Fordin talosta tanssin taloksi

Fordin talosta tanssin taloksi Nykytanssikeskus Hernesaareen Diplomityรถ Elina Tenho 25.2.2013

Arkkitehtuurin laitos Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto

Sisällysluettelo Sisällysluettelo ..........................................................................2 Tiivistelmä .................................................................................4 Abstract ....................................................................................5 Esipuhe .....................................................................................7 Johdanto...................................................................................8

2

1. Taustaa................................................................................. 11 1.1. Tanssin talo.............................................................. 11 1.1.1. Mitä tanssi on? ........................................... 11 1.1.2. Nykytanssi Suomessa .............................. 12 1.1.3. Tanssin talo -hanke .................................. 14 1.1.4. Tulevan tanssin talon tilat ......................... 16 1.1.5. Nykyiset tanssin tilat Helsingissä ............ 18 1.2. Hernesaari ............................................................. 21 1.2.1. Johdanto.................................................... 21 1.2.2. Historia ...................................................... 21 1.2.3. Nykytila ..................................................... 23 1.2.4. Väliaikaiskäyttö ....................................... 28 1.2.5. Tulevaisuus .............................................. 29 1.3. Fordin talo ............................................................. 35 1.3.1. Tehdashankkeen taustaa ....................... 35 1.3.2. Tehtaan suunnittelu ................................ 38 1.3.3. Tehtaan rakentaminen ........................... 40 1.3.4. Tehdas valmistuessaan......................... 42 1.3.5. Muutokset 1950- ja 1960-luvulla ............47 1.3.6. Muutokset 1970- ja 1980-luvulla........... 49 1.3.7. Muutokset 1990- ja 2000-luvulla .......... 49

2. Analyysi ............................................................................. 53 2.1. Tonttianalyysi ........................................................ 53 2.2. Rakennuksen nykytilanne................................... 54 2.2.1. Julkisivut ................................................... 54 2.2.2. Sisätilat .................................................... 55 2.2.3. Nosturihalli, keskivyöhyke ja kokoonpanohalli .................................... 55 2.2.4. Sisääntuloaulat, portaat ja ensimmäisen kerroksen aputilat .......... 56 2.2.5. Toisen kerroksen toimistotilat ................ 56 2.2.6. Kolmannen kerroksen tilat .....................57 2.2.7. Toimistojen aputilat ja miesten sosiaalitilat ............................... 58 2.2.8. Torni ........................................................ 58 2.2.9. Olevan rakennuksen haasteet ja mahdollisuudet ...................................... 59 2.3. Referenssejä ........................................................ 60 2.3.1. Tanssin tiloja maailmalta ...................... 60 2.3.2. Korjausrakentamisesimerkkejä ............ 62 2.4. Tilaohjelma .......................................................... 63

3. Suunnitelma ...................................................................... 65 3.1. Johdanto ............................................................... 65 3.2. Prosessi ................................................................67 3.3. Suunnitteluratkaisut............................................. 69 Lopuksi ................................................................................... 94 Kiitokset ................................................................................. 95 Lähteet ................................................................................... 96

3

Tiivistelmä Fordin talosta tanssin taloksi Nykytanssikeskus Hernesaareen Tekijä: Elina Tenho Päiväys: 25.2.2013 Laitos: Arkkitehtuurin laitos Professuuri: Rakennusoppi Professuurin koodi: A-9 Työn valvoja: Antti-Matti Siikala Työn ohjaaja: Helena Sandman Sivumäärä: 103 Kuvaplanssit: 11 Pienoismalli Avainsanat: peruskorjaus, uudiskäyttö, Hernesaari, tanssi, kulttuuri, teollisuusrakennus

4

Diplomityöni aiheena on Helsingin Hernesaaressa sijaitsevan Oy Ford Ab:n entisen kokoonpanotehtaan eli Fordin talon muutossuunnittelu tanssikeskukseksi. Työni toimeksiantajana on Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto.

Olen jakanut työni kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käyn läpi Tanssin talo-hankkeen, Hernesaaren alueen ja Fordin talon taustoja ja kehitystä lähdemateriaalin pohjalta. Analyysi-osassa käyn läpi omat huomioni rakennuspaikasta ja Fordin talosta sekä esittelen esimerkkikohteita ja tilaohjelman. Kolmannessa osassa esittelen tekemäni suunnitteluratkaisut.

Tanssin suosio taide- ja harrastemuotona on jo vuosia ollut kasvussa, mutta esitys- ja harjoitustilojen määrä ei ole pysynyt mukana kehityksessä. Tanssille omistetun rakennuksen perustaminen on koko suomalaista tanssialaa palveleva hanke, jolla on myös vahva yhteiskunnallinen tilaus. Vuonna 2010 on perustettu Tanssin talo ry hanketta edistämään. Tanssin talo ry on teettänyt suunnittelun pohjaksi taustakartoituksen, johon on koottu alan toimijoiden toiveita tulevan rakennuksen tiloista.

Hernesaari on Helsingin keskustan lounaisosassa sijaitseva täyttömaasta muodostuva telakka- ja satamatoimintojen alue. Alueelle valmistellaan parhaillaan osayleiskaavaa, jonka myötä rakennetaan asumista, toimitiloja ja vesiurheiluun ja matkailuun liittyviä toimintoja. Fordin talo on yksi alueen säilytettävistä rakennuksista. Alue rakennettaneen vuosina 2020-2035.

Oy Ford Ab:n kokoonpanotehdas rakennettiin vuonna 1946 arkkitehti Gunnar Nordströmin suunnitelmien mukaan. Rakennus koostui kahdesta korkeasta tehdashallista, joiden välissä sijaitsivat apu- ja varastotilat sekä länsisivulla sijaitsevasta kolmikerroksisesta siivestä, jossa sijaitsivat toimisto- ja sosiaalitilat. Luonnonvaloa tulvi kaikkiin tiloihin. Ulkoseinät olivat massiivitiilimuurausta ja kantavana rakenteena oli teräsbetoninen pilari-palkkijärjestelmä. Rakennukseen on tehty paljon muutoksia sen valmistumisen jälkeen, ja alkuperäinen selkeys ja ilmavuus on monin paikoin menetetty.

Suunnitelmani Tanssin taloksi sijoittuu Hernesaaren vuoden 2035 jälkeiseen tilanteeseen. Suunnitelman tavoitteena on palauttaa Fordin talon tilallinen selkeys ja luoda toiminnallisesti selkeä tilakokonaisuus. Tanssin talo sisältää kaksi muunneltavaa esiintymistilaa, monikäyttöiset aulatilat, harjoitus- ja toimistotiloja, ravintolan, kirjaston ja muita tukitoimintoja. Olen sijoittanut yleisötilat sisääntulokerrokseen, tanssijoiden tilat ja toimistotilat toiseen kerrokseen, ja tukitoiminnot kolmanteen kerrokseen. Suurin osa muutoksista on tehty alkuperäisten rakenteiden ja tilaratkaisujen puitteissa, ja myöhemmät rakennekerrostumat on poistettu. Merkittävin muutos alkuperäiseen on suuren esiintymistilamassan painaminen maan sisään ja kurottuminen olemassa olevan rakennusvaipan läpi katutilaan.

Abstract The subject of this master’s thesis is the redesign of a former Ford car assembly plant in Hernesaari area in Helsinki into a contemporary dance center. The client for the project is the Helsinki City Planning Office.

The thesis has been divided into three sections. In the first section, I explain the background and development of the Dance Center-project, the Hernesaari area, and the existing Ford building. In the second section, I introduce my own analyses of the building site and the Ford building. Several reference projects and the room program are also added in this section. My design solutions are presented in the final section.

Although dance has been gaining popularity for years, both as an art form and as a recreational activity, the amount of performance and rehearsal space remains insufficient. The Finnish dance sector would benefit greatly from the founding of a building dedicated to dance. The project also has a strong social mandate and has resulted in the 2010 founding of Tanssin talo ry (House for Dance association) whose objective is to advocate for and advance the building of a dance center in Helsinki. The association mapped the needs for the spaces in the dance center in a survey that was administered to several groups within the dance sector.

Hernesaari is a manmade peninsula in the southwestern part of Helsinki with a shipyard and port operational activities. A new master plan, which includes residential and office buildings as well as water sports and tourism activities, is currently being made for the area. The overall redevelopment of Hernesaari is expected to take place from 2020 to 2035. The

former Ford assembly plant is one of the few existing buildings that will remain after the area’s redevelopment.

The Ford assembly plant was designed by architect Gunnar NordstrĂśm and was completed in 1946. There were two tall factory halls in the building with storage and utility space in between and a transverse wing with office spaces and staff facilities. Natural light was provided to most spaces unsparingly. The externals walls are masonry and the load-bearing beam and column structures are reinforced concrete. The initial clarity and openness of the building has largely been lost due to the many modifications over the years.

My design for the dance center is set in Hernesaari, post 2035. The aim of the design is to preserve the spatial clarity of the original Ford building and also to create a functionally clear center for dance. The design offers two flexible performance spaces, open multipurpose space in the lobby area, rehearsal spaces, office spaces, a restaurant, a library, and other supporting functions. The public spaces have been located on the ground floor. Spaces for the dancers and office spaces were allocated to the first floor, and supporting functions were placed on the second floor. Most of the alterations have been made within the original structures and spatial arrangements, and subsequent intermediary structures have been removed. The predominant addition is the volume of the grand performance hall. It has been embedded into the ground and extends through the existing envelope of the building onto the street.

From making cars to making dance - Contemporary dance center to Hernesaari Author: Elina Tenho Date: 25.2.2013 Department: Arkkitehtuurin laitos Academic chair: Rakennusoppi Chair code: A-9 Supervisor: Antti-Matti Siikala Instructor: Helena Sandman Pages 103 Panels 11 Scale model Keywords: renovation, reuse, Hernesaari, dance, culture, industrial building

5

6

Esipuhe Kun etsin diplomityölleni aihetta, halusin löytää aiheen, josta koituisi laajempaakin hyötyä kuin vain oma valmistumiseni. Aihepiirinä uusien käyttötarkoitusten etsiminen vanhoille kiinteistöille tuntuu tärkeältä ja kiinnostavalta. Eniten minua kiehtoi vanhan kotikaupunkini Turun vastikään tyhjentynyt vankila-alue Kakolanmäki, jossa olin juuri käynyt vierailulla.

Kakolanmäen omistussuhteet olivat kuitenkin niin sekavat, ettei mikään taho pystynyt osoittamaan sieltä minulle mielekästä aihetta. Sen sijaan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta ehdotettiin minulle aiheeksi tanssikeskuksen suunnittelemista Fordin vanhaan kokoonpanotehtaaseen Hernesaaressa.

Olen itse tanssin harrastajana joutunut kokemaan ahtaat harjoitustilat ostoskeskusten kellareissa, esiintymisiin valmistautumiset koulujen kylmillä käytävillä täytettyjen eläinten tuijottaessa vitriineissään ja muihin tanssijoihin törmäilyn vaihtelevan muotoisilla näyttämöillä. Niinpä ajatus siitä, että voisin olla osaltani ideoimassa uusia tiloja tanssin käyttöön, tuntui luontevalta. Tämän vielä yhdistyessä toiveeseeni korjausrakentamisesta, aiheen valinta ei ollut vaikea.

Helsingissä 20.2.2013 Elina Tenho

Kuva 1

7

Johdanto Lähtökohdat ja tavoitteet Diplomityöni lähtökohdat olivat mielenkiintoiset mutta haastavat. Tanssin talo -hanketta edistävä Tanssin talo ry oli perustettu ja saanut juuri rahoituksen toiminnanjohtajan palkkaamiseen samana vuonna kun aloittelin työtäni eikä selkeää suunnitelmaa Tanssin talon sijoituksesta tai tilaohjelmasta ollut ehtinyt muodostua. Tanssin alan toimijoiden ja mahdollisten yhteistyötahojen toiveista oli kuitenkin ehditty koota taustakartoitus, jota olen käyttänyt pohjana luodessani tilaohjelmaa suunnitelmalleni. Toiveissa oli muun muassa esityssalit 1300 katsojalle, useita harjoitussaleja, toimistotiloja sekä ravintola ja muita tukitoimintoja. Taustakartoituksen pohjalta tanssikeskuksen sijoittamista Fordin taloon oli tutkinut jo Arkkitehtuurija muotoilutoimisto Talli Oy idealuonnoksessaan, jossa oli todettu suuren harjoitussalin olevan järkevintä sijoittua lisärakennukseen. Siitä huolimatta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto toivoi minun tutkivan, miten tilat olisi mahdollista sijoittaa olevaan rakennukseen.

Hernesaari joutuu lähivuosina suurten muutosten kouriin. Alue tulee muuttumaan jäsentymättömästä telakkahallien rykelmästä korkealuokkaiseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi, minkä mahdollistavaa osayleiskaavaa valmistellaan parhaillaan. Suunnitelmani on tehty tulevaa tilannetta ajatellen, joten tutustuin rakennuksen tulevaan lähiympäristöön osayleiskaavamateriaalin pohjalta. Kaupunkisuunnitteluvirastolta saamani materiaalit olivat onneksi hyvin kattavia. Alueen merellinen sijainti, ilmasto ja suuri osa näkymistä tulevat toki säilymään ennallaan. Olen pyrkinyt suhtautumaan osayleiskaavasuunnitelmiin sitovana aineistona, mutta olen esittänyt joitain huomioita ja suosituksia, ja toivon työni olevan avuksi kaavoitustyön edetessä ja tarkentuessa alueella.

Jotta Fordin talo voidaan ottaa kulttuurikäyttöön, kuten osayleiskaavaehdotuksessa on esitetty, tulee sielläkin tehdä muutoksia. Vuonna 1946 valmistunut tehdas on alunperin ollut selkeä ja kaunis tilakokonaisuus, mutta sitä on muokattu moneen otteeseen toisinaan hallitusti, toisinaan hallitsemattomasti. Oy Ford Ab:n luovuttua rakennuksesta vuonna 1997 sillä ei ole ollut yhtä yhtenäistä vuokralaista, vaan tiloja on jaettu useiden

8

vuokralaisten kulloistenkin tarpeiden mukaan, ja vanha selkeys on täysin menetetty. Jotkut muutokset muodostavat suurempia arkkitehtonisesti laadukkaita kokonaisuuksia, joiden säilyttäminen voi olla mielekästä, ja osa taas on tehty melko kevyellä otteella, joten niiden purkaminen on hyvinkin mahdollista. Yhtenä tärkeänä varsinaista suunnittelutyötä edeltävänä toimenpiteenä tutkin ja arvotin Fordin talon olemassa olevat rakenteet.

Työni päätavoitteena oli tutkia, missä laajuudessa taustakartoituksessa mainitut tilat olisi sijoitettavissa Fordin taloon kuitenkin samalla säilyttäen ja palauttaen rakennuksen alkuperäisiä tilallisia ja toiminnallisia arvoja. Tanssin talon taustakartoitus sisältää monia erilaisia tilaryhmiä, joilla on omia erityispiirteitään. Niiden sijoittaminen vanhaan rakennukseen johdonmukaisesti ja olemassa olevat rakenteet järkevästi huomioon ottaen osoittautui haastavaksi. Lisähaastetta asettivat rakennuksessa toimivat monet käyttäjäryhmät joiden liikkuminen rakennuksessa tuli saada selkeäksi.

Työn rakenne ja rajaus Olen jakanut työni kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esittelen lähteiden pohjalta Tanssin talo -hankkeen taustoja ja nykytilannetta, Hernesaaren kehityshistoriaa ja tulevaa kehitystä sekä Fordin talon taustoja ja historiaa.

Analyysi-osassa käyn läpi omat, suunnittelutyön pohjaksi tekemäni huomiot rakennuspaikasta ja olevasta rakennuksesta ja esittelen esimerkkikohteita sekä tekemäni tilaohjelman. Kolmannessa osassa esittelen tekemäni suunnitteluratkaisut.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ehdotuksena Tanssin talo ry:lle on ollut saattaa Fordin talo tanssin toimijoiden käyttöön pienin muutoksin mahdollisimman pian, ja jatkaa rakennuksen muutos- ja laajennustöitä vaiheittain siten, että tanssikeskus saataisiin kokonaisuudessaan käyttöön Hernesaaren uudisrakentamisen valmistuessa vuoden 2035 tienoilla.

Oma työni keskittyy vain rakennuksen lopullisen hahmon suunnitteluun enkä ota muutosprosessiin kantaa, sillä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto

Talli Oy on jo esittäynyt näkemyksen aiheesta. Myöskään nykyisiä vuokralaisia ei ole huomioitu vaan lähtökohtana on ollut rakennuksen muutos kokonaisuudessaan Tanssin taloksi.

Tanssin talo ry:n tavoitteet olivat työtä tehdessäni vielä jossain määrin jäsentymättömiä. Toisaalta haaveiltiin kansainvälisesti korkealuokkaisen, tilaohjelmaltaan laajan tanssikeskuksen saamisesta paraatipaikalle Helsinkiin, mutta toisaalta todettiin useaan otteeseen rahoituksen haasteet ja mietittiin hyvin kevyitä ratkaisuja. Ensisijaiset tavoitteet työssäni olivat olevan rakennuksen alkuperäisten arvojen palauttaminen, tanssin taustakartoituksesta kokoamani tilaohjelman toteuttaminen niin laajana kuin mahdollista ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin luominen. Taloudellisuus on ollut toissijainen tavoite.

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy on vuonna 2011 tehnyt Fordin talosta rakennushistoriallisen selvityksen, jossa on huolellisesti käyty läpi rakennuksen koko kehityshistoria sekä esitelty nykytilanteen inventointi. Tähän työhön olen poiminut oleellisimmat kohdat selvityksestä.

Rakennuksen nykytilannetta olen analysoinut itse paikan päällä sekä Tallin suorittaman inventoinnin pohjalta.

Rakennuksessa ei ole suoritettu kuntokartoitusta, joten en ole tämän työn puitteissa ottanut kantaa yksittäisten rakennusosien korjaustarpeisiin.

En ole myöskään paneutunut akustisiin kysymyksiin tai vanhojen rakennusosien akustiseen soveltuvuuteen esityskäyttöön.

Terminologiasta Käytän kohteestani tilanteesta riippuen nimityksiä Fordin kokoonpanotehdas sen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan ja Fordin talo, joksi sitä nykyään yleisesti kutsutaan.

Nykytanssi viittaa toisinaan modernista ja vapaasta tanssista kehittyneeseen tanssimuotoon, toisinaan nykyaikaisiin tansseihin yleensä. Tanssin talon ei ole tarkoitus rajoittua yksittäisen tanssimuodon käyttöön vaan päin vastoin kerätä Suomen nykyään melko pirstaleinen tanssikenttä yhteen.

9

10

1. Taustaa 1.1. Tanssin talo 1.1.1. Mitä tanssi on?

Kuva 2

Kaikessa tanssissa on kyse ihmiskehon tuottamasta liikkeestä, mutta kaikki kehon tuottama liike ei ole tanssia. Tanssi liitetään usein musiikkiin, mutta sekään ei ole välttämätön elementti. Tanssissa olennaista on liikkeen rytmin ja dynamiikan vaihtelut. Tanssi on ennen kaikkea aktiivista vuorovaikutusta kehon, mielen, ympäröivän tilan ja ajan kesken. Tanssin erilaisia muotoja ovat muiden muassa klassinen baletti, moderni tanssi, steppi, tanssiteatteri, flamenco ja muut etniset tanssit, breakdance, disco, hiphop, showtanssi, paritanssit, performanssit, jazztanssi, erilaiset kansantanssit ja nykytanssi.

Taidetanssi tarkoittaa esittävää tanssia eli sen olemassaolon edellytyksenä on katsojan läsnäolo. Ilman yleisöä teos on tavallaan olemassa harjoiteltuna, mutta vasta katsojan läsnäolo tekee siitä taideteoksen.1 Suhde yleisöön onkin tärkeimpiä osa-alueita tanssiteoksessa. Niinpä tanssitaiteilijat ovat viime vuosina vieneet teoksiaan esiintymistiloista laajemmin keskelle yhteiskuntaa ja lähemmäs katsojaa. Myös digitaalinen tuotanto, esimerkiksi esitystallenteet ja tanssielokuvat tuovat teoksen katsojan luokse, eikä päinvastoin.2 Vanhin länsimaisen taidetanssin muoto on klassinen baletti. Baletti koostuu vakiintuneista liikkeistä, joita balettitanssija pyrkii esittämään mahdollisimman virheettömästi ja vaivattomasti. Balettikoreografiat ovat perinteisesti juonellisia teoksia, joiden musiikkina käytetään tunnettujen säveltäjien teoksia. Tunnettuja balettiklassikoita ovat muiden muassa Joutsenlampi ja Prinsessa Ruusunen. 1900-luvun aikana klassikoiden rinnalle alkoi syntyä lyhyempiä ja yksinkertaisempia moderneja ja nykybaletteja.

Näissäkin pyrittiin kuitenkin edelleen liikkeen muotoon ja puhtauteen.

1900-luvun alussa musiikin ja kuvataiteen uudistuessa voimakkaasti myös klassisen baletin rinnalle alkoi syntyä uudenlaisia tapoja tanssia.

Tarinankerronnan rinnalle nousi koreografioissa yksittäisten tunnelmien, teemojen ja tilanteiden kuvaus. 1930-luvulle tultaessa modernin tanssin tavoitteeksi nousi vaihtoehtoisen tanssitekniikan kehittäminen balettitekniikan rinnalle, ja nykyään modernin tanssin käsitteellä viitataankin Yhdysvalloissa 1930-60-luvuilla toimineiden tanssitaiteiljoiden kehittämään ilmaisuun ja tekniikkaan. Uudet koreografiat saivat innoituksensa muun muassa luonnon aiheista tai pyrkivät kuvaamaan tanssillaan ihmisen sisäisiä, alkukantaisia tuntoja. Tekniikaltaan uusi tanssimuoto painotti vapaata ilmaisua ja liikettä: lapsenomaiset hypähtelyt ja rumat ja kömpelötkin liikeet olivat sallittuja. Tanssijat alkoivat ensimmäistä kertaa tanssia paljain jaloin säilyttääkseen kontaktin maahan ja painovoimaan. Vapaan tanssin filosofian mukaan tanssin tuli kuulua kaikille taidoista ja ulkomuodosta riippumatta.

Nykytanssista on alettu puhua viime vuosikymmeninä ja sen juuret ovat modernissa ja vapaassa tanssissa. Nykytanssi ei ole yksi yhtenäinen tanssisuuntaus, vaan modernin ja vapaan tanssin rikottua baletin valtaaseman tanssin on ollut mahdollista kehittyä vapaammin. Nykytanssi sitoutuu aikaan eikä niinkään käytettäviin tekniikoihin tai teoksen muotoon ja syntypaikkaan. Nykytanssissa painottuu teknisen virtuoositeetin sijaan teoksen sisältö ja pyrkimys löytää uusia tapoja ilmentää ihmiskehon liikeja ilmaisuvoimaa. Nykytanssiteoksen muoto määräytyy aiheen ja käsittelytavan mukaan, ei konvention. Nykytanssi ottaa tyypillisesti vaikutteita eri kulttuureista ja tanssimuodoista, rikkoo taiteiden välisiä raja-aitoja sekä pohdiskelee ja kyseenalaistaa tanssitaiteen elementtejä. Tanssiteoksissa yhdistyy musiikkia, kuvataidetta, valosuunnittelua, äänisuunittelua, lavastusta, puvustusta, puheteatteria, multimediaa ja arkkitehtuuria.3

1.

3.

2.

http://www.danceinfo.fi/johdatus-tanssiin/voiko-hiipiminen-olla-tanssia-opas-tanssitaiteen-katsomiseen/ Laakkonen 2009

http://www.danceinfo.fi/johdatus-tanssiin/voiko-hiipiminen-olla-tanssia-opas-tanssitaiteen-katsomiseen/

11

1.1.2. Nykytanssi Suomessa

Nykytanssi rantautui kunnolla Suomeen vasta 1960-luvulla, kun Riitta Vainio toi maahan amerikkalaisen modernin tanssin ja perusti modernin tanssin koulun. Ensimmäinen ammattimainen modernin tanssin ryhmä Tanssiteatteri Raatikko perustettiin vuonna 1972.4 Suomen tanssitaiteilijain liitto perustettiin jo vuonna 1937, mutta tanssialan järjestäytymisen Suomessa voidaan katsoa toden teolla alkaneen vasta vuonna 1979, jolloin perustettiin Suomen Tanssialan Neuvosto tanssitoiminnan kehittämiseksi.

Neuvosto järjesti seminaareja, kehitti tanssin koulutuspakettia kouluille ja julkaisi Tanssi-lehteä. Neuvoston ansioksi voidaan lukea myös valtion tanssitaidetoimikunnan perustaminen vuonna 1983. Nykyään yhdistys tunnetaan nimellä Tanssin Tiedotuskeskus. Vuonna 1982 Helsingin kaupunki alkoi jakaa produktioavustuksia instituutioiden ulkopuolella tapahtuvan toiminnan tueksi ja vuonna 1983 perustettiin Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitos. 1980-luvun kuluessa Helsingissä toimikin jo monia tanssiryhmiä, mm. Zodiak Presents (nyk. Zodiak – Uuden tanssin keskus) perustettiin vuonna 1986. Vuonna 1996 Zodiak sai Kaapelitehtaalta nykyisen esitystilansa, joka oli ensimmäinen kokonaan tanssille omistettu näyttämö Helsingissä. Myös ensimmäinen tanssifestivaali perustettiin 1980-luvun puolivälissä. Liikkellä marraskuussa on perustamisestaan lähtien esittänyt kotimaista ja ulkomaista nykytanssia Helsingissä.5 Tanssin suosio taidemuotona on noussut Suomessa tasaisesti 1990luvulta lähtien. Alan koulutuksen ja taloudellisten rakenteiden vakiinnuttua tanssitaiteiljoiden, -ryhmien, -festivaalien ja -tapahtumien määrä on jatkuvasti kasvanut ja taiteellisen työn sisällöt ovat monimuotoistuneet. Kymmenessä vuodessa tanssin kantaesitysten määrä on noussut noin 130:sta yli 200:een ja 2000-luvun aikana Suomen tanssifestivaalien määrä on noussut kuudesta 15:een. Suomalaisen tanssikentän selkärankana toimivat säännöllistä tukea saavat kahdeksan teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvaa tanssiteatteria, kaksi tanssin tuotantokeskusta ja viisi tanssin aluekeskusta sekä Helsingissä toimivat Suomen Kansallisbaletti sekä Helsinki Dance Company, joka toimii Helsingin kaupunginteatterin yhteydessä.6 Vakituisessa työsuhteessa tanssialan ammattiliittoihin kuuluvista noin 1000 tanssitaiteilijasta työskentelee vain noin 120 tanssijaa ja koreografia, joista 80 Suomen Kansallisbaletissa. Näin ollen freelanceryhmät ja -taiteilijat ovat tärkeä osa suomalaista tanssitaidetta, ja valtaosa nykytanssin kantaesityksistä on tuotettu freelancetuotantoina. Valtaosa noin 30 vapaasta tanssiryh4.

5.

6.

12

http://www.danceinfo.fi/johdatus-tanssiin/suomalainen-tanssi/suomalaisen-tanssin-historia-paehkinaenkuoressa/ Kajantie et al. 2008 Laakkonen 2009

mästä toimii pääkaupunkiseudulla. Tanssia voi nykyään opiskella kuudessa toisen asteen oppilaitoksessa, kolmessa ammattikorkeakoulussa sekä Teatterikorkeakoulussa, joista valmistuu vuosittain 40-50 tanssitaiteilijaa.

Tanssialan avoimia opintoja ja täydennyskoulutusta tarjoaa kolme korkeakoulua. Lisäksi monet ulkomailla opiskelleet taiteilijat työskentelevät Suomessa.7 Freelancetoimijoiden suuri osuus selittyy koulutuksen lisääntymisellä yhdistettynä alan tuotantorakenteiden kehittymättömyyteen.8 Muihin taidemuotoihin verrattuna tanssilla on edelleen heikot rakenteet ja resurssit. Tanssi saa kaikesta valtion taiteelle jakamasta tuesta noin yhden prosentin.9 Julkisen tuen riittämättömyyden vuoksi yksityisten rahastojen ja säätiöiden tuki on tärkeä osa tanssin kokonaisrahoistusta tosin tanssin osuus säätiöiden taiteelle osoittamasta tuestakin oli vuonna 2005 vain 4%.

Tanssin alalle on resurssien puutteessa levinnyt pienellä tekemisen kulttuuri: teokset tehdään vain muutamalle tanssijalle, teosten elinkaari on lyhyt ja niitä esitetään liian pienillä näyttämöillä liian pienille katsomoille tiloissa, joita ei ole tarkoitettu tanssitaiteen käyttöön ja lisäksi henkilöstön määrä on riittämätön taiteesta tekniikkaan ja hallinnosta markkinointiin. Tanssitaidetta joudutaan tekemään marginaalissa, joten myös yleisöille syntyy kuva marginaalisesta, vaikeasti lähestyttävästä taidemuodosta.10 Tanssin katsojamäärät ovat kuitenkin nousseet 5-10% vuosivauhtia11 ja viime vuosina tanssi onkin kirinyt yleisömäärissä jo teatterin rinnalle. Hyvin tuotetut, tunnetut ryhmät kuten Tero Saarinen Company vetävät suuriakin yleisömääriä ja muun muassa flamencon ja hip hopin suosio on reilussa kasvussa. Suomessa ei kuitenkaan ole riittävää vierailunäyttämöä kotimaisten ja ulkomaisten ryhmien täysimittaisille esityksille.

Tanssin toimintaympäristöt ovat kansainvälistyneet ja tanssi nähdään samalla tärkeänä osana Suomen kulttuurivientiä. Vuonna 2010 yhteensä 29 suomalaisen tanssiryhmän ja koreografin teoksia vietiin 24 maahan ja lähes 29% suomalaisten tanssiteosten katsojista oli ulkomailla.12 Suomi pienenä maana tarvitsee kansainvälisiä yhteyksiä rikastuttamaan taidekenttää ja avaamaan uusia mahdollisuuksia. Esitysviennin ja -tuonnin lisäksi taiteilijoiden väliset verkostot, residenssitoiminta, koulutus, tutkimus ja sisältöjen ja asiantuntemuksen jakaminen ovat globaalia toimintaa.

Suomalainen tanssi on edelläkävijä valo- ja äänisuunnittelun ja multimedian soveltamisessa. Esitysten ja osaamisen vienti voisi tuoda suomalaiselle 7.

http://www.danceinfo.fi/johdatus-tanssiin/suomalainen-tanssi/suomalainen-tanssi-lukuina-ja-faktoina/ 8. Laakkonen 2009 9. Kajantie et al. 2008 10. Laakkonen 2009 11. Kajantie et al. 2008 12. Fagerholm ja Raatikainen 2011

tanssille merkittäviä lisäresursseja ja parantaa työllisyyttä. Tanssi voisi toimia myös elimellisenä osana Suomen matkailuelinkeinon kehitystä, mutta toistaiseksi harvat tanssin toimijat ja matkailutoimijat ovat hakeutuneet yhteistyöhön keskenään.

Tanssifestivaalit ovat tärkeitä toimijoita tuotaessa ulkomaisia vierailuesityksiä Suomeen. Ne monipuolistavat tanssialan tarjontaa, tarjoavat mahdollisuuksia kulttuurimatkailun kehitykseen ja ovat myös kansainvälisille asiantuntijoille mahdollisuus tutustua suomalaiseen tanssiin.13 Festivaalit tarjoavat esitysten lisäksi muun muassa kursseja, seminaareja ja työpajoja ja ne houkuttelevat osallistujia ja yleisöä ulkomaita myöten.14 Muissa Euroopan maissa tanssin talojen ympärille on onnistuttu kokoamaan festivaaleja, joilla koko kaupungin tunnettuutta ja kansainvälistä houkuttelevuutta on lisätty.15 Tanssilla on lisäksi lukemattomia soveltavia mahdollisuuksia. Kiinnostus kehollisiin menetelmiin ja koreografiseen osaamiseen on kasvanut myös alan ulkopuolella ja tanssia käytetäänkin jonkin verran esimerkiksi monikulttuurisuutta edistävissä hankkeissa, hoito- ja hoivatyössä, sekä työ-, asuin- ja muissa yhteisöissä ja yrityksissä. Osallistava tanssi parantaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja mahdollistaa tanssin kokemisen kaikille iästä sukupuolesta, asuinpaikasta ja fyysisestä kunnosta riippumatta.

Tanssissa olisi myös valtava potentiaali kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen tukena kouluissa. Yhteisöllisenä ja luovana toimintana sekä kehollisena ilmaisuna tanssi tukee lapsen ja nuoren oppimista ja kehitystä.

Tanssi ei kuitenkaan vielä sisälly peruskoulun opetussuunnitelmaan itsenäisenä oppiaineena.16 Tanssin harrastajamäärät nousevat jatkuvasti ja Tilastokeskuksen vapaa-ajantutkimuksen mukaan tanssia eri muodoissaan harrastaa jo noin 35% yli 10-vuotiaista suomalaisista. Tanssin perusopetukseksi kutsutaan tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattua opetusta, jota antoi vuonna 2008 yhteensä 111 oppilaitosta Suomessa. Lisäksi paljon harrastajia on kaikissa ikäryhmissä kansantanssissa, kilpa- ja seuratansseissa, katutanssissa, showtanssissa, flamencossa ja salsassa.17 Valtion tanssitaidetoimikunnan teettämässä tanssin visiossa ja strategiassa vuosille 2010-2020 tanssin toivotaan olevan tulevaisuudessa keskeinen osa suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Suomalaisen tanssin vahvuuksia voisivat olla puhuttelevat sisällöt, omaperäinen koreografinen 13.

