HEIMO viesti
Etelä-Karjalan Partiolaisten jäsenlehti
heimoviesti_4_16.indd 1
4/2016
23.11.2016 10.45
Toimituskunta
Aineiston lähettäminen
Päätoimittaja: Tuija Karjalainen Toimitussihteeri: Minna Helle Antti Erämo Jaana Hyrkkänen Kannen kuva ja kuvitus: Teemu Koho Taitto: Lotta Nurmi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@partio.fi
Julkaisija ja toimituksen osoite
Lähetä Heimoviestiin tuleva aineisto osoitteella heimoviesti@partio.fi Ilmoitukset toimitetaan painokelpoisena pdf-tiedostona ja jutut word-tiedostona, kuvat painokelpoisina sähköpostilla. Vinkkejä kirjoittamiseen sekä mediakortti löytyvät piirin sivuilta www.e-kp.fi.
Painopaikka ja painos Lprint / Kirjapaino Seppo Oy, 1240 kpl
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry Kesolantie 1 54100 JOUTSENO
Näköislehti www.issuu.com/heimoviesti
Ilmestymisaikataulu 2017 1/17 2/17 3/17 4/17
vko vko vko vko
Aineiston viimeinen jättöpäivä
6 21 35 47
16.1 2.5 7.8 30.10
Partiotoimisto avoinna ti-ke 12-18 to 10-15
Yhteystiedot 0400 554 024 ekp@partio.fi
Piirinjohtaja Lotta Pellinen 040 550 4048
2
Järjestösihteeri Jaana Hyrkkänen jaana.hyrkkanen@partio.fi
Kotisivut www.e-kp.fi
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
@etelakarjalanpartiolaiset
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 2
23.11.2016 10.45
OSAAMISMERKI
SISSIN KESÄ
RET 70-VUOTTA
TOVERIN TARINA
PÄÄTOIMITTAJA HAKU
TAPAHTUMAT
K
PÄÄKIRJOITUS
POSTIA PIIRISTÄ
SISÄLTÖ
4 8 10 12 14 20 23
irjoitan tätä pääkirjoitusta hieman haikealla mielellä. Päätoimittajan pestini päättyy vuoden lopussa. Kuitenkin minua huvittaa se, että olen sanonut tämän aiemminkin. Jos lie elämä jotakin opettanut, niin en sano en koskaan enää. Partiossa on se hyvä puoli, että vaikka eletäänkin nousujohteisessa järjestelmässä, niin mikään ei estä palaamasta entisiinkin tehtäviin, jos siltä tuntuu tai tarve vaatii. Vuosi kulkee kohti loppuaan ja ihana joulun odotus on jo alkanut. Lippukunnissa on varsin paljon erilaisia tapahtumia joulun alla. On soihtukulkueita, sankarihautojen kynttilänsytytyksiä, myyjäisiä ja itsenäisyyspäivän juhlintaa. Ei pidä myöskään unohtaa joka vuotista kalenterien myyntirevohkaa, joka puolestaan tuottoineen tukee toimintaa pitkin vuotta. Tänä vuonna tehdään Suomen Partiolaiset ry:n jäsenkokouksessa päätöksiä tulevan toiminnan organisoimiseksi. Aluetyö ainakin uudistuu ja uskonkin, näin vanhana alueohjaajana, että lippukunnat meidän piirissämme saavat entistä paremmin tukea toiminnan ja ohjelman toteuttamiseen. Mitä muuta keskusjärjestön taholta kuuluu, se jää nähtäväksi ja koettavaksi jäsenkokouksen jälkeen. Sain kunnian vierailla Asinsaaressa PJ-peruskurssilla. Kyllä tuli hyvä mieli! 19 niin napakkaa ja upeaa partiojohtajakokelasta monesta eri lippukunnasta! Hieno juttu, tällä tietämällä meillä täällä porskutetaan hyvällä meiningillä eteenpäin. Koulutus on partiotoiminnan keskeisiä elementtejä, piirin koulutuksissa saa myös uusia tuttavia ja tarpeellisia kontakteja, varsinkin kun joka lippukunnassa on jonkinlaista johtajapulaa. Toisen tuntien on helppo pyytää apua ja myös sitä kautta yhdistää voimavaroja. Lippukuntien yhteiset jutut antavat myös nuoremmille partiolaisille mahdollisuuden tutustua uusiin tovereihin ja tehdä yhteistyötä yli lippukuntarajojen. Kaikille teille lehden lukijoille kiitos kuluneesta vuodesta! Heimoviesti jatkaa kehittyvänä piirilehtenä ensi vuonnakin. Uskon, että uudistuva toimituskunta saa myös lehteen uutta ilmettä ja tekee siitä entistäkin miellyttävämmän lukukokemuksen. Onnea uudelle vuodelle ja ikimuistoisia partioelämyksiä teille jokaiselle!
Tuike
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 3
3
23.11.2016 10.45
PIIRIN KUULUMISIA
P iirin
syyskokous
30.10.2016 Piirin sääntömääräinen syyskokous pidettiin piiritoimistolla Joutsenossa sunnuntaina 30. marraskuuta. Syyskokous keräsi tänä vuonna aavistuksen keskivertoa reippaamman osallistujamäärän. Kaikkiaan paikalla oli edustettuna 8 lippukuntaa sekä 30 partiojohtajaa ja noin 25 muuta jäsentä. Päivä alkoi piirihallituksen talousministerin Oskari Pylkkösen (SS) johtamalla keskustelutilaisuudella piirin omaisuuden nykytilasta sekä tulevaisuuden näkymistä ja eri vaihtoehdoista. Lyhyesti voidaan todeta, että taloudelliset toimintaedellytykset ovat tulevaisuudessakin olemassa. Vaihtoehtoja omaisuudenhoitoon on kuitenkin useita ja keskustelu jatkuu myös ensi vuoden puolella parhaan lopputuloksen löytämiseksi. Itse syyskokous käsitteli tuttuun tapaan sääntömääräiset asiat: tulevan vuoden toimintasuunnitelman, tapahtumakalenterin
H epohiekan syystalkoot
29.10.2016 Hepohiekka laitettiin nukkumaan talviuntaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Talkooporukka oli tällä kertaa varsin pieni, mutta sitäkin tehokkaampi. Asiaa tosin auttoi, että meripartioregattalaiset olivat jo aiemmin nostaneet uimalaiturin rannalle kuivattelemaan talveksi. Hepohiekka vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Yhdistystoiminnassa se tarkoittaa enimmäkseen talkoina tehtyä työtä. Talkootyö on vapaaehtoista ja siihen ryhtymiseksi yleensä on jonkinlainen yhteinen tavoite, johon kaikki haluavat pyrkiä. Jokainen piirimme jäsen varmastikin haluaa säilyttää Hepohiekan leirialueen jatkuvasti kehittyvänä ja elinvoimaisena alueena joka on meidän kaikkien käytössä. Nyt haastankin kaikki mukaan ensi kevään talkoisiin, jotta saamme leirialueemme hyvään kuntoon vastaanottamaan omat
4
