H2 2-2012 by H2 Lehti

uusi palsTa

Oivaltavat opinnäytetyöt esittelyssä

enGlish

Café lingua combines friends and learning

Teppo vapaus

Kirjoittava kulkuri ei vähästä hätkähdä

kauhaT kierToon

Restonomiopiskelijat valtasivat keittiön

VAPAUs kansi ja vapaus_final.indd 1

HElGA MAGAZiNE THE FREEdOM issUE 1 02/2012 12.4.2012 21:36:58

täydellinen sekoitus sinistä ja vihreää -- opiskelijakulttuuria parhaimmillaan

hanki helgan opiskelijahaalarit! HAALARIT MYYNNISSÄ HELGAN TOIMISTOLLA PASILASSA JA PAIKALLISYHDISTYKSILLÄ. HUOM, HELGAN JÄSENENÄ SAAT NE EDULLISEMMIN!

Hinnat: * 35 € (jäsenet) * 50 € (ei-jäsenet)

H2 on HAAGA-HELIAn opiskelijalehti. Lehden kustantaa opiskelijakunta HELGA. Anna palautetta: h2@helga.fi. Päätoimittajan ja vastaavan päätoimittajan tavoitat: etunimi.sukunimi@helga.fi. Muun toimituksen tavoitat: etunimi.sukunimi@myy.haaga-helia.fi Päätoimittaja Tiiamari Pennanen Vastaava päätoimittaja Igor Parri Toimituspäällikkö Ilona Tikkanen Toimitussihteeri Sisko Savonlahti AD Merja Puhakka Taittajat Miia Aalto, Elina Kuismin, Merja Puhakka Kuvatoimittajat Elina Kuismin Toimittajat Tomi Eklund, Kati Laitinen, Merja Puhakka, Sisko Savonlahti, Ilona Tikkanen Kuvaajat Sofia Anton, Tomi Eklund, Petra Piitulainen, Merja Puhakka Kuvitus Juhani Hynynen, Elina Kuismin Avustajat Miina Hakala, Sakari Ilkka, Juhani Hynynen, Krista Kankkunen, Mertsi Murmann, Tomi Vainikka Logo Mikko Raatikainen Painosmäärä 3900 ISSN 1796-7910, Forssan Kirjapaino Oy 2012

2 kansi ja vapaus_final.indd 2

12.4.2012 21:36:58

PääKiRjOiTUs

TEKijöilTä

vapaus on kaTsojan silMässä

Opiskelijaelämä on vapauden aikaa, väitetään. Kuitenkin vapautta rajoittavat monet tekijät, kuten tulorajat ja paineet valmistumisesta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vapaus on ”oikeus, valta, lupa, mahdollisuus tehdä jotakin vapaasti, esteettä”. H2-lehden vuoden toisessa numerossa tarkastelemme vapautta monesta eri näkökulmasta ja rikomme pinttyneitä stereotypioita siitä, kuka on vapaa ja missä. Merja Puhakan henkilöhaastattelussa sivulla 8 tutustumme Teppo Vapauteen, nuoreen rockmuusikkoon ja kirjailijaan, jonka esikoisteos Herra Ylpön sydän ilmestyi keväällä. Elämäkerturi pohti vapauden ja rajojen tasapainoa taiteilijaelämässä: ”Täydellinen vapaus on hirveen stressaavaa”. Porvoon kampuksella liiketaloutta opiskeleva Christian Karlsson istuu vankilassa vakaumuksensa vuoksi. Totaalikieltäytyjän koulumatka hoituu GPS-seurantalaitteen avulla ja illalla odottavat siivoushommat elinkautisvangin kanssa. ”Tämä on hirveän helppoa elämää”, kertoi Karlsson toimittaja Sakari Ilkalle (s. 16). Haagan toimipisteen restonomiopiskelijat rikkoivat heille asetettuja rajoja valtaamalla koulun keittiön. Opiskelijat halusivat osoittaa, että kouluruoalle varatulla budjetilla voi tehdä maukasta ja terveellistä ruokaa. Vallankaappausta olivat seuraamassa toimittaja Kati Laitinen ja kuvaaja Petra Piitulainen. Lue reportaasi sivulta 35. Opiskelijaelämän vapaudesta voi esittää loppumattomasti argumentteja puolin ja toisin. Ammattikorkeakouluopiskelijan valmistumisen edellytyksenä on ainakin yksi pakko: opinnäytetyö. Uusi palstamme esittelee HAAGA-HELIAn opiskelijoiden inspiroivia opinnäytetöitä sekä jakaa mankelin läpikäyneiden selviytymiskertomuksia (s. 32). Lehden kansien sisältä löydät myös muun muassa ohjeet kolmen ruokalajin nuotioateriaan (s. 38), kesämuodin kierrätysaarteet (s. 27) sekä maailmanmatkaajan reissuvinkit (s. 6).

IIona Tikkanen, tämän numeron toimituspäällikkö, kirjoitti jutun Vapaus ahdistaa entistä vankia (s. 18). ”Tehdessäni juttua minulle tuli yllätyksenä, ettei vapaus välttämättä ole vankeutta parempi vaihtoehto. Juttuni näkökulma muuttui paljon, kun huomasin, miten ristiriitaisesti haastateltavani suhtautui vapaana olemiseen. Vapaus voi olla vankeuttakin ahdistavampaa.”

Kati Laitinen kirjoitti jutut Reppureissaajasta maanomistajaksi (s. 25), Hauska tutustua (s. 22) ja Haagan Top Cheﬁt (s. 35). Ihailen haastateltavani, maata Chilestä ostaneen Henna Nurmisen, kykyä muuttaa päähänpistot todeksi. Itse olen pahin vapauteni rajoittaja jahkaillessani pientenkin päätösten kanssa. Haagan toimipisteen ruokalan valtaukseen osallistunut restonomiopiskelija Anna Salmi taasen suhtautuu ruuanlaittoon kuin minä kirjoittamiseen: aina on vara parantaa.

Tomi Eklund kirjoitti ja kuvasi jutun Leiri keskellä kaupunkia (s. 13). ”Freedom is another word for nothing left to lose”, lauloi Janis Joplin aikoinaan. Kokoontumisvapautta sivuavaa juttua tehdessäni huomasin olevani eri mieltä. Vapaus on paljon muutakin. Yksilönvapaus ja sen eri ilmentymät, kuten kokoontumisvapaus, ovat yhteiskuntamme ehdottomia kulmakiviä.

Tiiamari Pennanen Päätoimittaja

3 kansi ja vapaus_final.indd 3

12.4.2012 21:36:59

sis채llys

s. 8

s. 13 s. 38

s. 22 4 kansi ja vapaus_final.indd 4

12.4.2012 21:37:00

6 Maailman ympäri kahdeksassa kuukaudessa 8 Vapautta on asettaa itselleen rajat Henkilöhaastattelussa esikoiskirjailija Teppo Vapaus

12 Etkö osaa päättää? 13 Leiri keskellä kaupunkia Reportaasi Helsingin mielenosoituksista

16 Kahden maailman välissä 18 Vapaus ahdistaa entistä vankia 20 Perhe itsenäisyyden rajoittajana 22 Hauska tutustua Juttutuokio HAAGA-HELIAn siivoojien kanssa

25 Reppureissaajasta maanomistajaksi 26 Hei, alle 28-vuotias poika!

VAPAUS

27 Kierrätä kesätyyli 32 Opinnäytetyöpalsta 35 Tulevaisuuden Top Chefit valtasivat ruokalan

OPISKELU

38 Kulinaristin retkieväät Reseptejä nuotioretkelle

42 Onnistu viinivalinnassasi 43 Toinen elämä, toisella puolella palloa

VAPAA-AIKA

44 Fancy a language textbook or a cup of coffee? 46 Here to help

IN ENGLISH

48 Kunnallispolitiikassa pitää kuulua opiskelijoiden ääni 50 Opiskelijaedut

HELGA

5 kansi ja vapaus_final.indd 5

12.4.2012 21:37:00

Maailman ympäri kahdeksassa kuukaudessa

HAAGA-HELIAssa myyntityötä opiskeleva Tiia Anttila, 23, päätti pitää välivuoden ja lähteä maailmanympärysmatkalle poikaystävänsä kanssa. Kaakkois-Aasian, Australian ja Yhdysvaltojen jälkeen matka jatkuu vielä Fidjille, Uuteen-Seelantiin, Islantiin ja takaisin Yhdysvaltoihin. Tiia kertoo matkavinkkinsä Pohjois-Carolinasta.

TEKSTI ILONA TIKKANEN KUVA TIIA ANTTILA

Ilona: Moi Tiia! Millaisella budjetilla lähdit matkalle? Tiia: Moi! Olin kerännyt matkaa varten 9000 euroa. Mielestäni budjetti on melko pieni kahdeksan kuukauden reissulle, koska käymme maissa, joissa on kallista.

Ilona: Teitkö paljon töitä ansaitaksesi rahaa matkalle? Tiia: Joo. Tein osa-aikaista työtä viime keväänä, ja kesällä olin töissä täyspäiväisesti. Rahan ansaitsemisessa kannattaa kuitenkin olla varovainen, etteivät tulorajat tule vastaan. Aloin säästää matkaa varten noin vuotta ennen lähtöä.

Ilona: Aiotko tehdä töitä myös matkan aikana? Tiia: Aion työskennellä Australiassa Work and holiday -viisumilla muutaman kuukauden. Tulen todennäköisesti poimimaan hedelmiä farmilla. Farmityöntekijöitä haetaan paljon mm. lehtien, ilmoitustaulujen ja internetin kautta, joten en hankkinut työpaikkaa etukäteen. Töitä on käsittääkseni helppoa saada, jos ei ole liian nirso!

Ilona: Mitä asunnollesi tapahtui, kun lähdit matkalle? Entä työpaikallesi? Tiia: Luovuimme vuokra-asunnostamme ja muutimme väliaikaisesti vanhempieni luokse, jotta säästäisimme rahaa. Irtisanouduin vaatekaupasta, jossa olin töissä. Se oli ainoa vaihtoehto, koska olen niin pitkään poissa.

Ilona: Anna muutama käytännön vinkki opiskelijalle, joka suunnittelee maailmanympärysmatkaa! Tiia: Älä ota liikaa tavaraa mukaan! Säästä mahdollisimman paljon rahaa, niin voit tehdä enemmän, vaikka pienelläkin budjetilla pärjää. Lähde matkaan avoimin mielin äläkä stressaa, koska asioilla on tapana järjestyä. :)

Ilona: Varasitko lentoja tai majoituksia etukäteen? Tiia: Ennen lähtöä ostimme Kilroy Travelsilta lennot maanosasta toiseen. Matkan aikana ostimme maanosien sisäisiä lentoja, jotta voisimme matkustaa siellä oman mielemme mukaan. Emme varanneet juurikaan majoituksia etukäteen.

Ilona: Mistä hankit tietoa maailmanympärysmatkalle lähtemisestä? Tiia: Hain netistä jonkin verran tietoa matkakohteistamme. Luin myös matkablogeja ja kuuntelin kavereiden matkavinkkejä. Lähdimme kuitenkin ilman tarkkoja suunnitelmia, ja hyvin on mennyt!

Ilona: Kiitos vinkeistä! Moikka! Tiia: Moi moi ja hyvää kevättä!

6 kansi ja vapaus_final.indd 6

12.4.2012 21:37:01

TIIMITYÖSKENTELY TOI PALKINNON TEKSTI TIIAmArI pENNANEN KUVA EErO ELOrANTA

Muodostelmaluistelujoukkue Rockettes teki historiaa helmikuussa 2012. Vuoden opiskelijaurheilija -palkintoa ei ole koskaan aiemmin annettu joukkueelle. Joukkueen kapteeni ja johdon assistenttityön koulutusohjelmassa HAAGA-HELIAssa opiskeleva Kristina Herbert, 23, kertoo, että palkinto tuli iloisena yllätyksenä: ”Vaikka olemme olleet menestyksekkäitä, laji on vielä suurelle yleisölle aika tuntematon.” ”Joo, ei odotettu että se nousisi sieltä esiin niin vahvasti”, yhtyy Linnea Tamminen, 24, joka on matematiikan opiskelija Helsingin yliopistosta. Rockettesissa on opiskelijoita myös muun muassa Aalto-yliopistosta sekä Arcada- ja Metropoliaammattikorkeakouluista. Kaksi tuntia 1-2 kertaa päivässä, kuusi päivää viikossa; harjoitusten määrä vastaa osapäivätyötä. Tytöt vakuuttavat, että ovat tottuneita rytmittämään ajankäyttönsä. ”Luistelusta ei halua, eikä voikaan joustaa”, toteaa Linnea. Elämä seuraa luistelua eikä toisinpäin. Harrastuksen myötä he ovat oppineet paljon. Esimerkiksi työnantajien arvostamat tiimityöskentelytaidot ovat hallussa. Rockettes voitti muotoiluluistelun Suomen mestaruuden tänä vuonna, mutta hyvä henki ei synny itsestään. Pitää oppia lukemaan joukkuetovereita ja tulemaan toimeen. ”On ihanaa olla osa jotain. Jos samanlaisen fiiliksen ja yhteisön löytää vaikkapa opiskeluympäristöstään, siitä kannattaa pitää kiinni”, kehottaa Kristina.

VAPAUS KASVAA JA KEHITTYÄ ARTISTINA Voittoa tavoittelematon levy-yhtiö Helsinki Freedom Records tarjoaa halukkaille pääkaupunkiseudun nuorille paikan, jossa he voivat kasvaa ja kehittyä artistina ilmaiseksi. TEKSTI ja kuva juhANI hYNYNEN

Jyrise äänittämässä uutta biisiä.

Vuonna 2007 perustetun Helsinki Freedom Records levy-yhtiön toiminta on pyörinyt lähinnä miespuolisten rap-artistien ympärillä, mutta tänä vuonna tarkoitus on laajentaa laulajapainotteisempaan ja popimpaan suuntaan. Helsinki Freedom Records ja nuorisolehti Suosikki lyöttäytyivät yhteen tänä keväänä ja aloittivat Anna mun laulaa -hankkeen, jossa keskitytään nuorten laulajalupauksien löytämiseen. Hankkeen tarkoituksena on madaltaa nuorten kynnystä lähteä tavoittelemaan unelmiansa ja toimia pehmeänä vaihtoehtona Idolsin kaltaisille laulukilpailuille. HFR:n kautta menestykseen on jo ponnahtanut Universalin kanssa levysopimuksen tehnyt rap-artisti Mikael Gabriel sekä hiljattain 17-vuotias Noah Kin, jonka debyyttilevy on saanut paljon huomiota mediassa. Myös rap-yhtye Flowboysfam ja rap-artisti Jyrise, jonka ensi-levy julkaistiin tammikuussa, ovat päässeet radiosoittoon. Helsinki Freedom Recordsille myönnettiinkin Femma-palkinto viime vuoden kulttuuritekona. HFR sijaitsee Sörnäisissä ja sen toimintaan pääsee mukaan liittymällä Nuorten toimintakeskus Hapen jäseneksi. Tarkemmat tiedot osoitteessa: http://happi.nettiareena.fi . Anna mun laulaa -kilpailuun voi osallistua osoitteessa http://www.annamunlaulaa.fi.

kansi ja vapaus_final.indd 7

12.4.2012 21:37:01

VAPAUS

Vapautta on asettaa itselleen rajat Kirjailija-muusikkoTeppo Vapaus seurasi Herra Ylppöä parin vuoden ajan varjon lailla – elämäkerturin roolissa. Yhteisistä seikkailuista syntyi paitsi fanien odottama teos, Herra Ylpön sydän, myös luja ystävyyssuhde taiteilijoiden välille. TEKSTI ja kuvat merja puhakka

8 kansi ja vapaus_final.indd 8

12.4.2012 21:37:02

VAPAUS

lkuiltapäivä, helsinkiläisen kuppilan sivupöytä, ihmiset lasien ääressä. Puheenaiheet poukkoilevat opiskelupaikoista ja sanelukoneiden sielunelämästä aina viereisessä nurkassa jököttävään, uudenkarheaan pöytäfutis-peliin. Taustalla kaiuttimissa pauhaa, mikäpä muukaan, kuin rokki. Vastapäätä istuu Teppo Vapaus, 29, jonka kantapaikkaan olemme saapuneet vaihtamaan ajatuksia musiikista ja kirjallisuudesta. Päällimmäisenä syynä on esikoiskirjailijan tuore teos mielipiteitä jakavasta rockpersoona Herra Ylpöstä. Kuinka Teppo Vapaus sitten päätyi kirjoittamaan kirjan Herra Ylpöstä – se ei ole aivan lyhyt tarina. Se alkaa jo 2000-luvun alkupuolelta, kun Vapaus tuoreena ylioppilaana etsi monen nuoren tapaan omaa paikkaansa maailmassa. ”Mua ei oikeastaan kiinnostanu mikään, mitä oli tarjolla tässä yhteiskunnassa. Mutta mä olin täysin hurahtanu rock’n’rollin. Mä perustin heti lukion jälkeen Wallirocks-nettimedian. Pyörin tuolla pitkin festareita nykimässä rokkareita hihasta ja pyytämässä haastatteluja.” Vapaus kertoo tutustuneensa Ylppöön tehdessään juttua silloisista Maj Karman Kauniista Kuvista. Parikymppinen Vapaus ja kolmissakymmenissä ollut Ylppö puhuivat heti samaa kieltä. Ylppö myös arvosti Vapauden tapaa kirjoittaa yhtyeensä musiikista. ”Toimittajat usein siteeraa epäpuhtain motiivein tai ainakin laiskasti, mä taas olin hirveen tarkka niistä lainauksista ja pystyin sitä kautta välittämään hänen ajatuksiaan”, Vapaus painottaa. Vuosia vierähti välissä Vapauden omien musiikkikuvioiden parissa, ja Wallirocks tuli matkan varrella tiensä päätökseen. Perinteisen rockjournalismin tekeminen ei ollut edelleenkään Vapaudelle mielekäs vaihtoehto. Silloin syntyi idea kirjasta. ”Mä halusin kirjoittaa suomalaisista, itselle merkittävistä rockhenkilöistä: Ismo Alanko, Ville Valo, Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä, onhan näitä. Like Kustannuksen puolelta ehdotettiin, jos löytyis mieluummin joku yksi henkilö, josta voisin tehdä pintaa syvemmälle menevän kirjan. Ja silloin heti loksahti, että se on tietenkin Ylppö.”

