Helsingin henki 3/2015

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 2015 2 3 2014 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Saana Saarikivi

motivoi

nuoria

liikkumaan

SIVU X

Kesä kutsuu stadikalle

liikkeellä 28

Työ kehittyy ideoista

reppari 16

teema 6

24

Tanssi liikuttaa lanteita

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Hyvinvoinnistakin tuottavuutta

KUVA Volker Minkus / FIG

S // vinkki Voimistelu yhdistää 21 000 VOIMISTELIJAA yli 50 maasta valtaa Helsingin kadut ja kentät

12.–18.7. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Gymnaestradavoimistelufestivaali tarjoaa 200 tuntia voimistelua 15 esiintymis-areenalla. Tapahtumassa on mukana kaikki voimistelun lajit akrobatiasta tanssiin.

Festivaalin aikana on mahdollista nähdä voimisteluesityksiä suurista, usean sadan voimistelijan kenttänäytöksistä maksuttomiin lavaesityksiin sekä nauttia voimistelun kirjosta halli- ja iltanäytöksissä. Voimistelua voi seurata Messukeskuksessa, Helsingin Jäähallissa, Olympiastadionilla, Sonera Stadiumilla, Linnanmäellä, Senaatintorilla ja Paavo Nurmen kentällä.

Tapahtuma tuo ilmaisesityksiä kaupunkilaisten ja matkailijoiden iloksi Senaatintorille, Paavo Nurmen kentälle sekä Linnanmäen lavalle. Esityksiä nähdään 13.7.–17.7. klo 11–17.30 Senaatintorilla ja Paavo Nurmen kentällä sekä klo 14.30–17.30 Linnanmäen lavalla.

Maksuttomat, ohjatut voimistelun kokeilupisteet ovat avoinna Töölön Kisahallissa 13.7.–17.7. klo 11–17. Tarjolla on teline- ja trampoliinivoimistelun lisäksi mahdollisuus taiteilla rytmisen voimistelun välineillä. Ryhmäliikuntaa on tarjolla eri puolilla keskustaa.

Gymnaestrada on neljän vuoden välein järjestettävä, kansainvälisen voimisteluliiton auktorisoima voimistelufestivaali. Gymnaestradan järjestävät yhteistyössä Suomen Voimisteluliitto, Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö. gymnaestrada.fi facebook.com/gymnaestrada

uomessa on maailman paras inhimillinen pääoma. Vähän konstikkaalta kuulostava inhimillinen pääoma tarkoittaa ihmisten tietoja, taitoja ja kykyjä, jotka vaikuttavat paitsi työhyvinvointiin myös organisaation tuottavuuteen ja tehokkuuteen.

Tulos ilmenee tuoreesta maailman talousraportista, jossa vertailtiin 124 maan kansalaisten koulutusta ja taitoja ja niiden hyödyntämistä työmarkkinoilla. Ylpeyttä herättävä uutinen.

Suomi pystyy hyödyntämään inhimillistä pääomaansa tutkimuksen maista parhaiten, 86-prosenttisesti. Suomen jälkeen seuraavaksi sijoittuivat Norja, Sveitsi, Kanada, Japani, Ruotsi ja Tanska.

Tutkimuksen tulos herättää kuitenkin kysymyksen, miksi hyvä pääoma ei tätä nykyä kanavoidu maan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Henkilöstön hyvinvoinnin tuottavuutta ja strategista merkitystä organisaatiolle on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Yksi tuore tutkimus on sosiaali- ja terveysministeriön raportti: Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? Siinä selvitetään, miten inhimillistä pääomaa voidaan edistää ja käyttää paremmin hyödyksi työpaikoilla.

Raportin mukaan vahva inhimillinen pääoma on tuottavan työyhteisön tuntomerkki. Raportti puhuu myös työhyvinvointipääomasta. Sitä syntyy paitsi henkilöstön hyvinvoinnista, työkyvystä, osaamisesta ja asenteista myös vuorovaikutuksesta, yhteisöllisyydestä, toimivista käytännöistä ja osallistavasta johtamisesta. Raportissa todetaan, että työhyvinvointipääoma voidaan nähdä strategisena resurssina, jonka kasvattaminen ja ylläpitäminen on kilpailukyvyn edellytys.

Kaupunki on ottamassa henkilöstön hyvinvoinnin entistä enemmän strategiseksi resurssiksi ja kehittämisen kohteeksi. Välineinä ovat muun muassa työhyvinvointimittarin ja Kunta10-tutkimuksen tulokset. Kunta10:ssä pärjäsimme maan suurimpana kaupunkina hyvin. Meidän henkilöstö suosittaisi työnantajaansa ystävilleen, mitä voi pitää vahvana mielipiteenä työnantajasta. Työyhteisötaidoissa tulosten mukaan voimme kuitenkin parantaa. Toimiva työyhteisö rakennetaan yhdessä. Työyhteisötaitoja tarvitaan yhä enemmän, sillä työntekijältä vaaditaan aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta.

Hyvinvoinnin lisäksi kaupungin kilpailukykyä tukevat jatkossa myös kaupungin viestinnän sekä markkinoinnin ja brändin kehittäminen.

Lue työyhteisötaitojen parantamisesta sivulta 22. Stadi365-palstalla tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo ja elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertovat, miten kaupungin viestintää ja brändiä kehitetään.

Kaupunki on ottamassa henkilöstön hyvinvoinnin entistä enemmän strategiseksi resurssiksi.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu

Nro 4

Nro 5

Nro 6

2.9. 21.10. 9.12.

Aineisto 14.8. 2.10. 20.11.

02

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

sisältö

06 teema

Isot ja pienet ideat johtavat innovaatioihin ja työn kehittämiseen. Kaupungilla on myös hyviä välineitä ideoiden löytämiseen ja toteuttamiseen.

14 ympäristö

24

Myllypuron ala-asteen sisäilmaongelmat saatiin kuriin.

15 työkalut

Tietoturva on kaikkien kontolla. Turva alkaa jo hyvästä salasanasta.

22 kaffella

palvelu

Ohjaamo kerää nuorten palvelut saman katon alle. Ryhtiä arkeen tuo myös NYT-hanke.

Työyhteisötaidot ovat arjen tahdikkuutta, vastuullista vaikuttamista ja toimintaa työpaikalla.

26 hyvinvointi

Työuran alkutaipaleen tuki ehkäisee työkykyriskejä ja pidentää työuraa.

28 liikkeellä

Helsinki City Hall Dancers koostuu innokkaista tanssijoista. He esiintyvät jälleen Helsinki-päivänä 12.6.

32 uusi duuni

Esa Nikunen luotsaa ympäristökeskusta.

10 duunissa

Rakennusviraston alueidenkäyttötoimisto vuokraa maata ja myöntää luvat katujen, torien ja puistojen käyttöön. Millaista työ on?

16

reppari

Mitä kaikkea hommaa uimastadionilla tehdään ennen avajaisia? Työt alkavat jo talvella.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

ammatti

20

Markku Heikkinen huolehtii siitä, että arkeologiset jäänteet saadaan talteen rakennus- ja korjaustöissä.

hanke

12

Toimivan kaupungin apu- ja neuvontapalvelu auttaa sosiaalipalveluiden kehittämisessä.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Essi Eranka pj, Jussi Karmala, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Mari Pietarila, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

03

uutisia

Lyhyesti

Työhyvinvointimäärärahat haettavissa ■■ VIRASTOT JA LIIKELAITOKSET voivat jälleen hakea työhyvinvointimäärärahaa erilaisten työhyvinvointihankkeiden toteuttamiseen. Hakumenettely on kolmivaiheinen. Alustavien hakemusten viimeinen palautuspäivä on 31. heinäkuuta.

Tänä vuonna tuetaan hankkeita, jotka edistävät jotakin kolmesta kaupungin strategiaohjelman tavoitteista: Työhy-

vinvointi- ja työturvallisuusriskit ennakoidaan ja hallitaan, vähennetään henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää sekä kehitetään monimuotoisuuden johtamista.

Hankkeiden suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon myös työhyvinvoinnin toimintaohjelman 2014–2017

tavoitteet. Eduksi luetaan poikkihallinnollinen yhteistyö, mutta tänä vuonna tuetaan myös organisaatioiden omia hankkeita.

Katso tarkat hakuohjeet Helmen Henkilöstö-sivuilta.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointimäärärahat

Alennuksella maauimalaan ■■ KUMPULAN JA UIMASTADIONIN maauimaloihin pääsee kesäkaudella uimaan alennetuin hinnoin. Kertamaksu on 1,90 euroa, 10 kerran kortti ja kuukausikortit maksavat 16,80 euroa ja kausikortti 50 euroa.

Alennuksen saaminen edellyttää kaupungin henkilöstökortin esittämistä lippua tai korttia ostettaessa.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

■■ Miten puheluiden kanssa toimitaan lomalla?

Ilmoita lomastasi puhelinvaihteeseen soittamalla, tekstiviestillä tai merkitsemällä tieto siitä itse Merexiin. Kerro samalla sijaisesi tiedot.

■■ Mitä Merexiin laitetaan?

Lomasta voi tehdä itse ennakkoon Merexiin ilmoituksen hakemalla tietonsa Merexistä ja klikkaamalla statusta. Merkitse järjestelmään lomasi alku ja loppu sekä sijaistiedot. Jos ilmoitus unohtuu, soita puhelinvaihteeseen, niin asiakaspalvelija tekee merkinnän puolestasi.

■■ Miten puhelimen kanssa toimitaan?

Työpuhelin jää työpaikalle ja luontoisetu-

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

puhelin kulkee mukana lomalla. Työpuhelimessa ja kiinteässä puhelimessa tehdään soitonsiirto sijaiselle tai nauhoitetaan vastaajaan viesti, jossa kerrotaan loma-aika ja sijaisen puhelinnumero.

Luontoisetupuhelimessa asetetaan Soneran Omien sivujen kautta poissaolotiedote.

Puhelujen siirrot voi tehdä suoraan puhelinlaitteesta tai matkapuhelinten osalta Soneran Vaihdepalvelun kautta.

Puhelunsiirroissa auttavat oman viraston puhelinyhteyshenkilöt ja lisätietoja saa myös Helmestä.

Luontoisetupuhelimella voi soittaa tai lähettää tekstiviestejä ulkomailla, mutta datan siirto on estetty.

Jos puhelin katoaa, siitä pitää ilmoit-

■■ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitos myönsi TERVE-SOS-palkinnon Nuorten hyvinvointikertomus -verkkosivustolle. Palkinto on tunnustus poikkeuksellisen onnistuneelle ja innovatiiviselle käytännölle. Kertomus edustaa oikeansuuntaista sähköistä kehittämistä, jossa nuoret on aidosti otettu mukaan kehittämään palvelua. Sivuston rakentamisessa ovat olleet mukana muun muassa tietokeskus, nuorisoasiainkeskus, sosiaali- ja terveysvirasto ja opetusvirasto.

■■ KAUPUNKI ON HANKKINUT uuden taloussuunnittelujärjestelmän, Taskun. Siihen kuuluvat kaupunginkanslian talousarvio- ja ennustejärjestelmä ja Talpan tarjoaman taloussuunnittelujärjestelmän prosessit. Uudistuksella haetaan yhtenäisiä suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja sekä yhteistä taloussuunnittelujärjestelmää. Projekti etenee nopeasti, sillä tavoitteena on laatia vuoden 2017 raami ja talousarvio uudella järjestelmällä.

Helmi > Strategia ja talous > Kaupungin talous > Taloussuunnittelujärjestelmä ■■ KAUPUNGIN TEKNISEN ALAN virastoille aletaan suunnitella yhteistä toimitaloa Sörnäisiin. Kaupunginhallitus päätti varata suunnittelua varten rakennuspaikan, joka sijaitsee Työpajankadulla lähellä Kalasataman metroasemaa. Kiinteistöviraston tilakeskus ryhtyy seuraavaksi selvittämään rakentamisvaihtoehtoja.

taa heti esimiehelle ja sulkea liittymä. Jos puhelin varastetaan, ilmoita siitä heti poliisille ja omalle esimiehelle.

■■ Miten sähköpostin kanssa menetellään?

Sähköpostiin tulee laittaa automaattiviesti, jossa kerrotaan loma-aika ja sijaisen tiedot.

Vastaajana asiakkuuspäällikkö Heidi Damstedt Palmian puhelin- ja hyvinvointipalveluista.

Helmi > Yhteiset palvelut > Puhelinpalvelut sekä virastojen omat Helmi-sivut

stadi

Syksyn kuntoremontit täyttyvät vauhdilla ■■ SYKSYN KUNTOREMONTTIVALIKOIMASSA ON jälleen monipuolinen tarjonta. Valittavissa on niin päivän, viikon kuin vuodenkin mittaisia kunto- ja elintapakuureja. Kuntoremontit on tarkoitettu kaikille niille, joiden työ- tai toimintakyky on heikkenemässä, ja jotka haluavat – ja myös pystyvät – sitä omatoimisesti parantamaan.

Jos olet kiinnostunut kuntoremonttiin pääsemisestä, ota ensin yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi ja sovi sitten ajankohdasta esimiehesi kanssa. Kuntoremontin rahoittaa kaupunki, ja siihen osallistutaan täysin palk-

kaeduin. Kurssilaisen maksettavaksi jäävät matkat kurssipaikkaan.

Helmi > Henkilöstö > Kuntoremontit

Tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo ja elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertovat, kuinka viestintä ja markkinointi lisäävät kaupungin toiminnan ja vahvuuksien tunnettuutta ja houkuttelevuutta.

Helsingin taidemuseosta HAM ■■ TENNISPALATSIIN AVATAAN SYYSKUUSSA tiloiltaan ja palvelultaan uudistunut kaupungin taidemuseo. Samalla museo saa uuden nimen HAM. Tennispalatsiin keskittyvät näyttelytilat ovat entistä laajemmat ja toimivammat.

Myös Kluuvin galleria siirtyy Tennispalatsiin.

Uusi konsepti ja näyttelyohjelma julkistetaan nettisivulla. taidemuseo.hel.fi

Sairauslomissa kasvua mennusta kehitetään systemaattisemmaksi.

Työn ja perhe-elämän joustavuutta lisätään.

Muutosten johtaminen, henkilöstön sitouttaminen ja osallistaminen ovat jatkossa entistä tärkeämpää. hel.fi/henkilostoraportti

Pekka Sauri

■■ VIIME VUONNA KAUPUNGIN vakinaisen henkilöstön määrä pysyi lähes ennallaan.

Henkilöstöä oli 40 350, naisia 74,5 prosenttia, miehiä 25,5. Henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta. Vieraskielisten osuus oli vuoden lopussa 6,6 prosenttia. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,6. Kasvua oli sekä lyhyissä että pitkissä sairauslomissa. Suunta noudattaa muun kuntasektorin kehitystä. Tiedot käyvät ilmi kaupungin vuoden 2014 henkilöstöraportista.

