Aksa 92 by ÄKS-lehti

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 92 · 1.10.2014

Kurkistus Huvikumpuun s. 3

Haista home s. 5

Kirjailijoiden Äänekoski s. 10

Matti Miljoonasateesta s. 18

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 15.10.2014

Lasken hintoja. Hurjasti!

Mitä sinä puuhaat?

Vertaa ja totea! S-market Äänekosken palvelutorilta

90kg

Grillattu broilerin koipi-reisi

Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (8,32/kg)

Moilas Suvisämpylät 7 kpl/350 g (2,82/kg)

Valio Polar-juustot 600–700 g (9,75–8,35/kg)

S-market Suolahti Asemakatu 13 44200 Suolahti keskimaaosk

S-market Äänekoski Matkakatu 2 44100 Äänekoski

HK Herkkumaksamakkara 300 g (5,83/kg)

Hartwall Jaffa tai Jaffa Light 1,5 l (0,39/l) sis. pantin 0,40

Konsulentti paikalla

Pe 3.10. klo 10–17 Elonen

Palvelemme:

Arkisin 7–21 lauantaina 7–18 sunnuntaina 12–18

Lounashetki Salaatit 300 g (13,30/kg)

LU O MU

19kg

Kotimaista Puolikarkea vehnäjauho 2 kg (0,50/kg)

Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme. Voimassa 2.11.2014 asti.

Gala Omena Italia

Voimassa 6.11.2014 asti.

92/2014

Seuraava ÄKS ilmestyy 15.10.2014

Tyhmä mä en oo, mutta idioottihan mä oon ollut koko ikäni.

Matti " Matu" Asikainen

Näin syntyy Sumikas

Toimittajalta Terho Vuorinen

X92

Katja Nurmi ja Elina Pekkanen iloitsevat Huvikummun uusista tiloista.

Pieniä juttuja, isoja elämyksiä Enää ei olla vinksin vonksin eikä varsinkaan heikun keikun. Pienryhmäkoti Huvikumpu sai uudet tilat, sanalla sanoen: ihanat sellaiset. Yrittäjäduo Elina Pekkanen ja Katja Nurmi etsivät uusia tiloja kolme vuotta. Suojarinteellä sijainnut ex-Huvikumpu alkoi tulla tiensä päähän, vaikka remonttia taloon tehtiinkin. Taloja katseltiin akselilla Parantala-Sumiainen – turhaan. Jopa uuden pytingin rakentaminen kävi mielessä. Sitten löytyi sopiva, ja nyt ollaan jo taloksi asetuttu Kelotie kutoseen. – Meillä oli mukavat vuodet Suojarinteellä, vaikka tiloissa oli paljon hukkaneliöitä, käytävätilaa ja sokkeloita, naiset tuumaavat. Huvikumpu on viisipaikkainen kehitysvammaisten lasten ja nuorten pienryhmäkoti. Pieni yksikkö takaa laadun. Vastaavaa paikkaa saa maakunnasta hakea. Huvikumpu on ainoa laatuaan, yksityinen sellainen. – Meillä on kirjoilla 24 lasta, iältään neljästä seitsemääntoista vuoteen. Paikat täyttyvät kohtalaisen hyvin, varsinkin viikonloppuisin ja koulujen lomien aikaan talo on täynnä, kertoo yrittäjä Pekkanen. Huvikumpuun voi tulla tarpeen mukaan räätälöidyille, eripituisiksi jaksoiksi. Toiminta on muuttunut perustamisen jälkeen. – Perustimme yrityksen vuonna 2005. Toiminta on muuttunut, sillä entisen kahden yksikön sijaa meillä toimii enää äKs

| 92

· 2 0 14

jaksotoiminta. Aiemmin meillä myös asuttiin vakituisesti. Olemme kasvattaneet ja maailmalle lähettäneet seitsemän lasta, Nurmi laskee. Uusien tilojen myötä kodinomaisuus on sananmukaisesti totta. Kelotielle aikoinaan kuuden perheen pienkerrostaloksi rakennettu talo on kokenut melkoisen muutoksen edellisten omistajien myötä. Talo muutettiin perheelle omakotitaloksi, ja nyt Huvikummun tulo taloon toi viranomaisten vaatimukset täyttävät höysteet: taloon asennettiin sprinklerijärjestelmä, automaattinen palohälytinjärjestelmä, aidattiin piha, muutettiin lukkoja ja tehtiin pientä säätöä. – Remonttia ei meidän tarvinnut tehdä. Tämä talo otti meidät vastaan sellaisena kuin oli. Talo toimii tarpeisiimme todella hyvin, huokaavat Elina ja Katja ensimmäisen kuukauden ollessa pian takana uusissa puitteissa. Lapset ovat hyviä turvallisuuskonsultteja, ja pian muuton jälkeen huomattiin muutama epäkohta: niitä on muuteltu vastaamaan paremmin lasten tarpeita. Keittiö on keskipiste. Lapset osallistuvat kykyjensä mukaan kodin askareisiin. Ruoka laitetaan itse ja pyykit pestään itse. Ja tietty siivotaan. Vauhdikkaat apukädet tarvitsevat useamman silmäpa-

rin, ettei rapatessa roisku liikaa. – Otamme huomioon toiminnassamme lapsen sen hetkiset kuntoutukselliset tavoitteet. Lapset saavat ikäistänsä seuraa ja vertaistukea, ja voivat harjoitella rauhassa tarvitsemiaan taitoja matkalla aikuisuuteen. Yritämme vastata perheiden tarpeisiin, naiset listaavat. Talo elää tavallaan, aina sen hetkisen vahvuuden mukaan. Välillä on väljempää, ja silloin ei vuorossa ole kuin yksi työntekijä. Mutta on aikoja, jolloin talossa työskennellään koko seitsenpäisen henkilöstön voimin. –Työmme on kolmivuorotyötä. Joskus päivä – ja iltavuorossa on kolme työntekijää. Ja aina on jollakin kotona takapäivystys, jos jotain akuuttia ilmenee. Työvuorolistoissa ei ole yleensä mitään logiikkaa, sillä pakka voi mennä sekaisin hyvinkin pienistä heilahduksista. Meillä on henkilöstö joka joustaa ja toimii tarpeen mukaan, naiset ynnäävät. Huvikumpu on paikka, missä kaikkien toivotaan viihtyvän”, toivotaan yrityksen kotisivuilla. Varmasti viihdytään! Marjo Steffansson

Sivistys mitataan siinä, miten hyvin yhteiskunta pitää huolta heikoimmistaan. Sama totuus pätee koko maapallon mitassakin. Tuota ”kasvatuksen tietä omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä” (Nykysuomen sanakirja) voi mitata myös pienempien yksikköjen osalta. Sellaisia ovat esimerkiksi kunnat, työpaikat, koulut ja kaikenlaiset ihmisten muodostamat erilaiset yhteisöt. Ihan kaikilta toimijoilta ei tietenkään voi vaatia täydellistä huolenpitoa ja paapomista. Mutta yhteiskunnan tukemilta suuremmilta toimijoilta voidaan odottaa avarakatseisuutta, sitä sydämen sivistystä. 110 vuotta täyttävä Äänekosken Huima on pikkukaupungin mitassa valtava urheiluseura, jonka historiassa riittää ylpeiltävää. Huima on edelleen näkyvä tekijä, vaikka urheilullinen menestys onkin tätä nykyä lähinnä vain muutaman yksilön ja naisten koripallojoukkueen varassa. Vielä 15 vuotta sitten Huimassa koripalloili yleisön suosikki Matti ”Matu” Asikainen. Matun käytös ei aina ollut kovin sofistikoitunutta, mutta hän – jos kuka – antoi Huimalle kaiken. Oli varmasti vikaa Matussakin, että välit seuraan viilenivät. Myöhemmin Matu tarjosi Huimalle osaamistaan, mutta hänet torjuttiin. Fyysisesti Matu on edelleen vahva kuin härkä. Samalla hän – kuten me kaikki – olemme myös heikkoja. Jokainen voi joskus syrjäytyä, syystä tai syyttä. Jokaisen yhteisön on syytä joskus katsoa peiliin ja kannustaa kuvasta kadonneita – heitä on paljon – uudelleen mukaan. Se ei todellakaan ole keneltäkään pois. Matun henkilökuva, sivut 12-13

Vakio pals tat: Av aus

K a l ent e r i 8 - 9 Kosketus

Äk s y

Kaikelle kansalle avoimet ovet keskiviikkona 29.10. klo 16-18.

ABC Hirvaskankaalla

Avaus

S-Etukortilla 12.10. saakka JUUSTOHAMP N I UR R GE

HESB UR

N INE ILA

1€ (Norm. 2,60)

ABC Hirvaskangas • Avoinna 24h

Arvoisat äänekoskelaiset!

Vesa ”Puke” Walldén

Susijengin MM-huumassa ja uuden pääsarjakauden kynnyksellä toiminnanjohtajan kalenteri on täynnä palaveria, happeningia, puhelinnumeroa ja punakynää. Kaiken maailman kiireiden keskellä muistan toki poikkeuksetta ne kaikkein olennaisimmat tapahtumat – kuten Äänekosken Huiman 110-vuotisjuhlan. Huima-lippua kantaa pääsarjatasolla ylväänä yhä edelleen Mervi Nurmen luotsaama naisten edustusjoukkue, johtotähtenään ikinuori Kenya Robinson. Toissa keväänä Huiman kiri vei aina SM-hopealle asti ja Liikuntatalon lehterit täyttyivät keltamustasta, kuten joskus taannoin. Nyt joukkue aloittaa jo 19:nnen perättäisen kautensa pääsarjassa! Huimalla riittää historiaa suuriruhtinaskunnan ajoille asti ja tarinoita kerrottavaksi jälkipolville. Rannan Maken SM-sarjaan keväällä 1975 nostama pioneerijoukkue, johtotähtinään Mike Norwood, Mikko Honka ja Jouko Heikkinen. Matu Asikaisen jäätävä hyppyheitto 1990-luvun pääsarjavuosina. Lehtorannan Sami ja Ilmosen Toni juhlimassa 22-vuotiaiden SM-kultaa 1999. Ja herranen aika sitä riemua, kun naisten SM-kulta tuli kaupunkiin 2003! Koripallo on kulkenut suvuissa ja kulkee yhä: Rannat, Nurmet, Rantanivat, Lehtoset, Rytköset ja niin edelleen. Enää ei ole itsestään selvää, että koripallo on koko kaupungin puheenaihe niin kuin joskus vuosikymmen tai pari sitten. Silti mikään ei vie pois sitä tosiasiaa, että paperitehtaiden kupeessa kasvaneet ymmärtävät korista. Vaikka viime vuodet ovat olleet haastavia, myös keskisuomalaisille koripalloseuroille, valonpilkkeitä näkyy jo horisontissa. Susijengi-huuma on tehnyt koriksesta taas nuorten lajin, ja mini- ja mikroikäisten treeneissä käy taas tänä syksynä vilske. Sen verran pitkään olen koripallon parissa aikaani viettänyt, että tiedän kokemuksesta tämän päivän korismikrojen olevan Huiman organisaatiossa hyvissä käsissä. Paukutelkaa henkseleitä vaikka sillä, että Suomen puhtaimman hyppyheiton omistavat vuodesta toiseen äänekoskelaiset. Onnea ja menestystä Äänekosken Huimalle ja sen yli vuosisataisille perinteille! Vesa ”Puke” Walldén Toiminnanjohtaja, Suomen Koripalloliitto

KEKRI Sadonkorjuujuhla 26.10.2014

Jari Sortava

Klo 13 POKE:n ruokasalissa, Piilolantie 17 Äänekoski. Noutopöydässä tarjolla Ääneseudun perinneruokia paikallisten keittiömestareiden valmistamana. Tarjoilua varten pyydämme ilmoittautumaan 9.10. mennessä maksamalla 15€/hlö Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen tilille FI20 1053300 6102311. Lisää viesti: Kekri 2014 + osallistujien nimet. HUOM! Ei jälki-ilmoittautumisia eikä myyntiä ovella.

Aiheeseen liittyvä esinenäyttely Järj. Äänekosken Kalevalaiset naiset ry

Lähituottajat esittelevät ja myyvät aulassa tuotteitaanennen juhlan alkua klo 10.00-12.30. Esittely ja myynti tarkoitettu vain Kekri-juhlaan ilmoittautuneille. Tilaisuuden järj. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys yhteistyössä Keski-Suomen Keittiömestarit ry:n, POKE:n, K-citymarket Äänekosken, S-market Äänekosken 4 ja Äänekosken Valion kanssa.

9 2 · 20 14

| Ä ks

Pikakelaus

Äkseeraus

Haista home

yhjennettyjä rakennuksia tai vielä kivijalallaan seisovia on useita. Pian tyhjillään töröttää Hiskin lukio, kun uusi valmistuu Lidlin pellolle. Tyhjänä on myös Äänekosken vanha terveyskeskus. Suolahden vanha kaupungintalo, kotitalousneuvonta, Suojarinteen alueella olevat rakennukset, kaikissa näissä pulmaa jos toista. Museovirasto suojelee osaa sairastuneista purkutuomiolta, osa odottaa puskutraktoria. Usea rakennus saa saattohoitoa. Huolestuneet katseet suuntaavat kohti koulurakennuksia. Kouluverkkotyöryhmä on lausunut, ja nyt odotellaan mikä viidestä vaihtoehdosta valitaan. Saattohoidettavissa kiinteistöissä työskentelee tai opiskelee satoja ihmisiä. Virkamies- ja poliittinen johto ovat erilaisin metodein yrittäneet ratkaista parasta tulemaa isojen julkisten investointien paineiden alla. Terveyskeskus on vihitty käyttöön ja paine nyt siirtyi kouluihin. Kouluverkkotyöryhmä antoi raporttinsa toukokuussa, jonka pohjalta valtuuston piti alkaa tekemään päätöksiä. Mutta suunnitelmassa tuli suunnitelman muutos. Käänteiden jälkeen kouluverkkotyöryhmä koki muodonmuutoksen ja viiden vaihtoehdon lausunto annettiin julki viime viikolla. Työryhmä esittää Asemakadun koulun korjaamista tai uudelleen rakentamista, Koivistolle rakennetaan uusi koulu ja Mämmen koulu yhdisteään Koulunmäen koulun ja Keskukoulun kanssa yhtenäisperuskouluksi. Päättämisestä tai sen puutteesta Koko Äänekosken kouluverkko on uudessa tarkastelussa. Poliitikoilla on ratkaistavissa muuttuneen lainsäädännön lisäksi ennen kaikkea koko Äänekosken perusopetusverkko. Koko kokonaisuutta tarkasteltaessa tärkein tekijä on lasten, nuorten ja henkilöstön terveys. Oma osansa päätökseen on infralla ja logistiikalla, näillä hienoilla sanoilla. Oman huomionsa vaikean kysymyksen ratkaisussa ansaitsee poliittisten ryhmien johdonmukaisesti poukkoileva käyttäytyminen ongelman edessä. Milloin tullaan karmit kaulassa ponte-

Äänekoskea piinaa rakennuksiin tarttunut kulkutauti nimeltään sisäilmaongelma. Sairauden edettyä kuolonkorahdukseen asti on jo purettu Suolahden terveyskeskus.

vasti julkisuuteen terveys ja turvallisuus huolena uusia tiloja vaatimaan. Milloin vetäydytään hiljaisuuteen talouden realiteettien tunnustamista haluamaan. Joillekin linjan vetäminen ja kuvan piirtäminen on ylivoimaisen vaikeaa ilman asioiden perusteellista selvittämistä etukäteen. Demokratiaa ja tasa-arvoa vaaditaan työryhmien kokoonpanoihin tai kuntalaisten kohteluun. Päätöksenteon ulkopuolelta katsottuna on demokratiavajetta vaikea havaita. Jotakin muuta vajetta sen sijaan näyttäisi olevan.

