Sylvi yhteistuotanto- ja kiertuemalli
Klockriketeatern | Kokkolan kaupunginteatteri | Riksteatern | Savonlinnan Teatteri | Wasa Teater | Åbo Svenska Teater Toimittaja Anki Hellberg-Sågfors | Anki´s Arts & Adventure Taitto: Cecilia Lindström Valokuvat: Projektgruppen, föreställningsbilderna av Ilkka Saastamoinen Sylvi-projektin rahoituksesta vastaa Svenska kulturfondens strategiska program för teaterkonst.
2
Sylvi yhteistuotanto- ja kiertuemalli
Johdanto
5
Sylvi - produktion, projekt och arbetsform
7
13
Fas 1 - Definition
14
19
Så här gör vi nästa gång
Fas 2 - Planering
Fas 3 - Genomförande
22
Fas 4 - Spelperiod - turné
25
Fas 5 - Utvärdering och avslut
26
28
Samproduktioner och ekonomi
Ekonomin i Sylvi jämfört med alternativa samarbetsformer
32
34
Länkar
36
Avslutning
3
4
Johdanto Yhteistyö Teatteri on yhteisöllinen taidemuoto, jossa useiden toimijoiden välinen yhteistyö on itsestään selvä elementti. Teatterit tekevät myös keskinäistä yhteistyötä muun muassa yhteistuotantojen, kiertueiden ja vierailujen muodossa. Yhteistyölle on moniakin syitä, sillä teatterikenttä on monimuotoinen ja koostuu erityyppisistä ja eri tavoin rahoitetuista teattereista. Kaupunginteatterit voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä vapaiden teatteriryhmien kanssa saadakseen toimintaansa uutta taiteellista luovuutta. Vapaat ryhmät taas kaipaavat ehkä näyttämöä, jonka yhteydessä toimii työpaja, josta saa apua lavastuksen ja tekniikan järjestämiseen. Yhteistyö voi perustua myös pyrkimyksiin pidentää tuotannon elinkaarta, kun näytös esitetään yhteistuotantona useammalla näyttämöllä. Syynä voi olla myös osaamisvaihto tai halu tavoittaa uusia yleisöryhmiä. Edessämme olevassa taloudellisessa tilanteessa voidaan myös olettaa, että teatterit yhä suuremmassa määrin panostavat yhteistyöhön ja yhteisten resurssien jakamiseen. Tämän dokumentin tarkoituksena on jakaa muille kokemuksiamme vaativasta yhteistuotannosta, jossa oli mukana erimuotoisia, eri kielillä ja eri maissa toimivia teattereita. Tuloksena on niin kutsuttu ”Sylvi-malli”, joka perustuu yhteisiin kokemuksiimme yhteistuotannosta ja kiertueyhteistyöstä, ja jossa teemme vertailuja ja käymme keskustelua tuotantoprosessista ja taloudellisista ratkaisuista. Sylvimallin avulla haluamme selvittää, miten voisimme järjestää yhteistyön parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyömallia luotaessa on tärkeintä luoda yhteinen kuva ja ymmärtää suurempia kokonaisuuksia. Jos onnistumme kehittämään hyviä yhteistyömalleja, jotka johtavat sekä uuteen luovaan taiteelliseen toimintaan että talouden tasapainoon, siitä on paljon hyötyä meille kaikille. Sylvi-mallissa emme ole keskittyneet varsinaiseen taiteelliseen työhön, vaan tuotannon johtoon, tekniikkaan, kommunikaatioon ja talouteen.
5
MINNA CANTH - MIKKO ROIHA
SYLVI
6
Sylvi - tuotanto, projekti ja työskentelymuoto Mitä Sylvi on? Sylvi on samanaikaisesti sekä teatterituotanto, osaamis- ja kehitysprojekti että ehdotus yhteistuotannoissa käytettäväksi työskentelymalliksi. Taiteellinen idea ja työskentelytapa Sylvi-yhteistuotanto sai alkunsa taiteellisesta ideasta: Klockriketeatern ja Wasa Teater halusivat osaksi tehdä yhteistyötä Mikko Roihan kanssa, osaksi esittää jonkun naispuolisen suomalaisen näytelmäkirjailijan klassisen näytelmän. Keskustelujen jälkeen valinta kohdistui Minna Canthin Sylvi-näytelmään, joka esitettäisiin ohjaaja Mikko Roihan modernina tulkintana ja dramatisointina. Osa mukana olleista teattereista oli tehnyt yhteistyötä jo aikaisemmin, mutta mukaan tuli myös uusia, toisilleen tuntemattomia teattereita. Roihan soveltaman työskentelytavan taustalla on pyrkimys pidentää tuotannon elinkaarta esittämällä se useammassa yhteistyöhön osallistuvassa teatterissa. Hänen hypoteesinaan on, että jaettujen ja sitä myötä alhaisempien tuotantokustannusten ja taiteellisen tiimin palkkakulujen ansiosta saadaan aikaan säästöjä, vaikka matkoista, asumisesta ja päivärahoista aiheutuvat kulut ovatkin suuremmat. Hän tähdentää myös osaamiskehitystä, joka on tuloksena, kun eri teattereiden työntekijät vaihtavat kokemuksia ja tekevät yhteistyötä. Hänen tuotantoideanaan on, että näytäntöön osallistuu yksi näyttelijä kustakin teatterista ja että näytös kootaan ja harjoitellaan Berliinissä, missä hän itse vaikuttaa. Työpaikan vaihtaminen antaa lisäenergiaa niin kyseiselle työntekijälle kuin myös tämän kotiteatterille. Myös näyttelijöiden työskentelyprosessi muuttuu näytösten suuren määrän ansiosta. Roiha uskoo ajatukseen rajojen ylittämisestä niin erikokoisten ja erimuotoisten teattereiden kuin myös eri kielten ja maiden välillä. Hänen työskentelytapaansa kuuluu näytäntösuunnitelman laatiminen varhaisessa vaiheessa, niin että osallistuvat teatterit voivat suunnitella muuta toimintaansa. Sylvi-tuotantoon osallistuneet teatterit halusivat kehittää tätä työskentelytapaa ja selvittää, pitääkö hypoteesi alhaisemmista kuluista paikkansa myös, kun yhteistyöhön osallistuvilla teattereilla on täysin erilaiset edellytykset. Mitä Mikko Roihan työtapa sisältää? Dan Henrikssons muistiinpanot ohjaajan haastattelusta.
