Asiakaslehti VIEW 3/2013

KPMG:n asiakaslehti / kpmg.fi

3 / 2013

Aineettomat oikeudet kerralla kuntoon 12 Remedy: Tuotteet ovat enemm채n kuin pelej채 14 Mars kehittyville markkinoille! 20

The Switchin toimitusjohtaja Jukka-Pekka M채kinen:

Joustava toimintamalli kiihdytti kansainv채liseen kasvuun

Rohkeasti maailmanmarkkinoille Kovin mollivoittoisessa talousuutisten virrassa peliteollisuuden menestystarinat luovat uskoa ja valoa suomalaiseen yrittäjyyteen. Peliteollisuus on huimassa kasvussa Suomessa tällä hetkellä.

Alan kattojärjestö Neogames ja Tekes arvioivat, että pelikehityksen ja -palveluiden liikevaihto kasvaa tänä vuonna 800 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on yli 200 prosenttia.

Rovio, Supercell ja Remedy Entertainment ovat peliteollisuuden edelläkävijöitä, uranuurtajia alallaan, jotka ansaitsevat kiitoksen osoittamastaan rohkaisevasta esimerkistä ja tuloksellisesta toiminnasta. Näistä yrityksistä innovatiivinen videopelien kehittäjä Supercell on tehnyt jo teollisuushistoriaa. Se on Suomen kautta aikojen nopeimmin ja kannattavimmin kasvanut yritys. Tämä vuonna 2012 Pohjoismaiden parhaana start-uppina palkittu yhtiö siirtyi syksyllä japanilais­omistukseen, kun Softbankin toimitusjohtaja Masayoshi Son ja hänen yhtiönsä ostivat 51 prosenttia Supercellista huikealla 1,1 miljardin euron kauppasummalla.

Pelialan menestys ei ole tullut tyhjästä. Taustalla on pitkäjänteinen kehitystyö, innovatiivinen toimintatapa, joka ulottuu tuotteista toimintakulttuuriin sekä vahva tekninen osaaminen ja yrittämisen rohkeus. Moni alan yritys kuten uranuurtaja Remedy on käynnistynyt sananmukaisesti kellari-start-uppina. Intohimo pelien tekemiseen ja rohkeus vievät näitä yhtiöitä nopeasti maailmanmarkkinoille, kun kotimaan markkina on liian pieni. Samalla käynnissä oleva digivallankumous on avannut rajattomia uusia mahdollisuuksia, joita moni ketterä pelifirma on osannut hyödyntää taitavasti.

Peliteollisuuden edelläkävijöiden kaltaisia kasvutarinoita nousee toivottavasti jatkossa enemmän muiltakin toimialoilta.

Tässä VIEW:n numerossa avainteemana ovatkin kasvuyritykset, niiden kansainvälistyminen ja kasvun hallinta sekä kasvuun liittyvät haasteet.

Voit tutustua muun muassa Remedyn kasvutarinaan pienestä start-upista kansainväliseksi pelitaloksi toimitusjohtaja Matias Myllyrinteen haastattelussa. Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen avaa puolestaan sitä, miten tuulivoimaloihin generaattoreita ja tehonmuokkaajia valmistava The Switch on laajentunut maailmanmarkkinoille. Monen kasvuyrityksen kansainvälistymistä rakentamassa ollut toimitusjohtaja Harri Koponen haastaa taas suomalaisyhtiöitä etabloitumaan rohkeasti kehittyville markkinoille.

Lisäksi saat informaatiota muun muassa aineettomien oikeuksien suojaamisesta ja KPMG:n ja Finnish Business Angels Network FiBAN ry:n yhteistyöstä.

Tulevan kevään iso muutos toiminnassamme on Helsingin toimiston muutto Forumista uuteen KPMG-taloon Töölönlahdelle. Uusi toimisto­ talomme valmistuu tammi-helmikuussa 2014 ja muutto on edessä maaliskuussa. Odotamme ilolla uudenlaisia tilojamme ja uskomme, että toimintakulttuurimme kehittyy niiden myötä entistä avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi. Uskomme myös, että omia sisäisiä toimintatapojamme kehittämällä voimme palvella asiakkaitammekin entistä paremmin. Tässä VIEW-lehdessä voit tutustua uuteen KPMG-taloon, sen tilaratkaisuihin sekä odotuksiimme toimitalon tarjoamien uusien mahdollisuuksien suhteen.

Antoisia lukuhetkiä.

Raija-Leena Hankonen toimitusjohtaja KPMG Oy Ab

Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toiminta­ympäristössä.

3/2013 The Switch luottaa ainutlaatuiseen toimintamalliinsa. s. 4

Peliyritys Remedy Entertainment on suomalainen menestystarina. s. 14

Digitaalisesta vallankumouksesta kaikki hyöty irti. s. 20

Aineettomat oikeudet ovat kasvuyrityksen kilpailuvaltteja. s. 12 KPMG:n uudet toimitilat kutsuvat pian. s.24

4 The Switch: Myötätuulessa kansainvälisille markkinoille 7 Kolumni: Vaarallista leikkiä yritysten arvonmäärityksellä 8 Enkelinä yrittäjän olalla 11 Osaajat esille: Jukka Teikari on yrityskauppojen konkari 12 Aineettomat oikeudet kerralla kuntoon

14 Remedy: Tuotteet ovat enemmän kuin pelejä 17 Vaara voi vyöryä verkkoa pitkin 19 Ajankohtaisia julkaisuja 20 Mars kehittyville markkinoille 24 Tervetuloa Töölönlahdelle 28 Uutisia 3/13 VIEW 3

Myötätuulessa kansainvälisille markkinoille Tuulivoimaloihin generaattoreita ja tehonmuokkaajia valmistava The Switch on kasvanut ja kansainvälistynyt luottamalla ainutlaatuiseen toimintamalliinsa.

Teksti Heidi Kauppinen / Kuvat GE ja Matti Immonen

4 VIEW 3/13

K

olmen yrityksen fuusiosta syntynyt The Switch käynnisti toimintansa vuonna 2006 reilun parinkymmenen hengen voimin. Suomalainen The Switch valmistaa megawattiluokan kestomagneettigeneraattoreita ja tehonmuokkainpaketteja tuuliturbiineihin sekä muihin uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin järjestelmiin. Yritys on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla.

– Kansainvälistyminen on ollut alusta lähtien tavoitteemme ja siihen olemme panostaneet. Lähdimme valloittamaan maailmaa tuolla pienellä porukalla ja kasvumme on ollut alusta lähtien hyvin vaiherikasta, kertoo toimitusjohtaja Jukka-Pekka Mäkinen.

The Switch onnistui pääsemään heti sekä Kiinan että Keski-Euroopan markkinoille.

