NET lehti 1/2015 by Ville Tukiainen

FUJITSUN LEHTI // NRO 1/2015 Lehti sinulle, jonka mielestä tietotekniikka on ihmistä varten.

HELPPOA ELÄMÄÄ

DIGITALISAATIO PAKETOI TYÖN JA ARJEN HELPOSTI HYÖDYNNETTÄVÄÄN JA KÄYTETTÄVÄÄN MUOTOON. S. 8–15

DIGI ASTUU ARKEEN

igitalisaation keskeisiä seurauksia on, että valtavan määrän kerättyä tietoa voi jalostaa ja hyödyntää liiketoiminnan kehittämisessä ja uuden luomisessa. Aiemmin kuukausia ja vuosia kestäneet kehityssyklit nopeutuvat ja muutoksiin voidaan reagoida jopa tunneissa. Yritystoiminnassa digitalisaation ja esineiden internetin (iot) sovelluksia on jo käytössä vaikka kuinka paljon. Kerätyn tiedon avulla voi optimoida kiinteistöjen energiankulutusta tai tehostaa koneiden huoltoa, kun laitteiden itse lähettämä tieto kertoo, mitä osia milloinkin pitää vaihtaa. Sensorit kertovat jäteyhtiölle, milloin roskikset ovat täynnä se vähentää turhaa ajelua ja pienentää liikenteen päästöjä. Digihuumassa on kuitenkin muistettava, että järjestelmät tarvitaan rengiksi, ei isännäksi. Tieto pitää saada palvelemaan bisnestä, ei toisin päin. Ihmisten työtä ja liiketoimintaa ei voi määritellä sokeasti sen mukaan, mil-

Fujitsu Finland Oy on Suomen kolmanneksi suurin tietotekniikan palveluja laitetoimittaja, jossa työskentelee noin 2 600 ihmistä. Yksistään Suomessa Fujitsu palvelee satoja yrityksiä ja organisaatioita sekä niiden kautta satoja tuhansia loppukäyttäjiä. Tavoitteenamme on helpottaa yritysten ja yhteisöjen toimintaa edistyksellisten ict-toimintamallien ja teknologioiden avulla. Huolehdimme asiakkaidemme tieto- ja viestintätekniikasta sekä sovellusten tukipalveluista, toiminnasta ja kehittämisestä. Marraskuussa 2014 Fujitsu Finland voitti suuryritysten sarjan Laatukeskuksen Recognised for Excellence -kisassa, jossa etsitään Suomen laadukkaimpia organisaatioita. Kansainvälinen Fujitsu toimii 100 maassa ja työllistää yhteensä noin 162 000 ihmistä. Suomen Fujitsu on osa Nordic-aluetta, johon kuuluvat myös Ruotsi, Norja, Tanska ja Baltian maat. Fujitsu-konsernin visio on ihmiskeskeinen älykäs yhteiskunta. Fujitsu tavoittelee kaikessa toiminnassaan vastuullisuutta. Yritys on sitotunut edistämään innovatiivisia ratkaisuja, jotka auttavat organisaatioita ja yrityksiä rakentamaan tulevaisuutta turvallisesti ja kestävästi.

laisen järjestelmän it-osasto on sattunut ostamaan. Kaiken yläpilvipuheen alla pitää muistaa, että digitalisaatio ei ole vain yrityksiä varten. Digitalisaatio mullistaa myös tavallisen ihmisen arjen. Aluksi kalliit huippuinnovaatiot halpenevat ja arkipäiväistyvät. Digitalisaatio auttaa meitä optimoimaan taloudenpitoa, liikkumista, työtä ja terveyttä, se on tukenamme luonnossa, matkoilla ja kodin askareissa. Ison digiaskeleen mahdollistava tekniikka on jo olemassa. Pienen pienet anturit mahtuvat jo minne tahansa, ja tiedon lähettäminen, kerääminen ja analysointi on entistä tehokkaampaa ja edullisempaa. Digikeksintöjen rajana on vain asenne, rohkeus ja mielikuvitus. Hemminki Sääksjävi Johtaja, Tulevaisuustoimisto Lue lisää: www.blogi.fujitsu.fi/

Lisää tietoa: www.fujitsu.com/fi www.net.fujitsu.fi www.blogi.fujitsu.fi

TÄSSÄ LEHDESSÄ

KATSO AINAKIN NÄMÄ

4 Ajankohtaisia meiltä ja maailmalta

PÄÄTOIMITTAJA Satu Pelttari, Fujitsu satu.pelttari@fi.fujitsu.com

8 Taavi Heikkilä uudistaa SOK:n digipalettia 12 LeanMyCity tuo käyttäjän keskiöön 14 Henry Nieminen otti johdon Fujitsussa 16 Robotti Tokion muotikadulla 18 Linda Liukas – koodaamisen lähettiläs 22 CIO Tiina Kurki modernisoi Varmassa

S. 8

S. 16

26 Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen

Fujitsu Finland Oy, Valimotie 16, 00380 Helsinki, PL 100, 00012 FUJITSU, p. 029 302 302 TUOTTAJA Jutta Smolander, Fujitsu Outi Tamminen (verkko), Fujitsu TOIMITUS Alma 360, www.alma360.fi REPRO Aste Helsinki Oy OSOITTEENM UUTOKSET www.net-lehti.com VERKKOLEHTI www.net.fujitsu.fi ILMOITUSMYYNTI Alma 360, Tuire Sillanpää,

p. 040 5944 204

27 Pukkilan IT-palvelu versoo uutta 28 Haltin intra ja BI-ratkaisu 30 Net-lehdessä 30 vuotta sitten

S. 14

NET // 1/2015

S. 22

Painosmäärä: 100 000 kpl Paperi: Novapress 115g matta Forssa Print, Tampere, 2015 ISSN 0782-8217

NET // 1/2015

AJANKOHTAISTA Robotisaation seurauksena työ voi jossain vaiheessa loppua. Mutta se ei ole välttämättä huono asia, jos yhteiskunnallinen muutos hoidetaan oikein.

Kuva: YIT

Kuva: Outi Järvinen/KL

Projektitutkija Antti Kaihovaara, Noste 1/15

YIT:LLE TYÖASEMAPALVELUT JA SERVICE DESK YIT ja Fujitsu ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fujitsu toimittaa YIT:lle it-työasemapalvelut globaalisti 1.7. alkaen sekä käyttötukea tarjoavan Service Deskin Suomessa 1.4. alkaen. Sopimuksen myötä seitsemän it-asiantuntijaa siirtyy YIT:stä Fujitsun palvelukseen. ”Omat resurssimme eivät enää riitä. Toimiva it on meille erittäin tärkeä, joten halusimme löytää kumppanin, jolla on resursseja panostaa it-palvelujen jatkuvaan kehittämiseen ja innovointiin. Tavoitteenamme on ylläpitää tasainen palvelutaso myös ruuhkahuippujen aikana”, kuvailee YIT:n tietohallintojohtaja Vesa Pirinen. Sopimus sisältää työasemapalvelut noin 3 500 työasemalle sekä Service Desk -palvelun

Suomessa. YIT:n henkilöstöstä noin puolet on Suomessa ja Venäjällä noin kolmannes. Lisäksi toimintaa on Baltian maissa sekä Tšekissä ja Slovakiassa. ”Valitsimme Fujitsun, koska yritys pystyi tarjoamaan parhaan palvelukokonaisuuden. Työasemapalveluissa ratkaisevaa oli se, että Fujitsu pystyy tuottamaan palvelua myös Venäjällä paikallisella kielellä. Meille oli myös tärkeää, että henkilöstön siirto tehdään hallitusti”, Pirinen jatkaa. Hänen mukaansa YIT arvostaa it-toimittajan riittävää ymmärrystä asiakkaan liiketoiminnasta. ”On tärkeää, että kumppani ottaa huomioon tärkeät painopistealueemme sekä osaa kuun-

Digitalisaatio mullistaa kaiken

”Digitalisaatio on uuden ajan öljy, joka voitelee taloutemme rattaita ja tuottaa hyvinvointia”, sanoo tulevaisuuden tutkimuksen professori Sirkka Heinonen.

nella ja toimia palautteen mukaan. Kehitys näkymät ovat lupaavat. Tarkoitus on esimerkiksi luoda loppukäyttäjille uusia, moderneja palvelukanavia, kuten itsepalveluportaali ja chat”, Pirinen kertoo. ”YIT on meille uusi ja erittäin innostava asiakas. Uskon, että yhteistyömme sujuu hyvin, sillä asiakkaalla on osaava tietohallinto ja moderni it-ympäristö. Käytössä on jo nyt monia uudenaikaisia ratkaisuja kuten Office 365. Pystymme jatkossa tarjoamaan heille entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen, kun perustietotekniikan vastuu siirtyy Fujitsulle”, toteaa Fujitsun toimitusjohtaja Henry Nieminen.

Lue Heinosen haastattelu: www.net.fujitsu.fi

TERVEYSTALON IT FUJITSUN HOIDOSSA Terveystalo ja Fujitsu ovat solmineet it-palvelusopimuksen, jonka mukaan Fujitsu tuottaa kaikki Terveystalon perustietotekniikan palvelut. Lisäksi Terveystalolle rakennetaan oma konesaliympäristö Fujitsun palvelinkeskukseen. Sopimus sisältää 4 500 työaseman tukipalvelut eli lähi- ja käyttötuen sekä lähiverkon, tunnushallinnan, mobiili- ja tietoturvapalveluja ja palvelinten ylläpidon. Patja-mallin mukaan tuotettava kokonaisuus sisältää myös virtuaalisen Patja Easy -työympäristön palveluja. Lisäksi Fujitsu huolehtii potilastietoja ajanvarausjärjestelmän sekä sähköisen asioinnin kokonaiskäytettävyydestä. ”Sopimusuudistus vahvistaa yhteistä työtämme. Fujitsu on luotettava palveluntarjoaja, joka mahdollistaa meille keskittymisen olennaiseen eli asiakkaidemme palvelemisen”, Terveystalon tietohallintojohtaja Tuomas Otala sanoo. Terveystalossa työskentelee lähes 6 500 henkilöä. Yrityksellä on 150 toimipaikkaa yli 60 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Ajanvarauksia on viikoittain 40 000, niistä puolet tulee verkon kautta. www.terveystalo.com

NET // 1/2015

TABLETTI RANKKAAN KÄYTTÖÖN Fujitsun Stylistic V535 -tabletti toimii vaativissa käyttöympäristöissä, joissa tavalliset tabletit eivät pärjää. Uutuus sietää nesteitä, pölyä ja kolahduksia – se ei hätkähdä pudotusta, ja sitä voi käyttää tavallista kylmemmässä ja kuumemmassa. Tablettia voi käyttää käsineet kädessä, ja sen voi desinfioida. Käyttäjän elämää helpottaa myös akku, jonka voi tarvittaessa vaihtaa itse. Kovan kuoren sisällä pyörii Microsoft Windows 8.1 -käyttöjärjestelmä, ja tabletilla voi käyttää sujuvasti Windows-pohjaisia bisnessovelluksia. Tabletissa on 4 gigatavua muistia ja tallennustilaa jopa 128 gigatavua. Tietolii-

kenneyhteydet onnistuvat optiona olevalla sisäänrakennetulla mobiililaajakaistayhteydellä. Navigointi sujuu sekä GPS:llä että Venäjän paikannusjärjestelmä Glonassilla. Stylistic hyödyntää myös NFC-lähitiedonsiirtoa. Laite soveltuu siis erinomaisesti ilmailun, varastoinnin ja logistiikan tarpeisiin, sillä sen avulla voi seurata tehokkaasti tavaroiden kulkua. Erilaisten suojakoteloiden avulla tabletin voi liittää suoraan työskentely-ympäristöön. Smart Shell with Hexmount -kotelo mahdollistaa kiinteän asennuksen esimerkiksi logistiikkakeskuksessa.

