SDP:n vaihtoehtobudjetti 2011 by SDP

PAREMPI VAIHTOEHTO

- sosialidemokraattien talous- ja budjettilinja vuodelle 2011

SOSIALIDEMOKRAATTIEN TALOUS- JA BUDJETTILINJA VUODELLE 2011 1. Hallituksen vaalikauden 2007 - 2010 talouskehitys ja talouspolitiikka Porvarihallitus hukkasi hyvän perinnön Edellisten hallitusten politiikan seurauksena talouskasvu oli vahvaa vuosina 2000 - 2007 Suomessa ja työllisyys kehittyi myönteisesti ennen tätä vaalikautta. Viime vaalikaudella onnistuttiin talouspolitiikan avulla luomaan vahva taloudellinen perintö, jonka pohjalta porvarihallituksella oli hyvät edellytykset aloittaa työnsä. Kokonaistuotanto kasvoi vielä vuonna 2007 5,3 prosenttia. Hallituskauden 2003 – 2007 onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena työllisten määrä kasvoi vuoden 2007 loppuun mennessä noin 140 000 henkilöllä. Kesällä 2007 valtiovarainministerikin intoutui toteamaan, että porvarihallituksella on historiallisen hyvä hetki aloittaa työnsä näistä lähtökohdista. Maailmanlaajuiseksi laajentunut finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kriisi järisytti talouden perustekijöitä ympäri maailman. Suomessakin kansantalouden tilanne heikentyi nopeasti. Vuonna 2008 kokonaistuotanto pysyi vaivoin plussalla ja supistui seuraavana vuonna rajut 8 prosenttia. Suhdannetilanne kääntyi nopeasti ja hallitus reagoi liian myöhään muuttuneisiin olosuhteisiin, joka pahensi julkisen talouden kestävyysvajetta. Suhdannetilanteen edellyttämiä nopeita ja tehokkaita elvytystoimia ei tehty. Hallitus juuttui ohjelmaansa kirjattuihin veronalennuksiin, jotka oli suunniteltu alun perin täysin erilaiseen suhdannetilanteeseen. Todellisten toimien sijasta keskityttiin arvostelemaan sosialidemokraatteja pelottelusta ja liian synkistä tulevaisuuden arvioista. Elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä, jotka eivät tuottaneet riittävän hyviä työllisyysvaikutuksia vaan velkaannutti Suomea turhaan. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja mureni ja palveluiden tuottaminen vaikeutui. Veronkevennyslinja on johtanut myös siihen, että progressiivinen tuloihin sidottu verotus on keventynyt ja kuntien lähellä tasaveroa oleva verotus on kiristynyt. Suomi siirtyi asteittain kohti tasaveroa. Elvytykseltä puuttui teho Hallituksen lume-elvytykseen kiinnitettiin huomiota myös rajojemme ulkopuolella. Euroopan komissio moitti hallitusta tehottomasta elvytyksestä ja siitä, että elvytyksen pääpaino oli veroelvytyksessä. Lisäksi komissio moittii hallitusta kuntien taloustilanteen laiminlyömisestä. EU:n komission Euroopan talouden elvytyssuunnitelmien mukaan elvytystoimien olisi pitänyt olla oikea- ja väliaikaisia, tarkkaan kohdennettuja sekä koordinoituja. Hallitus teki myönteisiä ratkaisuja, mutta liian myöhään. Rakennusalan elvytystoimet ja alan elpyminen on koskenut lähinnä asuinrakentamista Etelä-Suomessa ja muualla maassa suuremmissa kasvukeskuksissa. Elvytyksen tehottomuus näkyi siinä, että vuonna 2009 yksityinen kulutus supistui ja kotitalouksien säästämisaste 1

lisääntyi, vaikka elvytyksellä kulutusta pyrittiin vahvistamaan. Elvytystoimet eivät ole vaikuttaneet myöskään maa- ja vesirakentamiseen, joka on tämän vuoden alkupuolella laskenut edelleen. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tehokkainta elvytystä olisi ollut julkisten menojen tilapäinen lisäys, erityisesti julkiset investoinnit ja kulutuskysyntää ylläpitävät toimet olisivat tehonneet parhaiten. Myös julkisen alan työllisyyden tilapäinen lisäys ja kohdennetut veronalennukset olisivat elvyttäneet taloutta kaikkein tehokkaimmin. Hallitus ei antanut näille suunnitelmille arvoa. Talouden annettiin ajelehtia holtittomasti eikä veropohjasta ja velkaantumisesta välitetty. Harjoitetulla talouspolitiikalla valtion budjettialijäämä kasvoi ja velkakehitys karkasi käsistä. Hallitusohjelmaa ei vaatimuksestamme huolimatta päivitetty suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla eikä hyväksytty yhteistyötarjoustamme opposition ja hallituksen välillä uhkaavan talous- ja työllisyyskriisin ehkäisemiseksi. Suomen talouden kasvua ja työllisyyttä on tukenut pääasiassa alhainen ja ennakoitavissa oleva korkotaso sekä heikentynyt euro. Vuodesta 2008 alkanut lama ja sitä seurannut korkojen nopea lasku on suurin kotimarkkinoita elvyttävä tekijä. Ilman alhaista korkotasoa kotimarkkinoilla, rakentamisessa ja palvelualoilla sekä kaupassa ei olisi saavutettu nykyistä kysyntä- ja työllisyystasoa. Vientiä on puolestaan vauhdittanut kansainvälisen talouden elpymisen ohella heikentynyt euro vuoden 2009 loppupuolelta alkaen. Syksyllä 2010 alhaisesta euron arvosta saatu hyöty näyttää häviävän dollarin arvon heikennyttyä uudelleen. Työllisyyden hoito on taka-alalla Hallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Siten hallitus on toistamassa osan 1990-luvun laman virheistä. Kysymys on ennen muuta välinpitämättömyydestä kasvavalle pitkäaikaistyöttömyydelle, josta uhkaa tulla uusi tulevaa kasvua rajoittava tekijä. Tehottoman elvytyksen ja ylisuurten sekä epäoikeudenmukaisten veronkevennysten vaikutus on ollut heikko. Tämän seurauksena kokonaistuotanto laski Euroopan ennätysluokkaa ja työttömyys kasvoi tarpeettoman suureksi. Tänä vuonna työttömyysaste on keskimäärin 8,5 prosenttia. Ensi vuonna työttömyyden arvioidaan laskevan tästä vuodesta vain vähän. Tavoite jää reilusti jälkeen hallitusohjelmassa mainitusta alle 5 prosentin tavoitteesta. Erityisen huolestuttava ilmiö on ollut nuorten työttömien määrän kaksinkertaistuminen ja pitkäaikaistyöttömyyden selvä lisääntyminen. Ahon porvarihallituksen veroista työttömyyden räjähdysmäistä nousua ei nyt nähty. Tähän vaikuttivat paitsi alhainen korkotaso (toisin kuin 90-luvun alussa, jolloin markan puolustamiseksi korot nousivat ennätyskorkealle) myös lomautusjärjestelmä sekä työnhakijoiden vetäytyminen työmarkkinoilta. Hallituksen toiminta työvoimapoliittisissa toimissa on ollut kokoomuksen ideologisista tarpeista johtuen poukkoilevaa. Työllisyysmäärärahoja on vuorotellen leikattu ja sitten paikattu lisämäärärahatarvetta lisäbudjeteilla. Tästä syystä työ- ja elinkei2

notoimistojen on ollut vaikea toteuttaa johdonmukaista työvoimapolitiikkaa. Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuus työttömien työnhakijoiden määrästä on sekin siten vaihdellut. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon tarkoitettujen määrärahojen riittämättömyyden takia on työllistämistoimenpiteillä esim. vuonna 2010 ollut selvästi vähemmän henkilöitä kuin edellisinä vuosina. Näin on ollut työttömien määrän suuresta kasvusta huolimatta. Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla aktivointiaste oli 23,9 % kun vastaava luku esimerkiksi vuoden 2007 alkupuoliskolla – jolloin käytössä olivat vielä Vanhasen I hallituksen laatiman budjetin määrärahat – oli 29,2 %. Taulukko 1:

Työttömien aktivointiasteet: Vuosi 2007: 28,7 % Vuosi 2008: 28,6 % Vuosi 2009: 23,1 % Vuoden 2010 alkupuoliskolla 23,9 % * Vuoden 2011 arvio 24,5 %* * Vuosien 2010 ja 2011 aktivointiasteita laskettaessa on laskettu mukaan myös omaehtoisessa koulutuksessa olevat, jotka opiskelevat työttömyysturvan turvin.

Laiminlyönnit kuntapalveluissa, työvoimapolitiikassa ja sosiaaliturvan parantamisessa kasvattavat tuloja terveyseroja Budjetin perusteiden kovimmat kasvuluvut eivät löydy viennin kasvusta, työllisyysasteen noususta tai talouskasvun nopeutumisesta. Ne löytyvät köyhyyden ja syrjäytymisen kasvusta. Tällä vaalikaudella, vuosina 2008–2011 toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvaa 21 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä 41 prosenttia. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan. Suomessa on EU-kriteerien mukaan laskettuna noin 900 000 köyhää. Yhä useamman lapsiperheen taloudellinen tilanne on huonontunut työttömyyden seurauksena. Huolimatta sosiaaliturvan uudistamista pohtineen työryhmän työstä ei pienituloisten asemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia ole tehty. Eriarvoisuutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmaksuja. Hallitus olisi vieläpä halunnut poistaa maksuttoman päivähoidon kaikkein pienituloisimmilta. Toisaalta taas terveydenhuollon maksukattojen alentamisessa – johon olisi pikainen tarve pienituloisten, paljon sairastavien aseman kohentamiseksi – hallitus on pysynyt passiivisena. Myös työllisyyden näkökulmasta hallituksen toimet koulutukseen muun muassa aikuiskoulutuksen vahvistamisella ja nuorten työllisyyttä tukevilla koulutustoimilla 3

