpottui Vuodesta 2005 voimassa olleen päihdeoh-

jelman pullonkaulana oli monessa tapauksessa suuri ja hankala dokumentti. Uusi päihdeohjelma pyrkii tekemään sen läpikäymisestä helpompaa. – Olemme miettineet, miten asiat saataisiin vietyä työpaikkojen arkeen mahdollisimman helposti. Tavoitteena on, että päihdeohjelmaa oikeasti hyödynnetään, työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta kertoo. Kaupungilla on noin 4 000 esimiestä, jotka työskentelevät niin kotihoidossa kuin Satamassakin, joten työolosuhteet ja ohjelman läpikäyntimahdollisuudet ovat hyvin vaihtelevia. – Koko ohjelman läpikäynti yhdellä kertaa henkilökunnan kanssa on aika haasteellista. Tammi–helmikuun aikana valmistuukin esimiehille tiivistetty esitysmateriaali, jonka avulla he voivat

ta kulttuuria ilmassa, että mitähän nyt sitten tehdään vai tehdäänkö mitään. Nyt tiedetään, miten toimia, jos esimerkiksi työntekijä tulee krapulassa töihin. Tällaiset tilanteet eivät ole yleisiä, mutta joskus niitä on jouduttu kohtaamaan, Pitkänen sanoo.

Selkeät ohjeet puuttumiseen

Selkeät ohjeet helpottavat, jos ongelmatilanteita tulee vastaan. – On helppoa toimia, kun asiat on käsitelty suullisesti ja kirjallisesti. Vuorovastaavalla on velvollisuus puuttua päihdeongelmaan – selkeät kirjatut ohjeet antavat paremmat työkalut siihen. On myös hyvä, että faktat ovat kaikkien tiedossa, jolloin työkaveritkin voivat tarvittaessa puuttua asiaan, Pitkänen muistuttaa. Hän suosittelee oman päihdeohjeen tekemistä muillekin osastoille. – Nyt kukaan ei voi ainakaan vedota siihen, ettei tiennyt, että esimerkiksi krapulassa ei saa tulla töihin. Myöskään vuorovastaava ei voi vedota siihen, että ei tiedä, että tilanteeseen pitää puuttua. Nyt kissa on nostettu pöydälle. •

Vastuunjako selkeää Uusi päihdeohjelma tulee käydä läpi jokaisessa työyhteisössä. Siinä pyritään selkeästi kertomaan, miten esimiehen tulee hoitaa työntekijän mahdollinen päihdeongelma. Lähtökohtana ohjelmassa on vastuunjako. – Tärkeintä on nyt tuoda esiin se, mikä on esimiehen, mikä työkaverin ja mikä henkilön oma vastuu. Ei voida ajatella, että vastuu olisi työpaikan ulkopuolisilla työsuojelutoimijoilla, Heikkilä toteaa. Ensisijainen vastuu on työpaikalla, jossa päihdeongelmaa esiintyy. Vastuukysymykset ovat tärkeitä myös työturvallisuuteen liittyen: esimies on aina vastuussa siitä, että työntekijä ei vaaranna omaa tai toisten työturvallisuutta. – Jokaisella on oikeus ja velvollisuus ottaa asia puheeksi. Jos työkaveri on havainnut ongelman, hänellä on myös vastuu viedä tietoa eteenpäin. Myöhemmin saattaa tulla mieleen, että olisi voinut auttaa, jos silloin olisi ottanut asian esiin. Kyseessähän voi olla kuitenkin sairaus, johon kuuluu asian kieltäminen, Heikkilä muistuttaa. – Toivomme, että tämän myötä viriäisi keskustelua päihdeasiasta enemmänkin. Asia ei ole mörkö vaan yksi asia muiden joukossa.

Mistä tietoa? Päihdeohjelma ja siihen liittyvä materiaali löytyy Helmestä > Henkilöstö > Sairastaminen ja työkyvyn tuki > Päihdeasiat Ehkäisevän päihdetyön sivut: hel.fi > Sosiaali- ja terveysvirasto > Aikuisten ehkäisevä työ

Työterveyspsykologi David Parland pohtii, miten jokainen voisi siirtyä arvokkaasti eläkkeelle.

