Huurre Aste 1/2012

Huurre Finlandin as i a k a

ti sle h

1/1

2

huurteen co2-tekniikka yleistyy markettien kylm채j채rjestelmiss채

toripiha on pakastamisen ammattilainen elintarvikelaki muuttuu s. 10

s. 4

s. 6

Julkaisija Huurre Finland Oy Taivaltie 5, 01610 Vantaa Päätoimittaja Irina Brax Puh. 040 8411 470 irina.brax@huurre.com

Tässä asteessa Pääkirjoitus ..................................................................................................................... 3 Toripiha pakastaa marjat............................................................................................ 4 Energiatehokas päivittäistavarakauppa ................................................................ 6 Energia-asiantuntijan puheenvuoro ...................................................................... 8 Pitäjänmäen ABB sai uuden vapaajäähdytysjärjestelmäN............................... 9 Elintarvikevalvonnan hymiöt näkyviin toukokuun alusta.......................... 10 Huurre polttoainejakelun tukena ....................................................................... 12 Huurre HOT valvoo lämpötiloja ............................................................................ 14 Wigrenin lämpötilanvalvonta uudistettiin......................................................... 15 Osaava henkilökunta on Huurteen toiminnan perusta ................................. 16 Huurteelle kylmäalan painesertifikaatti............................................................. 18 Energiatarkastusten muistilista.............................................................................. 20 Jäätelömyynnin uusi kuningas .............................................................................. 21 Joulutervehdys: Huurre mukana energiatalkoissa.......................................... 23

evira Hymiöt näkyviin toukokuun alussa, lue lisää s. 10-11

Lue lisää kuinka Huurre HOT -lämpötilanvalvontaa sovelletaan erilaisissa kohteissa s. 7, s. 14 ja sivu 15.

”...Voin ehdottomasti suositella Huurre HOT -palvelua minkäkokoiseen yritykseen tahansa, koska se on niin muuntautumiskykyinen...”

Huurre Finland tänään

Hyvä asiakkaamme ja

yhteistyökumppanimme Taas on yksi vuosi vierähtämässä muistojen joukkoon. Vuosi 2012 jäänee yleisellä tasolla mieleen siitä, että jälleen on yksi Eurokriisin täytteinen vuosi eletty ja vielä(kään) ei maailma ole nyrjähtänyt radaltaan. Yleisen taloudellisen toimeliaisuuden kehitys Suomessa tulee tänä vuonna olemaan vaatimatonta, ja tämä näkyy myös asiakkaidemme investointiaktiivisuudessa. Liiketoimintaympäristömme tulee jonkin verran muuttumaan, kun asiakkaidemme kokonaisinvestointien taso toimialallamme tänä ja ensi vuonna laskee verrattuna muutamaan aikaisempaan vuoteen. Suomalainen kylmäketju on varsin hyvin investoitu, mutta investointijättämä syntyy silti melko nopeasti. Toisaalta näyttää siltä, että kohoava energiakustannus, tietoisuus kylmälaitosten sähkönkulutuksen mittaluokasta ja siitä, että kulutukseen voidaan vaikuttaa, tulevat selvästi lisäämään energiatehokkuusinvestointien määrää jatkossa. Iso osa asiakkaistamme on sitoutunut energiapalveludirektiivin säästötavoitteisiin tämän avatessa mahdollisuuden saada tukea energiatehokkuusinvestointeihin. Tämä on erinomainen asia, koska se osaltaan edistää uuden, energiatehokkaamman teknologian käyttöönottoa ja pienentää kylmälaitosten hiilijalanjälkeä.

Kysyntäkehityksen ja asiakastarpeiden­ muutoksen lisäksi luonnollisesti lain­ säädännön ja teknologian kehitys vaikuttavat asiakkaidemme ja meidän liiketoiminta­ympäristöön. Tätä juttua kirjoitettaessa lueskelen juuri uunituoretta EU komission ehdotusta liittyen fluorattujen kasvihuonekaasujen vähentämiseen (ns. F-kaasuasetus), ja näyttää siltä, että kylmäaineisiin liittyvä lainsäädäntö vääjäämättä vain tiukkenee ja asettaa asiakkaillemme tiukempia vaateita jatkossa.

Meidän tulee toimijana luonnollisesti kyetä vastaamaan näihin haasteisiin, jos haluamme olla asiakkaan paras kylmäalan kumppani.

Olemme poimineet tähän lehteen poikkileikkausta niistä asiakkaidemme haasteista, joissa pyrimme auttamaan asiakkaitamme tekemään parempaa liiketoimintaa. Artikkelijoukosta voi poimia muutaman keskeisen trendin, jotka tun-

3

tuvat olevan asiakkaidemme arkipäivää: 1) Vaateet säilytyslämpötilojen valvonnalle näyttävät kasvavan, ja tähän tarvitaan entistä helpompia ja luotettavampia ratkaisuja.

2) Vaade energiatehokkaasta kylmätuotannosta kaikissa toimintaympäristöissä voimistuu ja kylmän tekeminen ei enää ole erillinen saareke, vaan keskeinen osa ennenkaikkea päivittäistavarakaupan kiinteistön kokonaisuutta.

3) Vaade kylmäjärjestelmien ympäristöystävällisyyden parantamisesta kasvaa.

Me asiakkaan kylmäkumppanina pyrimme kehittämään koko ajan tekemistämme näillä osa-alueilla. Tässäkin lehdessä esittelemme erilaisia ratkaisuja energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisesta sekä useita toimintaympäristöjä, joissa lämpötilojen valvontaa tehdään helpommin ja luotettavammin.

Kerromme myös siitä, kuinka kehitämme henkilöstömme osaamista ja toimintatapojamme paremmin vastaamaan huomisen haasteisiin. Toivottavasti löydät lehden tästäkin numerosta itsellesi jotain hyödyllistä.

Lämpimin Joulunalusterveisin Mika Kaasinen Toimitusjohtaja

”... vaade energia­ tehokkaasta kylmä­ tuotannosta kaikissa toiminta­ ympäristöissä voimistuu...”

toripihan uusi pakastamo

Tiesitkö, että kun syöt esim. Valion mansikka- tai mustikkajogurttia, ovat marjat todennäköisesti Toripiha Oy:n pakastamia?

Toripiha on suomalainen jo kolman­nessa polvessa toimiva ­perheyritys, joka on erikoistunut marjojen käsittelyyn. Toripihan pakkasvarastojen läpi virtaa vuosittain noin 13 miljoonaa kiloa metsäja puutarhamarjoja. Pakkasvarastojensa rakentajana Toripiha luottaa sataprosenttisesti Huurteeseen.

Vuonna 1942 nuori mies nimeltä Martti Vehviläinen vaihtoi armeijassa lotan kanssa puolukoita näkkileipään. Kun Martti pääsi sodasta, hän huomasi seinäjokelaisten mansikanviljelijöiden myyvän marjojaan torilla. Neuvokas nuorukainen alkoi toimia viljelijöiden marjojen välittäjänä, ja niin oli marjabusiness perustettu Suonenjoelle.

Yritys muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1977 ja vuodesta 1987 sen ovat omistaneet Pekka Vehviläinen (hallituksen pj.) ja Jussi Kylmälä. Koneellinen marjojen puhdistus ja värierottelu aloitettiin vuonna 1996, ja nykyiset tilat Vesannolta löytyivät vuonna 1999. Marjanpuhdistuksen lisäksi yritys alkoi vuokrata pakastetilaa.

TORIPIHA PAKASTAA marjat YLI PUOLEN VUOSISADAN KOKEMUKSELLA 4

Tänä päivänä yrityksen liikevaihto on muutaman miljoonan luokkaa ja henkilökuntaa on kymmenkunta. Varsinaista marjakauppaa yritys ei enää tee, vaan kaikki marjat ovat Toripihan asiakkaiden omistamia. Toripiha keskittyy nykyään pakastemarjojen käsittelyyn liittyvien varastointi- ja värierottelupalvelujen tuottamiseen elintarvikealan teollisuuden tarpeisiin. Yrityksen asiakkaita ovat mm.