ovat olleet liian vähäisiä. Hallitus ei ole myöskään pitänyt lupauksiaan, joita se antoi yliopistoille yliopistouudistuksen yhteydessä. Tarpeellisia koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjauksia on myös toteutettu liian heikosti. Valtiontalouden alijäämän annettiin kasvaa holtittomasti Hallitus lähti ohjelmassaan siitä, että valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksellisen heikon talouskehityksen oloissa saanut ylittää 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mikäli alijäämä uhkasi ennusteiden valossa muodostua tätä suuremmaksi, hallituksen piti esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpiteet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi. Suomen kokonaistuotanto supistui viime vuonna poikkeuksellisesti 8,0 prosenttia edellisvuodesta. Valtion rahoitusalijäämä oli samana vuonna 2,4 prosenttia, ja tänä vuonna alijäämän arvioidaan olevan noin 5,9 prosenttia. Alijäämä on tuntuvasti suurempi, kuin hallitusohjelmassa tavoiteltiin. Suuret veronalennukset pahensivat alijäämää ja synnyttivät kasvavaa kestävyysvajetta tuleville vuosille. Velka kasvaa hurjaa vauhtia Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena valtionvelka kasvaa tällä vaalikaudella rajusti. Vuoden 2007 lopulla valtionvelan määrä oli 56 miljardia euroa. Ensi vuoden loppuun mennessä velan arvioidaan kasvavan 85 miljardiin euroon. Näin velkamäärä kasvaa porvarihallituksen aikana yli 50 prosentilla eli lähes 30 miljardilla eurolla. Jokaisella suomalaisella oli valtionvelkaa noin 10 000 (10 383) euroa per asukas vuonna 2007. Ensi vuonna sen määrä nousee lähes 16 000 (15 741) euroon per asukas. Tällä vaalikaudella on rapautettu veropohjaa keskeisten verojen osalta kumulatiivisesti laskettuna yhteensä vajaat 9,0 (8 853 miljoonaa euroa) miljardia euroa eli hallitus on ilman käyttäytymisvaikutuksia lisännyt Suomen velkamäärää vastaavalla määrällä. Tuo kumulatiivinen kevennys on siis pois ensi vuoden lopulla verokertymästä. Ei ole siis ihme, että valtiovarainministeriö itsekin totesi Julkinen talous tienhaarassa–julkaisussa 8/2010 seuraavaa: "Julkisen talouden kehitys on osoittautunut kuluneena vaalikautena paljon heikommaksi kuin hallituskauden alla arvioitiin. Tähän ovat vaikuttaneet sekä arvioitua hitaampi talouskasvu että mm. hallitusohjelman uudet, julkisia menoja lisänneet ja verotuloja heikentäneet talouspoliittiset ratkaisut. Seurauksena on ollut kestävyysongelman kärjistyminen. Julkisen talouden kestävyysvajetta koskevat arviot ovat vuosi vuodelta synkentyneet."

Keskeisten veromuutosten vaikutus vuositasolla milj. euroa Taulukko 2: 2008 Ansiotulot (ml. inflaatiotarkistus) Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Arvonlisävero Energiaverot Muut valmisteverot

-700 -260 -400 0 300 40

2009 2010 miljoonaa euroa -1 370 -1 060 -360 -130 -70 500 -40 346 0 0 115 86

2011 -470 -370 600 300 700 158

Keskeisten veromuutosten kumulatiivinen vaikutus vaalikaudella sekä vuositasolla milj. euroa. Taulukko 3: 2008 Ansiotulot (ml. inflaatiotarkistus) Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Arvonlisävero Energiaverot Muut valmisteverot

-700 -260 -400 0 300 40

2009 2010 miljoonaa euroa -2 770 -5 900 -880 -1 630 -870 -840 -40 266 600 900 195 436

2011 -9 500 -2 750 -210 872 1900 835 -8 853

Suhdannetilanteen lisäksi velkaa on kasvattanut holtiton valtiontalouden hoito. Sosialidemokraattien varoituksista huolimatta hallitus harjoitti heti vaalikauden alusta alkaen hyvin löysäkätistä finanssipolitiikkaa. Hallituksella ei ole ollut kokonaisvaltaista veropoliittista linjaa. Veropolitiikan määräävä tekijä on usein ollut eri eturyhmien suppeiden etujen myötäily, mikä on räikeimmillään näkynyt yritysten ja maatilojen perintöverohuojennuksen valmistelussa. Veropohjaa rapautettiin tavalla, jonka korjaaminen vie vuosia. Leikkaukset siirrettiin kuntien tehtäväksi Hallitus jätti kunnat yksi talousongelmiensa kanssa eikä välittänyt huolehtia riittävästä rahoituksesta palveluiden tuottamiseen. Valtakunnan tasolla hallitus keskittyi lähinnä verojen keventämiseen. Se vähätteli talouskriisin vaikutusta kuntatalouteen eikä auttanut kuntia selviytymään kasvavista palveluhaasteista. Kuntien tukemiseksi suhdannetilanteessa tehdyt ratkaisut - kuten yhteisöveron jako-osuuden väliaikainen muutos - eivät poistaneet kuntapalvelujen rahoituksen rakenteellista ongelmaa.

Tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat joutuivat tekemään lamatalouden likaiset työt: leikkaamaan tai karsimaan palveluita ja vähentämään henkilökuntaa sekä ottamaan lisää velkaa ja korottamaan kunnallisveroa. Palveluiden saatavuudessa ja niiden alueellisessa tarjonnassa on suuria puutteita. Rapautuvat palvelut ovat vakava uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta. Opetustoimeen on toteutettu leikkauksia monissa kunnissa ja kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Opettajien lomautukset ja ryhmäkokojen kasvu heikentävät perusopetuksen laatua. Monet uudet velvoitteet kuten erityisopetuksen uudistus lisäävät kustannuksia. Hallituksella ei ole ollut kuitenkaan tahtoa parantaa valtionosuuksien kautta perusopetuksen tilannetta. Myös sosiaalija terveyspalveluissa kuntien tilanne on paikoin hälyttävä. Kuntien säästöt ovat tarkoittaneet laiminlyöntejä peruspalveluissa – vanhusten, perheiden ja omaishoitajien palveluissa, terveydenhuollossa ja lastensuojelussa. Samaan aikaan kunnille on asetettu uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen vaatii lisäresursseja. Niitäkään hallitus ei kuitenkaan ole kunnille riittävässä määrin turvannut. Talouden lama aiheutti suuria ongelmia myös kokonaisille maakunta-alueille. Alueelliset erot ovat kasvaneet. Viennin hiipuessa erityisesti vientiteollisuudesta riippuvaiset paikkakunnat ovat joutuneet koville. Tuottavuusohjelma leikkausohjelmaksi Valtion tuottavuusohjelman tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla oikeasti lisätään tuottavuutta valtionhallinnon eri aloilla. Kun tuottavuusohjelma aloitettiin, nähtiin työn ja toimintojen uudelleen organisointi mahdolliseksi, sillä myös valtionhallinnossa eläkkeelle siirtyminen kasvaa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Toisena liikkumavarana nähtiin vuosikymmenten aikana valtionhallintoon syntyneiden päällekkäisyyksien purkaminen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on suominut tuottavuusohjelman toteutustapaa. Hallituksen käsissä ohjelmasta on muodostunut lähinnä henkilöstön vähentämis- ja leikkausohjelma, eikä sillä pyritä tuotanto- ja palveluprosessien todelliseen tuottavuuden parantamiseen. Hallitus ei myöskään ole ottanut huomioon sitä kritiikkiä, jonka eduskunnan valiokunnat ovat kohdistaneet tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Nykyisellään väen vähentäminen on noussut tuottavuuden lisäämistä tärkeämmäksi tavoitteeksi ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan palveluiden laadun ja saatavuuden kustannuksella ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen varassa. Henkilötyövuosien vähennykset eivät ole täysin yhteydessä todellisiin tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tarkasteltaessa julkisten menojen vähentämispainetta perusteluna tuottavuusohjelmalle, Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa havaittiin, että laskennallinen säästö valtion budjetista on suuruusluokaltaan vain 1,5 prosenttia, kun vähennykset on täysimääräisesti toteutettu. Lisäksi suuren osan säästöstä lohkaisee se, että kaudella 2007–2011 keskimäärin 40 prosenttia säästöstä jää hallinnonaloille. 6

Hallinnonalan käyttöön jäävä säästö on kaudella 2012–2015 jopa 75 prosenttia, jolloin henkilöstön vähennykset lähinnä luovat uudelleen kohdennusvaraa hallinnonalojen sisällä. Tuottavuusohjelma on palautettava palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan: henkilöstövähennysten on perustuttava todellisiin tuottavuutta tehostaviin toimenpiteisiin, eivätkä ne saa heikentää palveluiden saatavuutta tai laatua. Nykymuotoisesta tuottavuusohjelmasta on luovuttava. Väyläinvestoinneilla ei toteutettu liikennepoliittisia tavoitteita Hallitus on koko toimikautensa toteuttanut päinvastaista liikennepolitiikkaa, kuin se on linjannut omassa liikennepoliittisessa selonteossaan. Tämä on näkynyt erityisesti perusväylänpidossa ja joukkoliikenteessä, mutta myös yksittäisissä väylähankkeissa. Samaan aikaan, kun hallitus peräänkuuluttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, liikenneväylät rapistuvat, korjausvelka kasvaa, joukkoliikenne ei tue ilmastopoliittisia tavoitteita sekä yksittäisten jo aikaisemmin päätettyjen hankkeiden, kuten Seinäjoki-Oulu rataosuuden rahoitus on takunnut pahasti. Tämä on näkynyt palvelujen tason laskuna sekä liikenneturvallisuuden heikkenemisenä. Sitä kautta on myös menetetty mahdollisuus tukea paremmin kuntien toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä sekä talouskasvua. Asiantuntijoiden mukaan perusväylänpidon välitön tarve on jopa 200 miljoonaa euroa. Eduskunnan valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat toistuvasti ja yksimielisesti vaatineet hallitusta lisäämään perusväylänpidon määrärahoja. Sama pätee joukkoliikenteen tukemiseen. Eduskunnassa on vallinnut yksimielisyys siitä, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja toimintavarmuutta ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona tulee lisätä varmistamalla joukkoliikenteen riittävä rahoitustaso. Vaatimuksista ja hallituksen omista linjauksista huolimatta muutosta tilanteeseen ei ole tullut. Perusväylänpitoon ei ole osoitettu riittävästi panostuksia. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki on ollut minimaalista ja haja-asutusalueilla on useita satoja vuoroja jouduttu lakkauttamaan. 2. Sosialidemokraattien talouslinjaus vuosille 2007–2010 Yleiset lähtökohdat Sosialidemokraattien talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita budjettivaihtoehtojen laadinnassa ovat olleet mahdollisimman hyvä talouskasvu, korkea työllisyys, matala työttömyys, työurien pidentäminen, aktiivisen työvoimapolitiikan harjoittaminen sekä tuloerojen kaventaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen järjestämisvastuu kuuluu julkiselle vallalle. Palvelut lisäävät hyvinvointia, terveyttä ja osaamista. Ne helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja antavat vapautta toimia työelämässä ja yhteiskunnassa. Sosiaaliturva ja progressiivinen verotus tasoittavat aidosti tulonjakoa. 7

