Finnpilot Pilotage Oy Vuosikertomus 2011

Finnpilot Pilotage Oy Vuosikertomus 2011

”Navigare necesse est – vivere non est necesse.”

2

Sisältö

4

Toimitusjohtajan katsaus

20

6

Organisaation kuvaus

26

10

Asiakkuus ja laatu

38

Corporate governance

12

Ympäristö ja turvallisuus

42

Luotsauksen historia

14

Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös

Henkilöstö

3

Haluamme parantaa ­merenkulun turvallisuutta ja toiminta­edellytyksiä.

4

Vuosi osakeyhtiönä Finnpilotin ensimmäinen osakeyhtiövuosi on takana.­ Yhtiöittäminen onnistui yllättävänkin hyvin. Työtä muutos aiheutti, mutta siitä selvittiin kunnialla. Muilta­ osin vuosi oli hyvin vaiherikas. Talvi oli kova, mutta luotsaus pystyttiin jäidenkin puristuksessa järjestä­ mään niin, että tavoitteena ollut palvelutaso toteutui 99,9 prosenttisesti.

Taloudellista tulosta voi luonnehtia tyydyttäväksi. Kova talvi vähensi luotsauskysyntää. Kevään myötä­liikenne vilkastui kaasuputkikuljetusten ansiosta. Kesällä tuli voimaan linjaluotsauksessa lainmuutos, jonka arvioi­ daan vähentävän luotsauskysyntää lähimmän parin vuoden aikana noin 25 prosenttia. Vaikutukset alkoi­ vat näkyä jo vuoden 2011 lopulla. Luotsausten mää­ rään vaikutti myös yleinen talouden hidastuminen.

Paljolti tarkan taloudenpidon ansiosta tilikauden liike­ tulos oli voitollinen 0,94 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos jäi kuitenkin tappiolliseksi 0,21 miljoonaa euroa.

Taloudellisesti kannattava toiminta on osakeyhtiön toiminnan edellytys. Yhtä tärkeää on varmistaa me­ renkulun turvallisuus ja sujuvuus. Siinä tehtävässä vuosi oli menestyksekäs.

Luotsausta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin merkittävästi yhtiöittämisen yhteydessä. Nyt yhtiön­ hallitus päättää hintojen muutoksista ja maksujen perusteista. Muutokset pitää kuitenkin päättää ja tiedottaa jo puoli vuotta ennen niiden voimaan­ tuloa. Tämä on taloudellisen suunnittelun kannalta haastavaa. Vuonna­2011 luotsausmaksun mailipor­ rastus muutettiin mailikohtaiseksi hinnoitteluksi.

Hintoja myös korotettiin erityisesti englanninkielisen linjaluot­ sauksen vaikutuksen vuoksi. Luotsausmak­ sut ovat pysyneet vuodesta 1999 vuoteen 2010 muuttumatto­mina. Tarvittavan palveluverkoston laa­ juus on kuitenkin pysynyt lähes samana.

Vuonna 2011 saatiin päätökseen ja käynnistet­ tiin merkittäviä hankkeita. Finnpilotin luotsaustoi­ minta sai luokituslaitos Det Norske Veritasilta ISO 9001 standardin mukaisen laatuluokituksen. Laatu­ luokiteltua luotsaustoimintaa on maailmanlaajuisesti­

vain noin kymmenessä muussa valtiossa. Vuoden aikana käynnistettiin luotsauksen vaikuttavuuden arvioimisen mahdollistava työ yhdessä Turun yliopis­ ton kanssa. Esimieskunnan kaksi vuotta kestävä johtamis­koulutus jatkui. Koulutuksen opinnäytetyöt valmistuvat vuoden 2012 lopulla.

Vuodesta 2012 on tulossa mielenkiintoinen ja haastava vuosi. Linjaluotsauksen kasvun arvioidaan vähen­tävän luotsauskysyntää. Satamien ja luotsatta­ vien väylien määrä ei ole silti vähenemässä. Talouden kehityksen huonot näkymät ja vaikea ennustetta­ vuus tuovat haasteita niin Finnpilotille kuin muillekin.

Tärkeintä on kuitenkin huolehtia perustehtävämme toteu­ tuksesta korkean turvallisuustason ja meren­ kulun tehokkuuden varmistamiseksi.

Haluamme silti edelleen parantaa merenkulun toi­ mintaedellytyksiä. Meriliikenteen logistiikkaketjun tarpeita voisi tulevaisuudessa palvella kokonaisuus, johon kuuluisivat luotsaus, liikenteenohjaus, talvi­ merenkulun koordinointi ja muut toimialan tarvitse­ mat palvelut. Merenkulun elinkeinoelämän edustajien näkemystä myötäillen pitäisi liikenteenohjaus liittää luotsaus­toiminnan yhteyteen.

Yhteistyö ja vuorovaikutus asiakkaiden ja sidos­ ryhmien kanssa on ollut vilkasta ja antoisaa. Siitä haluan antaa suuren kiitoksen kaikille yhteisesti.

Parhaiden tulosten saavuttamiseksi ja asiakkaiden tyytyväisyyden varmistamiseksi tarvitsemme avointa kanssakäymistä ja vuoropuhelua.

Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, haluan kiittää vuoden 2011 saavutuksista koko Finnpilotin henki­ löstöä. Meillä on ainutlaatuista merenkulun asiantun­ temusta, joka on hyödynnettävä koko yhteiskunnan ja merenkulkusektorin hyväksi.

Matti Pajula Toimitusjohtaja

5

Organisaation kuvaus Finnpilot on liikenne- ja viestintäministeriön hallin­nonalalla toimiva valtion erityistehtäväyhtiö. Valtio­omistaa yhtiön koko osakekannan. Toimintaa hallin­noidaan osakeyhtiölain perusteella sekä ohjataan­luotsauslailla.

Toimintaympäristö Luotsauksen kysyntä on riippuvainen Suomen ulko­ maankaupan kehityksestä. Merikuljetusten kannalta keskeisiä toimialoja ovat teknologia- ja puunjalostus­ teollisuus sekä metsä- ja kemianteollisuus.

Laivojen oma luotsaustoiminta eli linjaluotsaus vai­ kuttaa Finnpilotin toimintaan. Vuonna 2011 linjaluot­ sauksen osuus oli noin 60 prosenttia Suomen alus­ liikenteestä.

Valtiolla on Finnpilotin omistajana erityisintressi taata elinkeino-, turvallisuus- ja liikennepoliittiset tavoit­ teet eli palvelujen saatavuus ja turvallisuus. Finnpilot Pilotage Oy hoitaa luotsaustoimintaa laissa säädetyn yksinoikeuden perusteella.

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on myös kehittää luotsausjärjestelmää ja huolehtia luotsauspalvelujen kustannustehokkaasta tarjonnasta. Toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa ja palvelutason säilyä liikennepolitiikan mukaisena.

Luotsauspalvelua tuotetaan valtakunnallisesti kaikille luotsattaviksi määrätyille väylille, joita on 1 150 kap­ paletta. Yhtiö on velvoitettu hoitamaan tehtäväänsä myös mahdollisissa poikkeus­oloissa.

6

Tarjoamme luotsauspalvelua

24/7

vuoden jokaisena päivänä.

Luotsausalueet

Luotsi- tai tukiasema

1.

Perämeren alue: Ajos, Hailuoto, Oulu, Raahe, Kokkola, Pietarsaari, Vaasa

2. Selkämeren alue:

Kaskinen, Rauma, Pori 3. Saaristomeren alue:

Uusikaupunki, Turku, Maarianhamina,

Utö, Hanko

Tornio

4. Helsingin alue:

Porkkala, Harmaja, Emäsalo 5. Kotkan alue:

Kotka, Orrengrund

Ajos

6. Saimaan alue:

Lappeenranta, Puumala,

Savonlinna, Vuokala

Kemi

Hailuoto

Oulu

1 Pietarsaari

Raahe

Kokkola

Vaasa

6

Kaskinen

2

Vuokala

Savonlinna

Pori

Puumala

Rauma

5

Uusikaupunki

3

Turku

Helsinki

Maarianhamina Porkkala Utö

Hanko

Harm

lo

4

Hamina

Kotka

Orre

Emä sa

Lappeenranta

ngru

nd

aja

7

Organisaation kuvaus

FINNPILOT PILOTAGE OY ORGANISAATIO

HALLITUS

Toimitusjohtaja

Tietohallinto

Viestintä

Luotsausyksikkö

Kuljetusyksikkö

Luotsinvälitys

Kiinteistöt

Luotsausalueet

Kuljetuspalvelut ja -kalusto

Alueluotsivanhimmat

Henkilöstöyksikkö

Talousyksikkö

Luotsivanhimmat

Kesällä 2011 englannin kieli hyväksyttiin linjaluot­ sauksen kolmanneksi kieleksi suomen ja ruotsin rinnalle. Arvion mukaan englannin kieli nostaa linja­ luotsauksen osuutta. Tämä heijastuu suoraan yhtiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Vuoden 2011 aikana Finnpilot luotsasi yli 30 000 alusta ja noin 580 000 merimailia. Luotsausten kap­ palemäärä nousi n. 2 % verrattuna vuoteen 2010.

Luotsattujen merimailien määrä puolestaan kasvoi noin prosentin.

Organisaatio Finnpilotin organisaatio on jaettu neljään yksikköön, jotka ovat luotsaus, kuljetus, talous ja henkilöstö.

Yksiköiden johtajat ja toimitusjohtaja muodosta­ vat johtoryhmän. Finnpilotin operatiivinen toiminta tapah­tuu kuudella luotsausalueella, joista vastaavat alueluotsivanhimmat. Luotsien ja veneenkuljettajien eli kutterinhoitajien lähiesimiehinä toimivat asemien luotsivanhimmat. Luotsinvälitys ottaa vastaa luotsin­ tilaukset.

Vuonna 2011 Finnpilotin operatiivista toimintaa ­hoidettiin rannikolla ja Saimaan alueella sijaitsevilta luotsi-­­tai tuki­asemilta, joita oli käytössä 24 kappa­ letta. Yhtiön omassa omistuksessa oli 11 asemaa.

Hallinto­toimii Helsingissä.

8

Venekalustona ovat nopeat jäättömien vesien aikaan käytettävät luotsiveneet, joita vuonna 2011 oli käy­ tössä 30 kappaletta ja jäävahvistetut luotsikutterit, joita vuonna 2011 oli käytössä 33 kappaletta. Lisäksi­ yhtiöllä on seitsemän talviliikenteessä käytettävää hydrokopteria ja 30 henkilöautoa.

Vuonna 2011 Finnpilotin johtoryhmä päivitti yhtiön strategian. Yhtiön arvot tiivistettiin kolmeen, jotka ovat turvallisuus, yhdessä tekeminen ja uudistuminen.

Strategisena tavoitteena on olla valtakunnallinen meriliikenteen turvallisuuspalveluiden tehokas ja asiakaslähtöinen tuottaja, vakiinnuttaa voimassa ole­ van luotsauslain mukainen yhden toimijan malli sekä kehittää yhtiön toiminnan turvallisuutta ja kustannus­ tehokkuutta.

Finnpilotin hallitus ja johtoryhmä esitellään Corporate­ Governance -osuudessa alkaen s. 38.

Suomessa on yli

1 000

luotsattavaa väylää.

Vuonna 2011 luotsasimme yli

580 000 merimailia.

FINNPILOTIN ARVOT ■■

Turvallisuus

Toimintamme lähtökohtana on turvalli­ suus. Tuotamme turvallisuutta ihmisten, ympäristön ja merenkulun hyväksi.

■■

Yhdessä tekeminen

Kehitämme yhdessä toimintaamme.

Kunnioitamme ja arvostamme asiakkai­ tamme, toisiamme sekä työtämme.