Jatkossa henkilöstömäärän suunnittelu sisällytetään selkeämmin osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Työelämää ja työhyvinvointia kehitetään edelleen mittareina sairauspoissaolojen vähentyminen ja työhyvinvoinnin parantuminen. Esimiesval-

365

Keskusteluun kaupunkiyhteisön kanssa – vahvuudet brändätään KAUPUNKI KEHITTÄÄ nyt voimakkaasti viestintäänsä ja markkinointi-

aan. Juuri valmistuneet viestinnän linjaukset ohjaavat viestinnän kehittämistä lähivuodet. Viestinnän rinnalla ja linjassa kaupunki kehittää kaupunkimarkkinointia ja brändiään. Tavoitteena on yhtenäinen, vaikuttava ja taloudellinen tapa viestiä ja markkinoida kaupunkia ja sen palveluja.

Viestintää ohjaa seitsemän linjausta, jotka ovat yksi Helsinki, selkeä rooli ja yhteiset toimintamallit, kaikkien Helsinki, vaikuttavat kanavat, digitaalinen Helsinki, selkeä kieli ja hyvä tyyli sekä viestintäosaaminen.

Yksi Helsinki tarkoittaa, että kaupungin strategisista teemoista viestitään entistä yhdenmukaisemmin. Roolin selkeyttämisellä ja toimintamallien yhtenäistämisellä kaupungin viestintäverkosto tiivistää toimintaansa ja toimii aiempaa enemmän johdon ja asiantuntijoiden strategisena tukena. Kaikkien Helsinki tarkoittaa, että viestintä on vuorovaikutteista: kaupunki viestii ja keskustelee kaupunkiyhteisön kanssa. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset tietävät hyvissä ajoin kaupungin suunnitelmista, toiminnasta ja palveluista sekä osallistuvat kaupungin kehittämiseen.

Kaupungilla on runsaasti viestintäkanavia. Fokusoimme tavoittavimmat kanavat, joiden vaikuttavuuteen panostetaan. Digitaalinen Helsinki linkkiytyy tähän: digipalveluissa otetaan loikka ja niistä muodostetaan hallittu kokonaisuus. Kärkitavoitteina ovat myös selkeä kieli ja hyvä tyyli. Muutamme viestinnän tyyliä vastaanottajalähtöisempään, inhimillisempään ja puhuttelevampaan suuntaan.

Kaupunki alkaa terästää markkinointiaan ja rakentaa brändiään työstämällä aluksi uutta kaupunkimarkkinoinnin strategiaa, jonka tarkoituksena on löytää Helsingin todellinen identiteetti – tuoda esiin se, mikä tekee kaupungista kauniin ja ainutlaatuisen. Vaikka pärjäämme hienosti kansainvälisissä vertailuissa, vahvuuksistamme pitää kertoa rohkeammin ja näkyvämmin.

Vahvan kaupunkibrändin avulla parannamme asemiamme kilpailussa matkailijoista, yrityksistä, investoinneista, tapahtumista ja osaajista. Monet eurooppalaiset kaupungit ovat tehneet suunnitelmallista kaupunkimarkkinointia jo vuosia. Markkinointistrategiatyö alkaa tänä vuonna ja valmistuu ensi vuoden aikana.

Paremman viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: työntekijöitä, johtoa, kaupunkilaisia, sidosryhmiä, kumppaneita, yrityksiä, koko kaupunkiyhteisöä.

Markkinointistrategian valmistelua varten henkilöstöltä kysytään, miksi Helsinki on upea ja vetovoimainen kaupunki.

Viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan kaikkia.”

Tule mukaan innostaviin talkoisiin ja vastaa kyselyyn 15.6. mennessä Helmi > Helmi-uutiset.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

05

teksti KATJA ALAJA kuvitus PIA HOLM

06

Helsingin henki | Kes채kuu 2015

Parannukset kumpuavat ideoista Pieniä ideoita, isoja ideoita; molempia tarvitaan, jotta kaupunki toimisi nykyistä fiksummin. Helinä-aloitekanavalla ja kaupunginjohtajan innovaatiokilpailuilla ne saadaan myös esille.

T

yön kehittäminen ja innovointi kuuluvat henkilöstön työhön.

Kehittämistä tarvitaan, koska maailma muuttuu kaiken aikaa.

Asiaa voidaan lähestyä kaupunkilaisten, kaupungin ja henkilöstön näkökulmista.

– Kaupunkilaiset haluavat saada yhä laadukkaampia, asukaslähtöisempiä ja sujuvampia palveluja, joten niitä on kehitettävä. Kaupungin taloustilanne saa puolestaan aikaan sen, että palveluja on tuotettava entistä fiksummin ja tuottavammin. Nämä tavoitteet eivät sulje toisiaan pois, erityissuunnittelija Sakari Uutela kaupunginkansliasta sanoo.

Työn kehittämisellä tavoitellaan esimerkiksi tuottavuuden parantamista ja kustannussäästöjä, palvelutuotannon laatua, yli organisaatiorajojen menevien prosessien kehittämistä sekä kaupunkilaisten palvelujen kehittämistä.

Henkilöstön työhön kehittäminen ja ideointi kuuluu muun muassa siksi, että prosesseja sujuvoitetaan toimintaympäristön muuttuessa. On kuitenkin turha ottaa paineita, että kaikkien pitäisi keksiä valtavia ideoita.

– Jos joku keksii jotakin suurta, se on hyvä. Tärkeintä on, että tuottavuutta parannetaan, ja usein se tapahtuu pienin askelin, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi toteaa.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

07

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu:

Palautetta ja sparrausta ONKO TYÖYHTEISÖSI, YKSIKKÖSI tai muu ryhmä keksi-

Pohjaniemi uskoo henkilöstön haluun ja kykyyn kehittää työtä. Se on hänestä luontaista osaaville ja sitoutuneille ihmisille.

Työmarkkina-asiantuntija Heli Piispanen sanoo, että uudistumiskykyä voi vauhdittaa muotoilemalla palveluita yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Tästä on jo nyt monia hyviä esimerkkejä, kuten keskustakirjastohanke.

Esimies, kannusta kehittämään!

Kaupunki tuo kortensa kekoon ja tukee työn kehittämistä eri keinoin. Kehittämiselle myönteisestä ilmapiiristä puhutaan esimiesvalmennuksissa.

– Työn kehittämisellä on meillä pitkät perinteet. Etenkin teknisellä sektorilla on tehty ja palkittu paljon yksittäisten tai muutamien ihmisten ideoista lähteneitä aloitteita. Aloitteiden tekeminen, ­laajamittainen kehittäminen ja kaikki siltä väliltä onnistuvat missä tahansa organisaatiossa, kunhan lähiesimiehet kannustavat ja innostavat ihmisiä.

Ensikritiikki pitää unohtaa, Pohjaniemi painottaa.

Esimiesten on hyvä olla tietoisia myös erilaisista kehittämisen välineistä. Niitä ovat idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä, Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu ja laatupalkintokilpailu.

Käytännöt näkyviksi

Helmessä toimiva aloitejärjestelmä Helinä on jatkuvasti auki. Kuka tahansa voi toimia keksijänä ja tehdä sinne aloitteen. Niitä on kertynyt sinne 450, ja osa on päätynyt jo toteutukseen asti.

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu nostaa puolestaan esiin ryhmien keksimät, testaamat ja hyviksi havaitsemat käytännöt. Kyseessä voi olla vaikkapa uusi palvelu, prosessi tai yksittäinen suoritus.

Vuoden saavutus -kilpailu järjestetään vuorovuosina Kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailun kanssa, joka järjestetään todennäköisesti seuraavan kerran vuonna 2016. Laatupalkintokilpailuun osallistuvat useimmiten virastot tai osastot, jotka haluavat arvioida toimintansa laatua ja oppia kokonaisvaltaisen kehittämismallin.

– Näiden välineiden avulla jokainen voi kehittää työtään. Samalla saamme eri puolilla kaupunkia kehitettyjä hyviä käytäntöjä näkyviksi, jotta muutkin voivat hyötyä niistä ja soveltaa niitä, Piispanen toteaa.

Porkkanana kehittämiselle on paitsi oman tai muun työyhteisön, yksikön tai viraston saama hyöty myös palkitseminen. Julkinen tunnustus sekä tunnustus- ja rahapalkinnot kuuluvat olennaisena osana kaikkiin kilpailuihin.

– Nekin viestivät siitä, että arvostamme henkilöstöämme ja kannustamme heitä työnsä kehittämiseen, Pohjaniemi sanoo. 

08

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

nyt uudenlaisen toimintatavan, suorituksen, johtamismallin, prosessin, palvelun tai tuotteen? Vieläpä sellaisen, joka on osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi?

Jos vastasit kyllä, on aika kääriä hihat ja osallistua Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun.

Ja kun uuden kehittämisestä on kyse, on itse kilpailuakin uudistettu, jotta siitä saataisiin houkuttelevampi.

– Jokainen ryhmä saa ytimekkään palautteen Laatukeskukselta, joka toimii kaupungin kumppanina.

Elokuussa järjestämme myös sparraustilaisuuksia eli tuemme oman ehdotuksen esittelyssä ja sähköisen hakemuksen täyttämisessä. Sen etuna on, että hakemusta ei tarvitse saada yhdellä kerralla valmiiksi, työmarkkina-asiantuntija Heli Piispanen kertoo.

Kilpailu alkaa perinteisesti Helsinki-päivänä 12.6., ja hakuaikaa on aina syyskuun loppuun asti.

Hyvä esimerkki Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon aiemmin pokanneista on sosiaali- ja terveysviraston kotihoidon käytössä oleva Liikkumissopimustoimintamalli. Sen tuloksena ikääntyneet ovat alkaneet liikkua enemmän kotona, mikä on kasvattanut lihasvoimaa ja kehittänyt tasapainoa sekä toimintakykyä.

Helinäkin kehittyy Jos idea on vasta syntynyt, mutta keksijä tai keksijäporukka haluaa saada sen nopeasti arviointiin, oikea foorumi on Helinä. Se on Helmestä löytyvä idea- ja innovaatiojärjestelmä.

Jatkossa Helinää kehitetään niin, että siellä on mahdollista käydä enemmän myös keskustelua.

Ideoiden käsittelytapa säilyy ennallaan eli virastoissa työskentelevien moderaattorien vastuulla on toimittaa idea eteenpäin, ja asiantuntijat sekä esimiehet

selvittävät idean toteuttamiskelpoisuuden ja mahdollisen palkitsemisen.

Yksi palkittu esimerkki on pysäköinnintarkastaja Jukka Lammisen aloite. Hän keksi, että pysäköinninvalvonnassa käytettävän kämmentietokoneen näytön suojakalvon käyttöikää voidaan pidentää yksinkertaisella konstilla.

– Huomasin, että kalvo kuluu aina ensimmäisenä puhki samasta kohdasta, joten päätin kokeilla sen kääntämistä ylösalaisin ja huomasin, että se toimii.

Kulunut kohtakaan ei peitä mitään olennaista, Lamminen sanoo.

Ideasta palkitseminen tuntui hänestä hyvältä, vaikka parasta oli itse idean keksiminen.

Katso Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -video Helsinki-kanavalta: helsinkikanava.fi

Kuka tahansa voi toimia keksijänä ja tehdä Helmessä toimivaan Helinään aloitteen.

Kaupunginjohtajan laatupalkinto -kilpailun voittajat:

Kehittämistyö jatkuu VIIME VUONNA KAUPUNKI palkitsi kaksi tahoa Kau-

punginjohtajan laatupalkinnolla: HKL-Raitioliikenteen ja Riistavuoren monipuolisen palvelukeskuksen.

– Molemmat toimijat saivat kiitosta toiminnan ja tulosten laadun jatkuvasta ja kokonaisvaltaisesta parantamisesta. Arvioinnin kohteina oli koko organisaation­ toiminta Euroopan laatupalkintomallin eli EFQM:n mukaisesti: johtaminen, prosessit, kumppanit, resurssit, henkilöstö ja strategia, erityissuunnittelija Sakari Uutela sanoo.

Kilpailuun osallistuva saa kattavan ulkopuolisen asiantuntija-arvion omasta toiminnastaan. Arvioinnin tekevät pääasiassa omat työntekijät, jotka koulutetaan arvioijiksi tai pääarvioijiksi. Myös Laatukeskuksen kouluttamia pääarvioijia käytetään.

– Omien arvioijien käyttö on tärkeää siksi, että he voivat viedä arviointiosaamista sekä oppimiaan hyviä käytäntöjä omaan organisaatioonsa, Uutela toteaa.

HKL-Raitioliikenteen erityisenä motivaationa osallistua kilpailuun oli halu saada palautetta tehdystä johtamisjärjestelmätyöstä, johon kuuluvat hyvä johtaminen, asiakastulos, toiminnan kehittäminen ja henkilöstöjohtaminen.

HKL-Raitioliikenteen tavoitteena on parantaa jo korkeaa luotettavuuttaan niin, että 99,85 prosenttia suunnitelluista lähdöistä todella toteutuu.

Ylpeys voitosta kantaa Samanlainen arvioiva asenne on omaksuttu myös Riistavuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa.

– Meillä on luotu hyvä pohja päivittäiselle asiakastyölle. Jatkuvana haasteena on ylläpitää sitä ja arvioida sekä tarvittaessa kehittää prosesseja, johtaja Taina Hietanen sanoo.

Riistavuoren saamassa palauteraportissa nostettiin esiin, että asiakaskyselyitä voitaisiin hyödyntää paremmin ja myös kehittää yhteistyösuhteita entisestään.

– Näissä asioissa haemme vielä kehittämisen tapoja, Hietanen toteaa.

Kilpailun vaikutukset näkyvät voimakkaasti henkilöstössä.

– Se toi ylpeyttä ja loi positiivista henkeä. Tuntuu kivalta, kun meille sanotaan, että tehän voititte laatupalkinnon ja voimme itse tuoda sen esiin esimerkiksi rekrytointitilanteissa, Hietanen sanoo.

Helmi > Yhteiset palvelut > Kehittämö

Arviointi osaksi arkea Mitä näille toimijoille kuuluu nyt, ja miten työ on edennyt?

Liikennepäällikkö Eija Tuomonen kertoo, että johtamisjärjestelmän viilaamisen jälkeen yksikössä on siirrytty seurantavaiheeseen. Seurannan alla on koko toiminta työhyvinvoinnista asiakaspalveluun.

– Käytämme Plan, Do, Check, Act – eli PDCA-mallia apuna toiminnan seurannassa. Aluksi suunnitellaan ja sitten tehdään. Tekemisen jälkeen tarkistetaan, miten asiat sujuivat ja tehdään tarvittavat korjaukset. Päälliköt vastaavat siitä, että näin myös tapahtuu, Tuomonen sanoo.

Omien arvioijien käyttö on tärkeää siksi, että he voivat viedä arviointiosaamista sekä oppimiaan hyviä käytäntöjä omaan organisaatioonsa.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

09

duunissa teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat PEKKA NIEMINEN

n Alueidenkäyttötoimiston maanvuokraustiimistä Pirjo-Liina Koivusaari, Tiia Vilén, Jouni Paasonen ja Annika Vahter tutkivat lupapaikkoja.

Saanko luvan?

Alueidenkäyttötoimistossa eletään hektistä aikaa. Vaikka kiire huohottaa olkapäällä, väki kuitenkin jaksaa, kun kollegalta tulee tukea ja ongelmat ratkaistaan yhdessä.

R

akennusviraston alueidenkäyttötoimisto vuokraa maata ja myöntää luvat katujen, torien ja puistojen käyttöön. Se myös valvoo maankäyttöä, kiinteistöjen kunnossapitovelvoitteita ja sitä, että myönnettyjä lupia käytetään pelisääntöjen mukaisesti.