Perustoimeentulon turvan perinteisillä toimeentuloturvan alueilla sekä koulutuksessa ja kuntoutuksessa on oltava kattava. Köyhyyttä ja syrjäytymistä on ehkäistävä ja vähennettävä aktiivisesti ja määrätietoisesti. Lasten ja lapsiperheiden palveluihin panostaminen on mielestämme vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa. Suomessa käytetään julkisiin hyvinvointipalveluihin, kuten koulutukseen, sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon, vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Pidimme tärkeänä, että taloustaantuman varjolla lasten ja lapsiperheiden palveluita ei leikata. 1990-luvun laman virheitä palveluiden leikkauksissa ei pitänyt toistaa. Sosialidemokraattien mielestä veropolitiikan keskeinen tavoite on palveluiden ja tulonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Veropohja olisi pitänyt pitää mahdollisimman laajana sekä yhtenäisenä. Verotuksen keskeisimpiä periaatteita ovat oikeudenmukaisuus ja veronmaksukyky. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla verotuksella voidaan vaikuttaa työllisyyteen, tulonjakoon, ympäristöön, terveyteen sekä talouden kilpailukykyyn. Painotimme elvytyksessä tehoa ja oikea-aikaisuutta Sosialidemokraatit ovat harjoittaneet vastuullista ja vaihtoehtoja sisältävää oppositiopolitiikkaa. Olemme esittäneet joka vuosi vaihtoehtobudjetin. Hallitukseen nähden tehokkaammin pieni- ja keskituloisiin kohdennetut veronkevennykset sekä veropohjan vahvistamiseen tähtäävät uudet veroesitykset ovat olleet veropolitiikkamme keskeisiä osia. Pidämme hyvänä, että hallitus on ottanut esityksistämme käyttöön rakennusalalle käännetyn arvonlisäveron sekä jäteveron laajennuksen yksityisille kaatopaikoille. Sen sijaan pääomaverotukseen ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyvät veroesitykset odottavat edelleen toteuttajaansa. Sosialidemokraattien mielestä julkisia investointeja olisi pitänyt vauhdittaa panostamalla rautateihin, tieverkkoon ja muihin logistisiin ratkaisuihin, joissa myös teollisuuden tarpeet olisi huomioitu paremmin. Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja osaamiseen, tutkimukseen ja hyvinvointipalveluihin sekä ratkaisuja kohtuuhintaisen puhtaan energian turvaamiseksi. Laajakaista ei vieläkään ole kaikkien ulottuvilla, ja julkisissa rakennuksissa oli ja on edelleen suuri korjausrakentamisen tarve. Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta keskeisintä on, millaisia innovaatioita yrityksemme, tutkimuslaitoksemme ja yliopistomme tuottavat. Innovaatiojärjestelmämme on hajanainen ja tehoton. Tarvitaan vahvaa niin yksityistä kuin julkista panostusta sekä rahojen tarkempaa kohdennusta. Tutkimukseen tarkoitetusta rahasta liian suuri osa valuu tällä hetkellä hallinnointiin. Sosialidemokraattien mielestä hallituksen liikennepolitiikka on ollut haparoivaa. Samaan aikaan, kun yksittäisissäkin liikennehankkeissa on ollut vaikeuksia, on kuitenkin suurimmaksi ongelmaksi noussut perusväylänpidon rapistuminen. Liikennepolitiikan on oltava pitkäjänteistä, ennustettavaa, luotettavaa ja ympäristöystävällistä investointipolitiikkaa. Pitkäjänteisyyden perusehto on uskottavuus ja määrärahojen riittävyys. Liikenneväylien yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät riitä, jos samaan aikaan laiminlyödään muun väyläverkon palvelutason ylläpito ja kehittäminen. 8

Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vaatineet kaikissa vaihtoehtobudjeteissaan perusväylänpidon merkittävää parantamista. Olemme olleet huolestuneita ratojen, teiden ja siltojen rapistumisista, liikennerajoituksien kasvusta sekä palvelutason heikkenemisestä. Mielestämme väylänpitoon panostaminen olisi samalla tukenut kuntia ja työllisyyttä taloudellisen kriisin aikana. Olemme vaatineet myös huomattavasti voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteen kehittämiseen. SDP:n mielestä joukkoliikenteen houkuttelevuutta olisi tullut lisätä kehittämällä lippujärjestelmiä, joukkoliikenteen palvelujen yhteensopivuutta ja palvelutasoa koko maassa. Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei vahvistettu Metsäteollisuuden kriisi on vain syventynyt tämän hallituskauden aikana. Todellisia toimia olisi pitänyt tehdä mm. metsäverotuksen uudistamisessa, jotta puuhuolto ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset olisi voitu turvata. Suomen meriteollisuuden työpaikkojen, osaamisen ja tulevaisuuden pelastamiseksi esitimme omassa vaihtoehdossamme valtion laivatilauksien aikaistamista telakkateollisuustyöryhmän esitysten mukaisesti. Hallituksen esitykset jäivät kovin vaisuiksi. Esitimme omat pikaiset toimemme teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi vuosille 2010 ja 2011. Näillä toimilla pyrimme turvaamaan tuotannon ja työpaikkojen säilymisen Suomessa. Esitimme konkreettisia panostuksia sosiaaliturvaan Sosialidemokraatit ovat moneen kertaan tehneet esityksiä, joilla olisi ehkäisty köyhyyttä, kannustettu työhön sekä saatu ihmisiä pois toimeentulotuen piiristä. Tällaisia esityksiä ovat olleet kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 3000 euroon, työttömyyspäivärahojen tasokorotus sekä asumistukijärjestelmän parantaminen silmälläpitäen lapsiperheitä ja pienituloisia eläkkeensaajia. Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden tukemiseksi olemme myös esittäneet lapsiperheiden toimeentulotuen korotusta. Vaikeaa työllisyystilannetta olisi pitänyt helpottaa panostamalla merkittävästi enemmän rahoitusta ja resursseja työvoimapoliittisiin toimiin. Lisäpanostuksia olisi tarvittu myös esimerkiksi aikuiskoulutukseen ja nuorisopajatoimintaan. Työllisyyttä ja kuntien taloutta olemme halunneet tukea myös esittämällä resursseja koulujen, päiväkotien, terveyskeskusten ja vanhainkotien korjausrakentamiseen sekä osoittamalla jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta ylimääräinen tuki kuntien liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotilojen kunnostukseen. Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä ja vaihtoehtobudjeteissaan sosialidemokraatit korostivat erityisesti kaikkien yliopistojen perusrahoituksen turvaamisesta ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Kuntien auttaminen Työttömyyden ollessa korkealla lisääntyy kuntapalveluiden tarve. Kunnilla ei ole edellytyksiä taata laadukkaita peruspalveluita tasapuolisesti kaikkialla maassa. Kunnat on käytännössä jätetty yksin vastaamaan kasvaviin palveluhaasteisiin. Esitimme jo vuoden 2009 alussa kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi kolmen vuoden sillanrakennusohjelmaa, jolla kuntatalous olisi autettu yli laman. Ohjelmalla olisi turvattu palveluiden taso sekä vältetty henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Esitimme mm. valtionosuuksien pysyvää korotusta ja kuntien verotulojen vahvistamista sekä kuntien investointien vauhdittamista. Kuntien valtionosuuksiin ei tehty hallituksen toimesta ylimääräisiä valtionosuuksien korotuksia, vaan lisäykset perustuivat lakisääteisiin indeksikorotuksiin. Sosialidemokraattien tekemät työllisyyttä ja kasvua vahvistavat sekä sosiaalista eriarvoisuutta torjuvat esitykset vaalikauden aikana Loppuvuosi 2007: Vahvan kasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden vaihtoehtobudjetti. Syksy 2008: Yhteistyötarjous hallitukselle uhkaavan talous- ja työllisyyskriisin ehkäisemiseksi. Loppuvuosi 2008: Elvytysbudjetti vuodelle 2009. Kevät 2009: Kuntien pelastusrengasohjelma vuosille 2009 - 2011. Loppukevät 2009: Työllisyyslisäbudjetti. Loppuvuosi 2009: Työn, palveluiden ja oikeudenmukaisuuden elvytysbudjetti vuodelle 2010 ja teollisuuden tukiohjelma vuodelle 2010 - 2011. Loppuvuosi 2010: Kasvua ja työllisyyttä vahvistava täsmäelvytyksen sekä sosiaalista eriarvoisuutta ehkäisevien erityistoimien vaihtoehtobudjetti vuodelle 2011. Sosialidemokraattien vaihtoehdolla olisi tuettu taloutta tehokkaamman elvytyksen kautta ja turvattu hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa sekä parempi työllisyys. Työllisiä olisi ollut 50 000 – 70 000 enemmän ja julkisentalouden tasapaino olisi ollut 3 – 4 miljardia euroa parempi. 3. Talouden näkymät ja valtion talousarvio vuodelle 2011 sekä sosialidemokraattien linjaukset Esitämme ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista eriarvoisuutta ehkäiseviä menonlisäyksiä välittömästi 800 miljoonaa euroa. Lisäksi jätämme eduskunnan loppuvuoden budjettikäsittelyn tarpeisiin 50 miljoonaa euroa. Teemme ensi vuoden talousarvioesityksen mietintöön vastalauseen, jossa yksilöimme kaikki menonlisäykset. Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kasvatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme on selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. 10

