SOTE – uudistuksella terveyden edistämistä ja toimivuutta! Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestäminen uudelleen on kirvoittanut kieliä ja kuohuttanut mieliä. Onhan kysymys isosta muutoksesta, jonka vaikutukset näkyvät vielä vuosikym-menten kuluttua ja koskettavat koko väestöä. Terveydenhuollon järjestämisestä on esitetty erilaisia malleja:
terveyspiiri-ajatusta, maakuntamallia, vapaaehtoista kuntayhtymämallia ym. Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän mukaan paras palvelurakenne perustuu vahvoihin kuntiin tai sellaiseen poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodos-taa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjal-taan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Talous ja vastuu mielestäni kuuluvat samalle taholle. Sairaanhoitopiirien asemasta on kiistelty, kuten viime viikolla kuulimme risti-riitaisia lausuntoja itse peruspalveluministeriltä. Uudistuksia varmasti tarvitaan monesta eri syystä. Väestö vanhenee niin terveyspalveluiden käyttäjien kuin hoitohenkilöstön kohdalla, jolloin uusia hoitajia ja lääkäreitä tarvitaan kipeästi lisää. Samalla kunnissa kilpailu työntekijöistä kiihtyy. Esimerkiksi viimeisen vuosikymmenen aikana lääkäreistä vain noin neljä sadasta on hakeutunut perusterveydenhuoltoon töihin. Kun
hoitavien käsien määrä vähenee, niin todennäköisesti palveluiden rahoitusvaikeudet kasvavat. Lääketieteen kehityksen myötä kalliit hoidot yleistyvät ja vaativat kunnalta suuria panostuksia kansalaistensa terveyden eteen. 9.2.2013 (KSML) KYS:n palvelualuejohtaja Markku Härmä kertoi arvokkaista hoidoista. Esimerkiksi keskosen hoito saattaa maksaa 123 000 – 175 000 euroa. Hoitojen kustannukset saattavat sekoittaa kunnan talouden tehokkaasti. Lisäksi tasa-arvo perusterveydenhuollon palveluiden laadussa ja saatavuudessa ei toteudu kuntien kesken, eikä aina kunnan sisällä. Yhdessä kunnassa tarjotaan monipuolisia palveluita, kun toinen pyristelee niukkenevien resurssien kanssa. Väestön terveyseroja on pyritty eri tavoin kaventamaan, mutta ne ovat hyvistä yrityksistä huo-limatta vaan kasvaneet. Soten valmistelutyö alkaa olla loppusuoralla. Tällä hetkellä sosiaali- ja
terveydenhuollon pal-velurakenteen uudistamista pohditaan alueellisissa selvitystyöryhmissä, joiden esitykset val-mistuvat helmikuun loppuun mennessä. Kuntien lausunnot pyydetään maaliskuun aikana. Sen jälkeen aletaan valmistella uutta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakia, jonka on tarkoitus astua voimaan vuonna 2017. Terveydenhuoltolaki painottaa mm. terveyden edistämistä ja perusterveydenhuollon asemaa. Terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevä työ kannattaa aina! Lisäksi laista löytyy mainin-taa ns. eteentyönnetystä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollossa. Niinpä yhteistyön ja toiminnan sekä vuoropuhelun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken on hyvä olla joustavaa ja jatkuvaa. Riitta-Maija Hautamäki Keski-Suomen kokoomusnaiset puheenjohtaja
Suomi elää työstä '‘Työ tekijäänsä kiittää, sanotaan. Itse asiassa maankin pitäisi. Suomi elää ja hengittää suomalaisten teoista,’’ totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö jo presidentinvaalikampanjassaan yli vuosi sitten. Valtion velkaantuminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat tuoneet suomalaisen työn entistä ratkaisevampaan asemaan ja poliittisen keskustelun ytimeen puhuttaessa hyvinvointiyhteiskuntamme pelastamisesta. Suomi tarvitsee kipeästi lisää yksityisen sektorin työpaikkoja. Työnteon ja yrittämisen kannustavuuteen on panostettava. Työntekoa ja ahkeruutta on arvostettava. Myös työurien on pidennyttävä, jotta jatkossa yhä pienempi työssä käyvien joukko pystyy huolehtimaan kasvavasta palvelujen tarpeesta. Työurakeskustelussa on korostunut Rukan hangilta lähtenyt ajatus työurien pidentämisestä eläkeikää nostamalla. Työmarkkinajärjestöt keskittyvät enemmän kinaamaan työn sisällöstä kuin hakemaan kestävää ratkaisua. Ilman keskusjärjestöjä voidaan toki löytää joitakin ratkaisuja suomalaisen työelämän parantamiseksi. Entistä enemmän on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten työuria saisi pidennettyä keskeltä. Ratkaisevassa asemassa ovat työkyvyn ylläpitäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy ja nykyistä parempi hoito sekä työssä viihtyminen. Suomi tarvitsee jo-
14
kaisen työkykyisen ja työikäisen panosta, jotta hyvinvointilupaukset voidaan jatkossakin lunastaa. Työurien pidentämisen kannalta keskeistä on myös työn ja perhe-elämän nykyistä parempi yhteensovittaminen sekä työn tekemisen ja perheestä huolehtimisen jakaantuminen tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Suomessa pienten lasten vanhemmat ovat harvoin osa-aikatyössä ja toinen vanhemmista, yleensä äiti, hoitaa lapsia vuosia kotona poissa työelämästä. Kotona lapsia hoitavat naiset puolestaan jäävät miehistä jälkeen palkkakehityksessä ja eläkekertymissä eikä työelämään palaaminen ylipäänsäkään ole aina ongelmatonta. Kuitenkin suurin osa vanhemmista on sekä työ –että perheihmisiä. Molemmat ovat tärkeitä ja molempiin täytyy elämätilanteiden vaihdellessa pystyä panostamaan. Ruotsissa pienten lasten vanhempien osa-aikainen työssäkäynti on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Vanhempainvapaata voi käyttää ja yhdistää joustavasti työelämään aina siihen asti, kun lapsi täyttää 8 vuotta. Mitä pidempiä työuria vaadimme, sitä enemmän meidän on kiinnitettävä huomiota työelämän laatuun. Entistä enemmän kuulee, että ikääntyviä työntekijöitä ei työpaikoilla arvosteta. Jo 55-vuotiaan on vaikeaa löytää uutta työtä, jos edellinen työsuhde päättyy. Jotain
vikaa on asenteissamme, kun hukkaamme ikääntyneiden kokemusta ja hiljaista tietoa. Työn ja eri-ikäisten työntekijöiden arvostus sekä työn ensisijaisuuden periaate on palautettava suomalaisten sydämiin. Työllä me toteutamme itseämme, turvaamme perheemme elämisen ja samalla ylläpidämme hyvinvointiyhteiskuntaa tärkeine palveluine ja turvaverkkoineen. Työ tekijäänsä kiittää, sanotaan. Niin myös meidän muiden pitää. Jo 50 vuoden ajan Ääneseudun Kokoomusnaiset ovat tehneet upeaa vapaaehtoistyötä tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja paremman kotiseudun eteen. Ilman naisten panosta työelämässä ja yhteiskunnassa maailma olisi tänään hyvin toisenlainen. Lämpimät onnittelut juhlivalle Ääneseudun Kokoomusnaisille, yhdistyksen ystäville ja toimijoille vuosien varrelta! Suomi elää ja hengittää juuri tällaisista suomalaisista teoista, tekijöistä ja menestystarinoista. Lenita Toivakka kansanedustaja
52 · 2013
| Ä ks