Asuntomme 3/2020 by Creamedia

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 3/2020

• Liittokokous linjasi tulevaa • Vinkkejä kimppa asumiseen, asunnon vastaan ottamiseen ja remonteista sopimiseen

Riitta vaikuttaa omalla tekemisellään

S I S ÄLTÖ

02 03 04 08 10 12 12 13 14 15

AJ AN KOH TAIS TA

Ajankohtaista

VUOKRALAISPÄIVÄT PERUTTIIN KORONATILANTEEN VUOKSI

Pääkirjoitus Riitta tekee koronatyötä eturivissä Liittokokous linjasi tulevaa Sami haluaa toimia paremman asumisen puolesta Vuokralaisen kannattaa sopia remonteista kirjallisesti Älä ota vastaan likaista huoneistoa Kimppa-asuntoon päädytään monista syistä Työ avasi Lauran osaamisen asumisen asioissa Lakineuvojamme vastaa

Vuokralaiset ry:n hallitus päätti koronatilanteen johdosta perua tämän syksyn Vuokralaispäivät. – Koronapandemia on ollut raskas koettelemus Suomelle ja suomalaisille sekä taloudellisesti että henkisesti. Ensimmäisestä aallosta selvisimme hyvin, ja alkukesästä uskoimme tilanteen olevan syksyllä parempi. Elokuun myötä tautitilanne on kuitenkin jälleen heikentynyt. Emme voi ottaa sitä riskiä, että olisimme toiminnallamme lisäämässä ihmisten riskiä sairastua tähän vakavaan tautiin, perustelee puheenjohtaja Suna Kymäläinen. Vuokralaiset ry:n henkilöstö on selvittämässä mahdollisuutta virtuaalisten Vuokralaispäivien järjestämiseksi. Asiasta tiedotetaan tarvittaessa sekä uutiskirjeitse että sähköisten kanavien välityksellä.

VUOKRIEN SÄÄNTELYMAHDOLLISUUS TUTKITTAVA

Vuokralaiset ry esittää, että nyt on aika tutkia tarkemmin, olisiko myös vapaarahoitteisiin vuokriin mahdollista saada esimerkiksi korotusrajoituksia. – Olemme saaneet neuvontapuhelimeen paljon soittoja erityisesti pienyrittäjiltä, joiden toimeentulo on koronan takia romahtanut. Jo lyhyessä ajassa on ajauduttu maksuvaikeuksiin, koska asuminen vie kohtuuttoman suuren osan käteen jäävistä tuloista, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry:n mielestä pitäisi löytää nopeita keinoja vuokrien madaltamiseen esimerkiksi määräajaksi. – Se heikentäisi vuokranantajien tuottoja, mutta vuokratuotot ovat olleet niin varmaa tuottoa jo vuosikymmenet sijoitusasuntojen omistajille, että tilapäinen tuoton notkahdus tuskin heikentäisi sijoittajien taloutta samalla tavalla kuin kohtuuttomat vuokrat vievät pohjan vuokralaisten elämältä, korostaa Viita. Nopeiden toimien lisäksi pitäisi tutkia vuokrasääntelyn palauttaminen vakauttamaan tilanne pitkällä tähtäimellä. – Korona on nyt osoittanut vuokra-asuntomarkkinoiden haavoittuvuuden asumisen kustannusten osalta. Valtion pitäisi puuttua tavalla tai toisella jatkuvasti nouseviin asumisen kustannuksiin turvatakseen ihmisten ja koko yhteiskunnan toimintaedellytykset pitkällä tähtäimellä, korostaa Viita.

HYVISTÄ VUOKRALAISISTA VUOKRALAISISTA HALUTAAN PITÄÄ HYVISTÄ KIINNI HALUTAAN PITÄÄ KIINNI

Elokuussa Elokuussajulkaistussa julkaistussa PTT:n PTT:n Asumismenot Asumismenot 2020 2020 -selvityksessä todetaan, detaan,että ettäkorona koronatuo tuopainetta painetta vuokrien vuokrien nousuun. nousuun. Syynä hintojen nousupaineeseen nousupaineeseenesitetään esitetäänkasvanutta kasvanutta vuokra-asuntojen vuokra-asuntojen kysyntää. ––Tilanne Tilanneei einäy näyainakaan ainakaanvielä vielämeidän meidän toiminnassa. toiminnassa. Vuokranantajat tajatovat ovat kevään kevään ja ja kesän kesän yli yli olleet olleet melko maltillisia. Yksityisellä sektorilla sektorillapienvuokranantajat pienvuokranantajat ovat ovat oivaltaneet, oivaltaneet, että säännöllisesti maksavasta maksavastavuokralaisesta vuokralaisestakannattaa kannattaa pitää pitää kiinni. kiinni. Aina ei todellakaan kaan vaihtamalla vaihtamalla parane, parane, vaikka vaikka vuokraa vuokraa enemmän enemmän saisi, toteaa toiminnanjohtaja toiminnanjohtajaAnne AnneViita. Viita. Syksy Syksytoki tokisaattaa saattaa tuoda tuoda tilanteeseen tilanteeseen muutosta mikäli viruksen toinen toinenaalto aaltokurjistaa kurjistaaperheiden perheidentilannetta tilannettasuoraan suoraantai taivälillisesti. välillisesti. -–Jos Jossairaan sairaanlapsen lapsenhoidon hoidonvuoksi vuoksi toinen toinen vanhemmista vanhemmista -- tai se ainoa ainoa –– on on useamman useamman kerran kerran palkattomalla palkattomalla vapaalla hoitamassa lasta lastajajaodottelemassa odottelemassatestituloksia, testituloksia, vaikeuttaa vaikeuttaa se se taloudellista taloudellista tilantinetta. lannetta. Silloin Silloin vuokralaiset vuokralaiset eivät eivät selviä selviä vuokrista vuokrista ja vuokranantajat ja vuokrananpyrkivät tajat pyrkivät paikkaamaan paikkaamaan talouttaan talouttaan vuokrankorotuksilla, vuokrankorotuksilla, toteaa Viita. toteaa Viita.

