Vaasan kaupungin tiedotuslehti 03/2017

Vaasan kaupungin

tiedotuslehti

Vasa stads

informationstidning

3/2017

Liikunnalla kunto ja mieli nousuun s. 6

Motion ger bättre kondition och humör s. 6

s. 18

Uusia tuulia joukkoliikenteessä

s. 28

Lukijakyselyn tulokset

Nya vindar inom kollektivtrafiken Resultat av läsarenkäten

Sisällys

Pääkirjoitus ����������������������������������������������������������������������������������� 2 Rakennusluvan hakeminen nyt kätevästi verkossa �������������������������������������������������������������������� 3 Lyhyet uutiset ������������������������������������������������������������������������������4 Liikunnalla kunto ja mieli nousuun ������������������������������������6 Löydä itsellesi mieluinen tapa liikkua! �����������������������������8 Gallup: Mikä sinut saa liikkeelle? ����������������������������������������9 Ekologisesti ja edullisesti yhteisillä kulkuneuvoilla �������������������������������������������������������� 10 Tuuliniityn päiväkodissa on kaikilla hyvä olla ��������������12 Sijaisvanhemmat hyvän lapsuuden tukena ���������������� 14 Keskiössä työllisyys, opetus ja liikenne ������������������������ 16 Uusia tuulia joukkoliikenteessä - lisävuoroja lauantaille! ������������������������������������������������������� 18 Kirjastosta kaiken kansan olohuoneeksi ��������������������� 20 Vaasan kaupungin museot ovat kaikille ������������������������22 Satavuotiaan Suomen juhlinta huipentuu ������������������ 24 Satavuotiaan Suomen kunniaksi istutettiin sata jalopuuta ����������������������������������������������������� 26 Tiedotuslehteen ollaan tyytyväisiä ������������������������������� 28 Briefly in English ���������������������������������������������������������������������� 30 Sinun palveluksessasi �������������������������������������������������������������31 Tapahtumia ����������������������������������������������������������������������������������32

Innehåll

Ledare ���������������������������������������������������������������������������������������������� 2 Nu går det behändigt att ansöka om bygglov på webben ������������������������������������������������������������ 3 Korta nyheter ������������������������������������������������������������������������������� 5 Motion ger bättre kondition och humör ���������������������������7 Hitta en motionsform som du gillar! ���������������������������������8 Gallup: Vad får i gång dig? ������������������������������������������������������9 Ekologiskt och förmånligt med gemensamma kommunikationsmedel ��������������������������� 11 På Vindängens daghem har alla det bra �������������������������13 Fosterföräldrar stöder en bra barndom ������������������������15

Kansikuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen

Sysselsättning, utbildning och trafik i centrum ���������17

2

Nya vindar inom kollektivtrafiken – extra turer på lördagar! ����������������������������������������������������� 19 Biblioteket görs till ett offentligt vardagsrum ��������� 20 Vasa stads museer är till för alla �������������������������������������23 Firandet av hundraåriga Finland når sin kulmen �������25 Hundra ädelträd planterades till 100-åriga Finlands ära ���������������������������������������������������27 Läsarna är nöjda med informationstidningen ��������� 29 Briefly in English ���������������������������������������������������������������������� 30 Till din tjänst ���������������������������������������������������������������������������������31 Evenemang ����������������������������������������������������������������������������������32

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Leena Forsén Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö / Vasa stads kommunikationschef

Hyvinvointia Katto Kassisen seurassa

Kun ihmiset määrittelevät omaa hyvinvointiaan, terveys nousee yleensä listan kärkeen. Meidän, kaupungin työntekijöiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kaupungin liikuntamahdollisuudet ja kulttuuritarjonta ovat tässä keskeisessä roolissa.

Liikkuminen ja kulttuurista nauttiminen voitelevat sekä kehoa että mieltä. Siksi haluamme tässä lehdessä tuoda esiin erityisesti näitä mahdollisuuksia.

Liikkumisen ilo kuuluu kaikille ja se voi olla mitä tahansa liikettä, mikä tuntuu juuri sinulle hyvältä ja mielekkäältä. Sen ei tarvitse olla maratonille tähtäämistä, ennätyspainojen nostamista punttisalilla tai ylivakavaa joukkueurheilua. Jollekin se paras liikunta on haastavaa crossfitiä, toiselle hien nostattavaa puutarhatyötä ja kolmannelle lasten kanssa kiipeilemistä leikkipuistossa. Jos et ole vielä löytänyt liikunnan iloa, käy juttelemassa kaupungin liikuntaneuvojan kanssa tai pirauta liikuntaluuriin, etsitään se yhdessä!

Myös kulttuurielämykset ja niiden kokeminen yhdessä muiden kanssa edistävät tutkimusten mukaan terveyttä ja lisäävät jopa elinvuosia. Tänä vuonna vietettävä Suomi100-juhlavuosi tarjoaa normaalia enemmän kulttuurielämyksiä, joista jokaiselle löytyy varmasti kiinnostava tapa nauttia kulttuurista. Tai ole rohkea ja käy katsomassa taidenäyttely, näytelmä tai musiikkiesitys, jota et ajatellut haluavasi nähdä. Anna itsellesi tilaisuus yllättyä iloisesti ja oivaltaa jotain uutta.

Minä yllätin itseni ja lapseni lähtemällä taidenäyttelyyn. Yleensä suuntaan vapaa-ajallani liikuntaharrastusten pariin, mutta olen päättänyt, että välillä täytyy kokeilla uusia asioita. Tikanojalla astuimme Astrid Lindgrenin satukirjojen upeiden kuvitusten maailmaan ja päädyimme suorittamaan jännittävää salapoliisityötä suurennuslasien kanssa. Oppaanamme taisi olla itse Katto Kassinen.

Taidenäyttelyä kiersi hihkuvien lasten ryhmä ja hymyileviä aikuisia. Teki hyvää, sekä mielelle, että keholle.

Kuva / Bild: Katja Lösönen

Välbefinnande i sällskap med Karlsson på taket

När människor definierar sitt eget välbefinnande kommer hälsan oftast överst på listan. En av de viktigaste uppgifterna för oss stadsanställda är att främja invånarnas välbefinnande och hälsa. Stadens idrottsmöjligheter och kulturutbud har en central roll i detta. Att röra på sig och njuta av kultur är läkande för både kropp och själ. Därför vill vi i denna tidning särskilt ta fram olika möjligheter.

Glädjen att röra på sig tillhör alla och det kan vara frågan om vilken motionsform som helst som känns bra och meningsfull för just dig. Det behöver inte innebära att rikta in sig på ett maraton, lyfta rekordstora tyngder på gymmet eller utöva en alltför allvarlig lagsport. För någon är den bästa motionen utmanande crossfit, för en annan svettigt trädgårdsarbete och för en tredje att klättra omkring i en lekpark tillsammans med barnen. Om du ännu inte har hittat motionsglädjen, gå och tala med stadens idrottsinstruktör eller ring till motionsluren så hittar vi den tillsammans! Även kulturella evenemang och att uppleva dem tillsammans med andra främjar enligt undersökningar hälsan och kan rentav förlänga livet. Finland100jubileumsåret, som firas i år, erbjuder mer kulturupplevelser än vanligt, och bland dem kan säkert var och en hitta något intressant sätt att njuta av kultur på.

Eller fatta mod och gå och se en konstutställning, en pjäs eller ett musikuppförande som du inte hade tänkt att du ville se. Ge dig själv ett tillfälle att bli glatt överraskad och komma underfund med något nytt.

Jag överraskade mig själv och mina barn genom att gå och se en konstutställning. På min fritid motionerar jag vanligtvis, men jag har bestämt mig för att jag ibland måste prova på nya saker. På Tikanojas konsthem gick vi in i den fantastiska världen av Astrid Lindgrens sagoboksillustrationer och utförde ett spännande detektivarbete utrustade med förstoringsglas. Vår guide var själva Karlsson på taket. En grupp av glada barn och leende vuxna gick runt på konstutställningen. Det gjorde gott för både sinnet och kroppen.

Rakennusluvan hakeminen nyt kätevästi verkossa Nyt vaasalaiset voivat hakea rakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä lupia silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Uusi sähköinen rakentamisen lupapalvelu on avattu osoitteessa erakennuslupa.vaasa.fi.

Teksti: Tiina Salonen Kuva: Shutterstock

Rakennusvalvonnan lupapalvelun kautta voi hakea muun muassa rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja purkulupaa sekä jatkoa luvan voimassaololle.

Lupa-assistentti Sari Manninen kertoo, että hakija voi lisäksi seurata reaaliaikaisesti lupaprosessin etenemistä sekä lisätä hakemukseen liitteitä.

— Asiakkaamme ovat toivoneet mahdollisuutta hoitaa lupa-asioita verkossa. Kaikki lupaan liittyvät kysymykset voi esittää lupapalvelun viestikentässä. Rakennusvalvonta ohjeistaa ja vastaa siellä. Viestihistoria tallentuu luvan yhteyteen, ja siihen voi jälkeenpäinkin palata, Manninen kuvailee.

Kaikilla projektin osapuolilla on samat tiedot helposti ulottuvillaan

työnjohtajallakin on käytössään samat tiedot paikasta ja ajankohdasta riippumatta, Manninen sanoo.

Hakemuksen täyttää yleensä rakennuttajan valtuuttama pääsuunnittelija.

— Pääsuunnittelija antaa ohjelmassa käyttöoikeudet kaikille hankkeen osapuolille. Tällöin niin pääsuunnittelijalla, rakennuttajalla kuin

Rakennusvalvonnan nettisivulta löytyy tarkemmat ohjeet hakemisesta ja tarvittavista liitteistä.

— Jos lupapalvelun käyttöön liittyen tarvitsette opastusta, meihin voi olla yhteydessä sähköpostilla

Ansök behändigt om bygglov i den nya tillståndstjänsten ebygglov.vasa.fi

Nu går det behändigt att ansöka om bygglov på webben

Text: Tiina Salonen Bild: Shutterstock

Via byggnadstillsynens tillståndstjänst kan man ansöka om bland annat bygglov, åtgärdstillstånd och rivningslov samt fortsättning på tillståndets giltighet.

Asiointipalvelun kautta voidaan hoitaa myös rakentamisen aikainen asiointi, kuten vaadittavat erityissuunnitelmat, tarkastuspöytäkirjat ja katselmukset aina rakennusprojektin päättymiseen asti.

Hae rakennuslupaa kätevästi verkossa uudessa lupapalvelussa erakennuslupa. vaasa.fi

Luvan hakeminen on turvallista, sillä hakemisessa käytetään vahvaa tunnistautumista joko pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Nu kan Vasaborna ansöka om tillstånd i anslutning till byggande och renovering när det bäst passar för dem. En ny tillståndstjänst för byggande har öppnats på adressen ebygglov.vasa.fi.

rakennusvalvonta.epermit@vaasa.fi, sanoo Manninen.

Lovassistenten Sari Manninen berättar att den sökande dessutom kan följa med i realtid hur tillståndsprocessen framskrider och bifoga bilagor till ansökan.

— Våra kunder har önskat möjlighet att sköta tillståndsärenden på webben. Alla frågor i anslutning till tillståndet kan ställas i tillståndstjänstens meddelandefält. Byggnadstillsynen ger anvisningar och svarar där.

Meddelandehistoriken sparas i anslutning till tillståndet och man kan även gå tillbaka till den senare, beskriver Manninen.

Det är säkert att ansöka om tillstånd, då man vid ansökan använder stark identifiering endera med bankkoder eller mobilcertifikat.

Alla projektparter har enkelt tillgång till samma uppgifter Ansökan ifylls i allmänhet av en huvudprojekterare som byggherren har befullmäktigat. Huvudprojekteraren ger i programmet användningsrättigheter till projektets alla parter. Då har såväl huvudprojekteraren, byggherren som arbetsledaren samma uppgifter till sitt förfogande oberoende av plats och tidpunkt, berättar Manninen.

På byggnadstillsynen finns närmare anvisningar om ansökan och nödvändiga bilagor.

— Om ni behöver handledning kring användningen av tillståndstjänsten, kan ni kontakta oss per e-post byggnadstillsynen.epermit@vasa.fi, säger Manninen.

Via e-tjänsten kan man även sköta ärenden under byggandet, såsom specialplaner som krävs, granskningsprotokoll och syneförrättningar fram till att byggprojektet har slutförts.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/rakennusvalvonta LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/byggnadstillsynen

3

LYHYET UUTI SE T

Uusia tukipalveluyhtiöitä perustetaan Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä sekä tekniset että talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut yhtiöitetään. Yhtiöittämisellä pyritään turvaamaan työpaikkojen sekä laadukkaiden palveluiden säilyminen Vaasan alueella.

Teknisiin palveluihin kuuluvat muun muassa ruoka- ja siivouspalvelut, kiinteistöhuollon palvelut, hankintapalvelut sekä varasto- ja logistiikkapalveluita. Perustettavaan talous- ja henkilöstöhal-

linnon palveluyhtiöön kuuluvat palkkapalvelut, talouspalvelut, tietohallinnon palvelut ja tulkkipalvelut. Työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Uudet yhtiöt aloittavat toimintansa vuoden 2018 alussa ja palvelevat aluksi Vaasan kaupunkia ja Vaasan sairaanhoitopiiriä. Muiden kuntien on mahdollista myöhemmin siirtää tuotantoa perustettaviin yhtiöihin.

Wasa Stationin eteneminen Toteutusedellytysten Rakennustutkiminen ja lupahakemus markkinointi 12/2017

Toteuttamissopimus hyväksytty

5/2017

Päätös toteutusvaiheeseen siirtymisestä

Suunnittelu Toteuttamisvaiheen lopullisten sopimusten valmistelu

2/2018

Yhtiöiden perustaminen 3-4/2018

Rakentaminen alkaa, kesto reilu 3 vuotta

Valmis

9/2018

3/2022

Sote- ja maakuntauudistus voimaan 1.1.2020

Kirjoja varataan entistä enemmän

Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on väliaikainen eri organisaatioiden viranhaltijoista muodostuva toimielin, joka vastaa maakuntaja soteuudistuksen valmistelusta, kunnes uusi maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ovat aloittaneet työnsä. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

Kirjavarausten määrä on tuplaantunut sen jälkeen, kun varausmaksuista luovuttiin.

— Haluamme tukea lukemista ja kirjaston aineiston helppoa saatavuutta, kertoo kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Marita Ahola.