Tehokkaiden täsmäelvytys- ja työllisyystoimiemme ansiosta työllistämme 27 000 – 29 000 henkilöä vuodessa. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin. Nyt tarvitaan täsmäelvytystä Suomen talouden näkymät ovat kohentuneet kuluvan vuoden aikana. Vienti on elpynyt kansainvälisen talouden parantumisen myötä. Vienti on kasvanut erityisesti Ruotsiin, Saksaan ja Aasian maihin. Tämän vuoden kohtuullisen kokonaistuotannon kasvun jälkeen vauhti tasoittuu ensi vuonna. Kansainvälisen talouden näkymät eivät ole kuitenkaan pysyvästi kohentuneet ja monet riskit varjostavat kehitystä. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, elpymistä uhkaa finanssipolitiikan kääntyminen kiristävämpään suuntaan, vaikka Euroopassa kotimainen kysyntä ei ole piristynyt viennin tahdissa. Alueen maissa on edelleen vapaata tuotantokapasiteettia, joka sallisi nopeammankin talouskasvun kuin mitä on toteutumassa. Euroopan ohella myös USA:n talouskasvu on osoittanut viime aikoina selviä hidastumisen merkkejä elvytystoimien päättyessä. Maassa suunnitellaankin uusia suuria elvytystoimia kasvun vahvistamiseksi tälle ja ensi vuodelle. Suomessa löysällä finanssipolitiikalla aloittanut hallitus on joutunut vaalikauden loppupuolella kiristämää otettaan. Tänä vuonna on kiristetty arvonlisäveroa ja ensi vuonna kiristyvät lisäksi energia- ja kunnallisverot. Kiristävät toimet heikentävät käynnistymässä olevaa talouden elpymistä. Kun lisäksi kansainvälisen talouden elpymisen tiellä on monia epävarmuustekijöitä ja kotimaassa työttömyys pysyy edelleen suhteellisen korkealla, esitämme ensi vuodelle täsmäelvytystä. Liikennepolitiikan polttavimpaan ongelmaan perusväylänpitoon ei ole luvassa yhtään helpotusta. Tämä tarkoittaa, että perusväylänpidon korjausvelka kasvaa ja kaikki liikenneongelmat heijastusvaikutuksineen kasautuvat entisestään. Perusväylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkällä aikavälillä pysyneet samalla tasolla, mutta kustannukset ja toisaalta myös liikennemäärät ovat nousseet. Kun välttämättömät hoitotoimet, kuten lumen poisto ja liukkauden torjunta, nielevät määrärahat, varoja ei riitä paikallisiin korjausinvestointeihin. Se merkitsee enemmän huonokuntoisia teitä, siltoja ja rataosuuksia. Kuntien kannalta erityisesti ylläpito- ja korvausinvestointien sekä alueellisten määrärahojen vähyys merkitsee sitä, että monet kunnille tärkeät pienet hankkeet, kuten kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuutta parantavat ja maankäyttöä tukevat risteyshankkeet, edelleen siirtyvät tulevaisuuteen. Perusväylänpidon rahoitusta on vahvistettava ja myös EU-rahoitusta on hyödynnettävä. Myöskään joukkoliikenteen kehityksessä suunta ei ole parempi. Suurille kaupungeille osoitettu tuki ei vastaa lähellekään niitä tavoitteita joita joukkoliikenteen kehittämiselle on asetettu. Muille kaupungeille ja maaseudun joukkoliikenteelle tulevaisuus merkitsee hintojen nostoa ja palvelutason karsimista. Mikäli halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso tai kehittää sitä, kunnat joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt keskisuurissa kaupungeissa kuntien osuus lipputuista voi olla yli 70 %. Kun talousarviossa ei oteta huomioon kustannustason nousua, valtio todellisuudessa lipeää vähitellen vastuusta joukkoliikenteen ylläpidossa Tämä on vastoin juuri hyväksytyn 11

joukkoliikennelain tavoitteita. Lisäksi dieselpolttoaineen veron nousu on nostamassa bussiliikenteen kustannuksia. Suomalaisella telakkateollisuudella on ollut synkät näkymät. Sosialidemokraatit haluavat tukea telakkateollisuutta ja työllisyyttä kohdentamalla määrärahoja ja valtuuksia alushankintoihin. Telakat tarvitsevat oman pelastuspaketin, jolla turvataan kaikki samat tukitoimet keskeisten kilpailijamaiden tapaan. Viime jouluna valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämä työryhmää suositteli, että opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousisi automaattisesti elinkustannusten noustessa. Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät tiukennukset toteutettiin, mutta opintuen sitomista indeksiin ei vaikka korotuksella olisi myös positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun. Budjetti riihessä päätettiin muiden etuuksien indeksiin kuten lapsilisien ja kodin hoitotuen sitomisesta indeksiin. Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista ja niiden täyspainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on viime kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat peruspalvelut tasapuolisesti kaikkialla maassa. Tähän ei näytä olevan edellytyksiä edellisvuosia paremmin. Päinvastoin kuntien vastuut, esimerkkinä erityisopetuksen uudistus, koulutuksessa kasvavat, mutta voimavarat puuttuvat. Tämä tarkoittaa muun muassa koulutuksellisen epätasa-arvon lisääntymistä ja ryhmäkokojen kasvamista. Viimeisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lainkaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosenttia. Peruskoulutuksen taso ja jatkokoulutuksen mahdollisuudet eri tasoilla ovat turvattava paremmin. Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on vahvistettava. Työtehtävien, työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen voi tulla työuran aikana eteen yhä useammin. Siksi osaamisesta on voitava huolehtia koko työuran. Suomessa on edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tutkintoa vailla olevat aikuiset tarvitsevat enemmän täsmätoimia ammattitutkinnon hankkimiseen. Julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen on tarjottava parempia mahdollisuuksia ammattitaidon parantamiseen ja ammatinvaihtamiseen. Hallitusohjelman mukaisessa aikuiskoulutusuudistuksessa esitettiin, että tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan opiskelumaksut. Tätä ei ole valitettavasti vielä toteutettu. Hallituksen olisi vihdoinkin aika lunastaa yliopistoille antamansa lupaukset ja turvatta tasa-arvoinen ja kattava yliopistojärjestelmä. Hallitus hehkutti yliopistouudistustaan ja lupasi turvata perusrahoituksen, mutta todellisuus on ollut muuta. Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu. Tämä tulee korjata pitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja – vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä. Esimerkiksi yliopistojen työnantajamaksuja ei ole kyetty kompensoimaan, kuten luvattiin. Tuottavuusohjelmaa puree yliopistoihin edelleen vaikka toisin väitettiin. Varsinkin muutamat maakuntayliopistot ovat joutuneet ahtaalle ja väkeä on jouduttu irtisanomaan. Myös ammattikorkeakoulujen tukeminen on tarpeen.

Eräs epäkohta on se, että opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itsenäisesti asuvat toisen asteen opiskelijat asetettu eriarvoiseen asemaan alle 20vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat saavat opintotukea ainoastaan tarveharkinnan mukaan vanhempien tulotasosta riippuen, vaikka asuisivat itsenäisesti ja olisivat täysi-ikäisiä. Samoin ei ole korkeakouluopiskelijoiden suhteen: he saavat täyden opintotuen ilman vanhempien tuloihin kytkeytyvää tarveharkintaa. Kuntataloutta on edesautettava koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjausinvestoinneilla. Näihin elvytyksenkin näkökulmasta tärkeisiin hankkeisiin ei ole haluttu panostaa tarpeeksi. Monissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja opettajat kärsivät rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Suomen talouden elpymisestä huolimatta työttömyys pysyy tänä ja ensi edelleen suhteellisen korkeana. Erityisenä huolena ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä korkeakouluista valmistuneiden työttömyyden kasvu. Ensi vuonna työllisyyspoliittisten aktiivitoimien taso on pidettävä riittävällä korkealla. Hallitus ei ole keskeyttänyt valtion tuottavuusohjelmaa sosialidemokraattien vaatimuksesta huolimatta. Esitämme edelleen ohjelman keskeytystä, koska siten voitaisiin helpottaa mm. korkeakouluista valmistuneiden työllistymistä. Työllisyysmäärärahojen leikkaus korkean työttömyyden aikana järjenvastaista Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna liki 40 % ja nuorten työttömien määrä on edelleen yli 30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojen taso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korkeaan työttömyysasteeseen. Liian niukka työllisyysmäärärahojen mitoitus merkitsee myös ongelmia työhallinnossa: jos määrärahat loppuvat kesken vuoden, tulee työllistämistoimenpiteisiin turhia katkoksia ja työllisyyspoliittisten hankkeiden tavoitteet saada asiakkaat takaisin mm. avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen heikkenevät. Palveluiden tehostamista varten on työ- ja elinkeinotoimistoille varmistettava riittävät henkilöstöresurssit. Me emme hyväksy nuorten syrjäytymistä tai rakenteellista työttömyyttä, joka seuraa pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Siksi työttömäksi jääneen tulee päästä mahdollisimman pian aktiivitoimiin. Nuorten työttömyyden pitkittyminen on pystyttävä estämään. Jokaiselle nuorelle voidaan taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin. Niin ikään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisun on kuuluttava keskeisesti työvoimapolitiikan tavoitteisiin ensi vuonna. Vaarana on, että nyt pitkään työttömänä olleista 13