– Etenkin Kiinassa oli päätetty luoda vahva teollisuuden ala, ja sen seurauksena toimintansa aloitti yli 80 turbiinin valmistajaa. Toimintamme alussa tur-

biineista oli pulaa, eivätkä isot toimijat pystyneet toimittamaan tarvittavia laitteita esimerkiksi pieniin tuulipuistoihin, joten tuulivoiman rakentajat tarvitsivat uusia toimittajia. Meidän kaltaisiamme pieniä teknologiatoimittajia tarvittiin yhteistyökumppaneiksi uusille turbiininvalmistajille, kertaa Mäkinen yrityksen kasvuvaiheita.

Neljässä vuodessa yrityksen liikevaihto kasvoi kahdesta miljoonasta eurosta 134 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä The Switch työllistää yhteensä 215 henkilöä, joista suurin osa on Suomessa.

– Vaikka tälläkin alalla on ollut vaikeita jaksoja ja liikevaihtomme on mennyt alaspäin, olemme jälleen kasvu-uralla kokeneempina ja viisaampina. Tuulivoima­alalla on menossa murros ja asiakkaat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Se vaikuttaa myös toimitusketjuun, ja siksi olemmekin etsineet aktiivisesti uusia sovellusalueita, joihin tekniikkamme sopii. Näistä esimerkkejä ovat laivakäytöt ja teollisuuden koneet. >>

3/13 VIEW 5

Jukka-Pekka Mäkisen luotsaama The Switch työllistää tällä hetkellä 215 henkilöä.

Tutustu Jukka-Pekka Mäkisen videohaastatteluun osoitteessa www.kpmg.com/fi/view-switch

”Keskeistä switchiläisyydessä ovat yrittäjän asenne ja kansainvälinen kokemus.”

se toimii skaalautumalla kullakin hetkellä olevaan tarpeeseen.

Oikea asenne ja kokemus ratkaisevat

Toimintamalli tuo joustoa Tällä hetkellä The Switchin kehittämällä kestomagneettigeneraattoriteknologialla on yli 15 prosentin osuus kaikista uusista tuulivoima-asennuksista. Tuulivoiman läpimurto maailmalla tuo myös vauhtia yrityksen kestomagneettigeneraattorien ja tehonmuokkaimien myyntiin.

The Switchin asiakkaat ovat 98-prosent­tisesti ulkomailla. Kiinan lisäksi vahvaa markkina-aluetta on USA, missä viime vuonna lisättiin reilusti tuuliturbiinikapasiteettia. Kiinassakin kapasiteetti nousee nopeasti, koska tuulivoimalle on asetettu selkeä neljän prosentin tavoite sähkön­tuotannosta. Euroopassa vahvoja markkinoita ovat Saksa ja Tanska.

– Kovan kasvun ja kansainvälistymisen näin lyhyessä ajassa on mahdollistanut

6 VIEW 3/13

ainutlaatuinen toimintamallimme. Meillä on mallitehdaskonsepti, mikä tarkoittaa sitä, että pystymme omassa tehtaassa opettelemaan prototyypin aikana tuotteen valmistuksen, dokumentoimaan sen ja siirtämään tarvittaessa toisille markkinoille, sinne missä tuotetta halutaan valmistaa, Mäkinen valottaa.

Valmistuksen siirtämisen mahdollisuus on etu myös siksi, että uusiutuvan energian tuotanto on usein valtioiden ohjauksessa. Useimmat valtiot haluavat varmistaa myös paikallisen valmistuksen.

– Toimintamallimme on mahdollistanut nopean kasvun lisäksi sen, että tuotantokapasiteettia pystytään nopeasti laskemaan. Tätä olemme harjoitelleet olemassaolomme aikana moneen kertaan, ja

Voimakas kysyntä ja kasvu edellyttävät riittävää henkilöstön määrää. Suurimpia haasteita The Switchin laajentumiselle ja kasvulle on ollut oikeiden henkilöiden löytäminen. Rekrytoinnille asettaa vaatimuksia sellaisten työntekijöiden löytäminen, joilla on tarpeeksi kansainvälistä liiketoimintakokemusta sekä osaamista ja jotka samalla ovat riittävän yrittäjähenkisiä.

– Yleensä kansainvälinen kokemus hankitaan isojen yritysten palveluksessa, eikä se välttämättä opeta työntekijöitä toimimaan itsenäisesti tai ottamaan aloitteita omiin käsiinsä silloin, kun sitä vaaditaan.

Meidän peräämäämme yrittäjähenkisyyttä on mahdotonta arvioida etukäteen, vaikka soveltuvuustestejä tehtäisiinkin, arvioi Mäkinen.

– Yrittäjän asenne ja kansainvälinen kokemus on kombinaatio, joka meistä on keskeistä switchiläisyyttä.

kolumni

Vaarallista leikkiä yritysten arvonmäärityksellä Mikä on yrityksen todellinen arvo? Tiedämme, että se vaihtelee ajankohdan ja tilanteen mukaan. Arvonmääritys on aina jossain määrin myös subjektiivinen asia, jonka taustalla on erilaisia arvostuksia ja odotuksia. Muistissamme on hyvin Nokian nousu ja ”tuho” sekä vaikkapa toukokuinen Intelin tarjoama tuplapreemio Stonesoftin osakkeista.

Teksti Mikko Palmu / Kuva Riku Isohella

Finanssimarkkinat tuottavat rajuja heilahteluja ylös ja alas. Yrityskaupoissa nähdään huimia preemioita eli kauppahinnan korotusta osakkeen markkinahintaan verrattuna. Toisaalta finanssikriisit voivat romahduttaa osakkeiden arvon tavalla, jota mikään trendikäyrä tai muu malli ei etukäteen selitä.

Tilastollisesti voidaan luotettavasti todeta, että Helsingin pörssin yhtiökohtaiset markkina-arvot tai vaikkapa Yhdysvaltain sadan rikkaimman henkilön varallisuus skaalautuu potensseina, joissa keskimmäinen havainto eli mediaani on yksi kymmenesosa, yksi sadasosa tai vielä vähemmän äärihavainnoista. Yrityskaupoissa suuri osa maksettua kauppahintaa tai preemiota voi jäädä ennustettujen tulovirtojen epävarmuuden takia liikearvoksi, jota myöhemmin testataan ja mahdollisesti alaskirjataan.

Partner Mikko Palmu vastaa KPMG:n Corporate Finance -palveluista.

Media uutisoi näkyvästi yritysten välisistä yrityskaupoista, kuten Nokian matkapuhelinten myynnistä Microsoftille tai Supercellin osakekaupoista. Näiden yrityskauppauutisten varjoon jää se, että merkittävä osa maailmankauppaa – OECD:n mukaan 70 prosenttia – ja todennäköisesti myös omistus- ja muita rakennejärjestelyjä tapahtuu kansainvälisten konsernien sisällä.

Konsernien sisällä tapahtuvien kauppojen pitää verosyistä olla markkina­ ehtoisia eli hinnan tulee perustua ulkopuoliseen markkinadataan. Verovaikutusta määriteltäessä on pyritty välttämään äärihavaintoja niin, että konsernin­sisäisten kauppojen hinnoittelun pohjana on käytetty markkina­ havaintojen mediaania tai keskimmäistä 50 prosenttia havainnoista.

