EHYT Järjestö 3/2015 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

8.9.2015

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

#amiksetunitedRYHMÄILMIÖ NUORET HALUAVAT kuvakisassa TUKEE KOULUJEN KOHTUUDEN MALLIN KOTOA etsittiin ystävyyden EHKÄISEVÄÄ ydintä Päihdepäivillä PÄIHDETYÖTÄ

kulttuurinmuutos oli vahvasti tapetilla EHYT ry ja Suomen Olutseura näkyvät yhdessä SuomiAreenassa

SuomiAreenassa puhuttiin juomisesta, kohtuutta korostaen 1

PÄÄKIRJOITUS

Ei oteta liikaa

yksyn alkaessa moni huokailee huonoa kesää ja pohtii kuinka pitkälle kesän aurinkovarastoilla jaksetaan. Auringolla ja alkoholilla on kulttuurissamme monenlaisia yhtymäkohtia. Myös se, että ne ovat asioita, joita moni arvostaa elämässään, mutta joihin liittyy samalla isoja riskejä. Auringon riskit otamme nykyään vakavasti, alkoholin vaaroista puhuminen taas koetaan epämukavaksi ja holhoavaksi. Syksyn alkoholikeskusteluun toivoisi ripauksen sitä henkeä, joka saa meidät huolehtimaan suojakertoimista kun astumme aurinkoon. ”Jos otat, älä ota liikaa” on hyvä slogan molempiin. Päihdejärjestöjen puhe alkoholihaitoista ja niiden vähentämisestä on joskus houkuttelevaa sivuuttaa moralistis-aatteellisena raittiuspuheena. Keskustelu alkoholilain kokonaisuudistuksen jatkamisesta on taas käynnistymässä. Näkökulmiksi tarjoutuvat epäilemättä jälleen holhouksen purkaminen ja työllisyyden edistäminen. On hyvä ajatus uudistaa alkoholilainsäädäntöä vahvistamaan työllisyyttä ja Suomen taloutta. Mutta silloin katse pitää nostaa alkoholialojen työpaikoista työelämän ja kansantalouden isoon kuvaan. Siinä keskustelussa tarvitaan paitsi päihdejärjestöjä, myös laajasti niitä toimijoita ja arjen asiantuntijoita, jotka osaavat kertoa miltä päihdehaitat näyttäytyvät eri yhteiskunnan aloilla: vaikkapa lastensuojelussa, terveydenhuollossa, mielenterveystyössä, poliisin arjessa, työpaikoilla, ikäihmisten parissa.

Tuohon laajempaan keskustelijoiden joukkoon liityn itse vuodenvaihteessa Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana. EHYT ry:n hallitus hakee uutta toiminnanjohtajaa 10.9. mennessä tavoitteenaan, että hän pääsisi aloittamaan 1.12. alkaen. Kuluneet viisi vuotta EHYT ry:tä rakentamassa ovat olleet uskomattoman antoisaa aikaa. EHYT on lunastanut paikkansa toimijana ja vaikuttajana. Strategiatyön myötä suunta ja haasteet ovat selvillä, ja EHYT ry:llä on tarvittava osaaminen, jäsenkenttä ja verkostot, joilla vastata noihin haasteisiin ja rakentaa yhteistyötä haitattomamman päihde- ja pelikulttuurin puolesta.

ALUKSI

02 02 03

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdeuutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntijaja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa RAY. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS Päivi Tiittanen, Jenni Tikkanen ja Sara Salomaa, Teresa Tenkanen JUTTUIDEAT JA PALAUTE Jenni Tikkanen ULKOASU Hanna Välitalo / Pippuriina KANNEN KUVA Shutterstock JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Jenni Tikkanen, jenni.tikkanen@ehyt.fi PAINO Erweko Oy Numero 3/2015 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu)

Sari Aalto-Matturi toiminnanjohtaja p. 0400 508234 sari.aalto-matturi@ehyt.fi

ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 1.12 (aineistot 12.11 mennessä)

Pidä silmät auki, kun liikut Turun alueella ja sosiaalisessa mediassa

TEEMA

JÄRJESTÖ

08 09

Ryhmäilmiö tukee koulujen ehkäisevää päihdetyötä Nuoria kiinnostaa kannabis

Kolumni

SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry

twitter.com/EHYTry

youtube.com/user/ ehytry

slideshare.net/EHYT

Julkaisut

Työkalupakki

Kuulumisia kentältä

Järjestöpäällikön terveiset

16 17 18 19

11. elokuuta: EHYT:n @RanjaKoski #amiksetunited-kampanjasta Markkinointi&Mainonta -lehdessä: Hyvä ryhmähenki vähentää tarvetta hakea yhteenkuulumista päihteistä.

Uutisia

Koulutukset

EHYT ry ympäri Suomen

Tapahtumat

ärjestöjen yhteisessä ånni-hankkeessa tapahtuu syksyllä. EHYT ry:n koordinoimassa hankkeessa on vuoden mittaan kerätty lasten näkemyksiä niin alkoholilaista kuin yleisemminkin päihteisiin liittyvistä kummastuksen aiheista. Tänä syksynä ånni herättelee aikuisia pohtimaan päihdekysymyksiä lasten näkökulmasta muun muassa ulkomainontakampanjalla. Hankkeen projektipäällikkö Anne Ahlefelt kannustaa puhumaan alkoholista suoraan ja unohtamaan ajatuksen, että lapsi on liian nuori ymmärtämään. Ahlefelt päinvastoin suosittelee kysymään lapsen ajatuksia erilaisista alkoholiin liittyvistä kysymyksistä. Hankkeessa on huomattu, että lasten hankalat kysymykset voivat myös yllättää aikuisen. – Aikuisilta vaaditaan rohkeutta kertoa avoimesti myös vaikeita asioita. Kysymys, miksi joku käyttää päihteitä, vaikka siitä aiheutuu monia kielteisiä asioita, on yksi vaikeimmista. Aikuisen roolina on kertoa, miksi päihteitä halutaan käyttää ja miksi aikuisilla on lupa käyttää niitä. Yhtälailla aikuisen on myös kerrottava, miksi alkoholista koituu haittoja ja miten päihteisiin pitäisi suhtautua, summaa Ahlefelt. Ahlefelt vinkkaa myös kuulumisista Joensuun alueella. Syksyn aikana Pohjois-Karjalan alueella pilotoidaan ånni-toiminnan vanhempainryhmiä ja lastenryhmiä, joiden suunnittelu on nyt kovassa vauhdissa. Lisää tietoa syksyn kuluessa: ehyt.fi / ånni Lisätietoja: Anne Ahlefelt Projektipäällikkö, ånni-hanke p. 050 373 3120

LUE LISÄÄ: ehyt.fi/uutiset 3

Ryhmäilmiö tukee koulujen ehkäisevää päihdetyötä

Hyvä ryhmähenki vähentää tarvetta hakea yhteenkuuluvuutta päihteiden avulla Kun nuorelta kysyy, mikä on koulujen alkamisessa kivointa, on vastaus usein: – kaverit. Kavereiden näkeminen ei kuitenkaan ole vain kivaa, vaan sillä on vaikutusta koko koulussa viihtymiseen, opintojen sujumiseen, elämän myrskyistä selviämiseen ja jopa fyysiseen terveyteen. TEKSTI | Kiti Poikonen KUVAT | Shutterstock ja Kaisa Pasanen

iime aikoina on herätty yksinäisyyden tuhoisiin vaikutuksiin monen ikäisten ihmisten keskuudessa. Ystävyyssuhteiden muodostumista ei kuitenkaan tarvitse jättää sattuman varaan. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla koulut ja oppilaitokset, joissa he viettävät suuren osan valveillaoloajastaan, ovat tässä työssä avainasemassa, kertoo EHYT ry:n AMIS-työn projektipäällikkö Merit Lindén.

Nuoret tarvitsevat ystävien tukea Kouluterveyskyselyn mukaan ammattiin opiskelevista 7 prosenttia kertoo, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Luku on sama lukiolaisten keskuudessa. – Joka vuosi valmistuu oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta noin 35 000 nuorta ja lukioista noin 30 000 nuorta. Tästä joukosta 7 prosenttia tarkoittaa sitä, että jokaisella toisen asteen koulutuksessa olevalla vuosiluokalla on yhteensä noin 4500 opiskelijaa ilman ystävää, toteaa Lindén.

