Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 by Etelä-Karjalan Yrittäjät

4/2021

METTALLIPAJA INNOSTUI KEHITTYMÄÄN Ari ja Esa Mäkelä ONNISTUJA s. 10

VOIMAKASTA KASVUA Marko Koponen ja Kimmo Summanen LOUNAALLA s. 24

HELPOTUSTA TYÖVOIMAPULAAN Tuomo Asikainen, Harri Anttila ja Antti Lehmusvaara

PULSSILLA / ONNISTUJA / MUKANA! / START-UP / LOUNAALLA / INTOHIMONA

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Tässä lehdessä: PULSSILLA

4 METALLIPAJAN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖ KANTOI HEDELMÄÄ

Esa ja Ari Mäkelä ONNISTUJAT

10 VOIMAKASTA KASVUA

Marko Koponen ja Kimmo Summanen

14 KYLÄN SYDÄN SYKKII YRITTÄJIEN YHTEISTYÖLLÄ

Jouni Suppola, Matti Laukkanen, Kimmo Tynkkynen, Heikki Laukkanen MUKANA!

12 UUDET JÄSENET START-UP

18 MONIMUOTOISTA HYVINVOINTIA

Tiina Petäjä

LOUNAALLA

24 HELPOTUSTA TYÖVOIMAPULAAN

Tuomo Asikainen, Harri Anttila, Antti Lehmusvaara INTOHIMONA

33 KYPÄRÄ PÄÄHÄN JA TYÖASIAT UNHOLAAN

Matti Tiilikainen

ASIANTUNTIJA AUTTAA

9 OP ETELÄ-KARJALA 13 ELISA 17 LINDBLAD 19 PWC 21 OMASP 23 FENNIA 27 WIRMA 28 LÄHITAPIOLA 31 TUOKKO NYT PÄNNII

34 HYVINVOINTIALUEEN TULEVAISUUS JONOJA JA KURJUUTTA TASAISESTI

KARJALOVE, NEUVONTAPALVELUT

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Merkki paikallisuudesta.

Jaetaan jäsenyrityksille ja sidosryhmille painosmäärä 2200 kpl.

PÄÄKIRJOITUS

Kolme pointtia TYÖVOIMAPULA VAIKEUTTAA KASVUA. Talous on yleisesti hyvässä vauhdissa ja meillä on sikäli outo tilanne, että sekä työllisyysaste että pitkäaikaistyöttömyys ovat korkealla yhtä aikaa. Käytännössä tämän kuulee yrittäjienkin suusta: osaavaa ja pystyvää henkilökuntaa on vaikea löytää. Työelämä on vaativaa ja jokaisen työntekijän tulee pystyä tuomaan kassaan rahaa yli kulujensa ja tähän ei valitettavasti kaikista työnhakijoista ole. Hyvistä kuitenkin kilpaillaan ja jokaisen yrittäjän kannattaa miettiä, miksi hyvät työntekijät tulisivat ja pysyvät minun palveluksessani. Useimmiten se ei ole vain palkan suuruus, vaan monen tekijän summa.

ULKOMAILTA KYVYKÄSTÄ OSAAMISTA. Työperäinen maahanmuutto puhututtaa paljon ja se on osa eläköityvän työvoiman ratkaisua. Ulkomailta on saatavissa hyvällä osaamisella ja asenteella tulevaa työvoimaa, mutta suomen kieli ja sijaintimme ei ole kaikkein vetovoimaisin ensi silmäyksellä ulkomailta käsin. Meillä on kuitenkin hyvä yhteiskunta ja ympäristö, jossa elää varsinkin perheellisenä ja siksi aitoa vetovoimaa verrattuna moneen muuhun maahan. Meillä tulee kuitenkin olla valmiutta auttamaan alkuun vaikkapa englantia puhuen ja malttia jaksaa tukea suomenopintoja puhumalla selkosuomea heti ja sitkeästi, kun opinnot ovat alussaan, jotta kieli kehittyy ja muuttaja tuntee olevansa osa suomalaisuutta.

Julkaisija Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta puh. 050 325 7518 www.yrittajat.fi/etelakarjala Päätoimittaja Marko Hanhisuanto puh. 050 440 8868 marko.hanhisuanto@yrittajat.fi Toimittaja Tiina Suomalainen Assistentti Marja Tamminen Taitto Tea Kuikko, Kuviopaja Oy Paino Lprint Oy Kannen kuva Liisa Kuorttinen Teemat vuodelle 2021 1/2021 Uuteen nousuun kriisistä 2/2021 Uusinajattelijoiden maakunta 3/2021 Hyvinvoivat yrittäjät 4/2021 Yhteistyöllä tuloksia Ilmoitusmyynti Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, puh. 050 325 7518

PAIKALLISUUS ON VOIMAVARA. Vienti ja avoimuus ulkomaille eivät vie mitään pois paikallisuuden voimasta. Meillä on Etelä-Karjalassa vahvaa henkeä ja yhdessä tekemisen voimaa. Siitä osoituksena on vaikkapa Karjalove-verkosto ja yritysverkoston terve yhteistyö alueilla, joilla oma osaaminen täydentyy asiakkaan parhaaksi. Tässä on iso rooli myös kunnilla ja tulevalla hyvinvointialueella. Uusien kuntapäättäjien työ on lähtenyt käyntiin ja aluevaalit lähestyvät. Pidetään päättäjinä huolta elinvoimasta ja yritystemme toimintaedellytyksistä!

Kerromme sinulle, mitä juuri yrittäjän pitää tietää koronasta. www.yrittajat.fi/korona

Menestystä loppuvuoteen, Marko Hanhisuanto PÄÄTOIMITTAJA

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

PULSSILLA

Uutta ja perinteistä. Ari (vas.) ja Esa Mäkelä antoivat LUTin laboratoriolle vapaat kädet uuden pylväskengän kehittämiseen.

4 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

METALLIPAJAN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖ KANTOI HEDELMÄÄ TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: LIISA KUORTTINEN

Mäkelän Takomo sai työntöapua Business Milliltä ja rahoituksen Business Finlandilta ja sen jälkeen LUTin laboratoriossa ryhdyttiin hommiin. Kehityshankkeessa päivitettiin pylväskenkä niin, että tuotantoa voidaan tehostaa ja vastata isoihinkin tilauksiin.

äkelän Takomossa Savitaipaleella on menossa tavallinen työpäivä. Metallityöntekijät taivuttavat hehkuvankuumaa metallia, hitsaavat, poraavat ja sahaavat. Kuuluu kilinää ja kalketta. Seinällä roikkuu siistissä rivissä pylväskenkiä – sekä niitä perinteisiä oransseja että uusia metallinvärisiä. Perinteinen pylväskenkä tehdään pitkälti käsityönä. Työvaiheita on monia ja ne vaativat erityistaitoja ja aikaa. Yrittäjäveljekset Esa ja Ari Mäkelä olivat jo pitkään miettineet tuotteen valmistuksen modernisoimista niin, että se olisi nopeampaa ja mahdollistaisi isompien tilauserien tekemisen. Erilaiset yritykset edistää asiaa olivat kuitenkin tyssänneet syystä tai toisesta. Omien tuotteiden kehittäminen oli myös arjen aherruksessa jäänyt alihankintatöiden varjoon. Kun koronakeväänä työtilanne myös Mäkelän Takomossa heikentyi, ajatus tuotekehittelystä putkahti taas pinnalle. Business Millin kasvuyritysagentti Vesa Punkka oli se mies, joka yritysvierailullaan hoksasi, että Business Mill voisi auttaa. Pian alkoikin tapahtua.

Uusi pylväskenkä markkinoille – Business Millin avustamana pääsimme mukaan kehityshankkeeseen. Meininki oli heti alusta asti se, että nyt asiaa lähdetään edistämään tosissaan, Esa kertoo. LUT-yliopiston levytyötekniikan laboratorio lämpeni heti hankkeesta. Laboratoriossa alettiin kehittää vaihtoehtoa

Annan yrittäjille kymmenen pistettä siitä, että saimme vapaat kädet kehitystyöhön.

hieman vanhanaikaisen taivutussolun tilalle. Pylväskengät toimivat hankkeessa pilottituotteena. Rahoituksen hankkeelle Mäkelän Takomo sai Business Finlandilta. – Annoimme yliopistolle vapaat kädet kehitystyöhön. Kyseessä on 50 vuotta vanha tuote, mutta me emme halunneet jäädä kiinni vanhaan, Ari korostaa. Hyvin nopeasti syntyikin jo ensimmäinen prototyyppi, joka oli pienen parantelun ja kehittelyn jälkeen valmis. – Pylväskengän muoto pysyi samana, mutta materiaali meni kokonaan uusiksi. Perinteisessä mallissa teräs lämpökäsitellään, mutta uudessa mallissa käytetään valmiiksi lämpökäsiteltyä terästä, Esa kertoo. Vuoden 2020 lopulla uusi pylväskenkämalli oli valmis ja tuotanto alkoi saman tien. Uuden Ilves-pylväskengän osat Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Yliopiston tekemän kehitystyön ansiosta pystymme tehostamaan tuotantoa ja vastaamaan nopeammin suuriinkin tilauksiin.

tulevat alihankintana naapuriyritys Saviralta. Kokoonpano tapahtuu Mäkelän Takomossa. Vanhanmallista pylväskenkää tehdään myös edelleen, koska kysyntää riittää.

Vapaata innovointia Punkka pohtii, että case Mäkelän Takomo oli poikkeuksellinen siinä mielessä, että siinä kehitettiin samoin tein valmistusmenetelmää ja tuotetta. – Tässä mentiin suoraan syvään päätyyn. Yleensä lähdetään liikkeelle pienemmistä asioita. Yritys saattaa kaivata vaikkapa somemarkkinoinnin kehittämistä, käännöstöitä tai jonkin teknisen yksityiskohdan kehittämistä. LUTin valmistustekniikan professori Juha Varis kertoo, että kehityshanke Mäkelän Takomon kanssa oli heille erittäin mieluisa ja mielenkiintoinen. – Annan yrittäjille kymmenen pistettä siitä, että saimme vapaat kädet kehitystyöhön. Yrittäjiltä tuli vain tieto siitä, mihin käyttötarkoitukseen tuotetta tullaan käyttämään. Saimme siis ilman tiukkoja rajoja lähteä miettimään rakennetta, materiaaleja ja tuotteen valmistettavuutta. Varis ja koko hankkeeseen osallistunut tiimi korostaa, että kun kehitystyötä ei rajata liikaa, ruokkii se innovointia. – Yrittäjien luottamuksen ja avarakatseisuuden takia pystyimme käyttämään omaa vankkaa kokemustamme ja uusia teknologioita. Lopputulos oli sellainen, että yrittäjätkin olivat tyytyväisiä. Varis näkee yliopistojen yritysyhteistyön elintärkeänä sekä yliopistoille että yrityksille. Yhteistyötä halutaan tehdä kaikenkokoisten yritysten kanssa. – Meidän tutkimuksemme liittyy aina jollakin tavalla yrityksiin. Erityisesti Suomen kaltaisessa pienessä maassa on ratkaisevaa, että tutkimusten hyöty valuu yrityksiin, auttaa niitä kasvamaan ja turvaa näin elinkeinoelämää.