14.

15.

16.

17.

Kuva 3. Tero Saarinen teoksessaan HUNT. Teos syntyi tilaustyönä Venetsian biennaaleen 2002. Teoksessa yhdistyvät lähes hypnoottisella tavalla Tero Saarisen koreografia ja tanssi, Marita Liulian multimediatyö, Mikki Kuntun valosuunnittelu sekä Erika Turusen puvustus.

Kajantie et al. 2008 Laakkonen 2009 Fagerholm ja Raatikainen 2011 Laakkonen 2009 Fagerholm ja Raatikainen 2011

13

Kuva 4. Kaari Martinin teos Korppi ja kello palkittiin vuonna 2012 Madridin Certamen de Coreografía de Danza Española y Flamencossa parhaasta soolokoreografiasta, musiikista ja puvustuksesta ensimmäisenä ulkomaisena teoksena kilpailun historiassa.

sisältö, vahvat esiintyjät ja uusien teknologioiden käyttö. Tanssia vietäisiin lisenssien, koulutustoiminnan sekä monimuotoisten palveluiden ja palvelukonseptien muodossa. Tanssin rakenteet muodostuisivat taiteellisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisista toimijoista, tanssin yleisöpohja vahvistuisi ja alan suosio kasvaisi. Tanssia ja tanssilähtöisiä menetelmiä käytettäisiin hoito- ja hoivatyössä, maahanmuutajien kotouttamisessa ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, yhteiskunta tukisi tanssin harrastustoimintaa ja peruskouluissa tarjottaisiin korkeatasoista tanssinopetusta. Helsingin ytimessä sijaitseva tanssin talo olisi yksi maailman parhaista tanssille omistetuista rakennuksista ja se olisi yksi kaupungin symboleista ja matkailuvalteista. Visiossa todetaan kuitenkin, että tanssi voi jatkaa kehitystään vain, jos sen taloudelliset toimintaedellytykset paranevat ja tilalliset rajoitukset poistuvat. 18

1.1.3. Tanssin talo -hanke

Ajatus tanssille omistetusta rakennuksesta heräsi jo Suomen tanssitaiteilijain liiton (STTL ry) perustamisvuonna 1937. Myös valtion tanssitaidetoimikunnan koko lähes 30 vuotta kestäneen toiminnan ajan tilakysymykset ovat pysyneet pinnalla. Vuonna 1998 laadittiin STTL ry:n toimesta ja Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella Tanssin talon ideasuunnitelma Alppiharjun konepaja-aluelle. Hankkeeseen suhtautuivat tuolloin positiivisesti mm. valtion tanssitaidetoimikunta, Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitos, Kansallisbaletin tanssijat ry. ja Museovirasto. Vuonna 1999 STTL ry ehdotti työryhmän perustamista Tanssin talon perustamiseksi viimeistään vuonna 2011 ”sopivaksi katsotussa rakennuksessa”. Hanke kuitenkin kuivui kokoon, ja seuraavan vuosikymmenen aikana Tanssin taloa on kaavailtu niin Kaapelitehtaalle, Elannon kortteliin Kalliossa, Töölön raitiovaunuhalliin, Aleksanterin teatteriin, Jätkäsaaren bunkkeriin kuin Pasilan konepaja-aluelleekin. Vuonna 2000 perustettiin Tiloja Tanssille ry tekemään tanssitaidetta tunnetuksi ja etsimään tilakysymykseen ratkaisua.19 Tanssin talo -hanke sai uutta tuulta alleen vuonna 2007 kun taiteilijaprofessori Alpo Aaltokoski kokosi työryhmän, joka vaati Helsingin kaupungin kulttuurilautakuntaa selvittämään hankkeen toteutusmahdollisuuksia.20 Samana vuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen tanssitaiteen kehittämiseksi, ja valtuusto pyysi kulttuuriasiainkeskusta laatimaan ”ehdotuksen tanssitaiteen kehittämisestä ja sopivista tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista”.21 Suurin puute on kaiken kokoisista esiintymistiloisa, 18.

19.

20.

21.

14

Laakkonen 2009 Kajantie et al. 2008 Fagerholm ja Raatikainen 2011 Kajantie et al. 2008

suurta salia ei ole lainkaan, kaikissa olevissa tiloissa on riittämätön leveys, syvyys ja korkeus eikä niitä juuri koskaan ole suunniteltu tanssin tarpeisiin.

Esitystilat ovat käytettävissä aina vain lyhyen aikaa ja harjoitustilat joudutaan vuokraamaan erikseen. Pysyviä tiloja ei ole edes esiintymis- ja harjoitusvaatteiden säilyttämiseen. Tanssin talon tarve on todettu niin Helsingin kaupungin kulttuuristrategiassa vuosille 2012-2017 kuin Valtion tanssitaidetoimikunnan tanssin strategiassa vuosille 2010-2020. Kaikki tahot ovat siis yhtä mieltä siitä että Tanssin talo ja sen edustama toiminta ovat tarpeen Helsingissä.22 Keväällä 2010 perustettiin Tanssin talo-työryhmä, joka pian liitettiin yhdistysrekisteriin varainhankinnan mahdollistamiseksi nimellä Tanssin talo ry. Suomen kulttuurirahasto myönsi hankkeelle 80 000 euron apurahan vuodelle 2011 taustakartoituksen tekemiseen ja projektipäällikön palkkaamiseen.23 Suomen kulttuurirahasto jatkoi hankkeen tukemista vuonna 2012 myöntämällä 150 000 euroa hankkeen jatkovalmisteluun.24 Tanssin talon tavoitteet Tanssin talo ry:n vision mukaan ovat ”korkeatasoisen tanssin edistäminen tarjoamalla ratkaisu - - tanssin harjoitus- ja esitystilaongelmaan - -, kansainvälisesti ainutlaatuisen tilakokonaisuuden ja toimintakonseptin toteuttaminen - -, suuren kokoluokan kansainvälisten ja kotimaisten esittävän taiteen tuotantojen esittämisen mahdollistaminen - -, tanssialan toimintaympäristön kehittymisen ennakoiminen sitä tukevalla tila- ja toimintakonseptilla, tanssin ja sen yleisöjen laajentaminen ja uudenlaisten kohtaamisten mahdollistaminen [ja] Helsingin profiloituminen merkittävänä kaupunkimatkailukohteena, tapahtumakaupunkina ja luovan talouden keskuksena myös tanssin avulla”. Talon halutaan olevan aktiivinen toiminta- ja tapahtumakeskus, jossa tanssin ammattilaiset kohtaavat muiden alojen osaajia sekä oman alan harrastajia.

Keskuksen tavoitteena on kehittää tanssia elinkeinona ja luoda mahdollisuuksia poikkitaiteellisiin projekteihin. Toiminnan ytimessä on koti- ja ulkomaisilta tanssiryhmiltä ostettavat esitykset. Joitain esityksiä, tapahtumia ja festivaaleja voidaan tuottaa myös itse. Muissa Euroopan maissa nähtyjen esimerkkien pohjalta voidaan todeta, että Tanssin talo nostaa alan tunnettuutta ja houkuttelee uusia yleisöjä ja harrastajia.

Tanssin talon ylläpito- ja rahoituskonsepti on ratkaistava luovasti ja monipuolisesti ja talolle on kehitettävä ”- - [visionäärinen toimintakonsepti], joka luo tanssille menestystekijöitä - -”. Helsingin kaupunki on arvioinut hankkeen vaikuttavuuden kansalliseksi, joten se ei yksinään suostu rahoittajaksi. Niinpä pääkaupunkiseudun muut kunnat sekä valtio

olisi hyvä saada mukaan hankkeeseen. Julkinen tuki on tärkeää, jotta myös epäkaupallisten kulttuurisisältöjen esittäminen ja tuottaminen on mahdollista, mutta hanketta tuskin pystytään toteuttamaan pelkästään julkisella rahoituksella. Sen sijaan rahoituksen on oltava yhdistelmä julkista ja yksityistä tukea sekä talon sisäisiä vuokratuloja. Yksityisiä yhteistyökumppaneita voisivat olla esimerkiksi eläkesäätiöt ja kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavat yritykset ja yhteisöt. Suurinta osaa talon tiloista tullaan vuokraamaan kolmansille osapuolille. Harraste-, harjoitus- ja tapahtumatiloja sekä liike-, toimisto-, teknisiä- ja muita tiloja vuokrataan lähinnä tanssin ja muiden luovien alojen toimijoille lyhyt- ja pitkäaikaisin sopimuksin. Omarahoitusosuuden kasvattamiseksi tiloja voitaisiin vuokrata myös kokouksille, konferensseille, yritystapahtumille sekä tv-tuotannoille. Tällä tavoin myös maksimoidaan tilojen käyttöastetta. Tilojen lisäksi tuottoa voidaan saada myymällä osaamista ja asiantuntemusta, sisältöpaketteja esimerkiksi matkailuyrittäjille tai yrityksille, vuokraamalla tarvikkeita sekä tarjoamalla tukipalveluita kuten hieroja-, ompelimo tai puvustuspalveluja.

Tanssin talon henkilöstön määrä riippuu toimintakonseptista ja talon koosta, mutta organisaatio halutaan joka tapauksessa pitää kevyenä ja joustavana. Talon kiinteiden kulujen tulee olla mahdollisimman pienet, mutta sen pitää pystyä tarjoamaan laadukkaat puitteet omille ja vieraileville produktioille. Talon pysyvä henkilöstö tulisi olemaan noin 20-30 henkilöä.

Tanssin talo -työryhmä pitää vireillä useita eri skenaarioita Tanssin talon sijaintipaikaksi, mutta kaupunkitasolla Helsinki on ainoa mielekäs vaihtoehto, sillä tanssitaitelijoista 65% asuu pääkaupunkiseudulla, Helsingin metropolialueelta löytyy talolle sen menestyksen vaatima yleisö- ja harrastajapohja sekä kulttuurimatkailullinen potentiaali. Tanssin talo voi osaltaan edistää Helsingin kaupungin linjauksia kansainvälistymisessä, matkailussa, elinkeinopolitiikassa, luovuuden, innovaatioiden ja työllisyyden edistämisessä, terveys- ja hyvinvointipolitiikassa, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien kohdalla sekä tapahtumallisuuden lisäämisessä.

Helsingin sisällä Tanssin talon sjoituspaikaksi tutkittavia vaihtoehtoja ovat muun muassa Fordin talo, Kaapelitehdas, Elmun konepaja tai uudisrakennus. Kaikissa vaihtoehdoissa on omat haasteensa, mutta Fordin talo-skenaariolla on myös Helsingin kaupungin tuki takanaan.25

22. Fagerholm ja Raatikainen 2011 23. Fagerholm ja Raatikainen 2011 24. http://www.skr.fi/default.asp?docId=18968

25. Fagerholm ja Raatikainen 2011

15

1.1.4. Tulevan tanssin talon tilat Taustakartoitus Tanssin talon tilantarpeita on selvitetty taustakartoituksella keväällä 2011 Tanssin talo ry:n toimeksiannosta. Verkkokyselyyn vastasi lähes sata tanssi- ja kulttuurialan toimijaa ja henkilöhaastatteluja tehtiin noin 70. Taustakartoitukseen on kerätty haastateltavilta visioita ja haaveita, joiden toteutumisedellytykset ratkeavat vasta toiminta- ja rahoituskonseptin selkeytyessä. Taustakartoituksen mukaan tanssin alan toimijoiden haaveena olisi tanssin alan keskus, jonka tilat on esitelty ohessa.

Suuren esitystilan tulisi olla mahdollisimman muunneltava vierailuesitysten mahdollistamiseksi ja käyttöasteen pitämiseksi korkeana. Katsomon ja näyttämön pitää olla rajattavissa, poistettavissa ja muokattavissa.

Korotettu näyttämö ei sovi nykytanssiin, sillä lattiatyöskentely ei näy permannon eturiveille. Jotkut tanssilajit, kuten kilpatanssi ja urbaanit tanssit ovat niin kiinteässä yhteydessä yleisöön, ettei perinteinen teatteriratkaisu palvele niitä lainkaan, ja yleisö on pystyttävä sijoittamaan eri tavoin eri teoksiin nähden. Orkesterimonttua ei pidetä tanssille hyvänä ratkaisuna, sillä yhteys yleisöön kärsii. Suuren salin käyttäjäryhmiä tanssin alalta olisivat festivaalit, tanssitapahtumat, tanssiryhmät, tanssikoulut ja vierailuesitykset. Tanssikentän ulkopuolisia käyttäjiä olisivat tapahtuma- ja tuotantotoimistot, festivaalit, kokous- ja kongressijärjestäjät sekä tv-toimialalla erilaiset gaalat ja pistemäiset tv-kuvaukset. Tapahtumajärjestäjät ja tvproduktiot vuokraavat mieluiten tyhjän, tasalattiaisen, 7–8m korkean tilan.

Suomalaisen tanssin ja yleishyödyllisen toiminnan kannalta olennaisin tila olisi pieni sali, jonka on myös oltava muunneltava.

Esitystilojen yhteyteen tarvitaan maski- ja kampaustilat, pukeutumis- ja peseytymistilat, toimistotila ja varastotilaa sekä esiintyjien sosiaalitila. Varastotilaa tulee olla paljon, ja ainakin osan varastoista tulee olla korkeita. Palveluita talon käyttäjille voisivat olla taidekirjasto ja videoteekki, kahvila-, pesula- ja hierojapalvelut sekä puvustamo, ompelimo ja lavastamo sekä äänistudio ja editointihuone. Katutasossa tulisi sijaita ravintola, jolla voisi olla myös oma pieni lava. Ravintola voisi iltaisin toimia tanssiravintolana ja kesäisin laajentua ulos mahdollistaen esimerkiksi lavatanssit.

Vaatesäilytyksen ja lipunmyynnin tulisi kuulua talon palveluihin.

Harjoitussaleista kahden tulisi olla näyttämöiden kokoisia, jotta niissä voi harjoitella esityksiä varten. Loput saleista tulisivat tanssikoulujen, freelancereiden ja muiden vuokraajien käyttöön. Harjoitussaleissa tulee olla äänentoisto, joustava lattia (paitsi flamencolle), peilit, varastotilaa

16

ja luonnonvaloa. Jokin harjoitussaleista voisi olla muokattavissa studionäyttämöksi.

Suurinta osaa talon toimistotiloista vuokrattaisiin tanssinalan järjestöille, tanssifestivaaleille, tanssiryhmille, koreografeille ja tanssikouluille.

Synergiaetujen ja tulonhankinnan parantamiseksi vuokralaiset voisivat olla myös muita luovien alojen toimijoita kuten valo- ja äänisuunnittelijoita, lavastajia ja pukusuunnittelijoita, videotaiteilijoita, muusikkoja, tuottajia, tai media-alan toimijoita.26 Olen koostanut näiden tietojen pohjalta työhöni tilaohjelman, joka on esitelty kohdassa 2.4.

Idealuonnos Tanssin talosta Fordin taloon Kuten todettu, yksi mahdollisista paikoista uudelle tanssin talolle olisi Fordin vanha kokoonpanotehdas Hernesaaressa. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:ltä vuonna 2011 selvityksen ja ideasuunnitelman rakennuksen mahdollisesta kulttuurikäytöstä esimerkkinä juuri tanssin talo. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa on tutkittu, miten Fordin talo olisi otettavissa kulttuurikäyttöön vähitellen mahdollisimman kevyin alkuinvestoinnein, ja toisessa vaiheessa on esitetty ideatasolla luonnos rakennuksen lopputilanteesta täysimittaisena tanssikeskuksena. Ideasuunnitelma on tehty edellä esitellyn taustakartoituksen pohjalta, ja siinä on ehdotettu suuren esiintymistilan (1000 katsojaa) sijoittamista lisärakennukseen muiden tilojen sijoittuessa olemassa olevaan Fordin taloon.27 Tanssin talon tilallinen strategia Tanssin talolle työstetään parhaillaan selvitystä mahdollisista tilallisista toimintamalleista. Käsittelyssä on kolme eri kokoista mallia (S, M, L), joita ei ole sitoutettu mihinkään olemassa olevaan tilaan. Taustakartoituksessa esitettyyn toiveluetteloon verrattuna selvityksessä esitettävät tilakokonaisuudet ovat tarkentuneet merkittävästi. Selvitys on edelleen käynnissä, enkä Tanssin talo ry:n pyynnöstä käsittele keskeneräisiä malleja työssäni tämän tarkemmin.

26. Fagerholm ja Raatikainen 2011 27. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimistoTalli 2011

Kuvat 5-8 Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin ideasuunnitelma tanssin talon sijoittamisesta Fordin taloon.

Aulatilat Sis. lipunmyynti, vaatesäilytys Ravintola Asiakaspaikat 300 h Muuntuva iso sali Katsomopaikat n. 1000 h , salin koko 20x20 m, korkeus 16 m Näyttämötorni, riittävät sivu- ja takatilat

A

Muuntuva pieni sali Katsomopaikat 300–400 h, salin koko 18x18 m, korkeus 12 m Riittävät sivu- ja takatilat

ravintolan huolto

MERI

C

1. kerros vanha osa 5 966 m2

HUOLTO

18 200 TAKATILA

20 m2

RAVINTOLA

yhteensä 408 m2

TAKATILA

LAVA

jäte

456 m2

STUDIO

var

300 asiakaspaikkaa

157 m2

13 500

keittiö 79 m2

tarjoilu

Studionäyttämö Black box, 100–150 katsojaa

STUDIONÄYTTÄMÖ

12 700

1. kerros uusi osa 2 690 m2

katsomo 150 paikkaa

61 m2

17 m2

APUTILAT

222 m2

narikka

SIVUTILA

LAVA

24 m2

VERSTAS HUOLTO

pukutilat 173 m2

huolto huoltoramppi 2. kerrokseen

SIVUTILA TEK

KATSOMO

21 AP

154 m2

LAVA

25 500 6 AP

113 m2

113 m2

UUSI AULA

19 400

Taustatilat Esiintyjien ja henkilöstön tilat

SIVUTILA

20 AP

PYSÄKÖINTILAITOS

Harjoitussalit 8–10 kpl

114 m2

ivkh

varastotilaa

wc:t

6 AP

yhteensä 874 m2

katsomo 350 paikkaa narikka

TAKATILA 19 500

KESKIKOKOINEN SALI

STUDIO

STUDIO

STUDIO

18 m2

studioita yhteensä 536 m2

8 530

13 600

13 600

VANHA AULA

13 100

sisäänkäynti ylempien kerrosten tiloihin

B

SIVUTILA 17 m2

lipunmyynti sisääntuloaukio

A

PÄÄSISÄÄNKÄYNTI 64 AP

3 AP

3 AP

C

Toimistotilat 5 AP

Taidekirjasto ja videoteekki

+30,000

KK

tila

AUKKO

tila

146 m2 TAKATILAN YLÄOSA

166 m2

ea

LAVAN YLÄOSA

ko rk

NÄYTTÄMÖ

ea

kork

O

+17,000

KATSOMO

KAHVILA

AU

Kahvila, pesula, hieroja, puvustamo, ompelimo, lavastamo, äänistudio, editointihuone

174 m2

TAKATILA

TAKATILA

AU

KK

25 m2

O

STUDIO + APUTILAT

AULA

porras b

SIVUTILA

SIVUTILA

STUDIO + APUTILAT

LAVA

67 m2 60 m2

TAI 3 STUDIOTA

YLÄAULA

107 m2

yhteensä 623 m2 + 311 m2

kattolyhty

26 m2

41 m2

ESIINTYMISTILA

2 270 m2

14 m2 12 m2

71 m2 SIVUTILAN YLÄOSA

huoltoramppi

HUOLTO

58 m2

13 m2

182 m2 33 m2

a ea til

kork

+30,000

LAVAN YLÄOSA

porras a

104 m2

TAKATILAN YLÄOSA

43 m2 17 m2

STUDIO + APUTILAT

SIVUTILAN YLÄOSA

KATSOMO 1000 HLÖLLE (15 RIVIÄ)

77 m2

20 m2

24 m2

51 m2

24 m2 15 m2

51 m2

12 m2 10 m2

68 m2 13 m2

varatie

+17,000 KATSOMON TAKAOSA

AULA

= studio / työtila

TOIMISTOJA / HARJOITTELUTILOJA KATSOMO

10 400

STUDIO + APUTILAT

AUTOPAIKOITUS

NÄYTTÄMÖ

TAKATILA

VAR / TEK

STUDIO

STUDIO

STUDIO

= aputila (wc-, puku-, pesutila) = esiintymistila = ravintola/baari/kahvila

17

1.1.5. Nykyiset tanssin tilat Helsingissä Suomen kansallisooppera / Arkkitehtitoimisto Hyvämäki–Karhunen– Parkkinen (1993) Suomen kansallisooppera toimi pitkään Aleksanterinteatterin riittämättömissä tiloissa, kunnes Helsingin kaupunki lupasi uudelle oopperatalolle tontin ja arkkitehtuurikilpailu järjestettiin 1975-77. Rakennus valmistui lopulta vuonna 1993. Suomen kansallisoopperassa on päänäyttämö 1350 katsojalle, sekä pienempi näyttämö, Alminsali 250-500 katsojalle.28 Tanssin alan toimijat ovat kutsuneet Alminsalia pääkaupunkiseudun parhaaksi tanssisaliksi. Tila on kuitenkin useimpien toimijoiden saavuttamattomissa Kansallisbaletin oman ohjelmiston laajuuden ja korkean vuokratason vuoksi. Lisäksi Alminsalin tilan korkeus on joihinkin tanssiteoksiin riittämätön. Kansallisoopperan balettioppilaitos käyttää Alminsalia eikä tarvitse enempää esitystiloja. Sen sijaan harjoitustiloja tarvittaisiin lisää. Kansallisoopperan tilaohjelma on aivan liian laaja Tanssin talon pohjaksi, mutta olen tutkinut sen pohjalta tilojen kokoja, suhteita ja järjestystä.29 28. Arkkitehti-lehti 6/1993 29. Kajantie et al. 2008

Kuva 9 Suomen kansallisooppera, leikkaus.

Kuva 10 Suomen kansallisooppera, pohjapiirros salien tasolla.

18

Muut tanssin tilat Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen hallinnoima Stoa muistuttaa kaikista tiloista eniten tanssin keskusta. Stoa on suosittu tila eikä sen ohjelmistoon mahdu nykyistä enempää tanssia. Tila on mahdollista vuokrata vain kahdeksi viikoksi kerrallaan. Lisäksi Itäkeskuksessa sijaitsevan Stoan saavutettavuus on huono.

Kaapelitehtaalla sijaitsevalla Zodiak – uuden tanssin keskuksella ja Tanssiteatteri Hurjaruuthilla kummallakin oma pieni black box-tila pienellä näyttämöllä, vain 70-80 hengen katsomolla ja riittämättömillä sivu- ja takatiloilla. Zodiakilla on lisäksi kaksi harjoitussalia. Sanna Kekäläinen & Co:lla on Kaapelitehtaalla harjoitussali, jota se käyttää myös pienimuotoisiin esityksiin. Zodiakilla olisi tarvetta suurempaan esitystilaan ympäri vuoden. Kaapelitehtaan Pannuhalli on tanssin käyttöön jotenkuten sopiva tila. Sinne on mahdollista rakentaa 13x13 metrin kokoinen näyttämö.

Aleksanterinteatteri on tanssin yleisin vierailuteatteri, mutta sielläkin olosuhteet ovat riittämättömät. Esitystila on pieni (vain 9x12 metriä), korotettu näyttämö ei sovellu nykytanssille ja esimerkiksi talon oma residenssiryhmä Tero Saarinen Company pystyy esittämään tilassa vain kaikkein pienimpiä teoksiaan. Aleksanterinteatteri on myös merkittävä harjoitussalien tarjoaja, mutta käyttäjiä olisi enemmän kuin mille harjoitusvuoroja riittää.

Suurille yleisömäärille sopivia tiloja olisivat Kansallisteatteri ja Helsingin kaupunginteatteri, mutta nekään eivät sovellu kaikkiin tanssiteoksiin eivätkä useimmiten ole vapaana talojen omien, laajojen ohjelmistojen vuoksi. Savoy-teatteriin mahtuu 700 katsojaa, mutta näyttämö on pieni ja puutteellinen.

Kiasma-teatteria käytetään URB-tanssifestivaalin päänäyttämönä, mutta tilaa ei ole suunniteltu esityskäyttöön, tila on todella pieni ja näyttämö kaventuva. Ateneum-salissa esitetään myös tanssia vaikka tila on alunperin tarkoitettu auditorioksi. Salissa on vain litteä pienoisnäyttämö, joka ei ole kovin syvä tai korkea eikä saatavilla ole tanssilattiaa. Kiasma-teatteri ja Ateneum-sali sopivat kokeelliselle ja konseptuaaliselle tanssille.

Teatterikorkeakoululla on riittävät tilat omaan harjoitus-, esitys- ja opetustoimintaansa ja koulu käyttää tilojaan kokopäiväisesti. Harjoitussaleja vuokrataan myös ulkopuolisille, esitystiloja ei. Opetustoiminnan kannalta hyötyä olisi suuresta esitystilasta, jossa on näyttämötorni.

Opetustoimintaa järjestetään Annantalon taidekeskuksessa, Malmintalossa ja Kurkimäen korttelitalossa. Itsenäisillä tanssikouluilla on omia harjoitustiloja30.

30. Kajantie et al. 2008

Kuva 11 Aleksanterin teatterin sali.

Kuva 12 Zodiakin esiintymistila Kaapelitehtaalla.

Kuva 13 Kiasma-teatteri.

19

20

1.2. Hernesaari 1.2.1. Johdanto

Hernesaari on Helsingin keskustan lounaisosassa sijaitseva, suurimmaksi osaksi täyttömaasta muodostuva niemi, joka on vuosikymmeniä muodostanut yhdessä Jätkäsaaren kanssa Helsingin Länsisataman alueen ja siellä on sijainnut telakka- ja satamatoimintoja. Konttisatama siirtyi vuonna 2008 Vuosaareen ja laivanrakennus Hernesaaren suurissa halleissa loppui vuonna 2006. Koko alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Hernesaaren länsirannalla sijaitsee kaksi risteilyalusten laituripaikkaa, jotka ovat käytössä kesäisin ja alueen eteläkärjessä sijaitsee helikopterikenttä. Hernesaaren maanpinta on 2-3 metriä merenpinnasta ja alue on hyvin tuulinen ja avoin.

Alueelle valmistellaan parhaillaan osayleiskaavaa, joka mahdollistaa asumisen, työpaikkojen ja vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien toimintojen sijoittamisen Hernesaareen. Olemassa olevista rakennuksista Fordin talo, Munkkisaaren teollisuustalo ja Valtion viljavaraston siilot tullaan säilyttämään. Kehitystoimien ja uudisrakentamisen on suunniteltu tapahtuvan noin vuosina 2020-2035.

1.2.2. Historia

Kuva 14

Nykyinen Hernesaaren alue koostuu valtaosin täyttömaasta, jolla on yhdistetty mantereeseen aiemmin paikalla sijainneet Munkkisaari, Hernesaari sekä Hernematalankari. Helsinginniemen rantaviiva on elänyt voimakkaasti vuosisatojen saatossa. Ihmisen vaikutus ranta-alueiden ja lähisaariston kehitykseen alkoi voimistua 1700-luvulla Suomenlinnan rakentamisen yhteydessä. Uusien yhtenäisten ranta-alueiden tarve ja sitä myöten matalien rantavesien ja kapeiden lahtien täyttäminen ja oikaiseminen kiihtyi teollistumisen myötä 1800-1900-luvuilla. Suurten laivojen oli päästävä satamiin, raideyhteyksien päähän ja lähelle teollisuutta. Teollisuuden sijoittaminen satamiin johtui osaltaan myös vuoden 1825 kaupungin rakennusjärjestyksestä, jonka mukaan työpajat ja tehtaat tuli sijoittaa kaupungin laidoille, kauas asutuksesta tulipalojen leviämisen välttämiseksi.31 31. Tikkanen 1999

21

Kuva 15 Näkymä Munkkisaaresta vuodelta 1911.

Kuva 16 Näkymä täyttyvästä Munkkisaaren salmesta Hernesaareen vuonna 1926.

Kuva 17 Ilmakuva Hernesaaresta vuodelta 1937.

Munkkisaari oli Hernesaaren maantäyttöjen alle jääneistä saarista lähimpänä mannerta. Munkkiniemi lienee saanut nimensä Tallinnan lähellä sijainneen Paadisten luostarin munkeista. Ruotsin kuningas oli antanut munkeille Vantaanjoen kalastusoikeudet ja munkeilla oli saaressa kalansavustamonsa ja -suolaamonsa.32 Munkkisaaren salmessa oli suojaisa kalastajasatama ja vielä 1800-luvulla saaressa oli lähinnä kalastajien kojuja.

Saareen kuljettiin kapeaa pengertietä pitkin. Vuonna 1874 Munkkisaareen oli avattu suosittu kunnallinen työväen uimalaitos, joka toimi 1930-luvulle asti, mutta jo vuoden 1875 asemakaavassa saari varattiin teollisuuden käyttöön. Ensimmäisenä teollisuuslaitoksista aloitti tuotantonsa luujauhoja liimatehdas, joka työllisti noin 30 ihmistä. 1900-luvun taitteessa laitos muuttui Munkkisaaren nahka- ja satulatehtaaksi, joka kasvoi 1910-luvulle mennessä kookkaiden rakennusten muodostamaksi tiiviiksi rykelmäksi saaren itärannalle.33 Arkkitehti Bertel Jungin vuonna 1911 laatimassa yleiskaavassa Ruoholahden, Jätkäsaaren, Hietalahden ja Munkkisaaren rannat varattiin satamatoiminnalle ja teollisuudelle. Vuonna 1919 teetetyssä satamatutkimuksessa Helsingin tärkeimmiksi satama-alueiksi suunniteltiin Munkkisaaren, Jätkäsaaren ja Ruoholahden muodostamaa aluetta.

Munkkisaaren salmi täytettiin 1920- ja 30-lukujen aikana ja Munkkisaari siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1923.34 Vuonna 1937 rakennettiin Munkkisaaren mylly ja sen naapuritontille myöhemmin valtion viljavarasto (1955). Munkkisaareen sijoittui lisäksi mm. Helsingin Säilyketehdas Oy ja Oy Ford Ab:n tukkuliike ja korjaamo, joka siirtyi myöhemmin Hernesaareen.35 Hernesaari, jolta nykyinen niemi on perinyt nimensä, sijaitsi nykyisen niemen keskivaiheilla. Saaren nimenä esiintyy vanhoissa kartoissa Ertholmen (1696, 1766), Ärt Holmen (1755) ja Ärtholmen (1869). Suomenkielinen nimi Hernesaari vahvistettiin vuonna 1909. Hernesaari säilyi pitkälle 1900-luvun puolelle laitumena. Karjaa omistavat porvarit vuokrasivat saaren laiduntamisoikeutta kaupungilta. Saarella oli lisäksi kalastajien kojuja, laitureita sekä asutusta.36 Kieltolain aikana (1919-1932) Hernesaari toimi osana Suomenlahden salakuljetusverkostoa ja niinpä sieltä sai ostettua 15 markalla varpusen eli 0,25 litraa Viron pirtua. Hernesaari ansaitsi tuolloin itselleen lempinimen Pikku-Viro.37 32.

33.

34.

35.

36.

37.

22

Ollilla ja Toppari 1975 Tikkanen 1999 Saresto 2007 Hakkarainen 1996 Saresto 2007 Tikkanen 1999

Vuoden 1919 satamaselvityksessä Hernesaaren liittämistä täytemaalla Munkkisaaren, Jätkäsaaren ja Ruoholahden muodostamaan satamaalueeseen ehdotettiin. Kun mahdollisia satamajärjestelyjä tutkittiin, esillä oli myös vaihtoehto, jossa osana satamaa olisi rakennettu Pihlajasaarille asti ulottuva, 1,2 km pitkä aallonmurtaja, mutta tämä suunnitelma jäi toteutumatta. 1930-luvulla Hernesaari yhdistettiin penkereellä mantereeseen. Vuosi 1938 oli Hernesaaren kehityksessä merkittävä: Uudenmaan lääninhallitus antoi luvan Hernesaaren ja pikkuruisen Hernesaarenkarin välisen salmen täyttämiseen, Hernesaaren raidesuunnitelma hyväksyttiin ja vuokrasopimus kaupungin ja Oy Ford Ab:n välillä kokoonpanotehtaan rakentamiseksi allekirjoitettin. Sopimus edellytti kaupungilta laituri-, täyttö-, katu- ja viemäritöitä. Vuonna 1941 päätettiin lopullisesti Hernesaaren ottamisesta satama- ja teollisuuskäyttöön. Se tasoitettiin kokonaisuudessaan ja liitettiin laajemmin Munkkisaareen, joka siinä vaiheessa oli jo teollisuuskäytössä ja kurottu kiinni mantereeseen. Öljy-yhtiöt ehdottivat 1930-luvulla Hernesaaren muuttamista öljysatamaksi, mutta tämä ei toteutunut laivatelakan läheisyyden vuoksi. Jatkosodan aikana alue sai osansa venäläisten pommituksista; Hernesaari oli yksi Helmikuun 1944 suurpommituksen aikana pahiten pommitetuista alueista.38

Hernesaaren niemeä on täytetty pikkuhiljaa aina tarpeen mukaan.