7
Sylvi-yhteistuotannon taiteellinen ydin
Sylvi-projekti - työkalumme
Yhteistyöhön tuli alun perin mukaan viisi erityyppistä suomalaista teatteria, jotka edustivat vapaita teatteriryhmiä, valtionosuusteattereita, suomenkielisiä teattereita, ruotsinkielisiä teattereita, kaupunkiteattereita sekä alueteattereita. Teatterit olivat yksimielisiä yhteistyön taiteellisesta ytimestä, eli Mikko Roihan ohjaaman Minna Canthin Sylvin päivitetyn version esittämisestä. Teatterit sopivat myös tuotantovastuun antamisesta Mikko Roihan Berliinissä toimivalle Vapaalle Teatterille ehdoilla, joista sovittiin yhteistyösopimuksessa. Vapaa Teatteri sai tehtäväkseen tuottaa valmiin, kiertuetoimintaan sopivan esityksen, joka sopeutettaisiin eri teattereiden näyttämöille. Näytös valmisteltaisiin harjoitteluvaiheen aikana Berliinissä. Teatterit jakoivat kulut keskenään ja osallistuivat Sylvi-tuotantoon yhdellä näyttelijällä kukin. Teatterit laativat aluksi esitykselle oman kiertuesuunnitelman, mutta keskustelivat myös yhteistyöstä Riksteaternin kanssa, ja mikä toteutettiinkin myöhäisemmässä vaiheessa. Riksteatern osti tuotannon Ruotsin kiertuetta varten ja osallistui hankkeeseen myös omalla tietotaidollaan, henkilöstöresursseillaan ja tekstitystekniikallaan sekä otti osaa osaamis- ja kehitysprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kun Svenska kulturfonden julkisti strategisen ohjelmansa teatterikentän kehittämiseen, Sylvi-tuotantoon liittyvää yhteistyötä laajennettiin erityisellä kehitys- ja osaamisprojektilla eli Sylvi-projektilla. Tämä oli erinomainen mahdollisuus monimuotoiseen yhteistyöhön ja erilaisten yhteistuotantoon liittyvien parametrien tutkimiseen. Yhtenä tavoitteena oli pyrkiä löytämään teatterialalle uusia, luovia yhteistyömalleja ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja liikkuvuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi sekä joustavien, toimivien sopimusmallien ja taloudellisesti tehokkaiden toimintamuotojen kehittämiseksi. Muita tavoitteita olivat vaihtotoiminta taiteellisen ja teknisen henkilökunnan osaamisen lisäämiseksi, kiinnostuksen herättäminen suomenruotsalaista näytelmäkirjallisuutta kohtaan, pyrkimykset integroida käännös osaksi näytöksen taiteellisia ratkaisuja sekä yleisöpohjan laajentaminen.
8
Ehdotus – ”Sylvi-malli”
Analyysi yhteistyöstä
Kuvaamme tätä työskentelymuotoa, koska esityksen tuotantoon osallistuneet teatterit haluavat mielellään jatkaa yhteistyötä ja levittää sen tuloksia muillekin. Parhaassa tapauksessa esille tulleet ehdotukset saattavat johtaa yhteistyön laajenemiseen ja työskentelyprosessien kehittämiseen. Taloudellisen tasapainon saavuttaminen kuuluu myös tavoitteisiin. Olemme tietoisia siitä, että yhteistuotannoille ei voida luoda yhtä ainoaa valmista mallia, mutta haluamme silti tuoda esille ehdotuksia, joiden pohjalta koko teatterikenttä on tervetullut esittämään kommentteja, käymään keskusteluja ja kehittämään mallia edelleen. Mallit on luotu sovellettaviksi.
Kun Sylvi-tuotanto oli esitetty useimmissa Suomen puolella mukana olevissa teattereissa, teattereiden yhteinen tuotantoryhmä kokoontui yhteiseen arviointitapaamiseen. Käytimme arvioinnissa välineenä eräänlaista virtaa, jossa teattereiden veneet kelluivat tuotantoprosessin eri vaiheissa. Halusimme saada arviointiin mukaan luovan ulottuvuuden, jossa voisimme symbolien avulla tehdä työn eri vaiheet näkyviksi. Virtaan sijoitettujen aurinkojen ja karikkojen avulla keskustelimme sen jälkeen hankkeeseen liittyneistä haasteista ja myönteisistä kokemuksista. Yhteistyökeskusteluihin osallistuvia ammattiryhmiä olivat: a) teattereiden johto/tuotantojohto b) tekniikka ja c) kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö Keskustelujen ja analyysin jälkeen jokainen ryhmä laati ehdotuksia ja neuvoja siitä, miten seuraavalla kerralla voitaisiin toimia. Kokoonnuimme toisen kerran Ruotsin kiertueen ja Norjan vierailun jälkeen käydäksemme yhdessä lävitse yhteistuotannon loppuvaiheet.
Yhteistuotannot johtavat harvoin suoranaiseen kulujen alenemiseen. Siksi meidän on tärkeää nähdä yhteistyön kaikki edut, mutta myös olla tietoisia todellisista kuluista. Tämän raportin taloutta käsittelevässä osiossa esittelemme Sylvi-tuotannon kulut ja ehdotamme vaihtoehtoisia yhteistuotannon muotoja, joiden avulla on mahdollista saavuttaa suurempia säästöjä.
9
Hankkeen tavoitteet Tarjota taiteellista kehitystä näyttelijöille Osaamisvaihto teattereiden välillä Useampia esityskertoja tuotannolle Pidempiaikainen taiteellinen prosessi näyttelijöille Pidempi esityskausi tuotannolle Kestävä talous yhteistuotannoille Hyvin toimiva kaksikielinen yhteistyö
Tuotantoprosessin eri vaiheet Hankkeeseen osallistuvat teatterit ovat määritelleet tuotantoprosessille seuraavat viisi vaihetta. Osiossa ”Näin toimimme ensi kerralla” prosessi on jaettu näihin viiteen eri vaiheeseen, ja siinä esitetään ehdotuksia siitä, mitä on hyvä ajatella kussakin työvaiheessa.
Kaksinkertainen lavastus Koska Sylviä esitettiin samanaikaisesti kahdella paikkakunnalla, esityksiä varten valmistettiin kaksi eri lavastusta. Kolmas jouduttiin valmistamaan, kun toinen lavastuksista ei ollut enää käyttökelpoinen.
1. Määritelmä Hankkeen taiteellinen idea on valmis. Yhteistyöhön osallistuvat teatterit ja taiteellinen johto vahvistetaan. Tuotantoyhteistyön tarkoitus ja tavoite vahvistetaan. Perusbudjetti vahvistetaan ja teatterit solmivat selkeän sopimuksen keskinäisestä vastuunjaosta.
Dokumentaatio Päätimme käyttää tiedostojen hallintaan Driveä, koska se on helposti saatavilla ja kaikki näkevät dokumentteihin tehdyt muutokset välittömästi. On tärkeää, että kaikki yhteistyöhön osallistuvat oppivat käyttämään järjestelmää heti, kun yhteistyö alkaa.
2. Suunnittelu Johtoryhmä vahvistetaan ja työryhmät perustetaan. Esitys- ja kiertuesuunnitelma sekä sisäinen ja ulkoinen kommunikaatiosuunnitelma vahvistetaan. Tekniset eritelmät, tekniset puitteet ja lavastus- ja pukumallit laaditaan.
Tekstitys Sylvi-tuotantoon käytettiin Riksteaternin omaa tekstitystekniikkaa. Varustukseen kuului kannettava tietokone palvelimineen ja ajo-ohjelmineen, kaksi modeemia sisäisen verkon luomiseksi teatterisalonkiin sekä 20 iPodia, joiden avulla katselijat voivat seurata näytöstä valitsemallaan kielellä (ennakolta tehty, ohjelmaan syötetty käännös). Näytös esitettiin samanaikaisesti kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi, ja näytöskielien käännökset heijastettiin salongin lavastukseen. Yleisöllä oli lisäksi mahdollisuus valita saksan- tai englanninkielinen käännös.
3. Toteuttaminen Näyttämötekninen tuotanto ja markkinointiaineiston tuottaminen, yleisötyön suunnittelu, harjoitukset, kenraaliharjoitus ja lehdistömateriaali. 4. Esityskausi - kiertue Kiertueen logistiikka, yleisö- ja lehdistötyö Tuotanto esitetään eri yhteistyöteattereissa, vierailuilla ja kiertueella.
Sylvi-tuotannossa mukana olleet teatterit Klockriketeatern, vapaa teatteri (Helsinki) Kokkolan kaupunginteatteri Riksteatern, kiertueita järjestävä kansallisteatteri ja kansanliike (Ruotsi) Savonlinnan teatteri, kaupunginteatteri Vapaa teatteri, vapaa teatteriryhmä (Berliini) Wasa teater, alueteatteri Åbo svenska teater, alueteatteri
5. Jälkiarviointi ja hankkeen päättäminen Arviointikokouksia kussakin teatterissa ja yhdessä, raportointi ja tilinpäätös.
