H2 1/2013

HELGa MaGaZINE

1/2013

kaRVaPaLLO NIMELtÄ JOONas RINta-kaNtO MINIYksIÖ kasVaa saLaPIILOILLa DOkUREaLItYssa kaMERa kULkEE IHaN IHOLLa

1

A T N U K I I L n a k 2 1 t 0 2 e y s m k sy ! a s s o k i i v a i t n u t a t un b.fi

i 40 liikalkaa 17.9.2012 osoitteessa liikunta.metkawe

ittautuminen

onkatu

Sofianlehd

totie Vanha vier

Aamucore Combat ada Aerobic t e a alke Core dy & move Astangajoog o tk ja a Dance aerobic cuit Astangajoog oxing Fitness kickb re & stretch Body Intervalli rate Core y Kahvakuula untonyrkkeil Fitball ja Karate ngo Kehonhallinta & venyttely Kehonhuolto -muokkaus Lihaskunto Perfect Body ie t n ) e ta e n m ilöku Pump Pilates (henk a g o o -j a th Ha akara Sählykerho Reisi, vatsa, p en harjoittelu in ll a i n n in e e im tr o o T h -te a r a o a iliikunta v ä Vesammattikorkeakoup Liikuntapassilla pääset nauttimaan p Sählykerh Zumba lukentän Aerobic Zumba laajimmista liikuntapalveluista lu te it koko pääkaupunkiseudulla!

Kiertoharjo o rh e k o ll a Korip Lihaskunto Asento Liikuntakerho tu t Sählyliiga i t l y a il e k a t a Tekniikkanyrk os hj nta g O t Venyttely un Lii iku

-----LIIKUNTA--------------------PASSI

- Kaikki vain yhdellä passilla! li

K

Myyrmäki

t

et s uk t lu u Ko

ilu e rh u lpa i K

ho Crosstraining r e Futsal-liiga K Lihaskunto kerho jäsenenä voit hankkia liikuntapassin!

LiikuntaHELGAn s liikuntapassi HELGAn toimistosta ja nauti PilateHanki liikunnasta mielin määrin!

Hinta: 45 €/lukuvuosi

Lisää tietoa: www.helga.fi 2

pääkirjoitus

Amk-opiskelija uupuu terveyskeskusjonossa teksti veera visapää

Yliopisto-opiskelija saa helpommin apua masennukseen tai vihlovaan hampaaseen kuin ammattikorkeakouluopiskelija. Se on ikävä fakta, johon tarvitaan muutosta.

Kun ammattikorkeakoulujärjestelmää perustettiin Suomeen, ei amk-opiskelijoiden terveydenhuollolle riittänyt ajatusta. Lain puolesta yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta käytäntö jäi kauas siitä. Amk-opiskelijat pantiin jonottamaan kunnan terveyskeskuksiin, kun taas yliopisto-opiskelijoista vastaa heidän terveyteensä erikoistunut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa kertoo, että YTHS:n palvelut ovat paremmat erityisesti mielenterveyden ja suun terveydenhuollon puolella. Kunnallisella puolella on huomattu useita heikkouksia, jotka heijastuvat opiskelijoiden terveyteen. YTHS:n viimeisimmän terveystutkimuksen mukaan ammattikorkeakoululaiset tupakoivat ja käyttävät alkoholia yliopisto-opiskelijoita enemmän sekä

kärsivät enemmän myös ylipainosta.

Kunnan rahatilanteesta riippuu, pääseekö amk-opiskelija hoitoon heti vai vasta pitkän jonottamisen jälkeen. Myös hoitohenkilökunnan määrä vaihtelee.

Kunnissa tehty kysely paljasti, että opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat terveyskeskuksissa liian vähäiset kysyntään nähden. YHTS:n toiminnassa mielenterveys on yksi tärkeimmistä painopisteistä.

Opiskelijoiden kunnallisessa hammashoidossa huomattiin jopa lainvastaista menettelyä. Joissain terveyskeskuksissa opiskelijoita kehotettiin hakeutumaan kotipaikkakuntansa terveyskeskuksiin, vaikka on opiskelukunnan vastuulla tarjota opiskelijalle myös hammashoito.

Kunnallisella puolella opiskelijan täytyy hoitoa saadakseen tietää, mistä sitä etsiä, koska palvelut ovat pirstaloituneet moneen eri paikkaan. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutukseen pääseminen vaatii ihmiseltä määrätietoista aktiivisuutta. Tällaista aktiivisuutta ei välttämättä löydy masennusta sairastavalta nuorelta, ja helpompi on unohtaa koko juttu ja jäädä kotiin.

Opiskelijan pitäisi saada tarvitsemaansa apua riippumatta siitä, käykö hän yliopistoa vai ammattikorkeakoulua. 2011 aloitettiin Seinäjoella ja Lappeenrannassa kokeilu, jossa katsotaan, miten YTHS-malli sopii ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tuottamiseen. Lisää kokeilusta löytyy tämän lehden sivulta 12.

julkaisut sitoutuivat itsesääntelyyn Julkisen sanan neuvoston (JSN) kannatusyhdistys hyväksyi journalistisen itsesääntelyn piiriin verkkolehti Tuiman ja aikakauslehti H2:n. Julkaisut ovat tähänkin mennessä pyrkineet laadukkaaseen journalismiin ja jatkavat entistä innokkaammin samalla tiellä.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

Apinat Päätoimittaja: Veera Visapää Vastaava päätoimittaja: Igor Parri AD: Mikko Raatikainen Toimitussihteerit: Jenni Ahola, Jenni Hakkarainen, Aleksi Mustonen Kuvatoimittajat: Laura Kukkonen, Petra Piitulainen Toimitus: Aura Lehtonen, Jenni Ahola, Petra Piitulainen, Jenni Hakkarainen, Laura Kukkonen, Veera Hirvonen, Aleksi Mustonen, Emma Karki, Hanna Laakso, Petter Lundberg, Riikka Nyman Taittajat: Marika Harjusaari, Veera Hirvonen, Petter Lundberg, Riikka Nyman, Saija Sillanpää Englanninkielisten sivujen käännökset: Suvi Järvinen, Katrina Kulppi, Minna Kuusisto H2 on HAAGA-HELIAN opiskelijalehti. Lehden kustantaa opiskelijakunta HELGA. Logo: Mikko Raatikainen Painosmäärä: 3700 ISSN 1796-7910, Forssan Kirjapaino Oy 2013

3

ajankohtaista

ilo 6

16

Vähemmän suolaa Opiskelijaruoan maku muuttui vuoden alusta.

Olipa hyvin mokattu Naurujoogassa kehutaan omia ja toisen virheitä.

8

20

Kesämökkifiilis Yksiössä asuva maksaa korkeaa vuokraa ja tiskaa astiansa paljussa.

Viiksifiili Fok_It-piirtäjä Joonas Rinta-Kannon on vaikea ymmärtää, miksi joku ei pitäisi nenänaluskarvoituksesta.

10

24

Nurkkakuntaisuutta vastaan Toimittaja Reetta Nousiainen haki journalismin oppinsa isosta maailmasta.

Haudanvakavaa huumoria Synkät vitsit auttavat selviämään henkisesti rankasta työstä.

12

28

Jonon ohi Ammattikorkeakouluopiskelijat halutaan pois kunnan terveyskeskusjonoista.

Silmät ristissä Kuvien risteyskohdat kutsuvat katsojan mukaan arjen leikkiin.

13 Kolumni Tuhlari tyhjensi tilinsä ja osti lentolipun Bahamalle

14 373 hakemusta Nigeriasta HAAGA-HELIAan haetaan opiskelemaan myös Aasiasta ja Afrikasta.

helga & in english

elä!

32

42

Tunteita kameralle Dokureality-ohjaaja Iris Olsson pyrkii iholle.

HELGAn uutisia

34 Kolmekymppinen kehäraakki CD-levy taistelee elintilasta Spotifyn kanssa.

35 Muutoksen muotoilijat World Design Capital -vuonna opiskelijat näkivät Suomenlinnan muunakin kuin piknikpaikkana.

35 Pakina Kulttuurielämys, lähellä paikkaa Helsingin kaupunginteatteri.

37 Anonyymit tekstittäjät DivXFinlandin suomentajat kääntävät vain sitä mitä huvittaa.

39 Ihankiva Toimitus tykkäsi pikapuurosta.

40 Mustaa kultaa Salmiakkikossun ja Jari Sillanpään kohtalot kietoutuvat yhteen.

40 Kolumni Arkeen haaskattu elämä.

41 Askelten rytmi Miksi katusoittaja esiintyy ohikulkijoille?

44 Less Salt The new nutritional guideline changes the taste of student lunch.

46 A Degree for Free Foreign students appreciate the high standard of Finnish education and the fact that it costs nothing.

47 Fan Made Subtitles Amateur translators have no interest in becoming professionals.

ajankohtaista

Uusi ruokasuositus muuttaa hernekeiton makua Opiskelijaruokaa valmistetaan budjetin ja säännösten puristuksessa.

Uusi korkeakouluruokailun suositus tuo haastetta maustamiseen. teksti riikka nyman kuvat veera visapää ja riikka nyman Teksti Riikka Nyman

Vuoden alusta tarkentuneet korkeakouFazerin ravitsemusasiantuntija Leila luruokailun suositukset haastavat opisFogelholm oli mukana uutta ruokailukelijaravintoloiden kokkeja. Muun musuositusta laatineessa työryhmässä, mutassa suolan määrä on entistä tiukemmin ta olisi mieluusti sallinut siihen hieman rajoitettu, ja makua joudutaan etsimään joustoa. muilla keinoin. ”Tuotekehittelijä suunnittelee annokSäädösten lisäksi rajoja asettaa budjet- set niin että ne maistuvat ja näyttävät hyti. Pasilan opiskelijaravintola Pääraitees- vältä. Tällöin herkästi juuri suolan määrä sa annos maksaa ylittää suositukopiskelijalle vaivaisen asettamat ra”Yksikin euro on iso raha, set 1,45 euroa ja syö jat, jolloin reseptejä sillä vatsansa täyon pakko muokaja kyllä sillä saataisiin teen. ta”, Fogelholm sasalaattipöytään lisää noo. EsimerkkiruoEsimerkiksi Helvaihtoehtoja ja liharuokiin kana hän mainitsee singin keskustan hernekeiton, jossa UniCaféssa yliopishieman parempaa lihaa.” on helposti paljon to-opiskelijat maksuolaa. Uuden suosavat edullisimmasta lounaasta 2,60 euroa. Fazer Food Service- situksen myötä reseptiä on hieman muosin operatiivinen päällikkö Merja Sand- kattava, jotta sallitut arvot eivät ylity.

Vaikka Fogelholm olisikin toivonut berg on vakuuttunut, että jo yksi lisäeuro löyhempää ohjeistusta, hän ymmärtää opiskelijaa kohden toisi ruokien suunnitKelan kannan asiaan. Terveellinen ruoka teluun suuren avun. ”Yksikin euro on iso oppilaitoksessa asettaa opiskelijalle malraha, ja kyllä sillä saataisiin salaattipöylin hyviin ruokailutottumuksiin, ja tertään lisää vaihtoehtoja ja liharuokiin hieveet aikuiset eivät jonota Kelan luukulle man parempaa lihaa”, Sandberg sanoo.

6

erilaisten tukien perässä.

Ravitsemusasiantuntija Anette Palssa Terveystalolta sanoo Pääraiteen viikon ruokalistan olevan hyvin tyypillistä joukkoruokailun tarjontaa. Mikäli opiskelija itse rakentaa ateriansa lautasmallin mukaan, tulee ateriasta erittäin terveellinen. ”Kyllä tämä oppilaitoksella syöty ateria taitaa olla opiskelijan päivän terveellisin ateria. Harva jaksaa kotona laittaa kunnollista ruokaa ja syö ihan vain leipää”, Palssa miettii nuorten aikuisten ruokailutottumuksia.

Suolan määrää Palssa ei pidä esteenä maistuvan ruuan tarjoilulle: ”Kyllä ammattitaitoiset kokit osaavat maustaa ruokaa muutenkin kuin suolaa lisäämällä.

On aina parempi, ettei lähtökohtaisesti totuta suolaiseen ruokaan.”

Yleisesti hän sanoo suomalaisten olevan ruokailun suhteen kovin kahtia jakautunut kansa. ”Osa nuorista on todella laatu- ja terveystietoista ja laittaa ruokailuun sekä rahaa että aikaa. Sitten on se toinen porukka, joka pyrkii pääsemään mahdol-

”Harva jaksaa kotona laittaa kunnollista ruokaa ja syö ihan vain leipää” lisimman helpolla ja halvalla. He syövät aivan liikaa epäterveellisiä valmisruokia.”

Oman haasteensa terveellisen ruuan tarjoiluun tuo nuorten keskuudessa yleinen kasvisruokavalio. Kasvisruokien proteiinimäärät jäävät helposti turhan alhaisiksi. Suosituksessa kehotetaan ravintoloita linssien ja papujen käyttöön kasvisruuissa, mutta Fazerilla pohditaan myös ruuan monipuolisuutta. ”Ei ihan joka päivä viitsi tarjoilla papu-sitä ja linssi-tätä, vaikka pyrimmekin huolehtimaan että kyseisiä tuotteita löytyisi vaihtoehtoisesti salaattipöydästä”, sanoo Leila Fogelholm.

Kasvisruuan haasteellisuuden tunnistaa myös Palssa. Hän toivoo kasvissyöjältä omaa aktiivisuutta siinä, että päivän aikana proteiinia tulee tarpeeksi.

Yhden lisukkeen Palssa nostaisi papujen ja linssien rinnalle kasvisruokien kaveriksi: ”Raejuustosta saa helposti lisäproteiinia ja se maistuu usein myös liharuokia syövälle.”

Sekä Palssa että Fogelholm muistuttavat, että edullisen lounaan ei ole tarkoitus tyydyttää päivän koko energiatarvetta, ja opiskelijan tulee huolehtia riittävistä ravintoainemääristä myös päivän muilla aterioilla.