1940-luvulla tehtiin Oy Ford Ab:n kanssa tehdyn sopimuksen edellyttämät täytöt, Hernesaaren pistolaituria rakennettiin vähitellen 1950-luvun kuluessa, laiturin edustan vesialueet täytettiin 1955-61, täytöt ulotettiin Hernematalankarille 1960-luvun loppupuolella ja niemen kaakkoisosaa täytettiin 1960- ja 1970-lukujen aikana.

Kuva 18 Havainnekartta Helsingin rantojen täytöistä.

1.2.3. Nykytila

Kuva 20 Helsingin satamasuunnitelma 1919.

Luonnonympäristö Helsingin rannikko jakautuu suurmaisemassa avomerivyöhykkeeseen, ulkosaaristoon, sekä selkävesien ja sisälahtien vyöhykkeisiin, joista Hernesaari sijoittuu selkävesien vyöhykkeen ja ulkosaariston rajalle. Olosuhteet ovat ulkosaariston kaltaiset. Hernesaari kiinnittyy mantereeseen pohjoispäästään, missä näkymät muodostuvat Eiranrannan ja Eiran kaupunkirakenteesta sekä telakasta, jonka luoteispuolitse avautuu kapea näkymä satama-allasta pitkin Hietalahdelle. Satama-allas rajautuu lännessä Jätkäsaareen ja luoteseessa avautuu sisäsaaristonäkymä, jota rajaavat Jätkäsaaren

Kuva 19 Suur-Helsingin asemakaava 1915.

38. Saresto 2007

23

lisäksi Lauttasaari ja Melkki. Melkin ja Pihlajasaarten välistä aukeaa kapea näkymä lounaaseen, avomerelle. Kaakkoon aukeavan ulappanäkymän kiintopisteenä on Harmajan majakka ja idässä häämöttää Suomenlinnan silhuetti. Hernesaari kuuluu kaupunkimaisemassa Lauttasaarenselän ja Suomenlinnanselän maisemakokonaisuuksiin: Suomenlinnanselkä on avoin ulkosaaristoon päin, kun taas lähisaaret sulkevat Lauttasaaren selän yhtenäiseksi tilaksi. Hernesaari on osa Salmisaaren, Ruoholahden ja Jätkäsaaren muodostamaa suurimittakaavaista kaupunkijulkisivua ja toisaalta kohtaa suorine rantaviivoineen ja tehdashalleineen idässä Merisataman pehmeämmän ja kerroksellisemman kaupunkijulkisivun.

Hernesaaren alue on täysin ihmisen muokkaamaa ja rakentamaa — alkuperäisiä luonnon elementtejä, rantaviivaa tai maastonmuotoja ei ole säilynyt. Hernesaari on maantäyttöjen ansiosta hyvin tasainen: maanpinnan korkotaso vaihtelee +0,9 ja +3,3 välillä, pääosin kuitenkin välillä +2,2+2,6. Maantäyttöjen yhteydessä olemassa olevia saaria louhittiin tasaisem-

24

miksi, ja saarten väliset alueet täytettiin pääosin ajamalla louheesta merenpohjaan reunapenkereitä ja täyttämällä penkereiden väliin jäävät alueet ylijäämämassoilla. Täyttömaana on käytetty kivisiä kitkamaita, huonolaatuisia massoja sekä paikoitellen rakennusjätettä. Täyttökerroksen paksuus on vanhojen saarten kohdalla 1-3m ja sen alapuolella on kitkamaata. Täytettyjen vesialueiden kohdalla täyttökerros yltää jopa yli 15 metriin, ja sen alle on paikoitellen jäänyt savimaata. Pintamaa on kaikkialla täyttömaata.

Maaperän pilantuneisuutta alueella on tutkittu vuodesta 1994 asti.

Hernesaaren alueelta löytyy joitain pilaantuneita maa-alueita, jotka sijaitsevat pääosin syvyydellä 1-5m.

Meren syvyys Hernesaaren ympärillä on 8-11m ja Länsisatamaan johtavalla laivaväylällä 10-13m. Merenpinnan korkeuteen vaikuttavat ilmanpaine, tuulet sekä merivirtaukset. Ilmanpaineen vaihtelu voi yksinään aiheuttaa kymmenien senttien vaihtelua merenpinnan korkeuteen Hernesaaren alueella. Hernesaari on erityisen altis mereltä puhaltaville, eteläi-

Kuva 21 Helsingin rannikkovyöhykkeet.

Kuva 22 Hernesaaren lähialueiden aallokkotarkastelu

sille, lounaisille ja kaakkoisille tuulille. Tuulista eniten vaikutusta merenpinnan korkeuteen on Hernesaaressa etelä- ja kaakkoistuulilla. Myös itä- ja länsituuli voivat aiheuttaa korkeita aaltoja. Suurin merkitsevä aallonkorkeus Helsingin edustalla on ollut 5,2m, jolloin korkein yksittäinen aalto oli 9m korkea (vuonna 2001). Hernesaaren itäranta on hyvin suojaton aallokkoa vastaan, ja Hernesaarta ympäröivät syvät vesialueet aiheuttavat sen, etteivät aallot murru kuten matalammilla vesialueilla, vaan saattavat lyödä rantavallin ylitse. Roiskeet saattavat kulkeutua myrskytuulessa kymmenien metrien päähän. Pitkällä aikavälillä merenpinnan korkeuteen vaikuttaa myös ilmastonmuutos.39 Rakennettu ympäristö Hernesaari koostuu lähes kokonaan täyttömaasta. Vanha rantaviiva ja pinnanmuodot ovat kadonneet rakentamisen ja täyttöjen alle. Hernesaari liittyy Laivakadun ja Hernesaarenkadun välityksellä ympäröivään katuverkkoon eli käytännössä Telakkakatuun, mutta liikenne on nykyisellään vähäistä. Risteilysataman ja telakan vuoksi alueella kulkee myös raskasta liikennettä. Hernesaaren itärantaa pitkin kulkee kevyenliikenteen reitti. Oy Ford Ab:n tehtaalle vienyt raideyhteys purettiin 2000-luvun lopulla.

Hernesaaren länsirannalla sijaitsee kaksi risteilyalusten laituripaikkaa, joihin kiinnittyy vuosittain touko- ja syyskuun välisenä aikana keskimäärin 300 risteilyalusta. Kaikki Helsinkiin saapuvat yli 214 metriä pitkät risteilyalukset ohjataan Hernesaareen ja suurten risteilyalusten määrä on kasvussa. Vuonna 2011 Hernesaaressa vieraili noin 300 000 risteilyvierasta. Risteilyvieraita varten on aidattu noin 2,1 hehtaarin kokoinen alue, joka sisältää matkamuistomyymälöitä yms. Matkustajalaivat aiheuttavat jonkin verran meluhaittaa. Eniten meluhaittaa aiheuttaisivat yöpyvien laivojen apukoneet, mutta toistaiseksi risteilyalukset eivät ole yöpyneet Helsingissä. Apukoneiden pienitaajuuksiseen meluun ja sen kulkeutumiseen sisätiloihin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota sataman läheisyydessä sijaitsevien rakennusten suunnittelussa. Risteilyalukset aiheuttavat jossain määrin myös hajuhaittoja ympäristöönsä. Hajuselvitysten ja ilmanlaatumittausten perusteella ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät ylity, tosin epäsuotuisissa olosuhteissa pitoisuudet saattavat hetkellisesti nousta. Myös Hietalahden telakan toiminnasta aiheutuu hajuhaittoja.

Alueen eteläkärjessä sijaitsee helikopterikenttä, jolla sijaitsee 2008 valmistunut väliaikainen matkustajaterminaali. Pääasiallisesti kenttää käytetään reittilentoihin Tallinnaan. Lisäksi kenttää käytetään vähäisessä määrin hätä-, pelastus- ja sairaankuljetus- sekä viranomais-, huolto-, työja tilauslentoihin. Helikopterikentän suurin haittapuoli on sen aiheuttama melu, joka on voimakkaimmillaan nousu- ja laskuvaiheessa. Kenttää ym39. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

Kuva 23 Helsingin rantojen maisematilat.

25

Kuva 24 Valtion viljavarastojen siilot 1950-luvulla.

Kuva 25 Munkkisaaren teollisuustalo (rak. 1953) nykytilassaan.

26

päröivät rakennukset rajaavat osittain maassaolon aikaisen tyhjäkäynnin aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön. Öisin kenttää käytetään vain hätä- ja pelastuslentoihin. Hernesaaren eteläpäässä sijaitsee nykyisin lisäksi lumenkaatopaikka, veneiden huoltotoimintaa sekä väliaikainen maanläjitysalue. Hernesaaren rantaan on rakennettu vuonna 2011 väliaikaiset veneiden laskuluiskat, vesibussilaituri, tapahtumatori ja kaksi padel-tenniskenttää.

Hernesaarta lähimmät päivittäistavarakaupat löytyvät Punavuoresta ja Ullanlinnasta. Punavuoressa sijaitsee yksi supermarket, mutta muuten myymäläverkko muodostuu pienistä yksiköistä.

Hernesaaren alue kuuluu yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piiriin ja alueella on verrattaen paljon vesihuollon, energiahuollon ja tietoliikenteen edellyttämiä verkostoja. Alueen pääviemäri kulkee Matalsalmenkujalla ja Laivakadun itäosassa. Alueen keskiosassa kulkevat lounais-koillis-suuntaiset viemärit ja vesijohdot. Ranta-alueilla kulkee vesijohtoja, jätevesiviemäreitä, paineviemäreitä ja hulevesiviemäreitä. Myös Hernesaarta ympäröivillä vesialueilla kulkee viemäreitä. Energiahuollon

osalta Hernesaaresta kulkee kaukolämpöjohtoja, kaasujohtoja ja matala- ja keskijännitteisiä sähkökaapeleita. Lisäksi alueella kulkee tietoliikennekaapeleita.40 Rakennuskanta Hernesaaren kaupunkikuvaa hallitsevat tällä hetkellä Pihlajasaarenkadun molemmin puolin sijoittuvat, valtavat telakkatoimintaan tarkoitetut hallirakennukset, jotka on rakennettu pääosin 1990-luvulla. Profiloidulla muovipinnoitetulla teräspellillä vuoratut hallit on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co ja ne ovat mm. Aker Yardsin ja ABB:n käytössä. Halleissa näkyy huolellinen suunnittelu ja laatu.

Kulttuurihistoriallisesti kiinnostavimpia Hernesaaressa säilyneistä rakennuksista ovat entinen Fordin kokoonpanotehdas 1940-luvulta ja Valtion viljavarastoksi suunniteltu rakennuskokonaisuus 1950-luvulta. Fordin talosta lisää omassa luvussaan 1.3. Valtion viljavarastojen rakennuskokonaisuus osoitteessa Laivakatu 3 on arkkitehtien Aili ja Niilo Pulkan käsi40. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

alaa vuodelta 1953. Rakennuksessa eniten huomiota herättää kymmenkerroksinen, maalattua betonia oleva viljasiilotorni, jonka sisällä on 32 siiloa.

Siilo-osan kyljessä on viisikerroksinen, kalkkihiekkatiilinen varasto- ja konttoriosa ja kolmikerroksinen asunto-osa. Rakennuskokonaisuus on arkkitehtuuriltaan tarkoituksenmukaista ja asiallista modernismia.41 Rakennus on osa koko Suomen kattavaa viljan varmuusvaraston verkostoa ja oli valmistuessaa ensimmäinen rannikolla sijaitseva varastoyksikkö. Siilotornin arkkitehtooniset arvot ovat säilyneet hyvin. 42 Munkkisaaren teollisuustalo on Arkkitehtitoimisto Matti Hakalan vuonna 1965 alunperin teollisuus- ja varastokäyttöön suunnittelema rakennus. Tämä viisikerroksinen rakennus on tyypillinen esimerkki aikansa toimisto- ja toimitila-arkkitehtuurista. Kerrokset jätettiin avoimiksi ja joustavasti muunneltaviksi tiloiksi ja rakennus toimii hyvin nykyisessä käyttötarkoituksessaan.

Oy Ford Ab:n lisäksi myös Oy Volvo-Auto Ab:lla on ollut toimitilat Hernesaaressa, Hernematalankatu 3:ssa. Rakennus on oletettavasti 41. Saresto 2007 42. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

1960-luvulta, mutta vanhimmat rakennusvalvonnan arkistosta löytyvät piirustukset ovat Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co:n tekemät muutossuunnitelmat vuodelta 1974. Matala, sahakattoinen, valkoiseksi maalattu rakennus tuo sympaattisella tavalla esiin oman aikansa suunnitteluihanteita.

Hernesaaren eteläosassa sijaitsee suurikokoinen jäähalli, Jääherne, jossa on kaksi täysi- ja yksi puolimittainen jääkaukalo.43

Kuva 26 Hernesaaren hallirakennuksia.

Maanomistus Hernesaaren alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Useilla eri toimijoilla on voimassa olevia vuokrasopimuksia alueella.

Merkittävin vuokralainen on Arctech Helsinki Shipyard Oy, jonka vuokrasopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun asti ja on pidennettävissä vuodella.44

Kuva 28 Archtech Helsinki Shipyardsin vuokra-alue vuoteen 2017 asti.

Kuva 27 Ilmakuva Hernesaaresta talvella 2009.

43. Saresto 2007 44. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

27

Kaavoitustilanne Hernesaari on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistaman maakuntakaavan mukaan taajamatoimintojen aluetta. Jätkäsaaren ja Hernesaaren välinen vesialue on varattu satamakäyttöön. Hernesaaresta, Kaivopuiston kautta Eteläsatamaa kohti on osoitettu viheryhteystarve. Pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus kulkee Hernesaaren eteläpuolitse.

45 Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava sai lainvoiman 8.10.2012, mutta siinä ei ole Hernesaaren aluetta koskevia muutoksia.46 Uudenmaan toinen vaihemaakuntakaava on kirjoitushetkellä nähtävillä. Toinen vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan kattava maakuntakaava ja sen tavoitteena on ”sovittaa yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko.” Kaavan kaupan ohjaukseen liittyvissä merkinnöissä Hernesaari on merkitty osaksi valtakunnan keskusta eli sinne sijoittuvien kaupan toimintojen mitoitusta ei ole rajoitettu.47 Hernesaari on kaupunginvaltuuston 26.11.2003 hyväksymän yleiskaava 2002:n (Hernesaaren osalta tullut voimaan 23.12.2004) mukaan pääasiassa työpaikka-, teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintojen aluetta. ”Aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelujen, toimitilojen sekä sataman käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Alueen 45. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 46. Uudenmaanliitto 2008 47. Uudenmaanliitto 2012

28

eteläkärkeen on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alue. Aluetta kehitetään hallinnon, julkisten palvelujen, korkeakoulutuksen ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomien toimitilojen, asumisen ja virkistyksen sekä aluelle tarpeellisten yhdekuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Alueen kaakon ja lounaan puoleisille rannoille on osoitettu puistoalueet. Kaakon puoleinen rantapuisto on osa Helsinki-puistoa.- - ” Alue halutaan tulevaisuudessa liittää tiiviimmin osaksi kantakaupunkia, joten alueella on vireillä osayleiskaavan laadinta, mistä lisää kohdass 1.2.5. Tulevaisuus. Hernesaari on 9.1.2012 määrätty kaupunginhallituksen päätöksellä rakennuskieltoon viideksi vuodeksi osayleiskaavan laatimista varten. 48 Aluella on useita voimassa olevia asemakaavoja, joissa Hernesaari on merkitty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, satama-, rautatie- ja katualueiksi ja puistoalueiksi.49

1.2.4. Väliaikaiskäyttö

Satama- ja telakkatoiminnot ovat jo väistymässä Hernesaaresta, mutta ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat alueelle aikaisintaan vuonna 2020.

Sitä ennen aluetta kehitetään lähinnä risteilysatamana ja matkailukohteena, mutta aluetta pyritään elävöittämään järjestämällä erilaista väliaikai48. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 49. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

Kuva 29 Ote maakuntakaavasta.

Kuva 30 Ote yleiskaavasta 2002.

Kuva 31 Hernesaaren voimassa olevat asemakaavat.

sia toimintoja. Matkailijoiden saapumista Hernesaaren satamaan halutaan elävöittää ja tehdä laivasta poistuminen houkuttelevaksi. Nykyisin risteilymatkustajan toivottaa tervetulleeksi suurlohkohallin 170m pitkä ja 35m korkea seinä. Seinän muuttamisesta taideseinäksi on kaavailuja, mutta toteuttajaa etsitään vielä.

Helsingin kaupunki on jo toteuttanut Hernesaareen vesibussilaiturin, joka palvelee reitti- ja tilausliikennettä. Tavoitteena on luoda risteilymatkustajille vaihtoehtoisia tapoja tutustua Helsinkiin ja vähentää risteilymatkailun aiheuttamaa linja-autoliikennettä kantakaupungissa. Vesibussilaiturin yhteyteen valmistuu vuoden 2013 aikana Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n suunnittelema kioskikahvila. Avanto Arkkitehdit Oy:n suunnittelemalle designsaunakylälle etsitään vielä rahoitusta.50 Lisäksi on toteutettu tapahtumatori, uudet penkit ja uusi opastejärjestelmä lähinnä matkailijoita ajatellen. Tapahtumatorin yhteyteen suunnitellaan pajakylää, josta yrittäjät voisivat myyntipisteiden lisäksi vuokrata pieniä työtiloja. Hernesaaressa järjestettiin kesällä 2011 kolme purjehduskilpailua, jotka vetivät alueelle kymmeniä tuhansia katsojia, noin tuhat urheilijaa ja noin 700 venettä. Tässäkin työssä käsiteltävä Fordin talo pyritään siirtämään uuteen käyttöön vaiheittain jo ennen vuotta 2020.51

1.2.5. Tulevaisuus Johdanto Hernesaareen on parhaillaan tekeillä uusi osayleiskaava. Hernesaaren suunnittelu on osa laajempaa rakennemuutosta, kun teollisuus- ja satamatoiminnot siirtyvät kauemmas keskustasta ja toisaalta uutta asuntokantaa tarvitaan jatkuvasti lisää. Helsingin merellinen olemus muuttuu merkittävästi Hernesaaren, Jätkäsaaren ja Kalasataman alueiden uudisrakentamisen myötä. Näiden alueiden rakentaminen liittää vanhat teollisuus- ja satama-alueet saumattomasti osaksi kantakaupunkia, muuttaa niiden silhuetin pienimittakaavaisemmaksi telakkahallien antaessa tietä asuintaloille ja monipuolistaa asumisen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysalueiden tarjontaa. 52 Aikataulu Kaavoitustyö tuli vireille vuonna 2006 Helsingin kaupungin aloitteesta.

Kaavoitustyön pohjaksi tilattiin vaihtoehtoiset ideasuunnitelmat kolmelta eri arkkitehtitoimistolta, minkä jälkeen suunnittelua on jatkettu vaihtoeh50. Jari Huhtaniemi, haastattelu 16.1.2013 51. http://ksv.hel.fi/fi/projektisivu/hernesaari/valiaikaiskaytto 52. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

toisten maankäyttökaavioiden avulla. 3.4.2008 kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Hernesaaren suunnitteluohjelman jatkosuunnittelun pohjaksi. 7.2.2012 osayleiskaavaehdotus esiteltiin ensimmäistä kertaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle.53 Sidosryhmä- ja viranomaiskuulemisten, julkisen esilläolon ja muutaman uusintakäsittelyn jälkeen osayleiskaavaehdotus on jälleen lautakunnan käsittelyssä 29.1.2013 ja tullee hyväksytyksi. Kaupunginhallituksen käsittelyyn Hernesaaren osayleiskaavaehdotus mennee kevään 2013 aikana, minkä jälkeen alkaa asemakaavoitustyö.54 Toteutusaikataulun osalta tavoitteena on, että Archtech Helsinki Shipyardin vuokrasopimuksen päättyessa 2017 olisi kaavallinen valmius aloittaa Hernesaaren alueen rakentaminen. Alueen esirakentaminen voidaan aloittaa heti kun osayleiskaava on hyväksytty ja tarvittavat luvat on haettu ja myönnetty. Alue on tarkoitus asemakaavoittaa ja toteuttaa vaiheittain. Ensin toteutetaan risteilysataman, venesatamien ja -keskusten ja helikopterikentän alue, toisena lähinnä keskustaa sijaitsevien kortteleiden ja säilytettävien rakennusten alue ja kolmantena keskimmäinen kortteliryhmä.55 Toteutus ajoittuu vuosille 2020-2035.56 Osayleiskaavaehdotuksen sisältö ”Osayleiskaavan tavoitteena on liittää alue rakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi kantakaupunkia. Rantapuisto, risteilymatkailu, helikopteritoiminta, vesiurheilu- ja kulttuurikeskus edistävät elinvoimaisen palvelurakenteen muodostumista meren ympäröimälle asuinaluelle. Tavoitteena on tehdä monipuolisia ja omaleimaisia asuntokortteleita. Hernesaaressa pyritään rakentamisen laatuun, joka mielletään korkeatasoiseksi asuntojen koosta, toteutustavasta, hallintamuodosta ja hintatasosta riippumatta.

Tärkeä osa hyvää asumista on myös lähiympäristön laatu sekä rakennusten yleisten tilojen viihtyisyys, Joukkoliikenteen tukeutuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota suunnitteluratkaisujen energiatehokkuuteen.”

Osayleiskaava-alueen nykyinen maapinta-ala on 33 hehtaaria, johon suunnitellut merentäytöt tuovat 11 hehtaaria lisäpinta-alaa. Alueelle on suunniteltu rakennettavan asuntoja noin 5100 asukkaalle eli noin 210 000 k-m2 ja työpaikkoja ja palveluja noin 3800 työntekijälle eli 190 000 k-m2, joka sisältää noin 47 000 k-m2 säilytettävien rakennusten pinta-alaa.

Hernesaaren uudesta rakentamisesta suurin osa muodostuu asuinrakennuksista. Rakennustyyppeinä tullaan käyttämään perinteisen kerrostalon lisäksi kaupunkipientaloja, rivitaloja sekä kerrostalon ja pientalon 53. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 54. Jari Huhtaniemi, haastattelu 16.1.2013 55. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012 56 .Jari Huhtaniemi, haastattelu 16.1.2013

29

Kuva 32 Osayleiskaavatyön pohjaksi tilatut kolme konsulttityötä.

Kuva 33 Visualisointi Hernesaaren osayleiskaava-alueesta.

Kuva 34 Osayleiskaavan havainnekuva ja tulevat toiminnot.

yhdistelmiä. Näkymien avaaminen merelle on ohjannut suunnittelua ja Hernesaaren pitkänomaisen, meren syliin työntyvän muodon ansiosta merinäköala saavutetaan lähes kaikista asunnoista. Merihenkisyyttä kaupunkikuvaan lisäävät veneet ja laivat. Asuinrakennukset jakautuvat kolmeen ”asuinkylään”, joista jokaisen keskellä sijaitsee vesiallas, joka on kanavan välityksellä yhteydessä mereen ja voi siten toimia pienvenesatamana.

Asuinkylien väliin työntyy rantapuistoa suojaisempia viheralueita. Pohjoisimman asuinkylän rakennuskanta tulee painottumaan asuinkerrostaloihin, joiden rakennuskorkeus tulee jatkamaan alueella olemassa olevien rakennusten mittakaavaa. Keskimmäinen asuinkylä taas tulee olemaan tyypillinen kantakaupunkikorttelien alue.

Helikopterikentän ja risteilysataman aiheuttama melu on ohjannut voimakkaasti kaikkia alueen suunnitteluratkaisuja. Lähinnä risteilysatamaa sijoittuvien asuinkortteleiden kohdalla keskiäänitaso yöaikaan (55dB) ylittää selvästi melutason ulko-ohjearvon (45dB), korttelipihoilla päästään alustavien selvitysten mukaan alle ohjearvon. Melun, ranta-alueen tuulisuuden ja kaupunkikuvan vuoksi julkisten palvelujen ja hallinnon korttelialueet on sijoitettu keskeisesti kokoojakadun varrelle, asuinkylien nurkkiin. Rakennukset suunnitellaan siten, että ne suojaavat piha-alueita sataman ja katuliikenteen melulta ja päästöiltä. Länsirannan suurehkojen julkisten rakennusten ketju toimii suojavyöhykkeenä länsirannan laajentuvan risteilysataman ja itäosan asuinalueiden välillä ja asuinkorttelit ja -rakennukset pyritään avaamaan poispäin satamasta ja helikopterikentästä.

Risteilysataman laituripaikkoja lisätään nykyisestä kahdesta kolmeen. Pietariin kesällä 2008 valmistuneessa risteilysatamassa on tilaa yhtäaikaisesti seitsemälle alukselle. Osa aluksista vierailee Helsingissä matkalla Pietariin, joten risteilyvierailujen määrän voi olettaa kasvavan lähivuosina. Laivojen päästöt eivät nykyisellään ylitä raja-arvoja, ja tulevaisuudessa ne tulevat vähenemään entisestään kun polttoaineiden rikkipitoisuudet laskevat, katalysaattorit yleistyvät laivoissa ja laivoille tarjotaan maasähköä niiden ollessa laiturissa. Päästövaikutuksia on entisestään mahdollista vähentää esimerkiksi rakennusten ilmanottoaukkojen sijoituksella. Koska risteilyalukset vierailevat Helsingissä vain kesäkuukausina, selvitetään tulevaisuudessa mahdollisuuksia laiturialueiden käyttöön veneiden talvisäilytyspaikkana. Risteilysataman matkustajia tulee palvelemaan matkustajaterminaali, jonka yhteyteen on myös mahdollista rakentaa hotelli- ja kongressikeskus.

Terminaalirakennus ja hotelli sijoittuvat osaksi alueen länsiosan julkisten rakennusten ketjua.

Helikopterikenttä on osayleiskaavaehdotuksessa siirretty Hernesaaren kaakkoispuolelle tehtävälle täytölle sen aiheuttaman melun vuoksi ja lentotoiminnan toimintaolosuhteiden varmistamiseksi. Kentän tuntumaan

kaavaillaan terminaali- ja huoltorakennusta suojaamaan asuinalueita melulta. Helikopterikentän rakentaminen edellyttäisi merkittäviä rakennustoimenpiteitä ja investointeja. Niinpä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 2.10.2012 muuttaa Helikopterikentän Erityissuunnittelualueeksi ”jonka maankäyttö ratkaistaan asemakaavoituksella toiminnallisten ja taloudellisten erillisselvitysten perusteella”.

Toinen osayleiskaavaehdotuksen osa, johon kaupunkisuunnittelulautakunta puuttui on suojeltavaksi osoitetun vanhan siilorakennuksen käyttötarkoitus. Osayleiskaavaehdotuksessa esitettiin siilojen säilyttämistä toistaiseksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan – viljavarastona – mutta kaupunkisuunnittelulautakunta totesi, että rakennukselle on löydettävä toiminnallisesti ja taloudellisesti perustellumpi käyttö. Rakennuksen suojelulliset näkökohdat tarkastetaan samassa yhteydessä. Muita alueella säilytettäviä rakennuksia ovat Munkkisaaren teollisuustalo siilojen vieressä sekä Fordin talo. Munkkisaaren teollisuustalo sälyy toimitilakäytössä, Fordin talon kulttuurikäyttömahdollisuuksia selvitetään ja sen eteläpuolelle on sijoitettavissa lisärakentamista. Säilytettävät rakennukset asettuvat terminaalirakennusten jatkoksi.

Avoimet merenselät, suotuisat tuulet ja kohtuullinen aallokko aivan keskustan tuntumassa tekevät Helsingistä erinomaisen kilpapurjehduskaupungin. Risteilylaivaterminaalin eteläpuolelle, Hernesaaren päähän, tulee sijoittumaan purjevenesatama sekä veneiden huoltoon ja säilytykseen liittyvää hallitilaa. Asuinkylien eteläpuolelle sijoittuu veneurheilukeskus sekä veneilyn ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan keskittymä ”merikylä”.

Veneurheilukeskus tulee toimimaan koulutuskeskuksena sekä kilpailujen järjestyspaikkana. Purjevenesatama on mitoitettu 500 purjeveneelle vierasvenepaikat mukaan lukien. Satamatoiminnot sijoitetaan korotetun kokoojakadun alle.

Hernesaaren itärannalle sijoittuu veneurheilukeskukselta aina Eiranrannan Pyhän Birgitan puistoon asti ulottuva, 750 metriä pitkä ja 70 metriä leveä rantapuisto. Puiston pinta nouse loivasti meren pinnasta asuinrakennusten tasalle, missä kulkee esteetön rantapromenadi jalankululle ja pyöräilylle. Lähempänä rantaa, mutta kuitenkin riittävän korkealla ollakseen suojassa korkeimmilta aalloilta, kulkee toinen jalankulkureitti. Puiston eteläosaan voidaan korkeuseroja hyväksikäyttäen toteuttaa esimerkiksi maastokatsomo ja kahvila. Rantaan sijoittuu saunakeskus ja avomeriuimala ja puiston pohjoisosaan tapahtuma-aukio ja pelikenttä. Rantapuiston kasvillisuus pyritään suunnittelmaan saaristomaisena ja rantaviivasta tulee vaihteleva. Rantapuisto jatkaa Kaivopuistosta alkavaa puistoketjua ja toimii samalla osana Yleiskaava 2002:ssa edellytettyä Helsinkipuistoa. Puisto toimii tärkeänä osana Hernesaaren kevyenliikenteen verkkoa.

12

11 1 9

10

13

1 8 13

2

7

9

1

6 3 9

1

ASUINKYLÄ JA VESIALLAS

2

RANTAPUISTO

3

MERIKYLÄ

4

VESIURHEILUKESKUS

5

HELIKOPTERIKENTTÄ

6

PURJEVENESATAMA

7

VENEIDEN HUOLTO JA SÄILYTYS, LIIKUNTATILOJA

8

RISTEILYTERMINAALI JA HOTELLI

9

RISTEILYLAIVAPAIKKA

10

FORDIN TALO

11

MUNKKISAAREN TEOLLISUUSTALO

12

VALTION VILJAVARASTO

13

KOULU JA PÄIVÄKOTI

13

PÄIVÄKOTI

4

Osayleiskaavan havainnekuva

5

31

32

Kuva 35 Hernesaaren osayleiskaava.

Kuva 36 Tulevat täytöt ja kaivuut.

Kuva 37 Pysäköintihallit.

Kuva 38 Tuleva kevyen liikenteen rantareitti.

Kuva 39 Tuleva raitiovaunureitti ja -pysäkit.

Kuva 40 Kuva Hernesaaren rannasta Suomenlinnan selälle talvella 2013.

Hernesaaren liikennesuunnittelussa on painotettu erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sujuvuutta. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee kokoojakatu, jolla on erilliset pyöräkaistat, ja rantapuistossa jalankulun ja pyöräilyn virkistysreitti. Raitioliikenne kulkee omaa ajoneuvoliikenteestä erotettua kaistaansa kokoojakadulla. Hernesaaressa tulee olemaan kolme raitiovaunupysäkkiä ja kääntöpaikka alueen eteläpäässä.

Osayleiskaavaehdotuksen mukainen rakentaminen tulee lisäämään liikennettä Hernesaareen noin 7700 ajoneuvolla arkivuorokaudessa. Asukkaiden ja työpaikkojen pysäköintipaikat Hernesaaressa tulevat sijoittumaan pääosin maan alle ja lyhytaikaiset asiointi- ja vieraspaikat maksullisina kadunvarsille. Risteilijäsatama kesällä ja lumen merivastaanottopaikka talvella tuovat Hernesaareen myös raskasta liikennettä. Vesibussiliikenteelle varataan laituripaikkoja, sillä vesiliikenneyhteyksiä on lisättävä tulevaisuudessa, kun molemmat uudet merelliset kaupunginosat valmistuvat, ja alueen asukasmäärä kasvaa huomattavasti. Jätkäsaaren ja Hernesaaren välinen liikenne on mahdollista järjestää esimerkiksi köysiratayhteydellä tai vesibussireitillä.

Osayleiskaavasuunnitelman toteuttaminen edellyttää merenpohjan ruoppausta, pilaantuneen maaperän kaivua, haitta-ainepitoisten sedimenttien ruoppausta, nykyisen maa-alueen kaivua, mereen tehtäviä täyttöjä sekä nykyiselle maa-alueelle tehtäviä pinnan korotuksia. Merentäytöt alueen etelä- ja kaakkoispuolella suoritetaan siten, että ne eivät ulotu laivaväylälle, mutta Hernesaaren ja Pihlajasaarten välissä kulkevia veneilyn runkoväyliä pitää siirtää. Suunnitelmassa on varauduttu merenpinnan noususta ja paikallisista rankkasateista johtuviin tulviin nostamalla alueellinen korkotaso uusien alueiden osalta vähintään tasolle +3. Säilytettävien rakennusten, niiden ympäristön ja risteilysataman osalta korkotaso jää korkoon +2,2- +2,8. Alueen kokoojakatu nousee säillytettävien rakennusten kohdalta (+3) risteilyterminaalin kohdalle (+7) ja laskee taas kääntöpaikalle tultaessa (+3).

