Sähkötalo
Sähkötalo
Helsingin Energia
Ohjausryhmä Laura Aalto Ulla-Maija Alander, Helsingin Energia Martti Hyvönen, Helsingin Energia Tuula Kivelä, Helsingin Energia Kari Pilkkakangas, Helsingin Energia Teksti Laura Aalto käännökset Audipek Graafinen suunnittelu, taitto ja kuvatoimitus Kari Pilkkakangas Kirjasin Linotype Syntax Paperi Arctic the Matt 150 g/m2 Painotyö Edita Prima Oy 2005 ISBN 952-473-530-X
Sähkötalo
Sähkötalo teksti Laura Aalto ulkoasu Kari Pilkkakangas
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sisällys
4
Helsingin Energia
Sähkötalo
Helsingin Energia Kampissa Sähkötalon rakennusaika Uusi uljas talo on valmis Kaksi kerrosta maan alla ja kahdeksan maan päällä Uuden ja vanhan arkkitehtuurin liitto Sähkötalon sisätilojen arkkitehtuuri Miten Sähkötaloa on arvioitu? Käyttäjien Sähkötalo Menneitä ja tulevia muutoksia Svensk Resumé: Elhuset Summary In English: Sähkötalo
Helsingin Energia
10 14 18 22 26 30 34 38 40 44 48
5
Sähkötalo
Sähkötalo – ainutlaatuista rakennushistoriaa
6
Helsingin Energia
Sähkötalo
Pian täyttyy sata vuotta sähkölaitostoimintaa Helsingin Energian yrityshistoriassa. Tämän kunniaksi julkaisemme kirjasarjan, joka esittelee Helsingille omaleimaista rakennushistoriaa energiantuotannon ja -jakelun näkökulmasta. Sarjan avaa Sähkötalo-kirja. Sähkötalo, Alvar Aallon arkkitehtuurin ainutlaatuinen edustaja, on kuulunut Kampin maisemaan yli 30 vuoden ajan. Rakennus on säilynyt huomattavan hyvin alkuperäisessä asussaan. Tähän on ollut oma vaikutuksensa sillä, että se on koko ajan ollut saman omistajan hallussa, pääkonttorikäytössä.
Valtakunnallisena ja pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla toimivana yrityksenä Helsingin Energialle on tärkeää säilyttää hyvät toimintaedellytykset kantakaupungissa. Tämä edellyttää kaupunkikuvaan soveltuvaa rakentamista – tästä Sähkötalo on rakennushistoriallisesti kestävä ja lajissaan ainutlaatuinen esimerkki. Helsinkiläiset tuntevat Sähkötalon. Se on osa Helsingin Energian ilmettä ja imagoa.
Alvar Aallon luoma rakennushistoriallinen kokonaisuus on säilyttänyt yhtenäisen ilmeensä, vaikka Helsingin Energia on toiminnassaan soveltanut uusinta tekniikkaa muun muassa huipputeknologisina valvomo- ja tietotekniikan ratkaisuina. Sähkötaloa ympäröivä maisema on vuosien saatossa kokenut monta muutosta, viimeksi Kampin liikekeskuksen rakennustöiden myötä.
Helsingin Energia
Sähkötalossa 30.9.2005
Seppo Ruohonen toimitusjohtaja
7
SähkÜtalo
8
Arkkitehti Alvar Aalto Arkitekt Alvar Aalto Architect Alvar Aalto
Helsingin Energia
Sähkötalo
Alvar Aallon suunnittelema Sähkötalo valmistui Helsingin keskustaan, Kamppiin, vuonna 1973. Silloisen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen, nykyisen Helsingin Energian, rakennus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut yrityksen pääkonttorina. Siellä toimivat myös sähkön- ja kaukolämpötuotannon keskusvalvomot, sähköasema ja asiakaspalvelupiste sekä Energiakeskus, joissa asiakkaat saavat energiankäyttöön liittyvää palvelua ja neuvontaa. Rakennustaiteellisesti Sähkötalo on ainutlaatuisesti säilynyt esimerkki Alvar Aallon arkkitehtuurista.
9
Alvar Aallon luonnos Sähkötalosta, päivätty 22.1.1969. Alvar Aaltos skiss över Elhuset, daterad 22.1.1969. Alvar Aalto’s sketch of Sähkötalo, dated 22 January 1969.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Helsingin Energia Kampissa
10
Näkymä nykyiseltä Kampintorilta. Edessä yksityiskohta Ernst Billgrenin teoksesta ”Kohtauspaikat” ja taustalla Sähkötalo. Vy från det nuvarande Kamptorget. I förgrunden en detalj av Ernst Billgrens skulptur ”Mötesplatser” och i bakgrunden Elhuset. The view of Kampintori square today. In the forefront, a detail of Ernst Billgren’s sculpture ”Kohtauspaikat” (Meeting places), with Sähkötalo in the background.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Kampilla on värikäs historia. Viime vuosisadan alusta alkaen siellä on rakennettu, purettu, revitty auki, kiistelty ja rakennettu jälleen. Helsingin Energian Sähkötalo on yksi niistä rakennuksista, jotka ovat pitäneet pintansa vuosikymmenten myllerryksessä. Mutta sähkölaitoksen historia Kampissa alkoi jo paljon ennen Sähkötalon aikaa. Kampin alue sai nimensä siitä, että siellä sijainnutta hiekkakenttää käytettiin Ruotsinvallan aikana sotaväen leiri- ja harjoituskenttänä. Armeija majaili alueella myös Venäjänvallan aikana, kun nykyisen Lasipalatsin paikalla sijaitsi niin kutsuttu Turun kasarmi. 1800-luvun loppupuolella Kampissa sijaitsi juutalaisten kauppiaiden lumpunkerääjien tori, joka tunnettiin venäläisperäisellä nimellä Narinkka. Kamppi oli vilkas ja monikulttuurinen kauppapaikka. Vähitellen 1900-luvun puolella Kamppiin alkoi nousta uusia modernin maailman rakennuksia. Kolmen arkkitehtiylioppilaan suunnittelema Lasipalatsi valmistui vuonna 1936 ja Tennispalatsiksi nimetty rakennus viisi vuotta myöhemmin autojen huoltokeskukseksi, jonka toisessa kerroksessa pelattiin tennistä. Kansainvälisten esikuvien mukainen toimistotornitalo Autotalo rakennettiin 1950-luvulla. Helsingin Energia on kuulunut Kampin maisemaan jo 1920-luvulta alkaen. Kasvavan yritys- ja rakennustoiminnan seurauksena alueen sähköntarve oli lisääntynyt niin paljon, että kaupungin sähkölaitoksen piti perustaa uusi sähköasema Kamppiin. Se sijoitettiin aluksi keskellä Kampintoria sijainneeseen entisen palolaitoksen rakennukseen. Uusi sähköasema saatiin valmiiksi ja toimintakuntoon vuoden 1924 lopulla, ja se tuotti sähköä kahden 300 kilowatin moottorigeneraattorin voimalla. Kaupunki kuitenkin kasvoi ja laajeni, ja sähköä tarvittiin yhä lisää. Sähkölaitos halusi rakentaa Kampin alueelle uuden sähköasemarakennuksen. Samalle tontille oli tarkoitus sijoittaa myös sähkölaitoksen uusi hallintorakennus. Kaupungin kiinteistölautakunta suhtautui suunnitelmaan kielteisesti, sillä keskeistä tonttia pidettiin sähkölaitoksen tarpeisiin liian arvokkaana. Sähkölaitoksen silloinen toimitusjohtaja Aku Marsio vakuutteli kiinteistölautakunnalle, etteivät sähkölaitosrakennukset rumentaisi kaupunkikuvaa. Toimitusjohtaja perusteli myös, että sähkö-
11
Entinen palolaitoksen rakennus, jossa toimi Kampin ensimmäinen sähköasema vuodesta 1924 alkaen. Brandverkets gamla byggnad där Kampens första elstation placerades 1924. A former building of the fire department, where Kamppi’s first substation operated from 1924.
Helsingin Energia
Sähkötalo
laitoksen uusi hallintorakennus ansaitsee yhtä hyvin arvokkaan paikan kuin mikä muu toimitalo tahansa. Lupa Kampin uuden sähköaseman rakentamiselle kuitenkin saatiin, ja sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher Helsingin kaupungin rakennuskonttorin talonrakennusosastolla yhteistyössä sähkölaitoksen kanssa. Rakentamisella oli kova kiire, sillä Töölöön ei ollut riittävästi sähköä tarjolla. Uuteen kuusikerroksiseen rakennukseen sijoitettiin sähköaseman lisäksi muuntamo, toimistotiloja ja eteläpäätyyn muutama asuinhuoneistokin. Uusi sähköasema valmistui Malminrinteeseen vuonna 1939, mutta sen käyttöönotto viivästyi, kun rakennus jouduttiin talvisodan sytyttyä ottamaan ensin sotilaskäyttöön. Sodan jälkeen sähkölaitos toivoi voivansa rakentaa samalle Kampin tontille Taucherin suunnitteleman sähköaseman lisäksi myös asentajainkeskuksen ja uuden hallintorakennuksen. Sähkölaitoksen johto ajoi asiaa innokkaasti, mutta hanke tyrmättiin jälleen kaupunginhallinnossa. Kaupungin suunnitelmana oli rakentaa Kampista liikekeskusta eikä sähkölaitoksen asentajainkeskus olisi ollut sinne riittävän arvokas rakennus. Näytti jo siltä, että sähkölaitos saisi lopullisesti haudata haaveensa laajentaa toimintaansa Kampissa. Kun sähkönkulutuksen kuormitus yhä vain kasvoi 1960luvulle tultaessa, kävi selväksi, että Kampin sähköasema tarvitsi välttämättä lisätilaa. Sähkölaitos teki jälleen kaupungille esityksen, jossa sähköaseman laajentamisen lisäksi rakennettaisiin Kamppiin myös keskusvalvomo sekä uusi toimitalo. Pitkällisten yritysten, monien kirjelmien ja lukuisten kokousten jälkeen kaupunginhallitus päätti toukokuussa 1963 varata Kampista Fredrikinkadun, Malminrinteen ja Runeberginkadun välisen tontin, siis koko korttelin 216, sähkölaitoksen uudisrakennukselle.