10
11
Tuotannon johto Tekniikka Kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö
Osaamiskehitys Talous Kestävä kehitys
12
Näin toimimme ensi kerralla Tässä osiossa esittelemme kokemuksiamme ja mietteitämme yhteistuotannoista, joissa on mukana useita erikokoisia yhteistyöteattereita, joilla on erilaisia toimeksiantoja. Esitämme ehdotuksia, muistiluetteloita ja linkkejä työkaluihin, yhteistyövaihtoihin ja malleihin, joita muut teatterit ovat käyttäneet. Monet asiat sujuivat joustavasti ja suunnitelmien mukaisesti. Silloin tällöin syntyi kuitenkin yllättäviä ongelmia ja kysymyksiä, jotka liittyivät toiminnan rakenteeseen ja järjestelmään. Sylvi-projektin kautta saimme mahdollisuuden pohtia, keskustella ja vaihtaa mielipiteitä teattereiden välillä siitä, miten yhteistuotantoja voidaan toteuttaa vaativissa olosuhteissa. Teattereiden hankkeeseen vahvasti sitoutuneet työntekijät ovat tuoneet esille ehdotuksia ja ideoita, jotka on koottu Sylvi-malliin. Tavoitteena on ollut luoda hyvät työskentelyedellytykset uusia yhteistyöhankkeita varten. Olemme tietoisia siitä, että yhteistuotannoille ei koskaan voida esittää valmista ihannemallia. Haluamme silti tuoda esille neuvoja ja tulevaa yhteistyötä koskevia ehdotuksia, joiden pohjalta koko teatterikenttä voi keskustella ja kommentoida Sylvi-mallia sekä tuoda esille omia lisäyksiä kehittääkseen sillä tavoin alaa edelleen. On myös alueita, joiden ongelmia teatterikenttä ei voi ratkaista itse. Tänne kuuluvat esimerkiksi työehtosopimukset, joiden johdosta vierailevien näyttelijöiden mukaan ottaminen on kallista, sekä rajaesteet maiden välillä. Rajaesteet koskevat suurelta osin työmarkkinoihin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä ongelmia sekä lainsäädäntöä tekijänoikeuksien, verojen ja raha-asioiden alueella.
13
Vaihe 1 - Määritys Yleistä Kiertueyhteistyön alkuvaiheessa on asetettava johto ja vastuuhenkilöt ja määritettävä päätöksentekoprosessit. Määritysvaiheessa taiteellinen idea on jo valmis. Tuotantoyhteistyön tarkoitus ja tavoite vahvistetaan. Perusbudjetti vahvistetaan ja teatterit solmivat selkeän sopimuksen keskinäisestä vastuunjaosta. Yhteistyö on sopeutettava mukana olevien teattereiden mukaan niin, että jokaiselle teatterille on suurinta mahdollista hyötyä yhteistyöstä. On tärkeää, että jokainen mukana oleva teatteri saa koordinointitehtävän tietystä osa-alueesta niin, että kaikilla on selkeä vastuu ja että kaikki tuntevat tuotannon omakseen. Esimerkiksi tuottaja (teatteri 1), tekniikka (teatteri 2), markkinointi (teatteri 3), kiertue ja logistiikka (teatteri Yhteistyöhön osallistuvat teatterit ja taiteellinen johto vahvistetaan. Esivalmistelu Hyvin toteutettu esivalmistelu ja yksityiskohtainen sopimus teattereiden välillä luo yhteistyölle vakaan pohjan. Kaikkien mukana olevien teattereiden on oltava tietoisia hankkeen taloudellisista puitteista, kulujen jakamisesta ja omista sitoumuksistaan. Sopimuksessa määritellään myös itse kunkin vastuualueet projektissa sekä näytäntökaudet ym. Sopimukseen – tai sen liitteeseen – voidaan myös sisällyttää määräyksiä siitä, miten yhteistyö toteutetaan aineistotuotannon ja markkinoinnin. Muistilista yhteistyösopimukselle Yhteistyösopimuksen malli Yhteistyösopimuksen tekninen liite Yhteistyösopimuksen markkinointiliite Hankkeen jalkauttaminen Jokainen teatteri vastaa itse siitä, että projekti ja sen toteuttaminen tehdään tunnetuksi oman teatterin sisällä. Jos kaikki osastot ovat sitoutuneita hankkeeseen vastaavalla tavalla kuin teatterinsa normaaliin tuotantoon, paranevat hyvän yhteistyön edellytykset. Myös teattereiden hallitusten on saatava tietoa vaativista yhteistuotannoista. Teatterinjohtaja saattaa esimerkiksi tarvita hallituksen tai johdon tukea, jos hankkeeseen liittyy taloudellisia riskejä. Järjestelmään on helppo luoda turvallisuutta, kun kaikki perehtyvät yhteistuotantoon ja sen seurauksiin ja kun kaikilla on mahdollisuus osallistua keskinäiseen kommunikaatioon. Seuranta Jos toimeksiantaja on oman teatterin ulkopuolelta, on seurannasta ja hankkeen aikana toteutettavasta raportoinnista ja palautteesta sovittava erikseen.. 14
15
Kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö
Tuotannon johto 1. Laatikaa yksityiskohtainen yhteistyösopimus ja budjetti tuotannolle. Sopikaa siitä, mitä suuntaviivoja asumisen, matkojen ja päivärahojen osalta noudatetaan.
1. Perustakaa kommunikaatio- ja markkinointiryhmä, johon kuuluu kaikkien teatterien edustajia, ja valitkaa vastuuhenkilö, joka on mukana myös hankkeen johtoryhmässä.
2. Asettakaa johtoryhmä, johon kuuluu teatterinjohdon edustajia.
2. Päättäkää millä tavoin sisäisestä ja ulkoisesta kommunikaatiosta huolehditaan.
3. Valitkaa projektipäällikkö tai tuottaja koko kauden ajaksi, ja antakaa hänelle selkeät valtuudet.
3. Laatikaa kommunikaatiota koskeva päätöksentekojärjestys. 4. Käyttäkää yhteistä dokumentointityökalua, joka on helposti kaikkien saatavilla ja jossa kaikki näkevät muutokset välittömästi. Kaikkien mukana olevien on saatava oppia käyttämään työkalua.
4. Laatikaa tuotannolle selkeät puitteet yhteistyösopimuksen pohjalta. 5. Toteuttakaa selkeä tehtävänjako eri teattereiden kesken ja valitkaa vastuuhenkilöt eri osa-alueille kuten tekniikalle, kommunikaatiolle, markkinoinnille, kiertueille ja logistiikalle.
5. Jo yhteistyön käynnistämisen yhteydessä on sovittava siitä, mitä tekniikkaa virtuaaliseen kommunikaatioon käytetään. Käyttäkää tekniikkaa apunanne ja järjestäkää virtuaalisia kokouksia fyysisten kokousten lisäksi.
6. Päättäkää, kuinka sisäisestä kommunikaatiosta huolehditaan.
6. Vahvistakaa projektille markkinointibudjetti.
7. Jos kyseessä on useampikielinen hanke, sopikaa kielipolitiikasta ja siitä, kuinka kielikysymyksiä käsitellään tuotannon yhteydessä, sisäisessä toiminnassa ja markkinoinnissa.
7. Vahvistakaa kunkin teatterin yleisötyön laajuus. Tietty näytelmä saattaa jollekin teatterille merkitä uuden yleisön kohtaamista samalla, kun kyseinen esitys on tuttu jonkin toisen teatterin yleisölle. Jollakin paikkakunnalla yleisö saattaa olla lähes yksikielistä, kun taas jonkin toisen paikkakunnan yleisö voi koostua useista eri kieliryhmistä.
