Hanna Kosonen Synnyin- ja kotikunta: Savonlinna Ikä: 39 vuotta Työ: Yrittäjä 9/2014-, Tmi Töpinä, asiantuntijapalveluita mm. ministeriöille sekä liikunta- ja kulttuurialan yrityksille Koulutus: Filosofian maisteri 2003, Jyväskylän yliopisto Ura: Diges ry:n kulttuuri- ja liikunta-alan asiantuntija 2008-2014 Maahenki Oy:n kulttuurituottaja 2006-2007 Puuarkkitehtuuriyhdistyksen toiminnanjohtaja 2004-2005 Metsäliitto konsernin viestinnässä 2003-2004 Kilpaurheilija 1995-2002, hiihtosuunnistuksen viesti maailmanmestaruus sekä henkilökohtainen mm-pronssi 2000 Perhe: Kaksi tytärtä ja aviomies Harrastukset: Mökkeilyä Pihlajaveden rannalla, kulttuuria sekä liikuntaa maratoneista sirkukseen ja vesihiihdosta oopperaan Politiikka: Viime kevään eurovaaleissa ensikertalaisena lähes 4000 ääntä
Suomi kuntoon yhdessä työtä tekemällä Hanna Kosonen ottaa aamupalaksi croissantin ja mukillisen teetä savonlinnalaisessa kahvilassa. Lapset, kaksi tytärtä, on puettu ja kammattu päivähoitokuntoon ja äidille ovat jääneet monet muut asiat ennen illan vaalitilaisuuksia. Urheilullisen eduskuntaehdokkaan takin rintamusta koristaa Suomen keskustan Suomi kuntoonnappi. Hanna Kososen mielestä puolueen tavoite on realistinen. - Suomella on loistava tulevaisuus, kunhan se vain yhdessä tehdään. Uusia työpaikkoja voi syntyä runsaasti muun muassa biotalouteen, luontomatkailuun ja kotimaiseen ruokatuotantoon, Hanna Kosonen vakuuttaa. Myös oikeilla elämäntapa valinnoilla saadaan hyvinvointia aikaan ja kyetään hillitsemään kasvavia terveysmenoja jopa miljardien arvosta. Suomi selviää hyvinvointivaltiona palvelujen rakennemuutoksella ja työnteolla. - Työnteon on oltava kannattavaa ja yrittäjyyteen on kannustettava veroratkaisuilla ja turhaa sääntelyä purkamalla. Savonlinnalainen filosofian maisteri Hanna Kosonen on liikunta- ja kulttuurialan asiantuntija ja hänellä on oma yritys Savonlinnassa. Asiakkaat ovat ministeriöissä. Luovien alojen start-up ja pk-yritysten sparraaja vie tietoa yrittäjyyden arjesta
lähinnä työ- elinkeino-, opetus- ja kulttuuriministeriöihin. Kosonen on ollut mukana kirjoittamassa Suomen keskustan liikuntalinjausta. Hänen kädenjälkensä näkyy myös Mikkelin liikuntakuukausiprojektissa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena oli 50 000 ihmisen liikuttaminen. Projekti palkittiin Urheilugaalassa Paavo Nurmi -palkinnolla.
Suomella on loistava tulevaisuus, kunhan se vain yhdessä tehdään.
JUURET SAVONLINNAN KOSOLASSA Hanna Kososen juuret, siis lapsuudenkoti ja nyt myös loma-asunto, ovat Savonlinnan Kosolassa, kolkassa, josta on ennenkin noustu eduskuntaan. Turvallisessa kyläyhteisössä ja yhteisöllisessä perheessä vahvistuivat kaikki ne arvot, joiden puolesta hän on keskustan eduskuntavaaliehdokkaana. Nostetta
on ollut, aluksi jopa enemmän kuin pyrkyä. Viime vuoden eurovaaleissa Hanna Kosonen haki ensimmäisen kerran tuntumaa politiikkaan. Tulos, komeat lähes 4000 ääntä, yllätti monet asiantuntijatkin. Liikunta tuli vahvana kodin perintönä Kososen neljän tyttären elämään jo varhain. Ukki Vilho juoksutti kilpaa talon ympäri ja otti aikaa. Talvisin ukki teki hiihtolatuja Turkinniemen pelloille. Antti-isä vei laskettelemaan ja villiin lapsuuteen kuului myös kaikenlainen kiipeily ja puissa roikkuminen. Kavereiden luo oli viiden kilometrin pyörämatka. Kotirannassa opittiin uimaan ja Kosolan koulun kaukalossa luistelemaan. Kodin arvoista yhtenä tärkeimpänä Hanna Kosonen pitää luontevaa yhteisöllisyyttä. Kodin ovet olivat auki ihmisten tulla ja mennä. Pöydässä oli tilaa kaikille. Hanna kuvailee lapsuudenkodin ilmapiiriä lämpimäksi ja suvaitsevaksi. Myös vanhempien suhde ympäristöön oli kohdallaan. Kierrätettiin ja tehtiin ekologisia valintoja. Tavarat eivät olleet tärkeitä, silti kaikkea oli riittävästi. HIIHTOSUUNNISTUKSEN HUIPULLE Urheilulukiossa Jyväskylässä Hanna Kosonen aloitti määrätietoisen hiihtosuunnistuksen treenaamisen. Se toi Olavin Rastin urheilijalle nuorten MM-kilpai-