Luvut ovat suuria ja opiskelijat toivovat asiaan muutosta. AMIS-työn teettämän Amisvaalit-kyselyn vastaajista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että ryhmähenkeä tulisi nostattaa koko opintojen ajan, ei vain alussa. – Mukavia ja toimivia opiskeluryhmiä voidaan rakentaa suunnitelmallisesti läpi koko opintojen ja tuloksista hyötyvät kaikki, niin opiskelijat itse kuin opettajat, oppilaitokset, työelämä ja ihan koko yhteiskunta. Niin sanottu jatkuva ryhmäyttäminen toteuttaa myös uuden opiskeluhuoltolain henkeä, jossa painotetaan yhteisöllisyyttä ja ehkäisevää työtä opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, jatkaa Lindén.

Ryhmäilmiö-menetelmä sopii kaikille ryhmiä ohjaaville EHYT ry:n AMIS-työn tausta-ajatuksena on, että kun opintonsa aloittaneella nuorella on aikaa ja keinoja tutustua toisiinsa ja luokassa on hyvä ryhmähenki, vähenee myös tarve hakea yhteenkuuluvuuden tunnetta päihteiden avulla. EHYT ry:n AMIS-työssä kehitetty Ryhmäilmiö-mene-

telmä tarjoaa oppilaitoksille, mutta myös kaikille muille nuorten kanssa työskenteleville konkreettisia toimintatapoja, jolla ryhmähengestä voidaan pitää huolta niin ryhmän ensitapaamisesta ryhmän toiminnan päättymiseen saakka. – Ammattioppilaitosten henkilökunnalta kuulimme toivetta konkreettisista menetelmistä ja helposti käyttöönotettavasta ryhmänohjaajan käsikirjasta, kertoo Lindén. Kysynnästä kertoo jotain se, että Ryhmäilmiö-käsikirjan käyttöön on koulutettu vuoden 2014 alusta jo yli 3500 ammatillisten oppilaitosten opettajaa ja nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista. – Käsikirja on juuri uudistettu kaikille nuorten tai vaikka aikuistenkin ryhmiä ohjaaville. Samat kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tarpeet ne ovat meillä aikuisillakin. Toivomme, että myös jäsenjärjestömme löytäisivät Ryhmäilmiölle käyttöä omassa toiminnassaan, päättää Lindén. Ryhmäilmiö-käsikirja on ladattavissa verkosta ja sen käyttöön on saatavilla koulutusta. Lue lisää tämän lehden sivulta 10. 5

#amiksetunited-kuvakisassa etsittiin ystävyyden ydintä

istä ystävyys alkaa? Miten joistakin vain tulee kavereita keskenään? EHYT ry:n Amikset-kampanjan kaverikuvakisassa 10.8.–6.9.2015 nostettiin esiin ammattiin opiskelevia yhdistäviä asioita ja etsittiin ystävyyden ydintä. Samalla kannustettiin oppilaitoksia ottamaan käyttöön Ryhmailmiö-käsikirjan menetelmiä koulujen alussa tehtävissä opiskelijoiden ryhmäytyksissä. Kampanjan yhteydessä soitettiin NRJ-radiokanavalla yhteisöllisyyden rakentamiseen kannustavia spotteja, joissa haastateltavina olivat EHYT ry:n asiantuntija Laura Heinonen ja erityissuunnittelija Antti Maunu. Kisassa ladatut kuvat olivat nähtävissä kampanjasivulla www.nrj.fi/amiksetunited, ja jälkikäteen niitä voi katsella Instagramista hakemalla kuvia, joissa käytetty tunnistetta #amiksetunited.

SAKKI ry:stä studiossa kävivät hallituksen jäsenet Henna Kangas ja Wesley Stiles.

Kampanjamainosten ääninä toimivat kahden jäsenjärjestömme, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n ja Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n aktiivit.

Elokuun 6. päivä Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n varapuheenjohtaja Paulus Grupmann äänitti radiospotin #amiksetunitedkampanjaan. Kuulitko mainoksen NRJ:llä? Kamppis päättyi 6.9.

TULE KESKUSTELEMAAN ONNELLISUUDESTA ONNELLISUUSCHATIIN 30.9.! Mitkä asiat tekevät onnelliseksi? Mitä ilman ei voi olla onnellinen? Tule mukaan keskustelemaan OnnellisuusChatiin keskiviikkona 30.9. kello 12:15 - 15:00 ja kello 17:15 - 19:30. Osallistuminen on helppoa ja sen voi tehdä anonyymisti. Chat on suunnattu nuorille, mutta kuka tahansa voi tulla juttelemaan ja seuraamaan keskustelua. Tarvitset vain tietokoneen ja internet-yhteyden. Osallistumisen kannalta chattaaminen ei ole pakollista, halutessasi voit vaikka vain seurata keskuste-

lua ja sitä virittäviä asiantuntijahaastatteluja. OnnellisuusChatin tuottavat yhteistyössä EHYT ry:n Verkkotyö ja AMIS-työ sekä Allianssi ry, osana SAKU ry:n Hyvinvointivirtaa-viikkoa. Tarkempi ohjelma ja ohjeet julkaistaan syyskuun alussa EHYT ry:n Facebook-sivuille luodussa tapahtumassa: http://bit.ly/onnellisuuschat. Samoille sivuille tulee myös viimeistään tapahtumapäivän aamuna linkki, josta chat- ja videokuva aukeavat. Varaa päivä jo kalenteriisi!

Ryhmäilmiö-mallin tehokkuus todennetaan Arviointi valottaa myös opettajien hankalaa asemaa

pettajat ja ryhmänohjaajat ajattelevat usein, että opiskelijaryhmät ja niiden toimintakyky muodostuvat sattumanvaraisesti. Ryhmän helppouden tai haastavuuden ajatellaan riippuvan siitä, millaisia opiskelijoita ryhmään sattuu tulemaan – siitä, millaisia yksilöitä heistä on muodostunut ennen ryhmään päätymistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Ryhmäilmiö-mallin arviointitutkimuksessa haastateltiin Ryhmäilmiö- koulutuksen saaneita työntekijöitä ja opiskeluryhmiä. Opiskelijahaastatteluissa kävi ilmi, että ne opiskelijat, joita on aktiivisesti opetettu ja rohkaistu toimimaan ryhmässä, osaavat ja uskaltavat toimia ryhmässä riippumatta opiskelijoiden yksilöllisistä ominaisuuksista.

päälle. Ryhmien toiminta kertoo konkreettisesti ryhmän hengestä ja jäsenten keskinäisestä luottamuksesta.

Arviointitutkimuksessa vertailtiin kahden eri oppilaitoksen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaryhmiä. Toista ryhmää oli ryhmäytetty tehokkaasti 3 kuukauden ajan muun muassa yhteisten leirien sekä päivittäisten aamiaisten myötä, toista sen sijaan ei opintojen ensimmäisen viikon jälkeen. Opiskelumotivaatiossa ei ryhmien välillä ollut suuria eroja, mutta tavat, joilla ryhmän jäsenet toimivat toistensa kanssa, erosivat suuresti. Ryhmässä, jossa ryhmäyttämiseen oli panostettu, puheliaammat antoivat tilaa hiljaisemmille, kuuntelivat haastattelijaa tarkemmin, vastasivat hänelle perusteellisemmin ja jatkoivat toistensa puheenvuoroja. Toisessa ryhmässä puheliaimmat hallitsivat koko keskustelua ja puhuivat usein haastattelijankin

Ryhmäilmiö-mallin arvioinnissa haastateltiin myös 39 eri alojen opettajaa ja opiskelijahuollon työntekijää kolmesta eri oppilaitoksesta eri puolilta Suomea. Haastatteluissa ilmeni muun muassa se, että heille keskeinen ammatti-identiteetin ja työmotivaation perusta on työskentely opiskelijoiden kanssa. Tästä huolimatta nykyiset opetussuunnitelmat, resurssien jako, työehtosopimukset ja ammatillinen opettajankoulutus valmistavat ja tukevat opettajia opiskelijoiden parissa työskentelyyn varsin heikosti. Nykyisissä olosuhteissa opiskelijoiden kanssa työskentely ei myöskään palkitse kaikkia opettajia ja suorastaan turhauttaa monia. Arvioinnista lisää: EHYT katsauksia 1/2015: Yhteisöjen aika. Opiskelijoiden hyvinvointi ja opettajien arki ammatillisessa koulutuksessa. Antti Maunu.