PILVIRATKAISUJA KUNTA-ARKISTOIHIN Suomen kunnat ovat siirtymässä lähivuosina laajasti sähköiseen tiedonhallintaan ja arkistointiin. Fujitsu ja kuntatoimijoiden Tiera Oy tekevät asiassa tiivistä yhteistyötä. Turun ja Mikkelin kaupungit hyödyntävät integraatioratkaisua, jossa Tieran ERP-toiminnanohjausjärjestelmä on integroitu Fujitsun CaseM-kokonaisuuden sähköisen arkiston osuuteen. CaseM-asianhallintaratkaisu vähentää käsin tehtäviä työvaiheita ja mahdollistaa tietojen sujuvan hyödyntämisen. Säilyttäminen sähköisessä muodossa tehostaa arkistointia ja säästöä syntyy muun muassa säilytys- ja hävittämiskustannuksissa. Palveluun on mahdollista arkistoida kaikki muu kaupungin asiakirja-aineisto paitsi terveys- ja sosiaalipalveluiden asiakkaita koskevat asiakirjat.

Turun kaupungin sähköinen arkistointi on jo käytössä ostolaskujen arkistona. Mikkelissä palvelu käynnistyi tammikuussa ja Salo otti sähköisen SARKK-arkiston käyttöön joulukuussa. ”Sähköisen arkistoinnin alkuperäinen tarkoitus on laajentunut kattamaan kunnan kaikki arkistointitarpeet. Kun kunta ottaa arkistointiratkaisun käyttöön, sinne voidaan tuoda kaikki arkistoitava materiaali, vaikka tieto olisi muodoltaan erilaista”, kuvailee johtaja Mauri Mikkonen Fujitsusta. Kuntien Tiera Oy on lähes 250 kuntatoimijan omistama yhteistyöverkosto, joka tuottaa omistajilleen sovellus- ja infrastruktuuripalveluja sekä tietohallinnon asiantuntijapalveluja. Tierassa työskentelee yli 100 työntekijää. www.tiera.fi

NET // 1/2015

AJANKOHTAISTA Valitettavasti monen suomalaisen katseessa on enemmän epäluuloa kuin aitoa kiinnostusta. Piilaaksossa keskimäärin, noh, kaikki tiiraavat kiinnostuneesti.

FUJITSUN BLOGI

Hyvinvointiyrittäjä Nelli Lähteenmäki, Aallon ylioppilaslehti Aino 1/15

www.blogi.fujitsu.fi

Kuva: Kirsi Tuura

Bloggaajamme pöllyttävät ict:n vanhoja totuuksia.

It on ympäristön ystävä

Fujitsu Laboratories on kehittänyt pienikokoisen, sormusta muistuttavan laitteen, jonka avulla sormenpään liikettä voi käyttää tietojen syöttämiseen tietokoneelle. Laite toimii myös NFC-tunnisteiden (Near Field Communication) lukijana. Puettavien laitteiden ja varsinkin älylasien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Niitä käytettäessä on kuitenkin vaikeaa valita näytöllä näkyvistä vaihtoehdoista, kirjoittaa lomakkeisiin numeroita tai tehdä muistiinpanoja. Tämä on vaatinut erillisen laitteen käyttöä. Fujitsun laite tunnistaa liikeantureiden avulla sormenpään liikkeet ja muuntaa ne merkeiksi. Sormenpään liikkeillä voidaan myös valita haluttu kohta valikosta. Käyttäjän kädet pysyvät vapaana muiden tehtävien tekoon. Laite painaa alle 10 grammaa. Fujitsu Laboratories testaa parhaillaan laitteen käytettävyyttä kenttäoloissa. Tavoitteena on hyödyntää sitä käytännössä maaliskuun 2016 loppuun mennessä.

Kuva: Tuomo Manninen

”Ympäristöjohtaminen alkaa olla yrityksissä arkipäivää. Yritykset joutuvat miettimään, keskittyäkö uusiutuvan energian tai kierrätysmateriaalien käyttöön vai esimerkiksi päästöjen vähentämiseen, logistiikan optimoi miseen tai biodiversiteetin säilyttämiseen”, Fujitsun kestävän kehityksen johtaja Alison Rowe sanoo. Joka tapauksessa tietotekniset mittaus- ja seurantasovellukset ovat ympäristöjohtamisen avaintyökaluja.

ÄLY TULEE SORMENPÄÄHÄN

VENÄJÄ VAATII JA ANTAA

NET // 1/2015

silmään ja ottamalla iiriksestä kuva infrapunakameralla. Aiemmat iiristunnistusjärjestelmät eivät ole olleet sopivan kokoisia tai riittävän tehokkaita älypuhelimiin. Siksi Fujitsu kehitti oman infrapunaledin ja -kameran. Nämä yhdistettiin kameraan ja biometriseen tunnistamisteknologiaan. Prototyypin järjestelmää voi käyttää älypuhelimissa ja tableteissa, mutta sillä voi olla myös muita sovelluksia. Fujitsu jatkaa iiristunnistustekniikan kehittämistä, tavoitteena on kaupallistaa ratkaisu maaliskuun loppuun 2016 mennessä.

Kuva: Thinkstock

TUNNISTAUDU IIRIKSELLÄ

Kollega kaipasi huoltomiehen, tvasentajan, pankin ja matkapuhelinoperaattorin sijaan yhtä palveluntarjoajaa, jolle vanhenevan sukulaisen asioiden hoitamisen voisi luovuttaa. ”Käyttäisihän sitä ajan mieluummin äidin kuin putkimiehen kanssa seurusteluun.” PAULA LOUET

Kulta vaihtuu dataksi Miten saada uudet innovaatiot käyttöön luotettavasti, skaalautuvasti ja järkevästi hallinnoituna – sekä teknisesti että sopimuksellisesti. MIKKO LAAKSONEN

Enemmän on enemmän

Lue Rowen haastattelu: www.net.fujitsu.fi

Fujitsu on tehnyt prototyypin älypuhelimesta, jossa käyttäjän tunnistuksessa käytetään iiristunnistusjärjestelmää. Käyttäjä voi avata puhelimensa lukituksen vain katsomalla sitä. Samaa tunnistusta voi käyttää myös kirjautumisessa verkkopalveluihin. Iiristunnistuksessa tunnistetaan silmien iiriksen kuviointi, joka on jokaisella ihmisellä erilainen sormenjälkien tavoin. Iiriksen kuviointi ei enää juuri muutu toisen ikävuoden jälkeen, sen pintaa on vaikea vahingoittaa ja se on vaikea väärentää. Iiriksen kuvio luetaan kohdistamalla ledillä tuotettua infrapunavaloa käyttäjän

Tarjolla ilmainen liikeidea

Näyttelijä Ville Haapasalo on yksi Fujitsu World Tourin puhujista Finlandia-talossa 22.4. Hän kertoo kokemuksistaan Venäjän bisnesmaailmassa. ”Usein suomalaisten ongelma Venäjällä on rohkeuden puute. Sokea luottamus on huono asia, mutta terveellä järjellä ja hyvällä itsetunnolla pärjää.” Kieli on hyvä osata, edes jotenkin. ”Vaikka nuori polvi puhuukin englantia, isot keskustelut käydään aina venäjäksi”, Haapasalo muistuttaa. Ilman oikeiden ihmisten löytämistä kaikki on hankalaa. ”Ilman suhteita lyöt päätäsi kiviseinään, etkä pääse edes neuvottelemaan kenenkään Lue Haapasalon haastattelu: kanssa. Mutta jos löydät www.net.fujitsu.fi oikeat tyypit, sen jälkeen tie on auki.”

Kukapa ei haluaisi saada aikaan enemmän ja tehokkaammin. Olen pyrkinyt löytämään tehokkaita tapoja elämänhallintaan: keskity yhteen isoon tehtävään kerrallaan, varaa kalenteristasi tehotunti ja tee nopeasti asiat, joita et halua tehdä. MINNA LINDHOLM

Kohti laatutähtiä Laatu on odotusten ylittämistä, sanoo yksi. Huomaamatonta palvelua, tuumii toinen. Näkymätöntä taustatyötä, vastaa kolmas. Siivoamista, jonka arvoa ei huomata, paitsi jos siivooja sairastaa. Vai onko laatu sittenkin hyvää mieltä? SATU PELTTARI

NET // 1/2015

SOK ETSII DIGITALISAATIO

STARTUP-HENKEÄ

Hybridikuluttaja, digitalisaatio ja startup ovat osuuskaupan uutta perussanastoa. Toiminnan tarkoitus sen sijaan on pysynyt samana jo yli sata vuotta: kaikki tapahtuu asiakasomistajien etuja ajatellen. TEKSTI VESA KAARTINEN KUVAT JUUSO PALONIEMI

OK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kuvailee hybridikuluttajan profiilia näin: ”Sama ihminen käyttäytyy eri tavalla eri tilanteissa. Hän voi korostaa laatua ja on valmis maksamaan myös palvelusta. Hetken kuluttua hän pitääkin hintaa ykkösasiana ja kävelee itsepalvelumyymälään.” Kansantalouden heikko tilanne lisää edelleen hinnan merkitystä. Kuluttajat valitsevat myös tuoteryhmien sisällä edullisempia tuotteita. Digitalisaatio tekee Heikkilän mukaan tämän kaiken entistä helpommaksi.

NET // 1/2015

”Ennen nettiä asiakkaat valitsivat ostospaikan yleensä etukäteen hinta- tai palvelumielikuvan perusteella. Nyt he näkevät netistä reaaliaikaisesti vertaistietoa, mistä, miten ja millä hinnalla tuotteen pystyy hankkimaan”, Heikkilä summaa. Kauppiaalle digitalisaatio on tuonut runsaasti uusia työkaluja, joilla seurata ostokäyttäytymisen muutoksia. Jos mielii pärjätä, kauppiaan on pystyttävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti siihen, mitä tuotteita ja ostotapoja asiakas suosii. ”Esimerkiksi asiakastutkimusten tekeminen on helpottunut huomattavasti. Netin

OSUUSKAUPPOJEN KESKUSLIIKE • Osuuskunta, perustettu vuonna 1904 • Omistajina 20 itsenäistä alueellista osuuskauppaa • Vastaa ryhmän strategisesta ohjauksesta • Tuottaa ja kehittää muiden muassa ketjuohjaus-, hankinta-, asiakasomistaja- ja markkinointipalveluja S-ryhmän yrityksille • S-ryhmässä yksiköitä yhteensä 1 643 • Henkilöstö noin 40 000 • Liikevaihto 11,2 miljardia euroa

NET // 1/2015

DIGITALISAATIO

Miten Vallilan S-marketin asiakkaat suhtautuvat itsepalvelukassoihin? Lue: www.net.fujitsu.fi

dinkoneet. Myös kivijalkakaupassa asioivat hyödyntävät nettiä, mutta on silläkin arvonsa, että tuotteen saa heti mukaansa.” Heikkilä arvioi, että menee vielä vuosia, ennen kuin esimerkiksi ruuan nettikaupan osuus kasvaa edes yhtä suureksi kuin käyttötavarapuolella on jo nyt.