Aiemmin tapahtunutta: – Telakkakadun koulun remontti valmistui värikkäiden vaiheiden jälkeen puoli lukuvuotta myöhässä. – Vuonna 2008 Suolahden lukion siirtyessä Hiskimäelle huomattiin hiilidioksidimäärän nousevan korkeaksi ja silloin asennettiin uudet tuloilmakoneet. Tilanne parani. Oireiden määrä väheni ja muutamat tilat laitettiin käyttökieltoon. Myös tiivistyskorjaukset aloitettiin, mutta ne jäi kesken. Lukioiden yhdistyessä oli jo vankka epäily Hiskimäen koulun huonosta sisäilmasta. Epäily osoittautui oikeaksi. Oppilaiden lisääntyessä loppui ilma ja sitä lisättiin ilmastoinnilla. Syyllisiä huonoon sisäilmaan haettiin hiilidioksidia tuottavilla oppilailla, he kun eivät viettäneet välituntejaan pihamaalla. Syy löytyi myöhemmin, kun havaittiin mittavat kosteusongelmat. Terveystarkastaja luki madonluvut lukiorakennukselle saman tien. Juoneen tuli yllättävä juonenkäänne, kun päätettiinkin sinnitellä

lukiossa siihen saakka, kunnes uusi valmistuu Lidlin pellolle. – Mikonpuiston päiväkoti saatiin aikaan yhteisillä päätöksillä. Aiemmin oli Äänekoskella totuttu hoitamaan lapset kerrostalojen kellareissa. – Sädesieniepäilyt Majalan koululla aiheuttivat koulun sulkemisen välittömästi. Oppilaat siirrettiin Asemakadun kouluun. Nyt Asemakadun koululla pidätetään henkeä mihin ja missä aikataulussa heidät siirretään, vai siirretäänkö laisinkaan. Tai no – onhan siirtoja jo tehty ja isolla kädellä onkin: muutama oppilas ja yksi opettaja on siirretty Sumiaisten koululle, yksi luokka on siirretty kirjastolle, kaksi luokkaa Niskasen liiketaloon ja yksi luokka Telakkakadun koululle. Siirretty on noin 80 oppilasta ja useita opettajia. Nyt odotellaan päätöstä a) rakennetaanko uusi koulu vai b) korjataanko vanha. Kaikkein eniten kiinnostaa: milloin. Koulurakennusta on tutkittu kivijalasta kurkihirteen saakka. Selvitystyö pärähti käyntiin vauhdilla, kun Iltalehti uutisoi Asemakadun koulusta näyttävästi elokuussa 2013. Kuntotarkastaja vaihdettiin äkillisesti, ja homekoirankin on nähty nurkkia haistelleen. Valtuuston yksimielinen ponsi joulukuussa muuttui yllättäen kyläpolitikoinniksi. – Mämmeläiset ovat odottaneet kouluansa kauan. Koulu on toiminut teollisuushallissa pian kymmenen vuotta. – Uuden Äänekosken opetus- ja vapaa-aikatoimi siirtyi Suolahden vanhalle kaupungintalolle. Linja-autoreitti räätälöitiin Äänekoskelta kulkeville vaivattomaksi. Yhden oireillessa koko työyhteisö siirrettiin kiireen vilkkaan takaisin Äänekoskella. Nyt komea talo rapistuu kaikessa rauhassa museoviraston suojelusta huolimatta. – Suunnitelma eskarikeskittymästä ansaitsisi oman lukunsa. Seuraavassa jaksossa? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Miten ja missä aikataulussa? Jos käsikirjoitus on jo laadittu, se on jonkun pöytälaatikossa ja visusti. Juonen alku, keskikohta ja loppu on rahoittajille tietämätön paikka. Marjo Steffansson

Muistatko vanhat Pauligin autokortit? Paulig-korttien hengessä ÄKS aloittaa oman autokorttisarjansa. Äänekoskelta löytyy paljon autoharrastajia, joiden autotalleista löytyy kauniita autoja. Monet autot ovat tuttuja kesän katukuvasta, mutta valitettavan usein autojen tarinat jäävät kansalta kuulematta. ÄKS julkaisee autokortit sarjana, jossa jokainen pääsee ihailemaan vanhoja autoja. Leikkaa autokortti talteen, liimaa pahville ja kerää koko sarja. äKs

| 92

· 2 0 14

Löytyykö omasta autotallistasi kaunis vanha auto, joka vaatii päästä ikuistettavaksi? Ilmianna itsesi ja autosi sähköpostilla toimitus@aksa.fi.

Leikkaa talteen Äksän ensimmäinen autokortti.

Asemakadun koululle lahjoitettiin 19 iPadia. Lahjoituksista saa kiittää koulun opettajaa Timo Stricklingiä, joka jalkautui Suolahden kaduille etsimään lahjoittajia. Stricklingin tavoitteena oli luoda positiivista mielialaa ja saada oppilaille uusia ja kehittäviä oppimisvälineitä. Palkkatukityöllistämiseen liittyvän lain tulkinnan kiristäminen voi tuoda Äänekoskelle jopa 50 työtöntä lisää. Ensimmäiseksi laintulkinnan kiristämisen vaikutukset näkyvät Äänekosken Katulähetyksen Ekocenterissä, mutta vaikutukset tulevat näkymään myös Äänekosken Huimassa ja Suolahden Ystävän Tuvassa. Äänekosken työttömyysprosentti on laskussa. Elokuun lopussa Äänekosken seutukunnan työttömyysprosentti oli 19%, kun kuukautta aiemmin se oli 20,3%. Äänekosken asukasluku on alle 20 000. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Äänekosken asukasluku oli elokuun lopussa 19 964, kun heinäkuun lopussa asukkaita oli vielä 20 014. Viime vuonna voimaan tulleen kuntarakennelain mukaan alle 20 000 asukkaan kunnat joutuvat laatimaan yhdistymisselvityksen naapuriensa kanssa.

Kitta Kaipio, Marko Nykänen ja Nana Greijer

Tonni rikki! KinoMikossa oli syytä poksauttaa kuohujuomapullo auki ja skoolata ennätykselle. Mielensäpahoittaja -elokuva rikkoi erittäin maagisena pidetyn luvun maanantaina, kun tuhannes katsoja astui saliin. Nyt on KinoMikossa elokuvaa käynyt katsomassa jo toista tuhatta katsojaa. – Onhan tämä hurja juttu. Viime vuonna elokuvia käytiin katsomassa 7500 kertaa ja edellisenä 9600. Jos yhtä elokuvaa käydään katsomassa yli tuhat kertaa, se on kippiksen paikka, Marko Nykänen kertoo. Esityksiä elokuvalla on takanaan 18 kappaletta. KinoMikossa on näytetään vuodessa noin 80 eri elokuvaa. Mielensäpahoittaja -elokuvaa näytetään niin kauan katsojia riittää. – Esitysajat harvenevat, kerran viikossa mieli pahoittuu, sen voin luvata, Nykänen vinkkaa.

Äksymyxiä Kirjallisuusteemalla mennään. Tehtävänä on yhdistää kymmenen ainakin jollain tapaa äänekoskelaiseksi katsottavaa kirjailijaa ja kymmenen eri kirjan ensimmäiset sanat. Kirjailijat aakkosjärjestyksessä: 1. Aavistus leijui mielen ympärillä harmaana pilvenä. 2. Pojat istuivat vierekkäin sammaloituneelle kivelle. 3. Istuin pirtinpöydän ääressä ja katsoin järvelle. 4. Aseman pihassa on paljon ihmisiä. 5. Kauneus on vaate Jumalan. 6. Pöydän takana istui sama laiha mies kuin keväälläkin. 7. Ääni porautui pään läpi ja tärisi varpaissa. 8. On toukokuun ensimmäinen. 9. Oli puolipimeä elokuun yö. 10. On uhrattava talonpoika.

Julkista taidetta: Antti Nordinin seinäreliefi Liikuntatalon seinässä.

Oikeat vastaukset sivulla 9.

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSMYS: Huiman kunniaksi futisknoppia! Ketkä ovat nämä isä ja poika? Isä on pelannut SM-sarjaa ja Huimassa Kakkosta; poika on tehnyt maalin Veikkausliigassa, pelannut nuorisomaajoukkueissa ja ollut kaksi kautta Englannissakin. Vastaus ÄKSän toimitukseen Torikatu 4:ään tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 13. lokakuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. X91:ssä kysyimme henkilöstä, joka halusi ehdokkaaksi syksyllä 2004 Äänekoskella pidettyihin vaaleihin. Ensin häntä ei hyväksytty ehdolle, mutta oikeus oli sitä mieltä, että pitää hyväksyä. Eli mistä mahtoi olla oli kyse? Homopapista! Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli hylkäsi Äänekosken seurakunnan toisen kappalaisen virkaan hakeneen pastorin vaalikelpoisuuden, koska tämä asui julkisesti parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Pastori valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hyväksyi valituksen. Lopulta pastori valittiin kappalaiseksi toiseen hiippakuntaan eikä hän enää hakenutkaan töihin Äänekoskelle. Mutta sallitaanko Pirjon Burgerilla syöminen saman sukupuolen edustajan kanssa? Sitä voi halutessaan testata oikein kysymykseen vastannut Mauno Karhunen. Homohommista perillä oli yhteensä 3 vastaajaa.

Myös kaupungintalon seinämuuraus on julkista taidetta, tiesix?

Ari Liimataisen Vedenneito on yksi julkisista taidehankinnoista.

Eikö edes prosenttia? Useissa Suomen kaupungeissa on käytössä niin sanottu prosenttiperiaate. Sen mukaan rakennushankkeen kokonaiskustannuksista prosentin verran sijoitetaan taiteeseen. Äänekoskella tämä periaate on ollut käytössä viimeksi 1980-luvulla. Kaupunginhallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että 27.4 1981 Äänekosken Kaupunginhallitus otti prosenttiperiaatteen käyttöön. Sitä noudatettaisiin kaupungin rakennushankkeissa. Kun uusi museojohtaja Pekka Soininen taustajoukkoineen alkoi vaatia prosenttiperiaatteen noudattamista VesiVelho -uimahallin rakennuksen yhteydessä, kaupunginhallitus reagoi asiaan välittömästi. Mutta ei toivotulla tavalla. – Kaupunginhallitus kumosi aikaisemman päätöksen prosenttiperiaatteen käytöstä, koska sitä ei oltu kaupungissa noudatettu, kertoo Soininen. Kaupunginhallitus kumosi aikaisemman päätöksen prosenttiperiaatteesta 18.9 1995. Pöytäkirjan mukaan periaatepäätöstä ei tarvittu, koska taiteen arvo rakennuttamisen yhteydessä oltiin jo sisäistetty. Ja taidehankintoja pyrittäisiin tulevaisuudessa harkitsemaan tapauskohtaisesti. Kulttuurijohtaja Matti Virtanen kertoo, että prosenttiperiaate ei ole Äänekoskella käytössä, eikä uuden Äänekosken aikana asiasta olla edes keskusteltu.

– Prosenttiperiaatetta sovellettiin ainakin Suolahtisalin rakentamisen yhteydessä, mutta sen jälkeen se jäi vähemmälle, kertoo Virtanen. Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen kertoo, että prosenttiperiaatetta ei pystytä Äänekoskella noudattamaan ja vetoaa taloudellisesti hankalaan tilanteeseen. – Kun itse kiinteistöihin ja peruskorjauksiin ei ole omarahoitusta, vaan velkarahoilla mennään, niin nämä taidehankinnat on siirretty sivuun. Tiukka taloustilanne on ajanut tähän tilanteeseen muitakin kuntia, kertoo Javanainen. PROSENTTIPERIAATE TAI EI, on Äänekoskella kuitenkin paljon julkista taidetta. Taidemuseon tekemän inventaarion mukaan kokoelmaan kuuluu 320 taideteosta. –Valtaosa kokoelman taiteesta on sijoitettuna kaupungin eri toimipisteissä. Hirvaskankaan Hirvet ja Ari Liimataisen Vedenneito ovat olleet viimeaikojen suurimmat hankinnat, mutta pääosin koko-

elmat karttuneet maalaustaiteen teoksilla, kertoo Soininen. Myös uuden terveyskeskuksen kohdalla on ollut jo puhetta taidehankinnasta. Varsinaista budjettia taidehankinnalle ei kuitenkaan ole. – Taidehankinnasta on keskusteltu nyt jälkeenpäin. Sen toteutus on työn alla. Se voitaisiin vielä sisällyttää kokonaiskustannuksiin, kertoo Virtanen. – Tarjous on pyydetty paikalliselta taiteilijalta, mutta siihen ei vielä ole otettu minkäänlaista kantaa, kertoo Javanainen. Taidemuseon tehtäviin kuuluisi olla asiantuntija-apuna kaupungin taidehankinnoissa, mutta näin ei ole viimeaikoina ollut. Eikä ole teekoonkaan hankkeessa. – Jotain olen kuullut puhuttavan, mutta suoraan ei ole pyydetty osalliseksi. Toivottavasti pyydetään, ja toivottavasti taidetta saadaan. Sehän tässä pääasia on, tuumaa Soininen. teksti Milka Krogerus kuvat Marjo Steffansson 9 2 · 20 14

| Ä ks

Kattavat hautauspalvelut, suru- ja juhlakukkasidonnat

Palvelemme: ma-pe 9-17, la 9-14, su 10-14 (vuoroviikoin) Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski, puh. (014) 514 572, 0400 543 668

Ylärivissä vas. Timo Strickling, Jari Hokkanen, Sirpa Martins ja Mika Leppänen. Lapset alarivissä, Pinja, Pinja I, Elena, Lauri ja Niklas.

Asemakadulla iPad-aikaan

Suolahtelaisilla on päällä positiivisuuskampanja. Asemakadun koulun opettaja jalkautui luokasta liikkeelle, sai sponsoreiksi paikallisia toimijoilta tuloksena 19 tablettia, 389 euroa kappale. Huisi suoritus, kiitos kuuluu sponsoreille.