Valio ja Pakkasmarja. Toripihan ainutlaatuinen linjastoratkaisu mahdollistaa tarkat ja yksilölliset palvelut, ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. ”Varastointi- ja puhdistuspalvelumme tukevat toisiaan, ja asiakas saa kaiken yhdestä paikasta”, toteaa Toripihan toimitusjohtaja Jussi Kylmälä.

Laatu on palveluyrityksen elinehto

Toripihan toiminnan lähtökohdat ovat tuotteiden korkea laatu ja turvallisuus.

Marjojen oikeaoppisen ja hygieenisen käsittelyn tavoitteena on säilyttää marjojen luontaiset ominaisuudet mahdollisimman hyvinä varastoinnin aikana. ”Valvomme asiakkaidemme ostamien tuotteiden laatua ja varmistamme, että laatu säilyy korkeana läpi koko tuotantoprosessin”, toteaa projektipäällikkö Pertti Eskelinen. ”Jos meidän asiakkaamme valmistamasta jogurtista esimerkiksi löytyy mustikan lehti, pystymme jäljittämään erän, josta marja on tullut”, hän jatkaa.

Toripiha luottaa laatuun myös kylmärakentamisessa. Huurre-yhteistyö alkoi

Huurteen rakentaman uuden pakkasvaraston tilavuus on 7 500 m3 ja lämpötila -25 astetta.

Avaimet käteen -toimitus sisälsi kokonaispaketin, johon kuului lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi mm. valaistus ja ilmanvaihto.

vuonna 2003, kun Huurre rakensi Tori­ pihan ensimmäisen pakkasvaraston. Se kävi kuitenkin pieneksi yrityksen liiketoiminnalle, ja Huurre sai vuoden 2012 alussa pyynnön rakentaa avaimet käteen -toimituksena Vesannolle uuden pakkasvaraston. ”Olimme niin tyytyväisiä Huurteen ensimmäiseen toimitukseen, että emme edes kysyneet tarjousta mistään muualta. Huurteella on kylmärakentaminen hallussa, meidän vahvuutemme ovat muilla alueilla ”, sanoo Jussi Kylmälä tyytyväisenä. ”Uuden pakkasvaraston suhteen meidän ei tarvinnut kuin seurata sen nousemista ikkunasta, ja hyvinhän tuo näytti sujuvan. Työt olivat koko ajan viikkoja edellä aikataulusta, ja uusi pakkasvarasto valmistui juuri sopivasti ennen sesonkia”, hän iloitsee. Uusi pakkasvarasto on kooltaan 1 000 neliötä ja se valmistui juhannukseksi 2012. sJuhon ja Joonaksen kan si Kylmälä poikiensa emo, toimitusjohtaja Jus ssa töitä pitkään. Vas kan n rtee Huu Toripiha Oy:n ydinjoukk nyt on teh kkö Pertti Eskelinen, mälä. sa sekä projektipäälli si Kylmälä ja Juho Kyl Joonas Kylmälä, tj Jus en, elin Esk tti Per lta ma

”...Huurteella on kylmärakentaminen hallussa, meidän vahvuutemme ovat muilla alueilla...”

5

päivittäistavarakaupan kylmätekniikka

S-Market Kankaanpään energiankulutuksen on arvioitu pienentyvän jopa 40 %, kansien, ovien ja led-valaistuksen ansiosta.

TAVOITTEENA

ENERGIATEHOKAS

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA S-ryhmän kylmäasiantuntija Matti Eerikäisen mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä jo 30 ryhmän kylmälaitosta toimii hiilidioksidilla (vuosi sitten niitä oli 10).

Kohoavat sähkökustannukset, tiukentuneet säädökset ja ilmastonmuutoksen uhka edellyttävät päivittäistavarakaupalta entistä tehokkaampaa energianhallintaa.

Kylmäjärjestelmä kuluttaa yli puolet myymälän sähköstä. Huurteen uusimmat kylmälaitokset edustavat päivittäistavarakaupan tulevaisuutta hyödyntäen edistyksellistä Huurre ECO -koneikkotekniikkaa ja kokonaisvaltaisesti energiataloudellisia ratkaisuja.

6

Kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla ja valvonnalla energiankulutus kuriin

Satakunnan Osuuskaupan market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja Jussi Kaartisen mukaan energiataloudellisuus oli Kankaanpään uudishankkeessa lähtökohta. ”Myymälän energiankulutus on saatu mahdollisimman alhaiseksi mm. kylmäkalusteiden ovituksella, kansituksella, LED-valaistuksella ja tehokkaalla hiilidioksidijärjestelmällä”, hän toteaa. ”Puhumme merkittävästä säästöpotentiaalista, tuntumamme on että energiakustannukset putoavat jopa 40 prosenttia”, hän jatkaa. Asiakkailta on Kaartisen mukaan tullut pelkkää positiivista palautetta uusista ovi- ja valaistusratkaisuista.

S-Market Kankaanpään Huurre ECO CO2-kylmäkoneikko hyödyntää ensimmäisenä Suomessa edistyksellistä säädintekniikkaa, jonka avulla lämmön talteenotto on maksimoitu.

Säädökset ja suositukset ovat yksimielisiä

Suomi on sitoutunut EU:n energiapalveludirektiivin mukaisesti pienentämään energiankulutustaan ja hillitsemään kasvihuonepäästöjään. Suomen Kaupan liitto on osaltaan sitoutunut vähintään 9 %:n energiansäästötavoitteisiin vuosina 2008–2016. Kaupan suuret toimijat kuten S-ryhmä, Kesko, Suomen lähikauppa ja Tokmanni ovat lähteneet mukaan energiatalkoisiin ja solmineet energiatehokkuussopimuksen, joka noudattaa liiton tavoitteita.

Päivittäistavarakauppa ry toteaa ohjeissaan myymälöiden energiankulutuksella olevan merkittävä vaikutus kaupan alan kasvihuonekaasupäästöihin. PTY suosittelee myymälöihin ”mahdollisimman tehokasta energiankäyttöä tukevia ratkaisuja ja laitteita”. Yksi tulevaisuuden painopiste kaupan energiasäästössä on PTY:n mukaan kylmäsäilytyksen energiankulutuksen hyvä hallinta. PTY:n tutkimuksen mukaan päivittäistavarakauppa voi vähentää toimintansa aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta monin eri toimenpitein, mm. hyödyntämällä lämmön talteenottoa tehokkaasti.

Kylmälaitos ei ole enää vain kylmälaitos – vallankumouksellista uutta tekniikkaa

Keväällä 2012 valmistunut S-Market Kankaanpää on hyvä esimerkki ener-

giatehokkaasta päivittäistavarakaupasta.

S-ryhmän kylmäteknisen asiantuntijan Matti Eerikäisen mukaan Kankaanpään uudella säädintekniikalla toteutettu, lämmön talteenoton maksimoiva ratkaisu on läpimurto kylmäalalla. ”Modernin tekniikan avulla mennään nyt ensimmäistä kertaa myös kiinteistöautomatiikan puolelle”, Eerikäinen toteaa. ”Kokonaisuus on tässä uudessa järjestelmässä tärkeää, yhdellä järjestelmällä hoidetaan kaikki eikä tehdä ylimääräistä työtä”, hän lisää. Huurteella on Eerikäisen mukaan tarjota osuuskaupoille markkinoiden energiataloudellisimmat kokonaisratkaisut.

Huurre Groupin teknologiajohtaja Kåre Lindroosin mukaan S-Market Kankaanpäässä lämpöä pystytään ottamaan talteen uudenlaisen koneikkosäätimen avulla tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Kiinteistön lähettäessä viestin lämmön lisätarpeesta säädin ohjaa lämmön talteenoton toimimaan tarvittavalla teholla. ”Järjestelmässä on muutama aivan uusi toiminto”, toteaa Kåre Lindroos. ”Kun lisälämmön tarve tulee, säädin nostaa kaasujäähdyttimen paineen, jos se ei ole riittävä. Seuraavaksi säädin pysäyttää lauhdutinpuhaltimet. Jos ei vieläkään ole riittävästi lämpöä (esim. talvella), säädin pystyy ohittamaan kaasujäähdyttimen kokonaan. Näin lämmön talteenotto on tarpeen mukaista ja se saadaan maksimoitua ”, Lindroos jatkaa.