Dataa tulee niin paljon, että haasteena on tunnistaa olennainen tieto, joka oikeasti hyödyttää asiakasta ja kauppaa.

ASIAKAS MÄÄRITTELEE VALIKOIMAT

Heikkilä lupaa valoisaa tulevaisuutta sekä automarkettien että lähikauppojen asiakkaille. ”Hypermarketien tuotevalikoimat ovat jatkossakin ylivoimaisesti laajimmat. Isoina ja tehokkaimpina yksikköinä ne pystyvät ylläpitämään myös edullisimpia hintoja. Lisäksi kauppakeskuksiin tulee koko ajan lisää muita palveluja, mikä muuttaa kaupassa asioinnin luonnetta. Kauppareissulla saa hoidetuksi paljon muutakin kuin ostokset.” Lähikauppapuolella Heikkilä odottaa entistä selvempää erikoistumista lähialueiden asiakaskunnan tarpeiden mukaan. Sekä kaupat että valikoimat erilaistuvat. ”Tuotevalikoiman osuvuuden merkitys kasvaa. Ostokäyttäytymisen seurannan ja analytiikan ansiosta pystymme tarjoamaan eri paikkakuntien ja jopa kaupunginosien asiakkaille entistä täsmällisemmin juuri sitä mitä he haluavat ja juuri siten kuin he haluavat.” Heikkilän mukaan asiakkaat arvostavat verkkokaupan rinnalla myös tuttuja lähikauppoja. ”Netti vaikuttaa eniten sellaisten tuotteiden kauppaan, joille asiakas yleensä tarvitsee erillisen kuljetuksen, esimerkkinä ko-

NET // 1/2015

STARTUPIA SISÄLTÄ JA ULKOA

S-ryhmä käynnisti viime syksynä Corporate Venture -ohjelman, jonka tehtävänä on hakea uusia ideoita palvelujen kehitykseen. Ohjel-

BIG DATAN ENSIASKELEITA

Kauppaketjuille kertyy valtavat määrät tietoa asiakkaiden ostokäyttäytymisestä pelkästään kanta-asiakaskorttien ja verkkomyynnin kautta. Suurten tietomassojen hyödyntämisessä kauppa on Heikkilän mielestä kuitenkin vasta alkutaipaleella. ”Analytiikan hyödyntäminen erityisesti big datan puolella auttaa jatkossa sekä tuotevalikoimien että asiakkaille lähetettävien viestien kohdentamisessa.” Heikkilä rauhoittelee niitä, jotka pelkäävät asiakasprofiloinnin vievän kohti isoveli valvoo -yhteiskuntaa. Hän pitää hyvänä yksityisyyttä suojaavia tietosuojamääräyksiä. ”Kauppiasta kiinnostaa ensisijaisesti ihmisten käyttäytyminen asiakasryhminä. Yksityiskohtainen tieto yksittäisistä henkilöistä ei välttämättä edes hyödytä meitä valikoiman rakentamisessa”, Heikkilä sanoo. ”Dataa tulee koko ajan niin paljon, että haasteena on enemminkin tunnistaa olennainen tieto, joka oikeasti hyödyttää asiakasta ja kauppaa.” Datan analysointia voi sitä paitsi jatkaa vaikka loputtomiin. ”Niin kauan kun se ei muuta valikoimaa tai asiakkaalle lähtevää viestiä, kyse on teoreettisesta tarkastelusta.

kautta pystymme saamaan nopeasti ja riittävällä tarkkuudella tietoa kuluttajien mielipiteistä. Uusia palveluja on myös mahdollista testata asiakkailla ennen varsinaista toteutusvaihetta.”

S-RYHMÄ

Vasta kun nähdään, että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja myynti lähtee kasvuun, taustalla tehty työ on ollut tekemisen väärti.”

VÄHITTÄISKAUPAN REALITEETIT TAAVI HEIKKILÄN MUKAAN 1. Maan taloudellinen tilanne: ensimmäisen kerran vuosikymmeniin kuluttajien ostovoima on laskenut. 2. Väestörakenteen muutos: ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin, asuinalueet erilaistuvat, sinkkutalouksien määrä kasvaa. 3. Ostamisen helppous: asiakkaille on entistä tärkeämpää saada haluamansa tuotteet nopeasti, vaivattomasti ja edullisesti. 4. Valinnanvapaus: kuluttajat (kansalaiset) haluavat itse päättää, milloin voi käydä ostoksilla (aukioloajat), mitä kaikkea kaupasta saa ostaa (apteekkituotteet, miedot alkoholijuomat) ja missä kauppojen olisi parasta sijaita (kaavoitus).

ma sai nopeasti 44 yhteydenottoa erilaisista startup-yrityksistä. Suurin osa yhteistyötarjouksista liittyi digitaalisiin ja mobiilipalveluihin. Ohjelma on Heikkilän mukaan havaintoesimerkki siitä, kuinka S-ryhmä toteuttaa perinteistä perusarvoaan, uudistumista. ”Meillä saa tehdä ja saa erehtyäkin. Kannustamme omaa henkilöstöä ideoimaan ja innovoimaan, mutta haemme aktiivisesti myös uudenlaisia yhteistyökumppaneita. Kaiken kattavana tavoitteena on edelläkävijyys.” Corporate Venture -ohjelman tuloksena syntyi kolme käytännön projektia. Ensimmäinen kehittää ravintolamaksamiseen liittyvä palvelua, jonka avulla seurue pystyy jakamaan kustannukset jopa etukäteen. Toinen seuraa asiakasvirtoja myymälätilojen sisällä – tavoitteena on paljastaa vajaakäytössä olevat takanurkat ja saada ne houkuttelevammiksi. Kolmannen projektin tavoitteena on parantaa kylmälaitteiden toiminnallisuutta. S-ryhmän sisäisistä startup-tyyppisistä hankkeista Heikkilä esittelee kännykästään S-mobiili-sovellusta. S-Pankin käyttöliittymän lisäksi sovellus näyttää henkilökohtaiset asiakastiedot, kohdennetut asiakasviestit, bonustiedot ja lähimmät toimipaikat kartalla. ”Tuotekehitysryhmässä oli kaupan asiakastiedon ja kaupallisen puolen sekä S-Pankin asiantuntijoita. Palvelu testattiin omalla henkilöstöllä. Saimme lanseerattua sen erittäin nopeasti verrattuna perinteisissä siiloissa toteutettuihin hankkeisiin.” Vastaavia sovelluksia on Heikkilän mukaan tulossa lisää.

ASIAKASOMISTAJA VOITONTAVOITTELUN EDELLÄ

S-ryhmä on Fujitsun pitkäaikaisimpia asiakkaita. Lähes 30-vuotisen yhteistyön aikana Fujitsu on toimittanut valtaosan S-ryhmän kassajärjestelmistä. Lisäksi Fujitsu vastaa S-ryhmän perustietotekniikan palveluista Patja-toimintamallin mukaan. Palvelua tuotetaan kaikkiaan noin 32 000:lle tietotekniikan käyttäjälle.

Heikkilä on pitkän linjan osuuskauppamies. Ura alkoi SOK:n kassa- ja rahoituspäällikkönä sekä apulaisrahoitusjohtajana heti kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen, vuonna 1988. Vuonna 1994 Heikkilästä tuli SOK:n rahoitusjohtaja ja 1997 Intrade Partnersin toimitusjohtaja. Vuosituhannen vaihteessa Heikkilä eteni kehitysjohtajaksi. Vuonna 2004 hän siirtyi käytännön kaupantekoon Osuuskauppa Hämeenmaahan. Pesti kesti kymmenen vuotta. Pääjohtajakausi S-ryhmää johtavan Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) ruorissa alkoi vuoden 2014 alussa. Heikkilän puheessa toistuu usein sana asiakasomistaja. Hän korostaa moneen otteeseen osuustoiminnan perusajatusta yli sadan vuoden takaa. ”Tarkoituksemme on tuottaa

jäsenille etuja ja palveluja. Toisin kuin osakeyhtiössä, tuloksen maksimointi ei ole ykköstavoitteemme. Riittää, että pystymme kehittämään toimintaa ja tekemään investointeja. Kaikki muu tehokkuushyöty palautetaan asiakkaiden eduksi.” Paljon julkisuutta saanut hintojen halpuuttaminen on luonnollista osuustoiminnallista logiikkaa. ”Olemme pystyneet leikkaamaan sekä hallinto-, kiinteistö-, energia-, it- että markkinointikuluja. Samaan aikaan digitaalisuuden ansiosta saamme aikaan saman suoritteen vähemmällä tekemisellä. Hyöty näkyy halvempina hintoina”, Heikkilä sanoo. ”Meillä on edelleen petraamisen varaa siinä, että osaamme viestiä osuuskaupan erilaisuudesta kilpailijoihin verrattuna.”

NET // 1/2015

DIGITALISAATIO TEKSTI SAMULI KOTILAINEN KUVA THINKSTOCK

LeanMyCity

TUO KÄYTTÄJÄN KESKIÖÖN Suomen julkinen sektori on valtavien haasteiden edessä, kun varsinkin terveydenhuollon kustannukset uhkaavat karata käsistä. Apua tarjoavat Lean-menetelmät, joilla tehostetaan työympäristöä kokonaisuutena – ihmisen eikä järjestelmien ehdoilla.

uomen julkisen talouden tilanne on vaikea koko Euroopankin mittakaavassa. Esimerkiksi huoltosuhde on heikkenemässä koko maanosan huonoimmaksi. Synkimpien ennusteiden mukaan vuosikymmenen päästä jokaista kymmentä työikäistä kohti on lähes seitsemän henkilöä työelämän ulkopuolella. Tilannetta pahentavat terveydenhuollon jatkuvasti nousevat kustannukset. Toimintaa on siis pakko tehostaa – vähemmällä täytyy saada aikaan enemmän. Apua voidaan saada Lean-menetelmien avulla. Lean tehostaa toimintaa, sillä se lähtee liikkeelle kokonaisuuden ymmärtämisestä ja läpimenoaikojen parantamisesta. Lean keskittää huomion siihen, mikä tuottaa todellista hyötyä asiakkaalle eli palvelujen käyttäjälle. Muu on hukkaa, josta pyritään eroon. Lean tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Koko henkilöstö on mukana erinomaisuuden tavoittelussa ja kehnojen toimintatapojen poistamisessa. Lean tarkoittaa koko organisaation kulttuurin muutosta inhimillisempään suuntaan: palvelujen käyttäjä on keskiössä, mutta myös palvelujen taustalla oleva työ on mielekästä ja sujuvaa. KÄYTTÄJÄ ON TÄRKEIN

Ihminen eli palvelujen käyttäjä on Fujitsun LeanMyCity™-kokonaisuuden ytimessä. ”Ymmärsimme, että meillä on poikkeuksellisen paljon asiantuntemusta julkisen sektorin haasteiden ratkaisemisesta”, kertoo Fujitsun pohjoismaisen sovellusliiketoiminnan johtaja Matti Koskinen.