ASOLAIN KESTETTÄVÄ AIKAA JATKOSSAKIN

Asumisoikeuslain uudistamisen luonnos tuli toimijoille kommentoitavaksi kesällä. Vuokralaiset ry korosti kommenteissaan asumisturvan sekä asukasvaikuttamisen merkitystä. Asumisoikeuslakia ei saa Vuokralaiset ry:n mielestä uudistaa siten, että asunnot ovat helposti myytävissä. Asuntojen säilyminen asumisoikeuskäytössä takaa asukkaille asumisturvan. – Vaikka tämänhetkisillä toimijoilla ei olisikaan tarvetta myydä asuntoja, pitää varmistaa, ettei niin voida vapaasti tehdä tilanteiden muuttuessakaan, korostaa toiminnanjohtajan Anne Viita. Lähimenneisyydessä on esimerkkejä siitä, kuinka lainsäädäntö on mahdollistanut asukkaiden kannalta epäedullisia ratkaisuja esimerkiksi toimijoiden muuttaessa strategiaansa. Toisaalta muutos saattaisi johtua myös ARAn linjamuutoksista esimerkiksi peruskorjausten rahoitusjärjestelmissä. – On hyvä, että lakiluonnokseen on myynnin osalta pyritty kirjaamaan varmistusmenetelmiä ja että toimenpide sallittaisiin vain ARAn poikkeusluvalla. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei lakiin jää tulkinnanvaraisuuksia myöskään viranomaiskäsittelyyn, muistuttaa Viita. Vuokralaiset haluaa lakiin myös vahvemman kirjauksen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista. – Lakiluonnokseen on kirjattu tärkeitä asukasvaikuttamisen mekanismeja, mutta haluamme siihen mukaan myös velvoitteen yhtiöille tukea asukkaiden mahdollisuuksia ottaa käyttöön esimerkiksi sähköisiä kanavia. Niiden merkitys tulee lisääntymään, mutta tosiasia on, että kaikilla ei ole vieläkään mahdollisuus niiden laajamittaiseen käyttämiseen osana asukashallintoa, toteaa Viita.

ARA-TUOTANTO PELASTAMAAN HIIPUVAA ASUNTOTUOTANTOA

Tulevan 20 vuoden aikana tulisi rakentaa enemmän uusia asuntoja kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä on rakennettu. Asuntojen tarve tuotiin esiin VTT:n kesäkuussa julkaistussa Asuntotuotantotarve 2040 –tutkimuksessa. Vuokralaiset ry vaatii, että ARA-tuotantoa lisätään merkittävästi, jotta vältytään asuntojen hintojen nousulta. – Nyt tarvitaan nopeita toimia asuntotuotannon elvyttämiseksi. Jos tuotantoa ei saada pidettyä riittävästi yllä seurauksena on asuntojen hintojen nousu, mistä kärsivät kaikkein eniten pieni- ja keskituloiset kotitaloudet, korostaa puheenjohtaja Suna Kymäläinen. VTT:n tutkimuksessa tuodaan selkeästi esiin, että suurten kaupunkien asuntotuotanto olisi pidettävä mahdollisimman tasaisena, suhdanteista riippumattomana. Rakentamisen tarve olisi tutkimuksen mukaan 35 000 asunnon vuosituotanto eli yhteensä 700 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä.

PÄÄKIR J OIT US

Kohtuuhintaisella asumisella kova kysyntä E

lokuun lopulla asuntomarkkinoiden jakautuminen Suomessa nostettiin esiin myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ja ihan aiheesta. Asuminen on liian kallista suurissa kaupungeissa, toisaalta maakunnissa puolestaan omistusasuntojen hinnat ovat romahtaneet. Tilanne aiheuttaa monelle ihmiselle kestämättömän tilanteen. Samaisessa lehdessä käsiteltiin laajassa jutussa maksuhäiriöiden voimakasta lisääntymistä. Heinäkuun alussa astui voimaan kulutusluottojen korkokatto, jolla pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantumista. Kulutusluotoilla katetaan jopa arjen kuluja. Koronatilanne on työttömyyden lisääntymisen myötä vain pahentanut tilannetta. Vuokralaiset ry:ssä olemme nostaneet näitä asioita esiin jo pitkään. Tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, jotta ihmisten peruselämän pilarit saadaan kestäviksi. Ne palvelevat kaikkien hyvinvointia, mutta erityisesti suuriin kaupunkeihin opiskelemaan ja töihin tulevia ihmisiä ja heitä joiden elämäntyöllä säästetyt asunnot ovat maakunnissa muutamassa vuodessa menettäneet arvonsa. Koronatilanne on nostanut kohtuuhintaisten asuntojen arvon entistä tärkeämmäksi. Kun kodissa vietetty aika on lisääntynyt karanteenin tai etätyön takia, on selvä asia, että asunnon koolla on väliä. Toivottavasti tästä dramaattisesta vuodesta koituu se hyvä asia, että ymmärretään ihmisten tilantarve. On heitä, joille minimaalisuus on elämäntapa, mutta kaikille pienet tilat ei sovi. Markkinoiden ei pitäisi pakottaa asumaan ahtaasti syystä ettei ole varaa asua väljemmin! Jatkamme työtä kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi monella rintamalla. Myös upeat jäsenemme tekevät sitä tahoillaan, kuten monen muunkin hyvän asian edistämistä. Tässä lehdessä on esiteltynä kaksi Vuokralaiset ry:n jäsentä Sami ja Riitta, jotka ansaitsevat suuret kiitokset aktiivisuudestaan. Sami valittiin Liittokokouksessa myös hallituksemme varapuheenjohtajaksi. Heillä kummallakin on selvästi asenne elämään kunnossa. Tehdään ilolla asioita, jotka koetaan tärkeiksi ja ymmärretään, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa moneen asiaan niin asumisessa kuin myös esimerkiksi koronaepidemian ehkäisemisessä. Ikävä kyllä nimenomaan koronasta johtuen jouduimme perumaan perinteisen Vuokralaispäiväristeilyn tältä syksyltä. Tiedon tarjoamiseen löydetään tälle poikkeusajalle ihan varmasti uusia keinoja ja toivomme, että ensi syksynä tilanne olisi jo toinen ja voisimme jälleen nähdä toisiamme myös kasvotusten. Toivotan kaikille Asuntomme-lehden lukijoille oikein hyvää ja aktiivista syksyä! SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry

Riitta tekee koronatyötä eturivissä

ASUNTOMME 3/2020

Helsinkiläinen tehosairaanhoitaja Riitta Majala työskentelee tarvittaessa teho-osastolla, jossa hoidetaan koronapotilaita. Virus ei pelota, mutta on opettanut kuinka jokaisella on oma vastuu taudin ennaltaehkäisemiseksi. Myös omassa asuintalossa kannattaa olla aktiivinen toimija.

yö on opettanut, kuinka vakavan ja arvaamattoman taudin kanssa olemme tekemisissä. Tehoosastolle tullessaan ihminen on usein ahdistunut jo pelkästään siitä, ettei pysty hengittämään kunnolla. Siinä tilassa hän vielä kohtaa hoitajat, jotka ovat puettuina kauttaaltaan ufo-olioiden näköisesti mittaviin suojavarusteisiin. – Ensimmäinen tehtävämme on rauhoitella potilasta samalla kun häntä nukutetaan ja laitetaan hengitysputki, useita katetreja lääkkeitä ja nesteytyksiä varten sekä virtsakatetri ja myöhemmässä vaiheessa ulosteputki. Lisäksi tarvitaan nenämahaletku ravintoa varten, luettelee Riitta. Keskimäärin potilas on teholla kolme viikkoa, pisimmillään viisi viikkoa. Tuona aikana potilasta joudutaan kaikkien edellä mainittujen letkujen kanssa kääntämään usein vatsamakuulle, jotta saadaan avattu keuhkorakkuloita. Jopa 12 tunnin makaaminen mahallaan rikkoo helposti ihon, vaikka painaumakohdat ovat hyvin suojattuja. – Iho-ongelmat ovat siinä vaiheessa pieni ongelma, jos vaihtoehtona on kuolema, toteaa Riitta.

Virus iskee nyt myös nuoriin Suomessa on onneksi vältytty runsailta koronan aiheuttamilta kuolemilta. Riitta pitää sitä suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän onnistumisena. Asiassa on auttanut myös suomalaisten valveutunut suhtautuminen koronaan. On ymmärretty, että jokaisella on myös oma vastuu siitä, ettei tautia levitetä. Riitta toivoo, että ihmiset jaksaisivat myös syksyllä jatkaa vastuullista toimintaansa. Se pelastaa ennen kaikkea ihmishenkiä, mutta säästäisi myös kustannuksia. Tehohoidon hinta on noin 2600 euroa vuorokaudessa, josta potilas joutuu itse maksamaan vain 50 euroa. Tehohoidon jälkeen alkaa sitten varsinainen toipuminen, mikä sekin vie pahimmillaan viikkokausia. – Teholta päästyäänkin potilaat ovat usein viikon melko sekaisin, sillä virus vaikuttaa jollain lailla aivoihin, kertoo Riitta. Jos keväällä koronaan sairastui lähinnä yli 60-vuotiaita, syksyllä tauti on iskenyt nuorempiin ja jopa lapsiin. Kukaan ei siis ole suojassa virukselta ja toisaalta nuoremmat voivat levittää taudin vanhempiin, joille tauti voi olla kohtalokas. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, ettei ole takeita siitä, että korona ei iskisi samaan ihmiseen uudelleen.

Oikeat suojaustoimet vievät pelon Riittaa itseään virus ei kuitenkaan pelota, vaikka hän työskentelee pahimmassa viruspaikassa. Suojautumistoimet on töissä viety äärimmilleen ja vapaa-ajallaan hän on erittäin tarkka käsihygieniasta, noudattaa turvavälejä, ei matkustele ulkomailla ja käyttää maskia

ASUNTOMME 3/2020

tarvittaessa esimerkiksi bussissa, jos turvavälejä ei voi noudattaa. – Jos joku työkavereista sairastuisi, siitä nousisi huoli, mistä virus on tullut ja missä on tapahtunut kömmähdys. Ulkomailla hoitohenkilökuntaa on sairastanut, mutta en ihmettele sitä, sillä näkemistäni videoista on ollut todennettavissa, että virheitä on tehty niin maskien käytössä kuin käsihygienian osalta, toteaa Riitta. Riitta kehuu suomalaista hoitoprotokollaa tehokkaaksi. Jokainen hoitaja ja lääkäri tietää oman paikkansa ja osaa toimia heti nopeasti. Tehohoidon viehätys piilee Riitan mielestä tiimityöskentelyn sujuvuudessa, työn haasteellisuudessa ja siinä, että jokainen päivä on erilainen. – Tehohoitajan pitää ikään kuin aavistaa mitä on tulossa ja olla askeleen edellä. Se tietämys syntyy ja lisääntyy kokemuksen kautta. Työ on vähän kuin shakin pelaamista, perustelee Riitta motivaatiotaan työskennellä koronan etulinjassa.

