Oikeus musiikkiin Suomen musiikkineuvoston
MUSIIKKIPOLIITTINEN OHJELMA
Musiikki liikuttaa, luo tunnelmaa ja yhdistää. Se myös työllistää, tuottaa hyvinvointia ja vie suomalaista kulttuuria maailmalle. Luovilla aloilla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys Suomen talouden perinteisten tukijalkojen heiketessä ja aineettoman pääoman arvon kasvaessa. Musiikin voimaa kannattaa hyödyntää täysimääräisesti rakennettaessa tulevaisuuden Suomea. Kansainvälinen musiikkineuvosto* on määritellyt musiikkioikeudet edistääkseen kaikkien ihmisten mahdollisuutta ja oikeutta ilmaista itseään musiikin keinoin ja osallistua musiikkitoimintaan. Kansainväliset musiikkioikeudet ovat hyvä ohjenuora myös Suomen musiikkielämälle ja päättäjille.
* Kansainvälinen musiikkineuvosto (The International Music Council) on vuonna 1949 UNESCOn aloitteesta perustettu musiikkialan organisaatioiden ja instituutioiden verkosto.
2
M U S I I K K I O I K E U D E T JOKAISELLA LAPSELLA JA AIKUISELLA ON OIKEUS • ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin • oppia musiikin ilmaisua ja taitoja sekä • osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.
MUSIIKIN TEKIJÄLLÄ JA ESITTÄJÄLLÄ ON OIKEUS • asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa sekä • saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.
3
J o k a i s e l l a l a p s e l l a j a a i k u i s e l l a o n o i ke u s
ilmaista itseään vapaasti musiikin keinoin.
4
sesta voidaan kerätä mm. lipputuloista, mutta julkisen sektorin (esim. kunta, OKM ja OPH) tuki varmistaa ihmisten mahdollisuudet ilmaista, opiskella, esiintyä sekä vaikuttaa. Samalla se luo musiikin harrastajille mahdollisuuden osallistua ammatti-
laisten ohjaamaan harrastustoimintaan. Suomen tulee toimia myös edelläkävijänä kansainvälisessä yhteistyössä ja edistää sanan- ja ilmaisunvapautta niissä maissa, joissa se tällä hetkellä on uhattuna.
JORMA AIROLA
K
ansainvälisesti katsottuna Suomessa on hyvä tilanne ilmaisunvapauden osalta. Lehdistön sananvapautta mittaavissa tutkimuksissa Suomi kilpailee aina ykkössijasta ja täällä voi esimerkiksi vapaasti arvostella johtajia ilman pelkoa seuraamuksista. Myös taiteellinen ja musiikillinen ilmaisu on rajoittamatonta. Vastaan tulee kuitenkin haasteita ja esteitä, kun puhutaan ilmaisun mahdollisuuksista. Jokaiselle on taattava mahdollisuus ilmaista itseään musiikin keinoin, ja musiikillisen ilmaisun tulee saada olla vapaata riippumatta sen esteettisistä, kaupallisista tai poliittisista lähtökohdista. Toteutuakseen musiikillinen ilmaisu vaatii tietoja ja taitoja, innostajia ja järjestäjiä sekä fyysisiä tiloja. Musiikkielämän taloudellinen tukeminen on välttämätöntä, koska sitä ilman kattavia musiikkipalveluita ei voida tarjota. Osa rahoituk-
J o k a i s e l l a l a p s e l l a j a a i k u i s e l l a o n o i ke u s
oppia musiikin ilmaisua ja taitoja.