Kurkistus Herra Ylpön aivokuoren alle Harvan esikoiskirjailijan teoksella on jo etukäteen olemassa vankka lukijakunta. Vapaus ei halunnut ottaa asiasta paineita, vaikka huomasikin kirjoitusprosessin aikana, että tuhannet Herra Ylpön fanit odottivat malttamattomina kirjan valmistumista. Alkuperäinen visio muuttui kirjan tekemisen aikana, ja kirjan työstämiseen meni lopulta miltei kolme vuotta. ”Ensimmäinen vuosi oli enemmänkin sellaista fiiliksen hakemista. Mä en ihan ymmärtäny, mihin mä olin ryhtynyt. Mehän ei

kansi ja vapaus_final.indd 9

tunnettu kovinkaan hyvin vielä siinä vaiheessa, kun mä sain ton idean. Mä soitin Herra Ylpölle ja kerroin kirjottavani hänestä kirjan. Vastaus oli: ’Hyvä on. Ilmoita kun se on kaupoissa, mutta älä kovin aikaisin aamulla’.” Vapaus muistelee, kuinka hän huhtikuussa 2010 näki Herra Ylpön ja Ihmiset ensimmäistä kertaa livenä Tampereen Yo-talolla. Keikan jälkeen he ajautuivat Ylpön kanssa kävelemään öisille kaduille ja keskustelemaan kaikesta maan ja taivaan välillä. ”Silloin syntyi joku ystävystymisen alkulähde ja ensimmäinen kurkkaus Herra Ylpön aivokuoren alle. Päätettiin, että mä lähden mukaan elämään hänen ja bändin elämää. Mulla oli nauhuri aina mukana. Elin ja seurasin Ylppöä, ja nauhalle tallentui kaikki.” Kertyneen materiaalin määrää Vapaus ei ole koskaan laskenut. Hän myöntää, että nauhojen purkaminen oli aikaa vievää ja omalla tavallaan raastavaa duunia. Ylppö avautui juhlimisen lomassa omasta elämästään ja urastaan, ja myös sen puolen Vapaus halusi tuoda esille kirjassa. ”Vaikka hauskaa oli olla tuolla juhlimassa ja elää sitä elämää, niin tärkeää oli myös se tarinan kirjoittaminen – luoda paperille eläväksi ja viihdyttäväksi se, mitä me ollaan eletty ja koettu. Mun rooli nöyränä elämäkerturina oli olla lukijan ja Ylpön välisenä katalysaattorina tässä Ylpön tarinassa.”

Mehukkaita stooreja tien päältä Vapaus itse luonnehtii Herra Ylpön sydäntä ”on the road” -henkiseksi elämäkerraksi. Kirja sisältää kolmisensataa sivua tiukkaa tavaraa. Kuvitusta ei ole, vaan teksti on alusta loppuun asti luettavissa yhtenäisenä tarinana. Vapaus myöntää joutuneensa jättämään paljon materiaalia pois kirjasta siksi, ettei se ollut riittävän kiinnostavaa tai värikästä. ”Mulla on samantyyppinen elämänasenne kuin Ylpöllä: mikään ei hätkähdytä mua taikka mikään ei ole liikaa. Siellä on todella mehukkaitakin stooreja, mutta kun Ylppö luki kirjan, se ei halunnu korjata tai jättää pois mitään.” Mukana eläminen vaati myös elämäkerturilta rohkeutta heittäytyä mukaan mitä ihmeellisimpiin juttuihin, ennakkoluulottomasti. Välillä Ylpön ideat, kuten viikon reissu Sodankylän elokuvafestivaaleille asuntoautossa matkaten, tuntuivat etukäteen rankoilta ajatuksilta. Vapaus myöntää tottu-

”

Mulla on samantyyppinen elämänasenne kuin Ylpöllä: mikään ei hätkähdytä mua taikka mikään ei ole liikaa.

9 12.4.2012 21:37:02

VAPAUS

”

Mä koen niin, että suurinta vapautta voi kokea, kun on sinut itsensä kanssa.

neensa kulkurimaiseen elämään muusikon uransa myötä, ja tien päälle lähtemisen tuntuneen luonnolliselta. ”Musta tuntuu, että Ylppö on niinä aikoina, kun me ollaan vietetty paljon aikaa yhdessä, saanu pidentää omaa nuoruuttaan entisestään. Mä olen nuorena, tiedonjanoisena ja aina valmiina lähtemään mukaan seikkailuihin, tarjonnu hänelle illuusion ikuisesta nuoruudesta. Mä uskon myös, että Ylppö toisaalta kokee vilpitöntä tyydytystä siitä, että se on saanu jeesata mua tällä uralla alkuun.”

Nuorisotalotähdestä sooloartistiksi Musiikkipiireissä Vapaus on tuttu kasvo ”Korson Nirvanaksi” kutsutun Incredible Nothing -bändin rumpusetin takaa. Vantaalainen bändi

niitti jonkinmoista mainetta 2000-luvun puolivälissä ensijulkaisunsa myötä ja pääsi kiertämään ahkerasti keikkalavoja. ”Inkki on ollu mulle semmoista hikisen rock-unelman, nuorisotalotähteyden, toteutumista. Rikottiin kamoja ja riehuttiin, ja oli kaikki nää rokkielämän lieveilmiöt. Nuorena oli niin helppo heittäytyä vaan tunteen vietäväksi.” Englanninkielistä, grungahtavaa musiikkia soittavan Incredible Nothingin toinen levy, 27, julkaistiin syksyllä 2010. Pian levyn julkaisun jälkeen bändi vetäytyi kaikessa hiljaisuudessa tauolle, ja kukin jäsen omien projektiensa pariin. Telakalla ollaan Vapauden mukaan edelleen, niin kauan, kunnes bändi löytää identiteettinsä ja tekemisen meiningin uudelleen.

10 kansi ja vapaus_final.indd 10

12.4.2012 21:37:03

VAPAUS

Kuka?

■ Frank Teppo Leppänen ■ 29-vuotias helsinkiläinen ■ vapaa kirjailija ja muusikko ■ esikoiskirja Herra Ylpön sydän (Like 2012)

”Se meidän ensimmäinen juna meni esikoislevyn, Temporary Insanityn aikoihin, sen tietyn hypen mukana. Me oltiin tehty keikkaa koko ajan, juhlittu, ja sitte kun me pysähdyttiin, iski tietynlainen krapula. Olisi pitäny silloin osata paremmin hyödyntää niitä mahdollisuuksia, mitä oli ehkä tarjolla.” Uusi mahdollisuus myös musiikillisella uralla on auennut Ylpön kautta. Vapaus on päässyt kevään ajan esiintymään loppuunmyydyille saleille Herra Ylpön ja Ihmisten kiertueen lämmittelijänä. Lavalle hän on noussut sooloartistina, mies ja kitara -meiningillä. ”Mä en ole mikään kultakurkku, vaan enemmänkin tarinankertoja. Ne laulut on tietyllä tavalla todella henkilökohtaisia. On lauluja, joita mä en joinain päivinä pysty esittämään ollenkaan, koska nolottaa niin paljon. Se on koko ajan sellaista trapetsitaiteilua, pystynkö mä tulemaan oman kuoreni sisältä ja antamaan yleisölle itsestäni jotain.”

Vapaa taiteilija haluaa itselleen rajat Musiikki ja kirjoittaminen ovat ne kaksi kanavaa, joiden kautta Vapaus haluaa myös tulevaisuudessa ilmaista itseään. Vapaus korostaa, ettei halua olla alisteinen kenenkään muun olemassaololle. Siksi Vapaus kokee myös tarvetta jättää Ylpön elämäkerturiroolin taakseen. ”Mua inhottaa ajatus profiloitumisesta. Toisaalta sä teet jotain juttua, eikä siinä oo mitään fuulaa, that’s it. Mä kirjoitan kirjoja ja teen lauluja. Tää julkaistu teos tekee musta oikeesti kirjailijan. Se on tähänastisen elämäni konkreettisin tuotos. Ja onhan se hienoo. Kun joku tulee baaritiskillä kysymään, että kuka sä oot, mitä sä teet, voin vastata siihen, että mä olen kirjailija”, Vapaus virnistää. Ajatus seuraavasta kirjasta on jo olemassa idean tasolla. Mitään varmaa ei ole lyöty silti lukkoon, myöskään musiikillisen uran suhteen. Vapaana taiteilijana Vapaus haluaa pitää vaihtoehtonsa avoinna. Hän pohtii pitkään, mitä vapaus hänelle itselleen merkitsee. ”Ainakaan vapautta ei ole niin kutsuttu täydellinen vapaus. Sehän on hirveen stressaavaa, jos sä sallit itselles kaiken, sillä maailma on täynnä vaihtoehtoja. Sä voit tehdä ihan mitä vaan ja saada ihan mitä vaan, kenet tahansa. Mä koen niin, että suurinta vapautta voi kokea, kun on sinut itsensä kanssa. Kun on valmis funtsimaan omaa elämäänsä, kokeilemaan, ja löytämään sitä kautta ne omat rajansa ja raamit, joissa pysyttelee.” Tutuissa raameissa hän aikoo itse pysytellä jatkossakin – Vapaus on mukana Ylpön elokuvaprojektissa. Ystävykset työstävät yhdessä elokuvaa, jolla ei ole kohdeyleisöä, rahoittajaa, eikä taloudellisia paineita. Elokuvaa tehdään vapaa-ajalla, ja kyse on Vapauden mukaan puhtaasti intohimoisesta harrastamisesta. ”Meissä on kyllä sellaista taipumusta, ettei olla puuhastelijoita. Jos johonkin ryhdytään, niin kyllä se viedään loppuun asti. Mä väitänkin, että silloin kun tekemisen motiivina ei ole raha, vaan se on sulle vapaaehtoista tekemistä, sä saat siitä enemmän irti. Se tuottaa ihan varmasti onnea, ja sitä vapauden tunnetta.”

11 kansi ja vapaus_final.indd 11

12.4.2012 21:37:03

VAPAUs

TeksTi SAKArI ILKKA kuva mErjA puhAKKA kuviTus juhANI hYNYNEN

eTkö osaa pääTTää? Kevät on valintojen aikaa. Yksi miettii, mihin hakisi opiskelemaan. Toinen joutuu punnitsemaan kahden eri kesätyöpaikan välillä. Kolmannelle elämä on yhtä tuskaa, kun pitäisi päättää, mihin lähteä kesälomalle. Rullataanpa ajassa sellaiset sata vuotta taaksepäin ja katsellaan ympärillemme. Voi räkä, peltoa! Älä masennu maisemasta, vaan kävele sisälle taloon, jossa asut. Anna mennä vaan. Tästä eteenpäin sinun ei tarvitse rääkätä itseäsi edellä mainitun kaltaisilla ongelmilla. Sisällä tuvassa äiti on tehnyt jotain hyvää perunoista. Oman maan perunoista, joiden kylvämiseen sinäkin olet osallistunut. Siis jos olet poika. Perunoista, joiden keittämiseen olet osallistunut, jos olet tyttö. Jonain päivänä tulet asumaan tuossa samassa talossa oman perheesi kanssa. Kylvät tai keität niitä perunoita. Ainoana erona se, että sinulla on hommassa apurina oma lapsesi. Sinun ei tarvitse vaivata päätä vaikeilla kysymyksillä, kuten mikä sinusta tulee isona. Sukusi on perinteisesti ollut maanviljelijäsuku. Entä mistähän se oma elämänkumppani löytyisi? Olet eläissäsi puhunut kolmelle ikäisellesi vastakkaisen sukupuolen edustajalle. Heistä yksi on jo valinnut sisaresi ja toinen sattuu olemaan serkkusi. Mutta entäpä jos olet homoseks—ai mikä? Mihin sitä sitten menisi viikonloppua viettämään? Kirkolla on yksi tanssisali. Siellä soittaa orkesteri naapurikylästä, Jestaksen rehentelijät. Aivan sama minkälaista sontaa soitto on, se kuulostaa sinusta taivaalliselta. Onhan se sentään vaihtelua iänikuiseen käkikellon kuminaan ja ruokopillin soitteluun. Elämää, saati sitten uraa, ei tarvitse suunnitella. Riittää, kun kuuntelet isän ja äidin tarinat tarkasti ja kopioit niistä pääkohdat. Synnyt, nait, mahdollisesti synnytät, äänestät ja kuolet. Kertaakaan et peiliin katsoessasi ajattele, että ei tämä kroppa MTV:lle kelpaisi. Kertaakaan et kiduta itseäsi miettimällä missä olisit, jos sittenkin olisit uskaltanut mennä siihen koe-esiintymiseen. Palataanpa sitten takaisin tähän päivään. Ruis- vai Provinssirock tänä kesänä? On kyllä paha. Molempiin ei ole rahaa.

12 kansi ja vapaus_final.indd 12

12.4.2012 21:37:04

VAPAUS

Leiri keskellä kaupunkia

”

Pankkien toimintaa kritisoiva Occupy Helsinki -mielenilmaus on jatkunut Musiikkitalon edustalla syksystä lähtien. Espanjasta Suomeen ja maailmalle levinnyt ilmiö on synnyttänyt Helsinkiin harvinaisen sitkeän leirin. Mikä on ajanut mielenosoittajat asumaan talven yli vaatimattomissa leirioloissa keskellä pääkaupunkimme keskustaa? TEKSTI ja kuvat Tomi eklund

Velkavetoinen järjestelmä on mahdoton yhtälö.

13 kansi ja vapaus_final.indd 13

12.4.2012 21:37:04

VAPAUs

”K

aikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen”, YK:n ihmisoikeusjulistuksen 20. artiklassa todetaan. Suomessa vapauden toteutuminen turvataan kokoontumislailla. Laki ei kuitenkaan rajoita kokousten tai mielenosoitusten kestoa mitenkään. Niinpä Occupy Helsinki -liike on onnistunut nykyisen lainsäädännön puitteissa viettämään vaatimatonta leirielämää Helsingin keskustassa kuukausien ajan. Mielenosoittajia eivät talven aikana karkoittaneet edes kovat pakkaset eivätkä ajoittaiset myrskyt. Jotkut heistä ovat viettäneet kaminalla lämmitettävässä puolijoukkueteltassa jopa yli sata yötä. Osa on yöpynyt myös pienemmissä teltoissa ilman minkäänlaista lämmitystä. ”Käytin sanomalehtiä eristeenä ja nukuin kahdessa makuupussissa. Lisäksi minulla oli monta kerrosta vaatteita päällä”, 36-vuotias Tero E.K. Simonen kertoo. Hän saapui ensimmäisen kerran leiriin marraskuussa ja yöpyi yhden hengen teltassaan kaksi kuukautta putkeen. Sitä ennen Simonen oli ollut asunnottomana puoli vuotta. Telttamajoittuminen oli jo ennestään tuttua. ”Kun huomasin leirin, ajattelin heti ensimmäisten näkemieni iskulauseiden perusteella, että tälläistä aktivoitumista on kaivattu jo pidemmän aikaa”, hän muistelee. Vaikka mies onnistui tammikuussa hankkimaan oman asunnon, on hän silti yöpynyt ja vieraillut jatkuvasti leirissä.

”Olemme 99 prosenttia” Helsingin liikehdintä eroaa huomattavasti muista maailmalla järjestetyistä Occupy-mielenosoituksista. Sen sijaan että mieltä osoitettaisiin yhden asian puolesta, täällä on kokoontumisen tavoitteena ollut rakentaa tila, johon kuka tahansa voi tulla keskustelemaan tärkeiksi kokemistaan yhteiskunnallisista asioista. ”Tarkka määrittely jähmettäisi liikkeen keinoja vaikuttaa”, Simonen toteaa. Jokainen edustaa liikkeessä ainoastaan itseään, eikä mistään yhteisestä aatteellisesta linjasta ole ollut edes tarkoitus sopia. Jos jokin tietty idea on koonnut tarvittavan määrän ihmisiä taakseen, on ryhmä saattanut ryhtyä konkreettisiin toimiin. Suuri osa leirin asukkaista osallistui esimerkiksi ACTA-sopimuksen vastaiseen mielenosoitukseen. Vierailijat ja asukkaat ovat mielenilmauksen aikana tuoneet leiriin erilaisin iskulausein varustettuja kylttejä, joista suurin osa on liittynyt kansainvälisen Occupy-liikkeen teemoihin. Jotkut kannanotot ovat kuitenkin jakaneet mielipiteitä asukkaiden keskuudessa. Mitä tarkoittaa erään kyltin iskulause ”Olemme 99 prosenttia”? ”Minä en tarkoita sillä mitään. Jos tässä olisi oikeasti kyse 99 prosentista, missä ne muut sitten ovat?”, eräs leirin asukas ihmettelee.