12
Gunnar Taucherin suunnittelema vuonna 1939 valmistunut Kampin sähköasema. Kuva vuodelta 1970, jolloin nykyisen Sähkötalon tontti oli vielä paikoitusalueena. Kampens elstation från 1939, ritad av Gunnar Taucher. Bilden togs 1970, då den tomt där Elhuset nu står fortfarande var parkeringsplats. The Kamppi substation, designed by Gunnar Taucher and completed in 1939. Photo from 1970 when the site of the current Sähkötalo was still used as a car park.
Lähes parinkymmenen vuoden yrityksen jälkeen rakennusluvan saaminen omalle uudelle talolle oli merkittävä tapahtuma sähkölaitokselle. Koska oli epäilty sitä, oliko sähkölaitoksen rakennus riittävän arvokas Helsingin keskustaan, uusi toimitalo haluttiin tilata arvostetulta arkkitehdilta. Professori, akateemikko Alvar Aalto täytti kriteerit paremmin kuin kukaan toinen. Näin kertoo myös
Helsingin Energia
Sähkötalo
sähkölaitoksen toimintakertomus vuodelta 1972: ”Tontin sijainnista ja rakennushankkeen julkisesta luonteesta johtui, että arkkitehtoninen suunnittelu annettiin keskustasuunnitelman laatijan, professori Alvar Aallon arkkitehtitoimiston tehtäväksi.” Sähkötalon rakennusprojekti käynnistyi hitaasti kaupungin rahoitusvaikeuksien takia. Rakennuksen suunnittelu alkoi Alvar Aallon toimistossa vuonna 1965, ja luonnospiirustukset hyväksyttiin kolme vuotta myöhemmin. Jo suunnittelun alusta alkaen oli selvää, että Taucherin vanha sähköasema tulee osaksi Aallon suunnittelemaa uudisrakennusta.
13
Sähkötalon julkisivu Kampintorille. Jo ensimmäisissä luonnoksissa näkyy pyramidinomainen korotettu kattolinja, joka yhdistää vanhan ja uuden osan toisiinsa sekä piilottaa sisäänsä ilmanvaihtokonehuoneen. Elhusets fasad mot Kamptorget. Den pyramidliknande förhöjda taklinjen som sammanbinder den gamla och nya delen och samtidigt döljer ett ventilationsrum finns med redan i de första skisserna. The façade of Sähkötalo towards Kampintori square. Even the first sketches showed a pyramid-like raised roofline that connects the old and new parts of the building and conceals the ventilation machine room.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalon rakennusaika
14
Sähkötalon pienoismalli sijoitettuna Kampin maisemaan vuonna 1966. En miniatyrmodell av Elhuset utplacerad i Kampenmiljön 1966. A scale model of Sähkötalo, located in the Kamppi landscape in 1966.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalon rakentaminen alkoi louhintatöillä maaliskuussa 1970, ja talon peruskivi päästiin muuraamaan vielä saman vuoden marraskuussa. Harjannostajaisia juhlittiin työmaalla 26. marraskuuta 1971. Lakot viivästyttivät jonkin verran rakennustyön valmistumista, mutta tammikuussa 1973 sähkölaitoksen 550 viranhaltijaa ja toimihenkilöä pääsivät muuttamaan uuteen Sähkötaloon. Sisustuksen viimeistelytyöt valmistuivat kaksi vuotta myöhemmin, joten kaupunginhallituksen päätöksestä rakentaa uusi toimitalo kaupungin sähkölaitokselle ehti kulua 12 vuotta ennen kuin uusi talo oli täysin valmis. Pääurakoitsijana sähkölaitoksen uudessa rakennuskohteessa toimi Työryhmä Sähkötalo, jonka olivat perustaneet tätä hanketta varten Teräsbetoni Oy ja Polar Oy. Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa hankkeen parissa työskentelivät Aallon lisäksi keskeisesti kaksi arkkitehtia: Heimo Paanajärvi avustajanaan Kari Hyvärinen. Sähkölaitoksen puolelta rakennushankkeeseen osallistuivat erityisesti valvontajaoksen päällikkö Ismo Hakala, suunnittelujaoksen päällikkö Tapio Anttila ja rakennustöiden valvoja, työmaavalvoja Birger Jarner. Urakoitsijan puolelta, eli työryhmä Sähkötalosta, projektissa työskentelivät mm. työpäällikkö Jouko Veisto ja vastaava rakennusmestari Aarne Sihvola. Sähkölaitos perusti talohanketta hallinnoimaan Sähkötalon neuvottelukunnan, johon kuului yksi edustaja kustakin sähkölaitoksen osastosta, uudisrakennusosastolta heitä oli kuitenkin kaksi. Tällä neuvottelukunnalla oli keskeinen rooli niin tiedonkulussa kuin myös hankkeen organisoinnissa ja eteenpäin saattamisessa. Neuvottelukunnan puheenjohtaja oli sähkölaitoksen rakennuttajatoimiston päällikkö Pentti Nirsilä ja sihteerinä toimi suunnittelujaoksen päällikkö Tapio Anttila. Uuden oman toimitalon rakentamista pidettiin tärkeänä projektina, ja sen toteuttamiseen annettiin runsaasti resursseja. Pitkä suunnitteluaika ennen varsinaiseen rakentamiseen ryhtymistä käytettiin hyödyksi. Sähkötalon neuvottelukunta kartoitti kirjallisesti kultakin osastolta niiden erityistarpeet. Suunnittelua vietiin eteenpäin, vaikka kaupungin päätöksenteko oli hidasta. Rakennusinsinööri Tapio Anttila tuli sähkölaitokselle töihin vuonna 1967 ja
15
Sähkötalon rakentaminen alkoi louhintatöillä maaliskuussa 1970. Elhusbygget inleddes med schaktningsarbeten i mars 1970. The construction of Sähkötalo started with excavation work in March 1970.
Helsingin Energia
Sähkötalo
hän veti Sähkötalon suunnitteluprojektia. Anttilan mukaan Sähkötalo onnistui niin hyvin juuri pitkän suunnitteluvaiheen ansiosta. Tavoitteet, toiveet ja tilatarpeet oli mietitty loppuun saakka, joten rakennusvaiheessa muutostöiden osuus oli harvinaisen pieni, alle prosenttiyksikön kokonaisprojektista.
Arkkitehti Paanajärven kerrotaan olleen joissain asioissa jopa ”aaltomaisempi kuin Aalto itse”. Suunnittelukokouksessa Aalto saattoi sanoa kiistanalaisesta kysymyksestä, että ”sehän on täysin bagatelli asia”. Yksityiskohtaisemmassa suunnitteluvaiheessa Aalto itse puuttui vain suuriin linjoihin ja Paanajärvi hoiti käytännön suunnittelutyön.
Yhteistyö Alvar Aallon arkkitehtitoimiston kanssa sujui joustavasti. Kirjeenvaihtoa suunnittelu- ja rakennusaikana aiheuttivat mm. arkkitehdin vaatimukset lisäpalkkiosta, mikä oli varsin tyypillistä Aallon muissakin hankkeissa. Sähkölaitoksen uudisrakennusosasto kiirehti toimistoa piirustusten valmistumisessa, ja keskustelua käytiin myös julkisivulautakunnan lausuntojen huomioimisesta. Joskus rakennuttajataho tahtoi tehdä arkkitehtitoimiston mielestä liian omapäisiä ratkaisuja. Silloin arkkitehti Heimo Paanajärvi saattoi puuttua asiaan ja kirjoittaa: ”...jos rakennuttajan edustajat katsovat oikeudekseen määrätä henkilökohtaisten tunteittensa mukaisia rakennuksen arkkitehtonisen luonteen kanssa ristiriidassa olevia esteettisiä yksityiskohtia, viedään edellytykset arkkitehtonisesti sopusuhteisen miljöön muodostumiselta”. Tämän keskustelun jälkeen Sähkötalon sähkörasioiden peitelevymallit toteutettiin arkkitehdin suunnitelman mukaisesti.