Nuorten kiinnostus kannabista kohtaan vaatii aikuisilta reagointia

TEKSTI Sara Salomaa

annabis on intohimoja herättävä aihe. Aineen vapauttamista vaativat tahot saavat ymmärtäjiä niin mediassa kuin tavallisten ihmisten keskuudessa. Moni miettii, miten aineeseen pitäisi suhtautua. Kuluvana kesänä ihmetystä on lisännyt kannabiksen tuoksu puistoissa ja kaupunkien keskustoissa. Käyttö on yhä näkyvämpää ja siitä puhutaan aiempaa avoimemmin. Kannabis on Suomen huumausainelain mukaan laiton aine. Sekä kannabiksen tuotanto, valmistus, kauppa ja käyttö on kielletty. Toisin kuin usein tiedostetaan, on myös kannabiksen hallussapito ja sen luovuttaminen huumausainelain vastaista. Varsinkin kuluvana keväänä puistoissa pössyttely on herättänyt kysymyksen, kiinnostavako käyttörikokset poliisia. Suuressa mittakaavassa kannabiksen suosio on kasvanut, mutta käytön laajuutta ei pidä liioitella. Vuonna 2010 toteutetun väestökyselyn mukaan joskus kannabista kokeilleita aikuisia (15-69-vuotiaat) oli 17 prosenttia. Viimeisemmän kuukauden aikana kannabista käyttäneiden osuus on alle 2 prosenttia väestötasolla. Nuorten keskuudessa kiinnostus on muuta väestöä suurempaa. Tämä pätee myös muihin päihdyttäviin aineisiin, eikä kannabis ole tässä joukossa poikkeus. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn mukaan 20 prosenttia nuorista on kokeillut kannabista. Kiinnostuksen kasvu on otettava vakavasti, mutta ongelman suurentelu tai sillä pelottelu ei palvele tarkoitustaan. Kannabiksesta on käytävä kiih-

kotonta keskustelua nuorten kanssa ja pyrittävä lisäämään nuorten tietoisuutta aineen riskeistä. EHYT ry haluaa edistää kannabiksesta käytävää järkevää keskustelua. Järjestö toteuttaa vuosina 2015–2017 Miten puhua kannabiksesta –hankkeen yhdessä Suomen Terveydenhoitajaliiton (STHL ry) ja Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien (Liito ry) kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat terveystiedon opettajat, terveydenhoitajat sekä kaikki nuorten kanssa työskentelevät. Kolmevuotisen hankkeen aikana tuotetaan koulutusmalli sekä materiaalia kannabiskeskustelujen tueksi. Hankkeen koulutussuunnittelija Kim Kannussaari sanoo kouluissa tehtävän kannabistyön olevan osa kaikkien aikuisten yhteistä työtä. Siinä sekä opettajilla, vanhemmilla ja muilla läheisillä aikuisilla on suuri rooli: – Kannabikseen pätee samat opit kuin moneen muuhun kysymykseen: Vanhemmilla on vastuu nuoren hyvinvoinnista ja terveydestä. Tiettyyn ikään mennessä nuori kuitenkin tekee omia ratkaisujaan ja päättää omasta elämästään. Kannabiksesta puhuminen, ei aiheella pelottelu eikä sen glorifioiminen on kaikkien osapuolten etu. Aikuisen tehtävä on laajentaa nuoren ajattelua ja pyrkiä tätä tiedostamaan kannabiksen käytön riskit ja sen kielteiset vaikutukset. Yhteinen keskustelu ja toisen kuuleminen on tärkeä osa Miten puhua kannabiksesta -hanketta. Itse kertomalla ja toista kuuntelemalla saadaan aikaan myönteisiä asioita, Kannussaari toteaa.

KOULUTUSTA LUVASSA Mitä on kannabis? Paljonko sitä käytetään? Miten aineeseen pitäisi suhtautua? Miten siitä tulisi puhua nuorten kanssa? Näihin kysymyksiin luvassa vastauksia Miten puhua kannabiksesta -hankkeen koulutuksessa. Kaksituntisessa koulutuksessa esitellään uusi koulutusmalli, jonka avulla opettaja, terveydenhoitaja tai muu nuorten kanssa työskentelevä ammattilainen voi järjestää kannabisaiheisen oppitunnin tai vanhempainillan. Koulutuksessa tarjotaan myös kattava faktapaketti kannabiksesta. Myös kysymyksille ja keskustelulle on varattu runsaasti aikaa. TERVETULOA MUKAAN!

Miten puhua kannabiksesta -koulutus 6.10. Oulu 7.10. Rovaniemi 3.11. Ylivieska 4.11. Sievi

17.11. Iisalmi 19.11. Kokkola 27.10. Turku 3.12. Helsinki

Ilmoittautumiset osoitteessa: www.ehyt.fi/kannabishanke Lisäksi koulutuksia tulossa ainakin Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Seuraa ilmoittelua kannabis-hankkeen verkkosivuilta. Lisätietoa koulutuksista: www.ehyt.fi/kannabishanke, kim.kannussaari@ehyt.fi, p. 050 597 7555

PELIT PUHEEKSI TUOTTI MATERIAALEJA Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea pienten lasten digipelaamisen käsittelyyn Perheen pienimmät ottavat tuntumaa digitaalisten pelien maailmaan entistä nuorempina, mikä asettaa uudenlaisia haasteita myös kasvattajille. Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset törmäävät pelaamiseen liittyviin kysymyksiin usein, mutta kokevat tarvitsevansa aiheesta lisätietoa ja työvälineitä aiheen käsittelyyn. EHYT ry:n Pelit puheeksi -projekti vastasi tarpeeseen tuottamalla materiaaleja, jotka ovat ladattavissa ilmaiseksi pelitaito.fi-sivuilla: • Puheeksi ottamisen malli on tehty helpottamaan pelaamiseen liittyvien ongelmatilanteiden selvittämistä lapsiperheissä. Keskustelua helpottavat teemoittain kootut kysymykset. • Media mukana lapsen arjessa -esite on tuotettu yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Muistathan, että EHYT ry:ltä voi tilata erilaisia, eri kohderyhmille räätälöityjä pelaamiseen liittyviä koulutuksia, tutustu osoitteessa pelitaito.fi

Kolumni

Tehdään se yhdessä!

eruskoulussa on käynnissä muutos, jollaista ei ole ennen sen (noin) 40-vuotisen historian aikana nähty. Syksyllä 2016 voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman tavoitteena on kehittää perusopetusta nykypäivän ja tulevaisuuden haasteita vastaavaksi ja luoda oppimista edistävää, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa edistävää toimintakulttuuria. Tätä perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa on tehty aikaisempia OPS-uudistuksia enemmän yhteistyönä, jossa oppilaiden ja huoltajien lisäksi myös koulun ulkopuolisilla henkilöillä ja tahoilla on ollut mahdollisuus osallistua prosessiin. Osallistaminen onkin yksi keskeinen pedagoginen tekijä tulevaisuuden opetuksessa. Uudessa osaamisessa korostetaan verkostoitumisen, yhteistyön ja tiimeissä toimimisen taitoja. Tätä samaista verkostoitumista ja yhteistyötä tarvitaan myös järjestötoimijoiden kesken. Tästä yhteistyöstä yhtenä hienona esimerkkinä on ånni –hanke, jossa seitsemän koulutyötä tekevää järjestöä luovat kulttuurisensitiivisen ja osallisuutta edistävän ehkäisevän päihdetyön toimintamallin vanhempien ja ammattikasvattajien työn tueksi. Keskeisenä muutoshankkeena, aina hallitusohjelmaa myöten, on tietoja viestintätekniikan nostaminen keskeiseksi osaksi perusopetusta. Tällä on myös vaikutusta opetusmateriaaleihin, joita me järjestötkin tuotamme. Tieto- ja viestintäteknologia auttaa myös yhteistyön tekemisessä, kun fyysinen läsnäolo ei enää ole välttämätön edellytys yhteiselle, kasvokkain tapahtuvalle vuorovaikutukselle. Uuden toimintakulttuurin luominen edellyttää opetuskäytäntöjen muuttumista, johon koulut ja opettajat tarvitsevat tukea. Opetussuunnitelmassa todetaan, että tässä muutoksessa tarvitaan yhteistyötä. Järjestöillä onkin nyt loistava tilaisuus lisätä oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukea koulun kasvatustehtävää. Koulut tekevät jo nyt paljon luontevaa yhteistyötä eri järjestöjen kanssa. Keskeistä koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä on se, että järjestöt pystyvät osoittamaan koululle suuntamansa toiminnan olevan opetussuunnitelman hengen mukaista. Opetuksen muuttuessa kouluissa myös johtajuus muuttuu. Hyvin toimiva johtajuus on tärkeä tekijä toimivan koulun pohjalla. Rehtori on myös koulun hyvinvointijohtaja, mutta sitäkään työtä ei tarvitse tehdä yhdessä vaan tiimijohtajuus on tämän päivä juttu. Haluamme EHYT ry:ssä olla mukana tukemassa kouluyhteisöjä heidän hyvinvointityössään ja syksyllä olemmekin yhteistyössä Aluehallintovirastojen kanssa pilotoimassa ”Tehdään se yhdessä!” –hyvinvoinnin jaettu johtaminen kouluissa -koulutuksia. Tämän lisäksi ehkäisevän päihdetyön viikolla pidettävien EHYT-akatemioiden tavoitteena on saattaa eri toimijoita tekemään ehkäisevää päihdetyötä yhdessä. Molempien koulutuskiertueiden lisätiedot löytyvät sivulta 19. Yhteistyö on moniulotteinen ilmiö ja eri tilanteisiin sopivan yhteistyön määrän ja luonteen löytäminen vaatii tasapainoilua. Yhteistyön tulokset ovat kuitenkin parhaimmillaan sellaisia, että kovallakaan työllä niitä ei olisi ollut mahdollisuutta saavuttaa yksin. Yhteistyö auttaa myös arvostamaan toisten näkemyksiä ja ideoita ja avartamaan omaa ajattelua.