■■

Uudistuminen

Arvioimme toimintaympäristöämme ja uudistamme toimintaamme asiakas­ lähtöisesti ja suunnitelmallisesti.

Finnpilotin hallituksen puheenjohtaja Soili Suonoja

”HYVÄ TYÖPAIKKA, JOHON ON KIVA TULLA.” Liikenne- ja viestintäministeriö antaa Finn­ pilotin toiminnalle raamit. Yhtiön hallitus valvoo hallintoa ja taloutta. Hallitus hyväksyy yhtiön strategian, mutta toimivan johdon on se luotava. Hallitus sparraa, haastaa ja kyseen­alaistaa toimivan johdon suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Finnpilot tekee Suonojan mukaan tärkeää­ turvallisuustyötä. ”Ihmiset, asiakkaat ja tulos, se on liiketoiminnan ydin. Hyvällä henkilöstöjohtamisella saadaan ihmiset työskentelemään yhdessä asiakkaiden hyväksi. Siitä syntyy tulosta. Haluan, että Finnpilot on hyvä työpaikka, johon on kiva tulla.” ”Investointeihin ja kehittämiseen pitää tehdä rahat itse. Valtion pussille ei voi mennä. Huonosti hoidettu monopoli vie uskottavuuden.”

Avoin ilmapiiri ja luottamus vievät yritystä eteenpäin. ”Nostetaan kissa pöydälle ja katsotaan, mitä se on syönyt,” sanoo Suonoja jämäkästi. ”Vaikeatkin asiat on kohdattava ja käsiteltävä avoimesti. Toisen sanaan pitää voida luottaa.”

Samalla tavalla kuin luotsi ja kutterikuski­toimivat toisiinsa luottaen, tulee myös kentän ja hallinnon toimia. ”Arvostan suuresti koko henkilöstömme korkeaa ammattitaitoa ja osaamista. Sitä pitää ­ylläpitää ja kehittää,” painottaa hallituksen puheenjohtaja.

Finnpilotin hallituksen puheenjohtaja Soili Suonoja on hallitusammattilainen ja toimii mm. Alkon ja Finavian hallitusten puheen­ johtajana.

9

Asiakkuus ja laatu Finnpilotin asiakkaita ovat laivanvarustajat, satamat ja elinkeinoelämä.

Tärkeitä sidosryhmiä ovat viranomaiset, ammattiliitot, toimiala­järjestöt ja jäänmurto. Meri­ympäristöön liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa.

Yhtiön palvelutasoa mitataan luotsauspalvelun odotus­ ajan pituudella. Finnpilotin palveluehtojen mukaan se on enintään kolme tuntia merialueilla ja Saimaan alueella kuusi tuntia. Vuonna 2011 palvelu­ taso toteutui 99,9 prosenttisesti.

Asiakastyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Seuraava asiakastutkimus teh­ dään syksyllä 2012.

Finnpilotilla on avainasiakkaita koskeva asiakkuuden­ hoitosuunnitelma, johon kirjataan vuosittain tavoit­ teet ja toimenpiteet tärkeimpien asiakkaiden osalta.

Sidosryhmiin pidetään yhteyttä säännöllisissä tapaa­ misissa.

Suoria asiakkaita ovat luotsintilauksia tekevät mek­ larit, alusten päälliköt sekä miehistö, joiden kanssa ­yhteistyössä itse luotsaus tapahtuu.

Noin 40 prosenttia Suomen vesialueilla liikkuvista­ kaupallisista toimijoista käyttää luotsauspalvelua.

Palvelun on vastattava asiakkaiden tarpeita. Jousta­ valla resurssien käytöllä varmistetaan, että käytettä­ vissä oleva henkilöstö riittää palvelun tuottamiseen.

Palvelun kehittämisessä on tärkeää ratkaista kysyntä­ huippujen hoitaminen kustannustehokkaasti.

10

Laatujohtaminen Finnpilot aloitti ISO 9001 -standardin mukaisen laatu­­­ järjestelmän rakentamisen keväällä 2010.

Det Norske Veritas auditoi Finnpilotin laatujärjes­ telmän syksyn 2011 aikana. Luotsauksia auditoitiin Hangossa, Emäsalossa, Vuosaaressa ja Porkkalassa.

Luotsinvälitys auditoitiin marraskuussa, samoin kuin asiakkuudenhallintaprosessi, myynti, laskutus, han­ kinnat ja niihin liittyvä dokumentaatio sekä poikkea­ mien hallinta ja johtaminen.

ISO 9001 -sertifikaatti myönnettiin joulukuussa 2011.

Palvelemme noin

”MEIDÄN KVARTAALI ON 25 VUOTTA.”

kaupallisesta meriliikenteestä.

ESL Shipping on kuusikymppinen kuivabulkki­ varustamo, jonka viisikymppinen toimitusjohtaja Markus Karjalainen on edelleen rakastunut merenkulkuun.

40 %

ESL Shippingin toimitusjohtaja Markus Karjalainen

Aspo-konserniin kuuluvan ESL Shippingin kilpailuetu on jääosaaminen. Kuljetukset pyörivät Itämeren alueella tasaisesti ympäri vuoden. Suurin osa laivoista kulkee erivapaudella ilman luotsia. Finnpilotille yhtiö on kuitenkin keskisuuri asiakas.

Euroopan edullisinta luotsausta Finnpilotilla on velvoite tuottaa luotsauspalvelua vuoden ja vuorokauden ympäri kaikilla luotsattavaksi merkityillä väylillä Suomen merialueilla ja Saimaalla.

Luotsattavia väyliä on yli tuhat kappaletta.

Yhtiön hallitus päättää luotsauksen hinnoitte­ lusta.

Luotsausmaksujen tulee olla kohtuullisia ottaen huomioon aiheutuneet kustannukset ja kohtuullinen tuotto. Hintojen muutoksista on luotsauslain mukaan tiedotettava kuusi kuukautta aikaisemmin ja muutok­ set tulevat voimaan seuraavan vuoden alusta lukien.

Hinnoittelurakennetta muutettiin vuoden 2011 aikana­ja muutokset tulivat voimaan vuoden 2012 alussa. Uudet luotsaustaksat perustuvat aluskokoon ja todelliseen luotsattavaan matkaan. Hinnoittelu­ rakenteen tarkistus tarkoittaa käytännössä suurem­ pia muutoksia lyhemmillä matkoilla ja vastaavasti pienempiä muutoksia pitemmillä luotsausmatkoilla.

Vaikutukset vaihtelevat merkittävästi eri satamien ja väylien välillä.

Hinnoittelun uudistamisella pyrittiin parantamaan pe­ rittyjen maksujen kustannusvastaavuutta. Valtaosa kustannuksista muodostuu palvelutason edellyttämän valmiustilan ylläpitämisestä ja siitä aiheutuvista kiin­ teistä kuluista. Suomessa perittävät luotsausmaksut ovat uudistuksen jälkeenkin Euroopan edullisimpia.­

”Luotsaukselta odotan turvallisuutta ja täsmällisyyttä. Luotsin odotusaika voi maksaa jopa kymppitonneja,” sanoo Karjalainen. ”Aika on kirjaimellisesti rahaa. Lastin voi menet­tää, jos liikaa myöhästyy.” ”Hinnan perusteena tulisi olla palvelun laatu­ ja kustannustehokkuus. Saatavuuden eri sata­missa ei ehkä tarvitse olla aina samalla tasolla. Luotsauksen täsmällisyys ja saatavuus on kuitenkin kustannusta tärkeämpää.”

Logistiikkaketjun toimivuus on ensisijaista. ”Minusta asiakkaalle olisi ehdottomasti etua VTS:n ja luotsauksen saamisesta samaan järjestelmään. Siinä olisi aitoa synergiaa,” toteaa­toimitusjohtaja Karjalainen.

Tulevaisuuden visio voisi olla meriliikenteen luotsaus- ja ohjauskeskus, josta annettaisiin huipputeknologiaa käyttäen navigointiohjeet laivan päällystölle. ”Suomessa ei ole merenkululle vaihtoehtoa. Luotsia ja luotsausta myös tarvitaan aina.”

Toimitusjohtaja Markus Karjalainen on meri­ kapteeni, joka on työskennellyt matkustajaliikenteessä, Nesteellä ja Fortumilla sekä Finnlinesilla.

11

Ympäristö ja turvallisuus Luotsauksen tehtävä on edistää meriliikenteen sujuvuutta ja ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Liikennemäärien nousu ja liikenteenohjauksen tarpeet sekä talvikausi korostavat luotsauksen merkitystä.

Kauppamerenkulussa tapahtuu Suomen vesi­alueella keskimäärin 30 onnettomuutta vuodessa. Onnetto­ muuksista aiheutuu yleensä pieniä vau­rioita aluksille.

Suuremmassa vaarassa on meriympäristö.

Kolme yleisintä onnettomuustyyppiä ovat karilleajo ja pohjakosketus, alusten yhteentörmäys ja törmäys kiinteisiin rakenteisiin. Onnettomuuksien yleisimmät syyt ovat inhimillinen erehdys ja ulkoiset olosuh­ teet kuten kova tuuli ja jääolosuhteet. Luotsauk­ sella voidaan vaikuttaa yleisimpien onnettomuuksien ­ehkäisyyn.

12

Aluksen turvallinen kulku jääuomassa ja talviajan laitu­ rointiin liittyvät operaatiot vaativat erityisosaa­ mista, jota ei ole läheskään kaikkien alusten pääl­ lystöllä. Luotsia käyttävä alus saa ulkopuolelta tar­ vitsemaansa osaamista. Asiakkaat säästävät talvella luotsin avulla matka-aikaa muutamista tunneista jopa useisiin päiviin.

Tutkimuksella mitattavaa tietoa Vuonna 2011 Finnpilot toteutti yhteistyössä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskes­ kuksen kanssa luotsauksen vaikuttavuuden tutkimus­ projektin. Tutkimuksessa laadittiin prosessikuvaus luotsauksen kulusta, suunniteltiin Finnpilotin käyt­ töön tarkoitettu mittaristo luotsaustyön vaikutta­ vuuden seuraamiselle sekä laadittiin alustava suunni­ telma mittariston käyttöönotosta.

Luotsaustyön lisäksi luotsi vaikuttaa meriturvallisuu­ teen myös raportoimalla poikkeamista ja turvallisuus­ puutteista, joita hän havaitsee luotsauksen yhtey­ dessä. Poikkeamat voivat liittyä alusten varusteisiin, henkilökuntaan, muuhun liikenteeseen tai väylän kuntoon.

Tiedon lähteinä olivat muiden maiden luotsauslai­ tokset, luotsausalan järjestöt, kansainvälisen meren­ kulkujärjestön IMO:n dokumentit sekä luotsaukseen liittyvä kirjallisuus ja selvitykset. Luotsausprosessin mallia testattiin haastatteluiden ja luotsaustapahtu­ mien havainnointien avulla.

Suomessa sattuu noin

30

kauppamerenkulun onnettomuutta vuodessa.

Miksi luotsausta mitataan?

Luotsausta on tutkittu vähän. Luotsauksen vaikutta­ vuuden mittaamisesta ei löydy juurikaan esimerkkejä maailmalta.

Finnpilotin ja Turun yliopiston tutkimus on ensimmäi­ nen askel siihen suuntaan, että luotsaustyölle mää­ ritetään yhteiskunnallinen arvo. Tutkimuksessa luot­ sausprosessi on kuvattu yksityiskohtaisemmin kuin kertaakaan aiemmin. Prosessikuvaus antaa mahdol­ lisuuden mitata työtä. Prosessin mittausta voidaan täydentää poikkeamien raportoinnilla.