Kuvat ylhäältä alas: Tervetuloa ihmisten torille! Juho Lahtisen kontista aukenee näkymä suoraan Arkadianmäelle. Kauppojen roskikset pursuavat syömäkelpoista ruokaa. Ruoanhakureissut toteutetaan pääasiassa öisin. Leiriläisten käytössä on vanhan asuntovaunun sisään rakennettu sauna.

14 kansi ja vapaus_final.indd 14

12.4.2012 21:37:05

”

VAPAUS

Keittömajaan on kerätty täysi hyllyllinen vasemmistohenkisiä talouspoliittisia kirjoja, kuten Naomi Kleinin Tuhokapitalismin nousu.

Pankit tilille Sanotaan, että kirjahylly kertoo kaiken omistajastaan. Occupy-leirin suhteen väite näyttää pitävän suurilta osin paikkansa. Keittömajaan on kerätty täysi hyllyllinen vasemmistohenkisiä talouspoliittisia kirjoja, kuten Naomi Kleinin paljon huomiota kerännyt Tuhokapitalismin nousu. Mielenilmaukseen osallistuneet vastustavat esimerkiksi veronmaksajien rahan ”syytämistä” Euroopan Unionin kriisimaille ja pankkien tapaa ansaita rahaa velan ja korkojen keinoin. ”Velkavetoinen järjestelmä on mahdoton yhtälö. Rahaa on enemmän liikkeellä kuin sitä on oikeasti olemassa”, 27-vuotias Esa Valtavirta toteaa. Hän päätyi ensimmäisen kerran Occupy-leiriin viime marraskuussa. Sen jälkeen leirivierailut ovat olleet satunnaisia mutta toistuvia. Äänekoskelta Helsinkiin mielenilmausta varten muuttanut Juho Lahtinen, 27, kokee suuren osan yhteiskunnallisista ongelmista johtuvan nykyisestä rahoitusjärjestelmästä. Hän on yöpynyt leirissä yli sata yötä. ”On väärin, että valtiot tukevat yksityisiä pankkeja, jotka pystyvät luomaan rahaa tyhjästä”, Lahtinen pohtii. Hän viittaa luotonlaajennukseen, eli mekanismiin, jossa pankit lainaavat suurimman osan saamistaan talletuksista eteenpäin ja rahan määrä taloudessa kasvaa.

myönteisesti. Leiriläisille dyykkaamisesta ei sen sijaan ole aiheutunut moraalista mielipahaa. ”On täysin älytöntä, että syömäkelpoista ruokaa heitetään mielettömät määrät hukkaan, kun sille löytyisi parempaakin käyttöä”, Simonen toteaa. Dyykkaamassa leirin asukkaat ovat käyneet tarpeen mukaan, keskimäärin kerran viikossa. Mukaan markettien roskiksista on tarttunut kaikkea terveellisestä kasvisruuasta erilaisiin makeisiin. Erään dyykkausreissun saaliina oli esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, makkaraa, leipää ja noin kolme kiloa irtokarkkeja.

Leirissä asuminen ei ole ilmaista Helmikuussa kalustoon hankittiin rakennustyömaa-asumiseen tarkoitettu kontti, jossa riittää tilaa kolmelle henkilölle. Kontti pysyi talvisissakin olosuhteissa kotoisan lämpimänä kahden diesel-lämmittimen avulla. Leiriläiset ovat maksaneet vuokraa kontista 35 euroa kuukaudessa eräälle yksityishenkilölle. Leirin toimintaan on kulunut keskimäärin kuukaudessa 500 euroa, joka on kerätty pääosin asukkaiden omista varoista. Rahaa on käytetty muun muassa ruokaan, polttopuihin, kaasuun ja polttoaineeseen. Eräs asukas osti omilla varoillaan myös käytetyn auton leirin toimintaa varten. Leiriin on rakennettu rakennustyömailta saaduista materiaaleista keittiö, jossa ruoka on valmistettu kaasulla toimivilla trangia-retkikeittimillä. Eräs vanha asukas toi leirin asukkaiden käyttöön myös asuntovaunun, jossa on sisällä sauna. Vaunusta joudutaan kuitenkin todennäköisesti luopumaan lähitulevaisuudessa, koska omistaja tahtoo omansa takaisin. Entä kuinka kauan itse leiri aikoo pysyä Helsingin keskustassa? ”Ehkä heinäkuuhun asti. Toisaalta on myös ehdotettu, että pysyisimme täällä niin kauan kuin on tarpeellista”, Simonen vastaa. Juttu ja siihen liittyvät haastattelut tehtiin maaliskuun aikana.

Ruokaa roskiksesta Ruokaa leiriin on ostettu itse, saatu lahjoituksena aluksi Krishna-temppelistä ja myöhemmin dyykattu kauppojen roskiksista. Dyykkausreissut on toteutettu ajamalla leiriauto elintarvikekaupan jätekatoksen viereen ja poimimalla pakatuille biojätteille osoitetusta roskiksesta syömäkelpoiset ruuat mukaan. Ruuanhakureissut on toteutettu pääosin öisin, sillä kauppiaat eivät aina suhtaudu roskiin heitetyn ruuan kierrättämiseen

mistä on kyse?

■ Occupy Helsinki ■ Taustalla kansainvälinen protesti taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta vastaan ■ Mallina Espanjan protestit 2011 ■ Satoja mielenosoituksia Euroopassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Aasiassa ■ 82 maassa ja 951 kaupungissa järjestettiin Occupy-liikeen tapahtuma 15.10.2011

15 kansi ja vapaus_final.indd 15

12.4.2012 21:37:05

VAPAUS

Kahden maailman välissä Porvoossa opiskeleva Christian Karlsson, 23, suuntaa jokaisen koulupäivän jälkeen bussilla Helsinkiin. Kampin linja-autoasemalta matka vie Kauppatorille ja sieltä lautalla Suomenlinnaan. Karlssonin on ehdittävä aina tietylle lautalle, muuten tulee rangaistus. Teksti Sakari Ilkka Kuvat Sofia Anton

n minä tunne olevani rikollinen. Mielipidevanki minä olen. Olen vankilassa oman vakaumukseni takia”, totaalikieltäytyjä Christian Karlsson sanoo. Karlsson kieltäytyi ase- ja siviilipalveluksesta syyskuussa 2010 ja on istunut viime joulukuusta lähtien Suomenlinnan avovankilassa. Hän sai jatkaa syksyllä 2011 aloittamiaan liiketalouden opintoja Haaga-Heliassa, kun oli ensin selvitetty, että järjestelystä ei ole mitään haittaa tai vaaraa opettajille ja muille opiskelijoille.

Kontrollin alaisena Vangin päivä vankilassa alkaa herätyksellä aamukuudelta. Normaalien aamutoimien jälkeen Karlsson ilmoittautuu valvomossa ja lähtee koulumatkalle. Aikataulu ja reittisuunnitelma ovat tarkkaan laaditut. Hän ei saa poiketa missään vaiheessa reitiltä tai tavata ystäviään. Karlsson kantaa mukanaan GPS-seurantalaitetta, joka raportoi hänen sijaintinsa Suomenlinnaan. ”Koululla käy välillä seurantaryhmä Keravan vankilasta tarkistamassa, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, Karlsson kertoo. Sääntöjen rikkomisesta seuraa kahden viikon passitus suljetulle osastolle ja opintoluvan uudelleenarviointi.

Tupakaverina elinkautisvanki Karlsson asuu vankilassa kymmenen hengen tuvassa. Seuranaan hänellä on erilaisista rikoksista tuomittuja henkilöitä. ”Tupa on vähän niin kuin BB-talo. Yhteiskeittiö ja yhteishuoneet, eli pitää osata elää sovussa.” Vankilassa tuvan vanhin,

GPS-seurantalaite.

joka on usein elinkautisvanki, päättää tuvan työnjaosta ja yleisestä järjestyksestä. Karlsson on putsari. Se on nimitys vankilan yleiselle siisteysmiehelle. Karlsson sanoo, että vangit ovat suhtautuneet totaalikieltäytyjään melko suopeasti. ”Vankilassa pärjäämiseen vaikuttaa oma luonne ja se, miten tulee muiden kanssa toimeen. Olen huomannut, että kannattaa viettää paljon aikaa muiden kanssa kuntosalilla ja ruokalassa, jotta ei eristäydy. Kun ei piilottele mitään, pärjää hyvin”, Karlsson kertoo. Puhelinta vangit saavat käyttää iltaisin ja internetiä vain erikoisluvalla. ”Netinkäyttölupia minulta on evätty aika paljon. Koulutehtäviä on jäänyt palauttamatta sen takia”, Karlsson harmittelee.

Siviilipalvelus oli vaihtoehto Karlsson perustelee armeijasta kieltäytymistä omantunnon syillä. ”Armeijassa koulutetaan tappamaan. En hyväksy sitä. Sodassa toinen ihminen muuttuu viholliseksi, objektiksi, ja ihmisyys häviää kokonaan.” Myös siviilipalvelus oli vaihtoehtojen joukossa. ”Pidän siviilipalvelusta tärkeänä ja arvokkaana työmuotona. Käytännön kannalta totaalikieltäytyminen oli kuitenkin minulle parempi ratkaisu.” Karlsson sai 18-vuotiaana kahden vuoden lykkäyksen armeijaan menoon. Lykkäyksen jälkeen hän päätti hakea siviilipalvelukseen. Palvelukseen astuminen olisi kuitenkin venynyt pitkälle syksyyn 2010, ja silloin vielä yrittäjän ammattitutkintoa suorittanut Karlsson olisi joutunut keskeyttämään opintonsa sekä lykkäämään tulevia opintojaan Haaga-Heliassa. Karlssonin oli määrä astua siviilipalvelukseen 6.9.2010. Tuona päivänä hän jätti kirjallisen totaalikieltäytymisilmoituksensa. ”Suunnilleen kolme kuukautta mietin kieltäytymistä. Vertailin eri vaihtoehtoja ja mietin, miten luonteeni ja elämäni muuttuisi niiden kautta. Kolme viikkoa ennen kuin palvelukseni oli määrä alkaa, aloin pikkuhiljaa kirjoittaa kieltäytymisilmoitusta ja kartoittaa perusteita kieltäytymiselle.”

16 kansi ja vapaus_final.indd 16

12.4.2012 21:37:06

Kieltäytymisen jälkeen hänellä oli edessään poliisikuulustelu ja oikeudenkäynti sekä käytännön asioiden järjestämistä rikosseuraamus- ja ulosottovirastojen kanssa. ”Prosessi oli siinä mielessä hankala, että oli pitkiä aikoja jolloin en tiennyt, mitä tapahtuu tai mitä minun tulisi tehdä”, Karlsson kertoo.

Helppoa elämää Siirtyminen vapaudesta vankeuteen oli Karlssonille suuri elämänmuutos. Ensimmäiset päivät vankeudessa tuntuivat hänestä yllättäen jopa vapauttavilta. Ei ollut harrastuksia, töitä tai muita tavallisen arjen haasteita. ”Ymmärrän nyt, miksi moni ihminen päätyy vankilan aina uudestaan. Tämä on hirveän helppoa elämää. Vapaalla ihmisellä on hirveästi stressiä ja työpaineita. Pitäisi revetä joka suuntaan.” Karlsson kuitenkin painottaa, että vankilassa ihmisen täytyy pitää omat arvot ja tavoitteet kirkkaina mielessä. Muuten vankilaelämä vie mennessään. ”Näen koulunkäynnin itselleni pelastuksena. Vältän laitostumisen riskin, koska pääsen myös vankilan ulkopuolelle. Myös kuntoilu on vankilassa hirveän tärkeää. Vaikka vankila rajoittaa paljon, fyysiseen kuntoon pystyy itse vaikuttamaan”, Karlsson sanoo. Hän juoksi maratonin kuukausi ennen vankilaan joutumista.

”

Vankilassa ihmisen täytyy pitää omat arvot ja tavoitteet kirkkaina mielessä. Muuten vankilaelämä vie mennessään.

Positiivisia muutoksia

Vankilarangaistus on Karlssonin mukaan ollut hänelle kokonaisuudessaan myönteinen kokemus. ”Täällä on tullut rutiini kaikkeen. Syön nykyään paljon terveellisemmin ja säännöllisemmin kuin ennen”, Karlsson sanoo. Siviilissä Karlsson on tehnyt vapaaehtoistyötä entisten vankien kanssa monta vuotta. ”Olen ollut paljon tekemisissä entisten vankien kanssa, joten tiesin millaisia ihmisiä vankilassa on. Sen vuoksi vankilaan meneminen ei minua pelottanut”, Karlsson sanoo. Hän vapautuu vankilasta kesäkuussa. ■

Christian Karlsson toivoo, ettei koulussa ihmisten suhtautuminen häneen muuttuisi jutun julkaisemisen myötä.

kansi ja vapaus_final.indd 17

VAPAUS

17 12.4.2012 21:37:06

VAPAUS

Vapaus ahdistaa entistä vankia Vapauteen palaaminen pitkän vankilakierteen jälkeen voi herättää ristiriitaisia tunteita. Entinen vanki Jarmo Eronen kertoo, miltä vapaus tuntuu, kun on ollut vangittuna kuusi kertaa. Teksti Ilona Tikkanen Kuvitus Elina Kuismin

armo Eronen, 56, on vertais- ja vankilatyöntekijä Kris Etelä-Suomi Ry:ssä. Kris on järjestö, joka auttaa vankilasta vapautuvia palaamaan yhteiskuntaan. Lähes kaikki järjestön työntekijät ovat entisiä rikollisia ja päihdeongelmaisia, kuten Eronenkin. Eronen on ollut vankilassa kuusi kertaa: viisi kertaa Suomessa ja kerran Ruotsissa. Hänet on tuomittu muun muassa murroista, huumausainerikoksista ja omaisuusrikoksista. ”Nuorena se ei tuntunut missään”, hän sanoo. ”Vanhempana vankilaan palaaminen rupesi harmittamaan.” Eronen joutui vankilaan ensimmäisen kerran vuonna 1988. Hänellä oli tuolloin takanaan monia ehdonalaisia tuomioita. Päihteet olivat kuuluneet elämään yhdeksänvuotiaasta asti. Eronen kertoo asennoituneensa jo ennen vangitsemistaan siihen, että joutuisi kiven sisään vielä jonakin päivänä. Sen takia vankilaan joutuminen ja vapauden menettäminen ei tuntunut ensimmäisellä kerralla oikeastaan miltään. Eronen kertoo, että vankilan sääntöjen noudattaminen oli helppoa, koska hänellä ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Toisten vankienkaan kanssa ei ollut ongelmia. Monet olivat Eroselle tuttuja jo ennestään. ”Ihminen sopeutuu pakosti vankilan olosuhteisiin ja töiden tekemiseen”, hän kertoo. ”Siellä kaikki päivät ovat samanlaisia: aamulla ovet aukeavat seitsemältä, sitten on aamiainen. Päivällä tehdään duunia, ja ovet sulkeutuvat viideltä. Se on tylsää, rutiininomaista ja turhaa aikaa.”

”

On vaikeampaa olla selvin päin vapaana kuin elää vankilassa.