lussa kultaa normaali- ja pikamatkalta sekä viestipronssia. Varsinaisen huippunsa Hanna saavutti aikuisten kisoissa Siperiassa Krasnojarskin MM-kilpailuissa 2000, jolloin hän voitti pronssia normaalimatkalta ja viestissä kultaa yhdessä Mervi ja Liisa Anttilan kanssa. Huippusuunnistaja Hanna ei siis eksy metsissä eikä kaupunkien vilinässä. Hanna Kosonen palasi Savonlinnaan 17 vuoden jälkeen opiskeltuaan Jyväskylässä, Ruotsin Sundsvallissa ja Helsingissä, valmistuttuaan filosofian maisteriksi ja perustettuaan työuran ja perheen. Paluutaan hän sanoo
radikaaliksi vastavirtaan muutoksi – virta kun on vuolaampi toiseen suuntaan. Pariskunnalle on työ ja toimeentulo Savonlinnasta avautunut. Kevään aikana Hanna Kosonen on keskittynyt vaalityöhön laajassa vaalipiirissään. Menossa ovat viimeiset viikot ennen vaaleja.
niukkuutta, on maaseutualueiden palveluja jouduttu karsimaan. - Suunta pitäisi kääntää hajautetun yhteiskunnan malliin. En halua vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välille. Pidän myös Helsingistä. Mutta kasvukeskusten ongelmia ovat ruuhkat, joita ihmiset siellä eivät halua. Hanna Kosonen uskoo, että puhdas luonto, puhtaat vedet, puhdas ravinto, metsät ja hiljaisuus ovat suuri mahdollisuus Suomelle. Työtä tekemällä ja yhdessä rakentamalla saadaan parempi Suomi.
PUHTAAT VEDET, RAVINTO JA METSÄT... Kosolan kylä kuten muukin Suomen maaseutu, on muuttunut paljon Hanna Kososen lapsuudesta näihin päiviin. Kun yhteiskunnassa on ollut jaettavana lähinnä Aini Rossi
Hannan vaalikahvila Olavinkatu 51, Savonlinna Avoinna arkisin klo 10-14 Hanna tavattavissa kahvilassa
Lämpimästi tervetuloa!
Ti 31.3. klo 8-10 Kahvia ja suomalaista kaurapuuroa Ke 1.4. klo 14-16 Kahvia ja pullaa Ti 7.4. klo 8-10
Kahvia ja suomalaista kaurapuuroa
Ke 8.4. klo 15-17 Kahvia ja piirakoita Ma 13.4. klo 8-10 Kahvia ja suomalaista kaurapuuroa Ti 14.4. klo 8-9 Suomalaista kaurapuuroa ja politiikkaa Kimmo Tiilikaisen kanssa Seuraa lisäksi ilmoittelua.
Kun liikunta juurtuu osaksi normaalia arkikäyttäytymistä, sen jatkaminen aikuisiällä on suoranainen tahtotila.
Oma maakunta, oma seutukunta ja ikioma kotikunta ovat edelleen positiivisen kehittämisen arvoisia.
Sisukkaasti maakuntia kehittämään Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt meille kaikille haasteen siitä, että Suomi on saatava kuntoon. Hänen mukaansa tähän kuntokuuriin menee seuraavat kymmenen vuotta ja tässä työssä tarvitaan aivan jokaista meitä suomalaista, asuinpaikasta riippumatta. Suomirempan tärkein työ väline, uuden hallituksen hallitusohjelma, tulee sisältää nykyistä huomattavasti enemmän itäisen Suomen elinvoimaisuuden varmistamiseen tähtääviä toimia. Viime vuosien aikana toteutettu yhteiskunnallinen päätöksenteko on merkittävästi kiihdyttänyt toimintojen keskittämistä. Markkinaehtoisessa toiminnassa tätä tapahtuu vääjäämättä. Toiminnot hakeutuvat sinne, missä tuotannontekijöitä on saatavilla tai ostovoimaa valmiille hyödykkeille löytyy riittävästi. Yhteiskuntapolitiikan ei tule kuitenkaan aina potkia palloa samaan suuntaan.