Timo Strickling on Asemakadun koulun kakkosluokan opettaja. Syyslukukauden alkaessa mieleen putkahti aatos, joka lähti pian toteutukseen. Nyt ollaan siinä pisteessä, että syysloman jälkeen Asemakadulla on käytössä aivan uudenlainen oppimisväline: iPad – tabletti. Strickling sai sponsoriksi Suolahden yrittäjiä ja Suolahden alueella toimivia järjestöjä, ammattiosastoja sekä puolueita mukaan huikealla tuloksella. Pian on koulussa käytössä 19 tablettia. – En olisi uskonut, että näin moni lähtee mukaan tähän hankkeeseen, Strickling huokaa. Stricklingin päätavoite on positiivisen ilmapiirin luominen. Opettajat, koulun

henkilöstö ja oppilaat eivät voi sisäilmaongelman kanssa kipuilevalle koulurakennukselle tehdä muuta, kuin luoda hyviä edellytyksiä oppimiselle ja oppijoille. Uutta koulua kun he eivät voi taikoa tai parantaa hävittää huonoa sisäilmaa, on muut keinot otettava käyttöön. Kurjuudessa voi piehtaroida hamaan tappiin saakka. Nyt on aika positiivisille tuulille! Parannetaan sisäilmapiiriä! – Halutaan nostattaa positiivinen aalto, jotta meillä kaikilla olisi mukava työskennellä. POSITIIVISUUSKAMPANJAAN LÄHTI mukaan pieniä ja suuria yrityksiä. Koulun opetussuunni-

telmassa on yrittäjyyskasvatusta, ja tässä on heti konkreetti väline kasvatukseen. – Oman pitäjän maine kiinnostaa. Olen itse äänekoskelainen, asun Äänekoskella, käyn töissä Suolahdessa ja valmennan Huimassa. Haluan, että oppilaat huomaavat sen, että saadaan käydä koulua ja harrastaa omalla kylällä. Haluan, että oppilaat huomaavat, että päällä on vaatteet ja ruokaa on tarjolla, ja sen, että meillä on asiat loppujen lopuksi oikein hyvin. Täällä on hyvä asua. Se näkyi jälleen kerran, tämän tablettienhankintakampanjan aikana: yhteisö puhaltaa yhteen hiileen. Marjo Steffansson

Käsityönä yksilöllisiä & ekologisia

SISUSTUS- JA LAHJATAVAROITA Avoinna la - su klo 11-16 ( tai sopimuksen mukaan )

T:mi Ruokosuon Torppa Vanhatie 253, 44460 Kalaniemi Löydät meidät p. 040 837 5347 myös facebookista!

WWW.RUOKOSUONTORPPA.FI

Mirvan Kirpputori Meillä käy kauppa! Varaa oma myyntipaikkasi!

Pöytävaraukset: 046 682 8829

Hämeentie 7, Äänekoski · Avoinna ma-pe 9.30-17.30, la 9-14

Jo 35 vuotta kangaskauppaa Ääneseudulla!

Hyvät asiakkaat, haluamme juhlia kanssanne kahvitarjoilun ja yllätystarjousten merkeissä Äänekoskella perjantaina ja Suolahdessa maanantaina.

Pukinekankaat -35% TERVETULOA! T. Suoteksin tytöt, Reija 13, Kaarina 33 ja Riitta 35

Äänekoskella perjantaina 3.10. klo 9-19 äKs | 9 2 · 2 0 14 (Huom. jatkoaika)

Suolahdessa maanantaina 6.10. klo 9-19 7 (Huom. jatkoaika)

Eilen tänään Parantala sai kyläneuvoston Äänekoskella 3. lokakuuta 1978 Koko Äänekosken seudun ensimmäinen kyläneuvosto on perustettu. Kyläneuvoston perusti kyläkokoukseksi laajennettu vanhempain ilta Parantalan koululla tiistaina. Uuden toimielimen on määrä kartoittaa kyläläisten mielipiteitä ja toimia näin painostuselimenä kaupungin suuntaan. Äänekosken päättäjistä neuvoston perustamista olivat todistamassa muun muassa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat Ossi Pirkkalainen ja Arvo Zitting. – Arvovaltaisten vieraiden kutsumisen tarkoituksena on myös, että kunnanisät saisivat tutustua laitakylän ongelmiin kyläläisten itse kertomana, kertoi koulun toinen opettaja, valtuutuutettu Tapio Heimonen Sisä-Suomen Lehdelle. Kyläneuvoston kokoonkutsujaksi valittu Hannu Hyytiäinen uskoi parinsadan asukkaan kehityksen kääntyneen nousuun. Esimerkiksi viimeisen parin vuoden aikana Parantalassa on peruskorjattu jo yhdeksän taloa. Alkanut lukuvuosi on koulun kannalta historiallinen: ensimmäistä kertaa oppilaiden joukossa ei ole yhtään Sipposta. Kyläläisten toiveissa on, että kylän kulmakivet – koulu, posti ja kauppa – säilyisivät. Kokousta johti Parantalan pysäkin eläkkeellä oleva hoitaja Erkki Tuominen.

Myöhemmin tapahtunutta: Enää ei ole Parantalassa koulua, postia eikä kauppaa. Kyläneuvostostakaan ei ole havaintoja. Asukasmäärä on sen sijaan kasvanut noin 260:een.

Äänekosken vaakuna 60 vuotta Jokeri Pokeri Box - ILOPILLERI! ■■ Lasten legendaarinen kestosuosikki ja Pikku Kakkosesta tuttu maailmanmestaritaikuri Simo Aalto tarjoilee taika-ilopillerin yhdessä Kirstin kanssa. Riemukkaassa koko perheen taikashowssa nähdään mestaritaikurin osaamisen koko kirjo: vaativista sorminäppäryystempuista aina hämmästyttäviin illuusioihin saakka. Simon mukaansa tempaava esiintyminen ja ilmiömäinen kyky ottaa yleisönsä takaavat, että Ilopillerin vaikutus säilyy pitkään! Mukana hauskanpidossa ovat myös Simon ja Kirstin ihanat eläinystävät.

■■ Äänekosken edellinen vaakuna on jäänyt historiaan, mutta äänekoskelaislähtöisen Antti Makkosen käsivarressa se komeilee yhä. Vaakunan on käsivarteen taiteillut suolahtelainen Henri Rahm. Gustaf von Numersin vuonna 1954 suunnittelema vaakuna täyttää 60 vuotta 14.10. (kuvat: Ilari Torsti ja Antti Makkonen)

Suolahtisalissa torstaina 9.10. klo 18.00, Liput 12e.

Täyskaato Markuksessa

■■ Tämän viikon perjantaina esiintyy Pub Markuksessa Täyskaato. Täyskaato on 2014 alkuvuodesta perustettu orkesteri, joka soittaa omaa suomenkielistä rock-musiikkia. Orkesterin jäsenet ovat pääosin pitkän linjan muusikoita. Bändi on sekä keikkailut, että ollut studiossa aktiivisesti perustamisesta alkaen. Ensimmäinen EP, Naarmuinen Mies on julkaistu 30.8.2014 ja yhtye kiertää parhaillaan eri puolella Suomea. Yhtye on saanut keikoilla erinomaisen hyvän vastaanoton ja erityisesti positiivista palautetta on tullut elämään osuvista sanoituksista. Keikoilla kuullaan myös monista tutuista lauluista uudelleen sovitettuja versioita.

Lastentavaroiden Rompetori ■■ Äänekosken Keskusta järjestää Painotalolla lastentavaroiden rompetorin lauantaina 4.10. Nyt kaivamaan käytetyt lelut, vaatteet ja muut härpäkkeet kaapeista ja myymään. Perinteiseen tapahtumaan pöytiä on varattu 50kpl ja niiden vuokraaminen on ilmaista. Lisätiedot ja pöytävaraukset lauraliisa.hyytiainen@ gmail.com. Lastentavaroiden rompetori Painotalolla 4.10. klo 09-13.

Täyskaato Pub Markuksessa perjantaina 3.10. Liput 5€.

Risteilymatkat

22 h -risteily Tallinnaan Baltic Queen Visit Estonia

Joulumatkat

alk ........... hlö/B4

Lue lisää: www.pohjolanmatka.ﬁ/joulumatkat

Perhematkat

Kylpylämatkat

Baltic Queenristeily +

Lastenristeily Tukholmaan

Hemmottelua

yö Tallinnassa

39 €

Hinta sis. kuljetuksen. Lähdöt päivittäin.

Päivä Tukholmassa

13.10., 18.10., 23.10., 28.10., 8.11., 13.11., 18.11...

Paljon matkavaihtoehtoja valmiille joululle!

Risteily+hotelli

Viking

alk........ hlö/C4 4 50 € Silja alk ...hlö/C4 78 € Kortilla merkityistä matkoista Bonusta!

alk. ..........................

45 €*

2 yötä Tallinnassa

alk. ............................. Lähdöt päivittäin.

61 €*

Miniristeilyt

Viking Grace alk........hlö/B4 4 29 € 8.10. Suvi Teräsniska 2.11. Souvarit 1.12. Johanna Pakonen

Viking Line 3 pv 15.10.

alk........... hlö/C4 4 € Laivalla Simpsons-teema, käynti Tukholmassa Teknisessä museossa.

Erikoismatkat

Käsityömessut Tukholmassa 3 pv 23.10.

alk.... hlö/C4

87 €

Syfestivalen-messut. Sis. risteilyn Viking Linella, messuliput, oma bussi mukana.

ja kuntoutumista kylpylälomalla! 4 pv to-su

Tallinna 9.10. alk .................. 188 €*

5 pv su-to

Kuressaari 12.10. alk .............. 319 €*

8 pv su-su

Haapsalu 12.10. alk ............. 369 €* Lue lisää: www.pohjolanmatka.ﬁ/kylpylamatkat

* Tähdellä merkityt hinnat ovat alkaen satamasta, liittymäkuljetus lisämaksusta alk. 42€/Hki.

Toimistomme 8 avoinna ma–pe 10–17 • JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Ryhmämyynti 0201 303 304 • Tilausajot 0201 303 329

Palvelumaksu 12 €/varaus, netistä 0 €/varaus. Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

SOITA JA VARAA 0201 9 2 303 · 20303 14 (ma–pe | Ä ks 9–17) Online-myynti 24h www.pohjolanmatka.ﬁ

Musiikki

Tanssi & Teatteri

Pe 3.10.

La 4.10.

■■ Täyskaato Pub Markuksessa, K-18. Liput 5 euroa.

La 11.10.

■■ klo 21 Popeda Ravintola Voodoossa, K-18. Ennakkolippuja saatavilla Voodoosta. Liput 20 euroa.

La 11.10.

■■ klo 14 Huiman 110-vuotisjuhlakonsertti Äänekosken Liikuntatalolla. Pääesiintyjänä Leif Lindeman. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken Huima

Ke 15.10.

■■ klo 19 DANNY 50 vuotta Showelämää -kiitoskiertua jatkuu Suolahtisalissa. Konsertissa ovat mukana Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa ja D´Voices sekä Ruotsin True Talent 2011 Dimitri Keiski. Tilaisuuden kesto 2H + väliaika 20 min. Yleisön sisäänpääsy klo 18.30. Liput 35 euroa. Lipunmyynti: Lippupalvelu, Leipomo-Kahvila Päivänpaiste, Äänekosken kulttuuritoimisto ja tuntia ennen ovelta. Järj. polarartistit Oy

■■ klo 20 Leif Lindeman & Rosette sekä Kari Piironen & Caminito Kartano Kievarilla. Liput 15 euroa. ■■ klo 20 Jukka Hallikainen & Avec Kartano Kievarilla. Liput 15 euroa.

Ti 14.10.

■■ klo 13-16 Päivätanssit Painotalolla. Musiikista vastaa Hannu Wacklin, Veijo Hintikka, Kyösti Järvikallio ja Heikki Myyryläinen. Arpajaiset. Liput 6 euroa (sis. kahvit). Järj. Äänekosken Eläkkeensaajat ry Muut tapahtumat

Pe 3.10.

Liikunta

■■ klo 18-20.30 Kids´ action night Asemakadun koululla. Alakouluikäisille suunnattu tapahtuma, jossa mm. bändi, opetusta, paljon erilaisia toimintapisteitä, kilpailuja sekä jättinyyttärit. Nyyttärit. Myös vanhemmat mukaan! Vapaa pääsy!

■■ Huima C-pojat koripallon SM-aluekarsinta Äänekosken liikuntatalolla. Klo 10 Huima-Karhu-01, klo15.15 Karhu-02 Huima ja klo 17 Huima- ONMKY.

■■ klo 20 Tomi Haustola goes Naurun tasapaino Kartano Kievarilla. Vierainen: Aatu Raitala, Joonas Korhonen ja Heikki Vilja. Liput 10 euroa.

■■ klo 13 TUL Järvi-Suomen avoimet maastojuoksumestaruuskilpailut Suolahden pururadalla Hotelli Keiteleessä. Sarjat/matkat: M 10km, N 5 km, M19-17 3,3 km, N19-17 3,3 km. T/P -15 3,3km, T/P13 2km, T/P-11 1,5km, T/P-9 1km, T/P-7 0,5km. M-30-35 10km, M-40-45-50-55-60 5km. M-65-70-75 3,3km. N-30-35-40-45 5km, N-50-55-60-65-70-75 3,3km. Ilmoittautumiset 2.10. mennessä: kilpailukalenterin kautta tai S-posti toivo.markkanen51@gmail.com. Järj. Suolahden Urho

La 4.10.

Näyttelyt ■■ 23.9.-17.10. Paavo Stenius - Hyvä tuoli istua -maalauksia Hoikkassalissa. Ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Vapaa pääsy!

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

Elokuvat

Mielensäpahoittaja

Ikäraja: S, lipun hinta: 10 euroa ■■ 1.10. klo 19 ■■ 2.10. klo 19 ■■ 7.10. klo 19

Ti 7.10.

■■ klo 12-14 Vanhustenviikon juhla Äänekoskella Äänekosken seurakuntakeskuksessa. Kahvitarjoilu, kuljetusta voi tiedustella numerosta 014 348 200 arkisin 9-12. Järj. Äänekosken vanhusneuvosto ja Äänekosken seurakunta

To 9.10.

■■ klo 12-14 Vanhustenviikon juhla Suolahdessa Suolahden seurakuntatalolla. Kahvitarjoilu, kuljetusta voi tiedustella 014 348 200 arkisin 9-12. Järj. Äänekosken vanhusneuvosto ja Äänekosken seurakunta ■■ klo 18 Jokeri Pokeri Box ILOPILLERI -show Suolahtisalissa. Taikuri Simo Aallon 35-v. taiteiljijavuosi 2014. Liput 12 euroa kaksi vuotta täyttäneiltä. Shown kesto n. 1 tunti. Liput ovelta tuntia ennen esitystä. Ennakkomyynti: Äänekosken kulttuuritoimisto ja Leipomo-Kahvila Päivänpaiste.

■■ klo 9-13 Lastentavaroiden Rompetori Painotalolla. Perinteinen lastentavaroiden rompetori, jossa voit myydä ja ostaa lastenvaatteita, -tarvikkeita, -leluja jne. Ilmaiset 50 kpl pöytäpaikkoja! pöydät valmiina. Pöytävaraukset: lauraliisa.hyytiainen@gmail.com. Kahvio. Järj. Keskusta Äänekosken kunnallisjärjestö

Gone Girl

Ikäraja: K16, lipun hinta: 10 euroa ■■ 3.10. klo 19 ■■ 5.10. klo 18:30 ■■ 9.10. klo 18:30

Vadelmavenepakolainen Ikäraja: K7, lipun hinta: 10 euroa ■■ 4.10. klo 19 ■■ 5.10. klo 16 ■■ 8.10. klo 19

Tulossa: Muumit Rivieralla ja Ulvilan murhamysteeri

Vas tauXet Oikeat vastaukset sivun 6 Äksymyxiin Kirjailijat ja kirjat: 1. Miia Vänskä: Saattaja 2. Pasi Lönn: Hyppy syvyyteen 3. Reijo Honkonen: Mannaa sataa 4. U. K. Vilenius: Kersana kotirintamalla 5. Matti Vainionpää: Polku näkymättömään 6. Raimo Hämäläinen: Kun minä kotoani lähdin 7. Anne-Mari Kuopio: Etanadynamiittia 8. Katri Taanila: Niityltä tuulee 9. Juho Hoikkanen: Sokkosilla 10. Aki Ollikainen: Nälkävuosi

■■ Hockey-night Viljos pubissa. Karaoke. Cloud rosen. Liput 5 euroa.