Kaupassa jonottaminen ahdistaa Eronen on huomannut vankilaelämän vaikutukset vasta jälkikäteen siviilissä ollessaan. Arkielämän pakotteet tuntuvat ahdistavilta, koska ne muistuttavat vankilan säännöistä ja rutiineista. Eronen kertoo, ettei hän nykyään mene edes kauppaan, jos siellä on jonoa. Vankilassa ruokaa joutui odottamaan pitkissä jonoissa kolme kertaa päivässä. ”Kun on ollut vankilassa tarpeeksi monta vuotta, joutunut nöyristelemään ja pokkuroimaan, se vaikut-

kansi ja vapaus_final.indd 18

12.4.2012 21:37:07

VAPAUs

taa elämään vapaana”, Eronen pohtii. ”Sitoutuminen, jonottaminen ja kaikenlaiset pakotteet ahdistavat aika paljon. Vankilassa niiden ahdistavaan vaikutukseen ei kiinnittänyt niin paljon huomiota, koska oli pakko saada ruokaa lautaselle.” Vaikka Eronen pystyikin sopeutumaan vankilassa olemiseen, oli vapautuminen silti mielessä koko ajan. Vapauteen liittyi kuitenkin ristiriitaisia tunteita. Kotia, tyttöystävää ja luontoa oli ikävä, mutta yhteiskuntaan palaaminen ei ollut helppoa. ”Vapautumista odottaa kuin lehmä kesää!” hän sanoo nauraen. ”Mutta kun pääsee vapauteen, niin pitäisi myös pystyä elämään ulkomaailman normien ja sääntöjen mukaisesti. Se on todella vaikeaa, kun on ollut vankilassa tai päihdekierteessä pitkään.”

yhteiskuntaan sopeutuminen vaatii paljon Eronen vapautui viimeisen kerran maaliskuussa 2010 oltuaan vangittuna vuoden ja kahdeksan kuukautta. Hänen mielestään sen jälkeinen aika vapaudessa on ollut kaikkein rankin. Eronen ei osaa sanoa, arvostaako hän vapautta eri tavalla kuin ennen, vai onko vapaus pelkästään ahdistavaa. Tunne vaihtelee lähes päivittäin. ”Jos minun pitää vastata tämän päivän fiiliksen perusteella, niin vapaus tuntuu ahdistavalta”, Eronen sanoo. Ero siihen, miten hän suhtautui vapauteen ennen vankilaan joutumista, on kuitenkin suuri. ”Elämä oli aika huoletonta silloin, kun käytin päihteitä”, hän sanoo. ”Silloin kun on selvinpäin, pitäisi kantaa vastuu kaikesta ja pystyä tekemään duunia. Se on aika vaikeaa. Välillä tuntuu, että on vaikeampaa olla selvin päin vapaana kuin elää vankilassa.” Eronen on työskennellyt Kris Ry:ssä lokakuusta 2011 alkaen. Viimeisimmän vapautumisensa jälkeen hän päätti, ettei hae töitä heti, vaan keskittyy ensin omaan kuntoutumiseensa. Eronen sai apua muun muassa A-klinikoista ja vertaistukihenkilöistä. ”Yhteiskuntaan sopeutuminen ja itsensä hoitaminen vaatii todella paljon”, hän kertoo. ”Jo se, että pysyy erossa päihteistä, on täysipäiväinen duuni.” Millaista vankien kanssa työskenteleminen sitten on, kun on itsekin ollut vankilassa? ”Omaa historiaansa pitää käydä läpi päivästä päivään”, Eronen sanoo. ”Siellä on sellaisia asioita, jotka olen työntänyt sivuun ja haluaisin pitää sivussa, mutta yhtäkkiä ne putkahtelevat taas mieleen. Se on rankkaa.” ■

Tule tekemään elämäsi juttu! Haluatko tehdä toimittajan töitä oikeassa aikakauslehdessä? Etsiä tietoa, kirjoittaa, editoida, valokuvata, kuvittaa tai taittaa? Varmista paikkasi H2-lehden toimituksessa ja ilmoittaudu opintojaksolle jo nyt: Opiskelijalehden toimittaminen (JOU4KJ001-5)

Toimituksen työnjaosta sovitaan syyslukukauden 2012 alussa. TERVETULOA!

P.S. H2-lehti on HAAGAHELIA ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan HELGAn julkaisema opiskelijalehti; www.helga.fi

19 kansi ja vapaus_final.indd 19

12.4.2012 21:37:07

VAPAUS

Perhe itsenäisyyden rajoittajana Suomessa vapauttamme ei rajoita juuri mikään. Toisin on maapallon toisella puolella Ecuadorissa, jossa perhe ajaa yksilön edun edelle. TEKSTI JA KUVAT: Miina Hakala

enin Vasconez, 45, on ecuadorilainen koulutettu, kielitaitoinen mies. Hän asuu Andien vuoristossa tuhannen asukkaan kylässä. Lenin elää vanhempiensa kanssa saman katon alla. Lenin päätyi asumaan kolmisin isänsä ja äitinsä kanssa erottuaan vaimostaan. Miehen sisarukset olivat lähteneet maailmalle, joten Leninin velvollisuus on huolehtia vanhemmistaan. ”Näen vanhempien kanssa asumisessa kaksi puolta. Toisaalta on mahtavaa saada kokea heidän rakkautensa. Toisaalta taas on kiusallista, ettei ole omaa yksityisyyttä ja tilaa”, Lenin sanoo. Suku on perhe Ecuadorissa perhekäsitys on erilainen kuin Suomessa. Perheeseen kuuluvat suomalaisen ydinperheen lisäksi serkut, tädit ja sedät. Lenin laskeskelee, että hänen ydinperheeseensä kuuluu noin kolmekymmentä henkeä. Yhteisöllisyys ja huolenpito suvun sisällä ovat Ecuadorissa täysin eri luokkaa kuin Suomessa. Esimerkiksi häiden järjestämiseen osallistuu rahallisesti koko suku. Lenin nimeääkin solidaarisuuden ecuadorilaisen perhekulttuurin parhaaksi puoleksi. ”Minulla on viisi veljeä ja kaksi siskoa, ja sisaruksistani kolme asuu ulkomailla. Silti huolehdimme toisistamme. Jos esimerkiksi jollain sisaruksista menee taloudellisesti huonosti, me muut annamme hänelle omastamme.”

Suomalaiset ovat kylmiä? Etenkin maaseudulla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että vanhat vanhemmat tulevat asumaan lapsensa luokse. Ecuadorin kaupungeissa vanhainkodit ovat yleistyneet, mitä Lenin pitää huonona asiana. Hänen mukaansa ihmisten arvot muuttuvat maan vaurastumisen myötä: perheet eivät ole enää niin vahvoja ja yhtenäisiä kuin muutamia vuosia sitten. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna ecuadorilainen perhe on kovin vahva. Individualistin silmin se saattaa olla jopa rajoittava ja ahdistava. Vaikka nuoret itsenäistyvät ja muuttavat uuteen kaupunkiin opiskelemaan, he asuvat, jos vain suinkin mahdollista, sukulaistensa luona. Ecuadorilaisia hämmästyttää, että monet suomalaiset muuttavat pois kotoaan 18-vuotiaana ja tapaavat sukulaisiaan vain harvoin. Sekin äimistyttää, etteivät suomalaiset välttämättä tiedä omien seinänaapureidensa nimiä. Itsekin Saksassa asunut Lenin tunnistaa kulttuurien erot. Hän kokee, että eurooppalaiset ovat usein kylmiä ja lämpenevät hitaasti uusille tuttavuuksille.

20 kansi ja vapaus_final.indd 20

12.4.2012 21:37:07

VAPAUs

Kuvat ylhäältä alas: Lenin tulkkaamassa Lenin ystävänsä Gilbertin kanssa Salinaksen kylä loppiaisena

Kaksi kulttuuria, yksi pariskunta Johanna Ursin-Escobar, 29, tuntee molempien maiden perhekulttuurit. Helsingin yliopistosta kehitysmaatutkimuksesta valmistunut nuori nainen asui hieman alle vuoden Ecuadorissa Salinaksen kylässä. Vapaaehtoistyöreissuilta mukaan tarttui mahtavien kokemuksien lisäksi aviomies, Juan Escobar. Johanna työskenteli Salinaksessa pienyrittäjyyshankkeessa, ja Juan oli kurssilla oppilaana. ”Salinaksen kylä on hyvin pieni. Tutustumiseen ei vaadita muuta kuin samaan kylään joutuminen”, Johanna sanoo. Johanna ei osaa ajatella ecuadorilaista perhekulttuuria rajoittavana. Hänen mukaansa perheen asettaminen etusijalle on Ecuadorissa normaalia, eivätkä paikalliset kyseenalaista sitä. Johanna asui vapaaehtoisaikanaan paikallisessa perheessä. ”Suomalaiset voisivat oppia ecuadorilaisesta kulttuurista perheen arvostamista. Ecuadorissa perheen kesken vietetään paljon enemmän aikaa kuin Suomessa.”

Mies on perheen pää Tasa-arvo perheen sisällä ei ole päiväntasaajalla samaa luokkaa kuin Suomessa. Johannan mukaan sukupuoliroolit ovat paljon stereotyyppisemmät. Isä on perinteisesti perheen pää, joka käy töissä. Äiti vastaa kodinhoidosta, mutta naisetkin pääsevät Ecuadorissa töihin. Johanna kertoo, että ecuadorilaisessa perheessä isää harvemmin nähdään keittiössä tai lasten hoidossa. Escobareilla sukupuoliroolit eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet ongelmia. Juan on oppinut pyykinpesun ja ruuanlaiton jo kotonaan, kun molemmat siskot menivät naimisiin ja muuttivat pois kotoa. Tämä on Johannan mielestä todella harvinaista. Hänen mukaansa Juanin kanssa ei ole tullut sellaisia ongelmia, joita varmasti ”jonkun muun ecuadorilaisen kanssa olisi tullut”. ”Meillä on aina ollut tasa-arvoinen koti. Siskoni ovat aina pelanneet meidän poikien kanssa jalkapalloa ja tehneet muita poikien juttuja”, Juan kertoo.

suomalaiset elävät kiireessä Pariskunta muutti Suomeen reilu vuosi sitten Johannan vapaaehtoistyön päätyttyä. Päätös Suomeen muuttamisesta syntyi helposti, sillä Johanna halusi Juanin oppivan suomea, jotta tämä ymmärtäisi, mitä hän puhuu pariskunnan tuleville lapsille. Suomalaisessa kulttuurissa Juania häiritsee jatkuva kiire. Ecuadorissa osataan elää paljon paremmin hetkessä ja iloita pienistä asioista. Tämä heijastuu myös perhekulttuuriin. Johanna kertoo oppineensa arvostamaan perhettään enemmän Ecuadorin kokemuksen myötä. Tulevaisuus on pariskunnalla vielä avoinna, mutta kysymys takaisin Ecuadoriin muutosta saa vastaukseksi varovaisen kyllän. ”Olisihan se kiva joskus asua Ecuadorissa. Salinaslaisille on tyypillistä erittäin vahva kotiseuturakkaus. Kylästä pois muuttaneet haluavat palata sinne aina takaisin”, Johanna sanoo ja hymyilee. ■

kansi ja vapaus_final.indd 21

”

Maaseudulla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että vanhat vanhemmat tulevat asumaan lapsensa luokse.

21 12.4.2012 21:37:08

VAPAUS

”

Seitsemän tuntia koulua, seitsemän tuntia töitä.

hauska tutustua Moni HAAGAHELIAn siivooja on maahanmuuttaja. Keitä he ovat? Mitkä ovat heidän taustansa? Tutustuin kahteen siivoojaan, joista toinen siivoaa Pasilan ja toinen Vallilan toimipisteessä.

TEKSTI Kati Laitinen KUVAT Kati Laitinen JA SOFIA ANTON

22 kansi ja vapaus_final.indd 22

12.4.2012 21:37:08

VAPAUS

aldet Duraku siivoaa hymyssä suin HAAGA-HELIAn Pasilan toimipisteessä SOL Palvelut Oy:n punakeltaisissa väreissä. Hän on hurmannut ystävällisellä ja täsmällisellä asenteellaan niin pomonsa kuin Pasilan opettajatkin. ”Tulen usein vartin etuajassa töihin. Pyrin olemaan huolellinen ja tarkka työssäni”, Duraku sanoo. Ja sitähän esimies arvostaa. Duraku siivoaa pääsääntöisesti viidennessä kerroksessa, jossa on opettajien työhuoneita. Hän on ystävystynyt joidenkin opettajien kanssa. Eräs heistä oli Durakun häissä bestmanina. SOL ja HAAGA-HELIA eivät ole ainoita paikkoja, joissa mies on herättänyt myönteistä huomiota. Heltechin järjestämällä suomen kielen kurssilla eräs opettajista pani Durakun merkille. Opettaja tuli ilmoittamaan Durakulle, että tämän pitäisi osallistua oppilaitoksen bussinkuljettajakoulutukseen. Duraku pääsi koulutukseen, ja nyt hän on opiskellut päivisin ja tehnyt töitä iltaisin vuoden verran. Seitsemän tuntia koulua, seitsemän tuntia töitä. ”Bussinkuljettajana työpaikka tulee olemaan varma, ja palkka parempi kuin siivoustöissä. Siivous on ammattina hyvä, mutta palkka on pieni”, Duraku perustelee tulevaa uranvaihtoaan. Muita huonoja puolia hän ei siivoustyöstä meinaa keksiä. Pitkään mietittyään hän mainitsee puhdistuksessa käytettävät voimakkaat kemikaalit. Puhdistusaineet ovat pahimmillaan aiheuttaneet hänelle nenäverenvuotoa. Kyllä ne opiskelijoiden pöydille jättämät likaiset astiat ja eväspaperitkin jonkin verran tympäisevät. Ja posliinikupit, joita löytyy yllättävän usein vessojen roskapöntöistä.

”Työ on fyysisesti kevyttä ja pomo mahtava. SOL maksaa seitsemän tunnin työpäivästä puoli tuntia ylimääräistä. Loma- ja ylityökorvaukset tulevat aina ajallaan.”

Toiveammattina oli äidinkielenopettaja Duraku tuli Suomeen vuoden 2008 lopulla tänne jo aiemmin muuttaneen ystävänsä kannustamana. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä, vaikkei olekaan saanut päättää elämästään ja tulevaisuudestaan vapaasti. Sota muutti nuoren kosovolaisen elämän. Duraku haaveili albanian kielen opettajan ammatista ja aloitti opiskelun yliopistossa. Omaan asuntoon ei kuitenkaan ollut varaa. Juniakin kulki tuurillaan yksi päivässä – ja vain yhteen suuntaan. Opiskeleminen yli sadan kilometrin päässä kotikaupungista osoittautui mahdottomaksi. Durakun oli pakko mennä töihin ja auttaa isää rakentamaan pommituksissa palanut kotitalo uusiksi. Duraku ehti tehdä monenlaista työtä kotimaassaan. Hän on työskennellyt armeijassa, vartijana, kivipintoja valmistavana kivimiehenä, parturina ja hierojana. ”Kosovossa töitä on edelleen hyvin vähän tarjolla. Työpäivät ovat 10–12-tuntisia ja päiväpalkka noin 50 euroa. Työ on usein fyysisesti raskasta ja potkut voi saada helposti ilman sen kummempaa syytä.” Parturin ja hierojan palvelujaan hän tarjoaa toisinaan myös HAAGA-HELIAn opettajille, kun nämä käyvät Durakun luona kylässä.

Opiskelijoiden mietteitä Vallilan siivoojista ”Aika näkymättömiä ovat. Ei heitä juurikaan näe”, vastaa Jenni Mönttinen, 20, kysymykseen, mitä hän osaa sanoa Vallilan siivoojista. ”Aamuisin heitä joskus näkee”, miettii Markus Kauppinen, 20. Kauppinen kuulee opiskelijajärjestö Sture ry:n kautta, jos tilat ovat tavallista sotkuisempia. ”Viime viikolla koululla oli paljon sotkuisempaa kuin tällä viikolla. Datanomiopiskelijat tuntuvat olevan siistimpiä kuin viime viikolla koulussa opiskelleet merkonomiopiskelijat. Merkonomit viettivät enemmän aikaa käytävillä”, Kauppinen pohtii syitä siisteyserolle. Mönttinen ja Kauppinen eivät mielestään jätä sotkuja jälkeensä. Roskat he laittavat roskiksiin ja astiat he vievät astianpalautukseen. ”Erilaisia lehtisiä saattaa kyllä jäädä pöydille. Eikä tuoleja tule asetettua paikoilleen”, Kauppinen ja Mönttinen myöntävät. Mönttinen ja Kauppinen opiskelevat HAAGA-HELIAssa finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmassa Vallilan toimipisteessä.

23 kansi ja vapaus_final.indd 23

12.4.2012 21:37:08

VAPAUS

Bussikuskiksi Espooseen Duraku jatkaa siivoustyössä Pasilassa ainakin ensi kesään asti. Kun hän on läpäissyt ajokokeen ja suorittanut ajoharjoittelun, hän hakee bussinkuljettajaksi Espoon alueelle. Aluksi hän tekee kahta työtä kerralla, kunnes kolmen kuukauden koeaika on ohi ja työ bussikuskina varma. Vastasyntyneen pienen pojan isänä hän ei voi ottaa taloudellisia riskejä. Duraku on asettunut Suomeen perheensä kanssa. Hän ei ehkä koskaan palaa Kosovoon. Ei ainakaan, jos olot ovat Kosovossa yhtä rauhattomat ja työllistyminen epävarmaa. ”Kosovossa olet kuin vankilassa. Haluan lapsilleni hyvän koulutuksen. Suomessa on mahtavat opettajat ja täällä koulutussysteemi toimii.”

Tuotantopäälliköstä siivoojaksi Marje Mereents muutti Virosta Suomeen marraskuussa 2009. Aikaisemmin hän oli työskennellyt tuotantopäällikkönä taulun kehyksiä valmistavassa yrityksessä. Yritys meni nurin ja Mereents joutui hankkimaan itselleen uuden ammatin. Hän opiskeli Virossa suomalaisessa koulutuksessa siivousalaa neljä vuotta sitten. Mereents on siivonnut HAAGA-HELIAn Vallilan toimipisteessä pari vuotta Coor Service Management -yrityksen alaisuudessa. Hänen lisäkseen Valillassa siivoaa toinenkin virolaisnainen sekä yksi osa-aikainen työntekijä. Mereents on viihtynyt työssään. Hän pitää etenkin työajasta – työpäivät alkavat aamukuudelta ja päättyvät jo kahdelta. ”Työpäivän päättyessä aurinko paistaa vielä ja minulle jää pitkästi vapaata päivässä,” Mereents kiittelee. Aamu Vallilassa on hyvin kiireinen. Muun muassa ruokasali ja kirjasto pitää siivota ennen opiskelijoiden ja henkilökunnan saapumista. Päivän mittaan työtahti rauhoittuu. Yhteishenki työpaikalla on hyvä henkilökunnan ja opettajien kesken. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Mereents juttelee paljon opettajien kanssa, mutta opiskelijat eivät hänelle juurikaan juttele. Joku saattaa kysyä esimerkiksi luokkahuoneen sijaintia. Mereents mainitsee kuitenkin kaksi tyttöä, jotka tervehtivät häntä aina iloisesti. ”Ei sitä työaikana paljoa ehtisikään puhumaan, kun on töitä tehtävänä”, Mereents lisää topakasti.