Kysyimme Pääraiteessa lounastaneilta opiskelijoilta mielipidettä ruuasta. Enemmistö olisi valmis maksamaan euron enemmän saadakseen hieman parempaa ruokaa.

1. Minkä kouluarvosanan antaisit ruualle asteikolla 1-5?

2. Olisitko valmis maksamaan euron enemmän lounaasta?

Mari Kooli, 21 1. 4. Toisinaan ruokalajit eivät ole onnistuneita, ja ruuissa on jonkin verran toistoa.

2. Kyllä. Nyt ruoka on todella edullista.

Emmi Kosonen, 21 1. 4. Mielestäni hinta-laatu-suhde on ok 2. Olen tyytyväinen lounaan hintaan, en tahtoisi maksaa enempää.

Eerik Mäkelä, 22 1. 3. Ruoka on ajoittain onnistunutta, muttei aina. Mausteiset ruuat eivät täällä toimi.

2. Nykyinen hinta-laatu-suhde on ok.

Mimosa Sukanen, 22 1. 3. Hinta-laatu-suhde on hyvä.

Ruuan taso vaihtelee paljon ja toivoisin parempia raaka-aineita.

Tosin leipä on hyvää.

2. Ehdottomasti.

Andrew Chacha, 26 1. 3. Toivoisin enemmän kansainvälisiä vaihtoehtoja.

2. Kyllä.

Ville Salo, 32 1. 5, koska ruoka on monipuolista ja hinta-laatusuhde on ok.

2. Kyllä.

7

ajankohtaista

Miniasunnossa elää kuin kesämökissä Helsingissä yksiössä asuva maksaa neliöltä lähes viisi euroa enemmän kuin kaksiossa asuva. Osa opiskelijoista asuu silti pienessä yksiössä.

Teksti Aura Lehtonen kuvat aura lehtonen ja anil shrestha

Parasta yksiössä ovat oma rauha ja vaMertsi Murmannin yksiössä on jokaipaus olla miten haluaa. Murmann voi nen nurkka ja kolo otettu käyttöön. kuunnella musiikkia ja katsoa jalkapalloa ”Salapiiloja on vaikka miten paljon. silloin kun tekee mieli. Ei ole kämppisYlimääräinen vieraspatja on piilotettu tä, keneltä kysyä lupaa. Silti pieni tila jossängyn ja seinän väliin, jolloin se toimii kus ahdistaa. samalla selkänojana. Television takana ”Seinät kaatuon cd-levyjä ja sänvat niskaan, jos ei gyn alla kirjoja. Kun ”Seinät kaatuvat niskaan, käy usein ulkona. täällä käy kavereiEi sisällä voi jatta, niin kaksikin viejos ei käy usein ulkona” kuvasti olla”, Murrasta mahtuu hyvin mann sanoo. ”Asunnukkumaan samaan non huonoin puoli on se, että täällä ei ole aikaan”, 21-vuotias Murmann sanoo. suihkua. Joudun käymään taloyhtiön peSyksyllä 2012 yksiöiden kuukausittainen keskivuokra Helsingissä oli 18,45 eu- sutuvassa kellaritiloissa suihkussa”.

Toinen huono puoli on pieni keittiökoroa neliömetriltä. Kaksioiden keskivuokmero, joka on remontin tarpeessa. Tisra oli noin viisi euroa vähemmän, 13,96 kiallas on niin pieni, ettei siinä mahdu euroa neliöltä.

8

ajankohtaista

tiskaamaan. ”Käytän pesuvatia tiskaami- oleville opiskelijoille”, Länsiluoto sanoo. seen. Välillä tulee kesämökkifiilis”.

Pienimmät yksiöt, joita HOAS tarjoaa, Mannerheimintiellä punertavanrusovat 19 neliötä. Uusissa kohteissa yksikean kivitalon kolmannessa kerroksesöt ovat suurempia, esimerkiksi Jätkäsaasa asuvan Murmannin 19 neliön yksiö on reen nyt valmistuneet asunnot ovat 26– yksityiseltä vuokrattu ja vuokra on 500 33 neliötä. euroa kuussa. ”Totta kai mietimme, rakentaisimme”Muutin tänne Turusta opiskelemaan. ko enemmän yksiöitä, mutta ne ovat kalTarvitsin nopeasti kämpän, ja tämä oli liimpia tehdä. Märkätilat ja keittiö makvapaana. Kiire johtui siitä, että olin intis- savat aina”, Länsiluoto sanoo. sä ja saanut vasta hiljattain tietää opisMonissa muissa kaupungeissa ei enää kelupaikasta”, Muruudiskohteisiin ramann sanoo. kenneta soluja, Helsinkiläisistä mutta Helsingissä ”Helsingissä edullisista noin 2000 asuu alle asumiskustannukasunnoista on pulaa, joten 20 neliön yksiössä. set pakottavat jatkaHOAS vastaa opiskelijoiden maan solurakentaMurmann on heistä yksi. Vuonna 2011 mista. ”Helsingissä asuntotarpeeseen pieniä yksiöitä oli edullisista asunnoisrakentamalla lisää soluja” koko maassa 4600. ta on pulaa, joten ”Kaikki yksiöt, HOAS vastaa opisjotka sijaitsevat käkelijoiden asuntotevässä paikassa yliopistoilta, keskustas- tarpeeseen rakentamalla lisää soluja.” ta tai hyvien liikenneyhteyksien päässä, Kaksi vuotta Helsingissä asunut Murviedään käsistä”, Opiskelijoiden Vuokra- mann toivoo, että voisi asua yksiössä vievälityksen (OVV) asuntovälittäjä Jouni lä pari vuotta, valmistumiseen asti. ”TykYletyinen sanoo. kään tästä kämpästä paljon. Koen, että Yletyisen mielestä pieniä yksiöitä tarvit- neliöt riittävät yhdelle ja olen oppinut hyödyntämään tilan”. taisiin Helsinkiin lisää. Samaa mieltä on Hänen mielestään toimivan yksiön saHOASin asiakkuuspäällikkö Liina Länsiluoto. ”Kysyntä HOASin yksiöihin on niin laisuus on se, ettei haali liikaa tavaraa.

Kun tilaa on vähän, niin yksiö täyttyy torunsasta, että voimme tarjota niitä pääsääntöisesti vain opintojen loppuvaiheessa della nopeasti.

HELSINGISSÄ ASUTAAN MUITA AHTAAMMIN Teksti Aura Lehtonen

Helsingissä on Suomen kalleimmat asunnot, mutta vähiten neliöitä asukasta kohti. Helsinkiläisellä on käytössään keskimäärin 35 neliötä, kun muualla maassa asutaan 40,5 neliössä.

Muualla Suomessa asumisväljyys on jatkanut kasvua viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta Helsingissä ei. Helsinkiläiset häviävät asuntoneliöitä muun muassa toimistoille, kaupoille ja teollisuudelle.

Helsinki haluaa nyt puuttua tähän epäsuhtaan: kaupungin tavoitteena on saada vuosittain keskimäärin viisituhatta uutta asuntoa, joista vuokra-asuntojen osuus olisi noin 40 prosenttia. Osa vuokra-asunnoista kohdennetaan erityisryhmille kuten pitkäaikaisasunnottomille ja nuorille.

Uusia asuinalueita ja lisää asuntoja rakennetaan parhaillaan muun muassa Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Myös Espoon

Suurpellossa, länsimetron varren alueilla ja Vantaan Kehäradan alueella on käynnistynyt kaavoitus- ja rakentamiskohteita, jotka tulevat lisäämään asuntojen tarjontaa merkittävästi.

faktaa • Helsinkiläisistä puolet asuu vuokralla.

• Heistä puolet vuokraa asuntoaan yksityisiltä sijoittajilta. Muut asuvat kaupungin ja ammattimaista vuokrausta hoitavien yhtiöiden, kuten VVO:n ja SATO:n, omistamissa asunnoissa.

• Suurin osa helsinkiläisistä vuokralaisista maksaa 500-700 euron kuukausivuokraa 9

ajankohtaista

Journalismi on universaali kieli Suomalaisen journalismin ruotiminen on Reetta Nousiaiselle sydämenasia. Ulkomaillakin intohimoaan opiskellut Nousiainen opastaa tulevaisuuden toimittajia HAAGA-HELIAn lehtorina.

TEKSTI ja kuvat Jenni Ahola ja Hanna Laakso

Toimittaja Reetta Nousiainen opiskeli lukuvuoden 2010-2011stipendiaattina Berkeleyn yliopistossa. Opiskelun teki mahdolliseksi Helsingin Sanomain Säätiö, joka myöntää vuosittain apurahoja jo uraa tehneille toimittajille. Apurahan avulla toimittajan on mahdollista päästä opiskelemaan yliopistoihin ympäri maailman.

Intohimoisesti journalismiin suhtautuva Nousiainen ihmettelee, miksei Suomessa ole suurempaa kiinnostusta kansainvälistä journalismia kohtaan. ”Kaikkien suomalaisten toimittajien pitäisi hakea stipendiä,” Nousiainen sanoo vakavana.

Vuonna 2012 säätiön stipendejä haki ennätysmääräiset 74 suomalaista toimittajaa.

Mediakriitikkona Nousiainen on jo konkari. Työssään toimittajana hän on jo pitkään ruotinut suomalaista mediaa, muun muassa Ylen Pressiklubin sekä Journalisti-lehden välityksellä.

Kansainvälisyyden merkitystä toimittajan työssä ei Nousiaisen mukaan voi korostaa liikaa. Hän kokee saaneensa Berkeleystä tietotaitoa, jota ei olisi saanut mistään muualta.

Nousiainen tutustui opiskelujen aikana korvaamattomiin kontakteihin. Vii-

me jouluna Nousiainen lähti työmatkalle Brasiliaan. Siellä häntä auttoivat Berkeleystä tutut brasilialaiset opiskelukaverit.

Berkeleyn yliopistossa opetetaan ja tutkitaan journalismin muotoja, joille suomen kielestä ei löydy edes nimeä. ”Yksi tällainen oli long form writing, tai narrative writing. Juttutyyppi, jolla tarkoitetaan todella laajaa reportaasia. Näitä juttuja julkaistaan sellaisissa lehdissä kuin New York Times Magazine,” Nousiainen kertoo.

Nousiainen sanoo, että vaikka opiskelu oli teoriassa akateemista, oli opiskelu silti hyvin pitkälti käytännönläheistä. Opettajat Berkeleyssä ovat kovan luokan ammattilaisia, eivätkä niinkään akateemisia professoreja. Opettajien meriittilistoilta löytyy palkintoja Pulitzerista Oscariin.

Tärkeimpänä Berkeleyssä oppimanaan asiana Nousiainen pitää sitä, että länsimaissa journalismia tehdään kaikkialla melko samoilla periaatteilla. Journalismi on universaali kieli.

Nousiainen on jälleen uusien haasteiden edessä. HAAGA-HELIAn lehtorina hän antaa oman panoksensa suomalaisen journalismin kehittämiseen.

Hän ohjaa tulevia journalisteja kan10

sainvälisiksi moniosaajiksi. ”Iso osa suomalaisista toimittajista lukee vain vähän kansainvälisiä julkaisuja ja seuraa niukasti kansainvälisiä tapahtumia.

faktaa ● Reetta Nousiainen ● Syntynyt: Kuopiossa vuonna 1974. ● Opiskellut: Tampereen yliopistossa tiedotusoppia, valmistui 2006. Berkeyleyn yliopistossa, lukuvuosi 2010-2011. ● Työskennellyt: HAAGA-HELIA, Yleisradio, Journalisti, Kaleva, Aamulehti, IltaSanomat, Savon Sanomat, Itä-Savo ● Asuu: Helsingissä, Torkkelinmäellä. ● Lukenut viimeksi: Juha Honkosen ja Jussi Lankisen kirjan Huonoja uutisia. ● Mitä lehteä ilman ei pärjäisi: Yhden lehden voin aina jättää lukematta, mutta ilman mediaa en pärjäisi. Olen vähän uutisaddikti – vaikka olen kovasti yrittänyt opetella siitä eroon.

”Iso osa suomalaisista toimittajista lukee vain vähän kansainvälisiä julkaisuja ja seuraa niukasti kansainvälisiä tapahtumia.”

11

Amk-opiskelijoiden terveydenhuolto muuttuu hitaasti Ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto pyritään yhdistämään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa.

Kokeilut ovat myönteisiä, mutta päämäärä on vielä kaukana.

Teksti Riikka Nyman kuvitus pauli välikangas

Vuodesta 2011 Seinäjoella ja Lappeenrannassa on pilotoitu opiskelijaterveydenhuollon järjestämistä YTHS:n piirissä. Kokemukset ovat olleet positiivisia. Vapaaehtoisen 44 euron maksun maksaneista ammattikorkeakouluopiskelijoista 88 prosenttia jatkoi YTHS:n palveluiden käyttöä myös seuraavana vuonna.

Ammattikorkeakoulujen terveydenhuoltouudistusta on suunniteltu pitkään, mutta aikaansaannokset ovat olleet lähinnä kauniita ajatuksia. Opiskelijater-

veydenhuolto on kuntien vastuulla ja sen toimivuus vaihtelee. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä myös terveyden-

”Ongelmana on ammattikorkeakoulukentän pirstaleisuus” huolto voidaan vihdoin laittaa kuntoon. ”Ongelmana on ammattikorkeakoulukentän pirstaleisuus”, miettii Emmi 12

Lehtinen. Hän toimii Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n hallituksessa.

Siinä missä yliopistot ovat keskittyneet suuremmille paikkakunnille, ammattikorkeakouluja on joka niemennokassa.

Opiskelijaterveydenhuollon järjestäminen on hankalaa, koska resurssit vaihtelevat paikkakunnasta riippuen paljonkin.

Uudistuksen toimeenpanon tiellä on vielä suuria kokonaisuuksia. ”Ammattikorkeakoulu-uudistus on olennainen projekti, kun lähdetään ra-

palvelut lähelle kampusta teksti aura lehtonen

OLUMN

ajankohtaista

SAMOK toteutti viime vuoden aikana Unelmakampus-projektin, jossa opiskelijat pääsivät ottamaan kantaa siihen, millainen on hyvä korkeakoulurakennus. Projekti on on ajankohtainen, sillä osa ammattikorkeakouluina toimivista tiloista on käynyt liian ahtaaksi. ”Toimivaan kampukseen on helppo päästä ja koulun lähellä sijaitsevat tärkeimmät palvelut, kuten kirjasto, posti ja ruokakauppoja”, Antti Halila Samokista sanoo.