Hernesaaren yhdyskuntatekninen, vesi- ja energiahuolto sekä tietoliikenneverkko uudistetaan lähes täysin. Runkovesijohto kulkee pääka-

tua pitkin. Jätevesiviemäröinti järjestetään vietto- ja painevesiviemärein ja aluelle rakennetaan neljä jätevedenpumppaamoa. Vesijohto- ja viermäriverkosto liitetään nykyiseen verkkoon Eiranrannassa. Alueen sähköverkko toteutetaan putkitettuun katurakenteeseen. Sähkönjakelu vaatii 10-15 jakelumuuntamoa. Risteilyalusten sähköntarve ylittää koko Hernesaaren yhteistarpeen: sen tarve otetaan huomioon jakeluverkon ja putkitusten suunnittelussa, mutta investointipäätös tehdään vasta tilausten perusteella.

Alueen energiahuolto- ja tietoliikenneverkostot sijoitetaan pääosin vesihuollon kaivantoihin. Hernesaaren jätehuolto on tarkoitus järjestää imukeräysjärjestelmällä.

Hernesaaren tuleva vähittäiskaupan liiketilatarve on arviolta 8000 k-m2, minkä lisäksi muiden kaupallisten palveluiden ja ravintoloiden kysyntä on noin 8700 k-m2. Liiketilojen lisäksi alueelle tarvitaan pienimuotoisia yritys- ja toimitiloja. Hernesaaren tulevat palvelut täydentävät kaupungin olevaa palveluverkkoa ja niiden saavutettavuus varmistetaan sujuvilla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksillä. Hernesaaren alueella varaudutaan kahden päiväkodin ja yhden alkuopetuskoulun tarpeeseen. Alueelle ei sijoiteta kunnallisia terveyspalveluita, nuorisotaloa tai ikääntyvien palveluita.

Hernesaaren uuden rakentamisen myötä näkymät etenkin Lauttasaaresta, Merisataman suunnasta ja Suomenlinnasta tulevat muuttumaan ratkaisevasti. Rakentaminen tulee pääosin olemaan nykyisiä halleja matalampaa ja itärannan porrastettu puistovyöhyke tulee pehmentämään kaupunkijulkisivua, mutta alueen perustason nostaminen vaikuttaa voimakkaasti alueen olemukseen. Rantapuisto, kaupunkirakenteen tuominen veden äärelle ja merelliset toiminnot tuovat meren entistä paremmin helsinkiläisten ja matkailijoiden ulottuville. Raitiovaunu- ja kevyenliikenteen yhteydet Hernesaareen tulevat parantamaan myös eteläisen kantakaupungin liikenneyhteyksiä.57 57. Kaijansinkko 2012

33

34

1.3. Fordin talo 1.3.1. Tehdashankkeen taustaa Suomen teollisuus ja rakentaminen maailmansotien aikana Maailmansotien välisenä aikana (1918-1939) Suomen teollisuuden kasvuvauhti oli yksi Euroopan maiden kovimpia ja 1930-luvun taloudellinen lama hidasti sitä vain hieman. Valtio pyrki tukemaan teollisuuden kasvua tullisuojan ja alhaisen yhteisöverotuksen avulla sekä investoimalla infrastruktuuriin: rautateitä, satamia ja merenkulkuväyliä rakennettiin ja uusitiin laajasti.58 Oman muutoksensa kehitykseen toi siirtyminen höyryvoimasta sähkövoimaan ja toisen maailmansodan alkaessa noin 90% Suomen teollisuudesta oli jo sähköistetty. Valtakunnallisen sähköverkon ansiosta teollisuus ei enää ollut sidoksissa energialähteisiin vaan voitiin sijoittaa ennen kaikkea hyvien liikenneyhteyksien, kulutuksen ja markkinoinnin ehdoilla, ja Helsinkiin alkoi sijoittua aiempaa enemmän teollisuutta. Helsingin seudulla vuonna 1945 toimineista teollisuusyrityksistä 60% oli rakennettu sotien välisenä aikana. Helsingin seudun teollisuudelle tunnusomaista oli muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten ja ulkomaisia raaka-aineita käyttävien tuotantolaitosten suuri määrä. 59 Toinen maailmansota, jota Suomen osalta käytiin vuosina 19381940 ja 1941-1944, vaikutti rakentamiseen aina 1950-luvun alkuun asti.

Rintamasodan lisäksi sodankäyntiin kuului kaupunkien ja yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaisten rakenteiden, kuten teollisuuden, pommittaminen. Noin 100 000 rakennusta tuhoutui. Sota aiheutti myös välillisiä hankaluuksia: talouselämän eri haaroja supistettiin, teollisuus värvättiin sotakoneiston palvelukseen, tuotantoa säännösteltiin, tavaroiden kuljetus vaikeutui, suurin osa miestyövoimasta oli rintamalla ja ulkomaiset kauppasuhteet häiriintyivät. Sodan jälkeen tilanne Suomessa jatkui haastavana.

Neuvostoliitolle maksettavat sotakorvaukset olivat raskaat, mutta vauhdittivat toisaalta taloudellista kehitystä. Vuonna 1949 Suomen telakat sekä konepaja- ja valimoteollisuus olivat Pohjoismaiden uudenaikaisimmat.

Tarvittavan jälleenrakentamisen volyymi oli valtava, ja rakennusmateriaaleista ja työvoimasta oli pula. Asuntojen jälleenrakentaminen ja teollisuusrakennukset olivatkin arkkitehtien päätyöllistäjät sotien välisenä aikana ja jälkeen. 60 Rakennustarvikkeiden ja työvoiman käyttöä sotatilan kannalta epäolennaisissa kohteissa säännösteltiin koko 1940-luvun ajan ja sitä valvoi 58. Niskanen 2005 59. Hakkarainen & Putkonen 1996 60. Standertskjöld 2008

Kuva 41 Alkuperäinen perspektiivikuva Fordin kokoonpanotehtaasta vuodelta 1945.

Kuva 42 Aarne Ervin suunnittelema Pyhäkosken voimalaitos (1945-49).

Kuva 43 Albert Kahn (vas.), Henry Ford, Glenn Martin ja Charles Sorensen.

Kuva 44 Fordin Highland Parkin tehdaskokonaisuuden ensimmäinen rakennus lounaasta.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasiain osasto (KYMRO). Pahimmillaan säännöstelyn piirissä olivat kaikki tärkeimmät rakennusaineet. Ensimmäisenä alettiin säännöstellä sementtiä ja betonterästä, sitten bitumia, kattohuopaa, maaleja ja tiiliä. Puuta riitti, mutta nauloja ei.

Rakennussuunnitelmia jouduttiin muuttamaan moneen kertaan, ja erilaisia korvikkeita ja kierrätystuotteita käytettiin. Rakennuksia alettiin rakentaa sekarunkoisina; ulkoseinät muurattiin tiilestä, kun taas välipohjat ja osa kantavasta rungosta tehtiin betonista.61 Päivänvalotehdas ja Henry Fordin vaikutus sen kehitykseen 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa Yhdysvalloissa kehittyi uudenlainen avoimeen betonirankaan perustuva tehdasrakennustyyppi. Sen myötä poistuivat massiiviset seinät ja pienet ikkunat ja laaja luonnonvalon käyttö tuli mahdolliseksi. Arkkitehti Ernest Leslie Ransomea pidetään päivänvalotehtaan (the Daylight Factory) luojana. Tämän uuden rakennustavan otti käyttöön muun muassa arkkitehti Albert Kahn (1869-1942), joka käytti luonnonvaloa täydessä mitassa Packard Motor Car Companylle vuonna 1906 suunnittelemassaan Yhdysvaltain ensimmäisessä teräsbetonisessa autotehtaassa.

61. Standertskjöld 2008

36

Henry Ford (1863-1947) ei ollut ainoa, eikä ensimmäinen, joka pyrki rationalisoimaan teollisuustuotantoa, mutta hänen merkityksensä teollisuuden kehityksessä on kiistaton. Fordismin pääajatuksena oli saada massatuotannon avulla tuotteesta niin edullinen, ja nostaa työntekijöiden palkat sellaiselle tasolle, että tuotteen valmistajilla olisi mahdollisuus sen hankkimiseen. Niinpä Ford otti käyttöön minimipalkan, rajoitukset työaikoihin sekä viisipäiväisen työviikon ja niitti näin mainetta mallityönantajana. Fordin ratkaiseva keksintö oli liukuhihnatuotanto (the assembly line).

Massatuotanto lisäsi työntekijöiden määrää ja kasvatti tehdaskompleksin kokoa, mikä asetti tehtaiden suunnittelulle uudenlaisia vatimuksia. Tuotantokaaviot (routing diagram) olivat tärkeitä työkaluja osien ja valmiin tuotteen kulun hahmottamiseksi tehtaan sisällä.

Henry Fordilla oli tarkka oma näkemys siitä, miten Fordin kuuluisan T-mallin valmistusta varten Detroitin Highland Parkiin perustettava uusi tehdas oli suunniteltava. Ford oli vaikuttunut Albert Kahnin suunnittelemasta Packardin tehtaasta ja palkkasi tämän piirtämään uuden tuotantolaitoksensa, ja monia muita sen jälkeen. Fordin näkemyksen mukaan tehtaiden tuli olla monikerroksisia painovoimaisten siirrinten hyödyntämiseksi. Samalla rakennusvaippaa ja lämmityskustannuksia saatiin pienennettyä. Avoimet kerrokset olivat olennaisia, joten hissit, portaat ja aputilat pakattiin joko erilliseen piharakennukseen tai varsinaisen rakennusrungon

kylkeen. Kahn oli alkuun skeptinen Fordin suunnitelmille: ”--I though he was crazy. No buildings such as he talked of had been known to me. But I designed them accordingly to his ideas.”

Ford ja Kahn olivat molemmat yksinkertaisuuden ja toiminnallisuuden kannattajia, ja tehtaiden julkisivut ovatkin hyvin pelkistettyjä. Fordin tehtaiden toiminnan kannalta olennaiset kuljettimet vaikuttivat voimakkasti myös tehtaan ulkomuotoon. Liukuhihnojen myötä tehdasrakennukset olivat pitkiä ja painovoimaisten siirrinten myötä korkeita. Myöhemmin Ford totesi painovoimaisten vertikaalisiirrinten olevan epäkäytännnöllisiä, sillä ne veivät paljon tilaa, ja tuotteiden siirtäminen liukuhihnalta nostinten kuljetettavaksi oli vaikeaa. Niinpä hänen myöhemmät tehtaansa toteutettiin yksikerroksisina. Tehtaiden työolot olivat Fordin mukaan tärkeä tekijä työmoraalin ylläpitämisessä.

Tehtaiden puhtaanapitoon panostettiin, ja varjoisat nurkat maalattiin valkoisiksi, jotta kerääntyvä lika olisi helpompi huomata. Highland Parkin tehtaan julkisivuista noin 75% oli lasia luonnonvalon maksimoimiseksi.

Runsas valo tehosti myös tilankäyttöä. Työpisteet voivat olla Fordin mukaan tiiviimmin aseteltuja, kun ne oli valaistu hyvin. Luonnonvalotehtaan ongelmana oli ollut vetoisuus suurten ikkunapintojen vuoksi, mutta Ford ja Kahn kehittivät ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä siten että lämpötilat saatiin pidettyä tasaisina ja sisäilman laatu hyvänä.

Fordin Highland Parkin tehdasta ihailtiin niin tuotantorakennuksena kuin työpaikkana. Monet tehtaiden suunnittelijat, Walter Gropius muiden muassa, ovat ottaneet vaikutteita Highland Parkista. Monien Henry Fordille Yhdysvalloissa suunnittelemiensa tehtaiden lisäksi Albert Kahn oli mukana ohjeistamassa Fordin kokoonpanotehtaiden suunnittelua muihin maihin. Kööpenhaminaan rakennettiin kokoonpanotehdas 1923-24 ja sen suunnittelivat paikalliset arkkitehdit Monberg & Thorsen, mutta Kahnin ohjeistuksella. Tukholman kokoonpanotehtaan suunnitteli Kööpenhaminan mallin mukaan Uno Åhrén vuosina 1930-31, mutta se edustaa paljon puhtaampaa funktionalismia kuin esikuvansa.62 Fordin historia Suomessa Ensimmäinen Suomessa myyty Ford myytiin apupappi Walter Lampénille Stockmannin tavaratalossa vuonna 1905, mutta yksinoikeuden Ford-edutukseen ja laajempaan autokauppaan Suomessa hankkivat siirtolaisvuosinaan nimiinsä veljekset Fritiof ja Tor Nyberg vuonna 1911. Hyvin alkanut liiketoiminta kuitenkin hyytyi ensimmäiseen maailmansotaan. Vuonna 1919 Kööpenhaminaan perustettiin Fordin kokoonpanotehdas Skandinavian ja Baltian tarpeisiin, Suomeen alettiin järjestää myynti- ja huoltoverkostoa ja edustus jaettiin useiden toimijoiden kesken. Fordin suosio Suomessa kasvoi nopeasti: vuonna 1921 Suomessa myytiin 19 Ford-autoa ja vuonna 62. Brunnström 1990

Kuva 45 Tyypillinen sisätila Fordin Highland Parkin tehtaasta.

Kuva 46 Highland Parkin rakennusten K ja L pohjakerroksen toimintakaavio.

Kuva 47 Nosturikuilu Fordin painovoimaisiin nostimiin perustuvasta tehtaasta.

37

Kuva 48 Perspektiivikuva Fordin Munkkisaaren vanhaan tehdasrakennukseen tehdyistä toimitiloista.

Kuva 49 Fordin mainoskuva vuodelta 1919.

Kuva 50 Munkkisaari noin vuonna 1930. Edessä Oy Ford Ab:n tuotantorakennus.

38

1925 määrä nousi jo 2434 autoon. Fordin suuren suosion vuoksi Suomeen päätettiin vuonna 1925 perustaa oma Ford-yhtiö myynti-, varaosa- ja korjaamotoimintoja varten. Lisäksi päätettiin perustaa kokoonpanotehdas, joka kuitenkin saatiin aikaan vasta myöhemmin. Toimitilat päätettiin sijoittaa Helsinkiin, maan liikekeskukseen, ja ne sijoitettiin Munkkisaaren vanhalle laivatelakalle. Uusittu tehdasrakennus saatiin käyttöön keväällä 1926, jolloin myös uusi yhtiö perustettiin nimellä Ford Motor Company of Finland. Johtokunnan puheenjohtajaksi nimettiin Henry Fordin poika Edsel B. Ford ja yhtiön toimitusjohtajaksi tanskalaisen Ford-yhtiön konttoripäällikkö Otto Bröndum. Vuonna 1938 yhtiö listautui pörssiin ja sen nimi muuttui Oy Ford Ab:ksi. Fordin uusi A-malli esiteltiin Suomessa tammikuussa 1928 ja sen maailmanlaajuinen suosio ylitti Fordin Amerikan tehtaiden tuotantokyvyn moninkertaisesti. Vasta vuoden 1929 loppupuolella tuotanto alkoi saavuttaa kysyntää, mutta heti vuonna 1930 vastaan tuli taloudellinen lama. Autojen suosio nousi taas 1930-luvun aikana ja vuonna 1938 alettiin puhua jälleen oman kokoonpanotehtaan rakentamisesta Suomeen. Samana vuonna vuokrattiin Helsingin kaupungilta tontti Hernesaaresta ja valmistelutyöt aloitettiin. Kokoonpanotehtaan toteutus hyytyi kui-

tenkin jälleen toisen maailmansodan syttymiseen heti seuraavana vuonna.63 Yhtiö toimi strategisista syistä talvisodan ajan Vaasassa, mutta välirauhan koittaessa toiminta siirtyi takaisin Helsinkiin. Petsamon kautta maahan tuoduista varaosista rakennettiin kuorma-autoja, mutta jatkosodan alettua varaosatoimitukset vaikeutuivat ja myös niitä alettiin tuottaa Suomessa.

Sotien aikana – ja ansiosta – Fordin tehtaan toiminta laajeni merkittävästi.

Sotasaalisautojen sekä käytetttyjen ja vahingoittuneiden ajoneuvojen kunnostaminen oli kannattavaa toimintaa ja toiminnan laajenemisen vuoksi lisätilan hankkiminen tuli välttämättömäksi.64

1.3.2. Tehtaan suunnittelu

Fordin talon rakennushistoriallisessa selvityksessä65 todetaan, ettei arkkitehdin ja yrityksen johdon rooleista rakennuksen suunnitteluprosessissa saa selvää käsitystä. Tilallinen perusratkaisu on varmasti tullut pitkälti tehtaan organisaatiolta, mutta laajan työ- ja erikoispiirustusaineiston perus63. Karusuo 2004 64. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012 65. Käytän myöhemmin tekstissä rakennushistoriallisesta selvityksestä nimitystä RHS.

teella voi päätellä arkkitehdin roolin olleen myös merkittävä.66 Fordin kokoonpanotehtaan arkkitehtina toimi Gunnar Edvard Nordström. Nordström syntyi 12.3.1895 Helsingissä, valmistui arkkitehdiksi Saksassa vuonna 1927 ja palasi valmistuttuaan Helsinkiin. Saksassa ollessaan Nordström sai pojan, Lars-Gunnarin yhdessä puolisonsa Tyynen (o.s. Pihlström) kanssa. Lars-Gunnar Nordströmiä pidetään yhtenä Suomen nonfiguratiivisen taiteen uranuurtajista. Hänestä piti tulla arkkitehti, kuten isänsä, mutta hän päätyi lopulta opiskelemaan Vapaaseen taidekouluun.

Gunnar Nordströmillä on lisäksi tyttäret Tove-Maj ja Inga-Britt.67 Ennen lähtöään Saksaan opiskelemaan Nordström työskenteli muun muassa W.G. Palmqvistin ja Gösta Juslénin toimistoissa. Valmistuttuaan Nordstöm työskenteli useissa arkkitehtitoimistoissa: vuosina 1927-31 Jung&Jungilla, 1931-35 Bertel Liljeqvistillä, 1935-39 Jarl Eklundilla (mahdollisesti yhteistyössä Suomen-matkallaan olleen Eero Saarisen kanssa), 1939-40 Uno Ullbergillä ja 1940-42 taas Jarl Eklundilla. Sodan jälkeen Nordström työskenteli Harmia&Baeckmanilla. Nordström toimi myös yksityisesti. Hän on sunnitellut mm. Folkhälsanin toimitalon Topeliuksenkatu 20:een Helsinkiin.

Fordin kokoonpanotehtaan rakennesuunnitelmat on tehnyt Insinööritoimisto A. Rosendahlia LVI-suunnitelmat Vesijohtoliike Huber.68 Helsingin kokoonpanotehtaan suunnittelu tehtiin yhteistyössä Tanskan ja Ruotsin Ford-yhtiöiden kanssa. Näin saatiin hyödynnettyä kokemukset vuonna 1924 Kööpenhaminaan Albert Kahnin johdolla rakennetun ”Euroopan moderneimmaksi Ford-tehtaaksi” kutsutun tehtaan ja vuonna 1931 Tukholmaan rakennetun tehtaan suunnittelusta. Helsingin tehdas jatkaa ”fordilaisten” tehdasrakennusten sarjaa. Se suunniteltiin pääosin vuosina 1943 ja 1944. Helsingin rakennusvalvontaviraston arkistossa oleva pääpiirustussarja on päivätty 11.5.1943. Rakennuksen toteutus noudattaa hyvin pitkälti alkuperäisiä pääpiirustuksia. Ainoa merkittävä muutos on tehty tehdashallin kattorakenteeseen. Katon on alunperin suunniteltu muodostuvan kaarevista, vetotangoin varustetuista rakenteista, ja kaikkiin kolmeen osaan on piirretty kattolyhty. Muutospiirustuksissa kattorakenne perustuu suoriin palkkeihin, ja jäljellä on vain yksi kattolyhty. Muut muutokset ovat koskeneet lähinnä tilojen käyttötarkoituksia.69

66.

67.

68.

69.

Kuva 51 Folkhälsanin toimitalo Helsingin Topeliuksenkadulla nykytilassaan.

Kuva 52 Tukholman Frihamnin Ford-tehtaan sisätila.

Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012 http://www.lgn.fi/ Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012 Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

39

1.3.3. Tehtaan rakentaminen Sota-ajan säännöstelystä huolimatta tehdas sai rakennusluvan, sillä sitä pidettiin maanpuolustukselle tärkeänä hankkeena.70 Rakennustyöt aloitettiin kesällä 1943. Useimpien työikäisten miesten ollessa rintamalla työvoimaksi palkattiin pääosin naisia ja yli 70-vuotiaita miehiä. Tehdas perustettiin Hernesaaren täyttöjen alle jääneen saaren kalliopohjalle. Rakennustyötä hidastivat työvoima- ja materiaalipula ja pohjatöitä hidastivat todennäköisesti lisäksi kevään 1943 suurpommitukset. Harjakorkeus saavutettiin syksyllä 1944 ja seuraavana syksynä 1945 alettiin siirtää laitteistoa uusiin halleihin.71 Viimeisinä, tammikuussa 1946, muuttivat toimistotyöntekijät, jotka olivat jo vuotta aiemmin tulipalon vuoksi joutuneet vanhoista tiloista evakkoon.72 Valmistuessaan rakennus sijoittui yksinään muuten autiolle Hernesaaren vastatäytetylle niemelle. Tehdasta ympäröi meri kolmelta puolelta sillä Hernesaaren täyttö ei ollut läheskään nykyisessä laajuudessaan.73 70.

71.

72.

73.

40

Karusuo 2004 Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012 Karusuo 2004 Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

Kuva 53 Naisväkeä rakentamassa Fordin kokoonpanotehdasta.

Kuvat 54-62 Gunnar Nordströmin alkuperäiset pääpiirustukset vuodelta 1943.

41

1.3.4. Tehdas valmistuessaan

TAVARALIIKENNE

KORKEA HALLITILA

TORNI AULA

VARASTO- JA TYÖPAJATILOJA KAHDESSA KERROKSESSA

KORKEA HALLITILA

42

TOIMISTO- JA APUTILAT KOLMESSA KERROKSESSA

PÄÄAULA

H E N K I L Ö

L I I K E N N E

Toiminta ja tilat Fordin kokoonpanotehdas oli valmistuessaan valoisa teollisuusrakennus, jossa oli selkeä tilallinen logiikka: kaksi korkeaa, valoisaa teollisuushallia pitkittäin, varasto ja pajatilat kahdessa kerroksessa niiden välissä, toimisto- ja sosiaalitilat poikittaisena pakettina rakennuksen päädyssä ja luoteisnurkan tornissa keittiö ja ruokailutilat. Rakennus sijoittui suorakulmaiselle tontille rantaviivan ja pistoraiteen väliin pitkittäin. Varaosat ja autot saapuivat laivarahtina Munkkisaaren laituriin, kulkivat poikittain tehdasrakennuksen läpi ja päätyivät valmiina tuotteina junan edelleen kuljetettavaksi.

Ihmiset taas tulivat sisään rakennuksen päädystä ja kulkivat rakennuksen pituussuunnassa.

Rakennuksessa lähinnä merta sijaitsi pitkä, täyskorkea nosturihalli, jota käytettiin lastaukseen. Nosturihallin katossa sijaitsi sen päästä päähän kiskoilla liikkuva, suuri siltanosturi. Rakennuksen keskellä kahdessa kerroksessa sijaitsi yrityksen laaja varaosavarasto, joka oli avoyhteydessä halleihin sekä maalaamo, verhoomo, puusepänverstas yms. työpajatiloja, jotka oli rajattu erillisiksi tiloiksi kevyin väliseinin. Myöhemmin tilantarve kasvoi ja tilat jaettiin matalampiin kevytrakenteisiin kerroksiin. Nosturihallia leveämpi kokoonpanohalli rakennuksen radanpuoleisella sivulla on pääpiirustuksissa kokonaan korkeaa tilaa. Kuorma-autojen kokoamiseen tarkoitettu kokoonpanorata siirrettiin vanhoista tiloista sellaisenaan uuteen rakennukseen, tosin alkuun sitä käytettiin lähinnä vanhojen kuormaautojen kunnostukseen. Kuitenkin jo ennen rakennuksen valmistumista todettiin tilaa olevan liian vähän ja kokoonpanohallin eteläpäähän lisättiin noin 900m2 välipohjaa muun rakennustyön jatkona.Välipohja jätettiin irti julkisivuista korkeiden ikkunoiden suojelemiseksi.

Tehtaan pääsisäänkäynti, lasiseinäinen aula/näyttelytila, joka oli tarkoitettu tehtaan johdon ja vierailijoiden käyttöön, sijoittui rakennuksen itänurkkaan. Rakennukseen saavuttiin korostetun ja koristellun tuulikaapin kautta, ja suoraan sitä vastapäätä sijaitsi toiseen kerrokseen vievä porras, joka oli sisäikkunoiden välityksellä yhteydessä kokoonpanohalliin. Myös portaan vierestä aukesi lasiseinän välityksellä näkymä kokoonpanohalliin.

Pääaulan vieressä sijaitsi kaksisuuntainen ajoyhteys kokoonpanohalliin.

Liikennettä kontrolloitiin kaistojen keskellä sijaitsevasta vahtikioskista, johon oli myös tehtaan johdon toimistotiloista suora hissiyhteys. Autonkuljettajien tilat sijaitsivat pääportaan alla ja olivat ikkunayhteydessä ajokaistalle. Ajokaistojen vieressä sijaitsivat autojen pesu- ja voitelutilat sekä julkisivulla tavaran vastaanotto, joka oli jaettu välipohjalla kahteen kerrokseen sekä ensiaputila, josta aukesi kaksi luukkua seuraavana sijait-

sevaan työntekijöiden sisääntuloaulaan. Aulasta oli suora yhteys tuotantotiloihin sekä porrasyhteys ylempien kerrosten pesutiloihin, toimistoihin ja ruokailutiloihin. Työntekijöiden sisäänkäynti muodostui kahdesta ovesta, joista ajateltiin kuljettavan vastakkaisiin suuntiin. Henry Ford oli tunnettu työntekijöidensä huomioimisesta, minkä huomaa työntekijöille tarkoitettujen tilojen laadusta. Rakennuksen pohjoisnurkassa sijaitsivat rakennuksen tekniset tilat.

Rakennuksen koillispäädyn toiseen kerrokseen sijoittuivat tehtaan konttoritilat. Johdon toimistohuoneet sekä muut erillistoimistot sijoittuivat rakennuksen itänurkkaan eteishallin ympärille. Johtajan huoneen yhteydessä oli sihteerin huone, neuvotteluhuone ja odotustila. Erillistoimistoissa työskentelivät myynti-, talous- ja sisäänosto-osastot. Eteishallista kuljettiin lasiovien kautta henkilöstön avokonttoriin, koillispäädyn keskiosaan.

Tilan nurkkaan muiden toimistojen jatkoksi sijoittui konttoripäällikön lasiseinäinen huone. Kerroksen pohjoisnurkkaan, lasiseinän taakse sijoittui laskutusosasto. Aputilat kuten arkistot, kassaholvit ja wc-tilat sijoittuivat tuotantotilojen puoleiselle seinälle ja toimistotyöntekijöiden ja johtajien ruokailutila kaakkoisnurkan torniin.

Ruokailutila oli jaettu lasiseinällä kahteen osaan: osastopäälliköt ruokailivat omassa kabinetissaan. Tilasta noustiin ylemmän kerroksen tehdasyöntekijöiden ruokailutilaan, joka sijaitsi tornin kolmannessa kerroksessa, ja oli mitoitettu 80 ruokailijalle. Neljännessä kerroksessa sijaitsi keittiö ja pieni ruokasali, joka oli tarkoitettu naisille. Alempien kerrosten ruokasaleissa keittiön tilalla, päätilan nurkassa, sijaitsi tarjoilutila ja yhteys keittiöön oli järjestetty tarjoiluhissin välityksellä. Keittiön varastot sijaitsivat tornin ylimmässä kerroksessa.

Kuva 63 Kaavio alkuperäisen tehtaan toiminnasta.

Kuva 64 Nosturihalli toiminnassa.

Kuva 65 Seinäprojektio tehtaan johdon odotusaulasta ja konttorivestibyylistä (työpiirustus).

Kuva 66 Henry Fordin poika näyttelyhallissa vierailullaan.

43

Tehdastyöläisten sosiaalitilat sijaitsivat toimistotilojen kyljessä; miesten toisessa ja naisten sekä esimiesten kolmannessa kerroksessa.

Miesten puku- ja pesutilat mitoitettiin 234-260 työntekijälle. Pukukaapit sijoittuivat tilan laidoille, pesualtaat sijaitsivat tilan kaksi kerrosta korkeassa, kattolyhdystä luonnonvaloa saavassa keskiosassa ja suihku- ja wc-tilat sijaitsivat tilan takaosassa, lasiovien takana. Tuotantotilojen wc-tilat sijoittuivat miesten pukuhuoneen yhteyteen, mutta niihin kuljettiin suoraan tehdashallista. Naisten puku- ja pesutilat sijaitsivat miesten pukuhuoneen yläpuolella ja saivat luonnonvaloa miesten tilassa sijaitsevasta valokuilusta. Pitkänomainen tila mitoitettiin vain 47 työntekijälle. Pukukaapit sijaitsivat tilan etuosassa, pesualtaat niiden jatkona ja märkätilat tilan takaosassa.

Esimiesten puku- ja pesutila sijaitsi naisten tilojen vieressä ja niistä oli sisäikkuna tehdashalliin.

Rakennuksen kellari sijaitsi pääaulan alla, ja siellä sijaitsivat mittavat väestönsuojatilat ja joitain teknisiä tiloja. Kellariin kuljettiin pääaulan viereiseltä ajokaistalta.74 Rakenne Fordin kokoonpanotehdas perustuu rakenteellisesti teräsbetonirakenteisiin, jotka ovat mahdollistaneet tuotantotilojen suuret jännevälit. Poikittain kulkeva kattopalkisto kannatettiin julkisivuille ja keskiosan välipohjan reunoille sijoittuvin pilarein. Keskiosan välipohjaa kannatteli tiheä pilaristo sekä kahteen suuntaan kulkeva palkisto. Jykevät kattopalkit kevenivät rakennuksen keskiosalla ja kannattelivat suurta kattolyhtyä. Ulkoseinät olivat massiivista kalkkihiekkatiilimuurausta.75

Kuva 67 Leikkaus pukuhuonetiloista ja niiden luonnonvalojärjestelyistä.

44

Tekniikka Rakennus lämmitettiin vesikiertoisen keskuslämmityksen avulla, ja toimisto- ja tuotantotiloissa oli koneellinen ilmanvaihto. Toimistotilojen ilmanvaihtokanavat kulkivat käytävän alakatossa ja toimistohuoneiden tulo- ja poistoilmasäleiköt sijaitsivat käytävän vastaisen seinän yläosassa. Levypatterit suojattiin edustustiloissa koristeellisilla patterisuojuksilla, muissa tiloissa puulevyin. Tehdashallien tuloilmalaitteet sijoitettiin suurten ulkoovien yläpuolelle. Lämpöpatterit sijaitsivat syvennyksissä ikkunoiden alla.

Hallin keskiosan parven alla sijaitsivat poistoelimet, jotka yhdistyivät suureen poistoilmakanavaan. Pumppu- ja kompressorihuone, pannuhuone, kaksikerroksinen muuntajahuone ja tuhkahuone sijoittuivat rakennuksen pohjoisnurkkaan, ensimmäiseen kerrokseen. Näiden viereen, tehdashallin puolelle, jätettiin varaus korkeapainekattilalle. Kivihiilivarasto sijaitsi kellarissa teknisten tilojen alla. 76 74. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012 75. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012 76. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

Luonnonvalo Luonnonvalon saanti on ollut suunnitelmissa tärkeässä osassa. Sitä tulvi kaikkiin tiloihin suurten ikkunoiden, kattolyhtyjen ja lasisten väliseinien ansiosta. Nosturi- ja kokoonpanohalli suorastaan kylpivät valossa ja tehtaan keskiosan tilatkin saivat runsaasti luonnonvaloa välillisesti korkeiden hallien ikkunoista sekä koko tilan pituisen kattolyhdyn välityksellä. Pääsisäänkäynniltä ja pääportaasta oli suora näkymä kokoonpanohalliin lasiseinien välityksellä. Myös työntekijöiden porras oli lasiseinin yhteydessä nosturihalliin ja lasiovin yhteydessä ympäröiviin tiloihin. Henkilökunnan sosiaalitiloihin ja konttoriosan wc-tiloihin saatiin luonnonvaloa kattolyhtyja valokuiluratkaisuin. Voitelutila ja pesutila saivat luonnonvaloa julkisivun ja niiden välissä sijainneen tavaranvastaanottotilan kautta.77 Materiaalit Pula-ajasta huolimatta Fordin kokoonpanotehtaan materiaalit ovat laadukkaita ja aikakaudelle tyypillisiä. Halliosan rakenteet ovat pääosin betonia.

Nosturihallin ja kokoonpanohallin sisäseinät olivat yläosastaan valkoiseksi ja ikkunapenkkiin asti tummemmaksi maalattuja. Ikkunat olivat valkoiseksi maalattuja, kaksipuitteisia puuikkunoita ja sijoittuivat lähelle seinän ulkopintaa. Tehdastyöntekijöiden tilat olivat materiaaleiltaan ja detaljeiltaan vaatimattomampia kuin toimistotyöntekijöiden käyttöön tarkoitetut tilat.