”

Mereents juttelee paljon opettajien kanssa, mutta opiskelijat eivät juurikaan juttele hänelle.

Tupakantumppeja seinässä, roskia käytävillä Työnsä huonona puolena Mereents pitää wc-tilojen siivoamista. Luokkien sikin sokin jätetyt tuolit hidastavat työtä. Myös yleinen roskaaminen ärsyttää ja se, että likaiset kahvikupit jäävät lojumaan vääriin paikkoihin. ”Joka paikassa on roskakorit. Miksi roskia ei voi laittaa niihin?” Mereents ihmettelee. Hänen mukaansa opiskelijoiden siisteys ja siivottomuus vaihtelee paljon jopa viikon sisällä. ”Tämä viikko on ollut paljon siistimpi kuin edellinen. Raput olivat viime viikolla täynnä paperiroskia. Nyt ne ovat pysyneet lähes roskattomina”, Mereents kummastelee. Erään luokan vastamaalattu seinäkin koki kovia, kun opiskelijat olivat tökkineet sen täyteen tupakantumppeja. Niitä Mereents joutui rapsuttelemaan kynsin irti maalista. Tästä ilkivallasta, kuten yleensäkin sotkemiseen liittyvistä asioista, keskustellaan opettajien kanssa.

He vievät viestiä eteenpäin opiskelijoille. Mereentsin mielestä opettajien puuttuminen auttaa aina. Mereents jatkaa siivoojana Vallilassa tämän kevään. Hän ei tiedä vielä, mihin yritys tämän jälkeen hänet sijoittaa. Hän aikoo asua ja työskennellä Suomessa jatkossakin ja palata vasta eläkkeellä Viroon tyhjillään odottavaan kotiinsa. ■

24 kansi ja vapaus_final.indd 24

12.4.2012 21:37:09

VAPAUS

Reppureissaajasta maanomistajaksi TEKSTI Kati Laitinen KUVA Henna Nurminen

Opiskelija Henna Nurminen lähti reissaamaan EteläAmerikkaan. Jo kahden kuukauden kuluttua hän oli saanut tulevaisuudelleen uuden suunnan; Henna rakastui Chileen niin vahvasti, että osti sieltä toistakymmentä hehtaaria maata.

AAGA-HELIAssa tietojenkäsittelyä iltaopintoina opiskeleva Henna Nurminen, 29, tympääntyi IT-konsultin töihinsä. Joulukuussa 2010 hän lähti reissaamaan Etelä-Amerikkaan ja päätyi Chileen. Henna työskenteli puolitoista kuukautta vapaaehtoisena matkailualan yrityksessä vetäen turisteille hevosvaelluksia. Upea luonto vuoristoineen ja turkooseine järvineen veivät naisen mukanaan. ”Olin haaveillut omasta maatilasta Sveitsissä, missä on järviä ja lehmiä. Hevosvaelluksilla tajusin, että Chilessä on kaikkea tätä, mutta vielä enemmän”. Maan hieno pioneerikulttuuri ja omavaraisuus kiehtovat. Suurimmalla osalla asukkaista ei ole puhelinta tai internet-yhteyttä. Kauppamatkat hoituvat perinteisesti hevosella. Maassa eletään pitkälti maaja karjatalouden turvin.

Upeat maisemat omiksi Ajatus omasta maatilasta kyti vahvana mielessä. Henna alkoi opetella omalla maatilalla tarvittavia taitoja kuten lehmien lypsämistä, lampaiden keritsemistä ja juuston tekemistä. Hän tutustui paikalliseen matkailuyrittäjään, joka kannusti naista toteuttamaan hurjan unelmansa. Miehen tädillä oli maata myynnissä Region de Los Lagosin -alueelta Chilen eteläosassa ja Henna teki rohkeasti kauppasopimuksen maa-alasta. Aluksi sovittiin kymmenestä hehtaarista. Kun maata myyneen naisen velikin tyrkytti samankokoista maapalaa nykyisen vierestä, ei Henna pystynyt vastustamaan. Maapalaan sisältyi rantaa ja vesiputouskin Palena-joen varrelta.

Paikallisen notaarin laatima espanjankielinen kauppasopimus jätti aukkoja ymmärrykseen, mutta Henna pisti rohkeasti nimensä alle. Eihän homma olisi muuten edennyt. Elämysmatkalle lähteneestä turistista oli tullut maanomistaja.

Elämä Chilessä odottaa Hennan on paiskittava Suomessa IT-konsultin töitä, jotta siirtyminen uuden elämän alkuun olisi paremmin turvattu. Toinen puoli maa-alasta on vielä maksettavana. Asioita joutuu nyt rauhassa suunnittelemaan etukäteen, vaikka Henna vihaakin järjestelmällisyyttä ja jahkailua. Ajatukset pyörivät taukoamatta maatilalla. ”Asiakaspalaverissa mietin aitauksien tekemistä, sitä kuinka monta hevosta tarvitsen tai mistä kohtaa maitani pitäisi vielä raivata”. Henna ei osaa vielä sanoa, tuleeko hän asumaan Patagoniassa ympäri vuoden vai vain kesäisin. Kun Chilessä on talvi, hän voisi työskennellä esimerkiksi Santiagossa tai palata Suomeen, jossa on silloin kesä. Henna suunnittelee perustavansa Chilessä seikkailumatkoja tarjoavan yrityksen koskemattomasta luonnosta nauttiville ihmisille. Jotain suomalaista elämään tulee aina kuulumaan. ”Teen joen rannalle saunan. En tosin tiedä, miten sellainen rakennetaan, mutta olen jo pelotellut paikallisia tarinoilla hulluista alasti juoksevista suomalaisista”. Paikalliset kutsuvatkin Hennaa hyväntahtoisesti gringa locaksi eli hulluksi ulkomaalaiseksi.■

25 kansi ja vapaus_final.indd 25

12.4.2012 21:37:09

VAPAUS

Hei, alle 28-vuotias poika! Mietityttääkö miehen rooli? Tuntuisiko hyvältä jättää sukupuolen asettamat paineet välillä narikkaan? Ei huolta. Helsingissä, melkein HAAGA-HELIAn Vallilan toimipisteen naapurissa, on paikka, jossa pojan sydän saa levätä. Teksti Miia Aalto Kuvitus JUHANI HYNYNEN

Poikien Talo on matalan kynnyksen periaatteella toimiva tila, joka tarjoaa keskusteluapua ja ryhmätoimintaa erilaisissa elämäntilanteissa oleville pojille ja nuorille miehille. ”Täällä kokoontuvat muun muassa nettipelaajien ryhmä, tarinallinen musiikkiryhmä, koulunkäynnin skarppausryhmä ja maahanmuuttajaryhmä”, kertoo projektipäällikkö Antti Ervasti. Tyypillistä asiakasta on Ervastin mukaan vaikea nimetä, mutta vahvoja teemoja ovat poikiin ja miehiin kohdistuvat odotukset, puhumattomuuden ja vastuun kantamisen kulttuuri sekä erilaiset suorituspaineet. Ryhmissä ja yksilötapaamisissa ei vierasteta mitään puheenaiheita. Ne voivat sivuta niin koulunkäyntiä, aikuistumista, seksuaalisuutta, seurustelua kuin perhesuhteitakin. Yhtä hyvin voidaan puhua isyydestä, kiusaamisesta, väkivallasta, päihteidenkäytöstä tai muista elämän haasteista.

”

Jokainen Poikien Talon asiakas on erilainen.

Kävijöitä laidasta laitaan Jokainen Poikien Talon asiakas on erilainen. Ikähaitari on iso, ja molemmista ääripäistä löytyy asiakkaita. Toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeätä on se, että kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja yksilöllisiä. Jokaista kohdellaan kunnioittavasti. Asiakkaalle olennaista on myös se, että Poikien Talon palvelu on ilmaista ja ehdottoman luottamuksellista. Poikien Talon toiminta alkoi vuosi sitten Kalliolan Nuoret ry:n kehittämishankkeena. Talo tekee tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen ja esimerkiksi Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Tärkeisiin yhteistyökumppaneihin kuuluu myös Tyttöjen Talo, Kalliossa toimiva tyttöjen ja naisten oma paikka. Poikien Talon toiminta uudistuu koko ajan. Tänä keväänä paikallisen leikkipuiston kanssa jaettu tila on tarkoitus saada kokonaan omaan käyttöön. Se antaa mahdollisuuksia vapaammalle ryhmätoiminnalle ja hengailulle. ”Syksyksi on suunnitteilla esimerkiksi seksuaalikysymyksiin painottuva avoin ryhmä”, Ervasti lupaa. ■ Lisätietoja: www.tuima.fi www.poikientalo.fi www.tyttojentalo.fi

kansi ja vapaus_final.indd 26

12.4.2012 21:37:11

VAPAA-AiKA

Kierrätä kesätyyli TEKSTI SISKO SAVONLAhTI KUVAT pETrA pIITuLAINEN

Tämän kesän muoti on saanut runsaasti vaikutteita 1990-luvulta. Muotiteollisuus kierrättää surutta tyylejä menneiltä vuosikymmeniltä, ja miksi ei kierrättäisi? Hameen pituutta ei voi keksiä montaa kertaa uudelleen. Kenkien koroilla voi kikkailla, mutta niillä on aina pysyttävä pystyssä. Värejäkään ei ole olemassa loputtomiin. Muodilla on rajansa, joten sen on toistettava itseään. Raikkaus syntyy, kun yhdistelee elementtejä eri vuosikymmeniltä. Tyylikkyys ei vaadi uusia vaatteita. siksi H2 hankki tällä kertaa muotijuttunsa vaatteet ja asusteet Kierrätyskeskuksesta. Vain aurinkolasit ovat uusia.

27 kansi ja vapaus_final.indd 27

12.4.2012 21:37:12

VAPAA-AIKA

Hame: 0,20 Paita: 0,20 Rannekoru: 3,00 Keng채t: 3,50 Aurinkolasit: 335,00

28 kansi ja vapaus_final.indd 28

12.4.2012 21:37:13

VAPAA-AIKA

T-paita: 0,20 Keng채t: 3,00 Aurinkolasit: 448,00

29 kansi ja vapaus_final.indd 29

12.4.2012 21:37:13

VAPAA-AIKA

Paita: 0,20 T-paita: ilmainen Farkkushortsit: 0,50 Sukat: 1,00 Rannekoru 0,50 Laukku: 3,00 Meikkilaukku: 0,50 Keng채t: 4,00 Aurinkolasit: 478,00 Viereisell채 sivulla: Mekko: 1,50 Keng채t: 4,00 Aurinkolasit: 517,00

30 kansi ja vapaus_final.indd 30

12.4.2012 21:37:15

VAPAA-AIKA

Juttukokonaisuuden vaatteet ja asusteet: Kierrätyskeskus Aurinkolasit: Salme Optic Hiustuotteet: SKT-Group Oy Meikit: Lumene Tyyli, hiukset ja meikki: Sisko Savonlahti Malli: Nilla

Kierrätettyjä vaatteita voi löytää kesällä mm. seuraavista paikoista: Kierrätyskeskus, Hietsun kirppis, Valtterin kirppis ja Jäähallin kirppis.

31 kansi ja vapaus_final.indd 31

12.4.2012 21:37:16

Opinnäytetyöpalsta

MyrskyN SYNTY Kolme HAAGA-HELIAn toimittajaopiskelijaa päätti tehdä jotain sellaista, mitä ei ole koskaan ennen tehty. Tavoitteena oli vaatimattomasti maailman paras opinnäytetyö. Teksti Tiiamari Pennanen Kuva Tomi Vainikka

pinnäytetyö saattaa vaikuttaa ylitsepääsemättömältä esteeltä. Se on viimeinen asia sinun ja opintotuista, tulorajoista ja tenteistä riippumattoman elämän välissä. Lopputyön tekeminen voi kuitenkin olla myös antoisaa. HAAGA-HELIAn toimittajaopiskelijat Virvamaria Toikka, Elina Rimpiläinen ja Pi Mäkilä kehittelivät lopputyökseen täysin uuden formaatin, journalistisen e-kirjan eli julkaisun Myrsky – Arjesta ja elämästä. Myrsky kertoo 1980-luvun nuorista ja heidän elämänvalinnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan aikuisuutta ja nuoruutta kohtaan. Esittelyssä ovat esimerkiksi Miss Suomi 2010 Viivi Pumpanen ja entinen tenavatähti Konsta Hietanen. Työn ideElina Rimpiläinen, Virvamaria Toikka ja Pi Mäkilä myrskyn jälkeen. oiminen aloitettiin tammikuussa 2011, ja julkai”Se on niin lopullista” sun rakenne sai lopullisen muotonsa toukokuussa. Työ valmistui lokakuussa. Myrskyn tekeminen kesti vuoden verran. ”Jos olisin tehnyt yksin Miksi juuri 80-luvun nuoret? Elina Rimpiläisen, Myrskyn toimiopinnäytetyötä, se ei olisi varmaan valmis vieläkään”, Elina nauraa. tussihteerin, mielestä he ovat väliinputoajia. ”Meille oli asetettu selMonet varoittelivat, etteivät tytöt enää puhuisi toisilleen tekoproseskeät ennakko-odotukset siitä, miten elämä tulee elää. Oli itsestään sin jälkeen, mutta kyllä he vielä saman pöydän ääreen mahtuvat. Ryhselvää, että mennään joko lukioon tai ammattikouluun. Kuitenkin mässä tekeminen oli heidän mielestään motivoivaa, koska kaikilla oli jotain pelissä. ”Ei ole varaa antaa periksi, koska on pakko ajatella niielimme lapsuuttamme laman aikaan.” Virvamaria Toikka, Myrskyn päätoimittaja, lisää: ” Olemme viitä kahta muuta”, pohtii Elina. ”Vaikka nimellisesti minä olen päätoimittaja, Elina toimitussihteemeinen sukupolvi, joka ei ole syntynyt informaatioteknologian yhri ja Pi ulkoasuvastaava, kaikki päätökset tehtiin yhdessä”, Virvamateiskuntaan vaan kasvanut siinä. Nykylapset pelaavat Angry Birdsiä ria painottaa. ”Olemme ihmetykseksemme saaneet paljon kehuja ulomalta laitteeltaan kun taas me leikimme legoilla.” koasusta ja Myrskyn luettavuudesta.” Produktityyppiseen opinnäytetyöhönkin kuuluu raportin kirjoittaVirvamaria kertoo, että porukka hitsautui hyvin yhteen. Ei ihmeminen. Tytöt käsittelivät teoreettisessa viitekehyksessään journaliskään, koska he lähestulkoon asuivat eräässä luokassa lokakuun ajan. min murrosta, sähköisiä lukulaitteita ja niiden tarjoamia mahdolliPäivät venyivät yli kaksitoistatuntisiksi, kun oli myös työt, muut suuksia toteuttaa uusi julkaisu. kurssit ja työharjoittelut hoidettavana. Yhteiset vitsit, raivo, valittaminen ja Facebookissa avautuminen auttoivat heitä jaksamaan. ”Ilmoitin kavereille suoraan, että nähdään vuodenvaihteen jälkeen”, Elina muistelee. ”Myrsky oli työläs projekti, mutta voimme ylpeinä esitellä aikaansaannostamme esimerkiksi töitä hakiessamme”, Pi toteaa. ”Lopputyön tekeminen tuntuu olevan jotain ylitsepääsemättömän vaikeaa kaikille. Jopa sellaisille, jotka yleensä saa kaikki valmiiksi ajallaan. Se on vaan niin lopullista”, Elina miettii. Virvamaria vinkkaa, että opinnäytetyön suunnitteluun kannattaa panostaa. ”Kuitenkin pitää varautua muutoksiin ja testaamiseen. Kokeilujen kautta voittoon!” ■

”

Monet varoittelivat, etteivät tytöt enää puhuisi toisilleen tekoprosessin jälkeen.

Myrskyä voi lukea: http://myrsky-toimitus.blogspot.com

kansi ja vapaus_final.indd 32

12.4.2012 21:37:16

OPISKELU

HAAGA-HELIAn opinnäytetöitä vuosilta 2010–2012 Teksti Krista Kankkunen

Paranna parisuhteesi toimivuutta liikunnalla! Enemmän sosiaalista mediaa kursseille! Sosiaalisen median hyödyntäminen opiskelussa HAAGA-HELIAn tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa Antti Huhmarniemi 2010, Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Huhmarniemen tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty HAAGA-HELIAssa. Suurin osa kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää enemmän sosiaalista mediaa opinnoissaan. Hyötyinä on nähty ryhmätyöskentelytaidon kehittyminen, opiskelun muuttuminen mielekkäämmäksi, kommunikoinnin parantuminen opettajan ja opiskelijoiden välillä sekä etätyöskentelyn edistyminen. Tutkimuksen mukaan hyödyllisimpiä sosiaalisen median sovelluksia olisivat Facebook kätevän yhteydenpidon takia ja YouTube opintomateriaalin helpon lataamisen ansiosta.