K
oulu on lapselle ja nuorelle paikka oppia ja kohdata musiikkia. Jotta kouluissa voidaan taata laadukas ja riittävä musiikinopetus, tulee panostaa luokanopettajien taideainetaitoihin, eikä tuntimääristä enää voida tinkiä. OPS2016-uudistus tuo kouluihin nykyisen musiikinopetuksen rinnalle musiikin omaehtoisen luomisen ja pienimuotoisen säveltämisen. Jotta luokanja aineenopettajien on mahdollista vastata tähän muutokseen, tarvitaan opettajien täydennyskoulutusta ja panostamista sävellyspedagogiikkaan. Lukioiden opetussuunnitelmia uudistettaessa tulee taata riittävä valinnaisuus musiikin opintojen tarjoamisessa. Musiikin erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden valtionosuuksien taso tulee säilyttää, valtionosuuspäätökset ohjaavat myös kuntien erikoislukioille myöntämää rahoitusta. Suomalainen toisen asteen
koulutus tulee läpikäymään suuren muutoksen rahoituksen ja rakenteiden muuttuessa lähivuosina. Tämä uudistus tulee yhtä lailla koskemaan musiikkialan toisen asteen koulutusta. Oppilaitosten tulee vastata tähän muutospaineeseen proaktiivisesti, mutta samalla valtion ja kuntien on turvattava koulutuksen rahoitus, laatu ja saavutettavuus. Musiikin korkea-asteen koulutus on käynyt viime vuosina läpi merkittävät rakenteelliset uudistukset. Osassa ammattikorkeakouluja musiikin koulutusohjelmia lopetettiin kokonaan, osassa aloituspaikkoja karsittiin reilusti. Jotta musiikin korkeakoulutusta voidaan leikkauksista huolimatta laadukkaasti ja kattavasti jatkaa, tulee valtionosuusrahoituksen määräytymisen perustana olevassa tuloksellisuuden arvioinnissa huomioida musiikkikoulutuksen erityinen luonne. Musiikkikoulutuksessa yksilö- ja pienryhmäopetus ovat
välttämättömiä. Suomeen on vuosikymmenten aikana ja laajamittaisen työn ansiosta muodostunut kattava musiikkioppilaitosverkko, joka tarjoaa korkeatasoista musiikkikasvatusta kaikille aina aloittelijoista ammattiopintoihin suuntaaviin muusikonalkuihin. Kaikkialla Suomessa ei kuitenkaan ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua musiikin opetukseen. Haja-asutusalueilla haasteena ovat pitkät välimatkat ja ammattitaitoisen opetushenkilökunnan puute. Soittotunneille ja kuoroharjoituksiin voi matkaa kertyä kymmeniä kilometrejä, mikä tekee harrastamisen etenkin lapsille vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Harvaan asutuilla alueilla myös oppilasmäärät saattavat olla niin pieniä, että laajaa instrumenttiopetusta on vaikeaa järjestää. Näitä haasteita helpottaisi mm. musiikinopettajien täydennyskoulutus ryhmäpedago-
5
6
Musiikin ja taidekasvatuksen saatavuutta parantaisi myös laajempi sisällyttäminen päiväkotiopetukseen esimerkiksi palkkaamalla päiväkoteihin taidepedagogeja tai avaamalla päiväkotipäivä musiikkileikkokoulutoiminnalle. Iltaopetuksena musiikkileikkikoulu lisää lapsen “työpäivän” pituutta yli tunnilla ja on vanhemmille vaikeammin toteutettavaa. Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan myös laadukasta konsertti- ja työpajatoimintaa, joka antaa jokaiselle lapselle kurkistusluukun ammattimaisesti toteutettuun taidetoimintaan. Jotta koulu- ja päiväkotikonsertit olisivat mahdollisia, tarvitaan ammattilaisille ohjattuja resursseja, joita hallinnoidaan sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Osaamista ja rakenteita Suomessa
tähän jo on. Hyvänä mallimaana koulukonserttitoiminnassa on Norja, jossa kiertueet saavat moninkertaisesti tukea Suomeen verrattuna.
PAULA HERKMAN
giikassa, kuorojen ja yhtyeiden johtamisessa sekä musiikin alkeisopetuksessa. Näin opettajat voisivat laajentaa työnkuviaan ja toimikenttiään. Sähköisten opetusvälineiden käytöllä ja etäopetuksella saadaan toimintaan mukaan myös pitkien välimatkojen päässä asuvia oppilaita, vaikka paraskaan tietotekniikka ei täysin korvaa opettajan ja oppilaan kohtaamista. Samoin kuin ryhmäopetukseen, tarvitsevat opettajat täydennyskoulutusta sähköisten opetusvälineiden käyttöönotossa. Lisäksi haja-asutusalueilla tulisi tehostaa alueellista yhteistyötä musiikkioppilaitosten, päiväkotien, koulujen ja paikallisten orkestereiden välillä. On huolehdittava siitä, etteivät taloudelliset syyt muodosta estettä lasten musiikkiharrastukselle. Tiheään asutuilla alueilla kaikille ei riitä julkisin varoin tuettuja oppilaspaikkoja, joten kuntien tulisi tukea vapaaoppilaspaikkoja tai alennettuja oppilasmaksuja vähävaraisemmille perheille musiikkioppilaitoksissa.