Pääaulan ja työntekijöiden aulan lattia ja portaat olivat mustaa mosaiikkibetonia. Portaiden ratkaisut muistuttivat muutenkin toisiaan, mutta siinä

missä pääaulan portaan kaiteessa oli umpipuinen päällinen ja käsijohteessa messinkiset kiinnityskappaleet, työntekijöiden portaassa päällinen oli maalattu ja kiinnityskappaleet olivat maalattua terästä. Pääaulan seinät ja katto olivat vaaleiksi maalattuja, ulkolasiseinät olivat teräsrakenteiset ja muodostuivat suurista lasikentistä. Lasiseinän vierustan kantavat pilarit olivat tummat ja kiiltävät. Kaikki rakennuksen sosiaali- ja saniteettitilat toteutettiin samankaltaisesti: lattiat olivat harmaata mosaiikkibetonia, seinät todennäköisesti maalattuja, ja märkätiloissa ja niiden läheisyydessä valkoiseksi laatoitettuja. Konttorikerroksen toimistotilojen lattiat olivat tammea, toimistohuoneiden väliset väliseinät olivat puurakenteisia lasiseiniä ja muut seinät mäntypaneloituja. Lasiseinien alaosa oli umpinainen ja lasikentät jatkuivat lähes kattoon asti. Myös toimistotyöntekijöiden ruokailutila jatkoi kerroksen materiaalimaailmaa. Eteishallin ja avokonttorin alakatto oli valkoista insuliittilevyä ja lattia tammiparkettia. Johtajan huoneen materiaalit olivat muita tiloja laadukkaampia: ovet olivat punahonkaa muualla käytetyn männyn sijaan, alakatot olivat lakattua puuta ja patterisyvennystä peitti koristeellinen suojus. 78

Kuva 68 Leikkaus toimisto-osan saniteettitiloista.

Kuva 69 Parvitilat saivat luonnonvaloa kattolyhdystä.

Kuva 70 Kokoonpanohalli ennen parven rakentamista.

78. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

77. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

45

Kuva 71 Rakennuksen pääsisäänkäynti itänurkassa Kuva 72.

Rakennuksen pohjoisnurkan torniosa Kuva 73 Raennuksen lounaisjulkisivu merelle päin

Julkisivut Rakennuksen julkisivut muodostuivat pääosin kalkkihiekkatiilestä vuoro-ristilimityksellä tehdystä ja tiilenpunaisella laastilla saumatusta muurauksesta sekä suurista ikkuna-aukoista. Rakennuksen pääsaapumissuunnassa, keskustan puoleisessa päädyssä tulijaa tervehti muusta julkisivusommittelusta poikkeava, kiillotetulla graniitilla kehystetty, lasinen pääaula sekä koristeellinen katos lasiseinän keskellä. Muilta osin koillispäädyn pohjakerroksen julkisivu muodostui suurista, pieniruutuisista ikkunakentistä, joihin myös ajokaistojen kääntyvät ovet sekä työntekijöiden sisäänkäynti sulautuivat. Toisen kerroksen julkisivua rytmittivät pienet, mutta korkeat toimistotilojen toistuvat ikkunat. Huomiota herätti niin maitse kuin meritse saavuttaessa rakennuksen pohjoisnurkassa sijaitseva korkea torni, jonka merenpuoleisella sivulla sijaitsevat kehystetyt, yhtenäiset ikkunanauhat korostivat sen vertikaalisuutta ja erityisasemaa. Fordin logo oli sijoitettu sekä pääsisäänkäynnin yläpuolelle, että suurikokoisena tornin katolle. Mereltä päin saavuttaessa paraatijulksivu jäi varsinaisen tehdasosan taakse ja näkymää hallitsivat tehdashallien valtavat, pystysuuntaiset ikkunakentät. Ikkunoiden yhteyteen sijoittuvat tehdashallien suuret ovet, jotka olivat teräsrunkoisia, puupaneeliverhottuja liukuovia. Lounaispäädyn julkisivumuuraus ulottui muita julkisivuja korkeammalle ja peitti taakseen loivan harjakaton. Lounaispäädyn ylälaitaan sijoitettiin myöhemmin suuri Ford-teksti. Rakennuksen katot olivat loivia huopakattoja, ja sekä tehdashalliosan että toimistosiiven katoille sijoittui alunperin kattolyhty. 79 79. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

46

1.3.5. Muutokset 1950- ja 1960-luvulla

Pian kokoonpanotehtaan valmistumisen jälkeen todettiin tilojen olevan riittämättömät kokoonpanohalliin rakennetusta välipohjalaajennuksesta huolimatta. Niinpä vuonna 1953 välipohjalaajennusta jatkettiin koko kokoonpanohallin alueelle Gunnar Nordströmin suunnitelmien mukaan.

Ensimmäisen kerroksen ja uuden toisen kerroksen välille rakennettin ajoluiska. Välipohja toteutettiin betonirakenteisena, irti ulkoseinästä ja pääportaan sisäikkunoissa olevia rakenteita mukaillen. Ensimmäisen kerroksen käyttötarkoitukseksi merkittiin korjaushalli ja toiseen kerrokseen tuli lisää varastotilaa. Toimistotiloja laajennettiin uudelle välipohjalle. Uudet toimistot varaosavaraston konttorille, laskutukselle, mainososastolle ja huolto-osastolle sijoittuivat peräkkäin ulkoseinustalle ja niihin kuljettiin pääportaan ja sen viereisen eteishallin kautta. Uuden kulkuaukon tieltä purettiin pieni wc. Uudet toimistotilat jatkoivat alkuperäisten toimistojen materiaalimaailmaa. Myös olevia toimistotiloja järjesteltiin uudelleen. Uusien toimistotilojen rakentaminen rikkoi toimistosiiven alkuperäisen logiikan, jonka mukaan johto ja vieraat kulkivat pääportaan kautta ja työntekijät käyttivät omaa porrastaan. Nyt varaosavaraston konttorin työntekijöiden oli kuljettava johdon käyttöön tarkoitetun eteisaulan kautta. Lisää varastotilaa mm. maaleille, öljylle ja puutavaralle rakennettiin erillisiin yksikerroksisiin, pulpettikattoisiin varastorakennuksiin tehtaan taakse niin ikään Gunnar Nordströmin piirustusten mukaan.

Vuonna 1955 rakennettiin kaksikerroksinen konttoritila kokoonpanohallin pääaulan puoleiseen päätyyn irti aulan ja hallin välisestä sisälasiseinästä. Konttoritilat vaikuttivat kuitenkin merkittävästi näkymiin.

Toimistotilojen laajentamista kokoonpanohallin uudelle välipohjalle jatkettin 1950-luvun lopulla arkkitehti Matti Finellin ja tehtaan raken-

nuspäällikkö L.R.Österin piirustusten mukaan. Tiloissa kuitenkin jatkettiin edelleen alkuperäisten toimistotilojen materiaali- ja detaljiperiaatteita.

Tuotantotilojen vastaiset seinät muurattiin kalkkihiekkatiilestä, toimiston puoleiset seinät rakennettiin vanerista. Äänen- ja lämmöneristys sekä ulkoseinällä kosteudeneristys otettiin huomioon. Tässä yhteydessä myös aiemmin irti ulkoseinästä jätetty betonivälipohja valettiin loppuun. Toimistolaajennuksen kohdalla ikkunat muutettin ”kaksoisterveysikkunoiksi”.

Tiloihin järjestettiin koneellinen ilmanvaihto. Kanavat kulkevat alakatossa.

Lisäkerroksen rakentamista toimistosiipeen pohdittiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1943, jolloin Gunnar Nordström teki aiheesta luonnoksia.

Hän päivitti suunnitelmia 1950-luvun puolivälissä, jolloin hankkeelle jopa haettiin rakennuslupaa. Nordströmin suunnitelmissa lisäosa oli selkeästi erotettu alkuperäisestä kattolistojen avulla ja uudiskerrokseen olisi sijoitettu uudet keittiötilat, ruokailutilat sekä uuttaa toimistotilaa. Lisäkerros kuitenkin toteutui vasta vuosina 1965-66 arkkitehti Kurt Simbergin suunnitelmien mukaan. Rakennesuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Martti Ruoslahti & Co. Laajennusosa muodostui pääosin toimistotiloista, mutta lisätilaa rakennettiin myös keittiön tarpeisiin. Vanha naisten ruokailutila

Kuva 74 Pohjapiirros uusista toimistotiloista.

Kuva 75 Välipohjalaajennus jätettiin alunperin irti ikkunaseinästä Kuva 76 Toimistotyöntekijöitä työssään laajennetuissa toimistotiloissa

47

Kuva 77 Gunnar Nordströmin luonnos toimistosiiven lisäkerrokseksi.

Kuva 78 Lisäkerroksen toteutunut julkisivusuunnitelma.

Kuva 79 Lisäkerroksen toteutunut pohjapiirros.

tornin neljännessä kerroksessa muutettiin keittiön aputiloiksi. Työntekijöiden portaan yhteyteen rakennettiin hissi. Toisen kerroksen toimistoihin tehtiin joitain tilamuutoksia. Muut vanhoihin tiloihin tässä yhteydessä tehdyt muutokset aiheutuivat tiukentuneista palomääräyksistä: työntekijöiden portaan ja nosturihallin väliset lasiseinät muurattiin umpeen, tehdashalliin vievät ovet muutettiin palo-oviksi ja molemmista portaista kerroksiin vievät puulasiseinät ja -ovet muutettiin teräsrakenteisiksi. Pääportaan sisäikkunat muurattiin umpeen.

Laajennusosa ei pyri irtautumaan alkuperäisestä, kuten Nordströmin piirustuksissa vaan julkisivun kalkkihiekkatiilimuuraus jatkuu samassa linjassa vanhan julkisivun kanssa ja aukotus jatkaa samaa rytmiä olevan aukotuksen kanssa. Ikkunat ovat alempia matalammat ja yksinkertaisemmat. Uusi vesikatto on matala aumakatto. Sisätilat ryhmittyvät olevien porrashuoneiden välillä kulkevan käytävän varrelle. Kadun puolelle sijoittui melko pienikokoisia toimistohuoneita ja käytävän toiselle puolelle neuvottelutiloja, jotka saivat luonnonvaloa kattoikkunoista. Uusissa tiloissa puupaneloinnit vaihtuivat 1960-luvulle tyypillisempiin materiaaleihin: lasiseinien karmit olivat peittomaalattua puuta, seinät tehtiin pääosin rapattuina ja saniteettitilat laatoitettiin. Alakatot olivat käytävätiloissa kevytmetallisälettä, toimistohuoneissa kipsoniittilevyä ja wc-tiloissa lujalevyä.

Lattiat olivat PVC-muovilaattaa. Vanhan naisten ruokailutilan puulattian tilalle valettiin betonilattia ja kattomateriaali vaihdettiin.80

80. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

48

1.3.6. Muutokset 1970- ja 1980-luvulla

1970-alussa todettiin rakennuksen kantavissa rakenteissa vaurioita ja toimenpiteisiin ryhdyttiin. Kantavien pilareiden määrää vanhan kokoonpanohallin alueella lisättiin ja kattolyhty päätettiin vaihtaa pienempään ja kevytrakenteisempaan. Vanha kattolyhty purettiin kokonaisuudessaan ja korvattiin yläpohjalaajennuksella sekä 1970-luvulle tyypillisellä pitkällä, kupumaisella kattoikkunalla. Rakennesuunnitelmat olivat Insinööritoimisto Bertel Ekengrenin käsialaa. Sisätilojen tunnelma kärsi pahasti kattolyhdyn poistamisesta: tehdashallin parvi madaltui ja hämärtyi, samoin henkilökunnan puku- ja pesutilat menettivät luonnonvalon ja siten oikeutuksen niiden monimutkaiselle tilajärjestelylle. Myös kattolyhdystä valonsa saaneet sisäikkunat muurattiin todennäköisesti umpeen tässä yhteydessä.

Samoihin aikoihin rakennettiin tehdashallin parven lounaispäätyyn toimistohuoneita ja varastotilaa. Ajoluiskan ja miesten pukutilan väliin rakennettiin paloeristettyä varastotilaa. Ensimmäisestä kerroksesta purettiin paja- ja varastotiloja ja varaosavarasto siirrettiin ensimmäiseen kerrokseen.

Lisäksi 1970-luvulla muutettiin tornin neljännessä kerroksessa sijainnut keittiö neuvotteluhuoneeksi ja kolmannessa kerroksessa sijainnut ruokailusali toimistotilaksi. Varaosavarastona toimineen tilan pohjoisosaan rakennettiin ATK-, toimisto- ja ruokalatilat. Tehdashallin oviin ja ikkunoihin tehtiin joitain muutoksia.

1980-luvun alussa rakennukseen alettiin suunnitella kokonaisvaltaista julkisivujen peruskorjausta, jota varten suunnitelmat laati Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm ja Antero Syrjänen. Tavoitteena oli nykyaikaistaa rakennuksen arkkitehtoninen ilme. Rakennuksen ikkunoiden kokonaisvaltaista uusimista suunniteltiin: pieniruutuinen ikkunajako olisi korvattu

väljemmällä jaolla ja uudet ikkunat olisivat olleet puu-alumiinirakenteisia.

Joitain ikkunoita ajateltiin muurata osittain umpeen ja rakennuksen meren puoleiselle julkisivulle lisätä lämmöneristys ja uusi julkisivuverhous.

Uusia materiaaleja julkisivuverhoukseen olisivat olleet valkoinen pelti ja ukkosensininen julkisivulasi. Muutokset toteutettiin rakennuksen lounaispäädyssä, mutta muuten uudistuksista luovuttiin.

Vuonna 1986 kantavissa rakenteissa huomattiin jälleen vaurioita, joten raskaan jäteauton ajo parvelle kiellettiin. Vaurioiden kehittymistä seurattiin edelleen, mutta syyskuussa 1987 tilanne oli ilmeisesti tasaantunut ja mittaukset lopetettiin.

1980-luvun lopulla toimistotilaa tarvittiin jälleen lisää ja uusia huoneita rakennettiin 1950-luvulla toteutetun laajennuksen jatkoksi. Uusien tilojen johdosta tarvittiin myös uusi hätäpoistumistie, joka toteutettiin kierreportaalla ja uudella ulko-ovella. Toimistojen materiaalit jatkavat omalla tavallaan toimistotilojen alkuperäistä materiaalimaailmaa: seinät ovat viilutettua rakennuslevyä. Detaljit ovat aiempaa kömpelömpiä. Suunnitelmat teki Arkkitehtitoimisto Timo Mannonen.81

Kuva 80 Leikkaus kattolyhdyn korvaavasta kupuikkunasta ja rakenteiden vahvistamisesta Kuva 81 Fordin talon lounaispäädyn uusi ilme 1980-luvulta

1.3.7. Muutokset 1990- ja 2000-luvulla

1990-luvun taloudellisen taantuman vaikutuksesta Oy Ford Ab:n toiminta Suomessa supistui merkittävästi ja yhtiö päätti luopua Hernesaaren toimitiloistaan. Ensin vuokrattiin ulos tehdashallit, sitten konttorisiiven kolmannen kerroksen toimistotilat ja lopulta koko rakennus myytiin Kvaerner 81. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

49

Kuva 82 Neuvottelutuubiin kuljetaan siltaa pitkin.

Kuva 83 Neuvottelutuubin leikkaus Kuva 84 Näkymä uudesta parvitilasta toimitiloihin

50

Masa-Yards Oy:lle, joka jatkoi tilojen vuokraamista lähinnä uusmedia ja elokuva-alan yrityksille. Vuonna 2006 Masa Yardsin seuraaja Aker Finnyards myi rakennuksen kiinteistösijoitusyhtiö CapMan Real Estatesille, jolta se siirtyi seuraavana vuonna Bronda Propertiesille. Merkittävimpiä vuokralaisia ovat olleet Interaktiivinen Satama (myöh. Satama Interactive ja Trainer’s House) toisen kerroksen toimistotiloissa ja nosturihallissa, Also Starring Oy kolmannen kerroksen toimistotiloissa, Helsingin Kumi Oy ja Megalock Oy tehdashallien eteläpäässä ja Telakka-studiot tehdashallin keskiosan parvella.

Ensimmäinen muutostyö Oy Ford Ab:n luovuttua talosta oli koillispäädyn ajo-ovien muuntaminen nykyaikaisiksi alumiininosto-oviksi vuonna 1995. Muuten 1990- ja 2000-luvun muutostyöt liittyvät lähinnä käyttötarkoituksen muutoksiin. Julkisivuihin on lisätty erilaisia valomainoksia. Kolmannen kerroksen toimistotilojen tilajärjestelyt ja pintamateriaalit uusittiin 1990-luvun lopulla täysin Also Starringin toimesta, joten tilojen alkuperäinen tunnelma on menetetty täysin. Muutosten suunnittelija ei ole tiedossa.82 Toisen kerroksen toimistotiloja perusparannettiin nykyaikaisiksi Satama Interactiven käyttöön vuosina 1997-98. Suunnittelijana toimi muotoilutoimisto m4 Oy. Alkuperäiset pinnat, valaisimet ja ovet pyrittiin säilyttämään. Tilat osoittautuivat kuitenkin pian riittämättömiksi kasvavan yrityksen tarpeisiin, ja niitä päätettiin laajentaa vanhaan nosturihalliin.

Laajennuksen suunnittelijoina toimi muotoilutoimisto m4 Oy:n kanssa yhteistyössä arkkitehtitoimisto a.men, pääsuunnitelijana toimi arkkitehti Jaakob Solla ja projekti toteutettiin vuosina 1999-2000. Muutostyöt toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

82. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

Nosturihallin lattiataso suunniteltiin avokonttoritilaksi, josta rajattiin erilleen kirjasto-mediateekki, sosiaalitilat ja neuvottelutiloja. Uusissa tiloissa pyrittiin säilyttämään tehdastilan tunnelma, avoimuuus ja selkeys.

Myös yrityksen tapa työskennellä vaihtelevan kokoisissa ryhmissä kannusti avoimeen ja muuntojoustavaan ratkaisuun. Sähkönjakelu on hoidettu yläjakeluna avotikasmaisessa rakenteessa lattia-asennusten sijaan muuntojoustavuuden maksimoimiseksi. Avokonttorin lattiapinnat ovat kumimattoa, katto on verhoiltu akustiikkapanelein ja osa seinistä on käsitelty akustoruiskutuksella. Sosiaalitiloissa on käytetty terästä pinnoissa, ovissa ja heloissa. Oleva, maanvarainen, hyväkuntoinen betonilattia rei’itettiin kondenssikosteuden välttämiseksi, sen päälle ladottiin lämmöneristelevyt ja päällimmäiseksi valettiin uusi betonilattia. Lisälämmöneristyksen lisäksi muutoksella saavutettiin lattiapinnan parempi sijoitus ikkunoiden alareunaan nähden.

Toiseen kerrokseen, tornin kylkeen rakennettiin parvi ruokailutilojen laajennusta varten. Entinen johdon ruokailutila muutettiin tarjoiluväliköksi. Parvi tehtiin betonitäytteisten teräspilarien varaan ontelolaattarakenteisena ja päällystettiin sauvaparketilla. Tilaajan toivomuksena oli lisäksi saada uudet, arkkitehtonisesti vaikuttavat neuvottelutilat, joten hallin katon vanhoista siltanosturin korvakkeista ripustettiin ns. neuvottelutuubi, johon kuljetaan toisesta kerroksesta. Tuubin haluttiin ilmentävän rakennuksen tehdashistoriaa laitteineen, linjastoineen ja autoineen sekä alueen merellistä toimintaympäristöä, mutta olevan oma irrallinen kappaleensa hallitilassa. Vanhojen nosturikiskorakenteiden todettiin olevan riittävän kestävät neuvottelutilojen ripustukseen, jolloin avokonttoritilojen avoimuus saatiin säilymään. Olevien korvakkeiden varaan asennettiin poikittaiset I-palkit kymmenen metrin välein, niiden varaan kaksi pitkittäispalkkia ja niiden varaan kolmen metrin välein sijoittuvat teräskehät. Tuubin sisäverhoilu on uritettua, muotoon taivutettua, kirsikkapuuviilutettua MDF-levyä. Muutostöiden piti kattaa koko nosturihalli, mutta hanke päätettiin toteuttaa kahdessa osassa, joista jälkimmäistä ei koskaan päästy toteuttamaan. Niinpä neuvottelutuubi ja avokonttori päättyvät edelleen väliaikaiseksi tarkoitettuun paloseinään halllin keskellä. Neuvottelutilojen ilmanvaihtokanavat kulkevat tuubin pohjan sisällä ja ne mitoitettiin kattamaan myös laajennuksen toinen vaihe.83 Telakka-studioiden perustaessa studiotilat tehdashallin parvelle 2000-luvun alussa rajattiin vanhoihin tehdashalleihin uusia porras- ja hissiyhteyksiä, ja avattiin uusia sisäänkäyntejä. Työntekijöiden sisäänkäynnin ulko-ovet uusittiin, tosin mukaillen alkuperäisiä.84 83. Teräsrakenne-lehti 4/2000 84. Arkkitehtitoimisto Talli Oy 2012

Kuva 85 Neuvottelutuubi lattian tasolta nähtynä

51

52

2. Analyysi 2.1. Tonttianalyysi

Kuva 86 Tonttianalyysi.

Kuva 87 Näkymä Fordin talon etelänurkalta avomerta kohti.

Kuva 88 Visualisointi tulevasta saapumisesta Hernesaareen.

Fordin talo sijoittuu oikealle puolelle siilojen takana näkyvän Munkkisaaren teollisuustalon taakse

Fordin talo sijoittuu Hernesaaren niemen luoteisrannan keskivaiheille. Fordin talolta on avoimet näkymät Jätkäsaaren rantaan ja satama-allasta pitkin Lauttasaaren selälle ja Hietalahden pohjukkaan. Ranta ei kuitenkaan ole rakennuksen käytössä vaan se on aidattu läheisen risteilysataman suojavyöhykkeeksi. Risteilysataman laitureista yksi sijoittuu juuri Fordin talon kohdalle. Laivojen vierailut ajoittuvat kesäkuukausille (touko-syyskuu) ja päiväsaikaan (klo 8-18). Ollessaan laiturissa laivat peittävät suurimman osan Fordin talon näkymistä. Laivat aiheuttavat myös melu- ja hajuhaittaa rakennuksen meren puoleiselle sivulle.

Fordin talon lyhyet sivut suuntautuvat lounaiseen ja koilliseen. Hernesaaren alueen päätuuleen suunta on lounaasta, mereltä, joten tulevat julkiset rakennukset suojannevat Fordin taloa tuulelta. Aamuaurinko paistaa rakennuksen kadunpuoleiselle sivulle ja ilta-aurinko taas vastaavasti rannan puolelta. Rakennuksen koillissivulle sijoittuvat toimistotilat ovat suojassa suoralta auringonpaisteelta.

Hernesaaren pääkatu tulee kulkemaan Fordin talon editse. Katu säilyy Fordin talolle asti nykyisessä korossa (+2.8) ja lähtee talon edustalta nousemaan terminaalin edustaa kohti päätyen korkoon +7. Kadulla tulee kulkemaan autoliikennettä, raitiotie sekä pyöräkaista ja jalkakäytävä molemmin puolin. Kevyen liikenteen reitit kulkevat pääkadun lisäksi pitkin

Hernesaaren rantoja. Nykyisin Fordin taloa ympäröivät jäsentymättömät parkkikentät. Tulevaisuudessa Fordin talon ja Munkkisaaren teollisuustalon väliin jää pieni paikoitusalue ja muuten paikoitus järjestyy parkkilaitoksissa ja -kellareissa sekä katujen varsilla. Polkupyöräpaikoituksen virkaa toimittavat nykyisin muutama nurmialueelle nostettu pyöräteline. Tontin perustaso on osin noppakiveä ja osin asfalttia. Nykyisten sisäänkäyntien yhteydessä on jonkin verran nurmikkoa ja istutuksia.

Fordin talon koillispuolella sijaitsevat Munkkisaaren teollisuustalo ja Valtion viljavarastojen rakennuskokonaisuus siiloineen tullaan suojelemaan tulevassa osayleiskaavassa. Fordin taloa muilta osin ympäröivät suuret telakkahallit puretaan ja rakennuksen lounaispuolelle kaavaillaan lisärakennusmahdollisuutta Fordin talolle tai muuta julkista rakennusta.

Rivin jatkeeksi sijoittuu risteilysataman terminaalirakennus. Fordin talon itäpuolelle tulee sijoittumaan asuinrakentamista tukitoimintoineen. Kaavassa Fordin talon mahdollinen laajennus on vedetty lähes kiinni kadun reunaan, mikä vaikeuttaa terminaaline edessä sijaitsevalta, lähimmältä raitiovaunupysäkiltä saapumista. Meren puolella laajennuksen rajaus mahdollistaa merinäköalan Fordin talon päädystä. Fordin talon keskivaiheilta aukeaa kapea näkymä asuintalojen välistä Suomenlinnan selälle sekä katua pitkin niemen kärkeen.

53

2

1

3

4

5

2.2. Rakennuksen nykytilanne 2

Selvitykseni Fordin talon nykytilasta perustuu osittain omiin vierailuihini vuosina 2011-2013 ja osittain Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n vuonna 2011 tekemään inventointiin.

1 B 215.4

215.1

Matsal för cheferna

KK

AU

AUKKO

O

225.3

kea kor

A

tila

225.2

7

6

225.1

Reklamavd.

214.1

DIrektions matsal

215.4

215.3 Servering

AU

KK

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

A

Matsal för kontorspersonalen

Prov. ved upplag

214.1 224.4

2.2.1. Julkisivut

213.1

O

H201 NEUVOTTELU

Fabriks och lagerkontor

Fakturering

AUKKO

224.2

8

Kuvauskeittiö

224.1 +8,700

223.4 219.2

220.1

219.3

Herrgard

222.7

Huvudkontor Damgard

223.2 223.1 Herrtoilet

Studio 2

219.7

212.4

Damntoilet

212.3

222.6

219.1

212.1

223.3

222.8

Klädd och tvättrum

Studio 1

224.3

Stenografer

222.9

222.1

219.5

Filing

212.5

222.4 222.5

222.2222.3

216.2

Kassavalv.

216.1

217.2 Blankett Förråd

Kontorschef

211.1

210.1 Inköps avd.

217.1

209.1 Kassa

Kalustovarasto

221.3

221.4

Kameravarasto

221.5

Studio 4

201.7

Atk-huone

9

Lastaustila

223.7 201.8

201.6

PORRASYHTEYS JA TAVARAHISSI

202.6

223.4 202.5

Toimistotilaa

Neuvottelu Oy Ford Rahoitus AB Laajennus

200.1

223.3 +8,700

Arkiv

200.4

200.3 Toimisto

200.2

Toimistotilaa

10

223.6

223.11

223.8

Kontorsvestibul

Studio 4

221.2

218.2 218.1

212.2

217.4

220.7

223.5

203.9

Toil

54

Försäljn. avd

223.10

Avd. chef gard

Försäljn. chef

223.6 223.7 223.8

207.1

Toimistotilaa

Rahoitusosasto

201.4

201.3

201.1

202.4

Service

202.1

203.3

203.2

203.1

Direktions. och Konferenser

Korresp.

204.1

Direktör

206.1

B

5

208.1

4

3

Rakennuksen julkisivut ovat säilyneet pääpiirteittäin alkuperäisessä asussaan lounaisjulkisivua lukuunottamatta. Toimistosiipi on säilynyt hyvin, tosin ajokaistan ovet on vaihdettu alumiininosto-oviksi. Työntekijöiden sisäänkäynnin puuovet on uusittu vanhojen mukaan, suuret, pieniruutuiset ikkunat ensimmäisessä kerroksessa ovat alkuperäisiä, kaksinkertaisia puuikkunoita. Tornin pitkät vertikaali-ikkunat ovat muuten alkuperäisiä, mutta ylimmän kerroksen ikkunat on uusittu puu-alumiinirakenteisiksi ikkunoiksi. Pitkillä julkisivuilla suurimpana muutoksena näkyy alkuperäisen kattolyhdyn korvaavanneen kattoikkunankin purkaminen vuoden 2012 aikana. Pitkien julkisivujen ikkunat ovat alkuperäisiä kaksinkertaisia puuikkunoita. Kadun puoleiselle julkisivulle on vuonna 2010 rakennettu poistumistieksi kierreporras. Tiiliseiniin on tehty korjauksia vuosina 2011-2012.

Lounaispääty uudistettiin täysin 80-luvulla, tiiliseinän päälle tehtiin lisälämmöneristetty peltiverhous, ikkunat vaihdettiin puu-alumiini-ikkunoiksi harvemmalla ruudutuksella ja niihin tehtiin värilliset kaistat. Uusia ovia on lisätty sinne tänne olevien ikkuna- ja ovikenttien puitteissa. Kaakkoisjulkisivulle lisättiin vuonna 2010 teräksinen kierreporras poistumistieksi.

6

7

2.2.2. Sisätilat

Sisätilojen alkuperäinen selkeys on täysin kadonnut monien irrallisten muutostöiden myötä. Rakennuksen vuokratilanne muuttuu jatkuvasti ja sen myötä muuttuvat myös tilojen väliset jaot. Vierailin rakennuksessa tammikuussa 2013 ja tiloja oli jaettu entistä pienempiin osiin. Olen käyttänyt suunnittelutyöni pohjana Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n inventointinsa pohjalta tekemiä säilyneisyyskaavioita vuodelta 2011.

2.2.3. Nosturihalli, keskivyöhyke ja kokoonpanohalli

Vanhat tuotantotilat on jaettu useassa vaiheessa pienempiin osiin. Nosturihalli on säilynyt pääosin korkeana tilana. Nosturihallin ja keskivyöhykkeen lounaispäähän on kevytsoraharkkoseinin rajattu Helsingin Kumin toimitilat, jotka ovat pääosin varastoa. Nosturihallin ja keskivyöhykkeen koillispää muutettiin 2000-luvun alussa toimitiloiksi. Aivan tilan päähän tuolloin rakennettu parvi ja sen jatkona roikkuva neuvottelutuubi ovat alkuperäisessä asussaan. Parvelta tornin ruokailutilaan avattu yhteys on sittemmin tukittu. Parven alla ja keskivyöhykkeellä sijaitsee tuolloin rakennettuja neuvottelu- ja aputiloja. Neuvottelutilojen yhteyteen rakennettiin myös ilmanvaihtokonehuone uusien tilojen tarpeisiin. Tilojen lattiapintaa on nostettu. Uudet rakenteet on toteutettu huolellisesti ja laadukkaasti ja samalla tilojen tehdasmainen tunnelma on säilytetty.

8

Keskivyöhykkeen parvi on säilynyt suurimmaksi osaksi yhtenäisenä tilana, mutta se on rajattu seinin nosturihallista ja kokoonpanohalllista. Kattolyhty ja sen korvannut kupuikkuna on purettu ja tilalle on vuonna 2012 rakennettu savunpoistoluukut, joten luonnonvaloa tilaan pääsee enää lounaispäätyyn rakennettujen toimistotilojen ikkunoista. Tilan koillispäähän on kevyin väliseinin rajattu aputiloja.

Kokoonpanohalli jaettiin pian rakennuksen valmistumisen jälkeen kahteen kerrokseen. Alemmassa kerroksessa sijaitsee nykyään erilaisia kevytrakenteisesti jaettuja varasto- ja lastaustiloja sekä kevytsoraharkkoseinin rajattuja verstas- ja toimitiloja. Toisessa kerroksessa rakennuksen kaakkoissivulla sijaitsevat toimistotilat on rakennettu useassa vaiheessa ja niihin on tehty muutoksia ja täydennyksiä myös selkeiden rakennusvaiheiden välissä. Vanhan pääportaan vierestä lähtevässä käytävässä ja julkisivun puoleisissa tiloissa on tehty joitain uusia tilajakoja, mutta koillispäädyn toimistotilojen materiaalimaailmaa ja tunnelmaa jatkavat interiöörit ovat kutakuinkin säilyneet. Tiloissa sijaitsee nykyään muun muassa joogakoulu ja tanssija Liisa Pentin työtila. Käytävän rakennusrungon puoleiselle sivulle rakennettujen toimisto- ja neuvottelutilojen toteutustapa viittaisi kenties 2000-luvun alkuun. Seinät ovat pääosin maalattuja, lattia parkettia ja alakatot erilaisia säleikköjä ja ritilöitä. Tiloja on viime vuosien aikana entisestään rajattu kevyin väliseinin. Toisen kerroksen etelänurkassa sijaitsee nykyisin varastokäytössä olevia tiloja, jotka on rajattu kevytrakenteisin väliseinin.

9

10

Kuvat 89-98

55

2.2.4. Sisääntuloaulat, portaat ja ensimmäisen kerroksen aputilat

Kuvat 99-108

1 2

Vanha pääaula on pitkälti alkuperäisessä asussaan kokoonpanohalliin auenneiden sisäikkunoiden purkamista lukuunottamatta. Ajokaistalle vievät ovet on muutettu teräksisiksi palo-oviksi, ulkolasiseinät ovat alkuperäiset, kiinteät, kaksinkertaiset umpiolasielementit teräskarmeilla, alunperin tummat ja kiiltävät betonipilarit on maalattu harmaiksi. Ikkunoiden alla sijaitsevat putkipatterit ja valaisimet ovat alkuperäiset. Tuulikaappi puulasiovineen ja korkeine levypattereineen on alkuperäinen uudehkoa alakatNÄYTTELYTILA, TUULIKAAPPI JA PORRAS A toa lukuunottamatta.