7

Tehokkaaksi suunnitellun kokonaisjärjestelmän taloudellisuuden varmistaa palvelu, jonka avulla laitoksen energiatehokkuutta seurataan ja parannetaan.

S-Market Kankaanpäässä on käytössä kylmälaitteiden etävalvonta ja -ohjauspalvelu Huurre HOT. Huurre HOT:in asiantuntijat käyvät säännöllisesti kohteen lämpötilat läpi ja tarkkailevat energian kulutusta. ”Erityisen hyvänä pidämme sitä, että kohde on jatkuvassa valvonnassa ja Huurre näkee ennakkoon, jos jossakin päin myymälää on ongelmia”, toteaa Jussi Kaartinen. ”Lisäksi pääsemme itse katsomaan lämpötiloja ja saamme raportteja koska haluamme”, hän lisää. Ensimmäiset raportit on saatu, ja Kaartisen mukaan Huurre HOT -palvelun avulla on jo saavutettu lisäsäästöjä.

Tulevaisuuden järjestelmiltä vaaditaan maksimaalista energiatehokkuutta

Huurre Groupin teknologiajohtaja Kåre Lindroosin mukaan kiinnostus CO2tekniikkaa ja energiatehokkaita järjestelmiä kohtaan on kasvanut huomattavasti. ”Toimittajalle tämä tuo haasteita parantaa omia tekniikoitaan. Nyt Suomessakin on alettu hyödyntää CO2:n luomat mahdollisuudet. Erityisesti lämmön talteenotto on kasvanut tärkeäksi kriteeriksi, ja CO2-laitoksessahan sitä pystytään hyödyntämään huomattavasti paremmin kuin perinteisissä laitoksissa”, hän summaa.

S-ryhmän tavoitteena on tehostaa energian käyttöä keskimäärin kahdella prosentilla joka vuosi vuoteen 2015 saakka.

Tulevaisuudessa S-ryhmä lähtee kaikissa hankinnoissaan siitä, että sen hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Matti Eerikäisen mukaan kaikissa S-ryhmän myymälöissä pyritään jatkossa käyttämään mahdollisimman energiataloudellista kylmätekniikkaa ja hyödyntämään kaikki energiankäytön tehostamiskeinot. Huurre on parhaillaan rakentamassa Savonlinnassa ja Enonkoskella uusia laitoksia hyödyntäen Kankaanpäässä käytettyä tekniikkaa.

energiatehokasta kylmätekniikkaa

Huurteen päivittäistavarakaupan

energia-asiantuntijan puheenvuoro

Modernissa kylmätekniikassa energiatehokkuus on trendikäs huudahdus, jota on helppo viljellä. Todellisuudessa se pitää sisällään kuitenkin niin monta elementtiä, että oikeasti energiatehokas kokonaisuus saavutetaan vasta monien osien summalla. Vain yksi teknologia, tekniikka, komponentti tai näkökulma ei takaa, että kokonaisuus kuluttaa vähemmän energiaa kuin se voisi.

Onneksi asiakas voi olla varma, että Huurteella tämä tosiasia tunnistetaan ja otetaan huomioon, kun tavoitteeksi asetetaan todellinen energiatehokkuus kylmäjärjestelmässä. Pienempi kulutus edustaa kuitenkin sekä vihreitä arvoja että puhdasta rahaa.

Se on siis kaikille eduksi.

Kalusteiden ovet ja kannet

Maailmalla suuri osa uusista myyntikalusteista toimitetaan jo kansien ja ovien kera. Näin pienennetään sähkönkulutusta jopa 40 % kannettomaan ja ovettomaan vaihtoehtoon verrattuna. Takaisinmaksuajat investoinneille ovat lisäksi huomattavan lyhyitä, kun huomioidaan kalusteiden keskimääräiset käyttöiät.

Kokemukset ovat myös todistaneet, etteivät myyntiaukon peittävä ovi tai kansi vaikuta asiakaskäyttäytymiseen käytännössä lainkaan.

Myynti sujuu siis vanhaan malliin mutta selkeästi pienemmillä kuluilla.

Huurre tarjoaa ovi- ja kansitusprojektit vanhempiin kalusteisiin jälkiasenteisena ja takuuaikaisiin kohteisiin jälkitoimituksena valmistajasta riippumatta. Jokainen kaluste ansaitsee kannet ja ovet.

Kalusteiden puhallintekniikka

Kalusteissa kierrätettävä sisäilma, josta lämpö poistetaan kalusteen sisälämpötilan laskemiseksi, liikkuu kalusteessa kalustepuhaltimien avulla. Energiamäärään, jolla puhaltimien sähkömoottoreja pyöritetään, voidaan helposti vaikuttaa vaihtamalla vanhemmat oikosulkumoottorit uudempiin ja huomattavasti energiatehokkaampiin. Huurteen toimittamien ovi- ja kansitusprojektien yhteydessä kalusteisiin vaihdetaan lähes poikkeuksetta EC-energiansäästöpuhaltimet.

säästölukemia. LED-valaistus on lisäksi huomattavasti pitkäikäisempi perinteiseen valaisintekniikkaan verrattuna. Pisimmän käyttöajan LED-valaisin saavuttaa kuitenkin lämpötilan laskiessa. Tämä tekeekin LED-tekniikasta ideaalin valinnan kylmäteknisiin tiloihin sekä käyttöiän että energiatehokkuuden kannalta.

Huurre toimii pioneerina LED-tekniikan soveltamisessa kylmätiloihin ja -laitteisiin, minkä ansiosta asiakas saa vastaukset kaikkiin kysymyksiinsä yhdestä paikasta.

myös mahdollisuus saavuttaa huomattavia rahallisia säästöjä: Huurre HOT -palvelu on kylmäammattilaisten valvoma kokonaisuus, jossa kylmäjärjestelmän parametrejä säädetään etänä suhteessa sen kohtaamiin haasteisiin.

Tällöin koko järjestelmä toimii optimaalisesti ja nauttii hallittuja annoksia sähköä. Seurauksena on parhaimmillaan jopa 20 % vuotuinen säästö kylmäsähköstä.

Koko kylmäjärjestelmän optimointi

Kylmäjärjestelmä toimii aina suhteessa ympäröiviin olosuhteisiin, kylmäkalusteiden ja -varastojen täyttö- ja käyttöasteeseen sekä käytössä olevaan tekniikkaan. Joskus tehoa on liikaa suhteessa olosuhteisiin, ja koneet siirtävät ylimääräisen tehon suoraan sähkölaskun alariville turhaksi kustannukseksi. Toisinaan sitä ei ole riittävästi, ja kalusteilla on vaikeuksia saavuttaa asetettuja lämpötiloja hävikin uhalla.

Varsinkin Suomessa vuodenaikojen vaihtelut ovat radikaaleja – kolmestakymmenestä pakkasasteesta kolmeenkymmeneen helleasteeseen – jolloin koko järjestelmää haastetaan jatkuvasti. Tässä ongelmassa on kuitenkin

Valaistusvaihtoehdot

LED-tekniikka on viime vuosina korvannut voimakkaasti kiinteistöjen yleisvalaistusta ja tuottanut parhaimmillaan jopa 90 % energian-

”...Kun asiakkaat haluavat energiatehokkuutta ja luotettavuutta, Huurre järjestää sen kerralla ja kunnolla!”

8

Kysymyksiin energiansäästötuotteista ja -palveluista vastaa: sauli vähä-savo, myyntipäällikkö, huolto puh. 040 1580 331 tai sauli.vaha-savo@huurre.com

energiansäästöä teollisuudessa

Pitäjänmäen ABB

sai uuden vapaajäähdytysjärjestelmän ABB on pääkaupunkiseudun suurin teollinen työnantaja, sen Pitäjänmäellä sijaitsevassa tehtaassa työskentelee noin 1 500 henkilöä. Isoja moottoreita ja generaattoreita valmistavan tehtaan jäähdytysjärjestelmän uusiminen tuli viime kesänä ajankohtaiseksi. Lue, miksi ABB:n tuotannon kehitysinsinööri Stefan Olander päätyi Huurteen vapaajäähdytysjärjestelmään!