NET // 1/2015

Fujitsu on perustanut Suomessa konsultointiyksikön, joka keskittyy prosessien ja toimintamallien kehittämiseen Leanin avulla. Yksikön toiminta pohjaa Fujitsun omiin, pääasiassa Leaniin, perustuviin metodeihin ja työvälineisiin. Ne ovat olleet jo pitkään käytössä muun muassa Japanissa sekä Kanadassa. Japanilla on pitkä ja kattava kokemus julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta. Siellä yhteiskunnan haasteet ovat pitkälti samat kuin Suomessa, joskin vielä voimakkaampina. Japanissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on yli 23 prosenttia, Suomessa muutaman prosentin vähemmän. Fujitsulla on erityisen vahva rooli paikallishallinnon järjestelmien kehittämisessä myös Tanskassa, jota pidetään tämän alueen edelläkävijämaana. JONOT PUOLIKSI

Terveydenhuolto kuuluu julkisen sektorin kriittisimpiin toimialoihin, kuten sote-keskustelussa on Suomessakin havaittu. Kanadalainen CSSS Vallée-de-l’Or -sairaala pyysi Fujitsun Lean-konsulteilta tehostusapua. Konsultit ryhtyivät perkaamaan toimintatapoja yhdessä lääkärien ja sairaanhoitajien kanssa. Päivittäistä toimintaa tarkasteltiin jopa pohjapiirustuksen avulla. Pian henkilöstö alkoi itse havaita ongelmakohtia. ”Eihän tätä kannata tehdä näin” tai ”tämähän on ihan turhaa”, työntekijät totesivat. Ongelmia etsittiin myös mallinnustyökaluilla, jotka tutkivat esimerkiksi tarvikkeiden ja prosessien kiertonopeuksia. Monia toimintatapoja muutettiin ja esimer-

kiksi varastojen sijaintia järkeistettiin. Tulokset olivat hämmästyttäviä. Matti Koskinen kertoo, että varastoja pystyttiin parhaimmillaan pienentämään 30 prosenttia, jonoja 50 prosenttia. Ennen kaikkea tuottavuutta onnistuttiin nostamaan yli 20 prosenttia. ”Meidän tapamme ei ole, että konsultti kirjoittaa puoli vuotta toimintaohjeita, jotka sitten annetaan johdolle. On tärkeää päästä lattiatasolle ratkaisemaan oikeita ongelmia järkevän kokoisina palasina.” Vasta kun toimintatavat ja prosessit on ymmärretty ja viritetty kohdilleen, on aika katsoa miten ja missä tietotekniikkaa käytetään. Se antaa huomattavia tehostusmahdollisuuksia – mutta ei suinkaan itsestään. Pahinta hukkaa on automatisoida prosessi, joka tekee vääriä asioita tai väärällä tavalla. IT AUTTAA OIKEIN TOTEUTETTUNA

Tietotekniikan rooli julkisen sektorin tehostamisessa on erityisen tärkeä. Automaatio voi tuoda sellaista tehostusta, jota lähitulevaisuudessa tarvitaan.

Meidän tapamme ei ole, että konsultti kirjoittaa puoli vuotta toimintaohjeita, jotka sitten vain annetaan johdolle.

”Tuottavuuden parantaminen on kuitenkin eri asia kuin järjestelmien parantaminen”, Koskinen varoittaa. Vääränlaisilla it-hankinnoilla voidaan jopa pahentaa tilannetta, jos järjestelmiä ei saada toimimaan yhdessä. Säästöjä ei pidä etsiä väärästä paikasta. Niitä on vaikea saada matalan tason it-järjestelmistä, jotka hoitavat yleisluonteisia peruspalveluja. Suurimmat kustannukset syntyvät ihmisten työstä. Laajimmat säästöt saavutetaan siksi järjestelmillä, jotka tehostavat ja automatisoivat päivittäisiä työtehtäviä. Hyvä esimerkki tästä on asiakirjojen hallinta. ”Julkishallinto rakentuu pitkälti dokumenttien varaan. Asiakirjat siirtyvät eri viranomaisille, jotka tutkivat asiaa ja tekevät päätöksiä. Monesti tämä tapahtuu vieläkin paperilla tai ainakin paperiajan työtavoilla. Kun tämä toiminta digitalisoidaan, voidaan säästää valtavasti työtä”, Koskinen kertoo. JÄRJESTELMÄ ON RENKI

It-järjestelmien käytännön toteutuksessa joudutaan usein visaisten kysymysten ääreen. On tärkeää, että järjestelmät saadaan tukemaan fiksuja toimintatapoja eikä päinvastoin. Järkeä tarvitaan esimerkiksi valmisohjelmistojen käytössä. Usein organisaation toimintatapoja muutetaan ohjelmiston tukemaan malliin. Se ei ole kuitenkaan tehokkain toimintatapa, joten hukka ei vähene, vaan jopa lisääntyy. Jos taas käytössä on tehokas ratkaisu, joka on teknisesti vanhentunut, ei kannata rynnätä miettimättä ostamaan uutta. Koskinen kehottaa harkitsemaan järjestelmän modernisointia, johon Fujitsussa löytyy paljon osaamista. ”Tietotekniikka on joka tapauksessa kustannustehokkaan toiminnan ydin. Ilman automatisointia ei julkisen sektorin toimintaa voi tehostaa riittävästi”, Koskinen sanoo. Tärkeintä on punnita kokonaisuutta. ”Kun kansalaisille tuotetaan palveluja, on katsottava koko palveluketjun toimintaa. Tuottaako lopputulos sitä mitä haetaan? Lisääkö jokainen tehtävä arvoa vai ei”, Koskinen painottaa.

VIROSSA VOI HAKEA E-OLESKELULUPAA

Virossa on käynnistynyt ainutlaatuinen hanke, joka venyttää perinteistä kansallisvaltion ideaa. Sähköinen e-oleskelulupa luo uusia digitaalisia mahdollisuuksia ympäri maailman. Viro on tunnettu rohkeista digitaalisista palveluistaan, mutta vuoden 2014 lopulla käynnistynyt e-Residency-hanke nostaa riman uudelle korkeudelle. Nyt kuka tahansa voi hankkia sähköisen oleskeluluvan Viroon 50 euron hintaan. Hakija saa sähköisen henkilökortin, jolla voi käyttää samoja digitaalisia palveluita kuin Viron kansalaiset. Sähköisen luvan avulla voi esimerkiksi perustaa yrityksen tai hoitaa pankki- ja viranomaisasioita – käymättä kertaakaan maassa. Fyysinen vierailu ei välttämättä olisi edes mahdollinen, sillä e-oleskelulupa ei anna maahantulo-oikeutta Viroon tai EU:n alueelle. e-Residency-hankkeen viestinnästä vastaava Siret Schutting kertoo, että tarkoitus on houkutella Viroon yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Virosta saattaakin tulla eräänlainen digitaalinen portti yritysten perustamiseen EU-alueelle. Tavoitteet ovat kuitenkin laajemmat. ”On paljon ihmisiä, joilla on jonkinlainen tunneside Viroon esimerkiksi sukulaisuussuhteiden vuoksi”, sanoo Schutting. Hankkeessa luodaan heille eräänlainen virtuaalinen yhteisö. Viro on lisäksi julkaissut avoimen

lähdekoodin työkaluja, joilla e-oleskeluluvan voi tuoda eri palveluiden yhteyteen. Tämä voi johtaa innovaatioihin, joita ei osata vielä kuvitellakaan. Esimakua tästä on jo nähty. Schutting kertoo, että eräs henkilö hankki sähköisen henkilökortin, jotta hän voisi suojata asiakirjojaan Viron käyttämällä turvallisella salakirjoituksella. Sähköisiä oleskelulupia on jo myönnetty reilulle tuhannelle henkilölle. Parempi käsitys suosiosta saadaan myöhemmin keväällä, kun e-oleskelulupaa voi alkaa hakea myös Viron lähetystöistä ympäri maailman. Virossa ymmärretään, että hankkeeseen liittyy myös tietoturvariskejä. Niitä hillitään esimerkiksi sillä, että sähköisen henkilökortin hakijan on käytävä lähetystössä henkilökohtaisesti ja hänestä otetaan biometriset tunnistetiedot. Miten Viro on onnistunut rakentamaan näin pitkälle vietyjä sähköisiä palveluja? Schutting arvioi, että taustalla on sekä edistyksellisiä teknisiä valintoja että eteenpäin katsova startup-ajattelu. Jotain maan hengestä kertoo se, että eResidency-lakimuutos meni Viron parlamentissa läpi yksimielisesti.

NET // 1/2015

TEKSTI SAMULI KOTILAINEN KUVA KIRSI TUURA

ROHKEASTI

Niemisen omat arvot ovat samanlaisia kuin Fujitsun arvot, ja se oli tärkeä motivaatio tulla yhtiöön. ”Arvostan Fujitsun kulttuuria, joka lähtee pitkästä kotimaisesta historiasta jo Suomen Kaapelitehtaan ja Nokian ajoilta. Tähän linkittyy emoyhtiön japanilainen ajattelu, joka on hyvin lähellä suomalaisia arvoja. Haluamme tehdä asiat hyvin ja laadukkaasti – ja samalla kestävästi.” Niemisen vapaa-aikaan kuuluu suomalainen luonto. Talvella hän nauttii esimerkiksi avantouinnista. Aikaa luonnossa hän viettää myös enduro-pyörän satulassa, ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Nieminen kertoo, että endurossa täytyy oppia tekemään hyviä ratkaisuja nopeasti ja epätäydellisen tiedon pohjalta. Samoja ominaisuuksia tarvitaan myös liiketoiminnassa. Sekä Henry Niemisen että Fujitsun arvomaailmaan kuuluu oikeanlainen nöyryys, mutta se linkittyy vahvaan haluun kehittää uutta. ”Haluamme olla edelläkävijöinä teknologiamurroksessa ja tuoda asiakkaiden liiketoimintaan hyötyjä. Samalla muistamme yhteiskuntavastuumme. Haluamme, että tulevatkin sukupolvet voivat elää hyvinvoinnissa, josta olemme itse nauttineet.”