8. Seuratkaa prosessia ja huolehtikaa sen jälkiseurannasta. Laatikaa tarvittaessa perussopimukseen kirjallisia liitteitä, joista kaikki ovat yksimielisiä. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi ennalta aavistamattomat tilanteet tai uudet yhteistyökumppanit, jotka haluavat mukaan hankkeeseen.
8. Ottakaa lehdistömateriaalia suunnitellessanne huomioon näytännön kiertuejärjestys. On tärkeää suunnitella, millä tavoin esimerkiksi viimeisessä teatterissa annettava näytös saadaan nostettua esille erityisesti, tai miten muut teatterit voivat auttaa tätä teatteria esityksen markkinoinnissa.
9. Laatikaa sopimukseen jokaisen teatterin osalta liite vahvistetusta esitysajankohdista. Esitysajan pituutta koskevat tarpeet vaihtelevat teatterin koon.För samtal om vilka möjligheter till kompetensutveckling som samproduktionen kan eventuellt generera. 10. Keskustelkaa siitä, mitä mahdollisuuksia osaamiskehitykseen yhteistuotanto saattaa merkitä.
16
Tekniikka 1. Valitkaa tekninen koordinaattori, joka paneutuu kaikkien teattereiden teknisiin rajoituksiin ja edellytyksiin. 2. Määritelkää teknisen koordinaattorin työtehtävät. Kyseiseen tehtäväkenttään kuuluvat lavastuksen, valaistuksen ja äänen koordinointi, valmistus ja kiertuekuljetukset. 3. Pitäkää jo varhaisessa vaiheessa tuotantokokous, jossa kaikkien teattereiden osastot kohtaavat fyysisesti keskustellakseen yhteistuotannosta. 4. Laatikaa tekniset puitteet, jotka vastaavat kunkin teatterin edellytyksiä. 5. Laatikaa hankkeelle yhteinen aikataulu. 6. Tutkikaa tekstityksen ja teknisten ratkaisujen mahdollisuus kaksi- tai useampikielisten näytösten osalta. 7. Pitäkää yhteinen tuotantokokous yhteistyöhön osallistuville teattereille ja päättäkää tällöin tuotannon teknisistä puitteista ja aikataulusta.
17
18
Vaihe 2 - Suunnittelu Yleistä Työryhmä aloittaa työnsä suunnitteluvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää pitää tuotantokokous, johon kaikkien teattereiden edustajat osallistuvat ja johon tuotantotyöhön osallistuvien ammattiryhmien edustajat ottavat osaa. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää käydä lävitse eri teattereiden vahvat puolet. Jokin teattereista saattaa olla taitava yleisötyössä, toinen taas kiertuetoiminnassa ja kolmas joustavassa työskentelyssä ja voimavarojen sopeuttamisessa uusiin olosuhteisiin tai tiedon levittämisessä kohderyhmille esimerkiksi sosiaalisten medioiden välityksellä. Esitys- ja kiertuesuunnitelma sekä sisäinen ja ulkoinen kommunikaatiosuunnitelma laaditaan. Tekniset eritelmät, tekniset puitteet ja lavastus- ja pukumallit laaditaan. Koska yhteistyössä on mukana useita teattereita, on valmistauduttava siihen, että vastuuhenkilöiden keskinäinen kommunikaatio vie enemmän aikaa ja että aikarajat on suunniteltava hyvissä ajoin.
19
Tuotannon johto
Tekniikka
1. Taiteellisesta toteutuksesta vastaava tiimi esittelee puitteet ja mallin/piirustuksen hyväksymistä varten.
1. Tekninen koordinaattori toimii tekniikan yhteensovittamisen vastuuhenkilönä ja yhteyshenkilönä suhteessa taiteelliseen ja tekniseen henkilökuntaan.
2. Teknisten puitteiden valmistuttua on laadittava esityssuunnitelma ennen markkinoinnin aloittamista. 3. Pitäkää yhteisiä virtuaalisia kouksia kerran viikossa.
2. Laatikaa esityssuunnitelma varhaisessa vaiheessa ehtiäksenne selvittää ja ennakoida kunkin teatterin tekniset tarpeet.
tuotantoko-
3. Laatikaa selkeä luettelo vallitsevista teknisistä olosuhteista.
4. Johtoryhmän tulee huolehtia siitä, että osallistuvat teatterit ovat paneutuneet yhteistuotantoon, niin että kaikki tuntevat omat vastuualueensa ja oppivat tuntemaan mukana olevat kollegansa muista teattereista.
4. Puvustuksesta, lavastuksesta, rekvisiitasta, valoista ja äänestä huolehtivien tulee valmistautua hyvissä ajoin ennen harjoittelujen aloittamista niin, että taiteellisella työryhmällä on työnsä vaatimat työskentelyolosuhteet.
5. Suunnitelkaa tarkoin, kuinka eri teattereiden vahvuuksia voidaan hyödyntää yhteisessä tuotantoprosessissa.
5. Selvittäkää, mihin raja on asetettava kahden tai useamman lavastuksen käyttämisen osalta. Milloin niistä on hyötyä kiertuetoiminnalle ja milloin kulut kasvavat liian suuriksi? Lisäksi on syytä suunnitella tarkoin, minkä tyyppistä lavastusta pidempiaikaisella useampaan maahan suuntautuvalla kiertueella voidaan käyttää.
6. Valitkaa työryhmät tuotannon johtoa, tekniikkaa, kommunikaatiota ja kiertuetoimintaa varten. Vahvistakaa vastuuhenkilöiden nimet ja ottakaa mukaan edustajia jokaisesta yhteistyöteatterista. 7. Tuottajalla on kokonaisvaltainen vastuu sisäisestä kommunikaatiosta tekniikan, markkinoinnin tuotannon johdon ja taiteellisen tiimin välillä. 8. Tuottaja laatii yksityiskohtaisen tuotantoaikataulun. 9. Tuottaja laatii luettelon eri teattereiden vastuuhenkilöistä. 20
Kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö
Osaamiskehitys
1. Laatikaa yhteinen kommunikaatio- ja markkinointisuunnitelma, johon sisältyvät a ) graafinen aineisto, b ) lehdistötapaamiset/lehdistötiedotteet, c ) valokuvat, d ) trailerit/teaserit e ) myyntiargumentit.
Yksi yhteistuotantojen eduista on, että teattereiden henkilökunta niiden avulla saa mahdollisuuden osaamiskehitykseen. Työntekijät saavat muista teattereista kollegoja, joilla on samat tai vastaavat työtehtävät kuin heillä itsellään. Tältä osin on hyvä suunnitella, mille ammattiryhmille yhteistuotannon aikana tarjotaan mahdollisuus toistensa tapaamiseen. Jos omalla teatterilla on monivuotinen yhteistuotantoihin liittyvä strategia, voidaan se ammattiryhmä, jolle osaamiskehitystä tarjotaan, valita sen mukaan, mistä yhteistuotannosta on kyse. Osaamiskehityksestä aiheutuu teatterille menoja, koska työntekijä lähetetään toiseen teatteriin yhdeksi tai useammaksi päiväksi, mutta osaamiskehitys ja yhteistyöverkoston laajeneminen tuo samalla mukanaan paljon lisäarvoa.