Yhteinen toiminta tuo itsellekin etuja Vapaa-ajallaan Riitta on nikkaroija ja harrastanut muun muassa miekkailua, joka vaatii täydellistä keskittymistä. Arjen huolet eivät silloin mahdu ajatuksiin. Riitta on

Riitan vinkit koronan välttämiseen Nämä vinkit ovat erityisen tärkeitä nyt koronaaikana, mutta Riitta muistuttaa, että näillä neuvoilla välttyy myös muilta viruksen aiheuttamilta flunssilta normaaliaikana.  Pese kädet vedellä ja saippualla aina kun tarpeellista: ulkoa sisälle tullessa, vessassa käydessä tai käsiteltyäsi jotain pintaa, jonka epäilet altistuneen epäpuhtauksille.  Jos et voi pestä käsiä, käytä käsidesiä aina kun olet koskenut jotain epäpuhdasta.  Pidä turvavälit muihin ihmisiin aina, kun poistut kotoa.  Käytä maskia, jos et voi pitää turvavälejä.  Älä lähde kipeänä mihinkään äläkä vie kipeitä lapsia hoitoon tarhaan tai isovanhemmille.  Tee etätöitä aina kun mahdollista.  Älä matkusta lomilla ulkomaille.  Vaihda kotona käsipyyhe vessassa päivittäin.  Pyyhi kodin ovien kädensijat ja raanat desinfiointiaineella viikoittain.  Pyyhi rappukäytävän valokatkaisimet ja kaiteet desinfiointipyyhkeellä viikoittain.

ASUNTOMME 3/2020

mukana myös oman talonsa talotoimikunnassa. Hän asuu HEKAn talossa Haagassa ja on myös Vuokralaiset ry:n jäsen. – Olen jakanut korona-tietoutta myös naapureille ja ehkä pystynyt vähän rauhoittelemaan pahimpia pelkoja. Hyvä käsihygienia on kaiken a ja o. Meillä asuu paljon vanhoja ihmisiä ja olen rohkaissut heitä myös liikkumaan omassa pihassa, jotta näkisivät ihmisiä, eivätkä jäisi yksin koteihinsa. Myös omaiset voisivat järjestää heille virikkeitä, sillä yksinäisyys voi olla hyvin ahdistava asia vanhukselle. Iloa Riitan talon asukkaille tuo myös talon kivipuutarha, jossa voi viettää aikaa. Ulkoilmassa kohtaamiset ovat korona-aikaan turvallisempia kunhan muistaa sielläkin turvavälin noudattamisen. Riitan talossa on korona-aikana tehostettu siivoamista, mutta Riitta on halunnut varmistaa turvallisuuden vielä siten, että pyyhkii itse rappukäytävän valokatkaisimet ja kaiteet desinfiointiaineella viikoittain. – Teen tuota normaalioloissa muutenkin. Itse toimimalla pystyn varmistamaan oman etuni. Korona-ajasta toivon mukaan opitaan, kuinka pystytään välttämään myös normaalit influenssat ja muut virustaudit, toteaa Riitta.

Asukasaktivisti haluaa vaikuttaa

iitta Majala on ollut mukana asukastoiminnassa jo yli 15 vuotta sekä talotoimikunnan jäsenenä että puheenjohtajana ja alueensa hallituksen varajäsenenä. Hän kuvaa itseään asukasaktivistiksi, koska on aina ollut aktiivinen edistämään talon kunnossapitoa ja asuinalueen viihtyvyyttä. – Jos näen, että katulamppu on sammunut tai tie on huonosti hiekoitettu, näpyttelen heti viestiä asiasta vastaavalle taholle, kertoo Riitta toimintatavoistaan. Riitta asuu HEKAn talossa Haagan Tolarintiellä. Pihalle asukkaat rakensivat viime vuonna kivipuutarhan, jonka kivet ja mullat tulivat yhtiöltä. Kun he tarvitsivat istumapaikkoja, Riitta kävi kysymässä naapurissa olevalta työmaalta, jos he saisivat käyttää räjähdyksistä jääneitä isoja kiviä. Seuraavana päivänä työmiehet olivat tuoneet isot kivet pihalle ja kivipuutarha alkoi olla valmis.

– Ollaan ihan itse kasattu kaikki ja istutettu kasvit. Tämä on ollut tosi mukava projekti, iloitsee Riitta. Talossa järjestetään keväisin ja syksyisin talkoot, johon osa osallistuu vaihtamaan kuulumisia, mikä on myös tärkeää, vaikka ei jaksaisikaan tehdä pihatöitä. Viimeisimpänä toimintonaan Riitta oli mukana järjestämässä Suvivirsi-tapahtumaa toukokuun lopussa. Tilaisuudessa laulettiin suvivirsi ja kahviteltiin asukkaiden kesken. Suosionsa vuoksi se järjestetään ehkä uudelleen ensi vuonna. – Laitoin ilmoituksia aulaan, että tällainen järjestetään. Erityisesti vanhukset pitivät tilaisuudesta, kun olivat olleet karanteenissa koko kevään. Turvavälien kanssa voitiin kahvitella ja laulaa yhdessä, kertoo Riitta.

 IDA OLJEMARK  TAPIO ANTERE

ASUNTOMME 3/2020

Puheenjohtaja Suna Kymäläinen oli estynyt kansanedustajan tehtäviensä vuoksi osallistumasta Liittokokoukseen, mutta hän välitti kokouksen avaussanat videotervehdyksen kautta. Kymäläinen kiitti jäsenistöä aktiivisuudesta kuluneella Liittokokouskaudella ja totesi Vuokralaiset ry:n tekemälle edunvalvontatyölle olevan edelleen suuri tarve.

Liittokokous linjasi tulevaa Vuokralaiset VKL:n Liittokokous pidettiin koronasta johtuen poikkeuksellisesti syksyllä. Puolet kokousväestä osallistui tilaisuuteen etänä verkkoyhteyden kautta.

–K

aikki lähtee siitä, että asuminen on perustarve ja asuntopolitiikalla pitää edistää ihmisten asumisen ja elämän laatua. Jäsenistöämme rassaa erityisesti asumiskulujen hallittavuus, totesi toiminnanjohtaja Anne Viita tulevan Liittokokouskauden vaateita vuosille 2020–2022. Vuokralaiset ry on mukana erilaisissa asuntoja sosiaalipolitiikkaa linjaavissa työryhmissä, tekee yhteistyötä alan muiden toimijoiden ja vuokranantajajärjestöjen ja on esillä tärkeiden asioiden osalta myös julkisuudessa. – Olemme tänä kesänä päässeet nostamaan poikkeuksellisen paljon esiin valtakunnan mediassa asumisen tärkeitä peruskysymyksiä, kuten hintaa ja asumisväljyyden merkitystä, kertoi Viita.

