VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi – Kompostoinnilla kestävää kehitystä.
1
1. Mustankorkea Oy lyhyesti Sisältö 1. Mustankorkea Oy lyhyesti 2 2. Sana toimitusjohtajalta 3 3. Ajankohtaista 5 4. Mustankorkea on keskisuomalaisten 7-9 jätteenkäsittelijä 5. Mustankorkean alue 10-11 6. Ympäristölupa ohjaa toimintaa 12 7. Laatua tarkkaillaan toimintajärjestelmien avulla 13 8. Henkilöstön osaamiseen panostetaan 14 9. Mustankorkea kiinnostaa – yli tuhat vierailijaa 15 10. Asiakas- ja sidosryhmätutkimus: 16 Mitä Mustankorkeasta ajatellaan? 11. Mustankorkean kehittämishankkeita 17 12. Kompostoinnilla kestävää kehitystä 19-20 13. Tähteistä tuotteiksi – kompostimullalla 21 vehreä piha ja puutarha 14. Arvostamme ympäristöä! 23-25 15. Lyhenteet ja käsitteet 26 16. Näin toimit Mustankorkealla 27
2
• • • • • • • •
alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä perustettu vuonna 1998 omistajina Jyväskylän kaupunki, Laukaan ja Muuramen kunnat sekä Vapo Oy 17 työntekijää vuonna 2011 liikevaihto noin 10,8 miljoonaa € asukkaita toiminta-alueella noin 206 000 kävijöitä jätteenkäsittelykeskuksessa noin 99 600 vuonna 2011 (360 as./pvä)
HALLITUS 31.12.2011 Varsinainen jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Varsinainen jäsen
Henkilökohtainen varajäsen
Petri Alava toimitusjohtaja Kekkilä Oy, puheenjohtaja Jouni Aho Liiketoimintajohtaja Kekkilä Päivi Peronius Aluejohtaja Vapo Oy Ilkka Ranta Lakimies Vapo Oy Anja Lehtonen Lakimies Jyväskylän kaupunki, varapuheenjohtaja
Teijo Liimatainen Talouspäällikkö Vapo Oy Satu Halonen Business Controller Vapo Oy Kari Mutka Kehitysjohtaja Vapo Oy Kauko Isomöttönen Hankejohtaja Vapo Oy Timo Lampinen Lakimies Jyväskylän kaupunki
Raimo Kinnunen kaupunginvaltuuston jäsen Jyväskylän kaupunki Markku Kemiläinen Kaupungininsinööri Jyväskylän kaupunki Kalevi Virtanen Ympäristötoimen johtaja Laukaan kunta
Reijo Savolin Kaupunginvaltuuston jäsen Jyväskylän kaupunki Tuula Smolander Katupäällikkö Jyväskylän kaupunki Tapio Jauhiainen Tekninen johtaja Muuramen kunta
2. sana toimitusjohtajalta Lähes vuosi on kulunut siitä, kun Mustankorkean pitkäaikainen toimitusjohtaja Veikko Tissari jäi eläkkeelle ja allekirjoittanut valittiin jatkamaan Veikon hyvin hoitamaa pestiä yhtiön johdossa. Tehtävien vastaanotto kävi sujuvasti Veikon hyvällä opastuksella ja perehdyttämisellä yhtiön asioihin. Myös henkilökunta on ottanut uuden toimitusjohtajan hyvin vastaan ja yhteistyö on alkanut hienosti. Työn jatkaminen onkin ollut helppoa, sillä yhtiö on erinomaisen hyvin toimiva ja taloudellisesti hyvässä kunnossa.
Mustankorkeasta kokonaan kuntaomisteinen yhtiö? Mustankorkean rooli jätehuollon toimijana on kuitenkin nyt mahdollisesti muuttumassa. Vapo Oy ja Jyväskylän kaupunki ovat sopineet kaupasta, jossa kaupunki ostaa Vapon omistamat Mustankorkean osakkeet. Kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä kauppa on kuitenkin valitettu hallintooikeuteen, joten aivan varmaa sen toteutuminen ei ole. Mikäli kauppa kuitenkin toteutuu, niin Mustankorkeasta muodostuu täysin kuntaomisteinen jäteyhtiö, jonka omistajina ovat Jyväskylän kaupunki sekä Laukaan ja Muuramen kunnat. Tämä olisi hyvä ratkaisu, sillä uusi omistuspohja selkeyttäisi yhtiön asemaa jätehuollon toimijana. Mustankorkean tulevaisuus kuntaomisteisena yhtiönä loisi hyvät edellytykset kehittää yhtiön toimintaa palvelemaan alueen kuntia, kuntalaisia ja yrityksiä jätehuollon eri osa-alueilla. Mikäli kauppa kuitenkin peruuntuu ja Vapo jatkaa edelleen omistajana, tai jos Vapon osakkeet ostaa joku muu (yksityinen) taho, tulee Mustankorkean roolia jätehuollon toimijana kehittää eri lähtökohdista.
Jätelaki ja –asetus uudistuivat Jätehuolto on tällä hetkellä merkittävien muutosten kynnyksellä. Uusi jätelaki ja –asetus astuivat voimaan 1.5.2012. Laki ja asetus selkeyttävät vastuukysymyksiä jätehuollon järjestämisestä ja ohjaavat jätehuollon roolitusta kuntien, kuntaomisteisten jäteyhtiöiden, yksityisten jätehuolto- ja muiden yritysten sekä tuottajayhteisöjen osalta. Uuden lain myötä tuottajavastuu laajenee koskemaan myös pakkausjätteitä aiempien paperin, sähkölaitteiden, renkaiden jne. lisäksi. Kunnat, joissa on ollut kiinteistön haltijan järjestämä (entinen sopimusperusteinen) jätteenkuljetus, joutuvat arvioimaan tilanteen uudelleen ensi kevääseen mennessä. Edelleen kuntien, jotka ovat mukana kuntaomisteisissa jäteyhtiöissä, tulee nimetä yhteinen toimielin hoitamaan keskitetysti jätehuollon viranomaistehtäviä. Myös jäteyritysten tiedonantovelvoitetta jätehuoltoviranomaisille on selkeytetty ja tiukennettu. Työsarkaa siis riittää kaikille jätehuollon piirissä toimiville. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulossa Oman elementtinsä tuleviin jätteiden hyötykäyttöä koskeviin ratkaisuihin tuo uusi valtioneuvoston asetus kaatopaikoista, joka tullee kieltämään biohajoavaa tai muuta orgaanista ainetta yli 10 prosenttia sisältävän jätteen loppusijoittamisen kaatopaikoille vuoden 2016 alusta lähtien. Käytännössä tämä koskee valtaosaa yhdyskuntajätteestä. Kuntien ja jäteyhtiöiden tuleekin lähiaikoina tehdä päätöksiä siitä, mihin jätteet viedään käsiteltäviksi, kun penkkaan niitä ei voi enää pistää. Käytännössä ainoa mahdollisuus täyttää tulevat vaatimukset on lisätä jätteen energiahyödynnystä. Jyvässeutua ajatellen lähimmät jätteen energiahyödyntäjät löytyvät tulevaisuudessa Varkaudesta ja Tampereelta. Hyö-
dynnyspaikka (-paikat) on ratkaistava jo lähiaikoina, sillä käsittelykapasiteetin mitoitus on parhaillaan käynnissä näissäkin laitoksissa. Parin kolmen vuoden päästä on jo todennäköisesti myöhäistä löytää käsittelypaikkaa, ainakaan kohtuullisin kustannuksin. Pahimmassa tapauksessa jätteitä joudutaan viemään ulkomaille käsiteltäväksi.
Jätehuoltopalvelut saman katon alle? Jätelainsäädännön muutokset ovat myös toimineet ajurina, kun on pohdittu jätehuollon tulevaisuutta Jyvässeudulla. Täällä ei tähän mennessä ole ollut, toisin kuin monin paikoin muualla Suomessa, yhtä suurta kuntaomisteista jäteyhtiötä, joka huolehtisi kuntien vastuulla olevasta jätehuollosta. Vastuut ja tehtävät ovat jakaantuneet Mustankorkean, alueen kuntien ja yksityisten toimijoiden kesken vailla selkeää yhteistä linjaa ja tavoitetta. Mustankorkean mahdollisesti tapahtuvan omistuspohjan muutoksen myötä toimintojen uudelleenjärjestelyt olisivat nyt mahdollisia. Uuden jätelain hengen mukainen kuntien jätehuollon vastuiden kolmijako (kuntaomisteinen jäteyhtiö, jätehuoltoviranomainen, valvova viranomainen) on otettu käyttöön valtaosassa Suomen kuntia. Esimerkit muualta ovat osoittaneet, että järjestelmä on hyvin toimiva ja kustannuksiltaan edullinen niin kuntalaisille kuin omistajakunnillekin. Olisikin toivottavaa, että jätehuollon palvelutehtävistä vastaisi tulevaisuudessa yhtiö, joka hoitaisi omistajakuntiensa lukuun jätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Lisäksi palettiin kuuluisivat jätehuollon neuvonta- ja tiedotuspalvelut sekä mahdollisesti myös laskutus. Tällöin jätehuollon asiakkaat saisivat lähes kaikki jätehuollon palvelunsa yhdeltä luukulta, jolloin säästytään monelta sekaannukselta ja
ylimääräiseltä työltä. Kuntien vastuulle jäisivät jätehuollon viranomaistehtävät ja jätehuollon valvonta, joita kunnat eivät voi jätelain mukaan siirtää palveluyhtiön vastuulle. Yhteistyöllä voitaisiin hoitaa myös edellä mainittu jätteen energiahyötykäyttökysymys, joka vielä odottaa lopullista ratkaisuaan. Vuonna 2016 voimaan astuva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto tulee eteen yllättävän nopeasti.