Pitäjänmäen ABB:n prosessien tehon tarve oli kasvanut huomattavasti, ja vanha R22-laitteisto toimi kylmäaineella, jonka saanti on rajoitettua. Kun noin 20 vuotta vanhat jäähdyttimet päätettiin vaihtaa, otettiin ABB:llä huomioon myös energiatehokkuuden näkökanta. ”Olemme Helsingin isoimpia energian kuluttajia. Kun esimerkiksi koeajamme järeitä moottoreita, on sähkönkulutus todella massiivista”, toteaa Stefan Olander. Ympäristöpolitiikkansa mukaisesti ABB pyrkii järjes-

telmällisesti vähentämään toimintansa aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Huurteen ilmastoinnin jäähdytyksen asiantuntija Jari Vanhala ehdotti suoralta kädeltä ABB:lle Aermecin valmistamaa vapaajäähdytysjärjestelmää. Järjestelmä on äärimmäisen energiatehokas, koska siinä voidaan hyödyntää kylmää ulkoilmaa. ”Etenkin prosessien jäähdytyksessä, jossa lämpökuormat ovat ympärivuotisia, saavutettavat energian säästöt ovat huomattavia”, Jari Vanhala toteaa. Liuos jäähdytetään ulkoasenteisessa vedenjäähdyttimessä sijaitsevassa vapaajäähdytyspatterissa. Suurin osa vuotuisesta jäähdytystarpeesta voidaan tehdä vapaajäähdytyksellä, ja loppu tarvittava teho saadaan aikaan kompressoreilla.

Stefan Olanderin mukaan järjestelmän asennus sujui loistavasti, eikä hänellä ole mitään valittamista – päinvastoin. ”Tehot

lisääntyivät moninkertaisiksi, ja järjestelmä on toiminut kahdessa vuorossa täydellisesti”, Olander iloitsee. Järjestelmä maksaa myös itsensä nopeasti takaisin.

Huomattavan energian säästön lisäksi kompressorien kuormitus pienenee, eli vedenjäähdyttimen ikä pitenee.

”...tehot lisääntyivät moninkertaisiksi, ja järjestelmä on toiminut kahdessa vuorossa täydellisesti...”

ABB:n uuden uutukaista vapaajäähdytysjärjestelmää ihailevat vasemmalla ABB:n Stefan Olander ja oikealla Huurteen Jari Vanhala.

9

elintarvikelaki muuttuu

Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus.

ELINTARVIKEVALVONNAN

HYMIÖT

NÄKYVIIN TOUKOKUUN ALUSTA Uuden elintarvikelain mukaan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla. Julkistaminen tehdään vaiheittain, alkaen 1.5.2013 vähittäismyynnin toimijoista.

Toukokuun 2013 alusta alkaen valvontatulos julkistetaan sitä mukaa, kun toimijoita tarkastetaan suunnitelmallisten tarkastuskäyntien ja valvontasuunnitelman mukaisesti.

Eviran ylitarkastaja Marina Häggman vetää Oiva-projektia.

Elintarvikevalvonnan tarkastusraportit ensimmäistä kertaa julkisiksi (oiva-järjestelmä)

Elintarvikevalvontaa ja -tarkastuksia on tehty aina, mutta tähän asti kuluttaja ei tuloksia ole päässyt näkemään. Yksi valvontatietojen julkistamisen tavoitteista on tehdä viranomaistoiminta avoimemmaksi kuin tähän asti. Raportin julkaiseminen antaa tietoja kuluttajalle hänen ostopäätöksensä tueksi ja samalla se on yrittäjälle mahdollisuus kertoa asiakkaalleen, että asiat ovat kunnossa. ”Uusi käytäntö ei tule muuttamaan tarkastusta mitenkään muuten, kuin että tulos julkaistaan. Yrittäjällä, joka tietää miten toimitaan vaatimusten mukaisesti, ei pitäisi olla mitään huolestumisen aihetta”, toteaa Oiva-projektin vetäjä, Eviran ylitarkastaja Marina Häggman.

Evira testasi Oiva-järjestelmää pilotti­ hankkeen avulla viidellä eri Suomen alueella. Pilotissa vapaaehtoiset elintarvike­ alan toimijat julkaisivat tarkastuksen tuloksista kertovat hymiöt. Evira keräsi

10

kokeilusta palautetta kuluttajilta, toimijoilta, valvontaviranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä syksyn 2011 aikana. Palautteet vaikuttavat osaltaan siihen, miten valvontatiedot julkaistaan valtakunnallisesti jatkossa. Evirassa valmistellaan Oiva-järjestelmää seitsemän eri yksikön voimin. ”Tällä hetkellä mietitään, mistä toimijat saisivat parhaiten tietoa”, toteaa Häggman. ”Nettisivut tullaan päivittämään, ja Eviralta lähtee tiedote heti, kun asiat ovat tarpeeksi pitkällä”, hän sanoo.

Hymiöillä arvostellaan pariakymmentä eri osa-aluetta, heikoin määrää arvosanan

Oiva-raportin sisältöä ja arvosteluasteikkoa viimeistellään parhaillaan, ja ohjeistus on lähtenyt lausuntakierrokselle. ”Tarkastuksissa tutkitaan 18:a eri asiakokonaisuutta, joten kaikkia ei ehditä käsitellä samalla tarkastuskerralla”, Häggman kertoo. ”Tietyt osa-alueet tarkastetaan joka kerta, osa harvemmin, kuitenkin niin, että kaikki tulee tarkastettua tietyn ajan sisällä (aika vielä määrittämättä)”, hän sanoo.

Ylitarkastaja Marina Häggmanin mukaan Oivaa ei tarvitse pelätä, tarkastusraporttien julkistaminen tuo ihmetystä ja uutta kaikille, mutta viime kädessä se ajaa niin kuluttajan kuin toimijankin asiaa.

”Esimerkiksi lämpötilanvalvonta on niin kriittinen osa-alue, että se todennäköisesti tarkastetaan aina”, hän lisää.

Raportin arvosanat tulevat jatkossakin olemaan hymiöitä, mutta nimistä keskustellaan vielä. Lopullinen arvosana määräytyy heikoimmaksi arvioidun osaalueen mukaan. Jotkut toimijat kokevat epä­oikeudenmukaiseksi kokonaisarvosanan alenemisen vain yhden osa-alueen arvion vuoksi, vaikka toimipaikka olisi huolehtinut kaikista muista alueista esimerkillisesti. Häggmanin mukaan uudessa raportissa julkaistaan kuitenkin kaikkien osa-alueiden saamat arvosanat. ”Haluamme opettaa kuluttajalle, että hän voi katsoa raportista, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Esim. jos kuluttajalla ei ole asiaa palvelutiskille, ei hänen pidä huolestua sen saamasta huonommasta arvosanasta, jos muut alueet on hoidettu hyvin”, hän selvittää.

Uusi elintarvikelaki on muuttunut riskiperusteiseksi. Siitä syystä, mitä suurempi riski tiettyyn osa-alueeseen sisältyy, sen helpommin tästä osa-alueesta tulee heikompi arvio. Kun terveystarkastajat käyvät paikan päällä, on aina pieniä epäkohtia, joita pitää korjata. Jos ne eivät heikennä elintarviketurvallisuutta, saa toimipiste hyvän hymiön. ”Esimerkiksi helposti pilaantuvien elintarvikkeiden väärä lämpötila on aivan varmasti sellainen asia, joka heikentää helposti arvosanaa”, Häggman arvioi.

Tavoitteena yhtenevä ja oikeudenmukainen arviointi

Elintarviketarkastuksista vastaavat valvontayksiköt, jotka koostuvat useasta­ kunnasta. Kunnan terveystarkastaja tekee tarkastuksen, laatii pöytäkirjan ja kirjaa korjaavat toimenpiteet kuten aikaisemminkin. ”Terveystarkastajan tekemä tarkastus on tähänkin asti perustunut lainsäädäntöön. Jatkossa avaamme vielä riskiperusteet, joiden avulla tarkastaja tekee raporttinsa”, Häggman sanoo.