Uusi rakennus uusille palveluille Vaasan keskussairaalan alueella rakennetaan tiloja uudistuville palveluille. Tiloissa yhdistyy perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon maakunnallisia ja yksityisiä palveluita asiakasta ajatellen. Palveluita voi käyttää koko Pohjanmaan maakunta. →→ www.alueuudistus.fi →→ 2020.pohjanmaa.fi

Tekstit/Texter: Johanna Jussila, Tiina Salonen ja Susanna Saari Kuva/Bild: Arosuo Arkkitehdit Oy

4

Omaisuusjärjestelyt, kaupalliset sopimukset, urakkasopimukset 4-6/2018

Maksu noutamattomasta varauksesta Asiakkaat ovat oppineet myös peruttamaan turhat varauksensa.

Näin varaajat välttyvät kahden euron maksulta.

— Tällä halutaan muun muassa hillitä turhia varauksia ja edistää aineiston liikkuvuutta. Jos kirja makaa viikon varaushyllyssä noutamatta, se ei ole silloin kenenkään käytettävissä, selventää Ahola.

Nya stödservicebolag bildas I och med vård- och landskapsreformen bolagiseras både de tekniska stödtjänsterna och ekonomioch personalförvaltningens stödtjänster. Genom bolagiseringen vill man säkerställa fortbeståndet för arbetsplatser och högklassig service i Vasaområdet.

Till tekniska tjänster hör bland annat mat- och städservice, fastighetsunderhåll, upphandlingsservice samt lager- och logistikservice. I servicebolaget som bildas inom ekonomi- och personal-

förvaltningen ingår löneservice, ekonomiservice, IT-service och tolkservice. Arbetstagarna övergår till den nya arbetsgivaren som gamla arbetstagare.

De nya bolagen inleder verksamheten i början av år 2018 och betjänar till en början Vasa stad och Vasa sjukvårdsdistrikt. Övriga kommuner har möjlighet att senare överföra produktion till de nya bolagen.

KORTA NY HE TER

Så här framskrider Wasa Station Undersökning av förutsättningarna för förverkligande och marknadsföring

Beslut om övergång till genomförandeskedet

Genomförandeavtalet godkänt

5/2017

Egendomsarrangemang, affärsavtal, entreprenadavtal 4-6/2018

Ansökan om bygglov 12/2017

Planering

Beredning av genomförandeskedets slutliga avtal

2/2018

Böcker reserveras allt oftare Antalet reserverade böcker har fördubblats efter att reserveringsavgiften slopades.

— Vi vill stöda läsandet och göra biblioteksmaterialet lättillgängligt, berättar kultur- och biblioteksdirektör Marita Ahola.

Avgift för reserveringar som inte avhämtas Kunderna har också lärt sig att annullera onödiga reserveringar. På

så sätt undviker kunden en avgift på två euro.

— Med detta vill man bland annat minska antalet onödiga reserveringar och främja materialets rörlighet. Om en bok ligger en vecka på reserveringshyllan oavhämtad, så är den inte tillgänglig för någon, förtydligar Ahola.

Bildande av bolag 3-4/2018

Byggandet inleds, pågår drygt 3 år

Klart

9/2018

3/2022

Vård- och landskapsreformen träder i kraft 1.1.2020 Landskapsstyrelsen vid Österbottens förbund har tillsatt ett temporärt organ som består av tjänsteinnehavare från olika organisationer och ansvarar för beredningen av vård- och landskapsreformen till dess att nya landskapsfullmäktige och landskapsstyrelsen har inlett arbetet. Landskapsval ordnas i oktober 2018.

Ny byggnad för nya tjänster På Vasa centralsjukhus område byggs lokaler för förnyade tjänster.

I lokalerna förenas med kunden i fokus såväl landskapets som privata sektorns primärvårds-, specialsjukvårds- och socialvårdstjänster. Tjänsterna är avsedda för hela landskapet Österbotten.

→→ www.alueuudistus.fi →→ 2020.osterbotten.fi

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi LÄNKTIPS: www.vasa.fi

5

Valtakunnallista tunnustusta saaneessa uimahallissa kävijöitä n. 270 000 vuodessa.

270 000 Cirka 270 000 besökare i simhallen, som har fått nationellt erkännande, på ett år.

Luonnon ystäville 6 luontoliikunta-aluetta 5 lähiliikunta-aluetta 11 uimarantaa

Vaasassa on 200 luokiteltua liikuntapaikkaa.

Öjbergetin talviurheilukeskuksessa 6 143 laskettelijaa vuonna 2016.

I Vasa finns det över 200 idrottsplatser till förfogande.

Vid Öjbergets vintersportcenter 6 143 utförsåkare år 2016.

För naturvänner 6 naturmotionsområden 5 närmotionsområden 11 badstränder

6 143

22

200

Liikunnalla kunto ja mieli nousuun Vaasan kaupungin liikuntapalvelut on monessa mukana tuoden asukkaille hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista arkeen. Monipuolisia liikuntapaikkoja kehitetään kaikkien saataville ja tavoitteena on, että jokainen vaasalainen löytäisi itselleen sopivan liikuntaharrastuksen

Kaupunki tarjoaa monipuolisia liikuntapalveluja erityisesti lapsille ja nuorille, työikäisille ja erityisryhmille. Erityisryhmiä ovat muun muassa ikääntyneet, maahanmuuttajat ja toimintakyvyltään rajoittuneet. Lisäksi liikuntapalvelut kehittää uimahallin palveluita sekä ylläpitää lukuisia liikuntaja ulkoilupaikkoja.

Teksti: Pauliina Pääkkönen Infograafi: Mikael Matikainen

”Aina ehtii aloittaa, jos on intoa”

Syke nousee, kun käsipaino heilahtaa. Timo Grev löysi ”romurallin” eli miesten kuntopiiriharjoittelun 2000-luvun alussa. Siitä lähtien teknisen viraston kellarin kuntosali on tullut tutuksi lähes joka keskiviikko.

— Romuralli on juuri sopiva toimistotyöntekijälle. Aina ei huvita, mutta ei viitsi jäädä poiskaan. Silloin tapaan tehdä vähän kevyemmin, kertoo Grev harrastuksestaan.

Ryhmään kuuluu eri-ikäisiä ja -kuntoisia miehiä. Yhteistä huumoria viljellään aina Fingerporeista lastenlasten hoitoon.

— Muille äijille kerrotaan hyvä syy, jos seuraavalla kerralla ei pääse mukaan, Grev naurahtaa.

Romuralli on yksi kaupungin tarjoamista terveysliikunnan ryhmätunneista. Muita aikuisille suunnattuja ryhmätunteja ovat kahvakuula, kehonhuolto ja gymstick. Treenata voi syksystä kevääseen eri puolilla kaupunkia, lounastauollakin.

Liikunnalla hyvää oloa arkeen — Tavoitteemme on, että jokainen kaupungin asukas voisi tuntea olevansa osa aktiivista, liikkuvaa Vaasaa, kuvailee liikuntatoimenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho tulevaisuuden näkymiä.

6

Soveltavalla liikunnalla on tärkeä rooli voimien antamisessa ikääntyville, maahanmuuttajien kotouttamisessa tai harrastusmahdollisuuksien kehittämisessä vammaisille lapsille.

Eläkkeelle jäätyään Leena Myllykankaan viikkorutiiniin ovat kuuluneet ohjatut vesijumpat Silveriassa sekä uimahalli, jossa edetään kuntosalin kautta veteen. Aktiivisen liikkumisen taustalla on juoksuharrastus, jonka Myllykangas löysi 51-vuotiaana.

— Aina ehtii aloittaa, jos vain on intoa ja haastetta, Myllykangas toteaa ja haaveilee täysmaratonista 70-vuotispäivän lähestyessä.

Myllykankaalle harrastukset antavat terveydellisten vaikutusten lisäksi uutta puhtia, henkistä vireyttä, yhteisöllisyyttä ja ihania ihmissuhteita.

Monialaisesti yhdessä Vaasassa liikuntapalveluita suunnitellaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa tehdään koulujen ja kulttuurilaitosten kanssa. Myös järjestöt ja urheiluseurat ovat tärkeässä roolissa.

— Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat hyvin monet asiat. Siksi asukkaiden hyvinvointi kunnassa kuuluu kaikille sektoreille. Tulevaisuudessa ennaltaehkäisevä toiminta tuleekin olemaan yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä, visioi Pääjärvi-Myllyaho.

600 Keskimäärin 600 työikäistä käy viikon aikana Vireä Vaasaryhmätunneilla.

I medeltal 600 personer i arbetsålder går under en vecka på Välmående Vasa-grupptimmar

200 200 nuorta osallistuu lajivalmennustoimintaan, joka suunnattu 8-9 -luokkalaisille.

200 ungdomar deltar i grenträningsverksamhet som riktar sig till elever i åk 8-9

Motion ger bättre kondition och humör Vasa stads idrottsservice gör mycket som ger invånarna välbefinnande, hälsa och ork i vardagen.

Mångsidiga idrottsplatser utvecklas för alla och målet är att varje Vasabo ska hitta en lämplig motionshobby.

Grupper med särskilda behov är bland annat äldre personer, invandrare och personer med funktionsnedsättning. Idrottsservicen utvecklar därtill simhallens tjänster och upprätthåller ett stort antal motions- och friluftsplatser.

Text: Pauliina Pääkkönen Infograf: Mikael Matikainen

”Man hinner alltid börja om ivern finns”

Pulsen stiger när hanteln svänger.

Timo Grev hittade ”skrotrallyt”, dvs. konditionscirkelträning för män i början av 2000-talet. Sedan dess har han besökt gymmet i tekniska verkets källare nästan varje onsdag.

— Skrotrallyt lämpar sig perfekt för kontorsarbetare. Man har inte alltid lust, men man ids inte vara borta heller. Då brukar jag träna lite lättare, berättar Timo om sin hobby.

Anpassad motion har en viktig roll när det gäller att ge äldre personer kraft, integrera invandrare och utveckla hobbymöjligheter för barn med funktionshinder.

Sedan Leena Myllykangas gick i pension har ledd vattengymnastik i Silveria och simhallen, där man går via gymmet i vattnet, hört till veckorutinerna. Bakom den aktiva motionen ligger en löparhobby som Myllykangas hittade som 51-åring.

— Man hinner alltid börja bara ivern och utmaningen finns där, konstaterar Myllykangas och drömmer om maraton då 70-årsdagen närmar sig.

Till gruppen hör män i olika åldrar och med olika kondition. Gemensam humor odlas om alltifrån Fingerpori till skötsel av barnbarn.

— Man berättar en bra anledning till de andra gubbarna om man inte kan delta nästa gång, skrattar Grev.

Skrotrallyt är en av grupptimmarna inom hälsomotion som staden erbjuder. Andra grupptimmar som riktas till vuxna är kettlebell, kroppsvård och gymstick. Man kan träna från höst till vår på olika håll i staden, även på lunchpausen.

Välmående i vardagen med motion — Vi har som mål att varje invånare i staden ska känna att han eller hon är en del av ett aktivt Vasa i rörelse, beskriver chefen för idrottsverksamheten Riitta Pääjärvi-Myllyaho framtidsutsikterna.

Staden erbjuder mångsidig idrottsservice för i synnerhet barn och ungdomar, personer i arbetsålder och grupper med särskilda behov.

700 700 lasta osallistuu Actiontoiminnan liikuntakerhoihin ja liikuntaleireille vuodessa.

4000 Noin 4000 osallistujaa erilaisissa terveysliikunnan tapahtumissa vuonna 2016.

Cirka 4000 deltagare i olika hälsomotionsevenemang år 2016.

Utöver hälsomässiga effekter ger hobbyerna Myllykangas även ny energi, själslig vitalitet, samhörighet och underbara människorelationer.

168

Branschöverskridande verksamhet I Vasa planeras idrottsservicen tillsammans med olika aktörer. Verksamhet som riktas till barn och ungdomar ordnas med skolor och kulturinrättningar. Även organisationer och idrottsföreningar har en viktig roll.

— Väldigt många saker inverkar på en människas välmående. Därför hör invånarnas välmående i kommunen till alla sektorer. I framtiden kommer förebyggande verksamhet att vara en av kommunens viktigaste uppgifter, visionerar PääjärviMyllyaho.

700 barn deltar i Action-verksamhetens motionsklubbar och idrottsläger på ett år.

1000 Viikoittain lähes 1000 liikkujaa erityisryhmille suunnatuilla liikuntaryhmätunneilla.

Varje vecka närmare 1000 motionärer på motionsgrupptimmar som riktar sig till specialgrupper.

Liikuntaa ympäri vuoden 6 urheiluhallia 3 yleisurheilukenttää 47 jääkenttää tai kaukaloa 21 kuntorataa tai hiihtolatua 59 erilaista ulkokenttää 30 koulujen liikuntasalia 2 kaupungin kuntosalia Motion året runt 6 idrottshallar 3 friidrottsplaner 47 isplaner eller rinkar 21 motionsslingor eller skidspår 59 olika utomhusplaner 30 gymnastiksalar i skolorna 2 gym som upprätthålls av staden

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/liikunta LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/idrott

7

Löydä itsellesi mieluinen tapa liikkua!

Liikuntaluuri 040 721 9760.

Liikuntaneuvontaa torstaisin klo 12–17 uimahallilla.

Liikunnan aloittaminen tai uuden harrastuksen löytäminen voi tuntua haastavalta.

Neuvoja ja vinkkejä on kuitenkin tarjolla.

Voit piipahtaa liikuntaneuvojan juttusilla, soittaa liikuntaluuriin tai tutustua harrastusmahdollisuuksiin netissä.

Teksti: Pauliina Pääkkönen Kuva: Susanna Porkkala

Kysyimme liikuntakoordinaattori Susanna Porkkalalta, miten Vaasan kaupunki auttaa liikuntaharrastuksen löytämisessä.

Mitä ovat liikuntaneuvonta ja liikuntaluuri?

— Liikuntaneuvontaa järjestetään torstaisin klo 12–17 uimahallilla, minne voi pistäytyä käymään ilman ajanvarausta. Neuvontaa saa myös liikuntaluurista 040 721 9760. Samalla voi saada ajan yksilöohjaukseen. Meihin voi ottaa yhteyttä kaikkiin liikuntaan liittyvissä kysymyksissä – oli sitten konkari tai liikunnan aloittamista miettivä.

Neuvonta on maksutonta.

Hitta en motionsform som du gillar!

Miten löytäisin itselleni sopivimman liikuntaharrastuksen tai lajin?

Att börja motionera eller att hitta en ny hobby kan kännas som en utmaning. Det går ändå att få råd och tips. Du kan titta in hos idrottsinstruktören för en pratstund, ringa till motionsluren eller bekanta dig på nätet med olika fritidsaktiviteter.