Eläkkeelle siirtymisen monta ikkunaa Esimies, ystävällisesti: ”Sinähän jäät toukokuussa eläkkeelle?”. Työn-

tekijä, vihaisesti: ”No en takuulla!! Mistä sä tommosta keksit?!” Esimerkkini ei ole kovin tavaton sananvaihto suurten ikäluokkien työelämässä nykyään. Esimiehiä ohjeistetaan muun muassa tulos- ja kehityskeskusteluissa ottamaan eläkkeelle siirtyminen ajoissa puheeksi ikääntyneen työntekijän kanssa osana urasuunnittelua, mutta myös yksikön henkilöstösuunnittelua. Eri tulokulmat aiheuttavat helposti jumiuttavia väärinkäsityksiä osapuolten välillä. Työntekijän tulevaisuuden näkymissä keskeistä on työn sisällön koettu mielekkyys ja merkityksellisyys (suora yhteys koulutus- ja osaamistasoon) suhteutettuna muutoksiin omissa voimavaroissa ja terveydessä, tulevan eläkkeen riittävyys sekä perhe- ja läheistilanne. Esimerkiksi organisaatiomuutos voi koetella sitä, miten mielekkääksi työn kokee. Mielekkyysnäkökulma koostuu paitsi työn sisällöstä myös arvostuksesta työyhteisössä sekä asiakkaiden ja esimiesten silmissä. Myös taloudellinen ja terveysnäkökulma vaikuttavat keskeisesti tulevaisuuden suunnitelmiin. Jäänkö tyhjän päälle? Ja onko parisuhteessa odotettavissa heinäpoutaa vai raekuuroja? Onko lapsenlapsia tai omia hoidettavia vanhempia, houkuttelevia harrastuksia ja ystäviä? Myös mediakeskustelu ja lähipiirin asenteet vaikuttavat suunnitelmiin. Kaiken kaikkiaan sitoutunut työntekijä on usein varsin ristiriitaisten näkymien ja odotusten kentässä. Hän pyrkii tässä luopumisprosessissa ja uuteen siirtymisessä rakentamaan itselleen ja viiteryhmälleen hyväksyttävän tarinan ja ”onnellisen lopun” työuralleen ja sitä kautta mielekkään ja arvokkaan tulevaisuuden itselleen. Oliko työlläni vaikutusta? Miten esimies voi tukea tässä haasteessa? Häntä voi kismittää suunni-

telman viipyminen. Tilanteessa tarvitaan kuitenkin kaikilta osapuolilta usein aikaa, keskustelua, kuuntelua ja kärsivällisyyttä, eikä vähiten kotijoukoilta. Voimaannuttavien vaihtoehtojen tutkiminen on hyödyllistä – voisiko ratkaisu olla esimerkiksi osa-aikaisuus, osa-aikaeläke, tehtävien keventäminen tai esimiesasemasta luopuminen? Sekä työntekijän että esimiehen on syytä valmistautua hyvin tulos- ja kehityskeskusteluihin. Hyvin ja yhteisesti pohjustettu suunnitelma luo ennakoitavuutta ja vapauttaa energiaa.

Helsingin henki | helmikuu 2013

27


liikkeellä

Minä &  duuni fotokisan parhaat!

Henkilöstön Minä & duuni -valokuvakilpailu poiki ansiokkaan dokumentaation kaupungin nykytöistä. Esittelemme voittajat ja muita kisakuvia.

F

otokisaan lähetettiin yhteensä 53 valokuvaa. Tuomaristoon kuuluivat henkilöstökeskuksen viestinnästä Maija-Liisa Kasurinen, Katariina Käyhkö, Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie sekä valokuvaaja Tommi Tuomi, AD Heljä Hyytiä ja tuottaja Laura Heikkinen Otavamedialta. Kaikki kuvat julkaistaan Helmessä > Henkilöstö.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

1.

Heidi Hirsimäki-Ruohonen Jossain palaa! Kuva on Kustaankartanon vanhustenkeskuksen henkilökunnan paloharjoituksista. Kuvaushetkellä ”sosiaaliohjaaja” havahtuu kesken toimintatuokion savuhavaintoon. TUOMARISTON KOMMENTIT: Epätodellisen dramaattinen tuokiokuva, joka takuulla herättää kysymyksiä. Kuva on sommittelultaan täydellisen harmooninen saaden katseen kohdistumaan savun ympäröimään sosiaaliohjaaja Teijaan, joka ilmestyy kuin messias seuraajiensa keskelle. Jos tilanne ei ole lavastettu, on kuvan onnistuminen ja kuvaajan paikallaolo suuri ihme. Järjestettynäkin kuva on jännittävä, kaunis ja kysymyksiä herättävä. Kaupungin työntekijän työpäivä on täynnä draamaa. Arki voi olla tarua ihmeellisempää!