Itäinen Suomi ja Etelä-Savon maakunta eivät ole olleet aivan jonon kärkipäässä, kun näitä keskittämispolitiikan hedelmiä on jaettu. Näiltä kulmilta on ollut helpompi lähteä toisaalle kuin tulla tänne. Eihän tosiaan voi olla oikein, että esimerkiksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on jyvitetty yhä kiihtyvällä vauhdilla kasvukeskuksiin, joissa kaikkinaisen kasvun hallinta on osoittautumassa yhä vaikeammaksi. Vastaavia esimerkkejä löytyy jokaiselta yhteiskuntapolitiikan lohkolta. Suomi on maakuntiensa ja alueidensa summa, kenenkään suomalaisen etua ei ole antaa osan maakunnistaan ja seuduistaan kuihtua. Tarvitaan muutosta ja tätä muutosta meille kaikille tarjoaa Suomen keskusta ja sen eduskuntavaaliehdokkaat. Suomen keskusta lähtee siitä, että esim. suomalaisen koulutuspoli-
tiikan tulee olla edelleen vahvasti maakunnallisesti hajautettua. Juuri nyt tarvitsemme uuden yhteiskunnallisen paradigman; maakuntien intohimoisen ja sisukkaan kehittämisen myötä Suomi takaisin kuntoon ja uuteen nousuun. Tähän työhön me tarvitsemme maakuntiinsa ja seutuihinsa monin eri tavoin kiinnittyneitä kansanedustajia. Sellaisia, tavallisen hyviä ihmisiä, jotka ovat valmiita uskomaan sanoissaan ja teoissaan siihen, että oma maakunta, oma seutukunta ja ikioma kotikunta ovat edelleen positiivisen kehittämisen arvoisia. Siksi olen hakeutunut tukemaan Hannan vaalityötä. Koen hänet juuri sopivana tähän Suomen kuntokuuriin. Reima Härkönen filosofian maisteri rehtori, Savonlinnan Taidelukio
Hyvä kansanedustaja on aito ja läheinen ihminen MUUTAMAN kerran olen miettinyt, millainen tausta ja millaiset valmiudet ovat tärkeitä kansanedustajaehdokkaalle. Kun sellaisia reunaehtoja hahmottelee, asettaa myös selviä laatuvaatimuksia henkilölle, jota on valmis äänestämään. Mietiskely paljastaa, että ihan yli-ihmistä ei tarvitse metsästää. Tietyt perushyveet, järkevä maailmankatsomus, vahva persoona ja kyky kasvaa ihmisenä riittävät. MAKUASIA tietysti, mutta mielestäni maltillinen elämänasenne olisi hyväksi kansanedustajaehdokkaalle. Se on luotettavampi lähtökohta kuin räväkkyys, jolla toki saattaa kalastaa irtopisteitä. Hyvä ehdokas käyttäytyy sivistyneesti. Eivätköhän kaikki arvosta aitoa ja luontaista sivistystä, fiksuutta. Se on myös vahva valtti ihmiselle, joka joutuu yhtenään esiintymään toisten edessä. Kansanedustajaehdok kaan pitää totta kai tuntea yhteiskuntaa, sen tilaa ja olla avoin omaksumaan uutta tietoa. Ehdokkaan uskottavuutta lisää, jos hän on jonkin alan erikoistuntija, esimerkiksi liikunnan. Hyvä hänen olisi tuntea kulttuuriakin. Urheilu on ylipäätään kelpo meriittiä. Urho Kekkonenkin oli Suomen mestari vauhdittomassa korkeushypyssä ja kolmiloikassa ennen kansanedustajuuttaan. Eikä hän jäänyt ainoaksi mestariurheilijaksi parlamentissa. MISSÄ TAHANSA ammatissa uurastavalla pitäisi olla muitakin harrastuksia kuin leipätyönsä – toimittajankin elämänkäsitys avartuu, jos hän
harrastaa muutakin kuin juttujen kirjoittamista. Sama pätee erittäin hyvin poliitikkoon ja poliitikoksi aikovaan. Hänellä on oltava arjessa sidoksia ja harrastuksia, jotka avaavat hänelle maailmoja politiikan ja kabinettien ulkopuolella. Yhä syvemmälle päätöksentekoon vihkiytyessäänkin poliitikon kannattaa pitää kaikki arjen tuntosarvensa herkkinä. POLITIIKAN yksi perustotuus on, että kaikissa vaaleissa kansa kaipaa mukaan uusiakin kasvoja. Kokeneilla politiikan raskassarjalaisilla on vaalitaisteluissa aina omat tukijoukkonsa, mutta äänestävä kansa tarjoaa luottamustaan myös raikkaille ehdokkaille, joita voi kehaista ”hyviksi tyypeiksi”.
Hanna Kososesta tulee erinomainen kansanedustaja, jota äänestäjän on toiveissaan ja huolissaan helppo lähestyä. Oleellinen edellytys on, että ehdokas koetaan aidoksi ja läheiseksi kanssaihmiseksi. SAVO N L I N NA L A I N E N Hanna Kosonen täyttää huhtikuun eduskuntavaaleissa nuo reunaehtoni. Hän on politiikassa tuore kasvo ja hän tuntee hyvin itäsuomalaisten arkea.