J o k a i s e l l a l a p s e l l a j a a i k u i s e l l a o n o i ke u s
osallistua, kuunnella, luoda ja saada tietoa musiikista.
M
usiikki tuo ihmisiä yhteen ja luo hyvinvointia. Mielekäs, oman identiteetin kasvua tukeva musiikkiharrastus vahvistaa sosiaalista koheesiota ja ehkäisee syrjäytymistä. Samoin kuin lasten ja nuorten myös maahanmuuttajien, erityisten oppijoiden, ikäihmisten sekä taloudellisesti heikommassa asemassa olevien pääsy musiikin pariin on turvattava. Työllistymisen lisäksi musiikki voi tarjota paljon kotoutumisen ja kielitaidon kartuttamisen välineenä. Maahanmuuttajille tarvitaankin ammattimaisesti järjestettyä musiikkitoimintaa, joka auttaa kotoutumisessa ja tuo heidät musiikillisten oikeuksien piiriin. Samoin on turvattava erityisten oppijoiden ja ikäihmisten mahdollisuudet osallistua ammattitaitoiseen opetuk-
seen ja musiikilliseen harrastustoimintaan. Kaikille ihmisille tulee taata mahdollisuus osallistua elävän musiikin tapahtumiin postinumerosta, tulotasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Musiikkitoimintaa ja konserttilippuja tulee julkisin varoin subventoida mm. kulttuuriseteleillä, jotta taataan myös vähävaraisten mahdollisuus osallistua ja harrastaa. Kulttuuriseteleillä voitaisiin kannustaa myös lapsia ja nuoria konsertteihin. On taattava, että nuorilla on mahdollisuus bänditoimintaan, ja että tarjolla on ikärajattomia tapahtumia. Elävän musiikin yhdistykset tekevät arvokasta työtä, mutta niiden mahdollisuudet järjestää nuorille toimintaa jatkossakin vaatii resurssien turvaamista. Niitä tulee
myös kuulla asiantuntijoina päätöksenteossa. Myös kuorojen ja orkestereiden ammattimainen johtaminen on mahdollistettava lisäämällä toiminnan resursseja, mistä hyvänä mallina toimii Helsingin kaupungin tuki harrastusmusiikille. Kuoroharrastuksella on todettu olevan merkittävä vaikutus koettuun hyvinvointiin. Tähän yhtenä selityksenä on kuorotoimintaan olennaisena kuuluva sosiaalisten suhteiden vahvistuminen. Useat tutkimukset osoittavat, että musiikkiharrastus edistää terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisee ennalta monia sairauksia. Musiikin soveltava käyttö on yhä tärkeämpi työkalu sosiaali- ja terveyssektorilla, jonka tulisi myös osallistua näiden palvelujen kustannuksiin.
7
M u s i i k i n t e k i j ä l l ä j a e s i t t ä j ä l l ä o n o i ke u s
asianmukaisiin toimintaedellytyksiin, joilla hän voi kehittää taidettaan ja päästä esille eri medioissa.