Nimekäs arkkitehtitoimisto vahvisti sähkölaitoksen asemaa rakennuttajana ja auttoi jopa saamaan Sähkötalosta suuremman. Kun rakennuslupia käsiteltiin, oli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto sähkölaitokselle tärkeä nimi. Sähkötalo on hieman korkeampi kuin muut Kampin rakennukset. Korkeutta lisää ilmanvaihtokonehuone vanhan sähkölaitososan päällä. Sitä peittämään ja samalla uutta ja vanhaa rakennusosaa yhdistämään, Aalto suunnitteli nauhamaisen, valkoisen pyramidiosan. Maineikas toimisto pyrki tilaajan näkökulmasta myös joskus jyräämään. Sähkölaitos oli rakennuttajana kustannuksista tarkka, ja Sähkötaloa onkin joskus kutsuttu ”Aallon aravaksi”. Kustannusten säästämiseksi julkisivun alkuperäissuunnitelman mukaiset kokokupariset levyt vaihdettiin kuparipäällysteisiin ja kuparisen tasakaton sijasta talon katteeksi tuli huopakatto.
Sähkötalo (kuvassa kolmas rakennus vasemmalta) oli valmistuessaan hieman muita Kampin rakennuksia korkeampi. Alvar Aallon nimekäs arkkitehtitoimisto helpotti poikkeusluvan saamista.
16
När Elhuset (tredje byggnaden från vänster) stod färdigt var det litet högre än de andra byggnaderna på Kampen. Alvar Aaltos namnkunniga arkitektbyrå gjorde det lättare att få undantagslov. On completion, Sähkötalo (third building from the left) was slightly higher than the other buildings in Kamppi. Alvar Aalto’s famed architectural office facilitated the granting of the exemption order.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalon rakennustyömaa vuonna 1970. Elhusbygget 1970. The construction site of Sähkötalo in 1970.
Helsingin Energia
17
Sähkötalo
Uusi uljas talo on valmis
18
Tarvittaessa myös Sähkötalon leveät käytävät on otettu toimistokäyttöön. Huhtikuussa 1981 Liisa Töyrynen ja Tina Rosenberg kirjaamosta postittivat Salmisaaren B-voimalaitoksen tarjouspyyntöjä. De breda korridorerna i Elhuset har vid behov också använts för kontorsändamål. I april 1981 satt Liisa Töyrynen och Tina Rosenberg från registratorskontoret och postade offertförfrågningar för Sundholmens B-kraftverk. The wide corridors of Sähkötalo were also taken into office use, when necessary. In April 1981, Liisa Töyrynen and Tina Rosenberg from the registry were mailing the invitations to tender for the Salmisaari B power plant.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Uuteen taloon muuttaminen oli suuri tapahtuma yli viidellesadalle työntekijälle. Sähkölaitos olikin nimennyt erityisen muuttopäällikön järjestelemään muuttoa. Sähkölaitoksen henkilökunta oli aiemmin työskennellyt yli kymmenessä eri toimipisteessä ympäri kaupunkia. Pikku-Robertinkadulla sijaitsivat sähkölaitoksen entinen pääkonttori ja sähköasema, joista siirtyi paljon väkeä Sähkötaloon. Lisäksi sähkölaitoksen työntekijöitä muutti uuteen Sähkötaloon mm. Lönnrotinkadulta, Hakaniemestä, Kaivokadulta ja Erottajalta. Henkilökuntalehdessä annettiin ”sähkisläisille”, kuten sähkölaitoksen työntekijät itseään silloin kutsuivat, ohjeita ja neuvoja muuton varalle. Tarpeettomat paperit hävitettävä! Irtotavarat punaisiin muovilaatikoihin! Kukat saavat erikoiskuljetuksen tammikuun pakkasissa! Varo varasta, pidä huolta irtaimistostasi! Muuttajille oli kirjoitettu myös oma Sähkötalo-opas, jossa neuvottiin uuden talon käytössä ja opastettiin, mistä eri osastot ja palvelut löytyvät. Uuteen toimitaloon saatiin käyttöön uudenaikaiset näppäinpuhelimet, ja Sähkötalo-opas kertoi puhelimien hienouksista, joihin kuuluivat mm. välikysely, jonotus ja puhelinneuvottelu. Kaikkein tavoitelluimmat henkilöt saivat käyttöönsä henkilöhakulaitteen, joka toimi jopa Sähkötalon välittömässä läheisyydessä talon ulkopuolella. Sähkötalon monipuolisesta toiminnasta kerrottiin havainnollisesti niin omalle väelle kuin ulkopuolisillekin myös sarjakuvalla. Sähkötalo avattiin yleisölle maanantaina, tammikuun 22. päivänä vuonna 1973. Avajaisissa juhlapuheen piti ylipormestari Teuvo Aura ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pentti Poukka katkaisi silkkinauhan. Uusi Sähkötalo oli nyt virallisesti vihitty käyttöön. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat asiakkaat! Sähkötalon ensimmäinen asiakas
Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pentti Poukka leikkasi silkkinauhan Sähkötalon avajaisissa 22.1.1973. Helsingfors stadsfullmäktigeordförande Pentti Poukka klippte av bandet vid invigningen av Elhuset 22.1.1973. Pentti Poukka, chairman of the Helsinki city council, cut the silk ribbon at the opening of Sähkötalo on 22 January 1973.
Helsingin Energia
19
Sähkötalo
oli rouva Ilona Valokari. Hän sai juhlavan vastaanoton ja kukkakimpun. ”Arvaa tuliko Alvar” kysyi henkilöstölehden otsikko raportoidessaan avajaisista ja kertoi, ettei talon arkkitehtia näkynyt uuden Sähkötalon avajaisissa. Sähkölaitoksella uuteen toimitaloon suhtauduttiin ilolla ja ylpeydellä. Niin asiakaslehti Sähköviestissä, omassa henkilökuntalehti Sähkösanomassa kuin vuosittaisessa toimintakertomuksessakin uutta taloa esiteltiin laajasti. Myös julkisuudessa Sähkötalon valmistuminen huomioitiin. Helsingin Sanomat kertoi avajaisia seuranneena päivänä, kuinka sähkölaitos palveli ja kuljetti vielä vanhaan osoitteeseen Pikku-Roballe tulleita asiakkaita bussilla Sähkötaloon, uuteen asiakaspalvelupisteeseen. Avajaispäivän kahvitarjoilun kerrottiin vetäneen paikalle paljon uteliasta väkeä läheisistä toimistoista. Uusi Suomi kirjoitti, kuinka Sähkötalon ensimmäisen sähkösopimuksen tehnyt asiakas Eila Mechelin Vuosaaresta sai yllätyslahjaksi koko vuoden sähköt, yhteensä 2000 kWh. Molemmissa lehdissä kerrottiin uuden toimitalon parantavan ja keskittävän sähkölaitoksen asiakaspalvelua.
20
Sähkötalolla oli alusta alkaen neljä eri funktiota. Se oli niin asiakaspalvelukeskus ja toimistotalo kuin myös sähkölaitoksen keskusvalvomon ja sähköaseman toimipaikka. Uuden toimitalon tarpeellisuutta perusteltiin monelta kannalta. Sähkölaitoksen toimihenkilöt, jotka aiemmin olivat olleet hajautettuina yli kymmeneen erilliseen toimipisteeseen ympäri kaupunkia, pääsivät vihdoin yhteiseen toimistoon. Tämä paransi mahdollisuuksia yhteistoimintaan eri osastojen välillä. Lisäksi yhteinen sijainti antoi mahdollisuudet hallinnon rationalisointiin, asiakaspalvelun parantamiseen ja mahdollisti työntekijöille muutenkin paremmat työolot.
Sähkötalon asiakaspalvelutilojen lasikattoinen asiointihalli, jonne Polyteknikkojen kuoro on saapunut laulamaan lokakuussa 1978. Polyteknikkojen kuoro uppträder i Elhusets glastäckta kundservicehall i oktober 1978. The glass-ceilinged customer service hall of Sähkötalo, with the Polytech Choir performing in October 1978.