Unelmakampuksen tiloilta toivotaan mo-

”Toimivaan kampukseen on helppo päästä ja koulun lähellä sijaitsevat tärkeimmät palvelut, kuten kirjasto, posti ja ruokakauppoja”

nipuolisuutta, ja muuntautumiskykyä. Liikkuvilla seinillä tiloja muutetaan aina kunkin tarpeen mukaan. ”Unelmakampukselle ei ole suoranaista esikuvaa, vaan on tutkittu erilaisia kampuksia, vertailtu niitä ja otettu jo olemassa olevien kampusten parhaat ominaisuudet”, Halila sanoo.

Vaikka ammattikorkeakoulujen rahoitusta pienennetään ja aloituspaikkojen määrää vähennetään, niin säästöistä huolimatta rakennetaan myös uutta.

kentamaan toimivaa terveydenhuoltoa.

Sen avulla kenttää yritetään nyt kovasti tiivistää, mutta työ on vielä pahasti kesken”, Lehtinen kertoo.

Lehtisen mukaan uutta mallia on lähdetty hakemaan sieltä, missä korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto toimii paremmin. YTHS on hoitanut ylioppilaiden terveyttä jo lähes 60 vuoden ajan.

Ylioppilas maksaa vuosittaisen jäsenmaksun ja saa sillä kaikki terveydenhoifaktaa don peruspalvelut käyttöönsä.

Lehtinen näkee YTHS:n vahvuutena • Unelmakampuksessa on vähintään kolpotilaan ohjauksen organisaation sisällä. me eri koulutusalaa, jotta opiskelijoilla ”Siellä toimii todella hyvin potilaan ohjaon opintojen suhteen aito mahdollisuus us oikeanlaisen avun piiriin. Jos suuhyvalita sivuaineita. gienisti huomaa syömishäiriön, hän ohjaa potilaan mielenterveyspalveluiden • Unelmakampus sijaitsee opiskelijapariin selvittämään asiaa. Kunnallisella asuntojen läheisyydessä. puolella iso ongelma on se, että kuntoutustoimintaan pääseminen vaatii yksilöl- • Sosiaali- ja terveysministeriön suositustä hirveästi aktiivisuutta, että saa haettua ten mukaisesti kampuksella on yksi koapua”, Lehtinen sanoo. kopäiväinen terveydenhoitaja noin 1000 Hyvin alkanutta kokeilua jatketaan piammattikorkeakouluopiskelijaa kohlottikouluissa vuoden 2014 loppuun ja den, sekä yksi kokopäiväinen lääkäri sitä arvioidaan seuraavan kerran kuluvan noin 3000 ammattikorkeakouluopiskelikevään aikana. jaa kohden.

13

en halua hetekaa ullakolleni teksti aura lehtonen

Tämän lehden ilmestymispäivänä olen kaukana Helsingistä. Lennän Atlantin valtameren yllä matkalla Miamista Bahamasaarille. Tyhjensin syksyllä tilini ja vaihdoin rahat lentolippuun.

Millä sä elät loppusyksyn, kysyi mummini ääni päässäni.

Mummini on sitä sukupolvea, joka on ylpeä säästämisestä. On oltava jotain pahan päivän varalle. Niinpä mummini ullakolta löytyy Carrol´sin hampurilaisten suojakoteloita, rikkinäisiä henkareita ja aito heteka.

Minä olen sitä sukupolvea, joka on tottunut tuhlaamaan. Säästäminen tuntuu yhtä tylsältä kuin laihduttaminen, elämän suunnittelu ja säännöllinen yöuni.

En ole ikinä osannut säästää, ennen kuin on pakko. Pakko on siinä vaiheessa, kun olen tuhlannut kesä- tai kausitöistä ansaitut rahat luomuleipään, vaatteisiin ja sisustushömppään.

Ihan kiva mentaliteetti, mutta entä sitten, jos pesukone menee rikki, kommentoi ystäväni. Järkevänä rahankäyttäjänä hän on pian ostamassa ensiasuntoa. Opintojeni alussa minäkin ajattelin pitää ”menoexceliä”. Suunnitelma kaatui siihen, etten osaa käyttää Exceliä.

Klikattuani maksa-painiketta verkkopankissa Miami-Bahama lentolippujen vuoksi, tilille jäi 171 euroa. Spotify muuttui ilmaisversioksi, muistin, että sipulipiirakka on hyvää ja maailman parhaan tomaattikeiton ainekset pysyvät päiväbudjetissa Uhraus oli pieni, sillä tilin tyhjentäminen oikeisiin asioihin tuntuu todella hyvältä. Tosin onneksi pesukoneeni on yhä ehjä.

ajankohtaista

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat HAAGA-HELIAssa Venäjä, 213 opiskelijaa Vietnam, 109 opiskelijaa Viro, 80 opiskelijaa Kiina, 71 opiskelijaa Nepal, 43 opiskelijaa Saksa, 40 opiskelijaa Nigeria, 38 opiskelijaa Bangladesh, 29 opiskelijaa Etiopia, 27 opiskelijaa Kenia, 27 opiskelijaa

Maksuton koulutus vetää opiskelijoita Suomeen HAAGA-HELIAn vieraskielisiin koulutuksiin hakee paljon ulkomaalaisia, mutta vain harva päätyy opiskelemaan Suomeen. Viimeisen viiden vuoden aikana opiskelijoita on tullut eniten Venäjältä, Aasiasta ja Afrikasta.

TEKSTI ja kuvat Veera Hirvonen

Viime syksynä HAAGA-HELIAssa opiskeli lähes 11 000 opiskelijaa, joista reilu 1000 oli ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Viidesosa ulkomaalaisista opiskelijoista tuli Venäjältä.

Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista venäläisiä on ollut vuodesta 2007 asti eniten ja heidän määränsä on ollut myös kasvussa. Viime syksynä venäläisiä tutkinto-opiskelijoita oli 213. ”Olemme Venäjän naapurimaa, tänne on helppo tulla. Toki meillä on paljon muitakin opiskelijoita lähimaista, kuten Virosta ja Saksasta”, sanoo Anne Kemppainen, HAAGA-HELIAn hakutoimiston suunnittelija. ”Meillä ei ole lukukausimaksuja täällä, se on varmasti yksi syy siihen, miksi tänne tullaan opiskelemaan”, Kemppainen kertoo. ”Lisäksi suomalaista koulutusta arvostetaan. Eilenkin hakutoimistossa kävi ulkomaalainen opiskelija, jolla oli jo omas-

jestetään Suomessa, joten esimerkiksi viisumin saamisen vaikeus voi olla syynä siihen, että pääsykokeeseen ei päästä. ”Vain valintakokeita varten on vaikeaa saada viisumia Suomeen Afrikasta tai Aasiasta. Vuosina 2008 ja 2010 järjestimme ulkomailla valintakokeita. Nämä eivät kuitenkaan hirveästi vaikuttaneet sisään päässeiden määrään, enemmän”Meillä ei ole kin hakijamääriin”, Kemppainen sanoo. lukukausimaksuja täällä, Vuonna 2008 Nigeriasta haki HAAse on varmasti yksi syy GA-HELIAan 2030 opiskelijaa. Luku oli yli kaksinkertainen edellisvuoden hakijasiihen, miksi tänne tullaan määrään. Näistä 2030 opiskelijasta vain opiskelemaan” 15 otti opiskelupaikan vastaan. Koko Suomen mittakaavassa Nigeria on suosituin: viime syksynä suomalaisiin ammattikorja. Esimerkiksi Nigeriasta haki viime syk- keakouluihin haki 6948 nigerialaisopissynä HAAGA-HELIAan 373 opiskelijaa, kelijaa. Paikan vastaanotti 93 opiskelijaa. mutta yksikään heistä ei ottanut vastaan ”Ne maat, joista haetaan, on aika lailopiskelupaikkaa. Pääsykokeissa nigeriala samoja joka vuosi, sijoitukset listoillaisia oli HAAGA-HELIAn hakutoimisla vain vaihtuvat,” sanoo hakutoimiston ton mukaan muutamia. Pääsykokeet jär- suunnittelija Maria Kaurismäki. ta maastaan korkeakoulututkinto, mutta hän halusi vielä suorittaa toisen tutkinnon meillä. Se parantaa työllistymismahdollisuuksia.”

Paikan vastaanottaneiden ja hakeneiden opiskelijoiden välillä on suuria ero-

14

ajankohtaista

Mengyang on oppinut viihtymään suomessa teksti veera hirvonen

Mengyang Guo, 21, valmistui viime joulukuussa HAAGA-HELIAn International Business -linjalta. Hän on kotoisin Lounais-Kiinasta, 11 miljoonan asukkaan Chengdusta.

Hän aloitti opintonsa vuonna 2009. ”Halusin opiskella Euroopassa. Vanhempani halusivat minun opiskelevan jossain turvallisessa maassa ja vaihtoehtoina olivat Suomi ja Ruotsi. Valitsin lopulta Suomen”, Guo kertoo.

HAAGA-HELIA ja International Business -linja olivat Guon ainoat vaihtoehdot. ”Minun oli valittava ammattikorkeakoulu, koska en voi opiskella kuin englanniksi.”

Guo ei liittynyt opiskelijajärjestö HELGAan, mutta sanoo saaneensa paljon apua suomalaisilta luokkatovereiltaan. ”He auttoivat minua esimerkiksi kääntämään erilaisia kirjeitä englanniksi, sillä useat kirjeet ja tiedotteet olivat suomeksi”, Guo kertoo.

Guon mukaan opinnot ovat olleet rankkoja, mutta hän tuntee oppineensa paljon. Varsinkin esiintymistaidot ovat kehittyneet. ”Eniten olen oppinut taitoja, jotka ovat melko käytännöllisiä. Teimme yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa ja se on opettanut, millaista oikea työ on.” ”En tiedä mihin jatkan tästä eteenpäin.

Olen miettinyt maisterin tutkintoa, mutta olen tällä hetkellä aika väsynyt”, Guo nauraa. ”Sain viime viikolla palautettua opinnäytetyön ja tämän viikon olen vain relannut ja katsellut televisiota.”

Guo kokee elämänsä rikastuneen Suomessa vietettyjen vuosien myötä. ”Haluaisin matkustella vielä enemmän, esimerkiksi voisin työskennellä Belgiassa. Viihdyn kuitenkin Suomessa, tunnen oloni niin mukavaksi täällä.” ”On tärkeää, että ihmiset kokevat erilaisia kulttuureja. Nämä vuodet Suomessa ovat antaneet minulle niin paljon erilaisia kokemuksia”.

13 15

ilo

Nauramisen avulla saamme edes v채h채n rikottua niit채 suojamuureja, joita rakennamme itsemme eteen.

16

Irtiotto Naurujoogassa voi hekottaa itselleen, vaikka kuinka ottaisi päähän.

TEKSTI Emma karki KUVAT veera Hirvonen ja Petra Piitulainen

Jouduin juoksemaan läpi vesilätäkköjen, jotta ehdin junaan. Istun paikalleni sukat ja kengät märkinä. Vieressäni uhmaikäinen lapsi aloittaa iltapäiväkiukkunsa.

Toivon, etten olisi ehtinyt. Mielessäni pyörii typerä kina poikaystäväni kanssa.

Olen matkalla naurujoogatunnille. Jos voisin vielä valita, menisin takaisin kotiin ja käpertyisin peiton alle. Naurujoogaohjaaja Essi Tolonen valitsisi toisin. ”Naurujoogassa voi irrottautua siitä, että ollaan vallitsevan tunnetilan armoilla.”

Nauraminen on tutkitusti terveellistä.

Se lisää endorfiinin, eli mielihyvähormonin tuotantoa ja laskee kortisolin, eli stressihormonin tasoa. Endorfiini helpottaa väsymystä, lisää vastustuskykyä ja auttaa keskittymisvaikeuksissa.

Ei siis auta muu kuin laittaa punainen nenä päähän, unohtaa kotona odottava lämmin peitto ja yrittää irrottautua.

Naurujoogasalissa on muutama muu osallistuja. Olen ainoa ensikertalainen.

Tolonen selittää etukäteen, miten tunti rakentuu. Lopuksi hän muistuttaa, ettei täällä ole mikään pakko nauraa.

Ennen kuin ehdin asennoitua koko juttuun kunnolla, alkulämmittelyt ovat jo käynnissä. Touhu vaikuttaa aika oudolta, mutta siihen on yllättävän helppo lähteä mukaan.

Kuljemme takaperin pitkin joogasalia.

Kohdatessamme toisen naurujoogaajan laitamme peput vastakkain ja tervehdimme toisiamme kurkkaamalla pää alaspäin jalkojen välistä. Kättelemme ja 17

ilo

huudahdamme tamperelaisittain ”Se o moro!”

Muistan leikkineeni vastaavaa leikkiä lastentarhassa kaksikymmentä vuotta sitten. Punainen nenä päässä, takaperin kävelevä ja pyllistelevä aikuinen rikkoo normeja. Kyllähän se naurattaa.

Kaikki harjoitukset tehdään yhteistyönä. Tolonen kertoo katsekontaktin olevan yksi naurujoogan tärkeimmistä elementeistä. ”Nauraminen on yhdessä tekemistä.

Sen avulla saamme edes vähän rikottua niitä suojamuureja, joita rakennamme itsemme eteen.”

Pitkin tuntia naurattaa. Välillä tuntuu oudolta. Tolonen käyttää muovikukkaa tahtipuikkona esittäessään kuoronjohtajaa. Nauramme puikon tahtiin siinä määrin, kuin se on mahdollista. Tahti rikkoutuu vähän väliä, kun joku alkaa tirskua oikeasti.

Monessa harjoituksessa koko homma

perustuu sille, että on ihan okei mokata.