monet ajautuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heille tulee luoda pitkäkestoisia tuettuja työmahdollisuuksia ja lisättävä koulutustoimenpiteitä. Lisäksi työhallinnon on tarkistettava, ettei työllistämistoimissa ja työvoimakoulutuksessa syrjitä ikääntyneitä. Myös työttömyysturvan ns. lisäpäivien piirissä oleville on tarjottava tehostetusti työllistymistä edistäviä palveluja, kuten sosiaalitupossa on sovittu. On myös kiinnitettävä huomiota työvoimapoliittisen koulutuksen laatuun ja korjattava työvoimapoliittisen rahoituksen rakenteita. Työllisyysmäärärahoja on automaattisesti lisättävä, kun työttömyys uhkaa kasvaa. Nyt työttömyyden ehkäisemistoimissa ollaan aina jäljessä. Myös kuntouttavan työtoiminnan laatuun on panostettava nykyistä enemmän. Kuntouttavan työtoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Työttömien terveydenhoitoon on kohdennettava resursseja. Veropolitiikalla on tuettava taloutta ja vahvistettava veropohjaa Jatkamme ensi vuoden veroesityksissä oppositiokaudella noudattamaamme linjaa verotuksessa. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuksen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla. Toimet on mitoitettu niin, että ne mahdollisimman neutraaleja elpyvän talouden kannalta. Peruspalveluiden leikkaaminen jatkuu Kireän rahoitustilanteen johdosta kunnissa on jouduttu tekemään rajuja sopeutustoimia. Kuntaverotus uhkaa kiristyä kolmanneksessa kunnista ja ne joutuvat ottamaan lisää lainaa. Tehostamistoimet uhkaavat peruspalveluiden tuottamista ja niiden laatua. Tämän vuoksi on perusteltua, että valtionosuuksia peruspalveluiden rahoittamiseksi korotetaan ensi vuonna. On tehtävä korjausinvestointeja lapsiperheiden ehkäiseviin palveluihin, ikäihmisten hoivaan ja terveydenhuoltoon. Kunnille tulee turvata niille asetettujen uusien velvoitteiden vaatimat resurssit. Esimerkiksi vammaispalvelulain uudistus tuli voimaan vuoden 2009 syksyllä ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna, neuvolatoiminnan ja kouluja opiskeluterveydenhuollon säädöksiä täsmennetään, päihdeäitien hoidon järjestämistä laajennetaan ja lapsiperheiden kotipalvelua aiotaan vahvistaa. Myös pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki pyritään saamaan voimaan. Tähän kaikkeen on varattu korotusta valtionosuuksiin 21,3 miljoonaa ensi vuodelle. Korotus on täysin riittämätön huomioiden kuntien palvelutarpeet. On huomioitava, että palveluiden kehittämistarpeiden ohella on myös palvelutarve kunnissa kasvanut ikärakenteen muuttumisen ja työllisyystilanteen myötä. Lisäksi mm. päihdeäitien hoidon määrärahojen siirto valtionosuuksiin ilman mitään korvamerkintää sisältää riskin siitä, että näitä palveluja joudutaan ajamaan rajusti alas.

4. Sosialidemokraattien painotukset ensi vuoden talousarvioon 4.1 Tulot Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme seuraavia veroja ja veromuutoksia. Lähtökohtana on verotuksen progression lisääminen, ympäristöverotuksen kiristäminen ja veropohjan vahvistaminen. Pääomavero Pääomavero on muutettava progressiiviseksi ja pääomaveroa on korotettava 2 prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen tasoa kiristetään ja osinkotulojen verotus muutetaan progressiiviseksi siten, että pääomatulojen verotuksen taso lähenee ansiotulojen verotuksen tasoa. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen vahvistaa verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukaisuussyistä: veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla. Pääomatuloverotuksen tuoton kasvattaminen on valtiontalouden kannalta vastuullista ja välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamistalkoissa ja se osaltaan takaa talkoiden taakan oikeudenmukaisen kohdentumisen. Veromuutokset lisäävät tuloja 500 miljoonaa euroa vuodessa. TNS Gallup Oy selvitti SDP:n eduskuntaryhmän toimeksiannosta kansalaisten mielipidettä pääomatulojen kiristämisestä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 24.–30.9.2010 päivien välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1118. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä. Kysymys kuului:Valtion velan ennustetaan ensi vuonna olevan noin 85 miljardia euroa. Pitäisikö pääomatulojen verotusta korottaa laman kustannusten kattamiseksi?" Selvä enemmistö (57 %) kansalaisista kiristäisi pääomatulojen verotusta. SDP:n kannattajista 70 %, kokoomuksen 60 ja keskustan 49 % kiristäisi pääomatulojen verotusta.

Etävälittäjien verotuksen kiristäminen Etävälittäjien arvopaperikauppojen verotuksen kiristämisen tuotto on 150 miljoonaa euroa. Arvopapereista saatujen myyntivoittojen verotus perustuu arvopaperikauppoja välittävien välittäjien verottajalle antamiin vuosi-ilmoituksiin. Käytännössä verottajan tietoon tulee noin 1/3 pörssissä tehtyjen kauppojen kokonaisarvosta, koska valtaosa pörssin toimiluvan saaneista ulkomaisista etävälittäjistä ei anna vuosiilmoituksia, vaikka ostaja ja myyjä olisivat verovelvollisia Suomeen. Suomalaisen välittäjän kautta tapahtuvat kaupat ja myyntivoitot/-tappiot ilmoitetaan välittäjän kautta suoraan verottajalle kerran vuodessa. Myös sijoittaja tekee samasta aineistosta tehdyn vuosi-ilmoituksen. Tämä järjestelmä toimii moitteettomasti, kun on kyseessä suomalainen sijoittaja ja Suomessa toimiva välittäjä. Windfall-vero Windfall-veron tuotto on noin 375 miljoonaa euroa. Veroja perittäisiin ennen vuotta 1998 perustettujen vesi- ja ydinvoimalaitosten sähköntuotannosta ja voimalaitoskiinteistöistä. Sähkövoimantuotantovero toteutettaisiin muuttamalla lakia sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta ja voimalaitoskiinteistöjen verotus toteutettaisiin muuttamalla kiinteistöverolakia. Veroilla kerättäisiin yhteiskunnalle osa siitä tietyille energiantuottajille, ennen vuotta 1998 perustetuille vesi- ja ydinvoimalaitoksille, kertyneestä ansiottomasta tulonnoususta, joka on aiheutunut sähkön hinnan kohoamisesta tasaisesti kaikilla tuotantosektoreilla, joilla tuotantokustannukset ja päästökauppamaksut eivät ole aiheuttaneet vastaavia lisäkustannuksia. Näin ollen mainitut verot kohdistettaisiin ns. vanhaan ydin- ja vesivoimaan. Esitys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun asti. Määräaika perustuu Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästökauppajakson pituuteen. Pakkausvero Pakkausveron tuotto on noin 140 miljoonaa euroa. Pakkausveron tarkoituksena on vähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamalla kuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se on tuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista. Veron kohteena ovat jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkausten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu. Pakkausvero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se kannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta. Veron määrä perustuu pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyy ympäristöperustein eri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaa materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pakkauksia valmistettaessa. Pakkausveron ympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määrän vähentäminen. 16

Esitämme -

Pääomaveron kiristämistä

Pörssikaupan verotuksen tehostamista

Windfall-veron käyttöönottoa

Pakkausveron käyttöönottoa

Muut tulot Osuus Suomen Pankin voitosta Viime vuosina Suomen Pankin voitosta on tuloutettu 250 miljoonaa euroa, mikä on ollut noin 60 prosenttia edellisen vuoden voitosta. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä ehdotetaan tuloutettavaksi 150 miljoonaa euroa. Mikäli pidetään kiinni edellisen vuoden tuloutustasosta, ensi vuoden summaa pitää nostaa 100 miljoonalla eurolla 250 miljoonaan. Harmaa talous Viimeksi tehtyjen kattavien selvitysten mukaan harmaan talouden osuus Suomessa oli 1990-luvun puolivälissä 4 – 5 %:n kokonaistuotannosta eli noin 4 – 5 miljardia euroa. Tämän jälkeen kokonaistuotanto on lähes kaksinkertaistunut ja harmaa talous ei ole merkittävästi vähentynyt vaan päinvastoin. Karkeasti arvioiden verotuksen ulkopuolelle jää tällä hetkellä noin 10 miljardin euron harmaa talous. Selvitysten mukaan harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi 2000-luvulla Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt merkittävästi. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta, suomalaisyritykset hyödyntävät EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille. Harmaan talouden torjunta on useista talousrikostorjuntaohjelmista ja niiden yhteydessä toteutetuista lainsäädännön parannuksista huolimatta suurissa ongelmissa erityisesti kohdealueen kansainvälistymisen, viranomaisten resurssien vähäisyyden ja osin hampaattoman lainsäädännön seurauksena. Tämän johdosta pitäisi tehdä mm. seuraavat uudistukset: Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain verohallinnolle antamien urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätäminen pakollisiksi. Hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen. Kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen verohallintoon 17

Näillä toimilla verotulot lisääntyvät 150 miljoonaa euroa vuodessa. Puolustusministeriön materiaalihankinnat Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä saavutti ennen hallituksen selontekoa yksimielisyyden puolustusmenojen resursoinnista. Seurantaryhmän mukaan menojen nykyinen taso tulisi turvata, mutta valtiontalouteen kohdistuu niin merkittäviä haasteita, että puolustusmenojen muiden hallinnonalojen menokehitystä suurempi nosto ei ole käytännössä mahdollista. Seurantaryhmän mukaan: "Puolustusvoimia kehitetään osana muuta yhteiskuntaa ja sen tarpeita. Tästä syystä seurantaryhmän mielestä ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Puolustusmenojen merkittävää kasvattamista ei puolla myöskään Suomen vakaa turvallisuusympäristö. Seurantaryhmä pitää perusteltuna, että puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen takia resursoinnin lähtökohdaksi otetaan nykyinen menotaso, jota korotetaan inflaation huomioivin tarkistuksin." Nykyisessä talouskriisissä Suomi on poikkeuksellinen EU-maa, joka on lisäämässä puolustusmenojaan uusien varusteluohjelmien käynnistämiseksi. Esitämme -