Liikunnalla parisuhde paremmaksi : yhdessä harrastetun liikunnan vaikutuksia parisuhteen Iida Hovi 2011, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Hovin tekemän tutkimuksen mukaan yhdessä harrastettu liikunta lisää yhteyden tunnetta parisuhteessa. Vastaajat kokivat, että parisuhdeliikuntaharjoitteet lähensivät suhdetta. Lisäksi harjoitusten myötä yhdessä vietetyn ajan lisääntyminen ja yhdessä tekeminen koettiin tärkeinä. Parisuhdeliikuntaharjoitteet nähtiin suurimmilta osin parisuhdetta virkistäviksi ja vahvistaviksi. Ne myös lisäsivät innostusta omaa kumppania kohtaan.

Oletko koskaan harkinnut kokeilla sohvasurffausta? CouchSurfing – a choice for travellers Christina Skog 2012, Matkailun koulutusohjelma

Turhauttaako opinnäytetyön tekeminen? Et ole yksin. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opinnäytetyöprosessi liiketalouden opiskelijan näkökulmasta Kati Tuovinen ja Sallamarja Mäenpää 2011, Liiketalouden koulutusohjelma Tuovisen ja Mäenpään tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijoiden mielestä opinnäytetyöprosessissa on paljon kehitettävää. Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin ohjaus ja tuki, tiedonsaanti, rakenne ja ulkoasu sekä toteuttamistapa. Opinnäyteprosessin kaivattiin vastaavan nykyistä enemmän työelämän tarpeisiin sekä olevan opiskelijalähtöisempi. Opiskelijat haluaisivat myös käyttöön vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa opinnäytetyö. Suosituiksi ehdotuksiksi nousivat erilaiset projektit, työssä suoritettavat näytöt, portfolio, haastattelu tai esseemuotoisen osaamisen osoittaminen.

Skogin tutkimus osoittaa, että useimpien ennakkoluulot sohvasurffausta kohtaan muuttuivat nopeasti heidän saatuaan siitä lisätietoa. Suurimmaksi huolenaiheeksi kuitenkin nousivat turvallisuusasioihin liittyvät kysymykset. Toisaalta kun ihmiset tutustuivat paremmin sohvasurffaussivustoon, he ymmärsivät kuinka voivat varmistaa turvalliset olosuhteet. Ihmiset, jotka eivät alun perin olleet tunteneet palvelua, osoittivat mielenkiintoa sohvasurffausta kohtaan.

Kotibileet kunniaan! Kossuvichystä sixpackiin : Ravintola-alkoholin kulutuksen väheneminen Suomessa Katariina Wallenius ja Kari Pasonen 2011, Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon koulutusohjelma Juotko mieluummin kotona kuin ravintolassa? Niin tekevät monet muutkin. Walleniuksen ja Pasosen tutkimus näyttää, että juomakulttuurin muutos on vaikuttanut huomattavasti ravintola-alkoholin kulutuksen vähenemiseen. Kauppojen hyvän valikoiman ja tehokkaan mainonnan ansiosta alkoholin nauttimisessa on siirrytty myös miedompiin juomiin. Ja onhan toki vähittäiskaupan alkoholin hinta edullisempaakin verrattuna anniskelualkoholiin.

33 kansi ja vapaus_final.indd 33

12.4.2012 21:37:16

OPisKElU

alaMaailMan konnaT kuriin F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, 42, seuraa alamaailman toimintaa verkossa. Pikahaastattelussa selvisi esimerkiksi, että Hyppönen pitää verkkorikollisten vangitsemista palkitsevana. TEKSTI mErTSI murmANN KUVA hTTp://mIKKO.hYppONEN.COm

Mikä on opiskelutaustasi? Olen opiskellut ATK-instituutissa ja Helsingin yliopistossa. Kuinka paljon opiskelu auttoi saavuttamaan taitoja, joita työsi vaatii? Hyvin harva ammattilainen työskentelee sellaisten tehtävien kanssa, joihin hän olisi saanut suoran koulutuksen opiskelupaikassaan. Työt opitaan tekemällä, opiskelutausta antaa lähinnä eväät oppimiseen. Mitä työnkuvaasi F-Securen tutkimusjohtajana käytännössä kuuluu? Vastaan F-Securen uhkakuvien mallinnuksesta. Seuraan alamaailman toimintaa ja pyrin ennustamaan, mitä verkkorikolliset tekevät seuraavaksi. Mikä työssäsi on mukavinta? Ihmisten auttaminen on mukavaa. Myös kansainvälisillä verkkorikoksilla rikastuneiden rosvojen laittaminen telkien taakse

poliisin kanssa on palkitsevaa. Miten päädyit alalle? Tulin F-Secureen eli silloiseen Data Fellowsiin töihin kesken datanomin opintojeni vuonna 1991, ja olen ollut täällä siitä lähtien. Alkuperäiset tehtäväni liittyivät tietokantaohjelmointiin, mutta turvakuviot tulivat kuvioon liki välittömästi. Kuka viruksia kirjoittaa ja miksi? Venäläiset ja ukrainalaiset organisoituneet verkkorikollisjengit pyörittävät haittaohjelmilla miljoonabisnestä. Työkaluinaan he käyttävät pankkitroijalaisia, roskapostia, luottokorttikeyloggereita ja lunnastroijalaisia. ■

BeZZerWiZZer yhdisTää TieTäMisen ja TakTikoinnin TEKSTI ILONA TIKKANEN KUVA mErjA puhAKKA

Bezzerwizzer-pelistä tulee ensin mieleen Trivial Pursuit. Tietokilpailupelissä on tuhansittain kysymyksiä eri aihepiiristä, ja pelaajat vastaavat kysymyksiin vuorotellen. Bezzerwizzer ei kuitenkaan ole perinteinen tietokilpailupeli, vaan mahdollisuus taktikoida tuo siihen lisämaustetta. Pelaajat nostavat itselleen neljä aihepiirilaattaa jokaisen kierroksen alussa. Aihepiirit voi asettaa itselleen parhaiten sopivaan järjestykseen siten, että vahvimmasta aihealueestaan voi saada eniten

pisteitä. Kysymyksiin ei tarvitse vastata ainoastaan omilla vuoroilla. Toisten pelaajien kysymyksistä voi yrittää anastaa pisteet itselleen ”besserwisseröimällä”, mikäli uskoo tietävänsä oikean vastauksen. Pelin toinen taktikointimahdollisuus on ”zwappaaminen”. Pelaajat voivat vaihtaa kaksi aihepiirilaattaa keskenään kierroksen aikana. Suosikkiaiheen voi napata itselleen, vaikean aiheen voi antaa vastustajalle. Bezzerwizzer on nopea peli – yhden pelin pelaaminen kestää 20– 30 minuuttia. Kysymyksiä on yli 5000 kappaletta 20 eri aiheesta, joten ne eivät taatusti lopu kesken. Pelin säännöt ovat melko yksinkertaiset, mutta niihin tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Pelaajia tarvitaan vähintään kaksi, mutta Bezzerwizzer toimii myös joukkuepelinä. ■

34 kansi ja vapaus_final.indd 34

12.4.2012 21:37:17

HAAGAN TOP CHEFiT VAlTAsiVAT RUOKAlAN

OPisKElU

Haagan restonomiopiskelijat ottivat kauhan omiin käsiinsä ja näyttivät, kuinka syntyy maittava ja terveellinen opiskelijalounas.

TEKSTI KATI LAITINEN KUVAT pETrA pIITuLAINEN

PÄIVÄN MENU ) ssupata (niska Pääruoka: Po a unakoisovuok Melanzane M Kasvisruoka: mokko Lisäke: Peruna pi si-merileväcris väärikeitto + rii Porkkana-inki : Salaattipöytä t, vihersalaatti oidut juurekse in ar m , tti aa e al Kaalis n salaattikastik egrette ja talo in av en m O : keet Salaattikastik ja mallasleipä Leipä: Vuoka-

ämä leipä on maailman parasta”, kuuluu viereisestä pöydästä. Opiskelija pyörittää tumma leipäpalaa kädessään maiskutellen pitkään ja hartaasti. Tumma mallasleipä tuo kaivattua vaihtelua tylsähköön opiskelijaruokaan, jota nämä Haagankin opiskelijat päivästä toiseen syövät. Eihän ruoka paljoa maksa. Mutta ei ”kaksviiskyt” makuelämyksiäkään lupaa. Mutta voisiko samalla rahalla saada parempaa ruokaa? Kun opettaja Outi Westman tarjosi restonomiopiskelijoille mahdollisuutta opiskelijalounaan tekemiseen, tarttuivat opiskelijat siihen heti.

Hyvä maku syntyy tuoreista tuotteista Restonomiopiskelija Anna Salmen mielestä ruoka Haagan opiskelijaravintolassa ei ole hyvää. Hän itse on suostunut syömään sitä vain pari kertaa vuoden sisällä. Valmistuotteet ja teollinen maku puske-

vat vastaan. Salmi ihmettelee, miksi suurtalouksissa käytetään runsaasti valmiiksi kypsennettyä ruokaa raakojen ja tuoreiden tuotteiden sijasta. Vihanneksetkin ”kaadetaan usein suoraan pakastepusseista”. Salmen mielestä raha ei riitä perusteluksi. Esimerkkinä hän mainitsee kypsänä ostetun jauhelihan, jonka kilohinta on noin kaksi euroa raakaa korkeampi. Kypsien tuotteiden ja einesten kohdalla hävikkiä tulee myös maun suhteen. Kiirekorttikaan ei hänelle kelpaa. ”Ruokalistan ja työaikojen oikealla suunnittelulla voitaisiin vaikuttaa asiaan. Ennakkovalmistelut edellisenä iltana nopeuttavat seuraavan päivän työtä.” Lounas on monelle opiskelijalle päivän tärkein ateria. Opiskelijaruokaloissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ruuan terveellisyyteen ja makuun. Salmi haluaisi nähdä Haagassa valkoisen riisin ja pastan sijasta enemmän tummaa vaihtoehtoa, joka on kuiturikkaampaa ja ravitsevampaa. Raakoja tuotteita pystytään jalostamaan omassa keittiössä, eikä ruoka maistu teolliselle pussiruualle. Tämän restonomiopiskelijat aikovat osoittaa ruokalan valtaamisella.

35 kansi ja vapaus_final.indd 35

12.4.2012 21:37:18

OPISKELU

”

Stressistä tai paniikista ei näy jälkeäkään. Edellisen illan valmistelu näkyy seuraavan päivän kiireettömyytenä.

09:15 Rento meininki Keittiössä on rauhallista. Opiskelijoita liikkuu siellä täällä valkoiset kokintakit päällä. Heitä on tänään paikalla kymmenkunta. Stressistä tai paniikista ei näy jälkeäkään. Edellisen illan valmistelu näkyy seuraavan päivän kiireettömyytenä.

Esa Hytti pesee likaista teräsastiaa tiskialtaassa. Hän on valmistanut kasvisruokavaihtoehtoa eli munakoisolaatikkoa. ”Ruoka on jo valmiina paistumassa, joten mulla ei ole mitään mielenkiintoista sanottavaa”, Hytti naurahtaa. ”Joo, kaikki on jo valmista. Ei tuommoisen ruuan kanssa nyt kauaa mene”, huikkaa Risto Tepponen olkansa yli. Nyt vain odotellaan, että kello tulee vähän yli kymmenen ja lounaan saa nostaa tarjolle.

Haagan restonomiopiskelijat tarjoilivat maittavan ja terveellisen opiskelijalounaan. Emma Sivulan vastuualueeseen kuului värikäs salaattipöytä.

09:45 Tiimityötä ja villejä ideoita Ruokatuotannon koulutusohjelman johtaja Outi Westman katselee opiskelijoidensa työskentelyä rauhallisin mielin. Hän vaikuttaa enemmän äitihahmolta kuin opettajalta. Häneltä ei tarvitse lypsää positiivisia kommentteja ryhmäläisistä. Westman kuvailee päivän ruokalistaa ”luokannäköiseksi”. Ryhmä on hänen mielestään erikoinen ja ammattitaitoinen. Siinä on eri alojen ammattilaisia, joten työnjako toiminut hyvin. ”Kun näin ruokalistan, nauroin, ettei siitä saa mitään selvää. Se vilisi täynnä hienoja nimiä. Mutta sellainen tämä ryhmä juuri on. Hyvin innovatiivinen.” Seuraavalla viikolla opiskelijat valmistavat tulevaisuuden aamiaisen Messukeskuksen Gastro-tapahtumassa yli sadalle kutsuvieraalle. Mukana on kansainvälisesti merkittäviä ravintola-alan ammattilaisia. Aamiaisen teemana ovat vuodenajat. Salmi puhuu ”myslipoluista” ja pöydälle rakennettavista jäätiköistä.

10:15—10:30 Syömään Salaattivaunut ovat täynnä vihreää, oranssia ja punaista ilottelua. Emma Sivula kiinnittää vaunuihin salaattikastikkeiden nimilaput. ”Hyvin sä vedät”, huikkaa Westman lämmintä ruokaa esille laittavalle opiskelijalle kannustukseksi.

36 kansi ja vapaus_final.indd 36

12.4.2012 21:37:18

OPISKELU

Anna Salmi (ylhäällä vasemmalla) tuoreista raaka-aineista valmistetun porkkana-inkiväärikeittopadan äärellä. Haagan Top Chefit: Risto Tepponen, Veini Kyytsönen, Emma Sivula, Esa Hytti ja opettaja Outi Westman.

”Nyt vaan ruokitaan ihmiset. Vähänkö me ollaan hyviä”, Tepponen heittää iloisesti ja pyörittelee muutaman palovamman liikaa kylkeensä saaneita patakintaita käsissään. ”Älä vaan näitä kuvaa. Nämä ei näytä kovin ammattimaisilta”, hän nauraa kuvaajalle. Ensimmäiset ruokailijat saapuvat. He odottavat tarjottimien kanssa ja miettivät puoliääneen, joko ruokaa saa ottaa. ”Totta kai”, kuuluu tarjoiluvaunujen takana seisovien kokkien suusta. He selittävät ammattilaisen ottein, mitä tänään on ruokana. Perunamokko aiheuttaa kysymyksiä. ”Se on periaatteessa kuin perunamuusia, mutta sitä ei ole hienonnettu niin sileäksi. Sieltä löytyy sattumia.” Tilannehan on kuin suoraan Top Chef tv-ohjelmasta. Keittiömestarit selittävät tuomareille, mitä he tällä kertaa ovat valmistaneet. Ennen kuin varsinaiset ruokakriitikot ovat ehtineet maistaa ruokaansa, keksii Salmi jotain pientä parannettavaa päivässä. Leivässä oli hänen mielestään ehkä liian lyhyt jäähtymisaika. Liika kiire tekee leivästä helposti sitkeää. Salmi ja Sivula ovat yhtä mieltä siitä, että päivän olisi voinut suunnitella paremmin. Salmen mielestä aina on vara parantaa. ■

Ruokalasta poimittuja kommentteja ”Hyvältä maistuu. Erottaa kyllä ruokalan normaaleista aterioista.” ”Älyttömän hyvää porkkanakeittoa! Saaristolaisleipä on tosi hyvää ja hyvin maustettu.” ”Kastike on hyvin maustettu ja perunamuusi tosi hyvää. Poikkeaa selvästi siitä, mitä täällä yleensä tarjotaan.” ”Erittäin maukasta possupataa. Salaattipöydässä eron huomaa selvästi. Poikkeaa normiruuasta yksnolla.” ”Ja sitten toiselle kierrokselle. Eikös tähän kuulu santsikierros?” ”Aika jännää tämä merileväriisileipänen.”

Keittiön valtauksen toteuttivat seuraavat restonomiopiskelijat ■ Esa Hytti ■ Konsta Koistinen ■ Veini Kyytsönen ■ Emma Sivula ■ Miikka Väisänen

■ Perttu Jokinen ■ Toni Kostian ■ Anna Salmi ■ Risto Tepponen ■ Kira Weckman

37 kansi ja vapaus_final.indd 37

12.4.2012 21:37:19

VAPAA-AIKA

Kulinaristin retkieväät Teksti Ja KUVAT Tomi Vainikka

Retkiruoan ei tarvitse rajoittua pelkkään grillimakkaraan. Laadukkaan ja herkullisen ruoan valmistaminen onnistuu myös ilman uunia, mikroa tai hellaa. Pienen retkipakin ja paistinpannun avulla ruoanlaitto käy näppärästi ja nopeasti.

Nuotiotulella kypsennetyssä ruoassa on mukana savun aromi, jollaista kotiliedellä ei saa aikaan ilman lisäaineita. Tiiviisti pakattuna yhteen reppuun mahtuu kolmen ruokalajin retkimenu kahdelle. Ei muuta kun reppu selkään ja retkelle herkuttelemaan!

Hyvä muistaa! ■ Varaa mukaan tarpeeksi vettä sekä tiskiharja astioiden pesua varten. ■ Älä ota isoja pakkauksia mukaan, vaan valuta esimerkiksi öljy pieneen pulloon. ■ Lettutaikinan voi tehdä etukäteen ja säilyttää vaikkapa termospullossa. ■ Nuotiolla olleet pannut ovat nokisia, joten muista pyyhkiä ne hyvin ennen kuin laitat takaisin reppuun.