Yhä 24 tuntia vuorokaudessa Omassa lapsuudessani tietokoneet tai some eivät syöneet arjen tunteja. Meillä oli television lisäksi pieni näyttöruutu, johon puuhattiin piuhalla kiinni joystick. Sitä hervottomasti vasemmalta oikealle vatkaamalla sai kerättyä energiaa Daley Thompsonille kymmenotteluun pelin varrelle. Kauan ei moista vempelettä jaksanut heiluttaa. Ulkona oli jännempää. Oman veljen kanssa juoksimme ja leikimme. Nykyään asiat ovat toisin. Onko muuttunut maailma oikeasti syypää liikkumattomuuteen? Olemmeko me itse muuttuneet? Mihin käytämme käytössä olevat tuntimme? Aikuisina meillä on vastuu niistä malleista, joita me lapsiemme tietoisuuteen ja toimintatapoihin istutamme. Tämä ei ole muuttunut. Tuntejakin on yhtä paljon vuorokaudessa. Ennenkin oli kiire. Ainakin omassa ydinperheessäni vanhemmat tekivät lujasti töitä. Äiti kolmivuorotyötä, isä metsurina. Siinä arjen vilskeessä kasvoin mukana, isovanhempien silmien
alla. Ymmärrän maatilalla lapsuuteni viettäneenä ympäristön vaikutuksen. Kiitän siitä päivittäin. Olin luontaisesti liikunnasta kiinnostunut lapsi. Sain kasvaa paikassa, jossa sain liikkua vapaasti ja turvallisesti. Uskon, että jokainen lapsi haluaa liikkua. Taaperoikäisen arkimeno on hengästyttävää katsottavaa. Hänen haluaan liikkua tulee tukea. Vallitsevassa maailmassa se voi helposti tuntua työläältä. Uhraus kannattaa. Ei pieni lapsi paljoa kaipaa. Metsäretki tai kävely lähipuistoon. Siinä se. Viitseliäisyyttä ja arjen organisointia se meiltä aikuisilta vaatii. Omaa esimerkkiä. Kun liikunta juurtuu osaksi normaalia arkikäyttäytymistä, sen jatkaminen aikuisiällä on suoranainen tahtotila. Kun lapsena kokee liikkumisen hyvää tekevän tunteen, ei ilman sitä euforiaa halua enää ollakaan. Kun varhaisvuosinani loikin omaan huoneeseeni vievät portaat joka kerta, huomaan tänäkin päivänä ryhtyväni siihen kotipor-
taissa. Jos tauti kaataa viikoksi ja liikunta jää väliin, poden taudin lisäksi kaipuuta hikoilemaan. Mietipä, mihin tuntisi kuluvat. Muistele aikaa, jolloin puhelin oli ruuvattu kotonasi seinään. Onko sen ja tämän päivän ajankäytön välillä eroa? Onko tekosyysi liikkumattomuudelle koululiikunnan aiheuttama trauma? Anna jo anteeksi sille maikalle. Ja ellet ole itsestäsi kiinnostunut, ajattele tulevaisuuden aikuista, joka esimerkkisi varjossa kasvaa. Iloitsen ystävästäni Hanna Kososesta. Hänen näkemyksensä liikunnan lisäämisestä jokaiseen koulupäivään saa sydämeni hypähtämään riemusta. Toteutuessaan se saa niin paljon hyvää aikaiseksi, että kansakunta ihmettelee jälkikäteen ratkaisun myöhäistä toteenpanoa. Virpi Sarasvuo Moninkertainen hiihdon olympia- ja mm-mitalisti
Kaikkialla tarvitaan luottamusta
Uskon, että vahvan kansanliikkeen ehdokkaasta Hanna Kososesta tulee erinomainen kansanedustaja, jota äänestäjän on toiveissaan ja huolissaan helppo lähestyä. Vaalimenestys vaatii uurastusta ja asennetta. Hanna Kosonen tietää, että vaalityötä on tehtävä uupumatta ihmisten parissa niin turuilla ja toreilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Kampanjointi eri puolilla isoa vaalipiiriä on ehdokkkaalle vaativaa, mutta samalla hyvin avartavaa. Aktiivinen kampanjaote on hyvän ehdokkaan merkki. Kyösti Pienimäki Kirjoittaja oli sanomalehti Itä-Savon päätoimittaja 1998-2007.