Suomen Pankin tuloutuksen korottamista

Tehostettuja toimia harmaan talouden torjuntaan

Puolustusministeriön ulkomaisten materiaalihankintojen leikkausta

4.2 Menot pääluokittain Ulkoasiainministeriön hallinnonala, pl 24 Kehitysyhteistyön määrärahojen nykytahdilla voisi näyttää mahdolliselta, että Suomi saavuttaisi kansainvälisesti sovitun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden vuoteen 2015 mennessä. Oletus perustuu kuitenkin varsin alhaiseen talouden kasvuarvioon. Jotta kehitysyhteistyön määrärahat nousevat 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, se edellyttää tasaisia euromääräisiä lisäyksiä vuosittain. Ensi vuoden budjettiesityksessä on tarve täsmentää, mikä osuus määrärahoista on tarkoitus sisällyttää kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen ja missä määrin Suomi tähtää kokonaan uuteen, aikaisempien sitoumusten lisäksi tulevaan rahoitukseen. Oikeusministeriön hallinnonala, pl 25 Toimiva oikeusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka, ja sen tulee nauttia kansalaisten luottamusta. Luottamuksen säilymisen kannalta on keskeistä, että Suomi turvaa jokaisen ihmisoikeudet kaikessa viranomaistoiminnassa, ja että kansalaisten luottamusta horjuttaneet korruptiotapaukset selvitetään perin pohjin. Sosialidemokraattien mielestä oikeuslaitoksen ja lainsäädännön kehittämiseen tulee 18

varata riittävät voimavarat ja kehittämistyön tulee perustua ajantasaiseen tutkimukseen. Vuosina 2007—2009 Suomi on saanut yli 50 langettavaa tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, ja sovintoon päättyneitä tapauksia on useita kymmeniä. Tuottavuusohjelman kurittama oikeuslaitos ei kykene kohentamaan oikeusturvan tasoa pelkästään harmaan talouden ja talousrikollisuuden selvittämiseen suunnattujen lisäresurssien varassa. Esimerkiksi ulosoton erikoisperintään esitetystä lisämäärärahasta huolimatta ulosoton määrärahatilanne ei parane, vaan korotukset riittävät ainoastaan tasapainottamaan jo ennestään alijäämäistä budjettia. Tuomioistuinten talousnäkymiä synkentävät mm. toimitila- ja tietotekniikkamenojen ennakoimaton kasvu. Syyttäjälaitos puolestaan kykenee sille vuoden 2011 talousarvioesityksessä varatulla rahoituksella takaamaan korkeintaan nykyisen käsittelyaikatason, mutta ei parantamaan sitä. Hallitus leikkaa jälleen oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoja toisensuuntaisista linjauksista huolimatta. Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen on tärkeää säädösvalmistelun tason parantamiseksi ja rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi. Lisäksi oikeuspoliittisen tutkimuksen keinoin voitaisiin arvioida sitä, ovatko eri rikoksista seuraavat rangaistukset oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden, ja vastaavatko ne kansalaisten oikeustajua. Jo valmiiksi syrjäytymisuhan alla olevien vankien asemaan suunnitellaan jälleen heikennyksiä, eikä hallitus panosta ennakoivasti rikosten ennaltaehkäisyyn ja rikosseuraamusalan tulevaisuuden haasteisiin. Vankeinhoidossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että rikosseuraamukset edistävät rikoksentekijän valmiutta normaaliin yhteiskuntaelämään. Siksi on tärkeää, että vankeuslain edellyttämät yksilölliset rangaistusajan suorittamista koskevat suunnitelmat tehdään jokaiselle vangille. Vankeinhoitoa rasittaa edelleen vankilatilojen tilanahtaus, peruskorjausten tarve ja paljuselliongelma, josta ei vieläkään ole kokonaan päästy eroon. Lisäksi valvontarangaistukseen ja vankikuljetuksiin liittyvät yksityistämissuunnitelmat ovat ongelmallisia. Vankeinhoidon tulevaisuudenhaasteisiin kuuluu kysymys kieliongelmien lisääntymisestä vankiloissa. Ulkomaalaiset vangit ovat toistaiseksi pieni vähemmistö Suomen vankiloissa, mutta kieliongelmien lisääntymiseen on syytä varautua ennakolta selvittämällä tulkkaustarpeita vankiloissa. Esitämme -

Lisämäärärahaa oikeuspoliittiseen tutkimukseen

Lisäystä tuomioistuimien ja syyttäjien sekä rikosseuraamusviraston määrärahoihin

Sisäasiainministeriön hallinnonala, pl 26 Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain miljardien eurojen suuruiset vahingot. Harmaa talous on vallalla erityisesti rakennusalalla, jolla käytetään paljon ulkomaista työvoimaa. Siksi resursseja on suunnattava myös nimenomaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön selvittämiseen palauttamalla 19

hallituksen lakkauttama KRP:n tutkintayksikkö. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit korvautuvat moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä. Samalla voidaan purkaa rakenteita, joiden varaan työmarkkinoiden eriarvioistuminen osin perustuu. Sosialidemokraatit ovat pitäneet järjestelmällisesti esillä laajaa turvallisuuskäsitystä ja mahdollisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä niin kotimaassa kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden toimintaympäristön muutosten vuoksi poliisin tehtävien arvioidaan lisääntyneen nettomäärältään 1500— 2000 henkilötyövuoden verran. Työmäärä on lisääntynyt lainsäädännön muuttumisen, poliisille annettujen lisätehtävien ja rikollisuuden rakenteellisten muutosten vuoksi. Poliisin virkojen määrä ei toimintaympäristön muutoksista huolimatta ole lisääntynyt. Tämän ja ensi vuoden aikana poliisien määrä putoaa jopa 300:lla. Kireä määrärahatilanne uhkaa jatkossa vähentää myös poliisien palvelupisteitä ja koulutusta. Jo nyt etenkin syrjäseudulla poliisin toimintavalmiusajat venyvät pitkiksi. Myös rajavartiolaitoksen tulevaisuuden toimintakyvystä on huolehdittava. Viime vuosina rajavartiolaitoksen määräraha-taso on laskenut niin, ettei laitoksen investointeja ja rajaturvallisuutta voida riittävästi turvata. Kansalaisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei hätäkeskusuudistus vaaranna olemassa olevia turvallisuusrakenteita. Sosialidemokraatit ovat vaatineet hätäkeskusuudistuksen kiireellistä uudelleenarvioimista erityisesti turvallisuuden ja aluejaon kannalta. Hallittu maahanmuuttopolitiikka edellyttää panostuksia mm. maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen sekä hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen Maahanmuuttovirastossa. Hakemusten nopea käsittely on sekä hakijan että koko yhteiskunnan etu. Samoin kielteisistä turvapaikka- ja oleskeluluvista johtuvat maasta poistamiset on pantava toimeen nykyistä nopeammin. Kuntien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto kangertelee, ja kuntakorvausten taso onkin nostettava vastaamaan kustannusten nousua samalla kun järjestelmää uudistetaan. Esitämme -

Ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön perustamista KRP:iin

Lisäystä poliisin määrärahoihin

Lisäresursseja Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi

Pakolaisista kunnille maksettavien korvausten korottamista

Korotusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisen määrärahaan 20

Puolustusministeriön hallinnonala, pl 27 Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä kannanoton jälkeen taloustilanne on vielä olennaisesti heikentynyt ja julkisen talouden ongelmat pahentuneet. Nyt esitettävä uusi pysyvä lisäys merkitsee asehankintamäärärahojen merkittävää korotusta tilanteessa, jossa monista kansalaisten peruspalveluista ollaan säästämässä. Puolustusmenojen nostoa on perusteltu asejärjestelmien kallistumisella. Puolustusministeriön hallinnonalan yleinen kahden prosentin reaalinen nousu onkin tarkoitus kohdistaa lähes kokonaisuudessaan asehankintoihin. Epärealistiset menonlisäyslupaukset ovat omiaan johtamaan ylimitoitettuihin hankintaohjelmiin, joista on myöhemmin hankala irrottautua. Puolustusrahojen sitominen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudella leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa myös esityksiin varuskuntien lopettamisista. Samanlaista varusteluohjelmista tinkimistä tehdään parhaillaan maailmanlaajuisesti, eikä nykytason säilyttäminen vaaranna Suomen puolustuksen uskottavuutta myöskään jatkossa. Esitämme - Puolustusministeriön ulkomaisten materiaalihankintojen leikkaamista. Valtiovarainministeriön hallinnonala, pl 28 Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivät selviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista on nostettava. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisuja. Tätä ei voi katsoa sivusta. Hallituksen on vastattava ihmisten turvallisesta arjesta ja palveluiden toimivuudesta. Tuottavuusohjelman pitää keskeyttää VM:n alaisilla toimialoilla. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin esitämme 190 miljoonan euron lisäystä. Lisävaltionosuuksilla pitää lisätä sosiaalija terveydenhuollon henkilökuntaa sekä mm. korjata huonossa kunnossa olevia sairaaloita ja vanhainkoteja. Opetustoimen valtionosuuksia lisäämme 50 miljoonalla eurolla. Osa tästä tulee käyttää opettajien palkkaamiseen. Nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä on torjuttavat tehokkain toimin. Osoitamme korva-merkittyä valtionosuutta 60 miljoonaa euroa suoraan kuntien kautta tapahtuvaan työllistämiseen. Kuntien ja TE-toimistojen yhteistyönä toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan laatua on syytä parantaa huomioiden asiakasnäkökulma. Nuorten työttömyyden pitkittyminen on estettävä. Jokaiselle nuorelle tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus saada mahdollisimman nopeasti 21

työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin. Kunnissa on tehtävä etsivää työtä syrjäytymisuhan alla olevien nuorten aktivoimiseksi sekä verkostoimiseksi paikallisiin yrityksiin tai oppilaitoksiin. On lisättävä toimenpiteitä työttömien työllistämiseksi kuntiin ja kuntayhtymiin. Esitämme -

300 miljoonaa euroa kunnille peruspalveluiden järjestämiseen. Tästä kohdennetaan: o sosiaalija terveystoimen valtionosuuksiin 190 miljoonaa euroa o opetustoimen valtionosuuksiin 50 miljoonaa euroa o nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, pl 29 Opetusministeriön asettama työryhmä esitti opintotuen tuen sitomista indeksiin. Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät tiukennukset, kuten opintotuen kaksiportaisuus, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrän nostaminen ja asumislisäkuukauden määritteleminen tukikuukaudeksi toteutettiin. Opintuen sitomista indeksiin ei kuitenkaan toteutettu vaikka korotuksella olisi myös positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun. Peruskoulutuksen taso ja laatu ovat heikentyneet. Tämä näkyy muun muassa opetuksen kasvavina ryhmäkokoina. Lisäksi uusien velvoitteiden puuttuvat määrärahat uhkaavat heikentää tilannetta entisestään. Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on lisättävä. Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu ja yliopistoille annettuja lupauksia ei olla pidetty. Tämä ajaa eri yliopistot eriarvoiseen asemaan. Rahoitus tulee korjata pitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja –vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä. Myös ammattikorkeakouluille on suunnattava enemmän tukea. Kuntataloutta, työllisyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia on edesautettava koulujen, päiväkotien ja kirjastojen korjauksina. Esitämme: -