■ Vahdi ruokaa koko ajan. Avotulella lämpötila voi vaihdella nopeasti. ■ Varmista etukäteen, että paikalla on puita. Varaa paperia sytykkeeksi. ■ Jos et pilko raaka-aineita kotona, niin muista pakata veitsi huolellisesti. ■ Muovinen leikkuulauta on kevyt, helppo pestä ja vie vähän tilaa. ■ Muista ottaa paksu patahansikas mukaan.

38 kansi ja vapaus_final.indd 38

12.4.2012 21:37:19

VAPAA-AIKA

Tomaattinen vuohenjuusto-paprikakeitto 3 dl vettä 1 salottisipuli 400 g tomaattimurskaa 1 paprika 100 g tankovuohenjuustoa 2 rkl kasvisfondia tai 1 kasvisliemikuutio rypsiöljyä suolaa pippuria sokeria persiljaa 1. Lämmitä retkipakissa tilkka öljyä ja lisää pilkottu salottisipuli. Kuullota varovasti minuutin verran. 2. Lisää vesi ja anna kiehahtaa. (Jos teet koko menun, lisää tässä vaiheessa pääruoan perunaviipaleet veteen ja anna kiehua 10-15 minuuttia, kunnes ne pehmenevät hieman. Poimi perunat vedestä ja laita ne sivuun). 3. Lisää tomaattimurska ja fondi. Anna keiton kiehua viitisen minuuttia. 4. Lisää pilkottu paprika ja hienonnettu persilja. Kiehuta vielä pari minuuttia. 5. Lisää suolaa, pippuria ja sokeria oman maun mukaan. 6. Annostele lautaselle. Murustele keiton päälle vuohenjuustoa, josta on leikattu valkoinen kuori pois.

39 kansi ja vapaus_final.indd 39

12.4.2012 21:37:19

VAPAA-AIKA

Porsaan noisetit kermakastikkeessa paistettujen perunoiden kera 200 g porsaan marinoimatonta sisäfilettä 2,5 dl ruokakermaa 3 rkl sinappia 2 kiinteämaltoista perunaa suolaa pippuria rypsiöljyä 1. Pilko porsaan sisäfile noin 4 cm korkuisiksi siivuiksi. Painele kädellä varovasti. 2. Lämmitä tilkka öljyä kuumaksi pannussa ja lisää porsaan viipaleet sekä aikaisemmin viipaloidut ja esikeitetyt perunat. Yritä pitää lämpötila tasaisen kuumana paiston ajan. 3. Liha ja perunat vaativat noin 1,5 minuuttia paistamista per puoli. Ennen kuin käännät, tarkista, että liha on kauniisti ruskettunut. Mausta suolalla ja pippurilla. 4. Poimi perunat pois pannusta lautaselle. Lisää kerma ja sinappi lihojen sekaan. Anna kiehahtaa kokoon noin minuutin ajan. Testaa maku ja lisää suolaa tarvittaessa. 5. Annostele liha lautaselle ja kaada päälle kermakastiketta.

40 kansi ja vapaus_final.indd 40

12.4.2012 21:37:20

VAPAA-AIKA

Lettuja, mansikkahilloa ja pakkikahvit

Lettutaikina 2,5 dl maitoa 1 kananmuna ½ tl suolaa ½ rkl sokeria 1,25 dl vehnäjauhoja 1 rkl rypsiöljyä 1 tl vaniljasokeria 1. Sekoita kuivat aineet keskenään. 2. Riko munan rakenne. Lisää maito ja öljy. 3. Sekoita ainekset keskenään hyvin ja anna taikinan seistä puolisen tuntia. Paistamiseen 4 nokaretta voita rypsiöljyä 1. Lämmitä paistinpannu ja lisää pannuun tilkka öljyä ja voinokare. Kun voi on pihahtanut, lisää lettutaikinaa pannuun. 2. Anna letun ottaa rakenne ja käännä, kun taikina on jähmettynyt. 3. Paista lettua vielä hetki ja annostele lautaselle. Laita päälle lusikallinen mansikkahilloa ja sokeria.

Pakkikahvit 3,5 dl vettä 5 kahvimitallista pannukahvipurua (maitoa) (sokeria) 1. Kiehauta vesi retkipakissa ja lisää kahvipurut. 2. Kiehauta kahvi vielä nopeasti ja laita sivuun hetkeksi, jotta purut laskeutuvat pakin pohjalle. 3. Tarjoile.

41 kansi ja vapaus_final.indd 41

12.4.2012 21:37:20

VAPAA-AIKA

Onnistu viinivalinnassasi Teksti Tomi Vainikka Kuvitus elina kuismin

Tulossa on tärkeä illallinen ja suunnitteilla maittava menu. Taitavankin kokin kompastuskivenä voi olla kuitenkin viinivalinta. Punaista vai valkoista, kevyttä vai täyteläistä? Muutamalla perusniksillä voit taata onnistuneen ateriakokonaisuuden – jopa opiskelijabudjetilla. Perusnyrkkisääntönä voidaan pitää valkoviiniä keveille alkupaloille ja kalalle, sekä punaviiniä lihalle. Poikkeuksiakin toki löytyy.

Valko- ja kuohuviinit Valkoviini on usein oiva valinta, kun tarjolla on salaattia, kasviksia, keittoa, kalaa tai äyriäisiä. Hapokkuus sekä sokeripitoisuus ovat tärkeimmät tekijät valkoviinin valinnassa, sillä ne korostavat ruoan hyviä ominaisuuksia. Viinirypälelajike taas vaikuttaa enemmän viinin makuun. Hapokkaat valkoviinit ovat raikkaampia ja sopivat hyvin rasvaisempien alkuruokien kanssa. Lohi, siika, etanat tai vaikkapa vuohenjuusto peittävät keveämmät valkoviinit helposti alleen. Jos tarjolla on vaaleaa lihaa, valitse vähemmän happoja sisältävä viini. Vähärasvaisen kalan ja äyriäisten kanssa voi valita myös kuivan kuohuviinin. Sokeripitoisuus määrittelee viinin kuivasta makeaan. Aperitiiviksi soveltuu hyvin puolimakea valkoviini tai puolikuiva kuohuviini. Salaatit ja keitot tarjoillaan usein kuivan valkoviinin kanssa, ja vahvasti maustetun pastan kanssa valitaan puolikuiva. Jos samaa valkoviiniä tarjotaan monen ruokalajin kanssa, kannattaa valita hieman makeutta sisältävä viini.

Punaviinit Punaviinit sovitetaan ruokien kanssa täyteläisyyden mukaan. Alkoholipitoisuus ja rakenne kertovat, onko viini täyteläinen, keskitäyteläinen vai kevyt. Rypäleiden kuorista ja siemenistä muodostuva tanniini on myös suuressa roolissa viinin valinnassa. Kypsyneemmissä viineissä tanniinit ovat pehmeämpiä kuin nuorissa. Kevyet ja hedelmäiset punaviinit sopivat rasvaisten kalojen ja kylmien liharuokien kanssa. Myös pastat ja pizzat ovat hyvä yhdistelmä näiden viinien kanssa. Keskitäyteläiset viinit paritetaan usein paistettujen vaaleiden lihojen ja kasvisten kanssa. Täyteläiset punaviinit ovat runsaan aromikkaita. Grillatun härän ja mausteisten ruokien kanssa täyteläiset punaviinit ovat hyvä valinta. Vahvoja tanniineja kannattaa välttää, jos ruoka on mausteista! Juustot ja suklaiset jälkiruoat sovitetaan usein myös täyteläisten punaviinien kera.

H2 suosittelee Pasta ja mausteinen tomaattikastike: Kevyt tai keskitäyteläinen italialainen punaviini. Suositus: Sartori Valpolicella Classico, Italia, 8,98 €. Possun ulkofilettä kermakastikkeessa: Kevyt tai keskitäyteläinen punaviini. Suositus: Ash Tree Estate Merlot Tempranillo, Espanja, 8,49 €. Lajitelma juustoja: Makea valkoviini tai portviini. Suositus: Don David Torrontes Late Harvest, Argentiina, 11,98€. Hinnat Alkosta.

Väkevät ja jälkiruokaviinit Madeirat, portviinit, sherryt ja makeat valkoviinit jäävät usein pienelle huomiolle. Näille viineille löytyy kuitenkin maittavia sovituksia. Makeudesta ja täyteläisyydestä riippuen ne sopivat esimerkiksi aperitiiveiksi, makeiden jälkiruokien tai juustojen seuraksi tai kruunaamaan aterian sellaisenaan. ■

42 kansi ja vapaus_final.indd 42

12.4.2012 21:37:21

VAPAA-AiKA

Toinen eläMä, Toisella puolella palloa

TeksTi KrISTA KANKKuNEN kuva mENIO ZEVGITIS

Tutut rutiinit ja kotisohva muodostavat tietynlaisen mukavuusalueen. Muutama vuosi sitten minusta alkoi tuntua, että elämäni on liiankin tasaista. Aloin haaveilla irtiotosta matkailun avulla. Aiemmin olin ollut vain tavanomaisilla etelänlomilla. Halusin tehdä jotain todella repäisevää, joten päätin mennä Australiaan puoleksi vuodeksi. Matkaan lähdin aivan yksin, en edes tuntenut ketään kohdemaasta. Hyppäsin tuntemattomaan. Matkajärjestelyt kävivät sitä stressaavimmiksi mitä lähemmäksi reissu tuli. Mietin myös, mahtaako koti-ikävä iskeä. Olen kuitenkin sekoitus koti-ihmistä ja seikkailunhaluista persoonaa. Pääsin ensimmäisen viikon jälkeen hyvin kiinni elämään uudessa maassa hankittuani puhelinliittymän, pankkitilin ja -kortin sekä työpaikan eräästä Sydneyn tasokkaimmasta klubista. Uusia ystäviäkin sain helposti, jopa kadulta keskellä päivää. Nautin elämästäni ja paikallisesta elämäntyylistä. Ihmiset olivat positiivisia ja avoimia, mikä levitti edelleen hyvää mieltä ympäriinsä. Huomasin eläväni Australiassa toista elämää; ”Suomen elämä” oli hyllyllä matkan ajan. Ainoa asia, joka muistutti kotimaasta, oli yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin. Matka toi täydellisen vapaudentunteen, koska en ollut suunnitellut yksityiskohtaista matkaohjelmaa ja katsoin vain optimistisesti eteenpäin odottaen, että kaikki järjestyy omalla painollaan. Näin kävikin, ja tulin nähneeksi maata enemmän kuin alun perin olin uskaltanut kuvitellakaan. Sydneyn suurkaupunkivilinän lisäksi päädyin muun muassa trooppiseen Cairnsiin, paikallisten lomanviettopaikkaan Gold Coastille sekä hurjalle 9000 kilometrin road tripille mantereen punaisen keskustan erämaiden halki. Tunsin, että voin tehdä ihan mitä vain, ja se oli uskomatonta! Usein matkailuhaaveiden toteutumisen estää rahan tai ajan puute. Minulle se oli vain järjestelykysymys. Myönnettäköön silti, että matkailu vaatii enemmän tai vähemmän pitkäjänteistä suunnittelua. Ennen matkaa säästin rahaa työskentelemällä ahkerasti: lentoihin, viisumiin ja alkumatkakassaan keräsin noin 2000 euroa. Australiassa rahoitin päivittäisen elämiseni palkkatuloilla. Ruokani kokkailin usein itse. Matkalla asuin suurimman osan ajasta hostelleissa ja esimerkiksi Sydneyssä maksoin kerrossänkypaikasta yhteismajoituksessa noin 100 euroa viikolta. Aikaa matkaa varten otin päättäväisellä asenteella; nyt tai ei koskaan. ■

43 kansi ja vapaus_final.indd 43

12.4.2012 21:37:21

In english

Fancy a language textbook or a cup of coffee? Ever wondered how to learn a new language or how to improve your skills in one you already know a bit? If your answer is yes, then Café Lingua is a perfect event for you. Text Tiiamari Pennanen Photo Sofia Anton

afé Lingua is a part of the International Degree Students (IDS), a subdivision of the student association HELGA. The main coordinator for the informal, free event this year is Huong Phi Tram, a Vietnamese third year student of international business. She has her hands full. “We have around four to five tables themed with different languages. Every table has a native speaker tutor who chooses the topics and makes sure the conversation keeps flowing”, she explains. The languages are chosen by picking the “hottest” language of the moment. “Basically, we try to figure out the most popular languages student like and want to learn. Languages such as Spanish, German and Finnish are always in fashion.” Huong tries to bring something new and special to each café. “Last time I prepared this special dish from my home country. I tried to think what I could bring to make people feel happy and comfortable so I thought why not introduce some traditional food. I made dried beef which is spicy and sweet. Luckily everybody liked it.”

Café stands for friends Both foreign and Finnish students are welcome to attend. “Everybody who wants to make friends, learn a language and drink coffee benefits from coming”, says Huong. “I’ve made lots of new friends thanks to Café Lingua, especially as we contact all the new exchange students and also have a lot of communication with the tutors.” It is not only about drinking coffee though. “I received some feedback that just

sitting and talking is a bit boring so now we have live music performances as well.” Café Lingua has around twenty participants each times and the event has been so successful, people are asking for it to be organized every two weeks rather than once a month. “We tried to have it twice a month but when you have any event too often, it gets old. Also trying to come up with some new topics and get new performances for each time is rather hard. Once a month is enough for now”, Huong thinks. Marketing relies much on posters Huong designs and makes. “They are not very good as I only know how to use one program”, she laughs. She has approached the language teachers for help and whilst they are deciding on how best to promote the event to their classes, Huong is taking matters into her own hands. “I will take some posters to the class rooms to be spread around”, she says. The event is free to walk in and you are welcome without any preparation. Sounds too good to be true? “Well, you could think ahead which language you’d like to learn and also how many new friends you want to get!” More information is available on the website: http://www.idshh.com/cafelingua

44 kansi ja vapaus_final.indd 44

12.4.2012 21:37:21

iN ENGlisH

inTernaTional deGree sTudenTs oF haaGa-helia (ids hh) The IDS aims for the cultural integration of international students within the student community. Although we are mainly focused on serving the international degree students, everyone is welcome! IDS organizes events such as Café Lingua and Cuisine Nights to integrate the students. Currently, the active members of IDS are planning other events as well. For example Buddy Program will be launched in the near future. It aims to help the Finnish and foreign students to bond and to understand each other’s cultures better. Also if you’re facing problems with your studies we are here to help you. Whether it has to do with the contents of your studies or with the social environment in which you are studying, you can bring it to IDS! With the help of the student union, your issues can be resolved together! IDS can be found on Facebook with name of International Degree Students of HAAGA-HELIA. For further information contact kvtutorsihteeri@helga.fi or ninni.gyllenberg@gmail.com.

NiCE TO MEET yOU Many of HAAGA-HEliAs cleaners are immigrants. But who are they? What is their story? H2 had a chat with Valdet duraku from Kosovo. TExT KATI LAITINEN TRANSLATIoN TIIAmArI pENNANEN PhoTo SOfIA ANTON

aldet Duraku, who works at Pasila campus as a cleaner, arrived in Finland at the end of 2008 after a friend recommended the country. The Kosovo war of the late 90s shaped his path in life. Duraku dreamed of becoming a language teacher and had already started studying at university when he had to return home to help his dad rebuild their house after it was destroyed in bombings. He has worked in Kosovo in several short term jobs for instance as a security guard, hair dresser and a masseuse. “There are very few jobs in Kosovo even now. Days are often 10-12 hours long and the daily salary is about 50 euros. Long days are not in the past for Duraku even now; he is finishing his bus driver studies whilst working the evenings at Pasila. “As a bus driver I will have a guaranteed job and a better salary”, he explains. Financial security is important for the dad of a newborn boy. Duraku has settled down in Finland with his family and doubts he will ever return to Kosovo. At least not as long as the situation is as restless as now and employment is unsure. “I want to provide a good education for my children. Finland has great teachers and the education system works”, he thinks.

45 kansi ja vapaus_final.indd 45

12.4.2012 21:37:21

iN ENGlisH

HERE TO HElP Kiia Kuparinen, 24, runs the student union HElGA’s international division this year. “i want to help international students in adapting to the Finnish education environment and get the most out of their experience.” TEKSTI TIIAmArI pENNANEN KUVA TOmI EKLuNd

iia can relate to an international student since she has recently returned from Belgium where she studied for a semester at the Lessius Mechelen University of Applied Sciences. “Belgian people are rather similar to Finnish. A bit closed up and quiet. I can imagine it being difficult to meet people in Finland”, she says. How did you end up in your current position? I used to be involved in the representative council of HAAGA-HELIA student union HELGA’s body of delegates for about six months last spring. They called me at Belgium and asked if I’d like to participate in the board this time. I was interested in the international matters and thought, why not. What do the international activities of HELGA include? HAAGA-HELIA’s international student organisations ESN-HELGA, AIESEC and IDS operate under the HELGA International Division. I have been mostly involved with IDS lately and helped them to become a bit more structured. IDS organises lots of events, for instance Café Lingua, Cuisine Night, Helsinki and Porvoo City walks and we are developing new ones. For instance we are working on launching a Buddy Program for next semester which would offer a student with a buddy who they could go for coffee or cinema with. What have your main projects been so far? I and a few other HELGA members wrote a position paper regarding the lack of English language mental health services offered to foreign degree students. It can be hard and challenging coming to a new country where you don’t know the language, especially if you arrive during a cold and dark winter. In addition to that I am organizing a survey amongst HAAGA-HELIA regarding the level of

Finnish language teaching exchange students receive. A proper command of Finnish is vital in order for the students to be employed after graduation. What has been best so far? In addition to helping people it’s been great to be involved in fun events such as Café Lingua and Cuisine Night. Cuisine Night is an event aimed at students from different cultures. During the evening we prepare traditional dishes for everyone to taste. What challenges do you think international students face in Finland? Well, I’ve noticed that Finnish people include alcohol and partying in pretty much all student activities. The involvement of alcohol might seem uninviting to people from a different culture. There are other things to do than to get drunk, for instance the events organised by the student union. I wish Finnish students would get to know the exchange students as mixing with the locals enrich the experience. What are your greetings to the readers? You can always get in touch with me, the tutors, HELGA or the international divisions if you have any problems or questions. You can be sure that we do our very best to help you out. Both positive and negative feedback is welcome!