sekä talousarvion. Lisäksi valittiin erovuoroisten hallitusten jäsenten seuraajat, partioneuvos varaneuvoksineen, piirin edustajat muihin kokouksiin, tilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja vuodelle 2017. Kokouspöytäkirja kokonaisuudessaan on luettavissa piirin verkkosivuilta. Piirijohtajana jatkaa Lotta Pellinen (KoVa) sekä kasvatuksesta (ent. ohjelma) vastaavana hallituksen jäsenenä Iida Ilvonen (EPS). Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Jenni Kainlauri (LWS) lippukuntatuesta (ent. aluetyö) vastaavaksi hallituksen jäseneksi sekä Essi Seppälä (LWS) viestinnästä vastaavaksi hallituksen jäseneksi. Varsinaisen kokouksen jälkeen seurasi perinteinen info-osuus tulevista tapahtumista, KoGikurssitodistuksen ja tunnusten jako Anni Mylläriselle (LWS), arpajaiset piirin kummilapsen hyväksi sekä kokouskahvit. Kiitos vielä kokousväelle, menestystä uudelleen valituille ja uusille hallituksen jäsenille pesteissään sekä onnea Annille KoGi-kurssin suorittamisesta! Teksti: Antti Pirinen
ja vierailevat partiolaiset myös ensi kesänä. Ensi kesälle on jo varauksia tehty, joten olkaapa aktiivisia ja varatkaa omat leiri- ja retkivuorokautenne mahdollisimman pian. Vaikka Hepohiekka onkin talviunilla, niin se ei tarkoita, etteikö siellä voi retkeillä. Tietä ei tänä vuonna aurata, mutta sen voi omalla kustannuksella aurauttaa jos tarve vaatii. Auraajan yhteystiedot on saatavilla toimistolta tai allekirjoittaneelta. Toki sinne pääsee patikoimalla ja hiihtämällä! Muita talviseen käyttöön liittyviä tietoja saa ja pitää kysyä, joko toimistolta tai hoitokunnan jäseniltä. Retkeilkää Kyläniemessä. Siellä on myös laavu, jota kannattaa käyttää! Puita piisaa talveksi, siitä pitivät huolen Veksi, Kärsä, Tantor, Jukka ja Tuike Ps. Talkoissa kävi yllätysvieraita! Monet teistä muistavat ainakin kahdelta edelliseltä piirileiriltä englantilaiset vieraamme. Lontoosta terveiset toivat johtajat Carolyn ja John, jotka olivat täällä lomailemassa. Olipa oikeasti aika mahtavaa nähdä heitä. Seuraavalla piirileirillä saamme varmasti taas heidät tavata, siellä on jo matka suunnitteilla…
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 4
23.11.2016 10.45
K ysely
piirin toiminnasta piirin jäsenille
Piirihallitus toteutti alkusyksystä kyselyn piirin jäsenille piirin toiminnasta. Palautetta ja kehitysideoita kysyttiin kaikista piirin toiminnan eri osa-alueista. Vastauksia kertyi 159 kappaletta tasaisesti ympäri Etelä-Karjalaa kaikista lippukunnista. Vastaajat jakautuivat ikäkausittain seuraavasti: sudenpennut 2 %, seikkailijat 4 %, tarpojat 5 %, samoajat 21 %, vaeltajat 13 % ja aikuiset 55 % vastauksista. Vastauksia käytettiin osana piirin toiminnan suunnittelua vuodelle 2017. Palaute ja uudet ideat on pyritty huomioimaan parhaan kykymme mukaan. Vastanneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Partioaittaan sekä 5 elokuvalippua. Arpaonni suosi seuraavia vastaajia: Lahjakortti:
Anni Kilpiä (SV)
Elokuvaliput:
Minna Helle (RET), Jukka Hirvi (TaTa), Tiia Niitlahti (LTT), Matti Sihvo (TKH) sekä Olli Kuivalainen (LSV)
Kiitos kaikille vastanneille ja onnea voittajille!
P iirin
talousryhmään ? Nyt on paikkoja auki piirimme talousryhmään. Ensisijaisen tärkeää on, että olet aihepiiristä kiinnostunut ja motivoitunut pohtimaan ja selvittämään piirin talouteen liittyviä asioita. Eduksi katsotaan myös: • Hyvä kontaktit yleisesti sekä paikallisesti yrityskenttään • Jäsenyydet eri tukiyhdistyksissä ja säätiöissä • Rahoitusosaaminen • Asuntosijoittaminen • Säätiö- ja yhdistyslainsäädännön tuntemus Pestit sovitaan kunkin osalta määräaikaiseksi!
Y hteystiedot muuttuvat Jatkossa piiritoimiston tavoittaa osoitteesta ekp@partio.fi, vanha osoite toimisto@e-kp.fi poistuu käytöstä 1.4.2017. Siirtymäajan molemmat sähköpostit palvelevat, mutta suosittelemme päivittämään uuden osoitteen jo nyt talteen. 1.4.2017 jälkeen viestit eivät enää ohjaudu uuteen osoitteeseen.
J ärjestelytoimikunta kurssi
Lisätietoja: Oskari Pylkkönen p. 045 349 9459 oskari.pylkkonen@partio.fi Taloussääntö: e-kp.fi -> Tiedostot -> Lomakkeet ja ohjeet
Järjestelytoimikuntakurssi 10.-12.2.2017. Kaikille kilpailujen järjestelytoimikunnan jäsenille, sekä kilpailuista kiinnostuneille. Lisätietoja piirin nettisivuilta ja kurssinjohtajalta. Iida Ilvonen, iida.ilvonen@partio.fi
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 5
5
23.11.2016 10.45
Viisi vinkkiä partioon liittyvälle aikuiselle Uuden vapaaehtoistyön aloittaminen ja olemassa olevaan porukkaan tuleminen voivat joskus hirvittää. Tässä sinulle viisi vinkkiä partion aloittamiseen aikuisena. 2. Kysy, jos et ymmärrä Paikallisyhdistyksissä on saatettu tehdä asioita samalla tavalla jo pitkään. Kysy ihmeessä, jos jokin jää askarruttamaan tai et ymmärtänyt mitä olette seuraavaksi tekemässä. Lippukunta saattaa nimetä sinulle partiotutorin, jolta voi kysyä kaikki tyhmiltäkin tuntuvat kysymykset. Muista, että kysyvä ei tieltä eksy ja et sinäkään.
4. Ajattele, että partio on kieli Partiolaiset rakastavat lyhenteitä ja omien sanojen keksimistä. Kun puhumme 7-9-vuotiaista, saatamme kutsua heitä sudenpennuiksi, supeiksi, sudareiksi tai kolkiksi. Partiossa sinulle tulevat tutuksi muun muassa lpkj, kova, ohva, ikäva, sudenpentu, seikkailija, tarpoja, samoaja, vaeltaja ja monet eri ikäkausien ohjelmien aktiviteettien nimet. Joku onkin viitannut toimintaamme salaseuraan, jossa on salaiset kädenpuristukset (partiolaiset kättelevät vasemmalla kädellä) ja oma kieli. Tuoreena vapaaehtoisena sinua auttavat partiowiki ja partio-suomi-sanakirja. Huoli pois, vuoden kuluessa puhut jo sujuvaa partiota. (Voisikohan senkin laittaa cv:hen osaamaksesi kieleksi?)
Lähde: Pääkaupunkiseudun partiolaiset Ry
6
1. Ole aktiivinen Olet tärkeä osa yhdistyksen toimintaedellytyksiä, osallistuit sitten kekkereihin kerran vuodessa, makkaranpaistoretkelle tai viikoittaiseen toimintaan. Paikallisyhdistyksen eli lippukunnan johtajisto saattaa olla sinua paljon nuorempi ja aina he eivät muista kysyä sinua mukaan. Tarjoudu tehtäviin, jotka sinua kiinnostavat ja kysy rohkeasti tukea tehtävässä toimimiseen. Partiota ei myöskään kannata harrastaa pipo tiukalla. Sinulta vaaditaan toisinaan hieman ymmärrystä, kun asiat eivät mene kuin Strömössä ja nuoret harjoittelevat johtamista. Onneksi heillä on sinut ja muut toiminnassa mukana olevat aikuiset, jotka ohjaavat oikealle tielle.