Välillä seotaan sanoissa tai rytmissä.

Laskemme parin kanssa kolmeen niin, että sanomme numerot vuorotellen.

Minä sanon yksi, pari sanoo kaksi.

Muutaman toiston jälkeen kikattelemme yhdessä sille, että emme osaa laskea kolmeen. Harjoituksen lopussa kehumme itseämme siitä, kuinka hyvin mokasimme.

Tunnin lopuksi makaamme lattialla ja Tolonen peittelee meidät vilteillä. Vieressäni oleva nuori mies taitaa nukkua.

Tolosen rauhallinen ääni kehottaa meitä rentouttamaan jokaisen jokaista kehonosamme. Ihmettelen, kuinka äsken niin kovaa räkättänyt ääni onkin muuttunut yhtäkkiä niin rauhoittavaksi. Havahdun hetken päästä, kun rentoutuminen alkaa olla lopuillaan.

Kotimatkalla kastelen taas kenkäni ja sukkani lätäkössä. Tympeän lipunmyyjän ilmeestä päätellen häntä ei saisi häiritä enää tähän aikaan, vaikka hän istuukin 18

työvaatteet päällä aseman lipunmyynnissä. Junassa ohi kulkeva lapsi näyttää minulle kieltä. Naurahdan itsekseni.

faktaa ● Essi Tolonen ● Toi naurujoogan Suomeen vuonna 2003. ● Vetää omia naurujoogatunteja Tampereella kurssi-, kokous- ja koulutustila Ilontilassa. ● On kouluttanut naurujoogaohjaajia vuodesta 2004. ● On vetänyt naurujoogatunteja esimerkiksi vankilassa, Suomessa ja Intiassa. ● Lisää tietoa löydät osoitteesta http://www.naurujooga.fi.

Citykassa on heti käyttövalmis kassaratkaisu ravintoloille ja kahviloille Joustava ja helppo Citykassa on ylivertaisesti monipuolisempi ravintoloissa ja kahviloissa perinteisesti käytettyihin kassakoneisiin verrattuna. Järjestelmä mukautuu ja tarvittaessa laajenee nopeasti yrityskohtaisiin tarpeisiin.

Citykassa on tuotteistettu SKJ Ohjelmistosta, IBM kassa-laitteista ja SKJ Palveluverkoston tuottamasta käyttöönottopalvelusta. Citykassa on käyttövalmis jopa jo tilaustanne seuraavana päivänä.

SKJ Ohjelmisto on käytössä n. 800 kahviossa, pubissa ja ravintolassa.

Kokonaisuutena asennuksia on yli 2.300 toimipisteessä, eri toimialoilla ja erilaisin kokoonpanoin. SKJ ohjelmisto on täysin suomalainen ja sitä kehitetään asiakaslähtöisesti.

IBM on kassalaitetoimittajana markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. IBM laitteiden tuotteistus on viimeistelty vastaamaan toimialanne tarpeita.

Laitevalikoimassa on useita erilaisia malleja erilaisiin käyttötarkoituksiin, näin on vähennetty tarvetta kompromisseille ja parannettu käytettävyyttä. IBM laadun takeena on vuoden veloitukseton on-site takuu, joka kattaa kaikki matka-, työaika- ja varaosakulut.

Citykassan peruspaketti maksaa alle 3 € päivässä.

Liiketoimintaasi se tuottaa moninkertaisen hyödyn.

Kysy lisää ja pyydä tarjous myynti@skj.fi

I

SKORTT

ASIAKA

TI KORT I T ä ETU kätev AHAKORT aR v a tt lada MEN

SAJ KAS

ÄT OY

ELM

EST

ÄRJ

SUO

Ota yhteys - Kaikki alkaa käynnistä kaupassa

SUOMEN KASSAJÄRJESTELMÄT OY 19

www.skj.fi

20

ilo

Tuhkimotarina viiksien kera Joonas Rinta-Kanto julkaisi neljä vuotta sitten ensimmäisen kerran sarjakuviaan blogissaan. Nyt hänen Fok_It -sarjakuvaansa on julkaistu jo kolmen albumillisen verran. teksti Jenni Ahola kuvat veera hirvonen sarjakuvat joonas rinta-kanto

Huone on täynnä värikästä tavaraa, seinillä on piirustuksia ja julisteita, ja tietokoneita lukuun ottamatta tilassa on paljon vanhan näköisiä esineitä.

Kodikasta, hieman sekavaa ja ehdottomasti boheemia.

Sarjakuvapiirtäjä Joonas RintaKannon työtila Kalliossa näyttää juuri siltä, mitä etukäteen voi kuvitella. Kunnioitettavan parran ja viikset kasvattanut kolmekymppinen Rinta-Kanto tervehtii työtilassaan leveästi hymyillen.

Noin neljä vuotta sitten Rinta-Kanto muutti Espoosta Kallioon. Samoihin aikoihin hän päätti perustaa blogin, jossa julkaisisi omaa sarjakuvaansa. Siitä lähtien asiat ovat edenneet aika lailla omalla painollaan. ”Mun kustantaja otti muhun itse alun perin yhteyttä ja kertoi, että sitä kiinnos-

taisi tehdä myöhemmin albumi näistä mun sarjakuvista. Siinäkin vaiheessa mä olin, että huh huh, kun en joutunut itse ollenkaan mainostamaan sarjakuvaa.”

Nyt-liitteessä Rinta-Kannon Fok_It -sarjakuvaa on julkaistu keväästä 2011 saakka. Myöskään sarjakuvan saaminen Nyt-liitteeseen ei vaatinut Rinta-Kannolta suuria ponnisteluja. Rinta-Kanto lähetti Nyt-liitteeseen sähköpostia, jossa kertoi omasta sarjakuvastaan ja siitä, että häntä kiinnostaisi piirtää juuri Nyt-liitteeseen. ”Mä ajattelin et tuskin sieltä mitään vastataan. Sitten yhtäkkiä niiden graafikko soittikin ja sanoi, että oltaisiin otettu suhun joka tapauksessa yhteyttä.

Se oli nähnyt sarjakuvafestareilla mun albumin ja miettinyt et mun jutut sopis hyvin Nyt-liitteeseen.”

21

Rinta-Kannon piirtäjän uraa voi siis sanoa jonkinlaiseksi tuhkimotarinaksi.

Kokopäiväisesti Rinta-Kanto on tehnyt piirtäjän hommia viimeisen puolen vuoden ajan.

Rinta-Kanto on piirtänyt aina, mutta hän ei ole koskaan opiskellut piirtämistä.

Lukion jälkeen Rinta-Kanto opiskeli pari vuotta Riihimäellä audiovisuaalista viestintää. Opinnoissa keskityttiin 3D-animaatioiden tekoon. ”Silloin 3D-animaatio kiinnosti, mutta ei oikein enää. Se oli vähän liian paljon sellaista nypräystä ja näpräystä.”

Sarjakuvapiirtäjän ammatti ei varsinaisesti koskaan nuorempana ollut Rinta-Kannon unelma-ammatti.

Ala-asteikäisenä Rinta-Kanto piirsi jonkin verran sarjakuvia. ”Mulla on yksi sellainen isän valokopioima vanha

sarjakuva tallessa. Se kertoo karvapallosta, jonka nimi on Spaff.”

Rinta-Kanto muistaa myös tehneensä pienenä sarjakuvaa omasta labradorinnoutajastaan. Sarjakuva ei kuvannut koiraa ihan perinteisellä tavalla. ”Se oli sellanen terminaattorityyppinen koira, että sillä oli haulikko, aurinkolasit ja nahkatakki. Se on varmaan ollut just sitä aikaa kun on katsonut terminaattoreita pikkupoikana.”

Ala-asteen jälkeen kiinnostus piirtämiseen lopahti pitkäksi aikaa. ”Mä luulen et monelle käy sillä tavalla, että piirtäminen jää jossain vaiheessa tauolle. Mä löysin piirtämisen paljon myöhemmin sitten uudelleen, aloin piirtää tosi paljon ja sitä kautta päädyin sarjakuviin.”

Fok_It -sarjakuvasta ei vielä löydy terminaattorikoiraa, mutta sarjakuvan hahmot muodostavat varsin sekalaisen seurakunnan. Nimettömien ihmishah-

mojen lisäksi kuvissa esiintyvät muun muassa Keskiviikko-Kroko, PerjantaiPingviini ja yksisarvinen hevonen nimeltään Säihkyturpa. Uusin tuttavuus on Super-Sintti, pieni lentävä kala.

Omista hahmoistaan RintaKanto kertoo ehkä eniten samaistuvansa Keskiviikko-Krokoon. ”Se on sellanen lempeästi hukassa oleva kaveri.”

Rinta-Kanto ei myönnä, että kukaan Fok_It -sarjakuvan hahmoista perustuisi tosielämän henkilöön. Hän ei myöskään kuvaa itseään hahmojensa kautta, vaikka myöntää, että varmasti osa hahmojen repliikeistä on sellaisia, jotka hän voisi itsekin sanoa. ”Välillä jotkut kaverit tulee sanomaan, et kyllä nää jutut sarjakuvissa on välillä niitä samoja juttuja, joita me puhutaan.”

Sarjakuvansa huumoria Rinta-Kanto kuvailee väsyneeksi. ”Ja siinä on pilke silmäkulmassa.” Rinta-Kanto ei tiedä

22

”Mun oma teoria on, et mä oon turruttanut ihmiset tähän mun sarjakuvaan.”

ilo

voiko hän sanoa itseään hauskaksi, mutta myöntää aina olleensa vähän sellainen ”läpänheittäjä”. ”Mut sen ainakin sarjakuvista on huomannut, et koska niissä kertoo juttuja, joita on aina itse pitänyt hauskana, niin on tosi kiva huomata, että muidenkin mielestä ne on hauskoja. Välillä tulee vieläkin ihmeteltyä, kun ne jutut huvittaa ihmisiä.”

Fok_It -sarjakuva jakaa mielipiteitä.

Rinta-Kanto ei ole kuitenkaan juuri saanut suoraa kielteistä palautetta työstään. Sen sijaan lukijat ovat kertoneet samastuvansa sarjan tilanteisiin ja hahmoihin. ”Aika moni on kommentoinut esimerkiksi Facebookissa, että sä varmaan seuraat mua, kun nää stripit on ihan kuin mun elämästä. Toivottavasti netissä kommentoivat tyypit ei kuitenkaan ole ihan sellaisia kun nämä hahmot mun sarjakuvissa.”

Viikset ovat usein esiintyvä teema Fok_It -sarjakuvassa. Vaikka RintaKantoa haastatellaan juuri Movemberin alussa, ei Rinta-Kanto ole raaskinut ajaa nenänaluskarvoitustaan. Rinta-Kanto kertoo myös oman mielipiteensä siitä, miten tytöt suhtautuvat viiksiin. ”Jotkut tykkää ja jotkut ei. On se kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi joku ei tykkäisi viiksistä.”

Saamansa palautteen perusteella Rinta-Kanto uskoo, että syyt Fok_It -sarjakuvan suosioon ovat siinä käytetty tietyntyyppinen kieli ja mahdollisuus samastua sarjakuvan hahmoihin ja teemoihin.

Rinta-Kannolla on myös oma erikoisempi teoria siitä, miksi sarjakuvasta on tullut niin suosittu. ”Mä oon tehnyt tätä niin sinnikkäästi, alussahan mä julkaisin joka päivä uuden stripin. Eli mun oma teoria on, et mä oon turruttanut ihmiset tähän mun sarjakuvaan. Jengi voi olla alussa, että en mä oikein tykkää, mut sit myöhemmin, kun ne on lukenu tätä niin paljon, niin ne tavallaan pakotetaan tähän sisään.”

Kolmas Fok_It -sarjakuva-albumi julkaistiin viime syksynä. ”Joskus olisi kiva kirjoittaa myös pidempää tarinaa.

Eihän sen välttämättä tarvitse olla edes mikään hauska sarjakuva.”

Fok_It sarjakuvaa voit seurata Nytliitteen internetsivuilla osoitteessa Nyt.fi/category/sarjakuvat.

Joonas Rinta-Kannon blogi löytyy osoitteesta http://fokit.wordpress.com.

23

ilo

Raskas työ vaatii raskaan huumorintajun Neljä eri alan työntekijää kertoo, kuinka he käyttävät huumoria selvitäkseen henkisesti kuormittavasta työstä.

Teksti Emma Karki Kuvitus Saija Sillanpää

24

ilo

Narinkkatorilla ei mahdu peruuttamaan Bemarinsa rusinaksi moottoritien kaiteeseen ja vakavia henkilövahinkoja ei tule ainakaan kuskin lisäksi kenellekään, toivon, että se dorka kaahaaja oppii tästä jotain.

Välillä hätätapauksessa joudumme menemään moottorisahalla asunnon ovesta sisälle tai vääntämään kymppitonnien Mersun oven hajalle rautakangella. Onhan se siistiä tehdä jotain niin radikaalia.

Hienointa se on silloin, kun hälytys on ollut väärä, eikä kukaan olekaan vahingoittunut.

Asemalla on seinä, johon kerätään kollaasia työkavereiden mokista. Peruutusmestaritaulusta käy ilmi, ettei kaikille edes Narinkkatorilla ole tilaa peruuttaa osumatta johonkin.

Joskus jo hälytyksen tullessa tunnistamme kuvauksesta, että Fleminginkadun Makehan siellä nukkuu puistonpenkillä marraskuisessa räntäsateessa.

Joitain tapauksia kirjatessani muistan sekakäyttäjän henkilötunnuksen ulkoa.

Kun juoppoputka tai poliisi ei huoli, on hörhö meidän riesanamme. Keskenämme heitämme läppää, että tulisi jo kunnon pakkaset korjaamaan osan noistakin pois.

Kun näyttämisenhaluinen kuski ajaa

Palomies, alalla kymmenen vuotta

Opettelisit edes viiltelemään Nuorisokodissa joutuu henkisesti koville.

Rankan taustan omaava nuori käyttäytyy arvaamattomasti ja väkivaltaisesti joko itseään tai muita kohtaan. Ohjaajan täytyy käyttäytyä joka tilanteessa niin, ettei nuorelle koidu siitä enää lisää pahaa mieltä.