Helsingin Energia
Sähkötalo
21
Sähkötalo tammikuussa 1973 viikko ennen avajaisia Runeberginkadun puolelta kuvattuna. Talon punainen kuparijulkisivu herätti runsaasti huomiota. Sähkölaitos kertoi myös ulkomainospylväissä muutosta uuteen toimitaloon. Elhuset i januari 1973 en vecka före invigningen. Bilden är tagen från Runebergsgatan. Husets röda kopparfasad väckte stor uppmärksamhet. Elverket berättade också om flyttningen till det nya huset genom utomhusannonsering. Sähkötalo in January 1973, one week before the opening day, pictured from the side of Runeberginkatu. The red copper façade of the building attracted a great deal of attention. There were also posters about the company’s move to the new offices on outdoor advertising pillars.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Kaksi kerrosta maan alla ja kahdeksan maan päällä
22
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalo on kokonaistilavuudeltaan, vanha ja uusi osa mukaan lukien, 126 000 m3 ja pinta-alaa siinä on 31 030 m2. Tilat jakautuvat kymmeneen eri kerrokseen, joista kahdeksan on maan päällä ja kaksi maan alla. Suunnittelussa pyrittiin tehokkuuteen, ja siksi Sähkötalo on pohjaratkaisultaan umpikortteli. Maanalaisissa kerrok sissa on sähkön- ja kaukolämpötuotannon keskusvalvomot, joista edelleen uusinta teknologiaa hyödyntäen ohjataan ja valvotaan koko kaupungin sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Maanalaisissa kerroksissa sijatisevat myös väestönsuojat ja paikoitustilat. Rakennusajasta kertovat maanalaisten kerrosten turvastandardit. Keskusvalvomo on rakennettu ydinpommin kestäväksi, ja väestönsuojilla on 1,6 metrin paksuiset betoniseinät. Myös väestönsuojan suuri koko edellytti a-luokan turvastandardia. Kaksi ensimmäistä kerrosta on varattu asiakaspalvelutiloiksi. Sinne sijoitettiin lasikattoinen asiointihalli, neuvonta- ja opetustilat, luentosali ja niin kutsuttu havainto-opetustila. Perinteisen asiakaspalvelun, kuten kassapalvelun ja sähkösopimusten lisäksi, sähkölaitos halusi opastaa asiakkaita sähkön käytössä. Sähkölaitos oli jakanut kotitalousneuvontaa jo vuodesta 1909 alkaen, ja uusi toimitalo tarjosi entistä paremmat puitteet valistustoiminnalle. Koululaiset saivat opastusta sähkön käytössä ja sähköturvallisuudessa. Näyttelytiloissa kerrottiin sähkön eri käyttömahdollisuuksista ja esiteltiin uusia sähkölaitteita. Lisäksi palvelua sai sähkötöiden- ja suunnitelmien tarkastajalta, joka kertoi vaikkapa sähkölieden tai -kiukaan asentamisesta. Yleisöpalvelu on edelleen tärkeä osa Sähkötalon toimintaa. Nykyään pohjakerroksessa toimii asiakaspalvelun lisäksi energianeuvontaa antava Energiakeskus. Kerrokset 3-7 on varattu toimistotiloiksi. Toimistohenkilökunta työskentelee erillisissä huoneissa, vaikka suunnitteluvaiheessa pohdittiin myös avokonttorivaihtoehtoa. Keskikerroksista löytyvät hallinto-, talous- ja tietohallintotoiminnot sekä viestintä ja markkinointipalvelut. Lisäksi Sähkötalon toimistokerroksissa toimivat sähkön, lämmön ja kaukojäähdytyksen myynti, sähköverkon suunnittelu ja sähkökaupankäynti, voimastrategiat ja ulkovalaistuksen
23
Sähkötalon sisäänkäyntiaula on monipuolisessa käytössä. Koululaiset tutustumassa Energiasäästöviikon näyttelyyn lokakuussa 2000. Elhusets entréhall utnyttjas mångsidigt. Här besöker en grupp elever utställningen under Energisparveckan i oktober 2000. The entrance hall of Sähkötalo is used for many purposes. Schoolchildren visiting an exhibition during the Energy Conservation Week in October 2000.
Helsingin Energia
Sähkötalo
suunnittelu. Ylimpään, kahdeksanteen kerrokseen on sijoitettu johdon toimisto- ja kokoustilat sekä Sähkötalon henkilöstöravintola, jossa on tilaa 250 ruokailijalle. Sähkötalo suunniteltiin alun perin yhden käyttäjän rakennukseksi, ja se on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Vuosien varrella sähkölaitoksen, myöhemmin energialaitoksen ja nykyisin Helsingin Energian, toiminnan muuttuessa taloon on tehty joitain muutoksia. Pohjakerroksen opetuskeittiötilat on muutettu näyttelytiloiksi ja alkuperäiset näyttelytilat puolestaan toimistotiloiksi. Myös asiointihallin yleisilme on muuttunut. Asiakaspalvelulla on nykyään erilaiset vaatimukset kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Toimistotiloissa huomaa myös, kuinka näkemys tehokkaasta tilankäytöstä on vuosikymmenten kuluessa muuttunut. Alun perin tehokkaaksi tarkoitettu tilankäyttö tuntuukin nyt avaralta ja jopa tuhlailevalta. Käytävät ovat leveitä, aulat ja hallit suuria ja toimistohuoneet tilavia. Alkuperäinen, Aallon ajaton ja viimeistelty toimistotalon henki on säilynyt. Helsingin Energian liiketoiminnot: HelenSähkö HelenLämpö HelenVerkko HelenTrading HelenVoima HelenService HelenEngineering Erilliset liiketoimintayksiköt: HelenKiinteistöt HelenIT HelenSähköratkaisut HelenLämpöratkaisut HelenTunnelit HelenJäähdytys
24
Sähkötalon pohjakerroksen asiakaspalvelutila alkuperäisin kalustein helmikuussa 1973. Kundservicehallen i bottenvåningen med sin ursprungliga inredning i februari 1973. The customer service area on the ground floor of Sähkötalo with the original furniture in February 1973.
Helsingin Energia
Sähkötalo
25
Sähkölaitoksen esite muutosta uuteen toimitaloon. Elverkets informationsblad om flyttningen till det nya kontorshuset. The brochure of the company with information about the move to the new office building.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Uuden ja vanhan arkkitehtuurin liitto
26
Yksityiskohta Sähkötalon julkisivusta Kampintorille. Vasemmalla punatiilinen vanha sähköasema, oikealla kuparipintainen uusi osa. En detalj i Elhusets fasad mot Kamptorget. Till vänster den gamla elstationen i rödtegel, till höger den nya delen med sin kopparfasad. A detail of the Sähkötalo facade to Kampintori square. On the left, the old red-brick substation, on the right the new copper-surfaced section.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Arkkitehtonisesti Sähkötalo on kiinnostava esimerkki suomalaisesta toimistorakentamisesta. Kun Sähkötaloa suunniteltiin, uskottiin voimakkaasti edistykseen ja talouden kasvuun. Kulutus kasvoi, idänkauppa veti ja Suomi vaurastui. Öljykriisistä ja lamasta ei vielä ollut aavistusta. Sähkötalosta suunniteltiin modernin ajan toimistorakennus – avarat, kutsuvat aulatilat, suuret ikkunat ja puolijulkinen asiakaspalvelutila, käytännöllisyys ja läpinäkyvyys. Myös toimistotiloissa on samaa henkeä – avaraa, valoisaa, valkoista ja puhdasta, siistiä ja tehokasta. Nykyinen Sähkötalo koostuu kahdesta osasta: kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemasta Kampin sähköasemasta ja arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelemasta uudisrakennuksesta. Kampin Sähkötalo on onnistunut esimerkki siitä, kuinka kahden eri aikakauden rakennukset on hienovaraisesti yhdistetty samaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen. Sähkötaloa onkin arkkitehtuurikirjallisuudessa käytetty usein esimerkkinä vanhan rakennuksen onnistuneesta integroimisesta uuteen rakennuskantaan. Gunnar Taucherin arkkitehtuurin muotokieli tulee hienostuneesti esiin Alvar Aallon suunnitelman kehyksissä. Alvar Aallon suunnittelema uusi osa on harkittu ja vaikuttava esimerkki kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja viimeistellystä toimistorakentamisesta. Gunnar Taucherin suunnittelema Kampin sähköasema on ulkoarkkitehtuuriltaan selkeästi jäsenneltyä ja voimakaspiirteistä. Helsingin kaupunginarkkitehti Taucherin 1930-luvun arkkitehtonista tyyliä on kuvattu lujaksi ja loogiseksi. Kampin sähköaseman lisäksi hän suunnitteli silloin mm. Pikku-Roobertinkadulle kaupungin teknillisten laitosten uudisrakennuksen. Taucherin suunnittelema Kampin sähköasema on betonirunkoinen, ja sen alimpiin kerroksiin oli sijoitettu laitetiloja ja ylempiin kerroksiin toimistotiloja. Rakennuksen julkisivumateriaaleina ovat punatiili ja rappaus sekä sokkelissa luonnonkivi. Julkisivuissa vaihtelevat erikokoiset ikkunat ja selkeät umpiosat. Rakennuksen pääporrashuonetta on korostettu tiheästi rytmitetyin vaakaikkunoin. Vanha sähköasema jäi Alvar Aallon suunnitteleman uuden toimistorakennuksen osaksi siten, että sähköaseman pääjulkisivu ja pääty ovat näkyvissä. Talon entinen pihan puoli on nyt osa sisäpihan julkisivua.