ASUNTOMME 3/2020

Talous haasteena Tulevan Liittokokouskauden haasteena tulee olemaan järjestön talous. Syksyn Vuokralaispäivien peruuttaminen koronatilanteesta johtuen vaikuttaa jo tämän vuoden kuin myös tulevan vuoden talouteen. – Valtiontalous on tiukilla, joten avustusten saaminen tulee varmasti olemaan myös haasteellista. Olemme nipistäneet kiinteissä kuluissa niin paljon kuin mahdollista, selvitti Viita. Espoosta etäyhteydellä kokoukseen osallistunut Mia Saarelma kysyi mahdollisuutta käyttää talouden paikkaamiseen korona-avustuksia tai kehittämisavustuksia. – Koron-avustuksissa tulee vastaan se, että saamme jo valtionavustusta. Kehittämisavustuksia olemme selvittämässä, vastasi Viita. Vuokralaiset ry saa tuloja myös neuvontapuhelintoiminnasta. Vuosittain vastaanotetaan noin 8000 puhelua. – Neuvonta onkin meidän tavaramerkki, jonka avul-

la olemme myös suuren yleisön palveluksessa, totesi Viita.

Jäsenmaksuun euron korotus Liittokokous päätti nostaa vuoden 2021 henkilöjäsenmaksua yhdellä eurolla kuuteen euroon. Hallituksen jäsenille ei makseta jatkossakaan kokouspalkkioita. Taloutta käsiteltiin myös toimintakertomusten käsittelyn yhteydessä. Vuonna 2018 ja 2019 jäsenmaksutuotot vähenivät jonkin verran. – Paikallisyhdistyksissä ei ole ollut jäsenhankintakampanjoita entiseen tapaan. Voi olla, että monessa yhdistyksessä on podettu kampanjointiväsymystä, pohti Viita ja sai vahvistusta ajatukselleen Espoosta. – Ihmiset liittyvät, kun on jokin kysymys tai halutaan neuvontaa. On varmasti kampanjaväsymystä varsinkin silloin, jos asiat eivät ole edistyneet oman vuokranantajan kanssa läpikäydyissä asioissa, esitti Mia Saarelma.

Vuokrakatto ja sääntelyn palauttaminen puhuttivat Saarelma käytti myös puheenvuoron, jossa korosti kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkitystä. Asuntoja pitäisi tehdä niin paljon, että se vaikuttaa myös sijoitusasuntojen vuokranmäärittelyyn. Kokouksessa keskusteltiin myös vuokrasääntelyn käyttöönoton mahdollisuudesta ja yhtiöiden tavasta kerätä rahaa uustuotantoon. – Olemme nostaneet päättäjien tietoisuuteen monella tavalla ihmisten kokonaismaksukyvyn heikkenemisen. Keväällä esitimme myös vuokrakaton tai sääntelyn palauttamisen mahdollisuutta. Jos vuokria ei saada kuriin, asumistukimenot jatkavat kasvamistaan. Kansanedustajat ovat tässä asiassa määräävässä asemassa, totesi Viita. Yhtiöiden mahdollisuutta kerätä ARA-vuokrissa rahaa uustuotantoon ei ole lailla rajattu. – Toisaalta tuo mahdollisuus vähentää vuokranantajien tarvetta lainanhakuun. Lainarahan käyttö tulee yleensä kalliimmaksi. Uustuotantoa myös tarvitaan kohtuuhintaisten asuntojen saamiseksi markkinoille, pohti Viita. Liittokokous vahvisti toiminnanjohtajan esittelemät toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille myönnettiin myös vastuuvapaus.

Uusi Hallitus SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI, Helsinki, varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI, Jyväskylä, uusi MINNA HOLTLUND, Turku, uusi MIKKO LAAKKONEN PAM, Järvenpää HEIKKI TUOMINEN Ammattiliitto Pro, uusi TERO STRAND, JHL Varajäsenet: ELSA KOSKINEN, Tampere LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry), uusi ANTTI KOSKELA, STTK

Liittokokous otti kantaa asuntosuunnitteluun Liittokokous hyväksyi jälleen julkilausuman, joka tällä kertaa käsitteli asuntosuunnittelua. Koronaaika on nostanut esiin tarpeen asumisväljyydestä. Tiedote on luettavissa Vuokralaiset ry:n verkkosivuilla Ajankohtaista-sivulla osoitteessa www. vuokralaiset.fi.