Viime aikojen trendi verotuksessa on kuitenkin vahvasti viemässä kohti ääri­ havaintoja. Tähän vaikuttavat ilmiöt, jotka liittyvät arvonmäärityksessä käytettäviin malleihin sekä kaupan kohteiden ja konsernin sisäisten rahoitus- ja muiden liiketapahtumien suoranaiseen uudelleenluokitteluun.

Tällainen trendi voi aiheuttaa yleistä epävarmuutta sekä jo tehtyjen liiketoimien että tulevaisuuden suhteen. Jos kaupan kohde on suuri, hinnoittelun epävarmuus voi aiheuttaa valtavia shokkeja. Verotuksessa tehdyt oikaisut voivat päätyä vastuina konsernien pääomamarkkinaraportointiin, vaikuttaa suoraan omistaja­arvoon ja jo valmiiksi herkän markkinan toimintaan.

Yritysten on hyvä tiedostaa tilanne ja pyrkiä hallitsemaan se. Etenkin silloin, kun kyse on merkittävistä sisäisistä järjestelyistä, yrityksen kannattaa dokumentoida tehdyt ratkaisut huolellisesti ja vakavasti harkita ennakoivan, verottajaa sitovan ratkaisun hakemista. Verottajan tulisi puolestaan ymmärtää, millaisia vaikutuksia matematiikalla ja kassavirtamalleilla leikkimisellä voi olla pääomamarkkinakentässä sekä investointeihin ja kasvuun tähtäävän, ennakoitavan toimintaympäristön luomisessa.

3/13 VIEW 7

”Yritykselle rahoituksen saaminen on tavallaan ensimmäinen iso markkinatesti.”

8 VIEW 3/13

Aloittelevalla yrittäjällä voi olla hyvä idea tai tuote, muttei kasvuun tarvittavaa pääomaa eikä omia kontakteja sijoittajiin. Toisaalla yksityisillä ihmisillä voi olla halukkuutta sijoittaa kasvuyrityksiin, mutta mistä niitä oikein löytää? Yhden vastauksen molempiin ongelmiin antaa suomalaisten yksityissijoittajien yhdistys.

Teksti Julia Kristensen / Kuvat Riku Isohella

F

innish Business Angels Network (FiBAN) tuo yhteen rahoitusta etsivät kasvuyritykset ja yksityiset sijoittajat, eli enkelisijoittajat.

Toiminnan pääajatuksena on verkostoituminen sekä sijoittajien kesken että sijoittajien ja yritysten välillä.

– Yritykselle rahoituksen saaminen on tavallaan ensimmäinen iso markkinatesti.

Vaikka rahoituksen hakeminen voi tuntua vaikealta, sen läpikäyminen on terve polku ennen markkinoille astumista. Yrittäjän on tärkeä ymmärtää sijoittajien ajattelutapaa, mutta se on mahdotonta, jos tapaa omien verkostojen kautta vain muutaman sijoittajan, sanoo FiBANin hallituksen puheenjohtaja Riku Asikainen.

FiBAN tarjoaa yrityksille sijoittajien lisäksi asiantuntijoiden verkoston, joka voi tukea yritystä sen alkutaipaleella. KPMG on yksi pääyhteistyökumppaneista.

– Meidän roolimme on auttaa sekä yksityissijoittajia että yrityksiä esimerkiksi verotukseen, taloudelliseen neuvonantoon ja tilintarkastukseen liittyvissä asioissa, sanoo KPMG:n Tax Partner Ari Engblom, joka vastaa perhe- ja kasvuyritysten palveluista.

Bisnesmaailman konkareita Jos verkosto on aloittelevalle yritykselle se tärkein tuki, sama pätee myös yksityissijoittajiin.

– Yhteissijoittaminen on yksi tämän hetken trendeistä enkelisijoittamisessa.

Kukaan ei yksin voi hallita kaikkia toimialoja, ja meidän kauttamme yksityissijoittaja voi luoda kontakteja myös toisiin sijoittajiin ja päästä sijoittamaan yhdessä heidän kanssaan. Lupaavien kasvuyritysten haarukointi yksin on myös aika mahdoton tehtävä. Järjestämme kuukausittain tilaisuuksia, joissa voi kerralla esittäytyä jopa 15 yritystä, Asikainen kertoo.

Bisnesenkeliksi päädytään hänen mukaansa yleensä kahta eri reittiä: joko takana on oma yritys ja sen myyminen tai monipuolinen kokemus suuren yrityksen johtamisuralta.

Rohkeasti yli rajojen Suomessa kiinnostus yksityissijoittamista kohtaan on kasvanut tasaisesti viime vuosina, eikä toiminta ole ihan lastenkengissä: vuonna 2012 jäsenet sijoittivat 69 yritykseen 14 miljoonaa euroa. Tiedot perustuvat sadan jäsenen vastauksiin FiBANin toteuttamassa kyselyssä, joten todellinen summa on Asikaisen mukaan vielä huomattavasti suurempi.

– Suomessa yksityissijoittaminen on hyvällä tolalla verrattuna muuhun Eurooppaan, jossa enkelisijoittaminen ei ole rahoitusmallina niin keskeisessä asemassa kuin Yhdysvalloissa. >>

Finnish Business Angels Network FiBAN ry FiBAN on suomalainen yksityissijoittajayhdistys, jonka ydintoimintaa on edistää yksityisen pääoman sijoittamista kasvuyrityksiin ja yksityisten sijoittajien sekä rahoitusta etsivien yritysten verkostoitumista.

Lisäksi FiBAN toimii yksityissijoittajien edunvalvojana, järjestää koulutuksia ja koordinoi yhteistyötä Eurooppalaisen yksityissijoittajien järjestön kanssa. Yhdistyksellä on yli 300 sijoittajajäsentä.

• Bisnesenkeliksi: www.fiban.org/join • Hae yksityistä kasvuyritys­sijoittajaa: www.fiban.org/submit

3/13 VIEW 9

”Yrittäjälle tulee usein yllätyksenä, että liikeidea ei ole sijoittajan arvoasteikossa korkeimmalla.”

Yhteissijoittamisen lisäksi toinen alan trendeistä on kansainvälisyys.

– Suomalaiset kasvuyritykset tarvitsevat kansainvälisyyttä ja suomalaisten sijoittajien on hyvä nähdä erilaisia liiketoimintamalleja ja luoda omia verkostoja yli rajojen. Kun vaikkapa omassa sijoitusportfoliossa oleva yritys suunnittelee laajentamista ulkomaisille markkinoille, on hienoa jos voi tarttua luuriin ja kysyä paikalliselta kontaktilta vinkkejä, Asikainen jatkaa.

Pelkkä idea ei ole avain taivaaseen Riskinotto kuuluu sijoittamisessa pelin henkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yrittäjälle syydetään rahaa idean pohjalta ja sen jälkeen toivotaan parasta kädet ristissä.

Yrittäjille tulee usein yllätyksenä, että liikeidea tai tuote ei ole sijoittajien arvoasteikossa korkeimmalla.