— Liikuntaluurista saat apua liikkeelle lähtöön ja oikean lajin löytämiseen. Liikuntapalveluiden nettisivuilta löytyy harrastusmahdollisuuksista koottu lista, jossa on Vaasassa toimivien seurojen ja yhdistysten yhteystietoja.

Katso: www.vaasa.fi/harrastusmahdollisuudet

Miksi toinen tykkää joukkuelajeista ja toinen nauttii liikkumisesta yksin?

— Olemme onneksi erilaisia! Toiset kaipaavat rentoa yhdessäoloa liikkumisen yhteydessä, kun taas toiset haluavat liikkua omissa ajatuksissaan ja nauttia hiljaisuudesta omaa vartaloa kuunnellen. Parasta on, kun jokainen löytää oman juttunsa.

Mitä hyötyjä liikuntaharrastus tuo mukanaan?

— Riippuen harrastuksesta, se tuo paljon muutakin kuin myönteisiä terveysvaikutuksia, esimerkiksi sosiaalisuutta, ystäviä, onnistumisia ja itsensä voittamista. Tällä hetkellä puhutaan paljon, miten työelämä ja arki kuormittavat meitä. Liikunta tuo helpotusta jaksamiseen ja stressiin. Unenlaatukin paranee.

Koordinaattorin liikuntavinkit?

— Kokeile erilaisia lajeja ja etsi itsellesi mieluinen tapa liikkua. Aloita maltilla, vähän kerrallaan ja nauti!

8

Susanna Porkkala

Motionsluren 040 721 9760.

Idrottsrådgivning torsdagar i simhallen kl. 12–17.

Text: Pauliina Pääkkönen Bild: Susanna Porkkala

Vi frågade idrottskoordinator Susanna Porkkala på vilket sätt Vasa stad kan hjälpa till för att hitta idrottsaktiviteter.

Vad innebär idrottsrådgivningen och motionsluren?

— Idrottsrådgivning ordnas torsdagar kl. 12– 17 i simhallen, där man kan sticka sig in utan tidsbeställning. Rådgivning kan man få även via motionsluren 040 721 9760. Samtidigt kan man få tid för individuell handledning. Du kan ta kontakt med oss i allt som gäller motion – vare sig du har lång erfarenhet eller tänker på att börja med någon motionsform. Rådgivningen är gratis.

Hur ska jag hitta den idrottsaktivitet eller motionsform som passar mig bäst?

— Via motionsluren får du hjälp med att komma igång och hitta rätt motionsform. På idrottsservicens webbsidor finns en lista över

aktiviteter och den innehåller kontaktuppgifter till sammanslutningar och föreningar som har verksamhet i Vasa.

Se: vaasa.fi/sv/idrottsgrenar-som-kan-utovasi-vasa

Varför tycker en om lagsporter medan en annan njuter av att röra på sig ensam?

— Som tur är vi olika! Vissa vill ha avkopplande gemenskap när de motionerar, medan andra vill röra på sig medan de är upptagna av sina egna tankar, njuter av tystnaden och lyssnar till den egna kroppen. Bäst är det när var och en hittar sin egen grej.

Vilka fördelar innebär en idrottsaktivitet?

— Beroende på aktiviteten innebär den även annat än positiva hälsoeffekter, t.ex. socialt umgänge, vänner, framgångar och självövervinnelse. För närvarande talas det mycket om vilken belastning arbetslivet och vardagen är för oss. Motion gör att man får mer ork och kan hantera stress bättre. Även sömnkvaliteten förbättras.

Koordinatorns motionstips?

— Pröva på olika motionsformer och hitta det sätt att motionera som passar dig bäst. Börja med måtta, lite i taget och njut!

Maija Muurimäki

Mikä sinut saa liikkeelle?

Vad får i gång dig?

Syksy on monille liikunnantäyteistä aikaa. Talvilajien harjoitukset jatkuvat kesätauon jälkeen, ja monet aloittavat aivan uuden harrastuksen. Kysyimme Vaasan rantareitin varrella ulkoilijoilta, mitkä lajit saavat heidät liikkeelle.

Hösten är för många en tid fylld av motion. Träningarna i vintergrenar fortsätter efter sommaruppehållet och många börjar med en helt ny fritidsaktivitet. Vi frågade motionärer invid Vasas strandled vilka grenar som får dem i gång.

Teksti: Elina Havu Kuvat: Johanna Jussila

Jakob Johansson

1. Mitä liikuntalajeja harrastat mieluiten?

2. Mitkä ovat suosikkiliikuntapaikkojasi Vaasassa?

3. Mitä liikuntalajia haluaisit kokeilla?

Maija Muurimäki 1. Pyöräily on suosikkini. Pyöräilen melkein joka päivä noin 13 kilometrin lenkin.

2. Eniten pyöräilen rantaa pitkin. Toinen mukava reitti kulkee Palosaaren ympäri.

3. Olen oikeastaan kokeillut kaikkea mitä olen halunnutkin.

1. Vilka idrottsgrenar utövar du helst?

2. Vilka är dina favoritidrottsställen i Vasa?

3. Vilka idrottsgrenar skulle du vilja prova på?

Ylva Nyman

Stephan Granskog 1. Kävely on hyvä harrastus, sillä se on helppoa eikä erityisiä välineitä tarvita.

2. Rannan alueella ja yleisestikin keskustan ulkopuolella on mukava liikkua.

3. Kaikki toivelajit on jo testattu.

Maija Muurimäki 1. Cykling är min favorit. Jag cyklar nästan varje dag en runda på ca 13 kilometer.

2. Mest cyklar jag längs stranden. En annan trevlig rutt går runt Brändö.

3. Jag har egentligen provat på allt som jag har velat.

Jakob Johansson 1. Fotboll, eftersom det är en lagsport där man behöver både skicklighet och strategi.

2. Jag har många favoriter men till exempel allaktivitetsplanen och minigolfbanan.

Också parkerna är viktiga. I Metviksparken tillbringar vi tid med barnen.

3. Det skulle vara roligt att prova på baskisk pelota, eftersom det är en snabb bollsport.

Också långdistanslöpning intresserar.

Jakob Johansson 1. Jalkapalloa, sillä se on joukkuelaji, jossa tarvitaan sekä taitoa että strategiaa.

2. Suosikkeja on monta, kuten esimerkiksi monitoimiviheriö ja minigolf-rata. Myös puistot ovat tärkeitä. Onkilahden puistossa vietämme aikaa lasten kanssa.

3. Baskien pelota-peliä olisi hieno kokeilla, sillä se on nopea palloilulaji. Myös kestävyysjuoksu kiinnostaa.

Ylva Nyman 1. Pelaan jalkapalloa ja se onkin suosikkilajini.

2. Fennia-hallissa on mukavaa urheilla.

3. Haluaisin kokeilla kiipeilyä. Se on niin erilainen laji ja olisi mahtavaa päästä kiipeämään korkealle.

Text: Elina Havu Bilder: Johanna Jussila

Stephan Granskog

Ylva Nyman 1. Jag spelar fotboll och det är också min favoritgren.

2. I Fennia-hallen är det roligt att idrotta.

3. Jag skulle vilja prova på klättring. Det är en så annorlunda gren och det skulle vara mäktigt att kunna klättra högt.

Stephan Granskog 1. En bra fritidsaktivitet är att promenera, eftersom det är enkelt och inte kräver någon särskild utrustning.

2. På strandområdet och även i allmänhet utanför centrum är det trevligt att röra sig.

3. Alla önskegrenar har redan blivit testade.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/harrastusmahdollisuudet LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/idrottsgrenar-som-kan-utovas-i-vasa

9

Sähköautolla kelpaa ajella. Tämä kulkee hyvin ja on hiljainen, kertoo autoa kesätyökseen kuljettanut Wille Rajala tyytyväisenä.

Det är härligt att köra elbilen. Den går bra och är tyst, säger en nöjd Wille Rajala, som har kört bilen i sitt sommarjobb.

Ekologisesti ja edullisesti yhteisillä kulkuneuvoilla Kaupunki jatkaa matkaansa kohti kunnianhimoista tavoitetta: Hiilineutraali Vaasa 2035. Uusia askelia otettiin, kun sähköautot ja työpäiväpyörät rullasivat kaupunkiin.

Teksti: Elina Havu Kuvat: Sami Pulkkinen

Vaasan kaupungin sisäinen posti on kuljetettu sähköautolla keväästä 2017 alkaen. Logistiikkapäällikkö Jouni Vuorenmaan mukaan sähköauton vahvuus on vähäpäästöisyys.

Aiempaan verrattuna pelkästään fossiilisista polttoaineista saatava säästö vastaa noin kahden päivän sähkönkulutusta sähkölämmitteisessä talossa.

10

— Sähköauton lataaminen on helppoa. Auto ladataan pistorasian kautta työajan ulkopuolella.

Kesken työpäivän latausta ei tarvitse, vaikka ajokilometrejä kertyy noin 40 kilometriä päivässä, Vuorenmaa esittelee.

Yhteiskäyttöauto palvelee monia Samaan aikaan sähköisen postiauton kanssa kaupungille tuli sähkökäyttöinen Nissan Leaf -henkilöauto. Tällä hetkellä auto on teknisten palveluiden yhteiskäyttöautona. Jatkossa käyttäjiksi tulee myös muita yksiköitä.

Nyt yhteisen sähköauton käytölle suunnitellaan toimintamallia, jossa henkilökunnan tarpeet ja aikataulut sovitetaan yhteen. Tavoitteena on auton

kokonaisvaltainen hyödyntäminen, minkä myötä syntyy taloudellisia säästöjä.

— Tähän asti henkilöstö on hyödyntänyt omia autoja ja saanut kilometrikorvausta. Hyvin suunnitellulla sähköauton yhteiskäytöllä omat autot voivat jäädä parkkiin, jolloin bensan tarve vähenee.

Samalla kaupunki säästää kilometrikorvauksissa ja CO2-päästöt pienenevät, kaavailee logistikko Terhi Hautalahti.

Työpäiväpyörällä ketterästi kokoukseen Pirteän oranssit työpäiväpyörät saapuivat kaupungin henkilöstön käyttöön toukokuussa. Yksikön yhteisellä pyörällä työntekijä voi polkea vaikkapa kokoukseen työpäivän aikana. Mahdollisuus on mukava etenkin heille, jotka pitkän matkan vuoksi tulevat töihin autolla tai bussilla.

Jaakko Löytynoja, Sari Manninen ja Tiina Salonen ovat tyytyväisiä työpäiväpyöriin, joilla ajetut kilometrit tallentuvat kunkin pyörän omaan matkamittariin.

Jaakko Löy tynoja, Sari Manninen och Tiina Salonen är nöjda med arbetsdagscyklarna, vilka har en färdmätare där antalet cyklade kilometer sparas.

Ekologiskt och förmånligt med gemensamma kommunikationsmedel Staden fortsätter sin resa mot ett ambitiöst mål: Ett kolneutralt Vasa 2035. Nya steg togs när elbilarna och arbetsdagscyklarna rullade in i staden.

Text: Elina Havu Bilder: Sami Pulkkinen

Vasa stads interna post har transporterats med elbil sedan våren 2017. Enligt logistikchef Jouni Vuorenmaa är elbilens styrka låga utsläpp.

och CO2-utsläppen minskar, planerar logistiker Terhi Hautalahti.

Jämfört med tidigare motsvarar enbart inbesparingen som fås från fossila bränslen cirka två dagars elkonsumtion i ett hus som uppvärms med el.

— Det är enkelt att ladda en elbil.

Bilen laddas via ett uttag utanför arbetstiden. Ingen laddning behövs under arbetsdagen, fastän antalet körda kilometer uppgår till cirka 40 på en dag, framför Vuorenmaa.

De piggt orange arbetsdagscyklarna kunde tas i bruk av stadens personal i maj. Med enhetens gemensamma cykel kan en arbetstagare cykla exempelvis till ett möte under arbetsdagen. Det är en trevlig möjlighet i synnerhet för dem som på grund av lång väg åker bil eller buss till jobbet.

Samtidigt med elpostbilen fick staden en eldriven Nissan Leaf-personbil. För tillfället är bilen i gemensam användning inom den tekniska servicen. I fortsättningen kommer den även att börja användas av andra enheter.

Cykling har många positiva verkningar.

Samtidigt som arbetstagaren får frisk luft och vardagsmotion under arbetsdagen minskar utsläppen på grund av bilismen.

— Vid korta resor är cykeln ett mer behändigt sätt att ta sig fram än bilen, då den kan parkeras nära entrén. Då sparar man också tid, berättar utvecklingschef Maija Alasalmi.

För användningen av den gemensamma elbilen planeras en verksamhetsmodell där personalens behov och tidtabeller samordnas. Målet är att bilen används heltäckande, vilket medför ekonomiska inbesparingar.

— Hittills har personalen använt egna bilar och fått kilometerersättning.

Genom en välplanerad samanvändning av bilen får den egna bilen stå, varvid bensinbehovet minskar. Samtidigt sparar staden i kilometerersättningar

Det finns sammanlagt 29 arbetsdagscyklar. Personalen inom respektive enhet har tillsammans kommit överens om praktiska saker i anslutning till cykeln, såsom var nyckeln och cykelhjälmen förvaras.

— Hos oss inom kommunikationsservicen finns det en lista, där man kan reservera cykeln för en viss dag. Hjälmen, nyckeln och pumpen hänger på klädställningen, berättar kommunikationsplanerare Tiina Salonen.

En bil för gemensam användning betjänar många Pyöräilyllä on monia positiivisia vaikutuksia. Samalla, kun työntekijä saa työpäivän aikana raitista ilmaa ja liikuntaa, vähenevät autoilusta aiheutuvat päästöt.

— Lyhyillä matkoilla pyörä on autoa näppärämpi tapa liikkua, sillä sen saa parkkiin lähelle sisäänkäyntiä. Tässä säästyy myös aikaa, kertoo kehittämispäällikkö Maija Alasalmi.

Työpäiväpyöriä on yhteensä 29. Kunkin yksikön henkilöstö on yhdessä sopinut pyörään liittyvistä käytännön asioista, kuten avaimen ja pyöräilykypärän säilytyspaikasta.

— Meillä viestintäpalveluissa on lista, johon voi tehdä varauksen tietylle päivälle. Kypärä, avain ja pumppu roikkuvat naulakossa, esittelee viestintäsuunnittelija Tiina Salonen.

Behändigt till mötet med arbetsdagscykeln

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/kestava-kehitys LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/hallbar-utveckling

11

Tuuliniityn päiväkodissa on kaikilla hyvä olla Tuuliniityn päiväkodissa, Sundomissa, on paljon luonnonvaloa, ilmavuutta ja liikkumisen iloa. Päiväkodissa viihtyvät sekä lapset että aikuiset.