2. Inventoikaa resurssit – mitä vahvuuksia markkinointiryhmällä on ja miten ne hyödynnetään parhaiten? 3. Määritelkää kohderyhmä + kanavat segmenteittäin. 4. Määrittäkää ulkoisen kommunikaation kanavat ja kanavien vastuuhenkilöt. 5. Päättäkää, kuka toimittaa harjoitusvaiheessa aineistoa Instagrammiin, Facebookiin ja blogiin. Jos vastuualueita on syytä muuttaa prosessin aikana, on johtoryhmän kokoonnuttava päättämään muutoksesta. On myös sovittava siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, ellei joku noudata solmittua yhteistyösopimusta. 21
Vaihe 3 – Toteutus Yleistä Tässä vaiheessa pidetään harjoituksia ja kenraaliharjoitus. Näytöstä koostettaessa on ratkaisevan tärkeää, että tuottaja huolehtii työn yhteensovittamisesta ja että tekninen koordinaattori on paikalla ratkaistakseen ongelmia ja seuratakseen teknisiä puitteita. Tässä vaiheessa tuotetaan myös tiedotusaineistoa ja ohjelmalehtisiä ja myynti käynnistetään. Lehdistöaineisto ja yleisötyö suunnitellaan ja tällöin otetaan huomioon, ettei näytelmän uutisarvo ole sama ensimmäisessä teatterissa ja viimeisessä teatterissa, jossa sama näytös esitetään.
Tuotannon johto
Tekniikka
1. Pitäkää yhteisiä virtuaalisia tuotantokokouksia kerran viikossa.
1. Teknisen koordinaattorin tulee olla paikalla jatkuvasti ylläpitääkseen yhteyksiä, ratkaistakseen ongelmia ja valvoakseen teknisten puitteiden noudattamista.
2. Hankkikaa yhteinen virtuaalinen työtila, jossa tuottaja kertoo kaikille työn etenemisestä.
2. Teknisellä koordinaattorilla on oltava realistinen, päivitetty aikataulu työtehtäville.
3. Seuratkaa tuotannosta aiheutuvia kuluja.
Kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö
1. Tuottakaa yhteistä myyntiaineistoa ja ohjelmalehtisiä 2. Huolehtikaa markkinointiaineiston levittämisestä 3. Myykää näytäntöä yhteisten myyntiargumenttien avulla. 4. Dokumentoikaa tuotanto ottamalla kuvia ja tekemällä videonauhoituksia markkinointia ja teknistä yhteistyötä varten.
22
23
24
Vaihe 4 – Esityskausi – kiertue Yleistä Kiertueen aikana on tärkeä välittää jatkuvasti tietoa ja kokemuksia teattereiden välillä. Se lisää mahdollisuuksia osaamisvaihtoon ja kollegojen tukemiseen. Yleisö- ja lehdistötyö toteutetaan. Tuotanto esitetään eri yhteistyöteattereissa, vierailuilla ja kiertueella.
Tuotannon johto
Tekniikka
1. Tuotannon johto päättää yhdessä ohjaajan kanssa siitä, miten esityksen seurannasta huolehditaan esimerkiksi silloin, kun näytäntö siirtyy teatterista toiseen.
1. Tekninen koordinaattori vastaa työympäristökysymyksistä harjoitusten ja kiertueen aikana. 2. Jokainen teatteri vastaa itse lavastuksen ja puvuston huollosta.
2. Keskustelkaa muiden teattereiden kanssa siitä, miten tuotanto etenee. Se on mahdollista esimerkiksi käyttämällä yhteistä virtuaalista työtilaa, johon kommunikaatiosta, tekniikasta ja logistiikasta vastaavat tekevät merkintöjä esimerkiksi yleisömääristä, ylimääräisistä flyereistä ja teatterikeskusteluista.
3. Tarjotkaa työntekijöille mahdollisuus työskentelyyn toistensa teattereissa esimerkiksi, kun näytös siirtyy teatterista toiseen. Teatteri A:n teknikot voivat esimerkiksi saada oppia teatteri B:n teknikoilta näytöksen siirtyessä seuraavaan teatteriin, ja teatteri B voi pystyttää lavastuksen teatteri A:ssa. Näin voidaan toimia suurimman mahdollisimman hyödyn saamiseksi osaamisvaihdosta.
3. Perhetilanne. Niiden näyttelijöiden osalta, joilla on pieniä lapsia, on syytä ottaa huomioon mahdollisuus kotimatkaan tai perheen mukaan ottamiseen harjoitusvaiheessa tai pitkäaikaisilla kiertueilla ja esityskausilla muilla paikkakunnilla.
Kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö
4. Pohtikaa näyttelijöitä valittaessa, millä tavoin yhteistyöstä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää ja jakaa oman teatterin henkilökunnalle kiertueen jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää, jos esitystä varten palkataan freelancenäyttelijä.
1. Panostakaa yleisötyöhön jokaisessa teatterissa. 2. Panostakaa lehdistötyöhön jokaisessa teatterissa.
3. Käykää tutustumassa muiden teattereiden näytöksiin. 4. Jatkakaa myyntityötä. Yksi haasteista on uuden ensi-illan markkinointi, kun samalla näytöksellä on ollut jo neljä ensi-iltaa muissa teattereissa. On tärkeää suunnitella, miten esimerkiksi viimeisessä teatterissa annettava näytös saadaan nostettua esille erityisesti, tai miten muut teatterit voivat auttaa sitä markkinoinnissa. Tämä on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa, kun kiertueaikataulu vahvistetaan. 5. Päättäkää, kuka vastaa tiedotuksesta sosiaalisissa medioissa. 6. Dokumentoikaa tuotanto. 7. Dokumentoikaa arvostelut. 25
Vaihe 5 - Jälkiarviointi ja hankkeen päättyminen Yleistä Jokainen teatteri arvioi erikseen työskentelyprosessit ja yhteistyön, minkä jälkeen teatterit laativat yhteisen arvioinnin, joka mielellään tulee tehdä kirjallisena yhteisten keskustelujen pohjalta.
Kestävä kehitys
Tuotannon johto
Tässä yhteistuotantomallissa emme ole panneet suurinta painoa ympäristöseikoille. Kestävä ympäristö on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä osaamisalueita, ja monet teatterit ovat päässeet pitkälle tällä alueella. On tärkeää suunnitella ympäristön huomioon ottaminen alusta lähtien, koska ympäristö liittyy mitä suurimmassa määrin myös talouteen. Ekologiseen työskentelyyn panostettaessa voidaan odottaa, että tietyt kulut saattavat kasvaa, kun taas toiset alenevat. Lisäksi on syytä muistaa ympäristöajattelu ihmisten kannalta, eli henkilökunnalle tulee järjestää hyvät työehdot ja inhimilliset työajat. Carmela Wager Gröna teatern -projektista on kirjoittanut ehdotuksen siitä, miten ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja voidaan suunnitella yhteistuotantoon sen viidessä eri vaiheessa. Linkki Carmela Wagerin tekstiin “Yhteistuotannot ekologisen kestävyyden näkökulmasta”.
1. Johtoryhmä vastaa yhteisen arvioinnin tekemisestä. 2. Jokainen teatteri arvioi oman osansa yhteistyöstä ja huolehtii siitä, että aineisto on kaikkien yhteistyöteattereiden käytettävissä.