Että opintotuki sidotaan indeksiin ja siihen varataan tarvittavat määrärahat

Perusopetuksen korkeaa laatua tuetaan kuntien valtionosuuksien nostolla

Aikuiskoulutuksen voimavarojen vahvistetaan 22

Lisäystä yliopistojen perusrahoitukseen

Koulurakennusten korjauksiin lisää määrärahoja

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, pl 30 Yhteisen maatalouspolitiikan oikeutus voi syntyä vain yhtenäisistä ja kestävistä sekä oikeudenmukaisista periaatteista. Suomen maaseudun ja suomalaisen elintarviketalouden etu on nyt voimistaa niitä EU-maatalouspolitiikan linjauksia, joissa yhteisön tasolla määriteltäisiin elintarvikehygienia ja maatalouspolitiikan tukien yleisperiaatteet, mutta jäsenmaille annettaisiin oikeutus vastata itse maksatuksesta ja varmistaa kansallisella päätöksenteollaan tärkeiden tuotantosuuntien asema. Tässä suhteessa osittainen kansallistaminen turvaisi nimenomaan suomalaisen kotieläinja maidontuotannon säilymisen. Euroopan sosialidemokraattien linjaus maataloustukien suuntaamisessa on tukien yksinkertaistaminen, ylärajan asettaminen tuelle, pien- ja perhetilallisten toimeentulon turvaaminen, tukien läpinäkyvyys ja kontrolli ja se, että jäsenmaiden omat tukijärjestelmät täydentävät esimerkiksi poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden tuomia haittoja niitä kompensoiden. Nuorten tuottajien tuotantokustannusten konkreettiseen alentamiseen tulee kiinnittää huomiota. On puututtava tukien suuntaamiseen näennäisviljelyyn sekä tukien irrottamiseen tuotannosta, sillä tämä on vaikeuttanut viljelijöiden edullisen lisämaan hankintaa. Maamme metsätalouden kilpailuedellytykset pitää turvata. Energiaveropäätöksiä on tarkistettava kilpailukykyä heikentävien ratkaisujen osalta. Metsäverotusta on uudistettava puukaupan vauhdittamiseksi. Samoin on turvattava puukuidun saatavuus metsälakien ensiharvennusvelvoitteita tehostamalla. Puukauppaa on tehtävä jatkossa markkinaehtoisesti eikä verohelpotuksilla pidä vääristää markkinoiden toimintaa puun saatavuuden ja hinnan osalta. Aktiivisemmalla Venäjä-politiikalla on varmistettava koivukuidun kohtuuhintainen saatavuus. Haja-asutusalueiden vesihuolto on monelta osin puutteellinen ja vaatisi kiireisiä toimenpiteitä sekä lisää määrärahoja. Esitämme: -

Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamista

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, pl 31 Perusväylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkällä aikavälillä pysyneet samalla tasolla. Tämä näkyy rapistuvina liikenneväylinä, liikennerajoitusten lisääntymisenä ja liikenneturvallisuuden heikkenemisenä. Toimiva joukkoliikenne on tärkeä asukkaille ja yrityksille palvelujen saavutettavuuden varmistamiseksi. Joukkoliikennepalveluja tarvitaan myös valtakunnallisten sosiaali-, liikenne- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisten jouk23

koliikennepalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ilman vahvempaa julkista rahoitusta. Suomalaista telakkateollisuutta ja työllisyyttä on tuettava paremmin. Esitämme -

Perusväylänpitoon määrärahalisäystä

Joukkoliikenteeseen lisää valtion tukea

Liikenneministeriön hallinnonalalle määrärahoja alustilauksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala, pl 32 Pitkäaikaistyöttömyyden rajusta kasvusta huolimatta hallituksen budjettiesityksessä esitetään työvoimapolitiikan rahoitusta vähennettäväksi noin 60 miljoonalla euroa verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Emme hyväksy määrärahojen leikkausta, vaan vaadimme työllisyysmäärärahojen tason korottamista. Tuottavuusohjelma työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on keskeytettävä. Tänä vuonna käyttöön otetulla ns. Sanssi- kortilla eli työllistämissetelillä nuori voi hankkia avoimilta työmarkkinoilta työpaikan ja setelillä maksetaan työnantajalle tukea palkkakustannuksiin. On tärkeää etsiä uusia keinoja nuorisotyöttömyyden kitkemiseen. Kuitenkin Sanssi-kortin hyöty on ollut kovin pieni: kortilla on työllistynyt vain noin joka seitsemäs kortin haltija. Noin 15 000 kortin saaneesta nuoresta vain reilut 2000 on saanut työtä kortin avulla. Kortin käytön vaikutuksia tulee seurata ja harkita tämän pohjalta käytön jatkamista. Valtion ja kuntien tulee kantaa vastuuta nuorisotyöttömyyden lieventämisestä ja palkata töihin nuoria, ja myös yli 25-vuotiaita. Lisämäärärahaa tulee käyttää myös pitkäaikaistyöttömien aktivointiin – työvoimakoulutukseen ja tukityöllistämiseen. Budjettiehdotuksen määrärahoilla tukityöllistettyjen määrä pysyisi suunnilleen vuoden 2010 tasolla ja työvoimakoulutuksessa olevien määrä laskisi jopa noin 3000 henkilöllä. Jopa 41,5 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on pelkän perusasteen koulutuksen varassa, mutta työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuvista pitkäaikaistyöttömiä on vain 6 prosenttia. Suomessa on myös turvattava yritysten toimintaedellytykset ja huolehdittava yritysten kilpailukyvystä, jotta teollisuus ja työpaikat pysyvät Suomessa. Kohtuuhintaisen energian saanti on turvattava energiaveroesitystä korjaamalla. Telakkateollisuustyöryhmä esitti erityisesti Varsinais-Suomeen kohdennettuja erityistoimia. Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta tärkeää että yrityksemme, tutkimuslaitoksemme ja yliopistomme kykenevät tuottamaan hyviä ja toimivia innovaatioita. Innovaatiojärjestelmämme on tällä hetkellä hajanainen ja tehoton. Tarvitsemme edelleen vahvaa yksityistä ja julkista panostusta sekä rahojen tarkempaa kohdennusta.

Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukien vaikuttavuutta pitää lisätä. Yritysten ja muiden toimijoiden tuet on tehtävä sellaisiksi, joilla voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti alueilla tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Kuluvalla vaalikaudella metsäteollisuuden kriisi on Suomessa syventynyt. Kielteisten vaikutusten lieventämiseksi jatkossa EU:n tukia pitää voida myöntää myös metsäteollisuuden ongelmien ratkaisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista sekä valtiovarainministeriön ja opetusja kulttuuriministeriön valtionosuuksista pitää varata erillinen määräraha äkillisten rakennemuutospaikkakuntien myöhempää tukemista varten. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen käytettyjä määrärahoja pitää lisätä 20 miljoonalla eurolla. Pidämme talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana. Esitetyllä määrärahalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan. Esitämme: -

120 miljoonan euron korotusta työvoimapoliittisten määrärahojen tasoon. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi tarvitaan aktiivisia työllistämis- ja koulutustoimia. Lisäyksestä 60 miljoonaa euroa tulee käyttää nuorisotyöttömyyden kitkemiseen.

Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen 20 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, pl 33 Kuntapalveluiden tila on huolestuttava. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat jatkuvasti kasvussa ja lainsäädännön uudistukset lisäävät kuntien kustannuksia entisestään. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää ja kuntien menoja sekä paineita veroprosenttien korottamiseen. Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut tarvitsevat riittävän rahoituspohjan tässä ja nyt. Kyse on myös yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Päivähoidon, koulutuksen, päihdepalvelujen, terveydenhuollon ja vanhustenhoivan saatavuus ja laatu on voitava turvata koko maassa. SDP on vaatinut hallitukselta useasti vakavampaa otetta kuntatalouden hoitoon. Pienimpien etuuksien indeksiin sitominen tai takuueläke ei konkreettista parannusta pienituloisimpien asemaan tuo, kun verot ja asiakasmaksut nousevat ja sosiaaliturvan etuuksien kuten työmarkkinatuen ja asumistuen jälkeenjääneisyyteen tai terveydenhuollon ns. maksukattojen tasoon ei puututa. Mm. työttömän peruspäivärahan ja asumistuen jälkeenjääneisyyden takia ihmisten toimeentuloa joudutaan paikkaamaan usein toimeentulotuella. Köyhimpien lapsiperheiden toimeentulo on välittömästi parannettava. Mm. lapsilisän indeksiin sitominen ei hyödytä toimeentulotukiperheitä, sillä lapsilisän korotukset leikkaantuvat toimeentulotuesta pois. Yleistä asumistukea on parannettava silmälläpitäen mm. lapsiperheitä sekä pienituloisia työssäkäyviä. Asumistuki on tehokas tapa auttaa erityisesti pienipalkkaisten 25

