ESTONIA – TAKING TRADITIONS TO NEW HORIZON. investinestonia.com
Teollisuus Nyt 2013
1
Viro on insinöörin unelma Taavi Kotka, viestintäasioista ja valtion tietojärjestelmistä vastaava apulaiskansliapäällikkö, Viron talous- ja viestintäministeriö
V
iro tunnetaan kaikkialla maailmassa it-maana. Sähköiset julkiset palvelut, sähköinen äänestys, sähköisen allekirjoituksen yleistyminen koko kansan päivittäiseen käyttöön sekä yksinkertainen ja läpinäkyvä verojärjestelmä ovat vain joitakin esimerkkejä ilmiöistä, joilla pieni ja innovatiivinen maa on noussut suuren maailman tietoisuuteen. Viron oli Neuvosto liitosta irtaannuttuaan lähdettävä liikkeelle puhtaalta pöydältä – ja historia on osoittanut, että puhdas pöytä on paras kasvualusta innovaatioille. It-ympäristöä rakentaessaan virolaiset tekivät tärkeän ratkaisun. Suuryritysten valmiisiin järjestelmiin turvautumisen sijaan virolaiset päättivät kirjoittaa kaikki tarvittavat ohjelmistot itse. Tätä puolustivat myös taloudelliset seikat. Viron pk-sektori muodostuu kansain v älisesti katsoen hyvin pienistä yrityksistä ja investointien kohdistamisessa on tällöin oltava erityisen huolellinen. Lisäksi tee-se-itse-lähestymistapa oli otollinen jatkuvalle uusien ideoiden kehittämiselle, ja pienen maan kovassa kilpailutilanteessa parhaat ideat nousivat nopeasti pinnalle ja juurtuivat käyttöön. Pankit kilpailivat keskenään siitä, kuka pystyi tarjoamaan asiakkailleen innovatiivisimmat verkko palvelut. Pian saman lähestymistavan omaksuivat teleoperaattorit, sitten myös muiden alojen yritykset. Myöskään Viron valtio ei tyytynyt tarkkailemaan tilannetta sivusta, vaan pyrki omaksumaan parhaat käytännöt ja soveltamaan niitä julkisen sektorin sähköisissä palveluissa. Kotimaisten keksintöjen hyödyntämisen lisäksi alan kansain välistä kehitystä seurattiin herkeämättä. Huonosti tunnettuna tosi asiana mainittakoon, että yksi Viron ict-infra struktuurin kulmakivistä, sähköinen henkilökortti, on alkujaan Suomesta lainattu konsepti. Viron ylitse vyörynyt innovaatiomyrsky kasvatti nopeasti kokonaisen it-insinöörien sukupolven, jolla ei ollut aikomustakaan keskittyä vanhojen järjestelmien ylläpitoon. Sen sijaan he saattoivat heittäytyä keksimään ja kehittämään uusia mahdollisuuksia. Virolaisten innostus uuteen teknologiaan antoi insinööreille mahdollisuuden tukea yhteiskunnallisia muutoksia, joita transitio informaatioyhteiskunnaksi edellyttää. Kun tähän lisätään Skype-insinöörien menestystarina, joka avasi virolaisten silmät start up -yritysten maailmaan 2
ja Piilaakson mahdollisuuksiin, hedelmällinen maaperä uudentyyppisen yrittäjyyden kasvulle alkoi olla valmis. Vuodesta 2007 lähtien Viron ict-sektorilla on eletty start up -boomia, jonka aikana monet yritykset ovat sovelluksillaan hakeneet läpimurtoa kansain välisillä markkinoilla. Kuten kaikkialla muuallakin, epä onnistumisia on ollut lukumääräisesti enemmän kuin menestystarinoita, mutta innovaatioiden luomisen merkitys nyky-Viron talousmallille kasvaa kasvamistaan. Vuosi 2012 merkitsi tässä suhteessa läpimurtoa: viisi teknologia-alan start up -yritystä rankattiin Viron sadan arvokkaimman yrityksen joukkoon. Nämä nuoret yritykset, joista vanhimmallakin on ikää vasta kuutisen vuotta, jatkavat kasvuaan. Perinteisistä virolaisyrityksistä poiketen niiden markkina-alue ei rajoitu kotimaahan tai lähinaapureihin, vaan kattaa koko maailman. Kun yhä uudet teknologiayritykset kolkuttavat samaisen arvokkaimpien yritysten top 100 -listan ovia ja teknologian aktiivinen käyttö parantaa yritysten kilpailukykyä myös muilla sektoreilla, Viron valtio on joutunut uuden, vakavan haasteen eteen: millä tavalla turvataan innovaatioiden luomisen jatkuva kehittyminen vastaisuudessa? Kiinnostava oppitunti saatiin vuosien 2008–2009 talous k riisin aikana, jolloin yksityissektori jäädytti investointinsa samalla tavoin kuin muuallakin maailmassa ja jäi odottelemaan, millaisia käänteitä taloudessa seuraavaksi tapahtuu. Valtio ymmärsi, että sen oli väli aikaisesti otettava innovaatioiden vauhdittajan rooli yksityiseltä sektorilta, ja Euroopan unionin rakennerahastot tarjosivat tähän tarvitun rahoituksen. Julkisen sektorin sähköisiä palveluita kehitettiin edelleen ja erityisesti terveydenhuollon e-palvelut vietiin aivan uudelle tasolle: sairaalat siirtyivät sähköiseen tietojenvaihtoon, sähköinen resepti otettiin käyttöön jne. Palveluita avattiin myös muille kuin Viron kansalaisille. Esimerkiksi suomalaiset ovat perustaneet Viroon viime vuosina yli 1500 yritystä. Yrityksen voi perustaa internetissä henkilökorttia käyttäen. Palvelu toimii myös muiden maiden henkilökorteilla, kunhan ne täyttävät tietyt turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Suomalaisetkin voivat käyttää omaa kotimaista henkilökorttiaan paitsi perustaessaan yrityksen Viroon, myös esimerkiksi täyttäessään veroilmoituksen.
Teollisuus Nyt 2013
Jatkuva uuden kehittäminen ja keksintöjen käytäntöön soveltaminen on inspiroivaa ja motivoivaa työtä insinööreille, mutta innovaatioiden seurana kulkee väistämättä myös varjopuoli: ylläpito. Kaikki, mikä on tänään uutta ja jännittävää, on jo huomenna unohdettua ja pois muodista. Tuotantoprosessin tueksi kehitetty ohjelmisto on mittava investointi, ja on varmasti vaikeaa saada yrityksen johto hyväksymään, että ohjelmisto kaipaa päivitystä jo kuuden tai seitsemän käyttövuoden jälkeen. Julkisella sektorilla tilanne on vielä haastavampi. Kansalaiset ovat tottuneet teknologian jatkuvaan ja nopeaan kehitykseen päivittäisessä elämässään ja edellyttävät, että myös valtio pysyy palveluntarjonnassaan kehityksen kelkassa. Hyvä esimerkki tästä on äly puhelinten ja internetin käyttö. Uusia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia tulee jatkuvasti, ja tätä nykyä oletus arvo on, että kaikissa sovelluksissa hyödynnetään kosketusnäytön käyttömukavuutta.
Tässäkin suhteessa olemme saaneet korvaamatonta apua pohjoismaisilta naapureiltamme, joilta olemme oppineet, että ohjelmien ja sovellusten ylläpito on erittäin kallista lystiä ja Viron kaltaisen pienen maan on valittava toinen tie. Tekniikka muuttuu äärimmäisen nopeasti ja kuluttajien käyttötottumukset sen mukana; yksi seurauksista on, että myös lainsäädännön on oltava edistyksellistä ja ajan hermolla. Kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaa, että ict-alan kehityksen on perustuttava jatkuvan uudelleensuunnittelun periaatteeseen. Ict ei siis ole kuin talonrakentamista, vaan pikemminkin kuin tienrakentamista. Ict tarvitsee jatkuvaa huoltoa ja tietyn käyttöajan jälkeen se on revittävä auki ja rakennettava perustuksia myöten uusiksi. Uudelleensuunnittelu ja jälleenrakennus johtavat uuteen innovointiin, jonka tulokset huomataan maailmalla ja joka pitää huolen siitä, että Viron maine vahvana it-maana säilyy tulevaisuudessakin.