Su 5.10. ■■ klo 12-16 Loom Bands Päivät PaiUpea ASU notalolla. Tule tekemään loom bands

ranneke itsellesi maksutta. Myös kahvia, mehua repullinen 69,-ja( keksejä. tee tuoArvonnassa hinta isolla) Loom Bandseja. ( hintaan kuuluu paita,liivi ja huivi)

Reilu koko Monta eri väriä

Hierontaa 20 vuoden kokemuksella!

Sirjuksen OSTOS-ILTA!

PE 3.10. 17.30-20.30 - Tarjouksia - Arvontaa (2x50,-) - Karaoke isin i r a “P alla” n a a taiv äKs

| 92

· 2 0 14

p. 020 632 3218

ark. 9.30-17.30, la 9.30-14.00 kauppakatu 10, Äänekoski

Tervetuloa Turvaan! Palvelemme Äänekoskella osoitteessa Pankkikuja 1 A maanantaisin ja torstaisin klo 9.30–17.00

Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. Vakuutusedustaja Anne Pääkkönen 040 565 3568 Vakuutusehdustaja Ari Pasanen 040 193 1117 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Reijo Honkonen Paljun melua, 2014 Äksän Äksyn miehen oma pakinakokoelma myynnissä ÄKSässä NYT.

Artikkelin innoittamana kotiseutukirjallisuus on esillä Äänekosken Kirjastossa Suomalaisen kirjallisuuden päivänä 10.10.2014. – Laitetaan esille kotiseutukirjallisuutta monipuolisesti, kertoo Äänekosken Kirjaston osastonjohtaja Pia Ronkanen.

Pasi Lönn:

Seuraava kirja on äänekoskelaisin

Mia Vänskä Musta kuu, 2013 Kauhua Kapeenkosken maisemassa. Kuva: Toni Neffling

”Hyppy syvyyteen 2009, Harhaisku 2011, Viimeinen tili 2011 Rosvonkultaa 2012, Lunastaja 2013 ja Lavastettu 2014. Jokainen ”heistä” on yhtä rakas, enkä, kuten en voi kolmesta lapsestanikaan, nimetä ketään tärkeimmäksi. Äänekoski on ollut nuortenkirjoissani esillä. Esikoisestani paikka jäi pois, kun kirjoitin tohkeissani läpät silmillä tietämättä kuka kirjailijana olin, mikä annettakoon anteeksi. Harhaiskussa touhuttiin Hirvaskankaalla ja Äänekoskella, samoin Rosvonkulta sai ripauksen äänekoskisuutta. Selkokielinen Lavastettu oli paikkakunnaton. Aikuisten puolella päähenkilö Lasse Flink on Äänekoskelta kotoisin. Viimeisessä tilissä Pukkimäki nousee takaumien kautta mielestäni kertomuksen merkittävimmäksi tapahtumapaikaksi, ja Lunastajassa Karhunlähteelle kiteytyy paljon kirjan nykyhetkessä ja kaupunkiin myös takaumien kautta. Jo ammattiylpeyteni vaatii, että seuraava kirjani on tähänastisista tärkein ja paras. Lisäksi seuraava tulee olemaan selkeästi äänekoskelaisin.”

Reijo Honkonen:

Pakina on nuoruudenrakkauteni "Vietin varhaislapsuuteni Sahanmäellä. Sahanmäeltä muutimme Markkamäkeen. Menin kansakouluun. Lauloin joulukoriste päässä ja lakanaan kietoutuneena koulun kuorossa. Olin enkeli. Pääsin Hiskinmäelle yhteiskouluun. Jatkoin lukioon. Äidinkielen tunneilla perehdyimme kirjallisuuden lajeihin. Innostuin pakinasta. Pakina oli kuriton ja velmu. Nopea. Päätin kokeilla pakinointia. Se teki minusta kirjailijan ja kirjoittamisen moniottelijan. Mutta aina olen palannut pakinaan. Uusin pakinakokoelmani sisältää yli 60 pakinaa, joista suurin osa on ilmestynyt Äksän sivuilla. "

Aki Ollikainen Nälkävuosi, 2012 Nälkävuosi kipusi Finlandiaehdokkaaksi.

Pia Tervo Kokonainen, 2011 Äänekoskella kasvanut nainen kertoo tarinan nuoresta naisesta.

Seija Tuohesmaa Nyky-Kanteletar 2010 Suolahtelainen opettaja pisti Kantelettaren uuteen uskoon.

Pasi Lönn - Hyppy syvyyteen, 2009 Äänekoski vahvasti esillä Pasi Lönnin kirjoissa.

9 2 · 20 14

| Ä ks

Äänekoskella on kasvanut, vaikuttanut ja asunut lukuisa määrä kirjailijoita tai kynäniekkoja. Aktiivisiksi kirjailijoiksi voidaan julistaa äänekoskelaissyntyiset Aki Ollikainen, Pasi Lönn ja Mia Vänskä. Emme voi unohtaa Äksyä miestä eli Reijo Honkosta ja painotuoretta pakinakokoelmaa, joka kantaa nimeä Paljun Melua. Kirjoja, romaaneja, tietokirjoja, novellikokoelmia, runoteoksia ja historiakirjoja muita on rustannut moni ja kirjailijan titteli onkin hyvin häilyvä käsite. Kuvattujen kirjailijoiden lisäksi äänekoskelaisiksi kirjailijoiksi voidaan nimetä myös äksäläisten Timo Harakan ja Reijo Honkosen ja Marjo Steffanssonin lisäksi Raimo R, Sari Hytönen, Lauri Pakkala, Mirja Tikkanen, Veikko-Kalevi Riihinen, Pekka Soininen, Urpo Sparf ja Erik Relander. Unohtuiko joku? Valista meitä: toimitus@aksa.fi

Juho Hoikkanen Jylhänmäkeläiset, 1918 Tuotteliaan Hoikkasen mukaan on nimetty Äänekosken kirjaston Hoikkassali.

Aki Ollikainen:

Finlandiaehdokkaasta ei löydy sanaa Äänekoski "Olen syntynyt vappuna 1973, ja syntymäpaikakseni on kirkonkirjoihin merkitty Äänekoski. Yksivuotiaasta aina parikymppiseksi saakka asuin Äänekoskella. Vaikka en siviilipalveluksen jälkeen enää ole Äänekoskella asunut, ja käynnitkin kotiseudulla ovat jääneet vähiin, on pienessä järvisuomalaisessa tehdaskaupungissa vietetty lapsuus ja nuoruus ollut yksi oman identiteetin keskeisistä elementeistä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen muutin Lappiin. Joka kerta etelään ajellessa Kemin ohitustiellä Perämeren tuuli toi Veitsiluodon tehtailta tuoksun, joka vei minut takaisin lapsuusvuosiin. Tunsin olevani aina matkalla kotiin. Esikoisteokseni Nälkävuosi ilmestyi keväällä 2012. Kirjan tapahtumat sijoittuvat suuriin katovuosiin 1867-68, aikaan, jolloin Äänekoskea ei vielä oikeastaan ollut. Se oli vain Laukaan ja Saarijärven välistä takamaata. Suurten nälkävuosien yksi opetus oli, että maan elinkeinorakenne oli liian yksipuolinen. Pieniä sahoja ja hieman myöhemmin mm. paperitehtaita alettiin perustaa sopivien vesistöpaikkojen yhteyteen."

Matti Vainionpää Polku näkymättömään, 1965 Äänekosken Säästöpankin pitkäaikaisen pankinjohtajan runokokoelma. Vainionpään vaiheista kertoo myös Mikko Niskasen elokuva Syksyllä kaikki on toisin.

Mia Vänskä:

Äänekoski esikuvana ”Omista teoksista rakkaimman nimeäminen on kuin joutuisi valitsemaan suosikin lapsistaan. Pakon edessä vastaan: Musta kuu. Mustan kuun henkilöhahmot ovat minulle erityisen rakkaita ja hyvin todentuntuisia, melkeinpä häiritsevissä määrin. Lisäksi Mustassa kuussa luonto on oleellinen, henkilöihin rinnastettavissa oleva toimija, mikä kuvastaa omaa suhdettani luontoon: minulle luonto on kiehtova ja puoleensavetävä, mutta samalla kunnioitusta herättävä ja arvaamaton, joskus pelottavakin. Kirjoistani äänekoskelaisimpana pidän ehdottomasti Saattajaa, vaikka myös Mustan kuun tapahtumapaikalla on yhteys todelliseen paikkaan Äänekosken seudulla. Saattajan pikkukaupunki on fiktiivinen eikä se ole täysin yksi yhteen Äänekosken kanssa, mutta Äänekoski toimi sille esikuvana, ja teosta kirjoittaessani palasin ajatuksissani usein syntymäkaupunkiini ja lapsuus- ja nuoruusmuistoihini.” Kuva: Else Kyhälä

Raimo Hämäläinen - Kun minä kotoani läksin, 1974 Sumialainen kirjailija kuvasi kirjoissaan keskisuomalaista maaseutua ja sen elämää.

Anne-Maria Kuopio Etanadynamiittia, 2008

Katri Taanila - Niityltä tuulee, 1993

Äänekoskella syntynyt neurologian erikoislääkäri kirjoitti novellikokoelman.

Suolahdessa filosofiaa, psykologiaa ja uskontoa opettanut kirkollinen vaikuttaja on julkaissut kaksi runokokoelmaa ja kirjoittanut 30 kirkkonäytelmää.

Jorma Hallaniva Rotat, 2002 äKs

| 92

Taidemaalarinakin tunnettu nykyinen äänekoskelainen. · 2 0 14

Urho Vilenius - Kersana Kotirintamalla 1999 Muistoja Äänekoskesta sota-aikana.

X+1 Rakastaa: Rehellisyyttä Inhoaa: Epärehellisyyttä Henkilö: Äiti, isä, ystävät – ja oma poika Eläin: Koira Ruoka: Mummon ja äidin tekemä lihakeitto Juoma: Maito Paikka: Koti Elokuva: Kuutamosonaatti Musiikki: Hector, Juice ja muu kotimainen Kirja: Aapinen Motto: Lenkkiin ei anneta!

9 2 · 20 14

| Ä ks

teksti ja kuvat Terho Vuorinen

Matti Asikainen

”Minä oon minä!”

– s. 29.9.1975 Leppävirralla, asuu Likolahdessa – ylioppilas, rakennustyöntekijä, yhden lapsen isä – juniorina SM-kultaa alppihiihdossa ja koripallossa

Superlahjakkaasta Matti ”Matu” Asikaisesta ei tullut Suomen parasta koripalloilijaa. Mutta yksi Huiman legendaarisimmista pelaajista hänestä tuli – hyvässä ja vähän pahassakin.

atu on vetäissyt ”ohkaset siivut”. Ei ihan ekaa kertaa. Tämän voi kertoa, sillä Matu ei siedä teennäisyyttä. Oikeastaan tämä on siis pakko kertoa. Matu on haastattelua tehdessä siis pienessä sievässä. – V-ttu, työt loppu. Kun on, s-tana, tehnyt koko ikänsä töitä, niin ei tähän totu, vuokrakämppänsä sohvalla istuva Matu kiroilee. – Mulla on sellanen vika, että kun palaa hermot, niin ne palaa. En saa päästä pois sitä vihaa – tai ei vihaa vaan pettymystä. Olen ollut tällainen pienestä saakka. En oo, p-rkele, antanut lenkkiin, enkä koskaan anna, s-tana. Semmoista päivää ei tuu! Kirosanat vilisevät taajaan. Sen verran ollaan tässä jutussa teennäisiä, että useimmat jätetään jatkossa pois. PERIKSIANTAMATTOMUUS tuli perintönä. – Isäkään ei koskaan ole antanut lenkkiin. Kun isä aikanaan kiersi traktoreita korjaamassa, se ei koskaan lähtenyt paikalta ennen traktori oli kunnossa. Matu pääsi töiden makuun jo pikkupoikana mummolassa Pohjois-Karjalassa, Pentti-isän kotipaikalla Liperin Kaatamon kylässä. Voimia kertyi muun muassa heinätöissä. Matu syntyi Savossa, mutta perhe muutti pian Suolahden kautta Äänekoskelle, Pirkko-Liisa-äidin kotikaupunkiin. Omakotitalolle löytyi tontti Mustastaniemestä. – Oli 30 astetta pakkasta, kun isä iski lapion maahan ja sanoi, että tähän tulee talo. Tuli talo, tuli koti. Matu oli 2,5-vuotias, isoveli Jussi-Pekka, neljä vuotta vanhempi. Matun oikea nimi on Veli-Matti. – Semmosen nimen, p-rkele, antoivat. MUSTANNIEMEN KODISSA veljeksillä oli koriengas seinällä. – Ei se korkealla ollut, mutta kyllä otettiin siellä velipojan kanssa yhteen! Ja joka päivä tapeltiin vähintään kaksi kertaa nyrkeillä. Välillä tuli turpaan, mutta muitakin pettymyksiä isoveli tarjosi. – Kerran se yritti olla joulupukki. Kun tajusin, että se on Jussi, niin turpiinhan se sai. Naapurit katto, kun juoksin pihalla pukin perässä. Olin seuraavaan päivään saakka huoneessani enkä suostunut tulemaan ulos. – Meni usko joulupukkiin. P-rkele, että kävin kuumana! Kuuma luonne, kilpailuhenki, kiinnostus urheiluun. Ja huikea määrä lahjakkuutta. Matua ei voinut pidätellä. Naapurissa asuneista Mattilan Kimmosta ja Olli-Pekasta tuli kovia kansaläKs

| 92

· 2 0 14

lisen tason hyppääjiä. Vähän nuorempi Matu seurasi vierestä ihaillen. – Velipojan kanssa kannettiin isäukon tekemä maali Mustanniemen pikkukentän jäälle 36 asteen pakkasessa, Matu muistaa yksityiskohdan. URHEILULTA EI jäänyt aikaa hirveästi muulle. – Kävin omenavarkaissa Sinkkosilla, mutta se loppui, kun Hannu sanoi, että saat ottaa, ei tarvi varastaa. – Kalallekaan ei ehtinyt kuin joskus myöhään treenien jälkeen. Yhtenä iltana saatiin Sivosen Markuksen kanssa 72 ahventa Mustanniemen satamassa. Jossain välissä Matu eksyi Äänemäkeenkin. Rämäpäisellä asenteella ja kovan luokan koordinaatiolla varustettu poika ei voinut olla pärjäämättä. – Voitin kaksi SM-kultaa, toisen syöksylaskussa, toisen suurpujottelussa. Kun oli 12–13-vuotias, niin Hiihtoliitto pyysi maajoukkueleirille Italiaan. Päätin, etten lähde enää. Lajinvaihto kulminoitui, kun Matun piti matkustaa suksineen kilpailemaan Kolille. Samana päivänä korisjoukkueella oli peli HoNsUa vastaan. – Kaadun pujottelukisan ekan laskun tahallani, että olisimme päässeet lähtemään äkkiä ja olisin ehtinyt auttamaan Huimaa. Ei ehitty. – Jätkät hävis HoNsUlle. Mun oli pakko lopettaa alppihiihto. Ainoa, mikä kiinnosti, oli Huima. EKOIHIN KORISTREENEIHIN vastavalmistuneelle Liikuntatalolle Matu meni jo viisivuotiaana – neuvolan kautta. – Äiti vei ensin mut johonkin rokotukseen Lodelle ja sieltä suoraan treeneihin. Muistan, että Hytösen Jaani oli silloin siellä. Jaanista tuli myöhemmin Matun tapaan SM-sarjapelaaja. Kuten monesta muustakin 70-luvulla syntyneestä. Matun ja Tero Rantanivan ikäluokka oli se paras. Salilla viihtynyt ryhmä pysyi yhdessä aina huippuhetkeen, A-poikien Suomen mestaruuteen vuonna 1994. – Me kasvettiin yhdessä ja meillä oli sitä oikeaa joukkuehenkeä. Siksi Huima joskus pärjäsi. Meistä tuli ikuiset ystävät, vaikkemme enää paljoa näkisikään. – Joku Susijengin joukkuehenki on ihan hevonpaskajuttua meihin verrattuna. LIIKKARILLA MENI usein myöhään. – Kerran äiti soitti Sumulle (vahtimestari Pentti Parantainen). Sumu tuli ja käski mut kotiin syömään. Mutta mulla oli, vttu, eväät mukana enkä mennyt. Matu oli porukan johtaja monella tapaa. Vuotta vanhempi Jani Vakoniemi oli kavereista parhaita – ja omanlaisensa vas-