Kun kirjoitin vuosi sitten ilmestynyttä kirjaani Luottamus (Otava), pohdin tämän tärkeän tunnetilan merkitystä niin yksityisessä elämässä kuin kansakuntien vaiheissa. Jokainen meistä tietää omasta elämästämme luottamuksen kantavan voiman. Kun tunnemme itse luottamusta, voimme paremmin, uskallamme enemmän ja luotamme enemmän muihin. Kun uskallamme luottaa, koemme työiloa ja saamme enemmän aikaa. Erityisen tärkeää on itseluottamus - sen tietää erityisesti Hanna Kososen kaltainen huippu-urheilija, jonka on voittaakseen kyettävä parempaan suoritukseen kuin muut alansa parhaat. Kun meihin luotetaan, saamme voimaa. Siksi luottamus on uusiutuva luonnonvara, jakamalla lisääntyvä voima. Siksi siihen kannattaa panostaa - yksityisessä elämässä, työyhteisössä ja yhteisissä asioissa. Miten paljon parempi maailma olisi, jos meillä olisi jatkuvan epäilyn sijaan enemmän luottamusta? Moni sota jäisi sotimatta, riita riitelemättä, ja moni turha kärsimys kokematta. Suomelle tärkeää on vahvistaa luottamusta politiikkaan. Ilman luottamusta Suomi ei palaudu kasvun tielle. Luottamus politiikkaa kohtaan on viime vuosina horjunut - ansaitusti. Yksi keskeinen syy on ollut hallituksen heikko kyky saada aikaan päätöksiä. On ollut paljon yritystä, mutta vähän tekoja ja tuloksia. Sen seurauksena vaaleissa on mielipidemittausten perusteella luvassa ennen kokemattoman suuria muutoksia.
On tärkeää, että uusi hallitus onnistuu palauttamaan kansalaisten luottamusta politiikkaan. Se ei tapahdu itsestään vaan vaatii rohkeita päätöksiä Suomen hyväksi. Se vaatii omat lähtökohdat tuntevaa, kuuntelevaa ja arvostavaa politiikkaa. Se vaatii poliitikkoja, jotka tietävät, mitä Suomi ja suomalaiset tarvitsevat. Erityisen tärkeää työpaikkojen ja kasvun kannalta on yrityselämän luottamuksen vahvistaminen. Jos talouselämässä ei ole luottamusta, ei ole investointeja.
Luottamus on uusiutuva luonnonvara, jakamalla lisääntyvä voima.
Jos ei ole investointeja, ei ole kasvua. Jos ei ole kasvua, ei synny uusia työpaikkoja. Jos ei ole työpaikkoja, ei ole hyvinvointia. Tämän vuoksi on tärkeää, että politiikassa on Hannan kaltaisia yrityselämän ja Suomen vahvuuksien - erityisesti biotalouden - lainalaisuuksia ymmärtäviä ihmisiä. Heillä on parhaimmillaan kokemuksen tuoma taito nähdä, miten politiikan keinoin palautetaan luottamusta. Mutta pelkkä talousymmärrys ei riitä. Pitää olla myös herkkyys ja sydämen sivistys ymmärtää, miten Suomen talous käännetään siten, että heikoimmista pidetään huolta ja jokainen saa reilun mahdollisuuden. Mikael Pentikäinen Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja.
”Sitkeä ja lahjakas uurastaja”
Hannasta sanottua...
Olen tuntenut Hannan nuoresta lähtien. Hannan tarmokas ja määrätietoinen eteneminen opiskelu-, urheilu- ja työelämässä on ollut ihailtavaa. Hannan saavuttamat maailmanmestaruudet hiihtosuunnistuksessa ovat osoitus suuresta lahjakkuudesta, mutta ennen kaikkea ne ovat vaatineet sitkeää ja periksiantamatonta uurastamista.
”Raikkaita otteita ja yhteistyökykyä” Kun tutustuin Hannaan työn kautta, hän teki vaikutuksen laaja-alaisilla näkemyksillään sekä päättäväisellä asioiden eteenpäin viemisellä. Hanna ei pelkästään puhu, hän tekee. Hannalle rakkaita ja tärkeitä asioita ovat mm. Kaakkois-Suomen elinvoimaisuus, lasten, aikuisten ja perheiden hyvinvointi, luonto sekä puhdas suomalainen ruoka. Näiden asioiden puolesta hän puhuu ja toimii niin pienissä kuin suurissakin teoissa.
Jos milloin, niin nyt tarvitaan eduskuntaan sitkeitä uurastajia. Nyt Hanna on suunnistamassa eduskuntaan maamme ja maakuntamme asialle.
Arvostan Hannan kykyä viedä asioita eteenpäin raikkaalla otteella, yhteistyöllä ja keskustellen. Hannasta saadaan KaakkoisSuomelle pätevä ja määrätietoinen, kovaa painetta kestävä kansanedustaja.
Olen ilolla seurannut Hannan teemoja vaalityössä. Nuorten tulevaisuus, liikunnan merkitys meille kaikille, matkailun ja metsän, biotalouden ja sen myötä yritystoiminnan merkitys maakunnallamme ovat olleet Hannan keskeisiä teemoja.
