ÄKS 38

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 3 8 · 2 9 . 8 . 2 0 1 2

Rakentamisen reilu peli? s. 6-7

Äänekoski tutuksi vol. 2 s. 13

ÄKS Benkun matkassa s. 16

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 12.9.

OHO !

ETU

% 0 5 -

HK

NAUDAN PAISTIJAUHELIHA

1

400 g (4,98 kg) rajoitus: 2 rs/talous

99

KAHVI

500 g (4,00 kg) rajoitus: 1 erä/talous Ilman korttia ja yksittäin 2,99 pkt (5,98 kg)

rs

Valio Hyvä suomalainen

ARKIJUUSTOVIIPALE

2

500 g (5,14 kg) rajoitus: 2 kpl/talous

% 0 5 -

ETU

57

Kariniemen Kananpojan

MINUUTTIPIHVIT 350-390 g (7,54-6,77 kg) maustamaton ja yrtti-valkosipuli rajoitus: 2 rs/talous

2

% 0 5 -

Normaalihinta 5,15 kpl (10,30 kg)

2 pkt

Snellman

VILJAPORSAAN LIHASUIKALE

1 90 11 99 rs

HK takuumurea

NAUDAN SISÄja PAAHTOPAISTI

64

kpl

-33 %

400 g (4,98 kg)

Normaalihinta 3,99 rs (9,98 kg)

ETU

4

00

Costa Rica

palana, Suomi

rs

kg

Normaalihinta 5,29 rs (13,56-15,11 kg)

Voimassa to-la 30.8.-1.9.

SUOSIKKI 35LV valtakunnallinen 8x260.indd 1

Asemakatu 22, 44200 Suolahti puh 014 443 3200 Palvelemme ark. 7-21, la 7-18, su 12-18

www.k-supermarket.fi

Hinnat voimassa to-su 30.8.-2.9., ellei toisin mainita.

23.8.2012 11.39

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 3 8 · 2 9 . 8 . 2 0 1 2

Leila Lindell Nuijan varressa

38/2012

Seuraava ÄKS ilmestyy 12.9.2012

Rakentamisen reilu peli? s. 6-7

Äänekoski tutuksi vol. 2 s. 13

ÄKS Benkun matkassa s. 16

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 12.9.

10 Arto Lepistö kosketeltavana Kuva: Tilda Hopia

17

Toimittajalta Tilda Hopia

X38

Unelma-ammatissa ulkomailla Äänekoski on koripalloilijoiden valtakunta. Ainoa äänekoskelainen ammattiurheilija pelaa kuitenkin jääkiekkoa Ranskan alpeilla.

Riku Silvennoinen oli neljävuotias, kun poika vietiin ensimmäistä kertaa jäälle.

Jääkiekon lisäksi lapsuuteen kuuluivat myös koripallo ja jalkapallo, mutta jääkiekko oli ainoa, joka pysyi.

- Heitettiin poikien kaa koulureput kotiin koulun jälkeen ja lähettiin urheilukentälle. Illasta sitten palattiin vasta kotiin. Täällä oli pitkät talvet, joten jääkiekko oli luonnollinen valinta, Riku muistelee.

- Ihailtiin Selänteitä ja Kurreja, molemmat ovat edelleen yksiä parhaista.

Lapsuuden haaveammatit olivat samat kuin muillakin, poliisi ja palomies.

Jossain takaraivossa eli kuitekin haave siitä, että jääkiekkoa saisi pelata elääkseen.

- En mä kuitenkaan ikinä uskonut, että se onnistuisi. Tosi hienoltahan tää tuntuu!

Viime vuoden Riku pelasi ensimmäistä kertaa ulkomailla, Ranskan alpeilla lähellä Italiaa sijaitsevassa Chamonix'ssa HC Mont-Blanc-joukkueessa.

- Se oli pienempi kyläjoukkue, joka pelasi paikallista ykkösdivisioonaa. Ensi vuodeksi lähden pelaamaan niin sanotussa pääsarjassa, joka on korkein taso.

Elämä Ranskassa pienessä kylässä oli alussa aikamoinen kulttuurishokki, niin ä Ks

| 38

· 2 012

kiekollisesti kuin normaalin elämänkin kannalta. Rikulla meni muutama kuukausi tottua erilaiseen elämäntyylin.

- Jääkiekkohan on kuitenkin loppujen lopuksi samanalaista missä päin maailmaa tahansa. Muuhun elämään olikin totutteleminen, Riku muistelee.

- Arkipäivät treenattiin viikonloppua varten ja lauantaina oli aina peli. Iltaisin oli vapaa-aikaa. En puhu ranskaa yhtään, mutta ihan hyvin siellä pärjäsi. Alkukaudesta yksi kaveri heitti aina ranskaksi jotain, ja kysyin muilta mitä se tarkoitti.

Loppukaudesta ajoin autoa ja tämä sama kaveri oli kyydissä, ja alkoi yhtäkkiä puhumaan englantia. Kertoi, ettei uskaltanut aluksi puhua vierasta kieltä.

Ranskaa ennen Riku pelasi Jyväskylän D Teamissa Mestiksessä ja sitä ennen yhdeksän vuotta Suolahden Urhossa. Jääkiekkoura alkoi Koskelan kiekossa, mutta kun Suolahteen rakennettiin jäähalli, alkoi sekin paikka maistumaan.

- Suolahden jäähallissa kävin viimeksi muutama vuosi sitten. Siellä oli uusi hieno kaukalo ja uudet kopitkin.

Ensi kautta pidemmälle Riku ei ole vielä suunnitellut elämäänsä. Se vie sinne, minne vie.

- Jääkiekko on aina ollut harrastus, joten en saa nähdä sitä yhtäkkiä työnä.

3

1

Junnuvuosina pelattiin Cnuorten SM-karsinnan ensimmäinen peli Suolahdessa. Halli oli melkeen täynnä, se oli hieno peli.

2 3

Se kun voitettiin Kokkolan Hermes ja tein itse voittomaalin. On jäänyt mie-

Sunnuntaina laiskotti. Sen sijaan että olisimme suunnanneet kauppaan, soitimme pitseriaan.

Kymmenen minuutin kuluttua siellä odotti iloinen yllätys. Ei vain kaksi, vaan kolme höyryävää herkullista pitsaa. Kokki oli vahingossa laittanut yhteen väärät täytteet, joten saimme ylimääräisen pitsan kaupan päälle. Eipä se haitannut. Ylimääräisen toimitimme kotiinkuljetuksena krapulaa kotonaan potevalle kaverille.

Toiselle ilmaisen pitsan antamisesta tuli maailman paras olo. Teki mieli luopua omastakin ja antaa se jollekin nälkäisemmälle. Halusin mennä kauppaan, ostaa suklaalevyjä ja jakaa niitä tuntemattomille ihmisille kadulla.

Maanantaina eksyin galluppia tehdessä Suolahden Toivonsiltaan. Siellä ihmiset iloitsivat kaupasta saadusta ilmaisesta leivästä. Samalla kuitenkin harmiteltiin, mitä kaikkea muuta päätyy roskikseen.

Syömiskelpoisia jogurtteja, leivoksia, kasviksia ja lähes mitä vaan, mihin on muutama päivä aikaisemmin lätkäisty punainen 30 prosentin tarra.

Osa kaupoista ei suostu antamaan roskikseen menevää ruokaa parempaan tarkoitukseen. En ymmärrä, keneltä se on pois. Ei varmasti ainakaan siltä kaupalta. Onko väliä, onko ruoka roskalavalla vai nälkäisen edessä lautasella?

MTV3:n uutisten mukaan kaupoista päätyy ruokaa jätteeksi vuosittain 12-14 kiloa jokaista suomalaista kohti. Siis jopa 75 miljoonaa kiloa. Ruokaa. Roskiksessa.

Aika järkyttävää.

leen.

D Teamin kaudella 20102011 voitettu pronssiottelu.

Tuntuu siltä, ettei tekisi ollenkaan töitä.

Kiinnostaisi kokeilla pelata myös esimerkiksi Saksassa, mutta sen näkee sitten.

Se vaikuttaisi paikalta, jossa viihtyisin.

Kaikki riippuu siitäkin, pysyykö terveenä ja kauanko jääkiekko on hauskaa. Ainakaan vielä ei ole tullut sellaista oloa, etteikö olisi.

Tilda Hopia

Vakio pals tat: Av aus K a l ent e r i

4 8-9

Kos k e t us

17

Äk s y mi es

18

3

Pikakelaus

Avaus

Kivetyn kämppä tuhoutui tulipalossa. Konginkankaalla sijaitseva metsätyöntekijöiden asumukseksi vuosina 1952-53 rakennettu talo toimi viime vuodet Julkisten ja hyvinvointialojen virkistyskohteena.

Poliisipartio löysi pahoinpidellyn miehen tämän kotoa. Naapurit ilmoittivat poliisille, ettei miestä oltu tavanomaiseen tapaansa nähty liikkeellä. Hänet toimitettiin ambulanssilla sairaaalahoitoon. eResepti otetaan käyttöön Äänekoskella jo joulukuussa 2012.

Sähköisen reseptin suurimmat edut ovat reseptin säilyminen turvassa sekä lääkitystietojen ja lääkehoidon parempi hallinta. Äänekosken YT-neuvottelut koskettavat myös perusturvaa. Raija Kolehmainen kertoo, että loppuvuosi joudutaan tarjoamaan palveluita noin 20 käsiparia vähemmillä reseursseilla.

Huiman korismiehissä pelaa ensi kaudella ainakin kaksi amerikkalaista. Sopimuspapereissa ovat jo Andre Stephensin sekä Kenny Tribbettin nimet. Äänekosken tehtaanjohtajana aikanaan toiminut teollisuusneuvos Timo Poranen menehtyi yllättäen 69-vuotiaana.

Vuonna 1970 syntynyt mies hurjasteli viime sunnuntaina nelostiellä. Mies ajoi 100 km/h alueella 55 km/h ylinopeutta.

Mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja kortti jäi kuivumaan poliisille.

Ulkopaikkakuntalainen 45-vuotias mies puhalsi 1,34 promillea Suolahdessa viime viikolla. Mies oli syyllistynyt jo kesäkuussa ja elokuussa rattijuopumuksiin.

Terho Vuorinen Homma hanskassa?

Tästä ei nyt pitäisi edes kirjoittaa 2010-luvun Suomessa. Julkisen päätöksenteon avoimuuden ja reiluuden pitäisi nähkääs olla jo itsestäänselvyys.

Vaan eipä näytä olevan. Ei ainakaan Äänekoskella. Lohduksi vaatimaton arvaus: kaupunkimme ei ole poikkeus.

Tässä X38:ssa seuraavilla sivuilla kerromme kylmien faktojen tuella siitä, että kaikkia asioita ei ole hoidettu kuten olisi pitänyt. Tämä ei tule kadunmiehelle yllätyksenä. Kyllä kansa tietää (ja tämä ei ole SMP:n – vaimikäsenytoli – mainos…).

Ennenkin on pelattu ja pimitetty. Raadollista, mutta se kuuluu ihmisluontoon. Se, jolla on edes pieni määrä valtaa, osaa halutessaan käyttää sitä hyväkseen. Tai kaverin hyväksi. ÄKS heittää nyt kiven. Kivi ei ole se ensimmäinen, sillä kyseisestä virkamiesten toiminnasta on keskusteltu jo pidempään. Nyt oli vaan pakko ottaa käteen isompi kivi. Luottamus siihen, että toimintatavat kestäisivät jatkossa läpivalaisun, ei ole juuri noussut. Äänekoski on vakavien taloudellisten haasteiden edessä – tai oikeammin ihan niiden keskellä. Työntekijät elävät epävarmuudessa; kuntalaiset pelkäävät palveluiden puolesta. Tähän yhtälöön hyvä veli -touhuilu ei kertakaikkiaan sovi.

Toisaalta asioita ei pidä dramatisoida liikaa. Avoimuus on suomalaisessa yhteiskunnassa kasvanut – kiitos lainsäädännön ja osaltaan myös internetin. Tietoa on saatavissa ihan eri tavalla kuin joskus ennen.

Edessä ovat kunnallisvaalit. Samaan aikaan meillä on nuoriso, josta pelottavan iso osa on enemmän tai vähemmän hukassa. Valtaosa nuorista onneksi ymmärtää, missä mennään.

Palataan alkuun. Itsestäänselvyyksiin, jotka eivät ilmeisesti ole kaikille itsestäänselviä. Kyse on avoimuudesta, rehellisyydestä. Kuka nuori äänestää nykyisiä päättäjiä, jotka ovat antaneet kaiken tapahtua?

Onko heillä ketään, ketä äänestää?

Kyse ei toki ole vain virka- ja luottamusmiehistä. Muinaisuutta edustaa Äänekoskella moni muukin organisaatio, esimerkiksi eräs nimeltä mainitsematon julkisin varoin tuettu suuri urheiluseura. Pallon pelaaminen voi sujua, mutta avoimuus ja tasapuolisuus ovat vielä liian vaikeita lajeja.

Hei. Nyt. Kaikki! "Homma hanskassa" -kommentit eivät enää riitä. Vai mitä? Ota kantaa osoitteessa mielipide@aksa.fi Terho Vuorinen Päätoimittaja

0 X n ollas ta kymppiin

Löytyykö kaupungintalolta Hyvä veli -verkostoa? Kuinka korruptoitunut virkamiesverkostomme täällä Äänekoskella on?

Oletuksesi nollasta kymppiin?

Keskusta

Kokoomus

Vasemmistoliitto

SDP

Kristillisdemokraatit

Perussuomalaiset

Vihreät

Olli Vertainen

Kalle Niskanen

Pekka Leppänen

Timo Pulli

Leif Lindeman

Jukka Laitila

Jaana Tani

”Mitenkähän tuohon nätisti sanoisi? On sitä olemassa.”