työntekijöiden toimeentuloa kaupunkiseuduilla, sillä asumistuki on sidottu asumiskustannuksiin, jotka ovat kaupungeissa isot. Nykyisellään asumis-tuki alkaa leikkautua pois jo toimeentulotuen tasoisilla tulomäärillä, ja esimerkiksi puolisoiden yhteenlasketuilla n. 3000 euron bruttotuloilla asumistukea ei saa lainkaan. Asumistuen saajista huomattava osa täydentää tukea toimeentulotuella, joten parannuksen myötä pienenisivät toimeentulotukimenot. Vaikka takuueläke on sinänsä myönteinen uudistus sen parantaessa pienituloisimpien toimeentuloa, leikkaa takuueläke myös eläkkeensaajan asumistukea n. 45 000 yksinäiseltä henkilöltä ja 7 600 avio- tai avoliitossa olevalta. Asia olisi voitu korjata arviolta noin 8 miljoonalla eurolla. On myös huomautettava, että takuueläkkeen ulkopuolelle jää satoja tuhansia ihmisiä, jotka saavat pientä työeläkettä. He tarvitsevat niin ikään tukea elämiseensä. Heidän asemaansa huonontavat mm. asumismenojen kasvu ja korkeat terveydenhuoltokulut. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat ovat edelleen perusoikeuksien vastaisia. Apulaisoikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut käsittelyajoista. Hallitus ilmoittaa nopeuttavansa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikoja. Tätä varten on lautakunnalle turvattava myös riittävät määrärahat. Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja avopalveluyksiköiden toimintaa on kehitetty Raha-automaatti-yhdistyksen (Ray) tuella. Rahoitusvastuun päihdeäitien kuntoutuksesta piti siirtyä valtiolle tämän vuoden lopussa. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ensi vuoden budjettiin päihdeäitien kuntoutukseen tarvittavat varat aiotaan kohdentaa yleisenä valtionosuutena kunnille. Tämä rahoitusmalli lopettaa pitkään kehitetyn ja tuloksellisen kuntoutusjärjestelmän, jonka rakentamiseen on käytetty 30 miljoonaa euroa Ray:n myöntämiä varoja. Kuntien rahoitustarpeet ovat niin suuret, ettei rahoituksen kohdentumista päihdeäitien hoitoon kuntien yleisestä valtionosuudesta voida taata. Rintamaveteraanien keski-ikä oli viime vuoden lopussa 87 vuotta. Veteraanien kuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä selviytymistä ja siten lisätä ikääntyvien veteraanien ja näiden puolisoiden mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntoutustoiminnan määrärahaa on nostettava hallituksen esittämästä. Kaikki sotainvalidit ovat jo ikääntyneitä, ja heidän vaivansa saattavat olla hyvinkin moninaisia. Sotilasvammalaissa olevien haitta-asterajojen lieventämiseen on suuri tarve. Esitämme sotainvalidien ns. haitta-asterajan alentamista avopalveluissa. Jatkossa haitta-asterajat on syytä poistaa kokonaan. Jotta työelämässä jaksetaan jatkaa nykyistä kauemmin, tarvitaan entistä merkittävämpiä panostuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Emme myöskään voi sallia tilanteita, joissa esimerkiksi osa yrityksen työntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työlainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Työsuojeluviranomaiset tekevät tärkeää työtä työehtojen valvonnassa ja harmaan talouden kitkemisessä, työtapaturmien ehkäisemisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hallituksen esittämissä määrärahoissa työsuojeluviranomaisten ensi vuoden toimintamenoihin on vajaus. Ellei työsuojelun määrärahoja turvata, ovat edessä lomautukset. Kun otetaan huomioon, 26

että työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia 50 % vuoteen 2011 mennessä (pitäen lähtötasona vuotta 2006) ja parantaa niiden vaikuttavuutta, sekä että työtapaturmia on tarkoitus vähentää 40 prosentilla, on vain ihmeteltävä hallituksen linjausten ristiriitaisuutta. Työsuojelutarkastajien määrää tulee päinvastoin lisätä, ei leikata resursseja työsuojelusta. Esitämme: -

Korotusta työmarkkinatukeen ja työttömän peruspäivärahaan työttömien taloudellisen aseman parantamiseksi ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Peruspäivärahan nosto korottaa myös ansiopäivärahaa.

Puolison sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista työmarkkinatuesta. Tämä on tarpeen jo tasa-arvosyistä.

Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden toimeentulotuen korottamista.

Yleisen asumistuen kehittämistä mm. tarkistamalla asumistuessa huomioitavia tulorajoja, korottamalla tuen perusteena olevien asumistukimenojen enimmäismääriä ja lieventämällä asunnon pinta-alaan liittyviä rajoituksia. Muutosten kustannukset ovat noin 50–60 miljoonaa euroa vuositasolla.

Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän yhteensovittamista takuueläkkeen kanssa siten, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat sen täysimääräisenä.

Eläkkeensaajien asumistuen uudistamista mm. korjaamalla asumistuen korvaustasoa ja asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä.

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä.

Että päihdeäitien kuntoutukseen varataan erillinen määräraha ja että huolehditaan sn käyttämisestä nimenomaan päihdeäitien palveluihin

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen nopeuttamiseksi on lautakunnalle turvattava sen tarvitsemat määrärahat.

Määrärahaa jaksottaisen hoidon järjestämiseen myös 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille.

Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarvittavien määrärahojen korottamista.

Työsuojelun resurssien vahvistamista

Ympäristöministeriön hallinnonala, pl 34 Hallitusta ei ole turhaan luonnehdittu historian ympäristökielteisimmäksi. Vihreäksi kutsuttu energiaverouudistus on paljastumassa mustaksi ja sosiaalisesti eriarvois27

tavaksi. Ympäristöministeriön toimintamenoja on leikattu niin kovalla kädellä, että on herännyt epäilys sen hitaasta alasajosta. Ympäristöhallintoa on ajettu ahtaalle jo aluehallinnon uudistuksessa ja ympäristöjärjestöjen resurssit ovat olleet jokaisen budjetin yhteydessä leikkausuhan alla. Nyt hallitus esittää lisäksi Metsähallituksen luontopalveluiden leikkaamista. Ympäristöhallintoa on vahvistettava ja panostettava ympäristön- ja luonnonsuojeluun lisäämällä voimavaroja ympäristötöihin ja ympäristöjärjestöjen resursseihin. Luontopalveluiden rahoitusta ei saa leikata. Ympäristöministeriö on säilytettävä erillisenä, itsenäisenä ministeriönä. Suomen tulee tehdä omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimia edelläkävijänä kestävään kasvumalliin siirtymisessä. Suomen tulee säätää kansallisesti velvoittava ilmastolaki ja edistää sellaisten kansainvälisten sopimusten aikaansaamista, joilla ilmastonmuutosta voidaan tehokkaasti hillitä. Kohtuuhintainen asuminen on tärkeä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ylläpitävä tekijä. Valtion asuntorahastosta tuettavien korkotukilainojen tasoa on syytä nostaa hallituksen esittämästä, jotta pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista voidaan lievittää. Lisäksi sosialidemokraatit esittävät, että valtio valmistelisi takausmallin, jossa omistusasuja saa väliaikaista joustoa asuntovelan maksukustannuksiin tilanteissa, joissa tulotaso romahtaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai konkurssin vuoksi. Sosialidemokraatit esittävät ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon ja perusparannusjärjestelmän uudistamista kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Korkotukilainoituksen ehtoja tulee korjata siten, että uustuotannolle myönnettävän käynnistysavustuksen lisäksi korkotuen nykyinen omavastuukorko, nykyisellään 3,4 prosenttia, puolitetaan, ja perusparannusten korkotukilainoitus sidotaan energiatehokkuuteen. Esitämme -

Lisämäärärahaa ympäristöministeriön tutkimuksen, kehityksen ja suunnittelun määrärahoihin

Ympäristötöiden lisäämistä

Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen turvaamista

Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä

Korkotukilainoituksen ehtojen parantamista omavastuukorko puolittamalla ja tuen sitomista energiatehokkuuteen

RYHMÄN TÄRKEIMMÄT MENOLISÄYSESITYKSET SEKÄ VEROTULOESITYKSET VUODELLE 2011

MINISTERIÖ

MENOT:

Valtionosuus kunnille peruspalveluiden järjestämiseen - sos.- ja terveystoimen valtionosuudet 190 000 000 - opetustoimen valtionosuudet 50 000 000 - korvamerkitty nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 000 000 Kv-verotarkastusyksikön perustaminen

LVM

TEM

Perusväylänpitoon Joukkoliikenne Alushankinnat, jäänmurtaja YLE:n rahoitukseen

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin, pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ja hoitoon Nuorisotyöttömyyden hoitoon Rakennemuutospaikkakuntien lisätuki

milj. €

300 000 000

2 000 000 302 000 000 60 000 000 10 000 000 25 000 000 10 000 000 105 000 000 60 000 000 60 000 000 20 000 000 140 000 000

STM

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison ja lasten osalta Yleisen asumistuen parantaminen Työmarkkinatuen ja muiden työttömyyspäivärahojen korottaminen Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen Eläkkeensaajien asumistuen parantaminen Toimeentulotuen lapsikorotuksen nosto Päihdeäitien kuntoutus Sotainvalidien haitta-asterajan lasku Rintamaveteraanien kuntoutus SOMLAn valitusten käsittelyn nopeuttaminen Työsuojelu Työttömyyden kohentuminen vähentää työttömyysturvamenoja

OKM

Opintotuen sitominen indeksiin Koulutus - Aikuiskoulutus - Yliopistot, perusrahoitus tasa-arvonäkökulmasta, työttömyysvakuutusmaksut - Ammattikorkeakoulut, kehittäminen 29

30 000 000 50 000 000 95 000 000 35 000 000 60 000 000 16 000 000 3 500 000 11 000 000 3 500 000 1 000 000 2 000 000 -90 000 000 217 000 000 2 500 000 32 500 000

MMM

Homekoulujen korjaus

20 000 000

Metsähallituksen luontopalvelujen turvaamiseen

55 000 000 2 500 000

Syyttäjälaitoksen toimintamenoihin Vankeinhoitopalveluiden kehittämiseen ja vankiloiden peruskorjaukseen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoimintaan Käräjätuomari-sihteeri –työparien palkkaamiseksi pahimmin ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin

2 500 000 1 500 000 4 000 000 1 000 000 2 000 000 8 500 000

Ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön uudelleen perustamiseksi Poliisitoimen toimintamenoihin Pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseksi Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin

Metsähallituksen luontopalvelut Ympäristötyöt Ympäristöministeriön tutkimus-, kehitys- ja suunnittelumäärärahat

500 000 5 500 000 2 500 000 2 000 000 10 500 000 2 500 000 5 000 000 2 000 000 9 500 000

PLM

Ulkomaiset materiaalihankinnat -50 000 000 Jakamaton varaus; varattu talousarvion eduskuntakäsittelyn muutostarpeisiin MENOT YHTEENSÄ

TULOT: Pääomaverotus Windfall-vero Pörssikaupan vero Pakkausvero Suomen Pankin tuloutus Harmaan talouden torjunta Jäteveron tuotto ohjataan kunnille TULOT YHTEENSÄ

50 000 000 850 000 000

milj. € 500 000 000 375 000 000 150 000 000 140 000 000 100 000 000 150 000 000 -90 000 000 1 325 000 000

MUITA HUOMIOITA BUDJETTIIN 1. Jäteveron tuotto ohjataan kunnille ja sillä kompensoidaan perusvähennyksen korotusta 2. Vaihtoehdossa ei käsitellä työnantajien Kela-maksun palautusta eikä energiaveroja. Näihin palataan myöhemmin. 3. ARAn rahoituksen kautta rakennetaan ja korjataan asuntoja. 4. Pienituloisten auttamiseksi perusvähennys korotetaan 3000 euroon. 30