Jäsenyhdistyksiltä kolme aloitetta Liittokokoukselle esitettiin kolme aloitetta, joihin hallitus on antanut kirjalliset vastaukset. Asiat käytiin kokouksessa läpi keskustellen. Espoon Vuokralaiset ry esitti, että vanhojen vuokralaisten pitäisi saada etusija asukasvalinnassa asuntoa vaihdettaessa samassa talossa. – Asia on tärkeä turvallisuuden kannalta, mutta laki lähtee siitä, että asunnontarve on ensisijainen määre. Vuokranantaja ei pysty kiertämään tätä, mutta voisi joustaa ja ottaa enemmän huomioon, milloin ei ole estettä, selvitti toiminnanjohtaja Anne Viita hallituksen vastausta esitellessään. Helsingin Markku Saarinen nosti esiin saman tarpeen myös uustuotannossa siten, että uusiin taloihin pitäisi varata tietty osa asunnoista saman omistajan vanhoille asukkaille. Toisessa Espoon aloitteessa esitettiin, että ARAasuntojen vuokria ei pitäisi määritellä suhteessa samalla alueella oleviin vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin. – Ongelmana todellakin on, että asunnot arvotetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan ja ettei ohjaava viranomainen eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA näe asiassa ongelmaa. Jatkamme tässä asiassa ongelman esiin tuomista viranomaisille, totesi Viita. Kolmantena käsiteltiin Koivukylän Vuokralaisyhdistys ry:n aloite siitä, että Hyvään vuokratapa -suositukseen tulisi kirjata vuokranantajan velvollisuus huoltaa ja korjata nopeasti kuntoon kiinteisiin kalustoihin ja putkistoihin ja muihinkin asuntoon liittyviin vähäiseltäkin tuntuviin ja määritettäviin vikoihin, jotka eivät ole vuokralaisen aiheuttamia. – Hyvä vuokratapa –ohjeistuksessa on asia mainittu, mutta kylläkin vuokranalennus kohdassa. Tämä asia pitää nostaa esiin seuraavassa ohjeistuksen päivitystilanteessa. Tuo on tärkeä asia, jonka on syytä olla mukana mainintana muussakin yhteydessä, totesi Viita ja muistutti samalla asukkaita mahdollisuudesta hakea remontteihin liittyvää vuokrahyvitystä.

ASUNTOMME 3/2020

Sami haluaa toimia paremman asumisen puolesta

ASUNTOMME 3/2020

Sami on ollut vuosikausia mukana myös Vuokralaispäivien järjestämisessä. Hän on tullut seminaariväelle tulleille tutuksi muun muassa matkadokumenttien jakajana matkan alussa.

Helsinkiläinen Sami Auersalmi on pitkän linjan asukasvaikuttaja. Hän aloitti aikoinaan oman talonsa asukastoimikunnassa ja jatkoi sen jälkeen laajemmille asukasvaikuttamisen foorumeille. Nykyään hän on sekä HEKAn vuokralaisneuvottelukunnan että HKVY:n hallituksen sihteerinä ja Vuokralaiset ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Sami pitää tärkeänä asiana yhteishallintolakiin vaikuttamista.

rona-tyyppisissä poikkeustilanteissa. Tämä vaatii vuokranantajilta raikasta otetta digitalisaation käyttöönotossa asukastoiminnassa, toteaa Sami, joka itsekin työskentelee IT-asioiden parissa. – Vuokranantajille tulee antaa mahdollisuus ja velvollisuus digitaalisen toiminnan kehittämiseen asukasaktiivien laitteita myöten. Osana uudistusta tulee olla nettiyhteyden asentaminen asukastiloihin, joita valitettavasti ei vieläkään kaikkialla ole, toteaa Sami. Sami toimii asukasvaikuttajana, koska haluaa tuoda konkreettista apua ja helpotusta asukkaiden elämään. Nykyään hän pitää myös siitä, että saa olla mukana tekemässä laajempia päätöksiä, jotka vaikuttavat useammankin vuokralaisen elämään.

ami on pitkään ollut Vuokralaiset ry:n jäsen. Hän kokee, että yhdistys tekee tärkeää työtä antaessaan informaatiota ja apua asukkaille. Kaikkein eniten juuri nyt hän arvostaa Vuokralaisten aktiivisuutta yhteishallintolain uudistuksessa ja sen eteenpäin vieAsumisen viihtyvyyteen vaikuttaa misessä. Pelkästään vuokranantajan, kuten Kovan, nämonet asiat kemystä ei Samin mielestä saa kuunnella. Vuonna 1990 voimaan astunut laki uudistetaan lähivuosina. Rauhallinen ja turvallinen asuinpaikka on Samin mie– Asukkaat saavat lain avulla vaikuttaa omaan asulestä tärkeää viihtyvyyden kannalta. Samin mukaan miseensa, mikä on todella tärkeää esimerkiksi pysyvät vuokrasoja tarpeellista, kertoo Sami. pimukset, rauhallinen asuinymYhteishallintolaki velvoittaa päristö sekä naapurien kanssa ARA-taloissa vuokrataloyhtiöt toimeen tuleminen ovat isoja tejärjestämään kerran vuodessa kijöitä. Häntä ei häiritse ajoittaiasukaskokouksen, jossa käydään Ympäristöministeriö käynnistänee yhset juhlat naapurissa tai lemmikit, läpi talon taloutta ja ajankohtaiteishallintolain valmistelun ensi vuomutta talon hiljaisuuden noudatsia asioita. Sen lisäksi asukkaat den aikana ja lausunnolle laki tulee taminen on kohteliasta muita voivat muun muassa valita talon muun muassa Vuokralaiset ry:lle sykasukkaita kohtaan. asukastoimikunnan ja esittää asusyllä 2021. Uuden lain on arvioitu astu– Itsekin pidin joskus nuoremkasedustajaa yhtiön hallitukseen. van voimaan vuoden 2023 alussa. pana bileitä kotona, eikä sellaiUudistuksen myötä asukkaille – Pyrimme lausunnossamme vaiset arkeen kuuluvat äänet mitään tulee lisää mahdollisuuksia vaikuttamaan siihen, että asukashallinhaittaa, kertoo Sami. kuttaa toimintaan. Laki koskee toa pystyttäisiin toteuttamaan taloissa Asukastoiminta on myös tärkeä vain ns. ARA-taloja, ei yksityisten jouhevammin. Erityisesti digitalisaatiosa asumisen viihtyvyyttä ja turomistamia ns. vapaarahoitteisia on mahdollisuudet pitäisi voida ottaa vallisuutta. Siksi Sami pitää tärvuokrataloja. osallistumisessa paremmin huomioon. keänä toimia itse sekä sitä, että Lain kautta täytyy varmistaa, että vaiyhteishallintolaki mahdollistaa Raikas ote kuttaminen on taloissa entistä enemasukkaille vaikuttamismahdollidigitalisaatioon män aidosti mahdollista ja omistajatasuudet noihin asioihin. – Uudistettavassa yhteishallintohoa velvoittavaa toimintaa, korostaa laissa on mahdollistettava asuktoiminnanjohtaja Anne Viita.   IDA OLJEMARK kaiden osallistuminen myös ko-