”En voi ilman todisteita noin vakavaan kysymykseen lähteä vastaamaan.

Hyvässä mielessä Hyvä veli -järjestelmää lienee kuitenkin olemassa.”

”Tämän hetken arvio on, että sitä voi olla vähän. Osa Hyvä veli-verkostosta on juuri selvityksen alla.”

”Joillakin osaalueilla sitä on helekatin paljon. Jos otettaisi mukaan poliitikot numero olisi suurempi.”

”Täällä on hyvät ja luotettavat ihmiset töissä. En usko, että meiltä semmoista toimintaa löytyy.”

”En usko, että korruptiota löytyy, mutta epäilyjä tiettyjen hallintokuntien osalta on. Yleisellä tasolla ei tätä voi olettaa.”

”Olen ollut pitkään kaupungin palkkalistoilla, enkä ole tällaiseen törmännyt. Meillä on luotettavaa väkeä töissä.”

5

7

0

5 4

1

6,5

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

0 38 · 2012

| Ä ks

Kaupunki hakenut tukea Hirvaskankaan järjestelyihin Maakuntahallitus käsittelee kokouksessaan 29. elokuuta Hirvaskankaan palvelukeskittymän liikennejärjestelyiden rahoitusta. Järjestelyiden tavoitteena on yritysalueen parantaminen niin, että yritysten toimitilainvestoinnit voivat käynnistyä.

Hankkeessa rakennetaan laajentuvalle yritysalueelle uusi rinnakkaistie, kevyen liikenteen väylä, risteysalueen väistö-

tila sekä siirretään vesihuoltorakenteita uusien tonttien alta. Äänekosken kaupunki on hakenut järjestelyihin tukea yhteensä 540 000 euroa. Yhteensä alueen muutokset tulevat maksamaan noin 1,3 miljoonaa euroa. Hanke on osa Äänekosken rakennemuutosohjelmaa ja tukee Hirvaskankaan palvelukeskittymän laajentumista.

4G-verkkoa odotellessa Sonera on rakentanut 4G-verkkoaan jo parillekymmenelle paikkakunnalle. Jyväskylässä ja Jämsässä ei tarvitse enää odotella, sillä netti toimii silmänräpäyksessä, kiitos nopean yhteyden. Milloin tämä ihanuus saapuu tänne meille, Soneran itäisen Suomen aluejohtaja Erkki Keränen?

- Eipä taida Äänekoski olla tämän syksyn lanseerattavien kohteiden listalla. Verkkoa rakennetaan siinä järjestyksessä, missä on potentiaalisia asiakkaita.

Miksi Jämsään, miksei Äänekoskelle,

kaupungissahan on suunnilleen saman verran asukkaita?

- Emme pysty rakentamaan kaikkea yhtäaikaa. Mutta sen voin luvata, että Äänekoski on seuraava paikkakunta Keski-Suomessa, joka 4G-verkon saa.

Verkko rakennetaan ensi vuoden puolella, Keränen lupaa.

4G on nykyistä 3G-verkkoa huomattavasti vauhdikkaampi. Jo nyt langaton 4G on jopa kahdeksan kertaa 3G-verkkoa nopeampi, joten netissä ei todellakaan tarvitse odotella.

Hintakilpailua tiedossa?

Halpayhtiö Onnibus aloitti tänään liikennöinnin välillä Jyväskylä-Oulu ja päinvastoin. Onnibus on herättänyt huomiota hinnoillaan, sillä halvimmillaan esimerkiksi Jyväskylästä Turkuun voi päästä jopa paikallisliikenteen lippua halvemmalla – kolmella eurolla.

Onnibus saapui neitsytmatkallaan Äänekosken matkahuoltoon maanantaina. Linjuriin voi hypätä Äänekoskelta joko Jyväskylään tai Oulun suuntaan kolmesti viikossa: maanantaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

- Jos hyppää kyytiin tästä Valintatalon takaa ja köröttelee Jyväskylään, niin lippu maksaa kuusi euroa, kertoi kuljettaja.

Kolmen euron lippuja ei ÄänekoskiJyväskylä välille myydä. Halvat hinnat koskevat yli 140 kilometrin matkaa.

Ensimmäiseen yhteyteen Oulu-Jyväskylä välille oli lipun ostanut 33 matkustajaa.

Tie poikki Maantie 642 (Äänekoskentie) Äänekosken ja Suolahden välillä on poikki lauantaina 8.9. klo 12 aina sunnuntaihin 9.9. klo 14 saakka. Rotkolassa tien yli kulkeva vanha rautatiesilta puretaan ja uusi asennetaan paikoilleen.

Jos on tuona aikana asiaa Äänekoskel-

ta Suolahteen tai päinvastoin se onnistuu kiertämällä Hirvaskankaan kautta.

Mopolla, pyöräillen tai jalan kulkeminen onnistuu, sillä kevyt liikenne ohittaa työmaan normaalisti.

Seinäjoen Kiintorakenne Oy pahoittelee häiriötä.

Gallup Onko Äänekoskella hyvä veli -verkostoa? Pystytäänkö täällä olemaan puolueettomia? ÄKS kysyi asiaa äänekoskelaisilta.

Arja Huikari Tapani Mäenpää En usko, en ole ainakaan itse huomannut. Kyllä, olen huomannut ilmiön.

ä Ks

| 38

· 2 012

Toivo Rahkonen On ja sen valitettavasti huomaa itsekin välillä. Toivottavasti ajan kanssa loppuisi.

Raija Viikki Täällä on vähän sellaisia kuppikuntia, se ei ole oikeen hyvä juttu. Kavereita suositaan.

5

Unohtuiko reilu peli rakennuttam Äänekosken kaupunki on rakennuttanut ilman tarjouskilpailua yli 2,2 miljoonalla eurolla 2010-2011 – vastoin lakia ja omia sääntöjä. Suuria tarvikelaskuja on hyväksytty ilman tositteita. Kaikesta on hyötynyt yksi firma, jonka kokonaislaskutus kahdelta vuodelta on 800 000 euroa. Kun tilintarkastaja kyseenalaisti hankinnat, kaupunginhallitus puuttui virkamiesten toimintaan periaattella: ”Näin ei voi jatkua !”. Mutta peli vaan jatkui. Ja päättävä virkamies vaihtoi maisemaa kesken prosessin. Ja kaupunki ostaa nyt palveluita yrityksestä, johon virkamies siirtyi näitä palveluja tarjoamaan, kaupunginjohtajan toimesta.

Puolen miljoonan keikat kilpailuttamatta Kun otetaan lukuun yli 100 000 euron kohteet, Äänekosken kaupunki on teettänyt vuosina 2010-2011 rakennus- ja remonttihankkeita 16,3 miljoonalla eurolla. Näistä valtaosa, reilu 14 miljoonaa, on kilpailutettu kokonaan tai osittain.

Kaupungin ”omajohtoiset” remontit ovat pääosin kilpailuttamattomia. Tyypillisiä kohteita ovat koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjaukset, joiden arvo on 100 000 – 500 000 euroa. Kaupunki on tällöin pääurakoitsija, joka vastaa työnjohdosta, työturvallisuudesta ja tarvikkeiden hankinnasta.

Kaupungin asiakirjoista ilmenee, että Veli-Pekka Hännisen omistama Velpek ky on ollut mukana lähes kaikissa ”omajohtoisissa” kohteissa, ja joka kerta ”suorahankintana”, ilman tarjouskilpailua.

Hankkeissa on toisinaan kilpailutettu

aliurakoita, kuten LVI-töitä ja –hankintoja, jopa rakennussiivousta, mutta itse tiivistystyötä ei yhtäkään kertaa.

Kahden vuoden aikana yhtiö on kerännyt tästä 2,2 miljoonan potista 564 118 euroa.

Kaupunki on suosinut vähemmässä määrin myös AS Timanttia. Sami Leinon yhtiön osuus kilpailuttamattomista urakoista yltää kahden vuoden ajalla 176 954 euroon.

Muille rakennusyhtiöille jäi omajohtoisista kohteista lähinnä murusia.

Kuitteja ei edes pyydetty Kaupungin tilintarkastaja kiinnitti huomiota siihen, että kaupunki on maksanut Velpek ky:lle lähes 800 000 euroa vuosina 2010-2011, varsinkin kun yhtiöllä ei ole vuosisopimusta, vaan jokainen hankinta on tehty tarvittaessa – ja kilpailuttamatta.

Lisäksi tilintarkastajan pistokokeessa huhti-toukokuulta 2011 Velpekin las-

kuissa oli ”huomattava määrä tavaraa, josta ei laskun liitteenä ollut erillisiä dokumentteja”. Tilapäällikkö Marko Moisio ja kunnossapitopäällikkö Vesa Ronkainen hyväksyivät laskut vaatimatta mitään tositteita.

Ihmetystä herätti ylipäätään se, että Velpek laskutti kahden kuukauden aikana kaupungilta yhtä paljon tarvikkeita ja matkakorvauksia (50 505 euroa) kuin varsinaista tuntityötä (54 435). Näissä ”omajohtoisissa” hankkeissahan kaupungin, eikä urakoitsijoiden, piti olla vastuussa tarvikeostoista.

’Erityisosaamista’ tilattiin suoraan Miksi kaupunki on käytännössä keskittänyt korjausrakentamisen yhdelle yhtiölle?

Tilintarkastajan haastattelussa tammikuussa tilapäällikkö Moisio perusteli, että viime vuosien kohteet ovat olleet tiivistysrakentamista, jossa Velpekillä on

oma tekniikkansa ja erityisosaamisensa.

Yhtiöllä ei kuitenkaan ole alan laatusertifikaattia, ja asiakirjoista ilmenee, että tekijöitä on koulutettu lähinnä työmailla.

Kilpailijat ovat luonnollisesti eri mieltä siitä, kuinka ainutlaatuista Velpekin osaaminen on. Jos kaupunki päätyy suosimaan tiettyä työtapaa, se voi tietysti edellyttää sitä myös muilta alan firmoilta – tai ainakin kertoa niille, millä perusteilla urakoita tilataan. Jos niitä siis edes tarjottaisiin muille.

Moisio kiistää, että tiettyä toimittajaa olisi suosittu. Lopputulos kuitenkin näkyy oheisista grafiikoista: joidenkin rakentajien osuus kaupungin urakoista on romahtanut, toisten taas kasvanut viime vuosina rajusti.

Hankintasääntöä rikottiin miljoonilla Tilintarkastaja toteasi, että isot hankkeet kilpailutetaan Äänekoskella hyvällä ammattitaidolla. Hankintalaki edellyttää

2009 490 000€ 14,0%

735 000€

216 892€

6,0%

AS-Timantti

800 000€ 14,2%

Ollin talot

10,6%

44,3%

2011

PM-Heikkinen

14,2%

5,5%

30,2%

2010

Grafiikka: Sampo Rossi

46,8%

5,7%

11,9%

344 198€

10,8%

16,7%

47,4%

Hannu Kaipio

379 918€

4,0%

Marktop

17,7%

Velpek Oy

Velpek ja AS-Timantti ovat kasvaneet kaupungin lisääntyneen rakentamisen tahdissa.

Marktopin markkinaosuus on kolminkertaistunut, Kaipion supistunut lähes kolmanneksesta neljään prosenttiin.

misessa? valtakunnallista kilpailuttamista yli 150 000 euron urakoista. Äänekoskella tämän rajan ylitti toissa ja viime vuonna seitsemän kohdetta, jotka joko jätettiin kilpailuttamatta tai kilpailutettiin vain vähäisiltä osin.

Esimerkiksi Keskuskoulun ja Karhunlähteen päiväkodin sisäilmakorjauksia, yhteensä yli miljoonan euron urakoita, ei kilpailutettu lainkaan – vaikka ne siis ylittivät lain vaatimukset kaksin-kolminkertaisesti. Velpekin laskutus yksin niistä ylsi yli 300 000 euroon.

Kaksi kohdetta jäi parilla tonnilla valtakunnallisen rajan alle. Mutta kaupungin oma hankintasääntö edellyttää kilpailuttamista yli 100 000 euron urakoissa, joten käytäntöä on rikottu kaikkiaan 2,2 miljoonan euron hankinnoissa. Tilintarkastaja Jarmo Jäspi totesi, että niiden osalta ”ei ole noudatettu valtuuston päätöksiä ja sisäinen valvonta ei ole toiminut”.

Tavarantarkastus vastaa vääriin kysymyksiin On syytä korostaa, että hankinnoissa menestyneet yritykset eivät ole syyllistyneet mihinkään – paitsi luomaan hyvät välit teknisen toimen tilakeskuksen johtaviin virkamiehiin.

Tilintarkastajan huomautukset poikivat kaupunginhallituksen moitteet koko tekniselle toimelle. Yrittäjätapaamisissa kaupunginjohtaja Hannu Javanainen pikemmin syyllisti tilintarkastajaa, jonka olisi pitänyt ymmärtää olla tekemättä kirjallista kertomusta.

Poliitikot päättivät helmikuussa tilata tavarantarkastajalta lausunnon, onko Velpekiltä tehdyistä hankinnoista aiheutunut kaupungille taloudellisia menetyksiä. Sen sijaan johtavien virkamiesten vastuu siitä, onko muille paikallisille alan yrityksille tuotettu vahinkoa mahdollisella suosimisella, jäi tutkimatta.

Keskuskauppakamari huomautti kuitenkin saman tien, että tavarantarkastaja ei voi määritellä, onko hankinnoista koitunut kaupungille rahanmenoa vai ei.

Tekninen asiantuntija voi vain tarkastaa, onko rakennustyö tehty asianmukaisesti vai ei.