tustajan ärsyttäjä. – Kerran koulupelissä Joensuussa joku katsoja juoksi kentälle ja huusi Vaksille (Jani Vakoniemi), että loppuuko tää vttuilu vai ei. Tempasin sen tyypin yhdellä kädellä lattiaan. No, jouduin siitä tietysti rehtorin puhutteluun. – Yksi asia on varma: mun frendseille ei v-ttuilla. Vähän kyllä hävettikin, kun siellä oli pohjoiskarjalainen serkkutyttö katsomossa. Yhdessä vaiheessa jääräpäistä kakaraa oltiin viemässä jo tarkkailuluokalle. – Mutta sitten Puru-Pena (Pentti Puromäki) tuli opettajaksi. Pena oli ollut joskus Huiman kapteeni. Silloin päätin, että nyt mä oon kunnolla. MATUSTA TULI Huima-koriksen ruumiillistuma, yleisön suursuosikki. Pituutta miehelle kertyi lopulta vain 183 senttiä, mutta osaaminen ja asenne korvasivat paljon. Mainetta nosti se, etteivät Matun elämäntavat olleet nuhteettomat. Pelikenttien sankarille maistui viina, ja virkavallankin kanssa tuli tekemistä. Ruokavaliokaan ei ollut ihan sellainen kuin huippu-urheilijalle olisi pitänyt. Matun kehoon kertyi massaa, mutta silti pelit kulkivat. Etelän mediassa ihmeteltiin ”Väkevää-Mattia”, jolla oli ”painijavartalo”. Kentällä Matu oli jokapaikan höylä. Heitto lähti vakaasti todella kaukaa. Peliälyä piisasi. Korin allakin Matu oli kova luu, vaikka vastassa oli 20 senttiä pidempi amerikkalaispelaaja. – S-tana, neekereitäkin piti puolustaa. Kerran kyllä Nokian jenkki teki 39 pinnaa, vaikka tökin sitä mahaan ja vaikka mitä. Se autto, kun otin jaloista kiinni. Rajattomalla itseluottamuksellaan Matu ratkoi monta SM-sarjapeliä loppusekunneilla. Ura ei saanut kuitenkaan arvoistaan huipennusta. Huima selvisi kahdesti (1999 ja 2000) pudotuspeleihin, mutta molemmilla kerroilla Matu oli sairaslistalla. Kun ryhmän todellinen voittajatyyppi oli sivussa, ratkaisevia voittoja ei Huiman miesjoukkueen historian isoimmissa peleissä tullut. OIKEASTAAN MATUN ei edes pitänyt pelata viimeiseksi jääneellä kaudellaan 1999–2000. Matu oli ajautunut törmäyskurssille kaimansa, Huiman toiminnanjohtaja Matti Hämäläisen kanssa. Hämäläisellä oli oma tiukka linjansa, mihin Matun kaltainen persoona ei sopinut. Matun mukaan Hämäläinen hajotti joukkueen. – V-tutti, kun ruvettiin uhkaileen. Mutta minä otin ohkasia silloin kun huvitti. Vaxi (Vakoniemi) ja Valtosen Teemukin lähtivät. Joukkuehenki katosi.

– Matti Hämäläinen ei ole minun suosikki-ihminen. Nyt kun noita asioita miettii, niin sattuu ihan v-tusti. Me ois voitettu sillä kaudella ukkojen Suomen mestaruus, Matu vakuuttaa. Joukkueenjohtaja Lauri Rantaniva sai puhuttua Matun vielä takaisin kesken kauden. Seuraavana kesänä mitta kuitenkin täyttyi, ja Matu lähti Vaxin perässä SäyRiin. Mutta ura katkesi saman tien, elokuussa 2000 vain 24-vuotiaana. Ensimmäisessä harjoituspelissä – Huimaa vastaan – polven eturistiside hajosi. Palo oli poissa, ja Matu päätti lopettaa totisen pelaamisen. VIELÄ PAHEMPAA oli tulossa. Matuakin valmentanut ex-pelaaja Kalevi Pietikäinen sairastui ärhäkkään vatsasyöpään. Lokakuun lopussa 2000 ”Kelly” oli poissa. – Se oli elämäni suurin pettymys. Että oli sellainen asia, missä ei voinut mitenkään auttaa ystävää. Korisuralla Matulle olivat Kellyn ja pelikavereiden lisäksi tärkeitä valmentajat: Erkki Kautto, Martti Lampinen, Arto Häkkinen ja Timo Siekkinen. – Sitten on tietysti Rannan Make ja Rantanivan Lare. Joitakin saatan nyt unohtaakin. Vielä tärkeämpiä ovat ystävät. Kuten JiiPee Sohlman ja Parantaisen Zaire. – Mulla on nyt olkapää p-skana, kun kaaduin kännissä pyörällä. Mutta mun frendsit on auttanut mua. Naapuritkin tulivat tiskaamaan ja tekemään ruokaa. Mulla on semmonen onni, että on paljon ystäviä. – En oo ikinä ollu hieno mies. Mutta rehellinen olen, enkä varmasti koskaan petä ketään. Kaikkein tärkein on oma poika, nyt 16-vuotias Topi Matu Kristian Asikainen. – Mä en vaan osaa sanoa sille niitä asioita, mitä pitäisi. Oon varmaan vähän sellainen vanhan kansan tyyppi. MATU KAATAA mukiin juotavaa ja katsoo vastapäiseen seinään. – Tyhmä mä en oo, mutta idioottihan mä oon ollut koko ikäni. Teen aina toisin kuin yritetään käskeä. Minä oon minä. Työttömyys piinaa. Matu ei halua olla hyödytön. – Jotenkin taistelen taas ensi talven. Yks päivä kerättiin kaverin kanssa 500 litraa puolukoita. Ja pian pääsee taas talviverkoille. – Haaveilen, että saisin elää rauhallista elämää rakastamani ihmisen kanssa. Haluaisin olla ihminen enkä ryypätä näin paljon. – Nytkin oli virhe alkaa ottaa ohkasia.

Ajokortti mietityttää nuoria Nora Sohlman ,16, Pinja Ronkainen,17 ja Juuso Kunelius, 18, hämmästelevät ajokortin hintaa. Vielä kymmenisen vuotta sitten Äänekoskellakin oli tapana hankkia ajokortti heti täysiikäisyyden kynnyksellä. Kortin hinta on kuitenkin kallistunut sen jälkeen huomattavasti. Vuoden 2013 tammikuussa ajokorttilakimuutoksen jälkeen tavallinen B-ajokortti maksaa nykyään keskimäärin 2300 euroa. Mopokortistakin joutuu maksamaan lähes 500 euroa. Opetusluvilla kortti tulee halvemmaksi. Mitä mieltä ajokortin hinnasta ollaan nuorten keskuudessa? – Ihan hanurista, kolmikko kuittaa. Autokoulun hinta ei ole ainoa asia, joka kortin hankkimisessa mietityttää. Myös autokoulun monivaiheisuus vaikuttaa kortin hankkimiseen. – Se on nykyään niin pitkä prosessi, että pitää oikeasti miettiä jaksaako sen aloittaa. Jos muutat paikkakunnalta kesken autokoulun, ei sekään asioita helpota, Sohlman miettii. – Eikä ajotunti ole lukiossa luvallinen poissaolo, Kunelius kertoo. Ajokortin hinnannousu johtuu ajokorttilakiin tulleista muutoksista, kuten ajotuntien määrän noususta. Autokoulujen hinnat voivat vaihdella, sillä hintaan vaikuttavat monet eri

kustannukset aina veroista vuokraan ja autokuluihin. –Kun ottaa huomioon, että autokoulun perusvaiheessa oppilaan kanssa tehdään töitä yhteensä noin 40 tuntia, ei hinta välttämättä tunnukaan enää niin korkealta, kertoo Jari Kuikka Suolahden Auto-opistosta. Kuikka muistuttaa, että 50 vuotta voimassa oleva ajokoulutus on kuitenkin pitkäaikainen sijoitus, vaikka kertamaksuna autokoulun hinta saattaakin hämmentää. Myös nuoret ymmärtävät, että ajokortin hinta koostuu monista eri kustannuksista. – Ja pitäähän ajo-opettajan palkkaakin saada, Sohlman toteaa. Olisiko se ajokortti kuitenkin kiva olla olemassa? – Kortin saaminen olisi kyllä ihan 5/5 juttu, tuumaa Kunelius. – 6/5, korjaa Sohlman.

Fakta

Ajokorttien keskimääräiset kustannukset Suomessa M-kurssi 460 € B-kurssi autokoulussa 1 489 € B-kurssi opetusluvilla (+viranomaiskustannukset) 833 € Harjoitusvaihe 190 € II-vaiheen kurssi (autokoulun autolla) 310 €

Milka Krogerus

Viranomaismaksut

n. 300 €

B-korttin kokonaiskustannukset autokoulussa noin 2289e B-kortti opetusluvilla noin 1166 e

Lue lisää ÄKSän verkossa.

NYT KOSKEN RENKAASTA MYÖS KAIKKI LASITUSALAN PALVELUT · Ikkunat · Parveke- ja terassilasitukset Tuulilasikorjaukset, -myynti ja -asennukset VAKUUTUSYHTIÖIDEN HYVÄKSYMÄ VAIHTOPISTE! Teollisuuskatu 48 · p. 0400 274 233

www.koskenrengas.fi

AUTOILIJAN PALVELUPALSTA

HA- ja PA-RENKAAT MP-RENKAAT ja VARAOSAMYYNTI! Duellin TUOTTEET!

0400 547 321 Jussi

Rautatienkatu 42, Äänekoski www.tri-parts.fi

Pakettiautokuljetukset · Myös raskas kalusto 040 351 6999 · Teollisuuskatu 35, Äänekoski

www.rengasmyyntituomiset.fi

Webasto ja Eberi -lämmittimien huollot VUODESTA 1964 AJOKORTTIASIOISSA

Autokorjaamo K. Borovkoﬀ Ky Haapakorventie 1, 44200 Suolahti (katsastusasemaa vastapäätä) Puhelin: (014) 543 910

Merkkikorjaamo kaikille merkeille www.autokorjaamoborovkoﬀ.ﬁ

9 2 · 20 14

| Ä ks

Äks kysyy

Mies ja terveys

ÄKS lähestyi äänekoskelaisia rengasasioissa. Vaihdatko autonrenkaat itse? Missä säilytät autonrenkaita?

16. ILTA KESKI-SUOMEN MIEHILLE Tiistaina 7.10.2014 klo 17.30, Äänekoskella Keski-Suomen Opiston Suolahtisalissa, Sirkanpolku 1 Kahvitarjoilu ja musiikkia klo 16.30-17.20

Ohjelma:

Eturauhassyövän uusia hoitovaihtoehtoja

Professori Vesa Kataja, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Keski-Suomen keskussairaala

Miten paksusuolen syöpää voidaan ehkäistä? Professori Jukka-Pekka Mecklin, ylilääkäri, Keski-Suomen keskussairaala

Illassa mukana: Matti Parkkonen – Itse tulee renkaat vaihdettua. Ja kotona säilytän renkaat, kun on iso omakotitalo johon mahtuu.

Maija Mattila (kuvassa hoitokoira Sisu) – Renkaat vaihdetaan rengasliikkeessä. Ja sinne ne jää myös säilytykseen. Olen tosi tyytyväinen ollut sellaiseen palveluun, että hoituu molemmat samalla.

Tapio Tammela, ylilääkäri, Äänekosken terveyskeskus

Immu Isosaari, toiminnanjohtaja Keski-Suomen syöpäyhdistys ry

Irma Lehtimaja, toiminnanjohtaja Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry PROPO Ilmouttautumiset ja tiedustelut kahvitarjoilun sekä järjestelyjen vuoksi 2.10.2014 mennessä: Antti Lehtonen puh. 0500 642 890 tai 1lehtonen.suomesta@gmail.com Yrjö Sippola puh. 050 304 6890 Keski-Suomen syöpäyhdistys puh. 014 333 0220 Ilmainen linja-autokuljetus (tunnus: Ilta miehille) Keski-Suomen Liikenne Oy

Ros-Marie Östberg – Mies vaihtaa renkaat, mutta kotona kuitenkin. Ja omassa autotallissa tulee säilytettyä renkaat.

Autosähkö

· Korjaamopalvelut · Autosähkövaraosat · Vikakoodien luku · Laturit ja startit · Rengasmyynti

Seo mämmensalmi

Ouluntie 468 Äänekoski · puh 014 585 566 GSM Aki 040 548 8887, GMS jouko 0400 644 315

Hannu Lampi – Ihan ite vaihdan ja kotona säilytän. Vielä ei tarvitse vaihtaa, mutta heti vaihdetaan kun liukasta tulee.

WINTER I*PIKE W419

Tuulilasi 12/2014 käsittelykoe JÄÄLLÄ OSUUDEN VOITTAJA

Rengas Paikka Ky

Tekniikan maailma 17/2014

Auto 1 klo 16.10 Markkamäki vesitorni - 16.15 Mämmensalmen pysäkki - 16.30 Äänekosken mh - klo 16.45 Suolahtisali Auto 2 klo 15.45 Keski-Suomen Liikenteen talli - 16.00 Liimattala Häkkilän tienhaara - 16.05 Konginkankaan mh - 16.25 Sumiainen, kuntala - 16.50 Suolahtisali

Ääneseudun heimoveljet / miessyöpäpotilaat

SIJOITUS HYVÄ MARKKINOIDEN PARHAIDEN JOUKOSSA

Kimmo Sandelin Puh. 0400 933 369 Hietama, Äänekoski www.rengaspaikka.com

Seuraava ÄKS 15.10.

Autokorjaamo L.Hirvonen - Autonhuollot/korjaukset - Auton ruostevauriokorvaukset - Katsastusremontit Keiteleentie 78, 44200 Suolahti · Puh. 040 507 9747

Määräaikashuollot kaikille automerkeille Huolloissa käytämme alkuperäisiä osia ja merkkikohtaisia työkaluja. Uudenkin auton takuu säilyy.

AD huoltaa, alkuperäinen takuu säilyy.

Tuo autosi syyshuoltoon! · Meiltä myös auton sisäpesu · Maalipinnan kiillotus · Talvirenkaat edullisesti!