Ranja Koski koulutyön päällikkö, p. 050 413 7017, ranja.koski@ehyt.fi 9

Julkaisut sen rakennuspalikoista ja taustatekijöistä. Kirja on tarkoitettu kaikille nuorten kanssa työskenteleville, mutta erityisesti käytettäväksi hyvinvointityön johtamisen apuna oppilaitoksissa ja opettajankoulutuksessa, järjestöjen hyvinvointityön siivittäjänä sekä nuorisotyön arkisen kohtaamisen tukena. Kirja toimii tietopakettina kaikille heille, jotka päättävät ammattiin opiskelevien hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Kirja julkaistaan lokakuussa ja se tulee ladattavaksi EHYT ry:n verkkosivuille.

Lukupaketti ammattiin opiskelevien hyvinvoinnista kiinnostuneille Amis hyvin, kaikki hyvin on kirja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnista,

Uudistettu Ryhmäilmiö-käsikirja sopii kaikille ryhmiä ohjaaville Ohjaatko järjestösi toiminnassa ryhmiä? Tiedätkö jonkun porukan, joka hyötyisi suunnitelmallisesta ryhmähen-

gen luomisesta? Ryhmäilmiö-käsikirja sopii erityisesti nuorten ryhmien, mutta on sovellettavissa myös aikuisista koostuvien ryhmien toimintaan. Toisiin tutustumisen, välittömän kohtaamisen ja kuulluksi tulemisen tarpeet ovat samat iästä riippumatta. Käsikirjan käyttöön on saatavilla koulutusta, voit esimerkiksi osallistua avoimiin ja maksuttomiin koulutuksiimme: Helsinki 15.9. klo 13 - 15 / Mikkeli 22.9. klo 13 - 15 / Savonlinna 23.9. klo 9 - 11 / Imatra 29.9. klo 13 - 15. Ennen koulutusta on kahvitarjoilu. Voit myös tilata järjestöllesi oman koulutuksen, ole rohkeasti yhteydessä! Lisätiedot, käsikirjan sähköinen versio, koulutustilaukset ja ilmoittautumiset: AMIS-työn projektipäällikkö Merit Lindén, p. 050 366 5112, www.ryhmailmio.fi ja ryhmailmio@ehyt.fi.

NordAN-konferenssi järjestetään Helsingissä 23.–24.10. NordAN-konferenssi järjestetään tänä vuonna Helsingissä ja ilmoittautuminen on alkanut. Ohjelmassa on kovia suomalaisia ja kansainvälisiä nimiä, seminaaripuheenvuoroja muiden muassa alkoholimainonnasta ja haitat muille -näkökulmasta sekä eriaiheisia työpajoja. Teemana tapahtumassa on Alcohol, drugs and media scene – alkoholi, huumeet ja mediamaisema. Perjantain 23.10. ohjelmassa on myös muistoseminaari edesmenneelle tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Markku Soikkelille. Tapahtumapaikkana on Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki.

Tapahtumasta lisää täältä: http://la8021.wix.com/nordan2015 Osallistumismaksu yhdeltä päivältä on 100 euroa ja kahden päivän lippu 180 euroa.

Ehkäisevän päihdetyön viikko 2.-8.11.2015: Onni on katsojan silmässä Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään marraskuussa ympäri Suomen. Edellisten vuosien tapaan viikon teemana on onnellisuus ja onnen erilaiset muodot. Kaunis juliste muistuttaa meitä siitä, että onni on katsojan silmässä ja että jokainen voi omassa elämässään pyrkiä löytämään onnen ituja.

Toimintaa jokaiselle Ehkäisevän päihdetyön viikkoa voi viettää monin tavoin ja viikko onkin oiva ajankohta tempauksille, yhteistoiminnalle ja teemapäiville. Viikkoa voi viettää myös vaikuttamalla päihdetyöstä käytävään keskusteluun vaikka kirjoittamalla mielipidepalstalle tai olemalla aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Teemaviikon verkkosivuille on listattu monia hyväksi havaittuja ideoita. Lokakuun alussa sivuilta löytyy myös kouluille tarkoitettu aineistopaketti, joka soveltuu käytettäväksi ympäri vuoden. Uusia ideoita ja tukea tapahtumille saat myös EHYT ry:n aluekoordinaattoreilta ja aluetyöntekijöiltä. Teemaviikon julisteita voi noutaa maksutta EHYT ry:n aluetoimistoista ja Elokoloista sekä SPR:n piiritoimistoista.

Ehkäisevä päihdetyö kannattaa -tunnustus ehkäisevän päihdetyön toteuttajalle EHYT jakaa Ehkäisevän päihdetyön viikolla tunnustuksen hyvästä työstä. Tunnustus annetaan henkilölle tai taholle, joka on edistänyt omalla paikkakunnallaan ehkäisevän päihdetyön tunnettuutta ja tuonut esille työn tärkeyttä. Viime vuonna tunnustuksen sai Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Anne Kejonen. Tunnetko sopivan henkilön tai työryhmän? Ehdota tunnustuksen saajaa verkkosivuilla 5.10. mennessä. Tunnustuksen saajan valitsee EHYT ry:n raati.

ONNI ON KATSOJAN SILMÄSSÄ.

Uusia tuulia suunnittelussa Ehkäisevän päihdetyön viikon suunnittelutiimissä on tapahtunut muutoksia. Margit Tepponen on aloittanut työnsä asiantuntijana EPT-koordinaatiossa 17.8. Margit on toiminut aikaisemmin Sininauhaliitossa arviointitehtävissä. – Hienoa päästä mukaan koordinaatiotiimiin ja aloittaa syksy uusien mielenkiintoisten tehtävien parissa, Margit kertoo. Lisätietoja: www.ehyt.fi/ept-viikko www.facebook.com/ept-viikko #eptviikko Margit Tepponen, margit.tepponen@ehyt.fi, p. 050 4354 248

Arpa-projekti riskipelaajien jäljillä Ehkäisevän päihdetyön viikolla kuullaan jännittäviä uutisia rahapelaamisen osalta. EHYT ry:n aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä Arpa-projekti julkaisee ensimmäisen suomalaisen selvityksen riskipelaajista. Aikaisempi suomalainen tutkimus- ja selvitystyö on keskittynyt ongelmapelaajiin, eli niihin rahapelaajiin, joilla pelaamisesta aiheutuu jo ongelmia. Täysi-ikäisistä suomalaisista noin 80 % pelaa rahapelejä ja noin kolmella prosentilla on todettu olevan rahapelaamisesta johtuvia ongelmia. Riskipelaaja pelaa usein ja käyttää pelaamiseen omiin mahdollisuuksiinsa nähden runsaasti aikaa ja/tai rahaa, pelaa yleensä useita erilaisia rahapelejä ja hänelle saattaa aiheutua pelaamisesta joitain haitallisia oireita omassa taloudessa, terveydessä, sosiaalisissa suhteissa, työssä tai opiskelussa. Riskipelaajia Suomessa on määritelmästä riippuen 470 000 – 530 000. Lisätietoja: Projektiasiantuntija Salla Karjalainen, p. 0505147658 salla.karjalainen@ehyt.fi

Smokefree-toiminnassa tapahtuu Smokefree-luokkakilpailu käynnistyy jälleen lokakuussa! Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua 7. ja 8. luokkien lisäksi 9. luokat. Kilpailuaikana 1.10.2015–31.3.2016 tupakointi sekä nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on kielletty sekä koulu- että vapaa-ajalla. Huhtikuussa arvotaan kilpailussa mukana pysyneiden kesken pääpalkinnot. Alakoulujen puolella Smokefree järjestää loka-marraskuussa 2015 opettajille suunnattuja maksuttomia koulutuksia eri puolilla Suomea – lue lisää sivulla 19. Lisätietoja: www.smokefree.fi.