Syttyi kehittämisen kipinä Esa Mäkelä kertoo, että alussa yhteistyö yliopistoprofessorien ja laboratoriomestarien kanssa tuntui jopa hieman pelottavalta. – Olemme pikkupaikkakunnan pieni metallipaja. Toinen meistä on koulutukseltaan teräsrakennehitsaaja ja toinen paperiprosessinhoitaja. Mietitytti se, että miten pääsemme samalle aaltopituudelle yliopistoväen kanssa. Mutta homma sujui ongelmitta.

Maakunnan yrityksiä kiertävä Punkka myöntää, että monelle yrittäjälle koulumaailma voi olla vieras. – Mutta kyllä yrittäjät mieltävät yliopisto- ja korkeakoulumaailman myös niin, että siellä on nuorta väkeä, jolla on ideoita ja innovaatioita. Mäkelän Takomossa kehitystyö jatkuu. Business Finlandin rahoittama hanke pitää sisällään myös selvitystyötä kotimaan ja ulkomaan markkinoista. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat parhaillaan rakentamassa Ilves-kengän brändiä. – Yliopiston tekemän kehitystyön ansiosta pystymme tehostamaan tuotantoa ja vastaamaan nopeammin suuriinkin tilauksiin. Ulkomaanviennin tulevaisuudennäkymien suhteen olemme tosi toiveikkaita. Hankkeessa mukanaolo on rohkaissut meitä jatkossakin jalostamaan omaa tuotantoamme, Ari toteaa.

MÄKELÄN TAKOMO • Vuodesta 1956 toiminut perheyritys. • Nykyään yrityksen omistavat kolme veljestä, Esa, Ari ja Olli Mäkelä. • Yritys tekee aliurakointia sekä valmistaa omia tuotteita kuten pylväskenkiä ja erikoistuotteita. • Toimitilaa on kahdessa hallissa Savitaipaleella: Puusepäntiellä tehdään hitsausta ja kokoonpanoa ja Teollisuustiellä alkutuotantoa, hitsausta ja takomotoimintaa. • Savitaipaleen Yrittäjät. • makelantakomo.fi

BUSINESS MILL • LAB-ammattikorkeakoulun Business Mill auttaa kaikenlaisia ja -kokoisia yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. • Ota rohkeasti yhteyttä Business Milliin, kun sinulla on hyvä liikeidea, olet starttaamassa liiketoimintaa, tarvitset apua kasvun haasteisiin tai kun kaipaat muutosta. • businessmill.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

2022 YRIT TÄJÄGA AL A L A 19.2.2022 HOLIDAY CLUB SAIM A A JUH L A A LK A A K LO 18 LI SÄT I ED OT & I L M O I T TAU T UM INEN: Y R I T TA J AT. FI / E T EL A K A R J A L A JUH L A N H IN TA : 75 € / H LÖ PA I K KO J A O N R A J O I T E T T U M Ä Ä R Ä

******

OHJELM A SSA JUH L A PUH E PA LK IN TO J EN J A KO JUH L A I LL A LLINEN BI LEBÄ ND I 2 N D S E A S O N BA ND R EN TOA Y H D E S SÄO LOA

TERVE TULOA!

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Merkki paikallisuudesta.

OP-ryhmäeläkevakuutus on sijoitus sinun ja henkilöstösi tulevaisuuteen.

RIITTÄÄKÖ TULEVA ELÄKKEESI? TEKSTI : KATJA PAALUMÄKI KUVA: ANNA-LEENA KAARNA

läkejärjestelmän muutokset ovat nostaneet eläkeikää ja pienentäneet eläketasoja. Vuonna 2019 suomalaisten keskimääräinen eläke oli 1 716 euroa. Monesti yrittäjän lakisääteinen eläke jää pienemmäksi kuin työntekijän. Liiketoiminta voi tuoda hyvän elintason yrittäjälle, mutta Yel-tuloon perustuva eläke harvoin riittää eläkevuosiksi. Tiedätkö, mikä on tuleva eläketasosi? Voisiko se olla 1 700 euron sijaan 2 200 euroa? Entäpä, jos eläkkeelle pääsisi vähän aikaisemmin? Näitä asioita kannattaa aina silloin tällöin pohtia, sanoo OP Etelä-Karjalan sijoituspäällikkö Anu Heikkinen.

Kannustamista, sitouttamista, kilpailukykyä ja verosuunnittelua OP-ryhmäeläke täydentää omaa lakisääteistä eläketurvaa ja mahdollistaa eläkkeelle siirtymisen jopa 58-vuotiaana. Verotuksellinen hyöty tulee, kun eläkevakuutukseen maksettuja palkkioita ei lueta ansiotuloksi. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on monen yrityksen tärkeimpiä menestystekijöitä. Yritys voi lisätä omaa kiinnostavuuttaan jo rekrytointitilanteessa kannustavan eläkeratkaisun avulla, vinkkaa Anu Heikkinen. Yrityksen käytössä oleva ryhmäeläkeratkaisu sitouttaa ja kannustaa johtoa, avainhenkilöitä

tai koko henkilöstöä. Sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät ryhmäeläkevakuutuksesta monin tavoin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa säästämistä ja samalla turvata parempi eläketaso, summaa Anu Heikkinen. Joustava maksusuunnitelma ja yrityskohtaisesti räätälöitävä vakuutussopimus ottaa huomioon yrityksen tilanteen vakuutettujen osalta ja minkä ikäisenä yrittäjä sekä työntekijät pääsevät eläkkeelle.

Anu Heikkinen Sijoituspäällikkö OP Etelä-Karjala anu.heikkinen@op.fi puh. 010 258 5516

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

ONNISTUJA

Merkki paikallisuudesta.

VOIMAKASTA KASVUA TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVA: LIISA KUORTTINEN

Kuudessa vuodessa IT-alan palveluja tarjoava SuComIT on kasvanut valtakunnan tason yritykseksi. Nyt Suomen jäänmurtajien palvelimetkin pannaan kuntoon lappeenrantalaisvoimin.

un Marko Koponen ja Kimmo Summanen perustivat IT-alan palveluja tarjoavan yrityksen vuonna 2015, heidän ajatuksenaan oli työllistää itsensä. Nyt SuComIT:ssa työskentelee yrittäjät mukaan lukien kahdeksan täysipäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä. Kasvu on ollut vahvaa niiden kuuden vuoden aikana, joina yritys on ollut olemassa. Edes koronapandemia ei ole hidastanut tahtia. Viime vuonna yritys palkkasi kolme uutta työntekijää. Tuoreimmat rekrytoinnit on tehty myyntiin ja asiakashankintaan. – Meillä on koko ajan kasvutavoitteita, totta kai. Kasvun on kuitenkin oltava järkevää, sanoo Koponen.

Työkaveruus jatkuu Koposella ja Summasella on pitkä yhteinen historia. He ehtivät olla kollegoita edellisessä työpaikassaan vuodesta 2007. Liiketoimintakaupan myötä kypsyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. Yrittäjyyteen kannusti myös asiakkailta saatu palaute – kaksikon palvelun ja tekemisen kehuttiin olevan yrittäjätasoista. Eniten yrittäjyydessä yllätti se, miten vähän siinä lopulta oli mitään yllättävää. – Tekeminen jatkui varsinkin alussa niin kuin ennenkin. Olin pelännyt, että yrittäjyys tuo mukanaan paljon enemmän paperinpyörittämistä ja taloushallintoa. Tilannetta helpotti se, että meillä oli alusta asti hyvä tilitoimistokumppani, Summanen kertoo. Summanen vastaa teknisistä ratkaisuista ja Koponen on henkilöstön esihenkilö. Hän osallistuu myös mahdollisuuksien mukaan IT-ratkaisujen toteutukseen ja tukee myyntiä. – Pyrimme siihen, että koko työyhteisö toimii tiiminä. Mutta kyllähän esihenkilöllä on myös johtajan vastuut. Sitä roolia opin tässä matkan varrella koko ajan, Koponen toteaa.

Jäänmurtajakeikkaa IT-järjestelmien ylläpito on SuComIT:n isoin palvelukokonaisuus. Lisäksi yrityksellä on laitemyyntiä ja tulostuspalvelua. 10 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Pyrimme siihen, että koko työyhteisö toimii tiiminä.

Asiakkaina on niin parin työntekijän pk-yrityksiä kuin satoja työntekijöitä työllistäviä firmoja. Yrityksen isoin asiakas on Suomen valtion omistama Arctia, joka operoi jäänmurtajia. Työn alla on palvelinvaihdot kahdeksalla jäänmurtajalla – mukana ne tutut Otsot, Kontiot, Sisut ja Urhot. Yritys on mukana myös valtakunnallisessa IT-alan palveluyritysten ketjussa, G30:ssa. – Sitä kautta voimme palvella asiakkaitamme joustavasti eri puolilla maata, Koponen toteaa. Kaksikko korostaa, että kiitos kasvusta kuuluu myös asiakkaille. Yritys ei ole menettänyt vuosien saatossa yhtään asiakastaan. Sen sijaan asiakkaatkin ovat kasvaneet. – Se on aika iso juttu meille. Voi olla, että asiakkaalla oli aluksi vaikkapa 10 työasemaa, mutta nyt niitä on 30, Summanen vertaa.