Kiitokset kuluneesta vuodesta Yhtiön kuluneen vuoden liikevaihto oli noin 10,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 2,7 miljoonaa euroa. Jätemäärä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasossa, noin 200 000 tonnia, josta maa-aineksia oli noin 27 000 tonnia. Kulunut vuosi oli siis varsin menestyksellinen. Kiitos tästä kuuluu ensisijassa erinomaisille työntekijöille, jotka ovat kiitettävästi hoitaneet työtehtävät ja monessa tilanteessa venyneet ratkaisemaan eteen tulleet ruuhka- ja ongelmatilanteet. Kiitokset myös Veikolle opastuksesta ja kannustuksesta, sekä yhtiön hallitukselle hyvästä yhteistyöstä ja jätehuollon asioihin paneutumisesta. Ja lopuksi kiitokset myös kaikille muillekin yhteistyökumppaneille, niin viranhaltijoille, urakoitsijoille kuin tavaran- ja laitetoimittajille. Kaikkien yhteistyöllä olemme saaneet Mustankorkeasta aikaan niin sanotusti ”soivan pelin”.
Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy
3
”Jyväskylän kaupungin ja Mustankorkean yhteistyö on sujunut hyvin. Olemme saaneet tarvittaessa vastauksia kysymyksiimme ja tiedotus on ollut avointa ja toimivaa. Mustankorkea järjestää asiakkailleen infotilaisuuksia yhtiön ajankohtaisista ja tulevista asioista. Lisäksi yhteisesti keskustellaan mm. vastaanottoon ja kuljetukseen liittyvistä asioista ja järjestetään mm. puutarhajätteen vastaanottoa. Tulevaisuutta ajatellen näen, että jätehuollon olisi kannattavinta toimia yhden luukun periaatteella; yksi taho hoitaisi koko jätehuollon ketjun kuljetuksesta käsittelyyn. Tämä olisi myös asukkaille selkeämpi tapa ja helpottaisi mm. yhteydenottoja erilaisissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuolto on kehittynyt ja kehittyy edelleen lain ohjaamana suuntaan, jossa huomioidaan voimakkaasti myös ympäristöasiat. Tämä myönteinen kehitys on aiheuttanut siirtymisen entistä suurempiin palvelukokonaisuuksiin, jotta toiminnan kehittämiselle on todellisia edellytyksiä ja toiminnasta saadaan järkevällä hinnoittelullakin kannattavaa.” Tuula Smolander, katupäällikkö, Jyväskylän kaupunki
4
3. Ajankohtaista Biohajoava ja polttokelpoinen jäte hyötykäyttöön Kesällä 2012 vahvistetaan valtioneuvoston päätös, joka kieltää biohajoavan ja polttokelpoisen jätteen (mm. biojäte, puu, kumi, muovi, paperi, pahvi, kartonki) kaatopaikkasijoituksen. Päätökseen tulee siirtymäaika, jolloin lopullinen biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituskielto astuisi voimaan vuonna 2016. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei mm. kotitalouksissa syntyvää kuivajätettä saa enää sijoittaa kaatopaikalle. Mustankorkealla vuonna 2010 toteutetun kuivajätteen lajittelututkimuksen perusteella biohajoavan jätteen osuus oli noin 34 %, kun loppusijoitettavassa jätteessä sitä saa vuoden 2016 jälkeen olla enintään 10 %. Mustankorkean tavoitteena on saada polttokelpoinen jäte energiahyötykäyttöön vuonna 2016. Silloin voitaisiin varmistaa, että valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet saavutetaan ja edellä mainittu biohajoavan ja polttokelpoisen jätteen kaatopaikkakielto voidaan toteuttaa.
dollisimman joustava ratkaisu sekä poltettavan jätemäärän että ajankohdan suhteen. Ratkaisuja asian suhteen olisi kuitenkin tehtävä lähiaikoina, sillä rakennettavien laitosten vastaanottokapasiteetit lyödään lukkoon viimeistään vuonna 2013.
Mörkökorven jätteenkäsittelykeskus - hanke etenee Mörkökorpi-hanke on ollut vireillä jo vuosia ja sen eteneminen on ollut melko hidasta. Keväällä 2011 Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavasta tehdyt valitukset hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaavassa seudullisen jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikka on merkitty Laukaan Lievestuoreella sijaitsevalle Mörkökorven alueelle Laukaan kunnan entisen kaatopaikan viereen.
Toimintoja jatkuu nykyisellä alueella Mustankorkealla uuden loppusijoitusalueen 2. vaiheen (2,7 ha) rakentaminen louhosalueelle aloitettiin syksyllä 2010 ja alue valmistui lokakuussa 2011. Louhosalueelle voidaan rakentaa loppusijoitusaluetta yhteensä noin 15 hehtaaria, joten alueen kapasiteetti riittää nykyisillä jätemäärillä 2020-luvun loppuun. Kun jätettä aletaan toimittaa viimeistään vuonna 2016 energiana hyödynnettäväksi, loppusijoitettava jätemäärä pienenee oleellisesti. Näin ollen loppusijoitusalueen potentiaalinen käyttöaika pitenee vastaavasti. Lähivuosina tuleekin tarkasteltavaksi, mitä toimintoja on tarpeen siirtää Mörkökorpeen ja mitkä voisivat jäädä Mustankorkealle. Osa toiminnoista tulee todennäköisesti jatkumaan Mustankorkealla senkin jälkeen, kun Mörkökorven alue on otettu käyttöön.
Alueella on Lievestuoreen Kelkkamäen osa-yleiskaava, joka tulisi tarkistaa sekä laatia alueelle asemakaava. Kaavoitusneuvottelut on tarkoitus aloittaa vielä vuoden 2012 aikana yhteistyössä KeskiSuomen liiton, Keski-Suomen ELY-keskuksen, Mustankorkea Oy:n hallituksen ja Laukaan kunnan kanssa.
Yhteistyöllä ekovoimala Varkauteen Mustankorkea on mukana Keski- ja Itä-Suomen jäteyhtiöiden yhteisessä hankkeessa jätevoimalan rakentamiseksi Varkauteen. Myös Tampereelle on tulossa pääasiassa Pirkanmaata, mutta myös sen lähialueita palveleva jätevoimala. Mustankorkean kannalta em. hankkeet ovat maantieteellisesti lähimpänä ja siten tässä vaiheessa kiinnostavimpia hankkeita. Kuitenkin myös muiden hankkeiden edistymistä seurataan ja tarvittaessa verrataan edellä mainittuihin hankkeisiin. Tavoitteena on löytää Mustankorkean tarpeisiin mah-
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemus on käsiteltävänä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinvirastossa (AVI). Päätöstä odotetaan vuonna 2012. On tosin mahdollista, että suunnitelmaa joudutaan päivittämään jätehuollossa tapahtuneiden valtakunnallisten tavoitteiden ja lainmuutosten pohjalta. Tavoitteena on kuitenkin päästä rakentamaan uutta jätteenkäsittelykeskusta viimeistään 2020-luvun alkupuolella.
5
Vuoden 2011 tapahtumia Mustankorkealla Maaliskuu:
Heinäkuu:
Marraskuu:
• Kekkilä Oy:n kanssa solmittiin lisenssisopimus mullan valmistuksesta
Huhtikuu:
• Eläkkeelle jäävän toimitusjohtajan Veikkko Tissarin läksiäisseminaari 14.4.2011 • Betoni- ja tiilijätteiden sekä pilaantuneiden maiden käsittely- ja varastokentän rakentaminen alkoi • Loppusijoitusalueen laajennuksen pohjaurakan rakentaminen jatkui
Toukokuu:
• Toukokuussa jätteenkäsittelykeskus oli avoinna myös lauantaisin • Toteutettiin Mustankorkean asiakas- ja sidosryhmäkysely. Tulokset esitetään luvussa 11. • Lajittelupihalla otettiin käyttöön kipsijätelava tarkempaa lajittelua varten • Mustankorkean sisäiset auditoinnit sekä Inspectan toteuttama ulkoinen auditointi
Kesäkuu:
6
• Mustankorkean hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi Esko Martikaisen, joka aloitti 20.6. • Entisen loppusijoitusalueen suotovesiputki tulvi yli putken tukkeutumisen vuoksi. Tämä aiheutti jonkin verran tulvavesien valumista jätteenkäsittelykeskuksen ympärysojiin. • Pilaantuneiden maiden käsittelykokeilu aloitettiin fungitube-menetelmällä • Vuoden 2010 vuosikertomus valmistui • Nestekaasutykki otettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen luvalla käyttöön haittalintujen karkoittamiseksi. • Henkilökunnan liikuntapäivä Pyhä-Häkin kansallispuistossa
• Veikko Tissari jäi eläkkeelle 1.7. • Kompostia koerakeistettiin • Uuden loppusijoitusalueen routasuojaukseksi varastoitiin Jätekukolta toimitettua REFiä
• Toimistonlaajennuksen rakentaminen aloitettiin • Jyväskylän ja Muuramen peruskoulujen tuikkujahti alkoi 15.11. (yhteistyössä Jyväskylän kaupunki, Muuramen kunta, Total kiinteistöpalvelut, JAPA ry ja Mustankorkea Oy)
Elokuu:
Joulukuu:
• Osa (0,5 ha) uudesta loppusijoitusalueesta valmiina ja otettiin käyttöön • Kirkkaan muovin keräyskokeilu aloitettiin Jyväskylän kaupun- gin muutamissa toimipaikoissa. Total kiinteistöpalvelu Oy toi- mittaa erilleen lajitellun kirkkaan muovin jätteenkäsittelykes- kukseen.