Tekniikka Kommunikaatio, markkinointi ja yleisötyö
1. Aloittakaa arviointiprosessi jo varhaisessa vaiheessa. Prosessin alkuvaiheessa on hyvä pyrkiä ennakoimaan karikot, jotka tulee kiertää. Myös myönteiset työskentelytavat tulee nostaa esille. Yhteiset tapaamiset ja yhteistyökeskustelut ovat eduksi matkan varrella. 2. Visualisoikaa yhteinen yhteistuotantomatkanne. Me käytimme tähän tarkoitukseen yhteistä arviointityökalua ja yhteistä työtilaa, virtaa, johon eri teatterit sijoittivat kareja ja aurinkoja merkeiksi haasteista ja myönteisistä kokemuksista. 3. Jokaisen teatterin tulee laatia oma, sisäinen arviointinsa ennen yhteisiä keskusteluja. Silloin keskustellaan juuri siitä, miten yhteistyöhön liittyvät seikat ovat vaikuttaneet omaan teatteriin. 4. Lopuksi, mutta ei vähäisimmäksi: Juhlikaa yhdessä! 26
27
Yhteistuotanto ja talous Sylvi-projektia kehittäessämme halusimme tutkia, voiko Roihan yhteistyöteesi johtaa taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Halusimme lisäksi nähdä, voidaanko teattereiden resurssit jakaa viisaalla tavalla. Taloudellisesti tehokkaista ratkaisuista keskusteltaessa voi olla hyvä muistaa, että se on vain yksi parametri yhteistyössä. Taiteellisen osaamisen kehittäminen, teknisen osaamisen vaihto ja osaamiskehitys, laajempi yleisö, suurempi määrä esityksiä ja kielirajojen ylitse tapahtuva vaihto ovat myös arvoja, jotka tulee ottaa huomioon yhteistyöhankkeen kokonaisarvioinnissa.
28
Sylvi – joitakin lähtökohtia 7 teatteria, joista - 5 jakaa tuotantokulut ja osallistuu hankkeeseen yhdellä näyttelijällä teatteria kohti (Klockriketeatern, Kokkolan Kaupunginteatteri, Savonlinnan Teatteri, Wasa Teater ja Åbo Svenska Teater) - 1 teatteri toteuttaa tuotannon (Vapaa Teatteri / Berliini) - 1 teatteri osallistuu hankkeeseen ja ostaa kiertuenäytäntöjä (Riksteatern/Ruotsi). 1 teknikko 1 kiertuekoordinaattori Lisäksi näyttämömestari, kuorma-autonkuljettaja ja kiertuejohtaja/puvustaja/rekvisiittavastaava/autonkuljettaja Riksteaternin Ruotsin kiertueella Joustava esityskausi / näytös voi sisältyä useamman teatterin ohjelmistoon 2 lavastajaa Yksi näytös, kaksi kieltä, näyttelijät vaihtavat kieltä näytöksen kuluessa Tekstitys ruotsiksi, suomeksi, saksaksi ja englanniksi Harjoitukset, tuotanto ja ensi-ilta Berliinissä 18. kesäkuuta 2014. 94 näytäntöä 25 paikkakunnalla neljässä maassa näytäntövuonna 2014–2015
Osallistuvat teatterit edustavat: - Vapaita teatteriryhmiä (Klockrike, Vapaa Teatteri) - Laitosteattereita, jotka kuuluvat teatteri- ja orkesterilain piiriin (Kokkolan Kaupunginteatteri, Savonlinnan Teatteri, Wasa Teater ja Åbo Svenska Teater) - Alueteattereita (Wasa Teater, Åbo Svenska Teater) - Kunnallista teatteria (Wasa Teater) - Säätiöiden ja yhdistysten omistamia teattereita (Kokkolan Kaupunginteatteri, Savonlinnan Teatteri ja Åbo Svenska Teater) - Ruotsinkielisiä teattereita (Klockriketeatern, Wasa Teater, Åbo Svenska Teater) - Suomenkielisiä teattereita (Kokkolan Kaupunginteatteri, Savonlinnan Teatteri) - Kansallisia teattereita, kiertueteatteria ja kansanliikettä (Riksteatern)
29
Talous
Johtopäätöksiä
Berliinissä Mikko Roihan johdolla toimiva Vapaa Teatteri vastasi hankkeen taiteellisesta suunnittelusta ja kaksikielisen Sylvi-tuotannon toteutuksesta. Yhteistyöhön osallistuvat viisi suomalaisteatteria asettivat kukin yhden näyttelijän tuotannon käyttöön ja jakoivat näytöksen tuotannosta aiheutuvat kulut keskenään.
Jos Sylviin verrattavissa olevaan yhteistuotantoon osallistuu 5/4/3 teatteria, on kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välinen ero noin 15.000 euroa. Laitosteatterin osalta kaikki vaihtoehdot tulevat kalliimmaksi kuin oma tuotanto. Kolmen teatterin yhteistuotanto on edullisin vaihtoehto, neljä teatteria on kallein vaihtoehto.
Resurssien jakamisen ansioista teattereiden kulut olivat alkuvaiheessa pienemmät. Ensiillan jälkeen syntyi kuitenkin uusia kuluja matkoista, kuljetuksista, yöpymisistä ja päivärahoista.
Edullisin vaihtoehto vapaalle teatteriryhmälle on viiden teatterin yhteistuotanto. Tuotanto tulee sitä kalliimmaksi, mitä vähemmän teattereita yhteistyössä on mukana. Mitä useampia teattereita, sitä enemmän hallinnollista johtamista ja henkilöstöresursseja hanke vaatii. Ihanteellisten näytäntökausien saavuttaminen on myös vaikeampaa. Yhteistyöstä aiheutuvat kulut voivat näin kasvaa ja yleisömäärä ja lipputulot alentua.
Niille laitosteattereille, jotka joutuivat palkkaamaan omiin tuotantoihinsa vierailevia näyttelijöitä hankkeeseen osallistuvan kiinteässä työsuhteessa olevan näyttelijän sijalle kokonaisen vuoden ajan, aiheutui myös ylimääräisiä kuluja. Yhteistuotanto toteutettiin kahden eri budjettivuoden aikana eli vuosina 2014 ja 2015. Joidenkin teattereiden osalta suurin osa kuluista ajoittui yhdelle budjettivuodelle, koska tuotantoa ei esitetty omassa teatterissa eikä siitä saatu lipputuloja. 30
1. Neljän teatterin Sylvi-yhteistuotanto
Sylvi-yhteistuotannon kulut siinä muodossa, kun se toteutettiin
Kulut jaetaan neljän teatterin kesken. Nämä jakavat keskenään yhdestä freelancenäyttelijästä aiheutuvat kulut.
Taiteellinen suunnittelu, toteutus Berliinissä ensi-iltaan mennessä: 125.000 euroa.
Esityskausi on periaatteessa yhtä pitkä neljän kuin viiden teatterinkin yhteistyön osalta. Matkakulut kutakin teatteria kohti ovat hieman alhaisemmat.
Kulut ennen ensi-iltaa jaettuina viiden teatterin kesken: 25.000 euroa/teatteri. Kuljetukset, matkat, asuminen, päivärahat yhden näyttelijän osalta ensi-illan jälkeen: 25.000 euroa/teatteri.
31.250 euroa (tuotanto) / teatteri 10.000 euroa (yksi freelancenäyttelijä) / teatteri 21.000 euroa (matkat) / teatteri 50.000 euroa (vieraat, laitosteatteri)
Ylimääräiset laitosteattereille aiheutuneet kulut, koska yksi näyttelijöistä oli kiinni tuotannossa vuoden ajan (teatteri otti palvelukseensa kaksi vierailevaa näyttelijää; palkat, asuminen, matkat): 50.000 euroa.
Kokonaiskulut: 112.250 euroa vierailevia näyttelijöitä palkanneen laitosteatterin osalta 62.250 euroa sellaisen vapaan teatteriryhmän osalta, joka ei ota palvelukseensa sijaisnäyttelijöitä.
25.000 euroa (tuotanto) / teatteri. 25.000 euroa (matkat) / teatteri. 50.000 euroa (näyttelijän sijaiset, laitosteatteri) Kokonaiskulut: 100.000 euroa vierailevia näyttelijöitä palkanneen laitosteatterin osalta 50.0000 euroa sellaisen vapaan ryhmän osalta, joka ei ottanut palvelukseensa sijaisnäyttelijöitä.