SuComIT Toimitusjohtaja Marko Koponen. Tekninen johtaja Kimmo Summanen. Lappeenrannan Yrittäjät. sucomit.fi

Kimo Summanen (vas.) ja Marko Koponen haluavat kiittää yrityksensä menestyksestä sekä henkilöstöään että asiakkaitaan.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 11

MU KANA !

SAMI KLEMI VISIO HENKILÖSTÖRATKAISUT KAAKKO LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT

MIKA NUORA STIG-PIPE IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT

PAULA HAKOLAHTI RETKISAIMAA TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT

”Olin työskennellyt henkilöstövuokrausalalla viitisen vuotta ja yrittäjyys oli käynyt silloin tällöin mielessä. Viime vuoden marraskuussa minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä mukaan VISIO Henkilöstöratkaisujen osakkaaksi. Välitämme työntekijöitä kaikille aloille, mutta toistaiseksi emme vielä hoiva-alalle. Eniten meitä työllistävät rakennus-, teollisuus- ja logistiikka-alan yritykset. Kuten kaikille suomalaisille yrityksille, yhtäältä koronapandemia ja toisaalta työvoimapula ovat tuoneet haasteita. Itse pyrin suhtautumaan asioihin positiivisesti ja luottamaan omaan tekemiseen ja palveluun. Rehellisesti sanottuna liityin yrittäjäjärjestöön, koska minulle soitettiin ja puhuttiin ympäri. Mutta toki jäsenyys on hyödyllinen monin tavoin. Yrittäjän on tärkeä verkostoitua ja olla avoimena joka suuntaan.”

”Minusta tuli aikoinaan yrittäjä vähän vahingossa. Palkkatöissä ollessani minua kyseltiin tuon tuosta tekemään metallihommakeikkaa ja lopulta lupauduin. Koska töitä oli tarjolla sen verran paljon, perustin toiminimen vuonna 2006. Alussa pyöritin yritystä sivutoimisena. Nykyisen yritykseni perustin vuonna 2012. Pari vuotta sitten laajensimme toimialaamme yrityskauppojen myötä. Yritykseni on parissa vuodessa laajentunut 2-3 työntekijän yrityksestä parinkymmenen työntekijän yritykseksi. Olen iloinen siitä, että voin työllistää paikkakuntalaisia. Yrittäjänä voi touhuta itsenäisesti – se on plussaa. Mutta onhan tämä välillä myös tosi haastavaa. Laajentumisen myötä halusin liittyä yrittäjäjärjestöön, jotta saan tarvittaessa erilaisia palveluja, apua ja tukea.”

”Työskentelin varhaiskasvatuksessa lastenhoitajana liki 20 vuotta. Työuupumus ja rakkaan ystävän kuolema saivat minut hakemaan lohtua metsästä. Samoihin aikoihin Sampo mainosti uutta luontoja ympäristöalan koulutusta. Siitä kypsyi ajatus uramuutokselle. Jo luonto-opasopintojen aikana perustin oman yrityksen. Tällä alalla yrittäjyys on liki ainoa tapa työllistyä. Yritystoiminta on lähtenyt pyörimään ihan hyvin, vaikka korona on tietysti hankaloittanut yritystoiminta. Kesäkaudella vipinää riittää, talvella minua työllistävät tykypäivät ja talviaktiviteetit kuten lumikenkäily. Minua kyseltiin jo aiemmin liittymään yrittäjäjärjestöön, mutta yrityksen alkutaipaleella oli niin paljon muita asioita hoidettavana. Nyt oli oikea aika. Toivon jäsenyyden tuovat verkostoitumismahdollisuuksia.”

K-supermarket Lauritsala Trust Tools Consulting Oy Ltd Yritysvalmennus Tarmo Tmi Olli Huomo I-Kone Oy j.huuhtanen t:mi TMI. Ihosi. Ateljee VISIO Henkilöstöratkaisut Kaakko Oy TurTek Oy Itoko Kuljetus Pasi Mikkola Ky

Veljekset Huttunen Oy

U U D ET JÄS ENET

IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT Juike Management Oy Stig-Pipe Oy Kaakkois-Suomen Säiliöhuolto OY Heikki Penttilä Bonimare Oy Urheiluliike Kisa Oy Immonen JAMOKIT OY

LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄT Rakennus H Lahikainen T:mi Kuljetus Melto Oy Tmi Agripalvelut Antti Huttunen Roihu Games Entertainment

12 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

LUUMÄEN YRITTÄJÄT Ilveksen marjatila

PARIKKALAN YRITTÄJÄT Parikkalan Piika&Renki

RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT Sopemäki Oy Metsäpalvelu Toiviainen Bussipalvelu T.Elo Tmi Hellevi Multanen

TAIPALSAAREN YRITTÄJÄT RetkiSaimaa Oyy

Joonas Piironen on tyytyväinen yhteistyöhön Elisan kanssa.

Janna Kiukas on Etelä-Karjalan Yrittäjien yhteyshenkilö Elisalla.

NOPEA ONGELMANRATKAISU ON KAIKEN A JA O TEKSTI : SAARA RAUDASOJA KUVA: ELISA

Lappeenrantalainen perheyritys Konekuutio Oy toimii kolmella paikkakunnalla ja työllistää vajaa 10 henkeä. Laitteiden ja koneiden vuokraaminen yrityksille ja yksityishenkilöille vaatii jatkuvaa logistiikkaa, joustavuutta ja yhteydenpitoa sekä yrityksen sisällä että asiakkaisiin päin. Yritys on hyödyntänyt digitalisaatiota toiminnan kehittämisessä. Elisa Oyj toimii keskeisenä yhteistyökumppanina.

onekuutio on hankkinut Elisalta puhelinvaihteen, Office 365 -paketin, puhelinliittymät, nettiliittymät sekä puhelimet. Office-paketti toimii pilvipalveluna, mikä mahdollistaa muun muassa Teamsin sekä yhteisten dokumenttien ja varauskalentereiden käytön eri toimipisteissä. Puhelinvaihteesta puhelut ohjataan henkilökohtaisiin matkapuhelimiin, jolloin se, joka ehtii, vastaa missä vaan. Yritysliittymissä sisäiset puhelut ovat ilmaisia, mikä on erittäin tärkeää, koska puhelinliikenne toimipisteiden välillä on tiheää. Ulkomailla puhelut ovat kiinteähintaisia.

Elisalla oma yhteyshenkilö, jonka saamme nopeasti kiinni ja joka järjestää nopeasti toimivan ratkaisun kiperässäkin tilanteessa, kiittelee Konekuution toimitusjohtaja Joonas Piironen. Elisalla ja Konekuutiolla on sovittu säännölliset tapaamiset. Elisan aloitteesta palveluja käydään aktiivisesti läpi, jotta Konekuutio ei maksa turhasta ja saa tarvittavaa palvelua. – Hinnalla voi myydä moni ja moni on meitä lähestynyt, mutta kynnys lähteä tekemään muutosta palveluntarjoajaan on todella korkea. Homma pyörii Elisan kanssa niin hyvin, toteaa Piironen lopuksi.

Oma yhteyshenkilö palvelee erinomaisesti

Janna Kiukas Yritysmyyjä Elisa Oyj Brahenkatu 5, 53100 Lappeenranta +358 50 5066047 janna.kiukas@elisa.fi www.elisa.fi/yrityksille www.elisa.fi/ajanvaraus

Konekuution liiketoiminnan kannalta Elisa-yhteistyö on kriittinen, sillä lähes kaikki toimii netissä. Konekuution verkkosivuilla on verkkokauppa, jossa asiakkaat voivat tehdä varauksia ja kyselyitä 24/7. Lisäksi asiakkuudenhallinta ja maksupäätteet toimivat netissä. – Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Elisan tuotteisiin ja erityisesti palveluun. Meille on keskeisen tärkeää, että meillä on

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 13

ONNISTUJA

KYLÄN SYDÄN SYKKII YRITTÄJIEN YHTEISTYÖLLÄ TEKSTI: JA KUVAT: TERHI TORIKKA

Uukuniemen kyläkauppa ja kahvila Evakkotaival varmistavat, että Niukkalanmäellä palavat valot talvellakin.

aupanmäki ehti Parikkalan Uukuniemellä olla pimeänä vajaan vuoden. Paikallisista yrittäjistä tilanne tuntui niin pahalta, että kolmikko päätti tarttua toimeen. ”Se aika oli paikallisille hyvin ankeaa. Tämä on sosiaalisestikin tärkeä paikka”, kauppias Jouni Suppola kertoo kahvilan pöydässä lokakuisena lauantaina. Samaan aikaan kahvilan tiskillä on jono. Oransseihin pukeutuneet hirvimiehet ovat tulleet kahvitauolle. Pian tila täyttyy puheen sorinasta. 14 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Kaupan perustamiseksi Suppola ja kaksi muuta yrittäjää perustivat osakeyhtiön. Yhtiö otti lainan, jonka turvin kyläkauppa saatiin alulle. Kaupan hoitajaksi löytyi ennalta tuttu paikallinen ammattilainen, joka hoitaa omistajien mukaan toimintaa kuin omaansa. ”Luotettava henkilöstö on todella tärkeä, kun me omistajat emme itse työskentele kaupalla”, Suppola toteaa. Ovet aukesivat kesäkuussa 2019. Nyt takana on jo kolme vauhdikasta kesää, joiden turvin kaupan ovet pystytään

Kolmessa kuukaudessa kesällä tehdään puolet vuoden myynnistä. Tietysti kaupan säilyminen edellyttää myös pitäjäläisten sitoutumista.