EHYT ry:n tiedottaja Jenni Tikkanen (vas.) pääsi kassan taakse asiakkaita palvelemaan Elokolon työntekijän Maria Baldinon ohjauksessa.

Helsingin Elokolossa palkkatukipäätöksiä jännitetään – Elokolo on työntekijöille ja kävijöille tukikohta Palkkatukiuutiset huolestuttavat Elokoloissa ja yhdistyksissä TEKSTI Jenni Tikkanen

alkkatukijärjestelmän uudistuminen ja määrärahojen loppuminen kesken vuoden ovat aiheuttaneet julkisuudessa kiukkua ja TE-toimistoissa hämmennystä tiskin kummankin puolen. Moni järjestöjen ylläpitämä kohtaamispaikka on tärkeä työllistäjä, eikä toimintaan ole varaa ilman palkkatuen apua. Toisin kuin esim. Turun Elokolossa, Helsingin Elokolossa on toistaiseksi vältytty siltä, että joka päiväistä aukioloa jouduttaisin rajaamaan resurssipulan takia. Moni järjestöjen kautta työllistynyt joutuu kuitenkin jännittämään työpaikan jatkoa, eikä uusia päätöksiä tällä hetkellä juuri tehdä. Helsingin Elokolossa aamu alkaa maanantaina 17. elokuuta tavalliseen tapaan puuron ja kahvin keittämisellä. Suuri osa Elokolon työntekijöistä ja vakiokävijöistä on jokasyksyisellä retkellä, mutta läheisen rakennustyömaan työntekijöille maistuu kahvi ja aamupäivän aikana iso ilmaisen puuron kattila tyhjenee. Elokolon työntekijöistä ovat paikalla vain Maria Baldino ja Ilkka Heikkuri, joiden avuksi on saatu työntekijöitä EHYT ry:n keskustoimistolta. Baldinoa ja Heikkuria palkkatukiuutiset ja Elokolon kaltaisten olohuonemaisten kohtaamispaikkojen huolestuttavat. – Päätösten saaminen kestää aiempaa kauemmin. Tuen ehdot ovat tiukentuneet, epäselvät, ja monikaan ei saa täyttä tukea, listaa Baldino tekijöitä, jotka ovat vaikeuttaneet työllistämistä. – A-klinikkasäätiö on jo sulkenut vastaavia paikkoja, tietää Heikkuri kertoa. Toimittuaan ohjaajana nuorille suunnatussa Kulosaaren tukikodissa hän tietää, kuinka tärkeitä päihteettömät oleskelupaikat ovat esimerkiksi päihdeongelmien kanssa kamppaileville. Heikkurin mielestä Elokolon parasta antia kävijöille onkin mahdollisuus osallistua hyvin monipuoliseen toimintaan: on tietovisoja, keskustelutilaisuuksia ja retkiä. Baldino pitää Elokolon edullisia välipaloja ja ilmaista aamupuuroa tärkeänä. – Monelle kävijälle elämä on sentin venyttämistä. Ilmainen puuro on elinehto, Baldino toteaa.

Baldino huomaa kävijäpiikit tietyssä kohtaa kuukautta. Hiljaisempaa Elokolossa on eläkkeiden ja tukien maksupäivinä, mutta kuun loppua kohden on vilkasta. Kävijöitä Elokolossa on kuitenkin laidasta laitaan: moni lähellä työssä käyvä pistäytyy Elokolossa kahvilla, viikoittain näkee isoäitejä lapsenlapsineen, aina käy joku lukemassa päivän lehteä, ja moni pyytää apua erilaisten tukilomakkeiden täyttämisessä. Elokolossa jo vuoden työskennellyt Baldino on työelämässä ehtinyt tehdä vaikka ja mitä aina ravintola-alan töistä viinin viljelyyn. Elokolosta hän kuitenkin sanoo: – Paras työpaikka ikinä. Baldinoon Elokolossa on vaikutuksen tehnyt sen, että työporukassa työt jaetaan tasan eikä kyräilyä ole.

Työttömyys kasvaa, työllisyysmäärärahat pienenevät Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa on pöyristynyt tämänhetkisistä työttömyysluvuista ja palkkatukitilanteesta. Hän muistuttaa, että jokaisen numeron takana on ihminen – ja hänen perheensä ja muut läheiset. Nykyinen palkkatukijärjestelmä lisälinjauksineen on Tuohimaan mukaan työtä etsivän työttömän ihmisen todellinen arjen painajainen. – Nykyisten ohjeiden mukaan ihminen on ensin passivoitava, jotta hänet voidaan aktivoida, ja aikaa tähän kuluu kahdesta reiluun kolmeen vuotta. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että useat toimijat ovat joutuneet supistamaan aukioloaikojaan tai jopa sulkemaan toimitilansa henkilöstövajeen vuoksi, Tuohimaa kertoo. – Kukaan ei tunnu ottavan vastuuta toimimattomasta järjestelmästä. Tuohimaan vaatimus päättäjille onkin, että sitä muutetaan heti ja siihen budjetoitaisiin rahaa. – Odotan, että Sipilän hallitus osoittaa viipymättä lisäbudjetin työllisyydenhoitoon ja erityisesti palkkatukityöllistämiseen, ilman rajoittavia lisälinjauksia, Tuohimaa toteaa.

Raision Työväen Raittiusyhdistys ry ja Turun Alueen Elämäntapayhdistys ry laskeutuivat lainehille Turun edustan merimaisemissa heinäkuisena lauantaina 4.7. M/S Aina af Bowallstrandin messissä seilasi parisenkymmentä yhdistysaktiivia. Risteilyohjelma sisälsi makkaranpaistoa, saunomista ja mukavaa rupattelua vapaaehtoistyön kokemuksista ja vähän muustakin leppoisassa seurassa. Kiitos järjestäjille ja ensi kesänä jälleen! KUVAT: TUULA SUNDMAN

Kilpisjärven 2015 juhannushiihdossa ennätysmäärä osallistujia Kilpisjärven 70. juhannushiihdon tunnelmiin on mukava palata. Juhannuksena 2015 lyötiin rikki osallistujaennätys: kisoihin osallistui 96 hiihtäjää. Sää suosi kisaajia. Kisapäivänä nautittiin poutakelistä ja lämmintäkin oli 8-12 astetta. Järjestelyjä hoiti tuttuun tapaan Kilpisjärven Saana-Veikot apunaan Kunnon Elämä ry.

KUVAT: KUNNONELAMA.FI

Helsinki Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ry osallistui Hyvinvointia – ei leikkauksia -suurmielenosoitukseen 22.8. EHYT ry:n jäsenistä mielenosoitusta tukemassa oli myös Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry.

JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖN TERVEISET Jiri Sironen

Intoa syksyn toimintaan!

yksyn järjestötoiminta on jo hyvässä käynnissä. Aluefoorumien ilmoittautuminen on alkanut, Asunnottomien yön 17.10. tapahtumia suunnitellaan eri puolille maata ja EHYT on avannut toimintatukihaun loppuvuoden kampanjointiin. Jäsenyhdistyksiä tukemassa ja jäsenpalveluja kehittämässä on myös uusi järjestösihteeri Teresa Tenkanen.