Evira kouluttaa tammi-helmikuussa kaikki tarkastajat perusteellisesti uuden järjestelmän käytäntöihin. Lisäksi valvontayksikköjä ohjeistetaan yhtenäistämään toimintaansa. ”Meillä on vain ammattitaitoisia koulutettuja tarkastajia. Eviralla ei ole mitään epäilystä, etteivätkö tarkastajat osaisi toimia oikein ja tasapuolisesti uuden ohjeistuksen mukaan”, Häggman vakuuttaa.

Oiva-ohjeistuksessa on vielä avoimia asioita. Keskustelua on herättänyt mm. se, voiko valvoja mennä toimipaikalle etukäteen ilmoittamatta. Evira ei Häggmanin mukaan välttämättä puutu siihen. ”Tähän asti tarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaan.

Suomi on sen verran pitkä maa, että todennäköisesti on syytä varmistaa oikeiden henkilöiden paikallaolo”, hän kuiten­kin toteaa. Avoinna on vielä myös

11

se, kuinka nopeasti uusintatarkastukset voidaan tehdä. Häggmanin mukaan kunnat eivät voi olla jatkuvasti tekemässä tarkastuksia, vaikka heikon arvion saanut toimija luonnollisesti niin haluaisikin. ”Aikaisemman seurannan perusteella en kuitenkaan usko, että Suomessa toimijat saavat kovinkaan monta huonointa arvosanaa”, Häggman vakuuttaa.

”... aikaisemman seurannan perusteella en kuitenkaan usko, että suomessa toimijat saavat kovinkaan monta huonointa arvo­ sanaa ...”

Huurteen asentaja Heikki Törrönen menossa St1-ketjuun kuuluvalle Tullinpuomin Shellille tarkistamaan ilmastoinnin jäähdytystä kuumana kesäpäivänä.

HUURRE

* *

jäähdytystä huoltoasemilla

POLTTOAINEJAKELUN TUKENA Huurre haluaa strategiansa mukaisesti toimittaa palveluitaan kaikkialle, missä lämpötilan hallinta on kriittistä. Yksi yhteiskunnan toimintojen turvaamisen kannalta kriittinen osa-alue on polttoainejakelu. Huurteella on pitkä kokemus jakeluasemien kylmän hoitamisesta, ja valtakunnallisen verkoston ansiosta polttoainejakelun tuki on aina Huurteen asiakasta lähellä. Tällä hetkellä Huurre huoltaa useita Teboilin, St1:n, ABC:n ja Neste-ketjun asemia.

Simo Näränen on tehnyt Huurteen kanssa yhteistyötä jo seitsemisen vuotta. Näräsen mukaan uusi sopimus antaa kokonaisvaltaisen näkemyksen laitteista, siinä keskitytään ennakoivaan huoltoon ja kustannussäästöihin.

Vaikutuksen St1:een teki myös Huurteen valmis palveluverkosto, joka mahdollistaa lyhyet välimatkat, nopeat vasteajat ja tehokkaan päivystyspalvelun. ”Olin yllättynyt kuinka maanlaajuisesti Huurre toimii: huoltotoimipisteen etäisyys mihin tahansa meidän asemaamme on keskimäärin vain 35 kilometriä”, Heinonen kiittelee.

Huurteen vahvuus toimitsijana perustuu Näräsen mukaan erityisesti kokonaisuuksien hallintaan. ”Me Teboililla pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhden hyväksi havaitsemamme toimitsijan kanssa. Huurteelta saamme kunnossapidon ja huollon lisäksi tarvittaessa myös uusinvestoinnit”, hän toteaa. Energiatehokkuus on tärkeätä myös Teboilille, Näräsen mukaan kaikissa saneerauksissa ja uudiskohteissa hankitaan mahdollisimman energiataloudellisia laitteita ja järjestelmiä.

St1 arvostaa valtakunnallisuutta ja laatua

Tuorein Huurteen huoltoasemakumppaneista on St1, joka valitsi kilpailutuksessa Huurre Finlandin kylmähuoltokumppanikseen helmikuussa 2012. Sopimus sisältää yli sadan St1:n palveluaseman kylmälaitteiden huollon ja kunnossapidon.

Yksi St1:n tärkeimmistä kriteereistä sen etsiessä kylmähuoltokumppania oli korkea toimintavarmuus. ”Meidän on voitava luottaa siihen, että yhteistyöpartneri hoitaa asemiemme kylmälaitteiden huollon laadukkaasti”, toteaa St1:n kunnossapitopäällikkö Erkki Heinonen. ”Minulla on Huurteen toiminnasta pelkästään hyviä kokemuksia, yrityksellä on pitkä kokemus kylmäalalla ja ammattitaitoinen henkilöstö”, hän jatkaa.

Teboil haluaa kokonaisuuksien hallintaa

Teboilin kanssa Huurteella on juuri päivitetty valtakunnallinen huoltosopimus, joka kehitettiin vastaamaan Teboilin tämän päivän tarpeita. Huurre vastaa noin viidenkymmenen Teboilin aseman kylmälaitteista ja ilmastoinnin jäähdytyslaitteista. Teboilin kunnossapito­päällikkö

12

Yksi tärkeimmistä yhteistyön muodoista on Näräsen mukaan myös tiedon saaminen alan tapahtumista. ”On tärkeää, että kuulemme viimeiset uutiset lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista ja uusista innovaatioista”, hän toteaa. ”Esim.

R22-kylmäaineen käytöstä poistumisesta yhteyshenkilömme Jonni Moislahti informoi meitä jo hyvissä ajoin”, hän lisää.

*

St1:n kunnossapitopällikkö Erkki Heinosen mukaan kylmähuoltoyhtiön valintaan vaikutti myös Huurteen kattava kylmälaite ja -kalustevalikoima.

Teboilin kunnossapitopällikkö Simo Näräsen mukaan Huurteen asiakkuuden­hoitomalli, jossa toimitaan yhden yhteyshenkilön kautta, helpottaa asiakkaan työtä.

Satakunnan ABC-asemilla arvostetaan alueellista asiantuntemusta ja energiaosaamista

Huurre hoitaa Satakunnan Osuuskaupan alueella kaikkien ABC-asemien ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden huollot.

Huoltoasemien ja ruokakauppojen lisäksi sopimus on laajennettu koskemaan myös ravintolapuolen laitteita. Satakunnan Osuuskaupan ABC-asemien ryhmäpäällikkö Kimmo Järvi on toiminut Huurteen kanssa vuosihuoltosopimuksen solmimisesta lähtien. ”Huurre on iso ja ammattitaitoinen yritys, jonka kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä. Haasteista on aina selvitty hyvässä yhteisymmärryksessä”, Järvi sanoo.

Energian hinnan noustessa myös S-ryhmä etsii tehokkaita ratkaisuja. ”Mm. sähkön kulutuksen optimointi on meille ensiarvoisen tärkeää kustannusten noustessa”, toteaa Järvi. ABC-asemilla on käytössä Huurre HOT -palvelu, jolla helpotetaan asemien kokonaiskulujen hallintaa optimoimalla kylmälaitteiden energiankulutusta. Lisäksi ABC-asemilla on suunnitteilla kokonaisvaltainen kansitusprojekti, jolla edelleen tehostetaan asemien energiataloudellisuutta.

Järven mukaan Huurteen asiakkuuden­ hoitomalli helpottaa yhteydenpitoa kylmä­asioissa. ”On aina mukavampi keskustella ihmisen kanssa, joka tuntee toimipaikat jo entuudestaan”, hän toteaa.

Alueen tuntemus on tärkeää erityisesti­ poikkeustilanteissa. Sähkökatkokset ovat Satakunnan Osuuskaupan alueella säännöllisiä ukonilmalla, ja tarpeelliset varajärjestelmät on rakennettu katkojen varalta. Huurteen ammattilaiset ovat Järven mukaan aina katkojen sattuessa olleet yhteydessä asiakkaaseen ja varmistaneet laitteiden toimivuuden.

Ylöjärven Teboil on yksi viidestäkymmenestä Huurteen huoltosopimukseen kuuluvista asemista.