Kyläkaupalta saa myös apteekin, Postin ja Alkon palveluja sekä polttoainetta. ”Monen palvelun pysäkki”, iloitsevat kauppiaat Jouni Suppola (vas.) ja Matti Laukkanen.

pitämään avoinna kylän vakituista väestöä palvelemassa talvellakin. ”Kolmessa kuukaudessa tehdään puolet vuoden myynnistä. Tietysti kaupan säilyminen edellyttää myös pitäjäläisten sitoutumista oman kylän kauppaan”, Suppola sanoo. Hänellä, kuten muillakin osakkailla, on päätyö muualla ja lisäksi myös muuta yritystoimintaa. Suppola työskentelee vakuutusten sekä taimituotannon parissa. Matti Laukkasella on Uukuniemellä pitsoistaan sekä esiintyjistään tunnettu

ravintola BiisoniAreena sekä muuta yritystoimintaa pääkaupunkiseudulla. Kolmas perustajaosakas Kimmo Tynkkynen taas tekee Etelä-Karjalassa kiinteistöbisnestä. Hän omistaa myös kaupparakennuksen. Vuosi sitten joukkoon tuli mukaan Heikki Laukkanen, joka asuu vakituisesti pääkaupunkiseudulla, mutta mökkeilee Uukuniemellä. Kauppa ei toistaiseksi ole tuottanut omistajilleen tuloja, mutta toiminta pyörii omillaan, eikä omistajien ole tarvinnut sijoittaa alun jälkeen toimintaan lisää varoja. ”Meillä on voittoa tavoittelematon kyläkauppa, jonka olemassaolosta tulee tosi hyvä mieli. Tässä vaiheessa yrittäjän uraa voi tehdä näinkin”, Suppola naurahtaa. Kaupalla on pystytty hiljalleen investoimaan parannuksiin, kuten varavoimaan, lasiovellisiin pakastimiin sekä seuraavana kylmiöihin. Ensi kesälle ovat jo odottamassa pihasuunnitelmat viihtyvyyden parantamiseksi. Kauppa-kahvila työllistää talviaikaan yhden päätoimisen ja kaksi osa-aikaista. Kesällä töitä paiskii neljä täysipäiväistä työntekijää. Uukuniemen kyläkauppa on K-ryhmän sopimuskauppa, josta saa plussapisteitä ja Pirkka-tuotteita. Ketjuun kauppa ei kuitenkaan kuulu. Vastaavanlaisia kauppoja on Suomessa noin sata. Uukuniemi on kuulunut korona-ajan voittajiin. Moni vapaaajan asukas on viettänyt siellä viime vuosina aiempaa pidempiä jaksoja, ja uusia asukkaitakin on tullut. Alueen matkailukohteet ovat olleet kovassa suosiossa, mikä on näkynyt myös kyläkaupan ja kahvilan myynneissä. ”Toisaalta matkailijoiden ja etätyöntekijöiden tulo tänne vaatii, että palveluja on saatavilla.” Kyläkaupalla on myymälän ja kahvilan lisäksi Alkon tilauspalvelu, polttoainemyynti sekä apteekin ja Postin sivutoimipisteet. ”Oletan, että tänä vuonna olemme oikeutettuja kyläkauppatukeen. Se olisi hyvä apu talvikauteen”, Suppola toteaa.

UUKUNIEMEN KYLÄKAUPPA Yrittäjät Jouni Suppola, Matti Laukkanen, Kimmo Tynkkynen ja Heikki Laukkanen. Saaren Yrittäjät. uukuniemenkylakauppa.fi

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 15

Yrittäjä, onko huolia?

-Juttele lääkärille tai psykologille. Meille voit varata ajan työterveyslääkärille tai -psykologille, vaikkei sinulla olisikaan voimassa olevaa työterveyshuollon sopimusta meille.

Kysy lisää: Lappeenrannan Työterveys / puh. 010 835 5000 / www.lprtyoterveys.fi

16 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Asianajotoimisto Lindblad palvelee yrityksiä sukupolvenvaihdoksissa, kertoo Markku Lindblad.

SUKUPOLVENVAIHDOS TEKSTI : MARKKU LINDBLAD KUVA: JARNO ARTIKA

ukupolvenvaihdoksessa yrityksen omistus siirtyy sukulaisten kesken. Toteuttamiskeinoja ovat mm. kauppa, lahja, jakautuminen sekä omien osakkeiden hankinta ja osakeanti. Valinnoilla vaikutetaan mm. siihen maksaako kauppahinnan pääosin jatkaja vai yritys ja siihen, ovatko velat yhtiön vai jatkajan vastuulla.

Verotus Verolaeissa on sukupolvenvaihdoksia koskevat huojennussäännökset. Huojennuksia voivat saada sekä luopuja että yritystoiminnan jatkaja. Huojennusta tulee nimenomaisesti pyytää verottajalta. Usein tarvitaan verottajalta kirjallinen ennakkoratkaisu yllätysten välttämiseksi. Yritys tai sen osuus voidaan antaa lahjana. Lahjaveroa on mahdollista huojentaa joko osittain tai kokonaan tiettyjen ehtojen täyttyessä. Yrityksen jatkajan ei tarvitse olla lähisukulainen. Mikäli luovutushinta on vähintään 50 % yrityksen käyvästä arvosta, lahjavero voidaan jättää kokonaan maksuunpanematta. Huojennustilanteessa yritys arvostetaan 40 %:n arvoon. Jos sukupolvenvaihdos tapahtuu myymällä yritys lähisukulaiselle, voidaan lahjaveron lisäksi välttyä maksamasta luovutusvoittoveroa.

osakkeita luopuvalta yrittäjältä. Toimenpiteisiin ei saa sukupolvenvaihdoshuojennuksia.

Apuvälineitä Meillä on kiinteähintainen palvelu, millä kohdeyrityksen osalta lasketaan osakkeiden huojennukset, lahjaverojen määrät ym. kaikille huojennusvaihtoehdoille yrityksen käypä arvo verottajan ohjeiden mukaisesti sekä samalla hankintahinta yhtiön osakkeille. Palvelu sisältää kirjallisen muistion, missä on laskemat huojennuksista sekä neuvottelun lakimiehemme kanssa. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin ja käyttää apuna asiantuntijaa, jotta vaihdos saadaan toteutettua tavoitteiden mukaisesti. Lisää sukupolvenvaihdoksesta löydät nettisivuiltamme www. lindblad.fi. Siellä on myös laaja sukupolvenvaihdosoppaamme sekä referenssejä järjestelyistämme.

Vaihtoehtoja Vaihtoehtona on liiketoimintakauppa, jolloin myyjänä on yritys, ei omistajataho. Yritys voi myös itse ostaa Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 17

START-UP

MONIMUOTOISTA HYVINVOINTIA TEKSTI: MARKO HANHISUANTO KUVA: LIISA KUORTTINEN

iina Petäjä tiesi jo kosmetologiksi opiskellessaan, että yrittäjän tie on se todennäköisin tapa tehdä töitä tulevaisuudessa. Tiellä omaan yritykseen auttoi eniten oma perehtyminen yrittäjyyteen, mutta myös puolison yrittäjänä toimiminen osaltaan madalsi kynnystä. Tiina löysi kanssayrittäjän – Kaisa Kaapron – samaan toimitilaan jo opiskellessaan ja nyt he yhteisvoimin pitävät yllä viihtyisää Ihonhoitokeskus Hurmosta Lappeenrannassa. ”Asun tässä lähellä ja koiran kanssa ulkoillessani kurkin tyhjän toimitilan ikkunoista ja nyt remontin ja sisustamisen jälkeen kesästä alkaen on päästy hyvään alkuun yritystoiminnassa”, Tiina kertoo. Molemmilla on aiempaa työuraa ja niinpä Hurmos tarjoaa monipuolista palvelua aina pukeutumisneuvontaa myöten. Asiakkaat ovat löytyneet lähialueelta ja esimerkiksi ohikulkijoiden kiinnostuksesta, mutta sosiaalisen median kanavatkin Facebookin ja Instagramin muodossa ovat olleet tehokkaassa käytössä. Miesasiakkaitakin on ilahduttavasti liikkeeseen löytänyt ja yrittäjät kannustavatkin rohkeasti miehiä kokeilemaan vaikkapa jalkojen- tai ihonhoitoa, jos kosmetologipalvelut eivät ennestään ole tuttuja. ”Nyt tietenkin tavoitteena on, että vakiinnutetaan asema kaupungin kovassa kilpailutilanteessa. Se saavutetaan tekemällä kovasti töitä, saavuttamalla asiakkaiden luottamus, laadukkaalla ja ammattitaitoisella työllä ja palvelulla”, Tiina kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. ”Tuoreesta ammattitaidosta huolimatta on pysyttävä valppaana ja seurattava alan kehitystä, sillä jatkuvasti tulee uusia hoitomuotoja ja tapoja tehdä työtä”, Tiina kuvaa alan kehityksen tahtia. Tervetuloa Hurmokseen Kymenraitti 5:ssä!.

Oma aktiivisuus on ollut paras apu tiedonsaannissa yrittäjäpolulla.

18 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

TIINA PETÄJÄ Ihonhoitokeskus Hurmos Lappeenrannan Yrittäjät

Jari Lappalainen

Tero Malmivaara

MIKÄ ON OSAKEYHTIÖN JAKAUTUMINEN JA MIKSI NIITÄ TEHDÄÄN? TEKSTI : JARI LAPPALAINEN, TERO MALMIVAARA KUVA : PWC

Mikä on jakautuminen? Jakautuminen tarkoittaa yritysjärjestelyä, jossa osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) siirtää varojaan, velkojaan ja vastuitaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö). Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita tai vastaanottavan yhtiön hallussa olevia osakkeita. Jakautuminen voidaan toteuttaa kokonais- tai osittaisjakautumisena. Kokonaisjakautumisesta on kyse, kun jakautuva yhtiö siirtää kaikki varansa, velkansa ja vastuunsa kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja purkautuu jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä. Osittaisjakautumisessa jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa ja siirtää vain osan varoistaan, veloistaan ja/tai vastuistaan vastaanottavalle yhtiölle. Jos jakautuvan yhtiön olemassaolo ja Y-tunnus halutaan säilyttää, tämä on mahdollista vain osittaisjakautumisessa. Kun jakautuminen toteutetaan osakeyhtiölain ja verosäännösten mukaisesti, jakautuminen on veroneutraali toimenpide sekä järjestelyyn osallisille yhtiöille että niiden osakkeenomistajille.

muiden sijoitusten erottaminen yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Jakautumista voidaan hyödyntää myös tilanteessa, jossa eri liiketoiminnat eriytetään toisistaan. Jakautumista voidaan käyttää apukeinona yhtiön omistajanvaihdosta suunnitellessa. Jakautumisella yhtiön tasetta voidaan keventää siten, että yhtiön osakkeiden arvo/kauppahinta alenee ennen kaupan tai muun luovutuksen toteuttamista. Esimerkiksi yrityskauppatilanteessa jakautumisen avulla myytävä yhtiö voidaan saattaa taserakenteeltaan ja toiminnoiltaan ostajalle paremmin soveltuvaksi kokonaisuudeksi, millä voi myös olla myönteinen vaikutus myytävän kokonaisuuden kauppahintaan. Taseen keventäminen tai muuttaminen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi jakautumisen avulla helpottaa myös esimerkiksi sitoutettaessa henkilöstöä yhtiön osakkaiksi tai haettaessa potentiaalisia uusia sijoittajia. Jakautumista voidaan hyödyntää lisäksi riskienhallintakeinona. Jakautumisen avulla riskipitoisempi liiketoiminta voidaan eriyttää yhtiön muusta toiminnasta tai yhtiöön kertyneet voittovarat ja mahdollinen sijoitusvarallisuus voidaan erottaa liiketoiminnasta erilleen.