Alueidenkäyttötoimiston maanvuokraustiimi hoitaa nimensä mukaisesti maanvuokrauksia.

Pitkäaikaiset sopimukset tehdään siirtolapuu-

10

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

tarha-alueita, viljelypalstoja, kioskeja, terasseja ja ulkomainoslaitteita ylläpitävien kanssa.

Lyhytaikaista maanvuokrausta tarvitsevat tapahtumat, promootiot ja banderollimainonta. Lupia hakevat niin yritykset, yhteisöt kuin yksityiset ihmisetkin.

Paljon vartijana

Runsaalla tapahtumatarjonnalla kaupunki elävöittää kaupunkikuvaa, parantaa kaupunkilais-

ten ja vierailijoiden viihtyvyyttä ja luo yrittäjille mahdollisuuksia. Alueidenkäyttötoimiston tapahtumatiimillä on tässä oma tärkeä tehtävä.

Tarkastaja Jouni Paasosen toimenkuvaan kuuluvat tapahtumien ja promootioiden luvat.

– Tämän vuoden suurimpia tapahtumia ovat Pohjanmaan maakuntapäivät nyt kesäkuussa, kansainvälinen Gymnaestrada-liikuntatapahtuma ja Italia Top Terra -markkinat heinäkuussa. Kaupungissa järjestetään runsaasti myös ulkoilmakonsertteja, Paasonen kertoo.

Tarkastaja Annika Vahter koordinoi ravintoloiden, kahviloiden ja kioskien terassisopimuksia. Eri puolilla Helsinkiä on runsas 400 terassia, joiden koko vaihtelee kahdesta 250:een asiakaspaikkaan.

Lupien valvonta kuuluu työhön. Sitä tekee tarkastaja Tiia Vilén.

– Valvonta on riskienhallintaa, ja sillä turvataan kaupunkilaisten arkea, Vilén sanoo.

Mikä alueidenkäyttötoimisto?

RAKENNUSVIRASTON ALUEIDENKÄYTTÖTOIMISTO KÄSITTELEE

maankäytön lupahakemuksia ja valvoo lupien toteuttamista.

Toimisto jakautuu toimisto- ja valvontayksikköön. Toimistoyksikkö käsittelee lupahakemukset, ja valvontayksikkö valvoo toteutusta, kuten maankäyttöä ja kiinteistöjen kunnossapitovelvoitteita.

Toimistoyksikössä annetaan katutyölupia, sijoituslupia johtojen ja putkien sijoittamiseen ja maanvuokrauspaikkoja ulkomainoksille, tapahtumille, terasseille ja kioskeille.

n Terassisopimusten valvonta vie Annika Vahterin keskelle katuvilinää.

n Selkeät prosessit ja tarkat työ- ja toimintaohjeet helpottavat käytännön työtä.

dään myös pelastuslaitoksen, poliisin ja HKL:n kanssa.

Hankkeet ovat erilaisia, ja ne edellyttävät lupien koordinoijilta monenlaista osaamista.

– Työssä tarvitaan taitoa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, diplomaattisuutta, jämäkkyyttä ja pitkää pinnaa. Monet hakijoista ovat konkareita, ja heidän kanssaan asiat sujuvat jouhevasti, Paasonen toteaa.

Vahter sanoo, että tiimin palveluasenteen pitää olla erittäin hyvä. Väki edustaa osaltaan kaupunkia. Kaikkien tulee saada hyvää ja tasapuolista palvelua.

Tärkeitä taitoja työyhteisössä ovat tiimin vetäjän, alueidenkäyttöpäällikön Pirjo-Liina Koivusaaren ja Vilénin mukaan myös ongelmanratkaisukyky ja tekninen osaaminen. Tapahtumalupa voidaan myöntää vasta, kun hankkeen todetaan olevan teknisesti toteutettavissa.

Vankan peruskoulutuksen tueksi tarvitaan myös elämän ja ammatin mukanaan tuomaa kokemusta.

Yhtenäiset toimintatavat

Tässä työssä tarvitaan taitoa tulla toimeen ihmisten kanssa, diplomaattisuutta, jämäkkyyttä ja pitkää pinnaa.

Ei kahta samanlaista hanketta

n Valvonta on riskienhallintaa, jolla turvataan kaupunkilaisten arkea.

Vaikka tapahtumat ja terassikausi keskittyvät kesään, tapahtumatiimin pitää koko vuoden ajan kiireisenä lupien valmistelu ja virastojen yhteistyö.

Lausuntoja tarvitaan aluesuunnittelun arkkitehdeiltä, kaupunkisuunnittelun asiantuntijoilta ja rakennusvalvonnan ammattilaisilta. Yhteistyötä teh-

Vaikka haasteena on jatkuva kiire ja töiden kasaantuminenkin, porukan yhteishenki ja hyvä ilmapiiri auttavat työssä.

Eri-ikäiset ihmiset ja erilaiset taustat rikastuttavat ja tuovat monipuolista näkemystä työhön.

– Autamme toisiamme kiireen keskellä ja uusissa asioissa. Ratkomme yhdessä ongelmia. Meillä on mukava tekemisen meininki ja esimiesten apu ja tuki. Työhön perehdytetään hyvin. Lisäksi meillä on selkeät prosessit ja tarkat työ- ja toimintaohjeet, joita arvioimme ja kehitämme koko ajan.

– Tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jotta asiakas saa yhteneväisen päätöksen riippumatta siitä, kuka hakemusta käsittelee, Vahter sanoo.

Henkilöstön työtä helpottaa jatkossa sähköinen lupahakujärjestelmä, joka nopeuttaa hakua.

– Yhtenäistämme lupakäytäntöjä myös naapurikuntien kanssa, Koivusaari sanoo.

Yksi esimerkki on Greening Events -ekokompassi, jonka tavoitteena on minimoida pääkaupunkiseudun tapahtumien ympäristövaikutuksia. 

Vuosittain myönnettävät luvat Katutyöt eli yleisellä alueella tehtävä työ/kpl/v > kaivuutyöt n. 2 800 > työmaavuokraukset n. 450 > liikennealueen vuokraukset (vaihtolavat, nostotyöt, jne. ) n. 3 000 > tilapäiset liikennejärjestelyt n. 6 000 Pitkäaikaiset maanvuokraukset (voimassa olevat sopimukset/kpl) > kesämajat n. 1 900 > siirtolapuutarhat n. 2 000 > viljelypalstat n. 2 000 > kioskit 120 > terassit n. 400 > ulkomainoslaitteet n. 1 200 > muut n. 2 000 > ketterät kioskit 15 Lyhytaikaiset maanvuokraukset > tapahtumaluvat n. 1 000 > promootiot n. 300 > banderollimainonta n. 100 Sijoitusluvat Yksityisen rakenteen sijoittaminen yleisellä alueella 600–700

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

11

hanke teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat 123RF

hyötyä myös omaishoidossa Toimivan kaupungin apu- ja neuvontapalvelu auttaa sosiaalipalvelujen kehittämisessä.

P

ohjoinen sosiaali- ja lähityön yksikkö kehittää palveluja ja tukitoimia, joiden pyrkimyksenä on auttaa omaishoitajia jaksamaan työssään. Kehittämiseen käytetään palvelumuotoilun menetelmiä.

Yksikkö hyödynsi Toimiva kaupunki­ -hankkeen apu- ja neuvontapalvelua, joka on tarjolla virastoille veloituksetta.

– Kun olimme mukana palvelumuotoiluun liittyvässä koulutuksessa, kouluttajat vinkkasivat, että meidän kannattaisi olla yhteydessä Toimivaan kaupunkiin, josta saa jatkoevästystä ja neuvoja, kehityshankkeessa mukana oleva erityissosiaalityöntekijä Johanna Vuorinen sosiaali- ja terveysvirastosta sanoo.

Maailman muotoilupääkaupunkivuoden 2012 perintönä syntynyt Toimiva kaupunki pyrkii auttamaan metropolialueen kaupunkeja, jotta ne voisivat hyödyntää muotoilua julkisten palvelujen ja toimintojen suunnittelussa. Tavoitteena on vahvistaa muotoilun roolia toiminnan kehittämisessä ja osallistaa kaupunkilaisia suunnitteluun mukaan.

12

Kaupunkimuotoilija tuo erilaista näkökulmaa

Toimivassa kaupungissa työskentelee kolme kaupunkimuotoilijaa, joista omaishoitohankkeessa on ollut mukana Sara Ikävalko.

– Kaupunkimuotoilijat toimivat konsulttitukena, lisäaivoina. Meidän myötä mukaan on tarkoitus saada erilaista ja uutta ajattelua, Ikävalko sanoo.

Apu- ja neuvontapalvelun työpajassa mietittiin, miten käyttäjätietoa voidaan kerätä ja miten ymmärretään paremmin omaishoitajien arkea.

Aluksi Ikävalko analysoi jo olemassa olevan materiaalin ja antoi ideoita etenemiseen. Omaishoitajille järjestettiin ideapaja, jossa he kirjoittivat paperille työnsä ongelmakohtia, hyviä asioita ja tulevaisuuden unelmia. Ne koottiin yhteen olemassa olevan materiaalin kanssa. Omaishoitajia myös haastateltiin.

– Nyt ruvetaan tekemään erilaisia kokeiluja, joihin omaishoitajia otetaan mukaan, Vuorinen sanoo.

Syksyllä valmistuu omaishoidon kansio, johon on koottu eri palvelujen ja tahojen yhteystietoja.

– Omaishoitajat kertovat usein, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa. Tarkoituksena on, että omaishoitajat kirjoittaisivat kansioon myös omia kokemuksiaan, jolloin siihen kerääntyy myös vertaistuellisia näkökulmia tiedonjaon lisäksi, Vuorinen sanoo.

Kaupunkimuotoilija on ollut Vuorisen mukaan suureksi avuksi.

– Hän toi ulkopuolisen näkökulman ja laajempaa näkemystä. Isompi kuva aukesi tapaamisissa, ja olemme saaneet hyviä eväitä ajatusmallin muuttamiseen muussakin kehittämisessä.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

Käyttäjälähtöisyys ei aina itsestäänselvää

Toimivan kaupungin kaupunkimuotoilijat työskentelevät yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa.

Ikävalko sanoo, ettei asiantuntijoiden ymmärrys käyttäjälähtöisen suunnittelun perusperiaatteista ole vielä aina itsestäänselvää, eikä myöskään se, miten erilaisia käyttäjäryhmiä osallistetaan.

Joskus koetaan huolta yhteissuunnittelusta kaupunkilaisten kanssa.

– Valtaa ja vastuuta ei ole tarkoitus vierittää kaupunkilaisille, vaan saada tietoa suunnittelun tueksi ja vastata paremmin käyttäjien tarpeisiin.

Ikävalko on työskennellyt kaupun­ kien kanssa viitisen vuotta.

– Ilmapiirin muutos on ollut sinä aikana huikea. Kun aloitin, ensimmäiset viikot ja kuukaudet kuluivat siihen, että perustelin taloudellisia hyötyjä. Keskustelu jatkuu. Palvelumuotoilu ei kuitenkaan uhkaa kenenkään toimintaa, vaan

Työntekijät ovat olleet omaishoitajahankkeessa mukana aktiivisesti alusta lähtien.

se tuo mukanaan uudenlaisia ja toisenlaisia tekemisen tapoja.

Hankkeesta syntyy säästöjä

– Omaishoitajahankkeessa työntekijät ovat olleet alusta lähtien aktiivisesti mukana. He todella haluavat kokeilla ja kehittää omaishoitajien mahdollisuuksia ja kykyä jaksaa työssään, Ikävalko sanoo.

Omaishoitajuus on yhteiskunnallisesti merkittävää ja sen merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa. Hanke tuo omaishoitajuuden näkyvämmin esille ja lisää omaishoitajien työn ja hoidettavien arvostusta. Se tuottaa myös taloudellisia säästöjä ja vähentää laitoshoidon tarvetta.

– Päivä sairaalassa maksaa 400–500 euroa, ja omaishoitajan kustannukset ovat muutamia kymmeniä euroja päivässä. Tämä tuottaa suuria kokonaissäästöjä, Ikävalko sanoo.

Hankkeen tuloksia on tarkoitus soveltaa ja käyttää hyödyksi laajemmin muissakin hankkeissa. 

Toimiva kaupunki kiihdyttää kehittämistä MAAILMAN MUOTOILUPÄÄKAUPUNKIVUODEN 2012 päätyttyä vuodesta tehtiin vaikuttavuusanalyysi. Se

osoitti, että julkisella sektorilla oli menty iso askel eteenpäin sen ymmärtämisessä, miten muotoilun menetelmiä voidaan käyttää parempien palvelujen ja käyttäjälähtöisemmän kaupungin luomisessa.

Analyysin seurauksena käynnistettiin kaksivuotinen Toimiva kaupunki -hanke, joka on nyt puolivälissä. Sen aikana toteutetaan kymmenisen isoa hanketta. Yksi hanke pyrkii muun muassa parantamaan asunnottomien nuorten asuntotilannetta. Toimiva kaupunki tarjoaa virastoille apu- ja neuvontapalvelua, joka käytännössä tarkoittaa päivän veloituksetonta muotoilun käytön konsultaatiota.

– Tarkoituksena on auttaa virastoja tunnistamaan, missä ne voisivat käyttää muotoilua ja mistä muotoilupalveluja hankitaan, Toimivan kaupungin viestintäjohtaja Laura Aalto sanoo.

Toimivan kaupungin keskeinen ajatus on käyttäjälähtöisyys, ja siinä käyttäjät ovat keskiössä koko suunnittelun ajan. Käyttäjiä myös osallistetaan, jolloin he ovat tasavertaisia osapuolia suunnittelussa.

– Osallistavan suunnittelun näkökulma vahvistuu tulevaisuudessa. Muun muassa Keskustakirjaston käytännön suunnitelmissa kaupunkilaiset ovat mukana, Aalto sanoo. toimivakaupunki.fi

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

13

y mpäristö teksti ELINA VENESMÄKI kuvat KARI HAUTALA

Mikrobeja sisäilmassa Moni tila odottaa korjausta ja uusittavaa tekniikkaa. Myllypuron ala-asteen sisäilmaongelmat ajoivat lapset evakkoon parakkikouluun.

N

oin vuosikymmen sitten Myllypuron ala-asteen henkilöstö alkoi oireilla. Heillä ilmeni kuumeilua ja erilaisia ärsytysoireita.

– Oppilailta oireita ei löytynyt, mutta useampi aikuinen oireili ja osa jäi sairauslomillekin, kertoo koulun rehtori Anna Hirvonen.

Koulu on rakennettu vuonna 1966, ja se odotti lähivuosina tulevaa peruskorjausta. Sisäilmaongelmat mutkistivat korjauksia, ja tilanne vaati aiempiakin toimia. Koulussa tehtiin kysely, otettiin materiaalinäytteitä ja mitattiin kosteuksia. Kun rakennuksen peruskorjaus joka tapauksessa lähestyi, ennen isoa remonttia haluttiin tehdä vain pienempiä korjauksia, kuten tiivistää tuuletusluukkuja.

