H2 3 2014 by H2 Lehti

SUHDE HELGA MAGAZINE

3/2014

SITSIT: OPISKELIJAKULTTUURIN HELMI JAG PRATAR SVENSKA! HAASTATTELU KOULURUOTSILLA KONSTAAPELI JA HEVONEN ITSEPÄISYYS HIERTÄÄ SUHDETTA RECIPES FOR EASY COOKING HELPPOA KOTIRUOKAA

PÄÄKIRJOITUS K U K K A M Ä E N PÄ Ä

MA LJ A E PÄO NN IS T U MI SELLE Liian moni kiinnostava projekti jää toteuttamatta epäonnistumisen pelossa: entä, jos oma osaaminen ei riitäkään? Turvallisella mukavuusalueella on helppo kelliskellä, sillä loikka toiselle puolelle vie maastoon, jossa ei ole tuttuja toimintamalleja eikä sääntöjä. Moka on lahja, sanotaan. Virheistä voi oppia tärkeimmät läksynsä. Epämukavuusalueella ei tarvitse suoriutua täydellisesti, vaan jo siellä selviytyminen kasvattaa osaamista ja itseluottamusta. Kun ennakkokäsityksiä ei ole, luovuus saa tilaa. Jos uskaltaa sanoa kyllä ja olla avoin uusille asioille, selviytyy tilanteesta voittajana. Me H2-lehden tekijät uskalsimme heittäytyä. Tartuimme myös niihin tehtäviin, joissa omin osaamisemme ei ole vahvinta. Ensimmäistä kertaa toimituksessa oli mukana vaihto-opiskelija, joka ei aiemmin ollut kirjoittanut journalistisia tekstejä. Lehden sivuilta löydät haastattelun, jonka toimittaja teki alkeellisella ruotsillaan. Rohkeaa on myös soluttautua bileisiin, jossa kukaan ei ole ennestään tuttu. Olemme jo kohottaneet maljan itsellemme, mutta epäonnistuimmeko me? Sen ratkaiset sinä.

K U K K A M Ä E N PÄ Ä TOIMITUSSIHTEERI

IIDA KEKÄLE JENNY KOIVUKOSKI

HEIDI PENTTINEN

L A U R A M AT I L A I N E N

L A U R I PA J U N E N

AINO TUNKELO

MARI TYNI

K A N N E N K U VA

JUKKA VUORIO

A K U H ÄY R Y N E N

VA S TA AVA PÄ ÄT O I M I T TA J A R O S A N N E S E P PÄ N E N

SOFIA ANTON RIIKKA KAJANDER SANDRA LAMPPU

ROBERTO FERRER

TA I T T O J A K U V I T U S

PÄ ÄT O I M I T TA J A

TOIMITUS

K U VA : A I N O T U N K E L O

HAAGA-HELIAN OPISKELIJALEHTI, J O TA K U S TA N TA A O P I S K E L I J A K U N TA H E L G A .

HEIDI SÖYRINKI

PA I N O S M Ä Ä R Ä : 2 0 0 0

PA U L I VÄ L I K A N G A S

F O R S S A N K I R J A PA I N O O Y 2 0 1 4 ISSN 1796-7910

H2-lehti on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. HAAGA-HELIA on allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston (JSN) perussopimuksen. JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

6 KIPIN K A P I N T YÖ E L Ä M Ä Ä N 7 KAIKK I O N K I I NNI O M A S TA TA H DO S TA

ELÄ

AJANKOHTAISTA

SISÄLLYS 3 1 TA PA H TU M AT

8 ST UDYI NG I N A ST R A NG E C O U NT RY

3 2 IH A N K IVA

8 AURINKO L A S K E E VA L L I L A N KAMPUK S E L L A

3 3 H ELP P OA KOTIR U O K A A 3 6 R ECIP ES FO R EA S Y CO O K IN G

10 AIKAM AT K A M E NNE I S Y Y D E N H E LS IN K IIN

3 8 “ Y R ITTÄ JY YS O N A N S A”

11 JUOKS U H AU TA A N KADOTE T T U S U K U P O LVI

4 0 S ITS IT O P IS K ELIJA K U LTTU U R IN H ELM I

12 KOLUMNI : KO U K U SS A

4 2 JAG P R ATA R S V EN S K A

14 POLL: W H AT I S YO U R RELAT I O NS H I P TO M O NE Y ?

15 KOLUMNI : SI TO U T U M I NE N 2.0 16 T YÖSU H T E E SS A 20 T RUST T H R O U G H T R A I NI NG 23 LYHYT L E M M I NK I N H A NK I NTAO PAS 24 TASAPA I NO O N 26 YHDES S Ä / TO G E T H E R

4 6 VÄ H EM M Ä N R A A K A - A IN EITA, EN EM M Ä N K A LO R EITA

HELGA

SUHDE

3 0 VA IH D O S S A O M A S S A M A A S S A

4 7 H ELG A N FA Q 4 8 JÄ S EN ED U T 5 0 S TU D EN T B EN EFITS

44 JAG PRATAR SVENSKA MITEN H2:N T O I M I T TA J A S E LV I Ä Ä

BETTINA SÅGBOME K I N H A A S TAT T E L U S TA KOULURUOTSILLA?

TYÖSUHTEESSA

24 STRESSI SEIS! NÄILLÄ A S I A N T U N T I J AV I N K E I L L Ä KIIREINEN OPISKELIJA SAA ELÄMÄNSÄ PA R E M M I N H A L L I N TA A N .

33 HELPPOA KOTIRUOKAA

AIKAMATKA ENTISAJAN HELSINKIIN

NELJÄ RESEPTIÄ,

TERMEJÄ JA TUNNELMIA SITSEISTÄ

J O I L L A VA L M I S TAT OPISKELIJABUDJETTIIN SOPIVIA JA M A U K K A I TA R U O K I A .

6 AJANKOHTAISTA

KI PI N KAPIN T YÖE L Ä M Ä Ä N Uudistuva ammattikorkeakoululaki lupaa tarjota entistä laadukkaampaa, työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Mitä uudistus käytännössä opiskelijalle tarkoittaa? T E K S T I : L A U R A M AT I L A I N E N

akiuudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Konkreettinen muutos on ollut korkeakoulujen yhteisen, sähköisen järjestelmän kautta toimivan hakujärjestelmän käyttöönotto. Kaikkiin korkeakouluihin haetaan yhdellä lomakkeella. Korkeakoulut ovat voineet myös varata osan aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Pakolliseksi ensikertalaiskiintiö tulisi keväällä 2016. Uudistuksella pyritään alentamaan opiskelijoiden aloittamisikää ja saamaan kouluihin enemmän opiskelijoita, joilla ei ole aikaisempaa korkeakoulututkintoa. ”Lukion jälkeen välivuotta viettävien määrä tulee varmasti kasvamaan, kun painoarvoa pistetään juuri sen oikean opiskelupaikan valinnalle”, kommentoi SAMOKin hallituksen jäsen Matti Leppälehto. Vanhat opiskelijat voivat edelleen hakea korkeakouluihin yhteishaun kautta. Lakiuudistus lupaa, etteivät vanhojen opiskelijoiden valintamahdollisuudet vaikeutuisi ensikertalaiskiintiöistä huolimatta. Uudelleenkoulutus voisi käytännössä toteutua korkeakoulujen sisällä koulutuksesta toiseen siirtymisellä. Leppälehto toivookin yhteisten siirtymäkäytäntöjen luomisen tulevan koulujen ykkösprioriteetiksi ensi vuonna. SIIRTYMÄKÄYTÄNTÖJÄ VAIKEUTTAA

tutkintojen suoritusaikojen supistaminen. Opiskelijat halutaan nopeammin kiinni työelämään. Suoritusaikojen tiukentaminen saattaa syrjäyttää koulutuksesta niitä, jotka eivät pysty suorittamaan tutkintoa esimerkiksi sairauden vuoksi, epäilee Leppälehto. Toisen korkeakoulututkinnon vaikeutuu myös rahallisesti, sillä elokuusta 2014 alkaen toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon ei enää saa opintotukea. ”Uudistus voi johtaa kansalaisten koulutusmahdollisuuksien heikkenemiseen. Tässä estetään uudelleenkouluttautumista tarjoamatta tilalle toimivaa ratkaisua”, kertoo Matti Leppälehto.

????????????? ???§???????? ? ????????????? ????????????? ????????????? AMMATTIKORKEAKOULUJEN perusrahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. Koulut eivät

saa enää rahaa uusista opiskelijoista, vaan lähes puolet rahoituksesta perustuu suoritettuihin tutkintoihin. Neljännes rahoituksesta saadaan vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden perusteella. Uhkana on helppojen opintopisteiden myöntäminen, jolloin opintopisteet eivät enää takaa opiskelijoiden osaamista. Kolme prosenttia rahoituksesta muodostuisi opiskelijapalautteesta, joka muodostuisi opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia mittaavien kysymysten perusteella. Laatua mittaaville mittareille olisi SAMOKin mielestä enemmänkin tarvetta. Näitä voisi olla esimerkiksi opiskelijoiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan osallistuminen. Opiskelijavalinnat ja pääsykokeet saattavat muuttua tuloksiin perustuvan rahoituksen vaikutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaisi lisätä pelkkien todistusten

perusteella tehtäviä opiskelijavalintoja nopeuttaakseen siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin. ”Huomaamatta jää se, että sukupuolten välillä on merkittävä ero menestyksessä lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa”, Leppälehto toteaa. OPISKELIJAT PÄÄSEVÄT uudistuksen myötä vaikuttamaan paremmin itseään koskeviin asioihin. Ammattikorkeakoulujen hallinnot yhtenäistyvät, kun koulut tulevat jatkossa toimimaan osakeyhtiöinä. Uudistuksessa esitetään opiskelijaedustajan paikkaa uusien osakeyhtiöiden hallitukseen. Hallituspaikan saaminen vahvistaisi opiskelijoiden roolia osana ammattikorkeakouluyhteisöä, eikä vain koulutuksen vastaanottajana. Opiskelijat pääsisivät vaikuttamaan kaikilla hallinnon tasoilla.

Toisen vaiheen luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 31.5.2015 saakka.

AJANKOHTAISTA 7

KAIKKI ON KIINNI OMASTA TAHDOSTA Eläkkeelle siirtyvä HAAGA-HELIAn rehtori Ritva Laakso-Manninen kehuu koulun opiskelijoita upeiksi ja taitaviksi. TEKSTI: IIDA KEKÄLE K U VA : A K U H ÄY R Y N E N

un juuri tohtoriksi väitellyt Ritva Laakso-Manninen aloitti työskentelyn Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian rehtorina vuonna 1999, vuosikymmenen alussa syntyneet ammattikorkeakoulut ottivat vasta ensiaskeliaan ja etsivät paikkaansa korkeakoulujen kentältä. Vuoden 2007 alussa Laakso-Mannisesta tuli ammattikorkeakoulujen fuusion myötä koko HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun rehtori. Nyt, 15 vuoden rehtoriuran jälkeen, eläkeikä on saavutettu ja on aika jättää HAAGA-HELIA taakse. Laakso-Mannisen mukaan rehtorina työskentely on ollut mielenkiintoista aikaa, koska ammattikorkeakouluja on vasta rakennettu. ”Vuosien aikana on tapahtunut paljon, eikä ole ehtinyt tulla rutiineja. Olenkin eräänlainen kehittäjäluonne, joten pidän siitä, että aina löytyy uutta kehitettävää”. Eläkkeelle jäätyään Laakso-Manninen ei aio jäädä laakereilleen lepäämään. ”En minä kotiin malta jäädä. Minulla on paljon luottamustoimia, ja niiden lisäksi jatkan hallitustyöskentelyä ja mahdollisesti teen konsultointitehtäviä”, hän kertoo. Laakso-Mannisen rehtoriuran aikana ammattikorkeakoulut ovat löytäneet omat paikkansa Suomen koulutusjärjestelmässä ja nousseet arvostetuiksi oppilaitoksiksi. ”Kun aloitin rehtorina, oli suuri kysymys, mikä ammattikorkeakoulu edes on.”

Ritva Laakso-Manninen Kuka: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja, jää virallisesti eläkkeelle 31.5.2015. Missä: Asuu Helsingissä, kotoisin Forssasta. Koulutus: Kauppatieteiden maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Turun kauppakorkeakoulusta. Perhe: Arkkitehtinä työskentelevä puoliso, kolme lasta ja neljä lastenlasta. Harrastukset: Liikunta, lukeminen, mattojen kutominen. HAAGA-HELIAsta on kehittynyt arvostettu ammattikorkeakoulu. Tästä kertovat valtavat hakijaluvut koulutuksiin, joten opiskelijoita on varaa valita. HAAGA-HELIAN omien selvitysten mukaan monet yrittäjätkin pitävät koulua tasokkaana ja tunnettuna. ”Tänä päivänä ammattikorkeakouluilla on oma roolinsa, emmekä ajattele kilpailevamme yliopistojen kanssa. Olemme ylpeitä, että olemme ammattikorkeakoulu.”

HAAGA-HELIAssa, kuten muissakin ammattikorkeakouluissa, ongelmana ovat opiskelijoiden venyvät opinnot. Ennen Laakso-Manninen ei nähnyt tätä ongelmana, koska venyminen johtuu usein työskentelystä koulun ohessa. Ammattikorkeakoululain muutoksen myötä koulujen rahoitus muuttui tulospohjaiseksi, eli mitä enemmän valmistuneita sitä enemmän koulu saa rahaa. Opiskelijoiden on valmistuttava nopeammin, jotta koulu pystyy tarjoamaan laadukasta opetusta myös tulevaisuudessa. HAAGA-HELIA aikoo panostaa myös opintojaksojen laajempiin suoritusmahdollisuuksiin, tenttien vapaampaan suorittamiseen sekä opinto-ohjaamisen tehostamiseen. ”Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää, että nopea valmistuminen on heillekin vain hyväksi.” Laakso-Manninen pitää nykynuoria rehtoriuransa alkuun verrattuna kansainvälisempinä sekä osaavampina. Erityisesti nuorten digitaalista osaamista hän pitää hienona asiana. ”Opiskelijamme ovat taitavia ja upeita.” Laakso-Manninen kannustaa nuoria uskomaan itseensä. Hän itse teki täysipäiväisen työn ohessa väitöskirjan kahdessa vuodessa. Kaikki oli kiinni omasta tahdonvoimasta ja päättäväisyydestä. ”Aseta itsellesi tavoitteita ja mieti, mitä haluat. Asiat hoituvat, kun löytää oikean tahtotilan”, hän kannustaa nuoria.