Milloin harkita jakautumista?

Jari Lappalainen Partner, Veropalvelut, PwC P. 020 7877499

Jakautuminen soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa yhtiön varallisuuserät halutaan erotella erillisiin juridisiin yhtiöihin. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi yhtiön tai konsernin kiinteistöomistusten keskittäminen omaan yhtiöönsä tai arvopaperien ja

Tero Malmivaara Partner, Lakipalvelut, PwC P. 020 7877684 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 19

Paikkakunnan parasta pankkipalvelua

Yritysasiakkaille

• Meillä sinua palvelee sama asiantuntija yksityisissä pankkitarpeissa ja yrityksesi raha-asioissa

• Voit soittaa suoraan omalle asiantuntijallesi, tavata häntä pankissa paikan päällä tai digitaalisissa kanavissa - sieltä missä ikinä oletkin

• Päätökset teemme paikallisesti, jotta asiointisi meillä on nopeaa, sujuvaa ja henkilökohtaista Palvelemme Lappeenrannan konttorissa ma-to 9.30-18 ja pe 9.30-17 ja Imatran konttorissa ma-pe 9.30-16.30. Meillä saat myös kassapalvelua joka arkipäivä.

Lappeenranta, Valtakatu 32 • Imatra, Lappeentie 17 Puhelun hinta 0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.

20 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

OmaSp haluaa olla yrittäjien pankkikumppani yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa.

PANKKI PK-YRITTÄJIEN TUKENA MUUTTUVISSA TILANTEISSA – OMASP ON MONEN YRITTÄJÄN PANKKI TEKSTI : TERHI WRANGELL-KATAJISTO KUVA : OMASP

maSp:n ketterä toimintatapa on yrittäjien muuttuvissa tilanteissa poikkeuksellinen. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että sama asiantuntija palvelee yrittäjää niin yksityisissä pankkitarpeissa kuin yrityksen raha-asioissa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet koronapandemian aiheuttamien haasteiden edessä kohta kaksi vuotta. OmaSp:n ja Euroopan investointirahaston (EIR) yhteistyöllä mahdollistetaan erityisesti pk-yritysten toimintakykyä poikkeuksellisen tilanteen yli. 150 miljoonan euron sopimuksen takauksen on mahdollistanut Euroopan takuurahasto (ESG). Sen avulla OmaSp pystyy tukemaan noin 500 suomalaista pk-yritystä koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin yli. EIR antaa 70 prosentin takauksen OmaSp:n myöntämälle uudelle luotonannolle. OmaSp:n toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi on iloinen, että EIR valitsi OmaSp:n kumppanikseen. ”Yrittäjät ja heidän yrityksensä edustavat merkittävää osaa kasvavasta asiakaskunnastamme Suomessa. Tämän uuden takuun avulla voimme parantaa suomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä ja menestystä ja erityisesti koronapandemiasta kärsineitä.”

EGF-takausluottoa myönnetään pk-yrityksille investointeihin, käyttöpääomaan, olemassa olevien luottojen jälleenrahoitukseen sekä yrityskauppoihin. Takaukseen oikeutettuja ovat yritykset, joissa henkilökunnan määrä on alle 250 ja liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa. OmaSp Lappeenrannan konttorinjohtaja Arto Valjakka kannustaa yrityksiä olemaan yhteydessä pankkiin matalalla kynnyksellä: ”EGF-takausten käyttö on erinomainen keino parantaa yrityksen rahoitusmahdollisuuksia, mikäli yritykseltä puuttuu vakuuksia tai yrittäjä haluaa rajoittaa henkilökohtaisten vakuuksien tai takausten käyttöä. Prosessi on asiakkaan näkökulmasta helppo ja takauksen hinnoittelu varsin maltillinen. Monet asiakkaamme ovatkin tarttuneet tilaisuuteen ja käyttäneet takausta hyväkseen osana rahoituskokonaisuutta.”

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 21

MAINOS — FINNVERA

Kysyntää on paljon ja rahoitusta saatavilla, toteavat Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Ilmastoratkaisut voivat olla seuraava mahdollisuus Ennusteet talouskasvusta lupaavat kovaa, mutta kenties lyhyttä nousukautta. Koronakriisistä toipuvia yrityksiä hoputetaan ottamaan kasvusta kiinni, mutta entäpä jos tuote ei olekaan valmis? Rahaa on nyt markkinoilla paljon, ja se mahdollistaa investoinnit, painottaa Pauli Heikkilä. Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi luovat tarvetta innovaatioille, investoinneille ja kasvulle. Uusilla teknologioilla ja tuotekehityksellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Myös pk-yritysten kannattaa nähdä tämä mahdollisuutena, ja niin monet jo tekevätkin, arvioi Mauri Kotamäki. ”Ilmasto- ja ympäristöratkaisujen vientimahdollisuudet ovat rajattomat ja ne luovat kasvua kotimarkkinoillakin. Jos joitain vuosia sitten ilmastonmuutokseen liittyvät toimet nähtiin lähinnä kustannuksena, nyt ajatellaan melkeinpä niin, ettei yrityksellä ole varaa olla lähtemättä ilmastotoimiin mukaan.”

Ilmastovaikutukset päätöksenteon keskiössä ”Finnvera on omassa strategiassaan asettamassa tavoitteeksi kannustaa yrityksiä

22 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

hakemaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Pauli Heikkilä. ”Kaikessa, mitä ihminen tekee, on parantamisen paikkoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, alkaen teollisuuden prosesseista, liikenteestä ja kuluttamisesta.” ”Jos yritys keksii tuotteen, joka vähentää tietyn prosessin energiankulutusta merkittävästi, kauppa käy. Suomalaiset ovat tässä hyviä, mutta kilpailua tulee olemaan. Kehitys kiihdyttää itse itseään ja luo tarpeen investoida”, jatkaa Heikkilä.

Kriisin jälkeinen markkinoiden uusjako? Korona on koetellut eri toimialoja eri tavoin. Jotkut alat ovat hyötyneet, kun korona on vauhdittanut tiettyjä trendejä, muistuttaa Pauli Heikkilä. Suomen suurista vientialoista metsäteollisuuteen on luonut investointeja pakkausmateriaalien kysynnän kasvu, vaikka paperin kulutus on vähentynyt. Myös tele- ja verkkobisnes on kuulunut poikkeusajan voittajiin. Yritysten perustaminen, kasvattaminen ja tuotekehitys ovat pitkiä prosesseja.

MAINOS — FINNVERA

”Yritysten pitäisi olla jo viemässä, tuotteet jo kehitetty tai kehitystyö vauhdissa. Muuten tämän kriisin mahdollisuudet menivät jo”, Kotamäki sanoo. Maailmalle omin tuottein pyrkivien yritysten joukko on huolena, sanoo Heikkilä. Hyvä puoli hänen mukaansa on, että rahan saatavuus on hyvä ja investointeja tehdään. ”Emme tiedä, mihin talous olisi mennyt ilman nykyistä rahapolitiikkaa. Finnvera voi omalta osaltaan edesauttaa investointien rahoitusta kotimaassa, yritysten kansainvälistymistä ja vientiä takauksilla, lainoilla ja vientitakuilla.”

Suomen vahvuudet pitää keksiä uudelleen Suomessa on paljon pieniä yrityksiä, mutta vähän suuria. Miten kasvattaa keskisuurten yritysten joukkoa ja sitä kautta vähitellen suuria yrityksiä? Yksi kasvun hidaste Suomessa on pääoman vähyys, Kotamäki sanoo. Verotuksella on väliä, mutta moni muukin asia vaikuttaa. ”Arvomaailma, yritysten arvostus, on ratkaisevaa. Pk-yrityskenttä nähtiin pitkään suuryritysten alihankkijoina. Tarvitaan bisnesosaamisen, myynti- ja markkinointiosaamisen arvostusta. Onneksi näillä on nykyään jo suurempi rooli koulutuksessa”, Pauli Heikkilä sanoo. ”Nämä olivat Suomen menestystekijöitä jo 1990-luvun lopulla, ja vahvuudet nähtiin globaalisti. Ennakkoluulottomuus ja pragmaattisuus olivat vahvuuksiamme esimerkiksi telekommunikaatioalan nousussa. Nyt nämä vahvuudet pitäisi keksiä uudelleen”, Heikkilä sanoo. Keskustelu jatkuu Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareissa! Lue lisää: nnvera./rahoitusjakasvu

EPSI RATINGIN VAKUUTUS 2021 -TUTKIMUKSEN MUKAAN

FENNIALLA JÄLLEEN TYYTYVÄISIMMÄT YRITYSASIAKKAAT TEKSTI JA KUVA: FENNIA

ennialla on vakuutusalan tyytyväisimmät yritysasiakkaat jo kolmantena vuonna peräkkäin. Tulokset selviävät vuosittaisesta EPSI Ratingin Vakuutus 2021 -tutkimuksesta. Fennia oli jälleen ykkössijalla yritysasiakkaiden tyytyväisyydessä ja paransi tulostaan viime vuodesta onnistuen tasaisesti kaikissa asiakastyytyväisyyden osa-alueissa. Myös henkilöasiakkaiden tyytyväisyydessä Fennian tulos oli viime vuotta parempi, vaikka sijoitus hieman heikkenikin. – Meidän visionamme on antaa alan paras asiakaskokemus ja tämä tulos vahvistaa sen, että olemme oikealla tiellä, Fennian konsernijohtaja Antti Kuljukka sanoo. EPSI Rating -tutkimuksen lisäksi Fennia paransi sijoitustaan tänä vuonna myös Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton Asiakkuusindeksi 2021 -tutkimuksessa. Fennia oli kovin nousija tarkasteltaessa asiakaskokemusta ja asiakasuskollisuutta yhdessä. Tutkimuksen mukaan Fennia pitää yritysasiakkaistaan parempaa huolta kuin viime vuonna. Myös tuotteen laatu ja vastine rahalle arvioitiin viime vuotta paremmaksi. Yksityisasiakkaiden puolella Fennia on puolestaan parantanut luotettavuudessa, aloitteellisuudessa ja vastuullisuudessa.