– Terve asenne yrittämiseen auttaa yhdessä kokeneiden sijoittajien kanssa löytämään sen kulman, jolla alkuperäinen idea on muokattuna kaupallistettavissa ja rahoituskelpoinen, Engblom huomauttaa.

Sijoittajalle on myös tärkeää varmistaa, ettei sijoitus johda taloudellista vastuuta pidemmälle, kuten maineriskeihin tai jopa rikosvastuuseen.

– Yritys voi nostaa omaa asemaansa houkuttelevana sijoituskohteena hoitamalla

10 VIEW 3/13

taloushallinnon prosessinsa, muun muassa raportoinnin sijoittajille ja rahoittajille, ammattimaisella otteella. FiBANin avulla tapahtuu myös luottamuspääoman siirtämistä verkoston jäsenten kesken.

Sijoittajalle ja rahoittajille tieto siitä, että esimerkiksi KPMG tai muita kokeneita enkelisijoittajia on mukana, on omanlaisensa signaali yrityksen luotettavuudesta, Engblom sanoo.

Erityisesti listayhtiöt etsivät yritysostojaan silmällä pitäen hyvin valmisteltuja kasvuyrityksiä, huomauttaa Asikainen. Hän itse aloitti yrittäjänä kaksikymppisenä ja muistelee lämmöllä silloiselta tilintarkastajaltaan saamaansa asiantuntemusta ja tukea.

– Kassavirran vauhtiin saamisessa on yrittäjälle tarpeeksi haastetta. Ulkopuolinen osaaminen muiden asioiden kuntoon laittamisessa on arvokasta, ja KPMG toimii hyvänä sparraajana. Isossa mittakaavassa osallistumme yhdessä Suomen elinvoimaisuuden ylläpitämiseen: jos aloittelevia kasvuyrityksiä ei opasteta alkuun, meillä ei ole tulevaisuuden menestyjiä, Asikainen summaa.

Ari Engblom Partner, KPMG Puh. 020 760 3614 ari.engblom@kpmg.fi

KPMG kasvuyritysten tukena KPMG:n vahvuuksia ovat kasvuyrityksiin erikoistuneet asiantuntijat sekä oma, kattava valtakunnallinen ja kansainvälinen verkosto, joten osaamista löytyy eri elinkaaren vaiheessa oleville kasvuyrityksille. Palvelujamme kasvuyrityksille ovat: • tilintarkastus • taloudellinen neuvonanto ja veroneuvonta • liikejuridiikka • yrityskaupat ja rakennejärjestelyt

osaajat esille

Yrityskauppojen konkari Partner Jukka Teikari on työskennellyt vuosia yritys­ järjestelyjen parissa. Parhaimpia hetkiä hänen työssään ovat vaativien yritysjärjestelyn onnistunut loppuun saattaminen.

Teksti Jenni Petäjä / Kuva Nina Kellokoski

Työskentelet partnerina Corporate Finance -palveluissa.

Mitä työhösi kuuluu?

Työskentelen yrityskauppojen parissa KPMG:n M&A-­ tiimissä, joka on osa Corporate Finance -yksikköämme.

Vapaasti suomentaen tiimimme on KPMG:n investointipankkiyksikkö. Käytännössä toimimme taloudellisena neuvonantajana yrityskauppojen toteuttamisessa ja avustamme asiakkaitamme yrityskauppoihin liittyvillä eri osa-alueilla, kuten kauppaneuvotteluissa, arvonmäärityksissä, rahoituksen järjestämisessä sekä koko yrityskauppaprosessissa.

Kerrotko urastasi?

Aloitin KPMG:llä vuoden 2009 alussa. Tätä ennen olin ollut alalla jo noin kymmenen vuotta muun muassa Carnegien ja Kaupthingin sekä The Nordic Adviser Groupin palveluksessa.

Aloittaessani KPMG:llä, M&A-tiimimme koostui vain muutamista työntekijöistä. Ryhdyimme rakentamaan liiketoimintaamme määrätietoisesti ja nyt olemme moninkertaistaneet toimintamme kokoluokan. Koko Suomen Corporate Finance -tiimiimme kuuluu tällä hetkellä lähes 30 työntekijää ja toimintamme laajuus on maamme kärkipäätä.

Miten kuvailisit KPMG:llä työskentelyä?

Parasta työssäni ovat mielenkiintoiset asiakasprojektit sekä asiantuntevat ja mukavat työkaverit. Maailmanlaajuinen verkostomme on vahvuus, joka antaa mahdollisuuden aktiiviseen yhteistyöhön kollegojemme kanssa ympäri maailman.

KPMG on iso toimija yrityskentässä. Työ on meillä intensiivistä ja vaativaa, mutta onnistuminen ja liiketoimintamme kasvu palkitsevat.

Kuvaile työsi parhaita hetkiä?

Huippukohdat työssäni ovat ehdottomasti haastavien yritysjärjestelyjen loppuunsaattaminen ja asiakkaan kannalta onnistuneen kaupan toteutuminen sekä toisaalta asiakasyrityksen kehitykseen osallistuminen pitkän asiakassuhteen aikana.

Miten koet, että ala on muuttunut siitä, kun aloitit työskentelyn?

Päällimmäisenä muutoksena on kansainvälisyyden vaatimus. KPMG:n globaali organisaatio on ehdoton vahvuutemme ja monille asiakkaillemme perusedellytys.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Perhe-elämä vie suuren osan vapaa-ajastani. Harrastan liikuntaa, kuten juoksemista ja käyn punttisalilla.

Ammattikirjallisuuden lisäksi rentoudun lukemalla vapaa-ajan kirjallisuutta.

3/13 VIEW 11

Aineettomat oikeudet

kerralla kuntoon

Aineettomat oikeudet ovat usein kasvuyrityksen keskeisin kilpailuvaltti. Siksi niiden suojaamisessa kannattaa olla suunnitelmallinen ja aktiivinen liiketoiminnan alusta lähtien.

Teksti Matti Remes / Kuvitus Jussi Jääskeläinen

K

asvuyritykset osaavat suojata keksintönsä patenteilla, mutta muiden immateriaali- eli aineettomien oikeuksien hyödyntämisessä on usein parantamisen varaa. Ne tulisi ottaa huomioon jo yrityksen liiketoimintaa suunniteltaessa, sanoo KPMG:n lakimies Antti-Pekka Keränen.

– Avainsanoja näissä asioissa ovat suunnitelmallisuus ja aktiivisuus. Yrityksen tulisi laatia jo toimintaa käynnistäessä IPR-strategia. Siinä määritellään, millä tavoin aineetonta omaisuutta kehitetään, suojataan ja hyödynnetään aktiivisesti liiketoiminnassa.

12 VIEW 3/13

Patenttien ohella aineettomia oikeuksia ovat esimerkiksi tavaramerkit, mallioikeudet, hyödyllisyysmallit ja verkkotunnukset.

– Näillä on ratkaiseva merkitys kasvuyrityksen menestykselle ja arvon kehitykselle. Teknologiayhtiöissä patentit voivat olla tärkein aineeton omaisuus.