8 AJANKOHTAISTA

STUDYING IN A STRANGE COUNTRY T E X T: R O B E R T O F E R R E R I L L U S T R AT I O N : R I I K K A K A J A N D E R

AURINKO LASKEE VALLILAN KAMPUKSELLA HAAGA-HELIA jatkaa toimintaansa syksystä lähtien neljässä toimip isteessä. T E K S T I J A K U VA : L A U R I PA J U N E N

HELSINGIN KAUPUNGIN kiinteistölautakunnan päätöksellä Vallilan kampusrakennus siirretään Stadin Ammattikoulun käyttöön. Kirjoitushetkellä H2-toimitus odotti vielä käytännössä jo varman päätöksen lukkoonlyömistä Helsingin kaupunginvaltuustolta. Stadin Ammattikoulu aloitti toimintansa osassa kampus-

rakennusta jo elokuussa 2014. Koko rakennus pyhitetään Stadin Ammattikoulun käyttöön 1.7.2016. Samaan aikaan viimeisetkin HAAGA-HELIAn toiminnot loppuvat Vallilassa. ”Näillä näkymin Vallilan kampuksen opiskelijat siirretään pääosin Pasilaan ja pieni osa Malmille”, toteaa HELGAn edunvalvonnan ja ohjauksen asiantuntija Joni Vainikainen.

Vallilan kampuksella opiskellaan vielä finanssi- ja talousasiantuntijoiden sekä liiketalouden koulutusohjelmissa. Tulevaisuudessa rakennuksessa koulutetaan kauneuden ja terveyden alan osaajia. Ensimmäisenä Hattulantiellä opiskelevat jalkahoitajat, mutta myöhemmin kampuksella opiskellaan muun muassa hius- ja kauneudenhoitoa ja hierontaa.

AJANKOHTAISTA 9

ENG

hen I arrived to HelsinkiVantaa airport, I was greeted by a heavy rainstorm while I was looking for the Erasmus Student Network point. It was mid-August and I and my fellow Erasmus-students were afraid that this weather would dominate our trip. Fortunately, September treated us much better. Weather is just one of the differences one has to get used to when coming from southern part of Europe but it is still vital part of the experience. The headaches begin when you arrive to your student residence and find out that windows don’t close all that well or that the appliances are either damaged or completely

broken. Couple of my Erasmus-buddies studying international business found their fridge out of order. They have tried to reason with their landlord since August, but the issue delayed two months in being solved. Language is also a challenge. It is not because the food names are in Finnish, the problem comes from the fact that the English speakers in the Nordics are generally so much more advanced than in southern Europe. I think this is the difference between dubbing films and TV-shows and showing their original versions with subtitles. Nevertheless, it’s an opportunity to improve one’s skills in other languages. When you sit down in the classroom, you can really see how different the education

systems are between countries. One of my friends summed up the difference in teaching styles really well, when he said that Finnish system relies heavy on the continuous work and face-to-face interactions. The Spanish system instead focuses on studying for exams. But these drawbacks don’t really matter. When you look back and see all the pictures that you took during your time studying in abroad, you only remember the people that lived with you through that experience. And the warmth of that Erasmus-friendship always overpowers the chilly weather of the Nordics. Roberto Ferrer is a journalism student on Erasmus exchange from Valencia, Spain.

gunos electrodomésticos están estropeados. Dos amigas mías, estudiantes españolas de Negocios Internacionales, se encontraron con que su frigorífico no funcionaba. Estuvieron, desde agosto, discutiendo con la empresa que regenta la residencia, pero tardaron dos meses en resolver el problema. El idioma también supone un reto. Y no es porque los nombres de los alimentos estén en finés, sino porque el nivel de inglés en los países nórdicos es, en general, muy superior al de los europeos del sur. Creo que aquí se ve la diferencia entre doblar las películas y las series o emitirlas en versión original subtitulada. Aun así, es una oportunidad para que uno mejore sus

habilidades en otros idiomas. Cuando te sientas en el aula, notas lo diferentes que son los sistemas educativos entre los países. Uno de mis amigos lo resume bien cuando dice que el sistema finlandés se basa mucho en el trabajo continuo y el cara a cara. El sistema español, en cambio, está muy enfocado al estudio para los exámenes. Pero ninguno de estos inconvenientes importa, porque cuando revisas las fotos de cuando estuviste en aquel extraño país, solo recuerdas a la gente con la que viviste increíbles experiencias. Y el calor de tus amigos erasmus siempre supera al frío nórdico. Roberto Ferrer es un estudiante de periodismo, de Valencia, España.

SPA

uando llegué al aeropuerto de Helsinki-Vantaa, comenzó a llover fuertemente mientras buscaba el puesto de Erasmus Student Network. Estábamos a mitad de agosto, y yo y mis compañeros erasmus nos asustamos al pensar que el tiempo sería así durante todo nuestro viaje. Afortunadamente, septiembre se portó mejor con nosotros. El clima es solo una de las diferencias a las que te tienes que acostumbrar cuando vienes del sur de Europa, pero es parte vital de la experiencia. Los dolores de cabeza empiezan al llegar a tu residencia de estudiantes y encontrar que hay ventanas que no cierran bien, o que al-

H2-LEHTI VERKOSSA ISSUU.COM/H2-LEHTI

H2 MAGAZINE ONLINE ISSUU.COM/H2-LEHTI

10 AJANKOHTAISTA

AI K A M AT K A M EN NE I S YY D E N H E L S IN K II N Hulluna Helsinkiin -näyttely tarjoaa herkkupaloja kaupungin historiasta. TEKSTI: MARI TYNI K U VA : V O L K E R V O N B O N I N / H E L S I N G I N K A U P U N G I N M U S E O

HULLUNA HELSINKIIN -NÄYTTELY esittelee helsinkiläisten lempipaikkoja ja kaupunkilaisten tarinoita 1500-luvulta tähän päivään saakka. Näyttely on koottu Helsingin kaupunginmuseon teettämän verkkokyselyn pohjalta. Näyttelyn ensimmäisessä kerroksessa voi tutustua kaupunkilaisten suosikkiesineisiin sekä -paikkoihin. Esineitä löytyy hätäleivästä aina Unioninkadun 45:n vanhaan hissinoveen. Muodista kiinnostuneet voivat kurkkia vitriineihin, joiden sisällä on esillä vanhoja vaatteita. Katsomista riittää niin hatuissa kuin mekoissakin. Jännittävintä on nähdä ajan kehitys. Voi vain kuvitella, millaisia haasteita lumenpoisto on tuottanut aikoinaan, kun katselee 1900-luvun alussa käytössä ollutta lumensulatuslaitetta. Kaupunkilaisten suosikkipaikat tulevat tutuiksi ihailemalla vanhoja valokuvia sekä uppoutumalla lukemaan tarinoita paikkojen historiasta. On kiinnostavaa huomata, kuinka paljon esimerkiksi Hakaniementori on muuttunut vuosien varrella. Nykyisin tori on huomattavasti pienempi entiseen verrattuna. Tutustua voi myös näyttelyssä esitteillä olevaan vanhaan myllypurolaiseen keittiöön. Näyttelyn erikoisin kohde on ehdotto-

Näyttely Hulluna Helsinkiin 6.6.2013–31.12.2015 Helsingin kaupunginmuseo Sofiankatu 4 Vapaa pääsy Kaupunkilaisten lempipaikkoja osoitteessa: http://m.hullunahelsinkiin.fi/ Italialaisia kisavieraita Linnanmäen vedenneitohallissa vuonna 1952.

masti Vedenneitojen pudotuspeli, joka oli aikoinaan yksi Linnanmäen suosituimmista peleistä, kunnes se poistettiin käytöstä vuonna 1980. Pelin ideana oli saada tiputettua merenneidoiksi pukeutuneita naisia lankulta altaaseen osumalla pallolla tauluun. Alkuperäisen pelin sijaan näyttelyvieras saa tyytyä simulaatioon pelistä. Toisesta kerroksesta löytyy Helsingissä vuosisatojen aikana asuneiden henkilöiden tarinoita. Jokainen heistä on ollut omalla tavallaan merkittävä henkilö Helsingin historiassa. Mielenkiintoisin henkilö on Aurora Karamzin, Helsingin katukuvassa

edelleen komeilevan Diakonissalaitoksen perustaja. Karamzin tarinan ja valokuvien vierestä löytyy vitriini, johon on koottu hänelle aikoinaan kuuluneita esineitä. Toiselta puolelta löytyy diakonissan tumma juhlapuku, johon kuuluu valkoinen päähine. Näyttelyn seinää vasten on asetettu heteka. Tarinan takaa paljastuu 1900-luvun hetekojen valmistaja Kalle Kärkkäinen. Näyttelystä löytyy myös tunnetumpia henkilöitä, kuten 1800-luvulta tunnettu kirjailija, Aleksis Kivi. Näyttely on hyvä valinta kaikille Helsingin historiasta kiinnostuneille.

AJANKOHTAISTA 11

JU O K S U H AU TA A N KA D OT E T T U S U K U PO LV I

100 vuotta sitten alkoi sen aikaisen maailman verisin sota. T E K S T I : L A U R I PA J U N E N

K U V I T U S : PA U L I VÄ L I K A N G A S

letään kesäkuuta 1914 Euroopassa. Osa korkeakouluopiskelijoista on lähdössä auttamaan kotitilalle, joku jatkaa opintojaan läpi kesän ja toinen pakkaa laukkuaan arkeologista tutkimusmatkaa varten. Miljoonien nuorten miesten elämä oli muuttuva tai päättyvä iäksi, kun 28. kesäkuuta vuonna 1914 serbiopiskelija Gavrilo Princip, 19, ampui Itävalta-Unkarin kruununperillisen Frans Ferdinandin ja tämän Sophie-vaimon. Sarajevon laukaukset käynnistivät tapahtumaketjun, joka vei kokonaisen sukupolven sotaan. Propaganda sai miehet ympäri Euroopan liittymään innoissaan armeijaan. Miesten joukossa oli myös valtava määrä nuoria poikia. Miespula rintamalla ajoi upseerit katsomaan poikien ikää sormien läpi. Esimerkiksi Iso-Britannia lähetti rintamalle BBC:n arvion mukaan 250 000 alaikäistä sotilasta. Jos nuorukainen oli tarpeeksi hyvässä kunnossa sotiakseen, hänestä tehtiin sotilas. Nuoria poikia veti rintamalle seikkailunnälkä ja mahdollisuus päästä irti kotiolojen harmaasta arjesta. Sota nähtiin kunniakkaana asiana. Yleinen mielipide oli, ettei mokoma konflikti kuitenkaan kestäisi puolta vuotta pidempään. Tämän takia sotaväkeen värväytymätöntä nuorta miestä pidettiin pelkurina, jota naiset ja värväysupseerit saattoivat sättiä säälimättömästi. Sotaa käyvien maiden kansalaisille valkeni kuitenkin nopeasti, että uudet keksinnöt olivat muuttaneet sodankäyntiä. Myrkkykaasut, tankit ja konekiväärit tulivat taistelukentille. Lentokone kehittyi sodan aikana pelkästä tiedusteluvälineestä suurtuhon kylväjäksi.

Kranaattitulen keskittäminen vihollisen juoksuhautaan oli tavallinen tapa pehmittää puolustuskykyä. Keskityksen kohteena olleet sotilaat saattoivat räjähtää kappaleiksi, hautautua elävältä tai joutua sirpaleiden silpomiksi. Sodan tehokkaimpia tappajia olivat taudit. Kosteat ja kalmanhajuiset juoksuhaudat tarjosivat otolliset olosuhteet pikkuvammojen tulehtumiselle. Kuoliot, punatauti, lavantauti ja kolera niittivät väkeä kuin heinää. Sodan loppuvaiheessa puhjennut espanjantautipandemia tappoi kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin itse sota.Yli kahdeksan miljoonaa sotilasta menehtyi rintamalla. Ensimmäinen maailmansota oli myös ensimmäinen totaalinen sota, jossa moukaroitiin ennennäkemättömällä tavalla siviilejä. Eri arvioiden mukaan kotirintamilla noin 15–17 miljoonaa ihmistä kuoli sodan aiheuttamiin tauteihin ja nälkään. Sodan lopputulos oli säälittävän surkea. Ranska ja Iso-Britannia velkaantuivat ennennäkemättömästi. Saksan, Venäjän ja ItävaltaUnkarin keisarikunnat romahtivat synnyttäen kasan uusia valtioita. Ottomaanien valtakunta hajosi. Ihminen on kuitenkin unohtavainen. Kaikki sodat päättävän sodan kauhut ehtivät hälvetä kahdessa vuosikymmenessä, ja vuonna 1939 eräs itävaltalaissyntyinen korpraali vei maailman uuteen sotaan. Mutta se on toinen yhtä surullinen tarina.

Lähteitä mm. BBC, Smithsonian Magazine, HS ja Crash Course: World History -verkkomateriaalit.

12 AJANKOHTAISTA

KOL UM NI Koukussa MARIA OUTINEN H E L G A N P U H E E N J O H TA J A

K U VA : J A N I S AV O L A I N E N

Kaiken kruunaa tunne siitä, että työlläni on merkitys.

inulta kysytään usein, kuinka jaksan puheenjohtajana. Päiväni venyvät usein pitkälti yli tavanomaisen työpäivän, eivätkä viikonloputkaan ole aina vapaita.Yhtä paljon kuin kysyjiä hämmästyttää jaksamiseni, hämmästyttää minua itse kysymys. Saan tehdä juuri sitä mistä nautin, ja siksi ajoittainen väsymys ei juuri vaakakupissa paina. Työtehtäväni ovat monipuolisia, kiinnostavia ja tarjoavat jatkuvasti uusia haasteita.Yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen. Kaiken kruunaa tunne siitä, että työlläni on merkitys. Myös opiskelijoilta saatu palaute, kiitos annetusta avusta tai iloiset hymyt opiskelijabileiden tanssilattialla motivoivat jatkamaan työtä. Opiskelijakuntaan kuuluu satoja sydämensä toiminnalle menettäneitä aktiiveja: päivittäistoimintaa pyörittävä hallitus, ylintä päätösvaltaa käyttävä edustajisto, työryhmiin valitut opiskelijaedustajat ja tutorit. Toimijat vaihtuvat kuitenkin vuosittain, ja joka kerta meitä aktiiveja painaa huoli siitä, kuka jatkaa rakasta työtämme seuraavana vuonna. Tänäkin syksynä järjestetyt edustajistovaalit olivat ankaran lobbauksen aikaa, kun nykyiset aktiivit etsivät toiminnasta kiinnostuneita uusia kasvoja luotsaamaan opiskelijakuntaa eteenpäin.Vaikka toiminta on koukuttavaa, surullisen harva opiskelija osoittaa kiinnostusta omaan päätäntävaltaansa kohtaan.Vain alle 15 prosenttia opiskelijoista käyttää äänioikeuttaan. Kärsimättömyys sekä ajan- ja uskonpuute omia vaikutusmahdollisuuksia kohtaan lienevät ne suurimmat syyt, miksi opiskelijat eivät lähde mukaan HELGAn toimintaan. On totta, ettei mikään tapahdu hetkessä, mutta joskus se pienikin askel on merkittävä tekijä muutoksen polulla. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, meillä pääset aidosti vaikuttamaan. Siksi heitänkin haasteen sinulle: uskallatko sinä lähteä mukaan kokeilemaan, mihin itse voit vaikuttaa? Kirjoittaja on toiminut opiskelija-aktiivina kolme vuotta sekä HELGAn puheenjohtajana vuonna 2014.