Syyskuu:
• Uuden loppusijoitusalueen laajennusosalle aloitettiin REFn siirtäminen routasuojaukseksi • Käynnistettiin kokeilu aumamuovien paalauksesta ja hyötykäyttöön toimittamisesta yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa.
Lokakuu:
• Loppuosa uuden loppusijoitusalueen laajennusosasta (2,2 ha) valmistui • Betoni- ja tiilijätteiden sekä pilaantuneiden maiden käsittely- ja varastokenttä valmistui • Kompostin jälkikypsytyskentän laajennus (1,1 ha) aloitettiin • Henkilökunnan tutustumismatka Kolille Kunnossa Kaiken Ikää-hankkeen puitteissa
• Mustankorkea uusi tunnus hyväksyttiin • Kompostointilaitoksella suoritettiin Eviran laitostarkastus • Joulukorttirahat lahjoitettiin Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti ry:lle • Toimitilojen työhygieeniset mittaukset valmistuivat
4. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Asiakkaina Mustankorkealla ovat mm. kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja teollisuus, elinkeinoelämä sekä tuottajayhteisöt, jotka vastaavat eräiden jätteiden kierrätyksestä. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus perustettiin vuonna 1998. Alue on kuitenkin toiminut jo vuodesta 1963 Jyväskylän kaupungin yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkana. Alueen laajuus on 58 hehtaaria. Perustamisvaiheessa Jyväskylän toimipaikan lisäksi yhtiö otti hoitaakseen myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Näiden toiminta on jo päättynyt ja kaatopaikoille on tehty ympäristöhoidolliset sulkemistyöt.
Mustankorkean omistajia ovat Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on seitsemän keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin 206 000 asukasta.
Mustankorkealla on alueen yhdyskuntajätteiden käsittelyvelvollisuus Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava peruspalvelu ja osa toimivien yhdyskuntien infrastruktuuria. Kuntien lakisääteinen velvollisuus on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä. Mustankorkean osakaskunnat Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat siirtäneet yhdyskuntajätteiden käsittelyn Mustankorkealle.
Kunnat ja Mustankorkea tekevät velvoitteen täyttämiseksi tiivistä yhteistyötä. Yhteistoiminnan kautta on luotu mahdollisuudet ja resurssit pitkäjänteiseen kehitystyöhön kiristyvien ympäristövaatimusten täyttämiseksi. Tilikauden liikevaihto oli 10 847 000 euroa. Tilikauden liiketulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2 767 000 euroa.
Jätemäärät pysyivät ennallaan Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin jätteitä vuoden 2011 aikana yhteensä 202 182 tonnia. Vastaanotetuista jätteistä yhdyskuntajätteitä oli 73 086 tonnia, maa- ja kiviainesjätteitä 27 315 tonnia, rakennusjätteitä 50 661 tonnia ja tuotantotoiminnan
ROOLI JÄTEHUOLLOSSA
H
yö
dy
nt
äm
in
en
OMISTUSSUHTEET
Omistussuhteet
Käsittely
Vapo Oy................ 55,0 % Jyväskylä...............36,6 % Laukaa...................... 5,8 % Muurame.................. 2,6 %
Käsittely.................. .M ustankorkea Oy Hyödyntäminen... Mustankorkea Oy Neuvonta................ Kunnat Kuljetus................... Kunnat ja yritykset Keräys...................... Kunnat
7
jätteitä 51 120 tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Maa- ja kiviainesjätteitä vastaanotettiin lähes 30 % enemmän kuin vuonna 2010. Sen sijaan tuotantotoiminnan jätteitä vastaanotettiin runsaat 30 % vähemmän kuin vuonna 2010.
Tehokasta jätteenkäsittelyä yhteistyöllä Jätteiden käsittely vaatii monenlaista osaamista ja resursseja. Mustankorkea tekee yhteistyötä monien ympäristöalan osaajien kanssa.
Jätteiden käsittelyn yhteistyökumppanit: • • • • • • • • • • •
Bimu Oy – jätejyräys loppusijoitusalueella Demolite Oy – kyllästetyn puun käsittely Ekokem Oy Ab – vaarallisten jätteiden käsittely JL-Maanrakennus Oy – hyötyjätteiden vastaanotto ja rakennusjätteiden lajittelu Kuusakoski Oy – akkujen käsittely Mursku Oy – puujätteiden haketus Soraset Oy / Skanska Oy – pilaantuneiden maamassojen käsittely Paperinkeräys Oy – paperin, pahvin, kartongin sekä kaupan ja teollisuuden energiajätteen toimittaminen energiahyötykäyttöön Rudus Oy – betoni ja tiili SER-tuottajayhteisöt (Serty, ERP Finland ry, Elker Oy) – sähkö- ja elektroniikkaromujen käsittely Stena Recycling Oy – metallien käsittely
Jätteenkäsittelykeskuksella urakoineet rakentajat: • • •
8
Bimu Oy – jätejyräys loppusijoitusalueella JL-Maanrakennus Oy – hyötyjätekenttien rakentaminen Soraset Oy / Skanska Oy – uuden loppusijoitusalueen pohjanrakennustyöt
Jätteiden hyötykäyttöaste on 62 % Vuonna 2011 jätteiden hyötykäyttöaste oli 62 %. Hyötykäyttöaste pysyi lähes samana vuoteen 2010 verrattuna. Hyötykäyttöaste on laskenut vuodesta 2009, koska loppusijoitettavien voimalaitostuhkien määrä on kasvanut. Hyötykäyttö tarkoittaa sitä, että jätteitä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana loppusijoituksen sijasta.
Lajittelupihan suosio kasvaa edelleen Lajittelupihalle vastaanotettiin vuonna 2011 yhteensä 10 768 tonnia jätteitä, joka on 15 % enemmän kuin vuonna 2010. Lajittelupihalle vastaanotetaan kuivajätettä ja rakennusjätteitä, kipsijätettä, käsittelemätöntä puuta, käsiteltyä puuta, kyllästettyä puuta, metallia, betonia ja tiiltä, renkaita, vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita. Lisäksi sinne voidaan tuoda lasia, paperia ja pahvia. Vaarallisia jätteitä (sis. kyllästetty puu) vastaanotettiin 421 tonnia vuonna 2011. Määrä on 20 % enemmän kuin vuonna 2010. Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan sekä kotitalouksilta että yrityksiltä. Sähkölaitteita vastaanotettiin 710 tonnia vuonna 2011.
Jätteiden vastaanottomaksujen kehitys vuosina 2000 - 2011 Kuivajätteen käsittelyhinta ilman jäteveroa on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2011 keskimäärin 4,9 % vuodessa. Kuivajätteen vastaanottomaksu (sis. jätevero) on noussut sitä vastoin keskimäärin 7 % vuodessa, koska jätevero on kasvanut tuona aikana noin 15 eurosta 40 euroon tonnilta. Biojätteen käsittelyhinnan nousu vuodesta 2000 vuoteen 2011 on ollut keskimäärin 4,7 % vuodessa.