2.

Lasse Sundberg Tauko Kaivopuistossa Etualalla oleva staralainen korjaa vanhaa kaivoa. Taustalla oleva henkilö haravoi puistokäytävää. TUOMARISTON KOMMENTIT: Kuva on hyvin yllättävä. Elementit näyttävät liitetyn toisiinsa surrealismin parhaiden perinteiden mukaan. Todellisuus taitaa olla taidetta ihmeellisempää. Keskeissommittelu, alaviisto kuvakulma ja outo ympäristö lisäävät tehoa. Mustavalkoisuus tuo tehokkaasti kohteet esiin. Todella taiteellinen ja arvoituksellinen kuva.

28

Helsingin henki | helmikuu 2013


3.

Lauri Hänninen Eikö työ voi olla hauskaa? Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -paraatissa rakennusviraston puistovastaavan Pekka Engblomin työnä oli esiintyä kaupungin nimikkoeläimenä oravana. ”Erilainen työtehtävä”, sanoi Pekka ja otti kuvaajan tarjoaman pähkinän.

Salar Mohammad: Yön pimeydessä Kalasataman työmaalta otettu sillan siirtokuva. Kuva on sommittelultaan tehokas katseenvangitsija ja hienosti dokumentoitu hetki. TUOMARISTON KUNNIAMAININTA

TUOMARISTON KOMMENTIT: Henkilö nousee hyvin esille epäterävästä taustasta. Ihana halattavan sympaattinen henkilökuva, hieman erilainen cityorava.

Markku Alén: Tarjottimella puhdas erikoisammattimies Sairaaloiden teknisen huollon mies avaa pesulinjaston tukosta. Epäterävyys ja sattumanvarainen sommittelu tuo mieleen valvontakameran. Teksti tekee kuvasta hilpeän. TUOMARISTON KUNNIAMAININTA

Anu Järvinen: Ilta metrovarikolla Huikean kaunis maisemakuva. Liikkuva työ tarjoaa varmasti päivän mittaan hienoja hetkiä.

Kirsi-Marja Vuolukka: Haruspuiston tiimipäivä Tiimipäivä Vuosaaren täyttömäellä. Kuvasta välittyy hyvä henki ja ilo. Plussaa, kun ryhmäkuvassa on joku idea!

Erika Eronen: Cubiles WDC-vuosi teetätti kaupunginpuutarhallekin normaalia enemmän istutuksia ympäri kaupunkia. Tässä Musiikkitalon jättikuutiot. Oivaltava panoraamakuva kertoo, että työsarkaa riittää.

Hanna-Leena Nuutinen: Vuodenvaihteen muuttoaalto Hyvin sommiteltu, informatiivinen kuva kertoo muuttamisen tuskasta. Pieni ihminen hukkuu laatikkotulvaan.

Helsingin henki | helmikuu 2013

29


ilmoitustaulu Osallistu ympäristökisaan!

saajaa Ympäristöpalkinnon ti as voi ehdottaa 17.2. osoitteessa kinto. hel.fi/ymparistopal . Lisätietoa sivulla 15

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 18. maaliskuuta.

Oppisopimuskoulutusta n Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. > Lisätietoja tutkinnoista ja yhteystiedot: oppisopimus@hel.fi, hel.fi/ hki/ammatillinen/fi/Oppisopimuskoulutus.

Henkilöstöliikunta tiedottaa n  Naisten Kympille puoleen hintaan 28.2. asti Tule mukaan yksin tai yhdessä työkaverin kanssa Naisten Kympille sunnuntaina 26.5. Tänä vuonna tapahtumaa vietetään kasariteemalla. Lisätietoja ja ilmoittautumiseen tarvittavan kaupungin alennuskoodin löydät henkilöstöliikunnan sivuilta Helmi-intrasta. n  Muita kevään tapahtumia • Perinteinen sählyturnaus Liikuntamyllyssä la 18.5. • UKK-kävelytesti Eläintarhan urheilukentällä ke 29.5. • Tänä vuonna ei järjestetä Petankkikisoja, eikä Stadin Skaba -golfturnausta. Tarkemmat tiedot Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. Henkilöstöliikunnan ohjattujen liikuntaryhmien vapaat paikat näkee reaaliajassa Helmestä > Sovellukset > Koulutuskalenteri > Henkilöstöliikunta. > Lisätietoja liikunnansuunnittelijoilta: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