Mahdollisuus nimeltä Talsinki
M
illainen on Suomen ja Viron yhteistyön tulevaisuuden malli? Lähtevätkö kaikki virolaiset paremman palkan perässä Suomeen, josta yritykset puolestaan siirtävät toimintansa matalamman kustannustason Viroon – ja kun laivat kohtaavat merellä, vilkutamme olutta siemaillen toisillemme? Tämä on tietenkin lievä kärjistys. Reaalimaailmassa suomalaisilla yrittäjillä on paljon muitakin syitä aloittaa liiketoiminta Virossa. Käsitykseni perustuu satoihin yrittäjien kanssa käymiini keskusteluihin. Viroon tullaan logistisista syistä (”Viro on Eurooppaa, Suomi on saari”), koska halutaan sijoittua lähemmäs tärkeimpiä asiakkaita, ensimmäisenä askeleena kansainvälistymisen tiellä. Kansainvälinen, joustava ja kannustava liiketoimintaympäristö rohkaisee suomalaisia investoimaan Viroon. Lisäksi Suomen suurimmat konepajayritykset ovat jo luoneet Viroon tuotantoyhteistyöverkoston, ja se on hyvä alku. Pohjoisnaapurista kohtuullista markkinaosuutta mielivällä virolaisyrityksellä taas ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta kuin suomalaisen yrityksen tai tuotemerkin ostaminen. Esimerkiksi Webmedia hankki omistukseensa
Teollisuus Nyt 2013
suomalaisen CCC-konsernin ja tänä vuonna Maag Grupp osti Suomen neljänneksi suurimman lihatalon Poutun. Tallink on kasvanut matkustajamäärillä mitattuna maailman kolmanneksi suurimmaksi varustamoksi vuonna 2006 tehdyn Silja Line -kaupan tuloksena. Pasi Holmin PTT:lle keväällä 2013 tekemässä tutkimuksessa ”Suomalaisomisteiset yritykset Virossa” todetaan: ”Suomalais omisteisten yritysten liiketoiminnan laajeneminen Virossa näyttää hyödyttävän sekä Viroa että Suomea. Suomessa toimivien yritysten, joilla on Virossa toimiva tytäryhtiö, tehokkuus on ”kokovakioituna” suurempi kuin kaikkien Suomessa toimivien yritysten. Vastaavasti suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten tehokkuus on ”kokovakioituna” suurempi kuin kaikkien Virossa toimivien yritysten.” On olemassa vaara, että pidämme toistemme maata naapurikylänä, jossa jotkut asiat on yksinkertaisesti tapana tehdä hieman eri tavalla. Todellisuudessa kyseessä ovat toisenlaiset valtiot, vaikka meillä on yhtymäkohtia historiassa ja runsaasti sympatiaa ihmisten kesken. Kielitaidon lisäksi tarvitaan kokemusta ja ymmärrystä naapurikansan ajattelutavasta. Sitä taas ei voi oppia muulla tavoin kuin rinta rinnan työtä tekemällä. Meidän pitäisi suunnitella yhdessä, kuinka nykyiselläänkin turisteja läheltä ja kaukaa houkuttelevasta alueestamme tulisi vielä kiinnostavampi. Esimerkiksi meidän kannattaisi varmasti tehdä yhteisiä vienninedistämismatkoja myös Venäjälle, sopia yhteisistä takuista/rahoituksesta yritystemme globaaleille toimituksille ja vaikkapa LNG-terminaalien sijainneista. Suomen lahden rannoille on muodostunut luonnollinen talousalue, ja se on syytä ottaa huomioon joka päivä. Kun toimimme yhdessä Pietarin, Tukholman ja hyvien etelänaapuriemme kanssa, olemme houkuttelevia ja ainutlaatuisia. Valdar Liive on Enterprise Estonian edustaja Suomessa. 3
Viro koitui yritys johtajan kohtaloksi – Suomalaiset tulisivat tänne heti, jos he tietäisivät, miten hyvä Virossa on asua, tokaisi ABB Eestiä yli 20 vuotta johtanut Bo Henriksson maaliskuussa Äripäev-lehdelle. Teksti: Arja Korhonen Kuvat: Andrei Chertkov ja ABB
B Bosse – esittäytyy ABB:n Baltian maajohtaja Bo Henriksson lupsakasti.
osse, esittäytyy nykyään ABB:n Baltian maa johtajana toimiva mies lupsakasti, suomen ruotsalaiseen tyyliin. Maassa vietetystä ajasta kielivät puheeseen toisinaan pujahtavat vironkieliset sanat. Bo Henriksson oli perustamassa ABB:n Viron-yksikköä 21 vuotta sitten. Yrityksen upouusissa toimitiloissa hän voi silmäillä ympärilleen ja myös menneeseen varsin tyytyväisenä. Viime vuonna ABB Eesti keräsi melkein kaikki Viron elinkeinoelämän oscarit. Palkintoja sateli muun muassa vihreän talouden edistämisestä, turvallisesta työympäristöstä, koulutusmyönteisestä organisaatiosta ja vastuun tuntoisesta yrittämisestä. ABB Eesti on valittu Virossa vuoden yritykseksi kerran ja neljä kertaa vuoden ulkomaiseksi sijoittajaksi. Tuotanto-
laitoksiin on käynyt tutustumassa maan presidentti, pääministeri ja liuta muita virolaisia ja ulkomaisia arvovieraita. – Tuntuu hyvältä olla uranuurtaja ja esikuva. Että tietää jättäneensä jonkin merkin. Se kannustaa myös omaa henkilökuntaa, sanoo Henriksson. Maaliskuussa ABB:n uusi toimisto- ja tuotantorakennus nousi Jüriin, parikymmentä kilometriä Tallinnasta etelään. Yrityksen kolmella eri paikkakunnalla sijainneet tehtaat saatiin vihdoin samalle tontille. Niiden keskellä on vielä tilaa – vaikka pienelle golfkentälle. – Hyvä idea, golfausta harrastava johtaja hymyilee siniset silmät säteillen. Henrikssonilla on vaatimaton työpiste maisemakonttorin nurkassa. Privaatimpia keskusteluja varten hän pujahtaa erilliseen neuvotteluvälikköön kuten muukin toimistoväki. Miehen arvostuksesta ja sosiaalisesta asemasta kuitenkin kertoo, että virolaiset lehdet kysyvät häneltä mielellään kommenttia asiaan kuin asiaan. Yleensä Viro on saanut kehuja, mutta joskus myös risuja.
Rahat muovipussiin ja kadulle Vuonna 1992 ABB Eesti lähti nollasta liikkeelle, kuten koko maa. Kun Bo Henriksson saapui huhtikuussa Tallinnaan, hän palkkasi ensi töikseen sihteerin ja vasta jonkin ajan kuluttua ensimmäisen insinöörinsä. Nyt Henrikssonin alaisina on 1400 työntekijää. Viro eli tuolloin kiinnostavaa aikaa. Maa oli juuri itsenäistynyt, yhteiskunta oli jatkuvassa käymistilassa. Virolaiset opettelivat ymmärtämään mitä markkinatalous ja puolue politiikka tarkoittavat. Oman valuutan käyttöönotto oli mieliinpainuva kokemus. – Menin silloiseen Maapankkiin vaihtamaan 10 000 markkaa Viron kruunuiksi. Suurin seteli oli 25-kruunuinen. Kun salkku alkoi pullistella, kassaneiti tarjosi muovipussia. Hieman pelotti astua pankin ovesta kadulle, muistelee Henriksson. Oleskelulupien uusiminen takkuili välillä, mutta muutamassa vuodessa Viro loikkasi byrokraattisesta neuvostokulttuurista nykyisiin ylisujuviin viranomaiskäytäntöihin. Viron verokarhu saa Henrikssonilta erityiskiitosta. Koko 90-luvun ABB Eesti kasvoi hurjaa vauhtia. Sähkö keskuksia valmistettiin alkuun yhteisyrityksenä Harju Elektrin kanssa. Eesti Energia tuli kumppaniksi pari vuotta myöhemmin suunnittelu- ja huoltopuolelle. 4
Teollisuus Nyt 2013
– Kun teimme full service-sopimuksen Narvan voima loiden huollosta, työntekijöitä tuli yhtenä päivänä 650 lisää. Myöhemmin ABB luopui yhteisyrityksistä, osakkuuksia myytiin ja ostettiin puolin ja toisin. Vain lamavuodet 2008– 2009 notkauttivat yrityksen tulosta ja pakottivat irtisanomaan väkeä. Baltiassa ABB:lla on tuotantoa ainoastaan Viron tehtailla. Tärkeimpiä tuotteita ovat moottorit, tuuliteollisuuden generaattorit, taajuusmuuttajat, aurinkoenergian laitteet, sähkönjakokeskukset ja kompaktisähköasemat. Kun Bo Henrikssonista vuonna 2000 tehtiin Baltian maajohtaja, operatiivinen työ vaati muuttoa Riikaan. Bo kysyi vaimoltaan Pilleltä, missä tämä haluaisi asua. Vaimo valitsi Viron ja Bo reissasi työmatkojen lisäksi Tallinnan ja Riian väliä. Sen jälkeen Virossa on pysytty. Kuluneet vuodet ovat olleet sellaista haipakkaa, ettei työhön ole ehtinyt kyllästyä, vaikka globaalin korporaation muistakin alueorganisaatioista olisi varmasti löytynyt kiinnostavia johtajanpaikkoja.