Autohuolto A. Tainio Korjaamopalvelut | Jopi Motors Oy | Ratakatu 11, 44200 Suolahti Puh. 014 542 077 / 044 099 0166 | ARK 8.00–16.30

äKs

| 92

· 2 0 14

Remontit maksat joustavammin Autonomip. 045 110 7773 · Arkisin 8.00 - 17.00 rahoituksella Ratakatu 9, 44200 Suolahti

Testaa

Sumikkaat viimeistellään astetta komeammassa maisemassa.

Pikilanka valmistuu käsityönä. Pikilangalla ommellaan sumikkaat kasaan.

Sumikkaiden synty Pekka Haapala (s.1952) oli viisivuotias, kun perhe muutti Äänekoskelle Äänemäkeen. Teki oman ladun jota pitkin hiihti Koulunmäen kansakouluun pänttäämään. Hiskimäelle siirtyessä pänttääminen kävi työlääksi. – Kävin siellä kuusi tai seitsemän vuotta ja tuplasin, kun ei muu auttanut. Muistan lämmöllä niitä kaikkia hienoja opettajia, joita minulla oli. Pekan isä tuli työn perässä Äänekoskelle Metsäliiton selluloosatehtaan soodakattilalle. – Sitten se kattila räjähti. Tämä on isäni tarina, eikä nyt liity näihin Sumikkaisiin mitenkään, Pekka kuittaa utelut. Pekka oli 17-vuotias kun perhe muutti Kiteelle ja lukio jatkui siellä. Yhtä kaikki. Mies on rakastunut maisemaan. Kauniaisissa asuva, Kansaneläkelaitoksen atk-keskuksessa töitä teke-

vä Haapala kurvaa jeepillään Sumiaisiin aina, kun aika antaa myöten. Toimettomana ei kuitenkaan osaa olla: jos ei ole mukana puintihommissa niin Kuokanniemen leirintäalueen silmälläpitoa sitten, tai puimurin hakureissua, tai flyygelin ostoa. Sumikkaita syntyy silloin, kun sille päälle sattuu. – Aloitin kenkien valmistamisen vuonna 1982. Rakastan kengäntekoa ja kenkiä yhtä paljon kuin naisia, ja sekin on liioittelua. Haapala palasi maisemaan kymmenen vuotta sitten, kun päätti ajaa autollaan Sumiaisten läpi. – Otin uuden reitin matkalla Helsinkiin. Pysähdyin Sumiaisiin, ja löysin puolet luokkakavereistani. Rakastuin tähän kylää. Hän tutustui Linnan Päivikkiin ja Sini-tyttöön.

– Kävin Kuusamossa kengäntekokurssilla ja mulle annettiin muinaiskengän kaavat. Kurssin vetäjä sanoi, että nämä on niin sun näköset kengät, että ala tekemään niitä. Ensimmäisen Sumikasparin tein Sinille. Minä en tajunnut, että ne ilostu niistä kengistä niin. Nyt oon tehny niitä jo yli 200 paria. Se oli Päivikki, kun keksi nimen Sumikkaille. Nimi on sopivasti sekoitus lapikkaasta ja pieksusta. Sumiainenkin sanassa kuuluu läpi. – Päivikki on semmonen, että osaa vääntää turhanpäiväiset vouhotukset Sumiaisten kielelle. Nyt on allekirjoittaneellakin omat, mittojen mukaan tehdyt Sumikkaat. Ne ovat kengät joissa jaloilla on hyvä olla, ei mitään muuta. Paitsi että hienotkin vielä kaupan päälle. – Näillä voit kahlata vaikka kaislikos-

sa, testattu on sekin. Sumikkaan tekoprosessi on sataprosenttista käsityötä. Päällinen on lehmän nahkaa ja sisus poron. – Ne tykkää olla keskenään. Ompelen osat yhteen pikilangalla ja käsin, en millään ompelukoneella. Tikki näyttää moitteettomalta. Pikilangan mies valmistaa itse nelinkertaisesta pellavalangasta jonka kuorruttaa kenkäpiellä. – Kestää varmasti. Ja jos minun tekemä sauma pettää, niin se on minun vika. Haapala miettii kenkiä viimeistellessään, että Sumikkaat ei ole tehnyt kellekään mitään pahaa. – Pelkkää hyvää vaan. Marjo Steffansson

ÄKS-Autokortit Auto löytyi 3 vuotta sitten Yhdysvalloista. Suomessa näitä malleja on vain muutamia ja nekin ovat humpback-malleja. Tämä slantback-malli on humpback-mallia harvinaisempi. Humpbackia en olisi edes halunnut. JP Hakalax ÄKS - Hyvää tiedonvälitystä jo vuodesta 2011 16

Ford Tudor 2D Slantback 1937 ÄKS - Hyvää tiedonvälitystä jo vuodesta 2011 9 2 · 20 14

| Ä ks

Terho Vuorinen

ARU ON POMO

KAIKKIEN AIKOJEN HUIMALAISET

Legendaarisen Het-Voasirkuksen tirehtööri, pitkäaikainen Huiman puheenjohtaja Aarne ”Aru” Nyholm (1923–1976) on kaikkien aikojen huimalainen. Titteli ratkaistiin äänestyksessä, johon osallistui 34 ÄKSän valitsemaa henkilöä.

HUIMAN KAIKKIEN AIKOJEN KORIPALLOILIJA

960-luvun alussa kansaa viihdyttäneen Het-Voan lisäksi Nyholm muistetaan myös kovan luokan painijana ja kuulantyöntäjänä. Kovin urheilusuoritus nähtiin Urhon paineissa joulukuussa 1951, kun Aru selätti Ruotsin maajoukkuepainija Viktor Palmin. Suorituksen arvoa nostaa se, että vain runsaat puoli vuotta myöhemmin Palm voitti kultaa Helsingin olympiakisoissa. – Ottelua Palmia vastaan isä muisteli mielellään. Joku suolahtelainen oli huutanut ottelun alkaessa, että nyt käy Nyholmille huonosti, Arun poika Tapio Nyholm kertoo ja nauraa. TUL-lehti kertoi tuoreeltaan, kuinka Nyholmilla oli jo alla kaksi varoitusta passiivisuudesta, ja kuinka Palm kävi varomattomaksi: ”Nyholm veti silloin lonkalta ja peli oli sillä selvä.” – Palmille tappio oli varmaan enemmän sellainen lipsahdus pitkällä kiertueella, itsekin Huiman puheenjohtajana 1980-luvulla kolme vuotta toiminut Tapio Nyholm arvelee. Painissa Nyholm voitti muun muassa

(nimi, yhteispisteet, ykkössijat) 1. Aarne Nyholm 67 (9) 2. Markku Ranta 58 (7) 3. Pentti Kokko 47 (2) 4. Elis Salmelin 38 (3) 5. Timo Kuorelahti 37 (2) 6. Mervi Nurmi 32 (1) 7. Jaakko Kankainen 25 (3) 8. Erkki Kotanen 23 9. Heikki Mäkinen 21 10. Ulla Aho 20 11. Lydia Sinipaasi 17 (2) 12. Erkki Anttila 16 13. Reijo Rantanen 15 (2) 14. Jouko Heikkinen 13 (1) 15. Otto Tikander 12 Ääniä sai 43 huimalaista. Äänestäjiä oli 34.

pronssia TUL:n mestaruuskisoissa. Kuula kaarsi Arun kämmenestä parhaimmillaan 13,73 metrin päähän. ARU JOHTI Huimaa 13 vuotta (1958– 71). Hän toimi myös pääluottamusmiehenä ja kaupunginvaltuutettuna. Aikalaiset muistavat Arun Koskenhovin eteisvahtimestarina. 1960-luvun loppupuolella Arun työnantaja vaihtui osuusliikkeestä kunnaksi. Työuran loppu meni urheilualueiden hoitajana. – Isä oli urheilun sekatyömies, joka tarttui aina hommiin. Kyllä hän arvostuksensa ansaitsee, oli hänellä niin monta lähtöä. Vaikka Aru menehtyi syöpään vain 53-vuotiaana, ehti hän jättää lähtemättömän jälkensä äänekoskelaiseen urheiluun ja laajemminkin. – Aru yhdisti kurin, kulttuurin ja sirkuksen, muistelee yksi äänestäjistä, lähinnä ÄU:n miehenä tunnettu Heikki Parkatti Nyholmia. Samaa ikäluokkaa Nyholmin kanssa oleva seuratoveri Aarno Hämäläinen

HeikkisJoken ylivoimaa Huiman kaikkien aikojen koripalloilija ei ole yllätys. Sitä voi ehkä pitää yllättävänä, miten ylivoimainen Jouko ”Joke” Heikkisen ÄKSän äänestyksessä oli. Muut jäivät kauas taa. Kakkossija meni tiukan kisan jälkeen Kalevi ”Kelly” Pietikäiselle. Naisjoukkueen ikoni, edelleen uraansa jatkava Kenya Robinson oli kolmas. äKs

| 92

· 2 0 14

muistaa Arun henkilökohtaisesti hyvin. – Aru heilui vähän kaikkialla ja tunsi erittäin paljon ihmisiä. Aru muistetaan myös hersyvänä huumorimiehenä ja leppoisana isähahmona, ollen näin kaikkien suosima, Hämäläinen kertoo.

1. Jouko Heikkinen 163 (24) 2. Kalevi Pietikäinen 93 (4) 3. Kenya Robinson 90 (5) 4. Jyri Lehtonen 74 (5) 5. Toni Ilmonen 51 (1) 6. Sanna Jämsén 43 (3) 7. Jarmo Lehtonen 33 (1) 8. Hannu Kaikkonen 28 (1) 9. Mikko Honka 26 10. Tero Rantaniva 23 (1) 11. Louis Banks 22 (2) 12. Risto Kotilainen 20 (2) 13. Matti Asikainen 19 14. Antti Kanervo 18 15. Mike Norwood 17 (1)

YLEISMIES NYHOLMIN jälkeen äänestyksessä seuraaviksi sijoittuivat Huiman kahden menestyslajin pitkäaikaiset tekijät: kakkonen on korismies Markku Ranta Markku Ranta, kolmonen futismies Pentti Kokko. Ranta nosti Huima-koriksen valtakunnan huipputasolle 1970-luvulla. Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Ranta kävi tuurauskeikalla miesten ykkösjoukkueen peräsimessä viimeksi tammikuussa 2010.

Ääniä sai 24 pelaajaa. Äänestäjiä oli 50.

Heikkinen, 59, oli Huiman nuori tähtipelaaja, kun joukkue nousi SM-sarjaan 1975. Heikkinen muistetaan mitäänpelkäämättömänä taistelijana, jonka siirtyminen Uudenkaupungin Urheilijoihin 1979 oli monelle Huima-fanille katkera pala. Äänestys kuitenkin todistaa sen, että lähtö on annettu anteeksi. Muistot Hiskinmäeltä ja Joken myöhemmät saavutukset ovat äänekoskelaisittain ainutlaatuisia. Heikkinen nousi urallaan maajoukkueen kaikenkestäväksi sotaratsuksi. Myöhemmin HoNsUun siirtyneen Heikkisen tilille kertyi 190 maaottelua, määrä,

johon ei ole edelleenkään yltänyt kukaan muu suomalainen mieskoripalloilija. Pietikäinen (1954–2000) muistetaan juonikkaana pelaajana, jolla oli poikkeuksellisen tarkka heittokäsi. Pietikäisen SM-sarjan vapaaheittoprosenttia (96,8) kaudella 1981–82 pidetään edelleen poikkeuksellisena kansainväliselläkin tasolla. Teräsnainen Robinson on taas ihan oma lukunsa. Äänekoskelle kotiutunut amerikkalainen jatkaa edelleen, 44-vuotiaana uraansa huipulla. Robinson oli voittamassa Huiman naisten SM-kultaa vuonna 2003.

NÄIN ÄÄNESTETTIIN Molemmissa äänestyksissä äänestäjät asettivat viisi henkilöä haluamaansa järjestykseen. Ykkönen sai viisi pistettä, kakkonen neljä ja niin edelleen. Kaikki tulokset löytyvät

NET netistä osoitteesta

www.aksa.fi. Netissä myös lista kaikista äänestäjistä ja valikoituja perusteluita.

Kosket uksia

FAKTAT: Matti Nurro, syntynyt Kalajoella 1960, asuu Jyväskylässä Opettaja Keski-Suomen Opistolla Miljoonasateen kitaristi Suomen äänitearkiston mukaan säveltänyt 72 kappaletta ja sovittanut 172 kappaletta Tunnettu myös kokkaustaidoistaan

NOPEAT: Äänekoski vai Suolahti? – Suolahti, koska Opisto. Laajavuori vai Kirppuvuori? – Kirppuvuori, sieltä voi katsella Gallén-Kallelan (toivottavasti lausutte oikein; Gallénissa kuuluu vain yksi l ja paino on loppu e:llä) silmin Opistolle päin.

Pori Jazz vai Keitelejazz? – Keitelejazz, koska siellä on tunnelma kuin juontaisi kotonaan. Marraskuu vai Silmitön Talvi? – Silmitön Talvi, tekstin ja tunnelman kohtaaminen on lähes täydellinen. Kordonplöö vai Satopriään? – Ei kumpikaan, valitsen mieluummin italialaisen cuccina proveran!