AJANKOHTAISTA 13

14 AJANKOHTAISTA

W HAT IS YO U R RELATIONSH IP TO M O N EY ? T E X T: L A U R I PA J U N E N

ENG

PHOTOS: ROBERTO FERRER

T I T TA AH L BE RG, 6 0 N E T WO RK S E C U RI T Y TE ACH E R

R OMAN VI TU , 2 3 I NTE R NATI ONAL B US IN ESS

”That relationship is good as long as I can manage with the money that I have. Of course, I can’t spend more than I have in my pocket.”

”I don’t have that much money, so I really don’t a have a relationship with it.”

M ART Y N BI RC H , 2 9 BU S I N E S S I N F ORM ATIO N T E C H N O L O GY

NOR A NI E MI NEN , 2 2 MANAGE MENT AS S I S TA N T S

”It is complicated. I would call it a love-haterelationship.”

”I don’t have one. I prefer being wealthy in life experience to having a lot money.”

LAUR I P ER I LÄ , 2 2 B US I NES S I NF OR MATI O N TE CHNO LO G Y

AN N A T I S H C HE N KO, 28 M U LT I L I N GUAL M AN AG E M E NT AS S I S TAN T S

”Money is a need. Without money you can’t achieve anything.”

”It is very contradictory. Money is a very interesting concept, so it is hard to give it any sort of a real value.”

DEAN AB OKI AS, 2 8 B US I NE S S I NF OR MATI O N TECHNO LO G Y

J AN I S UT E N I U S , 3 0 BU S I N E S S I N F ORM ATIO N T E C H N O L O GY

”My relationship with money is a bit weak, because I rarely have any. Maybe that’s why money is not that important to me.”

”Money can’t buy happiness, but it definitely helps.”

T H E G A L L U P P O L L WA S D O N E AT T H E PA S I L A C A M P U S .

SUHDE 15

K U VA : A I N O T U N K E L O

KOL UMN I

Sitoutuminen 2.0 HEIDI PENTTINEN

ykyihminen ei halua sitoutua, kauhistellaan. Sitoutumattomien sukupolven sanotaan ahdistuvan velvoitteista ja karttavan vastuuta. Ajatukseen sitoutumisesta assosioituu vahvasti romanttinen parisuhde. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassamme yhä useampi kuitenkin elää vapaaehtoisesti yksin. Parisuhde ei enää olekaan se, joka ohjaa elämää kapellimestarin elkein. On olemassa muitakin vaihtoehtoja. Opiskelu, ura, matkustaminen, perhe,

ystävyys – maailma tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia luoda suhteita ja sitoutua. En näe ympärilläni sitoutumattomuutta, vaan innokasta sitoutumista muuhunkin kuin parisuhteeseen ja perheen perustamiseen. Valinnanvara ei kuitenkaan tee automaattisesti elämästä helpompaa. On vaikeaa päättää, mihin sitoutua. Joskus tuntuu hankalalta järjestää elämän tärkeät osa-alueet mielekkääseen suhteeseen keskenään. Vuorokaudessa on rajattu määrä tunteja. Onkin kysyttävä itseltään,

mihin haluaa sitoutua ja minkä verran. Uskon vakaasti, että elämässä voi nauttia monista eri asioista, mutta kaikkea ei voi saada – ainakaan samanaikaisesti. Me sitouduimme puoleksi vuodeksi tekemään tätä lehteä, jokainen toimituksen jäsen omista syistään. Minä sitouduin tähän projektiin uuden oppimisen toivossa silläkin seurauksella, ettei vapaa-aikaa syksyllä jäänyt tuhlattavaksi. Onneksi lenkkipolut, hyvät elokuvat ja parisuhde ovat olemassa kiireisten kuukausien jälkeenkin.

16 SUHDE

SUHDE 17

TYÖSUHTEESSA Puoliverinen ruuna Lamanss ja vanhempi konstaapeli Jenni Ahomäki muodostavat työparin. Joskus välejä hiertää itsepäisyys. T E K S T I : K U K K A M Ä E N PÄ Ä K U VAT: A K U H ÄY R Y N E N

amanssin ja Jenni Ahomäen, 28, työpäivä on juuri päättynyt. Hevonen kuopii hermostuneena kaviollaan tallin lattiaa. Vanhempi konstaapeli Ahomäki silittää sen kaulaa: ”Tiedän, että sinua ärsyttää, kun muut saavat ruokaa. Kohta on sinun vuorosi.” Lamanss eli Laku on Jenni Ahomäen nimikkoratsu. Ruskeasuon tallissa hirnuu yhteensä kahdeksan poliisihevosta, joilla jokaisella on oma ratsastajansa. Koko Suomessa poliisiratsuja on kymmenen. Helsingin lisäksi hevosia on Turussa. Tallissa on rauhallista. Ahomäki sitoo Lakun karsinan oveen haastattelun ajaksi ja peittelee sen loimella. Lakun selkä on hiestä märkä. Tänään työpari ei ollut virkatehtävissä, sillä Lakulla oli lihaskuntoa ylläpitävä ratsastuspäivä. Parivaljakon normaaliin työviikkoon kuuluu kolme ratsastuspäivää, yksi tarhapäivä ja loput ovat varsinaista poliisityötä. AHOMÄEN JA LAKUN työsuhde alkoi pari vuotta sitten, kun Laku hankittiin Helsingin ratsupoliisille. Poliisihevosen hankintaprosessi vie aikaa. Hevoset ostetaan ratsupoliisin käyttöön yleisiltä markkinoilta, mutta kriteerit ovat tiukat. Hevosen on oltava rauhallinen, rohkea, nöyrä ja helppo käsitellä. Sen on oltava peruskoulutettu ja säkäkorkeudeltaan mielellään yli 170 senttiä. Ennen lopullista ostopäätöstä hevonen on poliisilla noin kuukauden koeajalla. Sinä aikana selvitetään, miten hevonen reagoi eri tilanteisiin. Hevoset ovat luontaisesti

säikkyjä saaliseläimiä, jotka arkailevat uusia asioita ja kovia ääniä. Jos kokeilussa oleva hevonen alkaa jo lähimetsässä osoittaa sellaisia merkkejä, että sen kanssa olisi vaarallista lähteä pidemmälle, ei sitä osteta. ”Hevonen ei nauti sellaisesta työstä, jossa pitää kauheasti stressata ja jännittää. Rauhalliset tallustajat, joita pikkujutut eivät häiritse, voivat paljon paremmin poliisihommissa”, Ahomäki kertoo. Poliisiratsun on oltava turvallinen liikenteessä eikä se saa pelätä äkillisiä ääniä

Laku on loistava työkaveri, jonka kanssa on mukava tehdä töitä. tai kosketusta. Sen pitää myös tarvittaessa kävellä ihmisiä kohti, jos väkijoukkoa täytyy siirtää. Normaali hevonen reagoi näihin tilanteisiin pakenemalla, mutta poliisihevoselle se ei ole vaihtoehto. Poliisihevoset koulutetaan sietämään niitä pelottavia asioita. LAKU ON ALUSTA asti ollut melkein valmis poliisihevonen. Se on itsevarma ja helppo hevonen, joka ei anna minkään ulkopuolisen tekijän häiritä itseään. Uteliaan ja pelkäämättömän asenteensa vuoksi se pitää työstään. Aikaisemmin Laku oli harrastehevosena, mutta kouluratsastuskuviot eivät sitä paljon kiinnostaneet. Hitaasti käveleminen ja seisoskelu ovat sille kaikkein haastavinta. ”Laku on innokas lähtemään joka puo-

lelle. Tallista se lähtee aina korvat tötteröllä ja kauhealla vauhdilla. Sitä ei ikinä tarvitse maanitella ulos karsinasta. Lakulla on elämäniloinen asenne”, Ahomäki kehuu. VAIKKA LAKU ON jo kokenut konkari työssään, Ahomäki kouluttaa sitä jatkuvasti. Jokaisen ratsastuspäivän yhteydessä on pieni siedätysharjoitus, jossa hevosta totutetaan esimerkiksi meluun ja äkillisiin liikkeisiin Harjoituksissa käytetään lippuja, pressuja, meteliä, soihtuja, savuja ja muita asioita, joita hevoset normaalisti säikkyvät. Tavallinen hevonen saattaa pelätä esimerkiksi pressun päälle astumista tai sateenvarjoa. Poliisihevosen on pysyttävä rauhallisena joka tilanteessa ja pystyttävä liikkumaan autojen seassa. JENNI AHOMÄEN JA Lakun suhde on rakentunut luottamuksen kautta. Hevosen on luotettava ratsastajaan ja saatava häneltä rohkaisua pelottavan asian edessä. Hevonen tuntee satulan läpikin, jos ratsastajaa jännittää. Ratsastaja on laumanjohtaja, joka sanoo, minne voi mennä. ”Siinä meille tulee yleensä ne kitkat suhteeseen. Laku on niin itsepäinen”, Ahomäki nauraa. ”Tottelevaisuus- ja poliisitekniikkaharjoitukset rakentavat luottamusta. Jos harjoitukset menevät hyvin, hevonen saa itseluottamusta ja sen on mukavampi mennä uusiin harjoituksiin. Harjoituksia ei lopeteta, jos ne menevät mönkään, vaan niistä on jäätävä hevoselle aina hyvä olo ja onnistumisen tunne.”

18 SUHDE

YHTEISTEN VUOSIEN AIKANA Jenni Ahomäki on oppinut lukemaan Lakua hyvin. Kehon kielestä, korvien ja sierainten asennosta ja esimerkiksi hännän viuhtomisesta voi päätellä, millä tuulella työkaveri on. ”Laku touhuaa paljon, se on virkeän hevosen merkki. Kun molemmat korvat ja sieraimet vetäytyvät taakse, se on yleensä merkki siitä, että nyt ärsyttää. Silloin kun korvat ovat eteenpäin, se on innokas tai pelokas. Jos korvat ovat jännittyneesti eteenpäin ja hevonen kohottaa päätään, se on jännittynyt. Jännittyneet lihakset tuntee selästä helposti”, Ahomäki kuvailee. HEVONEN ON POLIISEILLE ensisijaisesti työväline. Poliisit eivät sen kummemmin hoida ratsujaan, vaan tallityöt, perushoito ja ruokinta on ulkoistettu yksityiselle talliyrittäjälle. Laku seisoo valmiiksi harjattuna

tallissa, kun Ahomäen työpäivä alkaa. Ratsupoliisit kuuluvat joukkojenhallintaorganisaatioon, jonka tehtävänä on osallistua esimerkiksi mielenosoituksiin ja urheilutapahtumiin tai mihin tahansa, missä isoja väkijoukkoja on koolla. Lauantai-iltaisin Laku ja Ahomäki liikkuvat usein Helsingin keskustassa tai Kalliossa. Nuorisovalvonnassa poliisihevoset ovat erityisen hyviä, koska nuoriso viihtyy puistoissa. Sinne hevonen pääsee kavioinensa paremmin kuin kumirenkainen maija. VAIKKA RATSUPOLIISIT TYÖSKENTELEVÄT

vuoden ympäri, partioi Ahomäki myös poliisiautolla. Työ ratsun kanssa on erilaista kuin autolla. ”Poliisin näkyminen ja hevosen paikallaolo rauhoittaa ja tuo turvallisuutta. Ihmiset uskaltavat lähestyä helpommin ratsupolii-

sia, kun emme istu autossa lasien takana. Monet tulevat ensiksi kyselemään hevosesta, mutta usein heillä voi olla myös muuta, vakavampaa asiaa.” LAKU RAKASTAA ERITYISESTI lasten tapahtumia. Se voisi olla aivan loputtomiin paijattavana eikä saisi siitä ikinä tarpeekseen. Poliisiratsun työ on kuitenkin muutakin kuin rapsuttelua ja paijattavana olemista. Laku ja Ahomäki pyrkivät läsnäolollaan ennalta ehkäisemään järjestyshäiriöitä. He puuttuvat häiriökäyttäytymiseen, tappeluihin, järjestyslakirikkomuksiin ja julkiseen juopotteluun. Ratsupoliisien etuna on se, että kookas hevonen on helppo huomata väkijoukosta ja hevosen selästä poliisikin näkee paremmin. Ratsupoliisi näkee ja näkyy; se on yksikön motto.

SUHDE 19

RATSUPOLIISIT LIIKKUVAT AINA laumassa tai vähintään pareittain, jolloin tuttu porukka voi tukeutua toisiinsa. Ruskeasuon tallissa poliisihevosilla on keskenään tarkka arvojärjestys. Kun tallin uusin tulokas, Paroni, ostettiin laumaan, se nousi yllättäen lauman valtiaaksi ja omi muilta pojilta lauman ainoan tamman, Kuulan. Se ei miellyttänyt Lakua. ”Laku on varsin oripiirteinen ruuna. Paronin saavuttua se on ollut mustasukkainen tammasta. Siitä ne meidän pojat kinaa jos jostain. Kun tamma tulee laitumelle, ruunat joutuvat riitelemään, kenen tamma se oikein olikaan”, Jenni Ahomäki kertoo. NÄLÄN TUNNE LAKULLA on myös valtava. Kerran se hotki suurimman herkkunsa, iltapuuron, niin vauhdilla, että veti sen väärään kurkkuun. Hepoparka kakoi ja Ahomäki

ehti jo soittaa eläinlääkärille, koska pelkäsi puuron menneen keuhkoihin. Onneksi kurkkuun oli tullut vain hetkellinen tukos, ja sekin meni ohi nopeasti. Jenni Ahomäki saa myös huolehtia, ettei Laku nielaise hampurilaispapereita, litki maahan kaadettuja takavarikoituja oluita tai syö kenenkään lapsen jäätelöä. Se kun tuppaa olemaan vähän ahne. ELÄIMEN KANSSA TYÖSKENTELY on Jenni Ahomäen mielestä mielenkiintoista ja haastavaa. Ratsupoliisin työssä yhdistyy Ahomäelle kaksi mieluista asiaa: hevoset ja poliisityö. Laku on loistava työkaveri, jonka kanssa on mukava tehdä töitä. ”Laku on sosiaalinen hevonen ja kiinnostunut kaikesta. Se on semmoinen hauska kaveri ja tykkää työstään. Laku on kyllä oikeaan työhön päätynyt.”