Moni ohjaaja viljelee mustaa huumoria, olosuhteista johtuen se vain tehdään hiljaa mielessä, eikä kahvihuoneessa ääneen kikattaen.

Olen työpäivä toisensa jälkeen katsonut, kun sama nuori saa silmittömiä raivokohtauksia. Jopa muut nuoret pelkäävät kun ne alkavat. Kun tavarat on heitelty pitkin poikin ja hysteerinen huuto ja itku

vaimenee, alkaa itsetuhoinen käytös.

Pahimpina päivinä ajattelen mielessäni, että viiltäisi nyt rannettaan kerrankin niin syvälle, ettei tarvitsisi raivostua enää koskaan. Toinen vakioajatukseni oli, jos sä et osaa tappaa itseäsi, niin mä tapan sitten itseni, että pääsen tästä eroon.

Aluksi säikähdin omia ajatuksiani, mutta äärimmäisessä tilanteessa sallin itselleni äärimmäisen huumorintajun. Ei maailman mauttominkaan vitsi satuta ketään, jos sen pitää omana tietonaan.

Nuorisokodin ohjaaja, alalla kolme vuotta

”Aluksi säikähdin omia ajatuksiani, mutta äärimmäisessä tilanteessa sallin itselleni äärimmäisen huumorintajun.”

25

ilo

Nyt tarvitaan insuliinihoitajaa Työni on vanhusten sijoittaminen laitoshuoltoon, eli viimeinen toimenpide ennen heidän kuolemaansa. Vapaita laitospaikkoja on vähän, kun taas apua tarvitsevia vanhuksia on paljon. Laitospaikan saava vanhus ei pärjää enää koskaan ilman ympärivuorokautista hoitoa.

Ainoa tapa, jolla saamme uuden vanhuksen hoitoon, on se, että joku aikaisemmista asukkaista kuolee. Apua on vain rajallinen määrä, eikä se ole missään suhteessa siihen kuinka paljon sitä tarvitaan.

Kuolemahan on käytännössä aina eitoivottu asia, mutta töissä välillä mietitimme ääneen, että harmi kun kukaan ei ole kuollut pitkään aikaan. Meillä seisovat työt paikoillaan sen takia.

Kun jonot kasvavat ja paine tulee kovemmaksi, vitsailemme, että palkataan uusi insuliinihoitaja. Johan alkaisi viikatemies heilua, paikat tyhjentyä ja jono edetä.

Ainoa asia, joka auttaa jaksamaan on työkavereiden kanssa puhuminen. Ei tässä itku auta, joten nauretaan sitten.

Sosiaaliohjaaja, alalla 33 vuotta

”Kuolemahan on käytännössä aina ei-toivottu asia, mutta töissä välillä mietitimme ääneen, että harmi kun kukaan ei ole kuollut pitkään aikaan.”

26

ilo

”Tarpeilleen istuessaan hän oli unohtanut nostaa pöntön kannen ylös.”

Täällä ei ole edes vessapaperia Portsarin työ on valitettavasti paljon muutakin, kuin baarin tuulikaapissa seisomista. On uskomatonta, millaiseen kuntoon aikuiset pystyvät juomaan itsensä.

Kuulen joka ilta perinteisiä kommentteja räkäkännisiltä asiakkailta. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat toisensa. Kun kuulen kolmatta kertaa saman asiakkaan suusta, että hän ostaa koko baarin ja antaa mulle potkut, en voi vastustaa kiusausta muistuttaa häntä juuri tekemästään konkurssista.

Erään stand up –illan päätteeksi lähdin narikan tyhjentymisen jälkeen tarkistamaan, onko baari varmasti tyhjä. Nais-

ten vessan ovi oli lukossa. Kun sain oven auki, löysin vessakopista sammuneen miehen. Hänellä oli yllään pitkähihainen valkoinen paita.

Tai siis paita oli luultavasti ollut valkoinen hänen tullessaan baariin. Mahtoikohan väärän sukupuolen vessaan meno sekoittaa miestä entisestään, sillä valitettavasti tarpeilleen istuessaan hän oli unohtanut nostaa pöntön kannen ylös.

Keräsin vessasta käsipaperia myöten kaiken paperin vähin äänin pois ennen kuin herätin miehen.

Ovimies, alalla kahdeksan vuotta

27

Arjen risteyksissä Valokuvat voivat olla tarinoita, joissa tutuista aineksista syntyy uusia todellisuuksia.

Kuvien kerrostumat avaavat oven mielikuvitukselle ja kutsuvat mukaan leikkiin.

Arkisuus aiheissa ei välttämättä tarkoita tylsyyttä sisällössä.

Hyvää matkaa. kuvat ja teksti petra piitulainen

elä!

Iris Olsson tekee aina varasuunnitelman Elokuvaohjaaja ei voi suunnitella uraansa kovin pitkälle.

Iris Olsson kertoo, että epävarma ammatti palkitsee aina kun työnsä tuloksen näkee valkokankaalta.

Teksti Laura Kukkonen Kuva Jenni Hakkarainen

Iris Olsson työskenteli viime vuoden lopulla Iholla-sarjan toisen tuotantokauden parissa. Ohjaajan rooli sarjassa on erikoinen, koska päähenkilöt kuvaavat itse kaiken materiaalin. ”Mua kiinnosti, miten se muuttaa sitä läheisyyden tasoa, mihin se kamera pääsee ja kuinka lähelle päästään näkemään todellisuutta, kun päähenkilö itse kuvaa.”

Olsson on ollut mukana sarjan castingissa ja miettimässä, mitä teemoja siinä halutaan henkilöiden kautta käsitellä. Molempina kausina sarjan parissa työskennellyt Olsson itse kutsuu sarjaa ”dokurealityksi”.

Olsson saa dokumenttiohjaajan työn vaikuttamaan rankalta ja stressaavalta.

Dokumentaristi on tilanteen ja tapahtumien armoilla, ja elokuvaa suunnitellessa täytyy miettiä monta eri varasuunnitelmaa. Olsson kertoo, että hän on tuntenut epätoivoa ja halua luovuttaa jokaisen elokuvansa kohdalla. ”Ei se helpoimmasta päästä ole. Vaatii aika paljon taisteluhalua, halua onnistua.

Onko se sitten kutsumus, sitä en tiedä”, analysoi Olsson dokumentaristin työtä.

Dokumentteja tehdessä pääsee näkemään elämän eri puolia ja seikkailemaan maailmassa. Kun luomisen tuska on selätetty, lopputulos palkitsee aina. ”Jokaisen elokuvan kohdalla, kun katsoo raakaleikatun version ekaa kertaa kankaalta ja oma työ muuttuu elokuvaksi. Ne on aina hienoja hetkiä.”

Olssonin dokumentit ovat voittaneet palkintoja kotimaassa ja maailmalla. Hänen viimeisin dokumenttinsa ja samalla

hänen Taideteollisen korkeakoulun lopputyönsä Sydämeni taakka voitti viime keväänä pääpalkinnon Tampereen elokuvajuhlilla yli 30-minuuttisten sarjassa. Hän kiistää, että pystit auttaisivat saamaan näkyvyyttä tai suosiota. ”Kyllä ne auttaa kattamaan vähän kuluja. Mutta ei se ole sellaista, että kun voittaa palkinnon, niin soittoja alkaisi tulla. Se on sellainen harhaluulo, mikä palkinnoista on.”

Kesän lapsi, Olssonin toinen dokumentti, sai myös tunnustusta. Hän sanoo kyseisen lyhytelokuvan olevan uransa tärkein elokuva. ”Silloin ensimmäistä kertaa sai itselleen vahvistuksen siitä, että pystyy hallitsemaan kerrontaa ja toteuttamaan elokuvakokonaisuuden, jonka kuvien summa on enemmän yhdessä.”

Olsson muistuttaa, että Suomessa on hyvin vaikeaa elättää itsensä dokumenttielokuvien tekemisellä. On pidettävä jatkuvasti ”verkot vesillä” ja tehtävä muita töitä, kuten mainoksia tai kampanjoita, elokuvaprojektien välissä.

Työn alla on fiktio- ja dokumenttielokuvat, jotka ovat vielä käsikirjoitusvaiheessa ja ilman rahoitusta. Sen verran Olsson kertoo itseään kiinnostavista aiheista, että haluaa vaikuttaa yhteiskunnan suuntaan. ”Dokumentissa on vaikea olla ajankohtainen, koska ne on usein pitkiä projekteja. Olisi hienoa keksiä miten elokuvan voisi tehdä niin, että sillä olisi suoraan vaikutusta.”

Tunteiden elokuvallistaminen on Olssonille läheinen tavoite. Hänen 32

elokuvissaan tunteita on käsitelty aina jossain muodossa elokuvan teeman sisällä.

Aiheet Olssonin elokuviin syntyvätkin usein teemojen kautta. Ensin hänellä on mielessä jokin abstrakti teema, jolle aihe antaa muodon ja käsittelytavan. Olssonille aiheen keksiminen on elokuvan tekemisen vaikein vaihe.

Innostus elokuviin alkoi lapsuudessa.

Omien sanojensa mukaan Olsson löysi elokuvien katsomisen kautta oman tapansa olla maailmassa. Kun hän teininä osallistui videokurssille ja sai mahdollisuuden tehdä lyhyen dokumentaarisen elokuvan, hän huomasi sen syntyvän melko helposti. Olihan hän tutustunut elokuvan kerrontatapoihin koko elämänsä ajan.

Elokuvia Olsson katsoo edelleen todella paljon, sekä fiktiivisiä että dokumentaarisia. Hän hakee elokuviinsa inspiraatiota fiktioelokuvien maailmasta, ja lista hyvistä elokuvantekijöistä on pitkä ja monipuolinen. ”Se tapa miten mä oon tehnyt dokkareita on pyrkiä visuaaliseen elokuvakerrontaan sekä tarinallisuuteen, niin kuin fiktioissa.”

Olsson näkee elokuvan välineenä ja vertaa sitä kynään. Dokumentissa suurin ero on se, että henkilöt esiintyvät omana itsenään. Vastuukysymykset ovat erilaisia, mutta dokumentti kertoo tarinaa yhtälailla kuin fiktiokin. Olsson ei edes yritä väittää, että hänen dokumenteistaan löytyisi totuus. ”Totuutta ei ole, on vain näkökulmia todellisuuteen.”

”Totuutta ei ole, on vain näkökulmia todellisuuteen.”

faktaa ● Iris Olsson ● Elokuvaohjaaja ● Syntynyt Helsingissä 1981. ● Ensimmäinen elokuva 7. luokan videokurssilla tehty dokumentti. Aiheena Olssonin asuinalue Käpylä. ● Tärkeimmät esikuvat: kaikki, jotka työskentelevät luodakseen maailmaan hyvää. ● Työn alla: Iholla-sarjan toinen tuotantokausi sekä lukuisia elokuvaprojekteja. ● Viimeisimmät elokuvat: Burden of My Heart (Sydämeni taakka) 2011, Between Dreams (Unien välissä) 2009.

elä!

CD-levy ei ole valmis kuolemaan Vuoden 2011 myydyin albumi oli Adelen 21. Levykauppiaan mielestä se ei ole mikään ihme, sitä kun ei saanut ilmaiseksi Spotifysta.

Teksti Jenni Hakkarainen Kuvat Laura Kukkonen

Spotify on kerännyt 15 miljoonan käyttäjäjoukon mutta myös vieroksujia. Metallica, AC/DC ja The Beatles eivät anna musiikkiaan Spotifyn käyttöön, ja vuonna 2011 laulaja Adele ei julkaissut uusinta albumiaan Spotifyssa.

Adelen albumi 21 oli hitti. Yhdysvalloissa se oli vuoden myydyin levy ja Suomessakin se ylsi tuplaplatinaan. Levykauppias Aleksi Pahkala uskoo, että Spotify vaikutti osaltaan levymyyntiin: koska albumia ei voinut kuunnella ilmaiseksi, ihmiset ostivat fyysisen tallenteen.

CD-levy täytti viime lokakuussa 30 vuotta ja on jo matkalla hautausmaalle,

jos vertailee levymyyntien kehitystä. Parikymppisellä CD-levyllä asiat olivat paremmin.

Vuosituhannen alussa Suomessa myytiin 8,2 miljoonaa levyä, mutta 2011 levyjä meni kaupaksi vain 4,6 miljoonaa. Aleksi Pahkala pyörittää Stupido-levykauppaa Helsingissä, eikä hän ole huolissaan. ”Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka kuuntelee levyjä. CD-levykin on ollut jo niin pitkään meiningeissä mukana, ettei se ole kuolemassa”, Pahkala sanoo.

Pahkalan mukaan kolmen tähden levyjen myynti on romahtanut täysin, mutta arvostelumenestyksiä ostetaan edelleen.

34

Samoin vinyylit tekevät kauppansa.

Fyysisten tallenteiden myynti laski 6 prosenttia vuonna 2011, kun digitaalinen myynti kasvoi 4 prosenttia. Digitaalisen myynnin osuus äänitemarkkinoista on 20 prosenttia, ja sen odotetaan kasvavan.

Digitaalinen musiikki ei innosta Pahkalaa. Hänen mielestään paras formaatti musiikin kuunteluun on CD- tai vinyylilevy. ”Sähköisessä muodossa musiikki tuntuu samalta kuin lämmittäisi eilistä safkaa mikrossa.”

Lähde: Musiikkituottajat ry: ifpi.fi

akINa

elä!

ollako vai eikÖ olla teatterissa? teksti kolmannenlainen Frendi

(18.42.) Henri Virtanen on paikassa Helsingin kaupunginteatteri – käyttäjien Anoppi ja Vaimo kanssa.

(18.53) Odotellaan teatterisalissa Hamletin alkamista. Istun vaimon ja anopin välissä. Onks joku hei nähnyt tän ja onko hyvä? :)

(18.57) Se tunne kun kovaääninen sanoo, että laittakaa puhelimet pois….