Taina Korell Tanhuvaaran Urheiluopiston rehtori 2006-2014, Helsingin liikuntaviraston yhteyspäällikkö 2014-
Maamme ja maakuntamme huomisen huolien osalta Hanna on erinomaisesti kartalla. Nyt on koittanut Hannan aika. Markku Lehtosaari kunnallisneuvos Savonlinna
”Elämän arvot kohdallaan”
”Osaava, rohkea ja kovakuntoinen”
Tutustuin Kososen perheeseen Kosolan kylän läheisyydessä keskellä rauhallista Savoa, jossa minulla on kesäpaikka. Hanna kasvoi terveen luonnon parissa, positiivisessa ja lämpimässä perheympäristössä, jossa elämän arvot olivat ja ovat kohdallaan ja jossa ne syvästi ymmärretään.
Politiikassa tarvitaan nyt osaamista, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Hannalla on näitä kaikkia on yhdistyneenä kovaan kuntoon ja vahvaan aatteseen. Eikun eduskuntaan! Olavi Ala-Nissilä KHT-Tilintarkastaja, entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen
”Hanna tuntee kaakkoisen Suomen” Kaakkois-Suomen asiat laajemmin tuntevana ja taitavana hän on hyvä ehdokas myös meille parikkalalaisille. Jani Halme media-alan ammattilainen, Parikkala
”Hannalla riittää pitkäjänteisyyttä”
”On ollut ilo seurata Hannan uraa”
Tutustuin Hannaan eurovaalien aikana. Hänestä välittyi alusta alkaen kova tekemisen meininki, aito halu vaikuttaa ja konkreettinen osaaminen esim. Itä-Suomelle tärkeissä biotalouden kysymyksissä.
Politiikasta ja suunnistuksesta löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Hanna on osoittanut taitonsa niissä molemmissa. Parhaaseen lopputulokseen päästäkseen on osattava arvioida useita tekijöitä ja jaksettava tehdä lujasti töitä.
Entisenä kestävyysurheilijana Hannalla varmasti riittää sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä tiukoissakin tilanteissa ja niitähän politiikassa riittää. Eduskuntaan tarvitaan osaavia tekijöitä.
On ollut ilo seurata Hannan uraa. Tuin Hannaa jo europarlamenttivaaleissa 2014 ja minä haluan tukea häntä näissä eduskuntavaaleissakin. Hanna tuntee vaalipiirinsä vahvuudet ja kehityskohteet. Me tarvitsemme Hannan osaamista eduskunnassa.
Riikka Pakarinen Metsäteollisuus ry, biotaloudesta vastaava edunvalvontapäällikkö, Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014, Keskustan varapuheenjohtaja 2012-2014
Metsästä Itä-Suomi elää edelleen Vielä reilu vuosi sitten näkymät metsäteollisuuden ympärillä olivat synkeät. Parhaiten tuon alavireisyyden havaitsi näillä alueilla, joissa työpaikat ja hyvinvointi olivat vuosisatojen saatossa rakentuneet metsän ympärille. Viimeisen vuoden aikana metsäteollisuuden julkaisemat investointiuutiset Itä-Suomeen ovat ilahduttaneet laajasti. Meillä on raaka-ainetta, meillä on ammattitaitoisia metsäkoneyrittäjiä, meillä on koulutusta ja meillä on osaamista, sen nämä uudet investoinnit ovat osoittaneet. Usko tekemiseen on palannut. Jo toteutuneiden investointien lisäksi odotamme lopullisia investointipäätöksiä niin Äänekoskelle kuin Kuopioonkin. Jos nämä toteutuvat, tietää se koko tuotanto- ja jalostusketju mukaan lukien tuhansia työpaikkoja lisää itäiseen Suomeen. Toivo tekemiseen ja usko huomisen mahdollisuuksiin biotaloudessa on palannut. Muistetaan kuitenkin kaiken positiivisen keskellä se, että menestys ja uusien työpaikkojen luominen vaativat myös reunaehtonsa. Päättäjien on tehtävä tukevat ja pysyvät raamit, jotta yritykset voivat toimia ja kehittää biotalouden menestystarinaa stabiileissa olosuhteissa. Tärkeää on, että tehtävät päätökset esimerkiksi verotuksessa ovat pitkäntähtäyksen päätöksiä, muutokset parin vuoden välein tekevät kymmenien vuosien investointien kustannusten hallinnan hyvin vaikeaksi. Toiseksi meidän on taattava raaka-aineen eli metsäbiomassan riittävyys. Tässä suhteessa on tietysti kaikkien kannalta edullista, että ohjaisimme raaka-aineen käyttöä mahdollisimman korkean