Mittaaminen avaa muillekin kuin luotsausta syväl­ lisesti­tunteville luotsin työn merkityksen uudella tavalla.­Mittaamalla luotsaustyötä voimme kertoa, mistä luot­ sausmaksussa itse asiassa maksetaan.

Prosessin mittaamisen ja poikkeamien raportoinnin yhteis­ tuloksena luotsauksen yhteiskunnallinen vai­ kuttavuus voidaan määrittää.

Poikkeamien raportointi edistyi vuonna 2011 huimaa vauhtia. Vuoden lopussa Finnpilotin poikkeamien ra­ portointijärjestelmään tehtiin yksi poikkeamaraportti 52 luotsausta kohden.

Vuoden 2012 aikana työtä jatketaan ottamalla pro­ sessimittarit vähitellen käyttöön. Luotsauksen vai­ kuttavuutta mittaavat ensimmäiset raportit toteutu­ nevat syksyllä 2012.

Professori Ulla Tapaninen

”ANGRY BIRDS” EI TARVITSE MERILIIKENNETTÄ ”Luotsauksen vaikuttavuus on tutkimus merenkulun turvallisuuskulttuurista ja tärkeää perustyötä sen edistämiseksi.” ”Läheltä piti” -tilanteista raportointi ja tiedon jakaminen merenkulun organisaatioiden sisällä ei ole vielä vakiintunut käytäntö. Mittaaminen ja raportointi ovat kuitenkin työvälineitä toiminnan laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi. ”Finnpilotissa näkyy aito halu kehittää ja parantaa omaa toimintaa. Aloite tutkimuksesta tuli yhtiöltä,” sanoo professori Ulla Tapaninen. ”Luotsauksen havainnointimatkoilla ja työ­ pajoissa luotsit tulivat aktiivisesti mukaan.” ”Luotsaus on ammatti, jota on opittu perinteisesti mestari-kisälli -periaatteella. Tämä voi viedä toimintaa eri suuntiin eri paikoissa,” toteaa Tapaninen. ”Tutki­muksessa kuvattiin luotsaustyö myös laajemmin kuin lakitermi luotsaus pitää sisällään.” ”Luotsit ovat työssään huippuasiantunti­ joita, kuten kirurgit. Laadun ja turvallisuuden takaa­miseksi myös kirurgit mittaavat prosessia,” vertaa Ulla Tapaninen. ”Ei ole näköpiirissä, että voisimme ohjata laivat turvallisesti rantaan jollain ”joy stickilla” etätyönä. Merenkulkua ja luotsausta tarvitaan. Vain ”Angry Birdsin” tapaiset tuotteet liikkuvat ilman liikennevälinettä,” naurahtaa Turun yliopiston merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskuksen professori, tekniikan tohtori ja dosentti Ulla Tapaninen.

13

Henkilöstö Finnpilotin operatiivinen tehtävä on luotsauspalvelu, jonka toteuttajia ovat luotsit ja kutterinhoitajat. Luotsit tuottavat luotsauksen ja kutterin­hoitajat kuljetukset veneellä ja autolla­ sekä kaluston ja kiinteistöjen huollon. Luotsien ja kutterin­ hoitajien työaika on viikko töitä viikko vapaata.

60 50 40 30 20 10 0

1

2

3

4

5

Keski-ikä tehtävittäin vuotta

1 2 3 4 5

Luotsinvälittäjät tekevät työtään 24/7 ja ottavat vas­ taan luotsintilaukset, joille he etsivät käytettävissä ole­ van luotsin ja kuljetukset. Suurimmilla luotsiasemilla työskentelee myös taloushenkilöstöä eli emäntä­siivoojia ja siivoojia, jotka huolehtivat ateriois­ta ja sii­ vouksesta.

Hallinto Taloushenkilöstö Luotsit Luotsikutterinhoitajat Luotsinvälitys

80 70

Finnpilotin hallinto toimii Helsingissä ja vastaa tuki­ tehtävistä sekä toiminnan kehittämisestä.

Eri henkilöstöryhmiä koskevat työehtosopimusneu­ vottelut käytiin marraskuussa 2011. Finnpilot käy suo­ raan neuvottelut työntekijöitä edustavien yhdistysten ja ammattiliittojen kanssa. Nyt solmitut työehto­ sopimukset ovat voimassa kaikkien henkilöstö­ ryhmien osalta maaliskuun 2014 loppuun saakka.

14

60 50 40 30 20 10 0

20–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64

Ikä- ja sukupuolijakauma miehiä

naisia

65–

HENKILÖSTÖTAVOITTEET Johtamisvalmiuksien kehittäminen Arvojen korostaminen toiminnan johtamisessa ■■ Yhteishengen ja yhdessä tekemisen kulttuurin rakentaminen ■■ Sisäisen viestinnän kehittäminen ■■ ■■

3

4 5

6

2

1

5

1

2

2

4 1

3

Henkilöstö tehtävittäin %

1 2 3 4 5

Luotsit Luotsikutterinhoitajat Luotsinvälitys Hallinto Taloushenkilöstö

45 40 7 6 2

Operatiivinen henkilöstö alueittain

Henkilöstön työsuhteen laatu

%

%

1 2 3 4 5 6

Perämeri Saaristomeri Saimaa Helsinki Kotka Selkämeri

Henkilöstön tunnusluvut Vuoden 2011 lopussa Finnpilot Pilotage Oy:n palve­ luksessa oli 349 henkilöä. Määräaikaisessa työsuh­ teessa oli 29 työntekijää, mikä vastaa 8,3 prosenttia koko henkilöstön määrästä. Henkilötyövuosia kertyi 340. Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Yli 90 %

20 18 18 17 14 13

1 Vakituinen 2 Määräaikainen

92 8

henkilöstöstä on miehiä. Eniten naisia työskenteli hallinnossa ja luotsinvälityksessä. Luotsina työsken­ teli kaksi naista ja kutterinhoitajana yksi. Yhteensä Finnpilotin palveluksessa oli 33 naista. Henkilöstön kokonaisvaihtuvuus vuonna 2011 oli 5,4 %. Vuoden 2011 aikana ei ollut lomautuksia tai irtisanomisia.­

15

ESIMIESkoulutuksen tavoitteet: Esimiestyön eheyttäminen ■■ Yhtiön tavoitteiden kirkastaminen ■■ Yhteishengen edistäminen ■■ Vastuiden selkeyttäminen ■■

90 %

Yli henkilöstöstä on miehiä.

5

Osaamisen kehittäminen Finnpilotin henkilöstön ammattitaito ja sen ylläpito on ensisijaisen tärkeässä roolissa työn luonteesta joh­ tuen. Jokaisen luotsiaseman luotsivanhin ylläpitää ja seuraa luotsiasemansa osalta henkilöstön koulutusta.

Henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitoon liit­ tyvän pakollisen koulutuksen lisäksi vuonna 2011 järjestettiin ammattitaitoa kehittävää ja laajentavaa koulutusta luotseille ja luotsinvälitykselle.

Osa Saaristomeren, Emäsalon ja Perämeren luot­ seja osallistui koulutukseen, jossa opiskeltiin saatto­ hinausta­ja raakaöljylaivojen ajamista syväväylillä. Kou­ lutus toteutettiin yhdessä NesteOilin kanssa. Koulutus pidettiin simulaattorikoulutuksena Aboa Maressa­Tu­ russa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa­Raumalla ja Marin Wageningenissa.

Luotsinvälityksen henkilöstö osallistui rannikkolaivu­ rin radiokoulutukseen (SRC). Koulutuksella varau­ duttiin meriliikenteenohjauksessakin käytettävän

16

4 3

1

2

Henkilöstön koulutustausta %

1 2 3 4 5

Perusaste Alempi korkeakouluaste Keskiaste Alin korkea-aste Ylempi korkeakouluaste

radio­ järjestelmän käyttöön. Lisäksi luotsinvälittä­ jiä koulutettiin IBNet eli IceBreakerNetin käyttöön.

Järjes­telmä auttaa jäänmurron ja luotsaustoiminnan yhteensovittamisessa.

FYYsinen kunto

työyhteisön toimivuus

henkinen työssä jaksaminen

TYÖHYVINVOINTI Vapaa-aika & harrastukset

Henkilöstökyselyn keskiarvo oli

turvallinen työympäristö

osaaminen & ammattitaito

esimies- ja alaistyötaidot

3,78.

Finnpilot myöntää omaehtoisen koulutuksen tukea kaikille työntekijöilleen sellaiseen koulutukseen, joka liittyy henkilön työtehtäviin, mutta ei ole mukana yllä­ pitokoulutuksessa. Koulutukseen käytettiin vuoden aikana 730 euroa työntekijää kohden.

Palkitseminen Henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin.

Vuonna 2011 tulospalkkiolle asetetut tavoitteet eivät täyttyneet. Johdon palkitsemisjärjestelmä suunnitel­ laan ja otetaan käyttöön vuonna 2012.

Joka toinen vuosi järjestetään koko henkilöstön yh­ teistyöpäivät, joiden tarkoituksena on tutustuttaa eri paikkakunnilla toimivia työntekijöitä toisiinsa ja edis­ tää työhyvinvointia yhteisillä liikuntamahdollisuuksilla ja työyhteisön kehittämistyöpajoilla. Seuraavan ker­ ran toimintapäivät järjestetään syksyllä 2012.

Tavoitteena koko työyhteisön hyvinvointi Finnpilotin perustehtävän ja sitä tukevan työn suo­ rittamisessa on tärkeintä yhteistyö ja luottamus työtovereihin vaikeissakin olosuhteissa. Työnantaja huolehtii työhyvinvoinnista ja antaa mahdollisuudet onnistumiseen työtehtävissä.

Johtamisen kehittäminen Syksyllä 2010 aloitettiin koko esimieskunnalle tarkoi­ tettu johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava JET-koulutus, joka jatkui vuoden 2011 ajan. Koulutus päättyy syksyllä 2012. Koulutus toteutetaan moni­ muoto-koulutuksena, johon sisältyy sekä lähiopetus­ ta että etäopiskelua.

Vuonna 2011 Finnpilotissa keskityttiin työhyvinvoin­ nin edistämiseen. Aikaisempien vuosien työtyyväi­ syyskyselyn heikot tulokset johtivat moniin kehittä­ mistoimiin. Vuoden 2011 kyselyssä työtyytyväisyyden

Koulutukseen osallistuvat kaikki Finnpilotissa esi­ miestehtävissä toimivat eli johtoryhmän jäsenet, alueluotsivanhimmat ja luotsivanhimmat. Koulutuk­ seen liittyy myös omaa toimintaa tai työyhteisöä kos­ keva kehittämissuunnitelma.

Henkilöstökyselyjen tulokset Vastausprosentti Kaikkien kriteerien keskiarvo

2008

2009

2010

2011

50 %

46 %

57 %

51 %

3,85

3,52

3,35

3,78

(asteikko 1-6)

17

TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Terveellinen ja turvallinen työympäristö Hyvin toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö ■■ Työhön liittyvien sairauksien ja työtapaturmien ehkäisy ■■ Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työssä jaksaminen ■■ ■■

Henkilöstön keski-ikä oli vuotta.

49

keskiarvo olikin noussut. Kyselyn tulokset esiteltiin laajasti kentällä. Eri paikkakunnilla järjestettiin 11 tilai­ suutta, joihin osallistui noin 70 työntekijää. Seuraa­ vien vuosien tavoitteena on edelleen nostaa keski­ arvoa ja myöskin vastaajien määrää.

Matkalla parhaaksi -hanke Matkalla parhaaksi -hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2008, mutta sen aloitus viivästyi vuoden 2009 yt-neuvottelujen vuoksi. Rahoitusta saatiin TYKESiltä ja hanke käynnistyi vuonna 2010. Lähtö­ kohtana oli aluksi luotsaustoiminnan kehittäminen.

Työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät toimenpiteet koettiin kuitenkin niin tärkeinä, että hankkeen paino­ piste siirtyi niihin.

Työhyvinvoinnin käytännön kehittäjänä toimi hyvin­ vointitiimi, johon kuului osallistujia kaikista Finnpilo­ tin ammattiryhmistä. Hyvinvointitiimi kokoontui vuo­ den aikana kahdeksan kertaa. Tiimi valitsi kahdeksan teemaa, joista vuoden aikana herätettiin keskustelua intran välityksellä. Teemoina olivat ravinto ja painon­

18

hallinta, stressi ja uni, juokseminen, hyötyliikunta, päihteettömyys, tiedottaminen, yhteiset toiminta­ tavat sekä vastuun ottaminen.

Vuoden aikana työhyvinvoinnin kehittämiseen saatiin lukuisia ideoita, joita viedään jatkossa käytäntöön yh­ teistyössä työterveyshuollon ja eläkevakuutusyhtiön kanssa.

Varhaisen välittämisen malli Finnpilotissa laadittiin vuonna 2011 lakisääteinen var­ haisen välittämisen ja kriisipalvelun ohjeistus. Esimie­ hiä on koulutettu mallin käyttöön JET-koulutuksen yhtey­dessä ja hyvien käytäntöjen jalkauttamista jat­ ketaan vuonna 2012.

Eläkeinfot Vuoden 2011 alussa tapahtunut yhtiöittäminen toi muutoksia eläkejärjestelyihin. Henkilöstölle järjes­ tettiin eri puolilla maata infotilaisuuksia muutoksista.

Eläkeinfoja pidettiin yhteensä seitsemän kappaletta ja ne keräsivät noin 50 osallistujaa.

Työterveyshuolto ja työtapaturmat Finnpilotin työterveyshuoltoon sisältyy lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja vapaaehtoinen sairaanhoitopalvelu akuuteissa sairauksissa. Työter­ veyshuolto on kaikkien Finnpilotin työntekijöiden käytettävissä. Työterveyshuoltoon käytettiin vuoden aikana 850 euroa työntekijää kohden.

35 30 25 20 15 10

Työtapaturmia sattui 17 kappaletta. Eniten sairaus­ poissaoloja tuottivat tuki- ja liikunta­elinsairaudet.

Vuoden 2012 henkilöstötavoitteita Työhyvinvointiin liittyvissä toimenpiteissä pyritään viemään ideointi vahvemmin käytäntöön huolehti­ malla asematasolla ”sujuvan arjen” toteutumisesta.

Henkilöstöä koskevat periaatteet kaipaavat päivitys­ tä. Henkilöstöpolitiikkaan voidaan yhdistää henki­ löstösuunnitelma, koulutussuunnitelma ja tasa-­ arvosuunnitelma. Työpaikan pelisäännöt eli eettiset ohjeet, päihdeohjelma ja varhaisen välittämisen malli

5 0

2008

2009

2010

2011

Työtapaturmien määrä kpl

voidaan myös koota yhtenäiseksi malliksi, jota vie­ dään viestinnällisesti asemille.

Toimenkuvien ja tehtävien sekä perehdytyskäytäntö­ jen ja -materiaalin päivittäminen auttavat yhtenäisten käytäntöjen luomista.

19

HALLITUksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 7.12.2010–31.12.2011 Yleistä Luotsausliikelaitos yhtiöitettiin siirtämällä sen toi­ minnot 1.1.2011 valtion kokonaan omistamalle Finn­ pilot Pilotage Oy:lle, joka perustettiin 7.12.2010.

Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi­­ annetun lain (1008/2010) 2 §:n nojalla liikenne-­ ja viestintäministeriö luovutti valtion puolesta Luotsaus­­liikelaitoksen omaisuuden, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminnan apporttina Finnpilot Pilo­ tage Oy:lle. Liiketoimintasiirto tehtiin kirjanpidon mu­ kaisin tasearvoin.

Finnpilot Pilotage Oy on liikenne- ja viestintäminis­ teriön hallinnonalalla toimiva valtion erityistehtävä­ yhtiö. Valtionyhtiöiden hallinnoinnista säädetään lais­ sa valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta.

Finnpilot Pilotage Oy:n tehtävänä on tuottaa luotsauspalvelua, joka varmistaa merenkulun tur­ vallisuuden ja toimivuuden. Finnpilotin hallinnointi perustuu osakeyhtiölakiin ja yhtiön toimintaa ohja­ taan luotsaus­ laissa ja luotsausasetuksessa. Lisäksi Finnpilot noudattaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnointi­ohjetta ja omistajaohjauksen periaatteita.

Hallituksen toimintakertomuksessa olevat luvut esitetään Finnpilot Pilotage Oy:n tilinpäätöksen mu­ kaan. Vertailutietona toimintakertomuksessa käyte­ tään Luotsausliikelaitoksen lukuja tilikaudelta 2010.

Konserni Finnpilot Pilotage Oy ja sen tytäryhtiö Ice Advisors Oy muodostavat konsernin. Liikelaitoksen yhtiöit­ tä­ misellä ei ollut vaikutusta konsernirakenteeseen, eikä rakenteessa tilikauden aikana tapahtunut muutoksia.

Finnpilot Pilotage Oy:n omistusosuus Ice Advisorsis­ ta on 60 prosenttia.

Vuoden 2011 tilinpäätökseen ei sisällytetä konserni­ tilinpäätöstä, koska tytäryhtiön toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudel­ liseen asemaan.

Taloudellinen tulos 2011 Tilikauden liikevaihto oli 36,2 miljoonaa euroa, joka ylitti Luotsausliikelaitoksen 2010 liikevaihdon 1,6 miljoonalla eurolla (2010: 34,6 milj. euroa) ja ta­ voitteen mukaisen liikevaihdon 1,4 miljoonalla eurolla (budjetti: 34,8 milj. euroa). Kasvua edellisvuoteen oli 4,7 prosenttia.

20

50 40 30 20 10 0

2008

2009

2010

2011

2010

2011

2010

2011

Liikevaihto milj. €

15 12 9 6 3 0

2008

2009

Käyttökate % liikevaihdosta

2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 -0,5 -1,0 -1,5

2008

2009

Liiketulos milj. €

* Vuoden 2010 luvut ovat pro

forma -tietoja. Vuodet 2008– 2010 koskevat Luotsausliike- laitosta.

Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat vuoden alussa luotsaustaksaan tehty 5 prosentin korotus sekä lii­ kennemäärien kasvu merialueilla Itämeren kaasu­ putkikuljetusten johdosta. Myös risteilyliikenne jatkui vilkkaana kesäkuukausien aikana. Heinäkuun alussa voimaan tullut säännös englannin kielen käytöstä linjaluotsauskielenä vaikutti luotsauskysyntään enna­ koitua vähemmän. Yleisen talouden kehityksen joh­ dosta luotsauskysyntä kuitenkin laski loppuvuonna edelliseen vuoteen verrattuna.

Finnpilot Pilotage Oy:n koko vuoden liiketulos oli 0,9 miljoonaa euroa (2010: -0,6 milj. euroa) ja tili­ kauden tulos -0,2 miljoonaa euroa (2010: -0,6 milj. euroa). Yhtiön liiketulos oli hieman tavoitetta alhai­ sempi. Tulokseen vaikutti kertaluonteisena eränä satamaluotsauskompensaatiosta aiheutuva lisäkulu 0,8 miljoonaa euroa sekä budjetoitua korkeammat polttoainekulut 0,4 miljoonaa euroa. Tulosta paransi valtiokonttorilta saatu ennakoitua suurempi vakuu­ tusmaksupalautus 0,4 miljoonaa euroa.

Sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2011 oli 4,4 pro­ senttia (-2,7 %).

Luotsausyhtiölle on valtion erityistehtäväyhtiönä asetettu, luotsauslain 6 §:n mukainen, liiketaloudel­ lisesti kannattamattoman tehtävän velvoite. Velvoite koskee Saimaan alueen luotsaustoimintaa. Saimaalla on käytössä alennettuun yksikköhintaan perustuva maksutaso, joka on noin 26 % merialueen taksasta.

Alemmasta maksutasosta johtuvat tulonmenetykset korvataan luotsausyhtiölle valtion talousarviossa tä­ hän tarkoitukseen varatusta määrärahasta. Vuoden 2011 liikevaihto sisältää 4,1 miljoonaa euroa Saimaan alikatteellisen toiminnan kattamiseksi myönnet­ tyä määrärahaa. Valtion talousarviossa määrärahaa myönnettiin 4,2 miljoonaa euroa vuodelle 2011.

12 10 8 6 4 2 0 -2 -4 -6 -8

2008

2009

2010

2011

Sijoitetun pääoman tuotto %

2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 -0,5 -1,0 -1,5

2008

2009

2010

2011

Tilikauden tulos milj. €

80 70 60 50 40 30 20 10

Rahoitus Vuoden lopussa yhtiöllä oli lyhyt- ja pitkäaikaisia lai­ noja rahoituslaitoksilta 7,7 miljoonaa euroa. Laina otettiin yhtiöittämisen yhteydessä osakeyhtiölle siir­ tyneen eläkevastuuvelan rahoittamiseen.

Yhtiön rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät koko vuoden kohtuullisina. Liiketoiminnan rahavirta oli 2,3 miljoonaa euroa (2010: 3,0 milj. euroa) in­ vestointien rahavirran ollessa -2,4 miljoonaa euroa (-2,1 milj. euroa). Rahoituksen rahavirta oli -0,9 milj.

0

2008

2009

2010

2011

Omavaraisuusaste %

* Vuoden 2010 luvut ovat pro

forma -tietoja. Vuodet 2008– 2010 koskevat Luotsausliike- laitosta.

21

HALLITUksen toimintakertomus

Finnpilot Pilotage Oy

Luotsaus­ liikelaitos

31.12.2011

31.12.2010

30 062

29 381

580 049

574 229

36 233 632

34 596 320

943 735

-627 467

% liikevaihdosta

2,6

-1,8

Oman pääoman tuotto, %

7,0

-3,0

Omavaraisuusaste, %

45,0

72,9

Henkilöstömäärä keskimäärin henkilötyövuosina, henkilöä

340

344

Henkilömäärä kauden lopussa, henkilöä

349

352

Tunnusluvut Luotsauksia, kpl Luotsauksia, merimaileja Liikevaihto, EUR Liikevoitto/-tappio, EUR

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty liitetiedoissa.

euroa (-0,0 milj. euroa). Rahavarat tilikauden lopussa olivat 3,1 miljoonaa euroa (4,1 milj. euroa).

Yhtiön omavaraisuusaste oli 45,0 prosenttia (2010: 72,9 %) ja nettovelkaantumisaste oli 38,8 prosenttia (-20,1 %).

Investoinnit Finnpilot Pilotage Oy:n vuodelle 2011 budjetoitu in­ vestointiohjelma toteutettiin suunnitellussa laajuu­ dessa. Investointeihin käytettiin yhteensä 2,4 miljoo­ naa euroa, mikä vastaa 6,6 prosenttia toteutuneesta liikevaihdosta (2010: 2,2 milj. euroa, 6,3 %). Inves­ tointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu meno­ ja tulevina vuosina, tehtiin yhteensä 0,9 miljoonalla eurolla (1,2 milj. euroa).

Investoinnit kohdistuivat pääasiassa luotsiveneisiin ja ne rahoitettiin tulorahoituksella. Vuonna 2006 kil­ pailutetusta luotsivenesarjasta on tähän mennessä hankittu viisi luotsivenettä. Luotsikutteri 2007-sar­ jaan kuuluvista aluksista on tähän mennessä otettu käyttöön neljä alusta. Tilikauden 2010 lopussa teh­ tiin tilaukset kahdesta sarjaan kuuluvasta aluksesta ja nämä valmistuvat kevään 2012 aikana.