2. Kolmen teatterin Sylvi-yhteistuotanto
Vertailu:
Kulut jaetaan kolmen teatterin kesken. Nämä jakavat keskenään kahdesta freelancenäyttelijästä aiheutuvat kulut.
Vastaavasta tuotannosta esimerkiksi Wasa Teaterin studionäyttämöllä aiheutuvat kulut: 60.000–70.000 euroa.
Lyhyt näytäntökausi, vähemmän matkoja, yksi sijaisnäyttelijä saattaa riittää laitosteatterin osalta. 41.700 euroa/teatteri. 16.000 (2 freelancenäyttelijää) / teatteri 15.000 euroa (matkat) / teatteri. 25.000 euroa (vier. laitosteatteri)
Huomautus Seuraavassa on myös taloudellinen vertailu eri vaihtoehdoista kuvitellussa tilanteessa, jossa Sylvi-tuotanto olisi toteutettu neljän ja kolmen yhteistyöteatterin yhteistyönä.
Kokonaiskulut: 97.700 euroa vierailevia näyttelijöitä palkanneen laitosteatterin osalta 72.700 euroa sellaisen vapaan teatteriryhmän osalta, joka ei ota palvelukseensa sijaisnäyttelijöitä. 31
Sylvin taloudellinen tulos vaihtoehtoisiin yhteistyömuotoihin verrattuna Yhteistuotannon kulut muuttuvat, jos teatterit Sylvi-hankkeessa sovelletun tuotannon ulkoistamisen ja valmiin esityksen ostamisen sijasta huolehtisivat yhdessä tuotannosta jossakin yhteistyöhön osallistuvassa teatterissa. Esittelemme seuraavassa taloudellisen tuloksen sellaisen yhteistyön osalta, joka muilta osin vastaa Sylvi-projektia, mutta joka toteutetaan jossakin yhteistyöhön osallistuvista teattereista. Teemme samalla vertailun vaihtoehtoisiin skenaarioihin, joissa viisi, neljä ja kolme teatteria huolehtii tuotannosta yhdessä.
Johtopäätöksiä 1. Sylviä vastaava yhteistuotanto, joka tuotetaan jossakin hankkeeseen osallistuvassa teatterissa, on kustannustehokkaampi vaihtoehto.
Taloudellinen hyöty Taloudellisen tehokkuuden saavuttamiseksi yhteistuotannossa on syytä ottaa huomioon seuraava:
2. Jos yhteistuotantoon osallistuu 5/4/3 teatteria, on kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välinen ero noin 20.000 euroa.
1. Esitys tuotetaan jossakin yhteistyöhön osallistuvassa teatterissa. 2. Laitosteatterin osalta kolmen yhteistyö on paras vaihtoehto.
3. Laitosteatterin osalta kaikki vaihtoehdot tulevat kalliimmiksi kuin oma tuotanto. Tässä tapauksessa kolmen teatterin yhteistuotanto olisi kuitenkin kulujen kannalta lähes verrattavissa omaan tuotantoon. Neljän teatterin yhteistuotanto on kallein vaihtoehto.
teatterin
3. Vapaiden teatteriryhmien osalta viiden teatterin yhteistyö on edullisin vaihtoehto taloudelliselta kannalta, mutta vapaalle ryhmälle on taloudellista hyötyä myös kolmen teatterin välisestä yhteistyöstä.
4. Laitosteatterin osalta kolmen yhteistyöteatterin vaihtoehto johtaa myös parempiin näytäntökausiin ja mahdollisuuteen toteuttaa hanke yhden ja saman budjettivuoden aikana.
4. Neljä teatteria on tässä vertailussa epäedullisin vaihtoehto. 5. Kuluja voidaan saada alennetuksi vieläkin enemmän, jos hankkeeseen tehdään enemmän yhteisiä panostuksia. Yhteistyöteatterit voivat esimerkiksi myötävaikuttaa joiltakin osin näytöksen taiteelliseen suunnitteluun sen sijaan, että siihen palkattaisiin taiteellista freelancehenkilökuntaa.
5. Vapaan ryhmän osalta viiden teatterin yhteistuotanto on edullisin vaihtoehto. Kulut ovat sitä suuremmat, mitä vähemmän teattereita yhteistyöhön osallistuu.
32
1. Viiden teatterin yhteistuotantovaihtoehto
2. Neljän teatterin yhteistuotantovaihtoehto
Harjoitukset ja näytelmän tuotanto tapahtuvat yhdessä hankkeeseen osallistuvassa teatterissa: 70.000 euroa.
Kulut jaetaan neljän teatterin kesken. Nämä jakavat keskenään yhdestä freelancenäyttelijästä aiheutuvat kulut.
Ennen ensi-iltaa syntyneet kulut jaettuina viiden teatterin kesken: 14.000 euroa/teatteri.
Näytäntökausi on periaatteessa yhtä pitkä neljän kuin viidenkin teatterin yhteistuotannossa. Matkakulut teatteria kohti ovat hieman alhaisemmat.
Kuljetukset, matkat, asuminen, päivärahat yhden näyttelijän osalta ensi-illan jälkeen: 25.000 euroa/teatteri.
17.500 euroa (tuotanto) / teatteri. 10.000 euroa (yksi freelancenäyttelijä) / teatteri 21.000 euroa (matkat) / teatteri. 50.000 euroa (sijaisnäyttelijät, laitosteatteri)
Ylimääräiset kulut laitosteatterille, koska yksi näyttelijöistä on kiinni tuotannossa vuoden ajan (teatteri ottaa palvelukseensa kaksi vierailevaa näyttelijää; palkat, asuminen, matkat): 50.000 euroa.
Kokonaiskulut: 98.500 euroa vierailevia näyttelijöitä palkanneen laitosteatterin osalta 48.500 euroa sellaisen vapaan teatteriryhmän osalta, joka ei ota palvelukseensa sijaisnäyttelijöitä.
14.000 euroa (tuotanto) / teatteri. 25.000 euroa (matkat) / teatteri. 50.000 euroa (sijaisnäyttelijät, laitosteatteri) Kokonaiskulut: 89.000 euroa vierailevia näyttelijöitä palkkaavan laitosteatterin osalta 39.0000 euroa sellaisen vapaan teatteriryhmän osalta, joka ei ota palvelukseensa sijaisnäyttelijöitä.
3. Kolmen teatterin yhteistuotantovaihtoehto Kulut jaetaan kolmen teatterin kesken. Nämä jakavat keskenään kahdesta freelancenäyttelijästä aiheutuvat kulut.
Huomautuksia 1. On syytä panna merkille, että kaikki seuraavien laskelmien luvut ovat arvioita, ja että ne ilmaisevat vain suuruusluokan ja taloudellisen lopputuloksen eri skenaarioissa. 2. Teattereilla on vaihtelevat taloudelliset edellytykset ja lähtökohdat toiminnalle. Jokainen teatteri laskee omat kulunsa hieman eri tavoin. 3. Jokaisella yhteistyöprojektilla on omat erityiset parametrinsa, jotka vaikuttavat kokonaiskuluihin ja joita ei voida ottaa huomioon tässä.