ABB:n toimitusketjujen kautta ovat virolaiset alihankkijat päässeet globaaleihin verkostoihin. ABB Eesti on rakentanut Suomen ja Baltian välisen merikaapelin. Siltä on myös tilattu maanlaajuinen sähköautojen latausverkko Viroon.
“Ilman Viroa olisin konservatiivisempi” Organisaatiota rakentaessaan Bo Henriksson on käyttänyt kaiken tietonsa ja kokemuksensa pohjoismaisesta yrityskulttuurista. Hänen mukaansa Suomi oli alkuun kuin isoisä Virolle. ABB:n toimitusketjujen kautta virolaiset alihankkijat ovat päässeet globaaleihin verkostoihin. ABB on kuitenkin ollut varsin vaatelias osapuoli. Jotkin asiat olivat alkuun vieraita Virossa. – Aluksi ei oikein ymmärretty miksi aikataulut ja laatu ovat niin tärkeitä, mutta yleensä yhteistyö on ollut hyvää, Henriksson korostaa. Toimitusvarmuuden lisäksi alihankkijoilta vaaditaan osallistumista kehitystyöhön. Suomesta on otettu käyttöön hyviksi osoittautuneita malleja, kuten ulkopuolisen logistiikan käyttö ja varastoinnin osittainen ulkoistaminen. Bo Henriksson oli perustamassa ABB:n Viron yksikköä 21 vuotta sitten.Yrityksen upouusissa tiloissa hän voi silmäillä ympärilleen ja myös menneeseen varsin tyytyväisenä.
Mustissa haalareissaan ABB:n kompakti sähköasemien tehtaan nuoret miehet näyttivät lähinnä cooleilta räp-artisteilta.
Teollisuus Nyt 2013
5
Avajaistilaisuuteen osallistui myös Viron presidentti ja ABB:n Suomen maajohtaja Tauno Heinola.
ABB avasi vastikään 21.8. Jürissa uuden tehtaan tuotanto- ja toimistotiloineen.
Henrikssonin mukaan nyt Viro voi jo näyttää omaa osaamistaan, ja ABB Eesti tarjoaa esikuvan yritysryppään muille maille. – Virossa ryhdytään heti hommiin, aloituskynnys on matala. Vaikka tehtäisiin virheitä, so what? Parempi tehdä kymmenen asiaa, joista kaksi onnistuu, kuin olla tekemättä mitään, Henriksson siteeraa entistä pomoaan. Hyvä esimerkki on uuden tuotantolaitoksen käynnistys. Muu korporaatio hämmästeli suu auki, kun vanhan alasajo, muutto Jüriin ja uusien tehtaiden käynnistys hoituivat parissa viikossa. ABB:n rohkaisemana moni suomalaisista alihankkijoista on siirtänyt tuotantonsa osittain tai kokonaan Viroon. Henriksson vertailee virolaisten joustavuutta, riskialttiutta ja kykyä selviytyä lyhyistä varoitusajoista pohjoismaiseen perusteellisuuteen ja arvelee, että ilman Viroa olisi itsekin konservatiivisempi. Yksi asia Henrikssonia on kuitenkin jurppinut. Henkilökuntaa on jouduttu kouluttamaan itse. Alkuaikoina insinöörejä lähetettiin Suomen tehtaisiin harjoitteluun. – Virolaisen insinöörin kanssa en olisi alkanut kiistellä teoreettisella tasolla, siinä suhteessa koulutus oli hyvää, mutta käytännön kokemus länsiteknologiasta puuttui. Henrikssonin mielestä Viron ammattikoulut ja yliopistot ovat tehneet liian vähän yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Hän on hyvillään, että talousministeri Juhan Parts hiljakkoin kiinnitti asiaan huomiota. ABB:n oma yhteistyö yliopistojen ja ammattikoulujen kanssa on ollut käynnissä pitkään. Alkuun kouluille annettiin välineitä ja tuotteita, nykyään pohditaan pikemminkin opintosuuntien sisältöjä.
BO HENRIKSSON • Syntynyt 4.2.1956 Nauvossa • Vuodesta 2000 ABB:n Baltian maajohtaja • 1992-2000 ABB Eesti AS:n johtaja • Viron kehitysrahaston asiantuntijakomitean jäsen • Viron työnantajaliiton valtuuston jäsen • Viron Valkoisen tähden III luokan kunniamerkki 2010 • Naimisissa, 3 lasta
6
Teollisuus Nyt 2013
– Opiskelun pitäisi koskettaa arkipäivää, painottaa Henriksson. ABB:n väki on myös käynyt peruskouluissa puhumassa, ja viimeisiä luokkia on kutsuttu tehdaskäynneille. Ja mikä ettei – mustissa haalareissaan ABB:n taajuusmuuntaja tehtaan nuoret miehet näyttävät lähinnä cooleilta räp- artisteilta.
Suomenlahti on luonnollinen talousalue Bo Henriksson pitää Suomenlahden jakavaa Viroa ja Suomea tulevaisuuden alueena. Käytännössä se tarkoittaisi Helsingin ja Tallinnan entistä tiiviimpää yhteistyötä ja konkreettisia toimia. – Vastaavaa aluetta ei ole Pohjoismaissa. Merikään ei ole enää rajoittava tekijä, vaikka laivaliikenne on edelleen melko tehotonta ja myös lentopuoli voisi kehittyä. Henriksson muistelee kaiholla kopteria, jolla pääsi 20 minuutissa keskustasta keskustaan, ja ehdottaa tilalle shuttle-lentoja puolen tunnin välein. Hän niittaisi yhteen myös maiden talouslehdet Äripäevin ja Kauppalehden. Työnantajaliitotkin voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Maiden välisen yhteistyön kehittämiseen pitäisi resursoida nykyistä enemmän, järjestää seminaareja, ideoida ja visioida. Henrikssonin mielestä liike-elämä ei jarruttele integroitumista, poliitikot sen sijaan kyllä. Henriksson miettii, pelkääkö Suomi menettävänsä jotain, esimerkiksi työpaikkoja. Se on hänen mukaansa turhaa, sillä pienessä Virossa ei ole kapasiteettia riittävästi.
Teollisuus Nyt 2013
– 1990-lukuun verrattuna negatiivinen kirjoittelu Virosta on onneksi vähentynyt. Kummallekin maalle Eurooppa ja Venäjä ovat pää markkina-alueita. Henrikssonista olisi muutenkin järkevämpää keskittyä vaikka lähellä oleviin Pohjoismaihin kuin etsiä väkisin markkinoita Kauko-Idästä. Yhteiseen talousalueeseen panostaminen olisi luontevaa, se loisi suuremman voimavaran kuin kahden maan pinnistelyt erikseen. Yrityselämän integrointi puolestaan auttaisi koko talouselämän kehittämistä.
Kuvassa Bo Henriksson vierainaan (vasemmalla) Eesti Energian pääjohtaja Sandor Liive, Swedbank Estonian pääjohtaja Priit Perens ja Valdar Liive.