Huurre huoltaa Satakunnan Osuuskaupan toimialueella kaikki ABC-asemat, kuvassa on Kiikoisten asema.

13

huurre hot takaa kylmyyden päivittäistavarakaupassa

Huurre HOT

valvoo lämpötiloja Tampereen

Kuninkaankulmassa K-Supermarket Kuninkaankulman kauppias Hannu Nieminen voi nykyään nukkua yönsä rauhassa: Huurre HOT on valvonut myymälän kylmäjärjestelmien lämpötiloja luotettavasti jo vuoden verran.

K-Supermarket Kuninkaankulmalla on ollut huoltosopimus Huurteen kanssa jo kaupan toiminnan alusta lähtien, eli vuodesta 1998. Noin vuosi sitten marketille tarjottiin Huurre HOT -lämpötilan seurantapalvelua, ja kauppias Hannu Nieminen innostui järjestelmän tarjoamista hyödyistä. ”Olin kyllä lukenut Huurre HOT:ista, mutta vakuutuin lopullisesti, kun Huurteen asiantuntija tuli konkreettisesti näyttämään, miten homma toimii”, kauppias toteaa.

Laatu on Kuninkaankulman kauppiaalle ja henkilökunnalle sydämen asia. ”Asiakkaiden on voitava luottaa tuotteidemme

tuoreuteen ja kylmäjärjestelmien on pelitettävä aukottomasti”, toteaa tuoretuotepäällikkö Jarmo Nieminen. ”Kun Huurre HOT -ammattilaiset seuraavat koko ajan kylmän tilannetta, voi henkilökunta luottavaisin mielin keskittyä omiin tehtäviinsä”, hän jatkaa. Niemisen mukaan järjestelmän avulla pystytään reagoimaan asioihin jo ennakkoon, ennen kuin ongelmatilanne on ”päällä”.

Erityisen hyvänä kauppias Hannu Nieminen pitää Huurre HOT -järjestelmässä sitä, että viranomaisvalvontaa silmälläpitäen HOT antaa hyvää pohjaa, mihin tukeutua. ”Luotettavat raportit ovat koska tahansa saatavissa netistä nopeasti ja helposti, ja viranomaiset ovat tyytyväisiä”, hän iloitsee. Kiireisenä miehenä kauppias arvostaa myös sitä, ettei aina tarvitse lähteä paikan päälle tarkistamaan lämpötiloja. ”Oman ajankäytönkin kannalta tämä on hyvä homma, pääsen halutessani tar-

kistamaan tilanteen missä tahansa liikunkin, 24 tuntia vuorokaudessa”, hän kiittelee. ”Voin ehdottomasti suositella Huurre HOT:ia erikokoisten myymälöiden lämpötilanvalvontaan”, kauppias sanoo.

”...voin ehdottomasti suositella huurre hot:ia erikokoisten myymälöiden lämpötilan valvontaan...”

**

K-Supermarket Kuninkaankulman tuoretuotepäällikkö Jarmo Nieminen (vas.) ja kauppias Hannu Nieminen haluavat pitää asiakkaat tyytyväisinä.

14

modernia jäähdytystä makkaratehtaalla Yrjö Wigrenin tehdas sijaitsee Tampereen Sarankulman teollisuusalueella.

Wigrenin makkaratehtaan

lämpötilanvalvonta uudistettiin tähän päivään

Tamperelaisen Yrjö Wigren Oy:n toimitusjohtaja Seppo Virtanen halusi modernisoida tänä päivänä 40 henkilöä työllistävän makkaratehtaan lämpötilanvalvonnan.

Asiakkaan on voitava luottaa kuuluisaan Wigrenin laatuun, eikä elintarviketurvallisuudesta tingitä. Tarvittiin vain soitto Huurteelle, ja nyt Wigrenin lämpötilanvalvonta-asiat ovat kunnossa Huurre HOT -palvelun avulla.

Yrjö Wigren Oy on perustettu 1917, ja se on Suomen vanhin jatkuvasti toiminnassa ollut lihanjalostusyritys. Tänä päivänä Wigrenin liikevaihto on kahdeksan miljoonan luokkaa, ja se on tuoreessa tutkimuksessa arvioitu Suomen parhaimpien lihanjalostajien ja makkaranvalmistajien joukkoon. Wigren on tunnettu ennen kaikkea laadukkaista tuotteistaan: mm.

Herkkunakki, Ohutlenkki ja Rosvofile ovat löytäneet tiensä suomalaisten herkuttelijoiden ruokapöytään.

Huurre oli Wigrenille jo entuudestaan vanha tuttu kokonaisvaltaisten kylmäratkaisujen toimittajana. ”Tehdas on kuin iso termospullo, joka on rakennettu Huurteen elementeistä”, Seppo Virtanen toteaa. ”Oli itsestäänselvyys ottaa Huurteeseen yhteyttä, kun halusimme varmistaa tuotteidemme lämpötilavalvonnan”, sanoo Virtanen.

Huurre HOT valvoo, raportoi ja hälyttää

Huurre asensi Wigrenin tuotantotiloihin lämpötila-anturit ja kytki ne HOTpalveluun. ”Järjestelmän asennus sekä henkilökunnan käyttökoulutus sujuivat mainiosti”, Virtanen kehaisee. Wigrenille rakennettiin omat Huurre HOT -internet-sivut, joista asiakas voi koska

tahansa tarkistaa lämpötilat tilojen pohjakuvasta. ”Tärkeintä palvelussa meille on, että voimme helposti seurata reaaliaikaisia lämpötiloja mistä tahansa”, toteaa Virtanen.

Virtanen pitää hyvin tärkeänä myös arkistoitujen lämpötilojen saatavuutta mm. viranomaisten käyttöön. ”Historiatiedot löytyvät helposti ja ne on selkeästi esitetty”, hän sanoo. ”Raportit jopa ylittävät viranomaisten vaatimukset”, hän iloitsee.

Wigrenillä on käytössä myös Huurre HOT -hälytyspalvelu eli lämpötilahälytykset lähtevät suoraan asiakkaan kännykkään. Hälytykset aktivoituvat myös nettisivuille, joista asiakas näkee nopeasti missä on mahdollinen ongelma.

Yrjö Wigrenin laatua jo vuodesta 1917!

Lämpötilanvalvontaa erilaisiin tarpeisiin

Wigrenillä on laajennussuunnitelmia, parhaillaan menossa on tehtaanmyymälän rakentaminen. ”Huurteen ammattilaiset mitoittivat meille tämän hetken tilanteeseen sopivan järjestelmän, jota on jatkossa helppo laajentaa”, iloitsee Virtanen. ”Voin ehdottomasti suositella Huurre HOT -palvelua minkäkokoiseen yritykseen tahansa, koska se on niin muuntautumiskykyinen”, hän jatkaa.

15

Seppo Virtanen on toiminut Yrjö Wigrenin toimitusjohtajana vuoden 2012 alusta lähtien.

ammattitaitoa huurteelta

* *

OSAAVA HENKILÖKUNTA ON HUURTEEN TOIMINNAN PERUSTA

16

*

Kylmäalan töissä vaaditaan monipuolista osaamista, ja tekniikan kehitys on nopeaa. Huurre panostaa systemaattisesti henkilöstönsä jatkuvaan kouluttamiseen yhdessä johtavien suomalaisten kylmäalan koulutuslaitosten kanssa.

Kylmäasentajan ammattitutkinto ja kylmämestaritutkinto ovat se perusta, jolla osaamistamme kehitetään. Työmaa­ henkilöstömme suorittaa myös säännöllisesti alalle soveltuvat turvallisuuskoulutukset.

Asiakkaamme voivat luottaa ajan tasalla olevaan ammattitaitoomme

Kaikki Huurteen asentajat ovat saaneet kylmäalan koulutuksen, ja koulutamme jatkuvasti uutta henkilöstöä oppisopimuskoulutuksella. Kylmäasentajan ammattitutkinto varmistaa laajan kylmätekniikan tietotaidon ja oikeuttaa toimimaan vastuullisissa kylmäalan tehtävissä. Vuosittain henkilöstön koulutussuunnitelman mukaiset henkilöt suorittavat kylmämestarin tutkinnon, joka antaa hyvät valmiudet kylmälaitosten suunnittelu-, tarjouslaskenta- ja projektinhoitotyöhön.