3. Kouluttaudu tehtävään Partiossa on käsittämättömän hyvä koulutusjärjestelmä, joka tukee eri tehtävissä toimimista. Partiopiirit ja keskusjärjestö tarjoavat vuosittain satoja koulutuksia ja kursseja, joista löytyy jokaiselle jotakin. Aloita Tervetuloa partioon -kurssista ja jatka eteenpäin sinua kiinnostaviin aiheisiin. Kursseilla tapaat myös muista lippukunnista tulevia aikuisia ja laajennat verkostoasi. Jotkut ovat löytäneet oman kumppaninsakin partiosta!
5. Heittäydy mukaan Vapaaehtoistyöstä saat yleensä palkaksi vain kiitoksen, mutta partiosta saadut elämykset ja kokemukset kantavat pidemmälle kuin mikään rahallinen korvaus. Kerää siis reppuusi haluamasi yhdistelmä savunhajua, naurua, luontoelämyksiä, uusia ystäviä ja kokemuksia kaupungissa ja leiriolosuhteissa. Saatat yllättyä mihin kaikkialle päädytkään!
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 6
23.11.2016 10.45
PT-KILPAILUISSA ON KIVAA!
E
telä-Karjalan partiolaiset ovat säilyttäneet toiminnassaan aktiivisen kisakulttuurin. Meillä järjestetään enemmän kisoja kuin useammissa muissa piireissä. Oma erikoisuutemme on vuosittain toistuva pyörä-pt Jarrun Lenkki. Tänä vuonna oli vuorossa jo 32. Jarrun Lenkki (tämä pitänee tarkistaa jostain). Lisäksi on normaalit sudenpentu- ja seikkailijakisat keväällä, syyskisa sekä talvikisa. On erittäin hienoa, että meiltä on löytynyt riittävästi lippukuntia huolehtimaan kisajärjestelyistä vuorollaan ja vartioita osallistumaan kisaan. Ruokolahden Erätovereista on osallistuttu johonkin pt-kisaan lähes vuosittain, joskus aktiivisimmin ja toisinaan vain yhdellä vartiolla. Sen lisäksi, että kisa on kilpailu, jossa ratkaistaan vartioiden paremmuus, kisa on myös mainio retkipäivä. Joku muu lippukunta on suunnitellut tehtävät ja hoitanut järjestelyt, kertonut osallistujille ohjeet kisaa varten ja organisoinut kokonaisuuden. Kisavartioiden tehtäväksi jää ilmoittautua kisaan mukaan, kerätä tarvittavat varusteet ja lähteä iloisin mielin mukaan. Ohjelma, reitti, tehtävät, jopa ruoka ja huolto on
järjestetty valmiiksi. Kisoissa osallistujat pääsevät toteuttamaan valmiita suunnitelmia. Etenkin aikuispartiolaisille tämä on melko harvinaista, ettei tarvitse huolehtia kuin omasta osuudestaan. Järjestäjät tietysti arvioivat ja arvostelevat kisailijoiden suoritukset, muuten ei saada vartioiden paremmuutta selville. Tärkeämpää kuin nopea eteneminen reitillä ja maalin pääseminen, on nauttia matkanteosta. Mukavampaa on, kun kulkee itselle sopivaa nopeutta, muistaa pitää riittävästi taukoja reitillä ja syödä välillä. Kisaamisessa on parasta uudet haasteet, eikä koskaan voi tietää tarkasti etukäteen, mitä matkan varrella tapahtuu. Mukavaa on tavata uusia ja vanhoja partiotuttuja kisan aikana, vaihtaa kuulumisia sekä verrata kokemuksia ja vartioiden erilaisia ratkaisuja tehtävien suorittamiseksi. Hyvä seura matkanteossa eli siis vartiotoverit on ihania. Tiukkapipoinen ei saa olla vaan mieluummin sopivasti höperö. On vielä ihanampaa kun vartiossa ollaan yhdessä sopivan höperöitä. Iloiset muistot kisoista saa lähtemään seuraavallakin kerralla kisaamaan. Teksti ja kuva: Nihvi
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 7
7
23.11.2016 10.45
TUO OSAAMISESI ESIIN SÄHKÖISELLÄ OSAAMISMERKILLÄ!
Osaamismerkit eli Open Badges ovat sähköisiä taitomerkkejä, joiden sanoma avautuu ulkopuolisillekin. Osaamismerkkejä käytetään esimerkiksi työnhaussa ja opiskelussa, kun halutaan tehdä oma osaaminen näkyväksi.
O
letko miettinyt, mitä on osaaminen? Osaamista eivät ole ainoastaan peruskoulun päättötodistus, ylioppilaskokeissa kirjoitettu laudatur tai partiojohtajan peruskoulutuksesta saatava valtakirja. Osaamista ovat kaikki ne tiedot, taidot ja asenteet, joita sinulla on kertynyt maailmasta. Osaaminen ylittää koulun ja vapaa-ajan rajat: sitä kertyy rinnakkain niin kotona, koulussa kuin harrastuksissakin. Osaamisesta on erityisesti hyötyä silloin, jos osaat kertoa siitä muille, vaikkapa työpaikkaan tai opiskelijavaihtoon hakiessasi.
Vapaaehtoistyössä toimimisella voi saada myös opintoja kasaan - entäpä jos ottaisit asian koulussa esille osaamismerkkisi avulla? Partioprojektin johtaneelle kertyy taitoja, jotka sisältyvät myös moniin opintoihin ja osaamismerkkiin avulla vaikkapa organisoimisen, kokouskäytänteiden hallinnan, budjetoinnin ja aikataulussa pysymisen taitoja on helpompi tuoda esiin.
Osaamismerkit voivat edesauttaa myös opintoja
Partiossa osaamismerkkejä laaditaan sellaisesta osaamisesta, joka muuten jäisi näkymättömäksi. Merkeille on osaamiskriteerit eli tietyt vaatimukset, joihin hakija vastaa. Osaamismerkkien myöntäminen voi perustua hakijan omaan arvioon omasta osaamisesta tai sitten merkit myönnetään arvioidun hakemuksen perusteella. Kaikki partiossa tällä hetkellä haettavissa olevat merkit löydät verkosta toiminta. partio.fi/osaamismerkit.
Esimerkiksi logistiikka-alan harjoittelupaikkaa hakeva lippukunnan varastonhoitaja voi jo hakuvaiheessa todistaa osaamistaan sähköisellä osaamismerkillä. Osaamismerkin voi liittää kätevästi vaikka sähköpostitiedusteluun. Myös leirin keittiöpestissä kertyy valtavasti tietämystä muun muassa hygieniasta ja ravinnosta. Ottaisitko sinä keittiöön töihin henkilön, joka voi osoittaa hankkineensa jo käytännön osaamista?
8
Osaamismerkkejä haetaan itse
Teksti: Anna von Zansen Kuva: Susanna Oksanen Merkkien kuvat: Eeva Helle
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 8
23.11.2016 10.45
Ä lä unohda hakea R oihun osaamismerkkejä !
R
oihu on koko vuoden mittainen elämys. Myös Roihun osaamismerkit ovat haettavissa vuoden 2016 loppuun asti. Älä unohda kaikkea sitä, mitä olet tehnyt ja oppinut Roihulla. Osaamismerkkiä hakemalla näytät helpommin tämän myös muille. Roihulla on viisi osaamismerkkiä: esimerkiksi Finnjamboree Experience -merkki on suunnattu erityisesti leirillä olleille samoajille, Ryhmän johtajana leirillä -merkki puolestaan tuo esiin leirilippukunnanjohtajalle kertynyttä osaamista. Kaikki Roihun osaamismerkit ja hakuohjeet löydät verkosta toiminta.partio.fi/ osaamismerkit.