Teksti: Johanna Jussila Kuvat: Sami Pulkkinen

— Meillä on ajateltu työergonomiaa. Lapsilla on käytössään korkeat pöydät ja henkilöstöllä säädettävät satulatuolit, kertoo Tuuliniityn päiväkodin johtaja Anna-Lena Enqvist.

Lapset liikkumaan Lasten tulisi liikkua aktiivisesti kolme tuntia päivässä. Tämä tavoite on huomioitu Tuuliniityn tilaratkaisuissa. Pitkä käytävä ja aulatila antavat mahdollisuuden tasapainopyöräilyyn tai sählyn pelaamiseen.

— Huomioimme aina turvallisuuden. Käytävällä voi liikkua vauhdikkaasti, mutta osastoilla rauhallisesti, selventää Enqvist.

Päiväkodin jumppasali on yksi suosikkipaikoista.

Hoitopäivään saadaan aktiivista liikkumista, kun ruokasaliin siirrytään ryömimällä, yhdellä jalalla hyppimällä tai esteradan läpi.

— Liikkumisen lisääminen on innostanut henkilökuntaa uudenlaiseen ajatteluun. Olemme saaneet

12

oppia muista päiväkodeista sekä valtakunnallisista ohjeista, kertoo Enqvist.

Kirjasto, taidehuone ja keittiö Ryhmillä on säännöllisesti lukuhetkiä päiväkodin kirjastossa. Kirjastossa käydään kehityskeskusteluja vanhempien kanssa ja pidetään pieniä kokouksia.

Päiväkodista löytyvät kuvataidehuone sekä pieni keittiö, jossa lapset voivat leipoa vanhempainiltoihin, joulu- tai kevätjuhliin. Jokaisella osastolla on pieni työhuone, jossa henkilökunta voi tehdä rauhassa toimistotöitä ja samalla seurata ryhmän toimintaa.

Erinomainen yhteishenki Tuuliniityn päiväkodissa on erinomainen yhteishenki ja työilmapiiri. Työntekijät kunnioittavat toisiaan, lapsia ja heidän vanhempiaan.

— Teemme yhdessä paljon tyky-toimintaa. Tapaamme toisiamme myös vapaa-ajalla, hymyilee Enqvist.

Toimivat tilat Päiväkodin toiminnallisuus ja hieno yhteistyö näkyvät muun muassa keittiö- ja siivoustehtävissä.

— Täällä on hieno keittiö, jossa keitän aamupuuron, laitan tarjottavat esille ja tiskaan. Yhteistyö toimii uskomattoman hyvin! Pidämme yhteiset kahvitauot ja minut pyydetään aina työporukan tapaamisiin, iloitsee palveluvastaava Ingegerd Sundin.

Myös siivous sujuu. Laitoshuoltajan työtä helpottavat nykyaikaiset koneet ja laadukkaat siivousvälineet.

— Ajattelen työssäni lasten parasta. Täällä jokainen siivoaa jälkensä ja tavarat pidetään paikoillaan, kuten ulkovaatteet ja kengät eteisessä. Näin hiekka ja kura eivät kulkeudu eteistä pidemmälle.

Wc-tilojen siisteys on tärkeää, sillä lapset aloittavat hoitopäivänsä käsien pesulla, kertoo laitoshuoltaja Almedina Gusic.

Tuuliniityn päiväkoti →→ Valmistui Sundomiin vuonna 2013 →→ Lapsia 99 →→ 6 osastoa, joista 4 ruotsinkielistä ja 2 suomenkielistä →→ Työntekijöitä 22, joista 20 varhaiskasvatuksessa, yksi palveluvastaava ja yksi laitoshuoltaja. →→ Lisäksi vaihteleva määrä avustajia

På Vindängens daghem har alla det bra På Vindängens daghem i Sundom finns mycket naturlig belysning, rymd och rörelseglädje. På daghemmet trivs både barn och vuxna.

Text: Johanna Jussila Bilder: Sami Pulkkinen

— Hos oss har man tänkt på arbetsergonomin. Barnen använder höga bord och personalen justerbara sadelstolar, berättar Vindängens daghemsföreståndare Anna-Lena Enqvist.

Tuuliniityn päiväkodin isolla pihalla leikkivät Alex Näsman, Adam Smedlund, Walter Nylander ja Elias Oikarainen.

På den stora gården vid Vindängens daghem leker Alex Näsman, Adam Smedlund, Walter Nylander och Elias Oikarainen.

Barnen i rörelse Barn ska röra på sig aktivt tre timmar per dag. Detta mål har beaktats i Vindängens utrymmeslösningar. En lång korridor och aulautrymme möjliggör balanscykling eller innebandyspelande.

— Vi beaktar alltid säkerheten. I korridoren får man röra sig med fart, men på avdelningarna tar man det lugnt, klargör Enqvist.

Daghemmets gymnastiksal är en av favoritplatserna. Aktiv rörelse fås med under dagen när man tar sig till matsalen krypande, hoppande på ett ben eller genom en hinderbana.

— Utökad rörelse har inspirerat personalen att tänka på ett nytt sätt. Vi har lärt oss av andra daghem och riksomfattande anvisningar, berättar Enqvist.

Bibliotek, konstrum och kök Grupperna har regelbundna lässtunder i daghemmets bibliotek. I biblioteket hålls utvecklingssamtal med föräldrarna och små möten.

I daghemmet finns ett bildkonstrum och ett litet kök, där barnen kan baka inför föräldramöten, jul- och vårfester.

På varje avdelning finns ett litet arbetsrum, där personalen kan göra kontorsarbete i lugn och ro och samtidigt följa gruppens aktiviteter.

Utmärkt sammanhållning På Vindängens daghem råder en utmärkt sammanhållning och arbetsatmosfär. Arbetstagarna respekterar varandra, barnen och deras föräldrar.

— Vi har mycket tyky-verksamhet tillsammans. Vi träffar varandra även på fritiden, ler Enqvist.

Fungerande lokaler Daghemmets funktionalitet och goda samarbete syns bland annat i köks- och städuppgifterna.

— Här finns ett fint kök, där jag kokar morgongröt, ställer fram maten och diskar. Samarbetet fungerar otroligt bra! Vi håller gemensamma kaffepauser och jag blir alltid ombedd att komma på arbetsgängets möten, glädjer sig serviceansvarig Ingegerd Sundin. Även städningen fungerar bra. Moderna maskiner och högklassiga städredskap underlättar anstaltsvårdarens arbete.

— Jag tänker på barnens bästa i mitt arbete. Här städar alla efter sig och sakerna förvaras på sina platser, såsom ytterkläder och skor i tamburen. På det här sättet kommer sand och gyttja inte längre än till tamburen. Det är viktigt att toalettutrymmena är snygga, för barnen börjar sin dag med att tvätta händerna, berättar anstaltsvårdaren Almedina Gusic.

Vindängens daghem →→ Färdigställdes i Sundom år 2013 →→ Antal barn 99 Päiväkodin kirjastossa on mukava viettää lukuhetkiä, kertoo päiväkodin johtaja AnnaLena Enqvist, vierellään Pinja Sågfors.

Det är trevligt att ha lässtunder i daghemmets bibliotek, berättar daghemsföreståndare AnnaLena Enqvist, som bredvid sig har Pinja Sågfors.

→→ 6 avdelningar, av vilka 4 svenskspråkiga och 2 finskspråkiga →→ Antal anställda 22, av vilka 20 inom småbarnspedagogiken, en serviceansvarig och en anstaltsvårdare →→ Därtill ett varierande antal assistenter

LINKKIVINKKI / LÄNKTIPS: www.olympiakomitea.fi/lasten-liike

13

- Lapsi asuu sijaisperheessä yhtenä perheenjäsenenä, k e r t o v a t K a i s a (o i k .) ja Jani Muikku. Samaa mieltä ovat perhehoidon sosiaaliohjaajat Essi Peurala (vas.) ja Tea Pettersson.

- Barnet bor i fosterfamiljen som en medlem i familjen, berättar Kaisa (till höger) och Ja ni M uik ku . Essi Peurala (till vänster) och Tea Petterson, socialhandledare inom familjevården, håller med.

Sijaisvanhemmat hyvän lapsuuden tukena Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on perhehoidon ja tukiperhetoiminnan tärkein tehtävä. Tavalliset vaasalaisperheet toimivat perhehoitajina eli sijaisvanhempina tai tukiperheinä.

Teksti: Johanna Jussila Kuvat: Sami Pulkkinen

— Kun lapsi ei voi jostain syystä asua kotonaan, hänet sijoitetaan ensisijaisesti perhehoitoon. Lapsen sijoitus perheeseen voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen, kertoo perhehoidon sosiaaliohjaaja Essi Peurala.

Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa lapsen sijoittamista muutamista päivistä noin kolmeen kuukauteen. Sijoituksen aikana selvitetään perheen tilanne ja arvioidaan jatkotoimet. Tämän jälkeen lapsi palaa kotiin, tai sijoitetaan pitkäaikaiseen perhehoitoon.

Pitkäaikaisessa perhehoidossa lapsi on sijaisperheessä toistaiseksi, jopa aikuisuuteen asti.

— Lyhytaikaisen perhehoidon sijaisperheet päivystävät vuorotellen 24/7. He vastaanottavat akuut-

14

titilanteessa sijoitusta tarvitsevan lapsen, selventää perhehoidon sosiaaliohjaaja Tea Pettersson.

Lapsi asuu sijaisperheessä yhtenä perheenjäsenenä.

Lapsen ja biologisen perheen yhteydenpitoa tuetaan monin tavoin.

Koulutetut perhehoitajat Perhehoitajiksi aikovat osallistuvat valmennukseen, joita järjestetään Vaasassa säännöllisesti. Valmennuksessa saa tietoa, mitä sijaisvanhemmuus merkitsee ja millaisia valmiuksia tehtävä edellyttää.

— Sijaisperheelle tarjotaan Vaasassa muun muassa säännöllistä tukea, täydennyskoulutusta sekä vertaistukea. Tarkoituksena on, ettei perhehoitaja jää yksin, vaan selviydymme tulevista haasteista yhdessä, kertoo Peurala.

Tukiperheeksi?

Tukiperheitä tarvitaan lapsiperheille, joilla on esimerkiksi suppea sosiaalinen verkosto tai vaikea

elämäntilanne. Tukiperhetoiminnassa tavalliset perheet antavat aikaa ja tukea lapselle.

— Tällöin lapsi asuu omassa kodissaan, mutta viettää tukiperheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperhetoiminta on lapsen perheelle erittäin tärkeää ja vapaaehtoista tukea, kuvailee Pettersson.

Tavallista arkea lasten kanssa — Olen toiminut perhehoitajana lähes yhdeksän vuotta. Perheeseemme kuuluu kaksi sijoitettua ja kolme biologista lasta. Kaikki ovat meille yhtä rakkaita. Parhaimpia muistoja ovat hetket, jolloin sain lapsen ensimmäistä kertaa syliini, hymyilee perhehoitaja Kaisa Muikku.

— Tavatessani Kaisan, hänellä oli jo sijoitettu lapsi. Tulin lapsen kanssa hyvin toimeen, joten otin heidät mielelläni elämääni. Muutamassa vuodessa olemme saaneet monta lasta ja nyt elämme tavallista lapsiperheen arkea, iloitsee perhehoitaja Jani Muikku.

Fosterföräldrar stöder en bra barndom Att främja välbefinnandet bland barn och familjer är den viktigaste uppgiften inom familjevården och stödfamiljsverksamheten. Vanliga familjer i Vasa verkar som familjevårdare, dvs. som fosterföräldrar eller stödfamiljer.

Text: Johanna Jussila Bilder: Sami Pulkkinen

— Om ett barn av någon anledning inte kan bo hemma, placeras det i första hand i familjevård. Placeringen i en familj kan vara kort- eller långvarig, berättar Essi Peurala, socialhandledare inom familjevården.

Kortvarig familjevård innebär att barnet placeras från några dagar till cirka tre månader. Under placeringen utreds familjens situation och fortsatta åtgärder utvärderas. Efter det återvänder barnet hem eller placeras i långvarig familjevård. Vid långvarig familjevård bor barnet hos fosterfamiljen tillsvidare, rentav till vuxen ålder.

— Fosterfamiljerna inom den kortvariga familjevården har turvis jour 24/7. De tar i en akut situation emot barn som behöver placeras, klargör Tea Pettersson, socialhandledare inom familjevården.

Barnen bor i fosterfamiljen som en medlem i familjen. Kontakten mellan barnet och den biologiska familjen stöds på många sätt.

Utbildade familjevårdare De som vill bli familjevårdare deltar i coachning som ordnas regelbundet i Vasa. Under coachningen får man information om vad det innebär att vara fosterföräldrar och vilka färdigheter uppgiften förutsätter.

— I Vasa erbjuds fosterfamiljer bland annat regelbundet stöd, til�läggsutbildning och kamratstöd. Det är meningen att en familjevårdare inte lämnas ensam, utan att vi klarar av kommande utmaningar tillsammans, berättar Peurala.

Bli stödfamilj Stödfamiljer behövs för barnfamiljer som exempelvis har ett snävt socialt nätverk eller en svår livssituation. Inom stödfamiljsverksamheten ger vanliga familjer barnet tid och stöd.

— Då bor barnet i sitt eget hem, men tillbringar exempelvis ett veckoslut per månad i stödfamiljen. Stödfamiljsverksamheten är ett väldigt viktigt och frivilligt stöd för barnets familj, beskriver Pettersson.

En vanlig vardag med barnen — Jag har verkat som familjevårdare nästan nio år. Till vår familj hör två placerade och tre biologiska barn. Alla är oss lika kära. De bästa minnena är stunderna när jag fick barnen första gången i famnen, ler familjevårdaren Kaisa Muikku.

— När jag träffade Kaisa hade hon redan ett placerat barn. Jag kom bra överens med barnet, så jag tog dem gärna in i mitt liv. På några år har vi fått många barn och nu lever vi en vanlig barnfamiljevardag, glädjer sig familjevårdaren Jani Muikku.

Tervetuloa mukaan! Tarvitsemme lisää sijais- ja tukiperheitä. Soita sosiaalityöntekijälle p. 06 325 2318 tai sosiaaliohjaajille p. 040 689 7756 tai 040 689 7852.

Välkommen med!

Vi behöver fler fosteroch stödfamiljer. Ring socialarbetaren tfn 06 325 2318 eller socialhandledarna tfn 040 689 7756 eller 040 689 7852.