MUUTOKSEEN Digitaalinen vallankumous on vasta alussa, uskoo Fujitsun uusi toimitusjohtaja Henry Nieminen. Muutosten ja mahdollisuuksien keskellä Fujitsun Lean-kulttuuri ja laatuun tähtäävä toimintatapa voivat osoittautua korvaamattoman tärkeiksi. Nieminen painottaa liiketoiminnassa tuloksentekoa, vastuullisuutta ja oikeanlaista nöyryyttä.

enry Niemisen työ Fujitsun toimitusjohtajana alkoi joulukuussa 2014. Hänellä on usean vuosikymmenen kokemus it-alasta. Mitä Suomen it-maailmassa tapahtuu juuri nyt? ”Elämme vasta digitaalisen vallankumouksen alkuvaihetta. Paljon on jo tapahtunut, mutta vielä suurempia asioita on edessä.” Nieminen vertaa tilannetta teollisen vallankumouksen tuomiin muutoksiin. ”Höyrykone tuntuu nyt alkeelliselta, mutta se mahdollisti aivan uudenlaisia asioita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lännenhevosilla ei juuri voinut kuljettaa tavaraa pölyisillä preerioilla. Höyrykone ja rautatiet avasivat ensi kertaa säännöllisen tavaralogistiikan itärannikolta länsirannikolle.” Lähivuosina nähdään samanlaisia perustavanlaatuisia muutoksia. ”Esimerkiksi terveydenhuollossa voimme pian automatisoida entistä enemmän toimintoja, jotka tähän asti ovat vaatineet lääkärikäyntejä, laboratoriotutkimuksia ja säännöllistä seurantaa.” Nieminen näyttää esimerkin omasta ranteestaan. Kauluspaidan hihan alta löytyy kotimainen Polar Loop -aktiivisuusranneke. Se mittaa käyttäjän aktiivisuutta ja kannustaa liikkumaan enemmän. Tulevina vuosina tällainen tekniikka kehittyy suurin harppauksin. ”Tietokoneet ja sensorit kutistetaan niin pieniksi, että ne voidaan sijoittaa lähestulkoon minne vain, jopa ihon alle. Laitteet voivat ehkä seurata jatkuvasti verenpaineen tai sokeritason tapaisia perusasioita. Sen jälkeen lääkäri voi antaa käyttäjälle ohjeita mistä päin maailmaa tahansa.”

NET // 1/2015

Nieminen käyttää termiä ”hyperconnected” kuvaamaan maailmaa, jossa ihmiset ovat enemmän liitoksissa tekniikkaan, ja kaikki on liitetty nettiin. Monet liiketoimintamallit tulevat muuttumaan perusteellisesti. Ne yritykset, jotka eivät pysty uudistumaan muutoksen vauhdissa, kärsivät. Toisaalta ne, jotka osaavat luoda uutta oikeaan aikaan, saavat merkittävää kilpailuetua. ”On tärkeää nähdä muutos nimenomaan mahdollisuutena”, sanoo Nieminen. ”Yritysjohdon pitää erottaa ydinasiat kohinasta, ja tehdä oikea-aikaisia strategiapäätöksiä. Lisähaasteen tuo se, että muutoksia pitää pystyä toteuttamaan kovassa kustannuspaineessa.”

Laatukeskuksen Recognised for Excellence -kilpailussa, ja viime vuonna tavoite täyttyi. ”Pyrkimys korkeaan laatuun vaatii paljon, ja se näkyy kaikessa toiminnassamme – johdon toimintaprosesseista aina palveluiden yksityiskohtiin.” Fujitsun vahvuuksista Nieminen nostaa esille kolme muutakin asiaa. Ensimmäinen on hyvin hoidettu ja tyytyväinen asiakaskunta. Toinen on taito tuotteistaa uusia teknologioita kilpailukykyisiksi palveluiksi. Kolmanneksi yhtiö pyrkii ymmärtämään asiakkaita strategisella tasolla. ”Haluamme vahvistaa edelleen tätä asiakaiden tarpeisiin suuntautuvaa näkökulmaa.”

KUMPPANILLA ON VÄLIÄ

ARVOT SUOMALAISESTA HISTORIASTA

Mitä enemmän ihmisten elämä ja yhteiskunnan toiminta rakentuu tietotekniikan varaan, sitä kriittisempää on, että palvelut on tehty laadukkaasti. Niiden perustan on oltava myös luotettava. Henry Nieminen uskoo, että luotettavan itkumppanin rooli korostuu entisestään. ”Palvelujen perusrakenteiden tulee olla hyvin suunniteltuja, hallittuja ja standardoituja. Esimerkiksi turvallisuusprosessin pitää olla laadukas ja hyvin johdettu.” Olemme jo nähneet hyökkäyksiä, joissa esimerkiksi tuotantolaitosten toimintaa on sabotoitu netin kautta. ”Tällaiset uhat on otettava vakavasti. Useimmilla yrityksillä ei ole varaa yhteenkään tämän tyyppiseen häiriöön." Nieminen on sitoutunut jatkamaan Fujitsun pitkäjänteistä laatutyötä. Yhtiö asetti seitsemän vuotta sitten tavoitteen nousta ykköspaikalle

HENRY NIEMINEN, 49 • Fujitsu Finlandin toimitusjohtaja joulukuusta 2014 lähtien • Tausta: Suomen CGI, Enterprise Markets -liiketoimintayksikön johtaja. Johtotehtäviä CGI:ssä, Logicassa ja sen edeltäjissä • Koulutus: diplomi-insinööri ja MBA • Harrastukset: enduro, avantouinti

Henry Nieminen on Fujitsun keulakuva ja 2 600 fujitsulaisen johtaja. Hän uskoo avoimuuteen ja hyvään yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa. ”Olen myös tulosorientoitunut järkevällä balanssilla – tuloksen tekemisen pitää olla kestävällä pohjalla. Vain järkevää tulosta tekevä yritys voi kehittää uusia tuotteita ja palveluita asiakkaiden hyödyksi.”

Elämme vasta digitaalisen vallankumouksen alkuvaihetta.

”Laatuosaaminen on Fujitsussa niin korkea, että pystymme auttamaan ja konsultoimaan laatuasioissa myös asiakkaitamme”, sanoo Henry Nieminen.

3 teesiä työhön Fujitsussa: • Kuuntele asiakasta ja tuota lisäarvoa asiakkaan liiketoiminnalle hyödyntämällä koko Fujitsun osaamista. • Muista, että kannattava kasvu luo pohjan yrityksen menestykselle. • Ota kaikessa tekemisessä huomioon vastuullisuus ympäristöä ja yhteisöä kohtaan.

NET // 1/2015

KURKISTUS JAPANIIN

Kuva Petri Artturi Asikainen

LEMPEÄÄ ROBOTIIKKAA Tokion keskeisellä muotikadulla Omotesandoolla on Softbankin showroom, jossa keikistelee kuluttajamarkkinoille lanseerattu kohtuuhintainen (1700 €) Pepper-robotti. Sosiaalista Pepperiä ei ole suunniteltu tekemään mitään, vaan sen ensisijainen pyrkimys on olla ystävällinen ja lempeä. Se tunnistaa ihmisen kasvot ja tunteet ja valitsee keskustelusävynsä sen mukaan. Pepperin kanssa voi käydä keskusteluja, ja monet muotikadun kävelijät ovatkin uskaltautuneet sen kanssa juttusille. Japanin Pepper puhuu vain japania, mutta vientiversiolta taipuu myös englanti.

NET // 1/2015

Fujitsu World Tour 2015 Luovuuden opettaminen on tärkeää. Siinä päästään pitkälle jo sillä, että erilaiset ihmiset kehittävät ohjelmia erilaisiin tarpeisiin.

KOODAUS

KUULUU KAIKILLE

Koodaaminen on arkinen asia, jota kaikilla on mahdollisuus oppia – onnistumisen, erehdyksen ja leikin kautta. Tätä mieltä on koodaamisen globaali suurlähettiläs Linda Liukas. TEKSTI JUKKA NORTIO KUVA MAIJA TAMMI

inda Liukas käynnisti vuonna 2009 Rail Girls -verkoston, jonka tavoitteena on innostaa naisia ohjelmoimaan. Hän kirjoittaa myös tietotekniikan saloja avaavia lastenkirjoja, kehittää lapsille suunnattua Hello Ruby -projektia ja ideoi kiihtyvällä tahdilla yhä uusia tapoja avata ohjelmointia ja bittien liikkeitä eri-ikäisille ihmisille. Linda Liukas esiintyy huhtikuun lopussa Fujitsu World Tour -tapahtumassa. Mutta mistä hän saa virtaa juuri nyt? Miten tietotekniikasta saisi innostavaa ja ihmisten arkea monipuolisesti hyödyttävää? ”Lasten kanssa olen oppinut, että uteliaisuus on valtava liikkeelle paneva voima. Heille tietokone ei ole mikään ihmeellinen taikalaatikko, jota ei voisi ennakkoluulottomasti tutkia. Sama uteliaisuus auttaa kaikenikäisiä ihmisiä eteenpäin. Tietotekniikkaa saadaan laajemmin arkeen mukaan, kun sitä alkavat kehittää muutkin kuin nuoret miehet. Naiset ovat tietotekniikan kehittäjinä lähes hyödyntämätön voimavara. Ajatellaanpa, miten lastentarhanopettaja tai sairaanhoitaja voisi ratkaista monia arjen asioita tietotekniikalla, aivan uudella tavalla. Kun koodaus on 2000-luvun keksimisen kieli, on tärkeää, että sen mahdollisuuksia hyödyntävät monenlaiset ihmiset.”

NET // 1/2015

Millä käytännön askelilla tietotekniikka voidaan levittää kaikille? ”On hyvä, että Suomessa on päätetty ottaa ohjelmointi koulujen opetussuunnitelmiin vuodesta 2016 alkaen. Sitä kautta se leviää kaikille perhetaustasta riippumatta. Samalla on tärkeää opettaa muutakin kuin koodausta. Tietotekniikka ei ole pelkkää laskentaa, vaan se on mukana kaikessa, mitä teemme.” Mitä osaamista kouluissa on kehitettävä? ”Ohjelmointi on vain yksi työkalu tietotekniikan ymmärtämiseen – samalla tavalla kuin pipetti on työkalu biologille. Koulussa olisi hyvä opettaa virheiden kestämistä, sillä ohjelmoinnissa pitää tehdä paljon virheitä, jotta oppii. Koulussa pitää oppia myös sinnikkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, eikä pelkästään sitä, että osaa kirjoittaa täydellisen hakualgoritmin. Luovuuden opettaminen on myös tärkeää. Siinä päästään pitkälle jo sillä, että erilaiset ihmiset kehittävät ohjelmia mahdollisimman erilaisiin tarpeisiin.” Voisiko peliteollisuus nostaa Suomen takaisin tietoteknisen osaamisen kärkeen? ”Ei pelit, eikä mikään muukaan yksittäinen asia. Pohjoismaissa on tehty paljon koko internetin selkärankaa, esimerkkeinä tanskalaislähtöinen PHP tai irkki, MySQL ja Linux,

Tietokoneita ei pidä pelätä, vaan niitä pitää uskaltaa tutkia lapsenomaien uteliaasti ja innokkaasti, sanoo Linda Liukas.

joilla kaikilla on suomalaiset juuret. Meillä on osaamista, jolla voi tehdä todella isoja juttuja. Piilaaksossa ihaillaan kovasti meidän koulutustamme ja korkeatasoista insinööriosaamistamme. Niitä meidän pitää osata hyödyntää.” Miten innostuit koodaamisesta? ”Osallistuin koulussa yläasteella valinnaiselle tietotekniikan kurssille, jossa opetettiin Javaohjelmointia. Ensimmäinen tehtävämme oli ohjelmoimalla ja koordinaattien avulla piirtää nalle. Ajattelin jo silloin, että piirtäisin paremman käsin tai kuvankäsittelyohjelmalla kuin monimutkaisella ohjelmointikielellä.