O saamismerkit –
täh ?
O
saamismerkki on sähköinen tapa kuvata osaamista. Ne perustuvat avoimeen lähdekoodiin, ovat ilmaisia ja avoimia. Merkin saaja omistaa merkkinsä ja voi valita, mitkä merkit hän julkaisee. Merkkejä voi myös ryhmitellä julkaistavaksi portfolioksi. Osaamismerkkejä käytetään järjestöissä, kouluissa ja työpaikoilla kansainvälisesti. Merkin saaja löytää kaikki eri tahoilta saamansa merkit yhdestä paikasta.
O saamismerkin
hakeminen
on helppoa
P
ääset hakemaan partion osaamismerkkejä verkossa toiminta. partio.fi/osaamismerkit. Täytä sähköinen hakemus vastaamalla merkkihakemuksessa oleviin kysymyksiin. Voit liittää myös kuvia ja tiedostoja täydentämään oman osaamisen sanoittamista. Esimerkkien antaminen kannattaa! Tarvittaessa voit tehdä välitallennuksen ja jatkaa merkin hakemista myöhemmin. Lähetä hakemuksesi, kun olet valmis. Osaamismerkkihakemuksesi käsittelee merkistä riippuen joko piiritoimisto, keskustoimisto tai Roihun vapaaehtoiset. Merkin myöntämisen jälkeen sinun täytyy lopuksi vastaanottaa merkkisi. Se tapahtuu sähköpostiisi tulevien ohjeiden avulla. Tämän jälkeen voit hyödyntää merkkiä ja kertoa osaamisestasi jakamalla merkkiäsi esimerkiksi somekanavissa, sähköisessä cv:ssä, työpaikkahakemuksessa sekä omissa opinnoissasi.
heimoviesti_4_16.indd 9
23.11.2016 10.45
M/S SISSIN KESÄ 2016 Näin ensilumen laskeuduttua maahan on hyvä hetki luoda silmäys siihen, minne kaikkialle ”piirin nopein” ennättikään kuluneella purjehduskaudella.
P
urjehduskauden yksi tavoite oli koulia samoajaiän saavuttaneista nuorista vahtipäälliköitä. Tästä syystä kokoonnuimme jo talven aikana kuukausittain kololle oppimaan merenkulun teoriaa. Keväällä piirin meripartiojaoksen järjestämän veneenohjaajakurssin suoritti menestyksekkäästi kuusi Sissiaktiivia. Lisäksi yksi kippareista syvensi taitojaan SP:n saaristokipparikurssilla Turussa.
Vesille! Pääsiäisenä otettiin varaslähtö purjehduskauteen ja tehtiin iltapurjehdus ”niin kauas kuin päästään”. Puolen tunnin ajon jälkeen ankkuroiduimme jään reunaan ja saunoimme kaikkien aurinkoisena kevätpäivänä jäällä liikkuneiden pilkkijöiden ja hiihtäjien ihmetykseksi. Varsinainen purjehduskausi avattiin toukokuussa ryhmien iltapurjehduksilla. Viikon aikana kaikki Sissien ja Tarmareiden laumat ja vartiot pääsivät vesille. Lisäksi kaikille yhteisiä
10
viikottaisia iltapurjehduksia ajettiin aina juhannukseen saakka.
Saimaata ristiin rastiin Kesän ensimmäiset viikonloppupurjehdukset suuntautuivat Punkaharjulle ja Puumalaan. Tutuksi tulivat niin ajovahdissa toimiminen, puosun ohjeiden mukaan tehdyt kunnossapitotyöt kuin kokin avokätisesti jakamat keittiö- ja tiskivuorotkin. Yksi yö vietettiin ankkurissa keskellä aavaa järvenselkää. Tällöin miehistö vuorotteli ankkurivahdissa läpi yön, tarkkaillen suuntimien avulla ankkurin pitävyyttä. Finnjamboree Roihun ja koulujen alun väliin saatiin mahdutettua ”Pitkäksi” kutsuttu viikon mittainen purjehdus. Perinteiseen tapaan alussa otettiin löysät pois ja vuorokausi kotoa lähdön jälkeen oltiin jo Varkaudessa.
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 10
23.11.2016 10.45
Kuopioon saavuttiin arvokkaasti Kuopion Järvisissien M/S JS2:n eli ”Jässin” saattaessa meidät satamaan. Rantauduttuamme ohjelmassa oli luonnollisesti laivastovierailut puolin ja toisin. Matkan uudisraivaajaosuus koettiin Juojärvellä jossa seilattiin väyliä joilla ei ainakaan viimeiseen 20 vuoteen oltu vierailtu. Kotimatka pujoteltiin luonnonkaunista Heinäveden väylää, jossa lukuisat museoiän saavuttaneet sulkukanavat rytmittivät matkantekoa. Karvion- ja Kermankosket tarjosivat rohkeimmille myös mahdollisuuden kokeilla koskimelontaa förstin valvovan silmän alla. Yhteensä ajoa tällä reissulla kertyi noin 400 merimailia, eli saman verran kuin Saimaan kanavan alimmalta sululta Helsingin ja Maarianhaminan kautta Tukholmaan. Syyskuussa koulujen alun jälkeen Sissi suuntasi niin lähelle vanhoja kotivesiään kuin se vesiteitse on nykyään mahdollista. Pien-Saimaan eteläkärjestä Rutolasta on nimittäin aikoinaan uitettu tukkeja Väliväylälle, jossa Sissi -silloiselta nimeltään S/S Väinölä on hinannut niitä eteenpäin kohti Kymijokea. Tällä purjehduksella mukana oli myös ilahduttava määrä uusia seikkailijoita. Toivottavasti heistä moni nähdään purjehduksilla myös tulevana kesänä.
Regattaa ja hämärähommia Syksyisellä Saimaalla seilattiin jo hieman kokeneempien, vähintään seikkailijaikäisten kanssa. Piirin perinteisessä meripartioregatassa tutustuttiin muihin oman alueen aluksiin ja harjoiteltiin tällä kertaa myös yhteistoimintaa hinausharjoitusten muodossa. Viimeinen koulutuspurjehdus ei aivan lunastanut pahaenteistä ”Räntä & Loska” -nimeään. Sysipimeä Saimaa tarjosi kuitenkin oivalliset olosuhteet haastavalle tutkanavigointiharjoitukselle. Suunnistaminen tapahtui täysin merikortin, tutkan ja kompassin avulla, vahtipäälliköiden laatimaan reittisuunnitelmaan tukeutuen. Viiden tunnin pituinen harjoitus ajettiin lähes kokonaan virallisten väylien ulkopuolella. Muutama valonpilkahdus pimeässä sentään nähtiin, kun jotkin mökkiläiset kirmasivat taskulamppujen kanssa rantaan ihmettelemään myöhäisillan kulkijaa. Hieno ja monipuolinen Sissikesä takana. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia seikkailuja!
Teksti: ”Pikku-” Ville Koho Kuvat: Ville Koho ja Markus Mäkinen
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 11
11
23.11.2016 10.45
RUOKOLAHDEN ERÄTOVEREIDEN 70-VUOTISJUHLAT RETSOLASSA
Retin vanhoja lippukunnanjohtajia Retsolan edustalla elokuussa 2016.
Elokuun lopussa Ruokolahden Erätoverit juhlivat Retsolassa 70-vuotista taivaltaan. Lippukunnan historia alkaa vuodesta 1946, jolloin Ruokolahden Erätoverit on perustettu 24.1. Wiljam Suikkasen talossa. Lisäksi tyttölippukunta Ruokolahden Eräsiskot (myöhemmin Ruokolahden Kaislatytöt) on perustettu v. 1956.