Huhtikuussa kaupunki tarkensikin selvitystä koskemaan vain Velpekin työn laatua – jota kukaan ei sinänsä ole kyseenalaistanut. Olennainen kysymyshän olisi ollut se, onko työ vaatinut sellaista erityisosaamista, että sitä ei olisi voitu tilata keneltäkään muulta.

Toinen erikoisuus on, että tarkastuksen tilaajana on tekninen toimi eli Marko Moisio itse, ja asiantuntijoina Velpek itse, työn tilaajat itse ja työn valvoja itse.

Kaupunki ei siis saa tavarantarkastuksesta vastauksia tilintarkastajan herättämiin kysymyksiin – vaan vain vielä lisäkulua vähintään 11.500 euroa. Plus arvonlisävero.

Koko revohkasta jää jäljelle vielä tukku arvoituksia.

Syyllistyikö Tilapalvelun johto mihinkään moitittavaan, kun se ei vaatinut tavaraostoista kuitteja? Löytyykö Velpekiltä tositteet tarvikehankintoihin? Suosivatko johtavat virkamiehet tiettyjä yrityksiä toisten kustannuksella?

Ja jos suosivat, jatkuuko sama meininki?

Ronkainen: "Aina ei ole noudatettu hankintalakia"

sinut Velpekkiä siksi, että se on alan erikoisosaaja ja on haluttu tukea paikallista osaamista.

Kunnossapitopäällikkö Vesa Ronkaisen mukaan kaupungin omajohteisissa töissä kaupunki on itse ostanut materiaalit, kun työ taas on ostettu ulkopuolisilta yrityksiltä. Tässä kaupunki on pyrkinyt säästämään 12 prosentin yleiskustannuslisän. Työtä tekevät yritykset laskuttavat yleiskustannuslisän, jos he toimittavat rakennusmateriaalin.

Opetushallitus julkaisi vuonna 2008 Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaamisoppaan, jossa esiteltiin uusi Ardex-tiivistyskorjausmenetelmä.

Samaan aikaan kaupungilla oli menossa korjausselvitys Hiskinmäen koulusta.

Velpek kiinnostui uudesta menetelmästä ja koulutti siihen työmiehensä. Ensimmäisenä Ardexia kokeiltiin Hiskinmäen kouluun kesällä 2009.

- Viime vuosina sisäilmakorjausten osuus on kasvanut ja samanlaisia hankkeita on tullut, joten luonnollisesti myös tämän yrityksen osuus kaupungin budjetista on kasvanut.

Ronkainen myöntää, ettei kaupunki ole kunnossapitotöissä joka kerta noudattanut hankintalakia. Isommat peruskorjaukset on kuitenkin kilpailutettu hankintalakia noudattaen.

- Toisaalta tämänkaltaiset erikoistyöt ovat hyvin hankalia kilpailuttaa.

Kilpailuttamisessa ei katsota pelkästään hintaa, vaan myös työntekijöiden ammattitaitoa, laatua, työmaan puhtaudenhallintaa sekä rakentamisen dokumentointia.

Ronkaisella on ollut tapana joka kevät kokoontua Marko Moision ja Jukka Lammen kanssa miettimään kesän rakennustöitä ja sitä, mitkä yritykset niitä tekevät. Kukaan ei siis yksin päätä, mikä yritys työt hoitaa.

- Samalla tavalla pyrimme olemaan suosimatta yhtä rakennusliikettä toisten ohi. Täytyy myös muistaa, ettei se ole ollut Velpekin vika, että yritys on saanut enemmän töitä, kuin muut yritykset.

Moisio: "Suurin osa on kilpailutettu"

Latvala: "Asia on hoidossa" Tekninen johtaja Jarmo Latvala kommentoi, että kuittiasiat ovat kunnossa.

Eli kuitit ovat tallella?

- Asia on hoidossa, sanoo Latvala.

Latvalan mukaan kaupunki on suo-

Marko Moisio kertoo, että tilapalvelut on kilpailuttanut euromääräisesti yli 80 prosenttia kaikista investointihankkeista hankintalain mukaan.

- Hankkeet, joissa Velpek on ollut mukana, ovat olleet niinsanottuja omajohteisia hankkeita, joissa päätoteuttajana on ollut kaupunki ja hankkeiden työnjohto on ollut kaupungin käsissä.

Kaupunki on pääosin itse tehnyt materiaalihankinnat, Moisio sanoo.

- Näissä hankkeissa on ollut mukana seitsemästä kymmeneen eri urakoitsijaa sekä lisäksi tavarantoimittajat. Velpek on ollut vain yksi osa, mutta sitäkin vaativammassa roolissa, koska on pystynyt tarjoamaan erityisen osaamisen tiivistys- ja sisäilmakorjauksiin.

Euromäärissä Velpek on saanut paljon, koska viime vuosina tilapalvelut ovat joutuneet keskittymään suuressa määrin nimenomaan sisäilmakorjauksiin, joissa Velpekillä on riittävää osaamista.

Moisio työskentelee tällä hetkellä Jyväskylässä Controlteamilla. Äänekosken kaupunki on uuden terveysaseman osalta ostanut Controlteamin palveluita. Sovittuna tehtävänä on suunnittelun loppuunsaattaminen ja hankkeen urakoitsijoiden valinta.

- Tämä on ollut järkevä tapa toimia, koska sekä suunnittelun vetäminen että urakoitsijavalinnan valmistelu ovat olleet minulle keskeneräisiä hankkeita, joita ei kaupungin ole ollut aikataulullisesti mahdollista kilpailuttaa, Moisio kertoo.

Velpek, Hänninen: "En kommentoi" Veli-Pekka Hänninen Velpekiltä ei halunnut kommentoida asiaa ennenkuin tavarantarkastus on saatu tehtyä. Sen verran Hänninen kuitenkin kertoi, ettei mitään epäselvyyksiä asiassa ole.

Eilen tänään

Tapaht umat

Kunnankamreeri muilutetaan

Musiikki 7.9

■■ Jimi's Blues Band Pub Markuksessa.

Liput 3 euroa.

2.9.1930 Äänekoskella Edellisenä talvena perustettu oikeistoradikaali Lapuan liike on voimainsa tunnossa kesällä 1930, jolloin se alkaa kyyditä kommunisteiksi epäiltyjä Neuvostoliiton puolelle.

Vaikka Äänekosken kunnankamreeri Ahti Kärkkäinen on pikemmin maltillinen sosialidemokraatti, aseistettu miesjoukko tulee noutamaan hänet Kuntalasta – kodistaan ja työpaikastaan, joka sittemmin toimii Äänekosken museona – tiistaiaamuna 2.9. klo 8.15.

Muilutuksen tilaajat ovat Kärkkäisen paikallisia vihamiehiä, Järvenpään isäntä Nääsilän talosta, farmaseutti Boman sekä konttoristit Wessman ja Relander.

Vihreän Fordin reitti kulkee Suolahden, Konneveden ja Pihtiputaan kautta Pohjois-Savoon ja edelleen Joensuuhun, jonne saavutaan aamuviideltä.

Jo matkalla kuljettajat ovat ymmärtäneet, että kyydittävän valinta on ollut suuri erehdys, mutta liikkeen päämiestä Vihtori Kosolaa ei ole saatu puhelimen päähän peruuttamaan reissua.

Kärkkäinen vapautetaan anteeksipyynnöin, mutta hänen kaappauksensa herättää suuttumusta valtakunnan lehtiä myöten. Isästään kirjoittamassaan elämäkerrassa Hannu Kärkkäinen näkee tapauksella jopa maailmanpoliittista merkitystä: ”Voidaan siis päätellä, että Ahti Kärkkäisen umpimähkäinen ja Lapuan liikkeen varsinaisista tarkoitusperistä poikkeava ’muilutus’ oli osaltaan naula tämän liikkeen ruumisarkkuun ja estämässä maamme luisumista fasistiseen diktatuuriin, minkä mahdollisesti toteutuessa Suomesta olisi puuttunut se yksimielisyys, jolla kyettiin vastustamaan Neuvostoliiton rynnistys maahamme muutamaa vuotta myöhemmin!”

Tapauksesta kertoo liikuttavan omakohtaisen muistonsa myös Erik Relander teoksessa ”Äänekoskea ja äänekoskelaisia”. Kirjoittajalle näet selvisi vasta vuosikymmeniä myöhemmin, mikä oli hänen isänsä osuus ihmiskaappauksessa.

9.9

■■ klo 19 Kyösti Kytöjoki - levynjulkistamiskonsertti. Suolahtisalissa. Kesto noin 1h 30min, ei väliaikaa. Kolehti Suomen Raamattuopiston musiikkityön hyväksi.

Vapaa pääsy!

Teatteri 18.9.

■■ Äänekosken Teatteri - Äitienpäivä.

Ohjaus Kirsi Sulonen, lavalla Taina ja Pauliina Myyryläinen. Ensi ilta 8.9 kello 19 Painotalolla. Lippujen hinnat: peruslippu 12 e, opiskelijat, eläkeläiset, tyttömät, varusmiehet 10 e, rinkilippu 5 e.

Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille..

10., 11., 17., ja 18.8. klo 18. Liput 4 euroa.

Liikunta 29.8

■■ klo 18 Sisis-Kurikka Timber yleisurheilun sarjakisat Suolahden Urheilukentällä. Lasten ja nuorten yleisurheilun sarjakilpailut (T/P -4v-13v. ) Järjestää Suolahden Urho.

1.9.

■■ klo 13 Avoimet kaupunginmestaruuskilpailut. Äänekosken liikuntapuistossa. Järjestäjänä Äänekosken Urheilijat.

1.9.

■■ klo 10 Huima mukana JKL Trophyssa Säynätsalon Kuntotalolla. BC Jyväskylä vs Äänekosken Huima kello 12. Liput 10/5 euroa, sisältäen neljä peliä.

4.9.

■■ klo 17-19 Tiistairastit Puntavuoressa.

Opastus 4-tieltä Hirvaskankaalta. Järjestäjänä Rasti E4.

Näyttelyt 6.6-31.8.

Äitienpäivä

30.8

■■ klo 16-19 kesäinen iltatori. Toripaikka 12 e, puolikas 6 e. Äänekosken kesäinen olohuone, jossa voi tavata tuttuja, juoda kupin kahvia, ostaa ja myydä kesätuotteita laidasta laitaan. Viimeistä kertaa Paikkavaraukset Pia/040 417 7276 Tiina/ 040 517 7469 tai voi tulla jonottamaan paikan klo 15.45. Järjestäjänä Äänekosken Huiman -99 jalkapallojunioreiden taustatiimi.

31.8

■■ Pub Magic-ilta Pub Markuksessa.

Lähitaikuutta pöydästä pöytään tarjoilee taikuri Tapio Salomaa. Liput 5 euroa.

■■ Matka Kuopion Ikeaan. Lähtö on 31.8. klo 9.00 Suolahden kansantalon pihasta ja siihen palataan samana iltana n. klo 17.00. Lisätietoja ja ilmoittautumisia Suolahden Työttömät ry. Sirpa Martins 040-7529 943 tai Marja Holopainen 040-5689 137.

1.9

■■ klo 9-16 Rompe- ja kirpputori. AleMakasiini parkkipaikalla. Mukava tapahtuma koko perheelle. Tervetuloa kauppiaaksi, tekemään löytöjä, nauttimaan syyspäivästä. Kanttiinista kahvia ja grillimakkaraa. Järjestäjänä Idefix.

■■ klo 10-12 Uuden torin avajaisseremoniat. Sumiaisten uudella torilla syksyn sadon, säilöntöjen ja perennojen vaihtajaiset. Mehua ja maistiaisia sekä uutispuuroa syksyn ruissadosta (2 euroa). Tervetuloa!

6.9

■■ klo 17:30-19 Kirjailta kaupunginkirjastossa. Syksyn teemana on Kohtaloita.

■■ Suolahden Dem. Pioneerit ry ilmoittaa: Pinskujen syyskausi starttaa. Kerhojen avajaiset ke 5.9. klo 18.00 Suolahden kansantalossa. Tule ottamaan pinskutietopakettisi ja mukaan pinskujen syksyn kerho- ja leiri- ja retkitoimintaan.

■■ Lasin läpi - muotoilijalegenda Helena Tynell, Äänekosken Taidemuseolla.

Avoinna ti–pe klo 12-18, la–su klo 12-16.

Pääsymaksu 2 / 1 e.

Kin omikko

■■ Lapsi vain kerran - Kirsi Liimataisen valokuvanäyttely. Hoikkassalissa.

Avoinna ma–ke 12–19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy.

Pe 31.08. klo 19 La 01.09. klo 19 Su 02.09. klo 15

15.-30.8.

■■ Äitinä oleminen ei ole helppoa. Yhteiskunta ja neuvolajärjestelmä, naapurin tädit, äiti, anoppi ja puoliso esittävät jokainen oman mielipiteensä siitä minkälainen on hyvä äiti. Saako äiti tehdä töitä? Saako äiti olla urakeskeinen? Pitääkö lasta hoitaa kotona? Tissiä vai pulloa?

Kalevi Kalemaan näytelmä Äitienpäivä sijoittuu 60-luvulle, mutta vielä vuonna 2012 vauvalehtien palstat täyttyvät näistä samoista keskusteluista.

Sylvi on köyhän perheen, tavallisen levysepän ja ankaran äidin tytär. Jo nuorena hän päättää, että tekee kaikkensa, jotta hänestä tulee jotakin. Tällä määrätietoisella matkalla sivuhenkilöiksi joutuvat niin aviomies kuin lapsetkin. Sylvi menestyy poliittisesti, mutta elämä ei ole helppoa. Avioliitto, perhe-elämä ja korkea-arvoinen asema ei ole yksinkertainen yhtälö. Työelämässä Sylvi kokee jäävänsä itseään lahjattomampien miesten jalkoihin. Hän on ammattilainen, mutta munaton ammattilainen. Aviomiehen uskottomuus, rakkaussuhde toiseen mieheen sekä riidat värittävät Sylvin elämää. Eikä tästä kaikesta vähiten kärsi Sylvin ainoa tytär, veljiensa varjossa kasvanut Raili. Kun äitienpäivä koittaa, on aika selvittää menneisyys. Mitä todella on tapahtunut? Kuka on perheessä valtaa on pitänyt? Mitkä ovat vaietut salaisuudet?