27
Sähkötalon julkisivu Kampintorille vuodelta 1973. Elhusets fasad mot Kamptorget 1973. Sähkötalo facade to Kampintori square in 1973.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalo on Finlandia-talon ohella ainoa toteutettu osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa. Aallon näkemys avoimesta torista ja avarasta näköalasta päättyi Kampin suunnalla Sähkötalon ja muiden toimistorakennusten rintamaan. Yhtenäinen keskustasuunnitelma oli Aallon arkkitehtitoimistossa keskeisesti mielessä, kun Sähkötaloa suunniteltiin. Kun julkisivulautakunta esitti huomautuksia Sähkötalon suunnitteluvaiheessa, antoi toimisto vastauksen, että Sähkötaloa pyrittäisiin tarkastelemaan piirustusten valmistuttua yhtenä kokonaisuutena ja osana keskustasuunnitelmaa. Sähkötalolla on yhtenäinen julkisivu, joka rajoittuu neljältä sivultaan katutilaan: Malminrinteen puolella on Taucherin vanha sähköasema, Runeberginkadulla, Salomonkadulla ja Fredrikinkadulla Aallon uudisrakennus. Sähkötalo herättää huomiota ja arvokkuutta jo ulkoa materiaalivalinnoilla. Ulkojulkisivu on vanhalta osalta punatiiltä, uudelta osalta kuparia ja korttelin sisäosat on muurattu vaalealla julkisivutiilellä. Arvostusta uudelle rakennukselle varmasti toivottiinkin, kun rakennuspäätöksen saaminen oli kestänyt niin kauan. Vanhan sähköaseman Aalto on yhdistänyt uusiin osiin hienovaraisesti, selkeästi ja yksinkertaisesti. Vanhaa osaa on korotettu yhdellä kerroksella, ja sen päällä on pyramidinomainen, vaalea korotettu kattolinja, joka yhdistää eri aikakausien rakennukset yhdeksi kokonaisuudeksi ja kätkee samalla sisäänsä ilmanvaihtokonehuoneen. Visuaalisesti vastaavaa tehokeinoa Aalto käytti jo aiemmin Jyväskylän yliopistossa yhdistäessään 1800-luvun vanhat Seminaarimäen rakennukset 1950-luvun yliopistokampukseen. Aalto tuo näin Sähkötalon suunnitelmassaan selvästi esiin kaupunkirakentamisen eri aikakaudet ja kerrok sellisuuden.
28
Pohjapiirros ja poikkileikkaukset Sähkötalon pyramidinomaisesta kattorakenteesta. Planritning och genomskärning av Elhusets pyramidliknande takkonstruktion. The floor plan and cross-sections of the pyramid-like roof structure of Sähkötalo.
Helsingin Energia
Sähkötalo
29
Sähkötalo 2000-luvulla. Talon valmistumisen jälkeen ympäristöä ovat muuttaneet Kampin metroasema ja Radisson SAS -hotelli sekä vuonna 2006 valmistuva Kampin keskus. Elhuset på 2000-talet. Sedan huset byggdes har omgivningen förändrats av Kampens metrostation och Radisson SAS Hotell samt av Kampens centrum som blir färdigt 2006. Sähkötalo in the 21st century. Since the building was completed, many changes have taken place in the surrounding area, for example, the building of the Kamppi underground station, the Radisson SAS hotel and the Kamppi Centre, will be completed in 2006.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalon sisätilojen arkkitehtuuri
30
Kahdeksannen kerroksen teknisen lautakunnan kokoushuoneen ovenkahva, Aallolle tyypillinen yksityiskohta. Dörrhandtaget till tekniska nämndens mötesrum på åttonde våningen, en typisk Aalto-detalj. The door handle of the meeting room of the technical board on the eighth floor, a typical detail of Aalto.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalolla on jalankulkijalta piiloon jäävä yksityinen sisäpiha. Siellä sijaitsevat talon asiakaspalvelutilat, jotka saavat runsaasti valoa kattoikkunoista. Kattoikkunat asiointihallissa liittävät Sähkötalon sarjaan Aallon keskustarakennuksia: Sähkötaloa varhaisempiin Rautataloon, Akateemiseen kirjakauppaan ja Kansaneläkelaitokseen. Yleisötilan kattoikkunat ovat toistuneet Aallon arkkitehtuurissa jo Viipurin kirjastosta saakka. Valoisaan asiointipihaan liittyvä parvikerros tuo myös tilaan lisää valoa, ilmaa ja avaruutta. Nämä sisätilan piazzat, julkiset olohuoneet, ovat läpi koko Aallon arkkitehdin uran jatkuva teema. Taustalta voi löytää Aallon rakkauden Välimeren maihin ja kulttuureihin. Aalto on suunnitellut Italian pikkukaupunkien piazzoista pohjoisen version tuomalla ne sisätiloihin. Sähkötalossa sisä- ja ulkotilat yhdistyvät pohjakerroksessa. Sisäänkäynti Sähkötaloon tapahtuu ulkoarkadin kautta, lasiseinäisen aulan läpi kattoikkunalliseen asiointihalliin. Avoin, virtaava ja yhtenäinen tila kutsuu sisälle. Läpinäkyvyys ja saavutettavissa oleminen leimaa tilaa. Kuitenkin tilat ovat arvokkaat ja asioimista, ei oleskelua, varten suunnitellut. Pohjakerros on tarkoitettu kaupunkilaisten puolijulkiseksi tilaksi, johon sijoitettiin asiakaspalvelutilojen lisäksi näyttelytilat ja hienosti alkuperäisessä asussa säilynyt luentosali. Alun perin pohjakerroksessa sijaitsivat myös opetuskeittiöt, jotka tosin myöhemmin on poistettu käytöstä. Sisältä Sähkötalo on Aallon kokonaistaideteos. Materiaalivalinnat, huonekalut ja valaisimet tilan ohella kertovat, että kyseessä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Pohjakerroksen asiakastilojen seinillä on käytetty kirkkaan sinistä lasitettua Arabian Aalto-sauvalaattaa, ja toimistokerrosten hissiauloissa samaa laattaa on käytetty valkoisena. Ovet ja ovenkahvat ovat muista Aallon rakennuksista tuttuja ja tunnistettavia. Tilaajan toive oli, että Sähkötalon sisustuksessa tavoiteltaisiin tavanomaista toimistotasoa ylellisyyttä välttäen, kuitenkin niin, että valaistukseen ja ilmastointiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota.
31
Pohjakerroksessa sijaitseva auditorio on yhä lähes alkuperäisessä asussaan. Kuva vuodelta 1973. Auditoriet i bottenvåningen är bevarat i nästan ursprungligt skick. Bilden från 1973. The auditorium on the ground floor still retains most of the original features. Photo from 1973.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Ylemmissä kerroksissa, toimistotiloissa, työhuoneet on ryhmitelty rakennusta kiertävien käytävien varrelle. Työhuoneet ovat kohtuullisen kokoisia, käytävät väljiä ja yleisilme toimistotiloissa on valoisa. Ylimmässä kerroksessa, jossa toimistohuoneita on vain käytävän yhdellä puolella, saavat työntekijät lisää luonnonvaloa huoneisiinsa sisäpihan ikkunoista, jos avaavat oven käytävälle. Monotonista toimisto- ja käytäväilmettä elävöittävät toimistohuoneiden lakatut puuovet, hissiaulojen klinkkerikorostukset ja Aallon huonekaluista kootut istuinryhmät. Aalto on myös tyypilliseen tapaansa korostanut ikkunoiden ja valon suuntaa sijoittamalla valaisimia ikkunoiden viereen ja läheisyyteen. Ylimmässä kahdeksannessa kerroksessa sijaitsee suuri osa johtajien työhuoneista. Siellä materiaalien ja huonekalujen valinnoilla on korostettu tilan arvokkuutta. Ilme on huolellisesti suunniteltu ja ote viimeistelty. Muista kerroksista poiketen lattia on peitetty sinisenharmaalla kokolattiamatolla. Huoneet ovat tilavia ja avaria. Ylimpään kerrokseen on sijoitettu myös kokoustiloja. Teknisen lautakunnan kokoushuoneessa kokoontuu Helsingin Energian toimintaa kehittävä ja valvova kaupungin tekninen lautakunta. Kokoushuone on kaunis ja arvokas kokonaisuus, jossa on hienostunut materiaalin tuntu ja yhtenäinen ilme. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee myös Sähkötalon henkilöstön ravintola. Se jakaantuu parin porrasaskelman verran kahdelle eri tasolle ja on säilynyt kiinteiden kalusteiden osalta lähes alkuperäisessä asussaan. Henkilökunnalla on kesäaikaan huikea näköala ravintolan ulkoterassilta kaupungin keskustaan, joka uuden Kampin keskuksen myötä on pian muuttunut aivan uuden näköiseksi.
32
Kokous teknisen lautakunnan huoneessa vuonna 1973. Alkuperäiset kalusteet eivät ole enää käytössä. Möte i tekniska nämndens rum 1973. Den ursprungliga inredningen används inte längre. A meeting in the room of the technical board in 1973. The original furniture is no longer in use.
Helsingin Energia
Sähkötalo
33
Sähkötalo on muuttunut ajan ja käyttäjien myötä hienovaraisesti. Alkuperäiset kalusteet on vaihdettu uusiin mm. kahdeksannen kerroksen aulassa. Kuva syyskuulta 2005. Elhuset har med varsam hand förändrats med tiden och användarna. Originalinredningen har bytts ut bl.a. i aulan på åttonde våningen. Bilden från september 2005. Sähkötalo has changed discreetly in the course of time. The original furniture has been replaced by new, for example, in the foyer of the eighth floor. Photo from September 2005.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Miten Sähkötaloa on arvioitu?