Syksyn toimintatukihaku EHYT ry:n jäsenyhdistykset voivat nyt hakea toimintatukea loppuvuoden kampanjointiin ja tapahtumiin. Jaossa on 7000 euroa Ehkäisevän päihdetyön viikon (viikko 45), Anna lapselle raitis joulu tai Tipaton tammikuu -kampanjan tapahtumiin. Hakuaika on 20.9. saakka ja tukea haetaan toimintatukihakemuslomakkeella. Tässä kampanjahaussa ei tarvitse täyttää erillistä käyttösuunnitelmaliitettä, mutta sen sijaan liitteen suunnitellusta tapahtumasta saa lisätä. Hallitus päättää toimintatuista 28.9. kokouksessaan, jonka jälkeen ne maksetaan tukea hakeneille yhdistyksille. Hakulomake löytyy tutusta paikasta www.ehyt.fi/jarjestotoiminta Kampanjatuki on nyt oiva keino kehittää yhdistyksenne tapahtumia ja saada niille vielä näkyvyyttä osana valtakunnallisia kampanjoita.

Aluefoorumit lähestyvät Syksyn aluefoorumien ajankohdat ja paikkakunnat ovat selvillä. Tänä vuonna aluefoorumit pidetään kaksipäiväisinä, joten myös pienelle virkistäytymiselle on aikaa. Aiheina on mm. vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan kehittäminen. Aluefoorumeihin ovat tervetulleita EHYT ry:n jäsenyhdistykset vapaa-

• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

• Ystävänpäivä 14.2.

ehtoisineen, hallituksen ja valtuuston jäsenet, kohtaamispaikkaverkoston jäsenet sekä muut EHYT ry:n toiminnassa olevat vapaaehtoiset. • Etelä-Suomen aluefoorumi, 13.–14.11. Tallinnan matka • Länsi-Suomen aluefoorumi, 6.–7.11. Seinäjoella • Itä-Suomen aluefoorumi, 13.–14.11. Varkaudessa(Kylpylähotelli Kuntoranta) • Pohjois-Suomen aluefoorumi, 3.–4. 10. Torniossa (Peräpohjolan opisto). Aluefoorumeihin ilmoittaudutaan oman alueesi työntekijöille (ks. erillinen mainos tässä lehdessä). Tervetuloa joukolla mukaan!

OK-opintokeskuksen tuntihaku 2016 OK-opintokeskus myöntää jäsenjärjestöilleen tukea koulutuksen järjestämiseen. Opintojaksot voivat olla esim. luentotilaisuuksia ja koulutuksia. Opintojaksojen tuki on yhdeltä tunnilta korkeintaan 24 euroa, kuitenkin enintään 55 % opintojaksojen kuluista. EHYT hakee keskitetysti myös jäseniensä OK-opintojaksot. Kunkin jäsenjärjestön hakemat opintojaksot (= tunnit) kirjataan EHYT ry:n opintojaksohakemukseen. Vuoden 2016 opintojaksohakemus lähetetään OK:lle syyskuussa, ja pyydämme jäsenjärjestöjä ilmoittamaan 15.9. mennessä Marja Saavalaiselle (marja.saavalainen@ehyt.fi.) suunnittelemanne opintojaksojen (= opetustuntien) määrän ja alustavan sisällön. Tutustu muihin OK:n palveluihin koulutuksiin osoitteessa www.ok-opintokeskus.fi

• Toimintatukipäätökset ja maksatukset • Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimitta- • Maailman terveyspäivä 7.4. minen EHYT ry:lle)

• PÄIHDEPÄIVÄT • Selvin päin kesään -kampanja • Kukan päivän Liikuta minua -tempaus 13.5. • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Maailman tupakaton päivä

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ

Teresa Tenkanen järjestösihteeriksi EHYT ry:n uutena järjestösihteerinä aloitti syyskuussa yhteisöpedagogi, YTM Teresa Tenkanen. Teresa on työskennellyt aiemmin EHYT ry:ssä Pelitaito-projektissa ja tuntee siten hyvin järjestön toimintaa. Teresa työskentelee syys-lokakuun vielä osittain peliasioiden parissa ja siirtyy marraskuusta alkaen kokopäiväisesti järjestötoimintaan. Järjestösihteerin toimenkuvaa on muokattu entistä enemmän jäsenyhdistyksiä ja jäsenyhteistyötä tukevaksi. Jäsenyhdistykset tapaavat Teresan osassa syksyn aluefoorumeita sekä tulevissa järjestökoulutuksissa ja -tapaamisissa. EHYT ry:ssä aloitti elokuussa 11 kuukauden mittaisen siviilipalveluksen Viljami Sainio. Viljamin työpiste on Turun Elokolossa ja hän tekee kohtaamispaikkatoiminnan sekä ånni-hankkeen viestintää muun muassa tuottamalla videoita.

Hyvää syksyä! Nähdään aluefoorumeissa, Asunnottomien yössä ja EPT-viikon tapahtumissa!

Jiri

Tervehdys jäsenjärjestöjen ihmiset! Aloitin 1.9. alkaen uutena järjestösihteerinä Helsingin keskustoimistossa. Olen työskennellyt projektiasiantuntijana EHYT ry:n Pelitaito-projektissa vuodesta 2010 lähtien, joten EHYT on minulle tuttu työpaikka järjestön alkumetreiltä saakka. Olen kotoisin Mikkelistä, mutta olen asunut Vantaalla yli 10 vuoden ajan. Minulla on aiempaa järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kokemusta mm. Allianssista, 4H-toiminnasta sekä Pelikasvatusseurasta. Vapaaajalla harrastan monipuolista liikuntaa, liikun luonnossa, käyn kulttuuritapahtumissa ja mökkeilen. Lähden innolla kehittämään EHYT ry:n vapaaehtoistoimintaa uuden työnkuvani myötä ja kuulen ideoita mielelläni myös jäsenyhdistyksiltä. Tapaan mielelläni jäsenyhdistysten toimijoita ympäri Suomen eri tilaisuuksissa ja minuun saa olla yhteydessä kaikissa järjestöasioihin liittyvissä asioissa. Tule siis moikkaamaan tapahtumissa, soita tai laita sähköpostia. Aluefoorumeista minut tulet tapaamaan tänä syksynä ainakin Länsi- ja Pohjois-Suomen tilaisuuksissa Seinäjoella ja Torniossa.

Pirteää syksyä kaikille, ollaan yhteyksissä! Teresa Tenkanen järjestösihteeri p. 050 5098 759 teresa.tenkanen@ehyt.fi

• Koulujen alkaminen HEINÄ

ELO

• Liikenneturvallisuusviikko SYYS

• 17.10. Asunnottomien yö (YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko) LOKA

• EPT-viikko (viikko 45) • Kansallinen pelipäivä

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle

MARRAS JOULU

UUTISIA

SUOMIAREENASSA PUHUTTIIN JUOMISESTA, KOHTUUTTA KOROSTAEN TEKSTI Sara Salomaa

uomalainen alkoholikulttuuri herätti vilkkaan keskustelun Porin SuomiAreena -tapahtumassa. EHYT ry ja Suomen Olutseura yhdistivät voimansa ensimmäistä kertaa ja näkyivät tapahtumassa yhteisen sanoman kanssa. ”Juotko makua vai määrää?” -kysymys herätti kiinnostavia keskusteluja keskellä kesäistä Poria. Kysymyksellä haluttiin herätellä ihmiset pohtimaan alkoholinkäyttöön liittyvää nautintoa, juomisen sosiaalista puolta ja keinoja, joilla edistetään myönteistä alkoholikulttuuria. Suomen Olutseuran ja EHYT ry:n yhteisenä pyrkimyksenä on saada ihmiset ymmärtämään, että jokainen ihminen vaikuttaa omalla esimerkillään juomiskulttuurin kehittymiseen.