Monenlaisia ongelmia

Rakennusviraston sisäilmainsinööri­ Marianna Tuomainen kertoo, että

koulussa suurin ongelma oli koneellinen poistoilmanvaihto. Se aiheutti rakennukseen alipaineen, koska riittävästä korvausilman saannista ei ollut huolehdittu. Korvausilmaa kulkeutui tiloihin rakenteiden liittymäkohdista: lattian ja seinän liittymistä, ikkunarakenteista ja muista kohdista.

Koulun seinien eristevillat olivat päässeet homehtumaan, koska sadevesi kasteli niitä julkisivun tiilikerroksen läpi. Ja kun maassa on aina mikrobeja, niitä kulkeutui todennäköisesti sisäilmaan lattian alta.

Rakennuksen korvausilmaventtiilit oli sijoitettu oikeaoppisesti lämmityspattereiden taakse, jolloin patterit pääsivät lämmittämään sisään tulevaa ilmaa. Kuitenkin vuosien varrella kylminä talvina ilma oli ilmeisesti tuntunut liian kylmältä ja korvausilmaventtiileitä oli siksi tukittu.

– Monissa kouluissa on sekä tuloettä poistoilmanvaihto järjestetty koneellisesti. Niissä kouluissa voidaan paremmin, koska tuloilma tulee tiloihin hallitusti eikä esimerkiksi rakenteiden kautta, Tuomainen sanoo.

Uusitussa koulussa voidaan hyvin

Monien asioiden summa johti siihen, että nelisen vuotta sitten Myllypuron ala-asteen noin 250 oppilasta 3–6-luokilta lähti remontin alta runsaaksi vuodeksi evakkoon. Ensin koulupäivät jatkuivat 15 kilometrin päässä Kannelmäen­peruskoulun pihan paviljongissa ja sen jälkeen parakkikoulussa oman koulun pihassa.

Pienimmät oppilaat saivat jatkaa kuitenkin koulunkäyntiään sivutoimipisteessä. Isommille oppilaille opiskelu uusissa oloissa oli ennen kaikkea jännää.

14

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

Sisäilmaryhmä kouluttaa esimiehiä ITÄISEN HELSINGIN KOULUISTA monet on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla ja

ovat korjauksen tarpeessa. Esimerkiksi Roihuvuoren ala-aste toimii parakeissa.

Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén kertoo, että korjaustarpeita on paljon. Sisäilmaongelmia on koulujen lisäksi myös muissa kiinteistöissä.

– 1960- ja 1970-luvuilla rakennettiin paljon, ja niissä rakennuksissa on paljon ikääntynyttä tekniikkaa.

Myös vanhemmissa rakennuksissa on korjattavaa, koska rakennukset eivät vastaa nykyvaatimuksia. Jos koulussa on painovoimainen ilmanvaihto, hiilidioksidipitoisuudet voivat kasvaa liian suuriksi oppituntien aikana.

– Kouluissa on otettu myös kellari- ja vastaavia tiloja opetuskäyttöön, johon niitä ei ole tarkoitettu.

Koska ongelmia tulee esiin koko ajan, kaupungin sisäilmaryhmä suunnittelee syksyksi koulutusta virastojen esimiehille. Heidän pitää tietää, kehen ottaa yhteyttä, jos ihmisillä alkaa olla oireita tai sisällä haisee oudolta.

Sisäilmaryhmä on kouluttanut suurten yksiköiden, kuten koulujen esimiehiä aiemminkin, mutta esimerkiksi monet pienemmät virastot ovat vasta tulossa oppiin.

työkalut Sisäilmatyöstä palkittu UP HELSINGIN KA

UNGIN YMPÄ

RISTÖPALKIN

teksti ANNELI FRANTTI kuvat 123RF -

allisten hoettiin valtakunn nn yö m 15 20 TO öskenneelle si ällikkönäkin ty pä en id ni ko al ha et m tohtori Ju tija, tekniikan säilma-asiantun sisäilmatiedon at en ansioita ov än H .­ lle se ri Pi en yhdistämintöjen osaamis tä äy sk au rj ko ja e kosteus- ja pelkäämätön ot nen sekä työtä usten neiden rakenn homevaurioitu assa. korjaamisurak

Turvaa tiedot, vältä virukset Tietomurrot, virusohjelmat ja verkkohuijaukset aiheuttavat kaupungillakin vahinkoa. Tietojen turvallinen käsittely kuuluu jokaiselle ja koskee niin paperille, muistitikulle, puhelimeen kuin tietokoneellekin tallennettuja tietoja.

Kirjaudumme päivittäin sisään eri laitteisiin ja järjestelmiin. Millainen on hyvä salasana?

Osa kaupungin tietojärjestelmistä on suojattu käyttäjätunnus ja salasana -parin avulla, mikä on hyvä ja perinteinen suojaustapa. Eri järjestelmiin on kuitenkin syytä olla eri salasanat: omat salasanat henkilökohtaisille verkkopalveluille ja omat työpaikan kullekin järjestelmälle.

Hyvä salasana on sellainen, joka on helppo muistaa, vaikea arvata, tarpeeksi pitkä ja jossa on pieniä ja isoja kirjaimia ja merkkejä.

n Sari Hilden, Anna Hirvonen ja Marjaana Tuomainen tietävät, että Myllypuron ala-asteen sisäilmassa oli monenlaisia ongelmia.

Koulussa tehtiin kysely, otettiin materiaalinäytteitä ja mitattiin kosteuksia.

Millaisia tietoturvariskejä liittyy työpuhelimeen?

Puhelimessa voi olla kuviksi talletettuja muistiinpanoja, sähköpostiviestejä tai salassa pidettäviä puhelinnumeroita. Tämän vuoksi työpuhelimessa pitäisi aina olla PIN-kysely päällä, jotta näyttö lukittuu, kun puhelinta ei käytetä.

Työpuhelimella kannattaa käyttää työnantajan tarjoamia työkaluja, kuten kalenteria ja sähköpostia. Puhelimeen ei kannata asentaa palveluita, joita työssä ei tarvitse. Mitä enemmän ohjelmistoja on, sitä suurempi on haittaohjelmien mahdollisuus.

Voinko vaikuttaa viruksilta ja tietomurroilta suojautumiseen?

Suojautumiseen voi vaikuttaa esimerkiksi niin, että ei avaa oudoilta vaikuttavia sähköposteja eikä liitetiedostoja. Vain varmasti puhtaita muistitikkuja kannattaa käyttää. Jos viesti näyttää tulevan asialli-

selta taholta, mutta sen sisältö kuitenkin epäilyttää, on hyvä varmistaa asian sisältö lähettäjältä vaikkapa soittamalla.

Väärennetyillä sähköpostin lähettäjätiedoilla haittaohjelmien postittajat pyrkivät saastuttamaan tietokoneita. Kaupungilla on käytössä palomuuri ja virustutka, mutta myös jokaisen oma huolellisuus on tärkeää.

Miten tietoturva pidetään vahvana asiakirjahallinnassa?

Toiset tiedot ovat julkisia koko elinkaarensa ajan, toiset salaisia. Salassapidettävä tieto on suojattava.

Tietoturva on myös tietojen muuntumattomuuden ja saatavuuden varmistamista. Hävitettävät dokumentit poistetaan koneelta ja paperiset dokumentit laitetaan silppuriin.

Vastaajana tietoturva-asiantuntija Aaro Hallikainen kaupunginkansliasta.

Lue lisää: vahtiohje.fi Valtionhallinnon tietoturvajulkaisuja, esimerkiksi Henkilöstön tietoturvaohje 4/2013 viestintavirasto.fi > kyberturvallisuus > tietoturvaohjeet.html, Viestintäviraston tietoturvauutisia ja -ohjeita Helmi > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Tietotekniikan ammattilaisille > Tietoturvallisuus

– Lapset sopeutuivat hyvin uuteen järjestelyyn.

Bussit lähtivät koulun pihasta joka aamu ja palasivat samaan paikkaan, Hirvonen kertoo.

Myös vanhemmat tottuivat ajatukseen hyvin.

Tästä rehtori kiittelee hyvää viestintää.

– Informaation kulku on todella tärkeää. Me pidimme muun muassa tiedotustilaisuuden kaikille.

Eniten Hirvosta häiritsi evakkokoulussa kaikuisa­äänimaisema, koska parakeissa oli huono äänieristys.

– Onneksi Myllypurossa koulu on puiston reunalla, eikä liikenteen meteliä ole lainkaan.

Myllypuron ala-asteen remontti on jo ohi, ja uusitussa koulussa voidaan Hirvosen mukaan hyvin.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

15

teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat ARTO WIIKARI

Kesän voi laskea alkaneeksi, kun Uimastadion täyttyy innokkaista auringonpalvojista ja pulikoijista.

Melkoinen määrä töitä ehdittiin paiskia, ennen kuin portit voitiin avata kaikille toukokuussa.

L

eppoisa kesäpäivä kutsuu loikoilemaan nurmialueella auringonsäteistä nauttien tai kahvilan viilentävästä jäätelöstä herkutellen. Välillä on yksinkertaisesti vain pakko pulahtaa kimmeltävään veteen.

Nuoret mittaavat rohkeuttaan hyppäämällä kympistä tai ainakin seiskapuolikkaasta. Pienemmät ovat tyytyväisiä päästessään loikkaamaan kellukkeineen matalalta reunukselta lastenaltaaseen.

On aika nauttia lämmöstä, vedestä ja riemunkiljahduksista. Stadikan kuuma kesä on vasta alussa.

Kesäkuntoon sisältä ja ulkoa

Uimastadionin kausi starttasi vuoden alussa kunnostustöillä. Silloin Staran väki aloitti risukon raivaamisen kallioiden kupeesta.

Nyt beach volley -peli nostattaa hien pintaan auringonpaisteessa. Ei uskoisi, että tätäkin kenttää kunnostettiin tammikuun pakkasilla.

Varpaiden alla lämpimältä tuntuvasta laatoituksestakin osa on uusittu jokakeväiseen tapaan jo huhtikuun alkupuolella.

– Kulman mallista reunalaattaa uusitaan joka vuosi noin 15 metrin matkalta etenkin lastenaltaasta, jotta pienten on turvallis-

16

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

ta hypätä veteen altaan laidoilta, kertoo liikuntaviraston liikuntapaikkamestari Sari Tamminen.

Jalkakourujen laatat uusitaan vuosittain 30–50 neliömetrin alalta. Kouruissa huuhdellaan jalat ennen altaaseen menoa.

Peruskorjauksesta on aikaa parisenkymmentä vuotta, joten tällaisille töille on jatkuva tarve.

Kesän mittaan Stadikan ainutlaatuisesta tunnelmasta nauttii noin 300 000 kävijää. Melkoinen asiakasmäärä pistää myös saunaosaston koetukselle: jokakeväisiin huoltotoimiin kuuluu lauteiden uusiminen, kiukaiden kunnostus ja kivien vaihto.

Aina tehdään myös pientä pintaremonttia.

Etenkin miesten suihkutilan kattoa maalataan joka vuosi, sillä noin 50 celsius­ asteen lämpötila ja 100 prosentin ilmankosteus rasittavat melkoisesti maalipintaa.

– Miehet ilmeisesti viihtyvät suihkussa pitkiäkin aikoja, Tamminen naurahtaa.

Historiaa kunnioittaen

Olympiarakennusten kunnostustyöt on hoidettava alkuperäistä kunnioittaen.

Uimastadionin ilme onkin pysynyt melko samana kuin arkkitehti Jorma Järvi sen suunnitteli 1930-luvun lopulla. Tosin joinakin vuosikymmeninä on tehty sellaisia muutoksia, joita nyt kunnostustarpeiden ilmetessä pyritään palauttamaan ennalleen.

– Esimerkiksi kun Uimastadionin katsomoremontti aloitettiin toissavuonna, saimme neuvoja kaupunginmuseolta. Puisten istuinosien pinnoitemateriaalien valin-

Helsingin henki | Kes채kuu 2015

17

n Uimastadionin ilme on pysynyt melko samana kuin arkkitehti Jorma Järvi sen suunnitteli 1930-luvun lopulla.

n Sari Tamminen kertoo, että nyt on käynnissä projekti, jossa maauimalan ympäristöä kunnostetaan alue kerrallaan.

18

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

nassa auttoivat museon arkkitehdit, Tamminen sanoo.

Uimastadionin ympäristö on poikkeuksellinen, sillä sekä altaat että auringonottopaikat lepäävät suojaisten kallioiden välisessä syvennyksessä. Aikanaan suunnitteluvaiheessa haluttiin noudattaa funktionalismin periaatteita, joiden mukaan luonnon ja rakennusten väliset rajat pyritään häivyttämään.

Nyt on käynnissä projekti, jossa maauimalan ympäristöä kunnostetaan alue kerrallaan.

Hanke aloitettiin kolme vuotta sitten, ja se kestää vielä muutamia vuosia. Tähän mennessä on kunnostettu kahvilan terassi ja lasten leikkipaikat. Pohjoispäätyyn valmistui huoltopiha jätteenlajittelua varten.

– Ensi talvena tehdään parannustöitä poluille ja teille, joiden varrella olevat katulamput uusitaan. Myös sisäänkäynti palautetaan alkuperäiseen asuunsa, Tamminen kertoo.

Iso kesäduuni

Kelien lämmetessä ja lomien alettua asiakasmäärä luonnollisesti kasvaa, ja myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän.

Keskikesällä Stadikalla on kaikkiaan 60 työntekijää. Kassahenkilökuntaa, liikuntapaikan hoitajia ja uimavalvojia siirtyy kesäksi Uimastadionille esimerkiksi Yrjönkadun uimahallista.

Lisäksi joka vuosi tarvitaan kausityöntekijöitä, joiden haku oli tänäkin keväänä mittava ponnistus. Maaliskuussa haastateltiin lähes 200 hakijaa, joista kesäksi siivoustöihin valittiin 15 ja uimavalvojiksi 13.

Maauimaloiden kesäesimies Merja Liimatainen aloitti työnsä huhtikuussa.

– Vastuullani oli huolehtia, että kevään suursiivous saatiin tehtyä ennen avajaisia ja että materiaalit saatiin tilattua. Esimerkiksi puhdistusaineita ja siivousvälineitä pitää riittää koko kesän tarpeisiin, hän kertoo.

n Merja Liimatainen vastaa siitä, että keväinen suursiivous saadaan tehtyä ja materiaalit tilattua ennen avajaisia.

Uima-altaiden täyttöurakka aloitettiin vappuna, jotta kolmen altaan kaksi miljoonaa litraa vettä saatiin lämpimäksi ennen avajaisia.

Koska kävijöitä on tuhansittain, materiaalin menekistä on oltava tarkka käsitys.

– Esimerkiksi vessapaperia kuluu suunnilleen viisi lavallista, noin 250 kilometrin verran joka kesä.

Huhtikuussa paikalle saapuivat myös oppisopimusoppilaat, joista yksi on Aku Rantanen.

– Työni alkoivat allasalueiden laatoitusten pesutöillä ja muun muassa roskisten viemisellä paikoilleen. Sitten kiinnitettiin ponnahduslaudat, hän kertoo.

Rantaselle Uimastadion on tuttu paikka. Hän aloitti neljä vuotta sitten Siisti kesä -hankkeen nuorena kesätyöntekijänä.