Aulasta toimistokerroksiin vievä pääporras on säilynyt hyvin pintoja ja detaljeja myöten sisäikkunoiden umpeen muuraamista lukuun ottamatta. Toiseen ja kerrokseen vievät teräsrunkoiset rautalankalasipalo-ovet teräskarmein ovat 60-luvulta. Portaikko lämpiää tasanteilla Näyttelyhalli 100.1 sijaitsevin alkuperäisin levypatterein.

3 Näyttelytila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.onSuurin muutos Työntekijöiden sisääntuloaula ilmeeltään säilynyt hyvin lähellä alkuperäistä.

Porras alkaa alkuperäisenä, ylemmissä kerroksissa tilan ilmeeseen on tullut portaasta tehdashalliin avautuvien mutta ikkunoion muuttunut ahtaammaksi muun sisäikkunoiden umden purkamisen johdostatunnelma 1960-luvulla.

Toinen tilamuutos onmuassa uusien peenmuuraamisen myötä.

Portaan yhteyteen on tehty hissi ja väliovet on wc-tilojen rakentaminen entisen liikenneosaston (”trafik avd.)paikalle. uusittu teräslasipalo-oviksi.

Tilat liittyvät toisiinsa nykyisin ilman väliovea, ja kulkuaukon paikkaa Toinen ensimmäisen kerroksen ajokaistoista on rajattu varastotion siirretty. laksi ja vahtiputkan ikkunoita on peitetty, autojen pesu- ja voitelutilat ovat edelleen alkuperäisessä asussaan ja käytössään. Vanhat autonkuljettajan tilat toimivat nykyään taukotilana Tilan väritykseen ja pintojen kiiltoasteisiin on vuosien kuluessa tullut

valokuvien perusteella muutoksia. Lattipinta on alkuperäinen, mahdol4 lisesti myös kattopinta. Näyttelyhallin tehdashallin sisään- ja 2.2.5. Toisen väliovet kerroksen toimistotilat ulosajoväylille on uusittuToisen 1960-luvulla lisäkerroksen rakentamisen kerroksen toimistotiloissa on säilynyt monia alkuperäisiä materiaayhteydessä teräsrakenteisiksi palo-oviksi.

Suuret, teräsrakenteiset leja ja detaljeja, mutta monien uusien tilajärjestelyjen vuoksi alkuperäinen näyteikkunat ovat alkuperäiset.

Ikkunapenkeistä lähinnä ikkunaa sijaittilallinen selkeys on hämärtynyt. Toimistohuoneiden rajauksia on muutettu ja joitain niistä on avattuvarsinaiset aulasta tehtyyn avokonttoriin, sevat vinot tasot ovat alkuperäisiä rakenteita, penkit ovat pääportaan sikuljetaan uudempia 50-luvulla tehtyyn laajennusosaan yhteys alkuperäiseen vanhaa mallia mukaillen vuitse toteutettuja rakenteita.

Katonja riipavokonttoriin on muuttunut vastaanottotiskin purkamisen ja käytävän rapuvalaisimet ovat alkuperäiset. jaamisen myötä. Alkuperäisiä tai alkuperäisen mukaan uusittuja ovat tam-

miparkettilattia, havuvaneriseinät sisäikkunoin (tosin väliseinien laseihin 5 Inventointiajankohtana näyttelytila oli vaillaläpikuultavaa käyttöä. kalvoa) ja kaksipuitteiset, sivusaraon lisätty näköesteeksi noidut puuikkunat. Kattopinnat on osittain uusittu ja kaikki valaisimet on uusittu. Tekniikka kulkee käytäväosan alakatossa sekä uusilla kaapelihyllyillä, toimistohuoneissa tuloilmasäleiköt ovat ovien yläpuolella, sähköt on koteloitu kulkemaan lattianrajassa tai kaapelihyllyillä, ikkunoiden alla

124

6

7

8

Entiset johdon tilat - huone 206.1

9

10

Entisten johdon käytössä olleiden tilojan väliseinät on purettu ja entiseen odotustilan oviaukkoon on asennettu uusi teräsrakenteinen liukuovi.

Neuvotteluhuoneen oviaukko on suljettu, samoin ovi ja ikkunajohtajan toimistosta viereiseen toimistotilaan. Tilan valkoiset levyverhoilut lienevät uudehkoja. Muutosten ajankohdasta ei ole varmuutta.

Nykyisessä tilassa on kuitenkin paljon säilyneitä laadukkaita yksityiskohtia ja rakennusosia, joita ovat näyttävä kattopinta, alkuperäiset lattiapinnat, ikkunat ja niihin liittyvät huolellisesti suunnitellut yksityiskohdat, sekä lähes alkuperäisinä säilyneet pienet puhelinkoppi ja johtajan huoneen vaatekomero Lattia: - Lautaparketti, lakattu tammi. Lattiassa näkyy vanha huonejako. Jalkalista h=65mm, lakattu puu, yläreunassa pyöreä profilointi - Puhelinkopin lattia vihreänharmaa linoleum - Vaatekomeron lattia muovimatto, puuimitaatio Seinät: - Seinien alaosat valkoiseksi maalattu levypinta, yläosa lakattu viilupintainen (mänty) vaneri. Kattolistat lakattu mänty.

- Väliseinä ja liukuovi konttorin eteishalliin 223.10 uusia teräsrakenteisia rautalankalasiseiniä, yläosat perforoitu teräslevy - Puhelinkopin ja vaatekomeron seinät viilutettu vanerilevy Katto: - Puukasettikatto, ”ruudutettu”, lakattu oregon-mänty - Puhelinkopin ja vaatekomeron katto viilutettu vanerilevy Ovet: - Tilassa ovet puhelinkoppiin ja johtajan vaatekomeroon. Viilutetut huultamattomat vaneriovet, ovilevyissa vaakajakoaihe (1940-l).

- Puhelinkopin oven ikkunassa pieni lasiaukko. Saranat niklatut, rullasalpa, lukko poistettu. Karmit ja kynnys puuta, profiloidut (”aaltoilevat”) peitelistat 1940-l, 12x60mm.

Kromattu lankavedin.

- Vaatekomeron oven saranat messinkiä. Lankavedin ja rullasalpa, karmit ja kynnys puuta. Yksinkertaiset peitelistat, leveys 45mm. Oven sisäpuolella kapea puuhylly.

106.4

2.2.6. Kolmannen kerroksen tilat

cola

Porrash. B

Porrash. B

106.1 106.1 105.8

Arbetrar entre hall Porrash. B

Tvättbox

Förstä hjälp st.

106.1

Förstä hjälp st.

Tvättbox

Förstä hjälp st.

105.5 105.7 105.5

Varasto Smöjnings box

Varumottagning

102.5 102.5 105.4 105.4 Varasto

Varasto

Smöjnings box

Smöjnings box

105.4

102.5

105.3

105.2 105.2

105.2

4

Filing Stenografer

Filing

Herrgard Damgard

Stenografer

Huvudkontor

Damgard

223.3 223.3 Herrtoilet

Damntoilet

Damntoilet

Blankett Förråd

Kontorschef

9 9

Blankett Förråd

217.1 217.1 Blankett Förråd

Chaufförrum

Chaufförrum

104.6

Reparaturverkstad Chaufförrum

Kontor

3 3

Kontor

Kontor WC

101.13 101.13 101.12 101.12

WC WC

101.13 Batteriladningsrum

Arkiv

1

7 7

WC

Batteriladningsrum

101.14 101.14

Utställningshall

Utställningshall

100.1 100.1 WC

WC

101.12

2 2

Batteriladningsrum

101.14

Utställningshall

3

100.1

2

Toil

Toil Avd. chef gard

Avd. chef gard

Inköps avd.

Inköps avd.

211.1

9

Service

Service

204.1 204.1

210.1 Inköps avd.

209.1 Kassa

Kassa

223.10 223.10 Toil

Försäljn. avd

Försäljn. avd

Direktions. och Konferenser

8 8

Direktions. och Konferenser Korresp.

Service Korresp.

Direktör

Direktions. och Konferenser Direktör

Naisten pukuhuone

Korresp.

Neuvotteluh

Ilmastointikoneh.

Neuvotteluh

Neuvotteluh

Neuvotteluh

Neuvotteluh

kök

kök

Naisten pukuhuone Toimistoh

325.1 325.1

324.3 324.3 324.5 324.6 324.5 324.6 324.4 324.4

324.2

320.1

320.1 320.1 325.1

Toimistoh

321.1 321.1

Diskrum Neuvotteluh

Toimistoh

Diskrum Neuvotteluh

321.1

Diskrum Neuvotteluh

321.2 321.2 321.2 W W 324.5 324.6 P W P 303.1 303.1 W c Pc W h W c h 325.2 c 327.1 h c 327.1 327.1 325.2 c325.2

324.3 324.4

S S h h 326.1 326.1 Wc Wc P P h h 327.1 327.2 327.1 327.2 Ilmastointikojeet

326.1 Ilmastointikojeet

303.1

S h Wc P h 327.1 327.2

A-porras

A-porras

A-porras

Försäljn. avd

207.1

8

304.1

208.1

Försäljn. chef

Försäljn. chef

204.1 206.1 206.1

Naisten pukuhuone

10

10 10

322.1 304.1 304.1 304.2

Emännöitsijä

324.1

Ilmastointikojeet

223.10

Avd. chef gard

Försäljn. chef

7

A

A

Hissin konehuone

Hissin konehuone

Emännöitsijä

kök

Kontorschef

209.1 209.1

223.7 223.8 207.1 207.1

223.7 223.8 223.7 223.8

Emännöitsijä

Neuvotteluh

Arkiv

104.4

104.4 104.4

212.1

Hissin konehuone

323.2 323.1 323.2 323.1322.1 322.1 323.2 323.1 304.2 304.2

324.2 324.2

Kontorschef

217.1 210.1 210.1

Kontorsvestibul

1 1

104.6 104.6

Reparaturverkstad

Stenografer

212.4

218.2 218.1 218.2 218.1 218.2 218.1 223.3 +8,700 223.3 +8,700 223.3 +8,700 208.1 208.1 223.11 223.11 223.11 Arkiv

Keittiön varasto

322.2

Keittiön varasto

Keittiön varasto

213.1

Kassavalv.

Kassavalv.

A

317.2

317.2 317.2 322.2 322.2

324.1 324.1

Damntoilet

Työläisten ruokailu

Työläisten ruokailu

Työläisten ruokailu

DIrektions matsal

Fabriks och lagerkontor

Damgard

216.2 216.1 211.1 211.1

216.2 216.2 216.1 216.1

214.1

223.3

Herrtoilet

Toimistohuone

Toimistohuone

Toimistohuone

Huvudkontor

Huvudkontor Herrgard

Kontorsvestibul

Reparaturverkstad

Filing

222.8 223.2 223.2 223.2 223.1 212.4 212.4 223.1 223.1 212.3 212.3 212.3 Herrtoilet

A

A

Ilmastointikoneh.

Ilmastointikoneh.

223.4

223.4 223.4

A

A Reklamavd.

Fakturering

Fakturering

Kassa

105.1

105.1 105.1

DIrektions matsal

224.1 224.3 +8,700 224.1 +8,700 224.1 224.3 224.3 +8,700 212.1 212.1

4 4

Kassavalv.

105.3 105.3

A

Fabriks och lagerkontor Fabriks och lagerkontor Servering

Servering

Fakturering

222.8 222.8

105.5

Varumottagning

105.7 105.7

Varasto Tvättbox

Varasto Tvättbox

Reklamavd.

Reklamavd.

DIrektions matsal

Servering

Herrgard

Varasto Tvättbox

Prov. ved upplag

Prov. ved upplag

Prov. ved upplag

317.1

317.1 317.1

A

Matsal för kontorspersonalen

215.4 214.1 214.1 215.4 215.4 214.1 214.1 215.3 215.3 215.3 214.1 224.4 224.4 224.4 213.1 213.1

Varasto

Varasto

Varasto

Tvättbox

5

106.2

106.2 106.2 105.6

cola 105.6 105.6

cola

Varumottagning

Alunperin toimistosiiven vuonna 1965 rakennettu kolmas kerros koostui keskikäytävän varrelle sijoittuvista, pienehköistä toimistohuoneista. Lähes kaikki alkuperäiset seinät on sittemmin purettu ja tilalle on rakennettu 1990-2010-lukujen kuluessa erilaisia seinäkkeitä, vastaanottotiskejä, neuvottelutiloja sekä alakatto- ja lattiapintoja ilman sen kummempaa kokonaissuunnitelmaa. Sekä kaksinkertaiset ikkunat, että kattoikkunat ovat alkuperäisiä. Ikkunoiden alle sijoittuvat koteloidut levypatterit, katossa uusitut loisteputkivalaisimet ja uudet ilmanvaihtoputket näkyvissä.

Vanhan esimiesten pukuhuoneen tilajärjestely on säilynyt ennallaan, sen sijaan naisten sosiaalitila on jaettu useampaan osaan ja se on muutettu saunaosastoksi. Miesten pukuhuoneen valokuiluun auenneet sisäikkunat on purettu.

Arbetrar entre hall

105.8 105.8

5 5 6 6 6 Arbetrar entre hall

106.3

215.1

Matsal för cheferna

Matsal för kontorspersonalen Matsal för kontorspersonalen

Arb. Matsal

101

215.4 215.1 215.1

Matsal för cheferna

Matsal för cheferna

Konttoritiloja

Pannrum

106.4 106.4 106.3 106.3

A

Askrum

Arb. Matsal

Pannrum

106.5 Transfor-motorrum

Transfor-motorrum

Pannrum

101

101

A

Konttoritiloja

Transfor-motorrum

Askrum

Arb. Matsal

Askrum

suihkut N108

suihkut N108

A

106.5 106.5

Konttoritiloja

Provisorikt veoupplag

suihkut M109

215.4 215.4

106.6

Kontorsvestibul

suihkut N108

Provisorikt veoupplag

suihkut M109

suihkut M109

Pump. och kompressor-rum

Pump. och kompressor-rum

Pump. och kompressor-rum

106.6 106.6 106.7

106.7 106.7 Provisorikt veoupplag

on levypatterit, samoin käytävällä. Joissain väliseinissä 2- tai 3-kertainen, ääntä eristävä lasitus. Johdon tiloissa paljon säilyneitä detaljeja ja pintoja, seinien alaosat on peitetty valkoisella levyllä.

Direktör

206.1

301.1 301.1 301.2 301.2 Neuvotteluhuone

Neuvotteluhuone

301.1

301.2

Neuvotteluhuone

305.2 305.2

305.2

57

1

2.2.7. Toimistojen aputilat ja miesten sosiaalitilat

Toimistokerroksen WC-tilat ovat säilyneet melkolailla alkuperäisessä asussaan. Joitain muutoksia on tehty, mutta pinnat, rakennusosat ja luonnonvalojärjestelyt ovat ennallaan. Kassaholvien tilajako, pinnat ja ovet ovat alkuperäisiä, arkisto- ja varastotiloissa on tehty monia muutoksia.

Miesten sosiaalitilan luonne on muuttunut vuosien saatossa ratkaisevasti. Kattolyhdyn purkamisen myötä tilan luonnonvaloratkaisu on menetetty, ja vanhaan valokuiluun on myöhemmin rakennettu uusi alakatto.

Tila on jaettu useaan osaan väliseinin ja märkätilojen pintamateriaaleja on uusittu.

2

215.4

215.1

Matsal för cheferna

A

Matsal för kontorspersonalen

Reklamavd.

Prov. ved upplag

225.1

214.1

DIrektions matsal

215.4

215.3 Servering

AU

KK

O

1

214.1

224.4

Fabriks och lagerkontor

2.2.8. Torni

213.1 Fakturering

224.2

2

224.1 +8,700

224.3

Filing

Stenografer

212.1

222.9

222.1

219.5

223.4 219.3

Herrgard

222.7

Huvudkontor Damgard

223.3

222.8

223.2

Klädd och tvättrum

223.1 Herrtoilet

219.7

212.4

Damntoilet

212.3

222.6

212.5

222.4 222.5

222.2222.3

216.2

Kassavalv.

216.1

217.2 Blankett Förråd

Kontorschef

211.1

210.1 Inköps avd.

217.1

209.1 Kassa

218.2 218.1

212.2

223.3 +8,700

Arkiv

223.6

223.11

223.8

Kontorsvestibul

223.7 223.4

223.5

203.9

Toil

Försäljn. chef

Service

203.2

203.1

204.1

Kuvat 109-110

58

Försäljn. avd

223.10

Avd. chef gard

223.6 223.7 223.8

203.3

208.1

207.1 Direktions. och Konferenser

Korresp.

Direktör

206.1

Tornissa toisen kerroksen tasolla sijaitsivat aluperin henkilökunnan ruokailutilat ja johdon kabinetti. 2000-luvun alussa kabinetti muutettiin tarjoiluväliköksi ja tila avattiin nosturihalliin rakennetulle parvelle. Yhteys on sittemmin suljettu.

Tornin kolmannessa kerroksessa alunperin sijainnut tehdastyöläisten ruokailutila muutettiin 1970-luvulla toimistotilaksi ja sieltä purettiin kaikki tarjoiluun liittyvät rakenteet. Tilan pääovi ja ikkunat ovat ennallaan, lattia- ja seinäpinnat on peitetty mattolaatalla. Sähköt ja ilmanvaihto on toteutettu pintavetoina. Kolmannesta kerroksesta neljänteen johtava kierreporras on pitkälti alkuperäisessä asussa lisäkerroksen rakentamisen yhteydessä purettuja ikkunoita lukuun ottamatta.

Tornin neljännestä kerroksesta on purettu keittiötilat ja nykyinen tila toimii toimisto- ja neuvottelukäytössä. Viidennessä kerroksessa alkuperäisen ruokahissin konehuone ja kaksi wc-tilaa.

2.2.9. Olevan rakennuksen haasteet ja mahdollisuudet

Ensi näkemältä Fordin talon on nykytilassaan sekava kaikkine irrallisina toteutettuine muutoksineen. Nykyiset tilat ovat pääosin ahtaita, pimeitä ja sokkeloisia, materiaalimaailma on sekava ja yhteydet tilojen välillä on tukittu. Eri rakennusvaiheet on tehty irrallisina projekteina, jotka muodostavat sekavan tilasarjan. Joitain selkeitä kokonaisuuksia erottuu kuitenkin myös uudempien rakenteiden joukosta. 2000-luvun alussa nosturihalliin rakennettu parvi- ja neuvottelutuubikokonaisuus on suunniteltu laadukkaasti ja se on säilynyt hyvin. Sen suunnittelussa on otettu vaikutteita rakennuksen tehdasmenneisyydestä ja Hernesaaren roolista osana satama-aluetta, ja se nivoutuu osaksi nosturihallin hallitilaa. Toinen muutostyö, joka erottuu selkeänä kokonaisuutena on lounaispäädyn julkisivumuutos. Pidän onnekkaana sattumana, ettei ”julkisivujen nykyaikaistamista” viety täyteen laajuuteensa 1980-luvulla, mutta mielestäni yhteen päätyyn rajoittuva julkisivumuutos kertoo kuitenkin omaa tarinaansa rakennuksen historiasta.

Monet muista muutoksista on tehty väliaikaisella otteella ja niiden alla on edelleen tallella rakennuksen alkuperäinen selkeys. Suuret ikkunakentät ovat lähes poikkeuksetta tallella, kantavat rakenteet ovat koskemattomia ja olennaisimmat alkuperäiset pintamateriaalit ovat säilyneet. Alkuperäisen rakennuksen valoisuus ja selkeys on paikoin tallella, paikoin palautettavissa. Alkuperäiset rakenteet on tehty tehdaskäyttöön, joten ne ovat vahvoja, tosin lämmöneristys on riittämätön. Talotekniikan kuilut ovat nykystandardein riittämättömiä, mutta niitä voi hyödyntää esimerkiksi hisseinä. Uusille kuilulle löytyy varmasti tilaa ja kerroskorkeudet mahdollistavat suuretkin vaakavedot.

Korkeat teollisuustilat soveltuvat hyvin esiintymistiloiksi, kun kuoritaan uudet sopimattomat kerrostumat pois, ja toimistotilat voidaan pakata alkuperäisen tilajärjestelyn mukaan rakennuksen päätyyn. Rakennus asettaa kuitenkin myös tiettyjä haasteita suunnitteluun. Alunperin henkilöliikenne on toiminut rakennuksen pituussuunnassa eli tulevan kadun suuntaisesti ja korkeat hallitilat ovat myös virranneet pitkittäin. Alkuperäinen pääaula sijaitsee yli sata metriä pitkän rakennuksen nurkassa, mikä on sekä saavutettavuuden että rakennuksen sisäisen liikenteen kannalta hankalaa. Aula on myös kovin pieni suuren yleisön käyttöön. Aula kuitenkin muodostaa vahvan aksentin lasiseinineen ja marmorikehyksineen.

Jos sisäänkäynti siirretään muualle, on sen oltava tätä aksenttia vahvempi ele. Rakennuksen pituus mahdollistaa ikkunakenttien hienon rytmin, mutta saattaa väsyttää lähestyjän ja muuttua monotoniaksi. Haastetta lisää myös kadun eli saavutettavuuden ja rannan eli hienojen merinäköalojen vastakkain asettelu. Toisaalta sisäänkäynnin on oltava helposti löydettävissä ja houkutteleva, toisaalta aula- ja ravintolatiloista olisi mukava tarjota hienoja näkymiä ja mahdollisuus viihtyisälle terassille.

59

2.3. Referenssejä 2.3.1. Tanssin tiloja maailmalta Dansens hus, Oslo / LPO arkitekter + Snøhetta (2008) Oslon tanssintalo sijoittuu vanhaan konepajarakennukseen Aker-joen varrella. Se on osa laajempaa vanhoihin tehdasrakennuksiin perustettua kulttuurikokonaisuutta Vulcania. Vanhoja sisätiloja on siistitty tarpeen mukaan, mutta säilyttäen rakennuksen alkuperäinen tunnelma. Moderni sisustus sekä lasi- ja puhdasvalubetonipinnat luovat kauniin lisän karkeaan tehdastunnelmaan. Oslon tanssin talo sisältää pääsalin 350 katsojalle, musta laatikko - tyyppisen salin, aulatilat kahviloineen, hallintotiloja, tanssikirjaston ja videokirjaston.

Kuvat 111-114

60

Laban Dance Centre, Lontoo / Herzog&deMeuron (2003) Modernin tanssin uranuurtaja Rudolf Labanin mukaan nimetty tanssikeskus on Herzog & deMeuronin vuonna 1997 voittoisan kilpailuehdotuksen lopputulos. Se toimi värikkyydessään ja eteerisyydessään symbolina Deptford Creekin vanhan teollisuusalueen sosiaaliselle ja fyysiselle muodonmuutokselle. Julkisivujen läpikuultavat polykarbonaattilevyt suunniteltiin tasapainottamaan lämpötilaeroja ja toimimaan auringonsuojauksena. Tanssijat ovat kuitenkin valittaneet rakennuksessa tanssimisen olevan vaikeaa juuri kylmyyden ja vaihtelevien lämpötilojen vuoksi. Julksivujen läpi hohtavat tanssijoiden siluetit toimivat osana rakennuksen arkkitehtonista ilmettä. Rakennus sulautuu yhteen kumpuilevan pihan kanssa ja kumpuilu jatkuu sisätilassa. Sisätilat on suuniteltu katutilamaiseksi verkostoksi jonka varrelle kaikki toiminnot on sekoitettu ja jaettu. Suuri esiintymissali muodostaa rakennuksen sydämen. Harjoitusstudiot sijaitsevat toisessa kerroksessa.

Stevie Eller Dance Theater, Tucson Arizona / Gould Evans (2003) Arizonan yliopiston College of Fine Arts, School of Music and Dancen käyttöön rakennettu rakennus sisältää 300-paikkaisen salin, tanssistudion, ulkoesiintymistilan, lavastamon ja puvustamon. Arkkitehtien mukaan tanssiva rakennus syntyi vuorovaikutuksen tuloksena: arkkitehdit oppivat asiakkaalta tanssia ja asiakkaat heiltä rakenneoppia ja lopputuloksena syntyi.

Ensimmäiset luonnokset tehtiin Ballanchine tanssiteoksen, Serenaden pohjalta. Liike näkyy niin rakennuksen läpikuultavissa julkisivuissa kuin sen kantavissa rakenteissakin. Myös julkisivujen läpi hohtavat tanssijat ovat osana arkkitehtuuria.

Kuva 117 Jahrhunderthalle tanssikeskus, Bochum (2003) / Petzinka Pink Technolosche Architektur

Kuvat 118-119 The Place tanssikoulu, London (2001) / Allies and Morrison Architects

Kuva 120 Melkweg kulttuurikeskus, Amsterdam (2009) /Jonkman Klinkhamer

Kuvat 115-116

61

2.3.2. Korjausrakentamisesimerkkejä Matadero Madrid, Madrid / Luis Bellido (1910), useita arkkitehtejä (1980Matadero (=teurastamo) Madrid on vanhaan teurastamoon ja tukkutorille tekeillä oleva kulttuuritilojen kokonaisuus. Teurastamo oli erillisten rakennusten kokonaisuus, joka oli avoin ja joustava laajennuksille, mikä on helpottanut myös sen muutostyötä. 1980-luvulla vanha ”kellohalli” muutettiin kokoontumistiloiksi ja 1990-luvulla vanhoihin karjasuojiin rakennettiin tilat Espanjan kansallisbaletille. Vuonna 2005 vanhaa teurastamoa päätettiin alkaa kehittää kokonaisuutena kulttuurikäyttöön, ja siitä lähtien rakennuskompleksiin on useiden arkkitehtuurikilpailujen tuloksena syntynyt esiintymis-, näyttely- ja työtiloja. Kokonaisuuden eri osat ovat hyvin eri henkisiä, mutta niitä yhdistää vapautunut ote, vanhojen rakenteiden ja pintojen säilyttäminen kauneusvirheineen ja niiden yhdistäminen kevyisiin uudisrakenteisiin. Kokonaisala 165 415 m2.

Kuvat 121-124

62

Turun konservatorio / Gunnar Wahlroos (1934), Arkkitehtitoimisto LaihoPulkkinen-Raunio (1994) Turun konservatorio ja siihen liittyvä Sigyn-sali sijaitsevat entisen köysitehtaan tiloissa Aura-joen rannalla. Rakennus on mielenkiintoinen yhdistelmä uutta ja vanhaa. Uudet rakenteet on tuotu rohkeasti erottuvina osina olemassa olevaan tilaan. Vanhat rakenteet on säilytetty paikoin sellaisenaan, kuten aulan kattoon seisahtunut nosturivaunu, paikoin ne ovat saaneet uuden käsittelyn. Sigyn-sali on mielenkiintoinen korjausrakentamisesimerkki, mutta monesti salissa tanssineena on sanottava lavan ja sen taustatilojen olevan riittämättömät tanssin käyttöön. Pukutiloja ja lämmittelytilaa on riittävästi, mutta näyttämön välittömät taustatilat ovat minimaaliset. Sali onkin tarkoitettu ensi sijaisesti musiikkiesitysten käyttöön, mutta esitystilojen riittämättömyyden vuoksi myös Turussa joudutaan tanssimaan sopimattomissa tiloissa.

2.4. Tilaohjelma Olen muodostanut suunnitelmani tilaohjelman itse tanssin alan taustakartoituksen, referenssikohteiden ja RT-kortiston mitoitusohjeiden pohjalta ja sovittanut sen laajuudeltaan Fordin taloon sopivaksi.

1. Aulatilat 2205m2 Sisääntuloaula 495m2 Tanssitarvikemyymälä 30m2 Lipputoimisto / info 15m2 Pienen salin lämpiö 250m2 Päälämpiö / tapahtuma-aula 820m2 Vaatesäilytys 150m2 Yleisö wc:t 105m2 Työntekijöiden aula / Näyttelytila 135m2 Tanssijoiden sisääntuloaula 65m2 Ala-aulat ja käytävät 140m2 2. Ravintola 485m2 Asiakaspaikat 300h 300m2 Keittiö 150m2 Wc –tilat 35m2 3. Muunneltava iso sali 1030m Katsomopaikat 600h Tasalattiainen sali, jossa muunneltava kalustus Näyttämö 18x18m, sivutilat 4m, takatila 5m, korkeus 16m 2

4. Ison salin taustatilat 1035m2 Pukuhuoneet (sis. kph) 5 kpl, yht. 65m2 Maskihuone 2kpl yht. 35m2 Esiintyjälämpiö (sis. Wc:t+sauna) 50m2 Verstas ja varastotilat 480m2 Ohjaamot 45m2 Teknisen henkilökunnan taukotila 40m2 Saunaosasto 90m2 Käytävä- ja aulatilat 230m2

Yhteensä 10760m2 Nykyinen 12500m2 5. Muunneltava pieni sali 675m2 Katsomopaikat 350h Tasalattiainen sali, jossa muunneltava kalustus Näyttämö 15x15m, sivutilat 2,5m, takatila 5m, korkeus 12m

9. Toimistotilat 680m2 Toimistotilaa 360m2 Neuvottelu/ryhmätyötilaa 75m2 Aputiloja 105m2 Aula- ja käytävätilaa 140m2

6. Pienen salin taustatilat 475m2 Pukuhuoneet (sis. kph) 4 kpl, yht. 55m2 Maskihuone 15m2 Esiintyjälämpiö (sis. Wc) 50m2 Lämmittelysali 45m2 Varastotilat 110m2 Lastaus 85m2 Ohjaamot 45m2 Aula- ja käytävätilat 70m2

10. Tukitoiminnot 1200m2 Tanssikirjasto 180m2 Ompelimo 120m2 Pukuvuokraamo 60m2 Tuotantotoimisto 85m2 Äänitysstudio, tarkkaamo ja editointi 130m2 Kuntosali 80m2 Joogastudio 45m2 Hieroja+fysioterapia 165m2 Saunaosasto 85m2 Aputilat 95m2 Aula- ja käytävätilat 155m2

7. Harjoitussalit 1290m2 Harjoitussali (ison salin harjoitussali) 350m2 Harjoitussali (pienen salin harjoitussali) 225m2 Harjoitussalit 182,5m2 3 kpl, yht. 550m2 Lämmittely- ja oleskelutila 165m2 8. Harjoitussalien aputilat 670 m2 Pukutila N (sis. wc- ja pesutilat) 160m2 Pukutila M (sis. wc- ja pesutilat) 50m2 Pukutila inva (sis. wc- ja pesutila) 10m2 Pukutila ohjaajat (sis. wc- ja pesutilat) 30m2 Varasto-, tekniset ja wc-tilat salien yhteydessä 145m2 Aula- ja käytävätilat 275m2

11. Tekniset tilat 1015 m2 Ilmanvaihtokonehuoneet (700+80) 780m2 Siivouskeskus 25m2 Talotekniikan varastot 40m2 Sähköpääkeskus 20m2 Valvomo 20m2 Sprinklerikeskus 15m2 Teletilat 10m2 Lämmönjakohuone 20m2 Muuntamotila 10m2 Kiinteistönhuolto / vahtimestari 20m2 Henkilökunnan sosiaalitilat 55 m2

63

64

3. Suunnitelma 3.1. Johdanto 3.1.1. Tilallisuus

Suunnitelmani päätavoitteena on palauttaa rakennuksen tilallinen selkeys.

Pyrin kuorimaan tarpeettomat rakenteet pois tiloista, sekä säilyttämään ja palauttamaan alkuperäisen selkeyden kannalta olennaisia osia. Korkeutta vaativat esiintymistilat sijoitetaan kokoonpanohalliin selkeinä massoina, suuren esiintymistilan katsomo upotetaan keskiosan välipohjan alle, ja nosturihallin avoimuus palautetaan. Toimistosiivessä pelataan olemassa olevien rakenteiden puitteissa aina kun se on mahdollista. Rakennuksen ulkomuoto pysyy hyvin pitkälti ennallaan. Uudesta käyttötarkoituksesta kielii olevan rakennuksen vaipan puhkaiseva suuren esiintymistilan näyttämötorni, joka samalla osoittaa uuden sisäänkäynnin paikan ja majakan tavoin kutsuu ihmiset luokseen.

3.1.2. Toiminnallisuus

Toisena tavoitteena on toiminnallinen selkeys. Tanssikeskuksella tulee olemaan monia eri käyttäjäryhmiä: suuri yleisö, tanssin harrastajat, tanssin ammattilaiset, tanssiproduktioita, -kouluja ja -lehtiä pyörittävä toimistoväki, esitystilojen tekninen henkilökunta sekä ompelimotiloja, pajoja, äänitysstudioita, hierontahuoneita ja ravintolatilaa vuokraavat yrittäjät ja harrastajat. Eri ihmisryhmien on pystyttävä toimimaan rakennuksessa sujuvasti. Suunnitelmassa on sijoitettu eri toiminnot eri kerroksiin siten, että suurta yleisöä varten olevat tilat on sijoitettu sisääntulokerrokseen, tanssijoiden tilat toiseen kerrokseen ja toimisto- ja kokoustilat olemassa oleviin toimistotiloihin toisessa kerroksessa, ja pienyrittäjien tarjoamat tukipalvelut kolmenteen kerrokseen.