34
Yksityiskohta Sähkötalon portaikosta. Detalj från Elhusets trappuppgång. A detail of the staircase in Sähkötalo.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalo ei ole koskaan herättänyt samanlaisia suuria intohimoja kuin muut Aallon keskustarakennukset, kuten Enso-Gutzeitin toimitalo tai Akateeminen kirjakauppa. Kampin tontilta ei purettu vanhaa arvorakennusta eikä se poikkea huomiota herättävästi kaupunkiympäristöstään. Arvostelua Sähkötalo kuitenkin sai osakseen jo rakennusaikana. Ylipormestari Teuvo Aura mainitsi avajaistilaisuuden puheessaan, kuinka tulevaa Sähkötaloa oli moitittu sen sijoituksesta liian keskeiselle paikalle, kuparista julkisivua oli pidetty rumana ja hanketta muutenkin kalliina – rakennuskustannukset olivat yhteensä 35,5 miljoonaa markkaa. Kaupungin sähkölaitoksella elettiin 1970-luvun alussa vahvaa kasvun kautta, ja uuden toimitalon kustannukset suhteutettuina laitoksen muihin sen ajan investointeihin olivat kuitenkin varsin kohtuulliset. Kustannuksista suuren osan nielivät maanalaisten kerrosten tarkat turvamääräykset, sillä valvomo oli rakennettu ydinpommin kestäväksi. Sähkötaloa pidettiin jo valmistumisensa aikaan varsin onnistuneena. Sähkölaitoksen omassa toimintakertomuksessa sanotaan, että Sähkötalon ”arkkitehtoninen ulkonäkö on edustava ja tasapainoinen ja sen vanhan ja uuden osan sommittelu yhdeksi kokonaisuudeksi on onnistunut hyvin”. Arkkitehti-lehdessä Sähkötalo esiteltiin vuonna 1974 ja se sai myönteisen arvion. Huomionarvoisena pidettiin vanhan ja uuden osan onnistunutta yhteensovittamista. Sama seikka on korostunut myös Sähkötalon myöhemmissä arvioissa. Alvar Aalto suunnitteli Sähkötalon Helsingin kaupungin sähkölaitoksen käyttöön ja tarpeisiin. Se on valmistumisestaan saakka ollut alkuperäisessä käytössä. Maan alla ovat edelleen sähkön- ja kaukolämmön tuotannon valvomotilat, sisääntuloaulassa asiakaspalvelutiloja ja yläkerroksissa toimistotiloja. Merkittävää on, että rakennus on säilynyt huomattavan hyvin alkuperäisessä asussaan. Sähkötalo on kokonaistaideteos, jossa yksityiskohdat sisustusta ja valaisimia myöten on suunniteltu sähkölaitoksen käyttöön. Sähkötaloa on myös vuosikymmenten saatossa hoidettu ja huollettu hyvin, joten talon arkki-
35
Hannu Puntalo tarkkailee tilannetta kaukolämpövalvomossa elokuussa 2000. Hannu Puntalo följer med läget i fjärrvärmekontrollrummet i augusti 2000. Hannu Puntalo is keeping an eye on the situation in the district heat control room in August 2000.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Yksityiskohta asiakaspalvelutilan kattoikkunoista. Detalj från takfönstren i kundservicehallen. A detail of the skylight in the customer service hall.
tehtoninen arvo ja alkuperäisyys ovat säilyneet. Yhden omistajan hallussa Sähkötalossa on hienosti säilynyt talon alkuperäinen kokonaisuus ja yhtenäinen ilme. Sähkötalo on keskeinen osa Helsingin keskustan kaupunkirakennetta ja arkkitehtonisesti kiinnostava rakennus, joka kertoo pääkaupungin kehityksestä ja historiasta. Se on myös merkittävä esimerkki Alvar Aallon arkkitehtuurista ja kokonaisvaltaisesta suunnittelusta – ja on turhaan jäänyt niin vähälle huomiolle. Sähkötalossa toistuvat omina variaatioinaan Aallon arkkitehtuurin tutut ja tunnistettavat piirteet: puolijulkinen piazzamainen sisätila, kattoikkunat ja parviratkaisu asiointihallissa, sisä- ja ulkotilojen materiaalivalinnat sekä eri aikakausien arkkitehtuurin hienovarainen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
36
Aallon luonnoksia asiakaspalvelutilan kattoikkunoista. Yleisötilan kattoikkunat ovat toistuneet Aallon arkkitehtuurissa Viipurin kirjastosta (1935) saakka. Aaltos skisser av takfönstren i kundservicehallen. Takfönstren i publikhallen har återkommit i Aaltos arkitektur ända sedan Viborgs bibliotek (1935). Alvar Aalto’s sketches of the skylights in the customer service hall. The skylights are repeated in Aalto’s architecture ever since the Viipuri Library (1935).
Helsingin Energia
Sähkötalo
37
Sähkötalon asiakaspalvelutila vuonna 1973. Elhusets kundservicehall 1973. The customer service area of Sähkötalo in 1973.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Käyttäjien Sähkötalo
38
Sähkötalon 6. kerroksen pohjakaavaan merkityt pelastusreitit. Utrymningsvägarna har märkts ut på planritningen över Elhusets sjätte våning. The emergency exit routes marked on the floor plan of the sixth floor of Sähkötalo.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Helsingin Energialla on takanaan yli kolmekymmentä vuotta historiaa Aallon suunnittelemassa Sähkötalossa. Kuinka talossa on viihdytty? Ensimmäisenä keväänä vuonna 1973 henkilökuntalehti kysyi uuden talon käyttäjiltä kokemuksia. Silloin kiiteltiin valoisia sisätiloja ja talon hyvää sijaintia – ruokatunnilla ehti vielä hoitamaan asioita! 1970-luvun estetiikasta kertoo se, miten arkkitehdin suunnittelemat valkoiset seinät saivat kyytiä. Taloon olisi haluttu väriä! Sähkötalo on hyvin kestänyt aikaa. Tästä kertoo jo sekin, että talo on edelleen alkuperäisessä käytössään ja siihen on tehty muutoksia huomattavan vähän. Aallon arkkitehtuuri antaa ajattoman vaikutelman ja alun perin hyvin suunniteltu toimistorakennus vastaa edelleen yrityksen tarpeita. Sähkötalosta on kolmen vuosikymmenen aikana muodostunut myös yrityskuvallisesti tärkeä. Helsingin Energian Sähkötalon tuntevat ja tietävät kaikki kaupunkilaiset.
kijän nimi kirjoitettiin irtokirjaimin ja seinälle kirjahyllyksi hankittiin aina Artekin valkoisia kirjahyllyjä. Aalto vastasi Sähkötalon sisutuksesta kiintokalusteiden osalta ja julkisten tilojen, edustustilojen sekä tärkeimpien toimistotilojen sisustusratkaisuista. Sähkötalo on muuttunut vuosikymmenten aikana käyttäjiensä mukana, ja alkuajan tarkat ohjeet huoneiden sisustuksesta ovat joustavoituneet. Varsinkin tietokoneiden saapuminen toimistohuoneisiin muutti kalustetarpeita. Kirjoituskoneet katosivat, paperit – ainakin periaatteessa – vähenivät, ja tietokoneet näyttöpäätteineen ja printtereineen tulivat tilalle. Joissain paikoin on palattu takaisin Aallon alkuperäiseen sisustukseen. Sähkötalon aulaan on osin palautettu Aallon suunnittelema alkuperäinen kalustus, johon kuuluu nahkapäällysteiset penkit odottajille, kukkalaatikot ja Aallon valaisimet.
Sähkömarkkinat vapautuivat kilpailulle 1990-luvun puolivälissä. Se oli suuri muutos koko energiatoimialalle. Helsingin kaupungin energialaitoksesta (entisestä Helsingin kaupungin sähkölaitoksesta) tuli Helsingin Energia, ja painopiste toiminnassa siirtyi tuotantolähtöisyydestä asiakasajatteluun. Se puolestaan vaikutti palveluasenteen korostamiseen ja markkinoinnin kasvuun. Niinpä Sähkötalo Helsingin Energian asiakaspalvelun keskuksena ja yrityskuvallisena maamerkkinä tuli silloin entistä tärkeämmäksi.
39
Tämän päivän sähkötalolaisilla on talosta etupäässä myönteistä kerrottavaa. Talo sijaitsee yhä keskeisellä paikalla, ja toimitalon ajaton arkkitehtuuri ja valoisat huoneet saavat kiitosta. Nykyiseen rakentamiskäytäntöön verrattuna wc-tilat ovat Sähkötalossa pieniä ja ahtaita, kun taas käytävät ja aulatilat ovat suuria ja avaria. Talossa pääsee useassa kerroksessa kiertämään koko kerroksen ympäri, mikä helpottaa kulkua talon sisällä. Sähkötalon leveillä käytävillä mahtuu vaikka keppijumppaamaan.