– Kun täytin 18, olin yhden kesän täällä uimavalvojanakin, Rantanen sanoo.

Nyt hän opiskelee liikuntapaikan hoitajaksi, ja pesti Uimastadionilla kestää syksyyn saakka.

Kun laatoitukset saatiin puhdistettua, ryhdyttiin täyttämään uima-altaita. Urakka aloitettiin vappuna, jotta kolmen altaan kaikkiaan kaksi miljoonaa litraa vettä ehdittiin saada sopivan lämpimäksi ennen avajaisia.

– Sellainen vesimäärä tarvitsee viikon lämmitäkseen 27-asteiseksi, Tamminen laskee.

Kuumimpina hellepäivinä sekin tuntuu altaaseen mennessä yllättävän vilpoiselta. Ehkä parasta sittenkin olisi leiskauttaa suoraan veteen edes ykkösestä, metrin korkeudelta. 

Suomen ensimmäinen maauimala >> Rakentaminen aloitettiin vuonna 1938, jotta se valmistuisi vuoden 1940 olympialaisiin. Sodan vuoksi rakennustyöt keskeytyivät. >> Sota-aikana katsomon tiloja käytettiin silli- ja juurikasvarastoina sekä väestönsuojina. Jo laatoitetut uima-altaat rapistuivat, sillä niitä ei ollut suojattu. Varsinaisia rakennustöitä jatkettiin kesällä 1949, jotta stadion valmistuisi olympiavuodeksi 1952. >> Elokuussa pidetään pellehyppykisat ja Helsinki City Triathlon.

Ennen kauden loppua on kuutamouinti. >> Kesän erikoisuus: kanahaukat Helmi ja Heikki pesivät lastenaltaan läheisyydessä olevassa männyssä. >> Uimastadion on auki 10.5.–20.9. ma–la klo 6.30–20, su klo 9–20. >> Henkilöstökortilla saa alennusta: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Alennuksella uimaan.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

19

{ ammatti } teksti LEENA VIRTANEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Helsingin juurilla Kaupunginmuseon arkeologi Markku Heikkinen pitää huolen, ettei arkeologisia jäänteitä jää rakennus- ja korjaustöiden jalkoihin.

20

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

A

rkeologeille ei ole tarjolla kovinkaan montaa vakituista työpaikkaa, mutta Markku Heikkisellä kävi tuuri pian valmistumisensa jälkeen. Hänet palkattiin kaupunginmuseon projektityöhön 1987, ja joitakin vuosia myöhemmin kaupungin ensimmäiseksi vakituiseksi arkeologiksi.

Projektina oli tehdä raportti Vanhankaupungin alueesta, jossa on jäänteitä kaupungin varhaisimmasta asutuksesta 1500- ja 1600-luvuilta. Kaupungin keskusta sijaitsi silloin nykyisen Hämeentien varrella, ja meri ulottui melkein Hämeentielle saakka.

Heikkinen käy edelleen Vanhankaupungin alueella tämän tästä, viimeksi muun muassa siksi, että alueen laitamille rakennettuja 1950-luvun kerrostaloja peruskorjataan. Heikkinen ei löytänyt mitään erityisiä säilytettäviä jäänteitä, joten työt saivat jatkua. Tarkistuskeikka pitää tehdä myös Hämeentien Villa Arabeskiin, koska sinne aletaan ehkä porata maalämpökaivoa.

Toinen arkeologille keskeinen alue on Senaatintorin ja Kauppatorin ympäristö, Heikkisen työpaikan kulmat. Hänen työhuoneensa on vielä toistaiseksi kaupunginmuseon yläkerrassa Sofiankadulla, mut-

inen ku Heikk k r a M i: > Nim logi tti: arkeo useo > Amma upunginm a k : o t s a > Vir > Ikä: 57 i nnelmäk aellus > Koti: Ka yöräily, v p : t e s k u t > Harras vaus ja valoku

gallup Mikä tekee työilmapiiristä hyvän? teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat TOMMI TUOMI

ta pian museo muuttaa Sofiankadulta Sederholmin taloon Aleksanterinkadun ja Katariinankadun rajaamaan Elefanttikortteliin.

Heikkisen parina työskentelee arkeologi Heini Hämäläinen.

– Me kaksi muodostamme oman pienen yksikön, Heikkinen sanoo.

Pidän työssä eniten siitä, kun pääsen arkistoihin ja onnistun yhdistämään alkuperäislähteitä kaivaustyöhön.

Arvio varhaisessa vaiheessa

Arkeologin näkemystä kaivataan esimerkiksi kaupunginmuseon rakennustutkijoiden asemakaavalausunnoissa, joihin Heikkinen lisää oman osuutensa muinaisjäännöksistä. Mielipidettä kysytään myös rakennusprojektien yhteydessä, jos alueella tiedetään olevan jäänteitä. Valvontaa edellyttää myös muinaismuistolaki.

– Arviota kannattaa kysyä aina mahdollisimman varhain, ja pääsääntöisesti meidät pidetäänkin kyllä hyvin mukana hankkeiden alusta lähtien.

Toisin oli varsinkin 1960–1980luvuilla.

– Esimerkiksi kaukolämpöputkia vedettiin silloin surutta ilman valvontaa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet teettävät erityisen paljon töitä arkeologeille, sillä niitä löytyy runsaasti eri puolilta kaupunkia. Esimerkiksi Vuosaaressa suunnitellaan ratsastuskeskusta vanhan tykkipatterin viereen, ja asiaan kaivattiin arkeologin arviota.

– Muinaismuistolain mukaan kaikki pitäisi säilyttää, mutta välillä pitää ottaa järki käteen. Omakotitalojen alla voi olla tuhoutuneiksi merkittyjä linnoitusten jäänteitä, mutta ei niitä ryhdytä suojelemaan ja niiden takia estämään lisärakentamista. Riittää, että jäänteet dokumentoidaan nopeasti.

Alkuperäislähteitä ja kaivaustyötä

Heikkinen kertoo olleensa jo lapsena kiinnostunut historiasta ja arkeologiasta, joten uravalinta oli aika selvä. Kata-

janokalta kotoisin oleva Heikkinen tutki opiskeluaikana Museoviraston kesätöissä kivikautisia asumuksia eri puolilla Suomea, minkä jälkeen hän pääsi unelmahommiin Roomaan kaivauksille.

Muinaisen Helsingin asumusten tutkiminen oli tämän jälkeen luonteva jatko.

– Pidän työssä eniten siitä, kun pääsen arkistoihin ja onnistun yhdistämään alkuperäislähteitä kaivaustyöhön.

Nykyisin Heikkisen työ sisältää yhä enemmän palavereja ja kokouksia.

Vuonna 2008 kaupunki teki yhteistyösopimuksen Museoviraston kanssa, ja arkeologien lausuntotyö lisääntyi.

– Olen sekatyöläinen. Työssä on edelleen se hyvä puoli, että pääsen välillä maastoon vuodenajasta riippumatta.

Arkeologinen puisto haaveena

Kesällä Heikkinen tutkii ja valvoo kaupungintalon korttelin pohjoisosan korjaustyötä.

– Meidän työllemme on varattu siinä hyvin aikaa, ja se on järkevää, sillä emme sitten myöhemmin hidasta työtä.

Heikkisen haaveena olisi herättää henkiin suunnitelma arkeologisen puiston perustamisesta Vanhankaupungin alueelle. Nykyään muinais-Helsinki on aika huonosti yleisön ulottuvilla. Alueen kaivauksiakin kannattaisi vielä jatkaa.

Heikkinen tietää myös, että luoteisHelsingissä Mätäjoen varrella on ollut kivikautista asutusta, jota ei ole kaivettu esiin. Arkeologisia löytöjä siis riittää. 

Mia Hakola, terveydenhoitaja, sosiaali- ja terveysvirasto Hyvä ilmapiiri on kivijalka työssä jaksamiselle. On kiva lähteä aamuisin työpaikalle, jossa ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ja jossa jokaisen mielipide on tärkeä.

Tämä vähentää sairauspoissaoloja ja lisää motivaatiota.

Jos työpaikalla on ongelmia, asiat pitää käydä lävitse esimiehen kanssa. Jokainen voi parantaa yhteishenkeä ottamalla käytöksellään ja olemuksellaan työkaverit huomioon sekä tekemällä yhteistyötä.

Lauri Kultti, pysäköinnintarkastaja, HKL Jos työpaikalla ei vallitse luottamus ja kannustus, se näkyy ilmapiirissä. Hyvään yhteishenkeen ei kuulu kyräilyä, juoruilua tai villinä liikkuvia huhuja. Lähiesimieheltä tämä vaatii tasapuolista suhtautumista kaikkiin alaisiinsa.

Jokainen voi huolehtia yhteishengestä katsomalla peiliin ja olemalla töissäänkin ihanteidensa mukainen.

Ilmapiiriä heikentävistä paheista on syytä pidättäytyä.

Aulikki Pajula, controller, kaupunginkirjasto Työ on aikojen saatossa muuttunut mukavammaksi, mikä on parantanut myös työilmapiiriä. Olen ollut talossa jo 40 vuotta ja tuntuu hienolta, että kaupunki kehittyy työpaikkana ja kehittää toimintatapojaan. Tällaisesta on hyvänä esimerkkinä uusi taloushallintojärjestelmä.

Jokainen voi parantaa yhteishenkeä huomioimalla toiset ja pitämällä yllä positiivista elämänasennetta. Yhteisissä palavereissa kannattaa tuoda omia näkökulmia esiin.

Henri Kähönen, elinkeinosuunnittelija, kaupunginkanslia Työilmapiiri on hyvä, kun kollegat tulevat hyvin toimeen keskenään ja kun ihmisten välillä on luottamus. Keskinäinen huumori on yksi osoitus hyvästä hengestä. Tärkeätä on, että työyhteisön toimintaa johdetaan hyvin ja että työnkuvat, tavoitteet sekä vastuut ovat selkeitä.

Jokainen kehittää ilmapiiriä olemalla avoin ja oma itsensä. Kunnioitetaan muita, eikä jätetä ketään porukan ulkopuolelle. Muistetaan olla hyviä alaisia ja tuodaan ideoita yhteisön kehittämiseen, eikä kasata paineita pelkästään esimiehille.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat OLLI HÄKÄMIES

n Tarja Vuorte, Panu Savolainen ja Nina Pyy määrittelevät työyhteisötaidot aloitteellisuudeksi, omatoimisuudeksi, vastuunotoksi ja itsensä kehittämiseksi.

A: > KESKUSTELEMASS rja Ta ja ita ho en yd Terve ys­ Vuorte, sosiaali- ja terve a sem ysa ve ter n virasto, Kallio iior sen gi, olo Työpsyk n, konsultti Panu Savolaine Oiva Akatemia y, Osastonhoitaja Nina Py , sto ira ysv ve ter ja sosiaalia sem ysa ve ter n Kallio > AIHE: Miksi työyhteisötaitoja tarvitaan? > PAIKKA: Café Ekberg

Toimiva työyhteisö rakennetaan yhdessä Työyhteisötaidot tekevät työskentelystä sujuvaa ja mukavaa. Näitä taitoja tarvitaan yhä enemmän, sillä työntekijältä vaaditaan aiempaa enemmän oma-aloitteisuutta.

T

yöpaikka on töiden tekemistä varten, ja sujuvaan työskentelyyn tarvitaan työyhteisötaitoja.

Työyhteisötaidot ovat arjen tahdikkuutta, vastuullista vaikuttamista ja toimintaa työpaikalla. Ne ovat hyviä käytöstapoja ja vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä, muiden auttamista, yhteisten pelisääntöjen noudattamista, halua ratkaista ristiriitoja, taitoa antaa ja vastaanottaa palautetta.

Työyhteisötaitoihin kuuluvat aloitteellisuus, omatoimisuus, vastuunotto ja itsensä kehittäminen.

22

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

Panu Savolainen, Nina Pyy ja Tarja Vuorte toteavat, että kyseiset taidot ovat vastinpari esimiestaidoille. Yhtä lailla kuin työntekijällä on oikeus saada reilu pomo, pomolla on oikeus saada työhönsä sitoutunut, oma-aloitteinen työntekijä.

Millaiset työyhteisötaidot ovat teistä tärkeitä?

Vuorteen ja Pyyn mielestä heidän työssään on tärkeää, että työyhteisö miettii ja kehittää yhdessä hoitokäytäntöjä – esimerkiksi, miten työ saadaan sujuvammaksi ja kuinka hoitovälineitä käytetään taloudellisesti.

Tärkeää on myös, että työntekijät sitoutuvat yhteistyöhön, heillä on yhteinen tavoite, he tukevat ja auttavat toisiaan sekä se, että he voivat luottaa siihen, että jokainen tekee parhaansa.

– Yksittäisen työtehtävän kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että pyrin tekemään työn niin pitkälle kuin pystyn, enkä sälytä sitä toisen harteille, Vuorte sanoo.

– Kun menen töihin, tunnen kuuluvani työyhteisöön. Töissä on hyvä olla, Vuorte jatkaa.

Työyhteisötaitoiset työntekijät ovat suvaitsevaisia toisiaan kohtaan, hyväksyvät

n Tarja Vuorteen mielestä on tärkeää, että työyhteisö kehittää yhdessä hoitokäytäntöjä.

lä ei ole työyhteisötaitoja, Savolainen ­sanoo.

Työyhteisötaidot ovat esimiestaitojen rinnakkaispari ja sukua itsensä johtamisen taidolle.

– Itsensä johtaminen kehittää ihmistä laajemminkin ottamaan vastuuta tekemisistään ja saamaan nautintoa aikaansaannoksistaan. Esimiehen työ helpottuu, kun johtaminen ei vaadi niin paljon aikaa. Työyhteisön henki pysyy hyvänä ja tuottavuus korkealla, Savolainen toteaa.

– Kun työntekijä saa vastuuta ja luottamusta, hänellä on oma juttunsa tai osa-alueensa ja saa myönteistä palautetta, hän pyrkii tekemään parhaansa ja sitoutuu työyhteisöön, Pyy sanoo.

Ovatko työyhteisötaidot samanlaisia työpaikasta riippumatta?

tai vähintään sietävät toistensa erilaisuutta ja osaavat käsitellä ristiriitoja hyvin ja hienotunteisesti.

– Kaikkien mielipidettä ei tarvitse hyväksyä, ja emmehän me usein edes tiedä muiden poliittisia, moraalisia tai uskonnollisia näkemyksiä. On ajateltava siten, että töissä meillä on yhteinen päämäärä, Pyy sanoo.

Hän muistuttaa, että esimiehen tehtävänä on huolehtia, että työntekijät tietävät tavoitteensa, perustehtävänsä ja kehittymismahdollisuutensa.

Esimiehen tehtävänä on huolehtia, että työntekijät tietävät tavoitteensa, perustehtävänsä ja kehittymismahdollisuutensa.

Savolaisen mielestä tärkeitä työyhteisötaitoja ovat myös omatoimisuus ja vastuunotto.

– Jos huomaan epäkohtia, tartun niihin omatoimisesti. Kannan vastuuta paitsi työstäni myös omasta jaksamisestani ja mietin, mikä antaa voimia, Savolainen sanoo.

Vastuullisuutta on myös oman ammattitaidon ja asenteen kehittäminen. Epäkohtia ei vatvota eikä niistä pelkästään valiteta, vaan koetetaan yhdessä puuttua niihin ja ratkaista ne rakentavasti.