Muut tilikauden aikana tehdyt investoinnit koos­ tuivat työasema- ja palvelinympäristön uusimisesta, kiinteistöjen ja luotsinvälityksen toimitilojen perus­ parannuksista sekä varastokonttien ja tankkausyksi­ köiden hankinnasta.

22

Luotsaustoiminta Luotsauskysyntä on riippuvainen Suomen ulkomaa­ kaupan kehityksestä. Merikuljetusten kannalta kes­ keisiä toimialoja ovat metsä- ja kemianteollisuus.

Näillä toimialoilla viennin ja tuonnin määrä aleni loppu­vuonna odotettua enemmän. Myös teollisuu­ den tuotantonäkymät heikkenivät loppuvuonna, mikä vaikutti kotimaisen teollisuuden investointitarpeisiin.

Tämän seurauksena raaka-aineiden ja tuotanto­ tarvikkeiden tuonti aleni vuoden lopulla jonkin verran.

Vuoden 2011 aikana luotsattiin yhteensä 30 062 kertaa ja luotsauksista kertyi 580 049 luotsattua merimailia. Luotsausten kappalemäärä lisääntyi 2,3 % vuoden 2010 määristä. Luotsattujen merimailien määrä puolestaan nousi 1,0 %. Palvelutasotavoittees­ sa määriteltyjen odotusaikojen puitteissa suoritettiin 99,9 % kaikista luotsauksista.

Edelliseen vuoteen verrattuna luotsauskysyntä lisääntyi eniten Saimaan luotsausalueella. Alueen positiivisesta kehityksestä huolimatta Saimaallakin jäätiin jonkin verran ennakoiduista luotsausmääristä.

Kevään ja kesän luotsausmäärät olivat ennakoitua korkeammat. Itämeren kaasuputkihankkeeseen liit­ tyvät kuljetukset vaikuttivat positiivisesti Kotkan ja Hangon alusliikenteeseen ja oman lisänsä ovat tuo­ neet myös risteilyalusten vierailut Suomen satamissa.

Koko maan luotsausten kappale- ja mailimäärät ovat edelleen noin viidenneksen alhaisemmalla tasolla verrattuna huippuvuosien 2007–2008 määriin.

Yhtiön riskienhallinta Hallitus vastaa yhtiön riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteuttamista. Toimitusjohtaja yhdessä yksiköiden johtajien kanssa vastaa siitä, että riskien­ hallintapolitiikkaa noudatetaan ja että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Toimiva johto on vel­ vollinen pitämään hallituksen tietoisena liiketoimin­ taa uhkaavista tai liiketoimintaan muutoin liittyvistä riskeistä.

Yhtiön riskienhallinnalla tarkoitetaan tapaa syste­ maattisesti tunnistaa ja hallita toimintaan liittyviä riskejä ja uhkia. Riskit on jaoteltu strategisiin, opera­ tiivisiin, taloudellisiin ja lainsäädännöllisiin riskeihin.

Toimintaan vaikuttavat riskit luokitellaan niiden to­ dennäköisyyden ja vaikuttavuuden perusteella. Yhtiö on määritellyt potentiaalisia riskejä, joilla voi olla mer­ kittävää vaikutusta yhtiön tulevaisuuden kehitykseen ja kannattavuuteen.

Laivojen oma luotsaustoiminta (nk. linjaluotsaus) on merkittävä luotsausyhtiön toimintaympäristöön vaikuttava tekijä. Luotsauslain muutoksella vahvis­ tettiin englannin kielen hyväksyminen linjaluotsauk­ sen kolmanneksi kieleksi suomen ja ruotsin rin­ nalle. Vuonna 2011 linjaluotsauksen osuus oli noin 60 prosenttia luotsausmarkkinoista. Yhtiön arvion mukaan englannin kielen käyttöönotto nostaa linja­ luotsauksen osuuden lähelle 70 prosenttia ja loput noin 30 prosenttia luotsauksista jää Finnpilot Pilo­ tage Oy:n hoidettavaksi. Tämä heijastuu suoraan yh­ tiön liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Alenevasta luotsauskysynnästä huolimatta yhtiöllä­ on velvoite tuottaa luotsauspalvelua kaikilla luotsatta­ vaksi merkityillä väylillä. Yhtiön hallituksella on oi­keus päättää luotsauksen hinnoittelusta luotsaus­ laissa määrättyjen aikarajojen puitteissa. Hinnoittelusta on tehtävä päätös ja siitä on tiedotettava ennen kesä­ kuun loppua. Uudet luotsausmaksut tulevat voi­ maan kalenterivuoden alusta. Saimaan alikatteellisen toiminnan määräraha vahvistetaan valtion talous­ arviossa luotsaustaksojen vahvistamisen jälkeen.

Organisaation operatiiviset riskit liittyvät resurssien­ riittämättömyyteen ja henkilöstön työkyvyn ylläpitä­ miseen keski-iän kasvaessa. Alueellisen kysynnän vaihtelut, ääriolosuhteet ja kysyntähuiput edellyttä­ vät resurssien käytettävyyden lisäämistä. Luotsien osalta ohjauskirjakäytäntö rajoittaa alueellista liikku­ vuutta ja kouluttaminen uusille väylille kestää pitkään.

Riskiarvioinnin mukaan muita luotsausyhtiön toi­ mintaan liittyviä riskejä ovat luotsattavalle alukselle tapahtuva onnettomuus, luotsin vahingonkorvaus­ vastuun laajentuminen, luotsauskysynnän alenemi­ nen yleisen taloudellisen tilanteen heikentyessä sekä palkkakustannusten nousu.

Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa yh­ teensä 349 henkilöä (2010: 352). Henkilöstöstä määräaikaisessa työsuhteessa oli 29 työntekijää, mikä vastaa 8,3 prosenttia koko henkilöstöstä (2010: 22 työntekijää, 6,2 %).

Uusina työntekijöinä yhtiön palveluksessa aloitti 10 henkilöä (11 henkilöä), jotka sijoittuivat pääasiassa operatiiviseen toimintaan ja korvaaviin työtehtäviin.

Henkilökunnan määrää vastaavasti pienensi työnteki­ jöiden eläköityminen, yhteensä 11 henkilöä (12 hen­ kilöä).

Hallinnossa työskenteli 21 henkilöä, eli 6,0 prosent­ tia koko henkilöstöstä, ja operatiivisessa toiminnassa 328 henkilöä, eli 94,0 prosenttia koko henkilöstöstä.

Henkilöstön jakautumisessa ei ole tapahtunut merkit­ tävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (2010: hallinnossa 20, operatiivisessa toiminnassa 332).

Henkilöstöstä miehiä oli 316 henkilöä eli 90,5 pro­ senttia (2010: 323, 91,8 %) ja naisia 33 henkilöä eli 9,5 prosenttia koko henkilöstöstä (2010: 29, 8,2 %).

Henkilöstön keski-ikä on 48,9 vuotta (2010: 49,1 vuotta).

500 400 300 200 100 0

2008

2009

2010

2011

2010

2011

Henkilöstö henkilötyövuosina

500 400 300 200 100 0

2008

2009

Henkilöstö määrä kauden lopussa

23

HALLITUksen toimintakertomus

Henkilöstölukumäärät ovat tilikauden lopun luku­ määriä. Henkilötyövuosia vuonna 2011 oli 340 (2010:­ 344).

Yhtiön henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Tulospalkkion maksamisen ensimmäisenä edellytyksenä on, että yhtiö saavuttaa asetetun tulos­ tavoitteen. Toinen edellytys on tuottavuustunnusluku,­ joka saadaan jakamalla operatiivisen henkilöstön työ­ tunnit työn jalostusarvolla. Tulospalkkiojärjestelmän kynnysehdot vahvistaa yhtiön hallitus ja ne ovat voi­ massa vuoden kerrallaan. Vuoden 2011 tulosten pe­ rusteella tulospalkkiota ei makseta.

Luotsaustoimialaan liittyvät työehtosopimus­ neuvottelut käytiin marraskuussa 2011. Hallintoa ja emäntäsiivoojia sekä luotseja ja kutterinhoitajia kos­ kevat työehtosopimukset saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Työehtosopimukset ovat voi­ massa kaikkien henkilöstöryhmien osalta maaliskuun 2014 loppuun saakka.

Finnpilotin perustehtävän ja sitä tukevan työn suo­ rittamisessa on tärkeintä yhteistyö ja luottamus työ­ tovereihin vaikeissakin olosuhteissa. Edellisen vuo­ den työtyytyväisyyskyselyn heikot tulokset johtivat moniin kehittämistoimiin ja vuoden 2011 kyselyssä työtyytyväisyyden keskiarvo olikin noussut.

Syksyllä 2010 aloitettiin koko esimieskunnalle tarkoitettu johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä JET-koulutus. Koulutusohjelmaan sisälty­ vät johtamisen eri osa-alueet sekä niiden kehittämi­ nen ja soveltaminen käytännön työssä. Koulutuksen tavoit­teena on selkeyttää toimintatapoja ja vastuu­ alueita sekä madaltaa organisaatiorajoja joustavan ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi. Työhyvinvoinnin käytännön kehittäjänä toimi hyvinvointitiimi, johon ­osallistui henkilöitä kaikista Finnpilotin ammattiryh­ mistä.

tiin Finnpilotin kaksi pääprosessia eli luotsauspalvelu ja asiakkuudenhallinta. Sertifioinnin ylläpito on jatku­ vaa toimintaa. Määräaikaisarvioinneilla varmistetaan vaatimustenmukaisuuden jatkuva täyttyminen. Finn­ pilotin toimintaa auditoidaan seuraavan kerran vuo­ den 2012 syksyllä.

Merkittävin kehityshanke vuoden 2011 aikana oli Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tut­ kimuskeskuksen kanssa yhteistyössä tehty luotsa­ uksen vaikuttavuutta ja sen mittaamista koskeva tutkimus. Luotsauksen vaikuttavuus -tutkimuksessa laadittiin prosessikuvaus luotsauksen kulusta, jonka pohjalta suunniteltiin mittaristo luotsaustyön vai­ kuttavuuden seuraamiselle ja laadittiin suunnitelma mittariston toteutuksesta ja käyttöönotosta. Tavoit­ teena on luotsauksen vaikuttavuuden yksiselitteinen osoittaminen ja luotsauksen laadun jatkuva paran­ taminen. Luotsausprosessin mittaaminen aloitetaan vuoden 2012 aikana.

Vuonna 2011 toteutettiin merkittäviä tietojärjestel­ mien käyttöönottoja. Luotsit ja kutterinhoitajat saivat käyttöönsä sähköisen matka- ja kululaskujärjestel­ män, ja lisäksi Finnpilotissa otettiin käyttöön kutterin­ hoitajien sähköinen työaikajärjestelmä. Järjestelmien käyttöönotoissa panostettiin erityisesti henkilöstön koulutukseen ja ohjeistukseen uusista järjestelmistä saatavan hyödyn maksimoimiseksi.

Luotsauksen toiminnanohjausjärjestelmän Pilot­ webin kehittämistä jatkettiin edelleen. Vuoden 2011 alussa saatiin päätökseen kilpailutus sovelluskehitys­ hankkeesta, joka sisälsi luotsaustoiminnan resurssien­ hallintaan ja prosessinohjaukseen liittyviä uudistuksia.

Uudet toiminnot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2012 aikana. Sähköisen reitti- ja ohjauskirjarekisterin määrittelyä jatkettiin yhteistyössä liikenneviraston ja liikenteen turvallisuusviraston kanssa.