Lyhyempi esityskausi, vähemmän matkoja, yksi sijaisnäyttelijä saattaa riittää laitosteatterin osalta. 23.300 euroa (tuotanto) / teatteri. 16.000 (2 freelancenäyttelijää) / teatteri 15.000 euroa (matkat) / teatteri. 25.000 euroa (sijaisnäyttelijä, laitosteatteri) Kokonaiskulut: 79.300 euroa vierailevia näyttelijöitä palkkaavan laitosteatterin osalta 54.300 euroa sellaisen vapaan teatteriryhmän osalta, joka ei ota palvelukseensa sijaisnäyttelijöitä. 33
Lopuksi Lopuksi voidaan todeta, että tuotantoprosessista, osaamiskehityksestä ja rakenteellisista esteistä on paljon opittavaa, kun on kyse usean erimuotoisen ja eri kielillä ja eri maissa toimivan teatterin yhteistuotannoista. Tuotantoprosessi ja osaamiskehitys Ensinnäkin on tärkeää sopia yhteisistä pelisäännöistä yhteistyötä suunniteltaessa. Kun yhteistyössä on mukana useita teattereita ja ennen kaikkea, kun mukana olevat teatterit ovat erikokoisia ja edustavat eri toiminta-alueita, on erityisen tärkeää laatia yksityiskohtainen yhteistyösopimus vaadittavine liitteineen. Olemme voineet todeta, että yhteistuotantojen osalta on vielä paljon tutkittavaa ja testattavaa. Mitä tulee osaamiskehitykseen ja oppimiseen käytännön tasolla voimme todeta yhteistuotantojen tuloksista seuraavaa lyhyenä yhteenvetona: • Oppia ja osaamiskehitystä käytännön tasolta • Mukana olevat oppivat toisiltaan ja he oppivat myös tekemään yhteistyötä • Lisää tietoa ja ymmärtämystä omalla työsaralla • Näyttelijänvaihto • Laajempi ohjelmisto • Lisää ymmärtämystä eri maiden vähemmistöjä kohtaan, mikä on solidaarisuuskysymys • Vahvuutemme alalla kasvaa ja rakennamme yhdessä teatterialan tietoa, myös kielirajojen ylitse • Saamme syvempää tietoa, jota voidaan hyödyntää näyttämötaiteen kehittämisessä tulevaisuudessa • Meidän on helpompi ymmärtää eri teattereiden työskentelytapoja, vahvuuksia ja edellytyksiä Talous ja tilastot Taloudelliselta kannalta voidaan todeta, että kannattavuudelle on olemassa reaalinen taitekohta mitä tulee yhteistyön pituuteen, teattereiden omiin panostuksiin ja mukana olevien yhteistyökumppaneiden määrään. Se johtuu lähinnä tähän yhteistyöhön osallistuneiden moninaisuudesta ja niiden erilaisista organisaatiorakenteista. Olemme Sylvi-projektin yhteydessä tuoneet esille esimerkkejä siitä, miten yhteistuotantojen talous voidaan tasapainottaa niin, että yhteistyöstä on etua sekä laitosteattereille että vapaille ryhmille. Koska teatterit ovat erilaisia, on joillekin teattereille ollut suurempaa taloudellista hyötyä yhteistyöstä, mutta pidemmän päälle tulos ja hyöty ovat yhtä suureksi iloksi jokaiselle. Laitosteatterit turvaavat laajan teatteritarjonnan kun vapaat ryhmät puolestaan myötävaikuttavat uuden näyttämötaiteen kehittämiseen. Monimuotoisuus on rikkaus. 34
Yksi kysymys, joka tuli ajankohtaiseksi Sylvi-tuotannon yhteydessä, oli yleisölukujen tilastointi. Oltuamme yhteydessä Tinfoon (Teattereiden tiedotuskeskus) Tinfo päätti, että kaikki yhteistyöhön osallistuvat teatterit voivat antaa yleisötiedot kaikista yhteiseen tuotantoon osallistuvista näytännöistä. Yleisölukuja käytetään usein mittarina teattereiden toimintaa arvioitaessa. Päätöksellä on näin ollen suurta merkitystä, kun teattereita halutaan motivoida mukaan yhteistyöhön. Kansallinen ja kansainvälinen perspektiivi. Työehtosopimuksiin vaaditaan enemmän joustavuutta, jotta yhteistuotannot voisivat toimia joustavasti ja jotta tuotantoprosesseja voitaisiin kehittää. On aika kehottaa teattereita käyttämään olemassa olevissa sopimuksissa olevia mahdollisuuksia toimintakulttuurin muuttamiseksi ja uusien mahdollisuuksien avaamiseksi. Olemme Sylvi-tuotantoon osallistuvien teattereiden käytännön yhteistyön ja koko hankkeen avulla voineet todeta, että kansallisella tasolla ja pohjoismaisessa yhteistyössä tarvitaan joustavampia ja paremmin koordinoituja rajasopimuksia pohjoismaiden välillä. Sylvi-projekti on ollut erinomainen tilaisuus tutkia ja arvioida yhteistuotantoja, joihin sisältyy monia komponentteja ja parametreja. Hankkeen kuluessa olemme pyrkineet löytämään uusia, luovia yhteistyömuotoja ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja liikkuvuuden ja esteettömyyden lisäämiseksi sekä pyrkineet löytämään joustavia, toimivia sopimusmalleja ja taloudellisesti tehokkaita työskentelymuotoja. Sylvi-projektiin on sisältynyt myös osaamistasoa nostavaa taiteellisen ja teknisen henkilökunnan vaihtotoimintaa samalla kun yhteistyöteattereiden yleisöpohjaa on laajennettu ja kiinnostus suomenruotsalaista teatteria kohtaan on kasvanut suomenkielisten keskuudessa ja päinvastoin. Esitys sisälsi myös esimerkkejä siitä, että käännös voi toimia integroituna osana näytöksen taiteellisia ratkaisuja. Sylvi-kehityshankkeeseen osallistuneet teatterit haluavat tämän dokumentin avulla nostaa esille näyttämötaidealan dialogin ja yhteensovittamisen tarpeen. On aika lyöttäytyä yhteen alan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kehotamme ammattijärjestöjen ja päättäjien edustajia suuntaamaan katseensa niiden rajaesteiden, lakien ja sopimusten ylitse, jotka nykyisellään vaikeuttavat teattereiden välistä yhteistyötä. Meille on kaikille paljon hyötyä, jos onnistumme kehittämään hyviä yhteistyömalleja, jotka johtavat uusiin luoviin taiteellisiin ratkaisuihin ja talouden tasapainoon.
35
linkkejä Seuraavassa on linkkejä yhteistyötä, kansainvälistä liikkuvuutta ja kestävää liikkuvuutta käsittelevään aineistoon. Linkki Scen utan gränser sivustoon jost löydät seuraavat liitteet: Mikko Roihan työtapa Muistilista yhteistyösopimukselle Yhteistyösopimuksen malli Yhteistyösopimuksen tekninen liite Yhteistyösopimuksen markkinointiliite Viestintäsuunnitelman malli Yhteistuotannot ekologisen kestävyyden näkökulmasta Teatterituotannon toimintasuunitelma (ruotsiksi) Toimintasuunnitelma kaaviona (ruotsiksi) Teatterin tiedotuskeskuksen kansainvälisen liikkuvuuden opaspaketti On the moves Green mobility Guide Seeds of Imaginations -opas vierailunäytäntöihin Venäjällä Yhteistuotantojen osalta on tärkeää, että kaikki osapuolet tuntevat osallisuutta ja että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa. Hyvän yhteistyön periaatteista voi lukea Matilda Sundströmin kirjoittamassa artikkelissa “Principen om alltings möjlighet” sivulta 37 Kulturkokbok-kirjassa, Lisätietoja Arbetsgruppen kring Sylvimodellen Ann-Cathrine Fröjdö, ann-cathrine.frojdo@riksteatern.se Marit Berndtson, marit.berndtson@wasateater.fi Dan Henriksson, dan.henriksson@klockrike.fi Anki Hellberg-Sågfors, anki.hellberg@gmail.com Lisätietoja Sylvi-mallista http://www.scenutangranser.com/projekt-sylvi/
36