Yhteishallintolaki uudistumassa

ASUNTOMME 3/2020

Vuokralaisen kannattaa sopia remonteista kirjallisesti

uokranantajan lupaama remontti kannattaa pyytää kirjattavaksi vuokrasopimukseen. Myöhemmin sovituista remonteista voi kirjallisen muistijäljen saada aikaan esimerkiksi sähköpostiviestitse. Myös asukkaan tekemästä remontista kannattaa sopia kirjallisesti. – Puhelinneuvontaamme tulee silloin tällöin kyselyitä siitä, miten vuokralaiset voisivat saada vuokranantajan tekemään luvatut huoneistoremontit. Suullisesti annettu lupaus on vaikea todentaa ja siksi remonteista kannattaa aina sopia kirjallisesti, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä itse muutos- tai korjaustöitä asunnossa ilman vuokranan-

tajan lupaa. Jos asukas tekee korjaustöitä ilman vuokranantajan lupaa, voi hän joutua vahingonkorvausvastuuseen. –- Moni vuokranantaja antaa helpostikin luvan esimerkiksi maalaamiseen tai tapetointiin. Asiasta kannattaa kuitenkin sopia kirjallisesti, jotta asiasta on molemminpuolinen yksimielisyys. Sopiminen on tärkeää varsinkin, jos vuokranantaja lupaa maksaa materiaaleista ja hyvittää tehdystä työstä, toteaa Viita. On hyvä muistaa myös, että vuokranantajalla tai tarvittaessa taloyhtiön valvojalla on oikeus tulla vuokralaisen kanssa sovittuna ajankohtana tarkastamaan tehdyt muutos- ja korjaustyöt.

Älä ota vastaan likaista huoneistoa

uden vuokralaisen ei pidä hyväksyä likaista huoneistoa. Jos edellinen asukas ei ole tehnyt loppusiivousta, vuokranantajan täytyy se teettää. Korona-aikana virtuaalinäytöt lisääntyivät, mutta asunto kannattaa aina nähdä paikanpäällä ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta. – Virtuaalinäyttöjen ongelmana on, että kuvat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Siksi paikan päällä käynti kannattaa. Silloin pystyy todentamaan myös loppusiivouksen tason. Mikäli huoneisto on selkeästi likainen, vuokranantajan kanssa täytyy sopia hoitaako hän loppusiivouksen vai korvaako siivoustyön uudelle asukkaalle, neuvoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Muuttotilanteissa kannattaa muistaa, ettei koronan riski ole vielä poistunut. – Erityisesti hissit ovat pienen tilan johdosta riskitiloja, joita kannattaa välttää mikäli mahdollista. Mikäli muutetaan uuteen taloon ja muuttajia on paljon, vuokranantajalta kannattaa kysyä turvajärjestelyistä kuten mahdollisuudesta porrastettuun muuttoaikatauluun ja lisättyihin porrashuoneiden siivousjärjestelyihin, toteaa Viita.

ASUNTOMME 3/2020

Kimppa-asuntoon päädytään monista syistä

imppa-asuminen on monesti edullisempaa kuin kokonaan oman asunnon vuokraaminen. Moni arvostaa myös sitä, että asuminen on usein monin verroin hauskempaa kuin yksin asuminen. Kimppa-asuminen voidaan järjestää sopimusoikeudellisesti muutamalla eri tavalla: yhteisellä vuokrasopimuksella, kaikille omilla vuokrasopimuksilla tai alivuokralaismallilla. Vuokralaiset ry:n verkkosivuilta löytyy lisätietoa vuokrasopimuksen tekemiseen. Sillä, miten yhteisasuminen järjestetään, on merkittäviä vaikutuksia erimerkiksi siihen, kuka asunnon vahingoittumisesta vastaa ja kenen vahingoksi yhden asukkaan vuokrarästit koituvat. – Sopimuksen laadulla on merkitystä myös Kelalta saatavan opintotuen asumislisän määräytymiseen. Siksi järkevän vuokrasopimuksen tekemiselle kannattaakin uhrata hetki aikaa ja ajatuksia, muistuttaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Aikaa kannattaa Viidan mukaan uhrata myös yhteisten pelisääntöjen sopimiseen eli miten huolehditaan yhteisten tilojen siisteydestä tai vaikka jääkaapin ja ruokakomeroiden tilanjaosta. – Tärkeintä on, että sovitaan myös avoimesta ja rakentavasta keskustelukulttuurista, jotta matkan varrella eteen tulevat asiat saadaan heti esiin ja sovituksi, vinkkaa Viita. Yksi tärkeimmistä kimppa-asumisen vinkeistä Viidan mukaan on luottamuksen rakentaminen käytännön teoin. – Yhdessä sovituista asioista tulee pitää kiinni. Jos on esimerkiksi sovittu, ettei lemmikkejä oteta, niitä ei pidä mennä hankkimaan. Saamme aika ajoin neuvontapuhelimeen kyselyitä siitä, mitä asukas voi tehdä tällaisissa tilanteissa. Kyse on kuitenkin luottamuksesta, jota ei voi rakentaa kukaan muu kuin asukkaat keskenään, toteaa Viita.

ASUNTOMME 3/2020

Työ avasi Lauran osaamisen asumisen asioissa

Laura pitää työstään Vuokralaiset ry:ssä, koska joka päivä on jotain uutta opittavaa ja kuultavaa ihmisiltä.