Osakkeet ja osakkeenomistaja Suomen valtio omistaa yhtiön koko osakekannan (80 000 osaketta). Yhtiön osakepääoma on 2 mil­ joonaa euroa.

Ympäristö Finnpilot varmistaa luotsattavan alusliikenteen tur­ vallisuutta ja sujuvuutta sekä ehkäisee ympäristölle aiheutuvia haittoja. Finnpilotin koko henkilökunta on velvollinen noudattamaan laatupolitiikkaa sekä jatku­ vasti kiinnittämään huomiota oman työnsä laatuun, tehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Toimintamal­ leja kehitetään ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja energiankulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteena on resurssien käytön tehostaminen ja ympäristölle aiheu­tuvien haittojen minimointi.

Kuljetuskaluston kunnossapidolla ja uusimisella ympäristövaatimusten mukaisesti vähennetään ym­ päristön kuormittamista. Uusissa aluksissa on käy­ tetty ympäristöystävällistä tekniikkaa siten, että ne täyttävät kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organisation) säännökset

Toiminnan kehittäminen Finnpilotin kehittämistoiminnan tavoitteena on luoda rakenteita ja yhtenäisiä käytäntöjä, joiden avulla Finn­ pilot voi saavuttaa sille asetetut taloudelliset ja laadul­ liset tavoitteet. Luotsauspalvelun kehittämisellä var­ mistetaan merenkulun turvallisuutta ja toimivuutta­ nyt ja tulevaisuudessa. Arvojen mukaisesti Finnpilotin kehittämistyö tehdään yhdessä­henkilöstön, asiakkai­ den ja sidosryhmien kanssa.

Liikelaitoksen aikana aloitettu laatujärjestelmän kehittämistyö valmistui vuoden 2011 lopussa. Det Norsken Veritasin ISO 9001 -sertifioinnissa auditoi­

24

moottoreiden pakokaasupäästöjen osalta. Kaikissa aluksissa käytetään vähärikkistä polttoainetta.

Kiinteistöissä on korvattu fossiilisten polttoainei­ den käyttöä lämmityksessä mm. ilmalämpöpumpuilla.

Kiinteistöihin on tehty kunnossapitokorjauksia, kunto­ tarkastuksia ja pitkän ajan kunnossapitosuunnitelmia.­ Energiatehokkuuden parantamiseksi myös maaläm­ mön käyttämistä kiinteistöjen lämmitysmuotona on tutkittu.

Asemilla jatkettiin investointeja konttivarastoyksi­ köiden hankkimiseksi ongelmajätteiden ja jäte­ öljyjen tilapäisvarastointiin. Utöstä siirrettiin öljyjen ja jäteöljy­ jen käsittely mantereelle saaristoluonnon suojelemiseksi. Myös tankkausyksiköitä uusittiin ja lisäksi kaikilla polttoaineen jakelu- ja käsittelypaikoilla on käytettävissä öljynimeytysmateriaalia.

Vuoden 2012 näkymät Talouden lähiajan näkymiin liittyy epävarmuusteki­ jöitä. Suomen ulkomaankaupan kehityksestä tehtyjen ennusteiden perusteella voidaan kuitenkin arvioi­da, että luotsauskysyntä tulee laskemaan jonkin verran.

Lisäksi vuonna 2011 voimaantullut säännös englan­ nin kielen käytöstä linjaluotsauskielenä tulee alenta­ maan luotsauskysyntää. Vuonna 2012 muutoksen ennustetaan laskevan luotsauskysyntää merialueilla merkittävästi.

Luotsauksen hinnoittelurakenteeseen tehtiin muutos vuoden 2012 alussa ja samalla luotsauksen aloitusmaksua korotettiin. Luotsaustaksa määräytyy aluskoon ja todellisen luotsattavan matkan mukaan.

Hinnoittelussa aiemmin käytetystä luotsaustaksan porrastuksesta matkan suhteen luovuttiin. Hinnan­ korotuksen vaikutus luotsaustuottoihin vaihtelee merkittävästi satamittain ja väylittäin. Koko vuoden liikevaihdon ennakoidaan kasvavan vain hieman edel­ liseen vuoteen verrattuna.

Luotsaustoiminnan kustannuksista valtaosa muo­ dostuu palvelutason edellyttämän valmiustilan yllä­ pitämisestä ja siitä aiheutuvista kiinteäluonteisista kuluista. Liikevaihtoennusteen ja luotsaustoiminnan kulurakenteen perusteella luotsausyhtiön vuoden 2012 liiketuloksen odotetaan olevan hieman parem­ pi kuin vuonna 2011.

Saimaan alueen toiminnan kannattavuuteen vai­ kuttavat lisäksi alennettuun yksikköhintaan perus­ tuva luotsaustaksa ja Saimaan hintatuen mahdollinen riittämättömyys.

Luotsausyhtiötä vastaan vuoden 2011 alussa nos­ tetusta merionnettomuuteen liittyvästä kanteesta on luovuttu. Kanteen korvausvaatimus oli 0,5 miljoonaa euroa.

Hallinto Finnpilot Pilotage Oy:n yhtiökokous valitsi yhtiön halli­ tuksen jäseniksi Luotsausliikelaitoksen halli­ tuksen jäseninä vuonna 2010 toimineet henkilöt.

Tilikauden aikana yksi hallituksen jäsenistä vaihtui.

Raken­nusneuvos Juha Parantainen toimi hallituksen jäsenenä 18.11. saakka ja hänen tilalleen valittiin neu­ votteleva virkamies Pekka Kettunen.

Tilikauden päättyessä hallituksen puheenjohtajana toimi kauppaneuvos Soili Suonoja ja varapuheenjoh­ tajana kehitysjohtaja Ilpo Virtanen. Hallituksen jäseni­ nä toimivat toimitusjohtaja Anne Kariniemi, kehitys­ johtaja Virpi Mäkelä ja neuvotteleva virkamies Pekka Kettunen sekä henkilöstön edustajana luotsivanhin Hannu Lukkari. Hallitus kokoontui vuoden 2011 aika­ na kahdeksan kertaa.

Finnpilot Pilotage Oy:n toimitusjohtajana toimii merikapteeni Matti Pajula.

Finnpilot Pilotage Oy:n hallitus on nimittänyt kaksi valiokuntaa. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Ilpo Vir­ tanen puheenjohtajana, Anne Kariniemi ja Soili Suon­ oja jäseninä, esittelijänä toimitusjohtaja Matti Pajula sekä sihteerinä talousjohtaja Timo Siren. Henkilöstö­ valiokuntaan kuuluvat Virpi Mäkelä puheenjohtajana, Pekka Kettunen ja Soili Suonoja jäseninä, esittelijänä toimitusjohtaja Matti Pajula sekä sihteerinä yhtiön henkilöstöjohtaja.

Yhtiön hallitus hyväksyi 1.12.2011 päivitetyt hal­ linnointiperiaatteet. Hallinnointiohjeessa on otettu huomioon soveltuvin osin yleinen corporate gover­ nance -normisto, joka perustuu kahteen suosituk­ seen: Arvopaperimarkkinayhdistyksen julkaisemaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiin sekä Kes­ kuskauppakamarin julkaisemaan suositukseen listaa­ mattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittämisestä.

Lisäksi Finnpilot Pilotage Oy noudattaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnointiohjetta ja omistaja­ ohjausstrategiaa.

Yhtiön tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Jorma Nurkkala.

25

tilinpäätös

TULOSLASKELMA Finnpilot Pilotage Oy 7.12.2010–31.12.2011

Luotsausliikelaitos 1.1.–31.12.2010

1

36 233 632

34 596 320

28 203

4 780

2

-2 681 479

-2 707 882

Henkilöstökulut

3

-25 637 640

-24 723 646

Poistot

4

-2 531 458

-2 895 144

Liiketoiminnan muut kulut

5

-4 467 524

-4 901 895

943 735

-627 467

-109 711

20 537

834 024

-606 930

Liite Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut

Liikevoitto/-tappio Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tilikauden voitto/-tappio

26

6

-1 047 865

0

0

-98

-213 841

-607 028

RAHOITUSLASKELMA Finnpilot Pilotage Oy 7.12.2010–31.12.2011

Luotsausliikelaitos 1.1.–31.12.2010

36 304 783

34 066 641

Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä

2 500

0

-34 032 212

-31 131 147

2 275 071

2 935 493

Saadut korot liiketoiminnasta

36 677

20 626

Liiketoiminnan rahavirta (A)

2 311 748

2 956 119

-2 398 527

-2 093 212

Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta (B)

25 703

4 780

-2 372 824

-2 088 432

Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen lyhennys

8 500 000

0

-779 167

0

-8 518 875

0

-147 017

-889

-945 059

-889

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys +, vähennys -

-1 006 135

866 798

Rahavarat tilikauden alussa

4 140 033

3 273 235

Rahavarat tilikauden lopussa

3 133 898

4 140 033

Eläkevastuuvelan maksu Maksetut korot ja muut rahoituskulut Rahoituksen rahavirta (C)

27

tilinpäätös

TASE

Liite

Finnpilot Pilotage Oy 7.12.2010–31.12.2011

Luotsausliikelaitos 1.1.–31.12.2010

Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet

7

Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet

142 594

151 391

111 601

193 549

254 195

344 940

8 400 125

400 125

Rakennukset ja rakennelmat

3 379 207

3 707 003

Vesialukset

14 402 139

14 172 421

Maa- ja vesialueet

Koneet ja muu kalusto

587 449

518 465

Keskeneräiset hankinnat

1 201 517

1 224 600

19 970 436

20 022 613

4 800

4 800

4 800

4 800

20 229 431

20 372 353

1 960 416

1 926 118

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä

Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konserniyrityksiltä Muut saamiset

2 928

176 072

1 010 163

781 460

760 237

2 920 901

3 699 447

Rahat ja pankkisaamiset

3 133 898

4 140 033

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

6 054 799

7 839 480

26 284 230

28 211 833

Siirtosaamiset

Vastaavaa yhteensä

28

2 952 9

TASE Finnpilot Pilotage Oy 7.12.2010–31.12.2011

Luotsausliikelaitos 1.1.–31.12.2010

Osakepääoma

2 000 000

2 000 000

Sijoitetun muun oman pääoman rahasto

10 033 796

10 050 359

0

9 109 340

-213 841

-607 028

11 819 954

20 552 671

1 047 865

0

0

1 806 305

6 870 833

0

Liite Vastattavaa Oma pääoma

10

Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä

11

Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Vieras pääoma

12

Pitkäaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta

850 000

0

Ostovelat

1 188 185

1 233 623

Muut velat

1 047 920

1 080 357

Siirtovelat

3 459 472

3 538 877

13 416 411

5 852 857

26 284 230

28 211 833

Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä

29

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätöksen esitystapaa säätelevät kirjanpitolaki (KPL), kirjanpitoasetus (KPA), kirjanpito-lautakunnan yleisohje tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä sekä yhteisölainsäädäntö.

Pysyvien vastaavien arvostaminen Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä taloudel­ lisen pitoajan perusteella lasketuilla suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen. Hyödykeryhmä­ kohtaiset poistoajat ovat: Aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoja Luotsirakennukset 30–35 vuotta Varastorakennukset 10–25 vuotta Työkoneet 5–10 vuotta Kuljetusvälineet 5 vuotta Vesialukset 5–20 vuotta Atk-, ja toimistolaitteet, kalusteet 3–10 vuotta ja muut aineelliset hyödykkeet

Käyttöomaisuuden taloudellisten pitoaikojen määrit­ telyissä on otettu huomioon kaluston käytön yksilölli­ set olosuhteet. Kuttereiden käyttöiäksi on määritelty käyttökokemusten perusteella 20 vuotta ja nopeille luotsiveneille 10 vuotta. Taloudellisen pitoajan mää­ rittelyssä on noudatettu varovaisuuden periaatetta.