Fennia pärjäsi uudessa kestävän kehityksen indeksissä EPSI Rating otti tutkimukseen mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen indeksin, joka on suunniteltu mittaamaan asiakkaiden näkemyksiä ja arvioita toimijoiden vastuullisuudesta laaja-alaisesti. Fennia sai alan parhaat arviot siinä, miten yhtiö investoi kestävään kasvuun tulevat sukupolvet huomioiden. – Kestävä kehitys on asia, johon meidän kaikkien on kiinnitettävä jatkuvasti enemmän huomiota. Mekin teemme jatkuvasti työtä kestävän kehityksen ja paremman tulevaisuuden eteen, ja mietimme uusia keinoja ottaa vastuullisuus huomioon työssämme. Asiakkaiden antama hyvä arvio meidän kestävän kehityksen huomioimisesta lämmittää erityisesti sydäntäni, Kuljukka sanoo. EPSI Rating -tutkimuksessa selvitetään vuosittain vakuutusyhtiöiden imagoa, asiakkaiden odotuksia, tuote- ja palvelulaatua sekä vastinetta rahalle. Asiakkuusindeksi on Suomen kattavin vuosittainen tutkimus suomalaisten yritysten asiakaskokemuksesta ja asiakasuskollisuudesta.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 23

LOUNAALLA

HELPOTUSTA TYÖVOIMAPULAAN TEKSTI: TIINA SUOMALAINEN KUVAT: NESTORI LÖNNGRÉN

Simpeleen Teboilin yrittäjä kärsii monen muun yrittäjän tavoin työvoimapulasta. Sampon satelliittikoulutusmallin toivotaan tuovan apua tilanteeseen. Myös kunta etsii ratkaisuja. 24 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

istä työntekijöitä? Tämä on Simpeleen Teboilin yrittäjän Tuomo Asikaisen iso kysymys. – Kun taannoin hain viittä työntekijää, palkkasin käytännössä kaikki halukkaat. Heitä oli kolme. Tilanne on ollut huono jo pitkään, mutta nyt se on kärjistynyt. En aina edes saa hakemuksia avoimiin paikkoihin, yrittäjä tuskailee. Moni eteläkarjalaisen kunnan yrittäjä, on kyse sitten palvelualasta tai vaikkapa teollisuusalasta, painiskelee saman ongelman kanssa. Väki vähenee ja nuoret karkaavat muualle. Pitkien välimatkojen päähän on mahdoton houkutella työntekijöitä Lappeenrannasta tai Imatralta. Lounaspöydän ääreen ovat kokoontuneet Asikaisen lisäksi Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila ja rehtori Antti Lehmusvaara Saimaan ammattiopisto Samposta. Tarkoitus olisi etsiä ratkaisuja yrittäjiä polttelevaan työvoimapulaan.

Koulutusta paikan päällä

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila (vas.), Sampon rehtori Antti Lehmusvaara ja Simpeleen Teboilin yrittäjä Tuomo Asikainen pohtivat ratkaisuja työvoimapulaan.

Antti Lehmusvaaralla on tarjota yksi ratkaisu, mutta sitä pitää vielä hetken odottaa. Sampo on hakemassa rahaa hankkeeseen, jossa ammattikoulutus viedään sinne, missä tarvetta on. Jos rahoitus järjestyy, hanke käynnistyy ensi syksynä. – Eihän se niin voi mennä, että ammattikoulutusta on vain isoimmissa kaupungeissa, Lehmusvaara toteaa. Sampossa innostuttiin Kuhmon TaitoTehdas-mallista, jota aiotaan nyt soveltaa Etelä-Karjalassa. Ideana on koota eri alojen opiskelijoista ryhmä, joka opiskelee paikan päällä, osittain myös verkossa ja työpaikoilla. Opiskelijat, jotka voivat olla peruskoulun päättäneitä nuoria tai aikuisopiskelijoita, tukisivat samalla toinen toistaan tiimioppimalla. Työnantajat ovat mallissa tiiviisti mukana, mutta kyse ei ole kuitenkaan oppisopimuskoulutuksesta. Sampon hanke tulisi aluksi toimimaan Simpeleellä ja Luumäellä.

En aina edes saa hakemuksia avoimiin paikkoihin. Anttila kertoo, että kuntalaisilta tulevan palautteen perusteella tarvetta on erityisesti koulutukselle ammatinvaihdon yhteydessä sekä täydennyskoulutukselle. Sampon hanke tarjoaisi apua myös tähän. – Tarkoitus on kokonaisten tutkintojen suorittamisen lisäksi tarjota myös mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen tai uranvaihtoon, Lehmusvaara korostaa.

Yrittäjä kaipaa koordinaattoria – Hienolta systeemiltä kuulostaa, mutta mistä sinne saadaan edes ne opiskelijat? Jos kunnassa ei kerta kaikkiaan ole väkeä, Asikainen pohtii. Yrittäjän haasteet konkretisoituvat tähän: Simpeleen lukiosta valmistuu vuosittain alle kymmenen ylioppilasta. Kun vaikkapa kesätyöpaikkoja jaetaan, Metsä Groupin tehdas nappaa heistä puolet. Yrittäjän valtti on kuitenkin se, että hän pystyy tarjoamaan hyvän perehdytyksen ja monipuolisia työtehtäviä. – Jos meille tulee töihin 18-vuotias lukiolainen, pystyn opettamaan hänet niin monipuolisesti ja hyvin, että hän pärjää jatkossa millä vain palveluasemalla. Tätä yritän nuorille markkinoida. Asikainen toivoisi tiivistä yhteistyötä koulutuspuolen, kunnan ja yrittäjien kesken. Hän kaipaisi kuntaan koordinaattoria, jolle yrittäjä voisi soittaa, kun tarvitsee työvoimaa. – TE-keskuksen toiminta on aivan liian jäykkää.

Koko seutu houkuttelevammaksi Rautjärven kunta yrittää helpottaa työvoimapulaa monin eri keinoin. Kunta Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 25

MITÄ SYÖTIIN? • Lihamureketta pekoniherkkusienitäytteellä. • Koskenlaskijan lohikiusaus. • Nakkikeitto. • Salaattipöytä. • Kahvi ja jälkiruoka.

KUKA? Tuomo Asikainen

• Simpeleen Teboilin yrittäjä. • Rautjärven Yrittäjät. •ruokapaikka.fi/teboilsimpele.php

Eihän se niin voi mennä, että ammattikoulutusta on vain isoimmissa kaupungeissa.

tekee yhteistyötä sekä Sampon, Samiedun että Simpeleenjärven opiston kanssa. Simpeleenjärven opisto on parhaillaan luomassa oppimisympäristöä, joita koulutuksen tarjoajat voisivat hyödyntää monimuoto-opetuksessa. – Jos tänne saadaan tämä Sampon satelliittikoulutusmalli, pystymme palvelemaan yrittäjiä paremmin. Samalla tarvitaan kuitenkin myös yrittäjiä, jotka ymmärtävät asian tärkeyden ja osallistuvat työvoimahankintaan, Anttila korostaa.

Antti Lehmusvaara

• Kuntayhtymänjohtaja, rehtori. • Saimaan ammattiopisto Sampo. • Jos kiinnostuit Sampon satelliittikoulutusmallista, ota yhteyttä projektipäällikkö Leena Karjalaiseen 040 538 7472.

Harri Anttila

• Rautjärven kunnanjohtaja.

Kuntajohtaja miettii myös kokonaisuutta: Seudulla on töitä, mutta miten se saataisiin houkuttelevaksi niin, että väkeä muuttaisi sinne? – On otettava huomioon perheen koko tilanne. Mistä työtä puolisolle? Mistä hoito- tai koulupaikat lapsille? Kunta hakee elin- ja työvoimaa myös kiintiöpakolaisista. Rautjärvi on sitoutunut ottamaan kolmen vuoden aikana 75 kiintiöpakolaista Kongosta. Ensimmäinen 25 hengen ryhmä tulee helmikuussa.

TVIITIT Juha-Matti Saksa @JuhisSaksa 27. syysk. Ilmastorahasto on tehnyt kaksi sijoituspäätöstä. Ja molemmilla firmoilla on juuret Lappeenrannassa @UniLUT @ESaimaa Jarno Turunen @jarnoturunen 6. marrask. Pohjois-Karjalalle tärkeä Luumäki - Imatra rata sai lisärahoituksen. Vielä kun saataisiin #Imatra'lta #Joensuu'hun rata kuntoon ja nopeutettua. @itaratahanke #pohjoiskarjala #eteläkarjala

26 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

PAREMPI HOITO Aluevaalit 2022

Wirma yrityspalveluiden yrityspalvelupäällikkö Eeva Pihlajaniemi kutsuu kaikki yrittäjät mukaan Tammistarttiin 27.1.22

SUUNNITTELUTALKOOT OVAT YHTEISTYÖTÄ TEKSTI: MARJATTA KUPIAS KUVA: WIRMA

Lappeenrannan kaupungin yksi tärkeä tehtävä on auttaa yrityksiä. Paras tapa edetä on löytää ja viedä eteenpäin kehittämiskohteita yhdessä yritysten kanssa.

aupunki haluaa rakentaa pohjaa avoimelle ja ratkaisukeskeiselle yhteistyölle alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja kasvun esteiden purkamiseksi, kertoo Eeva Pihlajaniemi, Wirma yrityspalveluiden yrityspalvelupäällikkö. –Koemme että jokaisen panos kehittämisessä on tärkeää.