En muuten tasan laita. Kannoin takin mukaan saliin, jotta voin txt sen suojissa.

desiGn-vuoden anti opiskelijoille

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun WDC-hankkeiden kirjo rohkaisi ihmisiä esittämään ajatuksia oman ympäristön kehittämisestä. teksti hanna laakso kuva antti ahtiluoto

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoumanperintöä tulisi suojella entistä paremmin. lu toteutti yhteensä seitsemän WDCToisaalta tarkoituksena oli myös miettiä, miprojektia.”Opiskelijat olivat jopa yllättävän ten tuottaa Suomenlinnan matkailijoille eläinnostuneita ja aktiivisia tapahtuman järjesmyksiä ympäri vuoden. täjiä,” sanoo Elisa Aunola, HAAGA-HELIAn ”WDC-vuoden sloganimme oli We design WDC -koordinaattori. the change. Rohkaisimme ihmisiä tuomaan Erityisesti kansainväliset opiskelijat olivat esiin toiveita ja ajatuksia oman ympäristön hyvin kiinnostuneita koko World Design Ca- kehittämisestä,” Aunola sanoo.

Muita WDC-vuonna akpital -vuodesta ja siitä, mitiivisesti mukana olleita ten HAAGA-HELIA on oh”Rohkaisimme oppilaitoksia olivat Helsinjelmassa mukana. ”Koska WDC-statuksen ihmisiä tuomaan esiin gin yliopisto, Aalto-yliopissaaneet hankkeet olivat to sekä Metropolia ammattoiveita ja ajatuksia hyvin erilaisia, nivoimme tikorkeakoulu.

Helsingin yliopistolla ne yhteen kaikkia hankkeioman ympäristön yhtenä osana World Deta yhdistävällä ajatuksella: kehittämisestä.” sign Capital -hankkeita me jokainen voimme olla suunniteltiin kampusten tekemässä paremmin toivälistä pyöräilyä helpottava pyöräilykartta, mivaa huomista,” Aunola sanoo.

Yksi hankkeista käsitteli kokoustamijota voi käyttää studyhelsinki.fi -portaalissa. sen monipuolistamista. Huomisen kokous Kaupunkilaisille yksi kaikista näkyvimpiä -projekti järjesti muun muassa Parempien oppilaitoksien järjestämiä projekteja oli HelKokouksien Puolesta -ideointikilpailun. singin yliopiston Tiedekulma, pop up store Myös Suomenlinna sai huomiota HAAGA- ydinkeskustassa. Tiedekulman tarkoitus oli HELIAN WDC-ohjelman kautta. Suomenlin- olla paikka, jonne kaikki olivat tervetulleita na – Muutakin kuin piknik-paikka -projekti kuuntelemaan ja kokemaan yliopistossa takeskittyi pohtimaan, miten rakasta maailpahtuvaa tutkimusta ja opetusta.

35

(19.17) kännystä alkaa loppua akku. Vaimo sanoi että siirrä se takki pois. Kuulemma mun hikinen naama näyttää sinisessä valossa aivan kamalalta :D (19.59) Kuiskasin vaimolle, että oltaisiin aivan hyvin voitu katsoa Avatar kotona. Siinä on sinihipiäistä sakkia riittämiin ja juonikin on parempi kuin tässä

(20.08) Nousin äsken ylös ja yritin kuvata esitystä, mutta joku pappa alko yskiä tossa takana. Aika junttia häiritä muita noin……

(20.15) Syöksyin aulan ainoalle pistokkeelle lataamaan puhelinta. Joku mummo rollaattorinsa kanssa olis halunnut istumaan tähän tuoliin, mutta olin nopeampi.

(20.22) Vaimo soitti ja kysyi että missä oon. Sanoin että lataan puhelinta, mutta olis kuulemma maksetut väliaikakahvit alakerrassa. en mene, koska kännykkä tarvitsee virtaa ja mä tarvitsen luuria.

(22.46) Taksissa menossa kotiin. Anoppi otti luurin omaan käsilaukkuunsa ja antoi sen takaisin vasta näytöksen jälkeen : o Vaikka mitä on tapahtunut sillä välin kun mä oon ollut poissa. Se ei kanssa tajua sit mitään mistään!

36

20.4. Record Store Day Levykauppojen oma kansainvälinen merkkipäivä.

Laita Spotify pauselle ja kirmaa lähimpään levykauppaan ostoksille.

23.3. Frankenstein Suomen Kansallisteatterissa Viimeinen tilaisuus nähdä Nick Dearin uudelleen kirjoittama versio vanhasta klassikosta.

14.3. Piin päivä Kaikkien matemaatikkojen (ja piirakansyöjien) lempijuhla.

8.-10.3. GoExpo Helsingin Messukeskuksessa Aloita kevät vauhdikkaasti: GoExpon alle on kasattu messuja fillaroinnista hevosiin ja valokuvauksesta retkeilyyn.

20.2. The Darkness Helsingin The Circuksessa Englantilainen glam rock -yhtye saapuu helmikuussa Suomeen konsertoimaan. Uutta albumiakin on kuulemma piakkoin luvassa.

14.2. Die Hard 5 -elokuva ensi-illassa Bruce Willis tuo uusimman leffansa USA:n teattereihin ystävänpäivänä. Suomalaiset ystävykset voivat fiilistellä vanhempia Die Hard -elokuvia.

12.2. Viittomakielen päivä Opiskele viittomia Ylen sivuilla osoitteessa http://oppiminen.yle.fi/viittomakieli tai kuuntele räppäri Signmarkin biisejä.

2.2. Groundhog Day Kesän kannattajat toivovat pilvistä päivää, sillä murmelin varjon ilmaantuminen tarkoittaa talven jatkuvan vielä vähintään kuusi viikkoa.

kalenteri

elä!

Tekstitykset valmistuvat joukkovoimalla Harrastajakääntäjä valitsee vapauden suomentaa omia suosikkisarjojaan.

Ammattilaisuus ei kiinnosta.

Teksti Jenni hakkarainen kuvitus tiina eloranta

Harrastajakääntäminen on nopeatempoista. Suosituimpien sarjojen jaksot pyritään tekstittämään vuorokauden sisällä jakson ilmestymisestä. Rennommalla otteella tehtynä tekstitykset julkaistaan noin viikossa.

Jarmo Hakala on kääntäjäyhteisö DivX Finlandin ylläpitäjä. Hän paljastaa nopeuden salaisuudeksi ryhmätyön. ”Kuorma jaetaan usealle henkilölle.

Jos esimerkiksi yhtä jaksoa on suomentamassa kymmenen henkilöä, jokaiselle suomentajalle tulee noin kolmesta kuuteen minuuttia käännettävää”, Hakala selventää.

DivX Finland on suomalainen kääntäjäyhteisö, joka tekstittää ulkomaisia tvsarjoja ja elokuvia suomeksi. Tekstitykset tehdään harrastajavoimin, eivätkä kääntäjät saa niistä palkkiota. Mutta kielitaito paranee.

Jarmo Hakalan mukaan fanikääntäjien suurin motiivi on kielitaidon kehittäminen. Lisäksi harrastajakääntäjät voivat keskittyä omiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Tekstitykset tehdään projekteina, joihin voi osallistua kuka tahansa. Näin kääntäjä voi itse valita omien mieltymystensä mukaan, mihin projektiin osallistuu.

Kun jokainen kääntäjä on saanut oman osuutensa valmiiksi, käännös menee oikolukijalle. Oikolukija tarkistaa tekstityksen ja korjaa mahdolliset virheet. Tämä on Hakalan mukaan harrastajatekstitysten vahvuus: tekstityksiä voidaan muokata jatkuvasti, jolloin laatu pysyy hyvänä.

DivX Finlandilla on tarkat ohjeet siitä, miten tekstitykset tehdään. Ohjeissa esimerkiksi muistutetaan yhdyssanoista, opastetaan yhtenäistämään termit oikein ja neuvotaan oikeat merkkimäärät. Tärkeintä on muistaa, että tarkoituksena ei ole kääntää sanoja vaan suomentaa merkityksiä. Suora sanakirjakäännös ei kelpaa.

DivX Finland päätyi otsikoihin, kun Netflix käytti yhteisön tekstityksiä ilman lupaa. Hakala kuitenkin vakuuttaa, että harrastajakääntäjät eivät ole viemässä ammattilaisten töitä. AV-kääntäjien nykyinen huono työtilanne ei houkuttele ryhtymään ammattilaiseksi. ”Tiedän millaista orjapiiskurityötä se on. Ammattilaisena joutuisin myös tekemään sellaista, mikä ei kiinnosta. On paljon kivempaa, kun on jonkinlainen side suomennettavaan”, Hakala sanoo.

faktaa • DivX Finland on perustettu 2003.

• Aktiivisia kääntäjiä noin 30–50.

• Ikähaitari 16–50 vuotta.

• Enemmistö miehiä, alle kymmenen aktiivista naissuomentajaa.

• Tekstityksiä voi hakea osoitteesta subiarkisto.org.

• Muita suomalaisia kääntäjäyhteisöjä: SubFinland, SubHeaven ja SubSyndrome.

37

a j n i n n y y m a r u a n Tavoittee nin parissa? n i o n i k k r ma Kuuluvatko sinun tulevaisuuden työnäkymiisi… … oikeudenmukainen, hyvä palkka … oman osaamisen arvostaminen työmarkkinoilla … monipuoliset ja mielenkiintoiset uranäkymät … itsensä jatkuva kehittäminen … menestyminen myynnin ja markkinoinnin parissa?

Jos vastasit kyllä, olemme oikea järjestö sinua varten! Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ on erikoistunut juuri myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevien yksilölliseen edunvalvontaan.

Liity nyt SMKJ:n opiskelijajäseneksi ja turvaa työelämäsi! Opiskelijoille jäsenyys on tietenkin täysin maksuton!

youngsales . fi T EE SE EN K LI K K A A O SO IT

ISKELIJAJÄSENEKS JA LIITY SMKJ:N OP

I

"SMKJ:n nuorten jäsenten mediaanipalkka vuonna 2011 oli 3500 euroa ja yleisin palkkamuoto oli kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä.

Yleisin tehtävänimike oli myyntipäällikk ö."

SMKJ:n työmarkkinatutkimus 201 1

38

saRJassa tOIMItUs tYkkÄÄ asIOIsta.

IHaNkIVa

elä!

pikapuuroannospussi

Fullmetal alchemist

Olen surkea keittämään puuroa. Hellalla puuroni palaa aina pohjaan. Jos laitan puuroni mikroon, se tulee aina yli lautaselta, ja aikaa kuluu enemmän mikron pesemiseen kuin puuron syömiseen. Koska kuitenkin pidän puurosta, ehdoton pelastajani on Elovenan pikapuuro valmiissa annospussissa.

Minuutissa puuroni on valmis ilman mitään ongelmia. Kun haluan herkutella, haen kaupasta pussin pakastevadelmia sekä vaniljakastiketta, ja lisään niitä puuroni. HL

Olin skeptinen, kun poikaystäväni ehdotti, että katsoisimme jakson Fullmetal Alchemistia: ”Animea? Seuraavaksi me pukeudutaan viittoihin ja heilutaan miekat kädessä japanin kielen tunneilla?” En ole hankkinut muovimiekkaa ja japania osaan vain muutaman sanan, mutta animeen olen koukuttunut. Edwardin ja Alphonsen tarina on huikea ja olen jopa kateellinen Edin pitkästä kuontalosta.

Boksi on hyllyssäni muistuttamassa, että joskus voi poistua mukavuusalueeltaan. JH

muistiinpanovihko

pressopannu

Toimittajaopiskelijalle muistiinpanojen tekeminen on tärkeää silloin, kun sanelimesta loppuu virta. Pieni muistivihko kulkee takin taskussa, ja sen saa kaivettua esille skuupin osuessa kohdalle. Ostin omani Suomalaisesta Kirjakaupasta. Väreistä ymmärtäviä häirinnevät tylsät kannet. Vaikka esteettinen silmäni on muurautunut umpeen, ratkaisin tilanteen iskemällä kanteen Eduskunnasta saamani Vierailijaryhmä 14-tarran ja voin päteä käyneeni Arkadianmäellä. PL

Pressopannun avulla tavallisesta kahvikupillisesta tulee arjen hemmotteluhetki. Kahvi vaan maistuu paremmalta, kun lopputulosta ei ole suodatettu paperin läpi. Satsaus hieman parempaan ja tummempaan kahvilaatuun kannattaa. Silloin ei edes kaipaa kupin viereen pullaa tai croissanttia. Päivä lähtee käyntiin virkeämmin, kun sen on saanut aloittaa ensiluokkaisen kahvikupillisen kera.

Jos kahvi ei toimi sinulle, kokeile teetä. Se ei ole vain se maku, vaan se elämys. LK

39

OLUMN

elä!

minun viininpunainen arkeni teksti hanna laakso

kaksikymppinen salmari

Salmiakkikoskenkorva täyttää tämän vuoden tammikuussa 20 vuotta.

Legendaarisen juoman taustalta löytyy yllättäen kuuluisa tangolaulaja. teksti veera hirvonen kuva jukka annala: salmiakki (2001)

Urbaanilegendan mukaan tangolaulaja Jari Sillanpää keksi juoman työskennellessään baarimikkona. Sillanpää on itse myöntänyt asian julkisuudessa, esimerkiksi Ilkka-lehden haastattelussa vuonna 2011.

Jo ennen vuotta 1993 salmiakkishotteja sekoiteltiin ravintoloissa ympäri Suomea, mutta vasta tammikuussa 1993 salmiakkikoskenkorva tuli myyntiin Alkossa.

Salmiakkikossu sisälsi alkuun saman verran alkoholia kuin normaali Koskenkorva,

mutta se luokiteltiin likööriksi ja oli näin halvempaa kuin Koskenkorva. Korkean alkoholipitoisuuden ja alhaisen hinnan vuoksi se saavutti suuren suosion nuorison keskuudessa.

Maaliskuussa 1993 Salmiakkikoskenkorva vedettiin pois markkinoilta ja kahden vuoden päästä markkinoille tuli kalliimpi, vähemmän alkoholia sisältävä salmiakkikossu.