Muut tapaht umat

4.-21.9.

■■ Väristä voimaa - Kari Remonen. Yhdistelmätekniikalla toteutettuja teoksia.

Hoikkassalissa. Avajaiset maanantaina 3.9 kello 17. Avoinna ma–ke 12–19, to– pe 12–16. Vapaa pääsy.

■■ Tie pohjoiseen

■■ Urhea 3D ja dubattu Ke 29.08. klo 18 La 01.09. klo 16 Su 02.09 klo 12

"En minä elettyä kadu. Vain elämättä jäänyt minua harmittaa!”

Ohjaus: Kirsi Sulonen Lavalla: Taina ja Pauliina Myyryläinen

Puolen vuosisadan blues

kalenteri@aksa.fi

■■ Koskelaisille jo tutuksi tullut Jimi's Blues Band valloittaa jälleen Pub Markuksen esiintymislavan ja kuulijoiden korvat. Kymmenen vuotta 60- ja 70-luvun bluesia, rockia ja southern rockia taidokkaasti tarjoillut nelikko juhlistaa Jukka "Jimi" Sulanderin syntymäpäiviä juhlakeikalla. Vuosia blues-taiturille kertyy täydet 50, joten meno lienee mitä riehakkain. ÄKS onnittelee!

Jimi's Blues Band esiintyy perjantaina 7.9. Pub Markuksessa. Liput 3 €

NISKANEN TAI NETTI, HINTA ON SAMA! MEILTÄ PALVELU KAUPAN PÄÄLLE.

Äksymyxiä Ystävyys on perin tärkeä asia. Ihmisten ystävyyttä tärkeämpää on kaupunkien ja kuntien välinen ystävyys. Ja tämä näkyy kysymyssarjassamme tällä kertaa.

1. Missä sijaitsee Äänekosken ystävyyskaupunki Alushta: a) Venäjällä, b) Valko-Venäjällä, c) Ukrainassa, d) Moldovassa?

2. Miten sen Äänekosken ruotsalaisen ystävyyskaupungin nimi nyt kirjoitettiinkaan: a) Örsösviik, b) Örnsködsvik, c) Örnsköldvik, d) Örnsköldsvik?

3. Kuka NHL-tähti on Ö-vikiläisseura MoDon kasvatti: a) Håkan Loob, b) Börje Salming, c) Peter Forsberg, d) Bengt-Åke Gustafsson?

4. Kymmenisen vuotta sitten Äänekoski pohti ystävyyskuntatoiminnan edistämistä erään Suomen historian kannalta merkittävän kaupungin kanssa. Minkä: a) Pähkinälinna, b) Käkisalmi, c) Täyssinä, d) Stolbova?

5. Minkä ystävyyskaupungin 290-vuotisjuhlaan Äänekoski päätti vuonna 2004 lähettää Marja Leväsen, Erkki Leppäsen ja Hannu Javanaisen: a) Brande, b) Hveregerdi, c) Sestrojevsk, d) Aywaille?

iPad

“Näitä saa meiltä!”

Meiltä myös iPadien tarvikkeet ja mactietokoneet.

6. Erään Suolahden ystävyyskaupungin turistirysä on Sommarland-huvipuisto. Mutta mikä on kaupungin nimi: a) Eidsvoll, b) Skara, c) Egilstadir, d) Sorö?

7. Millainen venäläisvitsi on naurattanut suolahtelaisia: a) Bara-, b) Bere, c) Biri-, d) Boro-?

8. Piispa Absalon harjoitteli vuonna 1161 perustamalla Tanskaan Sorön kaupungin, myöhemmän Suolahden ystävän. Minkä kaupungin Absalon perusti myöhemmin: a) Aarhusin, b) Göteborgin, c) Kööpenhaminan, d) Vilnan?

9. Missä maassa Äänekosken ystävä Aywaille sijaitsee: a) Belgia, b) Hollanti, c) Ranska, d) Skotlanti?

10. Suolahden ystävyyskaupungin ylpeys voitti olympiahopeaa vuonna 1956. Missä lajissa: a) jääkiekko, b) purjehdus, c) hiihto, d) yleisurheilu?

Oikeat vastaukset sivulla 16.

X PriX

Hinta alkaen

469 €

16 Gb . . . . . . . 469 € 16 Gb + 4G . . . . 599 € 32 Gb. . . . . . . 579 € 32 + 4G . . . . . 699 € 64 Gb . . . . . . 679 € 64 Gb+ 4G . . . . 799 €

iPhone Sopimuslaitteena: 4S 16Gb 24 kk sopimuksella

TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Kuinka monta virallista ystävyyskaupunkia Äänekoskella on tällä hetkellä?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin Äänekoskelle. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

X37:ssa kysyimme seuraavaa: Kuka hoiti merkittävää tehtävää Äänekoskella 22 vuoden ajan Matti Mustosen ja Kalevi Ylösen välissä?

Ja vastaushan on tietysti Niilo Katila eli Katilan Niilo! Katila toimi Äänekosken kirkkoherrana peräti 22 vuotta (1945–67) ja kastoi muun muassa X-pt T. Vuorisen.

Oikein vastanneita löytyi 9 kappaletta. Arvonnassa lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Tuovi Lustig-Soikkeli.

20 €/kk Sopiva Fiksu 600 min puhetta • 250 txt/kk • 7 Mbit/s netti

19,90 €/kk

Tulossa piakkoin lisää Samsung X-Cover puhelimia!

Nokia Asha 203

Nokia 306

Nokia Pureview 808 • 41 MP kamera

ÄLisE liikuttaa 6.9. - 27.12.2012 Äänekosken Koulunmäen telinesalissa LASTEN LIIKUNTALEIKKITUNTI 7-9-vuotiaille:

Torstaisin klo 16.00 - 17.00. Ohjaajana Mira Viitasalo.

MUOKKAUS-jumppa aikuisille:

Torstaisin klo 17.15 -18.15. Ohjaajana Maarit Hokkanen.

Hinta: 5 euroa / tunti Meille käy myös Smartum- kulttuuri- ja liikuntasetelit.

Terv etu jump loa alle!

59 € 79 € 619 €

Nokia Lumia 800

369 € Puhelimet alk. 26,-

Osa tuotteista toimitusmyyntinä Suolahden liikkeessä!

Lisätietoja Minna Laaksonen, puh. 040-733 8480, Eija Malinen, puh. 050-5989069

niskanen.fi • facebook.com/Niskanen.fi Kauppakatu 6, Äänekoski, P. 0207 189 801 Asemakatu 11, Suolahti, P. 0207 189 807

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

Tyttö tehtaan varjosta LEILA ON ERITTÄIN äänekoskelainen. Siis henkeen ja vereen, paljasjalkainenkin, vaikka juuret ovat Karjalassa.

Kososen perheen esikoinen päätti syntyä Äänekosken sairaalassa lippujen liehuntaan. Oli äitienpäivä vuonna 1957.

- Ensimmäinen koti oli Pukkimäellä niissä yhtiön työntekijöilleen rakentamissa keltaisissa taloissa. Kussakin asui neljä perhettä, ja me yläkerrassa.

Vanhemmat ryhtyivät rakennuspuuhiin pian Leilan syntymän jälkeen. Yhtiö antoi tuolloin työntekijöilleen markalla tontin. Tähän täkyyn tarttui myös nuori perhe.

- Uusi koti ei noussut ykskaks mäen huipulle Markkamäkeen ja Retkeilykadulle. Rakentaminen ei siihen aikaan ollut niin nopeaa kuin tänään. Ensimmäisenä kesänä tehtiin pohjat, seuraavana pystytettiin runko ja kolmantena talo vihdoin valmistui. Keväällä 1960 syntynyt sisko ja muu perhe pääsivät muuttamaan uuteen kotiin juuri kesän koittaessa.

Vanhemmat kävivät tehtaalla töissä.

Isä työskenteli soodakattilalla koneenhoitajana. Läheltä liippasi, että Leila olisi kasvanut isättömänä lapsena.

- 1960-luvun puolivälissä soodakattila räjähti. Isä oli onnettomuudessa, jossa kuusi kuoli ja vain kaksi säästyi. Kun räjähdys tapahtui, olin Hiskin mökissä sijainneessa mummolassa hoidossa.

Muistan päivän kuin eilisen. Hiskinmäellä liikkui epätietoisuuden huhu, että isäkin olisi kuollut. Oli todella ihana asia, kun isä illalla tulikin kotiin. Äiti oli paperitehtaalla arkkisalissa eli Lintulassa ja näki räjähdyksen ikkunasta - Seinät lähtivät pullistumaan ja rakennus sortui. Isä oli tullut minuutti aikaisemmin konesalista, ja se säästi hänet varmalta kuolemalta. Hän joutui tunnistamaan työtovereidensa ruumiit.

Tämä jätti vuosiksi pelon asumaan pieneen tyttöön, hirvitti, kun isä lähti töihin. Leila odotti isää kotiin nenä kiinni ikkunassa.

Isovanhemmat olivat tulleet perheineen siirtolaisina Äänekoskelle. Isä on Värtsilästä, ja koti jäi kolme kilometriä rajan tuolle puolelle. Äidin koti oli taas Suojärvellä, entisen rajan lähettyvillä.

Leila tunnistaa itsessään karjalaista mentaliteettiä ja luonteenlaatua.

- Olen kova puhumaan, ja itku ja nauru ovat kivenheiton päässä toisistaan.

Myös tietty nopeus asioiden tekemisessä on osa karjalaista perua.

Leila oli päivät isovanhempien luona hoidossa. Aamu alkoi aikaisin ja päivä oli pitkä. Kuudelta mummolaan ja viideltä kotiin Retkeilykadulle. Markkamäessä yhteisö oli tiivis, Metsäkadun varrella sijaitsevalla leikkikentällä ei ollut kavereista pulaa. Nykyinen kaupunginjohtaja asuu nyt sillä kentällä.

HEINÄKUUSSA VUONNA 1973 16-vuotiaan neidon rakkaus löytyi Niemelän tanssilavalta. Sinne oli tullut myös Ruotinkylällä asuva komea kaveri.

-Näin Karin siellä, ja ajattelin, että tuo ei ole varmasti täältä, ehkä jostain

10

muualta tullut, kun on noin olevinaan.

Kari haki tanssiin ja ensivaikutelma petti. Kihloihin mentiin vuoden päästä.

Seurusteltiin ja asuttiin yhdessä ennen naimisiin menoa seitsemän vuotta.

Leila ei ole koskaan kauaksi kotoaan lähtenyt. Äiti ja isä asuvat yhä kotitalossa ja Leila huutomatkan päässä hevosenkengän varrella.

- Yhtiöltä oli jäänyt aikoinaan rakentamattomia hylkytontteja. Tontit olivat maastollisesti vaikeita rakentaa silloisella tekniikalla. 1980-luvun vaihteessa tonteille alkoi nousta taloja. Silloisen ooikaystävän eli nykyisen mieheni kanssa rakennettiin oma koti. Ja naimisiin mentiin vasta sitten.

Perheeseen syntyi kaksi tyttöä, joita Leilan vanhemmat hoitivat. Lapsia ei tarvinnut viedä päivähoitoon.

- Siinä se karjalaisuus myös näkyy, elämämme on hyvin yhteisöllistä ja me pidetään toinen toisistamme huolta.

Naapurustossa on mummola, tädit, sedät ja serkut.

Leila oli liikunnallinen tyttö ja aktiivinen harrastaja: hiihto, maastojuoksu, pituushyppy.

- Minulla on TUL:n piirinmestaruuksia -70 luvun alkupuolelta yhdeksän.

Olin huimalainen, silloin seurassa oli vetäjät, jotka saivat nuoret urheilukentälle ja maapohjahallille. Erkki Päivärinta sai meidät liikkumaan. Vedin lukioaikana Huiman yleisurheiluharjoituksia kolmena iltana viikossa. Haave lääkintävoimistelijan ammatista heräsi jo nuorena.

Oli mukana muitakin vaihtoehtoja: parturi-kampaaja ja käsityön opettaja. Ammatilliset haaveet pohjautuivat siihen, missä olin koulussa hyvä.

Ammatinvalinnanohjauksessa Leilalle suositeltiin testien mukaan tietotekniikan alaa. Lukion jälkeen käyty liikunnanohjaajan kurssi Kisakalliolla Lohjalla varmisti suunnan ammattiin. Leila pääsi opiskelemaan ensi yrittämällä Jyväskylään lääkintävoimistelijaksi.

- Hakijoita oli 650 ja vain 12 otettiin sisään, minä valmistuin lääkintävoimistelijaksi joulun alla vuonna 1979. Ensimmäinen vuosi meni työskennellessä yksityisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa Torikadulla, sitten hetki Sisä-Suomen Sairaalassa ja sitten minut valittiin terveyskeskukseen lääkintävoimistelijaksi.

Työnkuva muodostui laajaksi. Tuolloin hoidettiin viiden kunnan aluetta: Konnevettä, Konginkangasta, Suolahtea, Sumiaista ja Äänekoskea.

- Toimipaikkani oli Suolahdessa.