Jälkeenpäin ymmärsin, että opettajan olisi pitänyt kertoa ohjelmoinnin hyödyistä, jos haluaa muokata alkuperäistä nallesta tuhansia erilaisia nalleja. Nykyajan lapset oivaltavat paljon paremmin itse tällaiset mahdollisuudet, kun tietotekniikka ympäröi heidät kaikkialla.” Miten Rails Girls -hankkeesi etenee?* ”Rails Girls -kaupunkeja on jo 230 ympäri maailmaa ja aktiivisuus niissä lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi yksin Tampereen ensimmäiseen Rails Girls -tapahtumaan tuli yli 400 hakemusta. Toimintaa pyörittävät edelleen vapaaehtoiset ohjelmoijat, jotka halua-

vat viikonlopun tapahtuman aikana muuttaa olemassa olevia alan rakenteita ja houkutella lisää naisia alalle. Kesällä järjestämme Rails Girls Summer of Code -tapahtuman kolmannen kerran. Siinä eri puolilta maailmaa olevat naiset pääsevät mukaan avoimen lähdekoodin projekteihin, joista he saavat palkkaa ja lisäksi mentorin antamaa valmennusta. Mukana on isoja kansainvälisiä yrityksiä kuten Google.”

käsittelyn perusteita muutenkin kuin matemaattis-loogisilla tavoilla. Opetustavat voivat olla esteettisiä tai visuaalisia. Harjoittelemme esimerkiksi binäärilukuja niin, että lapset itse ovat dataa, ja tutkimme, kuinka tieto liikkuu koneen sisällä. Suunnittelen myös parin vuoden päähän näyttelyä, joissa kävijät voivat ryömiä tieto koneiden sisällä ja nähdä, mitä tapahtuu, kun painaa esimerkiksi play-nappia YouTubessa.”

Mikä sinua innostaa juuri nyt? ”Teen paljon leikkitestaamista ihan pienten lasten kanssa. Leikin avulla opitaan tietojen-

*Rails Girls -verkostossa kyse on naisille ja tytöille tarkoitetuista työpajoista, joissa opetetaan koodauksen ja ohjelmoinnin aakkoset.

NET // 1/2015

Tiina Kurjen oman palvelimen parhaat huoltajat ovat kaksi vehnäterrieriä. ”Koirien ulkoilutus vie iltaisin pois toimistolta.”

CIO TIINA KURKI, VARMA

MONEN MAAILMAN VÄLISSÄ Eläkevakuutusala elää yhtä aikaa menneessä, nykyhetkessä ja tulevassa. Varman tietohallintojohtaja vie isoa tietoa ja eri-ikäisiä järjestelmiä kohti huomista. TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVAT KIRSI TUURA

irkkonummen Yhdyspankissa virkailija hoitaa asiakkaan laskun maksuun ja päivittää saldon pankkikirjaan. Kesätuuraaja tiskin takana on tuore ylioppilas, jonka ajatus vaeltaa vähän väliä kulisseihin: mitä kaiken taustalla tapahtuu? Tänään pankkineiti vuodelta 1980 ihailee aurinkoista merimaisemaa Varman pääkonttorin neuvotteluhuoneesta. 35 vuoden jälkeen katse kantaa Helsingin Lauttasaarensalmen yli, kauas ja syvälle pankki- ja vakuutusmaailmaan. ”Tulevaisuus ei ainakaan yksinkertaistu”, tietohallintojohtaja Tiina Kurki tiivistää edessä olevat näkymät. ”Digitalisoituminen tuo yhä enemmän vaatimuksia, myös perusjärjestelmien puolelle. Osaamisen näkökulmasta taas tarvitaan monitaituruutta.” Valmistumisestaan saakka Kurki on työskennellyt pankki- ja vakuutusalan tietotek-

NET // 1/2015

niikan parissa. Taival kattaa koko matkan atk:sta ict:hen, pankkivirkailijoista verkkopalveluihin. Tietotekniikkaa opiskelleen kauppatieteiden maisterin ensimmäinen varsinainen työpaikka löytyi TietoEnatorilta. Siellä vierähti asiantuntijana ja johtajana pari vuosikymmentä. Varman tietohallintoa Kurki on luotsannut vuodesta 2012, neljän Nordean johtajavuoden jälkeen. ”Tein tiiviisti töitä pankkien verkkopalveluiden parissa. Oli luontevaa tulla tekemään samaa eläkevakuutuspuolelle. Nyt mietitään, mitä tietoa, toimintoja ja palveluita vielä voitaisiin siirtää digitaalisiin kanaviin. Ja miten tehostaa toimintaa.” JOKAISELLE JOTAIN

Kurjen vakaa, rauhallinen askellus on tuttu ääni Varman pääkonttorin käytävillä. Yli viidensadan asiantuntijan tarpeet pitävät tietohallintojohtajan koko päivän liikkeellä,

Tulevaisuus ei ainakaan yksinkertaistu. Siksi tarvitaan yhä enemmäm moniosaajuutta.

NET // 1/2015

Tietointensiivisellä alalla tietohallinto on kaikessa mukana. ”Tiina sparraa meitä ja puhuu puolestamme”, Pauliina Heiskanen kehuu.

kehittäjiä ei enää ole. Ja päälle pitäisi saada verkkopalveluita.” Polveilevassa maisemassa ratkaisuksi tarvitaan niin pussillinen uusia kuin vanhoja keinoja. Tietohallinnon tehtävä on puntaroida huolella vaihtoehtoja. Vakuutusten käsittelyyn ja maksamiseen liittyvä, tiensä päähän tullut järjestelmä, päädyttiin modernisoimaan yhdessä Fujitsun kanssa. ”Järjestelmän toiminnallisuus palvelee liiketoimintaa hyvin. Modernisaation jälkeen se pysyy samana. Näin tietysti hyvässä ja pahassa – vanhat virheetkin pysyvät mukana.” Toisaalta säästetään aikaa, vaivaa ja rahaa, kun käyttökoulutusta ja alusta pitäen tehtävää testausta ei tarvita. KANSANKOKOISET PROJEKTIT

Tietohallintojohtamisen ajatellaan olevan vain tekniikkaa. Tärkeintä on kuitenkin ihmisten johtaminen.

tapaamisesta toiseen. ”Tavallinen arkipäivä on aamusta alkaen palavereita, suunnittelua, kehitystä ja sparrausta. Yleensä kello viiden jälkeen luen sähköpostit.” Varman väki jakautuu karkeasti ottaen yritysasiakkuuksista vastaaviin, sijoitusasiantuntijoihin sekä yksityisten asiakkaiden palvelijoihin ja eläkekäsittelijöihin. Jokaisella ryhmällä on omien tarpeidensa lisäksi erilaiset asiakkaat ja heillä taas omat vaatimuksensa. ”Tarvitaan sekä dynaamisia verkkopalveluja yritysten ammattikäyttäjille että helppokäyttöisiä palveluita tavallisille ihmisille. Lisäksi sijoituspuolen väki tarvitsee omat työkalunsa.” Omia tietotekniikan ihmisiä Varmalla on 60. Kilpailutuksen kautta on ulkoistettu paljon toimintoja. Määrätietoisella mallilla on

NET // 1/2015

saatu säästöjä ja parempaa laatua. ”Projektit ja niiden toteutuksen ostamme ulkoa, määrittelyn ja testauksen teemme itse”, Tiina Kurki määrittelee työnjaon. PEOPLE BUSINESS

Käytävällä tulee vastaan henkilöstönkehittäjä Pauliina Heiskanen. Hän vaihtaa Kurjen kanssa pari sanaa käynnissä olevasta Leanhankkeesta, jonka tavoitteena on sujuvoittaa arkea koko talossa. ”Arviomme uusiksi perusprosessien lisäksi myös niitä toimintoja, jotka eivät ole aivan työmme ytimessä, kuten työajan seuranta. Kysymme, hoidetaanko tehtävät mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi”, Heiskanen kertoo.

Tietoon ja sen käsittelyyn liittyvällä alalla lähes kaikki vähintäänkin sivuaa tietohallintoa. Niin nytkin. ”Lean-projektit tavoittelevat ylimääräisen työn ja hukan vähentämistä. Usein tämä tarkoittaa automaatioasteen nostoa tietojärjestelmissä”, Kurki selvittää. ”Onneksi meillä on Tiina sparraajana ja johtoryhmän jäsenenä puhumassa puolestamme”, Heiskanen kehuu. Kommentti antaa paikan kysyä, millainen on hyvä tietohallintojohtaja. ”Tärkein tehtävä on ihmisten ja heidän osaamisensa johtaminen, parhaiden voimien saaminen oikeisiin paikkoihin. Tietohallinto ei ole itseisarvo”, Kurki vastaa. ”Yhteistyö on tärkein voimavara. Yksin ei

kukaan voi tehdä näitä juttuja”, hän lisää keskeisimmän opin vuosien varrelta. VANHASTA UUTTA

”Onhan se välillä vähän… haastavaa.” Kurki hymyilee itsekin lakoniselle kommentilleen toimialan ominaispiirteistä. ”Eläketoimialalla aikajänteet ovat todella pitkiä. Yksittäisen ihmisen koko työhistorian on oltava tallessa, samoin tieto kulloinkin voimassa olleesta lainsäädännöstä. Se tarkoittaa valtavaa tietomassaa ja eri-ikäisiä järjestelmiä.” Varmalla on käytössä esimerkiksi joukko liiketoiminnan kannalta tärkeitä järjestelmiä, jotka on rakennettu vanhalla teknologialla. ”Ne ovat teknisesti riskirajoilla, osaavia

Iltapäivän liikenne Länsiväylällä vilkastuu ikkunan takana. Kurki asettuu tottuneesti valokuvaajan ohjeistettavaksi. Kameran raksahtelun lomassa Kurki listaa vakuutusalan näköpiirissä olevia muutoksia. ”Vuonna 2017 tulee eläkeuudistus, kansallinen tulorekisterihanke ja kansallinen palveluväylä ovat käynnissä. EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia odotellaan.” Kansakunnan mittaiset hankkeet vaativat panostusta järjestelmiin ja palveluihin. ”Haasteet ovat yhteiset kaikille pankki- ja vakuutusalan tietoammattilaisille. Teemme alalla tiivistä yhteistyötä, ja se hyödyttänyt kaikkia”, Kurki kiittelee. Omassa talossa Kurki haluaisi vielä paremmin hyödyntää kertyvää tietomassaa. ”Esimerkiksi työkykyjohtamisen palveluissamme tarjotaan asiakkailta saatua tietoa jalostettuna heille takaisin, uudesta näkökulmasta.” Kurjen seuraava palaveri on alkamassa. Hän vastaa vielä viimeiseen kysymykseen: mikä pitää intoa ja liikettä yllä? ”Asioiden eteneminen ja onnistuminen innostavat. Ja että oikeasti opitaan virheistä eikä tehdä niitä uudestaan.”