Suunnitelmista tekoihin Jo kolme kertaa pidetyt suunnittelutalkoot on tapahtuma, jossa keskitytään eri toimialojen haasteisiin ja toimialan yritysten huomioihin. Kaupunki järjestää niitä rakennus- ja sote-alan, liike-elämän palveluiden, teollisuuden ja kauppa-, ravintola-, majoitusalan sekä vapaa-ajan palveluiden toimijoille sekä Kauppatorin yrittäjille. Esimerkkinä viime vuoden talkoista esiin nousseista ideoista, joita on lähdetty viemään eteenpäin, Pihlajaniemi mainitsee Työlle tekijänsä -palvelun käyttöönoton sekä yritysten toimitila- ja tonttiasiat. – Työlle tekijänsä -palvelu lanseerataan alkuvuodesta 2022, Pihlajaniemi sanoo. – Sen tavoitteena on koota kaikki olemassa oleva tieto maakunnan työpaikoista, vapaista asunnoista ja muista palveluista visuaalisesti houkuttelevaan näkymään. Sinne ohjataan kaikki ne, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan alueelle työn perässä.

– Osaajapula on alueella iso haaste, niin kuin toki muuallakin Suomessa, ja tämä tuote on ikään kuin räätälöity ratkaisu asiaan. Uusia yritystontteja on saatavilla muun muassa Selkäharjussa, Pajarilassa ja Mustolassa. Yritystonttien tonttitietoja on julkaistu Lappeenrannan ja Imatran seudun tontti- ja toimitilarekisterissä, myös tonttihakemuslomake on sähköistetty palvelun sujuvoittamiseksi.

Tammistartti 27.1.2022 Tämän vuoden suunnittelutalkoissa kuten avainasiakaskeskusteluissakin nousi edelleen esille osaavan työvoiman saanti. – Lisäksi iloisena asiana on noussut esiin yritysten halu sitoutua koko seudun elinvoiman kehittämiseen, sanoo yritysasiantuntija Helena Laitinen. –Olemme saaneet myös erittäin suoraa palautetta omista prosesseista ja toiminnasta, ja nämäkin palautteet on otettu vastaan selkeinä kehittämiskohteina. Tammistartti järjestetään 27.1.2022 ja kaikki yrittäjät ovat tervetulleita mukaan.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 27

Yhteistyö yrittäjien ja yrityspäättäjien kanssa on meidän tärkein yrityssegmentin kasvun mahdollistaja, vakuuttavat toimitusjohtaja Teemu Routti ja liiketoimintajohtaja Jyrki Sivonen.

LÄHITAPIOLA KAAKKOIS-SUOMI – MAAILMAN AINOA ETELÄKARJALAINEN VAKUUTUSYHTIÖ TEKSTI: LÄHITAPIOLA KUVA: TIMO PELLINEN

ähiTapiola Kaakkois-Suomi on aidosti paikallinen vakuutusyhtiö. Yhtiömme kotipaikka on Lappeenranta ja hoidamme Kaakkois-Suomen alueella muun muassa myynnin ja asiakaspalvelun, riskinhallintapalvelut sekä korvauskäsittelyn. Tarjoamme myös kaikille yrityksille oman yhteyshenkilön, jonka tavoittaa omasta kännykästä tai sähköpostitse. -Haluamme edelleen tarjota asiakkaillemme henkilökohtaista palvelua, LähiTapiola Kaakkois-Suomen toimitusjohtaja Teemu Routti kertoo. -Tiedämme, että erityisesti yrittäjäasiakkailla ei ole aina aikaa tai halua verkkoasiointiin. Yhteishenkilömme on suoran numeron päässä. Yrittäjä- ja yritysasiakassegmenteissä asiakasmäärät ja markkinaosuus ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. -Esimerkiksi yritysajoneuvoissa LähiTapiolan markkinaosuus on noussut viidessä vuodessa 22 prosentista 30 prosenttiin, Routti kertoo. -Haluamme kiittää eteläkarjalaisia yrittäjiä siitä yhteistyöstä ja luottamuksesta, jota olemme viime vuosina saaneet kokea. Tulevien vuosien tavoitteena on jatkaa tätä kasvua. Sitä vauhdittamaan LähiTapiola Kaakkois-Suomi on saanut monelle yrittäjällekin tutun Jyrki Sivosen. 28 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Sivonen aloitti lokakuussa LähiTapiola Kaakkois-Suomen liiketoimintajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. -”Jykellä” on yli 30 vuoden kokemus alalta, joten hän tuntee vakuutusmaailman moneltakin kantilta, Routti sanoo. -Hänellä on myös erittäin laajat verkostot paikallisten yrittäjien ja yrityspäättäjien keskuudessa. Yhteistyö yrittäjien ja yrityspäättäjien kanssa on tärkein yrityssegmentin kasvun mahdollistaja. Riskienhallinnan osalta haluamme olla yrittäjien tärkein yhteistyökumppani. -Pyrimme muistuttamaan yrittäjää omasta hyvinvoinnista ja turvaamaan mahdollisten poissaolojen ajalta yrityksen toiminnan jatkuvuuden, Routti sanoo. Vakuuttaminen ei ole pelkästään vahinkojen korvaamista, vaan ennen kaikkea niihin varautumista. -Pystymme tarjoamaan ennaltaehkäisevää tukea ja palvelua sekä yhdessä välttämään vahinkojen syntymisen - se on kaikkien etu, Routti päättää.

Nyt yritysasiakkaille 20 % alennus oman ja perheen talouden turvasta Alennus koskee 1.11.2021–28.2.2022 ostettujen Yritysturva-vakuutusten kuolemanvaravakuutusta ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutusta ja se on voimassa koko vakuutuksen voimassaoloajan. lahitapiola.fi/yrittajanhenkivakuutus

Palveluntarjoaja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

Saisiko olla paikallista sähköä yrityksellesi? issoy.fi/yritysmyynti puh. 050 568 6490 PARIKKALA RUOKOLAHTI

RAUTJÄRVI

TAIPALSAARI SAVITAIPALE IMATRA

LEMI LUUMÄKI

LAPPEENRANTA

100 %

vesivoimaa Imatrankoskesta

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 29

50 VUOTTA SUOMALAISTA TALOUDEN ASIANTUNTIJUUTTA TILINTARKASTUS - TALOUSHALLINTO - VERONEUVONTA Valtakatu 49 - 51, 53100 Lappeenranta Tuija Junni, p. 050 554 7485 tuija.junni@tuokko.fi, www.tuokko.fi

OSAAVISSA KÄSISSÄ

Ota yhteyttä – hoidamme mielihyvin sinunkin isännöintisi!

reim.fi

REIM Group Oy Ltd on valtakunnallisesti toimiva asiakaspalveluhenkinen isännöinti- ja tilitoimistokonserni. REIM Groupin ammattitaitoinen henkilökunta palvelee 15 paikkakunnalla taloyhtiöitä, rakennuttajia ja kiinteistöjen omistajia.

30 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

Tuokon aluetoimistojohtaja HT Tuija Junni toimii asiantuntijana tilinpäätöksen tulkinnassa mm. yrityskauppatilanteissa.

MIKSI KANNATTAISI OSTAA VALMIS YRITYS? TEKSTI : TUIJA JUNNI KUVA: TUOKKO

nnusteiden mukaan jopa 1700 alueellamme toimivaa yritystä kaipaa jatkajaa tulevien viiden vuoden kuluessa. Mikäli jatkajaa ei löydy, on se menetys työpaikkojen ja verotulojen vähenemisen kannalta, kuin myös tiettyjen palvelujen saatavuuden heikkenemisen kannalta. Nyt olisikin tärkeää saada toimintaansa lopettavat yrittäjät sekä potentiaaliset toiminnan jatkajat kohtaamaan toisensa. Usein puhutaan sukupolvenvaihdoksista ja verohuojennuksista. Ajattelussa ei pitäisi liiaksi jämähtää veroetujen tavoitteluun, vaan miettiä olisiko muitakin syitä, miksi toimiva yritys kannattaisi ostaa. Tapojahan on lukuisia, kuten osaketai liiketoimintakauppa, ja joissakin tapauksissa myös lahja voi olla järkevä vaihtoehto, vaikka jatkajana ei olisikaan yrityksestä luopuvan henkilön lähipiiriin kuuluva taho. Yrityksen perustamiseen liittyy aina byrokratiaa, ja asiakaskunnan löytäminen vie oman aikansa toimialasta riippumatta. Yritystoiminnan aloittaminen vaatii pääomaa, jota ei ehkä löydy omasta takataskusta, vaan joudutaan hakemaan ulkopuolista rahoitusta. Toimiva yritys on perustettuna rekistereihin, ja sillä on usein vakiintunutta asiakaskuntaa. Kirjanpidosta on nähtävissä yhtiön liiketoiminnan volyymi, tulos ja taloudellinen asema, mikä voi helpottaa rahoituksen saamista. Ja jos oikein

hyvin lykästää, niin luopuva yrittäjä on edelleen käytettävissä ja valmis auttamaan vastaan tulevissa haasteissa. Tässä joitakin myyntipuheeksi kelpaavia syitä, miksi toiminnassa olevan yrityksen jatkaminen voisi olla aloittavalle yrittäjälle tai toimintaansa laajentavalle hyvä vaihtoehto. Mikä yrityskaupoissa sitten mietityttää? Sekä ostajan että myyjän on syytä perehtyä mm. yrityksen hallintoon, sopimuksiin, varoihin, velkoihin ja vastuisiin asiantuntijaa apuna käyttäen. Tilintarkastajina autamme mielellämme niin vanhoja kuin uusiakin yrittäjiä myös yrityskauppoihin liittyvissä asioissa. Asioiden edetessä lakimiehen apu voi olla tarpeen, meidän kontaktien kautta parhaat asiantuntijat löytyvät siltäkin saralta.