Miljoonan soinnun Matti Miljoonasateen perustaja ja kitaristi Matti Nurro saa olla aivan rauhassa fanien kiljunnalta Suolahdessa. Keski-Suomen Opistolla opettajana toimiva Nurro tykkää työstään niin, että siitä tulee oikein ammatti.

loitin Salon Heikin kanssa yhteis- bändiurani, tuli tilalle muuta. Voisi sa- pieni ja kiinteä työyhteisö sopii minulle. työn vuonna 1983 ja tästä syntyi noa, että sattuman ja yllätyksen myöMiljoonasade kahden vuoden tä. Oli kevät vuonna 2008. Jyväskylässä Oma suhde Äänekoskeen ja Suopäästä, kun rumpaliksi tuli Hovin Jar- elokuvateatterin lippujonossa olkaani ko- lahteen, muuten kuin työpaikkakuntamo. Siitä meni kaksi vuotta, ennen kuin putettiin. Vehkalan Jukka kysyi minulta: na, on tullut musiikin kautta. Olen ollut keikkabussimme pysähtyi Äänekoskel- Haluaisit sä töitä? Tiina (Oksanen-Veh- mukana useissa musiikillisessa produkle ja Suolahteen. Ehkä olimme promo- kala) oli ensin yllyttänyt: ”Kato, tuolla tiossa. Tutustuin Seppäsen Teppoon amassa juuri ilmestynyttä toista LP-le- on Nurro, kysy sitä töihin.” Sanoin, että ja perustimme Matti ja Teppo Shown. vyämme? Muistan erittäin hyvin keikat mikä ettei, laita sähköpostiin tarkemmat Olemme houstanneet erinäisiä artisteja Hotelli Keiteleessä ja HotelPub Markuksessa ja säestäneet li Hirvessä. Molemmissa oli vaihtuvilla artisteilla ryyditettyvilli meno ja infernaalinen jä joululauluja jouluaaton aattoina. Tällä hetkellä työstämme tunnelma katossa saakka. Liekö syynä se, että molemTepon kanssa materiaalia paikalmat staget olivat fyysisesti liselle laulajalahjakkuudelle Uuhyvin matalia? Radiossa soi den Musiikin kilpailuun. Tiedä tuolloin Olkinainen, Ostavaikka päätyisimme Euroviisuihin saakka? rin helmi ja hittimme LapOlen tavannut täällä mukavia suuden Sankarille. Elimme tuottoisaa aikaa, ja keikkaija hyviä ihmisiä. Pub Markukseslimme tiukasti. sa on hyvä meininki ja KeiteleMeni yli kymmenen jazz on itselleni tärkeä festivaali. Kannattaa pitää kiinni ideasta, vuotta, että Miljoonasade mutta kenties vielä kirkastaa sitä. palasi Äänekoskelle, Keitelejazzeille vuonna 2008. Veto on piirtynyt muistin kovale- Miljoonasade joskus vuonna 1988 Hotelli Keitelen backVuosi sitten puhelinsoitvylle. Hieno keikka, hieno stagella. Kuva: Ilpo Paananen to keskellä työpäivää toi Miljoopaikka keikkailla. nasateen fyysisesti elämääni takoordinaatit. kaisin We Want More -ohjelman myötä. Olin töissä lastensuojelulaitoksessa, ja Bändi istui alas, ja nyt olemme työstäOlen noussut Äänekoskella lavalle useasti tämän jälkeen. Viimeksi ke- koin, että pystyn vetämään rokkibreik- neet uutta materiaalia, jota kuullaan sällä, kun sain olla juontamassa Keitele- kiä. Kun aloitin, tein päivän silloin ja toi- myöhemmin. Keikkakin on tulossa. Pijazzeilla edellisen vuoden tapaan. Nämä sen tällöin -periaatteella. Huomaamatta tää opetella julkisuutta uudelleen. Multa ovat olleet minulle tehtäviä, joita olen työ muuttui vakituiseksi. Rokkibreik- ei ole tultu Äänekoskella kysymään: oot jännittänyt aivan tavattoman paljon. Joh- ki loppui viime keväänä, ja nyt opetan sä SE Miljoonasateen kitaristi. tuu osittain siitä, että turvanani ei ole ki- nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajiksi opisketaraa itseni ja yleisön välissä. Olen myös levia. Olen N13- ryhmänohjaaja ja opeMarjo Steffansson noussut Pub Markuksen, Club Painiksen tan kulttuuriin liittyviä aineita ja vedän ja Makkararockin lavoille. Äänekoskelai- erilaisia kursseja. nen yleisö on tullut tutuksi viime vuosiTykkään opettamisesta niin paljon, Lue lisää Miljoonasateen että ryhdyin nyt 54-vuotiaana opiskelena, ilman Miljoonasadetta. net paluusta ja katso Nurron lista Kun Miljoonasade teki lopettamis- maan ammatillisen opettajan pedagogin parhaista biiseistä. päätöksen ja samalla lopetin aktiivisen pätevyyttä. Pidän opiston meiningistä ja www.aksa.fi 9 2 · 20 14

| Ä ks

Talotohtori

Haurastaako lämmitys autotallin seinän? "Kylmän autotallirakennuksen ulkoseinät on muurattu puolen kiven kahitiilestä ilman sisäpuolista lämpöeristystä. Rakennuksessa on kolme autotallia ja varastotila. "Yhdellä autotallipaikalla käytetään auton sisälämmitintä ja lohkolämmitintä niin pitkään yön aikana, että lämmitetyn tiiliseinän kohdalla sokkelikin sulaa. "Onko tässä se vaara, että kun seinä sulaa ja jäätyy vuorotellen jatkuvasti, se alkaakin vähitellen rapautua pilalle", huolehtii Tapio. Rakenteen lämpeneminen tai kylmeneminen tapahtuu harvoin niin vauhdikkaasti, että lämpöliike rapauttaisi materiaalia. Sen sijaan veden jäätyminen märässä rakenteessa on yleisimpiä vaurioiden aiheuttajia. Tässä tapauksessa lämmittäminen kuivattaa seinää, joten veikkaisin, että hukkalämpöä saava tallinosa säilyy muita tiloja paremmassa kunnossa. Eristämätön talli on huono kompromissi. Talli saisi olla joko kunnolla eristetty, lattianrajassa mitattava

lämpö yli 10 astetta ja tuuletus tehokasta - tai sitten pidettäköön peltilehmä ulkolaitumella. "Kohde on 70-luvun keltatiilitalo tummalla saumalla. Tiili on paikoittain erittäin likainen ja myös pinnasta rikki. "Sokkeli on käsittelemätön. Mitä maalia käyttäisin sokkeliin ja miten käsittelisin tiilen pinnan? Haluaisin keltaisen kokonaan peittoon. "Slammaus on ikävän näköinen, ja tumma sauma jää helposti näkyviin. Pinta tulisi kauniiksi ruiskuttamalla, mutta 60-80 euroa neliöltä on liian kallista", harmittelee Juha Virtanen. Julkisivutiilet ovat usein niin sileitä ja kovapintaisia, että perinteinen hengittävä kalkkimaali ei tahdo pysyä. Niitähän ei ole tarkoitettu maalattaviksi. Ruiskutettavat aineet saattavat puolestaan muodostaa kosteussulun, joka rapauttaa taakseen jäävän tiilen rikki. Näin on käynyt esimerkiksi Seinäjoen kirkossa. Jos tiilen pinta on lohkeillut auringon puolella, on syynä liian sementtipitoinen saumalaasti, joka ehkäisee

tiilen lämpöliikkeen. Verkolle tehty rappaus on ratkaisu, mutta tietysti varsin kallis. Ainoa pysyvä ja turvallinen keino betonin värittämiseen on väribetoni - mutta nythän se on myöhäistä.. Vanha konsti, joka ei ainakaan vahingoita pintaa, eikä estä mitään muuta ratkaisua, on keittomaali. Sillä todella maalattiin rintamiestalojen kivijalkoja. Sateet huuhtelevat värin vähitellen pois, mutta pinta ei näytä koskaan rumalta. Käsittely on halpa, värit vapaasti valittavissa ja uusiminen helppoa. Vastaavasti voisitte kokeilla tiilen päälle kalkkimaalia ensin pienelle alueelle. Maalataan niin monta kertaa, että peittää. Kalkkimaali vanhenee kauhtumalla eikä riekaloimalla, eikä sen poistaminen ole vaikeaa jos halutaan jotain muuta käsittelyä. Kysymykset talotohtori Panu Kailalle: Talotohtori@txti.net PL 28, 00601 Helsinki

Rakentajan palvelupalsta Arkkitehtuuripalvelut

Gran Oy

Arkkitehtuuri- ja rakennusalan konsulttityöt

Sis. toimituksen 50km saakka

Forestvert Oy · 050 566 1765 www.forestvert.fi

LEIKKAA - Nuohoukset TALTEEN! - IV puhdistukset - Hormistojen saneeraukset

Susanna Nykänen · puh. 040 552 4285 susanna.nykanen@gran.fi · www.gran.fi Puh. 0207 698 540 · info@stpnuohous.ﬁ

www.stpnuohous.ﬁ WWW.LVIMOPET.FI

· LVI-asennukset ja tarvikkeet · Mittaus- ja säätötyöt · Öljypoltinasennukset ja -huollot · Wehoputs-huollot ja tarvikkeet

· ILMALÄMPÖPUMPUT · ASENNUKSET · HUOLLOT · Kattotyöt / sadevesijärjestelmät · Rakennuspellitykset / asennukset · Teollisuuden kunnossapito · Rautarakennetyöt · Ilmastointityöt

markku.pylvainen@termake.fi 040 745 2167 WWW.TERMAKE.FI

TEOLLISUUSKATU 48, 44150 ÄÄNEKOSKI · 0207 343 190 JARKKO 040 630 0323 · TEEMU 040 630 0251

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset · Vaihde 020 632 2870 · Päivystys Äänekoski 0400 640 904 · Päivystys Suolahti 0400 175 140 WWW.AANEKOSKENKIINTEISTONHOITO.FI

äKs

| 92

· 2 0 14

KIITOS! KIITOS!

Leijona-kiekkokoulu alkaa 5.10. klo 10.00

Suolahden Jäähalli Ilmoittautumiset ja lisätiedot: urhohockey.net/LKK-ilmoittautuminen urhohockey@gmail.com Perttu Silvennoinen 0400 563 955

Tervetuloa tyttökiekkotapahtumaan 12.10. Klo 10.00 Suolahden Jäähalli Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Perttu Silvennoinen 0400 563 955 urhohockey@gmail.com

Olemme siirtyneet talviaikaan-40% Palvelemme ma-pe 8-17 Paljon la 9-13 Tervetuloa! tuotteita Myllymäentie 2 Saarijärvi (014) 4114 500

Rahastajantie 1, Äänekoski Puh. (014) 549 5400 SAARIJÄRVI • ÄÄNEKOSKI

VAHINKOPALVELU

Talvikausi ja muuttoloppuunmyynti alkaa...

-10% -20% -30% -40% Jopa! -50% KAKSIPUOLEINEN HYLLY

30€

ULKOVALOJA

10€ -30%

KODINKONEITA

Liesituulettimet alk. 90€

Mastercook, Schaub Lorenz, Brandt, Indesit, Asko, Scan Cool...

HUONEKALUT

PYÖRÄILYTARVIKKEET

-40% KEITTIÖKAAPINOVET

-20% -50%

alk.

KAIKKI VAATTEET

EURON VÄLI!

Kaikille koko perheen iloiseen liikuntapäivään osallistuneille! ÄU JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Tmi Eetu Happo TIETOTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAPALVELUT

040 579 2566 · www.eetuhappo.fi HIRVASKANKAAN KAUPPAKESKUS

PENTIKIN YSTÄVÄKLUBIN LOKAKUUN TARJOUS Pallolampunjalat, Deco -varjostimet sekä pihlaja -tyynynpäälliset

-20%

TERVETULOA TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ!

Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-17, su 12-16

www.spektri.net

Äänekosken

Vasemmiston kokous ke 1.10.2014 klo 18.00 - Äänekosken kaupungintalolla

Tule mukaan perustamaan Mukaan tukiryhmään kutsuvat:

Äänekosken Vasemmiston valtuustoryhmä : Pekka Leppänen, Sirpa Martins, Sinikka Rautiainen, Eila Nurmi, Simo Holopainen, Jouni Sohlman, Tapio Heimonen, Ilidio Monteiro Flores ja Matti Virtanen. Mukana myös Sauli Kovanen ja Äänekosken Vasemmiston kunnallisjärjestö.

Tule mukaan tekemään kansanedustajaa!

ISOT VANERILEVYT

15€/kpl

Eduskuntavaalit 2015

Vuokrataan lämmintä säilytystilaa 30-700m² VUOKRA 3-5€/m²

Avoinna: PE 10-17, LA 10-15. Talviaika! Su-To suljettu. Rautatienkatu 50, Äänekoski (ent. Tarvikekeskus) puh. 040 357 5119, parturi puh. 044 346 8303 TERVETULOA TEKEMÄÄN EDULLISIA LÖYTÖJÄ! JOKA VIIKKO JOTAIN UUTTA JA IHMEELLISTÄ!

Äänekosken Vasemmisto

PERJANTAINA 3.10.

O T A A K S TAY Liput 5e

AVOINNA 09-02, AINA

WWW.PUBMARKUS.COM

Killingin tapahtumia KESKIVIIKKOISIN Happy Hours PERJANTAISIN Visailu 20.00 Karaoke 21.00 LAUANTAISIN Karaoke 20.00 SUNNUNTAISIN Bingo 17.00

Pizzat Ranskalaisateria A lá Carte Lämpimät leivät Hot Wings Meillä myös pikkujouluruokailut, pyydä tarjous

Kerran kuussa muuta ohjelmaa, seuraa ilmoituksia!

· Ma - Ti Suljettu · Ke - To 9 - 12, 17 - 21 · Pe 9 - 12 ,17 - 02 · La 12 - 02 · Su 12 - 21

Äänekosken

Ari Flyktman 0400 641 928 Valtuutettu antenniurakoitsija

Sääntömääräinen SYYSKOKOUS 7.10. klo 18 Cafe Anna. Tervetuloa!

• TV, antenni- ja satelliittiasennukset • Valvonta- ja hälytinlaitteet

Äänekosken Yrittäjät ry.

JOKERI POKERI BOX ILOPILLERI!

Taikashow koko perheelle

Studio Timo Heikkala

SUOLAHTI-SALI torstaina 9.10. klo 18.00

Liput 12 € (alle 2-v. ilmaiseksi)

Ennakkomyynti: Äänekosken kulttuuritoimisto p. 020 632 32 56 ja leipomo-kahvila Päivänpaiste p. 014 544 599 sekä tuntia ennen ovelta. www.simoaalto.com

Äänekosken Sos.Dem yhdistysten kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän

YHTEINEN KOKOUS Ke 8.10. klo 18.00 Majakassa, Torikatu 6.

AIHEENA KUNTATALOUS Tervetuloa! Äänekosken sosialidemokraattinen yhdistys ry

Kartano Kievari

3.10. Tomi Haustola goes Naurun tasapaino

4.10. Leif Lindeman ja Kari Piironen 11.10. Jukka Hallikainen ja Karaoken MM-aluefinaali

puh. 040 841 2945 marjo.steffansson@aksa.fi Milka Krogerus puh. 044 526 3400 milka@aksa.fi Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi TORIKATU 4,

9-15

LA 22.11. klo 18 JEAN S SHOW

Karaoke, tanssisalissa Teemu Harjukari. 39€/hlö sis. ohjelman ja ruokailun.

LA 29.11. klo 18 18.10. Saska Helmi- TANSSI-PIKKUJOULUT Karaoke, tanssisalissa kallio & Avec Pekkaniskan Pojat 25.10.

Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

Varaa omasi ei minimi henkilömäärää!

Markku Aro & Diesel Muulloin auki tilauksesta, pyydä tarjous! Saarijärventie 434, 44170 Hietama puh. 0207 436 450

37€/hlö sis. ohjelman ja ruokailun.

PE 5.12. klo 19 TOMI HAUSTOLA JOULU-SHOW

STAND UP & YSÄRIBILEET 39€/hlö sis. ohjelman ja ruokailun. Varaukset: 0400 847575 tai nina@kartanokievari.fi

www.kartanokievari.fi

ÄKSY MIE S

Totuus eläkeneuvotteluista

ulkisuuteen välittyi kuva, että eläkeuudistus otti koville. Työmarkkinajohtaja toisensa perään marssi kameroiden eteen väsyneenä ja pettyneenä. Mutta se kuva ei vastaa todellisuutta. Työmarkkinajohtajat näyttivät rekan alle jääneiltä ihan muista syistä. Ja ne syyt paljastetaan nyt. Tämä nauhoitus tehtiin työmarkkinajohtajien kohdatessa ensimmäistä kertaa: - Tervetuloa eläkeneuvotteluihin. Toivon, että viihdytte. - Kiitos. Voisiko joku laittaa viinerilautasen kiertämään? - Minä ehdotan kuohuviinejä tähän alkuun. Sentään kansakunnan tulevaisuudesta päätetään. - Kannatetaan. - Valtionvarainministeriö on tehnyt laskelmat valmiiksi. Vilkaiskaapa niitä. - En ymmärrä näistä mitään. - Kuomaseni, sinulla on paperi ylösalaisin. - Kiitos avusta. Mutta nyt en ymmärrä senkään vertaa. Mikä tämä elinaikaodote muka on? Ja eläkekertymä? - Kylläpä ne kuoharit viipyvät. Mikä meillä on budjetti? - Useiden miljardien säästöt pitäisi saada aikaan.