Keskustelu alkoholikulttuurista sai SuomiAreenan yleisön innostumaan Juomiskulttuuria pohdittiin EHYT ry:n keskustelutilaisuudessa ”Puhetta alkoholista ilman kukkahattutätejä”. Miesten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta juomakulttuurista puhuttiin ääriään myöten täynnä olevassa auditoriossa toimittaja Tuomas Enbusken johdolla. Aiheeseen tarttuivat kansanedustaja Juhana Vartiainen, päihdelääkäri Kaarlo Simojoki, näyttelijä Antti Reini, Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen sekä EHYT ry:n oma 16

biletohtori Antti Maunu. Keskustelussa korostui erityisesti alkoholin rooli sosiaalisessa kanssakäymisessä. Näyttelijä Antti Reinin mukaan monissa maissa voidaan olla ihmisten kanssa ja nauttia yhdessäolosta ilman alkoholista. Reinin mielestä Suomessa on vaikeampaa. EHYT ry:n erityissuunnittelija Antti Maunu yhtyi Reinin näkemykseen ja korosti tarvetta opetella yhdessäolon tapoja. Maunun mukaan kestävää yhteiskuntaa rakennetaan etsimällä sidoksia ihmisten välille. Sidokset on löydettävä ilman, että mukaan tarvitaan alkoholia. Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, ettei alkoholista pitäisi käydä mustavalkoista keskustelua. Alkoholi ei ole joko hyvä tai paha asia, vaan aiheesta pitäisi kyetä keskustelemaan kiihkottomasti. Juhana Vartiainen puolusti innokkaasti suomalaisen alkoholipolitiikan nykylinjaa ja ilmoittautui sääntelyn ymmärtäjäksi. Vartiainen korosti myös alkoholihaittojen laajuutta ja niiden merkitystä koko yhteiskunnalle. – Jos alkoholin saantia ei olisi rajoitettu, olisivat käytön sosiaaliset kustannukset nykyistä suuremmat, Vartiainen totesi.

Alkoholikulttuurin muuttaminen on yhteinen asia Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mika Tuhkanen toi SuomiAreenan keskusteluun omia kokemuksiaan terveem-

män alkoholikulttuurin kasvusta. Tuhkasen mukaan pienpanimo-oluiden suosion kasvu kertoo makua, ei määrää korostavien juomatapojen yleistymisestä. A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki muistutti kosteiden juomatapojen näkyvän tiukassa suomalaisten arjessa. Simojoki nosti esiin alkoholista kieltäytyvät henkilöt, jotka joutuvat perustelemaan valintaansa hyvinkin arkisissa tilanteissa. Simojoen mukaan alkoholiin liittyvän stigman poisto veisi suomalaista alkoholikulttuuria eteenpäin. Ajatus sai ymmärrystä panelistien keskuudessa. Näyttelijä Antti Reini kuvasi omaa suhdettaan alkoholiin ja tunnisti kertoja, kun alkoholista kieltäytyvälle tyrkytetään juomaa kielloista huolimatta. Reini itse kuvasi elämänlaatunsa parantuneen alkoholista luopumisen jälkeen. – Kymmenisen vuotta sitten en olisi jännittänyt täällä ollenkaan, koska olisin vetänyt pari jallukolaa ennen tänne tuloa. Minulla on nyt paljon parempi olo, kun uskalsin tulla tänne keskustelemaan selvinpäin ja olla omana itsenäni, Reini sanoi ja herätti yleisön raikuviin aplodeihin. SuomiAreenan keskustelijat päättivät keskustelun yhteiseen toiveeseen paremman alkoholikulttuurin kasvusta. Ajatus sai vahvan tuen myös kolmesatapäisen yleisön joukossa.

EHYT ry:n ja Suomen Olutseuran ständillä vieraili 2000 kävijää EHYT ry:n työntekijät ja Suomen Olutseuran aktiivit jututtivat ihmisiä SuomiAreenan kansalaistorilla kolmen päivän ajan. Ajatustenvaihdon lomassa kävijät pyörittivät onnenpyörää ja vastasivat EHYT ry:n toteuttamaan katugalluppiin, jossa tiedusteltiin kävijöiden näkemyksiä hyvästä alkoholikulttuurista ja alkoholin kohtuukäytöstä. Kysely (n=460) osoitti SuomiAreenan kävijöiden korostavan myös alkoholinkäytössään kohtuutta. Peräti 37 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että alkoholin kohtuukäyttäjä voi nauttia alkoholia korkeintaan muutaman kerran kuukaudessa. 20 prosenttia pitää sopivana käyttönä harvemmin kuin pari kertaa kuussa tapahtuvaa juomista. Minkä verran kohtuukäyttäjä sitten saa juoda kerralla? SuomiAreenan kyselyn mukaan 51 prosenttia pitää 1-2 annosta sopivana kertamääränä kohtuukäyttäjälle. Kolmannes vastaajista, 35 prosenttia pitää kohtuullisena juomisena 3-4 kerta-annosta, yli viittä vain 11 prosenttia PoriAreenan kävijöistä.

Kahden järjestön yhteistyö on luontevaa PoriAreenan kävijöille alkoholin maku on tärkein juoman ostoperuste. Näin kertoi peräti 57 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tuotteen merkki tai tyyppi on tärkein ostoperuste 10 prosentille vastaajista. PoriAreenan kävijöille hinta näyttelee pientä roolia: sen nimeää tärkeimmäksi perusteeksi juomavalinnalle vain 7 prosenttia vastanneista. SuomiAreena –tapahtumaa koordinoiva, EHYT ry:n verkkotyön yksikön päällikkö Ilmo Jokinen pitää tulosta kiinnostavana. Hänen mukaansa sama, tervettä alkoholikulttuuria korostava henki näkyi tavassa, jolla SuomiAreenan kävijät suhtautuivat näiden kahden järjestön yhteistyöhön: – Suomessa on kasvamassa alkoholikulttuuri, jossa korostuu nautiskelu ja sosiaalisuus. Kulttuurin muutos kiinnosti myös tapaamiamme ihmisiä. Porissa käytiin hyviä keskusteluja olutkulttuurin kehittymisestä ja juomisen sosiaalisesta merkityksestä. SuomiAreenan yleisö kommentoi kahden järjestön yhteistyötä erittäin myönteisesti. Ihmiset tulivat kannustamaan myös jatkossa yhteistyöhön. Kävijöille oli aivan selvää, että me kaksi järjestöä seisomme samalla puolella, yhteisten tavoitteiden takana, Jokinen iloitsee. Näkemykseen yhtyy myös Suomen Olutseuran puheenjohtaja Simo Hämäläinen: – Suomen Olutseuran ja EHYT ry:n yhteistyö oli hieno avaus uudenlaiselle ja rakentavalle alkoholikeskustelulle. Herätimme positiivista keskustelua ständillä ja palaute yhteistyöstä oli pelkästään hyvää. Oli mukava tutustua EHYT:läisiin, toivottavasti yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessakin.

EHYT RY:N VAIKUTTAMISTYÖSSÄ: EPT-verkosto tapasi ministeri Rehulan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry järjesti EPT-verkoston tapaamisen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan kanssa elokuun puolivälissä. Tapaamiseen osallistui 16 verkoston toimijaa. Ministeri Rehula kertoi hankkeiden etenemisestä ehkäisevän päihdetyön osalta. Tupakkalaki oli juuri lähdössä lausuntokierrokselle ja siitä järjestettiinkin keskustelutilaisuus samalla viikolla ministeriössä. Alkoholilaki on monelta osin yksi haastavimmista osuuksista päihdepoliittisessa kokonaisuudessa. – Alkoholilaki lähtee liikkeelle, kunhan hallituksen sisällä päästään yhteiseen tavoitteeseen siitä, mitä lain tulee pitää sisällään, summasi ministeri Rehula. Hallituksen kärkihankkeiden etenemistä valmistellaan kiireisesti, näiden joukossa on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus. Ministeri haastoi järjestöjä esittämään konkreettisia ja ytimekkäitä tavoitteita. Verkostoon kuuluvat toimittivatkin ajatuksiaan ministeriöön.

EHYT RY:N TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MINISTERILLE • Terveyden eriarvoisuuden suurimmat riskitekijät selvitetään. Tavoitteet ja toimenpiteet painotetaan sen mukaisesti. • Toimintakokonaisuus sisältää uuden lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja erityisesti tupakkalain ja alkoholilain kokonaisuudistukset. Syksyn mittaan kannattaa seurata alkoholi- ja tupakkalainsäädäntöön liittyvää uutisointia. Aina on hyvä hetki laatia vaikkapa mielipidekirjoitus paikallislehteen.