7
yhteistyö- ja liiketoiminta mahdollisuuksia virossa Harjumaa Asukasluku: 555 566 Alueen keskus: Tallinna Teollisuudenalat: kone- ja metalliteollisuus, puu- ja paperiteollisuus, elintarvike-, tekstiili-, kumi- ja muoviteollisuus, kemianteollisuus Läänemaa Asukasluku: 23 810 Alueen keskus: Haapsalu Teollisuudenalat: metsä-, elintarvike- ja kevytteollisuus, virkistys- ja terveydenhoitoala • hyvät, modernit tieverkostot • hyvin toimivat rahti- ja matkustajasatamat • koulutettua työvoimaa ja kilpailukykyiset työvoimakustannukset • vastavalmistuneen ammattityövoiman hyvä saatavuus, teollisuustonttien ja tilojen saatavuus • nopea ja joustava päätöksenteko
• pääkaupunkialue, yliopistot, rahoituslaitokset • 48 teollisuus-, tiede- ja teknologiapuistoa, 4 yrityshautomoa, 5 osaamiskeskusta • kehittynyt infrastruktuuri • pätevää, koulutettua työvoimaa ja edulliset työvoimakustannukset • loistava logistinen sijainti – kauppateiden risteyspaikka (satamat, rautatiet, lentokentät) www.heak.ee/investment-services investinHarjumaa@heak.ee puh. +372 656 6641
www.investor.tallinn.ee invest@tallinnlv.ee puh. +372 640 4218
TALLIN
www.laanemaa.ee invest@laanemaa.ee puh. +372 5557 2557, Andres Huul
RAPLA
Hiidenmaa Asukasluku: 8 394 Alueen keskus: Kärdla Teollisuudenalat: puu-, elintarvike-, muovi-, elektroniikkateollisuus, kuljetusala ja matkailu
KÄRDLA
HAAPSALU
• ainutlaatuinen ympäristö • keskeinen sijainti Itämeren alueella • alueen mittakaava mahdollistaa joustavan nopean päätöksenteon • nopea laajakaistayhteys • alhaiset työvoimakustannukset ja hyvät uudelleen- koulutusmahdollisuudet www.tuuru.edu.ee ilmi@tuuru.edu.ee puh. +372 5342 0425, Ilmi Aksli
PÄRNU KURESSAARE
Saarenmaa Asukasluku: 30 966 Alueen keskus: Kuressaare Teollisuudenalat: elintarviketeollisuus, veneenrakennus, elektroniikkateollisuus, korkean teknologian tuotteet ja matkailu • • • • •
vahva satamalogistiikka luotettavuus ympäristö samalla sekä turvallinen että kodikas ja viihtyisä vireästi toimiva kuntaympäristö, paikallisten viranomaisten tuki yritystoiminnalle joustava ja taitava työvoima, hyvä yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa
Pärnumaa Asukasluku: 81 428 Alueen keskus: Pärnu Teollisuudenalat: metsä- ja puuteollisuus, metalliteollisuus, vaateteollisuus, elektroniikkateollisuus, turvetuotanto, matkailu, kylpylätoiminta • • • • •
www.sasak.ee invest@sasak.ee puh. +372 45 20 570, Piret Pihel
Raplamaa Asukasluku: 34 442 Alueen keskus: Rapla Teollisuudenalat: lasiteollisuus, rakennustarviketeollisuus, tekstiiliteollisuus, elintarviketeollisuus, metsäteollisuus ja maanviljely • • • • •
toimiva satamaliikenne, Pärnun satama maantieyhteys Via Baltica, lentokenttä Rail Baltic rakennetaan 10 vuoden sisällä, hyvät yhteydet Suomeen ja Puolaan turvallinen elinympäristö, Pärnu on Viron kesäpääkaupunki tasokas koulutusjärjestelmä
www.investinparnu.com info@peak.ee puh. +372 511 2878, Sulev Alajõe
erinomainen maantieteellinen sijainti, 50 km Tallinnasta nopeat lento-, laiva- ja junayhteydet vakaa työvoiman saatavuus useita teollisuuspuistoja puhdas ja turvallinen elinympäristö
www.investinraplamaa.com invest@raek.ee puh. +372 506 3705, Janek Kadarik
8
Teollisuus Nyt 2013
Järvamaa Asukasluku: 29 940 Alueen keskus: Paide Teollisuudenalat: elintarvike- ja metsäteollisuus
Länsi-Virumaa Asukasluku: 58 806 Alueen keskus: Rakvere Teollisuudenalat: logistiikka, kuljetusala, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, metsäteollisuus • • • • •
uusittu infrastruktuuri logistisesti erinomainen sijainti Tallinna–Narva-moottoritien varrella työvoiman hyvä saatavuus Rakveren teollisuusalueen tarjoamat energian ja luonnonkaasun jakeluverkostot toimiva bisnesalue yhdistyy elävään asumisympäristöön
www.jarva.ee arenduskeskus@jarvamv.ee puh. +372 5349 7727, Katrin Puusepp
www.arenduskeskus.ee info@arenduskeskus.ee ar@arenduskeskus.ee puh. +372 325 8028
Itä-Virumaa Asukasluku: 146 283 Alueen keskus: Jõhvi Teollisuudenalat: kemian-, metalli-, konepaja-, elektroniikka-, puu- ja kevytteollisuus, energian tuotanto ja kuljetusala
RAKVERE
NN
• • • • •
JÕHVI
Jõgevamaa Asukasluku: 30 671 Alueen keskus: Jõgeva Teollisuudenalat: elintarvike- ja puutuoteteollisuus • • • • •
k e
JÕGEVA
u s i p P e
TARTU
hyvä, keskeinen sijainti alhaiset työvoima- ja tonttikustannukset hyvät tie- ja raideyhteydet vahva maatalousperinne ja puuteollisuuden osaaminen turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö
www.jaek.ee info@jaek.ee puh. +372 5860 7337, Tiit Urva
Tartumaa Asukasluku: 150 139 Alueen keskus: Tartto Teollisuudenalat: bioteknologia ja lääketeollisuus, IT, elektroniikka, metallituotanto, koneenrakennus, puu- ja huonekaluteollisuus
Võr tsjä r v
VILJANDI
La
Põlva County
PÕLVA
ke P
ih
kv a
VALGA
VÕRU
Viljandimaa Asukasluku: 46 702 Alueen keskus: Viljandi Teollisuudenalat: puu- ja huonekaluteollisuus, metallin työstö, tekstiiliteollisuus, maatalous ja elintarviketeollisuus • • • •
hyvä maantieteellinen sijainti Viron ja muun Baltian alueen risteyskohdassa taitavaa työvoimaa saatavilla edullisin palkka kustannuksin, hyvä yhteistyö paikallisten oppilaitosten ja osaamiskeskusten kanssa hyviä vapaita tuotantotiloja tarjolla pitkät teollisen yritystoiminnan perinteet
arenduskeskus.viljandimaa.ee kaarel.lehtsalu@viljandimaa.ee puh. +372 5305 4165, Kaarel Lehtsalu
strateginen sijainti Venäjän ja EU:n rajalla Euroopan suurin yksityisomisteinen rahtisatama eurooppalainen bisneskulttuuri höystettynä sujuvalla venäjän kielen taidolla korkealle kehittynyt teollisuuden infrastruktuuri maakunnan tuki sijoittajille
www.ivek.ee info@ivek.ee puh. +372 514 5801, Pille Sööt
L a
PAIDE
www.investinestonia.com
• hyvä maantieteellinen sijainti keskellä Viroa • hyvät tieyhteydet, Tallinna–Tartto– Luhamaa ja Tallinna–Narva-moottoritiet • motivoitunut työvoima, työvoiman hyvä saatavuus • maatalouden raaka-aineiden tarjonta elintarviketeollisuudelle • miellyttävä ja turvallinen asuinympäristö
• • • • •
koulutettu työvoima, Tartossa on yli 22 000 opiskelijaa Tartto on kansainvälinen tiedekaupunki, jossa tehdään korkeatasoista tutkimustyötä kaikilla päätieteenaloilla korkeatasoisten ICT-yritysten keskittymä strategisesti hyvä sijainti, portti Venäjän ja EU:n välillä, Tartto on myös Etelä-Viron keskus yhdistelmä modernia infrastruktuuria ja rauhallista maalaismiljöötä
www.tartu.ee/arinouandla/investor asso@tartu.bas.ee puh. +372 428 402, Asso Uibo
Kaakkois-Viro Asukasluku: 89 332 Alueen keskukset: Põlva, Võru ja Valga Teollisuudenalat: puu- ja huonekaluteollisuus, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, kuljetusala ja logistiikka • • • • •
strateginen sijainti Venäjän ja EU:n kauppareittien varrella koulutettu työvoima puunjalostuksen ja huonekaluvalmistuksen alalla, vahvuutena myös Kaakkois-Viron puuteollisuusklusteri ja Tarton yliopiston tarjoama tiedeosaaminen vapaata työvoimaa tarjolla sekä Viron että Latvian puolella lähellä Viron rajaa paikalliset viranomaiset tukevat yrittäjyyttä ja tarjoavat hyviä palveluita sijoittajille vapaata teollisuus- ja liiketilaa tarjolla, paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia logistiikkakeskuksien kehittämiseen
www.polvamaa.ee/invest www.valgamaa.ee/invest invest@polvamaa.ee invest@valgamaa.ee puh. +372 5918 3355, Jaanus Salum puh. +372 511 3932, Elo Mets
Teollisuus Nyt 2013
www.vaa.ee/investor vaa@vaa.ee puh. +372 5855 0202, Ivika Nõgel
9
Itä-Viro tarjoaa ponnahduslautaa Venäjän markkinoille Teksti: Arja Korhonen Kuvat: Peter Lilleväli / Põhjarannik
Itä-Viron teollisuusalueiden kehitys rahaston johtaja Teet Kuusmik ja OÜ Febparts logistiikkakeskus.