K
un selaa lippukunnan vanhoja leikekirjoja, löytyy menneisyydestä monenlaisia aarteita ja mielettömiä seikkailuja. Tiesitkö, että esimerkiksi 1960-luvulla maastojuoksu- ja suunnistuskilpailujen lisäksi partiolaiset kilpailivat mm. 5-ottelussa ja kuntohiihdossa? Aktiivisen urheilemisen lisäksi Erätoverit tottakai myös leireilivät ahkerasti. Leiripaikka oli Immalanjärven rannalla Romokalliolla ja sitten myöhemmin Vaitin kankaalla. Toiminnan uudelleen käynnistämisen jälkeen 1983 ensin leireiltiin Kauniskallion maastossa, 1986 alkaen
12
Leikekirjan sisältöä 1960-luvulta.
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 12
23.11.2016 10.45
Äitsaaren Karoniemessä Punkassa ja 2000 leireiltiin jo Retsolan maastossa Poikkeustila-leirillä. Poikkeustilasta on sittemmin tullut normitila. Juhlassa esiteltiin lippukunnan historiaa koko sen matkan ajalta. Erilaista partiopukeutumista, monenlaisia huiveja ja paljon valokuvia oli Retsolassa näyttävästi esillä. Nykyään lippukunnan aktiiviporukka on kovasti kiinnostunut myös kansainvälisyydestä, 2000-luvulla lippukunta onkin vieraillut muun muassa kahdesti Walesissa ja kerran Espanjassa, seuraavakin reissu on jo suunnitteilla. Vieraiden lähdettyä juhlat jatkuivat kodassa ruokailun merkeissä. Täytekakkuakin saatiin tuhota urakalla, sillä myrsky vei meiltä illalla sähköt, ja elokuun lämpimät yöt olivat vielä kylmäsäilytyksen kannalta haasteelliset.
Erilaiset leirivarusteet Juhlassa oli esillä myös erilaisia partiovarusteita. Toinen pakkaus osoitti sen, mitä tarvittiin mukaan Roihulle vuonna 2016 ja vertailun vuoksi esillä oli Partiopojan retkivarusteet vuodelta 1953. Silloin mukaan piti pakata kovin toisenlaista tavaraa ja tarviketta. Retkikirjeessä pyydettiin ottamaan mukaan kuivamuona, sokeri, voi, ruokailuvälineet, peseytymisvälineet, uimahousut,
peitehuopa, patjapussi, villapaita ja sukat sekä vara-alusvaatteet, puukko ja pieni kirves, jos on. Vertailun vuoksi Roihun varustelista oli yhden A4:sen mittainen. Sisältäen mm. perinteiset leirivarusteet kuten partiohuivin, partioasun, makuupussin ja –alustan sekä ruokailuvälineet (joita niitäkin oli tarkennettu niin, että mukana piti olla 2 syvää lautasta, 2 mukia, juomapullo, lusikka, haarukka ja veitsi – särkymättöminä kaikki tietenkin). Mutta myös reilun luettelon vaatteita: päähine ja pipo, tuulenpitävä takki, kahdet pitkät housut, pitkä aluskerrasto, villasukat ja –paita, vaelluskengät, kumisaappaat ja uima-asun. Listalla oli lisäksi rinkka, päiväreppu, sadesuoja rinkalle ja repulle, puukko, otsalamppu, varaparistot lamppuun, iso ja pieni pyyhe, peseytymistarvikkeet, aurinkorasvaa, hyttysmyrkkyä, … Mutta myös! Taskurahaa, rannekello, spriitussi, laulukirja, soitin (kitara, huuliharppu tms.), unilelu, swoppausmerkkejä tai huiveja, pieni radio tai matkakaiutin, puhelin ja latauspankki! Loppukaneettina voisi todeta, että ilman montaakin Roihu-tavaraa metsässä kyllä pärjäisi, ja että kovin on retkeily muuttunut vuosien varrella. Kukahan keksii ensimmäisenä tehdä retken entisajan varusteilla? Teksti ja kuvat: Minna Helle
R uokolahden E rätoverit
ry kiittää lämpimästi kaikkia lippukuntaamme muistaneita ja juhlassa kävijöitä !
heimoviesti_4_16.indd 13
23.11.2016 10.45
TOVERIN TARINA 1934—2016 NIPUTTAJAN APUALUKSESTA KAHVELIKUUNARIKSI
A
lussa oli vesi, metsä ja Enso-Gutzeit. Tosin Ensosta ei siinä vaiheessa vielä tiedetty, kun Gutzeitin insinööri Julius Nielsen kyllästyneenä tukkien hankalaan irtouittoon kehitteli niputuslaitteita. Elettiin vuotta 1894, kun norjalaismiehen ensimmäinen niputusyksikkö aloitti työnsä Saimaalla. Työryhmään kuului konealus, joka toimi varsinaisena niputtajana ja apualus, jota sanottiin aina ”Toveriksi”. Niputustyöhön ryhdyttäessä laivat kiinnitettiin rinnakkain alusten keulassa ja perässä olevilla tukevilla palkeilla. Alusten väliin jätettiin muutama metri tilaa tukkinipuille. Niputtajan kannella oli kiramo-tyyppinen kuljetin, joka nosti tukit vedestä ja heitti ne ylitseen laivojen väliin viritettyjen kettinkien varaan. Kiramon alapäässä olivat sillat eli ”saappaanit”, joilla pari miestä seisoi ja työnteli keksien avulla tukkeja kiramon koukkuihin. Toverin kannella olivat säätölaitteet kettingeille. Niitä löysättiin nippujen täyttymisen myötä. Tämä oli yleensä niputustyömaan pomon virkatehtävä. Kun tukkeja kertyi riittävästi, vajaa sata kappaletta, sidottiin ne nipuiksi vahvalla rautalangalla tai kettingillä. Tukkien ohella niputettiin myö-
14
hempinä vuosina propsejakin, mikäli laitteet oli niin suunniteltu, että pienempienkin puiden niputus onnistui. Niputusporukkaan kuului kymmenkunta miestä. Näiden majoitustilat olivat Toverissa. Siellä oli myös työryhmän emännällä oma huushollinsa. Konetta ei Toverissa tarvittu, sillä työmaa vaihtui Niputtajan kyljessä tai hinauksessa. Usein letkassa kulki myös kolmas laiva, kettinkiproomu. Näitä Julius Nielsen –tyyppisiä niputusyksiköitä työskenteli Saimaalla eri yhtiöillä yhteensä kymmenkunta. Niiden toimintakausi kesti puolisen vuosisataa päättyen viimeistenkin osalta kuusikymmentäluvulla, jolloin niputus siirtyi kokonaan autoissa tapahtuvaksi. Toverit siirtyivät eläkepäiville. Useimmat jäivät vanhuuden lepoon ja romutettavaksi, toiset taas siirtyivät uusiin tehtäviin. Kauppahuone Hackmanilla oli käytössään yksi Saimaalla toimineista Niputtajista. Yhtiö osti sen käytettynä vuonna 1932. Sen alkutaival oli kivinen. Jo seuraavana vuonna piti alkujaan puurakenteinen Niputtaja rakentaa uudelleen rautalaivaksi. Samoihin aikoihin tuhoutui
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 14
23.11.2016 10.45
6
Niputtajan Toveri Kännäri-nimisen saaren rantakivikkoon. Niinpä senkin tilalle piti rakentaa uusi alus. Rakennuspaikkana oli kauppahuoneen oma Kärmekallion telakka Viipurissa.
osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Seurakunta auttoi rahoituksessa ja Nuotioveljet osti Toverin sopuhintaan. Kauppakirja Hackmanin kanssa allekirjoitettiin aprillipäivänä 1976.