Palvelualalla se taas saattaa olla tavaramerkki, jolla erotutaan kilpailijoista, Keränen huomauttaa.

Patentit pölyttyvät pöytälaatikossa Keräsen mukaan suomalaiset yritykset osaavat varsin hyvin suojata oikeutensa patenteilla it-alan ja lääketieteen kaltaisilla

toimialoilla, joissa liiketoiminnan kehittäminen perustuu keksinnöille.

– Tällaisella aloittavalla kasvuyrityksellä on tyypillisesti 1–5 patenttia, jonka varaan liiketoimintaa lähdetään rakentamaan.

Keräsen mukaan ongelmana on usein se, että toiminnan aloittamisen jälkeen patentit unohtuvat helposti pöytälaatikkoon, eikä niitä hyödynnetä tehokkaasti liiketoiminnassa.

– Aktiivinen ote tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aineettomia oikeuksia voidaan lisensoida tai käyttää vaihdannan välineenä muiden yritysten kanssa.

Omien oikeuksien valvominen vaatii valppautta. Mikään julkinen taho ei valvo yrityksen oikeuksia, vaan se kuuluu patentin tai tavaramerkin haltijan omalle vastuulle.

– Omien oikeuksien valvomisen ohella kannattaa seurata myös kilpailijoiden patenttiasioita. Heidän patenttisalkkujensa kehitys voi antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan kilpailijat ovat liiketoimintaa viemässä.

Myös sijoittajat yleensä edellyttävät, että IPR-asioita on mietitty huolella ja yrityksen arvokkain aineeton omaisuus on hyvin suojattu. Se saattaa nostaa yrityksen arvoa esimerkiksi yrityskauppaneuvotteluissa.

– Joskus yrityskaupan keskeisin syy on patenttisalkku. Ostaja saa kaupan

yhteydessä haltuunsa myyjän suojatun oikeuden.

Suojaaminen mitoitettava oikein Perusasioita aineettomien oikeuksien suojaamisesta löytyy esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilta. Keräsen mielestä valmisteilla oleva IPR-strategia on kuitenkin hyvä käydä asiantuntijan kanssa läpi. Näin löydetään suojaamistoimet, jotka ovat järkevimmät juuri kyseisen yrityksen liiketoiminnalle.

– Toimenpiteiden sopiva mitoitus on keskeistä. Resurssit ovat rajalliset, ja suojaamisesta aiheutuu aina myös kustannuksia. Hyvin rakennettu IPR-strategia varmistaa, että käytetyistä rahoista saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti.

Keräsen mukaan voi myös miettiä, kannattaako muodollista suojausta hakea lainkaan. Joissakin tapauksissa esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kanssa laadittavat salassapitosopimukset saattavat olla kustannustehokkaampi vaihtoehto.

monissa maissa yritykset ovat Suomea herkempiä testaamaan kilpailijoiden patenttien pitävyyttä.

– Etenkin amerikkalaiset yritykset ovat aggressiivisia suojaamaan omia oikeuksiaan. Niiden kohteina ovat harvoin pienet kilpailijat, mutta patenttiriitojen mahdollisuus on otettava huomioon.

Oma lukunsa ovat Kiinan ja Venäjän kaltaiset kehittyvät taloudet, joissa aineettomien oikeuksien suojassa on paljon toivomisen varaa. Keräsen mielestä näissäkin maissa suojaaminen kuitenkin kannattaa.

– Tässäkin tärkeintä on valmistautuminen. Yrityksen on mietittävä huolellisesti, mitä aineettomia oikeuksia kannattaa suojata ja miten niitä voi valvoa.

Keräsen mukaan asiat on laitettava vireille jo siinä vaiheessa, kun yritys vasta suunnittelee lähtöä uusille markkinoille, vaikkapa Kiinaan. Muussa tapauksessa joku toinen voi rekisteröidä yrityksen tai sen tuotteen tavaramerkin omiin nimiinsä.

Juridiset riskit kasvavat ulkomailla Haasteet ja vaikeuskertoimet kasvavat huomattavasti, kun yritys suuntaa kansainvälisille markkinoille. Suojan saaminen ja patenttisalkun ylläpito kaikilla yrityksen kohdemarkkinoilla nostaa kustannuksia. Myös juridiset riskit kasvavat, sillä

Antti-Pekka Keränen Senior Manager, KPMG Puh. 020 760 3205 antti-pekka.keranen@kpmg.fi

3/13 VIEW 13

Remedy:

Tuotteet ovat enemmän kuin pelejä Suomesta on viime vuosien aikana noussut useita peli­teollisuuden menestystarinoita. Ensimmäisten joukossa on Espoosta ponnistanut Remedy Entertainment.

Yritys on pystynyt mukautumaan peliteollisuuden vahvaan murros­vaiheeseen luomalla tuotteita, jotka ovat enemmän kuin pelkkiä pelejä.

Teksti Anni Sironen / Kuvat Studio Skaala/Jakke Nikkarinen ja Remedy Entertainment

P

eliteollisuus on kasvanut 2000luvun aikana viihdeteollisuuden haaroista nopeimmin. Suomalainen pelialan kattojärjestö Neogames arvioi, että maamme pelitoimialan ydintoimintojen liikevaihto tulee tänä vuonna nousemaan noin 800 miljoonaan euroon, mikä viime vuoteen verrattuna merkitsisi yli 200 prosentin kasvua.

Samaan aikaan alalla on kuitenkin käynnissä ennennäkemätön murros, jonka

14 VIEW 3/13

taustalla on muun muassa digitaalisen jakelun räjähdysmäinen kasvu ja teknologinen kehitys.

– Nykypäivänä ihmiset ovat tottuneet digitaaliseen kuluttamiseen, kuten musiikin ostamiseen sekä elokuvien vuokraamiseen verkosta. Sama kulutuskäyttäytymisen muutos pätee peleihin. Myös tuotteiden bisneslogiikka on muuttunut, sillä valtaosa pelien liikevaihdosta tulee niiden sisällä tehtävistä transaktioista.

Itse pelit voivat olla jopa ilmaisia, Remedy Entertainmentin toimitusjohtaja Matias Myllyrinne toteaa.

Tulevia kahta, kolmea vuotta hän kuvaa mielenkiintoiseksi etsikkoajaksi, jolloin alalla avautuu uusia markkinoita ja aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

– Seuraavia vuosia tullaan varmasti jälkeenpäin tarkastelemaan aikana, jolloin kaikki oli mahdollista. Määrätietoisilla toimijoilla, joilla yhteistyökumppaniverkosto

Remedy Entertainment • Vuonna 1995 perustettu peliyritys • Työllistää noin 110 henkeä • Menestyspelejä Death Rally, Alan Wake ja Max Payne • Kehittää parhaillaan Microsoftin Xbox One -pelikonsolille Quantum Break -peliä sekä Applen laitteissa toimivaa mobiilipeliä • Liikevaihto vuonna 2012 noin 15,5 miljoonaa euroa

Tutustu Matias Mylly­rinteen videohaastatteluun osoitteessa www.kpmg.com/fi/view-remedy Toimitusjohtaja Matias Myllyrinne on ollut mukana Remedyn toiminnassa vuodesta 1999.

on kunnossa, on mahdollisuus menestyä loistavasti. Se on todella nasta fiilis, Myllyrinne hymyilee.