K
un Neuvostoliitto romahti, Viron suurteollisuus käytännössä hävisi kartalta. Isku kohdistui pahiten Itä-Viron tehtaisiin Narvan, Kohtla- Järven ja Kiviõlin alueella. Seurasi konkursseja, työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Sekavaa aikaa kesti yli vuosikymmenen. 2000-luvun puoli välissä alueen kunnat ja kaupungit alkoivat lopulta yhteistyössä miettiä keinoja investointien houkuttelemiseksi seudulle. – Kävimme ensin Suomessa oppimassa miten teollisuus puistoja rakennetaan, naurahtaa Itä-Viron teollisuus alueiden kehitysrahaston (SAIVTA) johtaja Teet Kuusmik. Kehitysrahasto perustettiin 2010 neljän kunnan ja valtion voimin, ja nyt alueella on rakenteilla kuusi teollisuus puistoa, joista Narva on pisimmällä. Tänä kesänä Narvassa avattiin kaksi suurta, yhteensä 25 000 neliön logistiikkakeskusta. Lähes kaikki 32 tontista on myyty tai varattu. Puiston virallisia avajaisia juhlitaan vuoden lopussa. Suomalaiset sijoittajat ovat olleet varovaisia, minkä Kuusmik arvelee johtuneen siitä, että yritykset ovat odottaneet infrastruktuurin valmistumista. Viimeinen silaus eli puistoalueen tiet tehdään tänä syksynä.
Yhdessä Moskovaa valloittamaan Teet Kuusmik itse on itävirolainen patriootti, seudulla syntynyt ja sinne myös kotinsa perustanut. Hän on ollut hankkeessa mukana kahdeksan vuotta ja tuntuu panneen siihen sielunsakin. Itä-Virosta kiinnostuneiden yritysten liikeidea pohjaa usein konttikuljetuksiin ja kauppaan Venäjän ja EU-maiden välillä. Pietari on osoittautunut tärkeäksi linkiksi, jonka kautta on syntynyt useita kansainvälisiä projekteja ja kontakteja. 10
Narvan teollisuuspuiston toisen etapin kaavoitus on jo käynnistynyt ja tontit tulevat myyntiin vuoden päästä. Jõhvin, Kiviõlin ja Kohtla- Järven puistot aloittelevat samoihin aikoihin. Menneen peruina alueella on runsaasti ammattitaitoista työvoimaa, Krenholmin kutomon alasajon seurauksena myös näppäräkätisiä naisia. Kuusmik hahmotteleekin Narvan puiston profiiliksi sähkö-, metalli- ja muovialaa sekä kokoomateollisuutta. Mitkä ovat sitten Itä-Viron muut valtit suomalaisen yrittäjän kannalta? Kuusmik toteaa, että Suomella on toki itärajaa yllin kyllin, mutta muun muassa kuljetusyrityksille toimiminen kahdessa maassa voi olla hyvä keino laajentaa liiketoimintaa ja pienentää sen riskejä. Työvoiman lisäksi myös energia on Itä-Virossa edullista, kiinteistökustannukset halvimmat koko maassa. Kuusmik kehottaa vertailemaan esimerkiksi ensi vuonna valmistuvan Sillamäen konttiterminaalin hintoja. – Toiminnan aloittaminen on tehty helpoksi, ja alueen kunnat odottavat tulijoita avosylin, vakuuttaa Kuusmik. Osa SAIVTAn palveluista on räätälöity nimenomaan ulkomaalaisille yrittäjille. Soft landing -neuvonta auttaa yrittäjää selviämään pankkiasioista ja erilaisista rekistereistä, etsimään rakentajia ja työvoimaa. Hautomon kuukausimaksu on lähinnä symbolinen. Palvelua ovat käyttäneet erityisesti venäläiset yritykset, joille eurooppalaiset käytönnöt ovat vieraita. Luoteis-Venäjän markkinoista kiinnostuneelle ilmeinen etu on ennen kaikkea itävirolainen asiantuntemus ja kielitaito. Teet Kuusmik uskoo tulevien vuosien olevan hyvin mielenkiintoisia. Pietari alkaa olla hanskassa, ja Kuusmik tähyää jo Moskovan supermarkkinoiden suuntaan. – Mikseivät Suomi ja Viro voisi yhdessä kilpailla Rotterdamin tai Kreikan satamien kanssa Moskovan markkinoista, hän kysyy? Ja miksei Suomenlahden aluetta voisi markkinoida kimpassa – vaikka kiinalaisille. Lisätietoja: www.ivia.ee
Itä-Viron teollisuuspuistot • 6 kehityskohdetta 4 paikkakunnalla • Suurin teollisuusalue EU:n ja Venäjän rajalla • Tonteilla valmis infrastruktuuri ja edulliset kiinteistökustannukset • Soft landing -tukipalvelut ulkomaisille yrityksille • Maakunnassa kaksi korkeakoulua ja kolme ammattioppilaitosta • Paikallinen väestö osaa venäjää • Keskipalkka 750 EUR/kk
Teollisuus Nyt 2013
Virossa yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa Teksti: Arja Korhonen Kuvat: Andrei Chertkov
S
uomessa minusta ei ehkä olisi tullut yrittäjää, epäilee Jukka Halttunen, Viroon menestyvän tuotekehitys- ja muotoiluyrityksen perustanut neli kymppinen teollinen muotoilija. Jukka Halttunen päätyi vaihto-oppilaaksi Tallinnan taideakatemiaan vuosituhannen vaihteessa, kävi välillä Suomessa ja palasi maahan 2003. TenTwelven hän perusti toisen suomalaismuotoilijan kanssa seuraavana vuonna. – Virossa kynnys ryhtyä yrittäjäksi tuntuu olevan henkisesti paljon pienempi. Suomessa yrittäjyydestä puhutaan usein negatiivisesti, Halttunen perustelee. Kynnystä madalsi myös se, että muutkin luovia aloja opiskelleet alkoivat pyörittää omaa firmaa heti taideakatemiasta päästyään. Ja ylipäänsä niin tuntuivat tekevän kaikki tutut. Jukka Halttunen oli opiskelujen välissä viisi vuotta töissä ABB Industrylla ja kaksi vuotta suunnittelijana Heurekassa. Omassa firmassa hän saa tehdä kaikkea mistä pitää. – Minua kiinnostaa mekaniikkasuunnittelun, muotoilun ja käytettävyyden yhdistäminen. TenTwelve suunnittelee teollisuudelle erilaisia tuotteita varsin laajalla skaalalla, muun muassa led-valoja, koneita ja laitteita, mutta myös kalusteita. Yrityksen työntekijöiden määrä on kasvanut pikku hiljaa ja konttoria vaihdettu pari kertaa isompaan. Nyt Tallinnan ydinkeskustan tilavassa toimistossa työskentelee kymmenen henkeä. Heistä neljä on teollista muotoilijaa, kaksi insinöörejä ja kaksi tekee grafiikkaa. Yrityksen kasvu ei ole Halttusen mukaan itseisarvo.Väkeä palkataan lisää, jos siitä on jotain hyötyä. Myyntin tarvitaan vain yhtä ihmistä, sillä suuri osa asiakkaista tulee TenTwelven omien verkostojen, kuten Netmen Solutions Oy:n kautta. Mekaniikkaan ja elektroniikkaan erikoistuneen suomalaisen Netmenin listoilla on kuusi virolaista yritystä. Yritykset tekevät yhteistyötä tuotesuunnittelusta ja muotoilusta ohjelmistojen kehitykseen ja laitteiden valmistukseen. Sujuvaa viroa puhuva Halttunen on verkostoitumisen ammattilainen. Tuotteiden loppukäyttäjä on usein pitkän ketjun päässä, ja yhteyttä eri osapuoliin on pidettävä val-
TenTwelve • 2004 perustettu tuotekehitystoimisto • Päätoimialat: mekaniikkasuunnittelu ja teollinen muotoilu • Suurimmat asiakkaat: Eaton Power Quality Finland, Wallius Hitsauskoneet, NetMens Solutions, Defendec LTD, Cariitti, Innohome • www.tentwelve.ee
Teollisuus Nyt 2013
mistusprosessin kaikissa vaiheissa. Monet asiakkaista ovat isoja kansainvälisiä korporaatioita. – On tärkeää ymmärtää, mitä asiakas haluaa, Halttunen korostaa. Halttunen kokee olevansa osaksi palveluammatissa. Siksi TenTwelve esittelee asiakkaalle eri vaihtoehtoja, auttaa päätöksenteossa ja arvioi valmistuskustannuksia. Lujuus on optimoitava, kulut minivoitava. Ja vaikka käytettävyys on tärkeää, myös ulkonäkö ratkaisee.