Mistä kuivajätteen vastaanottohinta koostuu? Kuivajätteen vastaanottohinta koostuu useasta eri tekijästä: - jätevero (loppusijoitettavat jätteet) - käsittelyhinta • loppusijoitusalueen rakennuskustannukset (vaatimukset rakenteille kiristyivät vuonna 2007) • jätejyräys • loppusijoitusalueen maisemointikustannukset • ympäristöntarkkailukustannukset • ympäristöhaittojen vähentämiseen liittyvät toimet • työkonekustannukset • palkat yms. henkilöstökustannukset • alueen jälkihoitokustannukset - lisäksi punnitusmaksu
9
6 9 8
5
5
8
8
5
7
15
12
1 11
13
4
2 3 14
16 17
10
10
5. Mustankorkean alue 1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema • • • •
Saapuvat jätekuormat tarkastetaan, punnitaan (tulo- ja lähtövaaka) ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan, jonka avulla seurataan jätevirtoja ja laskutetaan asiakkaita Vastaanotossa jätekuormat ohjataan oikeaan paikkaan jätelajista riippuen Päivittäin vaaka-aseman kautta kulkee keskimäärin 360 jätteentuojaa Vaakarakennuksessa on asiakaspalvelupiste
2. Lajittelupiha • • •
Kotitalouksien ja yritysten pienjäte-erien vastaanotto Tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän hyötykäyttöön kelpaamatonta kuivajätettä Lajittelupihalla on mahdollisuus 13 eri jätejakeelle: kuivajäte ja raken- nusjäte, kipsilevyjäte, käsittelemätön puu, käsitelty puu, kyllästetty puu, metalli, betoni- ja tiilijäte, vanteettomat renkaat, lasi, paperi, pahvi, vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet
3. Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi • • •
Mustankorkealla sijaitsee yksi kuntien kotitalouksille maksuttomista vaarallisten jätteiden vastaanottopisteistä Öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille vaarallisten jätteiden erille on omat, erilliset vastaanottopisteet Vaaralliset jätteet vastaanotetaan ja varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan ja ne toimitetaan edelleen Ekokem Oy Ab:lle
4. Toimistorakennus • • •
Työhuoneita Henkilökunnan sosiaalitilat Neuvotteluhuone, joka palvelee erityisesti vierailuryhmiä. Istumapaikat noin 20 hengelle
5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely • • •
Kentille otetaan vastaan pilaantuneita maa-aineksia Käsittelytapa ratkaistaan tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan Käsittelytapoja ovat: - kiinteytys - kompostointi - huokosilmakäsittely sekä - edellisten yhdistelmät
6. Nykyinen loppusijoitusalue • Otettu käyttöön 11/2007, laajennettu 2011
• • • • •
Kokonaispinta-ala 6 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuivajäte, rakennusjäte sekä tuotanto- toiminnan jätteet murskataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä Erityisjätteet (mm. teurasjätteet ja terveydenhuollon jätteet) sijoitetaan loppusijoitusalueen jätetäyttöön kaivettaviin monttuihin ja peitetään välittömästi Asbestipitoiselle jätteelle sekä tuhkille on omat sijoituspaikat loppusijoitusalueella, jonne ne peitetään välittömästi
7. Entinen loppusijoitusalue • • • • • •
Käytössä v. 1963 – 2007 Jyväskylän kaupungin alkuperäistä loppusijoitusaluetta, käytössä Jyväskylän kaupungilla vuoteen 1998 saakka Pinta-ala on noin 28 ha EU-normien mukaiset pintasuojarakenteet on toteutettu lähes kokonaan Pintasuojarakenteissa on käytetty mm. kuitusavea ja rengasrouhetta Kaatopaikkakaasujen keräysjärjestelmä käytössä suurimmalla osalla loppusijoitusaluetta
8. Hyötyjätekentät • • • • • •
Kentille vastaanotetaan ja välivarastoidaan erilleen betonijätettä, tiilijätettä, käsittelemätöntä puujätettä, käsiteltyä puujätettä, kyllästettyä puujätettä, vanteettomia renkaita, asfalttijätettä ja lasijätettä Betoni- ja tiilijätteet murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa Käsittelemätön ja käsitelty puu murskataan ja osa murskeesta hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena ja osa toimitetaan energiantuotantoon Renkaat murskataan ja rengasrouhetta käytetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa Asfalttijäte murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa Lasijäte murskataan ja hyödynnetään loppusijoitusalueen rakenteissa
9. Lajitteluhalli • • • •
Hallissa vastaanotetaan rakennusjätettä sekä kaupan ja teollisuuden energiajätettä Rakennusjätteestä lajitellaan hyödynnettävät jätteet (puu, betoni, tiili ja metalli) erilleen ja ne toimitetaan edelleen hyödynnettäviksi Energiajäte toimitetaan kierrätyspolttoaineen valmistukseen Rakennusjätteen hyödynnyskelvoton osa sijoitetaan loppusijoitusalueelle
10. Kaatopaikkakaasun pumppausasema • •
Kaasua kerätään talteen entiselle loppusijoitusalueelle sijoitetun kaasun- keräysputkiston avulla Kaasu pumpataan Jyväskylän Energian Keltinmäen lämpökeskukseen ja hyödynnetään energiana
• Vuonna 2011 kaasua pumpattiin noin 16 GWh, joka riittää lämmittämään noin 1000 omakotitaloa vuodessa
11. Kompostointilaitos • • • •
Otettu käyttöön vuonna 1998, laajennettu vuonna 2002 Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä kompostointilaitos Puhdistamoliete ja biojäte kompostoidaan laitoksessa omissa linjoissaan Yhteensä laitoksessa kompostoidaan vuodessa noin 30 000 tonnia biojätettä, karjanlantaa sekä jätevedenpuhdistamojen lietettä
12. Jälkikypsytyskenttä • • •
Kompostointilaitoksessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kompostimassa jälkikypsytetään hyötykäyttöön soveltuvaksi kompostiksi jälkikypsytyskentällä Kentän koko on noin 5 ha Valmiin kompostin laatu varmistetaan laboratoriossa, jossa tutkitaan massan hygieenisyys ja sen sisältämät ravinteet
13. Mullan valmistus • Mullan raaka-aineina käytetään valmista kompostia, maa-aineksia ja turvetta • Valmista, ravinteikasta multaa myydään viherrakentamiseen
14. Konehalli • Koneiden huolto- ja säilytyshalli • Hallin yhteydessä on kompostoinnin varatunnelijärjestelmä
15. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat • • •
Altaisiin otetaan vastaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä Neste suodatetaan ja johdetaan viemäriin. Kiintoaine kompostoidaan ja hyödynnetään loppusijoitusalueella pintasuojarakenteen kasvukerroksessa.
16. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali • •
Terminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, -kartonkia ja -pahvia sekä muoveja Terminaalissa hyötyjätteet lajitellaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi
17. Jyväskylän kaupungin lumenkaatopaikka
11
6. Ympäristölupa ohjaa toimintaa Mustankorkean jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa ohjaa ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) ja ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 169/2000) mukainen ympäristölupa. Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset ympäristöluvat vuosina 2005 ja 2009. Ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonnasta vastaa KeskiSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa edellytetään, että valvontaviranomaiselle toimitetaan määräajoin tarkkailuraportit toiminnasta ja toiminnasta aiheutuvista päästöistä. Valvova viranomainen suorittaa vuosittain jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan tarkastuksen.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Uusi hakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tässä lupahakemuksessa otetaan huomioon mahdolliset toiminnassa tapahtuneet muutokset ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoissa. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa on luettavissa Mustankorkean internet-sivuilla osoitteessa http://www.mustankorkea.fi/fi/ymparisto/ymparistolupa.
Tehokasta jätteenkäsittelyä yhteistyöllä Jätteiden käsittely vaatii monenlaista osaamista ja resursseja. Mustankorkea tekee yhteistyötä monien ympäristöalan osaajien kanssa.
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa valvovat viranomaiset • Jyväskylän kaupungin ympäristöviranomaiset – ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonta • Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) – ympäristöluvan mukaisen toiminnan valvonta • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto – uuden tai tarvittaessa tarkistetun ympäristöluvan myöntäminen
12
7. TOIMINNAN Laatua VAALITAAN toimintajärjestelmien avulla Mustankorkealla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka sisältää sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät. Mustankorkean tavoitteena on huolehtia toimintansa ympäristövastuullisuudesta sekä laadusta. Toimintajärjestelmä täyttää ympäristöasioissa ISO14001-standardin ja laatuasioissa ISO9001-standardin vaatimukset. Lisäksi toimintajärjestelmässä on vahvasti mukana turvallisuusasiat.
Auditoinnissa ei tullut esille yhtään poikkeamaa Toimintajärjestelmän sisäinen auditointi toteutetaan kerran vuodessa yhtiössä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Näissä auditoinneissa on mukana koko Mustankorkean henkilökunta. Toimintajärjestelmä tarkastetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta vuosittain. Vuoden 2011 ulkoinen auditointi toteutettiin 17.5.2011. Auditoinnissa ei tullut esille ainuttakaan poikkeamaa. Arvioinnin toteutti Inspecta Sertifiointi Oy.
Jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa Lakien ja säädösten mukaisuutta arvioivat toimintaa valvovat viranomaiset kerran vuodessa tekemässään ympäristöluvan mukaisessa tarkastuksessa. Mustankorkea tekee jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa myös muissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.
13
8. Henkilöstön osaamiseen panostetaan Vuonna 2011 Mustankorkea Oy:n palveluksessa vakituisessa työsuhteessa oli 17 henkilöä. Määräaikaisia ja kesätyöntekijöitä oli 11 henkilöä ja työsuhteen kesto oli kuukaudesta kymmeneen kuukauteen. Kaikki Mustankorkean vakituisessa palveluksessa olevat henkilöt osallistuivat vuoden 2011 aikana vähintään yhteen koulutustilaisuuteen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 83 ja niiden kustannukset ilman palkka- ja matkakustannuksia olivat noin 16 200 euroa.
Koulutukset vuonna 2011: • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
14
Menestyvän työyhteisön pelisäännöt (17 hlöä) Jätelaitosten vesien tarkkailu ja päästöraportointi (E-PRTR) (3 hlö) Tulityökurssi (2 hlöä) VAK/ADR-lainsäädännön muutokset (1 hlö) JLY:n jätelaitospäivät (1 hlö) Tuhkalle altistuminen ja sen haittavaikutukset eri toimialoilla (2 hlöä) SPR Ensiapu 1 (3 hlöä) JLY:n asiakaspalvelu- ja logistiikkapäivät ( 4 hlöä) Työelämä, päihteet ja ongelmien puheeksiotto (2 hlöä) Ekokem Oy:n vaativan jätehuollon kurssi (3 hlöä) Koutsi, esimiespäivä (4 hlöä) Työsuojelupäällikkö, jatkokoulutus (1 hlö) Yhdyskuntatekniikkamessut (6 hlöä) Turvetietouden perusteet (1 hlö) JHY:n jätehuoltopäivät (6 hlöä) Jätehuollon energiapäivät (2 hlöä) Ongelmajätehuollon peruskurssi (2 hlöä) JLY:n viestintäpäivät (1 hlö) Esimiehen käytännön työoikeus (1 hlö)
Vuonna 2011 yksi työtapaturma Mustankorkealla tapahtui vuonna 2011 yksi työtapaturma, josta seurasi kuusi päivää sairauspoissaoloa. Työterveyshuolto teki vuonna 2011 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa työpaikkatarkastuksen.