Yleisötilat Tanssijoiden tilat Toimisto- ja toimitilat Apu- ja tekniset tilat

65

Sa t o l ki e n n e

Sa t o l ki e n e

2 7 3 ,

1 0 8 , 3 m

m

2

2

7 0 8 , 0 m2

66

3.2. Prosessi

Kuten korjausrakentamisen luonteeseen kuuluu, uuden tilaohjelman ja olevien rakenteiden ja tilojen yhteensovittaminen oli työni suurin ja haastavin tehtävä. Tavoitteenani oli sovittaa taustakartoituksen tilatoiveet mahdollisimman laajasti suunnitelmaan, mutta suunnitteluprosessin kuluessa jouduin suhtautumaan tilojen määrään ja laajuuteen kriittisesti tilallisen, toiminnallisen ja arkkitehtonisen selkeyden saavuttamiseksi. Kaikkein eniten päänvaivaa aiheutti suuren esiintymistilan mitoitus ja sen sijoittaminen rakennukseen. Aluksi ajattelin sen sujahtavan helposti Fordin talon korkeisiin sivulaivoihin, mutta tutustuessani tanssin tilavaatimuksiin tarkemmin huomasin nopeasti sen olevan sivu- ja takatiloineen liian suuri kumpaankaan rakennuksen (alunperin) korkeista tiloista. Kävin läpi kymmeniä vaihtoehtoja salin sijoitukselle punniten samalla sen suhdetta muihin esiintymistiloihin, yleisön liikkumista tiloissa, sisäänkäynnin paikkaa, huoltoyhteyksiä ja etenkin muutostoimenpiteiden laajuutta. Pienemmät salit liikkuivat suuren salin mukana.

Fordin talo muodostuu useasta ajallisesta kerrostumasta, joita arvotin työn kuluessa. Tavoitteeni alusta asti oli palauttaa rakennuksen alkuperäinen luonne ja selkeys, mutta ensin olisi määriteltävä ”alkuperäinen” ja rakennuksen luonteen kannalta olennaisimmat piirteet. Selvää oli, että viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjen, toisistaan irrallisten muutostöiden jäljet poistettaisiin, mutta mihin vetää sitä edeltävä raja?

Onko heti rakentamisen jatkeena kokoonpanohalliin rakennettu välipohja laskettavissa alkuperäiseksi? Entä toisen kerroksen toimistotilojen jatke, jossa toistuu ensimmäisten toimistotilojen tunnelma hieman kömpelömmin detaljoinnein? Joudutaanko jonkin tilan säilyttämiseksi tekemään merkittäviä tilallisia tai toiminnallisia kompromisseja? Mihin uuteen toimintaan mitkäkin talon tiloista soveltuvat?

Vanhojen tilojen säilyttämisstrategian lisäksi pohdin, millä otteella uudistoimenpiteet tulisi tehdä? Tulisiko niiden sulautua olemassa olevaan tai matkia sitä? Mielestäni näin laajamittaisessa korjausrakentamisessa ja uudiskäytön suunnittelussa luontevin strategia on tehdä uudet rakenteet rehellisesti ja rohkeasti omina, oman aikansa estetiikkaa edustavina kokonaisuuksinaan ja samalla arvostaa olemassa olevia rakenteita samoin perustein. Nosturihallissa sijaitseva neuvottelutuubi on suunniteltu juuri tällä periaatteella ja halusin tuoda omat uudet rakenteeni samalla tavalla selkeinä, vapaina kappaleina oleviin tiloihin. Kappaleiden vapauttamiseksi ja tanssin ilmentämiseksi yritin kääntää suuren salin omaan koordinaatistoonsa, mutta se ei lopulta tuntunut luontevalta muuten rationaalisessa ja selkeässä rakennuksessa. Myöskään orgaaniset muodot eivät tuntuneet luontevilta, sillä niiden suhde kaarevamuotoiseen tuubiin muodostui aina kiusalliseksi.

Viimeiseksi nostan esiin pohdintani siitä, miten laajasti uuden toiminnan tulisi näkyä rakennuksessa ja kaupunkikuvassa ja mitä toimenpiteitä tarvittaisiin rakennuksen sovittamiseksi uuteen, tulevaan ympäristöönsä.

Kuten olen jo maininnut, on oleva rakennus jo itsessään hieno, mutta se on pääosin tulevaa ympäristöään matalampi ja kenties vaatimattomampi. Oleva pääsisäänkäynti sijoittuu epäedullisesti ja hienot näköalat ovat rakennuksen takapuolella. Miten varmistaa Tanssin talolle julkisen rakennuksen ansaitsema asema kaupunkikuvassa? Miten osoittaa uusi käyttötarkoitus tekemättä olevalle rakennukselle väkivaltaa? Miten sijoittaa ja korostaa sisäänkäynti ja houkutella yleisö, risteilymatkustajat ja ohikulkijat sisään?

Miten sijoittaa ravintola, jonka pitäisi olla helposti saavutettava, mutta joka tarvitsisi myös viihtyisän terassin?

67

68

3.3. Suunnitteluratkaisut Ulkotilat ja saapuminen

Kaupunkikuvassa selkeimpänä merkkinä Fordin talon muuttumisesta Tanssin taloksi on rakennuksen vaipan läpäisevä teatteritorni, joka valoa hohtaen osoittaa rakennuksen uuden käyttötarkoituksen ja kutsuu kohti sisäänkäyntiä, joka on siirretty katujulkisivun keskelle saavutettavuuden parantamiseksi. Sisäänkäynnin eteen muodostuu pieni sisääntuloaukio ja sen jatkeena on tilaa saattopysäköinnille. Tanssin talon henkilökunta sekä toimitilojen vuokralaiset ja asiakkaat käyttävät vanhaa pääsisäänkäyntiä, tanssijat ja tanssin harrastajat taas vanhaa työntekijöiden sisäänkäyntiä.

Suuren salin taustatiloihin ja pajatiloihin pääsee lisäksi suoraan rakennuksen lounaispäädyn erillisestä sisäänkäynnistä.

Ravintola terasseineen sijoittuu rakennuksen merenpuoleiselle sivulle, kevyen liikenteen rantareitin varteen. Meren puolella sijaitsee myös koivikon katveessa aukio, jolle Tanssin talon tapahtumat voidaan ulottaa ja jolla voidaan järjestää vaikkapa lavatansseja. Meren puoleisen julkisivun vanhat lastausovet on korvattu lasiovilla, joiden välityksellä lämpiön tapahtumatori aukeaa kesäaikaan koko pituudeltaan ulkotilaan.

Vanhat istutuskaistat rakennuksen päädyssä säilytetään, pihan puolelle toteutetaan nurmikumpuja ja koivikkoa. Rakennuksen katujulkisivulla suikertava köynnös säilytetään ja risteilysataman suoja-alueen verkko-

aiden yhteyteen istutetaan köynnöstä. Perustaso kivetään sisäänkäyntien edustalla sekä tapahtuma-aukion ja ravintolan terassin osalta. Ulkoalueiden perustasoa nostetaan rakennusta kohti lattiapinnan nostamisen vuoksi ja vesien johtamiseksi pois rakennukselta.

Huoltoyhteyksiä rakennukseen on kolme. Pienen salin huolto tapahtuu vanhojen ajokaistojen välityksellä rakennuksen koillispäädystä, ravintolan huolto samalta sivulta uuden nosto-oven kautta ja suuren salin huolto teatteritornin kupeesta rakennuksen etelänurkassa.

Tanssin talon pysäköinnin mitoitukseksi on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu 1ap/200m2. Hernesaaren yleisen ratkaisumallin mukaisesti talon yleisöpysäköintiin vaadittavat autopaikat osoitetaan lähimmästä pysäköintihallista. Rakennuksen itänurkalla sijaitsevan koulukorttelinpysäköintihalli voisi sopia tarkoitukseen vuorottaiskäyttöperiaatteella. Tanssin talon työntekijät ja tanssijat voivat pysäköidä joko halliin, kadunvarsipaikoitukseen tai rakennuksen päädyssä sijaitsevalle pysäköintialueelle, jolla on 16 tavallista autopaikkaa ja kolme invapaikkaa. Polkuyöräpaikoitus sijoittuu vanhan pysäköintialueen yhteyteen rakennuksen sisäänkäyntien läheisyyteen. Ravintolalla on oma polupyöräpaikoituksensa

Asemapiirros 1:2000

69

70

Yleisötilat

Tanssin talon kaikki yleisötilat sijaitsevat rakennuksen sisääntulokerroksessa. Korkeaksi tilaksi palautettavassa entisessä kokoonpanohallissa sijaitsee korkea sisääntuloaula, jonka yhteydessä on lipunmyynti ja tanssitarvikemyymälä, suuren salin näyttämötorni sekä pieni sali. Olevat välipohja- ja seinärakenteet puretaan koko entisen kokoonpanohallin osalta.

Sisääntuloaulaa reunustavat uudet, kattoon asti ulottuvat salit, aulasta on näkymä rakennuksen läpi merelle ja lasiseinän välityksellä toisessa kerroksessa sijaitseviin tanssisaleihin. Pienen salin massaan koveretut myymälätilat aukeavat ja laajenevat aulaan.

Suuren salin näyttämö on kooltaan sivu- ja takatiloineen 26x23 metriä ja näyttämötorni on kaksi kertaa näyttämöaukon kokoinen eli 16 metriä. Sali on tasalattiainen muunneltavuuden mahdollistamiseksi. Salin sijoittaminen olevaan rakennukseen aiheuttaa kokonsa puolesta suuria toimenpiteitä, ja rakennuksen alkuperäistä selkeyttä hämärtävien laajojen purkutoimenpiteiden sijaan sali on upotettu maahan. Näin ollen alkuperäinen parvirakenne toisessa kerroksessa voidaan säilyttää ja massa lävistää rakennuksen vaipan suhteikkaasti. Suuren salin aputilat on pakattu rakennuksen lounaispäätyyn. Pieni sali on black box-tyyppinen, tasalattiainen, teleskooppi-katsomolla varustettu, muunneltava sali, johon on mahdollista sijoittaa sivu- ja takatiloineen 20x20 metrin kokoinen näyttämö. Sali toteutetaan purkutöitä lukuunottamatta kevyellä otteella. Vanhat, suuret ikkunat säilytetään, jos se on akustisesti mahdollista ja varustetaan tiivein pimennysverhoin. Salissa on kolme sisäänkäyntiä sen pitkällä sivulla, joten näyttämö on mahdollista sijoittaa vapaasti. Pienen salin aputilat sijaitsevat kompaktisti rakennuksen koillispäädyssä. Salien on oltava sisäosiltaan tummia, ja tärkeimpänä valintakriteerinä pintamateriaaleissa on hyvän akustiikka saavuttaminen, jota ei tämän työn puitteissa ole voitu tutkia.

Rakennuksen keskiosassa, parven alla sijaitsevat suuren salin katsomo-osa ja vaatesäilytys- ja wc-tilat, pieni lämpiö sekä lasiseinin rajattava tanssikirjasto. Suuren salin katsomo painuu siis maan sisään, olevan par-

ven alle. Teleskooppikatsomon ollessa käytössä katsomon yläosaan pääsee maantasolta, muuten sisäänkäynnit sijaitsevat kellaritasolla. Salin katsomo-osan vapaa korkeus on kahdeksan metriä. Muunneltavuudesta lisää sivulla 75. Toiseen parven alle jäävään massaan on pakattu vaatesäilytys- ja wc-tilat, jotka ovat hyvin saavutettavissa niin lämpiön kuin sisääntuloaulan puolelta. Tanssikirjasto on avoin ja ilmava tila, jonka liukulasiseinät on mahdollista avata tarvittaessa täysin pieneen lämpiöön ja ravintolaan. Kirjastosta on yhteys myös tanssijoiden sisäänkäynnille. Kirjaston kalustus on siirrettävissä, joten tilaa on mahdollista käyttää myös videoteekkinä tai luentosalina verhoin pimentämällä. Parven alapuolisessa tilassa on vain muutama oleva väliseinä sekä keskeisesti sijaitsevat, riittämättömät wc- ja konehuonetilat, jotka kaikki puretaan.

Entinen nosturihalli palautetaan yhtenäiseksi tilaksi, ja toisen kerroksen tasolla riippuva entinen neuvottelutuubi säilytetään. Tilan lounaispäähän sijoittuu lämpiö/tapahtumatori ja koillispäähän ravintolasali.

Lämpiönä tai joustavana tapahtuma- tai festivaalitorina toimiva suuri tila laajenee kesällä pihalle vanhojen puisten lastausovien tilalle vaihdettavien lasiovien välityksellä ja talvellakin sen suurista alkuperäisistä ikkunoista on hienot näkymät satama-altaan yli Jätkäsaareen ja Hietalahteen sekä päädystä avoimelle Lauttasaarenselälle. Tanssijoiden tilat rakennuksen keskiosan parvella ovat yhteydessä lämpiöön lasiseinän välityksellä. Lämpiön kalustus on muunneltava. Lämpiön jatkeena sijaitsee 150-paikkainen ravintolasali, jota on mahdollista kutistaa tai laajentaa vaikka koko hallin kattavaksi banquet-tilaksi. Ravintolalla on oma sisäänkäynti ja wc-tilat, joten sen on mahdollista toimia myös itsenäisesti, muun talon ollessa suljettuna. Katossa roikkuvan tuubin ja parven ansiosta ravintolasali muodostuu vaihtelevan korkuisista tiloista, joissa on oma tunnelmansa. Ravintolan keittiötilat sijaitsevat vanhojen, riittämättömien teknisten tilojen paikalla pohjoisnurkassa. Ravintolasalin päädystä puretaan vanhoja toimitiloihin liittyneitä aputiloja.

71

72

Tanssijoiden tilat

Varsinaiset tanssijoiden tilat sijoittuvat rakennuksen toiseen kerrokseen.

Rakennuksen keskiosassa, sen päästä päähän ulottuvalla parvella on peräkkäin viisi tanssisalia. Suurin harjoitussaleista vastaa mitoitukseltaan suuren esiintymissalin näyttämöä ja toiseksi suurin taas pienen salin näyttämöä, joten niitä voidaan käyttää tulevien esitysten täysimittaiseen harjoitteluun.

Näyttämöllä voidaan harjoitella vain kulloinkin ohjelmistossa olevaa teosta, joten harjoitussaleilla mahdollistetaan myös tulevien esitysten harjoittelu. Suurten harjoitussalien lisäksi talossa on kolme noin 180m2 kokoista harjoitussalia, jotka sopivat kokonsa puolesta kaikkien tanssilajien käyttöön. Kaikissa tanssisaleissa on kelluva lattiarakenne runkoäänien minimoimiseksi. Saleissa on tanssille sopiva joustolattia yhtä lukuunottamatta, sillä esimerkiksi flamencooon joustolattia ei sovi. Jokaisen tanssisalin yhteydessä on runsaasti varastotilaa. Tanssin harjoitustiloille järjestetään tärkeää epäsuoraa luonnonvaloa palauttamalla rakennuksessa aluperin olleen kattolyhdyn ja toteuttamalla sen lasitukset mattalasisina. Näin ollen suora auringonvalo ei sokaise tanssijoita ja seinäpinnat vapautuvat peilejä ja balettitankoja varten.

Harjoitussalien varsinaiset pukuhuoneet sijaitsevat alkuperäisessä miesten pukutilassa, sekä toimisto-osan saniteettitilojen paikalla yhden käytävän varrelta, johon saavutaan vanhaa työntekijöiden porrasta käyttäen. Suuren pukutilan valokuilu voidaan palauttaa kattolyhdyn palauttamisen myötä. Suuri pukuhuone on osoitettu naisten käyttöön ja pieni pukuhuone miesten käyttöön, mutta suuri pukuhuone on myös rajattavissa kahdeksi tilaksi, sillä sen molemmissa päissä sijaitsee pesu- ja wc-tiloja. Sekä miesten, että naisten pukuhuoneissa on inva-käyttömahdollisuus. Suuren

pukuhuoneen päädystä löytyy lisäksi avustajan kanssa liikkuvia vaikeavammaisia henkilöitä varten puku- ja pesutila. Ohjaajien tauko-, puku- ja pesutilat sijoittuvat miesten pukuhuoneen jatkoksi. Pukutilojen ja reunimmaisen harjoitussalin kohdalta puretaan uudehkoja aputiloja.

Parven lounaispäätyyn sijoittuvat suuren salin esiintyjäpukuhuoneet, maskihuone sekä esiintyjälämpiö, joista on suora yhteys suureen harjoitussaliin. Pukutilojen mitoitukseen olen ottanut mallia kansallisoopperasta ja sovittanut sen olevan rakennuksen ikkunamoduuliin. Pienen esiintymissalin pukuhuonetilat sijaitsevat maantasokerroksessa muiden salin taustatilojen yhteydessä, missä sijaitsee myös pieni, erillinen lämmittelysali, mutta pukuhuoneista on myös helppo yhteys harjoituskerrokseen vanhan työntekijöiden portaan välityksellä.

Tanssijoiden kerrokseen sijoittuu vielä avoin lämmittely- ja oleskelutila, jossa tanssijat voivat valmistautua harjoituksiinsa, venytellä harjoitusten jälkeen tai viettää aikaa niiden välissä. Lämmittelytila, parven reunaa kulkeva käytävä sekä sisääntuloaulan kohdalla olevat harjoitussalit aukeavat lasiseinien välityksellä yleisötiloihin. Alkuperäisenä ajatuksenani oli ilmentää rakennuksen huokoisuutta ja käyttää tanssijoiden liikettä osana rakennuksen julkisivuja, ja referensseihin tutustuessani huomasin tämän olleen myös aiempien tanssitilojen suunnittelijoiden strategia. Kuultuani tanssijoiden negatiivisia kokemuksia Labanin tanssikoulun vaihtelevista lämpötiloista ja epämiellyttävästä työskentely-ympäristöstä päätiin siirtää ajatuksen rakennuksen sisälle. Sen lisäksi että harjoittelevat tanssijat tulevat tällä tavoin osaksi yleisön tanssielämystä, saadaan myös rakennuksen alkuperäinen ilmavuus palautettua. Parvi on alunperin ollut avoinna tehdashalleihin.

Kuvat 125-127 The School of American Ballet at the Lincoln Center, New York, Diller Scofi dio + Renfro Architects 2006

73

74

Toimistotilat

Tanssin talon toimistotilat sijoittuvat rakennuksen alkuperäisen logiikan mukaisesti toisen kerroksen koillispäätyyn materiaaleiltaan hyvin säilyneisiin tiloihin. Myöhemmät kerrostumat kuoritaan pois tiloista ja alkuperäinen selkeys palautetaan. Vanhoihin johdon tiloihin itänurkassa ja ruokalatiloihin torniosassa sijoittuu kaksi yhtenäistä toimistokokonaisuutta, joista toinen tai molemmat voivat olla talon oman henkilökunnan käytössä riippuen organisaation lopullisesta laajuudesta. Toinen tiloista voidaan vuokrata ulos kokonaisuutena tai avotyötilana Loput tilat toimistosiiven keskiosassa ovat ulosvuokrattavaa tilaa. Oleviin erillishuoneisiin sijoittuu neuvottelutiloja ja yksittäisiä toimistohuoneita. Alkuperäiseen avokonttoriin sijoittuu avotyötilaa, joka on rajattavissa erilaisiksi kokonaisuuksiksi hyllykalustein. Apu- ja saniteettitilat sijoittuvat alkuperäisiin toimiston ja ruokalan aputiloihin. Toimistotiloihin saavutaan vanhan pääaulan kautta, mutta tiloista on yhteys myös tanssijoiden portaaseen ja harjoitustiloihin.

Tukitoiminnot

Toimistosiiven ylimmässä kerroksessa sijaitsee tanssin oheistoimintoja.

Tilat vuokrataan ulkopuolisille yrittäjille, jotka tuottavat palveluita tanssijoiden ja muiden kiinnostuneiden käyttöön. Torniosassa sijaitsee kuntosali ja sen vieressä joogastudio, joita palvelevat toisen kerroksen pukuhuoneet.

Kerroksen keskiosassa sijaitsevat äänitysstudiot ja editointitilat sekä pukuvuokrauksen vastaanotto, joka saa luonnonvaloa olevien kattoikkunoiden välityksellä. Itänurkassa sijaitsee ompelimo. Tanssijat pääsevät palveluiden äärelle suoraan harjoitustiloista oman portaansa kautta. Muut asiakkaat voivat saapua myös vanhan pääaulan kautta. Kolmannen kerroksen olemassa olevat tilat muodostuvat sekavista kerrostumista, ja alkuperäisistä 1960-luvun interiööreistä on hyvin vähän jäljellä. Olevia rakenteita on käytetty hyödyksi paikoin, mutta erilaiset seinäkkeet, vaihtelevat alakattoratkaisut ja pintamateriaalit on uusittu.

Kolmannen kerroksen palveluiden lisäksi toisen kerroksen tuubitilassa sijaitsee hieroja- ja fysioterapiapalveluita, joihin vie olemassa oleva kierreporrasyhteys maantasokerroksesta ja suora yhteys tanssijoiden tiloista. Myös suuren esiintymissalin taustatiloissa kellarikerroksessa sijaitsevat pajatilat on tarkoitettu pienyrittäjien työskentelytiloiksi. Taukotiloja talossa työskentelevien ihmisten käyttöön sijaitsee toisessa ja kolmannessa kerroksessa ja puku- ja pesutilat ovat olemassa olevissa kellaritiloissa. Myös ravintola toimii erillisen yrittäjän voimin, mutta sillä on omat henkilökuntatilansa keittiötilojen yhteydessä.

Tilojen muunneltavuus

Tanssin talon tilojen on oltava mahdollisimman joustavia, jotta talon toiminnallinen konsepti voi vapaasti muotoutua. Tanssi taidemuotona on voimakkaasti kiinni ajasssa, ja siten muuntuu ja muokkautuu jatkuvasti.

Tilojen on sovelluttava niin yksittäisten esitysten kuin ympäri taloa levittäytyvien tanssifestivaalien käyttöön. Tiloja on voitava vuokrata mahdollisimman laajasti alan toimijoille ja ulkopuolisille tahoille, kuten konferensseile ja tv-produktioille, jotta käyttöaste ja vuokratulot saadaan pysymään riittävän korkeina. Tanssin talo -hankkeen projektipäällikkö on kaikissa keskusteluissa ja haastatteluissa käyttänyt termiä ”huokoinen” kuvaillessaan rakennuksen tulevaa olemusta.

Esiintymissalien on venyttävä moneen tarkoitukseen. Eri tanssilajeilla on erilaisia vaatimuksia esiintymistiloille; nykytanssiin soveltuu useinmiten perinteinen teatterimalli kun taas break dancessa esiintyjien on päästävä katsojien keskelle. Myös eri kokoisia teoksia on pystyttävä esittämään, joten katsomoa ja näyttämöä pitää voida rajata. Korotettu näyttämö sopii toisiin tarkoituksiin, joihinkin ei mitenkään. Joskus tanssijoiden on myös päästävä yleisön sekaan. Toiseksi, jotta talon käyttöaste ja kannattavuus pystytään pitämään kohtuullisella tasolla on tiloja vuokrattava myös tanssin ulkopuolisille toimijoille. Konferenssit ja tv-produktiot haluavat käyttöönsä suuren, tasalattiaisen tilan, jonka voivat muokata haluamansa laiseksi. Molemmat tanssin talon esiintymissalit venyvät näihin käyttötarkoituksiin tasalattiansa ja teleskooppikatsomonsa ansiosta. Runsaat varastotilat mahdollistavat siirrettävän korokenäyttämön ja erilaisten irtokalusteiden käytön. Molemmissa saleissa on useita sisäänkäyntejä, joten näyttämön paikkaa voidaan vapaasti muuttaa. Toki suuren salin näyttämötorni rajoittaa suuret produktiot yhteen asentoon, mutta esitykset, joihin riittää katsomo-osan kahdeksan metrin vapaa korkeus voivat sijoittua myös toisin.

Tanssin talon aulatilat ovat runsaat, mutta niiden on tarkoitus toimia elävänä osana rakennuksen toimintaa. Pieni sali aukeaa tarvittaessa pieneen lämpiöön samoin kirjaston toiminnot voivat levittäytyä lämpiön puolelle. Suuressa lämpiössä voidaan järjestää festivaaleja, workshoppeja tai pieniä esityksiä. Se taipuu myös messu- ja konferenssikäyttöön ja yhdessä ravintolan kanssa suureksi juhlatilaksi. Ravintolassa voidaan järjestää esimerkiksi flamenconäytöksiä, joihin kuuluu samalla viinin ja pienten naposteltavien nautiskelu. Ravintolassa ja lämpiössä on mahdollista järjestää myös vapaampaa, jopa yökerhomaista tanssitoimintaa sillä se on rajattavissa muista tiloista ja sillä on oma sisäänkäynti ja wc-tilat. Kesäisin toiminnot laajenevat pihalle, missä on mahdollista järjestää viime aikoina uutta suosiota nuorten aikuisten keskuudessa saavuttaneita lavatansseja.

75

76

Julkisivut

Rakennuksen olemassa olevat rytmikkäät julkisivut ovat niin hienot ja hyvin säilyneet, etten kokenut tarpeelliseksi tehdä niihin suuria muutoksia näyttämötornia lukuunottamatta. Ikkunoita ynnä muita rakennusosia on toki varmasti vaihdettava tarpeen mukaan uusiin, vanhoja mukaileviin, mutta tämän työn puitteissa en ota kantaa teknisiin korjaustarpeisiin. Rakennuksen yläpohjaan on lisättävä kunnollinen lämmöneritys, mutta yläpohjan paksuuntuminen piilotetaan jatkettavan tiilimuurauksen taakse ja räystäslinja pysyy entiseen tapaan kevyenä.

Kadun puoleisella julkisivulla tekemäni muutokset perustuvat kahteen teemaan: suuren salin mitoitukseen sekä tarpeeseen ilmaista rakennuksen uusi käyttö, julkisen rakennuksen asema ja uuden sisäänkäynnin paikka. Olen pyrkinyt luomaan vanhan pääaulaa vahvemman arkkitehtonisen elementin sijoittamalla uuden pääsisäänkäynnin suuren, valaistun näyttämötornin kainaloon ja yhdistämällä sen olevaan voimakkaalla katoksella.

Halusin ilmentää julkisivussa rakennuksen käyttötarkoitusta suomalaiselle nykytanssille tyypillisellä valosuunnittelulla ja aluperin myös videosuunnittelulla Jean Nouvelin Kööpenhaminan konserttitalon tapaan, mutta myöhemmin, näyttämötornin asettuessa kadun puolelle totesin liikkuvan kuvan mahdottomaksi ja tarpeettomaksi asuinrakennusten läheisyyden ja katutilan pienuuden vuoksi.

Näyttämötorni on verhoiltu tummaksi patinoidulla kuparilla, joka saa edelleen tummua meri-ilmastossa. Valoisaan aikaan torni on yksiaineinen selkeä massa, joka illan pimetessä herää loistamaan kutsuvasti. Kadun suuntainen seinä on umpinainen, mutta tornin muut seinät taas ovat laserleikattua kuparilevyä, ja hohtavat kokonaisuudessaan, kutsuen kadulla kulkijan sisäänkäynnille ja herättäen risteilylaivasta, Jätkäsaaresta ja Hietalahden pohjukasta tähyilijän kiinnostuksen. Samalla tornin massa kevenee ja

se ennemmin leijuu olevan rakennuksen yllä kuin lävistää sen.

Pohdin tanssin liikkeen ilmaisemista ja olevan julkisivun rytmin jatkamista tornin julkisivussa referenssikohteeni Stevie Eller Dance Theaterin tapaan, mutta koin eleen keinotekoiseksi sillä tornissa ei sijaitse tiloja jotka hyötyisivät julkisivun taitteista järjestyvästä luonnonvalosta, rakennus tarvitsee olevan rytminsä rinnalle ennemmin rauhallisuutta kuin lisää rytmikkyyttä ja katutila alkoi asiaa tutkiessani tuntua ahtaalta ja levottomalta.

Muita selkeitä muutoksia julkisivuissa on suuren kattolyhdyn palauttaminen alkuperäisessä laajuudessaan, vanhojen, puisten lastausovien muuttaminen lasisiksi meren puoleisella julkisivulla ja tarjoiluhissin konehuoneeksi alunperin rakennetun pienen kopin purkaminen pohjoisnurkan torniosan katolta. Lounaisjulkisivulle 1980-luvulla lisätty peltiverhous ja suuremmalla ruudutuksella toteutetut ikkunat säilytetään kertomaan rakennuksen historiasta, mutta muutostyön yhteydessä ja muissa vaiheissa lisätyt nosto-ovet ja huoltokuopat poistetaan tarpeettomina ja alkuperäinen julkisivusommittelu palautetaan. Ovikentät muurataan umpeen. Koillisjulkisivulla ainoina muutoksna ovat yhden ikkunakentän muuttaminen ravintolan keittiön nosto-oveksi ajokaistojen ovien tapaan sekä sisäänkäyntikatoksen lisääminen tanssijoiden sisäänkäynnille.

Tanssin talon julkisivuille ei tarvita erityisiä auringonsuojaratkaisuja, sillä etelän suunnasta sitä suojaa tuleva suurehko julkinen rakennus, länsijulkisivua varjostavat kesäaikaan pihan puusto ja toimisto-osan ikkunat aukeavat lähinnä koilliseen. Sen sijaan risteilysataman aiheuttama melu meren puolella ja raitiovaunun aiheuttama melu kadun puolella olisi otettava etenkin esiintymistilojen jatkosuunnittelussa huomioon, mutta tämän työn puitteissa siihen ei ole otettu kantaa.

Kuvat 128-129 Platform of Arts and Creativity, Guimarães, Portugal Pitágoras Arquitectos 2012 Kuva 130 Le Prisme, Aurillac, Ranska, Brisac Gonzalez Architects 2007 Kuva 131 Koncerthuset, Kööpenhamina, Tanska, Jean Nouvel 2009

77

YP1 30mm

YP3 30mm

suojakiveys bitumikermikate 50mm uritettu mineraalivilla 400mm mineraalivilla höyrysulku 1:80 kallistusbetoni 600mm betonilaatta+palkit

suojakiveys bitumikermikate 50mm uritettu mineraalivilla 400mm mineraalivilla höyrysulku n.50mm ”korppubetoni” (vanha) n.140mmkevytbetoni (vanha) n.50mm kantava betoninen ylälaattaholvi (vanha) akustinen sirotepinta

YP2 30mm

suojakiveys bitumikermikate 15mm vaneri puuranka tuuletettu ullakkotila 50mm tuulensuojavilla 400mm mineraalivilla höyrysulku 150mm teräsprofiilikehä, k2000 akustinen alakatto

VP1 80mm betoni 100 mm mineraalivilla 200mm aaltopelti+betoni (liittolaatta) 2500mm teräsristikkopalkki

AP1 (siirrettävä joustolattia/näyttämö) 80mm pintabetoni 150mm Finnfoam 50mm tasaushiekka suodatinkangas 500mm sepeli 600mm vesitiivis betoni 20mm bentoniitti rakenteet ankkuroidaan kallioon suurpaaluin

VP2 77mm joustolattia 140mm teräsbetoni (vanha) betonipalkisto (vanha) 130mm puhdasvalubetoni 100mm mineraalivilla 190mm betoni 1750mm teräsristikkopalkki

AP2 50mm

lakattu betoni + lämmityskaapelit/putket 80mm betoni 75mm solupolystyreenilevy tarvittava tasoitus n. 150mm betoni (vanha) vanha betoni rei’itetään 2m ruutuun

+21.35

YP1

+15.80

tummaksi patinoitu kuparikasetti 25mm tuuletusväli 25mm tuulensuojalevy 250mm mineraalivilla 300mm betoni pintakäsittely akustikon mukaan US2 150mm Finnfoam vesieriste 400mm betoni US3 n.450mmtiilimuuraus(vanha) VS1 pintakäsittely akustikon mukaan 300mm betoni 100mm mineraalivilla 150mm betoni pintakäsittely akustikon mukaan

YP2

4,2

Ilmanvaihtokonehuone ja vedenjŠ Š hdytyskonehuone

US1 20mm

VP1

Palautettava kattolyhty

+16.40

YP3 +14.95

4,4

+14.40

Suuri harjoitussali

KŠ ytŠ vŠ

VS1

US1

+8.83

+8.75

+8.75

Alkup. ikkunat sŠ ilytetŠ Š n/entisš idŠ Š n mahdollisuuksien mukaan

10,1

VP2

US3

16,0

LŠ mpiš / Tapahtuma-aula

+2.80

AP2

8,0

Suuri sali - muunneltava

9,4

+2.80

SiirrettŠ vŠ katsomo US2

78

AP1 -2.50

3,5

Video-ohjaamo

Katsomon sŠ ilytys

+3.00

+2.80

Vanha lastausovi korvataan lasiovella

Rakenne ja materiaalit

Fordin talon alkuperäiset kantavat rakenteet on suunniteltu kestämään teollisuustoiminnan ja kokonaisten ajoneuvojen liikuttelun ja varastoimisen aiheuttamia kuormia, joten niiden kantavuus riittää esitystilojen teknisten ripustusten kannatteluun. Kantavat rakenteet säilyvät ennallaan suuren esiintymissalin tieltä purettavia rakenteita lukuunottamatta.