Miksi työyhteisötaitoja tarvitaan?

Kun puhutaan työilmapiiristä, työpaikan kulttuurista ja siitä, onko töissä kivaa, tarkoitetaan usein sitä, mitä työnantaja tekee tai ei tee. Työnantaja voi luoda puitteet ja tehdä paljon, mutta yhtä tärkeää on se, miten työntekijät toimivat keskenään.

– Vaikka esimies olisi kuinka taitava, työskentely takkuilee, jos työntekijöil-

Savolaisen mukaan työyhteisötaidot ovat melko yleispäteviä.

– Vain hyvin harvoissa työtehtävissä työyhteisövalmiuksilla ei ole merkitystä. Niiden merkitys on kasvamaan päin, hän sanoo.

Työyhteisötaitoja olisi hyvä käsitellä jo perehdytysvaiheessa.

– Kaikilla ei ole niistä käsitystä työelämään tullessaan. Joskus kun esimies vaihtuu, työyhteisötaitojen edellyttäminen voi tulla yllätyksenä kokeneemmallekin työntekijälle, Savolainen sanoo.

Pyyn ja Vuorteen työpaikalla uudet työntekijät opettelevat käytännön tapoja ja pelisääntöjä pikkuhiljaa.

– Tärkeää on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa voi ja kannattaa kysyä, Vuorte sanoo.

Nuorempia työntekijöitä pitää Pyyn mukaan välillä opastaa perusasioissa: töihin pitää tulla ajoissa, poissaolosta on ilmoitettava, kännykkää ei voi pitää äänellisenä, kun hoitaa potilaita.

Miten työyhteisötaitoja voi kehittää?

Työyhteisötaidoissa on Savolaisen mukaan yleisesti paljon kehittämisen varaa.

– Monilla työpaikoilla on siedetty huonoa käytöstä, selän takana puhumista ja toisten yli kävelemistä, hän sanoo.

Kaupunki osallistui viime syksynä ensimmäistä kertaa Työterveyslaitoksen johtamaan Kunta10-tutkimukseen.

Tuloksia on käsitelty kevään aikana virastoissa ja liikelaitoksissa. Tulosten pohjalta valitaan työyhteisön kehittämiskohteet.

Muutoksen lähtökohta on tilanteen tunnistaminen ja halu saada muutos aikaan.

– Tärkeintä on nostaa työyhteisötaidot esiin ja tunnistaa, mitä ne ovat. Jokainen voi pohtia omalta osaltaan, mi-

Työntekijällä on oikeus saada reilu pomo, ja pomolla on oikeus saada työhönsä sitoutunut, omaaloitteinen työntekijä. ten näitä taitoja hallitsee. Yksi hyvä paikka keskustelulle on esimerkiksi kehityskeskustelu, Savolainen sanoo.

Pyy puhuu työyhteisötaidoista sekä koko henkilöstön kanssa että kahden kesken.

– Aina tulee esimerkiksi työaikaan ja työn tasapuoliseen jakautumiseen liittyviä asioita, joita täytyy käsitellä. Joskus joku ei ole huomannut lainkaan, että aiheuttaa toisille pahaa mieltä, Pyy sanoo.

Vuorte toteaa, että heillä esimiehen luo on helppo mennä. Ovi on aina auki.

– Esimies on yksi työyhteisön jäsen, eikä hän voi eristäytyä omaan koppiinsa. Minusta on hienoa, että työntekijät tulevat puhumaan asioistaan. Toisaalta arvostan sitä, että he ovat omatoimisia, eikä kaikkeen tarvita esimiestä, Pyy toteaa. 

Kolmikon neuvot Työntekijälle > Ymmärrä oma roolisi ja johda itseäsi. > Ole aktiivinen, kanna vastuuta. Luota esimieheen, mutta älä odota, että esimies ohjaa kaiken. > Ole lojaali työyhteisölle. > Älä puhu pahaa ulkopuolisille, vaikka töissä olisi hyvinkin vaikeita asioita. > Arvioi ajoittain itseäsi. Miten minä toimin osana tätä työyhteisöä? Missä voisin kehittyä?

Esimiehelle > Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. > Ole ystävällinen. Hymyile. Anna positiivista palautetta. > Tunne alaisesi. > Kohtele jokaista yksilönä. Näe vahvuudet. Auta kehittymään. > Tuo työhön perspektiiviä. > Kerro, mihin ollaan menossa ja mikä on tavoite. > Ole optimistinen. > Usko ihmisistä hyvää. Luota kehittymismahdollisuuksiin. Suojele työyhteisöä huonolta hengeltä.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

23

asukas teksti CAMILLA LEHTINEN kuvat TOMMI TUOMI n Liikunta tuo virtaa Max Lassfolkin ja Sanna Nevalaisen (oik.) arkeen. Nuoret ovat kokeilleet eri lajeja NYTin tunneilla. Toisiinsa he tutustuivat kiipeilytunneilla.

Mukana kentällä hankekoordinaattori Saana Saarikivi.

Ohjaamo ottaa huomaan nuoren koko elämäntilanteen Uusi Ohjaamo kerää nuorten palveluita saman katon alle. Keskiössä on nuori ja hänen koko elämäntilanteensa. Eteenpäin autetaan yli virasto- ja palvelurajojen.

O

hjaamo on uudenlainen palvelutapa, jossa nuori löytää nopeasti väylän työhön tai koulutukseen. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelu, jossa voi hoitaa työhön ja koulutukseen liittyvien asioiden lisäksi myös muita asioita, sanoo maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela kaupunginkansliasta.

Syksyllä käynnistyvä hanke kokoaa 15–29-vuotiaiden helsinkiläisten palveluita yhden katon alle. Koko elämäntilanteen kattavalle palvelulle on Helsingissä kysyntää,

24

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

vaikka kaikki tarvittavat palvelut ovat erikseen jo olemassakin.

– Palvelut ovat vain lohkoutuneet siten, ettei niistä synny riittävää kokonaiskuvaa nuorten tarpeista. Lisäksi kaikkien nuorten kanssa tekemisissä olevien toimijoiden osaamista ei osata käyttää täysipainoisesti yhteiseksi hyödyksi, Haahtela sanoo.

Kaikenkokoisia solmuja avataan

Ohjaamon monitoimitilaa remontoidaan Kampissa. Kun tila avautuu, se on tarkoitettu kaikille

nuorille. Nuori kohtaa Ohjaamossa ammattilaisen, joka nappaa hänestä kopin.

– Juttelemaan voi tulla pienistäkin asioista.

Asiakkuus ei edellytä mitään tiettyjä kriteerejä, ja ovet ovat auki kaikin tavoin, Haahtela sanoo.

– Asioiden ei tarvitse olla vaikeasti solmussa.

Muutamalla oikea-aikaisella vaihtoehdolla voivat löytyä sopivat ratkaisut jopa loppuelämäksi, hän lisää.

Laaja ammattilaisten joukko hakee osuvia vaihtoehtoja ja ratkaisuja elämään yhdessä nuorten kanssa. Ohjaamossa työskentelevät

NYT liikuttaa kohti hyvinvointia NUORTEN ELÄMÄN PARANTAMINEN on monen hallinto-

n Viime vuonna NYT-tunneille osallistui lähes 2 200 nuorta. Mukaan mahtuu vielä paljon nuoria, Saana Saarikivi kannustaa.

terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, opinto-ohjaaja, eritysopettaja, psykologi ja valmentaja.

Nuoria on auttamassa ja kohtaamassa runsas kaksikymmentä osaajaa.

Ohjaamolaiset tekevät työtä varsinaista ammatti-identiteettiänsä laajemmin. Jokainen heistä osaa auttaa nuorta eteenpäin ja pystyy hahmottamaan kaikki tälle tarjolla olevat palvelut ja vaihtoehdot.

Ohjaamon asiakkaiksi arvioidaan tulevan tuhatkunta nuorta.

Alusta toimijoiden yhteistyölle

Ohjaamon kehittämistä edesauttaa Euroopan sosiaalirahaston kolmivuotinen rahoitus. Tänä aikana luodaan palvelusta pilotti.

– Näen Ohjaamon alustana, jossa nuorten kanssa toimijat pohtivat toimintaansa suhteessa toisiinsa ja ryhtyvät kehittämään kokonaisuutta yhdessä.

Toimintatavoiksi poimitaan parhaita malleja nuorten kanssa toimimisesta, koska nykyisistäkin palveluista on olemassa runsaasti hyviä kokemuksia. Ohjaamossa hyödynnetään ja yhdistetään jo olemassa oleva osaaminen.

– Parhaillaan pohditaan, miten erilaiset hankkeet ja järjestöt voisivat olla mukana toiminnassa, vaikkapa kampanjoimassa, järjestämässä tilaisuuksia, neuvomassa ja markkinoimassa.

Suunnitelmat valmistuvat ja hahmottuvat myös hankkeessa aloittaneen projektipäällikkö Sirkku Reposen myötä. Elokuussa on lupa odottaa valmista toimintaa.

Jokainen ohjaamolainen osaa auttaa nuorta eteenpäin ja pystyy hahmottamaan tälle tarjolla olevat palvelut.

Joukkoon saattaa vielä liittyä ammattilaisia Kelasta ja järjestöistä.

Odotusten ohella haasteetkin ovat kovat: kehno työmarkkinatilanne, nuorisotyöttömyyden kasvu, suuri asiakasjoukko, tiukat budjetit ja monta toimijaa. Suuri yhteinen haaste on pitää nuori elämäntilanteineen aivan kaiken toiminnan keskiössä.

– Tarkoitus on, että nuoret kokisivat Ohjaamon omakseen ja olisivat sitä myös itse mukana muokkaamassa. Meidän pitää haastaa itsemme kuulemaan nuorten ajatuksia, Haahtela painottaa. 

Pienin askelin NYTin lajivalikoima on kattava: jalkapalloa, hapkidoa, sambaa tai vaikkapa kartingia. Tunteja järjestetään eri puolilla kaupunkia pitkin päivää.

– Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, ja tunneille voi tulla vaikka vain katsomaan, kertoo hankekoordinaattori­ Saana Saarikivi liikuntavirastosta.

– Tärkein tavoitteemme on aktivoida ja motivoida.

Edetä voi kuinka pienin askelin tahansa, Saarikivi jatkaa.

Rytmiä arkeen Matkalla hyvinvointiin auttaa myös Jump in -liikuntaneuvonta, jossa liikuntaneuvoja Jaana Ahoranta liikuntavirastosta laatii nuoren kanssa suunnitelman arkiaktiivisuuden lisäämiseen. Ohjaaja sparraa nuoria kahdenkeskisissä tapaamisissa sekä puhelimitse että sähköpostilla.

Sanna Nevalainen, 22, löysi liikuntaneuvonnan kautta liikkumisen ilon vuosien tauon jälkeen. Etenkin kiipeily vei hänet mennessään.

– Ruokarytmiinkin tuli parannusta, Nevalainen sanoo.

Samalla tulevaisuudensuunnitelmat ovat selkiytyneet. Respan kautta Nevalainen löysi harjoittelupaikan päiväkodissa, ja syksyllä hän aikoo hakea nuoriso-ohjaajakoulutukseen.

Lassfolk on puolestaan hakenut sosionomin opintoihin.

– Pikkuisen vain omaa uskallusta alussa peliin. Tukea ja opastusta kyllä sen jälkeen saa, hän kannustaa. nytliikunta.fi facebook.com/nytliikunta

Kovat odotukset ja haasteet

Virastot ja eri toimijat ovat aloittaneet yhteistyön valmistelun Ohjaamoa varten ja valitsevat Kamppiin siirtyviä osaajiaan. Haahtela kertoo, että hanke on saanut innostuneen vastaanoton, ja siltä odotetaan paljon.

Muuttopuuhissa on väkeä niin opetus-, sosiaali- ja terveysvirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, TE-toimistosta kuin kaupunginkanslian maahanmuutto- ja työllisyyspalveluistakin.

kunnan agendalla. Hauskaa, maksutonta ja mutkatonta – liikuntavirasto kannustaa alle kolmekymppisiä liikkeelle NYT-hankkeessa.

– Kiipeilyä, boulderointia, joogaa, pilatesta ja kuntosaliharjoittelua, kertoo Max Lassfolk lajeistaan.

Lassfolk on tutustunut näihin lajeihin liikuntaviraston Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeen eli NYTin­ tunneilla. Maksuttomille tunneille voivat osallistua kaikki 17–29-vuotiaat helsinkiläiset. Erityisen tervetulleita ovat nuoret, jotka eivät ennestään harrasta liikuntaa tai joilla ei ole tällä hetkellä koulutus- tai työpaikkaa.

– Oloni on pirteämpi, ja jaksan lähteä kotoa liikkeelle. Aiemmin en tehnyt oikein mitään, 24-vuotias Lassfolk kertoo liikuntaherätyksestään.

n Ohjaamon tarkoitus on luoda nuorelle omannäköinen palvelukokemus, joka oikeasti johtaa tuloksiin, Ilkka Haahtela sanoo.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

25

hyvinvointi teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat PAULA KUKKONEN

Vertaistuki saattaa hyvään alkuun Kun Laura Nakari aloitti kolmisen vuotta sitten työnsä lastenhoitajana, eteen tuli yllätyksiä, joihin koulutus ei valmistanut.

Uran alkutaipaleen töyssyjä tasoitti pilottina toteutettu vertaistukiryhmä.

I

sona yllätyksenä päiväkoti Floorassa aloittaneelle Laura Nakarille tuli työn hektisyys ja suuri vastuu. Ja vaikka päivät olivat aikataulutettuja, yksikään työpäivä ei sujunut samalla sykkeellä. Lasten kanssa työskentely tarkoittaa jatkuvaa vuorovaikutusta ja sosiaalisten tilanteiden joustoa, minkä Nakari sittemmin pian oppi.

– Uuden työntekijän on vaikea tietää, miten paljon pitäisi venyä ja mikä on riittävästi. Stressi syntyy, kun aika ei tahdo riittää kaikkiin mielessä oleviin työtehtäviin, Nakari sanoo.

Nakari on tyytyväinen, että tuli valituksi­ työterveyskeskuksen hankkeeseen, jolla tuetaan työuran alkutaipaleella olevia varhaiskasvatuksen työntekijöitä. Lastenhoitajat pohtivat muun muassa ristiriitatilanteita ja tapoja selvitä niistä, rajojen vetämistä ja omaa roolia työyhteisössä. He kirjaavat ylös myös henkilökohtaisia tavoitteitaan.

– Ryhmästä jäi hyvä fiilis. Sain sieltä motivaatiota ja lisää intoa. Keräsin myös hyviä neuvoja vanhempien kohtaamiseen ja hankalissa tilanteissa toimimiseen. Oli helppo puhua arjen haasteista, kun kaikki ryhmäläiset olivat samalta alalta, Nakari sanoo.

Alku usein ratkaiseva

Päiväkoti Flooran johtaja Reetta Oikarinen on huomannut, että siirtymä koulutuksesta työelämään on monelle herkkä vaihe. Hänestä kokemusten jakaminen vertaistukiryhmässä hyödyttää kaikkia uusia työntekijöitä.