Alkuaikoina toimistohuoneiden sisustus oli tarkasti määritelty: roskakorit, kirjoitusalustat, tuolit, pöydät, verhot, jopa kukkamaljakot. Ovissa oli nimikyltti, johon työnte-
I Elhusets breda korridorer kan man till och med ägna sig åt käppgymnastik. There is room also for exercise in the wide corridors of Sähkötalo.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Menneitä ja tulevia muutoksia
40
Helsingin Energia
Sähkötalo
Muutoksia Sähkötaloon on vuosien varrella tehnyt lähinnä kaksi arkkitehtitoimistoa: Huhtiniemi & Söderholm ja arkkitehti Sakari Tilanterän toimisto. Muutokset ovat varsin hienovaraisia, ja ne ovat liittyneet etupäässä kalusteisiin ja sisustusratkaisuihin. Muutostyöt on pyritty suunnittelemaan aina Alvar Aallon alkuperäisen arkkitehtuurin hengessä ja talon rakennushistoriallinen arvo huomioiden. Toimintatapaan kuuluu muun muassa yhteistyö Alvar Aalto -säätiön ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa. Osa Kampin alueen muutoksia on myös Sähkötalon pohjakerrosten uudistaminen. Vuonna 2004 perustettiin Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo, joka mahdollistaa Sähkötalon liittymisen Kampin keskukseen. Näin voidaan paremmin hyödyntää uuden Kampin tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia Sähkötalon tilojen osalta. Vielä suunnitteluvaiheessa olevan projektin tarkoituksena on muuttaa Sähkötalon kahden alimman kerroksen ja ensimmäisen kellarikerroksen tiloja liike- ja toimistotiloiksi. Tavoitteena on, että Sähkötaloon voi tulla myös ulkopuolisia vuokralaisia liiketiloihin ja kellarikerros yhdistetään Kampin keskukseen. Sähkötalo on paitsi Helsingin Energian pääkonttori, jossa tällä hetkellä työskentelee noin 300 työntekijää, myös Helsingin Energian asiakaspalvelun keskus. Sähkötalossa voi yhä maksaa laskuja tiskillä ja avata tai lopettaa sähkösopimuksia, aivan kuten talon valmistuessa yli kolmekymmentä vuotta sitten. Keskeinen osa Sähkötalon toimintaa ja asiakaspalvelua on Energiakeskus, joka antaa asiakkaille neuvontaa ja tietoa kodinkoneista ja opastaa energian järkevässä ja turvallisessa käytössä. Energiakeskus palvelee asiakkaita ympäri Suomen ja kysyttyjä ovat erityisesti laite-esitteet, vertailututkimukset ja markkinakatsaus, johon kootaan vuosittain laitetiedot kodinkoneiden maahantuojilta. Sähkötalon julkisivun ilme muuttui vuonna 1996, kun mittava ulkovalaistusprojekti toteutettiin. Sähkötalon valaistus oli ensimmäinen laajamittainen ulkovalaistushanke Suomessa. Silloisen toimitusjohtaja Ilkka Pirvolan aloit teesta järjestettiin pienimuotoinen kutsukilpailu, ja valaistus päätettiin toteuttaa arkkitehti, akateemikko
41
Arkkitehtitoimisto HKP:n suunnittelemia havainnekuvia Sähkötalon mahdollisista muutoksista, asiakastila ja julkisivu Kampintorilta. Arkkitehtitoimisto HKP:s skisser över eventuella förändringar i Elhuset, kundservicehallen och fasaden från Kamptorget. Illustrations of possible changes to be made to Sähkötalo, designed by the Architectural Office HKP, customer service hall and facade from the Kamppi Square.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Juha Leiviskän voittaneen idean pohjalta. Se perustuu valokuitutekniikkaan, jossa valokaapelit valaisevat julkisivua ikkunoiden kohdalla. Lateraalikuitu on vedetty kattoterassilta pystysuoraan ikkunarivin toista laitaa alas, ja se nousee ikkunan toista reunaa ylös. Kuitulenkin molemmat päät on yhdistetty projektoriin, joka syöttää valon kuituihin. Valkoisen perusvärin lisäksi käytössä on seitsemän lisäväriä, joita arkkitehti Leiviskä tosin ensin kovin vieroksui. Värikäs ja valaistu Sähkötalo on saanut kaupunkilaisilta paljon kiittävää palautetta. Valaistus korostaa onnistuneesti Sähkötalon julkisivua ja tuo talon uudella tavalla esille myös pimeään aikaan. Vuoden valaistuskohde -kilpailussa Sähkötalo sai kunniamaininnan vuonna 1997. Raati kiitteli erityisesti sitä, miten Sähkötalon ulkovalaistus rikastuttaa ansiokkaasti Kampin sekalaista kaupunkikuvaa. Sähkötalo on Helsingin Energian maamerkki Helsingissä. Kolmen vuosikymmenen ajan sen tumma, kuparinen julkisivu on näkynyt linja-autoaseman laidalla. Kampin ympäristö on muuttunut paljon tuona aikana. Metroradan valmistuminen ja Kampin metroaseman sisäänkäynti 80luvulla muuttivat Sähkötalon sisäänkäynnin luonnetta ahtaamman oloiseksi. Runeberginkadun puolelle valmistui 1990-luvulla uusi Radisson SAS-hotelli. Vuonna 2006 valmistuvan uuden Kampin keskuksen myötä Sähkötalon maisema muuttuu jälleen ja huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Aallon ja Taucherin arkkitehtuuri sopeutuu taas uudenlaiseen kaupunkimiljööseen. 42
Arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema Sähkötalon julkisivun valaistus toteutettiin valokuitutekniikalla. Elhusets fasadbelysning i design av arkitekt Juha Leiviskä är utförd med optofiberteknik. The lighting of the Sähkötalo facade, designed by architect Juha Leiviskä, was implemented with fibre-optic technology.
Helsingin Energia
Sähkötalo
43
Helsingin Energia
Sähkötalo
Elhuset
44
Sähkötalon ruokalan valaisin. Armaturen i Elhusets matsal. A light fixture in the staff canteen of Sähkötalo.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Elhuset som ritades av Alvar Aalto uppfördes på Kampen i Helsingfors 1973. Dåvarande Helsingfors stads elverk, numera Helsingfors Energi, har i över trettio år haft byggnaden som sitt huvudkontor. I huset finns också kontrollrummen för el- och fjärrvärmeproduktionen samt bolagets kundtjänst och Energicentrum, där kunderna får råd och service som rör energianvändning. Arkitektoniskt är Elhuset ett unikt välbevarat exempel på Alvar Aaltos arkitektur. Helsingfors Energi har varit en del av miljön på Kampen ända sedan 1920-talet. Som en följd av den växande elkonsumtionen behövdes det då en ny elstation i området, och till en början placerades den i brandverkets gamla byggnad. År 1939 byggdes en ny elstations-, transformatorstations- och kontorsbyggnad vid Kamptorget. För ritningarna stod stadsarkitekt Gunnar Taucher. Elverket behövde också ständigt mera utrymme på grund av den kraftigt stigande elkonsumtionen. Efter långvariga bemödanden fick elverket 1963 stadsstyrelsens tillstånd att uppföra ett nybygge på Kampen, på samma tomt som den gamla elstationen. Eftersom tomten var centralt belägen och byggnadsprojektet av offentlig natur kallades landets namnkunnigaste arkitekt Alvar Aalto att rita det nya huset. Planeringen av Elhuset inleddes redan 1965 på Aaltos arkitektbyrå, men först 1970 kunde byggnadsarbetena påbörjas. Elhuset invigdes den 22 januari 1973, då över 500 av elverkets anställda hade flyttat in i de nya lokaliteterna. Elhusets totala volym är 126 000 m3 och arean är 31 030 m2. Utrymmena är fördelade på tio våningar, varav åtta ovan mark och två under. Vid planeringen eftersträvades effektivitet, och därför är Elhuset byggt som ett slutet kvarter. Under markplanet finns kontrollrummen för eloch fjärrvärmeproduktionen. Elhusets två första våningar är reserverade för kundservice medan de övre våningarna består av kontorslokaler. Högst uppe på åttonde våningen finns personalrestaurangen, ledningens kontorsutrymmen samt konferensutrymmen.
Nyoch ochgammal gammalarkitektur arkitekNy tur - en harmonisk helhet - en harmonisk helhet Dagens Elhus består av två delar: dels den gamla elstationen som ritades av stadsarkitekt Gunnar Taucher och dels nybygget som ritades av arkitektbyrå Alvar Aalto. Elhuset på Kampen är ett lyckat exempel på hur byggnader från två olika tidsperioder kan förenas till en harmonisk arkitektonisk helhet. Inom arkitekturlitteraturen har Elhuset ofta lyfts fram som ett exempel på en lyckad integrering av en gammal byggnad i ett nytt byggnadsbestånd. Förutom Finlandiahuset är Elhuset den enda del av Alvar Aaltos plan för Helsingfors centrum som har förverkligats. Elhusets fasad är av koppar, vilket ger huset ett värdigt utseende. Aalto har enkelt och diskret inpassat den gamla elstationen i helheten. Den gamla delen har byggts på med en våning och sammanbinds med den nyare byggnaden av en pyramidliknande och ljus förhöjd taklinje som samtidigt döljer ett ventilationsrum. Inne i Elhuset är kundservicehallen på nedre botten husets hjärta. Den ljusa hallen omges av ett galleri där ljuset flödar in genom takfönster. Innergården som också är försedd med takfönster är den gemensamma nämnare som förenar Elhuset med Aaltos övriga centrumbyggnader: Järnhuset, Akademiska bokhandeln och Folkpensionsanstalten, som alla byggdes före Elhuset. De här inomhuspiazzorna är ett tema som återkommer under Aaltos hela arkitektbana. En förklaring till detta är Aaltos kärlek till medelhavsländerna och deras kulturer. Elhuset är ett unikt helhetskonstverk. Inte bara rummet utan även materialvalen, möblerna och armaturerna vittnar om att byggnaden är ett verk av arkitekt Alvar Aalto. Elhuset är ett viktigt exempel på Alvar Aaltos arkitektur och helhetsplanering – och har helt onödigt givits obetydlig uppmärksamhet. I Elhuset återkommer de välbekanta och omisskännliga dragen i Aaltos arkitektur: det halvoffentliga inomhusutrymmet som för tankarna till en piazza, takfönstren och gallerierna i kundservicehallen, de ut- och invändiga materialvalen samt den harmoniska föreningen av arkitektur från olika tidsperioder.