Hevossanastoa Ruuna: kastroitu ori Säkäkorkeus: mitta maasta hevosen selän etuosaan Kouluratsastus: ratsastuslaji, jossa ratsastaja ja hevonen tekevät ennalta määrättyjä liikesarjoja mahdollisimman tarkasti. Loimi: hevosen selkään laitettava peite, joka suojaa esimerkiksi kylmältä tai likaantumiselta.

20 SUHDE

TRUST THROUGH TRAINING Half-breed gelding Lamanss and Senior Constable Jenni Ahomäki are partners at work. Stubbornness is the main cause for the problems in their relationship. T E X T: L A U R I PA J U N E N

ENG

P H O T O : A K U H ÄY R Y N E N

he workday of Lamanss and Jenni Ahomäki has just finished. The horse paws the stable floor as Senior Constable Ahomäki pets its neck. “I know, it’s annoying when everybody else is getting food. You’ll get your portion soon.” Lamanss, also known as Laku, is Ahomäki’s own police horse. The Ruskeasuo stable is the home for eight police horses, which all have their own riders. There are ten police horses all together in Finland. The rest of the horses are kept in Turku. Ahomäki fastens Laku to the stall door and covers it with a blanket. Today Laku and Ahomäki weren’t patrolling. Instead today was dedicated for exercising. The usual workweek of this pair consists of three days of riding, one day-off and rest of the week is spent on duty. AHOMÄKI AND LAKU found each other a couple of years ago, when Laku was bought by the Helsinki Police Department. The police horses are bought from private persons, but the standards for the horses are very high. Police horses are trained to tolerate things that might frighten them. For

example a police steed has to stay calm in the traffic and it must not be afraid of sudden noises. An ordinary horse reacts to these situations by running away but for a police horse that is not an option. Laku was almost a ready police horse when it was bought. Laku is a self-confident horse with a curious and fearless attitude, who loves its job. THE RELATIONSHIP BETWEEN Ahomäki and Laku has been built on trust. The horse has to trust its rider, from whom it gets reassurance when faced by a scary situation. The rider has to be the pack leader, who shows and leads the way. A horse can sense even through the saddle, if the rider is nervous. ”Laku’s stubbornness is the usual source of our conflicts”, Ahomäki laughs. ”Exercises build trust. If they go well, the horse gains self-confidence. We don’t stop the exercise if something goes awry, because the horse has to have a good and confident feeling at the end of the training session.” The years together have taught Ahomäki to read Laku well. The body language, for example the positions of the ears and the nostrils and whisking of the tail, gives away a lot about the horse’s prevailing emotions.

THE POLICE HORSE is mainly a working tool for a police officer. The officers don’t really take care of their mounts, because the routine stable work, like feeding and basic care, is outsourced to private stable entrepreneurs. Laku is always saddled and ready for work when Ahomäki starts her shift. Mounted police is part of the crowd control department. Its main duties include observing big events like demonstrations and

SUHDE 21

sports events. You can also find Ahomäki and Laku patrolling in the Helsinki city center on Saturday evenings. The mounted police are good especially at youth supervision, because young people usually hang out in parks, where a horse is much more maneuverable than a police van. Even though the mounted police are employed around the year, Ahomäki does also some patrolling with a police car, which

is a lot different than patrolling on horseback. ”The visibility of the mounted police calms people down and makes them feel dafe. People are more open to contact a mounted police, because there is no windshield between him and the officer. Most people first come and ask questions about the horse before they begin to talk about more serious things.”

ACCORDING TO AHOMÄKI working with an animal is interesting and challenging. The work of a mounted police combines two of Ahomäki’s favorite things: horses and police work. Laku is an excellent partner and working with him is pleasant. ”Laku is interested about everything and it is a very social horse. Laku is a fun dude who loves its job. Laku has really ended up with a correct job!”

22 SUHDE

SUHDE 23

LYHYT LEMMIKIN HANKINTAOPAS Lemmikkikuumeinen, älä tee hätiköityä ostopäätöstä! Tässä hieman pureksittavaa ennen, kuin päätät hankkia eläinkamun. T E K S T I : L A U R I PA J U N E N KUVITUS: JENNY KOIVUKOSKI

Lemmikkiin sitoutuminen kestää koko eläimen koko eliniän. Pienjyrsijöiden elävät yleensä kahdesta kolmeen vuotta, kanit ja marsut noin viidestä kahdeksaan vuotta. Koiran ottaminen perheeseen tarkoittaa 10–15 vuoden ystävyyttä, mutta kissakaveri voi elää tätäkin pidempään.

Uutta perheenjäsentä hankkiessa on ennakoitava valmiiksi mitä tehdä, jos lemmikki joutuu jäämään yksin pidemmäksi aikaa. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi toiselle paikkakunnalle sijoittuva opintomatka tai ulkomailta löytyvä työharjoittelupaikka.

Varmista, ettei vuokraisännällä tai taloyhtiöllä ole mitään uutta karvaista vuokralaista vastaan. HOASin soluasunnoissa lemmikinhankinta on järjestyssääntöjen vastaista, mutta muihin HOASin asuntoihin lemmikit ovat tervetulleita, kunhan eivät aiheuta häiriöitä rakennuksen muille asukkaille.

Budjettia laatiessa on syytä muistaa, että lemmikki syö muutakin kuin aikaa. Koiranomistajat saattavat joutua hankkimaan uusia taluttimia, kissanhiekka ei ole ilmaista, eikä lemmikinruoka. Söpöillä nappisilmillä on myös paha tapa viedä oma osansa helläsydämisten ihmisten ruokaannoksista.

Ota huomioon lemmikin hoitoon ja liikuttamiseen uppoava aika. Koiraa hankkiessa tulee muistaa, että se vaatii vähintään kolme lenkkiä päivässä. Kissa on huomattavasti itsenäisempi eläin, mutta molemmat tarvitsevat ajoittaista kynsien leikkaamista ja perusterveydenhoitoa.

Kanit, marsut, hamsterit ja muut jyrsijät tarvitsevat vähän tilaa ja sopivat pieneen opiskelija-asuntoon. Häkkielävän elinympäristön siistinä pitäminen on kuitenkin aikaa vievää puuhaa. Lisäksi häkkieläimeen sijoitettava rahasumma saattaa olla ongelma opiskelijabudjetille.

24 SUHDE

TASAPAINO O N TEKSTI: AINO TUNKELO

KUVITUS: HEIDI SÖYRINKI

P I DÄ ITS E S TÄ S I H UO LTA, VAI K K A O LI SI K I I RE NUKU RIITTÄVÄSTI. Kroppasi tarvitsee toimiakseen kunnon yöunet. Unenmäärän tarve on yksilöllinen, mutta aikuisella ihmisellä se on noin 6-9 tuntia. Jos keho ja mieli käyvät ylikierroksilla, nukahtamisaika pidentyy. Rauhoita nukkumaan menoa edeltävät kaksi tuntia, äläkä esimerkiksi harrasta rankkaa liikuntaa iltaisin. Hyvien, riittävien yöunien jälkeen olo on aamulla virkistynyt. Ajoittaiset univaikeudet ovat normaaleita reaktioita elämän stressitilanteisiin, mutta pitkittyneissä univaikeuksissa tarvitaan ammattiapua. LIIKU. Liikunta ei poista stressiä, mutta auttaa hallitsemaan sitä. Se parantaa keskittymis- ja ajattelukykyä sekä unenlaatua, vaikka ei kerkeisikään nukkumaan riittävästi. Uusimpien tutkimusten mukaan mielekäs liikunta vaikuttaa positiivisesti laskeneeseen mielialaan ja lievään masennukseen. Valitse itsellesi sopiva laji, johon ei liity turhia paineita. Urheilun ei tarvitse aina olla aikaa vaativa suoritus. Parin viikon taukoa liikunnasta ei kannata murehtia, mutta on syytä huoleen, jos liikkumattomuus kestää yli kuukauden. Kiireisinä elämänvaiheina keskity hyötyliikuntaan: kävele portaat hissin sijaan ja siirry välimatkat jalan tai pyörällä. Pyri harrastamaan sopivasti kuormittavaa, ripeää liikuntaa noin 30 minuuttia päivässä.

SYÖ SÄÄNNÖLLISESTI JA MONIPUOLISESTI. Toimiva mieli tarvitsee kehon, joka jaksaa. Oletko huomannut, kuinka sokerinhimo iskee useimmiten väsyneenä? Pidä kiinni sinulle sopivasta ateriarytmistä, äläkä korvaa tasapainoisia lounaita ja päivällisiä energiapitoisilla herkuilla. LEPÄÄ JA RENTOUDU. Erota vapaa-aika ja työ toisistaan. Luo itsellesi selkeä päivärytmi, vaikka työskentelisit etänä tai epäsäännöllisesti. Päätä kellonaika, jolloin siirryt vapaalle. Työt odottavat huomiseen, mutta jaksamisesi loppuu, jos et pidä vapaa-ajastasi kiinni. PIDÄ LÄHEISET LÄHELLÄ. Stressi näkyy olemuksessasi ja vaikuttaa ihmissuhteisiisi. Saatat olla poissaoleva tai ärtynyt. Estä stressin aiheuttamat ihmissuhdeongelmat pitämällä avoin keskusteluyhteys läheisiisi. Keskustele stressistä ystäviesi ja perheesi kanssa. Jutteleminen auttaa järjestämään ajatuksia ja tuo uusia näkökulmia ongelmiin. Jos olet liian väsynyt tapaamaan, kerro siitä avoimesti ja ehdota toista aikaa. Älä kuitenkaan jättäydy yksin tai hylkää ystäviä tai perhettäsi, vaikka tapaaminen tuntuisi välillä velvollisuudelta. Koskaan ei voi tietää, milloin tukiverkostolle tulee tarve.

SUHDE 25

Ovatko elämäsi mittasuhteet päälaellaan? Oikeat suhte e t s a a t a k a i s i n p r i ori s oi m al l a.

S T R E S S IN H A L L IN TA O N T I ETO I N EN VALI N TA TIEDOSTA STRESSITILA. Läheiset huomaavat yleensä ensimmäisenä, jos kaikki ei ole kunnossa. Kuuntele heidän palautettaan. Pysähdy miettimään, mitä sellaista muut näkevät, mitä itse et ole ehkä huomannut. TUNNISTA OMAT RAJASI. Jokaisella on rajallinen määrä

voimavaroja. Opettele tuntemaan itsesi. Minkä verran jaksat tehdä työtä uupumatta, kuinka paljon tarvitset lepoa viikkoosi? Älä tyydy sietämään liiallista työtaakkaa, vaan lopeta vahingollinen kierre. Pitkittyneestä stressistä voi kehittyä uupumus tai masennus. TARKISTA AJANKÄYTTÖSI. Laske,

paljonko aikaa mihinkin toimintoon viikossasi kuluu. Ajankäytön hahmottaa

paremmin, kun tulokset hahmottelee esimerkiksi piirakaksi tai muuta minuutit prosenteiksi. Kuluuko aika niihin asioihin, mihin haluat sen kuluvan? Jos ei, tee muutos. Oma ajankäyttö on tietoinen valinta, johon pystyy vaikuttamaan. PRIORISOI. Elämässä voi saada paljon aikaan, mutta ei kaikkia asioita yhtä aikaa. Selvitä, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Suuntaa voimavarasi asioihin, jotka sillä hetkellä tarvitsevat eniten aikaa ja huomiota. Huomaa, että asioiden tärkeys muuttuu elämän mukana. Tällä hetkellä valmistuminen saattaa olla tärkein tavoitteesi, mutta vuoden se voi olla esimerkiksi harrastukseen tai työhön keskittyminen. TEE ITSESI NÄKÖISIÄ VALINTOJA. Älä alistu ulkopuolisille paineille, vaan selvitä, mitä haluat tehdä ja mistä syistä. Kyseenalaista kotoa opitut arvot ja tavat – niitä ei kuitenkaan tarvitse muuttaa, jos ne tuntuvat sopivan itsellesi. Tärkeintä on, että arvosi ovat rehellisesti sinun näköisiäsi. LOPETA PANIKOIMINEN JA MULTITASKAAMINEN. Kun tehtävälista on liian pitkä ja työsavotta tuntuu läpipääsemättömältä, pysähdy. Hengitä syvään, nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, kehosi reaktioita kuunnellen. Arvioi tilanne uudelleen rauhoittuneella mielellä. Mitkä asiat vaativat välittömän huomiosi ja toimenpiteitä juuri nyt? Aloita siitä, anna muiden tehtävien odottaa. Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Näin vältät hutiloinnin aiheuttamat virheet – ja siten lisästressin. LAKKAA MUREHTIMASTA TURHIA. Hyväksy tai sopeudu tapah-

tumiin, joita et voi muuttaa, ja jatka eteenpäin. Maailma ei kaadu pieniin murheisiin. ja asiat ovat aina järjestettävissä. Ystävät, opettajat ja työtoverit pystyvät ymmärtämään ja hyväksymään virheitä.

Asiantuntijoina toimivat Vastaamon johtava psykologi ja psykoterapeutti Ulrika Segercrantz (www.vastaamo.fi), liikunnan erikoistutkija Mario Rinne UKK-instituutista ja itsetuntemuksen kouluttaja Liisa LehtosaloIskanius Suomen Coaching Instituutista.