APUA ARKIKIELELLÄ Henkilöstönkehittäjä Pauliina Heiskanen on yksi Varman sadoista asiantuntijoista. Hän käyttää työssään Office-ohjelmien lisäksi muun muassa HR- ja rekrytointijärjestelmiä. Varman henkilöstön lähi- ja työasematuesta huolehtivat Fujitsun ammattilaiset. Suuren yhtiön tarpeisiin on varattu 2,5 fujitsulaisen työaika. Heiskasella on kokemusta lähituen käytöstä vain vähän – onneksi, ja tietohallinnon kunniaksi. ”Tietoteknisiä ongelmia tulee harvoin. Lähitukeen tulee soitettua oikeastaan vain, kun otetaan uusi laite käyttöön. Tai kun koulutuksen alkaessa jokin av-laite ei toimi”, Heiskanen kertoo. Silloin kun tukea tarvitaan, apuna ovat tutut ihmiset. ”On helppoa asioida ihmisten kanssa, jotka tietävät talomme asiat ja osaavat puhua arkikieltä ei-tekniselle väelle.”

KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA • Suomen suurin työeläkeyhtiö, joka vastaa yli 860 000 henkilön työeläketurvasta • Asiakkaana on noin 66 000 yrittäjää ja työnantajaa • Maan suurin yksityinen sijoittaja 40 miljardin euron sijoitusomaisuudellaan • Henkilöstöä 560, suurin osa toimii asiantuntijatehtävissä • Varma on Fujitsun Patja-asiakas. Noin 700 päätelaitteen sopimus sisältää käyttö- ja lähitukipalvelut sekä mobiilitukipalveluja.

NET // 1/2015

SÄHKÖINEN ASIOINTI

Iso tiikerinloikka Suomen digitoimiseksi on vielä tekemättä.

”Digitalisaatio nopeuttaa verottajan työtä ja tuo asiakkaalle parempia palveluja”, sanoo pääjohtaja Pekka Ruuhonen.

VEROTTAJA SÄHKÖISTYI NOTKEAKSI PIONEERIKSI

Suomen verojärjestelmät kokevat lähivuosina suuria muutoksia. Lisäksi Verohallinto kehittää jatkuvasti uusia sähköisiä palveluja niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. TEKSTI SAMULI KOTILAINEN

skaltaisin väittää, ettei yksikään toinen viranomainen ole pystynyt samaan – eikä moni yrityskään”, kuvaa Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen muutosta organisaatiossaan. ”Työntekijämäärämme on vähentynyt 15 vuoden aikana parilla tuhannella, pitkälti automaation ansiosta. Kyseessä on melkoinen tuottavuuden lisäys.” Verotuksen sähköistäminen on ollut menestystarina, josta ovat hyötyneet kansalaiset, yritykset ja verottaja itse. Työ aloitettiin suurista henkilöverotuksen prosesseista. Esimerkiksi vuosittaisen veroilmoituksen tekeminen oli mutkikas urakka, ja ilmoitusten käsittely oli työlästä ja kallista.

NET // 1/2015

Automaattisesti tuotettava, esitäytetty veroilmoitus on muuttanut tämän täysin. ”Esitäytetty ilmoitus on tiedoiltaan niin kattava, että enää noin 25 prosenttia veronmaksajista täydentää tai korjaa sitä.” Kolmisen vuotta sitten kehitys laajeni yrityspuolelle, ja sähköiset palvelut ovat sielläkin jo varsin kattavat. ”Yritysten kausiveroista 80–90 prosenttia ilmoitetaan sähköisesti. Tuloveroista ilmoitetaan sähköisesti noin 70 prosenttia.” Verohallinnossa on meneillään laaja kehityshanke, jossa otetaan käyttöön verotuksen valmisohjelmisto. Samalla sisäisiä prosesseja uudistetaan ohjelmistoon sopiviksi. ”Tämä on erittäin iso muutos.

Tarkoitus on korvata vanhoja erillisjärjestelmiä, joita on pitkälti toistasataa. Niistä noin sata korvataan yhdellä järjestelmällä”, Ruuhonen kertoo. MÄTKYT HISTORIAAN

Keskittämisellä haetaan ennen kaikkea kustannusten säästöjä vanhojen järjestelmien ylläpidosta. Tämä tuo liikkumatilaa uusien palvelujen kehittämiseen. Valmisohjelmiston ensimmäinen osa otetaan käyttöön 2016 tammikuussa, ja käyttöönotto jatkuu vaiheittain kolmen seuraavan vuoden aikana. Tämä on kuitenkin vasta alkua. ”Iso tiikerinloikka Suomen digitoimiseksi on vielä tekemättä”, sanoo Ruuhonen.

Verotuksen sähköistyminen luo hänen mukaansa tulevina vuosina kiinnostavia uusia mahdollisuuksia. Nykyinen ja edellinen hallitus ovat ajaneet eteenpäin kansallista palveluväylää, johon yhdistettäisiin julkisia palveluja. Merkittävä tähän liittyvä hanke on tulorekisteri, johon suomalaisten ansiotulot päivittyisivät kuukausittain. ”Verokorttien muutosmenettelystä päästäisiin ehkä kokonaan eroon. Palkasta tehtävä veronpidätys olisi periaatteessa aina ajan tasalla.” Valtiovarainministeriö on käynnistänyt hankkeen tulorekisterin toteuttamiseksi, ja rekisteri on tarkoitus saada laajempaan käyttöön vuoden 2018 lopulla. Palveluväylään voisi tulla myös kansalaisen asiointitili, jossa veroasioita voisi tarkastella ja hoitaa sähköisesti. Verohallinto suunnittelee muitakin uusia palveluja. Järjestelmiin saatetaan avata rajapintoja yksityisille palvelutuottajille. Sovelluskehittäjät voisivat luoda verotietoja käsitteleviä mobiiliohjelmia, ja yritykset voisivat ehkä lähettää verotustietonsa suoraan kirjanpito-ohjelmistaan ilman ihmistyötä.

VEROHALLINNON PALVELUILLA FUJITSUN ALUSTA Fujitsu tuottaa Verohallinnolle palveluna nykyisten sähköisten palveluiden asiointialustan. Alustaa käyttävät monet sähköiset asiointipalvelut, kuten verokortti verkossa, veroilmoitus verkossa ja yritys- ja yhteisötietopalvelut. Lisäksi Fujitsu on toteuttanut vero.fi-verkkosivuston ja vastaa sen ylläpidosta.

PITKÄSTÄ LIITOSTA UUSIA VERSOJA TEKSTI MARITA KOKKO KUVA PUKKILA

eraamisia laattoja valmistava Pukkila on luottanut perustietotekniikkansa fujitsulaisten käsiin jo 17 vuoden ajan. Patja-palveluun Pukkila siirtyi kymmenen vuotta sitten. Sopimus on uusittu useampaan kertaan, ja se kattaa perustietotekniikan työasemista palvelimiin ja käyttötuesta tietoliikennelaitteiden valvontaan. ”It-palveluissa riittää aina kehitettävää, sillä innovaatioita tulee koko ajan. Kumppaniltamme saamme ehdotuksia uusista mahdollisuuksista”, kertoo Pukkilan hallintojohtaja Henrik Lundström. Reilu vuosi sitten Pukkilassa toteutettiin suuremman luokan uudistus, kun kriittisimmät palvelimet liitettiin 24/7-valvonnan piiriin. Vain muutama kuukausi sitten yrityksen toimipisteissä otettiin käyttöön Office 365 -palvelu. Käyttöönotto sujui Lundströmin mukaan hyvin, sillä ohjelmat pyörivät loppukäyttäjien laitteissa saman tien ongelmitta. ”Toimivat henkilösuhteet takaavat yhteistyömme. Meidän ei tarvitse enää tutkia sopimuksia joka käänteessä, ja voimme toimia joustavasti. Saamme tietotaitoa, jollaista emme omalla henkilökunnallamme pystyisi näin kattavasti ylläpitämään”, Lundström kiteyttää. Pukkilalle on myös ehdottoman tärkeää, että jokainen sen toimipisteistä saa tukipalvelut nopeasti läheltään, jos akuutteja ongelmia ilmenee. Pukkila vietti viime vuonna 140-vuotisjuhliaan. Kaikki alkoi kaakeliuunien valmistuksesta vuonna 1874, ja nykyisin

yhtiö on Suomen ainoa kotimaassa keraamisia laattoja valmistava yritys. Se on kestänyt kovan kilpailun, pystynyt säilyttämään korkean laadun ja pitämään tuotannon kotimaassa. Laatu vetoaa Pukkilaan myös ict-ratkaisuissa. Lundström nimeää vain kaksi syytä, joiden vuoksi palvelujen toimittajaa voisi vaihtaa: laatua vastaamaton hinnoittelu ja toimimaton palvelu. Näihin ei Patja-palvelussa ole törmätty. ”Olemme joskus katselleet ja kilpailuttaneetkin muita vaihtoehtoja, mutta vastaavanlaista peluria kuin Fujitsu emme ole löytäneet. Vaihdoksiin ei euron tai kahdenkaan takia kannata lähteä.” Lundström näkee Pukkilan ja Fujitsun kumppanuuden noudattavan partnershipajattelua: yhteistyö on mahdollisimman tiivistä, ja winwin-periaate toimii.

PUKKILA OY AB • Työntekijöitä 105 • Liikevaihto 18 miljoonaa euroa • Tehdas ja pääkonttori Turussa, myymälät Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Kuopio • Osa Ricchetti Group -konsernia, joka on yksi Euroopan suurimmista keraamisten laattojen valmistajista – muut tuotantolaitokset sijaitsevat Italiassa, Portugalissa ja Saksassa

NET // 1/2015

TIEDOLLA JOHTAMINEN ”Sen sijaan, että työntekijät olisivat energisoituneita, he menevät puoleksi tunniksi kahvihuoneeseen puhumaan, kuinka turha kokous oli.”

Haltin sisäiset prosessit nopeutuivat Fujitsun ratkaisujen myötä, sanovat Tarja Summanen (vasemmalla) ja Tina Ingman.