Koko laaja-alainen kenttä, mitä fysioterapiassa on, tuli tutuksi: sairaalatyöskentely, kotikäynnit ja työterveyshuolto, ennaltaehkäisevä työ, ryhmien ja luentojen pitäminen. Siinä sivussa vedin kansalaisopistossa myös liikuntaryhmiä. Kiinnostukseni painottui työterveyshuoltoon ja kävin siihen liittyviä kursseja, myös ortopedinen fysioterapia eli tuki- ja liikuntaelinten vaivat kiehtoivat erityisesti.

Ja niin alkoivat jatko-opinnot ja Tampereella. Leila erikoistui ortopediseen fysioterapiaan ja työterveyshuoltoon, palasi terveyskeskukseen ja vuonna 1988

Leila Lindell os. Kosonen

kutsui Peurunka.

- Olin ensin osastonhoitaja ja sitten toimin johtavana lääkintävoimistelijana. Organisaatiomuutosten pyörityksissä siirryin osastonhoitajaksi ja myöhemmin hyvinvointipalvelupäälliköksi ja sitten yhteyspäälliköksi. 22 vuoden aikana pääsin tekemään monenlaista työnkuvaa, muun muassa kuntoutuksen markkinointia ja myyntiä sekä toiminnan kehittämistä. 2000-luvulla toimintaa laajennettiin ja Äänekoskelle ja Suolahteen tuli myös Peurungan toimipisteet, ja minä vastasin myös niistä.

Työnkuva oli kirjavaa. Leilalla on rohkeutta lähteä tekemään uutta ja erilaista ja raivata tietä umpihankeen. Leila tunnettiin -90 luvulla myös aktiivisena ÄLiSe:n puheenjohtajana ja ryhmien vetäjänä. Hänen kaudellaan seura eli aktiivista toiminnan kautta ja kehittyi tuolloin merkittäväksi äänekoskelaisia liikuttavaksi seuraksi. Leila jättäytyi pois puheenjohtajan pestistä vuonna 2003.

VUONNA 2010 Leila katsoi peiliin, oli 53-vuotias ja työtön. Vaan eipä jäänyt neuvottomaksi. Nyt oli tullut aika toteuttaa haave vuodelta 1977.

- Peurungassa oli yt:t ja jäin työttömäksi. Vaikka ratkaisu ei tullutkaan yllätyksenä, niin kyllä se raapaisi. Se kosketti ihmisarvoa ja kävi mielessä, olenko toisten ihmisten silmissä hyväksyttävä.

Ymmärrän kaupungin henkilöstöä, jotka nyt kipuilevat yt:n kourissa. Jokaisen pitää ansaita paikkansa työssään. Maailma muuttuu, ja tarpeet yrityksessä siinä sivussa. Myös yritys muuttuu siihen suuntaan kuin se haluaa. Se aika on eletty, se on siellä ja nyt elän tässä ja tätä hetkeä.

Se minkä on menettänyt yhdellä sektorilla, niin siitä on saanut toiseen sektoriin. Jotta jotain saa pitää myös jostain pystyä luopumaan, on joku viisas aikoinaan sanonut.

Leila opiskelee parturi-kampaajaksi ja valmistuu toiseen unelma-ammattiinsa keväällä. Elämänlaatu on tänä päivänä parantunut huomattavasti.

- Minulla on vaarana tehdä 110 lasissa hommia, joten oli hyvä pysähtyä.

Olen 15-vuotiaasta lähtien tehnyt töitä tai opiskellut. Laakereilla ei ole tarvinnut lepäillä. Työkkärissä käyntikin on ollut opettavaista: sieltä on saanut palvelua ja ”palvelua”. On kiintoisaa olla ammatillisessa oppilaitoksessa oppilaan roolissa ja samalla poliittisena päättäjänä nähdä kuinka ne hommat käytännössä menee, että meneekö rahat oikeisiin asioihin.

Korjattavaa on!

KUNNALISVAALIT VUONNA 1988. Ääniä lähti kalastelemaan työläisperheen kuopus keskustapuolueen riveissä.

- Piilosen Pentti pyysi minua mukaan, ja sen verran olen väyrysläinen, etten hyökännyt sikana ränniin, vaan nukuin yön yli ennen kuin suostuin. Se, että olen keskustalainen on pitkälti appeni aikaansaannosta. Kävimme tiukkoja politiikkaan liittyviä pohdintoja ja keskustelua, joissa ei väittelyiltäkään vältytty. Huo-

masin, että keskusta vastasi ajatuksiani ja arvojani: koulutus, sivistys ja sallivuus - pienen ihmisen huomioiminen.

-Ihmisten asialla oleminen on sydämeni asia. Että kaikki saavat koulutusta lähellä, että terveydenhoitopalvelut pelaavat ja ovat kaikkien saatavilla. Että koko kunnan alueen palvelut on huomioitava ja luotava elämiselle edellytykset.

- Minulle on suotu upea mahdollisuus päästä näkemään, kokemaan ja työstämään sellaisia asioita joissa mennään eteenpäin näillä sektoreilla. Kai se on jonkunmoista elämäntehtävää minulle. Äänekoskella politiikan tekeminen on vuosien varrella muuttunut. Leila on päässyt jos jonkinlaisen pöydän päähän kopauttamaan nuijaa. Pesti politiikassa alkoi heti puheenjohtajuudella.

- Oliko se keskustalaisten miesten viisautta vai heikkoutta, kun minut pistettiin verekseltään nuorisolautakunnan puheenjohtajaksi. Sitten koululautakuntaan jäsenenä ja seuraavalla kaudella puheenjohtajana, sitten hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ja tällä valtuustokaudella puheenjohtajana.

Olen oppinut näkemään kokonaisuuksia ja ymmärrys on lisääntynyt miten asiat toimii ja etenee, missä luuraavat heikkoudet ja mistä löytyvät puutteet ja korjattavat asiat. Toisaalta meillä on paljon asioita, jotka ovat hyvin. Meidän pitäisi vaan nähdä metsä puilta. Toisaalta meiltä löytyy asioita joissa piisaa petrattavaa.

Meillä poliitikoilla on tärkeä tehtävä, jotta saamme operatiiviselle johdolle tuulta purjeisiin, että asiat saadaan käytännössä tapahtumaan ja toteutumaan.

Tavallisen tallaajan usko politiikkaan ja poliitikoihin on murentunut. Leila ei ole menettänyt uskoaan, vaikka se koetuksella on ollut monta kertaa. Vuosi 1995 meinasi muuttaa kaiken.

- Jouduin kolariin kuorma-auton kanssa kun se luisteli ajokaistani puolelle Kaura-ahon risteyksessä. Terveyskeskuksessa meni kaikki pieleen. Minut päästettiin kotiin, vaikka olin ollut taju kankaalla puolisen tuntia. Papereissakin lukee, että auto hieman töyttäissyt, vaikka autoni meni täysin lunastukseen Onneksi ja ihme että olen hengissä. Kotiin mennessä, hautausmaan kohdalla, tajusin, että olen nähnyt unen, jossa eräs minulle tärkeä edesmennyt henkilö tuli varottamaan, että joudun vaaralliseen tilanteeseen. Samaan syssyyn unessa henkilö kertoi, että minun aikani ei ole vielä, että minulla on tehtävää täällä maan päällä. Siinä kirkonmäellä se uni tuli esiin jostain alitajunnasta. Toisaalta olin nähnyt aikaisemmin unen, että kuolen auto-onnettomuudessa. Siinä unessa tilanne oli ihan vastaava kuin oikeassa onnettomuudessa. Toinen uni kompensoi toisen, ja niin sain jatkoaikaa.

Lähdin mukaan politiikkaan ihan tosissani vuoden 1997 vaaleissa ja pääsin valtuustoon. Vuoden 2001 vaaleissa sain eniten ääniä Äänekoskella. Sillä tiellä ollaan. Itsellä pitää olla tiettyä tahtoa viedä asioita eteenpäin ja muistaa se, että me ollaan kuntalaisten asialla. Me viedään viestiä virkamiehille, mihin suun38 · 2012

| Ä ks

- s. toukokuussa 1957 Äänekoskella, asuu Äänekoskella - erikoislääkintävoimistelija, opiskelija - Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja - naimisissa, kaksi aikuista tytärtä, koira

”Vanhoja päätöksiä on turha märehtiä.”

taan kuntaa pitää viedä. Ei uskoni ole horjunut. Aikoinaan untuvikkona ajatteli, että yksin pystyy muuttamaan maailmaa. Politiikassa tarvitaan yhteistyötaitoja, jotta saa näkemyksensä ajettua läpi oman ryhmän lisäksi myös muissa poliittisessa ryhmässä.

Leila ei ole katunut nuijan kopautuksia.

Mukana on jokunen harmittava kops.

- Kouluverkkoasia harmittaa. Jos jälkiviisastelee niin asiat olisi voitu tehdä järkevämminkin. Kahden yläkoulun mallissa on tietyt positiiviset puolet, mutta sitouduttiin liikaa siihen, että lähdettiin peruskorjaamaan Telakkakadun koulua. Siinä olisi voitu miettiä vaihtoehtoa: tehdään Suolahteen kokonaan uusi koulu joka olisi ollut sopivan kokoinen koulu oppilasmäärälle, ja Äänekoskelle vastaavasti rakennettu ylää Ks

| 38

· 2 012

koulun yhteyteen pikkusen lisää. Koulukuljetusten kustannukset ovat pysyviä ja huonosti ennustettavia ja kustannuskehitys voi olla hyvinkin arvaamaton. Se siitä, vanhoja päätöksiä on turha märehtiä.

TAKANA ON rankka kevät organisaatiorakenteen kanssa. Siinä ohella teknisen puolen ulkoistamisen päätös nuijittiin isommitta riidoitta. Edessä on tiukkoja neuvotteluja, kokouksia ja isoja päätöksiä.

Ja kuntavaalit. Leila ottaa asiat asioina, vaikka välillä on pitänyt kotosalla hieman itkeä tirauttaa. Poliitikotkin ovat tuntevia ihmisiä. Moni äänekoskelainen piinkova poliitikko pitää Leilaa tiukkana tätinä.

- Politiikka teetättää töitä, kun sen ottaa tosissaan ja siihen antautuu. Pitää osa-

X+1 Rakastaa: Elämää ja läheisiään Inhoaa: Selkärangattomutta Henkilö: Aviopuoliso Kari Eläin: Koira Ruoka: Kalakeitto Juoma: Maito Kirja: Paulo Coelhon Santiagon unelmat Elokuva: Tuulen viemää Musiikki: Hempeä ja tanssittava iskelmämusiikki

1. Rakkaat ihmiset 2. Upea luonto 3. Palvelut ta ottaa selvää, eikä niellä kaikkea. Kun tietää asioista paljon, on päässyt merkittäviin maakunnallisiin tehtäviin. Sairaanhoitopiirissä valtuuston varapuheenjohtajana toimiminen kahden kauden ajan kasvatti hyvin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajuuteen. Siellä käytetään isoja rahasummia ja vaikutetaan ihmisen arkeen.

Opettavaista se on ollut ja olen yrittänyt tuoda sieltä tieto-taitoa tänne kuntapuolellekin asioiden eteenpäin viemiseen ja apua olemme saaneetkin. Kun on ajattelussa nopea ja tiedossa edellä, niin toisen on vaikea pysyä perässä. Sen asian ymmärtäminen on itselle tärkeää: osaan laskea kymmeneen ja painaa jopa jarrua. Se on viisautta, mutta kun ei vaan aina malta.

Leila pohtii naisen asemaa politiikassa

ja johtamisessa. Onko niin että kun naista pidetään kovana tai jämäkkänä poliitikkona onko se niin että samat ominaisuudet ovat miehille plussaa ja naiselle minusta?

Leila on saavuttanut paljon sellaista, mitä hän on unelmissaan toivonut ja minkä eteen on tehnyt pitkää päivää.

- Minulla on erittäin hyvä mies, mahtavat vanhemmat, ihanat lapset, turvallinen lapsuus ja hyvä ympäristö elää. Elän vahvasti juurillani. Olen saanut tehdä elämässäni tehdä työtä ja harrastaa hyvin laajalla kirjolla. Olen saanut olla monessa mukana.

11

"Keppiä ja porkkanaa" Ben Zyskowicz nostaa hattua jokaiselle, joka lähtee kuntavaaliehdokkaaksi. Asiat eivät tapahdu hetkessä, sen mies tietää. Mutta tietääpä myös senkin, että kun oman asiansa saa eteenpäin, tulee siitä mahtava fiilis.

B

en Zyskowicz nappaa karkkilaatikon täyteen toffeeta ja suuntaa lähimmän ohikulkijan luokse.

- Laitetaanko suut makiaks, hymyilee kokoomuksen kansanedustaja.

Zyskowicz on maakuntamatkalla, takana on tältä päivältä jo Laukaa ja Konnevesi. Äänekosken jälkeen suunnataan Saarijärvelle. Äänekoski ei ole ihan tuntematon paikka helsinkiläiselle. Viimeksi Zyskowicz vieraili presidentinvaalien alla Cafe Niinistössä Torikadulla.

- Eikös Äänekoski ole paperiteollisuuden paikkakunta, Zyskowicz muistelee.

- Nuoruudestani muistan Äänekosken Jorma Kinnusen kautta. 92,70 metriä, vai mitä?

Kuntavaalit lähestyvät, parin viikon päästä ehdokashakemukset on jätettävä keskusvaalilautakunnalle. Zyskowicz nostaa hattua jokaiselle, joka lähtee mukaan.

- Arvostan yli puoluerajojen kaikkia, jotka lähtevät mukaan hoitamaan yhteisiä asioita. Kunnallispolitiikka on arkisten elämään kuuluvien asioiden päättämistä. Ne asiat vaikuttavat konkreettisesti ihmisten arkeen.