Mustankorkean työsuojelutoimikunta v. 2011: Työsuojelupäällikkö: käyttöpäällikkö Timo Nissinen Työsuojeluvaltuutetut: Jarmo Salminen ja Jani Burman Varavaltuutetut: Marko Jormakka ja Miika Reili
9. Mustankorkea kiinnostaa – yli tuhat vierailijaa Vuonna 2011 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa vierailijoita oli yhteensä noin 1 130 henkilöä. Vierailijoita on käynyt mm. Jyväskylän ammattiopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jyväskylän aikuisopistosta, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta, Suomen ympäristöopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Oulun ammattikorkeakoulusta sekä Joensuun yliopistosta. Suuri osa vierailijoista lähikouluista, joiden vierailuista isoa osaa Mustankorkea tuki vuoden 2010 joulukorttirahoilla. Tuetuilla vierailuilla kävi koululaisia Kypärämäen ja Keltinmäen kouluista yhteensä noin 300 oppilasta.
Mustankorkean kanssa yhteistyössä toimivat järjestöt: Alueen ympäristöjärjestöt Lähialueen asukasyhdistykset Alueen omakotiyhdistys JAPA ry
Muut yhteistyökumppanit: Jätehuoltoyhdistys – järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Jätelaitosyhdistys – kerää ja tuottaa koottua tietoa Suomen jätehuollosta, järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Koulut ja oppilaitokset – vierailevat jätteenkäsittelykeskuksella, myös oppilaitoksissa vierailtiin Mustankorkealta, opiskelijoiden projekteja ja opinnäytetöitä sekä yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita Tiedotusvälineet – kertovat asukkaille ajankohtaisista asioista jätteenkäsittelyyn liittyen
15
10. Asiakas- ja sidosryhmätutkimus: Mitä Mustankorkeasta ajatellaan? Innolink Research Oy toteutti Mustankorkea Oy:lle toukokuussa 2011 asiakas- ja sidosryhmätutkimuksen, jonka tavoitteena oli kuvata Mustankorkea Oy:n asiakasprofiilia ja selvittää vastaajien alalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä Mustankorkean toimintaan ja palveluihin. Tutkimuksen kohderyhmään kuului Mustankorkea Oy:n asiakkaat ja sidosryhmät (omistajat, omistajakunnat, asiakaskunnat, muut sidosryhmät, yritys- ja kuluttaja-asiakkaat). Tutkimukseen osallistui 396 henkilöä.
Mielikuva ja tyytyväisyys jätehuoltoon Kyselyyn vastanneet ovat tyytyväisiä Mustankorkea Oy:n jätehuoltoon; vastaajien antamien kokonaisarvosanojen keskiarvo on 5,7 (asteikolla 1-7). Vastaajista 66 prosenttia antaa Mustankorkean Oy:n jätehuollolle arvosanan 6 tai 7. Lähes kaikilla vastaajilla on lisäksi Mustankorkeasta myönteinen mielikuva.
Tunnettuus ja näkyvyys Kyselyyn vastanneista reilu viidennes (21%) arvioi Mustankorkean olevan hyvin tunnettu ja näkyvä. Melko hyvin tunnetuksi ja näkyväksi Mustankorkean arvioi 69 prosenttia vastaajista. Melko huonosti tai huonosti tunnetuksi Mustankorkean arvioi puolestaan 10 prosenttia vastaajista.
Toiminnan arviointi Kyselyyn vastanneet kokevat Mustankorkea Oy:n toiminnassa tärkeimmäksi tekijäksi ympäristöasioiden huomioonottamisen. Tärkeäksi koetaan myös jätteiden edelleen hyödyntämiseen tarkoitetun teknologian kehittäminen. Vastaajien mielestä on myös tärkeää, että Mustankorkean alueella asiointi on opastettu hyvin, alue on toimiva ja hyvin hoidettu sekä palvelu on ystävällistä. Kyselyyn vastanneiden mukaan Mustankorkea Oy on onnistunut parhaiten kahdessa tärkeimmäksi koetussa tekijässä; palvelun ystävällisyydessä ja Mustankorkea Oy:n alueen opasteissa. Onnistuneiksi tekijöiksi vastaajat kokevat myös laskutuksen oikeellisuuden ja palveluiden kattavuuden.
Kehitys jatkuu Jotta asiakastyytyväisyys säilyisi myös tulevaisuudessa hyvällä tasolla, panostamme edelleen toimintamme kehittämiseen. Jatkossa aiomme kiinnittää huomiota erityisesti tutkimuksessa esille nousseisiin kehittämiskohteisiin: ympäristöasioiden huomioonottamiseen sekä jätteiden edelleen hyödyntämiseen.
16
11. Mustankorkean kehittämishankkeita Entisen loppusijoitusalueen toimenpideohjelma Ramboll Finland Oy aloitti vuonna 2010 projektin, jonka tavoitteena oli analysoida entisen loppusijoitusalueen vuosien 2000 – 2009 tarkkailutuloksia. Selvitys jatkui myös vuonna 2011. Selvityksestä tehdyn raportin pohjalta kehitetään tulosten tarkastelua ja jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuuden tarkastelua ympäristökuormituksen vähentämiseksi, vesien käsittelytarpeen pienentämiseksi ja kaatopaikkakaasun energiapotentiaalin hyödyntämisen
lisäämiseksi. Raportissa esitetyt toimenpiteet arvioidaan ja niistä laaditaan toimintaohjelma.
Biokaasuyhteistyötä kaavaillaan jätevesipuhdistamon kanssa
tulevaisuudessa Jyvässeudun biojätteiden käsittelyssä. Biojätteen esikäsittely ja lopputuotteen valmistus tapahtuisi edelleen Mustankorkealla. Hankkeesta on valmistunut esiselvitys, jonka pohjalta hanketta jatketaan Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n ja Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Hankkeesta valmistuu opinnäytetyö Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella vuonna 2012.
Keski-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa on yhtenä vaihtoehtona esitetty Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon biokaasureaktorien hyödyntämistä
PROJEKTIT Muovien materiaalihyödyntäminen Mustankorkea aloitti vuonna 2010 yhdessä Vapon Oy:n kanssa projektin, jonka tarkoituksena oli löytää turveaumojen suojana käytetyille muovikalvoille materiaalihyötykäyttöä polton sijaan. Aiemmin haasteena ovat olleet pitkät kuljetusetäisyydet, muovin keveys ja muovista saatava suhteellisen pieni korvaus, jolloin materiaalihyödyntäminen ei ole ollut kannattavaa. Syksyllä 2010 toimitettiin koe-erä Mustankorkealla puhdistettua ja paalattua muovia Keski-Eurooppaan edelleen prosessoitavaksi uusiomuovin raaka-aineeksi. Kokeilu osoittautui taloudellisesti kannattavaksi ja vuonna 2011 toimitettiin jo noin 300 tonnia aumamuovia hyötykäyttöön. Toimintaa jatketaan edelleen ja määrää pyritään lisäämään vuosittain.
Kompostista lannoitepellettejä Aumamuovin mukana toimitettiin myös pieni erä paalattua maatalousmuovia. Muovin sisältämien epäpuhtauksien vuoksi vastaanottoa ja muovien puhdistamista tulee kuitenkin edelleen kehittää. Tavoitteena on, että osa maatalousmuoveista saataisiin toimitettua materiaalihyötykäyttöön. Lisäksi koe-eriä kirkasta kalvomuovia ja rakennusmuoveja (mm. muoviputkia) toimitettiin edelleen materiaalihyötykäyttöön eri toimijoille. Näillä toimilla pyritään lisäämään mahdollisuuksia täyttää valtioneuvoston Suomelle asettamat tavoitteet yhdyskuntajätteen 50 %:n kierrätysasteesta.
Mustankorkealla on tehty kompostin kuivaamis- ja pelletöintikokeita vuosina 2009 - 2011. Tavoitteena on ollut laajentaa kompostituotteiden valikoimaa ja lisätä kompostin hyötykäyttöä. Tulosten perusteella kompostin pelletöinti on teknisesti mahdollista, tuote on hygieenistä ja raskasmetallipitoisuudet ovat alhaiset. Lopputuote on hajuton ja siisti käyttää soveltuen sekä lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Lannoitepellettiä on tarkoitus tulevaisuudessa markkinoida kuluttajille. Syksyllä 2011 aloitettiin neuvottelut Maatalouden Tutkimuskeskuksen Jokioisten tutkimusyksikön kanssa pellettien täyden mittakaavan testauksesta. Syksyllä tehtiin pellettejä eri kompostiseoksista ja ne toimitettiin MTT:lle alustaviin kokeisiin. Talven aikana tehtyjen kokeiden tulokset olivat lupaavia ja varsinaiset kasvatuskokeet tehdään vuoden 2012 aikana.
17
”Olemme hyödyntäneet Mustankorkean multaa asiakasprojekteihimme. Multa on ollut hyvälaatuista, eikä rikkaruohoja ole ilmennyt. Haluamme taata asiakkaillemme laadun myös mullan suhteen ja siksi ostamme paikasta, missä on hyvää puhdasta multaa. Ajoetäisyys vaikuttaa luonnollisesti logistiikkaan ja olemme hyödyntäneet multaa erityisesti kohteisiin, jotka ovat lähellä Mustankorkeaa. On fiksua kierrättää tässäkin asiassa ja hyödyntää maatuvia jätteitä mullanvalmistuksessa.” Yrittäjä Pete Heinonen, Viherrys Heinonen Oy Viherrys on v. 1993 perustettu viheralan yritys, joka suunnittelee ja rakentaa toimivia, viihtyisiä ja helppohoitoisia pihoja.