- Ei kun näille neuvotteluille. Miten pitkään on piikki auki? - Valmista pitäisi syntyä syksyyn mennessä. Piikki on auki tarkkaan ottaen termiseen syksyyn saakka. - Jihuu! Minäpä soitan vaimolle, että voi mennä pitkään. - Minusta nämä ministeriön laskelmat ovat hyviä. Eiköhän hyväksytä ne tämmöisenään? - Minusta näillä taulukkosivuilla marginaalit voisivat olla isommat. - Minä olen sitä mieltä, että pienemmilläkin marginaaleilta pärjättäisiin. Jos paperissa on isot marginaalit, se antaa tuhlailevan kuvan. - Olen samaa mieltä. Ministeriö tuhlailee. Taulukot olisivat mahtuneet yhdelle sivulle. - Jep, meidän pitää alusta pitäen ottaa tiukka linja, sillä juuri tällaisiin yksityiskohtiin media tarttuu. - Eli onko päätös se, että ei hyväksytä ministeriön laskelmia? - Ei hyväksytä. - Ei missään nimessä. Kirjoita, että oltiin tyrmistyneitä niistä. - Hyvä. Tämähän alkoi jämäkästi. Minä kirjoitan, että kynnyskysymykseksi muodostuivat ministeriön laskelmissaan ehdottomat marginaalit.

- Hienosti muotoiltu. Kukaan ei pääse kiinni siitä, mitä me sillä tarkoitetaan. - Entäs nämä viimeisen sivun perspuolella oleva ehdotus uudeksi laiksi? Mitäpä tuumaatte siitä? - Heh, en huomannut tätä ollenkaan. Tämä ovat varmaankin ihan jees. - Kelpaa minullekin. Marginaalitkin ovat sopivat. - Niillä mennään, mutta ei kerrota päätöstä ennen kuin terminen syksy saa. Sentään piikki auki. - Olen samaa mieltä. Kerrotaan kukin vuorollamme medialle, että marginaaleista on edelleen kiistaa. - Muistakaa näyttää median edessä väsyneiltä ja huolestuneilta. - Kukapa ei näyttäisi jos on heilunut koko syksyn peilipallon alla aamuviiteen ja lompakko on viety taksijonossa? - Heh, heh. Eiköhän siirrytä saunaosastolle? - Hyvä idea. - Missä ne kuoharit oikein viipyvät? Tulee pitkä syksy jos tarjoilu on tätä tasoa. - Tuolta tulevat. - Hienoa. Tilataanko saman tien kaikille vielä Ampiaiset? - Ilman muuta. Vielä on kesää jäljellä. Reijo Honkonen

Mo nikultt uu risia kohtaa misia

Kulttuurierot parisuhteessa – uhka vai mahdollisuus? Äänekoskella asuvien maahanmuuttajien enemmistö on naisia, jotka ovat tulleet suomalaisten puolisoiksi tarkoituksena jäädä tänne pysyvästi ja oppia kieltä ja kulttuuria mahdollisuuksien mukaan. Aiemmin tyypillisimpiä monikulttuurisia parisuhteita olivat suomalais-venäläiset, mutta ajan mittaan – ja matkustelun laajenemisen myötä – yhä useammin parisuhde onkin vaikkapa suomalais-aasialainen. Maantieteellisesti, kielellisesti, kulttuurisesti ja ilmastollisesti ollaan tekemisissä keskenään hyvin erilaisten asioiden kanssa. Jokainen, joka elää tai on elänyt parisuhteessa, tietää, ettei yhteiselo aina ole ruusuilla tanssimista. Kun mausteeksi vielä lisätään kaikki nuo edellä mainitut kulttuuriset eroavaisuudet, on suorastaan uskomatonta, että kaksi hyvinkin erilaisista lähtökohdista tulevaa ihmistä voi mahtua saman katon alle ja elää onnellisina loppuelämänsä. Tällaisiakin tarinoita on toki monia, mutta haasteet ovat silti melkoisia ja siksipä olisikin hyvä varautua pahan päivän varalle. Alkuinnostuksen ja ihastuksen jälkeinen arki voi alkaa tuntua yhtäkkiä hankalalta, väärinkäsityksiä ja ristiriitoja voi ilmaan-

tua milloin mistäkin asioista. Toisesta maasta tulleella on vielä parisuhteen lisäksi riittämiin haastetta jo uuden kielen opettelussakin. Suomalaisen puolison tulisi olla mukana omalta osaltaan tukemassa ja kantaa vastuuta puolison kotoutumisesta ja kielen oppimisesta mahdollisuuksien mukaan. Myös apua kannattaa hakea rohkeasti, jos omat voimavarat eivät riitä. Aina ei tarvita ns. ammattiauttajaa, joskus helpottaa jo se, että keskustelee ystävien tai vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Ennen kuin on ajatellut sitoutuvansa monikulttuuriseen parisuhteeseen, olisi puolisoiden tärkeää tutustua, ei ainoastaan toisiinsa, vaan myös toistensa kotimaiden tapoihin, sukulaisiin ja ystäviin. Myös juhlapyhät ja niiden viettäminen, harrastukset ja vapaa-ajanviettotavat voivat poiketa kulttuurisesti toisistaan huomattavasti. Myös mahdolliset uskontoihin liittyvät tavat ja rituaalit tulisi selvittää hyvissä ajoin. Jo pelkästään puolison ruokakulttuuriin olisi syytä perehtyä ja

oppia vaikkapa laittamaan toisen omaa lempiruokaa. Olisi myös tärkeää ymmärtää, että Suomessa on lakiin kirjattu, että sekä miehet että naiset ovat keskenään tasavertaisia ja vapaita toimijoita eikä toista voi alistaa ilman hänen omaa tahtoaan. Lisää haasteita on luvassa, jos perustetaan perhe ja saadaan yhteisiä lapsia, tällöin voi tulla myös esiin erilaisia näkemyksiä kasvatuksellisista kysymyksista, näistäkin olisi siis hyvä keskustella etukäteen ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Parhaimmillaan monikulttuurinen parisuhde on valtava voimavara ja innostuksen lähde, jossa kumpikin osapuoli voi kukoistaa omana itsenään, mutta myös yhdessä puolisonsa kanssa, sellaista toivonkin jokaiseen parisuhteeseen. Anna-Maija Berg

10 käskyä monikulttuuriseen avioliittoon aikoville 1) Selvitä etukäteen oikeutesi uudessa asuinmaassasi. 2) Valmistaudu vastoinkäymisiin ja yllätyksiin. 3) Selvitä maassa olevat suomalaiset yhteyshenkilöt, suurlähetystö tai konsulaatti, suomalaisyhteisö ja mahdollinen Suomi-Seura. 4) Opettele uuden asuinmaan kieli, vaikka teillä olisikin jokin muu yhteinen kieli. 5) Ota selvää asuinmaassa harjoitettavasta uskonnosta ja siitä, millaisia kulttuurieroja Suomeen verrattuna tulet siellä kohtaamaan. 6) Selvitä, voitko säilyttää oman kansalaisuutesi, ja salliiko maan lainsäädäntö mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden. 7) Selvitä, miten oma toimeentulosi olisi maassa turvattu. Erityisesti eron sattuessa tai jos sattuisit jäämään yksin. Elämässä ei koskaan tiedä. 8) Ota selvää siitä, millainen on maassa voimassa oleva avioliittoa, omaisuutta, lasten huoltoa, perinnönjakoa ja ositusta koskeva lainsäädäntö sekä kumman maan lakia kussakin tapauksessa noudatetaan. 9) Sovi tulevan puolisosi kanssa, mitä kieltä lasten kanssa tullaan puhumaan, sekä mikä tulee olemaan heidän uskontonsa, vai saisivatko he itse valita sen aikuisina. 10) Säilytä avoin mieli ja positiivinen suhtautumistapa elämään. Äläkä luovu unelmistasi. PS. Lienee itsestään selvää, että olet tutustunut etukäteen puolisosi kotimaahan ja hänen perheeseensä ja sukulaisiinsa vaikka päättäisitte aluksi perustaa yhteisen kodin Suomeen.

9 2 · 20 14

| Ä ks

Hinnat voimassa to-la 2.-4.10. ellei toisin mainita.

Kaikki kerralla Cittarin jättivalikoimista!

3 ERÄ

2000KG ERÄ MUREAAN HINTAAN

1,5l 4-pack sis. pantit 1,60 (0,57/l) 2 erää/tal

PAULIG JUHLA MOKKA KAHVI

SAVUSIIKA

Palvelusta

1990 kg

Laadun takaa HK HK

POPSI ISO VIITONEN

3kg/tal

FAZER

LIHAPIIRAKAT

149 ps

ELONEN

OMAN KYLÄN RUISEVÄS 540g/9kpl (1,76/kg)

KITEKAT

510-540g (2,94-3,12/kg)

12*100g (2,08/kg)

ISOPAAHDOT

50 yht.

SAARIOINEN MAUSTETTU PORSAAN SISÄFILEPALA n. 1,1kg

BRUNBERG

MEILTÄ PARASTA PALVELUA ÄÄNESEUDULLA! NYT KOTIINKULJETUS KOKO ÄÄNESEUDUN ALUEELLA!

KISSAN RUUAT

PERUNAKEITTOKASVIS 350G TAI

PERUNA PURJOSEKOITUS

pkt

Juhlien janonsammuttajat OLVI KEVYTOLO RAIKAS,

ANANAS LIGHT JA OLVI JAFFA 0,95l 4-pack sis pantit 0,80 (0,877/l)

ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

päkkiä

150-195g (9,74-11,67/kg)

400g (2,50-2,86kg)

pkt

PATAAINEKSET

625g/25kpl (11,12/kg)

APETIT

JALOSTAJAN

SUUKOT

MUREATA ON TÄMÄKIN!

KAHVIOSTA

VAASAN

400g laktoositon (1,73/kg)

DAJM KAKKUPALA TAI FAZER KINKKU-SALAMI TAI PARSAKAALINYYTTI JA TUORE KAHVI

500

Leipä miehen tiellä pitää FAZER

pkt

LEIPÄ MARGARIINI 40%

Lue lisää www.k-ruoka.fi/vastuullisuus

pkt

269

CANDY KING IRTOMAKEISET

SHOKKIHINTAAN!!

Äänekoski, Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas

370g/6kpl täysjyvä (4,03/kg)

NAMULAARILLE JA PUSSIT TÄYTEEN

VAIN

YLIKYPSÄ KINKKU JA KEITTOKINKKU

TO - LA Palvimestarin suussa sulavat lihaisat tuotteet Tuulalta PE Pyymäen Leipomon uunituoreet herkut, Valio valloittava uusi Yuju Vilvoitusjuomat myyntiesittelyssä MA Alkuviikkoon uunituoretta Pyymäen Leipomolta Tervetuloa!

ATRIA

PUIKULA JÄLKIUUNI

900g (2,99/kg)

pkt

250g (10,00/kg)

Cittarissa tapahtuu:

Rukiinen ja kaurainen 200g/2kpl (10,00/kg)

500g (6,67/kg) 1 erä /tal

NYT SITÄ SAA TUORETTA PAIKKAKUNNAN HIRVEÄ!!!

HK TAKUUMUREA GRAAVI JA NAUDAN KYLMÄSAVU ULKOFILEE KIRJOLOHIPalana SIIVUT

PEPSI MAX

Veen viljaa

4-pack

MUSTAA JUOMAA HALPAAN HINTAAN

vac pakattu erä

N K AUPA E PÄ ÄLL TI! FILEOIN

Suomi

Eu, 3 kg/tal

SUOMALAISTEN IKIOMA SUOSIKKI

SIIKA

PORSAAN ULKOFILEE

POHJOISEN KIRJOLOHI SUPER TUORETTA

NAUDAN PAISTIJAUHELIHA

ERÄ

KYLLÄPÄ ON EDULLISTA FILETTÄ

Rehtiä pohjoisen kalaa

Paikanpäällä jauhettu on parasta CM-LIHAMESTARIN

2 ps

OLVI

24-PACK 0,33 tlk (2,32l) sis. pantit 3,60€ voim 2.1.2014 alkaen

99 24pack

KOTIINKULJETUSPÄIVÄT ma, ti, ke, to, pe TILAUKSET: kotiinkuljetus.aanekoski@citymarket.fi tai p. 044 212 7503 TÄMÄ KANNATTAA LEIKATA TALTEEN!!!

EDISTÄÄ SUOMALAISTA TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA sinivalkoinenjalanjalki.fi

Tarjoukset voimassa VAIN kE 1.10. JA TO 2.10.

ÄÄNEKOSKI

niin kauan kuin tavaraa tarjousaikana riittää, ei jälleenmyyjille!

ark. 9-20, la 9-18, su 12-18 myymälä p. 044 785 2716

Klikkaa

SUOLAHTI

VAIN TORSTAINA 2.10. joka myymälässä 100 ensimmäiselle ELOSEN RUISREIKÄLEIPÄ ILMAISEKSI!

Osallistu arvontaan tämän viikon aikana, voit voittaa upeita palkintoja! Pääpalkintona MATKALAHJAKORTTI, arvo Sinituote-esittely Äänekosken myymälässä torstaina 2.10. klo 11-18. Esittelypäivän etu: KAIKKI SINITUOTTEET ÄÄNEKOSKELLA

1000e

-15%

Principio KAHVINKEITIN Norm. 24,95

30 kpl/pkt

WC:n PUHDISTUSAINE 750 ml

(1,67/l)

50 2 pl

Fire Up SYTYTYSPALA 72 kpl/ps

200 g (7,50/kg)

00 2 kpl VAIN ÄÄNEKOSKELTA!

Total Clean HAMMASHARJA

DEOSPRAY 150 ml (6,66/l) Africa, Apolle tai Sharp Focus

WD40 MONITOIMIÖLJY 450 ml pillillä (8,78/l)

Miesten COLLEGEHOUSUT

Megaman ENERGIANSÄÄSTÖLAMPUT E27 5W/830 tai 9W Ultracomp Norm. 3,45/4,89

Raj. 5 kpl/as.

Roco Tools AJASTIN

sisä- ja ulkokäyttöön 24 h

00 2kpl

Roco PAKKASNESTE 3 L

(1,67/l) Raj. 1/as.

2 ps

VAIN ÄÄNEKOSKELTA!

Naisten ja miesten NAHKASORMIKKAAT

Mustat

2-pack

SUKLAALEVYT

Kaksi väriä

Raj. 1 kpl/as.

KRUUNUKYNTTILÄT

Osta 20€:lla Novitan lankoja, saat Novita 7-veljestä neulelehden kaupan päälle!

Naisten NEULETAKKI

10 ErÄ!

ark. 9-18, la 9-15 myymälä p. 044 785 2720

hyviin tarjouksiimme osoitteessa www.alemakasiini.fi

VOI 500 g

(3,98/kg) 2/tal

KANANMUNAT

10 kpl/ n. 580 g (1,71/kg)

pkt

Golden Star LEIVONTAMAUSTEET Leivinjauhe 100 g, ruokasooda 120 g ja vanilliinisokeri 100 g (5,56-6,67/kg)

ERIKOISVEHNÄJAUHO 2 kg (0,50/kg)

3 prk

Lehtiharavan LAPA + VARSI

YHTEENsÄ

00 Raj. 1/as.

Tapio TERÄKETJUÖLJY 10 L (1,00/l) Raj. 2/as

Mobil 1 PEAK LIFE 5W-50 4 L (6,25/l) Raj. 1/as.