The Tall Ships Races 2013 Helsinki n  Helsinki on ensi kesänä yksi The Tall Ships Races -purjehduskilpailun neljästä isäntäsatamasta. Hietalahden alueelle odotetaan 17.–20.7. purjehtivan yli sata näyttävää alusta. Ne tuovat mukanaan yli

Nuoret & Reaktori

näyttelyt

n  Reaktori on ilmainen ja kaikille avoin Suomen suurin hiihtolomatapahtuma, ja se järjestetään 19.–23.2. Viikon aikana luvassa on toimintaa sekä sisä- että ulko­tiloissa. Tapahtumapaikkoina ovat Suvilahden Kattilahalli (Sörnäisten rantatie 22) ja nuorten toimintakeskus Happi (Sörnäisten rantatie 31). Avoinna ti– pe klo 13–20, lauantain 23.2. päätöstapahtuma klo 18 alkaen. Tänä vuonna ohjemassa on lumenveistoa Kattilahallin pihalla, sumokorista, runsaasti työpajoja, Kattilahallissa yläköysirata

30

Helsingin henki | helmikuu 2013

2 000 miehistön jäsentä, joista noin puolet on 15–25-vuotiaita nuoria. Hietalahden ja Jätkäsaaren alueilla järjestetään yleisölle runsaasti ohjelmaa. Tapahtumasta odotetaan tämän vuoden Suomen suurinta yleisötapahtumaa yli puolella miljoonalla kävijällä. Kilpailun taustalla on Sail Training International (STI), joka on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö. Helsingin järjestelyistä vastaa kaupungin tapahtumayksikkö. Tapahtumaan haetaan vapaaehtoisia, joille on tarjolla monenlaisia tehtäviä, kuten miehistölle järjestettävien kilpailujen ja kiertoajeluiden avustavia tehtäviä, yleisön opastustehtäviä sekä liikenteenohjausta tapahtuma-alueella. Lisäksi aluksille haetaan 15–25-vuotiaita purjehdusoppilaita kilpapurjehdusosuudelle Aarhusista Helsinkiin tai siirtymäpurjehdukselle Helsingistä Riikaan. Aikaisempaa purjehduskokemusta ei edellytetä, sillä purjehdustaitoja opitaan merimatkalla. > Lisätietoja ja ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi tai purjehdusoppilaaksi osoitteessa tallshipsraceshelsinki.fi.

sekä julkkiscorner, jossa vieraiden kanssa käsitellään päivittäin vaihtuvaa teemaa, kuten musiikkia ja itseilmaisua. Ohjelmatiedot ja kulkuyhteydet Reaktorin nettisivuilla nuoriso.hel.fi/reaktori > Tarkemmat aukioloajat löytyvät osoitteesta nuoriso.hel.fi

Helsingin taidemuseo kevätnäyttelyt 15.2.–26.5. n  Marjatta Tapiola on jo neljä vuosikymmentä kuulunut suomalaisen maalaus­taiteen voimahahmoihin. Tennispalatsin retrospektiivisessa näyttelyssä on nyt ensi kertaa mahdollisuus nähdä hänen elämäntyöstään läpileikkaus, joka ulottuu 1980-luvun ihmisyyden kriittisestä tarkastelusta 2000-luvun antiikin taruston tematiikkaan. Tuoreimmat teokset ovat tältä vuodelta. Samanaikaisesti avautuu näyttely Tulilintu ja Lumineito – Satumaisia teoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista. Esillä on noin 150 teosta 1800-luvun lopun venäläisiltä mestareilta: maalauksia, veistoksia, kuvituksia, grafiikkaa ja esineistöä. Taiteilijoita on yhteensä 33, ja mukana ovat suuret nimet kuten Viktor Vasnetsov, Ivan Kramskoi ja Nikolai Roerich. > helsingintaidemuseo.fi


Pekka Sauri

Ristikko nro 1/2013 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 18.3. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 18.3. netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Nina Kouki, Paula Kunnas, Risto Vähävirta, Paula Kanninen ja Tellervo Hyttinen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | helmikuu 2013