Uudet kantavat rakenteet tehdään teräsbetonisina paikallavalurakenteina. Suuren salin kattokannattimina toimivat suuret teräsristikkopalkit. Suuri sali on painettu maan sisään, joten parven kantava palkisto saadaan säilymään. Salin katsomo-osan tieltä joudutaan purkamaan kaksi pilaririviä, joilta kuormat siirretään salin kattopalkeille. Suuren salin toteuttaminen vaatii kokonsa vuoksi raskaita toimenpiteitä, joko vanhojen rakenteiden purkamisen tai alaspäin kaivautumisen muodossa. Hernesaari muodostuu täysin täyttömaasta, joten maahan kaivautuminen tuntui varteen otettavalta vaihtoehdolta. Fordin kokoonpanotehdas on aikoinaan rakennettu vanhan Hernesaaren kohdalle, mutta saartenkin kohdalla täyttökerroksen paksuus on 1-3 metriä. Saaren korkein kohta sijoittuu pienen salin tienoille, mistä kallioperä lähtee laskemaan, joten kaivuutyöt pysynevät pääosin yksinkertaisina ja uudet rakenteet on mahdollista ankkuroida kallioon. Suuren salin lattiakorko on -2.5m, joten maanalaiset rakenteet joudutaan tekemään ns. tulvamuureina.

Kun nosturihalli on muutettu toimitiloiksi lattiapintaa on nostettu muutosalueella 20cm lattialämmityksen mahdollistamiseksi. Lattiankorotusta jatketaan sisääntulokerroksen muihin osiin. Lattiapinta on lakattua betonia. Rakennuksen yläpohjaan on lisättävä lämmöneristystä energiatehokkuuden parantamiseksi. Eristys on tehtävä kantavien rakenteiden ulkopuolelle kylmäsiltojen välttämiseksi. Tällöin myös vanhat, hienot kattopalkistot säilyvät koskemattomina sisätilassa. Tiilimuurausta jatketaan räystäällä uusien eristekerrosten yli ja vesikouru toteutetaan ulkonevana olevaa mukaillen. Vanha kattolyhty palautetaan alkuperäisessä laajuudessa teräsrakenteisena.

Sisätilojen betonirakenteet on alunperin maalattu valkoiseksi, samoin ulkoseinien sisäpinta. Ulkopuolelta massiivitiiliseinä on puhtaaksi Leikkaus C - C1:250

muurattu. Pintakäsittelyt jätetään ennalleen. Yleisökerroksen uudet massat ovat puhtaaksivalettua betonia. Suuren salin näyttämötornin kupariverhoilu jatkuu sisätilaan. Tanssijoiden tilojen väliset lasiseinät ovat kaksinkertaisia, ääntäeristäviä palolasiseiniä.

Talotekniikka

Alkuperäiset tekniset tilat ovat sijainneet rakennuksen pohjakerroksen pohjoisnurkassa ja uusia ilmanvaihtokonehuoneita on tarpeen mukaan ripoteltu pieninä yksiköinä ympäri taloa, mutta ne ovat nykyaikaisen talotekniikan tarpeisiin riittämättömiä. Vanhat konehuoneet poistetaan käytöstä ja uusi ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan keskitetysti suuren salin näyttämötornin päälle, mistä hormit johdetaan kahdessa suuressa kuilussa alas. Suuren salin katsomo-osan ilmanvaihto toteutetaan sivupuhalteisena, näyttämötornin sivuilta ja suoraan konehuoneesta. Muihin tiloihin kanavat kuljetetaan harjoitussalien varastotilojen yläpuolisessa tekniikkatilassa.

Suurten kerroskorkeuksien ansiosta kantavia rakenteita ei tarvitse lävistää.

Aula- ja lämpiötilat toteutetaan sivupuhalteisina. Toimisto- ja pukuhuonetiloissa kanavat kulkevat käytävien lasketuissa alakatoissa. Ravintolaa palveleva pieni konehuone toteutetaan vanhaan naisten pukuhuonetilaan, jonka käyttö muussa tarkoituksessa olisi haastavaa yksisuuntaisen poistumisen vuoksi. Hormit viedään ravintolaan vanhan hissikuilun paikalle laajennetussa kuilussa. Vanhan neuvottelutuubin alaosassa kulkevat kanavat on aikoinaan mitoitettu palvelemaan koko nosturihallin pituista tuubia, josta lopulta toteutettiin vain puolet, joten ylimääräiset tilavaraukset voidaan hyödyntää ravintolasalin ilmanvaihdon osana. Suuren konehuoneen raitisilmasäleiköt sijoittuvat koillissivulle ja poistoilmasäleiköt lounaissivulle teräsritiläverhoilun taakse. Pienen konehuoneen raitis ilma otetaan kattolyhdyn kaakkoissivulta. Ilmanottoa ei voida toteuttaa tavanomaisesti pohjoisen puolelta risteilysataman aiheuttamien hajuhaittojen vuoksi. Teknisistä tiloista muuntamo- ja lämmönjakotilat sijaitsevat maantasokerroksessa, muut tekniset tilat kellarikerroksessa vanhan pääaulan alla.

79

Pohjapiirros 1. kerros

1:500

Alkuperäinen pohjapiirros vuodelta 1943 ja säilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

SÄILYNEISYYSKAAVIOT JULKISIVUT LOUNAASEE

Suunnitelma: Olevarakenne rakenne -- alkuperŠ inen (1943-45) Oleva alkuperäinen (1943-1045) Oleva uusi(1953-2011) (1953-2011) Olevarakenne rakenne -- uusi Uusi Uusirakenne rakenne Purettava Purettava rakenne rakenne

Säilyneisyyskaavio (Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy): 721

121

831

1943-1945 Gunnar Nordström 1953-1955 Gunnar Nordstrš m 1953-1955 Gunnar Nordström 1958-1959 Matti Finell, L.R.… ster 1958-1959 Matti Finell, L.R.Öster 1965 Kurt Simberg 1965 Kurt Simberg 1972 Insinš š Insinööritoimisto ritoimisto Bertel Ekengren 1972 Bertel Ekengren 1987 Timo Mannonen 1987 Timo Mannonen 1982 Vesa Ekholm SyrjŠ nen ja Antero Syrjänen 1982 Vesaja Antero Ekholm 1995 Arkkitehtiroimisto Grippenberg & Co 1995 Arkkitehtitoimisto Grippenberg & Co 2000 2000 A-menA-men 2001 Arkkitehdit ErkkilŠ ja KauppinenErkkilä Oy 2001 Arkkitehdit ja Kauppinen Oy Muutokset joiden ajoituksesta ei ole varmuutta Muutokset joiden ajoituksesta ei ole varmuutta

721

122

1943-45 Gunnar Nordstrš m

906

803

721

906 722

856

722 803 801

803

722

721

721

721

721

721

722

831 831 721

831

721

nykyinen ilmanvaihtokonehuone

neuvottelutila 721

721

721

703 722

803

722

721

903 903

906

722

801

603

753

753

853

603

WC

WC

803

80

UUDET ULKO-OVET JULKISIVU PELTIVERHOILU IKKUNAT VAIHDETTU UUSIA NOSTO-OVIA + HUOLTOMONTTUJA LIS€ TTY

UU

81

Pohjapiirros kellari 1:500 Alkuperäinen pohjapiirros vuodelta 1943 ja säilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

EI PÄÄSE MITTAAMAAN

82

B

C A

A

Katsomon säilytys

Puutyöpaja 46,9 m2

Varasto

26,4 m2

26,3 m2

Metallipaja

D

30,1 m2

Sulku

Sulku

Maalaamo 18,1 m2

-2.50

Jätehuone

-2.50

Sulku

15,0 m2

Sulku -2.50

Varasto 40,8 m2

-2.50

Siivouskeskus 25,6 m2

Sprinklerikeskus Sulku

16,6 m2

986,1 m2

Valvomo 21,8 m2

Varasto Varasto

72,0 m2

14,0 m

2

-0.50

Varasto 8,7 m2

SPK Siivous

22,0 m2

6,0 m2

Teletilat 20,0 m2

Pesuh/n Työntekijöiden sostila 55,8 m2

Sulku Pesuh/m Sulku Pikavaihto Pikavaihto +maski

-2.50

11,5 m2

B

17,1 m2

C

D

Varasto

83

Pohjapiirros 1.5. ja 2. kerros

1:500

Alkuper채inen pohjapiirros vuodelta 1943 ja s채ilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

AU KK

O

O

AUKK ea

kork tila +9,13

+9,13

AU

KK

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

H201 NEUVOTTELU

uusi levyrakenteinenv채lisein채

AUKKO

84

H201 NEUVOTTELU

O

B

C

Toimisto 89,5 m2

Taukotila 2 28,0 m

A

+9,13

Lämmittely ja oleskelu

+9,13

Hierojan vastaanotto

Hieroja 15,9 m2

Hieroja 15,9 m2

Hieroja

Hieroja

15,9 m2

15,9 m2

Varasto

+8.75

Fysioterapia

Varasto 7,2 m2

9,4 m2

27,5 m2

A

Tulostus 2 4,0 m

+9.15

Siivous 6,5 m2

Toimisto 30,0 m2

+8.75

Varasto

Pukuhuone

16,0 m

22,5 m2

2

4,2 m

Varasto 16,0 m

Varasto

Varasto 2

2

16,0 m

4,2 m

Varasto

Varasto2

2

16,0 m

4,2 m

Pesuh.

2

7,0 m2

Invapesuh.

WC/i

5,5 m2

5,3 m2

Varasto 10,0 m2

85,0 m

2

+5.50

10,0 m2

Pukuhuone 2

5,0 m2

Neuvotteluhuone 33,0 m2

Invapkh.

5,3 m2

Pukuhuone/M +8.75 +8.83

Varasto

Tekniikka

Tuotantotoimisto

WC/i

+8.75

Varasto 2

+8.75 +8.83

+8.75 +8.83

+8.75 +8.83

25,5 m2

+8.75 +8.83

Avotyötilaa 114,7 m2

Palautettava kattolyhty

16,0 m

29,6 m2

Suuren salin harjoitussali

D

Pienen salin harjoitussali

349,0 m2

Harjoitussali

Harjoitussali

182,5 m2

182,5 m2

Harjoitussali 182,5 m2

Pukuhuone/N 119,3 m2

Pesuh.

226,0 m2

WC

D

7,7 m2

15,2 m2

Siivous 6,0 m2

Pukuhuone 16,0 m2

Varasto 10,0 m2

Pukuhuone 2

Tulostus 4,3 m2

16,0 m

Neuvottelutila 2

Varasto

18,4 m

34,0 m2

Varasto

WC

9,5 m2

13,0 m2

Pesuh.

2

16,0 m

Pukuhuone

WC

16,0 m2

7,8 m2

Ohjaajien tila huoltosilta

+2.80

+5.50

huoltosilta

huoltosilta

+7.25

Toimisto 17,4 m2 31,6 m2

Maskihuone

Vsto

Siivous

11,4 m2

Varasto 11,7 m2

5,5 m

Videoohjaamo

Aula

+8.75

8,0 m2

Vsto

5,5 m2

Neuvotteluhuone

Ääniohjaamo

21,6 m2

17,5 m2

52,1 m2

Varasto

Toimisto

Varasto

11,5 m2

17,9 m2

11,5 m2

Toimisto 77,0 m2

Varasto 6,0 m2

Varasto

huoltosilta

Varasto

11,5 m2

11,5 m2

huoltosilta

B

Varasto

-2.50

Esiintyjien taukotila

C

3,2 m2

huoltosilta

huoltosilta

39,0 m2

huoltosilta

Tekn. hlökunnan taukotila

4,5 m2

Siivous 2

K

4,5 m2

16,0 m2

15,5 m2

Taukotila

17,5 m2

Vsto

+5.50

Toimisto

7,0 m2

27,6 m2

Valoohjaamo

+8.75

Varasto

85

Pohjapiirros 3. kerros Alkuper채inen pohjapiirros vuodelta 1943 ja s채ilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

86

1:500

B

C

Kuntosali

81,6 m2

A

A

+11.52

Joogastudio 46,0 m2

Tekn

Siivous 2,5 m2

+11.45

WC

+13.40

8,0 m2

Odotustila Pesuh.

14,3 m2

Tekn.

Sauna

0,0 m2

Video editointi

Pukuh.

Aula

Äänieditointi

17,0 m2

17,0 m2

IV-konehuone 80,0 m2

Saunaosasto

D

Tekn. tilaa

91,2 m2

107,0 m2

+11.45

Vastaanotto Äänitys tarkkaamo

+13.40

20,0 m2

Oleskelu 31,9 m2

Taukotila

Pukuh.

16,6 m2

WC/i WC

Varasto Pesuh.

6,2 m2

Sauna Huolto-ovi

Äänitystudio 30,0 m2

huoltosilta

Varasto Pukuvarasto 46,1 m2

Tekn.

+12.10

10,0 m2

Varasto 3,4 m2

Siivous 2 5,5 m

huoltosilta

-2.50

Varasto 11,7 m2

Varasto

Ompelimo

4,0 m2

WC huoltosilta Varasto

Aula

+13.40

huoltosilta

Varasto

109,0 m2

2,0 m2

4,0 m2

Varasto

11,5 m2

11,5 m2

Varasto Sovitus 2 6,0 m

Varasto

10,0 m2

Varasto

11,5 m2

11,5 m2

B

huoltosilta

C

+10.40

huoltosilta

D

87

Pohjapiirros 4. kerros ja purettu 5. kerros

1:500

Säilyneisyyskaaviot vuodelta 2011, 4. ja 5. kerros 1:1000

A

D

216

SÄILYNEISYYSKAAVIOT 3 / 2011 5. KERROS TORNI (ei mittakaavassa)

1943-45 Gunnar Nordstrš m 1953-1955 Gunnar Nordstrš m 1958-1959 Matti Finell, L.R.… ster 1965 Kurt Simberg 1972 Insinš š ritoimisto Bertel Ekengren 1987 Timo Mannonen 2000 A-men Muutokset joiden ajoituksesta ei ole varmuutta

5. KERROS

501.2

501.1

88

POHJA 5. KERROS 1:300

Fordin Talo, Muutoshistoria 1:300

B

C

Edustustila / saunaosasto 83,0 m2

Sauna +17.90

Pesuh.

A

A Pukuh.

D

D

IV-konehuone 700,0 m2

B

C

+16.40

89

Leikkaus B - B

1:500

Leikkaus A - A

1:500

Leikkaus D - D

1:500

B

90

A

A

D

D

B

+18.50

Palautettava kattolyhty

+14.95 +14.40

+14.85

5,9

Tekn. tilaa 4,3

Harjoitussali

Hieronta

Varasto

10,0

+8.83 +8.75

Pieni sali

+3.00

Vaatesäilytys

2,8

4,7

5,2

Tekn. tilaa Pieni lämpiö

Miesten WC

Ravintolasali

+3.00

+2.80

+3.00

Saunaosaston oleskelutila

Saunan pukuhuone +17.90

Joogastudio

Kuntosali +13.40

Varasto

+11.52

Hieroja

Hieroja

Hieroja

Hieroja

Hieroja

Fysioterapia

Lämmittely / Oleskelu

Varasto

2,2

WC WC

Tekn. tilaa

Tekn.

Varasto Saunaosaston oleskelutila

Tulostus Saunan +8.75 pukuhuone +7.79 +17.90

Tekn.

Ravintolan astianpesu Lämpiö

Ravintolasali

+3.00 +2.80

Toimisto

Ravintolan Kuntosali kylmävarastot

+2.80 +13.40

Ravintolan Joogastudio toimisto

Varasto

+11.52

Hieroja

Hieroja

Hieroja

Hieroja

Hieroja

Fysioterapia

Lämmittely / Oleskelu

Varasto

2,2

WC WC

Tekn.

Varasto

Tulostus

Toimisto

+8.75

Tekn. tilaa

+7.79

Tekn.

Ravintolan astianpesu Lämpiö

Ravintolasali

+3.00 +2.80

Ravintolan kylmävarastot

+2.80

Ravintolan toimisto

Palautettava kattolyhty

Vastaanotto Varasto

Saunaosaston oleskelutila +12.10

Pukuhuone

IV-kh.

Tekn.

+13.40

+13.40

Äänitystarkkaamo

Äänitysstudion oleskelutila

+11.43

Suuren näyttämön harjoitussali

Siivous

KPH

Pienen näyttämön harjoitussali

+8.80

Harjoitussali

Harjoitussali +8.75

Harjoitussali Pukuhuone / N

+8.83

Palautettava kattolyhty

Tuotantotoimisto

+8.75

Pesuhuone /M

WC /M

Avotyötilaa +8.75

Tekn.

+5.50

Aula Vaatesäilytys +2.80

Saunaosaston oleskelutila

+2.80

IV-kh.

Tekn.

+12.10

Esiintyjien taukotila Vastaanotto

KPH

Äänitys-

+2.80tarkkaamo +13.40

+13.40

Muuntamotila Äänitysstudion oleskelutila

Suuri sali

Puutyöpaja Pukuhuone

Tanssikirjasto

Vaatesäilytys

+3.00

Pukuhuone Varasto

+11.43

Siivous

KPH

Sulku

Suuren näyttämön harjoitussali

+8.80

Sulku

Pienen näyttämön harjoitussali +8.75

-2.50

Harjoitussali

Harjoitussali

Harjoitussali Pukuhuone / N

+8.83

+8.75

Pesuhuone /M

WC /M

Avotyötilaa +8.75

Tekn.

Tuotantotoimisto +5.50

Aula Vaatesäilytys +2.80

+2.80

Suuri sali

Puutyöpaja

Sulku

Sulku -2.50

+3.00

Vaatesäilytys

Tanssikirjasto

Pukuhuone

KPH

Esiintyjien taukotila +2.80

Muuntamotila

91

Julkisivu koilliseen 1:500 Säilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

Julkisivumateriaalit: 1.Tummaksi patinoitu kuparisäleikkö 2.Tummaksi patinoitu kuparikasetti 3. Kalkkihiekkatiilimuuraus (vanha) 4.Lasi 5.Lasi (vanha) 6.Musta marmori (vanha) 7.Valkoinen profiloitu pelti (vanha) 8.Ukkosen sininen julkisivulasi (vanha)

218

SÄILYNEISYYSKAAVIOT 3 / 2011 JULKISIVUT KOILLISEEN JA KAAKKOON (ei mittakaavassa)

1943-45 Gunnar Nordstrš m 1953-1955 Gunnar Nordstrš m 1958-1959 Matti Finell, L.R.… ster 1965 Kurt Simberg 1972 Insinš š ritoimisto Bertel Ekengren 1987 Timo Mannonen 1982 Vesa Ekholm ja Antero SyrjŠ nen

TOIMISTO-OSAA KOROTETTU KERROKSELLA

1995 Arkkitehtitoimisto Grippenberg & Co 2000 A-men 2001 Arkkitehdit ErkkilŠ ja Kauppinen Oy Muutokset joiden ajoituksesta ei ole varmuutta

VANHAT OVET KORVATTU ALUMIINISILLA NOSTO-OVILLA

JULKISIVU KOILLISEEN 1:300

92 KATTOLYHTY PURETTU JA KORVATTU KATTOIKKUNALLA

TOIMISTO-OSAA KOROTETTU KERROKSELLA

93

Julkisivu kaakkoon 1:500 Säilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

Julkisivumateriaalit: 1.Tummaksi patinoitu kuparisäleikkÜ 2.Tummaksi patinoitu kuparikasetti 3. Kalkkihiekkatiilimuuraus (vanha) 4.Lasi 5.Lasi (vanha) 6.Musta marmori (vanha) 7.Valkoinen profiloitu pelti (vanha) 8.Ukkosen sininen julkisivulasi (vanha)

94

95

Julkisivu lounaaseen

1:500

Säilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

Julkisivumateriaalit: 1.Tummaksi patinoitu kuparisäleikkÜ 2.Tummaksi patinoitu kuparikasetti 3. Kalkkihiekkatiilimuuraus (vanha) 4.Lasi 5.Lasi (vanha) 6.Musta marmori (vanha) 7.Valkoinen profiloitu pelti (vanha) 8.Ukkosen sininen julkisivulasi (vanha)

96

97

Julkisivu luoteeseen 1:500 Säilyneisyyskaavio vuodelta 2011 1:1000

Julkisivumateriaalit: 1.Tummaksi patinoitu kuparisäleikkÜ 2.Tummaksi patinoitu kuparikasetti 3. Kalkkihiekkatiilimuuraus (vanha) 4.Lasi 5.Lasi (vanha) 6.Musta marmori (vanha) 7.Valkoinen profiloitu pelti (vanha) 8.Ukkosen sininen julkisivulasi (vanha)

98

99

Lopuksi Fordin talon tutkiminen ja tanssin tilojen suunnittelu on ollut mielenkiintoista ja tuntuu hieman jopa haikealta, että osuuteni sen tulevaisuuden suunnittelusta päättyy tähän.

Työni pohjalta voin todeta Fordin talon soveltuvan hyvin tanssin taloksi kohtuullisin muutostoimenpitein. Pieni esiintymistila (300-400h) sijoittuu napakasti vanhaan kokoonpanohalliin, harjoitustilat toisen kerroksen parvelle ja toimisto- ja aputilat olemassa oleviin tiloihin rakennuksen päädyssä. Aulatilat ja ravintola muodostavat komean ja valoisan kokonaisuuden entiseen nosturihalliin, näkymät ovat hienot ja toimintaa voi jatkaa ulkotiloihin. Olemassa olevat pienet aulat mahdollistavat tanssijoiden ja työntekijöiden saapumisen ilman suuria toimenpiteitä.

Haasteita ja laajoja muutostoimenpiteitä aiheuttaa suuren esiintymistilan sijoitus olemassa olevaan rakennukseen. Näyttämö sivu- ja takatiloineen on liian laaja, ja näyttämötorni liian korkea toteutettavaksi olemassa olevien rakenteiden puitteissa, joten toteutus vaatisi joko suuria purkutoimenpiteitä olemassa olevissa rakenteissa ja näin ollen alkuperäisen rakennuksen tilallisen logiikan hämärtymisen tai esittämäni maaahan painamisen, joka taas edellyttää raskaita vedenpaineseinärakenteita ja kallioon ankkurointeja Toisaalta Hernesaaren maaperä ja perustamisolosuhteet huomioonottaen upottaminen voisi kuitenkin olla mahdollinen ratkaisu. Lavasteverstaat ovat suunnitelmassani melko rajalliset.

Tanssin talo ry:n teettämässä taustakartoituksessa esitetyistä tilatoiveista olen poikennut joissain kohdin. Studionäyttämön päädyin jättämään pois, jotta rakennuksen tilallinen ja toiminnallinen selkeys säilyisi. Studionäyttämö olisi kuitenkin järjestettävissä esimerkiksi suureen harjoitussaliin lisäämällä lämpiön päätyyn yleisöporras ja jatkamalla yhtä hisseistä ylös.

Harjoitussaleja järjestyi parvelle viisi kappaletta.

100

Fordin talossa on valtava potentiaali julkisena rakennuksena, vaikkei sitä Tanssin talon käyttöön otettaisikaan, ja uskon työni toimivan yleisenä esimerkkinä yleisötilojen sijoittamisesta Fordin taloon ja auttavan esimerkiksi rakennusta ympäröivien ulkoalueiden suunnittelussa asemakaavasuunnitteluun siirryttäessä.

Tontin ahtaus aiheuttaa haasteita esimerksiksi huoltoliikennettä pohdittaessa. Eniten tilaa on meren puolella, mutta sieltä avautuvat myös hienoimmat näköalat silloin kun risteilyalukset eivät ole niitä peittämässä, joten meren puoleista ulkoaluetta olisi sääli määrittää huoltopihaksi. Myös kevyen liikenteen rantareitin kannalta risteilysataman turva-alueen ja rakennusrivistön välisen ulkoalueen viihtyisään käsittelyyn tulisi kiinnittää huomiota.

Uuden, Fordin talon lounaispäätyyn sijoittuvan rakennuksen rajausta voisi kenties pohtia tarkemmin, jotta rakennusten väliin voisi sijoittaa yhteisen lastausalueen kenties katettuna. Jos rakennus on Fordin talon laajennus, kuten Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy;n kulttuurikäyttöselvityksessä on esitetty, voisi yhteys vanhaan osaan järjestyä lämpiön päädystä. Uuden rakennusmassan rajausta myös kadun puolella sekä kadunvarsipaikoitusjärjetelyjä tulisi tarkastella hieman tarkemmin..

Jalankulkualue jää melko kapeaksi ajatellen komean sisäänkäynnin ja hyvän saavutettavuuden mahdollistamista Fordin taloon kadun puolelta, kun naapurirakennus on vedetty kiinni kadun reunaan ja Fordin talon kohdalle on määritelty kadunvarsipaikoitusta. Lisäksi Fordin talo jää kaupunkikuvallisesti paitsioon uuden rakennuksen taakse Hernesaaren kärjen suunnalta katsottaessa. Olenkin suunnitelmassani esittänyt naapurirakennukselle uutta rajausta.

Kiitokset Kiitos Jari Huhtaniemelle ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle loistavasta aiheesta sekä avusta ja kärsivällisyydestä pitkällä matkalla.

Kiitos Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli oy:n Pia Iloselle ja Mikaela Neuvolle sekä Tanssin talo Ry:n Hanna-Mari Peltomäelle korvaamattomasta materiaaliavusta. Kiitos myös Helsingin kaupunginmuseon Sari Sarestolle, Suomen kansallisoopperan väelle, Mobilisti-lehden Jan Enqvistille Fordin arkiston jakamisesta sekä kaikille muille materiaalien kanssa auttaneille.

Erityiskiitos Helena Sandmanille ja professori Antti-Matti Siikalalle ohjauksesta. Kiitos myös muille Aalto-yliopiston professoreille hyvistä neuvoista, Kari Seitaniemelle LVI-ohjauksesta ja Hannu Hirrelle ja Matti Haaramolle rakenne-ohjauksesta.

Kiitos Merille ja Tuulille teknisestä avustuksesta sekä Nooralle, Siskolle ja Erinille oikoluvusta. Kiitos 9B:n porukalle henkisestä tuesta ja hauskoista hetkistä.

Kiitos isälle ammatillisesta avusta ja tuesta, kiitos Annikalle taittoavusta ja Rasmukselle muuten vaan.

Kiitos Matti kun satuit olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

101

Lähteet

Tikkanen Sallamari. Paratiisit ja niiden varjot. Teoksessa Nokea ja pilvenhattaroita - Helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Laakkonen Simo, Laurila Sari ja Rahikainen Marjatta. Helsingin kaupunginmuseo, Narinkka 1999: 30-59.

Painetut lähteet

Saresto Sari. Hernesaaren historiaa ja rakennuksia. Moniste. Helsingin kaupunginmuseo. 2007.

Laakkonen Johanna. Tanssissa on tulevaisuus – tanssin visio ja strategia 2010-2020. Taiteen keskustoimikunta – valtion tanssitaidetoimikunta.

Lönnberg Painot Oy, Helsinki, 2009. ISBN 978-952-5253-74-0.

Niskanen Aino. Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22. Arkkitehtuurin historia. Helsinki 2005.

Hakkarainen Helena, Putkonen Lauri. Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/95. Hakapaino, Helsinki 1996. ISBN 951-772-725-9.

Standertskjöld Elina. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1930-1950. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy 2008. ISBN 978-951-682-875-9.

Karusuo Kalevi. Fiude, sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa. Helsingin automuseo, Helsinki 2004.

Brunnström Lisa. Den rationella fabriken om funktionalismens rötter. Dokuma, Umeå, Sweden 1990.

Hildebrand Grant. Designing for industry - The Architecture of Albert Kahn. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts and London, England 1974. ISBN 0-262-08054-0.

Painamattomat lähteet

Kajantie Marianna et al. Selvitys tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista Helsingissä. Helsingin kulttuuriasiainkeskus. Lasipalatsi, Helsinki 2008.

Fagerholm Riikka ja Raatikainen Outi. Tanssin talon taustakartoitus. Loppuraportti. Pink Eminence Oy 19.9.2011.

102

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Fordin talon rakennushistoriallinen selvitys. 2011.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, Länsisatama-projekti. Hernesaaren osayleiskaava luonnos ja sen liitteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä. 2011:8. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki, 2012.

Uudenmaanliitto: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, ehdotus, kaavaselostus. Helsinki 2012.

Kaupunkisuunnittelulautakunta. Pöytäkirja 27/2012. Helsingin kaupunki.

2.10.2012.

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Fordin talon kulttuurikäyttöselvitys. 2011.

Lehdet

Hyvämäki Eero et al. The Opera House (The Finnish National Opera).

Arkkitehti-lehti 9/1993. ISSN 0783-3660.

Internet

Tanssin Tiedotuskeskuksen kotisivut http://www.danceinfo.fi/johdatustanssiin/voiko-hiipiminen-olla-tanssia-opas-tanssitaiteen-katsomiseen/ (viitattu 7.1.2013) Tanssin Tiedotuskeskuksen kotisivut http://www.danceinfo.fi/johdatustanssiin/suomalainen-tanssi/suomalainen-tanssi-lukuina-ja-faktoina/ (viitattu 7.1.2013) Suomen kulttuurirahaston kotisivut. Ajankohtaista. 2012. Uutinen otsikolla Kulttuurirahasto jakoi 21,3 miljoonaa apurahoina ja palkintoina. http:// www.skr.fi/default.asp?docId=18968 (viitattu 30.12.2012)

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektisivu http://ksv.hel.fi/fi/projektisivu/hernesaari/valiaikaiskaytto (viitattu 5.12.2012) Lars-Gunnar Nordströmin kotisivut: http://www.lgn.fi/ (viitattu 7.12.2012)

Haastattelut

Jari Huhtaniemi, Länsisatama projekti. Haastattelu 16.1.2013 Karoliina Ginman, tanssija. Haastattelu 2.2.2013

Lyhenteet

FORD Oy Ford Ab:n arkisto, joka on Mobilisti-lehden hallinnoima HKM Helsingin kaupungin museo KSV Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto HRVVA Helsingin rakennusvalvontaviraston arkisto

Kuvalähteet

Jollei muuta ole mainittu ovat kuvat ja kaaviot tekijän.

Kuva 1 FORD (tekijän muokkaama) Kuva 2 Isabel Muñoz (www.isabelmuñoz.es) Kuva 3 Marita Liulia (www.terosaarinen.com) Kuva 4 Kim Laine (www.companiakaarimartin.fi) Kuvat 5-8 Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Kuvat 9-10 Arkkitehtilehti 6/1993 Kuva 11 http://www.aleksanterinteatteri.fi/katsomokartta Kuva 12 http://zope.zodiak.fi/info/tilat Kuva 13 http://www.avantofestival.com/2004/gallery/index.php?ln=en&pg=16 Kuva 14 KSV Kuva 15 HKM Kuva 16 FORD Kuva 17 HKM Kuva 18 KSV Kuvat 19-20 Stenius Olof. Helsingin asemakaavahistoriallinen kartasto.

Helsinki 1969.

Kuvat 21-24 KSV Kuva 27 Suomen ilmakuva Kuvat 28-32 KSV Kuva 33 KSV/Tietoa visualisointi Kuvat 34-39 KSV Kuva 41 FORD Kuva 42 Standertskjöld Elina. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 19301950. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy 2008. ISBN 978-951-682-875-9.

Kuvat 43-45 Hildebrand Grant. Designing for Industry - The Architecture of Albert Kahn. MIT 1974.

Kuvat 46-47 Brunnström Lisa. Den rationella fabriken - om funktionalismens rötter. Dokuma, Umeå Sweden. 1990.

Kuvat 48-49 FORD Kuva 50 HKM Kuva 52 http://www.aftonbladet.se/bil/klassiker/article12504890.ab Kuva 53 FORD Kuvat 54-62 HRVVA Kuvat 64-76 FORD Kuvat 77-81 HRVVA Kuvat 82-85 Solla Jaakob. Satama Interactive. Teräsrakenne-lehti 4/2000.

ISSN 0782-0941 Kuva 88 KSV/Tietoa Kuva 100 Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Kuva 109 Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Kuvat 111-112 LPO Arkitekter Kuva 113 http-//farm4.static.flickr.com/3362/3423253295_0352e9466b. jpg Kuva 114 http-//www.electrovoice.com/sitefiles/pr_images/SHlaban_ EV_2009_003.jpg Kuva 115 http-//www.librearchi.umontreal.ca/refs/images/Stevie-EllerDance-Theatre_1.jpg Kuva 116 http-//3.bp.blogspot.com/-S9l87ceDFVo/UEUEztQitQI/AAAAAAAAE3k/X9UDxyD9hec/s1600/Stevie-Eller-Dance-Theatre_6 Kuva 117 http://www.jahrhunderthalle.de/ Kuva 118 http-//www.alliesandmorrison.com/media/homepage/ images/139-the-place-main-entrance.jpg Kuvat 119 http-//www.alliesandmorrison.com/media/homepage/ images/139-the-place-studio-2.jpg Kuva 120 Jonkman Klinkhamer Architects Kuvat 121-122 http://www.mataderomadrid.org/ Kuvat 123-124 LPR Arkkitehdit Kuvat 125-127 Iwan Baan. http://iwan.com/photo_Diller_Scofi dio+Renfro_SAB_School_of_American_Ballet_Lincoln_Center.php Kuvat 128-129 http://www.archdaily.com/276854/international-centrefor-the-artsjose-de-guimaraes-pitagoras-arquitectos/ Kuvat 130 http://www.archdaily.com/5390/le-prisme-brisac-gonzalez/ Kuva 131 http-//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/92/Copenhagen_Concert_Hall_by_night)

103