L
aadukkaan suomalaisen musiikkikentän ja -toiminnan edellytyksenä ovat musiikin ammattilaiset. Heidän työnsä myötä suomalainen kulttuuri elää – syntyy musiikkia, elämyksiä ja ilmiöitä. Ammattilaisuus tuottaa laatua sekä monipuolisia ja asiantuntevia palveluita, jotka lisäävät hyvinvointia yhteiskunnassa. Se toimii lisäksi luovan talouden kivijalkana parantaen Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Jotta musiikin ammattilaiset voivat täysipainoisesti tehdä työtään, on heillä oltava asianmukaiset, nykyaikaiset toiminta- ja kouluttautumismahdollisuudet. Näihin kuuluvat musiikin tekijöiden ja esittäjien toiminnan tukeminen, toimiva tekijänoikeussuoja sekä
8
kohtuulliset sopimukset työstä ja tekijänoikeuksista. Niiden avulla voidaan turvata monipuolisen ammattimaisen toiminnan jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Kansainvälisestikin ainutlaatuisena pidetty suomalainen orkesteritoiminta on yli sadan vuoden ajan ollut musiikkikulttuurimme peruspilari, ja alueellisesti kattava orkesteriverkosto tarjoaa laadukasta kulttuurisisältöä eri puolilla Suomea. Kansainvälisen kiertuetoiminnan ja levytysten myötä orkesterit toimivat myös Suomen kulttuurilähettiläinä. Jotta orkesterit voivat jatkossakin varmistaa palveluidensa saatavuuden ja laadun, on niiden resurssit turvattava. Erityisesti resursseja tarvitaan lisää kiertuetoi-
mintaan, johon ei orkesterien perusrahoitus sellaisenaan riitä. Tämä resursointi mahdollista orkesterien nykyistä kattavamman palvelun ympäri Suomea. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella Suomessa toimii erittäin monipuolinen vapaa kenttä, joka tarvitsee sen ominaispiirteisiin sopivia tukimuotoja ja rakenteita. Hyvänä esimerkkinä vapaan kentän tukemisessa toimii opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama VAKA-tuki, jonka Musiikin edistämissäätiön myöntää ammattimaisesti toimivien muusikoiden, musiikkiyhdistysten ja -klubien sekä alan muiden toimijoiden kotimaassa järjestämiin konserttisarjoihin. Yksittäisten klubien ja kiertueiden tukemisen lisäksi tarvitaan pysyväm-
MAARIT KYTÖHARJU
piä rakenteita, kuten suunnitteilla oleva valtion, kuntien ja säätiöiden kolmikantarahoituksella toimiva jazzklubiverkosto, joka syntyessään mahdollistaisi ammattimaisen, laadukkaan ja säännöllisen esitystoiminnan ympäri maata. Musiikin vapaan kentän merkitys työllistäjänä sekä uusien palvelujen ja innovaatioiden tuottajana kasvaa jatkuvasti. Sen kasvupotentiaali on tunnistettava ja hyödynnettävä. Kasvavan musiikkiviennin ja kansainvälistymisen mahdollisuuteen on tartuttava, kuten esimerkiksi Ruotsissa on onnistuneesti tehty. Musiikkiala nivoutuu kiinteästi yhteen monien muiden alojen kehitykseen ja kasvuun tuottaen lisäarvoa koko kansantaloudelle.
9
M u s i i k i n t e k i j ä l l ä j a e s i t t ä j ä l l ä o n o i ke u s
saada työstään asianmukainen tunnustus ja korvaus.
10
mattilaisten ansioista. Kohtuullisen osuuden saaminen tekijänoikeuksien tulovirrasta tekijöille ja taiteilijoille edellyttää tasaveroista neuvotte-
luasemaa ja lainsäädännön suojaa. Tällä hetkellä ongelmia luo myös tekijänoikeustulojen epäreilu kohtelu sosiaaliturvassa: tulo leikkaa
MAARIT KYTÖHARJU
V
OS-kentän resurssien leikkaukset ovat johtaneet musiikkiammattien houkuttelevuuden heikentymiseen kotimaassa, ja jatkossa yhä suurempi osa esimerkiksi orkesterimuusikoista tulee Suomeen halvemman palkkatason maista. Vapaalla kentällä itsensä työllistäminen ja muut uudet työn tekemisen muodot ovat tuoneet toimeentuloon epävarmuutta ja alenevan ansiokehityksen, jotka johtuvat pääasiassa kollektiivisen neuvotteluoikeuden puuttumisesta. Luovan alan kilpailukyvyn vahvistamiseksi on löydettävä ratkaisuja, jotka turvaavat musiikin ammattilaisten terveen neuvotteluaseman ja alan houkuttelevuuden ja kasvun jatkossakin. Tekijänoikeudet muodostavat merkittävän osan musiikin am-
MAARIT KYTÖHARJU
sosiaaliturvaetuuksia, muttei kerrytä niitä. Lisäksi tekijänoikeustulojen verokohtelu on saatettava kilpailukykyiseksi mahdollistamalla tulouttaminen tekijän omalle yritykselle. Tekijänoikeuslain ajantasaisuutta on tarpeen säännöllisesti arvioida. Tekijänoikeuksien siirtosopimuksen ehtojen kohtuullisuuden ratkaisemiseen tulisi olla välineet tekijänoikeuslaissa, ja tekijöiden ja esittäjien järjestöillä tulisi olla mahdollisuus saattaa sopimusten kohtuullisuus tuomioistuimen tutkittavaksi. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun siirryttyä budjettivaroista katettavaksi, on huolehdittava siitä, ettei ratkaisu leikkaa kulttuuribudjettia.