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 31

INTOHIMONA

KYPÄRÄ PÄÄHÄN JA TYÖASIAT UNHOLAAN TEKSTI: MARJA TAMMINEN KUVA: MATTI TIILIKAINEN

Kun yrittäjä Matti Tiilikainen haluaa nollata ajatuksensa työasioista, hän lähtee Ruokolahdelle ajamaan enduroa ja paistamaan makkaraa. Lapsuudenmaisemista löytyy metsäteitä ja Saimaan rantoja ajettavaksi. Merkki paikallisuudesta.

len mopoikäisestä asti ajellut kaksipyöräisillä ja enduron aloitin kaksi vuotta sitten, kun katupyöräily ei enää innostanut. Tutustuin muutamaan enduroa harrastavaan kaveriin ja hankin itselleni kevyellä budjetilla motocross -pyörän, jolla saa ajaa vain radalla. Enduro on erittäin hyvää fysiikkatreeniä. Ensimmäisen kevään ja kesän aikana kävin ajamassa kaksi, kolme kertaa viikossa. Paino putosi kuukaudessa 3 – 4 kiloa! Laji on kehonhallinnalle ja keskivartalolle todella hyvää harjoitusta. Olen löytänyt erinomaisen tavan viettää omaa aikaa, ja samalla saan tehtyä parissa tunnissa kovan treenin. Etelä-Karjalan alueella on paljon erilaisia ajopaikkoja, niin motocross-ratoja kuin haastavia enduropolkuja. Lähiseudulta Muukosta löytyy monipuolisesti erilaisia ratoja, samoin Imatralla ja Savitaipaleella on erinomaiset crossiradat. Enduroa voi harrastaa myös talvella. Laji tuo mukavaa vaihtelua talvikauden harrastuksiin. Perheellisenä ajan löytäminen harrastukselle on se haastavin asia. Mutta kun ei ota liikaa paineita ajamisesta, eivät viikon parin tauotkaan haittaa. Harrastuksen aloittaminen vaatii

32 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

alkuinvestoinnit pyörän, vakuutuksen ja ajovarusteiden osalta, mutta muutoin kulutkin ovat kestäneet kurissa. Viime kesäksi hankin miltei uuden, ns.valkokilpisen enduron, jolla voi ajaa julkisilla teillä. Kävin ajamassa myös ensimmäisen endurokilpailuni, joka oli mahtava kokemus! Hienoja elämyksiä on tullut kahteen vuoteen paljon. Mahtavimmat muistot ovat Saariselältä, jossa ajetaan heinäkuussa Six Nights Enduro -tapahtuma. Siellä kierretään Lapin upeita tunturi-, metsä- ja puroalueita kolmen tai halutessaan kuuden päivän safarilla. Toinen upea muisto tulee mieleen viime kevättalvelta, kun kävin kolme päivää etätöissä mökillä Ruokolahdella. Työpäivän päätteeksi lähdin iltapäiväauringossa jäitä ja moottorikelkkauria pitkin Huuhan rannalle makkaranpaistoon. Mökille palatessani lämmittelin saunan ajojen päälle. Aurinko paistoi upeasti ja Suomen luonto tarjosi parastaan!

MATTI TIILIKAINEN Askele Oy www.askele.fi Lappeenrannan Yrittäjät

TVIITIT Satu Sikanen @SikanenSatu 4. lokak. Hieno päätös Luumäen kunnalta hakea@ KASELYKESKUS tukirahoitusta valokuidun rakentamiseen. @EtelaKarjala’ssa on vielä kahtalainen tilanne nopeiden tietoliikenneyhteyksien suhteen. Länsi-Saimaan kunnat, Savitaipale, Taipalsaari ja Lemi ovat näyttäneet asiassa mallia muille

Jami Holtari @HoltariJami 19. lokak. Itä-Suomikin haluaa lisää tuottavaa tuulivoimaa – Puolustusvoimien kanssa pitäisi löytää yhteinen sävel. Tulevaisuudessa tarvitaan myös vetytalouden turvaamiseksi kustannustehokasta ja puhdasta energiaa. #eteläkarjala #unilut #tyoevoimapula #pikaruokalat #avoimettyöpaikat #jottaintarttistehdä

Yhteistyöllä tuloksia Asiakkaanamme olet meille tärkeä. Haluamme tarjota parhaan mahdollisen osaamisen ja sopivimmat ratkaisut juuri sinun yrityksesi tarpeisiin. Tilintarkastus | Vero- ja lakipalvelut | Liikkeenjohdon konsultointi | Yritys- ja rakennejärjestelyt

KPMG Oy Ab Kauppakatu 40 D Lappeenranta P: 020 760 3000 E: lappeenranta@kpmg.fi

LAPPEENRANTA

Bonum-200x130_yrittajalehti1_2021-2.indd 2

29.10.2021 14.03

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 33

ADOBE STOCK

NYT PÄNNII

HYVINVOINTIALUEEN TULEVAISUUS JONOJA JA KURJUUTTA TASAISESTI?

ksote ja kunnat ovat viime aikoina pitäneet yllä teatteria, joka voisi olla huvittavaa seurata, jos kyseessä ei olisi ihmisten terveys ja elinkeino – ääritilanteessa myös elämä ja kuolema. Sote-kulut ovat kasvussa ja uusia ”yllätyksiä” löytyy aina sieltä ja täältä. Olisiko aika ottaa laskin käteen ja kalkuloida mitä omana toimintana työllistetyt palvelut maksavat verrattuna vaikkapa ostopalveluihin? Kunnat kylmästi laskevat omia tulevia maksuosuuksiaan ja haluavat nyt mahdollisimman pienen budjetin Eksotelle, jottei rahat lähde kunnilta 2023 uudistuksessa. Olisi vain tarvinnut hoitaa tämä kuntien valvontavastuu kuluista hyvissä ajoin, eikä nyt muutoksen edellä kiristäen. Eksotella on kovasti ollut omalla työvoimalla halu vastata joka tarpeeseen, vaikka kustannustehokkaasti ja asiakkaita hyvin palvellen voitaisiin moni asia hoitaa ostopalveluillakin. Pieni porukka Eksoten sisäpiirissä monessa yksikössä räätälöi toimintaa aina niin, että omat ja tulevat lisätyöpaikat 34 Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021

turvataan ensin. Tämä pitäisi nyt johdon ja Eksoten hallituksen oikeasti ymmärtää vai meneekö niin, että hallitus ajattelee, että nämä ovat niitä lillukanvarsia? Ne voivat kuulostaa siltä, mutta todellisuudessa, jos tuohon sisäiseen toimintaan ei puututa, tämä vanha meno jatkuu tai pahenee. He eivät tarvitse yksityisten paikallisten palveluja koska he pystyvät aina hoitamaan tehtävät itse! Tehokkuudella ja asiakastyytyväisyydellä ei ole tässä kuviossa sijaa. Aluevaalit tulevat ja tarvitsemme taitavia, uutteria ja fiksusti äänekkäitä edustajia aluevaltuustoon. Ei siirretä Eksoten toimintaa sellaisenaan hyvinvointialueelle, vaikka tahtoa ehkä siihen joillakin olisi. Hyvinvointialueen perustaminen ja toiminta on mahdollisuus uudistaa kulttuuria ja toimia fiksusti, mutta merkit pahasti viittaavat vanhojen asenteiden ja toimintatapojen jatkamiseen. Toivottavasti tässä ihminen on erehtyväinen ja Eksote kehittyväinen.

Neuvontapalvelut ENERGIAPALVELUT Imatran Seudun Sähkö Oy 050 568 6490 yritysmyynti@issoy.fi www.issoy.fi

INNOVAATIOIDEN JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Arnora Oy contact@arnora.com www.arnora.com

SUKUPOLVEN- JA OMISTAJANVAIHDOKSET Etelä-Karjalan Yrittäjät Marko Hanhisuanto 050 440 8868

KANSAINVÄLISTYMINEN JA ULKOMAANKAUPPA Clover Factory Oy Panu Parviainen 050 918 5001 www.cloverfactory.fi

PANKKIPALVELUT JA RAHOITUS Etelä-Karjalan Osuuspankki OP Yritys- ja maksuliikepalvelut 0100 05151 www.op.fi

TALOUSHALLINTO JA TILINTARKASTUS Bonum 010 4399 000 www.bonum.fi

Finnvera Oyj Etelä-Suomi 0294 6011 www.finnvera.fi

KPMG Oy Ab 020 760 3000 www.kpmg.fi

Oma Säästöpankki 020 764 0600 www.omasp.fi

Oy Tuokko Ltd 050 554 7485 www.tuokko.fi

Nordea Yrityspalvelu 0200 2121 www.nordea.fi

PwC 020 787 7070 www.pwc.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ REIM Kiinteistövälitys Oy 020 743 8411 www.reimvälitys.fi KOULUTUSPALVELUT Edusampo Oy Terhi Toikkanen 040 612 8086 terhi.toikkanen@edusampo.fi www.edusampo.fi/tyoelamalle LAKIPALVELUT Asianajotoimisto Ferenda 020 778 9592 www.ferenda.fi Asianajotoimisto Hannu Holopainen Ky 050 371 7870 www.hollex.fi Asianajotoimisto Laine Nikkanen Luukko Oy 010 5811440 www.laineco.fi Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy 020 749 8170 www.lindblad.fi Asianajotoimisto Tamora Legal Oy Onni Hietalahti 040 488 9260 www.tamoralegal.fi

PATENTTIASIAT Berggren Oy 010 227 2670 www.berggren.eu SEUDULLISET YRITYSPALVELUT Business Mill -yrityshautomo 050 5121 853 www.businessmill.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 05 235 2220 www.kehy.fi Wirma yrityspalvelut Lappeenrannan kaupunki 05 616 3400 www.wirma.fi Hankintaneuvonta Etelä-Karjalan Yrittäjät Pasi Toropainen 050 495 6888

Tilikarelia 020 749 7340 www.tilikarelia.fi VAKUUTTAMINEN Fennia 010 503 3971 www.fennia.fi Lähi Tapiola Kaakkois-Suomi 05 634 1704 www.lahitapiola.fi Pohjola Vakuutus ja A-Vakuutus Etelä-Karjala Yritysasiakkaan vakuutusasiat 0303 0303 www.op.fi VIESTINTÄRATKAISUT Elisa Oyj 0800 469 050 www.elisa.fi

Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen neuvontapalvelunumero

09-229 222

Yrittäjä Etelä-Karjala 4/2021 35

• • • • • • YRITTÄJÄN • • • • • •

HENKILÖKOHTAINEN

KUUMA LINJA Yrittäjän oma tuttu yhteyshenkilö on aina vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä. Tarkista oma yhteyshenkilösi osoitteessa elisa.fi/kuumalinja

JANNA KIUKAS Yrityspiste, Elisa myymälä, Lappeenranta, Brahenkatu 5B (Kauppakeskus IsoKristiina) 050 506 6047 janna.kiukas@elisa.fi

Surffaa osoitteeseen elisa.fi/yrityksille

Soita myyntiimme 0800 04411 (ma-pe 8-16)

Vieraile lähimmässä Elisan myymälässä elisa.fi/myymalat