ASUNTOMME 3/2020

LAKIN EUVOJ AM M E VAS TAA

Laura Aavikko vastaa Vuokralaiset VKL ry:n someviestinnästä ja toimii myös toimistoassistenttina. Hän on ollut talossa noin vuoden ajan, ja saanut paljon hyvää tietoa asumisesta. Laura neuvoo kaikkia, mutta erityisesti nuoria soittamaan Vuokralaisten neuvontapuhelimeen, jos asumisen asiat mietityttävät.

aura muutti Vantaan Tammistoon vuokralle ensimmäiseen omaan asuntoonsa viime vuoden lopulla. Hän on kokenut saaneensa työn kautta paljon vinkkejä siitä mitä kannattaa muistaa, kun hakee uutta asuntoa. – Tiedän nyt mitä vuokrasopimuksessa pitää lukea ja että kannattaa muun muassa ottaa heti kuvia, jotta tarpeen vaatiessa voi todistaa jälkikäteen, missä kunnossa asunto on ollut sinne muuttaessa, kertoo Laura. Vuokralaiset ry:n sivuilla on olemassa tietopaketti, josta vuokralainen voi käydä lukemassa kaikista vuokrasuhteeseen liittyvästä, kuten omista oikeuksistaan. – Tietopaketti auttoi hurjasti kun monet asiat mietityttivät vuokralla asumisessa. Sieltä löytyi melkein kaikki mitä vuokralaisen kannattaa tietää, esimerkiksi se mitä vuokranantaja saa häneltä vaatia, kertoo Laura.

Mielenkiintoinen työpaikka Lauran työpäivät voivat olla hyvin erilaisia. Aina on jotain uutta opittavaa ja kuultavaa ihmisiltä. Hänestä on kiinnostavaa kuulla, mitä vuokralaisia mietityttää ja miten Vuokralaiset ry auttaa heitä eri tilanteissa. – Lakineuvojat työskentelevät samoissa tiloissa, joten kuulen vuokralaisten ajatuksista ja haasteista sekä millä tavalla asukkaita neuvotaan toimimaan, kertoo Laura, joka sitten hyödyntää kuulemaansa jakamalla tietoa Vuokralaiset ry:n somekanavilla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. Lauran ystävät ovat myös hyötyneet hänen työstään. Jos hän ei itse osaa neuvoa heitä jonkun asian kanssa, on hän antanut lakineuvojien numeron, johon he ovat voineet soittaa. – Useimmat eivät ole tienneet Vuokralaisten palveluiden olemassaolosta ennen kuin olen niistä heille vinkannut, kertoo Laura.

Tukea vuokralaiselle neuvonnan kautta Lauran mielestä on hyvin tärkeää, että on olemassa palvelu, josta tietää saavansa apua ja neuvoa vuokralla tai asumisoikeusasumista koskeviin ongelmiin. – On tosi monta asiaa, mitä en itse tullut ajatelleeksi, kun muutin vuokralle, mutta tämän työn kautta olen oppinut monta hyvää vinkkiä, jotka ovat auttaneet asunnon etsimisessä, kertoo Laura.

 IDA OLJEMARK

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Voiko huonosti toimivasta vuokranantajasta tehdä ilmoituksen?

? !

Mihin voin ilmoittaa väärin tai huonosti toimivasta vuokranantajasta? Onko näistä olemassa mustaa listaa? Mustan listan pitäminen erilaisista tahoista tai yrityksistä on sallittu ainoastaan kuluttajavirastolle silloin, kun yritykset eivät ole noudattaneet kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta. Millään muulla taholla ei ole oikeutta ylläpitää tämänkaltaista mustaa listaa. Henkilötietoja saa kerätä ja ylläpitää tietosuojalain sekä -asetuksen mukaan ainoastaan rekisterinpitäjä. Tällaiseen tietojen keräämiseen tarvitaan lisäksi aina suostumus siltä, kenen tietoja rekisteröidään. Näiden lisäksi kerättyjen henkilötietojen luovuttaminen ulkopuolisille tahoille olisi lain vastaista. Tällaisen listan ylläpitäminen ei siis ole lain nojalla sallittua.

Miten toimia, jos vuokranantaja ei ole ilmoittanut remontista?

? !

Mitkä ovat vuokralaisen oikeudet silloin, kun vuokranantaja on jättänyt kertomatta asuntoa vuokrattaessa pian tulevasta remontista? Vuokrasopimusta neuvoteltaessa vuokralaisen on hyvä kysyä vuokranantajalta tiedossa olevista tulevista remonteista. Vuokranantajan tulee ilmoittaa asuntoosakeyhtiön tekemistä remonteista vuokralaiselle välittömästi niistä tiedon saatuaan. Vuokralaisen on kuitenkin hyvä myös itse oma-aloitteisesti seurata taloyhtiön tiedotusta. Vuokranantajan teettämistä laajemmista huoneistoa koskevista korjauksista ja parannuksista on lain mukaan ilmoitettava vuokralaiselle kuusi kuukautta ennen työn aloittamista. Taloyhtiöllä ei ole kuitenkaan samanlaista ilmoitusvelvollisuutta vuokranantajaa kohtaan, mistä syystä vuokranantajan ilmoitus voi usein myöhästyä. Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus kahden viikon kuluessa siitä, kun on saanut tiedon remontista. Vuokralaisella voi olla myös tietyissä tilanteissa oikeus vahingonkorvaukseen siitä haitasta, jonka vuokranantaja on ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnillä vuokralaiselle aiheuttanut. Lisäksi vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen riippumatta siitä, onko remontin suorittanut vuokranantaja vai asunto-osakeyhtiö. Vuokranalennus on aina tapauskohtainen ja siinä otetaan huomioon remontista aiheutuva todellinen haitta.

Neuvontanumero palvelee ma klo 9.00–14.00 sekä 16.00-18.00 ja ti–pe klo 9.30–13.00. Puh. 0600 9 1515 (1,92 €/min + pvm). Jäsenille neuvonta on maksutonta numerossa (09) 4770 360.

ASUNTOMME 3/2020

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme-lehti

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Tapio Antere Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2020: Materiaali viimeistään vko 46 julkaisuvko 50

Hallitus

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL) Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

SYYSKUU 07.09 28.09. LOKAKUU 05.10 26.10. MARRASKUU 02.11

Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan) Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.