26 SUHDE

YHDES S Ä

VÄ K U M P PA N I S I S K O T O V E R I V E L I K AV E R I S E R K K U L Ä H E I N E N Y S TÄVÄ K U M P PA N I S I S K O T O V E R I V E L I K AV E R I S E R K K U L Ä H E I N E N Y S TÄVÄ K U M P PA N I S I S K O T O V E R I

SUHDE 27

TO G ETH E R

K AV E R I S E R K K U L Ä H E I N E N Y S TÄVÄ K U M P PA N I S I S K O T O V E R I V E L I K AV E R I S E R K K U L Ä H E I N E N Y S TÄVÄ K U M P PA N I S I S K O T O V E R I V E L I K AV E R I S E R K K U L Ä H E I N E N Y

28 SUHDE

SUHDE 29

M A R I E V O N B E L L , 2 3 V U O T TA & E M I L J O H A N S S O N , 2 6 V U O T TA K U VAT: A K U H ÄY R Y N E N

30 ELÄ

VAIHDOSSA OMASSA MAASSA Tiesitkö, että on mahdollista opiskella muidenkin oppilaitosten tarjoamia opintoja omaan tutkintoosi? Loikkaus oman koulun ulkopuolelle auttaa löytämään uusia näkökulmia omaan oppiaineeseen. TEKSTI: HEIDI PENTTINEN KUVITUS: SANDRA LAMPPU

orkeakoulujen yhteistyösopimusten taustalla on halu tarjota opiskelijoille mahdollisuus opiskella aineita, joita ei omassa oppilaitoksessa ole tarjolla. Yhteistyösopimusten avulla valinnanvara ja joustavuus opinnoissa lisääntyvät. Sopimukset mahdollistavat sekä yksittäisten kurssien että laajempien opintokokonaisuuksien, kuten sivuaineiden, suorittamisen muissa oppilaitoksissa. Yliopistoissa kotimainen opiskelijaliikkuvuus on vilkasta. Esimerkiksi muiden yliopistojen opiskelijat suorittivat Aalto-yliopistossa vuonna 2011 Joustavan opintooikeuden eli JOO-ohjelmaan kuuluvia opintoja noin 2600 opintopisteen edestä. Seuraavana vuonna sama luku oli jo 3300 opintopistettä, mikä vastaa noin 55 laskennallista lukuvuotta. Määrä kasvaa vuosi vuodelta. Ammattikorkeakouluissa järjestelmä on monimutkaisempi. Niissä ei ole JOO-sopimuksen kaltaista keskitettyä yhteistyösopimusta, jonka puitteissa opiskelijat voivat suorittaa opintoja muissa oppilaitoksissa. Ammattikorkeakouluissa kotimainen opiskelijavaihto perustuu kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin. Esimerkiksi HAAGA-HELIAlla ja Metropolia-ammattikorkealoululla on kahdenvälinen yhteistyösopimus. Mahdollisuus opiskella toisessa oppi-

laitoksessa on pitkälti opiskelijan oman aktiivisuuden varassa. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuuteen verrattuna HAAGA-HELIAn kotimainen opiskelijavaihto on pienimuotoista. Vuoden 2014 syyslukukautena Pasilan toimipisteeseen tuli muista kotimaisista korkeakouluista vain viisi opiskelijaa. Luku on huomattavan pieni verrattuna Pasilan koko opiskelijamäärään, joka on noin 5000 HAAGA-HELIAn opintotoimiston mukaan syitä yhteistyösopimusten vähyyteen on vaikea arvioida. Vaihtokulttuuri suosii kansainvälisiä vaihto-ohjelmia, joihin haaga-helialaisia lähtee paljon. Aalto-yliopiston JOO-opintojen opintosuunnittelija Heidi Pellinen listaa vaihtosopimuksen hyötyjä opiskelijoille: opintojen monipuolisuus, uusien näkökulmien avautuminen ja mahdollisuus rakentaa omannäköinen tutkinto. ”Suosituimpia JOO-opintoja ovat markkinoinnin, laskentatoimen ja johtamisen opinnot”, Pellinen luettelee. Isojen koulutusorganisaatioiden välisissä yhteistyösopimuksissa on kuitenkin omat hankaluutensa. Ongelmia saattaa aiheutua esimerkiksi opintojen aikatauluttamisessa. Oppilaitoksilla on käytössään eripituiset opetusperiodit ja erilaiset luentoaikataulut. Joskus opiskelijoita saattavat hämmentää oppilaitosten toisistaan poikkeavat opiskelumuodot. Pellisen mukaan yhteistyösopimukset ovat JOO-opintojen osalta sujuneet mallikkaasti niin oppilaitosten kuin opiskelijoidenkin kannalta. ”Yhteistyöstä on huomattavaa hyötyä, vaikka se tuokin mukanaan haasteita.”

ELÄ 31

H2-MENOVINKIT K O O N N U T: K U K K A M Ä E N PÄ Ä K U VA : H E L S I N G I N K A U P U N K I / L A U R I R O T K O

HELS IN G IS SÄ # S N AP SHOT-N ÄYTTELY 2 1 . 8 .20 1 4 –1 8 .1.20 15 S U O MEN VALOKUVATAIT EEN MUSEO

DOC POINT- E L O K U VAF E S TIVAAL I 27.1.2015 – 1 . 2 . 2 0 1 5 ERI TAPA H TU MAPAIK KO J A

E DVAR D MU N CH - E L ÄMÄN TA NSSI 6.9.2014–1.2.2015 D ID R ICH S E N IN TAID E MU S E O

#snapshot koostuu pääosin tavallisten ihmisten kuvaamista valokuvista, internetkuvista, historiallisista näppäilykuvista ja selfieistä. Osana näyttelyä nähdään kansainvälisiä nykytaideteoksia.

DocPoint-festivaali tuo valkokankaalle vuoden parhaat kotimaiset ja ulkomaiset dokumenttielokuvat. Festivaalin yhteydessä järjestetään seminaareja, keskustelutilaisuuksia, workshopeja ja konsertteja.

Norjan Munch-museon Munch-kokoelmat pääsevät 15 vuoden tauon jälkeen näytille Suomessa. Näyttelyn ekspressiivisen taide kertoo kansainvälisesti tunnetun taiteilijan elämänkokemuksista ja vastoinkäymisistä.

LUX HELS INKI 20 1 5 4 . 1 . 2 0 1 5 -8 .1.20 1 5 HELSI NGI N KESKUS TA

MATK A 2 0 1 5 15.1.2015–18.1.2015 ME S S U K E S K U S

Lux Helsinki tuo kansainvälistä valotaidetta vuoden pimeimpään aikaan kaupungin keskustaan. Maksutomasta tapahtumasta voi nauttia päivittäin iltahämärän laskeuduttua. Vapaa pääsy.

Matka 2015 on Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma. Matkamessuilla esiintyy 80 eri maan edustajaa.Matka-autoja ja -vaunuja esittelevä Caravan-messut pidetään 16.-18.1.2015.

P ORVO O S SA ERI N & UM O -JOULUKONSERT T I 9 . 1 2 .20 1 4 PORVOON TUOM IOKI RKKO

HA NNA OJ AMO & AN N A N Y K Y R I 28.11.2014 – 2 1 . 1 2 . 2 0 1 4 PORVOON TAID E TE H DAS

MIE L IP U O L E N PÄIVÄK IR J A 25.3.2015 P O RVO O N TAID E TE H DAS

UMO Uuden musiikin orkesteri konsertoi solistinaan Erin, joka astuu ensimmäistä kertaa big bandin eteen. Opiskelijaliput 15 euroa.

Kahden kansainvälistä uraa tehneen suomalaisen taiteilijan video-installaatioista koostuva näyttely. Vapaa pääsy.

Näyttelijä Martti Suosalo tulkitsee Nikolai Gogolin klassikkomonologin, jossa tragiikka ja komiikka risteytyvät koskettavasti. Ohjaus Kari Puukkonen.

EN T ROP IA-SI NFONI A KONSERT T I 1 2 . 2 .20 1 5 S I BELIUS TALO, LAHT I

NEULEKA H V IL A 13.11.2014 – 1 6 . 4 . 2 0 1 4 JYRÄNKÖ L ÄN K E S TI, H E IN O L A

2 4 H H IIH TO 6.2.2015–7.2.2015 U R H E IL U O P IS TO, V IE R U MÄK I

Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden orkesteriavauksessa kuullaan kantaesityksenä Sibeliuksen jälkeläisen Lauri Porran sähköbassokonsertto ”Entropia”. Sinfonia Lahti kapellimestarinaan Jaakko Kuusisto.

Tule vaihtamaan ajatuksia, neulontamalleja ja kokemuksia. Opi neulontaa ja virkkausta tai opeta niitä muille. Mukaan voi ottaa neule- tai virkkaustyön.

Tapahtumassa hiihdetään 24 tunnin ajan. Kilpailusarjat ovat solo, duo, 4-hengen sarja sekä 8-hengen sarja. Tapahtumaa on mukana järjestämässä HAAGA-HELIAn liikuntaohjaajaopiskelijat.

MUUA L L A

32 ELÄ

Heijastin

Kolpakko

HALVIN JOKAMIEHEN HENGENPELASTAJA pimeillä säillä on heijastin. Omaan tyyliin sopivaa killutinta kehtaa kantaa ylpeydellä. Ilmaiset mainosheijastimet suojaavat kulkijaa yhtä tehokkaasti kuin brändätyt versiot. AT

KUN DEADLINET LÄHESTYVÄT, on tähdättävä tehokkuuteen. Suuri tuoppi vähentää reissuja jääkaapille ja takaisin, sillä yhteen tuopilliseen mahtuu huomattavasti enemmän juotavaa kuin tavalliseen juoma-astiaan. LP

I HAN K IVA Sarjassa toimitus tykkää asioista K U VAT: A I N O T U N K E L O

Punajuuri

ALIARVOSTETUIN JUURES ON punajuuri, josta on muuhunkin kuin rosolliin tai Lindströmin pihveihin. Jätä etikkasäilykkeet kauppaan ja osta punajuuresi tuoreena. Kokeile myös lankojen tai sushiriisin värjäämiseen. AT

Tarraharja

TÄMÄ ON JOKAISEN lemmikinomistajan ja kaikkien tummien vaatteiden paras kaveri. Pimeinä aamuina voi rullailla irtokarvat vaatteista ennen lähtöä jo ihan varmuuden vuoksi. Vieraatkin tykkäävät. JK

ELÄ 33

Restonomiopiskelija Venla Vanha-Perttula neuvoo, kuinka voit syödä hyvin mutta edullisesti. T E K S T I J A R E S E P T I T: L A U R A M AT I L A I N E N K U VAT: L A U R A M AT I L A I N E N J A J O O N A PA AV O L A

“Ruokasesonkien hyödyntäminen säästää rahaa”, neuvoo Vanha-Perttula.

HELPPOA KOTIRUOKAA

yksyn satokausi on yhtä ruokajuhlaa. Sieniä ja marjoja voi ostaa edullisesti toreilta tai kerätä itse metsästä. Myös juuressato on parhaimmillaan ja puut notkuvat omenoista. ”Rakastan syysruokia, kuten kaalilaatikkoa ja erilaisia keittoja. Niitä voi valmistaa kerralla enemmän ja syödä seuraavinakin päivinä”, kertoo Venla Vanha-Perttula, joka opiskelee restonomiksi HAAGA-HELIAssa. Vanha-Perttula suhtautuu ruokaan yksinkertaisesti, mutta nauttien. Ruoka on hänelle itsensä hemmottelua. Samalla on kuitenkin syötävä terveellistä ja monipuolista ruokaa, jotta jaksaa. ”Kotiruoka voittaa ravintolaruoan mennen tullen. Voi, jos nyt saisin uusia perunoita”, Vanha-Perttula unelmoi. KOTONA VANHA-PERTTULA KOKKAA yksinkertaisia ruokia. Peruna on yksi hänen suosikeistaan. Se on ravintorikas ja monipuolinen juures, joka on kaiken lisäksi halpa.Vanha-Perttula suositteleekin käyttämään suomalaisia juureksia, sillä ne ovat edullisia kaikkina vuodenaikoina. Toinen arjen pelastaja on kananmuna. Vanha-Perttula pyrkiikin siihen, että kaapissa olisi aina kananmunia, maitoa, rahkaa ja raejuustoa. Ne ovat hyviä perusraaka-aineita tilanteissa, joissa nälkä yllättää ja ruokaa on saatava nopeasti. Helppo pikaruoka on esimerkiksi munakas, johon voi käyttää kaikkea kaapista löytyvää. ”Kun en jaksa laittaa ruokaa, teen jotain tosi helppoa, kuten paistan kanaa. Se valmistuu nopeasti pannulla ilman kikkailuja.”

Kouluruokaa Vanha-Perttula moittii puolivalmisteiden ja pakasteiden liiasta käytöstä. Hän kaipaisikin kouluruokaan enemmän kotiruokamaisuutta ja puhtaita raaka-aineita. Vanha-Perttula ymmärtää koulukeittöiden kiireen, mutta toivoo opiskelijoille tarjoiltavan ravinteikkaampaa ruokaa pitkiin koulupäiviin. RESTONOMIOPISKELIJA ON SAANUT oppia myös Ravintolakoulu Perhosta. Kokkina hän on työskennellyt kolmen ja puolen vuoden ajan Klaus K:ssa. Vanha-Perttula syö monipuoliseti, minkä hän uskoo olevan osittain koulutuksensa ansiota. Perhosta ravintolakokki sai elintarviketietoutta ja pääsi maistelemaan paljon erilaisia ruokia ja raaka-aineita. ENG Pitkään haudutettu kieli ja poski Check yllättivät positiivisesti. Vanha-Pertthe delicious tula suositteleekin käyttämään lihaa recipes for easy valittaessa halvempia, mutta samalla cooking on the maukkaita ruhonosia. following Vanha-Perttula käy ravintoloissa pages! ja kahviloissa useammin kuin moni keskiverto-opiskelija. Hän suosittelee etnisiä ravintoloita, joissa saa maukasta ruokaa järkihintaan. ”Pyrin välttämään eineksiä, jotta rahaa säästyy itsensä hemmottelemiseen. Myös opiskelija voi syödä hyvin”, Vanha-Perttula kiteyttää.

34 ELÄ

0,80 € / bar

Myslipatukat

Muesli bars

8 K A P PA L E T TA MAIDOTON

8 PIECES MILK-FREE

200 g kuivattuja hedelmiä (ananasta, aprikoosia, rusinoita…) 150 g pähkinöitä (cashew- ja hasselpähkinöitä, manteleita…) ½ dl kurpitsansiemeniä 1 ½ dl omenamehua 1 dl siirappia ½ dl hunajaa 5 dl kaurahiutaleita 1 tl kanelia Hienonna kuivatut hedelmät ja murskaa pähkinät. Kiehauta kattilassa omenamehu, siirappi ja hunaja. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita keskenään hedelmät, pähkinät, siemenet, kaurahiutaleet ja kaneli. Yhdistä seokset keskenään. Muotoile massasta patukoita ja asettele leivinpaperin päälle. Paista 200-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia. Anna jäähtyä. Säilytä ilmatiiviissä rasiassa.

200g dried fruits (pineapple, apricots, raisins, etc.) 150g nuts (cashews, hazelnuts, almonds, etc.) ½ dl pumpkin seeds 1½ dl apple juice 1 dl syrup ½ dl honey 5 dl oat flakes 1 tbs of cinnamon Grind the dried fruits and crush the nuts. Boil up the apple juice, syrup and honey together. Let the liquid cool until it’s room temperature. Mix the grinded fruits, crushed nuts, seeds, oat flakes and cinnamon. Combine all ingredients. Mold the mass into bars and set them on a baking paper. Bake them in the oven in 200C for 10 to 15 minutes. Let them cool. Storage them in an airtight container.