Jukka Halttunen ei ole toiminut yrittäjänä Suomessa, hän kokee virolaisen toiminta kulttuurin enemmän omakseen. Jukka Halttusta viehättää virolaisten nopea reagointi, joustavuus ja ripeys.
Virossa ei aikailla Yrittämisen kannalta etuja ovat myös yksinkertainen verojärjestelmä ja byrokratian vähyys. Veroilmoituksen tai vuositilinpäätöksen voi tehdä digitaalisesti, sähköisellä allekirjoituksella. Melkein yhtä helppoa on yrityksen perustaminen. – Virolaisten taitotaso työntekijöinä on samaa luokkaa kuin Suomessa. Heillä on hirveä tahto päästä eteenpäin, jotta asiat kehittyisivät. Halttunen on hieman huolestunut viime vuosien aivovuodesta, mutta uskoo osan nuorista palaavan takaisin kotimaahan kun työllisyystilanne paranee – entistä kielitaitoisempina. Virolaiset ovat Halttusen mukaan myös vähemmän mukavuudenhaluisia, sillä yhteiskunta ei tarjoa pohjoismaista tasoa olevia turvaverkkoja. Menneisyydestä on tosin omat rasitteensa. – Virolaisena yrityksenä joutuu maksamaan uskottavuudella siitä, että maa on entistä itäblokkia. Suomalaisen yrittäjän ei kuitenkaan kannata mennä Viroon henkseleitä paukutellen. Halttunen on ihmetellyt joidenkin tulokkaiden ylimielisyyttä ja siirtomaahenkistä asennetta. – Ja jos ei halua perustaa yritystä muualle, voi laajentaa toimittaja- tai alihankintaverkostoa Viroon. Ei tarvitse mennä liian kauas. 11
Mekatroniikka keihäänkärkenä Nopean moderniin tietotekniikkaan ja mekatroniikkaan hakeutumisen katsottiin olevan tarpeen Viron välttämättömässä ja nopeassa muutosprosessissa. Esimerkkejä maan kyvystä mukautua tällä sektorilla ovat vaikkapa Viron nouseminen sähköautojen käyttäjien kärkimaaksi ja julkisen hallinnon maanläheiset, mutta hyvin toimivat tietojärjestelmät, joista muut maat voisivat oppia paljon. Teksti: Veijo Kauppinen Kuvat: Matti Nenonen / Fastems
I
tsenäistyneen Viron metalliteollisuus käynnistyi yritteliäiden henkilöiden perustaessa pieniä alihankintayrityksiä. Matala palkkataso houkutteli vaihtelevin omistus järjestelyin maahan joukon suomalaisia yrityksiä samalla kun suomalaiset yritykset löysivät virolaiset alihankkijoina. Viron metalli on pääosin pienyritysvaltaista. Useimmilla verstailla ei ole omia tuotteita, vaan ne tarjoavat alihankintaa. Yritykset henkilöstöineen ovat pysyneet Virossa, joskin joitain alan työntekijöitä on ollut parempien palkkojen houkuttelemana töissä Suomessa, ei kuitenkaan siinä määrin kuin rakennusalalla. Virossa ehdittiin ennen 2007 laman alkamista kokea jopa työvoimapula. Lama keikautti tilanteen toisenlaiseksi. Metalli ala toipui kuitenkin nopeasti, toisin kuin rakennussektori, jolla on ollut pitkään vaikeaa. Virossa kannettiin huolta neuvostoajan perinnöksi jääneen vanhanaikaisen työkulttuurin muuttamisesta moderniksi ja kilpailukykyiseksi. Tietotekniikan ja mekatroniikan nostamisen tärkeysjärjestyksen kärkeen voi jo sanoa onnistuneen. Merkittävänä tukena nopeassa uusiutumisessa ovat olleet pakon sanelema maanläheinen etenemistapa ja käynnistetyt kehitysprojektit EU-tukineen.
Virolaisen kehityksen primus motor on maan metalli teollisuuden eri järjestöissä, johdossa ja hallituksissa keskeisesti vaikuttava Jüri Riives. Mekatroniikan valinta näkyväksi keihäänkärjeksi on sekin paljolti hänen valintansa.
12
Virolaisen kehityksen primus motor on maan metalli teollisuuden eri järjestöissä, johdossa ja hallituksissa keskeisesti vaikuttava, aiemmin Tallinnan teknillisen yliopiston, Ülikoolin, professorinakin toiminut – Jüri Riives. Hänellä on mm. IMECC:in eli Innovative Manufacturing Engineering Systems Competence Centren johtajana sormensa pelissä käytännöllisesti katsoen kaikissa maan metalliteollisuuden kehityshankkeissa. Mekatroniikan valinta näkyväksi keihäänkärjeksi on sekin paljolti hänen valintansa. Kehitysprojektien näyttävä esimerkki, joskaan ei ainoa, on Tallinnan yliopistokampukselle noussut mekatroniikkatalo uutukaisine joustavine valmistusjärjestelmineen. Joustavat valmistus järjestelmät eivät toki ole uutta – Suomessahan ne viettivät juuri 30 v vuosipäiväänsä. Virossa startattiin olo suhteista johtuen paljon myöhemmin. Maan ensimmäinen kahden koneistuskeskuksen ja korkeavaraston FMS investoitiin tallinnalaiseen konepajaan vuonna 2008. Kehitys on harpannut suuren askeleen, kun mekatroniikka talossa käynnistyi viime vuoden lopulla alan moderneinta tasoa edustava joustava automaattinen valmistusjärjestelmä, FMS. Sen hankesuunnittelu alkoi lamaa edeltäneessä noususuhdanteessa. Talouden vaikeudet toki heijastuivat hankkeen etenemiseen, mutta se toteutui. Tarjoukset pyydettiin viideltä toimittajalta, joista valittiin tamperelainen Fastems. Eräs sen monista referensseistä on Koneteknologiakeskus Turku Oy:n vastaavanlaiseen käyttöön hankittu järjestelmä. Turkulainen osapuoli sparrasi osaltaan virolaisten alkuvaiheen suunnitelmia ja osallistui järjestelmän käyttäjien kouluttamiseen. Tallinnalainen MTÜ, Mehhatroonika Association ja sen Mehhatroonika Innovatsioonikeskus solmi Koneteknologia keskus Turku Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen tarkoituksena kehittää Viron ja Suomen välistä tieteellisen, koulutuksellisen ja teollistumisen verkottomista. Turkulaisilla on jo aiemmin ollut yhteistyötä Central Baltric INTERREGIVA –ohjelman projektissa ”Development of Innovative Business Models for Ensuring Competitiveness”. Koneteknologiakeskuksen toimitusjohtaja Erkki Virkki sanoo tavoitteena olleen hankkia rahoitusta yhteisille kehitys hankkeille ja lisätä yritysmaailman sekä korkeakoulujen kontakteja ja kehityshankkeita sekä Turun keskuksen kansainvälistymistä. Palvelupäällikkö Jussi Karlsson puolestaan kertoo yhteistyön tallinnalaisten kanssa käynnistyneen hyvin
Teollisuus Nyt 2013
yksi kysymys
nordic business forum
ja odottavansa sen syvenemistä tulevissa projekteissa, onhan molemmilla osapuolilla vahva tahto kehittää yritysten kilpailukykyä tehostamalla tuotantoteknologioita ja osaamista. Konekantamme tukee hyvin toisiaan ja näin pystymme tarjoamaan yhteistyö yrityksillemme entistä parempaa T&K -palvelua jatkaa Karlsson. Virolaisten järjestelmässä on kaksi DMG:n 5-akselista koneistuskeskusta, joissa toisessa on sorvauksen mahdollistava pyörivä pöytä. Paletteja järjestelmässä on 20 ja kuormalavoja 30. Keskukseen sijoitetaan myös muita moderneja työstökoneita. Jüri Riives on tyytyväinen hankkeeseen, jonka myötä Viroon saatiin moneen tarkoitukseen sovelias laitteisto. Sille on saatu tutkimuksen ja koulutuksen oheen ”oikeitakin” töitä, kun samassa rakennuksessa toimiva muotinvalmistajayritys hyödyntää järjestelmän monipuolisia mahdollisuuksia. Mittava investointi tukee teollisuuden välttämätöntä teknistä tasonkorotusta. Osaamisen myötä Viroon toivotaan saatavan vaikkapa lentokoneteollisuuden monimutkaisia, hankalasti koneistettavista materiaaleista, kuten titaaneista, koostuvia töitä. Tulossa on myös ohjelmisto, joka auttaa alihankinta töitä etsiviä löytämään nelisenkymmentä Viron merkittävintä alihankkijayritystä, kertoo Riives. Lisätietoja: www.imecc.ee