- Sehän ei taloudellisesti palkitse eikä äänestäjienkään palaute ole aina positii-

12

vista, koska harvemmin kehutaan niistä asioita jotka ovat menneet hyvin. Yleensä puhutaan niistä, jotka vaativat korjaamista.

Zyskowicz vieraili Keski-Suomessa ensin Jyväskylässä, jossa hän pääsi tapaamaan uusia kuntavaaliehdokkaita. Siellä tilanne onkin vähän parempi kuin pienimmillä paikkakunnilla.

- Pienillä paikoilla esimerkiksi moni yrittäjä ei halua liputtaa omaa kokoomuslaisuuttaan, koska asiakaspiiristä löytyy monen puolueen kannattajia. Kokoomuksen ehdokashankinta on kuitenkin aika hyvällä mallilla, varsinkin kun vertaa kilpailijoihin. Missä on haasteellinen tilanne, siellä monesti kilpailijoilla on vielä haasteellisempi.

Moni jättää kuntavaaliehdokkuuden miettimisen asteelle koska ei usko, että valtuustossa pystyy oikeasti vaikuttamaan asioihin.

- Aina voi ainakin jonkinverran vaikuttaa ja omalta pieneltä osalta voi viedä tärkeänä pitämiään asioita eteenpäin.

Asioita ei tapahdu hetkessä, mutta voin kertoa että se tuottaa huikeeta mielihyvää kun joku sellainen asia jota on pitänyt tärkeänä onnistuu.

Liikaa suoria tulonsiirtoja Zyskowicz tapaa reissuillaan paljon ihmisiä. Hän pyrkii kertomaan mitä Kokoomus tekee ja miksi.

- Tällä hetkellä ihmisiä sekä kiinnostaa että hämmentää Euroopan velkakriisi. On ymmärrettävää ja jopa oikein, että ihmiset ovat raivoissaan. Suomalaiset joutuvat oman etunsa vuoksi ottamaan taloudellista vastuuta siksi, että muut maat ovat sössineet ja eläneet yli varojensa. Ei se ole oikeudenmukaista.

Zyskowiczin mukaan kuntien ei tulisi kohdentaa säästöjä palveluihin vaan

järjestelmään.

- Palvelut täytyy pystyä turvaamaan.

Säästöä yritetään miettiä sitä kautta, ovatko kaikki prosessit ja tavat tarkoituksenmukaisia.

Nyt on aika priorisoida asioita. Kansanedustajan mielestä on tehty liian monia suoria tulonsiirtoja, kuten työttömyysturvan ja lapsilisien korottamiset.

- Eikö vanhukselle olisi tärkeämpää, että saa hyvän vanhustenhuollon kuin muutaman euron lisää eläkkeeseen?

Eikö sairaalle olisi tärkeämpää hyvä terveydenhuolto kuin hieman suurempi sairaspäiväraha? Joka vaalien alla käydään huutokauppaa, kuka lupaa eniten tulonsiirtoja. Samalla palvelut heikentyvät.

Nuorisotakuu hyvä uudistus Yritteliäisyys, työnteon arvostus ja kunnioitus sekä isänmaallisuus. Ne Zyskowicz mainitsee tärkeimmiksi arvoikseen.

Miestä harmittaa, että Suomesta löytyy monia, erityisesti nuoria, joiden mielestä ei kannata mennä töihin, kun yhteiskunnan tuellakin voi elää.

- Ihmisen pitäis tarttua työhön kuin työhön. Joidenkin mielestä vaikkapa hampurilaisbaarissa työskentely on paskatyötä. Silloin ne, jotka tekevät sitä työtä, maksavat verorahoillaan laiskottelun toisille.

Zyskowicz kannattaa sekä keppiä että porkkanaa. Hänen mielestään nuorisotakuu on erinomainen uudistus. Siihen kuuluu, että nuoren tulee saada koulutuspaikka, työpaikka tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä.

- Itse menisin sen verran pidemmälle, että kaikille pitää tarjota, ja kaikilta pitää edellyttää. Jos ei suostu ottamaan paikkaa vastaan, se tarkoittaa tukien leikkaamista. Ja niitä pitäisi leikata niin tuntuvasti, että se toimisi keppinä.

Zyskowicz lähti politiikkaan mukaan nuorena, 1960-luvun lopulla. Silloin nuo-

risopolitiikassa toimi kaksi rintamaa, yleisdemokraattinen sekä sen vastapainona porvaririntama, jonka keskeisenä voimana olivat kokoomusnuoret.

- Jonkin aikaa toimin sitoutumattomana oikeistolaisena, sitten liityin kokoomusnuoriin. Silloin maailmankatsomukseni kannalta keskeistä olivat kansainväliset kysymykset sekä kylmä sota. Uskon että tänäkin päivänä kansainväliset kysymykset, kuten ilmastonmuutos, inspiroivat nuoria.

Tilda Hopia

Vas taukset: Vastaukset sivulla 9 esitettyihin Äksymyxiin: 1. c (Alushta on ukrainalainen kaupunki) 2. d (oikea kirjoitusasu on Örnsköldsvik) 3. c (MoDosta maailman huipulle ponkaisi Peter Forsberg) 4. a (lähellä oli, ettei Laatokan Pähkinäsaaressa sijaitsevasta Pähkinälinnasta tullut uutta ystävyyskaupunkia) 5. c (Pietarin lähellä sijaitsevaan Sestrojevskiin, suomeksi Siestarjoelle, josta oli juuri tullut Äänekosken uusi ystävyyskaupunki) 6. b (Sommarland on Skarassa) 7. d (Borovitsi - tai Borovich, miten lienee - on ollut suolahtelaisten oma kohde Novgorodin alueella) 8. c (piispa pisti pystyyn myös Köpiksen) 9. a (Aywaille sijaitsee Belgiassa, Liègen maakunnassa) 10. d (Vilhjámur Einarsson, Egilstadirissa, Islannissa rehtorina myöhemmin toiminut kolmiloikkaaja oli kakkonen Melbournessa 1956 tuloksella 16,26. Kyseessä oli muuten Islannin historian eka olympiamitali)

38 · 2012

| Ä ks

teksti & kuvat Marjo Steffansson

Kuin Keihäsmatkoilla aanekoski tutuksi osa2

Linja-auto oli täynnä kuin Turusen pyssy, kun kulttuuritoimi järjesti kiertoajelun numero kaksi. Matkaemäntänä toimi tuttuun tapaan kulttuurityöntekijä Tiina Oksanen-Vehkala ja oppaana museonjohtaja Pekka Soininen. ÄKS hyppäsi taas kyytiin, näki ja koki hurjasti ja palasi ähkynä takaisin. Rengasmatkalle lähdettiin kaupungintalolta, käytiin Konginkankaalla ja Sumiaisissa – ja palattiin lähtöpisteeseen. Mutta ihan ekana käytiin het Markkamäessä!

yhyyden kyl ä Kö

hv il

a la n Riihika

K La

La

o

kk

mia Su

ko

i s t e n ki r

k a nk a a n k ir k gin n k o K

me

u

N

✚✚ Linja-auto peruutti Lylyharjulle Nuijasodan muistomerkille eli Mäilän patsaalle. Kauppias Mäilän suunnittelema patsas muistutti erehdyttäväsi Obelixin kantamaa hiidenkiveä. Pekka Soininen pudotti pommin korsuun: ei ole historiallista näyttöä, että paikalla olisi käyty nuijasotaa! Lylyharju nimitys tulee kaatuneesta nimeltään Lyly. Paikalle on haudattu venäläisiä, ja huhu kertoo, että venäläiset olisivat käyneet kaivamassa kankaalta luita matkaansa.

✚✚ Sumiaisiin rakennettiin kirkko vuonna 1802. Kirkko lahosi ja paikalle rakennettiin vuonna 1890 osittain viinasta saaduilla tuloilla uusi. Saarnastuoli ja kynttiläkruunu ovat vanhan kirkon peruja. Rakentamiseen käytettiin lahon vaivaamasta kaikki mahdollinen materiaali.

Kirkosta löytyy kahdeksan kulmaa aivan kuin Hagia Sofiastakin.

s ij a

od a

M

n m ui s t o

men kes ä kir k

äm

rk

o

ki

✚✚ Vuonna 1962 rakennettu Mämmen kesäkirkon alttaritaulussa on alati vaihtuva maisema. Insinööri Lasse Heikkilä teki piirustukset ja Anna Veijalaisen testamentin avustuksella Frans Kautto veisti kirkkoon hirret vanhasta Paadentaipaleen talon viljamakasiinista. Kalle Piilonen toimitti kirkkoon kelloksi Suojoen tilan vellikellon. Kirkkoon sopii 90 henkeä, on auki nimensä mukaisesti vain kesäisin ja on suosittu vihkikirkko. Sieltä löytyy Äänekosken seurakunnan vanhin esine: sakastin pöytä vuodelta 1759.

Kirkko täyttää 2.9. 50 vuotta ja juhlajumalanpalvelus toimitetaan 9.9.

im Li

at t

✚✚ Jos on joltain sattunut menemään ohi tieto, että Sumiaisissa on oopperatalo, niin tässä se tieto tulee. Pariskunnan Piers Prayn ja Marie Finne-Prayn vanhaan autokorjaamoon, rasvamontun päälle rakentama oopperatalo on kuultava itse. Akustiikka pelaa, kun seinän takana soittaa Radion Sinfoniaorkesteri ja pariskunta kajauttaa näytteen Oopperan Kummituksesta. Smart Casual eli ei tarvitse laittaa ravattia (ellei ite halua).

✚✚ Eipä ollut vielä ruispuuro lasehtinut, kun kurvattiin Rautionmäen perukoille Köyhyydenkylään. Kylä monine rakennuksiin on valmistunut talkoilla. Siellä matkalaisia odotti muikkukeitto, jonka sekaan oli laitettu kolome ja puol pakettia punasta voita. Makoisan keiton kyytipojaksi vielä jättilettu hillolla, ja niin oli väki ruokaperräisiä vaille. Mutta ei kun matkaan ja seuraavaksi Aittatorille!

✚✚ Kulttuuritien päässä nenään tulvehti ruispuuron tuoksu. Voisilmällä syöty, pehmeäksi haudutettu puuro pisti huokaamaan onnesta. Että ol hyvvää! Riihikavilassa päästiin tutustumaan Kömin teatterin kulisseihin, museoesineisiin: hevostyövälineisiin, timpurin vehkeisiin ja mehtätyökaluihin.

✚✚ Johan oli heppoja sisällä että ulukona: ihkaoikeita paarmojen jahtaamia, My Little Poneja, maalauksia ja veistoksia, vain Jolly Jumper jäi uupumaan.

Laajan Gallerian tämän kesän näyttelyn punaisena lankana oli hevonen, ja niitä myö nähtiin.

a j a n G a l le r i a

a

o a l a O p pe r a t

al

o

✚✚ Nälkävuosien aikaan suuren tahdon voimalla rakennettu kirkko oli valtava ponnistus, sillä alueella oli tuolloin vain 31 taloa. Kirkkohaaveet tyrmätiin aluksi mutta Herneelän talon isäntä ei antanut periksi ja kävi kävellen Vaasassa hankkimassa luvan kirkon rakentamiseen.

Jaakko Kuorikosken hiekkaan piirtämä kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1866.

Reissun hurjapäisimmät kävivät kiipeämässä kellotapuliin. Konginkankaan kirkko on tällä hetkellä Äänekosken suurin kirkko jonka vetoisuus on 550 henkilöä. Kirkkoa on kerran yritetty polttaa, se on kokenut muodonmuutoksen, kun kumukatto on vaihdettu kupolikatoksi.

Spesiaali matka päättyy jännään reittivalintaan: takaisin tultiin Vihijärven ja Ruotinkylän kautta. 40 vuotta sitten paikkakunnalla asunut matkalainen totesi, että tiet ovat yhtä huonossa kunnossa kuin lähtiessä.

Ennen

Simsalabim

Jälkeen

– ja auto vaihtaa omistajaa

Autoa myytäessä ei stailaus tule ensimmäisenä mieleen. Osataan luetella ajetut kilometrit, kolhujen vähyydet, ja sen, että auton edellinen omistaja oli eläkkeellä oleva opettajatar, joka ajoi vain kesäisin kauppamatkoja saaressa.

Kun asunto laitetaan myyntiin, niin sitä stailataan kuin viimeistä päivää. Telkkari suoltaa stailausohjelmia, ja viesti niissä on selvä: kun näet hiukan vaivaa, niin hinta pompsahtaa het kerralla ja ylöspäin. Ammattilaisen tekemä sisäpuhdistus on hintansa väärtti ja auton arvolle melkoinen ylennys.

Varsinkin naisia kiinnostaa se, että onko auto siisti, ei niinkään vääntö ja momentti.

- On järkevää sisäpesettää auto ennen myyntiin laittamista. Penkeissä saattaa olla jäätelö-, mustikka-, purkka- ja vaikka mitä tahraa, hajukin voi olla etova, ja saattaa karkoittaa potentiaaliset ostajat kiireesti pois, kertoo Tuulia Tikkinen K-S Autofixistä.

Hyvästi tupakan ja tunkanhajut, sillä nämä poistuvat otsonointilaitteen avulla.

- Haju ei lähde tuulettamalla, eivätkä monet tahratkaan poistu kotikonstein.

Myös hyttysten raadot jämähtävät auton keulaan yllättävän tanakasti, onneksi

meillä on konstit moniin mahdottomiksi luultuihin läikkiin ja lemuun.

Tapani Huuskonen on melkoinen fakiiri, kun vääntäytyy penkkien väliin putsaushommiin.

- Minä tutkin joka sopukan. Penkkien alla voi lymytä vaikka mitä hajuyllätyksiä, Huuskonen kertoo.

Ihmetystä sai aikaan auton penkit ennen ja jälkeen-käsittelyn. Ammattilaisella ei kauan nokka tuhissut, kun muuten siistin näköisen auton homeiset penkit saivat kyytiä.