Saamisten arvostaminen Saamiset arvostetaan nimellisarvoon tai sitä alhai­ sempaan todennäköiseen arvoon.

Myynnin tuloutusperiaatteet Liikevaihtoon sisältyvät luotsaustuotot kirjataan tili­ kauden tuotoksi luotsauksen alkamisajankohdan mukaan.­

30

Vastuut Tilinpäätöksen liitetietoina eritellään tulevaisuuteen kohdistuvat vuokravastuut ja muut sopimukset, jotka aiheuttavat taloudellisia sitoumuksia tulevaisuudessa.­ Toistaiseksi voimassa oleville sopimuksille vastuut lasketaan sopimuksen irtisanomisajan mukaan.

Laskennalliset verot Yhtiö ei ole kirjannut tilinpäätökseen laskennallista verovelkaa tilinpäätössiirtojen kertymistä.

Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu, koska tytäryhtiön­ yhdistelemättä jättämisellä ei käytännössä ole vaiku­ tusta yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Keskeneräiset riita-asiat Liikelaitosaikana luotsausyhtiötä vastaan on nostettu kaksi kannetta. Nämä koskevat yhteistoimintaneu­ votteluita ja irtisanomisia vuodelta 2009. Kanteiden vaateet ovat yhteensä noin 80 000 euroa. Yhtiön johdon mielestä vaatimukset ovat perusteettomia, eikä näistä ole kirjattu varausta tilinpäätökseen.

Muut laadintaperiaatteet Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapah­tumapäivän kurssiin. Saimaan kanavalla ja Sai­ maan vesistöalueella peritään alennettuun yksikkö­ hintaan perustuvaa maksua. Alennetusta yksikköhin­ nasta yhtiölle aiheutuvat tulonmenetykset korvataan valtion talousarviossa tarkoitukseen otetusta määrä­ rahasta. Saatu korvaus (Saimaan määräraha) sisältyy liikevaihtoon.

TULOSLASKELMAn LIITETIEDOT

1

Liikevaihto Luotsaustuotot Talousarvion mukainen Saimaan määräraha Muut tuotot Yhteensä

Finnpilot Pilotage Oy 7.12.2010–31.12.2011

Luotsausliikelaitos 1.1.–31.12.2010

31 989 866

30 391 361

4 125 731

4 063 991

118 035

140 968

36 233 632

34 596 320

-1 843 099

-1 814 039

2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

-838 380

-893 843

-2 681 479

-2 707 882

Palkat ja palkkiot

-20 918 387

-20 794 592

Eläkekulut

-4 458 002

-3 955 801

Ulkopuoliset palvelut Yhteensä

3 Henkilöstökulut

Muut henkilösivukulut Yhteensä Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot

-261 251

26 747

-25 637 640

-24 723 646

-231 858

-225 403

Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa Hallinto Operatiivinen henkilöstö Yhteensä

21

20

328

332

349

352

4 Poistot Aineettomista hyödykkeistä Rakennuksista ja rakennelmista Koneista ja kalustosta Yhteensä

-183 617

-224 923

-385 081

-762 903

-1 962 760

-1 907 318

-2 531 458

-2 895 144

5 Liiketoiminnan muut kulut Henkilöstöön liittyvät kulut

-1 694 313

-1 735 415

Kiinteistökulut, vuokrat ja muut käyttömenot

-1 189 966

-1 402 933

Muut liiketoiminnan kulut Yhteensä

-1 583 245

-1 763 548

-4 467 524

-4 901 895

Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastuspalkkiot Veroneuvonta Muut palkkiot Yhteensä

23 349

7 899

896

14 298

17 226

12 033

41 470

34 230

31

tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

6 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Yhteensä

Finnpilot Pilotage Oy 7.12.2010–31.12.2011

Luotsausliikelaitos 1.1.–31.12.2010

37 306

21 426

-147 017

-889

-109 711

20 537

1 291 990

1 169 232

Saimaan määrärahan tuloslaskelma Luotsaustuotot Muut myyntituotot Saimaan määräraha Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/ -tappio Rahoitustuotot ja -kulut Tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Verot Tilikauden tulos

234

879

4 125 731

4 063 991

5 417 955

5 234 101

2 222

1 256

-85 688

-312 456

-4 180 762

-4 081 444

-219 716

-204 766

-800 105

-640 087

133 907

-3 395

-19 283

3 412

114 624

17

-114 624

0

0

-17

0

0

Finnpilot Pilotage Oy 31.12.2011

Luotsausliikelaitos 31.12.2010

151 391

322 409

TASEEN LIITETIEDOT 7

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. (apportti) Lisäykset

49 186

18 438

Vähennykset

-2 850

-2 850

Hankintameno kauden lopussa Kertyneet poistot 1.1.

Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot kauden lopussa Kirjanpitoarvo kauden lopussa

197 727

337 997

0

-126 938

2 850

2 850

-57 983

-62 518

-55 133

-186 606

142 594

151 391

193 549

836 168

Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. (apportti) Lisäykset Hankintameno kauden lopussa Kertyneet poistot 1.1.

Tilikauden poistot Kertyneet poistot kauden lopussa Kirjanpitoarvo kauden lopussa Aineettomat hyödykkeet yhteensä

32

43 687

0

237 235

836 168

0

-480 214

-125 634

-162 405

-125 634

-642 620

111 601

193 549

254 195

344 940

8 Aineelliset hyödykkeet

Finnpilot Pilotage Oy 31.12.2011

Luotsausliikelaitos 31.12.2010

400 125

319 469

Maa ja vesialueet Hankintameno 1.1. (apportti) Omaisuuden siirrot Kirjanpitoarvo kauden lopussa

0

80 656

400 125

400 125

3 707 003

5 308 373

Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. (apportti) Lisäykset Omaisuuden siirrot Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno kauden lopussa Kertyneet poistot 1.1.

Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot kauden lopussa Kirjanpitoarvo kauden lopussa

57 399

251 872

0

1 100 635

-114

-1 154

0

-1 438

3 764 288

6 658 288

0

-2 189 536

0

1 154

-385 081

-762 903

-385 081

-2 951 285

3 379 207

3 707 003

14 172 421

26 076 859

1 051 925

581 275

Vesialukset Hankintameno 1.1. (apportti) Lisäykset Siirrot keskeneräisistä Vähennykset Hankintameno kauden lopussa Kertyneet poistot 1.1.

908 200

72 100

0

-56 328

16 132 546

26 673 906

0

-10 889 748

0

56 328

-1 730 407

-1 668 065

Kertyneet poistot kauden lopussa

-1 730 407

-12 501 485

Kirjanpitoarvo kauden lopussa

14 402 139

14 172 421

518 465

1 947 020

Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot

Koneet ja muu kalusto Hankintameno 1.1. (apportti) Lisäykset

311 213

90 128

Vähennykset

-11 237

-52 740

Siirrot erien välillä Hankintameno kauden lopussa Kertyneet poistot 1.1.

Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot kauden lopussa Kirjanpitoarvo kauden lopussa

0

59 781

818 441

2 044 189

0

-1 339 211

1 360

52 740

-232 353

-239 252

-230 993

-1 525 724

587 449

518 465

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. (apportti) Lisäykset

1 224 600

203 543

885 117

1 151 500

Vähennykset Valmiiden siirrot keskeneräisistä Siirrot erien välillä Kirjanpitoarvo kauden lopussa Aineelliset hyödykkeet yhteensä

-908 200

-72 100

0

-58 343

1 201 517

1 224 600

19 970 436

20 022 613

33

taseen liitetiedot ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Finnpilot Pilotage Oy 31.12.2011

Luotsausliikelaitos 31.12.2010

Hankintameno 1.1. (apportti)

4 800

4 800

Kirjanpitoarvo kauden lopussa

4 800

4 800

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä

Konserniyritykset Ice Advisors Oy, Helsinki 60

60

Oma pääoma 31.12.2011

48 145

32 435

Tilikauden tulos

15 710

19 914

Konsernin omistusosuus-%

Laskennalliset verosaamiset, joita ei ole merkitty taseeseen Vahvistettavista tappioista Yhteensä

50 173

0

50 173

0

1 960 416

1 926 118

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konserniyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä

2 952

2 928

176 072

1 010 163

781 460

760 237

2 920 901

3 699 447

9 Siirtosaamisten olennaiset erät 330 205

440 554

Polttoaineen valmistevero

149 753

168 359

Kela-korvaus työterveyshuollosta

147 189

149 019

Muut erät

154 314

2 305

781 460

760 237

2 500

2 000 000

Saimaan määräraha

Yhteensä

10 Oman pääoman muutokset Osakepääoma Apporttimerkintä Osakepääoma kauden lopussa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

0

2 000 000

2 000 000

0

8 869 068

10 033 796

1 181 291

10 033 796

10 050 359

Edellisten tilikausien voittovarat

0

9 109 340

Yhteensä

0

9 109 340

-213 841

-607 028

Oma pääoma yhteensä

11 819 954

20 552 671

Voitonjakokelpoiset varat

9 819 954

18 552 671

Lisäys Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Tilikauden voitto (tappio)

34

1 997 500

11 Tilinpäätössiirtojen kertymä

Finnpilot Pilotage Oy 31.12.2011

Poistoero rakennuksista ja rakennelmista Poistoero koneista ja kalustosta Yhteensä

Luotsausliikelaitos 31.12.2010

-87 588

0

1 135 453

0

1 047 865

0

6 870 833

0

3 541 667

0

12 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta josta yli viiden vuoden kuluttua erääntyvä Laskennalliset verovelat, joita ei ole merkitty taseeseen Tilinpäätössiirroista Yhteensä

256 727

0

256 727

0

Siirtovelkojen olennaiset erät Jaksotetut henkilösivukulut Jaksotetut lomapalkkavelat hs.kuluineen

182 311

575 980

3 252 576

2 962 896

24 584

0

3 459 472

3 538 877

Finnpilot Pilotage Oy 31.12.2011

Luotsausliikelaitos 31.12.2010

Seuraavan 12 kk kuluessa on maksettava

474 756

472 639

Myöhemmin maksettava

236 142

295 177

710 898

767 816

Seuraavan 12 kk kuluessa on maksettava

7 666

14 512

Myöhemmin maksettava

7 285

8 267

14 951

22 779

1 048 859

2 101 170

Muut erät Yhteensä

VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokravastuut

Yhteensä Leasingvastuut

Yhteensä Muut tilaussopimuksiin perustuvat vastuut Seuraavan 12 kk kuluessa maksettava Myöhemmin maksettava Yhteensä

0

869 198

1 048 859

2 970 369

35

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVOJA Oman pääoman tuottoprosentti

=

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti =

Omavaraisuusaste prosentteina

=

Nettovelkaantumisaste

=

tulos ennen satunnaisia eriä oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin vuoden aikana)

tulos + korko- ja muut rahoituskulut taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

oma pääoma taseen loppusumma - saadut ennakot

korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit oma pääoma

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ Yhtiön tilikauden 2011 tappio oli 213.841,23 euroa ja jakokelpoiset varat ovat 9.819.954,47 euroa. Finnpilot Pilotage Oy:n hallitus ehdottaa, ettei osinkoa jaeta ja että tilikauden tulos siirretään edellisen tilikauden voitto­ varat tilille.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä 19. maaliskuuta 2012.