46 kansi ja vapaus_final.indd 46

12.4.2012 21:37:22

iN ENGlisH

STUDENT UNION HELGA’S MEMBER BENEFITS WITH GREEN AND BLUE STUDENT CARD 2012 As a member of the student union you have many special student benefits provided to you. Remember to carry your HELGA student card with you to prove your membership. Visit www.helga.fi/benefits for more. Travelling Restel Hotel Group

Discounts on hotel reservations in 47 hotels in Finland www.restel.fi

Hotel Hullu Poro - Levi Hotel Merihovi - Kemi

-20 % discount on regular priced accomodation www.hulluporo.fi

Clothing Pilailu-Puoti

Theme clothing and novelty items, -10 % from sales price from stores www.pilailupuoti.fi

Suomen Pukuvuokraamo

Discounts on men’s and women’s rental evening wear www.pukuvuokraamo.fi

Sports and well-being Kuntoklubi Forever Pasila

Gym services on discount with HELGA student card. Check the prices helga.fi/benefits www.foreverclub.fi

Top Streetwear

Streetwear and hip hop clothing 10 % discount from the store, 20 % discount from on-line shopping by typing ”Helga” to coupon code section. www.topstreetwear.com

Fillarikellari

Bikes and bike accessories -10% www.fillarikellari.fi

Valotikkukauppa.fi --glowing fun products 10 % discount on online products www.valotikkukauppa.fi

Appearance Groom Parturit (barber) all services -10 % www.groom.fi

Kampaamo Pääjohtaja

Hairsalon and barberservices -15% www.paajohtaja.fi

Entertainment Night People Group - night club benefits

Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli, The Tiger Wednesday-Saturday free entrance until 24.00, please note, benefits not valid on special event nights / within age limits www.nightpeoplegroup.fi

Restaurant Hesburger Porvoo & Mini Hese Näsi (Porvoo)

-10 % on all normal priced products www.hesburger.fi

CDON.COM -online shopping

Check HELGA’s website for details www.cdon.com

Shaker Helsinki -cocktails & drinks

Fredrikin katu 65 1 € discount on list drinks (top 30) Beer III 3,50 €, cider 4,50 €, blueberry shot 2 € www.shaker.fi

Iguana Mannerheimintie 12 -5 % from Iguana’s menu food www.iguana.fi

Check more benefits www.helga.fi/benefits

47 kansi ja vapaus_final.indd 47

12.4.2012 21:37:22

HElGA

kunnallispoliTiikassa piTää kuulua opiskelijoiden ääni TEKSTI pAuLIINA pAINILAINEN KUVA TOmI EKLuNd

Ajattelin kirjoittaa politiikasta. Miksi? Koska mielestäni on surullista, jos meidän sukupolvemme kokee, että meitä ei kuunnella ja mikään ei koskaan muutu paremmaksi. Sana politiikka jo pelkästään aiheuttaa osalle ikätovereistani oksennusreaktion. Poliitikothan ovat niitä kieroja valehtelijoita, joiden ammatti on huijata ihmisiä, päättää omista palkoistaan ja ajaa vain omaa etuaan. Onko se meidän sukupolvemme mielikuva politiikasta? Saamme jo peruskoulussa traumoja yhteiskuntaopin tunneilla istuessamme. Meille luodaan kuva järjestelmästä, joka tuottaa itsekseen lainsäädäntöä. Luemme oppikirjoistamme, kuinka päätöksenteko tapahtuu niin korkealla, että tavallinen ihminen ei voi siihen vaikuttaa. Pään pistäminen pensaaseen, silmiemme sulkeminen ja vaikuttamistyöltä pakeneminen ei kuitenkaan auta. Kunnallisvaalit ovat edessä ensi syksynä. Niissä äänestetään, ketkä tekevät päätöksiä muun muassa siitä, mihin kunnan varoja käytetään seuraavan neljän vuoden ajan. Esimerkiksi, pitäisikö rakentaa lisää opiskelija-asuntoja? Asuntojen vuokrat ovat niin kalliita, että pelkkä opintotuki ei riitä asumiseen ja moni opiskelija käykin töissä turvatakseen elintasonsa. Entä pitäisikö ammattikorkeakouluopiskelijoille olla kattavammat opiskeluterveydenhuollon palvelut? Tällä hetkellähän meille ei ole tarjolla erillistä opiskeluterveydenhuoltoa. YTHS:n hoitaessa yliopisto-opiskelijat, me ammattikorkeakouluopiskelijat käymme terveyskeskuksessa kuten muutkin. Mihin rakennetaan pyörätiet? Miten usein ja tehokkaasti kadut aurataan lumesta? Kulkevatko opiskelijat jatkossakin busseilla, junilla, metroilla ja ratikoilla puoleen hintaan? Jokaisella on varmasti näistä asioista mielipiteitä ja voimme tuoda ne myös kuuluviin. HELGA tekee vaikutustyötä HAAGA-HELIAn sisällä. Tämä ei kuitenkaan riitä. Opiskelijoiden ja jäsentemme ongelmat eivät rajoitu korkeakoulun seinien sisälle. Siitä johtuen valmistelemme kunnallispoliittista ohjelmaa muiden pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kanssa. Lyömme viisaat päämme yhteen. Kun toimimme isommalla joukolla, meillä on enemmän sanavaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia

esimerkiksi edellä mainittuihin tärkeisiin yhteisiin asioihin. Tilanne ei muutu, jos vain sanomme, että tämän pitäisi olla toisin tai joku asia on tehty huonosti tai väärin. Meidän pitää kertoa miten lähtisimme ratkaisemaan ongelmaa, ja meillä tulee olla tarjottavana joku vaihtoehto nykyisen toteutustavan tilalle. Pakko vielä esittää tähän loppuun pari huomiota sukupolvien välisestä kuilusta ja vastakkainasettelusta, jolta ei voi välttyä. Suuret ikäluokat siirtyvät lähivuosina eläkkeelle ja ovat nyt huolissaan eläkkeistään sekä vanhustenhuollostaan. He myös äänestävät ahkerasti, ja heidän äänensä menee usein oman ikäisilleen. Kun suuret ikäluokat olivat vielä työelämässä, heitä oli suhteellisesti enemmän kuin yleensä – ja enemmän kuin meitä nyt. Kun he siirtyvät eläkkeelle, he eivät enää tuota kansantaloudellisesti yhtä paljon kuin aikaisemmin. Heistä tulee hyvinvointipalveluiden suurkuluttajia ja he maksavat vähemmän veroja kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että me nuoremmat, ja pienemmät, ikäluokat joudumme mahdollisesti maksamaan enemmän veroja tai luopumaan jostakin muusta, johon olemme tottuneet. Mistä sinä olisit valmis luopumaan? Tarvitsemme siis nyt kunnanvaltuustoon nuoria jäseniä, jotka ymmärtävät meitä ja kuuntelevat näkemyksiämme. Toki meidän pitää saada myös vanhemmat poliitikot ja virkamiehet kuuntelemaan meitä, koska valtaosa kunnanvaltuuston jäsenistä ja kansanedustajista tulee edelleen edustamaan suuria. Tätä varten on hyvä olla joku yhteinen linja, kuten esimerkiksi työn alla oleva, pääkaupunkiseutujen opiskelijakuntien yhteinen kunnallispoliittinen ohjelma. Se on työväline, jota voimme käyttää, kun istumme päättäjien kanssa saman pöydän ääressä keskustelemassa asioista opiskelijoiden näkökulmasta. Kirjoittaja on opiskelijakunta HELGAn hallituksen puheenjohtaja.

48 kansi ja vapaus_final.indd 48

12.4.2012 21:37:22

HELGA

HELGA TIEDOTTAA HELGAn tähtäimessä kunnallisvaalit

HELGA ottaa kantaa

Helmikuun alussa HELGA osallistui pääkaupunkiseudun opiskelija- ja ylioppilaskuntien yhteiseen kunnallisvaalityöryhmään. Tavoitteena on tuoda opiskelijoiden yhteisiä näkemyksiä esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollosta ja asumisesta kunnan päättäjien tietoisuuteen. HELGA pyrkii toimillaan edistämään erityisesti keskitetyn opiskelijaterveydenhuollon toteutumista. HELGAn kanta kaikkiin opiskelijoita koskettaviin asioihin on ollut työn alla myös poliittisen ohjelman työryhmässä, jossa jokaisella HELGAn jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijakunnan kantaan.

HELGA otti kantaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden parantamiseksi. Lue kannanotto alta. ”HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HELGA vaatii, että kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille tarjotaan mielenterveyspalveluita. Opiskelijakunnan mielestä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ei ole tällä hetkellä mahdollista tulla palvelluksi tasavertaisesti suomen- ja ruotsinkielisiin opiskelijatovereihinsa nähden. Suomen laki määrittelee, että terveydenhuoltopalveluita täytyy tarjota suomeksi ja ruotsiksi, mutta kansainvälistyvän Suomen olisi tärkeää tarjota myös englanninkielisiä mielenterveyspalveluita. Palvelut ovat erityisen tärkeitä kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamisvaiheessa, jolloin opiskelijat kohtaavat eniten haasteita kaikilla elämän osa-alueilla, eivätkä vielä osaa kumpaakaan virallista kieltä joilla kommunikoida. Opiskelijakuntamme näkee, että mielenterveyspalveluiden tasavertainen tarjonta auttaa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sekä valmistumaan määräajassa. HELGA ehdottaa, että mielenterveyspalveluita tarjottaisiin jatkossa myös englanniksi, mikä varmistaisi tasavertaisuuden.”

Edunvalvontaopas HELGAn edustajien tueksi HELGAn edunvalvontatyöskentely ottaa tärkeän askeleen eteenpäin edunvalvontaoppaan avulla. Opasta on työstetty vuoden alusta alkaen ja valmiit oppaat on tarkoitus saada HELGAn edustajien käyttöön alkusyksystä. Oppaat sisältävät tärkeätä tietoa HELGAn edunvalvontatyöstä ja vaikuttamisesta yleensä. Myös muita opiskelijoiden edunvalvontaa parantavia uudistuksia on tuotu pöydälle ja niiden toteutumisesta tullaan tiedottamaan jäsenille.

HELGAn 8 Päivän Wappua vietetään tänä vuonna 8+2 päivää! su 22.4. - ti 1.5. Haastamme sinut mukaan! Osta lippusi HELGAn toimistosta Lisätietoa: www.helga.fi ja HELGAn Facebook -sivuilla

HELGA’s 8-Day May Day is celebrated this year 8+2days!

Sun 22.4. - Tue 1.5. We challenge you - Are you up for it? Get your ticket from HELGA’s office More info: www.helga.fi and HELGA’s Facebook -group

kuvat: www.lennu.net

49 kansi ja vapaus_final.indd 49

12.4.2012 21:37:22

HELGA

OPISKELIJAKUNTA HELGAN JÄSENEDUT VIHREÄLLÄ JA SINISELLÄ KORTILLA 2012 Opiskelijakunta HELGAn jäsenenä sinulla on useita etuja käytettävissäsi. Muista näyttää voimassaolevaa HELGAn opiskelijakorttia todisteena jäsenyydestäsi palveluiden ostamisen yhteydessä. Matkailu Restel Hotel Group

-alennusta majoittumisesta 47:stä hotellista. Jäsenten hotellivaraukset helga.fi/edut. Puhelinvaraukset 020 055 055 tunnuksella “HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA”

Hotelli Hullu Poro - Levi Hotelli Merihovi - Kemi norm. hintaisesta hotellimajoituksesta -20% www.hulluporo.fi

Pukeutuminen Pilailu-Puoti

Teemapukuja ja pilailutuotteita, -10 % myymälöiden tuotteista www.pilailupuoti.com

Suomen Pukuvuokraamo

-20% norm.hintaisista vuokratuotteista, -10% norm.hintaisista myyntituotteista www.pukuvuokraamo.fi

Top Streetwear

Graniittitalo, Kamppi, Jaakonkatu 3 Street ja hip hop -vaatteita, myymälästä ostetuista tuotteista -10%, nettimyymälän ostoksista -20%, alennuskoodi “Helga” www.topstreetwear.com

Urheilu ja hyvinvointi Kuntoklubi Forever Pasila

Hammaslääkäriasema Megaklinikka

Veturitori 2B, Pasila Kuntoklubin palveluista alennus HELGAn kortilla. Katso hinnat helga.fi/edut www.foreverclub.fi

Hammaslääkäriaikojen varaus torstaisin ilman ajanvarausmaksua kampanjakoodilla HELGA www.megaklinikka.fi

Fillarikellari

Golf Areena,

Annankatu 19 Polkupyörät ja -tarvikkeet -10% www.fillarikellari.fi

Ulkonäkö Groom Parturit

kaikista palveluista -10% www.groom.fi

Kivenlahdentie 7 (Danfoss-talo), Espoo Golfin harjoittelupaikka 7 euroa/tunti arkisin klo 14-16, edellytyksenä liittyminen Golf Areenan opiskelijakerhoon (5 euroa/henk.) www.golfareena.fi

Kampaamo Pääjohtaja

Mikonkatu 13 (sisäpiha) Kampaamo ja parturipalveluista -15% www.paajohtaja.fi

50 kansi ja vapaus_final.indd 50

12.4.2012 21:37:22

HElGA

Viihde Night People Group -yökerhoetuja Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli ja The Tiger keskiviikko-lauantai ilmainen sisäänpääsy klo 24.00 asti, pullo talon kuohuviiniä 20 € (etusi n. 18 €) Huom. edut ei voimassa erikoisiltoina / ikärajojen puitteissa http://nightpeoplegroup.fi

CDON.COM

- alennusta nettiostoksista Ensimmäinen väh. 10 euron ostos postikuluitta Helga-koodilla, pyydä oma koodisi igor.parri(at)helga.fi http://cdon.com

Shaker Helsinki Valotikkukauppa.fi

-hohtotuotteita edullisemmin Valotikkuja bileisiin, risteilyille ja kaikkeen hauskanpitoon! HELGAN jäsenille -10 % verkkokaupan tuotteista koodilla “HELGA2012” www.valotikkukauppa.fi

- alennusta cocktail- ja hanajuomista Fredrikin katu 65 1€ alennusta Listadrinkeistä (top 30) Hanajuomat alennettuun hintaan III 3,50 €, siideri 4,50 €, mustikkashot 2 € www.shaker.fi/hki/

Ravintolat Hesburger Porvoo

Lundinkatu 12 -10 % kaikista normaalihintaisista tuotteista www.hesburger.fi

Mini Hese Näsi (Porvoo)

Aleksanterinkaari 1 -10 % kaikista normaalihintaisista tuotteista www.hesburger.fi

Iguana Mannerheimintie 12 Helsinki

Aleksanterinkaari 1 -5 % Iguanan listaruuista, näytäthän kortin ennen tilausta, www.iguana.fi

Muut edut Backstage Rock Shop

Bändipaidat ja muut fanituotteet, kaikista tuotteista -15 % HELGAn koodilla: QVL4JECT www.backstagerockshop.com

Pasilan aseman suutari

Pasilan asema raide 1-2 Suutarin korjauspalvelut -20% Pesulapalvelut -10%

Tulostintarvikeliike Prink

Hämeentie 22, Hakaniemi sekä Vuorikatu 12, Kaisaniemen metroasema, Pasilan asema -10% alennus Prink-tuotteista sekä 15% alennus kuukauden ensimmäisenä torstaina ostettaessa koko sarja Prink -tuotteita (musta ja kaikki värit), www.prink.fi

OPISKELIJA, NAUTI EDUISTASI!

51 kansi ja vapaus_final.indd 51

12.4.2012 21:37:23

Oma talous? Kysyimme alle kolmekymppisiltä, mitä omalle taloudelle kuuluu ja miten se pysyy tasapainossa. Kommentteja oli yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin. Asiakkaanamme saat hyvät eväät oman talouden säätelyyn, oli tyylisi millainen tahansa: säännöllisen säästämisen palvelut ja monet muut pankkipalvelut veloituksetta ja Pohjolan Easy-vakuutuspaketin erittäin edullisesti. Tule juttelemaan tai lue lisää osoitteesta op.fi/memo

52 kansi ja vapaus_final.indd 52

12.4.2012 21:37:23