Hittireseptissä film noir kohtaa John Woon Vuonna 1995 perustettu Remedy on alan uranuurtaja Suomessa. Sen tunnetuimpia tuotteita ovat Alan Wake ja Max Payne -pelit, joista jälkimmäisestä on tehty myös Hollywood-elokuva. Tällä hetkellä yhtiö kehittää Quantum Break -peliä sekä siihen kytkeytyvää tv-sarjaa.

Työn alla on myös Applen iOS-laitteille tarkoitettu mobiilipeli, joka seuraa jättimenestykseen päätynyttä Remedyn ensikokeilua mobiilipelien parissa: Death Rally julkaistiin helmikuussa 2011 ja se nousi nopeasti pelilistojen ensimmäiselle

sijalle 70 maassa tuoden omansa takaisin alle viikossa.

– Kaikissa tuotteissamme nojaamme muutamaan peruspilariin. Meille tunnusomaista on muun muassa se, että haemme referenssejä populaarikulttuurista: tuomme kirjoista, tv-sarjoista sekä näytelmistä elementtejä peliteollisuuteen, kertoo Myllyrinne.

Esimerkiksi Max Payne -pelissä yhtiö hyödynsi film noir -tarinankerrontaa, jonka se yhdisti John Woo -tyylin action-elokuviin. Toinen hittipeli, Alan Wake, puolestaan on enemmänkin trillerimäinen ja siihen on haettu vaikutteita jännityksen mestarien, kuten Hitchcockin ja Kingin klassisista teemoista.

– Tällä hetkellä työn alla olevaan Quantum Break -peliin taas tuomme ele-

menttejä viimeaikojen hyvistä tv-sarjoista.

Pelissä keskeisessä asemassa on tietty ydinnäyttelijäporukka ja ihmissuhteiden kehittyminen, Myllyrinne taustoittaa.

Hän uskoo, että juuri vahvat hahmot ja tarinat, joihin ihmiset voi kiintyä, ovat yhdistävä tekijä ja kantava voima Remedyn menestyspeleissä.

Kellarista kansainvälisille areenoille Myllyrinne kuvaa Remedyn alkua kirjaimelliseksi kellari-start-upiksi. Yrityksen toiminta lähti käyntiin vuonna 1995, kun perustajat westendiläisessä kellaritilassa yhdistivät tietokoneet ja alkoivat rakentaa ensimmäistä peliään. Alussa oli mukana noin tusina tekijää, mutta sittemmin tuotanto on kasvanut dramaattisesti.

3/13 VIEW 15

>>

Loppuasiakkaiden tavoittamisessa myös vahvat kumppanuussuhteet laitteiden haltijoihin, kuten Appleen, Microsoftiin ja Googleen ovat ensisijaisen tärkeitä.

– Se, että teemme sisältöä tietyn toimijan alustalle takaa meille ponnahduslaudan eteenpäin, Myllyrinne summaa.

Remedyllä ajatellaan, että jos tekijä voi hyvin ja on luova, se näkyy myös lopputuloksessa.

”Toimivat prosessit ovat kansain­ välistyvän yrityksen selkäranka”

Esimerkiksi Quantum Breaken parissa työskentelee tällä hetkellä noin 90 henkeä.

– Tuotannossamme myös ulkoistetaan mittava määrä työtä, esimerkiksi näyttelijätyö tehdään Yhdysvalloissa. Sen lisäksi teetämme paljon alihankintaa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Itse omistamme arvoketjussa tärkeimmät osat, eli designin ja ydinteknologian. Luonnollisesti kehitämme myös immateriaalipuolta, Myllyrinne kuvaa.

Viime aikojen merkittävin osoitus suomalaisen peliteollisuuden osaamisesta oli Supercellin enemmistöosuuden myynti japanilaisille yli miljardilla eurolla. Se, että peliteollisuus elää ja voi Suomessa hyvin, ei Myllyrinteen mukaan ole sattumaa.

– Menestystarinoiden takana on usein vähintään 10 vuoden kova työ. Lisäksi tietyt lähtökohdat, esimerkiksi pieni kotimaan markkina, ajavat siihen, että pelitalojen on pakko lähteä alusta asti suuntaamaan kansainvälisille areenoille. Toisekseen suomalaisilla on vahva tekninen ja kaupallinen osaaminen. Kun mukaan saadaan oikeanlainen klangi luovasta ja taiteellisesta puolesta, kädessä ovat avaimet menestykseen, Myllyrinne pohtii.

Ketterästi kiinni digitaaliseen bisnekseen Pohjimmiltaan peliteollisuus on Myllyrinteen mukaan kuin mikä tahansa hittivetoinen ala, jolla onnistuminen on kiinni siitä, että yksi kolmesta asiasta toimii.

– Pitää olla joko hyvä portfolio, vahvat kumppanuudet tai peikkomaisen hyvä tuuri, hän luettelee, ja jatkaa, että

16 VIEW 3/13

”Tänä päivänäkin tavoitteenamme on herättää ihmisissä elämyksiä ja tunteita – eli tehdä pelejä, joista lopulta tulee jotakin suurempaa kuin yksittäinen peli.” teollisuusalasta riippumattomia ovat myös keinot, joilla alaa ravisuttavasta murrosvaiheesta selviää voittajana.

– Ne pärjäävät, jotka ovat valmiita oppimaan. Se mitä jo tiedetään, ei välttämättä ole niin olennaista kuin kyky mukautua.

Ne, jotka pystyvät kuuntelemaan ja tiheästi eksperimentoimaan markkinaa, pärjäävät keskivertoa paremmin.

Remedyn eduksi Myllyrinne nostaa kokoluokan. Tällä hetkellä yritys työllistää 108 työntekijää, mikä takaa teknologisen osaamisen ja resurssien riittävän kilpailussa kenen kanssa tahansa. Samaan aikaan yritys on kuitenkin sen verran pieni, ettei se ole isojen pelitehtaiden tapaan perinteisten bisnesmallien vanki.

– Meidän ei esimerkiksi tarvitse huolehtia, mitä kivijalkabisneksellemme tapahtuu, jos hyökkäämme digitaaliseen bisnekseen. Voimme tehdä – ja olemme hyvällä menestyksellä tehneetkin – ketterästi näitä liikkeitä. Viime vuonna yli puolet liikevaihdostamme tuli omasta digitaalisesta julkaisuliiketoiminnasta, Myllyrinne laskee.

Strategisesti omaan julkaisutoimintaan panostaminen on järkevää, sillä se mahdollistaa suoremman tien lähelle asiakasta.