”Olemme ostaneet Mustankorkealta multaa niin kauan kuin sitä on ollut saatavilla. Viherympäristön liitto on määritellyt kriteerit hyvälle mullalle ja noudatamme niitä. Oma arvopohjamme on vahvasti kierrätyspainotteinen ja siksi kompostimulta sopii hyvin meidän käyttöömme. Käyttäjäkokemusten myötä olemme myös osallistuneet Mustankorkean kompostimullan tuotekehitykseen. Mustankorkealta ostettu multa on sopivan neutraalia ja se soveltuu monenlaiseen käyttöön. Valmistaja valvoo, ettei multa sisällä mitään haitallisia vieraita aineita, eikä monivuotisten rikkaruohojen juuria. Onkin tärkeää ilmaista selkeästi millaisia pitoisuuksia mullassa on, kun ajatellaan multaa esimerkiksi kasvimaihin.” Yrittäjä, vastaava puutarhuri, puutarhaneuvos Esko Alm, Keski-Suomen Puutarha-apu Oy JAPA ry:n perustaja, Valtakunnalliset Viherrakentajat ry:n jäsen Yritys on vihreämpien ja viihtyisämpien ympäristöjen puolestapuhuja. Keski-Suomen Puutarha-apu toteuttaa viheralueiden, piha-alueiden ja puutarhojen suunnittelua, rakentamista ja hoitoa.
18
12. Kompostoinnilla kestävää kehitystä Miksi kompostoidaan?
Miten kompostoidaan?
Jyvässeudun kuntien jätehuoltomääräyksissä on erilliskeräysvelvoite kodeissa ja työpaikoilla syntyvälle biojätteelle. Biojäte on lajiteltava erilleen, jotta se ei päädy kuivajätteen mukana loppusijoitukseen. Loppusijoitusalueelle päätynyt biojäte ja muu biohajoava jäte mädäntyy tiiviissä jätetäytössä ja muodostaa ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasuja ja viihtyvyyshaittoja aiheuttavia haisevia rikkiyhdisteitä.
1. Biojäte- ja puhdistamoliete vastaanotetaan kompostointilaitoksen sisälle.
Kompostointi on tehokas tapa käsitellä erilliskerättyjä biojätteitä ja jätevedenpuhdistamolla syntyviä lietteitä. Näin ollen niissä olevat ravinteet saadaan kiertoon laadukkaiden lopputuotteiden, kuten erilaisten multatuotteiden mukana.
Miksi tunnelikompostointi?
Biojätteeseen ja puhdistamolietteeseen lisätään tukiaineet ja ne siirretään kompostointitunneleihin. Biojätteet ja lietteet kompostoidaan erikseen.
Mustankorkea Oy:n kompostointilaitoksella käsitellään erilliskerättyjä biojätteitä ja lantaa sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä. Kompostointilaitoksella käsiteltiin vuoden 2011 aikana biojätteitä 12 811 tonnia, karjanlantaa 1 297 tonnia ja puhdistamolietteitä 15 746 tonnia. Ympäristöluvan mukaiset kompostoitavat jätemäärät ovat puhdistamolietteelle 20 000 tonnia/vuosi ja biojätteelle 14 000 tonnia/vuosi.
4. Laitoskäsittelyn jälkeen kompostimassat siirretään ulos jälkikypsytyskentälle, jossa komposteja käännetään ja seulotaan säännöllisin väliajoin. Jälkikypsytys kestää noin 6-12 kuukautta, jonka jälkeen komposti on kypsää ja laadukasta. Valmista kompostia käytetään mm. multatuotteiden raaka-aineena ja maanparannusaineena viherrakentamisessa.
2. Tunnelikäsittely laitoksessa kestää biojätemassalle noin kaksi viikkoa ja puhdistamolietemassalle noin viikon.
kompostointiprosessi
Tunnelikompostointi on tehokasta, prosessinhallintaa vaativaa toimintaa, jossa pystytään vaikuttamaan kompostoinnin aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Prosessissa syntyvät jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja prosessin poistokaasut (mm. ammoniakki ja hajuyhdisteet) johdetaan puhdistusjärjestelmään.
Mitä kompostointilaitoksessa käsitellään?
3. Tunnelikäsittelyn jälkeen kompostointia jatketaan kypsytyslaatoilla, biokompostia käsitellään kypsytyslaatoilla noin kahden viikon ajan ja lietekompostia noin viikon ajan. Kompostit seulotaan kypsytyslaattavaiheen jälkeen.
Kompostointilaitoksessa Biojäte puhdistamoliete
Maanparannusaineena viherrakentamisessa
Vastaanotto
Tunnelivaihe
Käsittely ilmastuslaatalla
2 viikkoa
2 viikkoa
Seulonta
Käsittely jälkikypsytyskentällä
Valmis komposti
Kompostiaumojen kääntöjä ja seulontaa 6-12 kk
mullan valmistus Valmis komposti
Turve
Multa
Maa-aines
Multaseos
Seulonta
19
Mustankorkean kompostointilaitoksella on Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä omavalvontasuunnitelma ja myöntämä laitoshyväksyntä (hyväksyntänumero: FIC239-08592/2011NA). Mustankorkea Oy on hakenut maaliskuussa 2011 Eviralta myös sivutuoteasetuksen mukaista laitoshyväksyntää käsitellä kaupan entisiä eläinperäisiä raakoja elintarvikkeita. Laitoshyväksyntähakemus on Eviralla käsittelyssä.
Kompostointilaitoksen toiminta pyritään pitämään optimaalisena Kompostointilaitoksen laitteiden ja logistiikan toimintaa seurataan jatkuvasti prosessinohjausjärjestelmän ilmaisemien suureiden avulla tietokonejärjestelmien kautta. Prosessinohjausjärjestelmään on kytketty laitoksen kaikki laitteet (mm. puhaltimet, moottorit, pumput, mittalaitteet, kaasunpuhdistusjärjestelmä). Mittalaitteiden tulosten perusteella kompostoitumisprosessi säätyy automaattisesti. Prosessin ohjauksella optimoidaan tehokas kompostoituminen. Useiden laite- ja ohjausjärjestelmien toimittajien kanssa on sopimus kohteiden ennakkohuolloista ja varaosavarastojen ylläpidosta, jotta kompostointilaitoksen toiminta olisi mahdollisimman häiriötöntä ja keskeytyksetöntä.
Seurannalla tavoitellaan tehokkuutta Kompostointilaitoksen toimintaa ja jätteiden kompostoitumista seurataan omavalvontasuunnitelman, laitoshyväksynnän ja ympäristöluvan tarkkailuohjelman mukaisesti. Kompostointilaitoksesta muodostuu jätevesiä kompostointiprosessin kasteluvesistä ja laitoksen sekä koneiden pesuvesistä. Jätevesi johdetaan muiden jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien mukana Jyvässeudun jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Mustankorkean voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kompostointilaitoksen poistokaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa niiden ammoniakkipitoisuus on enintään 5 mg/m3 tai puhdistusteho vähintään 95 %. Laitoksen poistokaasujen hajuyksikön raja-arvona on 3 000 HY/m3 tai hajunpoiston tehokkuus on vähintään 90 %.
20
Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus selvitetään kolme kertaa vuodessa tehtävillä poistokaasujen hajumittauksilla. Mittaukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntija. Vuonna 2011 kaasunpuhdistuslaitteiston puhdistustehokkuus mitattiin huhtikuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus oli vuonna 2011 ympäristöluvan mukainen. Jätteenkäsittelykeskuksen vapaaehtoisista naapureista koostuva ympäristöpaneeli seuraa kuukausittain mm. jätteenkäsittelyssä syntyviä mahdollisia hajuhaittoja. Ympäristöpaneelin toiminnasta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 14. Lisäksi Mustankorkean oma henkilökunta tekee seurantaa laitoksen toimintojen mahdollisesti aiheuttamista hajuista. Hajupäästöjä mitataan ja seurataan aistinvaraisesti, jotta lähialueen asukkaille ja jätteenkäsittelykeskuksen työntekijöille voidaan turvata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Täysin hajuttomaksi prosessia on vaikea saada, mutta toimintaa tehostamalla pyritään vähentämään hajuhaittoja. Jätteenkäsittelykeskuksen hajupäästöt eivät kuitenkaan aiheuta terveydellistä haittaa.
Kompostien käyttö – tähteistä tuotteiksi Kompostia hyödynnetään multatuotteiden raaka-aineena ja käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen omassa toiminnassa loppusijoitusalueen pintasuojarakenteen kasvukerroksessa sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä.
13. Tähteistä tuotteiksi – kompostimullalla vehreä piha ja puutarha Mullan valmistusta Kekkilän lisenssillä Keväällä 2011 allekirjoitettiin Mustankorkea Oy:n ja Kekkilä Oy:n kanssa lisenssisopimus, jonka perusteella Mustankorkea valmistaa multatuotteita Kekkilän reseptin mukaan viherrakentajien tarpeisiin. Aikaisempina vuosina kompostimultatuotteita valmisti Vapo Oy. Vuonna 2011 valikoimissa oli kaksi multatuotetta; puistomulta ja nurmikkomulta. Vuonna 2012 on otettu valikoimiin myös puutarhamulta. Puutarhamulta on tarkoitettu vaativampaan viherrakentamiseen, kuten istutuksille ja kasvimaille. Multatuotteiden raaka-aineena käytetään bio- ja lietekomposteja, maa-aineksia ja turvetta. Multakuorman mukana asiakas saa tuoteselosteen, joka sisältää tarkat käyttöohjeet. Multatuotteiden myynti kasvoi selkeästi vuonna 2011 verrattuna aikaisempiin vuosiin ja Mustankorkea on eräs Jyvässeudun suurimmista mullanvalmistajista ja myyjistä. Vuonna 2011 multatuotteita myytiin yhteensä noin 17 500 tonnia. Mullanostajia ovat mm. yksityishenkilöt, viher- ja pihanrakennusliikkeet, maanrakennusliikkeet, kuntien puisto- ja katuyksiköt sekä seurakunnat. Tuotteet ovat korkealaatuisia ja niistä saatu palaute on ollut erinomaista. Reklamaatioiden määrä on jäänyt vähäiseksi.