- Ei kukaan (nainen ainakaan) ostaisi autoa, jossa on noin ällöttävän näköiset istuimet, tuumasi eräs autoon kurkannut rouva.

Marjo Steffansson

AUTOKORJAAMO Raimo Hakkarainen Teollisuuskatu 27, 44150 Äänekoski puh.

040 505 2598

Täyden palvelun Autokorjaamo Ȉ Huollot kaikille merkeille, valmistajan antaman huolto-ohjelman mukaisesti Ȉ Henkilöautojen kolarikorjaukset ja -maalaukset

AD huoltaa, alkuperäinen takuu säilyy.

Korjaamopalvelut | Jopi Motors Oy | Ratakatu 11, 44200 Suolahti Puh. 014 542 077 / 044 099 0166 | ARK 8.00–16.30 www.jopimotors.net | www.ad-finland.com

14

38 · 2012

| Ä ks

Autopaloja

Paluu juurille

Harmaa kansa pitää harmaasta, kertoo liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastot. Harmaiden autojen osuus henkilöautokannasta on lähes 21 prosenttia. Punaisia autoja on liikenteessä toiseksi eniten, 19,5 prosenttia.

Liikenteessä tällä hetkellä olevista henkilöautoista suurin osa on harmaita.

Harmaita autoja liikkuu teillä noin 542 000 kpl, ja jos mukaan lasketaan myös hopeanväriset autot, on tämän sävyisiä autoja liikkeellä yhteensä 723 500 kpl.

Autohuolto A. Tainio muutti helmikuun lopulla uusiin tiloihin Suolahteen. Samasta rakennuksesta alkoi tavallaan Antti Tainion urakin.

- Talon toisessa päässä kaveri piti hyvin pienimuotoista autokorjaamoa. Siitä innostuneena aloin keräilemään työkaluja ja muutaman vuoden kuluttua huomasin, että niitä olikin kertynyt aika paljon nurkkiin. Aloin sitten etsimään omaa työtilaa, joka löytyikin vuonna 2007 Rotkolasta.

Tainio tarjoaa henkilö- ja pakettiautojen huolto- ja korjauspalveluita sekä pieniä kolarija maalaustöitä. Yleensä jonoa on pari päivää, vilkkaampina aikoina viikon.

- Teen myös katsastuksia, jos asiakas haluaa.

Teen autolle katsastustarkistuksen, tarvittavat korjaukset ja haen leiman.

Tainio oli ensimmäisiä yrittäjiä Äänekoskella, jotka liittyivät valtakunnalliseen Autonomi-ketjuun. Suurin ero entiseen on Autonomin korjausohjelma, josta saa rekisterinumeron syöttämällä hinta-arvion esimerkiksi määräaikais-

Ensirekisteröinneissä suosiotaan on selkeimmin kasvattanut valkoinen auto: valkoisia autoja oli ensirekisteröidyistä henkilöautoista 2007 noin 3 prosenttia, nyt osuus on jo yli 15 prosenttia.

Heinäkuussa kirjoitettiin ennätyksellinen määrä romutustodistuksia, peräti 7409 kappaletta. Romutustodistusten määrän kasvusta huolimatta noin 30 000 autoa "katoaa" vuosittain. Kukaan ei tiedä mihin näissä autoissa oleva jäte, kuten öljyt sekä jarru- ja jäähdytysnesteet joutuvat. Lisäksi kaikki autot joista ei tehdä romutustodistusta jäävät ajoneuvorekisteriin ja viimeisen omistajan vastuu autosta jatkuu.

Auton saa lopullisesti pois ajoneuvorekisteristä toimittamalla sen viralliseen vastaanottopisteeseen, jossa autosta kirjoitetaan romutustodistus. Romutustodistus varmistaa sen, että autoa ei voi enää rekisteröidä liikenteeseen.

Lisäksi vuotuinen ajoneuvovero ja liikennevakuutus päättyvät automaattisesti. Kierrättäminen on viimeiselle omistajalle maksutonta.

huollosta.

- Moni asiakas on kiinnostunut tietämään hintahaarukan jo ennen auton huoltoon tuomista. Palvelu on nopeuttanut toimintaa huomattavasti. Joskus hinta on ollut jopa halvempi, kuin mitä ohjelma on ehdottanut, Tainio kertoo.

- Lisäksi varaosapalvelu toimii hyvin, yleensä kaikki vaihtoehdot ovat täällä jo seuraavana päivänä. Aikaisemmin jouduin menemään varaosan kanssa paikan päälle tarkastamaan, sopiiko osa.

Autonomi toimii Autoasi-ketjun alla. Autoasiliikkeitä ovat suuremmat yritykset, Autonomiliikkeitä pienemmän yhden tai kahden ihmisen autohuollot. Tainio on viihtynyt yrittäjänä, vaikka alussa yrittäjyys vähän jännittikin.

- Kiireellisinä aikoina yritys työllistää itseni lisäksi yhden ihmisen, hiljaisempina aikoina toimin yksin.

Tilda Hopia

Onnea turvatyyny eli airpäkki! Ensimmäinen etumatkustajalle tarkoitettu henkilöauton turvatyyny esiteltiin 25 vuotta sitten MercedesBenzin S-sarjassa (W 126) syyskuussa 1987.

Jos matkailusivusto Zooverin tutkimusta on uskominen, ovat suomalaiset maailman parhaita -tai ainakin vähiten huonoja - kuskeja. Saksalaisen Die Welt -lehden verkkosivuilla esitellyssä kyselyssä pyydettiin nimeämään maailman huonoiten autoileva kansa, ja vain 1,5 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei suomalaisia tulisi päästää ratin taakse.

Italia sai kyseenalaisen kunnian viedä kyselyn ykkössijan. 30 000 vastaajasta 24 prosenttia totesi, että maailman kehnoimmat autoilijat asuvat Italiassa. Mamma mia! Tööt tööt!

Lähde: Automerkit.fi

SEURAAVAT KURSSIT B-KURSSIT MA 3.9. KLO 16.20 MA 17.9. KLO 16.20 MOPO PE 31.8. KLO 14.00

ITSESTÄÄN SELVÄ VALINTA!

Soita (014) 522 334 Äänekoskentie 306 Äänekoski, avoinna 9-16.30 www.aanekoskenautokoulu.fi ä Ks

| 38

· 2 012

15

Terho Vuorinen

all over Europe Lomakohde kuin lomakohde, aina löytyy Lidl. Kuten Äänekoskeltakin, vaikkei kaupunkiamme ehkä merkittäväksi resortiksi luokitellakaan.

Mutta onhan se aina kotoista käydä Lidlissä. Sak-

Äänekoski

rantamilla Italiassa. ÄKS kävi Riva del Gardan Lidlissä ja huomasi, että tuotevalikoima ei ole sentään ihan sama kuin Kuhnamontiellä. Makaronimaassa asiakas voi ostaa mukaansa väkijuomia ja varata vaikkapa kaukomatkan. nen. Hintaan kuuluvat muun muassa lennot, opashotelleissa ja aamiaiset. Miksei moisia kaupata koskelaisille?

2,49 €

2,79 €

Olut 0,5 l (Grafenwalder)

Italian lyhyt oppimäärä.

Super Sabato! = Super Lauantai!

san kymmenen vuotta siitä, kun ensimmäiset Lidlit avasivat ovensa Suomessa.

Ja kerrankin Äänekoski oli kehityksen eturintamassa. Muut yhdeksän paikkakuntaa, joilla päästiin ensimmäisten joukossa ihmettelemään "Saksan Siwaa" olivat Forssa, Iisalmi, Jyväskylä, Kaarina, Kemi, Kempele, Kouvola, Lappeenranta ja Pirkkala.

Äänekoski tiennäyttäjänä Suomessa 1969 Äänekosken paperitehdas aloitti päällystetyn aikakauslehtipaperin valmistamisen 1986 Luvan kanssa rakennettu kuiluton maisemahissi näkee päivänvalon Äänekosken uudessa kaupungintalossa 29.8.2002 Lidl avaa myymälänsä

1,59 €

0,49 €

Mehujää 6 x 110 g (Gelatelli)

2,99 €

1,99 €

Cola-juoma 2 l (Freeway)

1,49 €

0,75 €

Aamiaisjogurtti 175g (Milbona)

0,59 €

0,49 €

Kiviuunipizza, kinkku 2 x 350g (Trattoria Alfredo)

2,99 €

3,49 €

Tomaattikastike, basilika 690g (Sargona)

1,49 €

2011 Valio aloitti jäte-etanolia polttoaineena hyödyntävän jakeluauton käytön

0,89 €

Kuulakärkikynät, 4kpl (United Office)

1,49 €

1,79 €

Lämpötyyny/kylmätyyny (Sensiplast)

YHTEENSÄ: Äänekoski

Riva del Garda

20,70 €

18,45 €

Heinä-elokuussa tehdyssä vertailussa huomioitu vain normaalihintaiset tuotteet. Tuoretuotteiden hinnat ovat samalta viikolta.

16

Riva del Garda

Suklaamurohiutaleet 500 g (Crownfield)

10 vuotta Saksan Siwaa

omia merkkejä, sopimusvalmistajan tekemiä. Kun vielä uskaltaisi korkata...

ÄKS päätti pistää samalla pystyyn pienimuotoisen hintavertailun, ihan siksikin, että Lidliä on Suomessa hankala laittaa kilpailijoiden kanssa samalle viivalle.

Laatikkokaupan omat tuotemerkit kun eivät aina ole vertailukelpoisia.

Sekä Äänekoskelta että Gardalta löytyi runsaasti samoja tuotteita. Vertailuun on otettu vain pieni osa ja hyvin sattumanvaraisesti. Mutta linja on selvä: Italiassa on hivenen halvempaa.

Kumma juttu vaan se, että italialaiset saavat maksaa pizzastaan selvästi enemmän!

2,99 €

2,99 €

Kertakäyttölautaset, 50kpl (Aromata)

2,59 €

2,78 € 38 · 2012

| Ä ks

teksti Taija Kolehmainen - kuva Max Steffansson

Kosket us FAKTA Arto Lepistö - Syntynyt 13.9.1954 Peräseinäjoella - Sosionomi ja yhteiskuntatieteiden maisteri - Kaupunginjohtaja Äänekosken kaupunki 19942003, kunnanjohtaja Jyväskylän maalaiskunta 20032008, apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki 2009-2012 - Harrastaa musiikkia, liikuntaa, metsästystä ja kalastusta, puutarhanhoitoa ja vanhojen moottoripyörien kunnostusta

NOPEAT

Äänekosken imago kaipasi kohennusta Arto Lepistö taisteli työttömyyttä vastaan luomalla Äänekoskesta miellyttävämmän kaupungin. Äänekosken kymmenen vuoden ajanjakso on erittäin tärkeä aika elämässäni ja hyvä korkeakoulu monellakin tavalla. Siihen asti olin pysynyt yhdessä työpaikassa keskimäärin kaksi vuotta ja kierrellyt erilaisissa työtehtävissä ympäri Suomea.

Astuin virkaan 39-vuotiaana, Suomen nuorimpana kaupunginjohtajana, vuonna 1994. Suomi oli laman kourissa ja Äänekosken työttömyysprosentti oli masentava, se hipoi 30 prosenttia ollen Keski-Suomen pahin. Tammikuu oli lumeton ja maa mustana, oli kuin olisin laskeutunut Mordorin laaksoon.

Odotukset minua kohtaan olivat kovat.

Sen lisäksi että uimme laman syvimmissä syövereissä, oli Konginkangas liitetty juuri Äänekoskeen ja operatiivinen puoli jäi minun harteilleni.

Kaupungin ilmapiiri oli myös masentunut, mikä lisäsi eripuraa ihmisten välillä. Onneksi sain tukea kokeneilta, pitkän linjan kunnallispoliitikoilta. Muun muassa Pauli Lunttila, Erkki Aalto, Pertti Salo, Simo Salmelin, Anita SarasteKautto, Olli Vertainen ja Heikki Korjus olivat nostamassa Äänekoskea takaisin jaloilleen.

Uudet tuulet alkoivat puhaltaa pian, kun elektroniikkateollisuus kehittyi Suomessa. Tämä oli tärkeää aikaa koko maan kansantalouden kannalta ja Äänekoskikin sai osansa Nokian menestyksestä. Vuodet 1995–1997 olivat hurjia; kaupunki rakensi uusia tiloja ja ihmisiä palkattiin töihin. Äänekoskella järjestettiin jatkuvasti elektroniikan alan kursseja. Lyhyessä ajassa kaupunkiin oli tullut yli tuhat uutta työpaikkaa. Tästä alkoi positiivinen kierre.

Muutos oli tapahtunut myös minussa. Tajusin, että kaupunginjohtajana roolini on valaa uskoa ja nostaa kaupunkiä Ks

| 38

· 2 012

laisten mielialaa. Hieman tuohtuneena eräästä paikallislehden kirjoittamasta negatiivisesta lehtiartikkelista kirjoitin lehteen jämäkän kolumnin tästä ”äänekoskelaisesta pessimismistä”. Ihmiset kiittelivät kirjoitustani.

Mielestäni oli tärkeää nostaa kaupungin imagoa, jotta ihmiset ja työpaikat löytäisivät Äänekoskelle. Ulkopuolisten mielikuvissa Äänekoski oli pahanhajuinen tehdaskaupunki. Häränvirran ranta oli tuohon aikaan täysin hoitamaton.

Saimme luvan siivota rannan virkistyskäyttöön ja pian sen jälkeen Keitelejazz muutti nykyiselle sijainnilleen Rantapuistoon. Tuohon saakka Jazzit oli ollut vain pienen harrastajajoukon juttu.