Avaimena yrityksen kasvun hallintaan ja ohjaamiseen Myllyrinne pitää vahvoja johtajia. Itse kasvua hän ei pidä itseisarvona, vaan pikemminkin näkee toimintaa rakennettavan kestävälle pohjalle strategian sanelemana. Kansainvälistyvän yrityksen johtamisessa arkea ovat myös esimerkiksi verotukseen, juridiikkaan ja riskienhallintaan liittyvät kysymykset, joihin syventyminen on välttämätöntä.

– Useammin kuin harvemmin näihin kysymyksiin vaaditaan myös asiantuntija­apua. Ensimmäisiä asioita, joita halusinkin taloon tullessani laittaa kuntoon, olivat yrityksen juridiset ja kirjanpitoprosessit.

Se on selkäranka, joka mahdollistaa menestyksen ja suojaa luomamme lopputuloksen, Myllyrinne toteaa.

– Toinen tavoitteeni oli, että saisimme kumppaniksemme asiantuntevan ja puolueettoman tilintarkastusyhteisön.

Tässä luotimme KPMG:hen, jonka kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta. Arvostan todella paljon sitä työtä, mitä yhtiö on tehnyt. Yhteistyömme on käsittänyt myös ennaltaehkäisevää riskienkartoitusta sekä konsultointia toimintamme kehittämiseksi, hän jatkaa.

Vaikka Remedyn kehitys pienestä start-upista kansainväliseksi pelitaloksi on tapahtunut viime vuosien aikana verrattain nopeasti, voi dynaamisen yrityksen toiminnassa edelleen nähdä kipinän, jonka seurauksena Remedy westendiläisessä kellarissa 18 vuotta sitten syntyi.

– Ennen kaikkea Remedyn toiminta on lähtenyt intohimosta tehdä maailmanlaajuista viihdettä. Tänä päivänäkin tavoitteenamme on herättää ihmisissä elämyksiä ja tunteita - eli tehdä pelejä, joista lopulta tulee jotakin suurempaa kuin yksittäinen peli, Myllyrinne päättää.

Vaara voi vyöryä

verkkoa pitkin

Maailmassa, jossa kaikki ovat verkossa, piilee mahdollisuuksien lisäksi monta riskiä.

Tietovuodot ja verkkohyökkäykset eivät vaadi suuria resursseja, ja silloin ovat vaarassa jopa kokonaisten maiden elintärkeät toiminnot.

Teksti Eeva Ahotupa / Kuvat Shutterstock

Y

hteiskunnan puolustaminen ei enää tarkoita pelkkää miesvoimaa. Uhat ja hyökkäykset tulevat yhä useammin verkon kautta, mikä edellyttää uudenlaisten suojausmenetelmien luomista ja ajatusmallin muutosta.

– Rauhan ja sodan käsitteet ovat hämärtyneet. Ennen tarvittiin joukoittain sotilaita vahingoittamaan yhteiskuntaa, nyt siihen riittää yksi tarpeeksi älykäs henkilö, sanoo KPMG:n tietoturvapalveluista vastaava partner Mika Laaksonen.

Huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden ja toimintojen, kuten energianjakelun, logistiikan, terveydenhuollon tai kriisipalveluiden toimintakyky on nykyään aina riippuvainen erilaisista verkoista

ja IT-järjestelmistä. Näiden palveluiden haavoittaminen voi pahimmillaan rapauttaa koko kansakunnan toimintakyvyn.

– Yhteiskunta elää monella tasolla erilaisissa tietoverkoissa. Siksi sitä täytyy myös puolustaa siellä, Laaksonen sanoo.

Tietovuodot maksavat maltaita sekä yrityksille että yhteiskunnille Yhdysvalloissa syntyi skandaali, kun Kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n työntekijä Edward Snowden vuoti yksityiskohtaisia tietoja huippusalaisesta järjestelmästä, jolla maan tiedusteluagentit voivat seurata lähes kaikkea tavallisen käyttäjän tai yrityksen toimintaa internetissä. Suurimmat yhdysvaltalaiset IT-alan toimijat menettävät paljastusten takia >>

3/13 VIEW 17

Yritysjohtaja, mieti ainakin näitä asioita: • Mitä kyberuhkia meihin kohdistuu?

• Mitä riskejä ne aiheuttavat suojattavalle tiedolle ja toiminnalle?

• Mitä meidän tulisi tehdä?

• Onko meillä riittävästi keinoja havaita ei-toivottuja tapahtumia ja uhkia ympäristössämme?

• Miten tehokkaita toimenpiteemme ovat tähän mennessä olleet?

• Miten tietoturvallisuus voisi lisätä kilpailukykyämme?

arviolta jopa 30–40 miljardia dollaria tuloja.

Samalla vuodot käynnistivät keskustelun valtioiden turvallisuussuunnitelmista.

Suomessa valtio on varautunut tietoturvauhkiin kyberturvallisuusstrategialla.

Sen avulla suomalaisen yhteiskunnan kyberturvallisuuden tasoa pyritään merkittävästi nostamaan.

– Toistaiseksi rahoitusta on kohdennettu käytännön toimiin hyvin vähän, Laaksonen sanoo.

– Iso osa kyberturvallisuuden parantamistoimista onkin Suomessa elinkeinoelämän vastuulla. Se on loogista, sillä suurin osa yhteiskunnan kriittisestä verkosta on yritysten käytössä ja omistuksessa.

Yrityksille kyberturvallisuus on elintärkeää, sillä hyökkäykset voivat merkitä esimerkiksi patenttien ja tarjousten vaarantumista tai tuotantoprosessien pysäyttämistä. Ei kuitenkaan riitä, että yritykset ajattelevat vain omaa etuaan. Kyberturvallisuudesta puhuttaessa olennaista on ajatella myös koko yhteiskunnan parasta.

– Kyberturvallisuus koskee kaikkia.

Vaikka esimerkiksi pankit ovat suojanneet toimintonsa hyvin, verkkopankin käyttöturvallisuus riippuu edelleen paljolti sen käyttäjien tietokoneen turvallisuudesta, Laaksonen sanoo.

Olennaista olisikin tehdä yhteistyötä monella eri tasolla. Jos jokin yritys huomaa, että sen tietokantoihin tai järjestelmiin on murtauduttu, kannattaisi niistä ilmoittaa myös samalla alalla toimiville kilpailijoille. Näin asiat tulisivat laajemmalla

18 VIEW 3/13

rintamalla huomioiduiksi. Toistaiseksi tähän ei kuitenkaan ole hyvää toimintamallia tai taloudellista intressiä.

– Mikäli emme lisää yhteistyötä ja nosta nykyistä kyberturvallisuuden tasoa, valuu kriittinen tieto suomalaisyrityksistä ulkomaalaisille kilpailijoille, Laaksonen sanoo.

Suomella sauma profiloitua tiedon turvasatamaksi Suomi on kansainvälisellä mittapuulla melkoinen partiopoika. Vakoiluskandaalit eivät ole ravistelleet suomalaisia yrityksiä eivätkä laajemmalla tasolla koko yhteiskuntaa. Tämä antaakin maallemme uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Suomella olisi nyt otollinen hetki ottaa asiantuntija-asema ja -paikka tietoturvallisena maana. Meillä on yksityisyydensuoja huomioitu hyvin, minkä johdosta meidän kannattaa profiloitua turvalliseksi paikaksi sijoittaa erilaisia tärkeitä toimintoja, Laaksonen sanoo.