21
”Yhteistyö Mustankorkean kanssa on ollut positiivinen kokemus. Multayhteistyö lähti liikkeelle kokeiluna vuonna 2011. Kannoin itse edellisenä kesänä omaan pihaani töistä säkkimultaa selkä vääränä pieniä eriä, kunnes ryhdyin miettimään, että löytyisiköhän tähän itselleni ja muille omakotiasujille helpompiakin ratkaisuja. Päätin hakea multakuorman pihaani Mustankorkealta ja huomasin, että se oli helppoa, ja multa oli laadukasta. Saatuamme Mustankorkean irtomullan myyntiin Kodin Terran ulkoalueelle, mullan ostomahdollisuutta ryhdyttiin markkinoimaan Kodin Terrassa ja muissa Keskimaan market-yksiköissä. Multa sai suosiota ja sitä myytiin vuonna 2011 noin 690 peräkärryllistä Kodin Terran kautta. Multaa sai lapioida itse myymälän päädyssä olevalta pellolta. Multatuotteet ovat vastanneet odotuksiamme kaikin puolin. Olemme saaneet mullasta hyvää palautetta asiakkailta. Mustankorkean kompostimulta on hyvää yleismultaa ja se soveltuu hyvin nurmikkoon ja puutarhakasveille. Multayhteistyö jatkuu tästä eteenpäinkin. On hienoa meille ja asiakkaille, että Mustankorkean kompostimultaa saa myös Kodin Terrasta.” Johtaja Jarkko Elola, Kodin Terra, Palokka
”Mustankorkean jäteasemalla toimi aiemmin Vapo Oy:n koelaitos, jossa tehtiin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. Olin aktiivisesti mukana käynnistysvaiheessa, kun ympäristö- ja bioenergiatekniikan hankkeita sinne päätyi. Työn puolesta kontaktit Mustankorkeaan ovat siis olleet olemassa jo yli kymmenen vuotta. Kun tarvitsin nurmikkomultaa 17 tonnia omaan rakennushankkeeseeni Toivakkaan, en harkinnut muita vaihtoehtoja multatoimittajaksi. Pidän tärkeänä ravinteiden palauttamista takaisin luontoon ja siksi kompostoitu multa oli oiva vaihtoehto omaan pihaan. Erityisen tärkeää oli, että multa ei tuota rikkaruohoja, varsinkaan leskenlehtiä. Olen ollut hyvin tyytyväinen Mustankorkean tuottamaan multaan pihassamme. Kompostoinnista juontuu ajoittain eriä, joissa saattaa olla esimerkiksi maatumattomia banaanimerkkejä. Tämä on ollut kuitenkin vähäistä eikä ole häirinnyt pihanlaittoa. Olisi hienoa, jos biojätteet saataisiin kiertoon tulevaisuudessa vielä paremmin. Kompostointimulta on yksi onnistunut esimerkki jätteen uudelleen hyödyntämisestä. ”Professori Aimo Oikari, ympäristötiede ja -teknologia, Jyväskylän yliopisto
14. Arvostamme ympäristöä! Ympäristöstä huolehtiminen on meille tärkeää. Kehitämme toimintaamme, edistämme jätteiden hyötykäyttöä ja seuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia jatkuvasti.
Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöllisesti Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti asiantuntijoiden tekemien ympäristötutkimusten ja henkilökunnan tekemän tarkkailun avulla.
Poikkeamat Sekä henkilökunnan tekemät normaalista toiminnasta poikkeavat havainnot että sidosryhmiltä (esim. asiakkaat, jätteenkäsittelykeskuksen naapurit) tulevat yhteydenotot ja havainnot kirjataan ja käsitellään sähköisessä poikkeamatietokannassa. Sillä hallitaan erityyppisten poikkeamien ja palautteiden käsittelyprosessi. Vuonna 2011 Mustankorkean sähköiseen poikkeamakantaan kirjattiin 15 poikkeamaa, joista suurin osa oli haittalintujen karkottamiseen liittyviä huolenilmaisuja ja epäpuhtaita vastaanotettuja jätekuormia. Poikkeamat käsitellään Mustankorkean johtoryhmässä ja henkilöstöpalavereissa. Poikkeamat toimitetaan tiedoksi myös Mustankorkean valvoville viranomaisille.
Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vesitaseeseen vaikuttaa voimakkaasti sadanta. Sen mukana muuttuvat myös viemäriin johdettavan jäteveden määrä sekä haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi. Mitä enemmän sataa, sitä enemmän syntyy viemäriin johdettavaa jätevettä ja maastoon johdettavaa puhdasta vettä. Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely on järjestetty niin, että puhtaat pintavedet (sadevedet) ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Loppusijoitusalueen suotovedet eli kaatopaikkavedet, käsittely- ja varastokenttien valumavedet, laitosten prosessivedet sekä saniteettivedet johdetaan käsittelyyn Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Jätteenkäsittelytoiminnoille on toteutettu vaatimusten mukaiset pohjarakenteet sekä vesien johtamis- ja talteenottojärjestelmät. Näillä rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu pois jätteenkäsittelykeskuksen alueelta. Jätteenkäsittelykeskuksessa syntyviä vesiä sekä lähialueen pintasekä pohjavesiä tarkkaillaan, jotta mahdollisia jätteenkäsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan seurata ja reagoida tuloksiin.
Rakenteilla varmistetaan, etteivät käsittelyä vaativat jätevedet valu pois jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ympäristöön.
Käsittelyyn johdettavat jätevedet Vuonna 2011 jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä yhteensä 118 073 m3 eli noin 323 m3/päivä. Nenäinniemeen jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan puhdistamolle johtavan viemärin kaivosta. Puhdistamolle aiheutunut typpikuorma vastasi noin 10 400 asukkaan puhdistamattomia jätevesiä (asukasvastineluku, AVL). Jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden laatu vaihtelee varsin paljon vesimäärien vaihtelun vaikutuksesta. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkavesiä muodostavan valuma-alueen koko on noin 43 hehtaaria. Mustakorkean jätteenkäsittelykeskuksesta jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden keskimääräinen typpipitoisuus on yli kuusinkertainen, fosforipitoisuus on lähes sama ja BOD7-arvo (biologinen hapenkulutus) on noin kolminkertainen Nenäinniemen puhdistamolle tulevien jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna. Tarkemmat tulokset on esitetty oheisessa taulukossa.
23
Pintavedet Kaatopaikkavesien vaikutus pintavesien laatuun näkyi jonkin verran kaikissa ojatarkkailupisteissä vesien kohonneina kloridi- ja typpipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Kuitenkin vesien fosforipitoisuudet ovat olleet pääosin varsin alhaisia. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön vesistövesien laatua on seurattu kolmessa 0,5 – 2,0 km etäisyydellä sijaitsevassa purossa. Näissä puroissa kaatopaikkavesien vaikutus on selvästi vähäisempi kuin kaatopaikan reuna-alueen ojissa.
Pohjavedet Kaatopaikkavesien vaikutus (veden kohonnut kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus) on pienentynyt pohjoisessa, idässä ja kaakossa sijaitsevissa pohjavedentarkkailupisteessä, jotka sijaitsevat entisen loppusijoitusalueen reuna-alueilla. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella.
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäristöpaneeli seuraa ja raportoi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen lähialueen vapaaehtoisista asukkaista on koottu ympäristöpaneeli, joka seuraa ja raportoi konsultille mahdollisia jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamia haittoja, kuten hajua, melua, pölyä ja roskaantumista. Vuonna 2011 ympäristöpanelisteja oli 20 henkilöä. Vastaukset käsittelee ja raportoi Mustankorkealle ulkopuolinen asiantuntija, joka oli vuonna 2011 Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus. Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi ympäristöpaneelin jäsenistä on kokenut jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Vuoden 2011 aikana hajuhavaintopäiviä oli 62 eli 18 päivää vähemmän kuin vuonna 2010. Hajuhavaintoja tehtiin vuonna 2011 eniten tammikuussa ja toiseksi eniten helmikuussa. Hajuhavaintojen suurimman määrän sijoittuminen talveen voi osaltaan selittyä talven hiihtokaudella, jolloin jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitse-
24
valla hiihtoladulla on ollut paljon liikkujia. Myös tuuleton pakkaskeli heikentää hajuyhdisteiden laimenemista ympäröivään ilmaan. Ympäristöpaneelin lisäksi Mustankorkealle ilmoitettiin vuoden 2011 aikana yksi hajuhavainto, joka voitiin kohdistaa Mustankorkean toiminnoista aiheutuneeksi. Hajuhavainto on kirjattu Mustankorkean sähköiseen poikkeamatietokantaan.
Jätteenkäsittelykeskuksen hajuhaittoihin voi jokainen asukas vaikuttaa lajittelemalla jätteet jo kotona oikein. Mustankorkealla tehdään jatkuvasti töitä hajuhaittojen vähentämiseksi ja minimoimiseksi. Kompostointilaitoksen toimintaa ja siellä tapahtuvia hajuhaittojen vähentämiseen tähtääviä toimia on esi-
telty kappaleessa 12. Jätteen loppusijoitusalueella hajuhaittoja ehkäistään esimerkiksi peittämällä loppusijoitusaluetta maa-aineksilla. Loppusijoitusalueella hajua aiheuttavat jätetäyttöön kuivajätteen mukana päätyvät biohajoavat jätteet (biojätteet, pahvit, paperit ja puujätteet). Ne eivät pääse tiiviissä jätetäytössä kompostoitumaan, vaan hapettomissa olosuhteissa ne alkavat mädäntyä ja tuottaa kaatopaikkakaasua sekä haisevia yhdisteitä. Tähän on helpointa vaikuttaa kotona lajittelemalla hyötyjätteet erilleen kuivajätteestä.