Koneteknologiakeskus Turku Oy on moderniin tekniikkaan keskittyvä Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteinen koulutus- ja kehittämiskeskus. Se tarjoaa yrityksille ja oppi laitoksille ajanmukaisen oppimis ympäristön sekä puitteet työharjoittelulle ja ammatilliselle erikoistumiselle yhteistyössä teollisuuden kanssa. Yrityksille tarjotaan muun muassa koulutuspaketteja, koneajan vuokrausta sekä prototyyppien valmistusta ja myös levytyö-, särmäyssekä koneistustyötä sekä kehitysprojekteja. Koneteknologiakeskuksen palveluksessa on toista kymmentä henkilöä, minkä lisäksi toimintaan osallistuu alueen oppilaitosten opettajia ja projektihenkilöstöä mm. Turun ammattikorkeakoulusta ja ammattikoulusta sekä Turun ammatti-instituutista. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä lasertekniikan osalta. Oppilaitosten opettajat ja opiskelijat voivat esimerkiksi selvittää yrityksen tuotteiden valmistusmenetelmien tehostamis- ja kehittämisvaihtoehtoja. Tarjolla on myös mahdollisuus tuo-
Teollisuus Nyt 2013
Nordic Business Forum on laajentunut tai laajentumassa Viroon, Ruotsiin ja Venäjälle. Hans-Peter Siefen, miksi teille on tärkeä toimia Suomen lisäksi lähialueella? Meille on tärkeää toimia Suomen lisäksi myös muualla lähialueella, sillä tahto tilanamme on rakentaa Nordic Business Forumista Hans-Peter on Nordic kansainvälisesti merkittävä Business Forumin liike-elämän seminaari. Laa- perustaja ja tj. jeneminen alkaa lähialueista Uppsalan kansainvälistymismallin mukaisesti. Omassa liiketoiminnassamme kulkuyhteydet ja olemassa olevat kauppasuhteet näyttelevät merkittävää roolia kansainvälistymistä pohtiessamme ja siksi kansainvälistymisen aloittaminen lähialueilta on meille hyvä ratkaisu. Kansainvälistyminen on alkanut ensimmäisenä Virossa ja olemme olleet todella tyytyväisiä alku vaiheessa saavutettuihin tuloksiin. Virossa on tosi ilo tehdä liiketoimintaa. Nyt lokakuussa meillä aloittaa ensimmäiset osa-aikaset myyntiedustajat (yhteensä 5 uutta myyntiedustajaa) myös Pietarissa, Tukholmassa, Malmössä ja Oslossa. Kansainvälisen tason liike-elämän tapahtuma vaatii myös kansainvälisen yleisön. Tämä on siis omassa kasvuvaiheessamme nyt ajankohtainen haaste ja painimme sen kanssa tosi innokkaasti. Katso myös: www.nbforum.fi
da yritysten työntekijöitä valmistamaan tuotteita keskuksen koneilla. Tarjolla on niin ikään ratkaisuja henkilöstön kouluttamiseen. Keskus on aktiivinen myös meritekniikassa ja osallistuu suomalaisiin meriklusteriohjelmiin. Konetekniikan tiloja ovat luokka- ja seminaaritilojen lisäksi kooltaan yli 2000 neliömetrin konehalli, jossa on korkea varastosta ja kolmesta työstökoneesta sekä pesukoneesta koostuva joustava valmistusjärjestelmä, FMS, kaksi robottihitsauspistettä, levytyökeskus, robottisärmäyssolu ja robotti avusteinen sorvaussolu. Tilassa on myös 260 neliömetrin laajuinen, monenlaisten automaatiotekniikoiden ja -järjestelmien opetukseen ja käytön harjoitteluun soveltuva automaatio laboratorio ja vakio-olosuhteisiin ilmastoitu mittaus huone, jossa on muun muassa D-koordinaattimittauskone. Lisätietoja: www.koneteknologiakeskus.fi
13
Meconet – uusien yhteyksien rakentaja Meconet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo visioi pian Baltian maiden itsenäistyttyä niiden avaamia mahdollisuuksia laajentaa toimintoja Itämeren eteläpuolelle ja ryhtyi etsimään sieltä yhteyksiä. Polku johti asteittaiseen etabloitumiseen Viroon, jossa Meconetin sikäläiset yhtiöt on nyt keskitetty Meconet AS nimen alle ja uudehkoon Tallinnan tehtaaseen. Teksti: Veijo Kauppinen Kuvat: Meconet
M
Meconet AS:n toimitusjohtaja Teppo Aatola.
14
econet Oy:n juuret ulottuvat vuonna 1896 perustettuun V.W. Holmberg Osakeyhtiöön, sittemmin Holmtek Oy:öön, jossa jo vuonna 1911 otettiin käyttöön maassamme ensimmäinen syvävetopuristin. Toinen yhtymän kantayrityksistä on vuonna 1940 aseteollisuudelle jousia valmistamaan perustettu Oy Teräsjousi, joka puolestaan vuonna 1963 otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön moniluistitekniikan jousien tuotannossa. Meconet syntyi 2000-luvun alussa, jolloin jo aiemmin yhteistyöhön hakeutuneet Teräsjousi ja Holmtek yhdistivät voimansa. Meconetiin liitettiin tuolloin myös muutama pienempi alan erikoisosaamiseen erikoistunut yritys. Tehtaita oli perustettu muun muassa Äänekoskelle ja Pihtiputaalle ja ostettu eräitä yrityksiä. Meconet Oy:n suurimmat omistajat ovat
Parmasuon ja Helteen perheet. Pääkaupunkiseudun toimipisteet ovat Vantaan tehdas ja uudempi Vantaan Aviapoliksen tehdas. Myös Ruotsin Huddingessa on tehdas ja Pietarissa on myyntiyhtiö. 225 henkilöä työllistävä Meconet konserni on mekaniikan sopimusvalmistaja. Yritys suunnittelee, valmistaa ja kokoonpanee kierrejousia sekä meisto- ja syvävetotuotteita asiakkainaan sähkötuote ja tietotekninen- sekä elektroniikkateollisuus, jotka tuovat noin puolet liikevaihdosta. Toinen puoli jakautuu kulkuneuvoteollisuuden sekä rakentamisen ja terveystuotealan osalle. Sertifioidut laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmät ovat itsestään selvä Meconetin yrityskulttuurin osa. Jousivalikoimaan kuuluvat langanhalkaisijaltaan 0,1–16 mm kierre, puristus-, vääntö- ja vetojouset. Meistettävien osien levyn paksuusalue on 0,1–8 mm. Syvävedon kylkiäisenä on laserleikkaus. Erilaisia meisto- ja vetotyökaluja valmistetaan ja huolletaan itse. Myös erilaisia proto- ja piensarjoja valmistetaan omassa yksikössä. Meconetin meno Viroon käynnistyi vuonna 1993 tutustumisella maan teollisuuteen ja vuonna 1996 hankitulla vähemmistöosakkuudella työkaluja valmistavasta tehtaasta. Vuonna 2000 syntyi kokonaan omistettu tytäryhtiö. 2000-luvun alku vuodet ovat olleet jatkokehittämisen aikaa. Toimitusjohtaja Teppo Aatolan luotsaama Tallinnan tehdas keskittyy 50 henkilön voimin puristintekniikkaan, alumiiniprofiilien jatkojalostukseen ja manuaaliseen kokoonpanoon. Aatola sanoo viimeisen reilun kahden vuoden olleen erityisesti tehokkuuden parantamisen aikaa sekä toiminta mallien rakentamista vaativaa meisto- osavalmistusta silmällä pitäen. Välttämättömiin vuosittaisiin kaksinumeroisiin tehokkuuden parantamistuloksiin on päästy lean toiminta malleja jalkauttamalla yhdistettynä läpinäkyvään johtamiseen. Volyymin kasvusta seurannut lisäresurssitarpeen taklaamisessa keskeisenä tekijänä on ollut moniosaamisen kasvattaminen organisaatiossa. Valmiiden tekniikka osaajien löytäminen on Suomea haastavampaa. Toisaalta Virossa työkulttuuri on monessa mielessä Suomea joustavampi. Tämä on Meconetin Viron toiminnan suuri vahvuus nykyisessä vaikeasti ennustettavassa markkinatilanteessa. Meconetin Viroon sijoittumisen avainhenkilö Timo Parmasuo toteaa että Viroon on kannattanut mennä, koska se on mahdollistanut monta uutta keski-eurooppalaista asiakassuhdetta.