Soili Suonoja Pekka Kettunen Anne Kariniemi puheenjohtaja

Virpi Mäkelä Hannu Lukkari Ilpo Virtanen

Matti Pajula toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2012 Jorma Nurkkala, KHT, JHTT

36

TILINTARKASTUSKERTOMUS Finnpilot Pilotage Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Finnpilot Pilotage Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 7.12.2010–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toiminta­ kertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suoritta­ neet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastus­tapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toiminta­ kertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilin­ tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien­ arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä mer­ kityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintar­ kastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastus­ toimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen sovel­ tuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpää­ töksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toi­ minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.­ Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamal­ tamme tilikaudelta.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2012 KPMG OY AB Jorma Nurkkala KHT, JHTT

37

38

1

2

3

4

5

6

Hallitus 1. Soili Suonoja puheenjohtaja

4. Virpi Mäkelä hallituksen jäsen

s. 1944, kotitalousopettaja, MBA Päätoimi: Hallitusammattilainen Työkokemus: Amican toimitusjohtaja 1989–2000 Hallituksessa alkaen 1.1.2010 Muut luottamustehtävät: Alko Oyj:n hallituksen ­puheenjohtaja, Huoltoliitto ry hallituksen puheen­ johtaja, Finavia Oy hallituksen puheenjohtaja, Reilun kaupan edistämis­yhdistys ry hallituksen puheen­johtaja, ­VR-Yhtymä Oy hallituksen jäsen, Eilakaisla Oy hallituksen jäsen, Hoiva Oy hallituksen jäsen, Nurmijärven Linja Oy hallituksen jäsen

s. 1965, kauppatieteiden maisteri Työkokemus: Mckinsey & Company konsultti 1991– 1999, Sonera Smarttrust Oy kehitysjohtaja 1999–2001, Meridea Financial Software Oy kehitysjohtaja 2002– 2004, Nokia Oyj kehitysjohtaja 2005–2011 Päätoimi: Nokia Oyj, Mobile Phones Supply Chain -yksikön laatujohtaja 1.1.2012 lähtien Hallituksessa alkaen: 1.1.2007

2. Ilpo Virtanen varapuheenjohtaja

5. Pekka Kettunen hallituksen jäsen

s. 1964, diplomi-insinööri Päätoimi: Oteran Oy, kehitysjohtaja vuodesta 2009 lähtien Työkokemus: Vakeva Oy partneri 2008, Destia Oy/ Tieliikelaitos kansainvälisen toiminnan johtaja 2007– 2008 erikoisrakentamisen johtaja 2005–2007 yrityssuunnittelu­johtaja 2001–2004, Tielaitos yksi­ kön päällikkö 1997–2000 kehitys- ja projektitehtäviä 1987–1996 Hallituksessa alkaen: 1.1.2010 Muut luottamustehtävät: Oteran Oy:n hallituksen jäsen

s. 1949, taloustieteiden maisteri Päätoimi: Neuvotteleva virkamies, Valtioneuvoston kans­lian omistajaohjausosasto 2009 lähtien Työkokemus: Kauppa-ja teollisuusministeriön energia­ osaston erikoistutkija 1982–1995, kauppa- ja teolllisuus­ ministeriön omistajapolitiikan yksikön erityisasiantuntija 1995–2007, valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus­ osaston erityisasiantuntija 2007–2009 Hallituksessa alkaen: 18.11.2011 Muut luottamustehtävät: Art and Design City ­Helsinki Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen Viljava Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja

3. Anne Kariniemi hallituksen jäsen

6. Hannu Lukkari hallituksen henkilöstöjäsen

s. 1970, diplomi-insinööri Päätoimi: Settler Pro Oy, toimitusjohtaja vuodesta 2011 lähtien Keskeinen työkokemus: SLO Oy logistikko 1995–1997, Nokia Mobile Phones projektipäällikkö 1997–1999, logistiikkapäällikkö 1999–2002, Onninen Oy logistiikka­ johtaja 2002–2006, Oriola-KD Oyj logistiikkajohtaja 2007–2011 Hallituksessa alkaen: 1.1.2007

s. 1962, merikapteeni Päätoimi: Finnpilot Pilotage Oy, luotsi vuodesta 2011 lähtien Työkokemus: eri tehtävissä kauppalaivastossa mm.

Päällystötehtävissä 1986–1993, Merenkulkulaitos luotsi 1994–2003, Luotsausliikelaitos luotsi 2004–2010 Hallituksessa alkaen: 1.1.2004

Hallituksessa 18.11.2011 saakka Juha Parantainen s. 1956, tekniikan lisensiaatti, rakennusneuvos

39

Corporate governance

HALLINNOINTI Finnpilot Pilotage Oy on liikenne- ja viestintäminis­ teriön hallinnonalalla toimiva valtion erityistehtäväyh­ tiö. Valtionyhtiöiden hallinnoinnista säädetään laissa valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (1368/2007).

Finnpilotin hallinnointi perustuu osakeyhtiölakiin (624/2006) ja sen toimintaa ohjataan luotsauslaissa (940/2003) ja luotsausasetuksessa (1050/2010).

Lisäksi Finnpilot noudattaa sekä liikenne- ja viestin­ täministeriön hallinnointiohjetta ja omistajaohjauk­ sen periaatteita.

Eduskunnan suostumus tarvitaan osakeyhtiöiden määräysvallan hankkimista ja määräysvallasta luopu­ mista koskeviin päätöksiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön kehitysyksikön tehtävänä on ministeriön vastuulla olevien yhtiöiden omistajaohjauksen toteuttaminen.

Osakeyhtiön hallinnoinnin kannalta merkittävät toi­ mijat ovat liikenne- ja viestintäministeriö, sen kehitys­ yksikkö, yhtiökokous, osakeyhtiön hallitus, hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä toi­ mitusjohtaja.

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yh­ tiökokouksessa. Liikenneministeri edustaa Suomen valtiota yhtiökokouksessa tai vaihtoehtoisesti päät­ tää valtion edustajien määräämisestä yhtiökokouk­ siin ja toimintaohjeiden antamisesta heille sekä osak­ keenomistajille kuuluvien oikeuksien käyttämisestä yhtiökokouksessa. Yhtiökokous päättää sille osake­ yhtiölain nojalla kuuluvista asioista.

Finnpilot Pilotage Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja muut jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen jä­ senillä tulee olla Finnpilotin toimialan, johtamisen tai

40

liiketalouden asiantuntemusta, ja heidän tulee olla kil­ pailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia.

Finnpilotin hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimin­ taa. Lisäksi hallitus hoitaa yhtiön hallintoa, valitsee toimitusjohtajan ja ylimmän johdon, valvoo johtoa sekä tekee keskeiset liiketoiminnalliset päätökset.

Finnpilotin hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsen­ tä, joista yksi edustaa yhtiön henkilöstöä ja on yhtiön palveluksessa.

Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjes­ tämisestä. Hallitus on asettanut toimintansa tueksi henkilöstö- ja tarkastusvaliokunnat. Henkilöstövalio­ kunta avustaa ylimmän johdon työehtoihin ja palk­ kaukseen sekä johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien asioiden hoidossa.

Tarkastusvaliokunta avustaa yhtiön kirjanpidon ja va­ rainhoidon valvonnassa sekä sisäisen valvonnan, ris­ kienhallinnan ja tilintarkastuksen järjestämisessä.

Hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtajan lä­ hin esimies. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle yh­ tiön toiminnasta ja taloudesta sekä yhtiön toiminnan kannalta merkityksellisistä seikoista.

Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön toimintaa, huolehtii yhtiön hallinnosta sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava halli­ tuksen päätösten toimeenpanosta ja noudatettava hallituksen määräyksiä. Toimitusjohtaja on liiketoi­ mintavastuussa siitä, että asetetut tavoitteet saavu­ tetaan.

JOHTORYHMÄ Finnpilotin organisaatio on jaettu neljään yksikköön, jotka ovat luotsaus, kuljetus, talous ja henkilöstö.

Yksi­köiden johtajat ja toimitusjohtaja muodostavat johtoryhmän.

Matti Pajula toimitusjohtaja

Jarkko Saulio kuljetusjohtaja

s. 1953, merikapteeni, MHT Työkokemus: eri tehtävissä kauppalaivastossa mm.

Päällystötehtävissä 1969–1994, Merenkulkulaitos luotsi 1994–2001, Merenkulkulaitos Suomenlahden merenkulkupiirin liikennetoimialan päällikkö 2001, Merenkulkulaitos luotsausyksikön johtaja 2003, Luotsausliikelaitos va. toimitusjohtaja 1.1.–12.5.2004, Luotsausliikelaitos toimitusjohtaja 13.5.2004– 31.12.2010 Muut luottamustehtävät: Ice Advisors Oy:n hallituk­ sen puheenjohtaja

s. 1970, upseerin tutkinto Työkokokemus: Puolustusvoimat, yksikön päällikkö, tietohallintopäällikkö, viestipäällikkö SP/KFOR 1993 – 2001, Teliasonera International Carrier kehityspääl­ likkö 2001–2003, EUPOL Proxima erityisasiantun­ tija 2003, Hätäkeskuslaitos Helsingin hätäkeskus viestipäällikkö 2004–2007, Luotsausliikelaitos pal­ velu- ja kuljetusjohtaja 2007–2010 Johtoryhmän jäsen alkaen: 3.12.2007

Kari Kosonen luotsausjohtaja

Timo Siren talousjohtaja

s. 1965, diplomi-insinööri, merikapteeni Työkokemus: eri tehtävissä merellä (pääosin kansi­ päällystössä) 1987–1996, Merenkulkulaitos, VTSkeskuksen päällikkö, ylitarkastaja, toimialapäällikkö, apulaisjohtaja 1996–2010, Luotsausliikelaitos luot­ sausjohtaja 2010.

Johtoryhmän jäsen alkaen: 1.1.2010

s. 1966, kauppatieteiden maisteri Työkokemus: Haka Autorent Oy hallintopäällikkö 1993–1994, Tyco Electronics Finland Oy Nordic Finance­Manager 1996–2010, Luotsausliikelaitos business controller 2010 Johtoryhmän jäsen alkaen: 5.9.2011

Johtoryhmässä 11.11.2011 saakka Juha Ylä-Autio hallintojohtaja s. 1971, varatuomari, MBA

41

LUOTSAUKSEN HISTORIA

Suomen luotsilaitokseen liitetään Viipurin läänin rannikko ja Laatokka.

Luotsauspakon sisältävä merilaki julkaistaan.

Maunu Eerikinpojan kaupunkilaissa mainitaan luotsaus.

1350-luku

Suomen luotsi­laitos syntyy, mukana eteläinen merialue ja Pohjanl­ahdesta Selkämeren eteläosa.

1667 1500-luku

1756 1696

1857 1849

1888

Suomen luotsi­laitokseen liitetään loput Pohjanlahdesta ja Saimaa.

Kustaa Vaasan aikana kehitetään luotsausta ja väyliä.

Kaarle XI antaa luotsausasetuksen.

Suomen luotsi­laitokseen liitetään Päijänteen ja Hämeen vesistöt.

42

Luotsilakko vastalauseena venäläistämistoimille.

Luotsaus­ liikelaitos Finnpilot perustetaan.

Finnpilot Pilotage Oy perustetaan.

Luotsaus ja väylänhuolto erotetaan.

1912

2004

1981 1917

2011

1990

Merenkulkupiirit perustetaan.

Merenkulkulaitos perustetaan.

Toimitus: Finnpilot Pilotage Oy, Sari Turkkila Kuvat: Vaula Aunola, Henrik Bakalim, Mikael Häggblom, Jukka Ketonen, Jarmo Vehkakoski Suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Huvila Oy Paino: Lönnberg Print Oy

Finnpilot Pilotage Oy Kansakoulukuja 3, 4. kerros, 00100 Helsinki Puhelin: 0207 54 611 Faksi: 0207 54 6100 Sähköposti: info@finnpilot.fi Henkilöstön sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@finnpilot.fi www.finnpilot.fi