Vuonna 2011 Salmiakkikoskenkorvaa myytiin Alkossa noin 270 000 litraa. Se oli liköörijuomista toiseksi suosituin.

40

Tunsin itseni syvästi loukatuksi.

Paras ystäväni oli tullut siihen tulokseen, että hänen elämänsä on suurimmaksi osaksi elämän haaskaamista.

Elämä koostuu paskaduunista, television katselemisesta ja nukkumaanmenosta.

Tuohan on minun elämääni!

Käyn koulussa, töissä, katson televisiota, syön nuudeleita, nukun.

Ystäväni kokee siis myös minun elämäni menevän hukkaan.

Minä taas tahtoisin nimittää sitä arjeksi.

Monelle ihmiselle arki on harmaata. Jos ei odoteta kesälomaa, niin ainakin tulevaa viikonloppua.

Näiden ajatusten saattelemana päädyin ottamaan omaa arkeani niskasta kiinni. Ainakin yhtenä arkipäivistäni tulisi tapahtumaan jotain erilaista. Päätin antaa asioiden tapahtua omalla painollaan, enkä suunnitellut tuon hienon arkipäivän tapahtumia etukäteen.

Kun tulin koulusta kotiin, rappukäytävän ilmoitustaululta löytyi uusi mainos. Jazzmusiikkia livenä lähibaarissa. Jos menisin, päiväni olisi varmasti erilainen kuin arkiharmaat yleensä.

Ja kyllä, ai että. Muutama tunti livemusiikkia koulutöiden päätteeksi tuntui uskomattoman hyvältä.

Rentouduin. Kaksi tuntia ihan tavallisesta arkipäivästäni olivat suurenmoinen nautinto.

Harmaan päälle aion maalata tästä lähtien kauniimmilla väreillä.

Lähibaarissa sekä seinät että tunnelma tulvivat purppuraa, ja jazzia kuunnellessani arkeni olikin viininpunaista. Ehkä huominen on sininen.

elä!

Asematunnelin kultakurkut Katusoittajat tuovat kaupunkikuvaan uudenlaisia rytmejä arkisen metelin sekaan. Mikä on tuonut nuo ihmiset musisoimaan asematunneliin?

H2 kuunteli kolmen eri musikantin tarinan. teksti ja kuvat petter lundBerG

Greig Dunkley ”Olen kotoisin Englannista, ja saavuin Suomeen seitsemän vuotta sitten suomalaisen naisen vuoksi. Menimme naimisiin, saimme pojan ja erosimme. Tällä hetkellä asun Helsingin Rastilassa.

Kadulla soittamisesta minulla on ollut lyhyt tauko, koska olin kesällä töissä eräässä rakennusfirmassa. Irtisanouduin sieltä, koska jättivät palkkani maksamatta.

Musisoin mieluiten Itäkeskuksessa tai Kampin Narinkkatorilla. Parhaimmillaan olen tienannut päivässä 85 euron verran. Keskustassa ihmiset antavat helpommin rahaa kuin idässä. Joskus saan myös ruokaa tai lounasseteleitä. Olenpa vetänyt hatusta myös Kela-kortin ja taskulampun.

Tällä hetkellä tärkeimpiä tavoitteitani ovat työn saaminen ja oman bändini, Kill Kellyn, uutuuslevyn viimeisteleminen. Elän sosiaaliturvan varassa, ja soittamisesta saamillani rahoilla ostan pojalle leluja.

Musiikki pitää minut liikkeessä. Ilman sitä jäisin vain kotiin.”

Marianne Kauppinen ”Takanani on avioliitto ja kaksi lasta, ja tällä hetkellä opiskelen. Vapaa-ajallamme laulamme karaokea ja uimme kovasti.

Mieluisimpia soittopaikkoja ovat Malmin rautatieaseman ylikulkusilta ja Asematunneli. Lisäksi olemme soittaneet seurakunnissa ja viime kesänä Esplanadin puistossa. Soitamme hengellistä musiikkia.

Mikko hoitaa kitaroinnin ja laulamme yhdessä. Ihmiset lähtevät mukaan laulamaan ja pitämään hauskaa. Tulevaisuudessa olisi kivaa päästä tekemään levy.”

Mikko Kauppinen ”Ennen katusoitantaa työskentelin muun muassa puhelinmyyjänä ja kääntäjänä, mutta paloin loppuun ja olen ollut eläkkeellä pitkään. Toimin duomme säveltäjänä, ja olen kirjoittanut parisenkymmentä kappaletta. Viime aikoina olen viettänyt luovaa taukoa. Asumme Malmilla.

Seurakunnissa ei yleensä taputeta, mutta olemme aina siellä soitettuamme saaneet aplodit esityksen päätteeksi. Se on erikoista!”

41

helga

Toni Asikainen SAMOKin hallitukseen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton (SAMOK ry) puheenjohtajaksi vuodelle 2013 valittiin Mikko Valtonen, 24, joka on toiminut kuluvana vuonna Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (SAIKO) puheenjohtajana.

Liiton varapuheenjohtajaksi valittiin Ringa Prauda (Turun ammattikorkeakoulunopiskelijakunta – TUO). Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin: Christoffer Andersson (Arcada Studerandekår – ASK), Toni Asikainen (HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA),

Aleksi Kurvi (Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO), Sini Myllykoski (Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKO) ja Aleksi Nenonen (Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA).

SAMOKin 17. varsinainen liittokokous pidettiin 23.− 24.11.2012 Tampereella. Liittokokous järjestettiin Tampereen yliopistolla, jossa järjestettiin yhtä aikaa myös Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous.

42

Toni Asikainen elected to SAMOK Board Student’s Union HELGA’s candidate, Toni Asikainen has been elected to The Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences (SAMOK) board for 2013 in SAMOK’s general assembly. More info at www.samok.fi.

helga

Fuksiaiset 30.1.

HELGAn perinteiset kevään Fuksiaiset järjestetään 30.1. kaikille HAAGA-HELIAn uusille opiskelijoille. Fuksiaisten jatkot, johon fuksien lisäksi kaikki muutkin ovat tervetulleita, järjestetään päiväohjelman jälkeen. Lisää tietoa osoitteessa www.helga.fi.

Freshmen Party 30.1.

HELGA’s annual Freshmen Party for all new HAAGA-HELIA students takes place on 30.1. The day programme will be followed by the after party to which everyone is welcome. More info at www.helga.fi.

H2 now a member of cmm

Apply for AIESEC board

The biggest student-run organization AIESEC is waiting for enthusiastic and adventurous young minds to join AIESEC HAAGA-HELIA. If you want to be in an environment where you can develop your leadership CMM approved HELGA’s H2 magazine and skills and explore the world, AIESEC is the HAAGA-HELIA’s Tuima online magazine to right place for you. The application period become members of CMM. This means that will start on 7 January 2013 and will last for the magazines will continue advancing and until 1 February 2013. In AIESEC we beupholding the ethical principles of journalism. lieve in giving a chance for a development.

Together we make the best become better!

More about AIESEC at www.aiesec.fi.

43

in english

The New Nutritional Guideline Changes the Taste of Pea Soup Student lunch is cooked within the limits of the budget and different regulations. The new regulation for student lunch brings a challenge to food seasoning.

Text Riikka Nyman photos veera visapää and riikka nyman Teksti Riikka Nyman

From beginning of the year the revised fet as well as better quality meat,” Sandregulation for student lunch challenges berg says. the chefs at student restaurants. Among Leila Fogelholm, a nutrition expert other things, the amount of sodium in of Fazer was a part of the team that comthe food is more strictly limited so cooks posed the new guideline. However she are forced to find other ways to season would have liked to allow more flexibilthe food. ity to it.

In addition to the regulations, also the ”A product developer plans the meals budget sets limso that they taste its. In student resand look good. This ”Even one euro is a lot of taurant Pääraide in is when the amount Pasila, lunch costs of sodium easily exmoney and it could buy only 1.40 euros for a ceeds the limits of more options to the salad student. the regulation, and buffet as well as better quality the recipe has to be In comparison, the most inexpenmodified,” Fogelmeat.” sive meal for univerholm says. As an exsity students costs ample she mentions 2.60 euros in a city center UniCafé. The pea soup, which usually contains a lot of Operative Manager of Fazer Food Servic- salt. Because of the new regulations, the es, Merja Sandberg, is convinced that recipe has to be slightly modified so that a little more money per student would the limitations do not exceed. help a lot whilst planning the meals.

Even though Fogelholm would have ”Even one euro is a lot of money and it wished for looser guidelines she undercould buy more options to the salad buf- stands Kela’s opinion on the matter.

44

Healthy food in a learning institution shows an example of good eating habits, and healthy adults do not queue for financial support from Kela.

Nutrition expert Anette Palssa from Terveystalo comments that the week’s menu of Pääraide is very typical for institutional dining. Should the student build his or her portion according to the food plate model, the meal will be very healthy.

“I believe that the lunch at the student restaurant is the healthiest meal of the day for most students. Only few bother to cook proper food at home and they only eat bread,” says Palssa about the students’ eating habits.

Palssa doesn’t concern the amount of salt as a problem for tasty food: “Professional chefs know how to spice up food without adding salt. It is always better not to get used to salty food.”

Palssa says that the Finns are divided to two groups concerning eating habits. “Some of the young people appreciate healthy and good quality food. They spend time and money to cook healthy meals. Then there are the people who

We asked students lunching at Pääraide their opinion about the food. The majority was ready to pay one euro more to get better food.

1. In the scale of 1-5, what grade would you give to the food?

2. Would you be ready to pay one euro more for the lunch?

Mari Kooli, 21 1. 4. Sometimes the dishes are not that successful. There is also some repetition in the foods.

2. Yes. At the moment the food is very inexpensive.

Emmi Kosonen, 21 1. I think the price-quality ratio is OK and I would grade it 4.

2. I am satisfied with the price of the lunch, I would not like to pay more.

Eerik Mäkelä, 22 1. 3. The food is successful from time to time, but not always. Spicy foods do not work here.

2. The current price-quality ratio is OK.

Mimosa Sukanen, 22 1. 3. The price-quality ratio is fine. The quality of the food varies a lot and I’d hope for better ingredients. The bread is good.

2. Absolutely.

Andrew Chacha, 26 1. 3. Most of the time the food is Finnish and I would wish for more international options.

2. Yes.

Ville Salo, 32 1. I give it the grade 5, because the food is versatile and the price-quality ratio is OK. 2. Yes.

”Only few bother to cook proper food at home and they only eat bread.” seek for the easiest and cheapest way.

They eat way too much unhealthy food.”

Vegetarian food brings challenges to providing healthy food. The amount of protein tends to be too low in vegetarian food. The guideline recommends that the restaurants should use lentils and beans in vegetarian meals but Fazer thinks about versatility as well.

“We don’t want to offer beans and lentils every day even though we try to make sure that we offer them in salads,” says Leila Fogelholm.

Also recognizing the challenges, Palssa hopes that vegetarians are active and try to eat enough protein daily.

In addition to lentils and beans, cottage cheese is a good option for a side dish she says: “Cottage cheese provides extra protein and is often also eaten by those who eat meat.”

Both Palssa and Fogelholm remind that the cheap lunch is not supposed to supply all the energy needed for the day.

Students should make sure that they get all the nutrients needed from the other daily meals as well.

45

in english

International degree students in HAAGA-HELIA Russia, 213 students Vietnam, 109 students Estonia, 80 students China, 71 students Nepal, 43 students Germany, 40 students Nigeria, 38 students Bangladesh, 29 students Ethiopia, 27 students Kenya, 27 students

Internationality in HAAGA-HELIA

A lot of students apply to HAAGA-HELIA’s degree programmes conducted in foreign languages but only few applicants from abroad get the study place. During the last five years most of the foreign students have been from Russia, Asia and Africa.

TExt Veera Hirvonen

During the previous autumn semester there were almost 11, 000 students in HAAGA-HELIA from which one thousand were international degree students.

One fifth of them, 213 students, came from Russia.

Russians have been the majority of international degree students since 2007 and their percentage is increasing. Last autumn semester there were 213 Russian degree students.

“We are a neighboring country to Russia and it is easy to come here. We have a lot of students from other countries close to us like Estonia (80) and Germany (40),” says Anne Kemppainen a coordinator for HAAGA-HELIA admissions office. ”We have no tuition fees, which is one reason to why people come here to study,” Kemppainen says.

However, there is a great difference be-

tween the amount of applicants and the amount of students who actually start studying in Finnish Universities of Applied Science. For example, last fall 373 Nigerians applied to HAAGA-HELIA but none of them accepted a place to study.

According to the admissions office, there

”We have no tuition fees, which is surely one reason why people come here to study” were few Nigerian students at the entrance examinations. One reason for low attendance at the entrance examinations could be that they are held in Finland and it might be difficult to get a visa.

“It is difficult to get a visa to Finland 46

from Africa or Asia just on the basis of entrance examinations,” Kemppainen says. “In 2008 and 2010 we arranged entrance examinations abroad. These examinations did not affect the number of accepted students that much, but more the number of applicants.”

2030 students applied to HAAGA-HELIA from Nigeria in the year 2008. The number is over twice as big as last year.

Of these 2030 students only 15 accepted an offer to study in a University of Applied Science. Nigeria is the single largest country from which foreign students come to Finland. Across Finland 6948 Nigerian students applied to Finnish universities of applied science.

“The countries that people apply from are pretty much the same each year, only the rankings change,” says Maria Kaurismäki, another coordinator for the admissions office.

It takes a village to make subtitles Amateur translators have the freedom of translating their own favorite TV series.

There is no interest in becoming a professional.

Text Jenni hakkarainen illustration tiina eloranta

Amateur translating is fast-paced. The goal is to get the most popular TV series translated within 24 hours of airing.

With a looser schedule the subtitles are published in a week’s time.

Jarmo Hakala is the administrator of the translator community DivX. He reveals that the secret behind the quick translations is teamwork. ”The work is divided between several people. For example, if there are ten people translating a single episode, each person will have three to six minutes of translating to be done,” Hakala clarifies.

DivX Finland, a Finnish translator community, subtitles foreign TV series and movies into Finnish. The translations are done by amateurs who do not get any compensation for doing their job.