– Uran alkutaipaleen tuki täydentää ammatillista osaamista ja vahvistaa kiinnittymistä lastenhoitajan tehtäviin. Kun ihminen sitoutuu työhön, kaikki hyötyvät. Päiväkodeissa

26

n Laura Nakari sai ryhmästä motivaatiota ja lisää intoa sekä keräsi hyv iä neuvoja vanhempien kohtaamiseen .

on paljon vaihtuvuutta, koska nuoret haluavat kokeilla erilaisia töitä, eivätkä välttämättä heti arvosta pitkiä työuria, Oikarinen sanoo.

Uran alussa saadut työkokemukset rakentavat yleistä asennoitumista työelämään. Jo siksikin organisaation pitää taata hyvä perehdyttäminen, selkeät rakenteet ja neuvot.

– Meillä on hyvä tiimi. Kokeneemmat työkaverit opastavat ja neuvovat. Silti ensimmäinen vuosi tahtoo mennä totutteluun. Varhaiskasvatuksessa on paljon hiljaista tietoa, joka

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

aukeaa vähitellen. Kaikki tuki on silloin tervetullutta, Nakari sanoo.

Aito kuuntelu voimaannuttaa

Uran alkuvaiheen tuki ehkäisee työkykyriskejä ja pidentää työuraa. Tärkeää on, että arjen käytännöt muokataan niin toimiviksi, että ne suojaavat aloittelijaa työstressiltä.

Ilman ammattiroolin tuomaa suojaa epäonnistumisen kokemus voi olla aloittelijalle erityisen vahva.

n Reetta Oikarinen on huomannut, että siirtymä koulutuksesta työelämään on monelle herkkä vaihe.

työterveyslääkäri Keskisen varhaiskasvatusalueen esimiehet pohtivat, miten he voisivat johtamisella tukea työuran alkua ja voimaannuttaa työntekijää.

– Tavoitteena on aito kuunteleminen työuran aloittaneiden kanssa. On tärkeää lähestyä alussa olevaa työntekijää hänen arkikokemusten kautta, jotta hän voi tunnistaa, että puhutaan juuri hänen työstään, sanoo varhaiskasvatusalueen päällikkö Sirpa Juuri varhaiskasvatusvirastosta.  Työterveyslääkäri Seija Vallinkoski kertoo, mistä työterveyslääkärin viikko koostuu.

Tykestä tukea tuoreen lastenhoitajan työhön Työuran alku voi olla kriittinen vaihe, kun työelämätaidot ja ammatti-identiteetti ovat vasta rakentumassa. Työterveyskeskuksen hanke osoittaa, että uran alussa annettu tuki hyödyttää sekä yksilöä että organisaatiota.

JOKAISELLA TYÖPAIKALLA SYNTYY työstressiä.

Kaikkia työn kuormitustekijöitä on mahdoton poistaa, mutta aloittelijaa voidaan auttaa jäsentämään oman työn erityispiirteitä ja tukea siten työn hallintaa.

Työterveyskeskus kehitti työuran alussa oleville tukimuodon, joka toteutettiin yhdessä varhaiskasvatusviraston kanssa. Siellä työskentelee paljon nuoria työntekijöitä.

– Työuran alun tukeen osallistui 14 lastenhoitajaa. Kaikilla oli työkokemusta vähemmän kuin kolme vuotta, ja osa oli tullut työelämään aivan äskettäin, kertoo työterveyspsykologi Hanna Valkonen työterveyskeskuksesta.

Lastenhoitajat käsittelivät haastavia työtilanteita, työrooliaan ja työyhteisön toimivuutta. Konkreettisten esimerkkien jakaminen synnytti samalla hyviä malleja ongelmien ratkaisemiseksi.

– Ryhmäläisille oli avaavaa ja helpottavaa havaita, että heidän vaikeutensa eivät ole ainutkertaisia, vaan että muilla on samanlaisia kokemuksia. Vertaistuki auttoi huomaamaan, että ammattirooli ja oma persoona ovat eri asioita, Valkonen mainitsee.

Osallistujat kokivat saavansa rohkeutta puuttua aktiivisemmin haastaviin työtilanteisiin. He tekivät aloitteita tiiminsä rakenteiden selkiyttämiseksi. He alkoivat myös tietoisemmin pohtia, miten rentoutua ja irrottautua työasioista vapaa-ajalla.

Työyhteisön toimivuus on tärkeää, kun työssä koettua stressiä puretaan. Selkeät rakenteet, perehdyttäminen, neuvot ja sopivan vaativat tehtävät luovat onnistumisen kokemuksia, vahvistavat ammatillista itsetuntoa ja lievittävät työssä koettua painetta.

Valkosen mukaan esimiehet ovat tietoisia aloittelevien työntekijöiden tuen tarpeesta.

Työn arjen paineissa yksilöllisen tuen tarjoaminen on kuitenkin esimiehille usein haastavaa.

Työkyvyn säilyttämistä ja sairauksien ennalta ehkäisemistä Työterveyslääkärin työ on vaihtelevaa ja monipuolista.

Siihen kuuluu työkyvyn kohentamista, työterveysneuvotteluja, työpaikkaselvityksiä ja uusien taitojen kehittämistä.

TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYKYONGELMIEN RATKAISEMISEEN kuluu päivästä

suuri osa. Selvittelemme hoitoja, pohdimme erilaisia kuntoutuksia työkunnon ja terveyden kohentamiseksi sekä joillakin työhönpaluun keinoja. Lausuntoja kirjoitetaan joka päivä etuuksia varten: Kelalle, eläkevakuutusyhtiöön, eläkkeisiin ja kuntoutuksiin. Varsinaisiin sairausvastaanottoihin kuluu päivästä varsin vähän.

TYÖTERVEYSNEUVOTTELUISSA MIETITÄÄN ESIMIEHEN ja työntekijän

kanssa työn kevennystä esimerkiksi osasairausrahan avulla tai työhönpaluun helpottamista työkokeilun avulla. Kaupungilla on myös ainutlaatuinen kompensaatiotuki, jonka avulla voidaan helpottaa työn kuormitusta ennen eläkeikää.

TYÖPAIKKASELVITYKSET KUULUVAT TYÖNKUVAAN. Edellisviikolla kävin

päivän aikana neljässä leikkipuistossa ja tällä viikolla yhdessä päiväkodissa. On hyödyllistä ja mielenkiintoista tavata ihmisiä työpaikallaan.

Pätevää porukkaa. Viimeisimmällä käynnillä mietimme yhdessä työyhteisön kanssa, mitä jokainen voi itse tehdä palautumisensa eteen, mitä taas työpaikalla voidaan tehdä ja mitä taitoja tarvitaan tulevaisuudessa.

TYÖSSÄ ON MAHDOLLISUUS kehittää uusia taitoja. Osallistun esimerkiksi

musiikkilääketieteen tapaamisiin ja perehdyn uusimpaan tietoon muusikon käsistä ja kuulosta, mistä on hyötyä hoitaessani muusikoita. Eri kulmaa työhön ovat tuoneet myös esimiehille pitämäni voimaantumisryhmät, joissa harjoiteltiin tietoisuustaitoja.

PARASTA TYÖSSÄ ON, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Työter-

veyslääkäri saa toimia salapoliisina etsiessään syytä erilaiseen oireiluun, valmentajana innostaessaan pitkään työstä poissaollutta palaamaan takaisin ja joskus terapeuttina ja tukijana silloin, kun tehtävä on luotsata työntekijä eläkkeelle ja auttaa häntä jättämään työelämä taakseen.

VÄLILLÄ TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TUNTEE riittämättömyyttä, jos asiakkaalla

on paljon oireita ja huolia, jotka tulisi lyhyessä ajassa selvittää. Onneksi hoidamme työntekijöitä moniammatillisessa tiimissä. Työterveyshoitaja on työntekijän lähitukena, työfysioterapeutti käy tarkistamassa työpaikan tilat ja -välineet sekä ihmisen toimintakyvyn, psykologi on käytettävissä ja kuntoutussuunnittelija osaa kertoa erilaisista sosiaalietuuksista.

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

27

liikkeellä teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat JUHO KUVA, ARI ANDERSIN

Kaupungintalon käytäviltä Tunnelma nousee jälleen kattoon, kun Helsinki City Hall Dancers, HCHD, kiipeää lavalle Helsinki-päivänä. Luvassa on odotuksia rikkova tanssiesitys.

O

n tiistai-iltapäivä Satamatalon liikuntasalissa Etelärannassa. Tanssijat venyttelevät ja kokeilevat askelsarjoja suurten peilien edessä. Virastomestari Sari Breilin napsauttaa svengaavan musiikin päälle, ja treenitunti starttaa.

HCHD:n tanssijat pyörähtelevät, heiluttavat lantioitaan ja vispaavat käsiä alkulämmittelyn aikana. Tänään harjoitellaan erikoisnäytöstä varten. Välillä pysähdytään pohtimaan koreografiaa ja kunkin osuutta esityksestä.

– Mitä tapahtuu, ennen kuin menemme neliömuodostelmiin, kehityspäällikkö Minna Maarttola kysyy.

– Kädet ylös ja sitten alas, sitten ympäri ja omalle puolelle, opastaa Breilin.

Helsinki-päivän esiintymiset 12.6.

9.30 Senaatintori, kaupunginjohtajan aamukahvit 11.45 Töölöntori 16.30 Narinkkatori Tanssiryhmän jäsenet, kevät 2015 Pasi Rautio (koreografi, ryhmän vetäjä) Anne Alanko Minna Bakhtaoui Sari Breilin Hannu Hyttinen Minna Maarttola Päivi Munther Kaisa Mäkinen Mari Rajantie Elina Rantala

28

Osalla ammattitanssijatausta

HCHD perustettiin viitisen vuotta sitten, ja siihen kuuluu innokkaita tanssinharrastajia kaupunginkansliasta. Kokoonpano vaihtelee esityksen ja kauden mukaan. Tällä hetkellä mukana on kymmenkunta tanssijaa.

– Osalla on ammattitanssijatausta, osalla voimistelutaustaa ja osalla ei ole aiempaa kokemusta, kertoo HCHD:n vetäjä, suunnittelija Pasi Rautio.

Rautio on itse harrastanut tanssia 17 vuotta, ja hänellä on vahva kilpatanssijan tausta. Hän alkoi vetää HCHD:ia kolme vuotta sitten. Rautio vastaa koreografioiden suunnittelusta ja opetuksesta. Aiemmin koreografina toimi kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen.

HCHD:ssa on kaikenikäisiä ja -kokoisia tanssijoita. Ryhmä on joustava myös tanssilajien suhteen. Lähes kaikkia lajeja on kokeiltu intialaisesta tanssista letkajenkkaan.

– Balettia ei vielä ole tanssittu, tuottaja Päivi Munther virnistää.

Koreografiaa muokataan yhdessä

HCHD panostaa esiintymisiin, joita muut pääsevät ihailemaan ainakin kaupunginkanslian pikkujouluissa tai Helsinki-päivänä. Ryhmää voi myös kysyä esiintymään omiin tilaisuuksiin.

Viime vuonna Helsinki-päivän esitys oli nimeltään Tanssivat virkamiehet, joka oli ylistys kaupungille. HCHD kiersi päivän aikana esiintymässä eri puolilla kaupunkia.

– Pyrimme ylittämään ja vähän rikkomaan odotuksia, Rautio linjaa.

– Tuoreena tulokkaana minusta on viehättävää, että koreografiaa on kehi-

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

tetty eteenpäin ryhmänä. Avoin ajatusten vaihto lisää ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, Maarttola toteaa.

Kännytreenit karkureille

Ryhmä treenaa viikoittain.

– Aiemmin harjoittelimme kaupungintalon käytävillä. Muutama vuosi sitten Satamatalo tarjosi liikuntasalin käyttöömme, Munther kertoo.

Esityspäivien lähestyessä pidetään lisäksi viikonlopputreenejä, joissa kokonaisuus hiotaan kuntoon. Harjoitteluun on otettu virtuaalitekniikka mukaan.

– Kuvaamme harjoituksia kännykällä, jotta nekin, jotka eivät pääse mukaan, voivat katsoa ja kerrata askelkuvioita videolta, Maarttola selvittää.

Tanssi on yhdistänyt ryhmäläisiä muutoinkin. Porukka on käynyt yhdessä katsomassa tanssi- ja teatteriesityksiä.

Kerran he ovat käyneet jopa Espanjas-

sa asti tervehtimässä vuorotteluvapaata viettävää jäsentään.

Tarinan välittäminen auttaa jännityksessä

Esiintymistilanteet saattavat jännittää kokeneitakin tanssijoita.

– Tuttujen työkavereiden edessä esiintyminen jännittää normaalia enemmän, koska siinä tulee esiin ihan erilaisessa roolissa kuin on totuttu. Paras-

n Helsinki City Hall Dancers harjoittelee pari tuntia kerrallaan tiistai-iltaisin Satamatalon liikuntasalissa.

Peilien edessä harjoittelu lisää esiintymisvarmuutta.

ta on, kun uskaltaa ylittää oman mukavuusalueensa, Munther pohtii.

– Lavalla ei voi yllättävissä tilanteissa jäädä seisomaan, vaan on pakko improvisoida ja jatkaa esitystä, hän lisää.

Osalla tanssijoista on ollut aluksi jopa suoranaista esiintymiskammoa.

– Ryhmä tukee ja kannustaa heitä, ja he ovat oppineet nauttimaan esiintymisestä. Sallimme virheitä, koska niitä sattuu kaikille. Oleellista on, mitä tanssilla halutaan kertoa. Olenkin kovasti kannustanut tanssijoitamme ottamaan kontaktia yleisön kanssa, Rautio kertoo.

– Pitää muistaa, että yleisö ei katso vain yhtä henkilöä. Jos koko ajan yrittää olla täydellinen, suorituksesta tulee helposti väkinäinen, Maarttola muistuttaa.

Toinen elämä

Entä mitä muuta hyvää tanssi antaa HCHD:läisille?

– Tanssi on ollut minulle pienestä pitäen keino ilmentää musiikkia, kun en laula tai soita mitään instrumenttia. Treeneissä saa keskittyä uuden oppimiseen ja hyvään fiilikseen, mikä tuo valtavasti energiaa, Maarttola kuvailee.

– Samat sanat. Tanssi on lisäksi opettanut, että tekemisen pitää tulla sydämestä. Jos uskon johonkin asiaan, niin moni muukin uskoo siihen samaan, Päivi Munther pohtii.

Sari Breilin kertoo saaneensa lisää ystäviä harrastuksen kautta.

– Tanssi vähentää myös stressiä ja auttaa jaksamaan töissä.

Pasi Rautiolle tanssi on aina ollut toinen elämä.

– Työ on määrämuotoista ja tarkkaa, mutta tanssi fyysistä ja vapauttavaa.

Tanssissa on aina uutta opittavaa, mutta myös upeita onnistumisia! 