Pähkinät lisäävät ruokavalioon proteiinia ja terveellisiä öljyjä.

ELÄ 35

2,30 € / serving

Bataattikookoskeitto

Sweet potatococonut soup

4 A N N O S TA GLUTEENITON, LAKTOOSITON

4 SERVINGS GLUTEN-FREE, LACTOSE-FREE

700 g bataattia 2 porkkanaa 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 400 g perunaa 2 rkl öljyä 165 ml kookosmaitoa 3 tl raastettua inkivääriä puolikas punainen chili hienonnettuna 1 kasvisliemikuutio 7 dl vettä 1 limen mehu suolaa, pippuria tuoretta korianteria Kuori ja kuutioi bataatti, porkkanat, perunat ja sipulit. Kuumenna öljy isossa kattilassa ja kuullota kasviksia parin minuutin ajan. Lisää raastettu inkivääri ja hienonnettuw chili. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio kasvisten joukkoon. Anna kiehua hiljalleen noin 15 minuutin ajan, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Soseuta kypsät kasvikset sauvasekoittimella. Lisää kookosmaito ja limen mehu. Mausta suolalla ja pippurilla makusi mukaan. Kuumenna kiehuvaksi ja silppua pinnalle tuoretta korianteria.

700 g sweet potato 2 carrots 1 onion 2 clove of garlic 400 g potato 2 tablespoon of cooking oil 165 ml coconut milk 3 teaspoons of grated ginger a hint of grated red chili 1 veggie stock cube 7 dl water juice from 1 lime salt, pepper fresh coriander Peal the sweet potato and cut it into cubes alongside with carrots, potatoes, onion and garlic. Heat up the oil in a big pan and glaze veggies for a couple of minutes. Add grated ginger and red chili. Add water and the veggie stock cube to the pan and give it a good stir. Let it boil slowly until the vegetables are well-done. It should take about 15 minutes. Mush up the well-done vegetables with a blender. Add coconut milk and lime juice. Add salt and pepper according to your own taste. Boil it again and shred some fresh coriandeon top.

36 ELÄ

2,80 € / serving

Espanjalainen uunimunakas

Spanish oven omelet

4 A N N O S TA GLUTEENITON

4 SERVINGS GLUTEN-FREE

500 g keitettyä perunaa 6 kananmunaa 2 dl juustoraastetta 1 tomaatti ½ paprika 1 sipuli 2 rkl öljyä paistamiseen 10 mustaa, kivetöntä oliivia 1 dl ruokakermaa 100 g chorizo-leikkelettä paprikajauhetta persiljasilppua suolaa, pippuria Kuutioi jäähtyneet, keitetyt perunat. Kuutioi tomaatti ja viipaloi oliivit. Suikaloi paprika, sipuli ja chorizo-leikkeleet. Kuumenna öljy pannussa ja kuullota sipuleita parin minuutin ajan. Lisää pannulle perunat ja paprikat. Kääntele kunnes kasvikset ovat saanet hieman väriä. Riko kananmunat kulhoon, lisää ruokakerma, persiljasilppu ja mausteet. Vatkaa tasaiseksi. Asettele voideltuun uunivuokaan kuullotetut kasvikset ja chorizosuikaleet. Lisää tomaattikuutiot ja oliiviviipaleet. Kaada pinnalle munaseos ja ripottele päälle juustoraaste. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

500 g boiled potatoes 6 eggs 2 dl grated cheese 1 tomato ½ sweet pepper 1 onion 2 tablespoons of oil for frying 1 black, pitted olives 1 dl cream 100 g chorizo-cuts paprika powder finely chopped parsley salt, pepper Dice cooled, boiled potatoes. Dice tomato as well. Slice olives. Shred sweet pepper, onion and chorizo-cuts. Heat the oil in a pan and glaze onions for couple of minutes. Add potatoes and peppers into the pan. Turn the vegetables until they’ve got come color on them. Break the eggs on a bowl, add cream, chopped parsley and spices. Stir it until it’s smooth. Put the glazed vegetables and chorizo-cuts into oven pan. Add diced tomatoes and sliced olives. Pour the egg mixture on top and sprinkle some grated cheese on top. Cook it in 200C oven for 30 minutes.

ELÄ 37

1,50 € / serving

Banaaniletut ja kinuskikerma

Banana crepes and caramel cream

4 A N N O S TA GLUTEENITON

4 SERVINGS GLUTEN-FREE

3 kypsää banaania 2 kananmunaa 1 tl leivinjauhetta voita paistamiseen

3 ripe bananas 2 eggs 1 teaspoon of baking powder butter for frying

Kinuskikerma 2 dl kuohukermaa 250 g mascarpone-tuorejuustoa 2 tl vaniljasokeria ½ dl valmista kinuskikastiketta

Caramel cream 2 dl whipping cream 250 g mascarpone cream cheese 2 teaspoons of vanilla ½ dl ready-made caramel sauce

Soseuta banaanit kulhossa haarukalla tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kananmunat ja leivinjauhe, sekoita tasaiseksi. Valmista kinuskikerma. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon tuorejuusto, vaniljasokeri ja kinuskikastike. Sekoita tasaiseksi. Kuumenna voi pannussa. Kaada banaaniseosta pannulle ja paista keskilämmöllä molemmin puolin. Voit valmistaa joko neljä isoa, tai kahdeksan pientä lettua. Tarjoile kinuskikerman kera.

Mush up bananas in a bowl with a fork or a blender. Add eggs and baking powder, mix until smooth. Prepare the caramel cream. Whip the cream until stiff. Add cream cheese, vanilla and caramel sauce. Stir until smooth. Heat up the butter in a pan. Pour some of the banana mixture to the pan and fry from both sides. With this recipe, you can make either four big or eight small flapjacks. Serve with caramel cream.

Banaanien sisältämää kaliumia tarvitaan aivojen viestien välittämiseen. Se edistää oppimista ja lisäävät tarkkaavaisuutta.

38 ELÄ

”Y RI T TÄJYYS O N A NS A” Startuppia, friikkuhommia, tuhkimotarinoita, vapautta ja rahaa. Hemmetisti rahaa. Niistä elementeistä on yrittäjyys tehty. Vai onko? Kolme yrittäjyyttä kokeillutta uskalikkoa kertoo kokemuksistaan bisneksen maailmassa. TEKSTI: JUKKA VUORIO K U VAT: J U H A N A L A U R O N E N - K A R L S S O N , P I I A K E T O J A S I M O R U O T T I N E N

Juhana Lauronen-Karlsson

Piia Keto

J O O G A O H J A A J A & J O O G A S A L I N E X - O M I S TA J A

S U U N N I T T E L U T O I M I S T O J A T U O T E M E R K K I K A K S I T VÅ

”Aloitin yrittäjänä vuonna 2002, kun perustin toiminimen. Sen nimissä vedin joogaa ympäri Helsinkiä esimerkiksi kuntokeskuksissa ja yrityksissä. Viisi vuotta myöhemmin perustin osakeyhtiön, ja pyöritin omaa joogasalia Helsingin Sörnäisissä vuoden 2012 kesäkuuhun saakka. Toiminimen kanssa kaikki toimi kohtuullisen hyvin, vaikka sairaspäiviä tai lomia ei koskaan pystynyt pitämään. Siksi työskentelin myös sairaana. Vedin reilut neljä vuotta joka viikko 12-16 ryhmää astangajoogaa ilman minkäänlaisia taukoja. Rahaa ei silti tuntunut koskaan jäävän tarpeeksi käteen, vaikka tein kesätkin töitä. Perustin osakeyhtiön, koska ajattelin sen auttavan rahaasiaan. Mutta osakeyhtiön ja oman salin perustamisen jälkeen rahaa ei jäänyt ollenkaan käteen neljänä kuukautena, vaikka parhaimmillaan tunneilla kävi yli 1000 ihmistä kuukaudessa. Helsingissä joogayrittäjän suurimmat ongelmat ovat järjettömät tilavuokrat sekä harmaa talous. Pienillä, rehellisillä saleilla ei ole mahdollisuuksia kilpailla. Muutenkin yrittäjyys Suomessa on ansa. Valtio haluaa lisää niitä yhteisen hyvinvoinnin maksajia, jotka eivät käytännössä pääse hädän hetkellä itse nauttimaan sen verkoston tuesta, jota he maksuillaan ylläpitävät. Pienyrittäjillä ei ole ystäviä Arkadianmäellä, vaikka lipevä nuoleskelu yrittäjiä kohtaan toistuukin poikkeuksetta aina vaalien alla yli puoluerajojen. Siksi yrittäjät tarvitsisivat oman äänekkään puolueen. Minusta pienyrittäjyys tämän päivän Suomessa kiteytyy siihen, että riskit tulevat yrittäjälle ja hyödyt muille. En missään nimessä suosittele yrittäjyyttä kenellekään. Tie on kivinen, ja usein hedelmät omasta työstä jäävät putoamatta omaan koriin.”

”Minulla oli yhdessä kollegani kanssa osakeyhtiö, jonka toimialana oli suunnittelu ja oman vaatemerkin tuottaminen. Kun tieto äitiyslomastani tuli, punnitsimme yrittäjyyden mielekkyyttä ja työtaakkaa suhteessa yrittäjyyden iloihin. Päätimme lopettaa toimintamme, koska se perustui kahden ihmisen työmäärälle. Oma yritys tarjosi kaiken kivan lisäksi paljon tuotannollisia ja myynnillisiä haasteita. Asiakkaat maksoivat harvoin laskuja ajallaan, ja joskus jättivät ne kokonaan maksamatta. Kun omaa pääomaa on sidottu tuotantoon, lähtee maksamattomista laskuista vyörymään ongelmien vyyhti, joka aiheuttaa harmaita hiuksia. Haastavinta on opetella koko ajan uusia yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita, joihin ei ole juuri kiinnostusta tai edes aikaa. Olen huomannut, että kaikesta kannattaa aina tehdä kirjallinen, lakimiehellä tarkistettu sopimus. Vaikka olen kasvanut yrittäjäperheessä, tuli yrittämisen monialaisuus silti yllätyksenä. On ymmärrettävä edes jonkin verran kirjanpidosta, verotuksesta, laskutuksesta ja sopimusteksteistä, eli asioista, jotka eivät ole lähelläkään omaa osaamista. Ajattelin, että yrittäjänä on todella vapaa, mutta ei se olekaan niin yksinkertaista. Yrittäjyyttä tulisi helpottaa ainakin siten, että sosiaaliturva muutettaisiin palkansaajien kanssa samalle viivalle. Toivoisin myös verotuksen tarkistamista. Yksi idea olisi nostaa veroja portaittain alkuvuosina, jotta yrittäjä ehtisi rakentaa vahvan pohjan liiketoiminnalleen, eikä kaatuisi heti alkumetreillä verotuksen takia. Yrittäminen on todella kovaa työtä ja luo työpaikkoja. Tämä pitäisi huomioida ja palkita. Jatkan äitiysloman jälkeen yrittäjänä. Tulevaisuudessa toimin omassa suunnittelutoimistossa toiminimellä.”

ELÄ 39

Haluatko kuitenkin kokeilla yrittäjyyttä? HAAGA-HELIAn opiskelijana sinulla on mahdollisuus saada valmennusta oman yrityksen perustamiseen. StartUp School on HAAGA-HELIAn opintokokonaisuus, joka tukee yrittäjyydestä kiinnostuneita opiskelijoita järjestämällä kursseja, tapahtumia ja coachingia. Tällä hetkellä StartUp Schoolin kursseilla opiskelee yli 200 opiskelijaa ja vuosittain perustetaan 25 yritystä. Toiminta on avointa kampuksesta ja koulutusohjelmasta riippumatta. Kurssin aloittaa voi milloin tahansa. Yrityskumppanisi ei tarvitse olla HAAGAHELIAsta. Lue lisää www.startupschool.fi

Simo Ruottinen E X - R AV I N T O L O I T S I J A , V E G A N I S S I M O - R AV I N T O L AT TA M P E R E E L L A J A H E L S I N G I S S Ä

”Minulla on ollut kaksi kertaa osakeyhtiö kasvisravintolaa ja pitopalvelua varten, ensin à la carte -ravintola A-oikeuksin Tampereella ja sitten Helsingissä pienempi lounaspaikka. Ensimmäisen ravintolani konkurssin jälkeen tuntui välillä, että minua kohdeltiin kuin rikollista. Erittäin epäoikeudenmukaiselta tuntui esimerkiksi se, että uuteen yritykseen ei voi saada anniskelulupia, jos yrittäjän edellisestä konkurssista on alle viisi vuotta. Se on melkein kuin liiketoimintakielto tällä toimialalla. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Haasteita on ollut niin byrokraattisten lupavaatimusten ja niistä johtuvien kustannusten, verottajan kuin työehtosopimusten monimutkaisuuksien kanssa. Kun vaikeudet alkavat kasaantua, on jaksaminen koetuksella. Hankaluuksista ja kaikesta muustakin on matkan varrella oppinut paljon. Sen ainakin olen huomannut, ettei yrittäjyys ole helpoin mahdollinen tie. Siksi minusta on vastuutonta hokea mantranomaisesti nuorille, että ”ryhtykää yrittäjiksi”. Yritysten verotusta tulisi keventää. Työllistäviä palvelualoja helpottaisi eniten työhön kohdistuvien verojen ja veroluonteisten maksujen selkeä alentaminen. Kaikenlaista byrokratiaa ja turhia lupakäytäntöjä pitäisi myös helpottaa sekä työehtosopimuksia yksinkertaistaa.”