31


01

Helsingin henki Ju s j si P a

kuva Pekka Nieminen

2013

u

ne

n

Ei kannata olla rähmällään – sometu ”

helmi–maaliskuu 2013

GoGo 23.1.–28.3. staff only

{ uusi duuni }

Katse kaupunkiin

32

Kuka: Mikko Aho Ammatti: virastopäällikkö Töihin: 1.1. Toimipaikka: kaupunkisuunnitteluvirasto Mitä kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö tekee? Huolehdin, että virasto pystyy toteuttamaan sille asetetut tavoitteet. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on strategisesti merkittävä rooli: täällä luodaan edellytykset kaikelle kaupunkikehitykselle. Mitä teit aikaisemmin? Toimin Sipoossa kehitysjohtajana ja sitä ennen maankäyttöpäällikkönä. Millainen on työyhteisösi, ja keiden kanssa teet yhteistyötä talon sisällä? Talon sisällä teen eniten yhteistyötä osastopäälliköiden kanssa. Minkä virastojen kanssa teette yhteistyötä? Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kiinteistövirasto, rakennusvirasto, rakennusvalvontavirasto ja talous- ja suunnittelukeskus. Mitä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita teillä on? Keskeisiä sidosryhmiä ovat valtion toimijat, rakennusliikkeet ja rakennuttajat, maanomistajat sekä yritykset. Kaikkein tärkeimpiä kumppaneita ovat tietysti asukkaat. Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Ensimmäiseksi pohdin yhdessä henkilöstön kans-

Helsingin henki | helmikuu 2013

sa, mihin asioihin lähiaikoina paneudutaan ja miten toimintaa aletaan kehittää. Mitä haasteita työssäsi on? Iso haaste on seudullinen kehitys ja sen ohjaaminen yhdessä seudun kuntien kanssa. Kestävän kaupunkikehityksen huomioiminen niin ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta kuin kulttuuriselta kannalta on myös jatkuva haaste. Mitä uutta sinulle tulee eteen? Opittavaa tulee eteen päivittäin sekä asiapuolella että ison organisaation toimintakäytännöissä. Seudullisen yhteistyön kehittämisessä ja syventämisessä on vielä opittavaa. Näkemyksesi Helsingin kaupunkisuunnittelun nykytilasta? Helsinki on viime vuosikymmenten aikana muuttunut jatkuvasti elävämmäksi ja avoimemmaksi kaupungiksi – se kertoo, että suunnittelutyössä on onnistuttu. Mitä kaupunkisuunnittelussa on edessä tulevina vuosina? Suunnittelemme entisten satama-alueiden rakentamista ja liikennettä. Kaupungin on pystyttävä kasvamaan sisäänpäin, ja liikkumisen on oltava vaivatonta. Käynnissä on yleiskaavatyö, jossa määritellään pitkälle tulevia kehityslinjoja. Mitä teet vapaa-aikanasi? Talvisin hiihdän, ja kesällä vapaa-aika kuluu veneillen ja mökkeillen. Harrastan myös lukemista. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun vielä Mäntsälässä, josta kuljen autolla tai junalla. Suunnittelen muuttoa Helsinkiin, jolloin kulkeminen käy helpommaksi.

Valokuvanäyttely esittelee WDC Helsinki 2012 -vuotta kulissien takaa. Ketä ja mitä sieltä löytyy? > virka.fi

15.2.

Musica nova helsinki -festivaali HKO osallistuu Musica Nova Helsinki -tapahtumaan aasialaisin solistein. Konsertti kuullaan Helsinki-kanavalla. > helsinkikanava.fi

18.–22.2.

liikuntaa talvilomalaisille Liikuntavirasto järjestää talvilomaviikolla runsaasti monipuolisia liikuntakursseja ja tapahtumia. > hel.fi/ohjattuliikunta

5.3. & 19.3.

luentoja vuotalossa Senioritiistait klo 14 tarjoavat ilmaisia luentoja. 5.3. aiheena nykyihmisen levittäytyminen, 19.3. suomalaisten alkuperä. > vuotalo.fi

11.–22.3.

16 –17-vuotiaiden kesätyöhaku Kaupunki palkkaa noin 1 000 16–17-vuotiasta kesätyöntekijää avustaviin tehtäviin. Muiden kesätöiden haku alkoi 21.1. ja jatkuu kevään. > helsinkirekry.fi

9.4.

Ylipormestarin asukasilta Jussi Pajunen isännöi seuraavaa asukasiltaa. Paikka ja aika ilmoitetaan viikkoa ennen tilaisuutta kaupungin nettisivuilla. > hel.fi > Osallistuminen > Asukasillat

10.4.

helsingin henki ilmestyy Aiheina alueellinen osallistuminen, työmatkaliikunta, kesä­töihin perehdytys, julkisen liikenteen kehitys ja Stoa.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.