However, their language skills improve.

According to Jarmo Hakala, the biggest motivation for fan translators is to improve their language skills. In addition, the amateur translators can focus on their own areas of interest. The subtitles are carried out as projects in which anyone can participate in. This way the translators can choose the projects they want to take part in according to their own interests.

When all the translators have finished their part of the subtitles, the translation is sent to a proofreader. The proofreader checks the subtitles and corrects possible mistakes. According to Hakala, this is the strength of amateur translators. The subtitles can be modified constantly, which helps to maintain good quality.

DivX Finland has strict instructions on

how to create the subtitles. The instructions remind about compound words, guide how to unify the terms correctly and advice on the right number of characters. The most important thing to remember is that the point is not to translate words but to translate meanings into Finnish. A direct translation from a dictionary is not sufficient.

DivX Finland hit the headlines when Netflix used their subtitles without permission. Hakala assures that amateur translators are not usurping the jobs of professional translators. The bad work situation of the audiovisual translators is not tempting.

“I know how hard the work is. As a professional I would also have to do things that I don’t find interesting. It is much nicer when you have a bond with the series or movie you are translating,” Hakala says.

facts ● DivX Finland was founded in 2003 ● There are 30–50 active tranlators ● The translators are aged between 16–50 ● The majority are men, less than ten active female translators ● Subtitles can be found at subiarkisto.org ● Other Finnish translator communities: SubFinland, SubHeaven and SubSyndrome

JäsEnEdUt & OPIsKELIJA-ALEnnUKsEt Opiskelijakunta HELGAn jäsenedut sinisellä ja vihreällä kortilla 2013 Opiskelijakunta HELGAn jäsenenä sinulla on useita etuja käytettävissä valtakunnallisten etujen lisäksi. Muista näyttää voimassaolevaa HELGAn opiskelijakorttia todisteena jäsenyydestäsi palveluiden ostamisen yhteydessä.

Ravintolat

Night People Group - yökerhoetuja Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli ja The Tiger ke-la ilmainen sisäänpääsy klo 24.00 asti, pullo talon kuohuviiniä 20 € (etusi n. 18 €) huom. edut ei voimassa erikoisiltoina/ikärajojen puitteissa www.nightpeoplegroup.fi Lundinkatu 12 -10 % kaikista norm.hintaisista tuotteista www.hesburger.fi Mannerheimintie 12, Helsinki -5 % Iguanan listaruuista, näytäthän kortin ennen tilausta www.iguana.fi

Fredrikinkatu 65 1 € alennusta Listadrinkeistä (top 30) Hanajuomat alennettuun hintaan III 3,50 €, siideri 4,50 €, mustikkashot 2 € www.shaker.fi/hki/

Mini Hese Näsi (Porvoo)

Hesburger Porvoo

Ravintola South China (Pasila, Helsinki)

Shaker Helsinki - cocktail- ja hanajuomia

(New)

Aleksanterinkaari 1 -10 % kaikista norm.hintaisista tuotteista www.hesburger.fi

Iguana

Mannerheimintie 12, Helsinki -5 % Iguanan listaruuista, näytäthän kortin ennen tilausta www.iguana.fi

Matkailu

Restel Hotel Group

Alennusta majoittumisesta 47:stä hotellista.

Puhelinvaraukset 020 055 055 tunnuksella “HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA” www.restel.fi

Hotelli Hullu Poro, Levi Hotelli Merihovi, Kemi

norm.hintaisesta hotellimajoituksesta -20 % www.hulluporo.fi

Urheilu ja hyvinvointi

Liikuntapassi (Helsinki, Vantaa, Espoo) (Uusi)

Liikuntapassilla saat osallistua rajattomasti ryhmäliikuntatunneille sekä käyttää kuntosaleja. Saat myös alennuksia liikuntakursseista, liigoista ja kilpailumatkoista. Liikunta passin voit hankkia HELGAn toimistosta hintaan 45/34 €.

Laastari Lähiklinikka (Hki-Lahti) www.helga.fi/jasenyys/liikuntapassi/ käynti 35 € (tavanomaiset vaivat), Kuntoklubi Forever Pasila rokotuskäynnit 15 € Veturitori 2B, Helsinki (Uusi) www.laastari.fi Kuntoklubin palveluista alennusta, katso tarkemmat tiedot www.helga.fi Hammaslääkäriasema Megaklinikka www.foreverclub.fi Sähkötalo, Kamppi, Helsinki

It’s Yoga Helsinki

10 kerran tai Kuukausikortti hintaan 90 € (etusi -10 %) www.itsyogahelsinki.fi Viihde

2

CDON.COM -alennuksia nettiostoksista Ensimmäinen väh. 10 € ostos postikuluitta Helga-koodilla, pyydä oma koodisi igor.parri(at)helga.fi Sen jälkeen käyttöösi vapautuvat nämä HELGA-edut: * kirjat -8 %, musiikki (CDt) -3 %, DVDt -3 %, * kännykkät, televisiot, MP3-soittimet, tietokoneet, läppärit sekä oheislaitteet - ilman postimaksua sekä kampanjahintoja www.cdon.com

Hoito ilman ajanvarausmaksia torstaisin koodilla “HELGA” www.megaklinikka.fi

Fillarikellari

Annankatu 19, Helsinki Polkupyörät ja -tarvikkeet -10 % www.fillarikellari.fi

Valotikkukauppa.fi

hohtotuotteita edullisemmin Valotikkuja bileisiin, risteilylle ja hauskanpitoon -10 % nettituotteista koodilla “HELGA2012” www.valotikkukauppa.fi

Viihde Sound-Shop Hitsaajankatu 6 (Kaisaniemi) soittimien ja tarvikkeiden erikoisliike -15 % kaikista myymälän tuotteista www.sound-shop.fi Pukeutuminen

Kondominet.fi

Koodilla “HELGA10” -10 % kaikista tuotteista, ei minimiostoa, yli 40 € tilaukset postikuluitta www.kondominet.fi

Jaakonkatu 3, Helsinki Street ja hip hop -vaatteita, myymälästä ostetuista tuotteista -10 %, nettimyymälän ostoksista -20 % koodilla “Helga” www.topstreetwear.com

Backstage Rock Shop

Bändipaidat ja muut fanituotteet kaikista tuotteista -15 % HELGAn koodilla: QVL4JECT www.backstagerockshop.com

Pilailu-Puoti

Siltavuorenranta 18, Helsinki -10 % teemapuvuista ja pilailutuotteista www.pilailupuoti.com

Suomen Pukuvuokraamo

Pursimiehenkatu 2 Juhlapukuja miehille ja naisille -20 % norm.hintaisista vuokratuotteista -10 % norm.hintaisista myyntituotteista www.pukuvuokraamo.fi

Slam - vapaa-ajan ja urheiluvaatteita Lauttasaari - Haukilahti - Iso Omena -15 % alennusta kaikista Slam myymälöiden tuotteista www.slamfinland.fi

Ulkonäkö

Groom Parturit

Kampaamo Pääjohtaja

kaikista palveluista -10 % www.groom.fi

Mikonkatu 13 (sisäpiha) Kampaamo- ja parturipalveluista -15 % www.paajohtaja.fi

Muut edut

Tulostintarvikeliike Prink

Pasilan aseman suutari

Vihreä Lanka -lehti

Suomenlinnan Lelumuseo

Hakaniemi - Kaisaniemen metroasema - Pasilan asema -10 % Prink-tuotteista, -15 % alennus kuukauden ensimmäisenä torstaina ostettaessa koko sarja Prink tuotteita www.prink.fi opiskelijakestotilauksia puolen vuoden tilaus (11 nroa) 15 € vuoden tilaus (22 nroa) 30 € www.vihrealanka.fi

Lakitoimisto Schön

kaikista lakitoimiston palveluista – 20 % (ei tradenomiopiskelijoiden työsuhdeasiat)

www.eslaw.fi

Pasilan asema, raide 1-2 Suutarin korjauspalvelut -20 % pesulapalvelut -10 %

Sisäänpääsy Lelumuseoon 3 € sekä tee kahdelle yhden hinnalla kahvilassa. www.lelumuseo.fi

Ostohyvitys.fi - bonuksia verkko-ostoksista

Ilmainen 5 €, liity palveluun kun on kirjautunut, liittymisen jälkeen syöttää koodin “HELGA” ‘Omalta sivulta’ löytyvään kampanjakoodikenttään. www.ostohyvitys.fi

HELGAn jäsenalennuksia

Alennusta HELGAn tapahtumista, haalareista, haalarimerkeistä + muuta!

HELGAn opiskelijalehti, H2 toimitetaan kotiin

JÄSENYYS K A N N AT TA A !

3

Opiskelijakorttia kannattaa vilauttaa aina ostoksia tehdessäsi, sillä voit saada etuja yllättävissäkin paikoissa!

Top Streetwear

STUDENT CARD & BENEFITS Student Union HELGA’s member benefits 2013

Restaurants Night People Group - night club benefits Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli and The Tiger wed-sat free entry until 24.00 o’clock www.nightpeoplegroup.fi

Iguana Mannerheimintie 12, Helsinki -5 % from menu food www.iguana.fi Restaurant South China (Pasila, Helsinki) (New) Located right next to HAAGA-HELIA Pasila campus Lunch table Mon-Fri from 10.30 to 13.30 for 7,20 € (your benefit 20 %)

Shaker Helsinki - cocktails and drinks Fredrikinkatu 65 1 € discount on top 30 drinks www.shaker.fi/hki/ Mini Hese Näsi (Porvoo) - Aleksanterinkaari 1 -10 % discount on all normal priced products www.hesburger.fi

Hesburger Porvoo - Lundinkatu 12 -10 % discount on all normal priced products www.hesburger.fi

Travelling Hotel Hullu Poro, Levi

Restel Hotel Group Discount on hotel accomodation, 47 hotels www.restel.fi

Hotel Merihovi, Kemi

- 20 % from norm. priced accomodation www.hulluporo.fi

Sports & well-being

Sport Pass

(New)

With the Sport Pass you can attend versatile group sport classes and use gyms without any limitations. You will also get discounts on instructed classes, leagues and competition trips. You can purchase the Sport Pass at HELGA’s office on Pasila campus (K1 floor) for a price of 45 €/ 34 €. www.helga.fi/en/membership/sport-pass/

Laastari Lähiklinikka (Hki-Lahti)

It’s Yoga Helsinki

10-time or Monthly Card for 90 € (discount -10 %) www.itsyogahelsinki.fi Gym Forever Pasila - Veturitori 2B, Helsinki Discount on gym services, more info www.helga.fi www.foreverclub.fi Fillarikellari - Annankatu 19, Helsinki Bikes and bike accessories -10 % www.fillarikellari.fi

(New)

A visit 35 €/ time (most common acute illnesses: e.g. flue, common infections etc..), a vaccination visit 15 € (note: Finnish social security number required) www.laastari.fi

Hammaslääkäriasema Megaklinikka Sähkötalo, Kamppi, Helsinki Dental treatment without a reservation fee with “HELGA”-code. Note, Finnish security number required www.megaklinikka.fi

Entertainment

4

CDON.COM -online shopping Discounts on cd’s, dvd’s, books, cellphones, laptops etc. www.cdon.com

Valotikkukauppa.fi - glow products Glow sticks -10 % from on-line purchases with “HELGA2012”code www.valotikkukauppa.fi

You might get surprising discounts in various places, so it might be useful to show your student card while shopping!

As a member of the Student Union you have many special HELGA benefits provided to you in addition to the nationwide benefits. Remember to carry your HELGA student card which is the ONLY official student card, with you to prove your membership.

Visit www.helga.fi for full description of the benefits.

Entertainment Sound-Shop Hitsaajankatu 6 (Kaisaniemi) quality instruments and equipment -15 % from the store www.sound-shop.fi

Kondominet.fi -10 % discount with “HELGA10” code www.kondominet.fi

Clothing Pilailu-Puoti - Siltavuorenranta 18, Helsinki -10 % from theme clothing and novelty items www.pilailupuoti.com

Top Streetwear - Jaakonkatu 3, Helsinki Street & hip hop -clothing, -10 % from the store, -20 % from on-line purchases with “Helga” code www.topstreetwear.com

Suomen Pukuvuokraamo Pursimiehenkatu 2, Helsinki Mens & womens rental evening wear -20 % and -10 % from sales price www.pukuvuokraamo.fi

Backstage Rock Shop Band fan products -15 % with code: QVL4JECT www.backstagerockshop.com

Slam - free time and sports wear (New) Lauttasaari - Haukilahti - Iso Omena -15 % discount on all products in Slam shops www.slamfinland.fi Appearance Groom Parturit (barber) All services -10 % www.groom.fi

Hairsalon Pääjohtaja Mikonkatu 13 (inner courtyard) Hairsalon & barber services -15 % www.paajohtaja.fi

Other benefits Printing equipment store Prink Discounts on printing equipment www.prink.fi

Pasila railways station’s shoemaker Shoemaker services -20 %, laundry services -10 %

Vihreä Lanka -magazine

Ostohyvitys.fi - bonus’ from online shopping

a half year order (11 mag.) 15 € a full year order (22 nroa) 30 € www.vihrealanka.fi

a free 5 € when joining the service account after you’ve signed in Campaign code “HELGA” www.ostohyvitys.fi

Suomenlinna Toy Museum

Law firm Schön

discount of – 20 % on all services

employment relationship matters not included

www.eslaw.fi

Entrance fee 3 €, tea for 2 for the price of 1 www.lelumuseo.fi

HELGA discounts Discounts on event tickets, coveralls, coverall badges etc!

i t ’s g o od to be a member!

5

Oma talous?

Kysyimme alle kolmekymppisiltä, mitä omalle taloudelle kuuluu ja miten se pysyy tasapainossa. Kommentteja oli yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin. Asiakkaanamme saat hyvät eväät oman talouden säätelyyn, oli tyylisi millainen tahansa: säännöllisen säästämisen palvelut ja monet muut pankkipalvelut veloituksetta ja Pohjolan Easy-vakuutuspaketin erittäin edullisesti. Tule juttelemaan tai lue lisää osoitteesta op.fi/memo