Mukaan henkilöstöker hoon

MONENLAIS

TEN HARRA

STUSRYHMIE pungilla toim N, KUTEN H ii muutamia CHD:n lisäksi koko kaupun kautuja henkilöst gin henkilöst ökerhoja. Niih ölle tarkoitetin voivat liittyä luksessa olev kaikki kaupun at. gin palveYhteisiä ovat Kaupungin Li nnut, Stadin ja Vox Urban soutuklubi, Br a. Lisäksi vira idge-kerho stoilla ja liike tökerhoja, jo laitoksilla on ista voi saada om ia henkilöslis ätietoa virast rustaa uuden on intrasta. Jo henkilöstöker s ha luaa pehon, henkilöst le tilin. Sitä va ökassaan voi rten tarvitaan av at a kerholmuun muass telma ja tieto a kerhon toim rahastonhoita in ta su ja unnista.

Helmi > Henki löstö > Henki löstöedut > H enkilöstöker hot

facebook.com/helsinkicityhalldancers

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

29

ilmoitustaulu

Harakan luontokeskus kutsuu Kuva HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

■■ HARAKAN SAARI ON varsinainen elämän tihentymä. Saarta kiertävän polun varrella kohtaa saaristolintuja ja tuulen, meren ja historian muokkaaman kukkaloiston.

Saaren rakennukset ovat pääosin vuosilta 1877– 1910. Punamultaiset puutalot, kellariholvit ja saaren kivinen päärakennus houkuttelevat myös historiasta kiinnostuneita vieraita. Joka sunnuntai klo 13–14 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan saaren luontoon ja historiaan.

Luontokeskus tarjoaa elämyksellistä toimintaa sekä tietoa Itämerestä ja saaristoluonnosta. Harakan akvaariot esittelevät Suomenlahden vedenalaista luontoa.

Arkea puutalossa

Pientuulivoimala tuottaa sähköä, ja aurinkoenergiaa hyödynnetään luontokeskuksen rakennuksissa. Energiapolulla voi tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja mittailla tuulen ja auringon voimaa sekä lämmittää eväänsä aurinkogrillillä.

Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin klo 10–17, lauantaisin suljettu. Yhteysvene lähtee Ullanlinnan laiturista Kaivopuistosta.

Kuva MARGIT JENSEN

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 14. elokakuuta.

Veneen aikataulu: Merenkavijat.fi > kotisatamat > särkkä > särkän yhteysvene

■■ TYÖVÄENASUNTOMUSEO ON AVAUTUNUT kesäkaudeksi. Linnanmäen kupeessa sijaitseva yli satavuotias puutalo kehystää tarinoita helsinkiläisten työläiskotien elämästä 1910-luvulta 1980-luvulle.

Tunnelmallisen museon hellahuoneet kertovat ihmisläheisesti helsinkiläisen arjen historiasta. Yhdeksän hellahuonetta on sisustettu talossa eri aikoina eläneiden asukkaiden kodeiksi. Työväenasunnot ovat harvinainen muisto Pitkänsillan taakse 1800–1900-lukujen vaihteessa syntyneestä, tiiviisti asutusta työläiskaupunginosasta. Avoinna 25. lokakuuta asti. Vapaa pääsy, Kirstinkuja 4.

Sibelius soi puissa

Nyt liikkumaan!

■■ HENKILÖSTÖLIIKUNNAN SYYSKAUSI STARTTAA 7.9., ja ilmoittautumiset alkavat 26.8. Tarkemmat ilmoittautumisajat ja -ohjeet löydät Helmestä. Liikuntakalenteri julkaistaan Helmessä 24.8. Lisätiedot liikunnansuunnittelijoilta, puh. 310 87821 tai 310 87822.

te

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Li

tU ka

#familyhelsinki

2 3 55

ek

UiMastaDiOn

LINNANMÄKI

SEA LIFE

3510

MeiLaHti

6

e

Ra

n

st e

sÖ

RU ne B

tÖÖLÖnLaHti

siLtasaaRenkatU

nn

Ma

iM He

eR

int

eL

et

n

Äi

kaMPPi

29

32 39

28

kaiVOkatU 61

34

31 44 43 47

3 42

senaatintORi

aLeksanteRinkatU

30

i

POHJOisesPLanaDi eteLÄesPLanaDi

1

KoRKEASAARI

4

ta

LUoNNoNTIETEELLINEN MUSEo Pohjoinen Rautatiekatu 13

en

RaUtatientORi

22 teRVasaaRi

Ran

77.

LINNANMÄEN HUVIPUISTo Tivolikuja 1

aRkaDiankatU tU ka ien at LinJa-aUtOaseMa Ut a R

64

JOis

66.

LUoMUS

POH

LEIKKILUoLA Jaffa STATIoN, Hakaniementori

ka tU

LiisankatU

MaRiankatU

7

en

55.

63

UniOninkatU

ieM

kRUUnUnHaka

kaisanieMenPUistO

ie

et an

HeLsinGin

Rn Äi

eR Gin ka tU

50

atU

Hi

at U

nt at i

tU ka

inink

KoRKEASAAREN ELÄINTARHA Mustikkamaanpolku 12

nk

3

n LÖ

eL MeCH

44.

RV OO

15. KAIVoPUISTo Puistokatu 4 16. LASTENLEHdoN PUIST Lapinlahdenkadun ja Ruoholahdenkadun väli 17. LEIKKIPUISTo BRAHE Porvoonkatu 4 18. LEIKKIPUISTo LINJA Toinen linja 6 19. LEIKKIPUISTo SEPPÄ Sepänkatu 2 20. SINEBRyCHoFFIN PUIS Bulevardi 40 21. TAIVALLAHdEN LEIKK Pohjoinen Hesperiankat

■ka■tULEIKKISÄSSÄ KARTASSA HelppiHuom! Linjan SEIKKAILLAAN numero vaihtuu suunnan sÖRnÄinen mukaan Eläintarhan ja Olympiatermihahmon jalanjäljissä, naalin jotka johdattelevat seuraajanpysäkeillä.

27 sa leikkipuistoista ja uimapaikoista skedemestoihin. kaLLiO RATIKKARETKI on jo sellaisenaan Lasten Helsinki -karttaesite auttaa suunnistane 59 kokemus perheen LJ Äs 40 pienemmille!

L maan ympäri kaupunkia, ja se sisältää kaiken oleeltO kO 54 inJa in LM en a lisen kaupungin perhetarjonnasta ja tarjoaa teke18 LinJ s Lin a Ja e ti en emistä niin pienille kuin isommille lapsille.

49 M HÄ 25 Esite helpottaa koko perheen lomailua ja antaa 26 46 vinkkejä kaupungin hauskimpiin käyntikohteisiin,KAUPAT JA tOkOinRanta 23 MUstikkaLEIKKILUoLA Maa parhaimpiin ruokapaikkoihin, maamerkeille ja har5 25. LELUKAUPPA KARTTUU HakanieMi Hämeentie 2 rastus- ja ostospaikoille. Esitteen voi noutaa Helsin26. IPANAINEN 4 gin matkailuneuvonnasta, Pohjoisesplanadi 19. 27. Näkinkuja ToUKAN LASTENKIRJA

OLYMPiastaDiOn

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

Lasten Helsinki kartalla

PO

BRaHenkentta

LEIKK

Mukava tapa tutustua kaupunkiin on lähteä ratikkakierrokselle. Numeroilla 3 ja 2 operoiva linja kiertää kantakaupungin etelä- ja itäosan. Matkan varrella on monta mukavaa lapsia kiinnostavaa kohdetta tai muuta jännittävää katsottavaa: Kaivopuisto, Olympiaterminaali, Kauppatori, Senaatintori, Linnanmäki, Sea Life jne.

ka tU

17

HELSINgISSÄ oN HELPPo LIIKKUA!

HeRManni

at U Re

n

HARd RoCK CAFE HELSINKI Aleksanterinkatu 21

n

nk

en

D OR

Ö tÖ

30

ki

Ve

38

■■ KOKO PERHEELLE TARKOITETTU Koskipäivä järjestetään 69 U jälleen Vanhankaupunginkoskella 31.8. klo 12–16. JärjesOskenkat Linnank täjinä toimivat liikuntavirasto, Helsingin kalastusalue sekä 65 U helsinkiläiset kalastusseurat ja kala-alan yrittäjät. at nk Gi 53 n Ohjelmaan sisältyy työpajoja, ohjattua perhonsidontaa si eL H taka-tÖÖLÖ ja koskikalastusta, Mika Vornasen opastamaa heittokalas52 siBeLiUksen PUistO tusta sekä kalankäsittelyesityksiä. Paikan päällä on 48 myös HELPIN SUoSIKIT kirpputori, jossa voi ostaa tai myydä tavaraa. Eri-ikäisille lapsille ja nuorille on järjestetty toimintaa ja ohjelmaa, esikatU Rian CITy ToUR onkikilpailuja.

HesPe 1 1.merkiksi inen U Senaatintori POHJO kat ian R e arabianranta.fi 21 en HesP Äin L e t e HietanieMen 22. gARdENIA UiMaRanta Koetilantie 1 etU-tÖÖLÖ

33.

s

L

iÖ

sk

Us

ka tU

si

aLPPiPUistO

skeittiPUistO

n Di

sU

aL

st U

Perinteinen Koskipäivä

aLPPiLa

LaaksO

ka tU

HeLsinki!

OL

sisÄ Vin LtÄÄ k Ja k keJÄ aRt an

kO tk an

Lasten

kappaleen. Kappaleet soittaa pianisti Folke Gräsbäck. Laatat ovat puistoissa vuoden 2015 loppuun. vihreatsylit.fi

■■ RAKENNUSVIRASTO OSALLISTUU SIBELIUKSEN 150-vuotisjuhlavuoteen tarjoamalla Sibeliuksen musiikkia kuusessa, männyssä, koivussa, haavassa ja pihlajassa.

Kaivopuistossa, Hesperian puistossa, Sibeliuksen puistossa, Oulunkylän Itsenäisyydenpuistossa, Vuosaaren Ullaksenpuistossa, Meilahden arboretumissa, Seurasaaressa ja Keskuspuiston Maunulanpuistossa on merkitty kustakin nämä viisi puuta laatalla, jossa on QR-koodi. Koodi luetaan älypuhelimen QR-koodilukija sovelluksen avulla. Puhelimen tai tabletin näytölle avautuu musiikkitiedosto, josta kuulee kyseisen puun nimikko-

Fleminginkatu 8 28. KRUUNUKIRPPU & oLK Mariankatu 12 29. LAUTAPELIT.FI Kauppakeskus Kamppi, 30. MARIMEKKo KIdS Mikonkatu 2 d 31. MooMIN SHoP Forumin kauppakeskus, 2. krs 32. PoLARN o. PyRET Kauppakeskus Kamppi 3

sisu voima

CITy ToUR

62 kaUPPatORi

9

KAHVILAT J

Ristikko nro 3/2015

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 14.8. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 14.8. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 2/2015 ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Matti Liukkonen, Sari Rantala, Leena Tolvanen, Pirjo Modig ja Tarja Liimatainen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

31

03

Helsingin henki @KjJu

kuva PEKKA HOLMSTRÖM

2015

s

si

Missä paras tapahtuma? Kuka puhuu terassilla?

Mitä herkkuja tarjolla? Kuka valitaan? #helsinkipäivä #kokohelsinkijuhlii #fun&functional

kesä–elokuu 2015

{ uusi duuni }

Fokuksessa ympäristö KUKA: Esa Nikunen AMMATTI: ympäristöjohtaja TÖIHIN: 4.5.

TOIMIPAIKKA: ympäristökeskus Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Johdan ympäristökeskusta. Edistämme ympäristöasioiden huomioon ottamista pääkaupungissa.

Vastaamme ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydestä ja elintarvikevalvonnasta.

Mitä teit aiemmin?

Johdin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituotevalvontaa runsaan neljän vuoden ajan. Sitä ennen työskentelin yli 20 vuotta Suomen ympäristökeskuksessa erilaisissa esimiestehtävissä.

Millainen on työyhteisösi?

Kaupungilla on monia omia tahoja, joiden merkitys ympäristöasioissa on suuri. Kaupungilla on myös paljon tärkeitä ulkoisia yhteistyökumppaneita, kuten muut maan isot kaupungit, pohjoismaiset pääkaupungit ja Tallinna. Myös alan kansainväliset järjestöt ovat meille tärkeitä kumppaneita. Itämeri-aloitetta aion edistää parhaani mukaan. Kansalaisten aktiivisuus on yllättänyt myönteisesti, ja heti valintani jälkeen aloin saada paljon yhteydenottoja.

Mihin asioihin tartuit ensimmäisenä?

Aloitin perehtymällä ympäristökeskukseen ja sen

32

Helsingin henki | Kesäkuu 2015

moniin tärkeimpiin yhteistyötahoihin. Pyrin keskustelemalla ja kyselemällä muodostamaan käsityksen siitä, miten edistäisimme tehokkaimmin ympäristökeskuksessa Helsingin ympäristöstrategiaa ja tavoitteisiimme pääsemistä. Hieno toimitalo, strategia ja organisaatio muodostavat hyvän pohjan työlle.

Mihin suuntaan työtänne voisi kehittää?

Avoin viestintä on minulle tärkeää. Ympäristökeskuksen tavoitteiden täyttymisessä muiden mukaan saaminen on keskeistä.

10.6.–6.9.

SIBELIUSTA KOKO PERHEELLE Millainen oli Jean Sibelius (1865–1957) ihmisenä ja luovana taiteilijana? Kertojina sukulaiset, huippukapellimestarit, muusikot, laulajat ja Sibelius-asiantuntijat. virka.fi

12.6.

LÄHDE HELSINKI-PÄIVILLE Kaupunki kukoistaa Helsinki-päivänä. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa eri puolilla kaupunkia maalla ja merellä: tanssia, liikuntaa, musiikkia, teatteria, luontoa ja runsaasti muuta. helsinkipaiva.fi

24.6.

PUISTOKÄVELYLLE PITKIN KESÄÄ Mitä haasteita näet tehtävässäsi?

Helsinki kasvaa kovaa vauhtia, ja se tuo paineita ympäristölle: viheralueita pitää varjella, joukkoliikennettä lisätä ja energiatehokkuutta edistää.

Mitä odotat työltäsi?

Odotan hyvää työyhteisöä ja laajaa yhteistyötä, jossa on hauskaa yhdessä edistää ympäristöasioita.

Näihin tavoitteisiin on helppo motivoitua. Ensivaikutelmani ympäristökeskuksesta työpaikkana on oikein myönteinen.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Harrastan monipuolista liikuntaa, valokuvausta, musiikkia, talousasioita, talviverkkokalastusta, lintuja, saaristossa veneilyä ja metsissä patikointia.

Lähde rakennusviraston suositulle puistokävelylle 24.6. klo 18. Aiheena on Ruusujen hurmaa Maaherranpuistossa ja Gardeniassa. Lähtö Maaherranpuisto, Prisman puoleinen reuna, Pihlajamäentie. Katso muut puistokävelyajat rakennusviraston sivuilta. hkr.hel.fi.

23.7.

SAMBAAMAAN Maksutonta tanssilajien paritanssiopetusta saa Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla torstaisin kesä-elokuussa klo 19.00–19.45. Sambaa opetetaan 23.7. Vapaa pääsy. stoa.fi

2.9.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Paloheinässä ja kesät vietän Sipoon saaristossa.

Molemmista kuljen töihin lähes aina polkupyörällä.

Aiheina viestinnän strategiset linjaukset, HAM, Stadin työvaatteet, sairauslomalta osa-aikatyöhön, tyhymittarin tulokset sekä syksyn liikunta- ja koulutustärpit.