Huurteen työnjohtotehtävien menestyksellinen suorittaminen edellyttää kylmämestarin tutkintoa tai soveltuvaa insinöörikoulutusta.

hetkellä Edupolissa Matin koulittavana on useita tulevia huurrelaisia oppisopimuskoulutuksessa sekä muutama huurrelainen kylmämestarin opissa. ”Huurre kouluttaa henkilökuntansa esimerkillisesti, ilman kylmäalan tutkintoa Huurteella ei saa tehdä töitä”, sanoo Jokela. ”Huurre on tavoiteltu työpaikka, monet opiskelijat tietävät jo kouluun tullessaan haluavansa Huurteelle”, hän jatkaa.

Huurteella työturvallisuuden tavoitteena nolla tapaturmaa

Huurre on mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa, ja henkilöstömme osallistuu säännöllisesti työturvallisuuskoulutuksiin.

Tulityöt ovat erityistä vaaraa aiheuttavia töitä, joita säätelevät monet lait, säädökset ja määräykset. Tulityökortin suorittanut henkilö osaa ennaltaehkäistä tapaturmia.

Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisten työpaikkojen työturvallisuuden parantamiseksi sekä osana kylmäaineenkäsittelijän pätevyyttä. Sähköturvallisuuskortin saaminen edellyttää alan ammattitaitovaatimusten lisäksi sitä, että työntekijällä on ajan tasalla olevat tiedot sähkötyöturvallisuudesta. Hygieniapassi on myös osana yhteistyösopimuksissamme eri elintarviketoimijoiden välillä. Lisäksi EA1ensiapukurssin käynyt henkilökuntamme uskaltaa auttaa hätätilanteissa.

Muutos kylmäasentajien pätevöinnissä Kylmäasentajien pätevöinti muuttui 7/2011. Kaikilta kylmäasenta-

jilta vaaditaan ”henkilökohtainen sertifiointi” ts. osa kylmäasentajan ammattitutkinnosta on oltava suoritettuna ja näyttötutkinto annettuna (EU-842/2006). Huurteen kaikki asentajat ovat luonnollisesti sertifioituja.

Hiilidioksidilla toimivat kylmälaitokset ovat tulevaisuuden ratkaisuja, ja Huurre on toimittanut useaan suomalaiseen päivittäistavarakauppaan CO2-järjestelmiä.

Huurre kouluttaa kaikki kylmäasentajansa, projektipäällikkönsä ja suunnittelijansa hiilidioksidilla toimivien kylmälaitteiden käsittelyyn. Huurrelainen on valmis työskentelemään hiilidioksidilla toimivien kylmälaitteiden kanssa vasta, kun hän on suorittanut koulutuksen hyväksyttävästi ja saanut sen merkiksi hiilidioksidipassin.

Edupoli tarjoaa laadukasta kylmäalan koulutusta

Edupoli on aikuisten oppimiskeskus, joka on toiminut jo kolme vuosikymmentä.

Keskus tarjoaa käytännönläheistä koulutusta ja tutkintoja mm. tekniikan, liiketoiminnan ja palvelun aloilla. Kylmätekniikassa Edupolilla on Suomen suurimmat resurssit. Sen kouluttajat ovat kylmäalan tunnettuja ammattilaisia, ja vuosittain alan koulutuksen saa lähes 500 kylmätekniikan opiskelijaa. Edupolin kylmäkoulutus on erittäin suosittua: opiskelijoita tulee koulutukseen ympäri Suomea aina Käsivarren Lapista asti.

Eräs Edupolin kouluttajista on kokenut kylmäalan konkari Matti Jokela. Matti tietää, mitä asiakas odottaa, ja hän on ollut vahvasti uudistamassa mm. kylmäasentajan ammattitutkintoa. Uudistunut kylmäasentajan tutkinto on Matin mukaan entistäkin vaativampi. Opiskelija voi halutessaan erikoistua mm. kaupan, teollisuuden tai CO2-kylmään. Tälläkin

Matti Jokelan mukaan kylmäalaa pidetään tänä päivänä hyvin kiinnostavana.

17

uusi sertifikaatti

Huurteelle harvinainen

kylmäalan painesertifikaatti Huurre Finland on ainoa DNV:n sertifioima kylmäyritys Suomessa, jolla on ISO 9001 ja 14001 sertifikaattien lisäksi painelaitedirektiivin mukainen hyväksyntä B1 ja D. Nämä moduulit yhdessä antavat oikeuden suunnitella ja valmistaa sekä itse tarkistaa kylmäjärjestelmiä. Ilman näitä sertifikaatteja kylmäalan toimija joutuu kutsumaan tapauskohtaisesti tarkistajan paikalle hyväksymään työt.

DNV Certification Oy/AB (Det Norske Veritas), Suomen johtava sertifiointielin, tarkisti tänä vuonna Huurteen menettelytavat. Perusteellisen tutkintaprosessin tuloksena Huurteen toiminnan todettiin täyttävän tiukat vaatimukset, ja Huurre Finland sai PED:n eli painelaitedirektiivin mukaisen hyväksynnän B1. Vuosittaiset tarkastukset varmistavat, että Huurteen tuotteet, johtamisjärjestelmät ja työntekijöiden osaaminen vastaavat vaatimuksia. Sertifikaatti on kolmannen osapuolen antama todistus, joka osoittaa yrityksen ponnistelevan laadun, turvallisuuden, kestävän kehityksen ja toimintavarmuuden puolesta.

DNV:n myyntijohtaja Osmo Flink, joka on tehnyt Huurteen kanssa yhteistyötä jo kymmenen vuotta, toteaa: ” Sertifiointi on osoitus siitä, että Huurre tunnistaa alan vaatimukset ja haluaa hoitaa asiat kunnolla. Se ei tyydy helpoimpaan vaihtoehtoon, vaan haluaa todellakin palvella asiakasta.

Huurre on pitkäjänteisesti aikaisin liikkeellä ja on alansa edelläkävijä.”

Laatu- ja ympäristöjärjestelmillä valvotaan Huurteen toimintaa

Huurre Finland sai ISO 9001 -laatusertifikaatin ensimmäisen kerran jo vuonna 2000. ISO 9001 on maailman tunnetuin standardi, joka perustuu jatkuvan parantamisen filosofiaan. Laatujärjestelmä perustuu Huurteella toimintakäsikirjaan, josta löytyvät kaikki toiminta- ja työohjeet työturvallisuusasioineen. ”Huurteella laatuohjeet on pyritty tekemään mahdollisimman toimintaa palveleviksi ja käytännönläheisiksi”, sanoo Huurre Finlandin laatu- ja työturvallisuuspäällikkö Pekka Palkio. ”Järjestelmä auttaa meitä vastaamaan asiakkaiden laatuodotuksiin”, hän jatkaa.

Toinen Huurteen toimintaa ohjaava järjestelmä on ympäristösertifiointi ISO 14001, joka kertoo vastuullisesta suhtautumisesta ympäristöasioihin.

Vuodesta 2002 voimassa ollut järjestelmä uudistettiin viime vuonna, ja se on

18

nyt hyvin energiapainotteinen. ”Huurre on lähes ympäristötalon luokkaa”, sanoo Huurteen pitkäaikainen pääarvioija.

Sertifikaattien lisäksi Huurre on hoitanut tuotteisiin liittyvät velvoitteet (tuottajavastuu) Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ekokemin kansa. Pakkausvelvoitteet on hoidettu yhteistyössä PYR-organisaation kanssa.

”...sertifiointi on osoitus siitä, että huurre tunnistaa alan vaatimukset ja haluaa hoitaa asiat kunnolla...”

Huurteen ympäristöjärjestelmän keskeiset tavoitteet ovat: •

Vähentää suoria päästöjä ilmakehään saattamalla kylmälaitokset asetuksen mukaiseen valvontaan ja säännöllisen huoltotoiminnan piiriin.

•

Sähköenergian kulutuksen vähentäminen kylmäjärjestelmissä ja näin sähköntuotannossa tapahtuvien päästöjen vähentäminen.