40 ELÄ

SITSIT

OP I S K E L I J A K U LTTU U R IN H ELMI H2 lähetti toimittajat testaamaan legendaarisen opiskelijakulttuurin osan. TEKSTI: IIDA KEKÄLE JA HEIDI PENTTINEN K U VAT: A I N O T U N K E L O

ELÄ 41

42 ELÄ

ateisena perjantaina tapaamme Helsingin rautatieasemalla ja suuntaamme ennen h-hetkeä Alkoon. Edessä ovat ensimmäiset opiskelijabileet aikoihin. Nyt on Junttisitsien aika. Vatsanpohjassa on vähän perhosia. Mietimme huolestuneena, onkohan meikit nyt hyvin tai sopivatko asut tilaisuuteen. Sitsit ovat pohjoismaiseen akateemiseen kulttuuriin kuuluva perinteikäs pöytäjuhla, jota on vietetty korkeakoulu- ja erityisesti yliopistopiireissä jo kauan. Tarkkaa syntytarinaa sitseille ei tunnu löytyvän mistään, mutta valistunut arvaus kertoo tämänkin ilon rantautuneen Suomeen opiskelijoiden haalareiden tapaan länsinaapuristamme Ruotsista. Suomessa eri opiskelijayhteisöt ovat omaksuneet kulttuurista hieman eri asioita ja lisänneet joukkoon omia erikoisuuksiaan. Esimerkiksi säännöt ja huudahdusten merkitykset vaihtelevat oppilaitoskohtaisesti. Kovimpina sitsaajina pidetään yleisesti yliopisto-opiskelijoita ja erityisesti teekkareita. HARMAA JA SATEINEN Helsinki näyttää taas juhlapäivänä sään kannalta ikävimmät puolensa. Kello on vasta viisi iltapäivällä, ja juhlatunnelma antaa odottaa itseään. Juuri laitetut kiharat liimautuvat päänahkaan, ripsiväri leviää silmäkulmaan ja kengistä läpi pääsevä vesi kastelee sukkahousut. Mietimme, olikohan järkevää suostua tähän juttuun rankan kouluviikon jälkeen. Edessä on suuri betonihökkeli, valtava parkkihalli ja kymmeniä ovia. Viimein löytyvät oikeat portaat ylös, mutta epätoivoinen etsintä jatkuu. Tapahtuman Facebookryhmään ilmestyy kuvasarja, jonka avulla suunnistaminen helpottuu: räkälän ohi kohti K-kauppaa, tiukka vasen ja portaat ylös. ”Jes, perillä ollaan!” Ulkoilman harmaus vaihtuu kertarykäyksellä olutmerkkien mainoslippiksiin, kolmiraitaverkkareihin ja Matti Nykäsen kuolemattomilla lausahduksilla koristeltuihin huppareihin. Pukeutuminen on kaikessa autenttisuudessaan upeaa, mutta samalla riipivän karmeaa. Asukriisi osoittautuu aiheelliseksi: pikkumusta erottuu joukosta aivan liian hyvin. Musiikkia, puheensorinaa ja kylmää juomaa riittää. Pöytiin istuminen hoituu nopeasti plaseerauksen mukaisesti. Suomalaiseen tapaan ilmapiiri on aluksi hieman vaivaantunut tuntemattomien ihmisten seurassa. Onneksi on kolme kiintiösiideriä ja snapsi. VARSINAINEN SITSAUS KÄYNNISTYY

nopeasti Petri Nygård -aurinkolaseihin ja hölmöön pipoon sonnustautuneen herra Toastmasterin tervetuliaissanoista. Miehen eleistä huomaa nopeasti, että nyt ei

olla ensimmäistä kertaa sitsaamassa. Hän osaa säännöt, neuvoo rohkeasti muita ja näpäyttää rangaistuksella, jos joku uskaltaa säännöistä päteä. Oma osansa juhlaa on sitsien perussäännöistä muistuttaminen: älä puhu, syö tai juo puheiden aikana, äläkä poistu pöydästä ilman erikseen myönnettyä lupaa. Myöhästyneet juhlijat saavat runsaasti huomiota, paheksuntaa ja pahimmassa (tai parhaimmassa) tapauksessa myös leikkimielisen rangaistuksen etikettivirheestään. Rangaistuksen suorittaminen on osa sitsien ohjelmaa. Pelottaa jo valmiiksi. KOLMESTA RUOKALAJISTA huolimatta sitsien päätarkoitus ei ole syöminen, sillä laulujen jälkeen, ja usein säkeistöjen välissäkin,

nostetaan malja. Puheenvuoron saa kilistämällä lasia tai puhuttelemalla Toastmasteria. Kunkin juhlapuheen ja -laulun päätteeksi skoolataan: etiketin mukaisesti naiset ensin vasemmalle, sitten oikealle ja lopuksi vastapäätä, ja miehet toisinpäin. Juomalaulujen laulaminen kuuluu olennaisesti sitsaamiseen, ja sitsilaulut ovatkin aivan oma taiteenlajinsa. Laulujen melodia on yleensä tuttu, vain sanat ovat muuttaneet muotoaan. Kierosti isänmaallinen tunne tarttuu viimeistään, kun ensimmäiset sävelet Alla jallutähden -laulusta kajahtavat ilmoille. Varsinainen laulutaito ei ole sitseillä olennainen seikka, sillä puutteet laulutaidossa voi aina korvata innokkuudella ja tunteella. Loppuillasta laulut taittuvat sitsaajajoukolla

ELÄ 43

Tässä vaiheessa siiderikin valuu jo itsestään kurkusta alas ja olo on alkuiltaa selvästi rennompi.

rouskuvaa porkkanaa, siis ilmiselvää porkkanaraastetta. Pääruoaksi on suomalaisen tosimiehen lempiruokaa eli lenkkimakkaraa ja kyytipojaksi ranskanperunoita, kunnon sinappi- ja ketsuppilatausta unohtamatta. Tässä vaiheessa siiderikin valuuu jo itsestään kurkusta alas, ja olo on alkuiltaa selvästi rennompi.

Pieni sitsisanakirja Toastmaster: sitsien kaikkivaltias seremoniamestari Plaseeraus: istumajärjestys Konferenssi: virallinen tauko Mellan sup! Huudahdus, jolla vaaditaan välihuikkaa kesken laulun. Tempo! Huudahdus, jolla vaaditaan lauluun lisää tempoa.

kotimaisten kielten lisäksi myös viroksi, saksaksi ja englanniksi. Iltaa piristävät erilaiset hokemalliset huudahdukset, joilla personoidaan laulunkulkua – ”mellan supilla” lisää kurkunkostuketta ja ”tempolla” lauluun vauhtia. Mellan supin ansiosta kenellekään ei ehdi illan aikana tulla jano. “Huomiset kuntosalisuunnitelmat taitavat siirtyä sunnuntaille”, mietimme kilistäessämme lasia jo kolmannen kerran saman laulun aikana. ”Jos juotavat loppuvat kesken, niin alakerran kauppa palvelee yhdeksään saakka,” herra Toastmaster muistuttaa juhlakansaa. Illallinen oli junttimaiseen tapaan perinteisen suomalainen. Alkuruuaksi nautimme rusinoita ja hampaissa rapeasti

HELPOITEN SITSAAMISEN MAKUUN pääsee tarkkailemalla vanhempia sitsaajia ja seuraamalla heidän esimerkkiään. Sitsikulttuureissa on kuitenkin eroja eri oppilaitosten ja tiedekuntien välillä, eikä yhtä ainoaa oikeaa sitsikulttuuria ole olemassa. Turvallisinta on kunnioittaa isäntien omia tapoja – seikka, joka tuli huomattua junttisitseillä. ”Herra Toastmaster, nämä kaksi toimittajaneitiä keskustelivat täällä puheenvuoron aikana. Ehdottaisin heille rangaistusta”, kuuluu huomautus vierestämme. “Det var det bästa, det bästa vi har hört!”, kannattaa muu joukko sitsinatsin ehdotusta, ja rangaistus on kollektiivisesti hyväksytty. Meille määrätään rangaistussnapsit. Fernet Branca -yrttilikööri polttaa kurkkua ja mielessä käy ajatus, että mitähän tästä illasta vielä tulee. Tehtävä suoritettu, ja juhlat jatkuvat. Ilta rytmittyy pitkälti puheiden ja ruokailun mukaan. Konferenssi pidetään juhlamestarin oikeaksi ajankohdaksi katsomassaan välissä. Lupa poistua pöydästä aiheuttaa villin juoksukilpailun kohti käymälöitä. Junttisitsien siivittämänä ilta kuluu hurjan nopeasti juomalauluja laulaen ja porukan mukana ehkä hieman liikaakin suunkostuketta nautiskellen. Tunnelma on upea ja yhteenkuuluvuuden tunne valtava, kun seisomme tuoleilla ja laulamme kuorossa taustalla soivia suomihittejä. Aamu. Pojun Poika saunoo ja Popedan Ukkometso soivat edelleen korvamatoina päässä. Illan jatkotkin jäivät välistä, mutta silti Junttisitsit veivät sydämemme (ja kykymme juoda enää yhtään enempää).

44 ELÄ

Nå Bettina, tycker du katter eller hundar? Och gillar du ketchup med mat?

JAG PRATAR SVENSKA! E L I M IT E N TO IM ITTA JA SELV I ÄÄ H AASTAT T ELU STA KO ULU RU OT SI LLA Pakollisten ruotsinkurssien tavoitteena on tarjota opiskelijoille eväät, joilla pärjätä ammatissaan ruotsiksi. H2:n toimittaja testasi kielitaitoaan televisiosta tutun Bettina Sågbom-Ekin kanssa. T E X T: J U K K A V U O R I O F O T O : K U K K A M Ä E N PÄ Ä

SWE

ELÄ 45

Hej Bettina, hur går det?

”Det går bra. Förutom att jag var sent och jag är hemskt ledsen för det. Jag trodde att jag hade mera tid. Förstor du?”

Okej. Är ketchup bra med mat?

”Ibland måste man sätta ketchup. Exempelvis om man får dåligt mat.” Så det kan vara bra?

Ja, någonting. Så allt är okej?

”Allt är okej.”

”Joo, om man ätar påspasta till exempel i båten.”

Sista veckan du har varit utomlands.

Så du säglar. Är sägling international?

”Ja.”

”I Turkiet.”

”Jag är ganska priviligierad som jag har möjligheten att segla. Jag tror att i mitten av Sudan man kan inte segla. Vikingarna seglas.”

Hur var det?

Varför du säglar?

Nå var var du?

”Det var jättefint. Varmt väder och varmt hav. Jag säglade med Sailing Ladies Finland. Tre båtar och sex kvinnor per båt. Aderton kvinnor tillsammans en vecka.” Och det var en semester?

”Jo.”

Finns det god kaffe i utomlands?

”Gott kaffe, jo det finns det. I Turkiet är kaffe väldigt starkt. Turkish kaffe mycket gott.”

”Det är mest avkopplande på ett roligt sätt. Och det är miljovänligt. Och det är tyst.” Kännar du Hjallis Harkimo?

”Nå vi är jobb-bekännor, jag har intervjuad honom flera gången.” Så du bekänner inte från sägling?

”Nej, jag har börjat segla som vuxen och jag seglar bara att koppla av och fira semester och inte för att tävlas.”

”Spännande! Det var svart därför att jag har två vänstra fötter och ett dåligt minne.”

Vad är världens bästa city?

Var det mycket fysiskt?

Så ska vi tala att hur är det att vara inter nationell.

”Jag har inte sett alla världens city. Vad räknas som en city, hur stort måste det vara att vara en city?”

Okej, tycker du att det är viktigt att vara en international person?

Nå stort som Helsinki.

”Joo.”

”Jag tycker att man ska vara öppen. Men från överdriven nationalism får jag nippor.” Men vad betyder för dig att vara internationell?

”Öppen för andra kulturen och villighet att lära sig hur andra människor ser på saker och lever.” Nå vad menar det att vara en finne?

”Jag tror att det är ganska fint att vara en finne. Om man sägar att man ska göra nånting, så gör man. Om en elektriker säger att han kommer imorgon klockan tolv, så kommer han. Samhälle fungerar. Och vi ska vara tacksamma att det är lugnt här och inte en konflikt.” Du menar att det är fred här i Finland?

”Joo, det är fred.”

Från fyra till tio, hur international är du?

”Det är svart att döma själv. Jessus vilken fråga. Jag säger åtta.” Det är ganska bra. Vilket är din favorit international mat?

”Jag älskar indisk vegetarisk mat. Och nepalesisk vege också. Allting är bra.”

”Okej, jag tycker hemskt mycket om London.” Men varför?

”London är fortfarande vänlig och folk är hjälpsamma och du kan prata med människor. I London finns det en servicekultur som är väldigt fin. Man kan åka till London hundra gånger och det finns nånting nytt att se.” Tycker du hundar eller katter?

”Både och. Jag har båda två.” Jag också har en katt.

”Jag har två katter och två hundar.” Katter och hundar är annorlunda.

”Det är jo olika. Det fyller olika behov. Katterna kan lugna ner mig och hundarna aktiverar mig. Och när jag säglar tar jag hundarna med.” Simmar hundarna också?

”Jo de simmar. Stora hundar simmar gärna. Ja brukar simma med dom.” Låter bra. Och en annan sak, du har varit också i TV-program Dansar Med Stjärnorna. Hur var det?

”Jo det var väldigt mycket fysiskt. Väldigt tungt. Mycket blåmärker.” Att dansa är international.

”Joo just det! Och musik är internationellt, faktiskt.” Och idrott är international.

”Det borde vara internationellt, men nu är det mycket nationalismen och pengar i idrott. Stora pengar strampar på mänskliga rättigheter. Massa människor dör när de bygger fotbolsstadion. Det är inte bra.” Men jag menar att om vi kan inte tala, vi kan spela fotboll. Alla vet hur spelas fotboll.

”Det är sant, speciellt fotboll.”

Och du är en journalist. Er det viktigt för en journalist att vara en international person?

”Jo, annars har man ingen perspektiv. För att vara en bra journalist borde man vara väldigt öppen och väldigt mottagen.” När kan man säga att hon eller han kan tala en språk? Kan jag säga att jag talar svenska?

”Joo, jag förstor vad du säger. Du kan inte diskutera världspolitik men det räcker att du kan smalltalka. I början räcker det i alla fall.” Jag tycker så också. Tack för intervjuan!

”Tack för dig.”