Alus syntyi komposiittirakenteisena, kuten silloin tapana oli. Kaaret ja muut tukirakenteet olivat terästä ja kaikki pinnat puuta. Nimeksi sille tuli edeltäjänsä mukaan ”Niputtajan Toveri”. Viitisentoista vuotta laiva kesti kovaa työtä, kunnes tuli peruskorjauksen tarve. Kärmekallion telakka oli lähtenyt evakkoon Saimaan kanavan varrelle Mustolaan, missä muutostyöt tehtiin talven 1950 aikana. Näin tuli Toveristakin rautalaiva. Kymmenen kesää se vielä Saimaalla kierteli, sitten alkoivat eläkepäivät yhdessä ”Niputtajan” kanssa.
Jäiden lähdön aikoihin laivaa hieman siivoiltiin ja sitten tulikin käyttöönoton vuoro. Toukokuun 26. päivänä 1976 köytettiin Toveri Honkalahdessa lippukunnan kahden purjeveneen väliin ja keulat suunnattiin Muukonsalmen kautta Hinkanselän itärannalle. Perille ei tosin samana päivänä päästy. Vastatuuli hidasti muutenkin vaivalloista matkantekoa ja yöksi piti jäädä ankkuriin Arposenniemen kupeelle. ”Nuorten käyttöön”, luki kauppakirjassa. Siinäpä laiva nyt olikin, keula Kesärannan rantahiekassa ja rippikoululaiset asukkaina. Parin rippikoululeirin jälkeen huomattiin kuitenkin, että se mikä aikoinaan kelpasi tukkijätkille, ei kelvannutkaan rippikoululaisille. Niinpä Nuotioveljet hinasi Toverin ”laivasto-tukikohtaansa” Punnanlahteen. Rippikoulukäytön päätyttyä lyhyeen jouduttiin nyt miettimään Toverin käyttöä uudelleen. Päätöksellä ei sinänsä ollut kovin kiire, koska ensimmäisenä tehtävänä oli aluksen kunnostus. Sehän oli makaillut viitisentoista vuotta käyttämättömänä Honkalahdessa. Toveri kelattiin maille Hackmanin telakalle Mörkölään. Puhallushiekat haettiin Saimaan saarista, alus hiekkapuhallettiin ja maalattiin.
Rippikouluun nelikymppisenä Joutsenon seurakunnan leirikeskuksessa Kesärannassa tuli kesällä 1976 pula rippikoululaisten majoitustiloista. Ongelmaa ratkoessaan päätyi kirkkoneuvosto kyselemään vuokralle Hackmanin käytöstä poistamaa asuntoproomua, ”Niputtajan Toveria”. Hackman ei ollut halukas sitä vuokraamaan, myymään kylläkin. Seurakunta taas ei ollut halukas ostamaan. Kun meripartiolippukunta Joutsenon Nuotioveljet oli samoihin aikoihin etsimässä käyttöönsä isompaa koulutusalusta, päädyttiin kaikkia
TIETOJA KAHVELIKUUNARI TOVERISTA • • • •
Rakennettu Viipurissa, Kärmekallion telakalla niputtajan apualukseksi 1934 Hankittu hylkynä meripartiolippukunta Joutsenon Nuotioveljet ry:lle 1976 Rakennettu purjelaivaksi partiolaisten omana työnä 1976—1982 Partiolaisten koulutuskäytössä yhtäjaksoisesti 40 vuotta • • • • • • • • • • • •
Kokonaispituus Rungon pituus Vesilinjan pituus Kokonaisleveys Rungon leveys Syväys kölit alhaalla Syväys kölit ylhäällä Mastokorkeus Mastokorkeus ilman latvatankoja Purjeita Purjepinta-ala
24,80 m 18,70 m 17,80 m 4,90 m 4,50 m 2,50 m 1,30 m 16,50 m 12,20 m 7 kpl 170 m2
• • • • • • • • • • •
Kone, 6-sylinterinen Ford diesel 120 hv Matkanopeus koneella 8 s Sähköjärjestelmä 24 ja 12 V Maasähkö 380 ja 220 V Radiopuhelin VHF Suurin henkilömäärä 50 Vuodepaikkoja 20 Keittiön käyttöenergia nestekaasu Lämmitys puukamiina Laivavene ”Kaveri” lasikuitu
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 15
15
23.11.2016 10.45
Kun laiva laskettiin vesille Mörkölän telakalta, Hackmanin vaaleanharmaa väri oli poissa. Kyljet olivat nyt mustat, mikä on kuunareiden perinteinen runkoväri. Se olikin kuin enne aluksen tulevalle käytölle.
Hylystä kuoriutuu uljas purjelaiva Lokakuun 16. päivänä 1976 viriteltiin kolmen purjeveneen kuusimetriset mastot rautalankojen varaan Toverin kannelle. Kölin tarve hoidettiin kiinnittämällä purjevene Toverin kummallekin kyljelle. Sitten vain menoksi! Yllättävän hyvin alkoi matka taittua ja köleinä toimivat purjeveneet joutivat kyljistä pois. Kokemus oli kerta kaikkiaan niin sykähdyttävä, että siinä paikassa päätettiinkin Toverista tehdä purjelaiva. Purjelaivan rakentamiseen ei valmista mallia ollut, eikä lähiseudulla yhtään kokenutta neuvonantajaa. Omin päin ryhdyttiin alusta suunnittelemaan. Lähtökohtana oli se, että ensiksi laiva rakennetaan liikkuvaksi ja vasta sen jälkeen sisätilat käyttökuntoon. Ensimmäiseksi piti valita takilan tyyppi ja siihen liittyen kölin rakenne. Varsin lyhyellä pohdinnalla päädyttiin kahvelitakilointiin ja foinikialaisiin ”sapeliköleihin”. Mastopuut käytiin kaatamassa Venäjänsaaresta ensimmäisten jääkelien aikaan. Talvikautena päästiin kiinni purjelaivan takilanosien rakenteluun. Kansalaisopiston puutyöpiirissä nikkaroitiin pylpyröitä, naakeleita
16
ja jumpruja. Siellä syntyi myös Toverin hieno ruoriratas. Laivan ensimmäinen köysistö syntyi purkamalla paksuja kaapeliköysiä, jotka oli saatu ottaa Joutseno-Pulpin kaatopaikkakuormasta. Purjeet ommeltiin itse seurakuntakeskuksen salissa, joka oli riittävän suuri tila isojen purjekääröjen käsittelyyn.
Kuuden vuoden suururakka Talvikausi 1981-82 oli virstanpylväs Toverin taivalluksella. Kesällä 1982 oli tulossa Suomen meripartiolaisten suurleiri, Satahanka. Edellinen oli Kyläniemessä 1978. Sieltä Toverin valmistuminen myöhästyi muutamalla viikolla. Nyt tehtiin talvi töitä ja keväällä laiva olikin käyttökelpoisessa kunnossa. Purjeet ja kone olivat valmiina alusta liikuttelemaan. Sisätilojen sisustus oli tehty ja keittiössä kalusteet ja astiat paikoillaan. Sähköjärjestelmä oli rakennettu ja yhteydenpitoon oli hankittu VHF-puhelin. Kuusi vuotta oli hylkyä rakennettu purjelaivaksi, ensin purettu, sitten rakennettu. Rakentamisen välissä laivalla oli purjehdittu viisi kesää. Tehdyt suurten linjojen ratkaisut tuntuivat myöhemminkin oikeilta. Oli rakennettu kahvelikuunari. Aivan itse. Ajan kanssa ja vähällä rahalla. Ja koko ajan purjehdittiin siinä sivussa. Rauhallinen rakennustahti auttoi omalta osaltaan välttämään virheitä. Ehdittiin kypsytellä ideoita ja edetä yksi asia kerrallaan.
