22
LIPPU 4 /2012
VANKILATUOMIOISTA JÄRJESTÖUUTISIIN – LIPUN TAIVAL DEMARINUORTEN PÄÄÄÄNENKANNATTAJANA TEKSTI: Eemeli Peltonen
Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n pää-äänenkannattaja Lipun perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Vuodesta 1972 ilmestynyt julkaisu on kokenut vuosien varrella muutoksia ja uudistuksia ja ehtinyt aiheuttaa pahennusta niin puolueen kuin nuorisoliitonkin piirissä. Ja löytyypä lehden värikkäästä historiasta eräskin kommellus, jonka seurauksena lehden lukijakuntaan liittyivät myös maamme suurlähetystöjen diplomaatit. MITEN LIPUSTA TULI LIPPU?
SDP:n nuorisoliiton jäsenlehtien pitkässä historiassa Lippu ei kuitenkaan ole ensimmäinen. Jo ennen Lipun perustamista liitolla oli ollut monia erinimisiä jäsenlehti nimissään. Voidaankin sanoa, että niin kauan, kun nuorisoliitto ylipäätään on ollut olemassa, on sillä ollut jonkinasteinen jäsenlehti julkaistavana. Miten siis Lippuun päädyttiin? Vuonna 1906 perustettu Suomen Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto ryhtyi jo taipaleensa alussa julkaisemaan omaa lehteä. Lehti sai nimen Tuohus ja sen ensimmäinen numero, joka toimitti näytenumeron virkaa, ilmestyi vuonna 1907. Lehden taival oli kuitenkin kivinen, sillä vuoteen 1908 mennessä vain kuusi Tuohusta näki päivänvalon, vaikka lehden oli alunperin tarkoitus ilmestyä joka kuukausi. Vuodesta 1910 eteenpäin lehden julkaisu ja tekeminen pääsi kuitenkin kunnolla vauhtiin, kun liitto onnistui suoriutumaan kirjapainoveloistaan. Vuodesta 1911 eteenpäin lehti alkoi ilmestyä uudella nimellä Työläisnuoriso. PÄÄTOIMITTAJA JOUTUI KYMMENEKSI KUUKAUDEKSI VANKEUTEEN
Työläisnuoriso oli omana aikanaan jyrkkä ja radikaali julkaisu. Sen teräväkieliset kirjoittajat antoivat huutia niin kirkolle, kuin valtaa maassa pitäneelle Venäjän keisari-
1906 Sosialidemokraattinen Nuoriso perustetaan
1900 1906 Tuohus perustetaan
1911 Lehti saa nimen Työläisnuoriso
1910 1914 Lehti lakkautetaan Venäjän vastaisena
kunnalle. Suomen suuriruhtinaskunnan virkamiehet eivät suvainneet lehteä ja sen jyrkän kriittistä linjaa ja sille langetettiin yhteensä yksitoista syytettä. Näihin syytteisiin lukeutuivat muun muassa syyllistyminen majesteettirikokseen, syyllistyminen yllyttämiseen valtiovaltaa vastaan, sekä syyte jumalanpilkasta. Vielä pidemmälle mentiin, kun vuonna 1914 lehden päätoimittaja joutui kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen lehdessä julkaistujen kriittisten tekstien takia. Vankeustuomio johti pian lehden lakkauttamiseen kokonaan. Työläisnuoriso teki vaikean alun jälkeen paluun itsenäistyneeseen Suomeen, kun nuorisoliitto nyt vapautuneimmissa olosuhteissa ryhtyi julkaisemaan lehteä uudelleen. Helppo ei lehden suhde valtiovaltaan ollut kuitenkaan 1920-luvullakaan, sillä jo toisen kerran lehden päätoimittajaa odotti vankeustuomio. Nyt päätoimittaja joutui lusimaan kuukauden kakun syyllistyttyään keskusrikospoliisin halventamiseen pääkirjoituksessaan. PALUU JÄRJESTÖUUTISIIN JA PUOLUEKRITIIKKIIN
1930- ja 1940-luvuilla lehti otti opiksi ja kevensi sisältöään koskemaan enemmän järjestön sisäisiä uutisia ja jäsenten omia kolumneja. Järjestöuutisten lisäksi lehti pyrki aktiivisesti kommentoimaan SDP:n sisäisiä muutoksia ja tapahtumia. Kriittisiä sanankäänteitä ei tarvinnut säästellä, kun oli kyse ukkopuolueesta, jonka halventamisesta ei ainakaan toistaiseksi ole tuomittu ketään vankeuteen. 1950-luvulla Suomi ja koko läntinen maailma oli jälleen uusien tuulien kohteena. Työläisnuoriso vaihtoi nimensä Nuorin siivin -lehdeksi ja sen sisältöön alkoi voimakkaasti vaikuttaa uudet nousevat nuorisokulttuurit. 1970-luvulla lehti koki toistaiseksi pitkäaikaisimmaksi jääneen nimenvaihdoksen, kun uusi liittojohto muutti lehden nimen Lipuksi. Nimellä Lippu jäsenlehti onkin kulkenut aina tähän päivään asti. LIPPU SAA TUULTA PURJEISIINSA
Lippu-lehti palasi osittain lehden aikaisemman historian mukaiseen radikaaliin aatteelliseen kommentointiin. Lehti pilkkasi puolueen järjestökulttuuria ja julkaisi värikkäitä tarinoita ryyppyreissuilta liiton tapahtumissa. Asiapuoltakaan ei kuitenkaan unohdettu, sillä Lipussa haastateltiin monia puolueen kantavia voimia, muun muassa istuvaa pääministeriä Kalevi Sorsaa. Liiton nykyisen jäsenlehden nimen valinta ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Lehden nimeksi tulikin aluksi Kuriiri,
1920 Päätoimittaja kuukaudeksi vankeuteen keskusrikospoliisin halventamisesta
1920 1914 Päätoimittaja saa 10 kk vankilatuomion (Venäjän loukkaaminen)
1930 1930 Paluu järjestöuutisiin, sisältö kevenee