jalostusasteen käyttöön. Puuta riittää toki myös energiatarkoitukseen, mutta tukien ohjaamana se ei saa aiheuttaa raaka-ainepulaa korkeamman jalostusasteen teollisuudelle. Toisaalta myöskään raaka-aineen riittävyys ei auta, jos emme saa puuta järkevällä tavalla metsistämme. Perusväylänpito tarvitsee jatkossakin rahallisia panostuksia ja meidän on huolehdittava siitä, että meillä riittää tulevaisuudessakin ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia korjaamaan metsää. Tältä osin laadukkaan ja alueellisesti kattavan koulutuksen merkitys on aivan erityisen tärkeässä roolissa. Biotalous on tällä hetkellä jokaisen puolueen priorit eett i listalla. Muistetaan kuitenkin, ettei biotalous ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen ole suinkaan mikään uusi juttu. Olemmehan erityisesti täällä Itä-Suomessa ammentaneet
hyvinvointimme kautta historian vihreästä kullasta. Tulevalta hallitukselta ja päättäjiltä vaaditaan konkreettisia toimia biotalouden työpaikkojen hyväksi, etteivät suuret suunnitelmat ja sadat tuhannet työpaikat jäisi ainoastaan kauniiksi tavoitteiksi puolueiden ohjelmiin. Yksi tärkeä lause, joka olisi hyvä muistaa jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, liittyy suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Meidän ei tulisi luoda sellaista yksipuolista sääntelyä ja byrokratiaa, joka koituu yksipuolisesti suomalaisen vientiteollisuuden taakaksi. Tehdään yhdessä hyviä päätöksiä. Riikka Pakarinen Metsäteollisuus ry, biotaloudesta vastaava edunvalvontapäällikkö Euroopan parlamentin jäsen 2009-2014 Keskustan varapuheenjohtaja 2012-2014
Kauko Rauhansalo kunnallisneuvos Kerimäki, Savonlinna
Hanna kehittyi älykkääksi, ympäristönsä arvot ja tarpeet perinpohjin ymmärtäväksi kaunottareksi, joka kaiken lisäksi oli mestarillinen suunnistaja. Suunnistamisen taito ja perillepääseminen ovat myös politiikan peruskysymyksiä. Molemmat laadut kertovat luonteesta, joka tunnistaa päämäärät ja joka tietää keinot niiden saavuttamiseen. Hannan persoonallisuudessa on siihen tarvittavaa sitkeyttä, rehellisyyttä, voimaa - ja huumoria! En voi kuvitella sopivampaa politiikkaan antautuvaa persoonaa vaikuttamaan Suomen päämääriin kasvatuksen, koulutuksen, ympäristösuojelun ja terveen järjenkäytön parissa. Hannalla on tie avoinna pitkälle nousevalle taipaleelle. Ralf Gothóni professori, pianisti, kapellimestari
Alkuperämerkinnät parantavat kuluttajien luottamusta ruokaan Suomalaisen maatalouden ja Euroopan unionin suhde on monimutkainen. Maatalous ja aluepoliittiset kysymykset olivat jäsenyysneuvotteluidemme asiakokonaisuuksista vaikeimmat ja vaativimmat. Suomalaisten huoli unionin ymmärryksen puutteesta pohjoisen jäsenmaan erityispiirteisiin oli aito ja syvä. Tilanne ei ole muuttunut mihinkään, vaikka EU-vaikuttamisesta on tullut arkipäivää. Kansanedustajien on oltava selvillä siitä, mistä EU:ssa puhutaan. Muuten työskentely on helposti asioihin jälkikäteen reagoivaa, eikä eteenpäin katsovaa. Vielä suurempi vastuu on hallituksella. Jokaisen ministerin pitää väsymättä jaksaa puolustaa suomalaista maa- ja metsätaloutta sekä elintarviketeollisuutta. Eduskuntavaaleissa vaikutetaan myös EU-asioihin. Unionin toiminta on jatkuvaa yhteisen ymmärryksen hakemista. Jokaisella maalla ja alueella on omat erityispiirteensä, jotka olisi sovitettava jollain tavalla yhteen. Lopputulos on harvoin elegantti. Tuloksena on usein eurooppalainen kompromissi, josta on joskus vaikea saada selkoa. Toisaalta laihakin sopu on yleensä parempi kuin lihava riita. Parlamentin ympäristövaliokunta on heti uuden kauden alussa käsitellyt suomalaista maataloutta koskettavia asioita. Hyväksyimme alkuvuodesta päätöslauselman jalostetuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan alkuperämaan merkinnästä.