•

Huoltoautojen keskikulutuksen vähentäminen ja näin päästöjen vähentäminen.

DNV pähkinänkuoressa: •

Riippumaton säätiö perustettu 1864, ei ulkopuolista omistusta

•

Yksi maailman kolmesta merkittävimmästä sertifiointiorganisaatiosta

•

3 000 paikallista toimistoa, 100 maata ja 10 400 työntekijää

•

Suomessa toimintaa 50-luvulta lähtien

•

Ensimmäinen sertifiointilaitos, jolla suomalainen akkreditointi S001

•

Myöntänyt Suomessa yli 1 700 sertifikaattia

•

Yli 1 000 asiakasta Suomessa, noin 50 työntekijää

•

Markkinaosuus Suomessa n. 40 %

DNV:n Osmo Flinkin mukaan Huurre on hoitanut aina sertifikaattiasiat pitkäjänteisesti ja hyvissä ajoin.

19

energiatarkastusten muistilista

OLETKO MUISTANUT TARKASTUTTAA ILMASTOINNIN JÄÄHDYTYSLAITTEESI? Vuonna 2008 voimaan tulleen lain mukaan ilmastoinnin jäähdytyslaitosten energiatarkastusten siirtymäajat päättyvät vuoteen 2012. Tarkastus kannattaa teettää myös kustannussyistä: sen avulla löytyy varmasti keinoja merkittäviin säästöihin energiankulutuksessa.

Tarkista, että olet hoitanut velvollisuutesi:

Lain alaiset järjestelmät: Tarkastettavien ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmien piiriin kuuluvat kaikki nimellisjäähdytysteholtaan vähintään 12 kW olevat kylmäainetoimiset kompressorikoneistot ja niihin liitetyt jäähdytysjärjestelmän osat.

Jäähdytysjärjestelmällä tarkoitetaan yhtä toiminnallista kokonaisuutta.

Aikataulu: Kylmälaitteet, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2000, on tarkastettava viimeistään vuonna 2012.

Vuosina 2000–2007 käyttöönotetut kylmälaitteet on tarkastettava viimeistään kun käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta, kuitenkin viimeistään vuonna 2012.

Vuonna 2008 tai sen jälkeen käyttöön otetut laitokset on tarkastettava viimeistään, kun niiden käyttöönotosta on kulunut viisi vuotta.

Vastuu: Vastuu tarkastuksen järjestämisestä on aina rakennuksen omistajalla.

Tarkastuksen sisältö: Järjestelmästä tarkastetaan jäähdytyskoneisto ja siihen liitettyjen laitteiden kunto ja toiminta.

Tarkastuksen tavoitteena on ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden ja -järjestelmien energiatehokkuuden parantaminen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Tarkastuksen suorittaja: Energiatarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kylmälaiteliikerekisteriin merkittyjen yritysten sertifioitu kylmäasentaja.

Kysy lisää Huurteelta: huoltojohtaja Ilpo Mäkelä, puh. 040 1597 570/ilpo.makela@huurre.com.

20

uusi kaluste wengen

Jäätelömyynnin uusi kuningas

Wengen

Käytännöllinen Huurre Wengen -kaluste mahdollistaa erinomaisen esillepanon normaalisti altaasta myytäville tuotteille, kuten pussitavaralle ja irtojäätelöille.

Edistyksellinen Wengen vie vain vähän lattiapinta-alaa myymälästäsi, mutta silti sen vetoisuus on erittäin suuri.

Tavaran ottaminen tästä kalusteesta on helpompaa kuin pakaste­ kaapin alimmilta hyllyiltä.

Wengen-kalusteessa tuotteesi saadaan vallankumouksellisen myyvästi esille!

tilaa wengen heti numerosta 020 5555 276! lisätiedot: juha weckström juha.weckstrom@huurre.com

21

22

huurteen joulutervehdys 2012

Huurre mukana maailmanlaajuisissa energiatalkoissa Huurre-konserni lahjoittaa 2012 joulumuistamisiin varatut rahat WWF:n toiminnan tukemiseen. Maailman luonnonsuojelusäätiön tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta rakentamalla energiatalous kestäväksi mm. energiatehokkuuden ja energian säästötoimenpiteiden avulla.

Huurre on sitoutunut toimimaan ympäristön hyväksi. Olimme ensimmäisiä yrityksiä, jotka korvasivat kasvihuoneilmiötä aiheuttavat aineosat haitattomilla yhdisteillä. Huurteen CO2-laitoksissa käytetään uusinta teknologiaa, jolla vähennetään ympäristön kuormitusta ja energiankulutusta.

Huurre on myös uranuurtaja lämmönsiirtojärjestelmien kehittämisessä: parhaimmillaan asiakkaamme voi muuttua energiankuluttajasta jopa energiantuottajaksi.

Jokainen meistä voi henkilökohtaisella toiminnallaan vaikuttaa kasvihuonepäästöjen pienentämiseen. Huurre haluaa tällä lahjoituksella olla mukana työssä sellaisen maailman hyväksi, jossa luonnon ja ihmisen hyvinvointi ovat sopusoinnussa.

*

huurre kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulun odotusta.

*

* 23

HUURRE FINLAND OY:N TOIMIPAIKAT VANTAA Taivaltie 5, 01610 Vantaa Puh. 020 5555 11, faksi 020 5555 595 huoltohelsinki@huurre.com TAMPERE PL 127, 33101 Tampere Huurretie 13, 33470 Ylöjärvi Puh. 020 5555 11, faksi 020 5555 360 huoltotampere@huurre.com TURKU Lemminkäisenkatu 42, 20520 Turku Puh. 020 5555 609, faksi 020 5555 669 huoltoturku@huurre.com PORI Uunikatu 6, 28610 Pori Puh. 020 5555 720, faksi 020 5555 729 huoltopori@huurre.com LAHTI Soisalmentie 3, 15860 Hollola Puh. 020 5555 606, faksi 020 5555 484 huoltolahti@huurre.com KOTKA ja KOUVOLA Varastosuora 10, 46860 Keltakangas Puh. 020 5555 700, faksi 020 5555 709 huoltokotka@huurre.com LAPPEENRANTA Seponkatu 6, 53300 Lappeenranta Puh. 020 5555 607, faksi 020 5555 629 huoltolappeenranta@huurre.com MIKKELI PL 261, 50101 Mikkeli Arinakatu 9, 50170 Mikkeli Puh. 020 5555 710, faksi 020 5555 719

• Oulu

SAVONLINNA PL 117, 57101 Savonlinna Pihlajavedentie 21, 57170 Savonlinna Puh. 020 5555 730, faksi 020 5555 739 KOKKOLA Vasarakuja 9, 67100 Kokkola Puh. 020 5555 603, faksi 020 5555 659 huoltokokkola@huurre.com

• Kajaani • Kokkola

JYVÄSKYLÄ Kirrinkuja 1, 40270 PALOKKA Puh. 020 5555 601, faksi 020 5555 649 huoltojyväskylä@huurre.com KUOPIO Kellonkärki 14, 70460 KUOPIO Puh. 020 5555 630, faksi (017) 266 2525 huoltokuopio@huurre.com

• Kuopio • Joensuu

JOENSUU Lylykoskentie 21/8, 80100 JOENSUU Puh. 040 8382 152, faksi (013) 611 0244 huoltojoensuu@huurre.com KAJAANI, ENERKYL OY Nuaskatu 5, 87400 Kajaani Puh. 020 5555 602, faksi 020 5555 679 huolto-oulu-kajaani@huurre.com

• Jyväskylä • Savonlinna • Pori

OULU, ENERKYL OY Tuotekuja 3, 90420 Oulu Puh. 020 5555 15, faksi 020 5555 889 huolto-oulu-kajaani@huurre.com Valtakunnallinen 24-h huoltokutsu 020 5555 390

Taivaltie 5, 01610 Vantaa Puhelin 020 5555 11 www.huurrefinland.fi etunimi.sukunimi@huurre.com

• Mikkeli

• Tampere

• Lahti

• Lappeenranta • Kotka & Kouvola

• Turku • Vantaa