11
M U S I I K K I JA H Y V I N VO I N T I
12
on osoittautunut erityisen hyväksi kuntoutuksen muodoksi. Taiteen soveltavalla käytöllä on myönteisiä vaikutuksia myös vähemmistöjen asemaan. Erilaisten ryhmien, kuten kehitysvammaisten, aktiivisen toimijuuden kasvu myös lisää ryhmien yhteiskunnallista näkyvyyttä. Musiikkia voidaan hyödyntää muun muassa lukivaikeuksista kärsivien parissa sekä lukemaan oppimisessa ja muissa perustaidoissa. Musiikkiterapialla on saavutettu hyviä tuloksia, ja sitä toteutetaan erityisesti yhteistyössä Kelan ja sairaanhoitopiirien kanssa ostopalveluterapiana, mutta myös kouluissa sekä muutamissa musiikkiterapeutin toimissa. On huolehdittava siitä, että musiikkiterapia on jatkossa tasavertaisesti muiden terapia-alojen tavoin kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Myös musiikin normaalista ja arkipäiväisestä kulutuksesta syntyvä hyvinvoinnin lisäarvo on osa musiikin hyvinvointivaikutuksia. Musiikki taipuu nykyisellä tekniikalla kaikenlaisiin käyttötilanteisiin, ja
esimerkiksi kaupunkimiljöössä suurella osalla vastaantulijoista on kuulokkeet päässään. Musiikki on läsnä ihmisten arjessa tiiviimmin kuin koskaan aikaisemmin. On selvää, että musiikin kulutuskäyttö lisää hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua subjektiivisen kokemuksen tasolla. Koko musiikkialan talous perustuu tavalla tai toisella musiikin hyvinvointivaikutuksiin.
PEKKA ELOMAA
M
usiikkiharrastuksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on saatu eri menetelmin paljon uutta tietoa. Tutkimustulokset tukevat johdonmukaisesti näkemystä, että musiikkiharrastuksella on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Musiikkiharrastuksen on todettu tukevan kognitiivisten taitojen ja kielen kehitystä, sekä vahvistavan sosiaalisia taitoja. Musiikkiharrastus voi edistää nuorten psyykkistä hyvinvointia, vähemmistöjen toimijuutta ja kokemusta elämän mielekkyydestä. Musiikin avulla voidaan myös edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja jopa radikalisoitumista. Musiikkitoiminnasta on hyötyä mielenterveysongelmien ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä kehitysvammaisten ja vanhusten toimintakyvyn ylläpidossa. Musiikin aivotutkimuksen puolella on saatu mielenkiintoisia tuloksia pitkäaikaisen soittoharrastuksen myönteisistä vaikutuksista. Aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa musiikki
M U S I I K K I JA TA LO U S M
MAARIT KYTÖHARJU
usiikilla on myös laajoja yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Luovalla taloudella tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa. Vuonna 2010 Suomessa oli noin 20 000 luovan talouden yritystä ja niiden osuus kansantuotteesta noin 5 %. Tilas-
tokeskuksen mukaan kulttuuritoimialoilla vuonna 2013 työskenteli 112 000 henkilöä, joista hieman yli 20 000 oli töissä kulttuuri- ja viihdetoiminnan parissa. Samana vuonna musiikkialan talouden rahallinen kokonaisarvo oli Suomessa 863,2 miljoonaa euroa. Ruotsissa luovan alan tuotteiden vienti on Suomeen verrattuna viisinkertainen. Suomen luovalla
taloudella on kuitenkin reilusti kasvupotentiaalia, ja esimerkiksi musiikkiviennin markkina-arvo nelinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2012. Luova talous on erityisen tärkeä suomalaiseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, jonka taustalla on korkea koulutustaso. Asiantuntijuutta tai luovuutta ei voida – eikä varsinkaan kannata – ulkoistaa halvempien tuotantokustannusten maihin. Musiikilla voidaan myös tuottaa suuria taloudellisia säästöjä. Ennaltaehkäisevät ja toimintakykyä ylläpitävät toimet, kuten taiteen soveltava käyttö, maksavat useimmiten vähemmän kuin hoito- ja laitosjaksot. Työhyvinvoinnin lisääntyessä sairauspoissaolot vähenevät ja elämänlaatu paranee. Opetusministeriön laskelman (2011) mukaan yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
13
Mitä tarvitaan? MUSIIKKI AMMAT TINA
•
•
•
•
14
Valtakunnallisen orkesteriverkon valtionosuudet on turvattava. Leikkaaminen juustohöylällä on mahdotonta, koska orkesterin esityskokoonpanoa ei voida höyläämällä muuttaa.