Parlamentti vaatii komissiota tekemään säädösehdotuksia, joissa määrättäisiin lihan alkuperämaan ilmoittaminen pakolliseksi myös jalosteissa. Tarkoituksena on lisätä elintarvikeketjun avoimuutta ja lisätä kuluttajien saamaa tietoa syömästään ruuasta. Taustalla ovat erilaiset ruokaskandaalit, jotka ovat monessa maassa nakertaneet luottamusta. Suomalaisten toimijoiden osalta tilanne on erittäin hyvä. Näen, että pakolliset alkuperä-
maamerkinnät lisäisivät elintarvikesektorimme kilpailukykyä. Asia on meillä jo hyvässä hoidossa. Tuottajat ja jalostajat tietävät ketjunsa tarkkaan. Elintarviketurvallisuuden valvonta on hyvin korkealla tasolla. Unionissa käytävä ruokakeskustelu on mielenkiintoista. Ravinto on perustarve, jonka tuottaminen ja kuluttaminen herättävät suuria tunteita. Alkuperämerkintäasiassa aktiivisena ovat olleet kaikki eurooppalaisen ruuantuotannon toimijat tuottajista ja jalostajista kuluttajajärjestöihin. Jokainen taho esittää omat laskelmansa ja perustelunsa mielipiteilleen. Lainsäätäjän vastuulle jää arvioida väitteiden uskottavuus ja painoarvo. Sääntelyn laatiminen on monivaiheinen juttu. Prosessit venyvät ja vanuvat vuosia ja saattavat matkan varrella muuttua paljonkin. Tämä on ajoittain hermostuttavaa, mutta varsin luonnollista. Parlamentin kannat ja kokoonpano heijastelevat eurooppalaisten mielipiteiden kirjavuutta ja yhteiskuntien erilaisuutta. Lakien säätäminen yli 500 miljoonalle ihmiselle ei ole vaivatonta. Säädetyt lait olisi vieläpä pantava toimeen yhtäläisesti. Suomalaisten pitää jaksaa tuoda omia huoliaan ja näkökohtiaan esille yhä uudelleen. Jos emme itse sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan. Ei kannata olla lastuna laineilla. Anneli Jäätteenmäki Europarlamentaarikko
12 kysymystä Hannalle
Millainen olet luonteeltasi? – Olen mielestäni sitkeä, päättäväinen ja avarakatseinen. Myös aikaansaava. Miten koulusi sujui? Olitko laiska vai ahkera oppilas? – Olin tosi ahkera, keskiarvo muistaakseni yli ysin. Koulussa pärjääminen kai kertoi lähinnä siitä, että olen aina ollut kova tekemään töitä.
SUOMI KUNTOON
RAKENNUSLIIKE TERHO KASKINEN OY puh. 015-515 977 • www.rkl-terhokaskinen.fi
Millaisia urahaaveita sinulla oli kouluikäisenä? – Muistan halunneeni ensin arkkitehdiksi, ehkä siksi, että pidän kauniista ympäristöstä ja siihen istuvista rakennuksista. Mutta sitten urheilu vei urahaaveet toisaalle. Oletko optimisti vai pessimisti? – Olen optimisti, aina kehitykseen ja parempaan uskova. Mieliruokasi? - Paistetut muikut ja pinaattikastike.
Mikä sai sinut kiinnostumaan politiikasta? – Uskon, että maailmaa ei ole valmis ja sitä voi muuttaa. Kiinnostus heräsi vähitellen, kysyntää ehdokkaaksi eri vaaleihin oli ehtinyt olla jo parinkymmenen vuoden ajan. Ehkä sekin vaikutti, että lapsuudenkodissani puhuttiin paljon yhteiskunnallisista asioista. Sinulle on myös kulttuuri tärkeätä. Mistä kulttuurin osaalueesta pidät eniten, mitä siis harrastat? – Lapsiperheen arjessa kirjallisuus on etusijalla. Mutta aina tilaisuuden tullen harrastan muutakin, käyn konserteissa, teatterissa, kuvataidenäyttelyissä ja ainakin kesäisin myös oopperassa. Sirkuskin on minulle läheinen paikka. Liikunta on sydäntäsi lähellä. Harrastatko sitä edelleen aktiiivisesti? – Niitä harrastuksia riittää. Juoksemista, hiihtoa, suunnistusta, vesihiihtoa, joogaakin. Mitkä elämänarvot ovat sinulle tärkeitä? – Nämä perinteiset: hyvyys, totuus, kauneus. Minusta politiikassakin pitää pysyä itselleen uskollisena.
Millaisia asioita kunnioitat toisessa ihmisessä? – Vaikea kysymys. Jokainen ihminen on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Vaalitaistelu on raskas. Mistä saat energiaa? – Kun kentällä liikkuessaan saa kannustusta, se on tärkeää. Samoin lapsistani tunnen saavani aina uutta energiaa. Tunnelmapalanen vaalikentältä? – Kentällä on aina tunnelmaa. Esimerkiksi sellainen aina innostaa, kun joku tulee purkamaan tyytymättömyyttään ja sanoo, ettei aio äänestää ketään, mutta keskustelun jälkeen hän kertoo vakuuttuneensa, että äänestää minua. Minusta on ylipäänsä kiinnostavaa kuunnella ihmisten ajatuksia ja elämäntarinoitakin.
Matti-Pekka Parkkinen 0500 257 211
Tmi maanmittaustieto Pekka Vilska Ratkaisuja maa- ja vesialueille
www.maanmittaus.fi
Kannatamme Hannan valintaa kansanedustajaksi Erkki Heiskanen, Hannu Karvinen, Heikki Karvinen, Anna-Mari Kautto, Päivi Käyhkö, Katri Mononen, Matti-Pekka Parkkinen, Helena Parkkinen, Arto Sairanen, Aki Sairanen.