Teollisuus Nyt 2013
Kun Suomi käy keskustelua yritysten kilpailuk yvyn heikentymisestä, niin samaan aikaan lahden eteläpuolella Virossa ilmapiiri on varsin optimistinen.
T
ämä tietysti heijastuu myös liike- ja teollisuustila markkinoihin. Vuodesta 2008 tähänpäivään asti, sijoittajat ovat rakentaneet vain varman päälle, eli sitten vasta kun vuokrasopimus on solmittu. Tämä toisaalta on johtanut siihen, että nykyaikaisista joustavista teollisuushalleista on huutava pula, varsinkin Harjumaalla. Suurin kysyntä Tallinnan alueella on pienistä katu tason 100–300m² tiloista, joissa olisi myös pienet konttori- ja sosiaalitilat. Suomalaiset yritykset ovat myös aktivoituneet Viron suhteen, ja erityisesti konepajateollisuuden tarpeisiin on vaikea löytää valmiita ratkaisuja. Uuden rakentaminen tai rakennuttaminen onkin usein järkevin vaihtoehto. Myös sijoittajat ovat innokkaita lähtemään mukaan, jos vakuudet on kunnossa ja vuokrasopimus mallia 10 vuotta. Tälläkin hetkellä yhteistyökumppanimme rakentaa Lasna mäelle noin 5000 m² hallia, josta vielä on vapaana noin 2000 m². Usein suomalaiset asiakkaat pohtivat tuotanto laitoksen sijaintia, mennäkö hiukan syrjemmälle eli kauemmaksi Tallinnasta, edullisemman tilan ja työvoiman toivossa vai jäädä pääkaupungin läheisyyteen. Sanoisin kuitenkin, että tässäkin pätee se vanha totuus, kiinteistön arvoon vaikuttaa kolme te-
kijää: sijainti, sijainti ja sijainti. Erityisen tärkeää tämä on jatko markkinoiden kannalta, toisaalta myös, jos kilpailu työvoimasta kiristyy sille tasolle, mikä se oli 2006. Pitkät työmatkat vaikeuttavat työvoiman saantia oleellisesti. Yksi asia, mihin myös kannattaa kiinnittää huomiota, on rakennusten energiataloudellisuus. Virossa on paljon tarjolla Neuvostoliiton aikaisia tiloja, jotka suunniteltiin ja rakennettiin aikana, jolloin energia ei maksanut käytännöllisesti katsoen mitään. Olen törmännyt halleihin, joissa sivukulut talvella ovat 2,5–3 €/m² . Vaikka vuokra olisikin kohtuullinen, niin kokonaiskustannus voi olla samaa luokkaa kuin uudessa rakennuksessa. Teollisuustilojen hinnoista voisi vielä todeta, että hinnat ovat pysyneet jo useamman vuoden samalla tasolla. Nousupaineita varmasti on, koska rakentamisen kustannukset nousevat ja rakennusmääräykset kiristyvät.Hyvien nykyaikaisten tilojen hinnat on noin 5 €/m² ja pitää muistaa, että Virossa vuokra on pääomavuokra, johon lisääntyy käyttökustannukset. Lopuksi pitää vielä todeta, että toimivan tilaratkaisun löytäminen ei ole mahdotonta. Asiantuntevan paikallisen yhteistyö kumppanin avulla löytyy se toimivin ratkaisu.
mitäs jos menestyttäisiin yhdessä!
T
ullessani Viroon 2000-luvun alkupuolella hämmästyin vauhtia miten maan talouselämä kasvoi tai näytti kasvavan. Koska olin nähnyt aitiopaikalta Suomen 1990-luvun alun laman ja sitä edeltäneen kasinotalouden, tilanne tuntui tutulta. Kiinteistösijoittaminen alkoi olla monen tuotannollisenkin yrityksen päätoimiala. Pankeilta saatu rahoitus perustui vakuutena olevan kiinteistön arvoon, eikä yrityksen liiketoiminnan ymmärtämiseen. Sitten palattiin takaisin lähtökuoppiin. Pankit käänsivät lainahanat kiinni ja Hummerit poistuivat Tallinnan kaduilta. Taloutta alettiin rakentaa vankemmalle pohjalle. Näinhän tapahtui myös Suomessa 1990-luvun laman jälkeen. Merkittävä muutos on tapahtunut suomalaisten teollisten yritysten suhtautumisessa Viroon. Kun 1990–2000-luvuilla suomalaiset teolliset yritykset hakivat Virosta edullisempaa alihankintaa ja kapasiteettia omien kysyntähuippujensa tasaamiseen, ollaan tuotantoa nyt siirtämässä Viroon kokonaan tai osittain. Suomeen jää ehkä erikoisosaamista vaativa tuotanto, myynti, tuotekehitys ja osa hallintoa. Monen suomalaisen yrityksen siirtyminen edullisemman työvoiman maahan ei ole SWOT:ssa mahdollisuus, vaan uhka. Suomeen jääminen ei enää ole mahdollista. Kokemukseni perusteella pullonkaulaksi muodostuu se, miten yrityksen ”muutto” rahoitetaan. Kyseessä ei ole pieni kertakulu, vaan keskisuuri investointi.
Teollisuus Nyt 2013
Suomessa toimiva rahoittajapankki ”yleensä ymmärtää tilanteen, mutta ei ymmärrä antaa” … rahaa. Vaikuttimena on ehkä pelko asiakkaan menettämisestä ulkomaille, liian vaikea asia ymmärrettäväksi tai päättäjille esitettäväsi, pankin strategia ajaa yritysriskejä alas ym. Kokemukseni mukaan Finnvera Oyj on rahoittajakentässä ainut, jolta on löytynyt ymmärrystä. Virolle tarjotaan nyt hopealautasella teknologiayrityksiä, jotka ovat valmiita investoimaan ja työllistämään heti. Ne tuovat mukanaan omat tuotteensa tai brändinsä ja ovat tunnetun ja luotettavan bisneskumppanin maineessa. Tuotteet ovat yleensä vientituotteita. Näiden yritysten etabloituminen Viroon edellyttää rahoituksellista osallistumista Viron puolelta. Edellä kuvattu tilanne on Viron taloudelle ainutlaatuinen tilaisuus. Myös Suomella on mahdollisuus olla voittajien puolella. Suomalaisen yrityksen asettautuessa virolaiseen yritysympäristöön kasvaa vääjäämättä vuorovaikutus virolaisten yritysten kanssa. Teknologinen ja tuotannollinen yhteistyö, yhteismarkkinointi ja rajan ylittävät yritysjärjestelyt lisääntyvät luonnostaan. Näin voidaan hyödyntää kummankin maan vahvuuksia optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Nyt on aika toimia suunnitelmallisesti, määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.
Teksti: Kari Vihurila, Nobel Consulting OÜ
Viron kiinteistömarkkinat optimismin tiellä!
Teksti: Juha Ajakainen, 1Partner
Lukijoiden kynästä
15
Me olemme täällä jo. hyödynnä yhteistyömahdollisuudet alueellamme. TALLINN
tallinn
RAPLA
HAAPSALU
PAIDE
JÕGEVA
k e
kärdla
L a
KÄRDLA
i P e
JÕHVI
jõhvi AS Svarmil
TARTU tartu
JÕGEVA
jõgeva
IGA PÄ E V
Pantone 2935 C Pantone 2935 C / 20%
RAKVERE
paide PAIDE
rakvere
põlva
PÕLVA
valga VALGA
VÕRU
võru
PAIDE
TARTU
PÄRNU VILJANDI
u s i p P e
haapsalu
KURESSAARE
e
kuressaare HAAPSALU
JÕGEVA
Võ r tsjärv
PÕLVA
VALGA
VÕRU
pärnu PÄRNU
VILJANDI
RAPLA
rapla
viljandi
www.investinestonia.com | Enterprise Estonia Helsinki, Sörnäisten rantatie 22 C | helsinki@eas.ee | www.eestimaja.fi 16
Teollisuus Nyt 2013