Teoston ja sen jäsenjärjestöjen valmistelema veroaloite tekijänoikeustulojen ohjaamiseksi tekijän yritykselle on toteutettava.
Musiikkijärjestöjen tukien jatkuvuus ja ennustettavuus on turvattava.
•
Taiteilijoiden sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät epäkohdat on korjattava kiireellisesti.
Tekijänoikeussopimusten kohtuullisuus on turvattava tekijänoikeuslaissa.
•
On varmistettava, että Yle huolehtii kulttuuritehtävänsä toteutumisesta. Suppeat soittolistat, katalogimusikin käyttö ohjelmatuotannossa sekä oman musiikkituotannon supistaminen eivät toteuta tätä tehtävää.
Ammattimaista kuorotoimintaa on ryhdyttävä rahoittamaan julkisin varoin.
•
Vapaan kentän rahoitusta, tukimalleja ja rakenteita on kehitettävä viipymättä.
•
Kiertuetoiminnan rahoitusta on vahvistettava, jotta saavutettavuus toteutuu koko maassa.
•
Suunnitellun valtakunnallisen jazzklubiverkoston rahoitus tulee järjestää valtion, kuntien ja säätiöiden kolmikantamallilla.
•
•
Uuden hyvitysmaksumallin rahoitus on taattava, eikä se saa vaarantaa muuta kulttuurirahoitusta.
PEKKA ELOMAA
•
Suomen tulee osallistua pohjoismaiseen SafeMuse-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa sellaisten taiteilijoiden työskentely, joiden ilmaisunvapaus on heidän kotimaassaan uhattuna.
•
Lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä on lisättävä ammattinimike musiikkiterapeutti, mikä mahdollistaisi tasavertaisuuden muiden terapia-alojen kanssa ja helpottaisi osallistumista sairaanhoitopiirien tarjouskilpailuihin.
15
Mitä tarvitaan? MUSIIKKIKOULUTUS
Taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten ja päiväkotien sekä valtionrahoitteisen iltapäivätoiminnan yhteistyötä tulee tiivistää. Tämä voisi tarkoittaa n.k. matalan kynnyksen musiikkikasvatusta, jolla tuetaan lasten hyvinvointia ja kehitystä.
•
Päiväkoteihin tulee palkata taidepedagogeja, kuten Vantaalla on tehty vuonna 2014.
•
Musiikkioppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus toteuttaa musiikin varhaiskasvatusta päiväkodeissa.
•
Taiteen perusopetusta järjestävien oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyötä on tiivistettävä erityistä tukea tarvitsevien kanssa.
•
•
Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tehtyjä opintosuorituksia tulee voida hyödyntää osana lukion kurssisuorituksia valtakunnallisesti. Samalla tavoin lukiossa suoritettuja kursseja tulee voida hyväksilukea osana TPO-oppimäärää.
Musiikkioppilaitosten ja ikäihmisten palvelukeskusten yhteistyötä tulee tiivistää. Toiminnalle tulee järjestää erillisrahoitusta esim. julkisen sosiaali- ja terveysalan rahoituksen puolelta.
•
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistuksessa laajan ja yleisen oppimäärän pedagogiset profiilit tulee eriyttää siten, että niillä on selkeät itsenäiset tavoitteet ja rakenteet.
•
•
16
Varhaisiän musiikinopettajia tulee kouluttaa laajemmin ympäri maata.
•
Musiikinopetuksen saatavuutta tulee parantaa lisäämällä taiteen perusopetuksen määrärahoja. Jos kunta on vahvistanut opetussuunnitelman, ja opetusta järjestää useampi taho, on rahoituksen oltava tasapuolista.
•
Ministeriön koulutuksen järjestämislupien yhteydessä myöntämät valtionosuudet tulee myös jatkossa täysimääräisinä kohdistaa niille tarkoitettuun koulutustoimintaan suoraan koulutuksen järjestäjälle.