Näin kuitenkin, että musiikkitapahtuma muuttaisi ennakkokäsityksiä Äänekoskesta. Keitelejazz laajentui koko kaupungin tapahtumaksi. Tietysti ajatuksella oli vastustajansa ja monet epäilivät, ettei tästä tulisi yhtään mitään.

Yhdistymisestä Suolahden kanssa oli puitu jo ennen minun aikaani ja minäkin sain olla mukana tekemässä selvityksiä. Mielestäni päätös kuntaliitokses-

ta olisi pitänyt tehdä puhtaalta pöydältä ja paljon aikaisemmin kuin se lopulta tapahtui. Näin yhteinen alkutaivail olisi voinut olla helpompi. Huomasin vastakkainasettelun suolahtelaisten ja äänekoskelaisten välillä heti, kun muutin Äänekoskelle.

Tällaisessa työssä on tärkeää pystyä välillä lataamaan akkuja. Kävin pitkillä juoksulenkeillä, kiersin usein Rantapuiston kautta Mämmensalmelle ja Äänekosken tietä takaisin. Lisäksi kesäisin rullaluistelin Äänekosken ja Suolahden väliä. Fyysisen kunnon ylläpitäminen auttoi jaksamaan eteenpäin.

Seurasin Äänekoskella luonnollisesti myös koripalloa. Huiman menestys paransi omalta osaltaan Äänekosken mainetta.

Kymmenen vuotta Äänekoskella menivät nopeasti. Opin tuntemaan kaupungin rutiineja ja ottamaan tarpeen tullen riskejä. Syksyllä 2003 siirryin johtamaan Jyväskylän Maalaiskuntaa. Se oli hyvin erilaista, ja vitsailinkin, että olin ennemminkin kolmen itsenäisen taajaman pääsihteeri kuin kunnanjohtaja.

Käyn yhä vuosittain Keitelejazzeilla ja tapaamassa äänekoskelaisia ystäviäni.

Erityisesti Auvisista ja Kaurasista tuli hyviä perhetuttuja minulle ja vaimolleni.

Perustin aikoinaan Markku Auvisen ja Risto Kaurasen kanssa bändin, Oksetin, jossa edelleen soitan kitara-banjoa.

Tämä oli kai sitten sitä henkisen puolen ylläpitämistä.

Nyt olen muuttamassa takaisin Pohjamaalle. On haikeaa jättää Keski-Suomi, mutta samalla minua kiehtoo päästä takaisin kotiin, uusien haasteiden pariin Lapuan kaupunginjohtajaksi. Pyrin kuitenkin seuraamaan Äänekosken tapahtumia ja käymään siellä mahdollisuuksieni mukaan.

Patruunatehtaan räjähdys Lapualla vai Konginkankaan bussiturma?

Kahdesta kauheasta valitsen Patruunatehtaan räjähdyksen.

Siinä loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä oli suurempi ja taloudelliset menetykset pitkäkestoisemmat.

Jorma Kinnunen vai Tapio Korjus?

Kinnunen, hänen merkityksensä uran aikana suomalaisen urheilun ja jälkeenpäin urheilukasvatuksen saralla on tärkeä.

Kunnallisvaalit vai eduskuntavaalit?

Kuntavaaleilla on suurempi merkitys ihmisten elämässä.

Suomalainen, edustuksellinen demokratia on vahvan paikallishallinnon perusta.

Keitelejazz vai Jyväskylän Kesä?

Keitelejazz on pienen kaupungin yhteinen voimanponnistus, joka on saanut mainetta valtakunnallisestikin, siksi valitsenkin sen.

Painotalo vai Liikuntapuisto?

Mielestäni Liikuntapuisto lisää enemmän hyvinvointia, sillä sen olemassaolo vaikuttaa suurempaan joukkoon. Olen terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja ja kaikki liikunnallisuus saa minut myötämieliseksi.

17

ÄKSY MIE S

Romanttista lukemista naisille Vuodesta 1959 saakka ilmestynyt Regina-lehti lopettaa. Suomalainen nainen uhkaa jäädä ilman voimaannuttavia tarinoita tosielämästä. Siksipä jokaisen kynälle kykenevän miehen on kirjoitettava vähintään yksi romanttinen novelli viikossa. Muuten naiset kylmettyvät lopullisesti. Tässä yksi tarina malliksi muille. Mukana on kourallinen myös erotiikkaa, joka on ulkomaankirjallisuudessa nyt hot.

Ei heikkohermoisille. ”Pirre palaa junalla kotikuntaansa, josta tuli lähdettyä ovet paukkuen, kun äiti ei päästänyt tyttöä taidekouluun. Helsingissä vierähti kaksikymmentä kaksi vuotta.

Kuinka vuodet vierivätkään, Pirre huokaa ja katsoo sateista maisemaa. Pisarat osuvat lasiin kuin kyyneleet.

Yksinhuoltajan elämä Helsingissä oli ollut kaikkea muuta kuin helppoa. Imettämäänkin oli opeteltava kantapään kautta. Raha oli tiukalla, miehet petollisia.

Rulettiin ja vinettoon meni monta tiliä.

Onneksi Pirren pojasta tuli kunnon mies ja kokki. Hän pitää Hommafoorumilla blogia etnisistä ruokapaikoista.

Mutta tulevaisuus huolestuttaa Pirreä.

Projektipäällikön pesti on vaativa, kunta odottaa Pirreä kuin sateentekijää. Riittämättömyyden tunne nipistää vatsanpohjasta. Ja kun Pirre ajattelee veljeään, mieli synkkenee entisestään. Rakkaalla kotitilalla asuva veli on juonut jo vilpolan. Voi, minua, Pirre huokaisee.

Kotikunnan asemalla Pirreen iskee katseensa junansuorittaja, jolla on kiharat hiukset ja suorat housut. Armastelun jälkeen junansuorittaja esittelee itsensä Makeksi. Make on koulukiusaaja vuosien takaa. Hän on naimisissa. Hän lupaa jättää perheensä, mutta ei jätä. Hänen sydämeensä ei mahdu kahta ämmää.

Pirre hakee saikkua ja itkee viikon. Kirvelevät muistot häviävät lääkärin määräämillä lääkkeillä. Pirre kovettaa sydämensä. Hän menee kotitilalle ja kaataa veljensä kiljusaavin maahan. Veli joutuu puhutteluun. Hän säikähtää niin, että raitistuu ja lukee itsensä urheiluhierojaksi.

Pirre päättää unohtaa miehet ja uppoutuu työhön. Hän saa tulosta aikaan. Kotikunnan veroäyri laskee ja syntyvyys kääntyy nousuun. Nuoret eivät syö pipo päässä. Kukaan ei narise yleisönosastolla.

Jokin kuitenkin kalvaa Pirreä sisältä päin. Olenko minä kadottanut tunteeni lopullisesti? Pirre kysyy itseltään. Eikö kohtalo voisi suoda minulle miestä, jolle ei vinetto maistu, ja joka ei ole toisen oma?

Mutta huokaukset kaikuvat kuuroille korville. Pirre itkee konttorin vessassa ja etsii ryppyjä kasvoistaan. Niitä löytyy päivä päivältä enemmän. Apua, kohta minä olen vanha akka, joka ei kelpaa kellekään, Pirre parkaisee.

Kohtalo puuttuu peliin, kun Pirren tietokonetta korjaava ”Bugi” Muilunen alkaa tilittää elämäänsä. Muilusenkin elämä on ollut täynnä virheitä tai ”bugeja”, joiksi Muilunen virheitään leikkisästi kutsuu.

Pirre rakastuu päätä pahkaa huumorintajuiseen Muiluseen, jolla on suora tukka ja ryppyiset housut. Pirren veri kiehuu, kun Muilunen katsoo häntä kiinteästi silmiin ja kehottaa riisumaan vaatteet. Vihille mennään heti kun Pirre pääsee laitokselta.”

Reijo Honkonen

Täysin uusi Volvo V40 on kaikkien aikojen turvallisin ja dynaamisin Volvo. Siinä on uutta skandinaavista muotoilua ja uusia innovaatioita, esimerkiksi jalankulkijoiden turvatyyny ensimmäisenä maailmassa ja muunneltava digitaalinen mittaristo. Ja päästöt ovat vain 94 grammaa. Volvo V40 on auto, joka on sinulle suunniteltu.

sinulle suunniteltu KOEAJA Täysin uusi volvo V40 alk.

27 588 € • Katsastusviranomaisen tarkastama • Kuntotarkastusraportit nettisivuillamme* • Huollettu ja kunnostettu • Kahdet hyväkuntoiset renkaat • Alle 6 vuotta vanha • Alle 200 tkm ajettu • Hyville autoille myönnämme 12 kk / 20 tkm kirjallisen ostoturvan.

Autot kuntoraportteineen löydät uudistuneilta kotisivuiltamme hameenauto.fi.

Täysin uusi Volvo V40 –mallisto alkaen: autoveroton hinta 23 040 €, autovero 3 947,82 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 27 587,82 €. Autoetu alkaen: vapaa 615 €/kk, käyttöetu 420 €/kk. EU-yhd. 3,6-5,5 l/100 km, CO2 94-136 g/km. Volvo-sopimus alkaen: n. 43 €/kk (3 vuoden sopimus, 20.000 km/vuosi). Kuvan auto erikoisvarustein. Volvocars.fi.

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti puh. 010 5228 210 Avoinna ma-pe klo 9-18, la klo 10-14

18

JÄMSÄ Keskuskatu 25 Automyynti puh. 010 5228 280 Maksa vähän.

Puhelut 010-yritysnumeroihin: 8,28 s/puh. ja lisäksi lankapuh. 5,95 s/min. ja matkama-pe klo 9-17, la klo 9-13Dacia.fi | Vaadi paljon. puh.17,04 s/min.

38 · 2012

| Ä ks

TIEDOTE MAANTIEN 642, (ÄÄNEKOSKENTIE) SULKEMISESTA ÄÄNEKOSKELLA ROTKOLAN RAUTATIESILLAN KOHDALTA LA 8.9. KLO 12.00 – SU 9.9. KLO 14.00 VÄLISENÄ AIKANA. Katkon aikana vanha silta puretaan ja uusi asennetaan paikoilleen. Kiertotie VT 4 ja KT 69 (Hirvaskankaan) kautta.

Kevyt liikenne ohittaa työmaan normaalisti.

Pahoittelememe aiheutuvaan häiriötä.

SEINÄJOEN KIINTORAKENNE OY V-M POIKELA 0400-854235

• Uudisrakentaminen • Perustukset • Saneeraukset • Laatoitustyöt • Hirsirakentaminen • Suunnittelu ja valvonta

Tmi Janne Kautto Rakennuspalvelu J.Kautto Oy puh. 050 587 2254

"Onnen kahle kultainen ihanin tunne ihmisen."

Jo 30 vuotta yhteistä taivalta!

Onnittelemme: Carita perh.

Aleksi perh.

Väinö perh.

Maija & Terho

WWW.PUBMARKUS.FI

Vasemmistoliiton Äänekosken kunnallisjärjestö ry: n syyskokous ti 4.9.2012 klo 18.00 Suolahden kansantalossa. Kahvit tarjotaan!

Tervetuloa!

ä Ks

| 38

· 2 012

19

Ci

ttariss To. 30.8.

Pajuniem a tapahtuu Pe. 31.8 : en loista . Äijäsen vat lihais k o a tileipom t tuottee Pajuniem on uunit t en suus u o r Uunituo e s e a t s h u e la r kut, retta Ko vat lihais u at herku myynnis volan lakua! Va t , asan m sä riis La. 1.9.

Pajuniem ipiirakat ja lihap aistatusiirakat en mais tuvat lih aisat tuo tteet

HINNAT VOIMASSA TO–SU 30.8.–2.9.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

SUPERIOR KIRJOLOHI

Atria

BROILERIN KOIPI-REISI

0

Costa Rica

4

99

palana Suomi

kg

Atria

BROILERIN FILEELEIKKEET 900-1000g miedosti suolattu ja hunajamarinoitu (7,99-8,88kg )

90

7

NAUDAN JAUHELIHA

6

9kpl / 540g ps (2,57kg)

39 pss

500g ( 4€ kg ) 1 erä / talous

2

pkt

-33 %

4

00 2 pk t

2,99 pk t Plussakorttia (5,98 kg) Hinta ilman K-

6,99/4-pack Plussakorttia sis. pantit 1,60 (0,90 l)

Uunituoretta omasta uunista!

Maistuvat

MINILUUMUTOMAATTI

PEHMOPALA LEIVÄT 430 - 450g ( 6,64 - 6,95kg )

2

99

rs

kpl

Vielä Jaksaa Kukko Kiekua!

SIPSIT

COSTARICA

4-pack

00

rs

Estrella

OMAN KYLÄN RUISEVÄS

Hinta ilman K-

1

99

rs

4

kg

250g Espanja (4,00 kg)

Suomi

Elonen

1

Paras jauheliha jauhetaan paikan päällä!

Lihamestarin

99

kg

0

99

99

99

kg

NAUDAN TAKUUMUREA ULKOFILEE

22

1,5l 4 -pack (0,57L ) sis. pantit 1,60, rajoitus 2 / talous

BANAANI

kokonainen Suomi

-37 %

COCA-COLA

Chiquita

KUKKO-OLUT

275 300g (5,83 6,36kg)

2

pss

-26 %

3

50

2 pss

ja yksit täin plussakor ttia Hinta ilman K-8,65 kg) 93 (7, s ps 38

2,

IRTOTEET

12-pack ei Pils sis. pantit 1,80 (2,82l) voimassa 16.4. alkaen.

12

(8,33kg) yksittäin 1,85ps

96

2

12-pack

pss

1

00

UUSI ÄÄNEKOSKI

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

2 pss