Meluhaitat Jätteenkäsittelykeskuksella merkittävimpiä melunlähteitä ovat kuorma-autoliikenne ja erilaisten työkoneiden aiheuttamat äänet. Kertaluonteisessa meluselvityksessä vuonna 2007 on todettu, että jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen keskiäänitasot eivät ylitä päivä- tai yöajan ohjearvoja.
Linnuston seuranta Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry on tehnyt vuosittain linnustoseurantaa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksella vuodesta 2004 alkaen. Seurannassa lasketaan sekä varis- että lokkilintujen määrät ja tunnistetaan eri lajit. Lintumäärissä havaittiin runsastumista vuoteen 2009 saakka, mutta vuonna 2010 lintujen määrä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2011 lintujen määrä on palannut vuoden 2007 tasolle. Lintujen lukumäärissä on suurta vaihtelua eri laskentavuosina, mutta eniten ovat runsastuneet lokkilinnut. Määrän vaihteluun voivat vaikuttaa seurantaan liittyvät tekijät sekä jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaihtelu. Selityksiä voivat olla varis- ja lokkilintujen yleinen lisääntyminen, jätteenkäsittelykeskuksen vähenevät ravinnonhakumahdollisuudet, lintulaskentaajankohdan osuminen huippuesiintymiskohtiin ja -olosuhteisiin eri vuosina sekä edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry vastaa lintujen torjunnasta jätteenkäsittelykeskuksessa. Kantaa on rajoitettu harmaalokkien sekä varisten osalta. Lintujen torjunta kuuluu osana Mustankorkean ympäristöluvan vaatimuksiin.
saatiin kerättyä talteen ja ohjattua hyötykäyttöön metaania 1 088 tonnia. Nykyisellä käytössä olevalla loppusijoitusalueella ei ole toteutettu kaasunkeräysjärjestelmiä. Metaanipäästöt alueelta olivat vuonna 2011 570 tonnia. Nykyiselle loppusijoitusalueelle tehdään kaasunkeräyssuunnitelma vuoden 2012 aikana. Kaatopaikkakaasut johdetaan Jyväskylän Energian Keltinmäen varalämpökeskukseen hyödynnettäväksi lämpöenergian tuotannossa. Saatava kaasun määrä vastaa noin 1 000 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta, mikä vastaa noin 1 620 000 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Hyödynnetty energiamäärä oli vuonna 2011 16 200 MW. Mahdollisten kaasunsyötön keskeytysten aikana kaasu poltetaan soihtupolttimessa Mustankorkealla. Vuonna 2011 kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste oli 94 %.
Kaasupaikkakaasua hyödynnetään Jyväskylän Energian lämpöenergian tuotannossa.
Alueen siisteys Mustankorkea vastaa oman alueensa siisteydestä sekä pyrkii huolehtimaan myös lähialueen siisteydestä Ronsuntaipaleentiellä.
Kaatopaikkakaasut Kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyvistä biohajoavista jätteistä (mm. biojätteistä, pahvista, paperista, puusta) muodostuu hapettomissa oloissa jätetäytössä mm. haisevia rikkiyhdisteitä sekä kasvihuonekaasuja (mm. metaania ja hiilidioksidia). Kaatopaikkakaasujen vapautumista ilmakehään pyritään estämään jätetäytön päälle rakennettavilla pintasuojarakenteilla sekä loppusijoitusalueelle rakennetulla kaasukeräysjärjestelmällä. Entisellä jo suljetulla loppusijoitusalueella kaasunkeräysjärjestelmä on toteutettu. Vuonna 2011 suljetun loppusijoitusalueen metaanipäästöt (CH4) olivat 171 tonnia. Kaasunkeräysjärjestelmän avulla
25
15. Lyhenteet ja käsitteet BIOSUODATIN Kompostointilaitoksen poistokaasujen ilmanpuhdistusjärjestelmä sisältää mm. biosuodattimen. Biosuodattimen suodatusvaikutus perustuu mikrobien kykyyn käyttää hajua aiheuttavia yhdisteitä ravintonaan.
KAATOPAIKKAVEDET
Tuottaja voi tehdä työn itse tai siirtää vastuunsa tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö on tuottajien muodostama oikeustoimikelpoinen yhteisö. Tuottajavastuun periaatteena on, että tuotteen valmistajan on varauduttava huolehtimaan myös sen jätehuollosta.
Loppusijoitusalueella jätteiden läpi kulkeutunut vesi.
VAARALLINEN JÄTE
ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ
LOPPUSIJOITUS
Ammattimainen jätteenpoltto, josta saadaan lämpöä, sähköä tai höyryä.
Jätteen sijoittaminen kaatopaikan loppusijoitusalueille. Loppusijoitus koskee jätelajeja, joita ei voida tällä hetkellä hyödyntää.
Jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaarallisia jätteitä ei sijoiteta loppusijoitusalueelle. Entinen nimitys oli ongelmajäte.
EROTUSKAIVOLIETE
PILAANTUNUT MAA-AINES
YHDYSKUNTAJÄTE
Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä sekä öljynerotuskaivolietteitä.
Öljyllä tai muulla haitta-aineella pilaantuneita maa-aineksia.
HAJUHAVAINTOPÄIVÄ
PUHDAS MAA-AINES
Yhdyskuntajäte on yleisnimike asumisessa syntyvälle jätteelle sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavalle teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneelle jätteelle.
Hajuhavaintopäivä on päivä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjä ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja.
(hoitomaa, rakennemaa ja ylijäämämaa) Puhtailla maa-aineksilla tarkoitetaan kaivutoiminnan yhteydessä syntynyttä maankamaran ainesta sekä siihen rinnastettavaa ainesta, joka voidaan hyödyntää jätteenkäsittelykeskuksen rakenteissa.
HYÖTYJÄTE Jätettä, jota voidaan käyttää joko uusien tuotteiden raaka-aineena, energiantuotannossa tai materiaalina.
ISO 14001:2004 Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Yritys osoittaa ympäristöjärjestelmänsä standardin mukaiseksi hankkimalla sille varmennuksen eli sertifikaatin.
ISO 9001:2008 Kansainvälinen laadunvarmistusstandardi.
KAATOPAIKKAKAASU Kaatopaikkakaasu on orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa tapahtuvan hajoamisen tuloksena syntyvää kaasua, joka sisältää
26
pääasiassa metaania (noin 45 %), hiilidioksidia (noin 35 %) ja typpeä (noin 20 %).
YMPÄRISTÖINVESTOINTI Investointi, joka toteutetaan etupäässä ympäristönsuojelullisessa tarkoituksessa.
SÄHKÖLAITTEET
YMPÄRISTÖVAIKUTUS
Sähkölaitteet ovat käytöstä poistetut televisiot, radiot, dvd-soittimet, ATK-laitteet jne. Entinen nimitys oli sähkö- ja elektroniikkaromu.
Yrityksen toiminnan, tuotteiden tai palveluiden aiheuttama hyödyllinen tai haitallinen muutos ympäristössä.
TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit yrityksen toiminnan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.
TUOTTAJAYHTEISÖ Tuottaja eli tuotteen valmistaja vastaa käytöstä poistettujen tuotteidensa (esim. renkaat, paristot, sähkö- ja elektroniikkaromut) keräilystä, esikäsittelystä, kierrätyksestä, hyödyntämisestä ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista.
16. JOKAINEN MEISTÄ VAIKUTTAA YMPÄRISTÖÖN!
Voit vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin omalta osaltasi lajittelemalla hyötyjätteet ja näin vähentää kuivajätteen määrää.
5. Aja uudelleen vaa’alle.
Jätteentuontiohjeita Mustankorkealle
6. Aja vaaka-aseman luo parkkiin ja maksa jätemaksu vastaanottoon. Jätekuorman voi maksaa pankkikortilla tai käteisellä.
Toimi näin:
Noudatathan jätteenkäsittelykeskuksella nopeusrajoitusta 30 km/h.
1. Aja ensin vaa’alle.
Vaaka-asemalla sinua ohjaavat liikennevalot.
2. Keskusteluyhteys vaaka-aseman henkilökuntaan avautuu mikrofonin kautta, kun avaat auton ikkunan. Jätekuorma punnitaan ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan jäteseurantaa ja laskutusta varten. Jätekuormat ohjataan oikeaan vastaanotto- ja käsittelypaikkaan tai lajittelupihalle.
JÄTTEIDEN TUONTI ON EDULLISTA Kotitaloudesta maksuttomia jätteitä ovat mm. sähkölaitteet, vaaralliset jätteet ja metallit. Pientä maksua vastaan saat tuoda puujätettä, kipsiä, betonia ja tiiltä, renkaita, kuivajätettä ja rakennusjätteitä.
3. Seuraa opasteita kuorman oikealle vastaanottopaikalle. Jos sinut ohjataan lajittelupihalle, lajittele kuorman jätteet ohjeiden mukaan oikeille lavoille.
27
BrandUnited 2012
Ronsuntaipaleentie 204 puh. (014) 411 5913 | fax. (014) 411 5922 etunimi.sukunimi@mustankorkea.fi www.mustankorkea.fi