15

Keskiössä työllisyys, opetus ja liikenne Vaasan kaupunki toteutti keväällä sähköisen Tulevaisuuden Vaasa –kyselyn, johon vastasi 1971 kaupunkilaista. Kysely on osa kaupungin strategian päivitystyötä ja sen avulla haluttiin selvittää kaupunkilaisten ja kaupungin työntekijöiden ajatuksia ja toiveita tulevaisuuden Vaasasta.

Vastaajat De som svarade Miehiä 765 kpl Män 765 st.

39% Yhteensä Totalt

Teksti: Leena Forsén ja Jenni Tuliniemi Infograafi: Mikael Matikainen

1971

Tärkeimmäksi teemaksi vastauksissa nousi työllisyyden tukeminen.

— Suosituimpia teemoja liittyen kunnan tarjoamiin palveluihin olivat työllisyyden ja yrittäjyyden tukeminen, perusopetuksen tärkeys sekä julkisen liikenteen kehittäminen. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut nousivat aineistossa esiin, vaikka ne ovatkin siirtymässä uuteen maakuntaan vuoden 2020 alussa, kertoo kehitysjohtaja Susanna Slotte-Kock.

kpl/st.

Naisia 1206 kpl Kvinnor 1206 st.

61%

Kyselyyn osallistuneet pohtivat hyvin monipuolisesti Vaasan kehittämistä. Keskimäärin vastaamiseen oli käytetty aikaa 15,5 minuuttia, eli osallistujat olivat todella panostaneet vastauksiin ja niiden perusteluihin. Kyselyssä pääsi myös arvioimaan toisten antamien vastausten tärkeyttä itselle, jolloin vastatessa sai tuntumaa muiden kaupunkilaisten mielipiteisiin.

Kuntalaisia Kunnan työntekijöitä Kommuninvånare Kommunanställda

1556

Turvallisuus kuntoon

321

Vaasan arvomaailmaan liittyvissä asioissa korostuivat henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, avoimuus ja tiedottaminen. Huoli turvallisuudesta nousi aineistossa selvästi esiin. Valaistuksella, liikennejärjestelyillä ja lähipalveluilla koettiin olevan turvallisuutta lisäävä vaikutus.

— Meidän pitää selvittää vielä tarkemmin, mistä kokemus yleisen turvallisuuden heikkenemisestä johtuu ja mitä voisimme tälle tehdä, sanoo Slotte-Kock.

Suurin osa tyytyväisiä palveluun Strategiakyselyssä kysyttiin myös, oliko Vaasan kaupunki onnistunut palvelemaan hyvin edellisen vuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli erittäin tyytyväisiä (6,63 %) tai tyytyväisiä (69,7 %) saamaansa palveluun. Viidesosa (noin 21 %) oli hieman tyytymättömiä saamaansa palveluun ja vain 2,6 % oli tyytymättömiä.

— Tämä on erittäin hyvä tulos ja siitä kiitos koko henkilökunnalle. Kehitettävää totta kai löytyy ja tähän olemme tarttuneet tänä vuonna järjestämällä muun muassa asiakaspalvelukoulutuksia esimiehille ja asiakaspalvelua tekeville, kertoo kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Strategiatyö etenee Kyselyn jälkeen strategiatyö on edennyt kevään aikana toimialojen työpajoissa sekä kaupunginhallituksessa. Valtuusto työsti strategiaa seminaarissaan elokuussa, jolloin kuntalaisten vastauksia käytettiin kehitystyön pohjana. Kyselyyn vastanneet pääsivät näin todella vaikuttamaan kaupungin strategian muotoutumiseen. Päivitetty strategia tulee käyttöön vuoden 2018 alusta.

16

Yritysten edustajia Representanter för företag

Yhteisön edustajia Representanter för sammanslutningar

Poliittisia päättäjiä Politiska beslutsfattare

38

37

18

Palveluun tyytyväiset Nöjda med servicen

Erittäin tyytyväisiä Mycket nöjda

Tyytyväisiä Nöjda

6,63 %

69,7 %

Sysselsättning, utbildning och trafik i centrum Vasa stad genomförde på våren en elektronisk enkät om Framtidens Vasa, på vilken 1 971 stadsbor svarade.

Enkäten utgör en del av arbetet med uppdateringen av stadens strategi och med hjälp av den ville man klarlägga stadsbornas och de stadsanställdas tankar och önskemål om framtidens Vasa.

Text: Leena Forsén och Jenni Tuliniemi Infograf: Mikael Matikainen

Hieman tyytymättömiä Lite missnöjda

Tyytymättömiä Missnöjda

21 %

2,6 %

TOP5

Mihin Vaasassa pitää panostaa Vad man behöver satsa på i Vasa

1

Koulutus ja opetus Utbildning och undervisning

2

Turvallisuus Trygghet

3

Työllisyyden tukeminen Stödande av sysselsättningen

4

Osaamisen hyödyntäminen Utnyttjande av kunnandet

5

Lähipalvelut Närservice

Det viktigaste temat som kom fram i svaren var att stöda sysselsättningen.

— Till de populäraste temana i anslutning till den service som kommunen erbjuder var stödande av sysselsättningen och företagandet, den grundläggande utbildningens betydelse samt utvecklande av kollektivtrafiken. Också socialoch hälsovårdsservicen lyftes fram i materialet, fastän den är på väg att överföras till det nya landskapet från början av år 2020, berättar utvecklingsdirektör Susanna Slotte-Kock.

De som deltog i enkäten funderade mycket mångsidigt på hur Vasa kan utvecklas. I genomsnitt hade 15,5 minuter använts för att svara, dvs. deltagarna hade verkligen satsat på svaren och deras motiveringar. I enkäten kunde man också bedöma hur viktiga andra personers svar var för en själv, vilket innebar att man fick en uppfattning om andra stadsbors åsikter.

Tryggheten i skick I saker som ansluter sig till Vasas värdesfär poängterades ombesörjande av de anställdas

välbefinnande, öppenhet och information. En oro för tryggheten framkom tydligt av materialet. Belysning, trafikregleringar och närservice upplevdes ha effekter som ökar tryggheten.

— Vi måste ännu närmare klarlägga varifrån upplevelsen av försämrad allmän trygghet kommer och vad vi kan göra åt den, säger Slotte-Kock.

Största delen nöjda med servicen I strategienkäten frågade man även om Vasa stad hade lyckats betjäna väl under det föregåendet året. Största delen av de som svarade var mycket nöjda (6,63 %) eller nöjda (69,7 %) med den service som de hade fått. En femtedel (21 %) var lite missnöjda med den service som de hade fått och endast 2,6 % var missnöjda.

— Det här är ett mycket bra resultat och för detta går ett stort tack till hela personalen.

Det finns naturligtvis sådant som kan utvecklas och det har vi tagit fasta på i år genom att ordna bland annat personalutbildningar för förmän och personer inom kundbetjäningen, berättar stadsdirektör Tomas Häyry.

Strategiarbetet framskrider Efter enkäten har strategiarbetet under våren framskridit i sektorernas workshoppar och i stadsstyrelsen. Fullmäktige arbetade på strategin på sitt seminarium i augusti, och då använde man kommuninvånarnas svar som underlag för utvecklingsarbetet. De som hade svarat på enkäten kunde på så sätt faktiskt påverka utformandet av stadens strategi.

Den uppdaterade strategin tas i bruk i början av år 2018.

17

Opiskelija Elli Tervo kulkee usein Kampuslinjalla. Iltaan lisätyt bussivuorot tulivat tarpeeseen.

Studerande Elli Tervo åker ofta på Campuslinjen. De insatta kvällsbussturerna kom till nytta.

Waltilla matkaan halvalla ja ilman käteistä

Uusia tuulia joukkoliikenteessä - lisävuoroja lauantaille!

Waltti-bussikortilla yksittäinen matka maksaa 1,33 euroa. Paljon liikkuvat valitsevat usein kuukausilatauksen. Harvemmin bussia käyttävät voivat ladata kortin haluamallaan summalla, jolloin voi matkustaa ilman aikarajaa.

Syksy toi tullessaan vastauksia asiakkaiden toiveisiin; lauantaille lisävuoroja, Kampuslinjalle iltavuoroja ja suorempi yhteys Kivihakaan. Waltti-kortilla edullinen kertamatka 1,33 euroa pysyy. Kortin voi ostaa ja ladata myös netissä.

Jos sinulla ei vielä ole omaa Walttia, voit tilata sen netistä tai käydä ostamassa paikallisliikenteen palvelupisteistä. Kesästä lähtien kortin on voinut ladata netissä.

Viime tingan ihmisille vinkiksi, että kortin latauksen jälkeen kestää muutama tunti ennen kuin kortilla voi hypätä bussiin.

Kor tin saldon voi tarkistaa kännykällä. Waltti-kortinlukija –sovelluksen voi ladata kännykkään ilmaiseksi. Sovellus toimii NFC-ominaisuudella varustetuissa Android-puhelimissa.

Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Sami Pulkkinen

Joukkoliikennesuunnittelija Lotta Rautio käy läpi kaupungin palautejärjestelmän kautta tulleita asiakaspalautteita.

— Todella paljon on toivottu, että lauantaisin kulkisi tiheämmin busseja keskustaan, Rautio kertoo.

Toiveisiin vastataan, sillä koko talvikauden linjojen 1, 2, 7 ja 9 bussit kulkevat lauantaisin entistä tiheämmin. Päivällä pääsee puolen tunnin välein keskustaan, muuten tunnin välein.

— Gerbystä, Västervikistä ja Ristinummelta on tullut toiveita lauantain lisävuoroista. Asiakkaita riittää, sillä nämä ovat Vaasan eniten käytetyt linjat, Rautio kertoo.

Korkeakoulukampukselle illallakin Rautio kertoo, että Kampuslinjaksi kutsuttuun linjaan 14 on lisätty iltavuoroja. Nyt bussilla pääsee kahdeksaan asti illalla. Aiemmin liikennöinti loppui neljältä.

18

Waltti-kortilla bussimatka vain 1,33 euroa!

Viestintää viidettä vuotta Vaasan yliopistossa opiskeleva Elli Tervo käyttää Kampuslinjaa usein.

— Pääsen bussilla oikein näppärästi kodin ja koulun väliä. Se on parasta, kun sateella ja pimeällä voi vain hypätä bussiin. Busseja menee kyllä riittävän usein, Tervo kiittää.

Tervo pitää bussimatkan hintaa tosi halpana ja kehitysehdotuksiakin on.

— Maksan mieluummin pienen summan kuin kastun matkalla. Meillä on iltaluentoja ja tiedekirjasto Tritonia on auki myöhään. Olen kaivannut iltabussia, kun on mennyt myöhään eikä kukaan kavereista ole ollut kävelemässä yhtä matkaa. Toivoisin, että Kivihakaan pääsisi paremmin viikonloppuisin, Tervo sanoo.

Mene suoraan Kivihakaan, kulkematta Kotirannan kautta Metsäkallioon, Länsiniittyyn ja Kivihakaan kulkeville avautui suorempi bussireitti töihin, kotiin ja kaupoille.

— Linjan 8 reittiä muutettiin niin, että bussi ajaa suoraan Pohjolankatua ja koukkaus Kotirannan kautta jätettiin pois. Kotirannalle ja Vetokannakselle pääsee bussilla 11, Rautio sanoo.

Nya vindar inom kollektivtrafiken – extra turer på lördagar!

I höst får kunderna svar på sina önskemål; extra turer på lördagar, kvällsturer på Campuslinjen och en rakare förbindelse till Stenhaga. Den förmånliga engångsavgiften 1,33 euro med Walttikortet finns kvar. Kortet kan köpas och laddas även på webben.

Text: Tiina Salonen Bilder: Sami Pulkkinen

Kollektivtrafikplanerare Lotta Rautio går igenom kundrespons som inkommit via stadens responssystem.

— Det har kommit in väldigt många önskemål om att bussarna borde gå tätare till centrum på lördagar, berättar Rautio.

— Jag kommer riktigt behändigt med buss mellan hemmet och skolan. Det bästa är när man bara kan hoppa på bussen när det regnar och är mörkt. Det går nog bussar tillräckligt ofta, säger en tacksam Tervo.

Önskemålen uppfylls i och med att bussarna på linjerna 1, 2, 7 och 9 börjar gå tätare på lördagar under hela vintersäsongen.

På dagen kommer man till centrum med en halv timmes mellanrum, annars med en timmes mellanrum.

— Från Gerby, Västervik och Korsnäståget har det kommit önskemål om extra turer på lördagar. Kunderna räcker till för det här är Vasas mest använda linjer, berättar Rautio.

Tervo tycker att priset på en bussresa är väldigt billigt och hon har även utvecklingsförslag.

— Jag betalar hellre en liten summa än att jag blir blöt på vägen. Vi har kvällsföreläsningar och vetenskapsbiblioteket Tritonia är öppet till sent på kvällen. Jag har saknat en kvällsbuss då det har blivit sent och ingen av kompisarna har promenerat samtidigt. Jag önskar att man kunde ta sig bättre till Stenhaga på helgerna, säger Tervo.

Till högskolecampus även på kvällen

Direkt till Stenhaga utan att åka via Hemstrand

Rautio berättar att linje 14, som kallas för Campuslinjen, har fått fler kvällsturer. Nu kan man ta bussen ända till åtta på kvällen.

Tidigare upphörde trafikeringen klockan fyra.

För dem som åker till Skogsberget, Västerängen och Stenhaga öppnades en rakare bussrutt till jobb, hem och butiker.

— Rutten för linje 8 ändrades så att bussen kör direkt via Pohjolagatan och kroken via Hemstrand lämnades bort. Till Hemstrand och Dragnäsbäck kommer man med buss 11, säger Rautio.

Elli Tervo, femte årets studerande i kommunikation vid Vasa universitet, använder ofta Campuslinjen.

Med Walttikortet kostar bussresan bara 1,33 euro!

Med Waltti reser du billigt och utan kontanter Med Walttikortet kostar en enskild resa 1,33 euro. De som åker mycket väljer ofta månadsladdning. De som använder buss mer sällan kan ladda kortet med önskad summa, varvid de kan åka utan tidsgräns.

Om du ännu inte har ett eget Walttikort, kan du beställa ett på webben eller köpa ett vid lokaltrafikens servicepunkter.

Sedan sommaren har man kunna ladda

kortet på webben. Ett tips till dem som är ute i sista minuten är att det tar några timmar efter kortladdningen innan man kan hoppa på bussen med kortet.

Kortets saldo kan kontrolleras med hjälp av mobiltelefonen. Waltti-kortavläsningsapplikationen kan laddas ner gratis på mobiltelefonen. Applikationen fungerar i androidtelefoner med NFC-egenskap.