•
Valtion kunnille osoittama asukasperusteinen määräraha taiteen perusopetukselle tulee käyttää täysimääräisesti siihen opetukseen, johon se on tarkoitettu.
•
Yläkouluun tarvitaan lisää musiikintunteja.
PEKKA ELOMAA
•
Lukioiden opetussuunnitelmia uudistettaessa tulee taata riittävä valinnaisuus.
•
Musiikin erityisen koulutustehtävän saaneiden lukioiden valtionosuuksien taso tulee säilyttää.
•
Musiikin koulutusjatkumoa tulee tehostaa vähentämällä lainsäädännön, toiminnan ohjauksen ja rahoituksen eriytyneisyyttä.
•
Korkeakoulutuksen valtionosuusrahoituksessa tulee ottaa huomioon kulttuurialan koulutuksen lähtökohtaisesti korkeat opiskelijakohtaiset kustannukset.
•
Korkea-asteen koulutuksen järjestäjillä tulee olla mahdollisuus hyviin toimintaedellytyksiin, esim. tarkoituksenmukaisen yksikkökoon ylläpitämiseen, riittävän monipuolisen koulutuksen tarjoamiseen ja alueelliseen saavutettavuuteen.
•
Sosiaali- ja kulttuuripalveluiden välisiä raja-aitoja tulisi madaltaa ja hyödyntää korkeakouluja moniammatillisten hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.
•
Musiikin ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa tulee olla jatkossakin mahdollisuus kouluttaa päteviä ammattilaisia ja asiantuntijoita myös erityistehtäviin.
17
Mitä tarvitaan? MUSIIKKI HARR ASTUKSENA
•
Musiikin harrastajajärjestöjen ja -kokoonpanojen tulee kattavammin päästä julkisen tuen piiriin.
•
Kuntien tulisi tarjota musiikkijärjestöille veloituksetta esimerkiksi iltaisin tyhjillään olevia tiloja.
•
Kuorojen ja orkestereiden ammattimainen johtaminen on resursoitava riittävästi.
•
Musiikin harrastus- ja koulutuskentän yhteistyön kehittämistä on resursoitava.
JORMA AIROLA
18
•
Haja-asutusalueiden toimijat tarvitsevat opetusta, keskinäistä yhteistyötä ja tiedotusta varten nykyaikaiset sähköiset työvälineet, joiden hankintaa tulee tukea.
•
Erityistä tukea tarvitsevien harrastajien mukaan saamiseksi tarvitaan ohjaajien täydennyskoulutusta, johon on saatava tarvittavat resurssit.
•
Vähävaraisten pääsy harrastustoiminnan pariin on toteutettava julkisen tuen turvin esimerkiksi kulttuurisetelien avulla tai niin, että mm. opiskelijoille ja työttömille olisi mahdollista tarjota alennus tai vapautus jäsenmaksuista.
•
Harrastajakokoonpanojen ja -bändien harjoittelu- ja esiintymismahdollisuuksia on tuettava nykyistä pysyvämmillä ja kattavammilla ratkaisuilla.
•
Erityisesti senioreille ja maahanmuuttajille kohdistetun musiikkitoiminnan käynnistämistä ja laajentamista on resursoitava.
LISÄKSI Suomalaisen musiikkielämän ja sen hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin kulttuuriministeri. Kulttuuri tarvitsee asiantuntevaa hallintoa ja aidon neuvotteluaseman budjetin valmistelussa ja muussa päätöksenteossa.
SUOMEN MUSIIKKINEUVOSTO (FMC) ON YHDISTYS, JOKA KATTAA LÄHES KOKO SUOMALAISEN MUSIIKIN KENTÄN. SEN JÄSENORGANISAATIOT TOIMIVAT MUSIIKIN JOKA SARALLA AMMATTIMAISEN JA HARRASTUSTOIMINNAN SEKÄ MUSIIKKIKOULUTUKSEN PARISSA. MUSIIKKINEUVOSTON KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON RAKENTAA SILTAA MUSIIKIN ALAN TOIMIJOIDEN JA POLIITTISTEN PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN VÄLILLE. MUSIIKKIPOLIITTISEN OHJELMAN JULKAISUPÄIVÄ: 1.4.2015.
19
SUOMEN MUSIIKKINEUVOSTO MUSIIKKIELÄMÄN
YHTEINEN ÄÄNI
musiccouncil.fi