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 16
23.11.2016 10.45
Alkuun lähdettiin vanhojen purjelaivojen perinteen pohjalta. Mukana varmaan oli myös Nuotioveljien omia perinteitä. Lippukunta on tottunut tulemaan toimeen vähillä rahoilla ja rakentelemaan retkikalustonsa ja veneensä itse. Kai siinä sitten yksi purjelaivakin syntyi samoin eväin.
Teksti: Olli Naukkarinen, Joutsenon Nuotioveljien arkistoja ja Ierikka Hyvättisen muistiinpanoja lainaten Kuvat: Anssi Hakoma.
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 17
17
23.11.2016 10.45
Haluatko oppia uutta partiosta? Haluatko päästä syvemmälle partion ytimeen? Haaveiletko aikuisten omasta partioleiristä metsässä? Haluatko oppia paremmaksi johtajaksi? Haluaisitko saada uusia partiokavereita ympäri maan? Halutako käydä hyviä keskusteluja partiosta nyt ja tulevaisuudessa? Millainen on sinun unelma-partio?
Vuonna 2017 järjestetään 4 erilaista Ko-Gi-kurssia kaikille 22v täyttäneille partiojohtajille. Mikä näistä olisi sinulle sopiva? Ko-Gi 122 on perinteinen 9 päivän metsäleiri kesäkuussa Evolla. Lisämausteena kaksikielisyys! Ko-Gi 123 tarjoaa leireilyä kauneimpaan keskikesän aikaan viikon verran Evon metsissä. Ko-Gi 124 tarjoaa mahdollisuuden viikon vaellukseen Lapissa elokuussa. Älä missaa tätä! Ko-Gi 125 on suunnattu piiritoimijoille. Halajatko isompaan piiripestiin – seuraava piirileiri tai SM-kisat 2019 järjestelytoimikunta mielessä? Tartu tähän tilaisuuteen!
18
Lisätietoja, päivämäärät ja Kuksa-linkit toiminta.partio.fi/kouluttautuminen/kolmiapila-gilwellEtelä-Karjalan Partiolaiset ry ko-gi/ko-git-2017
heimoviesti_4_16.indd 18
23.11.2016 10.46
Johdatko lippukuntaa, ikäkausiohjelman toteutumista lippukunnassa tai muiden johtajien kouluttautumista ja pestaamista? Onko lippukuntasi ottamassa etunenässä uudet pestit käyttöön? Nyt kannattaa olla hereillä!
10.-12.3. voit olla ensimmäisten joukossa koko Suomessa oppimassa uutta niin yhdistyksen johtamisesta kuin toisten aikuistenkin johtamisesta. Tule siis mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki: e-kp.fi/tapahtumakalenteri sekä Ilkka Kuivalainen, ilkka.kuivalainen@e-kp.fi
Etelä-Karjalan partiolaisten sählyturnaus 18.3.2017 Lisätietoja piirin nettisivuilta: e-kp.fi
Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 19
19
23.11.2016 10.46
HAETAAN UUTTA PÄÄTOIMITTAJAA AJALLE 2017-2018 Heimoviesti etsii kaksivuotiseen pestiin henkilöä, joka suhtautuu intohimoisesti lehden kehittämiseen. Plussaa kirjoitustaidosta, kiinnostuksesta valokuvaukseen sekä tarkasta uutisvainusta! Tehtäviin kuuluu vuosittain neljän lehden päätoimittaminen, viestintäryhmän kokouksiin ja muuhun toimintaan osallistuminen sekä muut tarvittavat koulutukset ja tapahtumat. Pestissä pääset konkreettisesti vaikuttamaan piirin viestintään ja saat kokemusta lehden päätoimittamisesta. Tukea pestiin saat lehden toimitussihteeriltä ja taittajalta, viestintäryhmältä sekä piiritoimistosta. Pestiin voidaan harkita myös pestattavan kaksi henkilöä. Arvostamme nuorta ja innostunutta otetta, älä siis epäröi hakea pestiä, vaikka tuntuisi, että kokemusta ei vielä ole – täältä sitä saa! Vapaamuotoiset hakusähköpostit tai -videot voi lähettää 31.12.2016 mennessä osoitteeseen:
heimoviesti@partio.fi Lisätietoja tehtävästä antaa: Nykyinen päätoimittaja Tuike Karjalainen, tuike.karjalainen@pp.inet.fi Toimitussihteeri Minna Helle, minna.s.helle@gmail.com Piiritoimistolta Jaana Hyrkkänen, jaana.hyrkkanen@partio.fi
heimoviesti_4_16.indd 20
23.11.2016 10.46
Sata Lasissa! Tervetuloa kilpailemaan Etelä-Karjalan Partiolaisten talvimestaruuskilpailuihin Lappeenrantaan 18.-19.2.2017. Kilpailuissa mitellään E-KP:n mestaruuksista sekä päivä- että yösarjoissa ja Kymenlaakson partiopiirin mestaruuksista yösarjoissa. Sarjajako ja matkat Vihreä ja oranssi sarja Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu vartio, jossa on viisi 12–17 -vuotiasta jäsentä. kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 70 vuotta. Reitin maksimipituus 9 km. Punainen ja sininen sarja Kilpailuvartiossa on neljä 14-18-vuotiasta jäsentä, joiden on oltava piirin jäseniä. Kilpailuvartion jäsenten yhteenlaskettu ikä saa olla korkeintaan 68 vuotta. Vartio kertoo ilmoittautuessaan mitä lippukuntaa se edustaa, lippukunnan on oltava jokin niistä lippukunnista, jonka jäseniä vartion jäsenet ovat. Reitin maksimipituus Sininen 20 km ja Punainen 25 km. Harmaa ja ruskea sarja Kilpailuvartiossa on kolme vähintään 18-vuotiasta jäsentä. Vartio kertoo ilmoittautuessaan mitä lippukuntaa se edustaa, lippukunnan on oltava jokin niistä lippukunnista, jonka jäseniä vartion jäsenet ovat. Reitin maksimipituus Ruskea 25 km ja Harmaa 36 km. Osanottajien iät lasketaan kilpailuvuoden kuluessa täytetyin vuosin. Tytöt kilpailevat oranssissa, sinisessä ja ruskeassa sarjassa. Pojat ja sekavartiot kilpailevat vihreässä, punaisessa ja Harmaassa sarjassa. Osanotto-oikeus on partiolaisilla, joiden vuoden 2017 jäsenmaksu on maksettu. Kilpailussa noudatetaan E-KP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä sekä SP:n turvallisuusohjeita ja soveltuvin osin SP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä ja järjestelyohjeita. Tehtäväluettelo julkaistaan Lappeen Siniset ry:n nettisivuilla www.lappeensiniset.net 1.12.2016 mennessä.