Helsingin Energia
45
Sähkötalo
Välbevarat originalutseende Helsingfors Energi har verkat i Aaltos Elhus i över trettio år. Elhuset har stått emot tidens tand väl. Därom vittnar redan det faktum att huset fortfarande används för sitt ursprungliga ändamål och att påfallande få ändringar gjorts i huset. Aaltos arkitektur gör ett tidlöst intryck och den från början välplanerade kontorsbyggnaden motsvarar fortfarande företagets behov. Under de tre decennierna har Elhuset också blivit en viktig del av Helsingfors Energis image. Alla stadsbor känner till Elhuset. Redan när Elhuset byggdes ansågs det vara mycket lyckat. Byggnaden har bevarats i ursprungligt skick förvånansvärt väl. Elhuset har underhållits omsorgsfullt genom åren och har därför bevarat sitt arkitektoniska värde och sin ursprunglighet. Eftersom Elhuset bara har haft en enda ägare, har den ursprungliga helheten och den enhetliga stilen bevarats. Kampenmiljön har genomgått många förändringar under årens lopp. Det nya affärscentret som skall stå färdigt 2006 kommer än en gång att förändra miljön kring Elhuset, och nu i betydligt högre grad än tidigare. Aaltos och Tauchers arkitektur får igen anpassa sig till en ny stadsmiljö, när de nya kontors- och affärshusen i Kampens centrum väl står färdiga.
46
Lounasruokailijoita Sähkötalon kahdeksannen kerroksen terassilla kesällä 1980. Lunchgäster på terrassen i Elhusets åttonde våning sommaren 1980. Lunching on the eighth floor terrace of Sähkötalo in summer 1980.
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalon asiakaspalvelutilan sisustus on kokenut monia muutoksia. Kuva avoimien ovien päivältä toukokuussa 1999. Inredningen i Elhusets kundservicehall har genomgått många förändringar. Bilden togs vid en öppet hus-tillställning i maj 1999. The interior of the customer service area of Sähkötalo has undergone many changes. The photo was taken during the Open House event in May 1999.
47
Helsingin Energia
Sähkötalo
Sähkötalo
48
Aallon valaisin kahdeksannen kerroksen teknisen lautakunnan huoneessa. Aalto-armaturen i tekniska nämndens rum på åttonde våningen. An Aalto light fixture in the technical board room on the eighth floor.
Helsingin Energia
Sähkötalo
The Sähkötalo building in Kamppi, central Helsinki, was designed by Alvar Aalto and completed in 1973. The building, which belongs to Helsinki Energy, formerly Helsinki City Utility Company, has served as the company’s head office for over thirty years. It also houses the central control rooms for power and district heat production as well as a customer services point and the Energy Centre where customers can obtain service and advice on energy consumption. Architecturally, Sähkötalo is a uniquely preserved example of Alvar Aalto’s design. Helsinki Energy has been a part of the Kamppi cityscape since the 1920s. As a consequence of increasing electricity consumption, a new electricity substation was needed in the area, and at first it was located in a former fire service building. In 1939, a new building, designed by City Architect Gunnar Taucher, was completed on the edge of Kampintori Square, housing an electricity substation, a transformer substation and offices. Along with the vigorous increase in the demand for electricity, the utility company’s need for space continued to grow. In 1963, after prolonged efforts, the City Board granted the utility company permission for a new building in Kamppi, on the same site as the old substation. Due to the central location and the public nature of the proposed building, the country’s most prominent architect, Alvar Aalto, was invited to design it. The design of Sähkötalo began at Alvar Aalto Office for Architecture as early as 1965, but the construction did not get under way until 1970. The opening of Sähkötalo was celebrated on 22 January 1973, by which time more than 500 employees of the utility company had moved into the new premises. Sähkötalo’s total volume is 126,000 m3 and the floor area is 31,030 m2. The building has ten storeys, of which eight are above and two under ground. The design objective was efficiency, therefore the floor plan of Sähkötalo is an enclosed block. The underground floors house the central control rooms for electricity and district heat production. The first two floors of Sähkötalo are reserved for customer services, and the upper floors are offices. The top (eighth) floor has the staff restaurant, the Management’s offices and conference facilities.
A union of new and old architecture The present Sähkötalo building comprises two parts: the old Kamppi substation, designed by City Architect Gunnar Taucher, and the new building designed by the Alvar Aalto Office for Architecture. Sähkötalo of Kamppi is a successful example of combining buildings of two periods sensitively into one architectural whole. Sähkötalo has often been cited in architectural literature as an example of successful integration of an old building into new building stock. Together with Finlandia Hall, Sähkötalo is the only implemented part of Alvar Aalto’s plan for central Helsinki. The façade of Sähkötalo is copper, which gives the building a dignified air. Aalto has combined the old electricity substation with the new parts sensitively, clearly and simply. The old part has been raised by one floor, topped by the pyramid-shaped, light-coloured raised roofline, which integrates the buildings of two eras into a single whole, and at the same time hides the room for ventilation machinery inside it. The central inner space of Sähkötalo is the customer service area of the ground floor. The bright hall is circled by a gallery, and the whole space is well lit by skylights. An inner courtyard with skylights connects Sähkötalo to a series of Aalto’s other city centre buildings: Rautatalo office building, the Academic Bookshop and National Pensions Institute, which were built before Sähkötalo. These inner piazzas are a continuous theme throughout Aalto’s architectural career, demonstrating his love of Mediterranean countries and cultures. Sähkötalo is a unique work of art in its entirety. The choices of materials, furniture and lighting, as well as the space, tell us that it is a building designed by Alvar Aalto. Sähkötalo is a notable example of Alvar Aalto’s architecture and holistic design – but, undeservedly, it has attracted little attention. In Sähkötalo, the familiar and recognisable features of Aalto’s architecture are repeated:
Helsingin Energia
49
Sähkötalo
the semi-public piazza-like inner space, the skylights and the gallery in the customer service hall, the choice of materials both inside and out, and the sensitive combination of architecture from different periods into one whole.
The original look well preserved Helsinki Energy has a history of over thirty years in Sähkötalo, designed by Alvar Aalto. Sähkötalo has withstood the passage of time well. This is shown by the fact that the building is still used for its original purpose and that remarkably few alterations have been made. Aalto’s architecture gives it an atmosphere of timelessness and the originally well-designed office building still serves the company’s needs well. During its three decades, Sähkötalo has also become important for the corporate image. Helsinki Energy’s Sähkötalo is recognised and known by all city residents. Sähkötalo was considered very successful even at the time of its completion. The building is remarkably well-preserved in its original state. Over the decades, Sähkötalo has been well cared for and maintained, so the building’s architectural value and originality have remained. Under the care of its single owner, Sähkötalo has beautifully preserved its original wholeness and unified appearance. The Kamppi environment has undergone frequent changes over the years. With the completion of the new Kamppi Shopping Centre in 2006, the scenery around Sähkötalo will again change, and considerably more than ever before. Aalto’s and Taucher’s architecture will again adapt into a new kind of cityscape.
50
Sähkönkäytön neuvonta ja opastus on kuulunut palveluihin alusta alkaen. Kuvassa koululaisia oppitunnilla Sähkötalossa toukokuussa 1973. Råd om elanvändning har ända från början varit ett del i Elhusets service. På bilden hålls en lektion för skolelever i Elhuset i maj 1973. Advise and guidance on electricity use have been part of the services ever since the beginning. Pictured, schoolchildren having a lesson in Sähkötalo in May 1973.
Helsingin Energia
Sähkötalo
51
Yksityiskohta asiakaspalvelutilasta, seinän sinisiä sauvakaakeleita. Detalj från kundservicehallen, blå kakelstavar på väggen. A detail of the customer service area, blue tiles on the wall.
Helsingin Energia
SähkÜtalo
Piirrokset ja valokuvat
52
Helsingin Energia
Sähkötalo
Alvar Aalto -museon piirustuskokoelma sivut 9, 13, 16, 17, 28 ja 36 Eva ja Pertti Ingervo, Alvar Aalto -museo sivu 8 Arkkitehtitoimisto HKP ja Ale Torkkel sivut 40 ja 41 Grönberg, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto sivu 11 Juhani Eskelinen sivu 6 Kari Hakli sivut 27 ja 37 Kari Pilkkakangas sivut 10, 22, 26, 30, 33, 34, 36, 38, 42, 44, 48 ja 51 Ilkka Pohjanpalo ja Helsingin Energia kuva-arkisto sivut 12, 14, 15, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 24, 25, 29, 31,32, 35, 39, 43, 46, 47 ja 50
Helsingin Energia
53
SähkÜtalo
Kiitos
54
Helsingin Energia
Sähkötalo
Alvar Aalto -museo Alvar Aalto Säätiö Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Energian asiantuntijat
55
Helsingin Energia