LINKKIVINKKI / LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/bussit www.vasa.fi/sv/bussar www.vaasanpaikallisliikenne.fi www.waltti.fi

19

Kirjastosta kaiken kansan olohuoneeksi

Biblioteket görs till ett offentligt vardagsrum

Kirjasto on perinteisesti mielletty paikaksi, jossa on hiljaista ja rauhallista.

Muuttuvatko kirjastot tapahtumakeskuksiksi, kun uuden lain myötä kirjastoihin tulee lisää toimintaa?

Biblioteket har traditionellt uppfattats som en plats där det är tyst och lugnt.

Förändras biblioteken till evenemangscenter då deras verksamhet utökas i och med den nya lagen?

Teksti: Ulla Kalliokoski Kuva: Susanna Saari

— Suunnittelemme pääkirjastosta kulttuuritaloa, josta haluamme tehdä kaiken kansan toimeliaan olohuoneen, kertoo kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Marita Ahola.

Kulttuurikeskus toimii jo nyt samassa rakennuksessa kirjaston kanssa, joten yhteistyö on luontevaa ja tulee edelleen lisääntymään.

Kirjasto on erittäin suosittu, vuosittain yksistään Vaasan pääkirjastossa käy 350 000 ihmistä, ja erilaisia tapahtumia järjestetään noin 400.

Tapahtumia järjestetään yhdessä kaupungin muiden toimijoiden, kuten museoiden, nuorisopalvelun, koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Ahola kutsuu myös muut toimijat käyttämään kirjaston tiloja, sillä tilat ovat maksutta käytettävissä kaikkiin ilmaistapahtumiin. Vain ison Draama-salin käytöstä peritään tilavuokraa.

Asiakkaat mukana kehittämisessä Vuoden alusta tuli voimaan uusi kirjastolaki. Kirjastojen uusiksi tavoitteiksi on kirjattu muun muassa elinikäisen oppimisen ja osaamisen sekä aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Kirjastoissa mietitään nyt, mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa. Aholan mukaan kirjaston pitää elää ajassa.

20

— Kirjaston toiminta Vaasassa oli osittain muuttunut jo ennen uutta lakia. Nyt laissa tavallaan kirjoitetaan auki se, mikä on jo meillä tapahtunut, Ahola toteaa.

Kirjaston käyttäjiä on otettu mukaan kehittämistyöhön esimerkiksi kutsumalla heitä mukaan asiakasraateihin.

— Lasten- ja nuortenosaston kehittämiseksi halusimme koota asiakasraadin, ja saimme heiltä todella hyviä ehdotuksia ja ideoita, kun uudistimme osastoa, kiittelee Ahola.

Kirjastoissa jo nyt monipuolista toimintaa Kirjastossa voi tehdä paljon muutakin kuin vain lainata kirjoja tai lukea lukusalissa lehtiä.

Text: Ulla Kalliokoski Bild: Susanna Saari

— Vi planerar huvudbiblioteket till ett kulturhus, som vi vill göra till ett aktivitetsfyllt offentligt vardagsrum, berättar kultur- och biblioteksdirektör Marita Ahola.

Kulturcentret verkar redan nu i samma byggnad som biblioteket, så samarbetet är naturligt och det kommer att utökas ytterligare.

Kirjaston keskeisimmät luvut vuodelta 2016

Pääkirjastossa voi vaikkapa soittaa pianoa tai kitaraa. Myös peli- sekä satuhuoneita löytyy.

Lähikirjastoissa järjestettiin kesällä jo viidettä kertaa kesäkivaa eli ohjattua toimintaa 7-13-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Kirjavinkkausta tehdään kouluissa ja kirjastopyörä sekä pop up –kirjasto vierailevat erilaisissa tapahtumissa.

— Toiminta kirjastossa tulee edelleen lisääntymään. Meiltä löytyy kuitenkin myös edelleen rauhallisia luku- tai työskentelytiloja niitä tarvitseville, lupaa Ahola.

Ahola toivottaa kaikki - erityisesti lapset ja nuoret - tervetulleiksi kirjastoon. Alkukesästä julkaistun Suomen kirjastoseuran teettämän selvityksen mukaan kirjasto on keskeinen lukutaidon ylläpitäjä, ja hyvä lukutaito on tutkitusti tehokas apu työllistymiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.

1 160 331 Lainaa Lån

424

Tapahtumaa, joissa osallistujia 19 128 Evenemang med 19 128 deltagare

606 088 Kävijää Besökare

452

Käyttäjäkoulutusta, joissa osallistujia 12 650, tunteina 635 Användarutbildningar med 12 650 deltagare under 635 timmar

Viktig fakta om biblioteket år 2016

Biblioteket är väldigt populärt, årligen har enbart Vasa huvudbibliotek 350 000 besökare och cirka 400 olika evenemang ordnas där. Evenemang ordnas tillsammans med stadens övriga aktörer, såsom museerna, ungdomsservicen, skolsektorn och småbarnspedagogiken.

Ahola bjuder även in andra aktörer att använda bibliotekets utrymmen, som finns till förfogande utan avgift för alla gratisevenemang. Lokalhyra uppbärs endast för användning av den stora Dramasalen.

Kunderna är med och utvecklar I början av året trädde den nya bibliotekslagen i kraft. Som nya mål för biblioteket fastställdes bland annat främjande av livslångt lärande och livslång kompetens samt aktivt medborgarskap, demokrati och yttrandefrihet. På biblioteken funderar man nu på vad allt detta i praktiken innebär. Enligt Ahola ska biblioteket leva i tiden.

— Bibliotekets verksamhet i Vasa hade delvis förändrats redan före den nya lagen. I lagen skrivs nu på sätt och vis ner det som redan har hänt hos oss, konstaterar Ahola.

Biblioteksanvändarna har inkluderats i utvecklingsarbetet exempelvis genom att de har blivit inbjudna att vara med i kundråd.

— För utvecklandet av barn- och ungdomsavdelningen ville vi bilda ett kundråd, som vi fick väldigt bra förslag och idéer av när vi förnyade avdelningen, tackar Ahola.

Redan nu mångsidig verksamhet på biblioteken På biblioteket kan du göra mycket annat än att bara låna böcker eller läsa tidningar i läsesalen.

På huvudbiblioteket kan du exempelvis spela piano eller gitarr. Det finns även spel- och sagorum.

På närbiblioteken ordnades på sommaren sommarkul, dvs. handledd verksamhet för 7-13-åringar redan för femte gången.

Boktips ges i skolorna och bibliotekscykeln och pop up-biblioteket besöker olika evenemang.

— Verksamheten på biblioteket kommer att öka ytterligare. Hos oss finns det dock fortfarande lugna läs- och arbetsutrymmen för dem som behöver det, lovar Ahola.

Ahola önskar alla — i synnerhet barn och ungdomar välkomna till biblioteket. Enligt en utredning som Finlands biblioteksförbund har låtit göra och som publicerades i början av sommaren är biblioteket en viktig upprätthållare av läsfärdighet, och god läsfärdighet är enligt undersökningar en effektiv hjälp i fråga om sysselsättning och förebyggande av utslagning.

Kirjastopyörä Laina toimii esimerkiksi pienenä pop up –kirjastopisteenä erilaisissa tapahtumissa, liikkuvana kirjavinkkikioskina tai vaikkapa poistokirjojen myyntipisteenä.

Bibliotekscykeln Laina fungerar bland annat som pop upbibliotek, mobil lästipskiosk och försäljningsställe för avskrivna biblioteksböcker.

LINKKIVINKKI: kirjasto.vaasa.fi LÄNKTIPS: bibliotek.vaasa.fi

21

Vaasan kaupungin museot ovat kaikille Vaasan kaupungin museot haluavat olla kaikkia varten. Kolme vuotta sitten aloitettiin museoissa tähän liittyvä pitkäjänteinen kehittämistyö.

Teksti: Ulla Kalliokoski Kuva: Janina Hietamäki

Aluksi kartoitettiin museoiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Saavutettavuus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja kertoo, miten palvelun voi saada käyttöönsä. Se sisältää liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteiden poistamisen. Myös monimuotoinen kulttuuri, porrastetut pääsymaksut ja selkokielen käyttäminen lisäävät saavutettavuutta.

22

Konkreettisia parannusehdotuksia Kartoitusten ja niiden sisältämien suositusten pohjalta museoissa laadittiin vuosille 2017–2021 toimenpideohjelma, joka sisältää paljon konkreettisia parannusehdotuksia. Ehdotuksia on aina esitteiden kirjasinkoosta näyttelytilojen valaistukseen ja ulkoalueiden kuntoon asti.

Saavutettavuutta parannettiin yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimenpideohjelmaan saatiin suosituksia lukuisilta vaasalaisten järjestöjen edustajilta ja niiden kautta kokemusasiantuntijoilta eli niiltä, joita

parantunut esteettömyys ja saavutettavuus erityisesti palvelevat.

Parempi museo kaikille Museotoimenjohtaja Selma Greenin mukaan kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin ”Museer utan problem” eli museo, jossa ei ole ongelmia. Museoiden henkilöstöä on koulutettu saavutettavuuden kysymyksiin sekä kohtaamaan erilaisia asiakkaita.

Tärkeintä on asenne ja museot toivottavatkin kaikki kävijänsä tervetulleiksi.

— Kehittämisessä vaihdettiin näkökulmaa katsoa asioita. Sen sijaan, että puhuisimme ihmisten

liikkumis- ja toimimisrajoitteista, puhummekin rakennusten esteettömyydestä ja palveluiden saavutettavuudesta. Saavutettava museo on kaikille kävijöille parempi, toteaa Green.

Greenin mukaan saavutettavuuden, esteettömyyden ja monimuotoisuuden viisivuotinen toimintaohjelma kymmenine toimenpiteineen on suuri kokonaisuus.

Tämän vuoksi ohjelma on rakennettu osatavoitteiksi, joista osa on jo toteutettu.

— Nettisivuille sekä esitteisiin on lisätty saavutettavuustiedot ja erityisryhmille on tarjolla erityispalveluja, Green mainitsee esimerkkeinä.

Osa parannuksista on helposti toteutettavissa. Esimerkiksi istuinten lisääminen museon sisätiloihin on helppoa. Osa asioista vaatii huomattaviakin investointeja, kuten hissin rakentaminen Tikanojan taidekotiin.

Vasa stads museer är till för alla Vasa stads museer vill vara till för alla. För tre år sedan påbörjades i museerna ett långsiktigt utvecklingsarbete i anslutning till det här.

Text: Ulla Kalliokoski Bild: Janina Hietamäki

Först kartlades museernas nåbarhet och tillgänglighet. Nåbarhet och tillgänglighet främjar jämställdheten mellan människorna och gör det lättare att använda tjänsten. Detta innebär att hinder för att röra sig, se och höra avlägsnas. Också mångformad kultur, graderade inträdesavgifter samt ett lättläst språk främjar tillgängligheten.

Konkreta förbättringsförslag På basis av kartläggningar och rekommendationer har ett åtgärdsprogram för åren 2017-2021 uppgjorts för museerna, vilket innehåller många konkreta förbättringsförslag. Förslagen gäller allt från typstorlek i broschyrer till belysning i utställningslokalerna och uteområdenas skick.

Tillgängligheten förbättrades tillsammans med kunderna. Rekommendationer till åtgärdsprogrammet erhölls av representanter för flera Vasaorganisationer och via dem av erfarenhetssakkunniga, d.v.s. dem som speciellt gagnas av förbättrad tillgänglighet och nåbarhet.

Ett bättre museum för alla Enligt museidirektör Selma Green sattes som mål för utvecklingsarbetet ”Museer utan problem”. Museernas personal har fått utbildning i frågor som gäller tillgänglighet och bemötande av olika kunder.

Attityden är viktigast och till museerna är alla besökare välkomna.

— Vid utvecklandet omformades perspektivet att se på saker. I stället för att tala om människornas rörelse- och funktionshinder, talar vi om byggnaders tillgänglighet och tjänsternas nåbarhet. Ett tillgängligt museum är bättre för alla besökare, konstaterar Green.

Keikka-apu –vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Marina Sippus (oikealla) Vaasan Seudun Yhdistykset ry:stä oli Ritva Hahtokarin mukana Kuntsilla. Sippuksen mukaan Kuntsilla on liikuntarajoitteisen helppo liikkua.

Koordinatorn för den frivilliga verksamheten Vardagshjälpen Marina Sippus (till höger) från Vasanejdens Föreningar rf följde med Ritva Hahtokari till Kuntsis museum. Sippus säger att det är lätt för en person med funktionshinder att röra sig på Kuntsi.

Enligt Green är det femåriga handlingsprogrammet med tiotals åtgärder för tillgänglighet, nåbarhet och mångformighet en stor helhet. Därför har programmet uppbyggts i form av delmål, av vilka en del redan har förverkligats.

— På webbsidorna och i broschyrerna har tillgänglighetsinformation lagts till och för specialgrupper finns det särskilda tjänster, nämner Green som exempel.

En del av förbättringarna är lätta att förverkliga. Att till exempel utöka antalet platser att sätta sig på i museerna är en enkel åtgärd.

En del saker kräver betydande investeringar, såsom byggandet av en hiss i Tikanojas konsthem.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/koe-vaasa LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/upplev-vasa

23

Satavuotiaan Suomen juhlinta huipentuu Loppuvuosi on Suomi 100 –juhlavuoden kiireisintä aikaa. Itsenäisyyspäivän tienoilla juhlitaan kouluissa ja hienoimmissa saleissa. Lokakuussa avautuu Vaasan museoiden Suomi 100 –juhlavuoden päähanke, Jääkärit -näyttely.

Yhdeksäsluokkalaisille pidetään 5.12. itsenäisyyspäivän vastaanotto ja tanssiaiset kaupungintalolla.

Itsenäisyyspäivän aattona järjestetään myös koulujen omia itsenäisyysjuhlia ja kaikki koululaiset saavat nauttia Suomi 100 -juhlaruuasta.

Teksti: Anssi Turunen Kuva: Shutterstock / Mari Johanna

Suomi 100 –juhla nuorille pidetään 8.12. Vaasan kaupungintalolla. Järjestäjinä toimivat Vaasan kaupungin nuorisopalvelut ja Vaasan suomalainen seurakunta. Mukana on myös eri yhteistyötahoja, kuten Kuula-opisto ja Taiteen perusopetus. Tapahtuma on ilmainen ja päihteetön kutsuvierastilaisuus.

Juhlavuoden kohokohta on itsenäisyyspäivä, jolloin 100-vuotiaan Suomen juhlinta huipentuu Linnan juhliin ja ympäri Suomea pidettäviin tapahtumiin.