100
Ilmoittautuminen tapahtuu alla olevasta linkistä lauantaina 4.2.2017 23:59 mennessä. Jälki-ilmoittautumisaika on 1 viikko. bit.ly/satalasissa Osannottomaksu on päiväsarjoilta 45 € ja yösarjoilta 60 € . Etelä-Karjalan Partiolaiset laskuttaa osallistumismaksut kilpailuvartioilta. Peruneen vartion osanottomaksua ei palauteta, mutta lippukunta saa lähettää toisen vartion poisjäävän vartion tilalle. Jälki-ilmoittautumismaksut ovat 10 euroa suuremmat. Kilpailun johtaja Pekka Pulli pekka.pulli@lappeensiniset.net 0458702505
Järjestelysihteeri Hermanni Nieminen hermanni.nieminen@lappeensiniset.net 0503075535 Heimoviesti 2016
heimoviesti_4_16.indd 21
21
23.11.2016 10.46
PIIRIN LIPPUKUNTATUKI UUDISTUU! Alueryhmät ja alueohjaajat poistuvat ja tilalle tulevat lippukuntien vastuuvalmentajat ja heidän tueksi lippukunta-, pesti- ja ohjelmavalmentajat sekä mentoripankki ja integraatioryhmä.
LIPPUKUNNANJOHTAJA tule kuulemaan lisää piirin antamasta tuesta la 28.1.2017 Lippukunnanjohtajaseminaariin. Samalla pääset itse vaikuttamaan uuden toimintamuodon kehittämisessä. Lippukunnille valitut vastuuvalmentajat vuodelle 2017: LW, LWS ja SV - Tero Piiparinen, VV, teropiiparinen@yahoo.co.uk TKH, VV ja Parv - Mari Kallio, TT, mari.j.kallio@gmail.com PI, LS ja LTT - Minna Arminen, KoVa, minna.m.arminen@gmail.com TaTa, LSS ja LSV - Suvi Tonteri, JNV, suvi.munnukka@gmail.com JNV, JAT ja KoVa - Laura Pylkkönen, TT, laura.eerika.pylkkonen@gmail.com RET, TT+SS ja EPS - Kalle Rapi, LW, kalle.rapi@gmail.com Lippukuntatuen (entisen alueryhmän) johtajana aloittaa vuoden alussa Jenni Kainlauri, LWS, jenni.kainlauri@gmail.com Jukka Raudaskoski, KoVa jatkaa SP:n Aluevaliokunnassa
I ntegraatiovalmennus ryhmä Sinä, joka hallitset jonkun erityistiedon tai -taidon (paperien pyörittämisen, muonituksen, leikityksen, jonkun ikäkausiohjelman…), anna tietosi mentoripankkiin. Voit päästä silloin tällöin lippukunnan vastuuvalmentajan mukaan lippukuntakäynnille jakamaan arvokasta tietoasi! Osana uutta lippukuntatukea kootaan piirimme osaajista ja alueen muiden alojen ammattilaisista integraatiovalmennusryhmä. Valmennusryhmän kautta lippukunnat saavat apua erityislasten kohtaamiseen ja tukemiseen partioharrastuksessa. Erityislasten saaminen mukaan tavalliseen lippukuntatoimintaan on piirimme Yhteisvastuuhankkeen tavoite. Valmennusyhmä valmentaa johtajia kohtaamaan erilaisia lapsia ja nuoria, sekä auttaa keksimään partioarkeen uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotta kaikki voisivat harrastaa partiota omassa lähilippukunnassa. Mikäli sinulla on intoa ja osaamista lähteä mukaan ryhmän toimintaan, ole reippaasti yhteydessä Jenniin, jenni.kainlauri@gmail.com!
22
KODA2016 tulokset Sininen: 1. Virvonvarvon 63.9 JAT 2. Perseidit 60.9 PARV 3. Fakaanit 43.8 EPS 4. JATin teharit 42.4 JAT Ulkopuolella: 5. Ghettoketut 75.1 OMS Punainen: 1. Kettu-Vartio 54.7 KoVa 2. Ei taidolla vaan tuurilla 53.8 LS 3. Toverit 40.8 JNV 4. Merihessut 39.5 LSV Ruskea: 1. Tehosekoitin 83.5 TT 2. VIP+tiimi 81.4 LNT 3. Tuhkimot Oy 71.1 TT 4. Sammakkoprinsessat 71.1 LTT Harmaa: 1. Raudoittajat 78.4 KoVa 2. Pontukset 74.2 JNV 3. #tiiapakotti 64.6 JNV Ulkopuolella: 4. Team Germany 69.5 EPS
Etelä-Karjalan Partiolaiset ry
heimoviesti_4_16.indd 22
23.11.2016 10.46
T apahtumia SP: ssa
Joulukuu
Joulukuu
1.12 Piirin perinteiset joulukahvit
27.-30.12 Vaeltajavalkea
piiritoimistolla
Tammikuu Tammikuu
13.-15.1 Medialähettiläskurssi
28.1 Lippukunnanjohtajaseminaari Helmikuu Helmikuu 3.-5.2. Tukholman ekskursio 10.-12.2 14.2 18.-19.2 22.2
JTMK-kurssi Ystävänpäivänä kaveri partioon Talvi-PT, myös yösarjat
3.-5.2 7.2 10.-12.2 11.-12.2 25.2
Valmentajakoulutus 1/17 –startti Kipparikurssin pääsykoe Saaristokipparikurssi KoGi-staabikoulutus Aikuisuuden pyöreä pöytä
Muistelemispäivä
Maaliskuu Maaliskuu 10.-12.3 Lippukunnanjohtamis-, Pestijohtajaja Ohjelmajohtajakurssit
10.-12.3 17.-18.3 17.-19.3 18.3 23.3 25.-26.3
Viestintäkoulutus Liikkuwan Kuwan Festiwaalit Partion kevätpäivät
Satahanka-viikonloppu
14.-26.3 Kipparikurssin teoriaosa 2 31.3-2.4 Kohtaus
Sählyturnaus
Huhtikuu
Piirin kevätkokous Ensiapukoulutus
Huhtikuu 1.4 7.-9.4 17.-23.4 17.4 18.4 19.4 20.-21.4 21.4 22.4 22.4 23.4
4.-5.3 Talvi SM-kisat 10.-12.3 Kipparikurssin teoriaosa 1 18.-19-3 Meripartiojohtajapäivät ja
SuSe-PT Kohahdus Partioviikko Iltaohjelma (Parikkala & Joutseno) Iltaohjelma (Imatra & Taavetti) Iltaohjelma (Lappeenranta) Pop-up -kolo Lappeenrannassa Saunailta Hepohiekalla aikuisille Kevät-PT Yrjönpäivän iltajuhla Partioparaati
Lisätietoja piirin sekä
heimoviesti_4_16.indd 23
1.-2.4 6.4 7.-9.4 23.4
Partioneuvoston kevätkokous Monimuotoisuuden pyöreä pöytä KoGi 123 & 124 Kansallinen kirkkopyhä
TAPAHTUMAT JOULU-HUHTIKUU
T apahtumia E-KP: ssa
tapahtumista saat
SP:n
nettisivuilta!
23.11.2016 10.46
PARTIOTAITOJEN SUOMEN MESTARI
Vintern är på kommande! Talvi kaivaa meistä partiolaisista esiin sen todellisen ulkoilijan joka ei pelkää hankea ja jäätä, vaan suuntaa innoissaan kohti Raaseporin metsää 4–5 maaliskuuta 2017 ottamaan mittaa partiotaidoistaan! VinterFiSSce, partiotaitojen talvi-SM-kilpailut
Ilmoittautuminen 14.2.2017 mennessä. Oranssi/Vihreä: 70 € Sininen/Punainen/Ruskea/Harmaa: 90 € Täydellinen kilpailukutsu, ilmoittautuminen ja lisätietoja www.vinterfissce2017.wordpress.com
Kilpailunjohtaja, Rasmus Weiss
Palautusosoite, ellei vastaanottajaa tavoiteta: Etelä-Karjalan Partiolaiset ry Kesolantie 1 54100 Joutseno
heimoviesti_4_16.indd 24
23.11.2016 10.46