3.7. Hyötykasvit ruukuissa Pienellä pihalla tai parvekkeella ei tarvitse luopua ajatuksesta kasvattaa hyötykasveja. Monet vihannekset ovat näyttäviä ruukkuihin istutettuina ja niistä saadaan silmänilon lisäksi raaka-aineita keittiöön. Ruukkuihin kannattaa valita nopeakasvuisia vihanneksia, jotka tuottavat paljon satoa suhteessa pinta-alaan. Periaatteessa melkein mitä tahansa kasveja voi kasvattaa ruukussa, vain ruukun koko, kasvien valovaatimukset ja oma mielikuvitus rajoittavat kasvien valintaa. Tutuimpia ruukuissa kasvatettavia hyötykasveja ovat tomaatit, mansikat, erilaiset yrtit ja muut lehtivihannekset. Suurissa astioissa voidaan kasvattaa myös vaikkapa monivuotisia marjapensaita ja pieniä puita. Ruukussa kasvatettavat monivuotiset hyötykasvit viedään talveksi viileään talvisuojaan. Kerrostalossa ruukkukasvien talvettaminen voi onnistua lasitetulla parvekkeella, jos ruukun multatila on riittävän suuri estämään juurten paleltumisen ja ruukku suojataan talveksi esim. styroksilla tai pakkaspeitteellä. Muista: • esikasvatettavat taimet karaistaan ennen istutusta ulos • vihannesten ja yrttien siemenet kylvetään lämmenneeseen maahan • liian tiheässä kasvavat taimet harvennetaan • lannoitus mitoitetaan sadonmuodostuksen mukaan • viljelykierto ehkäisee maan väsymistä ja kasvitauteja • katteet edistävät maan kuntoa
HUOM
!
4. Perennat Perennoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä monivuotisia ruohovartisia kasveja, joiden maanpäällinen kasvusto lakastuu talveksi ja kasvu alkaa vuosittain uudelleen maan alla talvehtivista osista. Talvehtiva osa voi olla juuristo, juurakko, maavarsi tai joissakin tapauksissa sipuli tai mukula. Osa perennoista talvehtii ainavihantina (esim. jouluruusut, vuorenkilvet, talviot). Perenna voi olla myös kaksivuotinen kasvi (esim. salkoruusut, sormustinkukat, harjaneilikat), joka lisääntyy helposti siementämällä ja säilyy näin samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Perennoiden koko vaihtelee täysin maanmyötäisistä lajeista jopa parimetrisiin, näyttäviin kasveihin. Perennoista löytyy myös köynnöstäviä sekä varpumaisia lajeja. Perennoja voidaan luokitella monella tavalla. Valovaatimusten mukaisesti perennat jaetaan auringon, puolivarjon ja varjon perennoihin. Kasvualustan mukaan osa perennoista on ns. kosteikkoperennoja ja erittäin kuivissa paikoissa viihtyviä kasveja voidaan kutsua kivikkoperennoiksi. Happaman maan perennat tarvitsevat hapanta kasvualustaa ja kalkinsuosijat viihtyvät kalkitussa maassa. Ryhmäperennoiksi voidaan kutsua pitkälle jalostettuja kantoja. Maatiaisperennat ovat kasvien alkuperäisiä, vanhoja muotoja ja ne ovat yleensä erittäin talvenkestäviä. Myös monia luonnonkasveja käytetään perennojen tapaan. Maanpeiteperennoilla tarkoitetaan kasveja, joiden kasvutapa on maanmyötäinen. Korkeuden sijaan kasvit kasvavat leveyttä ja muodostavat parhaimmillaan hyvin peittäviä
14