Vaasassa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin kuuluvat Pohjanmaan museolla pidettävä vastaanotto kuntalaisille sekä kutsuvieraille pidettävä pääjuhla kaupungintalolla.

24

Juhlavuoden päättää uudenvuoden ilotulitus 31.12.2017.

Tuore näkökulma jääkäriliikkeen historiaan Pohjanmaan museossa avautuu 6. lokakuuta Jääkärit –näyttely, joka esittelee jääkäriliikkeen historiaa ja vuosien 1917–1918 tapahtumia erityisesti Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta. Näyttely avaa näkymän Suomen kohtalon hetkiin ja jääkäreiden elämäntarinoihin ruohonjuuritasolta, yksilöiden kokemusten kautta.

Uuteen tutkimustietoon perustuva näyttely päivittää kuvan jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä sekä liikkeen merkityksestä Suomen historiassa. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan sarjakuvataiteilija Mika Lietzénin teos, joka avaa uusia näkökulmia näyttelyn teemoihin. Oheisohjelmana järjestetään lisäksi näyttelyn teemoja syventävä luentosarja yhteistyössä Vaasan kaupunginkirjaston kanssa.

Firandet av hundraåriga Finland når sin kulmen Slutet av året är den brådaste tiden av jubileumsåret Finland 100. Kring självständighetsdagen firas det i skolor och de allra finaste salarna. I oktober öppnas Vasas museers huvudprojekt under jubileumsåret Finland 100, nämligen utställningen Jägarna.

Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia Evenemang under jubileumsåret Finland 100 23.9.2017– 14.1.2018

Maan ääriin / Vid världens ände: Kalle Hamm & Dzamil Kamanger Kuntsin modernin taiteen museo Kuntsis museum för modern konst

6.10.2017– 27.5.2018

Jääkärit -näyttely / Utställningen Jägarna Pohjanmaan museo / Österbottens museum

28.10.2017– 14.1.2018

Text: Anssi Turunen Bild: Shutterstock / Mari Johanna

Höjdpunkten under jubileumsåret är självständighetsdagen, då festligheterna till 100-åriga Finlands ära kulminerar i slottsbalen och evenemang på olika håll i Finland. I Vasa ingår i självständighetsdagens festligheter en mottagning för kommuninvånarna i Österbottens museum samt huvudfesten för inbjudna i stadshuset.

För niondeklassisterna hålls 5.12 en självständighetsmottagning och -bal i stadshuset. Dagen innan självständighetsdagen ordnar också skolorna egna självständighetsfester och alla skolelever får njuta av Finland 100-festmat.

En Finland 100-fest för ungdomar ordnas 8.12 i Vasa stadshus. Arrangörer är Vasa stads ungdomsservice och Vaasan suomalainen seurakunta. Även olika samarbetspartner, såsom Kuula-institutet och den grundläggande konstundervisningen, medverkar. Festen är ett gratis och rusmedelsfritt evenemang för inbjudna.

Jubileumsåret avslutas med nyårsfyrverkeri 31.12.2017.

14.-15.11.

Utställningen baserar sig på ny forskningsinformation och uppgraderar bilden om jägarna och jägarrörelsen samt rörelsens betydelse i Finlands historia. I anslutning till utställningen publiceras seriebildkonstnär Mika Lietzéns verk, som öppnar nya perspektiv på utställningens teman. Som kompletterande program ordnas en temafördjupande föreläsningsserie i samarbete med Vasa stadsbibliotek.

Vasa konsthall Samhällskonstprojekt och utställning med temat Vasa och Finlands kultur år 2017.

Ahtisaari-päivät Vaasassa / Ahtisaaridagarna i Vasa Ahtisaari-päivät tuovat rauhanvälityksen kaikkiin kouluihin.

Ahtisaaridagarna introducerar fredsmedling i alla skolor.

30.11.

Vaasan kaupunginorkesterin Suomi 100 -juhlakonsertti Vasa stadsorkesters Finland 100-jubileumskonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

5.12.

9. luokkalaisten itsenäisyyspäivän vastaanotto ja tanssiaiset Niondeklassisternas självständighetsmottagning och –bal Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

6.12.

Fräscht perspektiv på jägarrörelsens historia I Österbottens museum öppnas den 6 oktober utställningen Jägarna, som presenterar jägarrörelsens historia och händelserna åren 1917-1918 speciellt ur Vasas och Österbottens perspektiv. Utställningen ger en inblick i Finlands ödesstunder och jägarnas levnadsberättelser från gräsrotsnivån, genom individuella erfarenheter.

Minun Vaasani – minun museoni Mitt Vasa – mitt museum Vaasan taidehalli Yhteisötaidehanke ja näyttely, jonka teemana on Vaasan ja Suomen kulttuuri vuonna 2017.

8.12.

Itsenäisyyspäivän juhla kuntalaisille Självständighetsfest för kommuninvånarna Pohjanmaan museo / Österbottens museum Itsenäisyyspäivän pääjuhla kutsuvieraille Självständighetshuvudfest för inbjudna Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus Suomi 100 vuotta -juhla nuorille (noin 13-22 -vuotiaille) Finland 100 år-fest för ungdomar (ca 13-22 -åringar) Tapahtuma on kutsuvierastilaisuus, ilmainen ja päihteetön.

Vaasan kaupungintalo Festen är för inbjudna, gratis och rusmedelsfri.

Vasa stadshus

31.12.

Juhlavuoden päätös, uudenvuoden ilotulitus Avslutande av jubileumsåret, nyårsfyrverkeri Vaasan tori / Vasa torg Lisää juhlavuodesta Vaasassa / Mera om jubileumsåret i Vasa: vaasa.fi/suomi-100-vaasassa / www.vaasa.fi/sv/finland-100-ar-i-vasa Lisää tapahtumia / Mera evenemang: events.vaasa.fi Suomi 100 / Finland 100 Lisätietoa juhlavuodesta / Mera information om jubileumsåret: suomifinland100.fi

25

Satavuotiaan Suomen kunniaksi istutettiin sata jalopuuta Lapio iskeytyy maahan rasahtaen, kun viheralueyksikön Arto Finnilä aloittaa tammen istuttamisen Hietasaaressa.

100-vuotiaan Suomen kunniaksi kuntatekniikka lahjoitti kaupunkilaisten iloksi 100 jalopuuta kaupungin puistoja viheralueille.

Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Sami Pulkkinen

Maa väistyy rahisten ja lapio kilahtaa välillä kiveen.

Finnilä tekee kuopan valmiiksi, täyttää ravinteikkaalla mullalla ja nostaa astiataimen paikalleen.

Itsenäisen Suomen juhlavuodesta muistuttavat

Tammi pääsi Hietasaaren multiin kesäkuussa.

En ek planterades i jorden på Sandö i juni.

26

sinivalkoiset tukikepit isketään taimen molemmin puolen kasvun alkua turvaamaan. Tukikepit saavat olla paikallaan 2–3 vuotta.

Hietasaaren tammi istutettiin ensimmäisten joukossa kesäkuussa. Toukokuussa kaupunkilaiset saivat esittää toiveensa istutettavista lajikkeista sekä niiden paikoista netissä.

— Meille saapui 111 ehdotusta, ja suurin osa niistä oli toteutettavissa. Huomasimme heti, että ehdotuksia oli todella mietitty ja ihmiset olivat tässä sydämellä mukana. Ihanaa aktiivisuutta!, kiittelee puiden paikat suunnitellut viheraluehortonomi Leila Roininen.

Tammi ja omenapuu suosikeissa Yleisön suosikkeja olivat tammi, omenapuu, saarni ja hevoskastanja. Myös vaahteroita, kirsikkapuita, lehmuksia ja pihtoja ehdotettiin paljon.

— Kaikkia näitä laitettiin, Roininen kertoo.

Puita istutettiin eri puolille kaupunkia.

—Pystyimme onneksi täyttämään toiveet paikoista todella hyvin. Paikkavalinnoissa piti tarkistaa, että puulla on riittävästi tilaa tulevaisuudessakin.

Esimerkiksi tammen latvus kasvaa valtavan isoksi, Roininen jatkaa.

Sata puuta multiin Puita istutettiin esimerkiksi kauniiseen Onkilahden puistoon useampikin, samoin suosittuun ajanviettopaikkaan Hietasaareen. Roinisen mukaan Alkulan tila, Sisäsatama ja Edvininpolun leikkialue olivat oikein osuvia ehdotuksia, ja kaikkiin laitettiin puut vehreyttä tuomaan.

Roininen kertoo, että keskustan alueelle laitettiin useampia lajikkeita, ja Vähäänkyröön myös toiveiden mukaan. Myös Huutoniemen, Vanhan Vaasan ja Haapaniemen viheralueilla puut ovat nyt paikallaan.

— Sata jalopuuta on sellainen perintö vaasalaisille, mikä kestää myös sen seuraavat sata vuotta. Kaikkien ilona – täällä puistojen ja puistikoiden Vaasassa, Roininen summaa.

Hundra ädelträd planterades till 100-åriga Finlands ära Spaden slår i marken med ett knastrande ljud när Arto Finnilä från grönområdesenheten börjar plantera en ek i Sandviken. Till 100-åriga Finlands ära donerade Kommuntekniken till glädje för stadsborna 100 ädelträd som har planterats på stadens park- och grönområden.

Text: Tiina Salonen Foton: Sami Pulkkinen

Juhlavuoden puut tunnistaa sinivalkoisiksi maalatuista tukikepeistä.

Man känner igen jubileumsårets träd på de blåvitmålade stödkäpparna.

Marken ger vika med ett raspande och spaden träffar emellanåt en sten. Finnilä gör gropen klar, fyller den med näringsrik jord och lyfter den krukodlade plantan på plats. De blåvita stödkäpparna som påminner om det självständiga Finlands jubileumsår slås ner på båda sidorna om plantan för att trygga dess begynnande tillväxt. Stödkäpparna får vara på plats 2–3 år.

Eken i Sandviken planterades bland de första i juni. I maj fick stadsborna på webben framföra önskemål om vilka trädslag som ska planteras och var.

— Vi fick in 111 förslag och största delen av dem var genomförbara. Vi märkte genast att förslagen var välövervägda och människorna deltog helhjärtat i detta. Berömvärd aktivitet, tackar grönområdeshortonom Leila Roininen, som planerade placeringen av träden.

Ek och äppelträd bland favoriterna Allmänhetens favoriter var ek, äppelträd, ask och hästkastanj.

Det kom även in många förslag om lönnar, körsbärsträd, lindar och ädelgranar.

— Alla dessa planterades, berättar Roininen.

Träden planterades i olika delar av staden.

— Vi kunde lyckligtvis uppfylla önskemålen om platserna väldigt bra. När platserna valdes var man tvungen att kontrollera att trädet har tillräckligt med utrymme även i framtiden. Exempelvis ekens krona blir enormt stor, fortsätter Roininen.

Hundra plantor sattes i marken Flera träd planterades exempelvis i den vackra Metviksparken, liksom på den populära platsen för fritidsvistelse på Sandö. Enligt Roininen var Alkula gård, Inre hamnen och Edvinstigens lekområde väldigt lyckade förslag och träd planterades för att ge grönska på dessa ställen.

Roininen berättar att man i centrumområdet planterade flera trädslag och även i Lillkyro enligt önskemålen. Även på grönområdena i Roparnäs, Gamla Vasa och Aspnäs är träden nu på plats.

— För Vasaborna är hundra ädelträd ett sådant arv som finns kvar även följande hundra år. Till glädje för alla – här i parkernas och esplanadernas Vasa, summerar Roininen.

27

Tiedotuslehteen ollaan tyytyväisiä Vaasan kaupungin tiedotuslehden lukijakyselyyn vastasi yhteensä 172 henkilöä. Lukijoilta tuli monta hyvää aihe- ja kehittämisehdotusta.

Teksti: Jenni Tuliniemi Infograafi: Mikael Matikainen

Tiedotuslehden jutut koetaan loppukeväästä tehdyn lukijakyselyn mukaan kiinnostaviksi (täysin samaa ja samaa mieltä noin 83 %) ja hyödyllisiksi (84,9 %) sekä suurin osa jutuista luetaan (77,3 %).

Ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä juttuja haluaa omiksi osioikseen noin viidesosa vastaajista. Yleisesti koetaan, että kielet menevät lehdessä hyvin limittäin. Suurin osa vastaajista (84,7 %) on sitä mieltä, että pelkkä nettilehti ei riitä, vaan paperilehti sen olla pitää.

Kulttuuria, liikuntaa ja tapahtumia Aihetoiveita tuli runsaasti. Muun muassa kulttuurista, liikunnasta, tapahtumista, tulevaisuuden suunnitelmista, liikenteestä, pyöräilystä, päätöksenteosta, rakentamisesta, luontokohteista, historiasta ja lapsiperheiden palveluista halutaan lisää juttuja.

— Kehitysideoina ehdotettiin muun muassa tilavampaa ja trendikkäämpää taittoa, isompaa fonttia sekä lisää englanninkielisiä juttuja, kertoo tiedotuslehden päätoimittaja Leena Forsén.

Tiedotuslehti on tärkeä Kiitosta lehti sai muun muassa siitä, että se on täysin kaksikielinen ja että se jaetaan myös Mustasaareen ja Laihialle. Totesipa joku jopa, että lehti on parempi kuin monessa muussa kaupungissa.

Kaupungin asioista lehden lukijat haluavat jatkossakin saada tietoa tiedotuslehdestä, kaupungin www-sivuilta, paikallislehdistä ja –radioista sekä sosiaalisesta mediasta. Uusina kanavina ehdotetaan sähköpostiin tilattavaa uutiskirjettä.

Vaasan asioihin haluttaisiin vaikuttaa ja osallistua esimerkiksi nettikyselyiden, yleisötilaisuuksien ja asukasyhdistysten kautta.

Kehitysideat heti käyttöön — Lukijoiden ideoita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Tässä numerossa pureudutaan varsinkin liikuntaan ja kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin. Lisäksi lehdessä on aiheita lapsiperheille sekä kulttuuria, sanoo Forsén.

Lehdessä on jatkossakin tapahtumakalenteri, lyhyet uutiset sekä esittelyssä jokin uusi palvelu. Kyselystä saatuihin ideoihin palataan varmasti useasti uusia lehtiä suunniteltaessa.

— Kiitos kaikille vastaajille, saimme arvokasta tietoa juuri heiltä, joille lehteä teemme, hymyilee Forsén.

28

Lukijakyselyyn vastasi 172 lukijaa.

På läsarenkäten svarade 172 personer.

Läsarna är nöjda med informationstidningen Sammanlagt 172 personer svarade på läsarenkäten i Vasa stads informationstidning. Läsarna gav många goda ämnes- och utvecklingsidéer.