Re:meetin toimitusjohtaja Janne Orava huonoista kokouksista, Ekonomi 1/15

Ratkaisut ovat tuntuneet hyviltä myös myyntijohtaja Ari Viljaman mielestä. ”Kaikki, mitä olen päässyt kokeilemaan, on nopeaa ja loistavaa. Esimerkiksi intranet on nyt organisoidumpi kuin ennen.” Seuraava syventävä askel raportoinnissa olisi tuotekohtainen vertailu toteutuneen ja budjetoidun välillä, mutta nykyratkaisuilla mennään seuraavat kolme vuotta. It-asiantuntija Jyrki Lapveteläinen näkee lähitulevaisuuden kehityskohteeksi raportoinnin viennin myös mobiililaitteisiin. Intranet-uudistuksesta vastasi Fujitsun osakkuusyhtiö Sininen Meteoriitti, jonka Valo-ratkaisu toimii SharePoint-alustalla. Uudistus toi intraan vauhdin lisäksi selkeämmän ulkoasun. Intrasta löytyvät työtilat, blogit, uutiset sekä mahdollisuus peukuttaa hyviä ratkaisuja. Käyttöön saatiin myös tehokkaat hakutoiminnot. ”Uutiset-osio toimii hyvänä tiedonjakajana, ja ihmiset myös käyttävät sitä. Tämä on vähentänyt sähköpostien lähettelyä”, kertoo Lapveteläinen. Työtiloissa pyörivät ajantasaisesti projektit ja tuotanto. Tuotannon työtiloja käyttää myös Kiinan tehtaan henkilöstö. Haltin tuotanto on Kaukoidässä ja Euroopassa, mutta suunnittelu Suomessa. VERKKOKAUPPA TYÖN ALLA

HALTI SAI NOKKELAN RAPORTOINNIN Urheilun ja retkeilyn vaatteisiin ja varusteisiin erikoistunut Halti nykyaikaisti toimintojaan ottamalla käyttöön uuden BI-raportointiratkaisun ja entistä monipuolisemman intranetin. Lopputulos saa kiitosta käyttäjiltä. TEKSTI MARITA KOKKO KUVA KIRSI TUURA

altin BI-ratkaisu* linkittyy tiiviisti tuotannonohjausjärjestelmään. Rinnalla rakentui uusi intranet, joka korvasi kahdeksan vuotta palvelleen ja it-ratkaisuna eläkeikään ehtineen aiemman ratkaisun. Fujitsu seuloutui kumppaniksi, koska sillä oli tarjota paras kokonaispaketti. Halti arvostaa it-kumppanissa projektiaikataulun ja budjetin pitävyyttä. ”Tarjouksen ei tarvitse olla halvin, mutta sen on oltava ehdottoman luotettava. Paketissa oli rehellisesti laskettu aikataulu, ja budjettiin oli paneuduttu. Lasku kasvoi ennakoidusta vain sen verran kuin meiltä tuli lisätarpeita”, kertoo Haltin controller Tarja Summanen.

NET // 1/2015

Projekti käynnistyi keväällä 2014. Aluksi Haltille oli tärkeintä intran uusiminen, mutta pian kävi selväksi, että projekti pitikin toteuttaa raportointi edellä. Raportointitoiminnallisuus rakennettiin Microsoftin Business Intelligence -tuottein. Käyttöliittymä toimii Excel PowerPivot -ohjelmalla. Sen avulla käyttäjä voi räätälöidä omiin tarpeisiinsa sopivan raportin, jonka tiedot haetaan suoraan tietovarastosta. Määrämuotoiset raportit julkaistaan ajantasaisina intranetissä, jonne rakennettiin tätä tarvetta varten oma osionsa. Raportointi valmistui syyskuussa, intran käyttöönotto oli lokakuun alussa. Summanen on tyytyväinen hankkeen

kulkuun. ”Olin iloisesti yllättynytFujitsun nokkeluudesta selvittää, miten saamme tarpeellisia toimintoja järjestelmästä. Saimme yhdessä synnytettyä hyviä ratkaisuja.” RAPORTOINNILLE TAPUTUKSIA

Raportointi tarjoaa nyt kuutiot myynnin, ostojen ja varastosaldojen seurantaan. Edellisen vuoden toteutumaa ja tämän vuoden budjetointia voi vertailla asiakasja tuoteryhmittäin. Raportointi on kerännyt kuuluvimmat jihuu-huudot. ”Raportointia on helppo ja nopea käyttää. Raportit kääntyvät hetkessä ja luotettavasti haluamaani muotoon”, sanoo talousjohtaja Tina Ingman.

Haltikaan ei ole välttynyt talouden taantuman haalistamilta myyntiluvuilta. Venäläisiä ei ostoksilla juuri näy, ja lauha talvi vähensi urheilu- ja ulkoiluvaatetuksen tarvetta kotimaassakin. Vain jalkinemyynti kasvaa koko ajan. Halti sopeuttaa nyt tuotantoa kysyntään siirtymällä keskihintaisiin tuotteisiin. Mallistot suunnataan uusiin hintaryhmiin ja panostetaan toppatakkeja tomerammin alusasuihin, väliasuihin, sukkiin ja rukkasiin. Halti rakentaa kaupankäynnin vireyttäjäksi omaa verkkokauppaa, joka aloittaa kevään aikana. Lapveteläisen mukaan verkkokauppa ui raportointiin ilman mitään lisäyksiä. * BI = Business intelligence, tiedolla johtaminen

HALTI OY • Suomen suosituin ja tunnetuin ulkoiluja urheilutuotemerkki • Henkilöstöä 60 • Päätoimipaikka Sipoon Söderkullassa • Muut toimipaikat: Shenzhen, Kiina • Liikevaihto 20 miljoonaa euroa, josta viennin osuus viidennes • Omistus: Ingman Group ja yhtiön toimiva johto

KAPASITEETTIPALVELUITA SAMLINKILLE Samlink ja Fujitsu ovat solmineet kolmen vuoden jatkosopimuksen pilvipohjaisista kapasiteettipalveluista. Sopimus kattaa kahteen konesaliin hajautetun virtuaalipalvelinalustan, johon Samlink on provisioinut noin 170 virtuaalipalvelinta. Fujitsu vastaa palvelinympäristön käytettävyydestä, hallinnasta ja valvonnasta. Samlink on haastavien it-ratkaisujen ja sähköisen asioinnin osaaja, joka tunnetaan finanssialan it-palveluiden toimittajana. Fujitsun ja Samlinkin yhteistyö alkoi jo 1960-luvulla. www.samlink.fi

KELAN KANTA-PALVELUT KEHITTYVÄT Kela ja Fujitsu ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fujitsu toimittaa Kanta-palvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja. Kanta on yhteinen nimitys kansalaisten, terveydenhuollon organisaatioiden ja apteekkien tietojärjestelmäpalveluille. Tällä hetkellä arkistossa on jo 2,9 miljoonan kansalaisen potilastietoja. Sähköinen resepti ja lääketietokanta ovat jo käytössä kuntien ja kuntayhtymien terveyspalveluissa. Palvelut laajenevat lähivuosina. Parhaillaan toteutetaan terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettua Kelain-käyttöliittymää, jonka kautta voi esimerkiksi tehdä sähköisen reseptin, jos siihen ei ole erillistä järjestelmää. www.kanta.fi

VALIO PYSYY PATJALLA Valio ja Fujitsu ovat sopineet perustietotekniikan palvelusopimuksen jatkosta. Sopimus kattaa Patja-palvelun sekä sovellusten tuki- ja jatkokehityspalvelut muun muassa logistiikan ja maidonhankinnan sovellusalueille. Fujitsu hoitaa jatkossakin Valion infrapalvelut Patja-toimintamallin mukaan. Palvelu sisältää 3 000 työaseman lähi- ja käyttötukipalveluiden lisäksi palvelinten käyttö- ja hallintapalvelut sekä Lync-palvelun. Uusi sopimus toi täsmennyksiä muun muassa päivityskäytäntöihin sekä työasemamallien luontiin ja tietoturvapäivityksiin. ”Yhteistyö Fujitsun kanssa on ollut pitkäaikaista ja toimivaa. Jatkoimme sopimusta, koska Fujitsu sitoutui tuottamaan palvelut jatkossakin samalla varmuudella ja yhä kustannustehokkaammin”, sanoo Valion tietohallintopäällikkö Petri Yrjölä. 110-vuotias Valio on Suomen suurin maidonjalostaja. www.valio.fi

NET // 1/2015

NYKYAIKA

VUOTTA SITTEN

Vain se mitä tarvitset.

MITÄ TEKEE TIETOKONE LÄÄKÄRIASEMALLA? Helsingin Itäkeskuksessa aloittanut lääkäriasema Metro hankki Nokian Saimi-tietojärjestelmän muun muassa ajanvarauksen ja potilaslaskutuksen tarpeisiin. ”Meille oli selvää alusta pitäen, että lähdemme heti automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Alalla on selvä suuntaus atk:hon, koska sillä voidaan säästää arvokkaissa henkilöstömenoissa”, kertoo toimitusjohtaja Ralph Manner. Laitteistoon kuuluu Mikko 3/38 -tietokone sekä kahdeksan VDU 202 -päätettä ja kolme kirjoitinta. Ohjelmistopuolelta löytyvät ajanvaraus ja potilaslaskutus. Koska asiakkaat maksavat palkkionsa yleensä kassalle, sisältyy ohjelmistoon myös palkkioiden tilitys edelleen lääkäreille. Henkilökunta näppäilee tarvittaessa ajanvaraukset ja laskut näyttöpäätteen avulla keskitettyyn tietojärjestelmään. ”Olemme lähteneet perustarpeista. Koko ajan herää uusia tarpeita, ja sen mukaisesti siirrämme lisää toimintoja automaattisen tietojenkäsittelyn piiriin”, Manner sanoo. ”Sitä päivää ei saa kuitenkaan tulla, jolloin koneet syrjäyttävät inhimillisen sairaanhoidon, sillä ihmisläheisyys on alan tärkeintä antia.”

Juttu on julkaistu huhtikuussa 1985.

NET // 1/2015

Patjanen on kokonaisvaltainen ict-palveluratkaisu, joka sisältää kaiken, mitä liiketoimintasi ja it-infrasi tarvitsee. Oma Isoworks-palvelupäällikkösi ja alasi liiketoiminnan tarpeet tunteva asiantuntijamme rakentavat juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan kokonaisuuden valmiista moduuleista, joita on testattu käytännössä jo vuosia.

Tutustu Patjanen-palveluun osoitteessa www.isoworks.fi ja ota yhteyttä myynti@isoworks.fi tai p. 020 559 5817

Isoworks Oy kuuluu Fujitsu-konserniin ja tarjoaa keskisuurille yrityksille laadukkaita, kustannustehokkaita ja joustavia ict-palvelukokonaisuuksia.

Kuinka erilainen voikaan samanlainen olla!

Fujitsu suosittelee Windows -käyttöjärjestelmää.

Maailman ensimmäinen ja ainoa Ultrabook™ joka osaa lukea verisuonikarttasi. FUJITSU LIFEBOOK U745 Ultrabook™ on kaikkea, mitä parhaan bisneskannettavan toivotaan olevan: telakoitava, 19 mm ohut, toimikortin lukijalla ja ulosvedettävällä Ethernet-liittimellä varustettu, kännykän lataava, haluttaessa kosketusnäyttöinen… Mutta lisäksi siinä on ominaisuuksia, joita kukaan ei osaa edes toivoa. Kuten Fujitsun kehittämä kämmenen verisuonikarttaan perustuva tunnistus, joka on varmuudeltaan 100-kertainen sormenjälkitunnistukseen verrattuna. Lisää ihmeteltävää löytyy täältä: fujitsu.fi/yrityskannettavat

Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. © Intel, the Intel Logo, Intel Inside, Intel Core, Ultrabook ja Core Inside ovat Intel Corporationin tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja/tai muissa maissa.

NET // 1/2015