PULLOPOSTIA EDUSKUNTAAN EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön verkosto toimittivat Päihdepäivillä kerätyt päihdetyön ammattilaisten terveiset kansanedustajille kesäkuussa. Viestit kirjoitettiin pahviseen pulloon, muistutuksena suomalaisen päihdekulttuurin tilasta. Pullon tarkoitus on ennen kaikkea kannustaa eduskuntaa etsimään uusia avauksia ja ratkaisuja päihdehaittojen vähentämiseksi. Pullopostia olivat noutamassa kansanedustajat Hanna Halmeenpää (vihr.), Hanna-Kaisa Heikkinen (kesk.), Antero Laukkanen (kd.) sekä eduskuntasihteeri Maria Aalto (ps.). Viestinviejinä toimivat Ehkäisevän päihdetyön verkoston puheenjohtaja Kriistina Hannula, Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa ja EHYT ry:n viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen. Suurikokoinen pahvipullo löytyy nyt Vihreiden ryhmähuoneesta.

EHYT RY YMPÄRI SUOMEN

TUULA SUNDMAN

aluetyön päällikkö p. 0400 454 782 tuula.sundman@ehyt.fi

Po h j o i s - S u o

JIRI SIRONEN

järjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

TERESA TENKANEN

järjestösihteeri p. 050 509 8759 teresa.tenkanen@ehyt.fi

MARJA SAAVALAINEN

sihteeri p. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi

SINIKKA KORPELA

SAIJA HIMANKA

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Länsi-S u

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi

Itä-Su o

omi

POHJOIS-SUOMI Aluekeskus Oulussa

TERTTU HUTTUNEN

aluekoordinaattori p. 0400 469 769 terttu.huttunen@ehyt.fi

MIIA HIETANIEMI

aluekoordinaattori p. 050 567 0309 miia.hietaniemi@ehyt.fi

HARRI JUKKALA

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

ANNE MIKKOLA

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

ALUETOIMISTO SEINÄJOKI

ALUETOIMISTO JYVÄSKYLÄ

ITÄ-SUOMI Aluekeskus Kuopiossa

LÄNSI-SUOMI Aluekeskus Tampereella

PIRKKALAN ELOKOLO

Etelä-S u o m i

KESKUSTOIMISTO Helsingissä ALUETOIMISTO KOUVOLA

TURUN ELOKOLO

HELSINGIN ELOKOLO LAHDEN ELOKOLO

JUKKA SUOMILAMMI

RIITTA SATTILAINEN

aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

aluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi

LIISA ÄYRÄS

aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

HELI VAIJA

aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi

TUOMAS ROUVILA

asiantuntija Helsingin keskustoimisto p. 050 576 6486 tuomas.rouvila@ehyt.fi

MARKKU HEINO

aluetyöntekijä Helsingin Elokolo p. 040 519 5730 markku.heino@ehyt.fi

Asunnottomien yö 17.10. ympäri Suomea Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Elokolot ja EHYT ry:n jäsenyhdistykset osallistuvat tapahtumiin ainakin Helsingissä, Joensuussa, Lahdessa, Oulussa, Pirkkalassa, Porissa, Tampereella ja Turussa. Seuraa tapahtumia ympäri Suomea tapahtuman verkkosivuilta www.asunnottomienyo.fi ja Facebook-sivuilta www.facebook.com/ asunnottomienyo.

"Tehdään se yhdessä" – EHYT ry:n hyvinvointijohtamisen koulutuksia EHYT tarjoaa yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa koulutuksia perusopetuksen ja toisen asteen hyvinvointityöstä vastaaville henkilöille (rehtorit, hyvinvointitiimien edustajat, oppilashuoltoryhmät jne.) ”Tehdään se yhdessä!” Hyvinvoinnin jaettu johtaminen oppilaitoksissa -koulutuksia myös ehkäisevässä päihdetyössä 25.11. Lahti 27.11. Kemi 3.12. Seinäjoki 2.12. Joensuu

Päihdepäivät 2016 kannattaa jo merkitä kalenteriin: 10.–11.5.2016 Helsingin Kulttuuritalolla! Onko sinulla ideoita Päihdepäivien seminaarisisällöksi? Osallistu Päihdepäivien tekemiseen ja ehdota seminaaria tai työpajaa 15.10. mennessä osoitteessa www.päihdepäivät. fi. Ehdotukset voivat olla valmiita kokonaisuuksia tai yksittäisiä ideoita seminaarisuunnitteluun. Esimerkkejä tarvittavista tiedoista: • Seminaarin tai työpajan nimi • Seminaarin tai työpajan keskeinen sisältö tai oppimistehtävä • Seminaarin tai työpajan kytkeytyminen ajankohtaiseen teemaan • Seminaarin tai työpajan kohderyhmä • Ehdotuksia puhujiksi tai alustajiksi Lisätiedot: Annika Eloranta, Koulutussuunnittelija, EHYT ry annika.eloranta@ehyt.fi, p. 050 411 0357

Lisätietoja: Tuula Sundman, aluetyön päällikkö, tuula.sundman@ehyt.fi, Ilmoittautumiset osoitteessa ehyt.fi

EHYT-akatemioissa sukelletaan oppilaitosten ehkäisevään päihdetyöhön Ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestettävät EHYT-akatemiat kokoavat järjestöjen ja oppilaitosten toimijat saman pöydän ääreen. Luvassa kokemusten vaihtoa ja kohtaamisia! Paikalle toivotaan myös EHYT ry:n jäsenjärjestöjen aktiiveja. EHYT-akatemioiden teemana on ehkäisevä päihdetyö oppilaitoksissa. Nuorten päihteidenkäyttöä ja ehkäisevän päihdetyön menetelmiä koskevien tietoiskujen pohjalta EHYT-akatemioissa keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia hyvistä käytännöistä. Mitkä ovat nuorten päihteiden käytön syyt? Miten jokainen aikuinen voi vaikuttaa niihin? Tavoitteena on saada alulle myös konkreettista yhteistyötä oppilaitosten ja järjestöjen välille. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille nuorten kanssa työskenteleville niin oppilaitoksista, kunnista kuin järjestökentältä. 2.11. Tampere 3.11. Oulu 4.11. Kuopio 5.11. Helsinki

Smokefree-koulutukset 5.–6. luokkalaisten opettajille Maksuton koulutus tarjoaa tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuuden tukemiseen. Osallistujat saavat koulutuksesta mukaansa materiaalipaketin, joka sisältää valmiit ohjeet ja materiaalit toiminnallisen Smokefree-rastiradan järjestämiseen oppitunnilla. Koulutus on suunnattu erityisesti 5.–6. luokkalaisten opettajille, mutta myös muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät ovat tervetulleita koulutukseen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: asiantuntija Sarianna Palmroos, sarianna.palmroos@ehyt.fi, 050 438 4227, www.smokefree.fi ma 26.11. Helsinki ke 28.10. Ilmajoki to 29.10. Lempäälä

ma 2.11. Oulu ma 9.11. Jyväskylä ti 10.11. Kuopio

Ilmoittautumiset osoitteessa www.ammattilainen.fi/tuotanto.php Lisätietoja: asiantuntija Laura Heinonen, p. 040 522 9559 19

ALUEFOORUMIT 2015 EHYT ry:n aluefoorumit ovat kaikkien paikallistoimijoiden osallisuuden, yhteistyön, tiedonkulun ja koulutuksen paikkoja. Tänä vuonna aiheina on mm. vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan kehittäminen. Aluefoorumeihin ovat tervetulleita EHYT ry:n jäsenyhdistykset vapaaehtoisineen, hallituksen ja valtuuston jäsenet, kohtaamispaikka-verkoston jäsenet sekä muut EHYT ry:n toiminnassa olevat vapaaehtoiset. EHYT kustantaa matkakulut aluefoorumeihin halvimman mahdollisen kulkuvälineen perusteella. Osallistujien toivotaan järjestävän kimppakyytejä. Tänä vuonna aluefoorumit pidetään kaksipäiväisinä, joten vapaata aikaakin jää. Majoitus ja ruokailu on osallistujille ilmaisia. Ilmoittautumiset oman alueesi aluekoordinaattorille mahdollisine erityisruokavalioineen.

VALITSE NÄISTÄ OMASI Pohjois-Suomen aluefoorumi, 3.–4.10. Peräpohjolan opisto, Tornio sinikka.korpela@ehyt.fi Länsi-Suomen aluefoorumi, 6.–7.11. Hotelli Lakeus, Seinäjoki miia.hietaniemi@ehyt.fi Etelä-Suomen aluefoorumi, 13.–14.11. Tallinnan matka heli.vaija@ehyt.fi Itä-Suomen aluefoorumi, 13.–14.11. Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus terttu.huttunen@ehyt.fi

TERVETULOA JOUKOLLA MUKAAN!