Kultur, motion och evenemang

Text: Jenni Tuliniemi Infograf: Mikael Matikainen

På basis av läsarenkäten som genomfördes i slutet av våren upplevs informationstidningens artiklar som intressanta (helt av samma och av samma åsikt 83 %) och nyttiga (84,9 %) och man läser största delen av artiklarna (77,3 %).

Ungefär en femtedel av dem som svarade vill ha skilda avdelningar för svenskspråkiga och finskspråkiga artiklar. I allmänhet upplever man att det fungerar bra att ha språken om vartannat . Största delen av dem som svarade på enkäten (84,7 %) tycker att det inte räcker bara med en nättidning, utan de vill också ha en papperstidning.

Det kom in många önskemål om ämnen. Läsarna vill ha fler artiklar om bland annat kultur, motion, evenemang, framtidsplaner, trafik, cykling, beslutsfattande, byggande, naturobjekt, historia och tjänster för barnfamiljer.

— Som utvecklingsidéer föreslogs bland annat en mer rymlig och trendig layout, större font och fler artiklar på engelska, berättar informationstidningens chefredaktör Leena Forsén.

Informationstidningen är viktig Tidningen får beröm bland annat för att den är fullständigt tvåspråkig och för att den delas ut även i Korsholm och Laihela. Någon konstaterade till och med att tidningen är bättre än i många andra städer.

I fråga om stadens ärenden vill tidningens läsare även i fortsättningen få information i informationstidningen, på stadens www-sidor, i lokaltidningar

Tätä mieltä oltiin Jutut kiinnostavat

83%

Artiklarna är intressanta

och -radio samt på sociala medier. Som ny kanal föreslås ett nyhetsbrev som kan beställas till e-posten.

I ärenden som rör Vasa vill man påverka och delta exempelvis genom webbenkäter, möten för allmänheten och invånarföreningar.

Utvecklingsidéer genast i bruk — Vi strävar efter att förverkliga läsarnas idéer enligt möjlighet. I det här numret behandlas i synnerhet motion och idrottservicen som staden erbjuder.

I tidningen finns dessutom ämnen för barnfamiljer samt kultur, säger Forsén.

I tidningen finns även i fortsättningen en evenemangskalender, korta nyheter och en presentation av någon ny service. Man återkommer säkert ofta till idéerna i enkäten vid planeringen av nya tidningar.

— Tack till alla som svarade, vi har fått värdefull information av dem som vi gör tidningen för, ler Forsén.

Näiden kanavien kautta halutaan tietoa

Jutut ovat hyödyllisiä

84,9% Artiklarna är nyttiga

79%

72%

Tiedotuslehti Informationstidningen

Luen suurimman osan jutuista

77,3%

Jag läser största delen av artiklarna

Haluan paperilehden

84,7%

Jag vill ha en papperstidning

Så här tyckte man

14%

Yhteispalvelupisteet Samserviceställen

Paikallislehdet ja -radiot Lokaltidningar och -radio

44% Nettisivut Webbsidor

18%

Sosiaalinen media Sociala medier

Via de här kanalerna vill man få information 29

Briefly in English Original: Johanna Jussila Translation: Paul Wilkinson Photo: Shutterstock

The newsletter is appreciated A total of 172 respondents replied to the Vaasa City newsletter reader questionnaire. The readers came up with many good ideas and proposals for development.

— Hopes include a more spacious and trendy layout, a bigger font, and more English stories, says editor Leena Forsén.

The stories are interesting and useful, and most of the respondents (85%) want a traditional newspaper.

More bus services added to public transport According to customer wishes, more bus services are now available on Saturdays. There are also more evening services along the Campus route and there is a more direct connection to Kivihaka.

In addition, the Waltti card can still be used at a discount fare of € 1.33 for a one-time trip. The card can be purchased and downloaded online. →→ www.vaasa.fi/en/services/ buses-vaasa-local-transport

From a library to everyone’s living room — Our plan is to turn the main library into a culture house, which will become everyone’s living room, says Marita Ahola, Director of Cultural and Library Affairs.

In addition to borrowing, it is possible at the main library to read newspapers and magazines in the reading room, play piano or guitar. There are also game and story rooms. In the summer, activities have been arranged for children and teenagers aged 7-13 years.

In addition, the library bicycle and pop-up library visit different events. →→ www.vaasa.fi/en/services/library-services

Raising physical and mental health through exercise Sports services are involved in raising people's wellbeing, health and ability to tackle everyday life. The aim is for every Vaasa resident to find a suitable form of exercise for themselves. The city offers a versatile range of sports services for children and young people, working age groups and special groups such as the elderly, immigrants and people with disabilities. →→ www.vaasa.fi/en/services/sports

Get your building permits online Vaasa residents can now apply for building and repair permits when it suits them best. The new electronic licensing service for construction has been opened at the following address: erakennuslupa.vaasa.fi. Access to the service is either by bank identifiers or a mobile certificate. →→ erakennuslupa.vaasa.fi

Now the Campus route (Line 14) runs until 20:00. The Gerby, Västervik and Ristinummi routes, (Lines 1, 2, 7 and 9) run more regularly on Saturdays than before.

30

www.vaasa.fi/en www.welcomeoffice.fi

Teksti/Text: Johanna Jussila Kuvat/Bilder: Mikael Matikainen

SINUN

PALVELUKSESSASI

DIN TJÄNST TILL

KUKA OLET? Linda Jakobsson-Pada, Vaasan kaupungin hallintojohtaja.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄSI? Joka päivään kuuluu yksi tai useampi kokous. Vastaan sähköpostitse ja puhelimitse kysymyksiin, jotka liittyvät hallintopalveluihin. Neuvon myös yleisissä hallintoasioissa.

Osallistun erilaisiin kehittämishankkeisiin, seuraan taloutta, teen viranhaltijapäätöksiä, valmistelen ja toimeenpanen kaupunginhallituksen asioita, toimin myös kaupunginhallituksen sihteerinä. Vastuualueeni kehityksen seuraaminen on tärkeä osa työtäni.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? Työni on monipuolista, mikään päivä ei ole samanlainen.

Suunnittelen itse työpäiväni, mutta usein odottamattomat asiat muuttavat aikatauluja. On haastavaa pitää samaan aikaan kaikki langat käsissään pudottamatta niistä yhtään.

Työtäni ohjaavat myös poliittisen päätöksenteon aikataulut, jotka vaativat minulta -valmistelevalta virkamieheltä- hyvää suunnittelua.

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? Vaasa voisi olla edelläkävijä nykyaikaisena kaksikielisenä hallintona, esimerkiksi enemmän sähköisiä ratkaisuja asiakaspalveluun, asiointiin ja päätöksentekoon.

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Rauhallinen, positiivinen ja vastuuntuntoinen, kunnallishallinnon kokemusta omaava henkilö, joka osallistuu mielellään kehittämishankkeisiin.

KUKA OLET? Riitta Pääjärvi-Myllyaho, liikuntatoimenjohtaja.

Tärkein tehtäväni on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ennaltaehkäisevästi, tasa-arvoisesti ja esteettömästi.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄSI? Aloitan aina aikaisin, jotta ehdin hoitamaan rutiineja ennen ensimmäistä kokousta.

Jokaiseen päivään kuuluu ainakin yksi kokous. Yleensä aiheina ovat hallinnolliset asiat tai yhteistyö eri tahojen kanssa. Päivät ovat hyvin vaihtelevia.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? Parasta on päästä muiden toimijoiden kanssa miettimään ja toteuttamaan asioita, joilla on todellinen vaikutus hyvinvointiin. Tällaista yhteistyötä haluan kehittää edelleen. Haastavinta on taloudellinen tilanne, jonka vuoksi joutuu miettimään asioita uudelleen ja kehittämään tärkeimpiä asioita.

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? Vaasassa on rakennettu hyvin uusia liikuntapaikkoja. Seuraava askel on kehittää liikuntatoimintaa seudun muiden toimijoiden kanssa ja saada aikaan monipuolinen liikunta- ja urheilukeskus Hietalahteen.

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Idearikas, positiivinen, aktiivinen ja rohkea nainen, joka kehittää asioita kaupunkilaisten hyväksi yhdessä muiden kanssa.

Päätoimittaja/Chefredaktör: Leena Forsén Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare : Johanna Jussila Toimittajat / Redaktörer: Tiina Salonen, Pauliina Pääkkönen, Anssi Turunen, Ulla Kalliokoski, Elina Havu Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/Vasa stads översättningsbyrå Kannen kuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Kansikuvassa / På Pärmbild: Jaakko Löytynoja, Sari Manninen, Tiina Salonen Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen/ Vaasan kaupungin graafiset palvelut/Vasa stads grafiska tjänster

VEM ÄR DU? Linda Jakobsson-Pada, Vasa stads förvaltningsdirektör.

HUR SER EN TYPISK ARBETSDAG UT? Det finns ett eller flera arbetsmöten inbokade varje dag. Jag besvarar frågor per e-post och telefon som berör förvaltningstjänster men ger också råd i allmänna förvaltningsärenden. Jag deltar i olika utvecklingsprojekt, följer upp min budget, skriver egna tjänsteinnehavarbeslut och bereder och verkställer ärenden för stadsstyrelsen, där jag även fungerar som sekreterare. Att följa med utvecklingen inom mitt ansvarsområde är en viktig del av arbetet.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT ARBETE? OCH DET MEST UTMANANDE? Mitt arbete är mångsidigt och ingen dag är den andra lik. Jag planerar själv mina arbetsdagar men ofta kommer det oväntade ärenden som ändrar tidtabellen.

Utmaningen är att hålla i många trådar på en och samma gång utan att tappa någon tråd. Arbetet styrs också av tidtabeller för det politiska beslutsfattandet, detta kräver en god planering av mig som beredande tjänsteinnehavare.

INOM VILKET OMRÅDE KUNDE VASA UTVECKLAS? Vasa kunde vara en föregångare när det gäller en modern tvåspråkig förvaltning, t.ex. mera digitala lösningar för kundbetjäning, ärendehantering och beslutsfattande.

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? En lugn, positiv och ansvarstagande person med erfarenhet inom kommunal förvaltning som gärna deltar i utvecklingsprojekt.

VEM ÄR DU? Riitta Pääjärvi-Myllyaho, chef för idrottsverksamheten.

Min viktigaste uppgift är att förebyggande, jämlikt och hinderfritt främja kommuninvånarnas välbefinnande och hälsa.

HUR SER EN TYPISK ARBETSDAG UT? Jag börjar ganska tidigt så att jag hinner sköta rutinerna före första mötet. Varje dag består av åtminstone ett möte. I allmänhet är ämnena administrativa ärenden eller samarbete med olika parter.

Dagarna är väldigt varierande.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT ARBETE? OCH DET MEST UTMANANDE? Det bästa är att med andra aktörer få fundera kring och genomföra saker som verkligen inverkar på välbefinnandet. Ett sådant här samarbete vill jag vidareutveckla. Det mest utmanande är den ekonomiska situationen, som gör att man måste tänka över saker på nytt och utveckla sådant som är mer viktigt.

INOM VILKET OMRÅDE KUNDE VASA UTVECKLAS? Det har byggts bra med nya idrottsplatser i Vasa.

Nästa steg är att utveckla idrottsverksamheten med regionens övriga aktörer och få till stånd ett mångsidigt idrotts- och sportcenter i Sandviken.

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? En idérik, positiv, aktiv och modig kvinna, som utvecklar saker för stadsborna tillsammans med andra.

Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 57 500 kpl/st.

Julkaisija ja kustantaja/Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa, Vasa www.vaasa.fi Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032 Palaute / Respons: feedback.vaasa.fi Seuraava tiedotuslehti ilmestyy maaliskuussa 2018/ Följande informationstidning utkommer i mars 2018

fb.com/vaasankaupunki twitter.com/vaasavasa pinterest.com/vaasa youtube.com/cityofvaasa instagram.com/vaasavasa linkedin.com/company/ city-of-vaasa

31

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

Kuva: /Bild: Pohjanmaan Expo

Tapahtumia 14.10. - 31.12.2017 Evenemang LOKAKUU ○ OKTOBER

14.-15.10.

VASARA -messut / -mässan

14.-15.10.

VASARA –messut –mässan, Botniahalli / Botniahallen

26.10.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani, Ritz

29.10.

Jorma Kääriäinen –sunnuntaikonsertti, Vaasan kaupunginteatteri

29.10.

Saammeko esittäytyä–kamarimusiikkikonsertti Får vi lov att presentera oss–kammarmusikkonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

31.10.

Artistitapaaminen - Artistträff: Juha Uusitalo Vaasan kaupunginkirjasto / Vasa stadsbibliotek

www.vasaramessut.fi

Kuva: /Bild: Rähinä Live Oy/ Mikko Harma

MARRASKUU ○ NOVEMBER

24.11.

Diandra

Kuva: /Bild: Village People

www.vaasankaupunginorkesteri.fi

2.11.

Viljo ja Maire Vuorion säätiön konsertti Viljo och Maire Vuorios stiftelses konsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

3.11.

Antti Tuisku ja Teflon Brothers, Rewell Center

3.11.

Queen musikaali - musikal – Show Must Go On, Ritz

10.11.

Lauri Tähkä ja Tommi Läntinen, Rewell Center

10.11.

Golden Abba Show, Ritz

18.11.

Glamour - Nonen Vocals, Wasa Teater

22.-23.11.

Knowhow –messut –mässan, Botniahalli / Botniahallen

24.11.

Diandra, Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

24.-25.11.

Polar Sound Festival, Vaasa Arena

25.11.

Megaloppis, Botniahalli / Botniahallen

26.11.

Joulunavaus ja joulumarkkinat - Julöppning och julmarknad Vaasan tori / Vasa torg

30.11.

Suomi 100–juhlakonsertti - Finland 100–jubileumskonsert Vaasan kaupungintalo / Vasa stadshus

JOULUKUU ○ DECEMBER 24.-25.11.

Polar Sound Festival

1.-3.12.

Ikäkausimestaruusuinnit 2017-2018 Ungdomsmästerskap i simning 2017-2018 Vaasan uimahalli/ Vasa simhall

2.-3.12.

Pohjalaiset joulumarkkinat - Österbottens julmarknad Botniahalli/ Botniahallen

6.12.

Itsenäisyyspäivän juhla - Självständighetsfest Pohjanmaan museo / Österbottens museum

12.12.

Rewell Centerin joulukonsertti - Julkonsert i Rewell Center

31.12.

Uudenvuoden ilotulitus - Nyårsfyrverkeri, Vaasan tori / Vasa torg

www.polarsoundfestival.fi

Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

fb.com/vaasankaupunki

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa.

Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.