46 ELÄ

VÄHEMMÄN RAAKA-AINEITA, ENEMMÄN KALOREITA TEKSTI: JENNY KOIVUKOSKI K U VA : A N T T O N N I E M E L Ä

Mitä syö himoliikkujavegaani, kun pannassa on kaikki, minkä mukana tulee ainesosalista?

lla Borgenström, 30, ohjaa ryhmäliikuntatunteja ja liikkuu aktiivisesti itsekin: tanssii, joogaa ja pyöräilee yli sata kilometriä viikossa. Muutama vuosi sitten Ullalla oli palautumisongelmia. Treenaamisen vähentäminen ei ollut vaihtoehto. Ullan sisko, ultrajuoksija ja pienen lapsen äiti, ehdotti ruokavalion uudistamista. Ulla alkoi syödä paljon vihreitä: salaatteja, viherpirtelöitä, vihanneksia. Vehnä, raffinoitu sokeri ja lisäaineet jäivät pois. Ruuan oli oltava luonnonmukaista ja mahdollisimman vähän käsiteltyä. Olo parani ja palautuminen nopeutui. “Bensamoottoria ei tankata dieselillä, eikä kehoa donitseilla ja kaljalla. Kyllä kone niilläkin käy, mutta tosi huonosti. Esimerkiksi banaani on keholle optimaalista polttoainetta.” Ullan ruokavalio muodostuu lähes pelkästään hedelmistä ja vihanneksista, joiden hiilihydraatteja elimistö pystyy käyttämään nopeasti ja helposti. Ulla ei syö suolaa eikä sokeria, eikä mitään tiivistettyä, kuten öljyjä. Kuntoilijoiden suosimiin proteiinirahkoihin tai -patukoihin hän ei myöskään koske. “Ihmiset ovat langenneet proteiinimyyttiin. Ei muisteta, että proteiinia on kaikessa, myös hedelmissä ja vihanneksissa.” Pienikokoinen Ulla syö päivittäin noin 4500–5000 kaloria. Esimerkiksi naistenlehdet suosittelevat aktiivisesti liikkuvalle naiselle 2000–2500 kaloria päivässä. “Tällä ruokavaliolla ei liho, vaikka kuinka yrittäisi, ja jos on ylipainoinen, niin laihtuu. Pistän siitä pääni pantiksi. Saa vaikka tulla mun kanssa kokeilemaan!”

Ullan esimerkkipäivän ruokavalio 30 banaania soseutettuna 0,5 litraa mustikoita ja viinimarjoja 200 g tuoreita taateleita muutama omena tomaattisalaatti vietnamilaisia rullia Yhteensä 5000 kcal

HELGA 47

H ELG A FAQ Mikä on HELGA?

Mikä ihmeen opiskelijakunta?

Mikä on Frank?

HELGA on HAAGA-HELIAn opiskelijoiden oma opiskelijakunta: me HELGAssa siis edustamme HAAGA-HELIAn opiskelijoita ja valvomme haagahelialaisten etuja paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. HELGAn toiminnasta vastaa seitsenhenkinen hallitus, neljä työntekijää sekä edustajisto, joka käyttää ylintä päätösvaltaa. HELGA nimeää myös opiskelijaedustajat HAAGA-HELIAn sisäisiin toimielimiin.

Opiskelijakunta on lakisääteinen toimija. Sen tehtävänä on opiskelijoiden edunvalvonta paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. HELGAaa HAAGA-HELIAn opiskelijoita, ajaa heidän asioitaan sekä neuvomme ja palvelemme monin eri tavoin. Opiskelijakunta mm. edustaa opiskelijoiden virallista kantaa korkeakoulun suuntaan. Siihen valitaan toimijat demokraattisesti joka syksy järjestettävillä avoimilla vaaleilla.

Frank on opiskelijoiden oma etupalvelu: se kokoaa yhteen paikkaan kaikki Suomen opiskelijaedut ja tuottaa valtakunnallista opiskelijakorttia yhteistyössä Elisan kanssa. Frank on opiskelijoiden omistama yritys, joka tarjoaa rahanarvoisia etuja opiskelijoille. HELGAn jäsenenä saat automaattisesti Frankin edut käyttöösi!

Miten HELGAn jäseneksi liitytään?

Mitä eroa opiskelijakunnalla ja opiskelijayhdistyksillä on?

Miksi minun kannattaisi liittyä opiskelijakuntaan?

Olet opiskelijakuntasi jäsen, kun sinulla on oman opiskelijakuntasi opiskelijakortti. Opiskelijakortti on virallinen todiste opiskelijastatuksestasi ja saat sillä käyttöösi kaikki opiskelijaedut ja -palvelut. HELGAn jäseneksi liitytään sähköisesti tilaamalla opiskelijakortti netistä osoitteessa www. helga.fi/liittyminen. Tilausta varten tarvitset vain kuvan ja maksuvälineen!

Opiskelijakunnan ja yhdistysten suurin ero on lakisääteisyys: opiskelijakunta on korkeakoulussa lakisääteinen, yhdistykset eivät. Yhdistykset usein edustavat jotakin pientä ryhmää tai alaa (yleensä koulutusohjelmaa tai kampusta) ja voivat olla sitoutuneita opiskelijakunta ei.

HELGAn jäsenenä käytössäsi on kaikki HELGAn edut ja palvelut: liikuntapassi, työntekijöiden tarjoamat palvelut, opiskelijahaalarit, jäsenlehti sekä paljon muuta. HELGAn jäsenenä säästät rahaa: käytössäsi on Frankin lähes 600 valtakunnallista etua. Jäsenenä pääset vaikuttamaan, siihen mihin suuntaan sinun opiskelijakuntasi on matkalla. Olet äänioikeutettu edustajiston vaaleissa, ja voit myös itse asettua ehdolle.

TYKKÄÄ JA SEURAA HELGAA

S O S IAAL IS E S S A ME D IAS SA FACEBOOKISSA: WWW.FACEBOOK.COM/ OPISKELIJAKUNTAHELGA TWITTERISSÄ JA INSTAGRAMISSA: @HELGA_HKI

48 HELGA

HELGAlaisen jäsenedut Tällä aukeamalla näet kaikki ne edut jotka saat olemalla HELGAn jäsen. Edut saat niin sinisellä kuin vihreälläkin opiskelijakortilla. Muistathan näyttäävoimassa olevaaa opiskelijakorttia aina käydessäsi ostoksilla, sillä monet yritykset eivät erikseen mainosta alennustaan vaikka sellaisen opiskelijoille myöntävätkin.

Liikunta edut Liikuntapassi Liikuntapassilla saat osallistua rajattomasti ryhmäliikuntatunneille sekä käyttää kuntosaleja. Saat lisäksi alennuksia liikuntakursseista, liigoista ja kilpailumatkoista. Liikuntapassin voit hankkia HELGAn toimistosta hintaan: 50€/40€ www.helga.fi/jasenyys/liikuntapassi

Erimover Kaikista kursseista -20%. HUOM! Koskee kaikkia kursseja ikään katsomatta. Ilmoittaudu kurssille verkossa ja ilmoita sähköpostitse HELGAn jäsenyydestäsi Erimoverille. Näin saat alennuksen laskuusi. www.erimover.com/fi

Easyfit Pasila Easyfit Pasila on vain radan toisella puolella Pasilan kampuksesta. Kun nyt liityt saat HELGAn jäsenenä toisen kk veloituksetta sekä liittymisen yhteydessä oheistuotteen. Jos paikka mietityttää voit saada HELGA:lta vierailu passi jolla pääset kerran ilmaiseksi testaamaan kuntosalia. www.easyfit.fi/pasila/

Finnbody ja Ladys Club Finnbody-kuntosaliketju, joka sisältää vain naisille suunnattuja kuntosaleja Ladys Club nimellä tarjoaa HELGAn jäsenille 15% alennuksen 12kk ja 24kk uusista jäsenyyksistä. Hinta vaihtelee toimipisteittäin. Tämän lisäksi voit käydä kaksi kertaa tutustumassa ilmaiseksi toimipisteisiin. HUOM! Varaa tutustumisaika erikseen. www.finnbody.com/aloitussivu/

Viihde ja vapaa-ajan edut CDON.com Kirjat -7%, CD:t ja DVD:t -3%, opiskelukirjat yli 100€ tilauksesta -10€, nettivideot (netissä vuokrattavat videot) -50%. Kertakäyttöisen koodin saat pyydettyä myyntijamarkkinointi@helga.fi www.cdon.com

NPG- Night People Group Vaihtuvia jäsenetuja. www.npg.fi

Kondominet.fi Kondominet.fi:stä saat 10% alennus tuotteista HELGA alennuskoodilla. Yli 40€ tilaukset saat ilman postikuluja. www.kondominet.fi

Hotel Haaga 20% alennus juomista ja ala carte-listan ruoista. Viikonloppu majoitus 69€/yö varauksella. Ti ja to ilmaiseksi uimaan klo 15-17! www.hotelhaaga.fi

Vihreä Lanka-lehti Vihreä Lanka -lehti tarjoaa HELGAn jäsenille puolen vuoden tilauksen 15€ ja koko vuoden tilaus 30€. www.vihrealanka.fi

HELGA 49

Kauneuden- ja terveydenhoito edut Meikkaaja-stylisti Krista Kiviaho 15% alennus meikkaus- ja pukeutumispalveluista sekä ripsien pidennyksistä. Alennuksen saat Krista Kiviaholta Kauneussalonki Essentia Haagassa. www.kristakiviaho.com

GROOM Parturit GROOM Parturit on nimensä parturiliike, joka tarjoaa palveluita miehille. HELGAn jäsenenä saat 10% alennus kaikista palveluista. www.groom.fi

Megaklinikka Megaklinikka on hammaslääkäriasema, joka haluaa auttaa opiskelijoita huolehtimaan hampaiden hyvinvoinnista ja tarjoaa HELGAn jäsenille ajanvarauksesta -9,60€ alennuksen sekä hammaslääkärin ja hygienistin toimenpiteistä -5%. www.megaklinikka.fi

Sauna Hermanni Sauna Hermanni on halunnut parantaa tarjoamaansa HELGAn jäsenetua ja uudet hinnat ovat 25€/viiden jäsenen porukka tai yksi HELGAn jäsen 6€. Tiloissa löytyy pakastin juomille ja pyyhkeenkin voi vuokrata hintaan 2€. www.saunahermanni.fi/

Muut palvelut Ostohyvitys.fi Ilmaisen Ostohyvitys.fi-palvelun käyttäjänä saat bonusta yli 550 verkkokaupan ostoksista. Etuna HELGAn jäsenille tarjoamme 5 € ilmaista alkusaldoa koodilla HELGA, kun liityt Ostohyvityksen käyttäjäksi tästä linkistä: www.ostohyvitys.fi/helga

Exchange Power Exchange power tarjoaa HELGAn jäsenille lähetykset ulkomaille 10% alennuksella. Mikäli siis haluat postittaa tavaraa ulkomaille, vaihdon takia tai muutoin, kannattaa käyttää HELGAn jäsenetukoodi POWER10 hyödyksi. http://exchange-power.com/

Pilailu-Puoti Pilailu-Puoti tarjoaa 10% alennus kaikista tuotteista HELGAn jäsenille. Sieltä saat hyvät kamppaan naamiaisiin tai teemajuhliin nyt hyvällä alennuksella. www.pilailupuoti.fi

Backstage rock shop 15% alennus kaikista verkkokaupan tilauksista. www.backstagerockshop.com/

Valtakunnalliset edut MyFrank on kerännyt ja neuvottelee uusia valtakunnallisia jäsenetuja. Käy rekisteröitymässä MyFrank palveluun niin saat parhaiten tietoa ja suoraan käyttöösi kaikki valtakunnalliset edut. https://myfrank.fi/

50 HELGA

HELGA members benefit Here you can see all the benefits you get when you’re a HELGA member. Remember to flash your valid student card whenever you’re shopping since stores might give student benefits even if they’re not advertising it.

Sport benefits Sport Pass With the Sport Pass you can attend versatile group sport classes and use gyms without any limitations. You will also get discounts on instructed classes, leagues and competition trips. You can purchase the Sport Pass at HELGA Point on Pasila campus (K1 floor) for a price of 50 €/ 40 €. www.helga.fi/en/membership/ sport-pass/

Erimover All sport courses -20%. Sign up for the course online. Afterwards send an e-mail to Erimover about your membership and you’ll get the discount in your bill. www.erimover.com/fi

Easyfit Pasila Easyfit Pasila is just on the other side of tracks from Pasila campus. When you join now as a HELGA member you’ll get the second month for free and you’ll get a tie-in when joining. If you’re wondering what do they offer we are handing out visitor passes with which you get one visit for free. www.easyfit.fi/pasila

Finnbody ja Ladys Club Finnbody- gym chain that includes Ladys Club- gyms that are only for women provides HELGA members with 15% discount from new 12 months and 24 months memberships. Price varies between centers. In addition, you can also visit the twice for free. NOTE! Book your visit in advance. www.finnbody.com/ aloitussivu

Entertainment and leisure benefits CDON.com Books -7%, CDs and DVDs -3%, courseboks when ordering over 100€ you’ll get -10€, video on demand -50%. You’ll get your one time usable code from myyntijamarkkinointi@helga.fi www.cdon.com

NPG- Night People Group Changing nightclub benefits. www.nightpeoplegroup.fi

Kondominet.fi From Kondominet.fi you’ll get 10% discount from products with code HELGA. If you order over 40€ you’ll get it without delivery fee. www.kondominet.fi

Hotel Haaga Discount from drinks and ala carte-list -20%. Hotel room for weekend 69€/night. Swimming Tue and Thu 15.00-17.00 for free! www.hotelhaaga.fi

Vihreä Lanka-lehti Vihreä Lanka -magazine offers HELGA members half years subscription for 15€ and whole years subscription for 30€. www.vihrealanka.fi

Beauty and health benefits Stylist-make up artist Krista Kiviaho 15% discount from dressing and makeup services and synthetic eyelashes. You’ll get the benefits from Krista Kiviaholta who works at Kauneussalonki Essentia at Haaga. www.kristakiviaho.com

GROOM Parturit GROOM Parturit is a barber shop, that offers services for men. As a HELGA member you’ll get 10% discount from all services. www.groom.fi

Megaklinikka Megaklinikka is a dental clinic, that want’s to make sure that students take care of their teeth. Therefore they offer HELGA members a -9,60€ discount from appointments and 5% discount from dentist and hygienists operations. www.megaklinikka.fi

Sauna Hermanni Sauna Hermanni wanted to give a better benefit for HELGA memebers and they have lowered their prices even more! Group of five HELGA members can get to sauna for 25€ and one can go only for 6€. There is also a freezer for drinks and you can rent a towel for 2€. www.saunahermanni.fi

Other services Ostohyvitys.fi As an user of free Ostohyvitys.fi-service you’ll get bonus from over 550 online stores. As a HELGA member benefit you’ll get free 5€ starting saldo with code HELGA, when you join here: www.ostohyvitys.fi/ helga

Exchange Power Exchange Power offers HELGA members shipments abroad with 10% discount. So if you want to send items abroad, for example while going to exchange or back, remember to use your HELGA discount code POWER10. http://exchange-power.com

Pilailu-Puoti Pilailu-Puoti offers 10% discount from all products for HELGA members. There you can find good equipment for masquerade and theme parties with good discount. www.pilailupuoti.fi

Backstage rock shop 15% discount from all online shopping. www.backstagerockshop.com

Valtakunnalliset edut

Nationwide benefits

MyFrank has gathered and negotiates new nationwide student benefits. Go and register your information at myfrank and get the information and access for the benefits. https://myfrank.fi/en/