– Suomalaiset IT-fimat voisivat tarjota esimerkiksi virtualisointialustoja, joiden päälle voi asentaa omaa softaa tai tiedonvarmistuspalveluita, Laaksonen ideoi.

Laaksosen mukaan yksi konkreettinen esimerkki turvalliseen toimintaympäristöön perustuvan liiketoiminnan edistämisestä on merikaapelihanke Suomesta Saksaan. Hanke parantaa huomattavasti Suomen houkuttelevuutta globaalina datakeskuksien sijoituspaikkana.

– Mutta miten saamme lisää tällaisia tapauksia Suomeen? Miten teemme Suomesta uuden ”tiedon Sveitsin”? Se on kiinni vain meistä itsestämme, Laaksonen sanoo.

Mika Laaksonen Partner, KPMG Puh. 020 760 3337 mika.laaksonen@kpmg.fi

Mitä tarkoittaa kyberturvallisuus?

Kyberturvallisuus tarkoittaa kriittisen infrastruktuurin, kuten erilaisten tietoverkkojen ja -järjestelmien sekä sitä ylläpitävien, toisiinsa yhteydessä olevien järjestelmien kokonaisvaltaista tietoturvallisuutta. Se on tietoturvallisuutta laajempi termi, sillä sen avulla pyritään suojaamaan laajemmin yhteiskunnan kriittisiä tai elintärkeitä toimintoja. Erilaiset tieto­ järjestelmät, elektroniikka ja vaikkapa automaatioteknologia ovat avainasemassa kyberturvallisuudesta puhuttaessa.

Tietoturvallisuus on keino toteuttaa kyberturvallisuutta.

ajankohtaisia julkaisuja Sivulla esitellään KPMG:n tuottamia tutkimuksia ja julkaisuja ajankohtaisista ilmiöistä ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla kohtaavat.

Frontiers in Finance Frontiers in Finance -julkaisun avainteemana on finanssitoimialan riskienhallinnan toimintakulttuuri. Lehdessä käsitellään niitä keskeisiä keinoja, jotka auttavat toimialan yrityksiä saavuttamaan onnistuneen kulttuurin muutoksen. Lisäksi numerossa tarkastellaan rahoitusalan globaaleja muutoksia, viranomaisten roolia muutosten arvioimisessa sekä sitä, miten palkitsemiseen liittyvät sääntelyn uudistukset vaikuttavat koko toimialaan.

Issues Monitor – Media and Telecommunications Issues Monitor -artikkelisarjassa tarkastellaan media- ja teletoimialojen ajankohtaisaiheita ja haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Kesäkuussa 2013 ilmestyneen julkaisun aiheina ovat telealan uudet liiketoimintamahdollisuudet sekä media- ja viihdeteollisuuden uudistamista kaipaavat operatiiviset toimintamallit.

Mobile security: from risk to revenue Forrester-tutkimuslaitoksen ja KPMG:n yhteistyönä syntyneessä raportissa Mobile Security: from risk to revenue kartoitetaan tämän hetken mobiilitietoturvamarkkinoita. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa teleoperaattoreiden ja teknologiayhtiöiden tulevaisuuden menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja sellaisia mobiiliin tietoturvallisuuteen liittyviä osa-alueita, joilla yrityksillä on mahdollista luoda uutta liiketoimintaa.

2013 Retail Industry Outlook Survey – Tech innovation leads to brighter future Vähittäiskauppiaiden on kuluttajakäyttäytymisen ja asiakasdemografian muutoksien myötä pakko lähestyä eri kohderyhmiään monikanavaisesti ja tarjota kauppapaikkavaihtoehtoja niin kivijalkakaupoissa, verkossa kuin mobiilisti.

Sosiaalinen media ja mobiiliteknologian kehitys vauhdittavat tätä muutosta.

KPMG:n tuore tutkimus, 2013 Retail Industry Outlook kartoittaa kaupan alan ja elintarviketeollisuusyritysten tämän hetken kehitysnäkymiä ja -trendejä.

Global Construction Survey

Change Readiness Index

KPMG:n rakennussektorin sekä alan suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkymiä kartoittavan tutkimuksen mukaan toimialan maailmanlaajuiset tunnelmat ovat piristymässä. Tilauskannat ja marginaalit ovat usean heikomman vuoden jälkeen jälleen kasvussa. Etenkin infrastruktuurihankkeiden kysyntä on lisääntymässä, ja uudet markkina-alueet, kuten Afrikka, houkuttavat yrityksiä laajentamaan kansainvälistä toimintaansa.

Tutkimukseen osallistui 165 senioritason päättäjää johtavista insinööritaloista ja rakennusalan yrityksistä 29 maassa.

KPMG on toteuttanut ja kehittänyt yhteistyössä Oxford Economics -tutkimuslaitoksen kanssa Change Readiness -indeksin. Indeksi arvioi kattavasti eri maiden valmiuksia sopeutua muutoksiin sekä kykyä reagoida muutosten tuomiin mahdollisuuksiin. Indeksin vertailussa ja tuoreessa tutkimusraportissa on mukana 90 maata ympäri maailmaa niin kehittyvistä talouksista kuin johtavista teollisuusmaista.

Technology Innovation Survey 2013 Teknologiainnovaatioiden saralla pilvi- ja mobiiliteknologiat jatkavat voittokulkuaan, nousevana trendinä ovat Big Data ja biometristen tunnisteiden käytön lisääntyminen. Lähivuosien teknologisten läpimurtojen ohella KPMG:n Technology Innovation -tutkimuksessa pohditaan myös teknologiainnovaatioiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen liittyviä haasteita. Lisäksi listataan alan vaikuttajat sekä maat, jotka ovat teknologiainnovaatioiden kärjessä. Tutkimukseen osallistui yli 800 teknologia-alan edustajaa start-upeista keskisuuriin ja suuryrityksiin sekä pääoma- ja enkelisijoittajiin.

Tutustu julkaisu­tarjontaamme osoitteessa www.kpmg.fi.

Julkaisut ovat luettavissa myös KPMG:n iPad-sovelluksella.

3/13 VIEW 19

Mars

kehittyville markkinoille!

Monessa mukana ollut Harri Koponen edistää nyt it-alan kasvuyritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Hänestä suomalaisten tulisi lähteä entistä rohkeammin kehittyville markkinoille – myös Afrikkaan.

Teksti Matti Remes / Kuvat Riku Isohella

I

son miehen kädet heiluvat, kun hän innostuu puhumaan itselleen rakkaasta aiheesta. Harri Koponen on päässyt täyteen vauhtiin puhuessaan start­-upyritysten kasvustrategian rakentamisesta ja kansainvälistymisestä.

– Suomessa osataan yllättävän paljon asioita, ja meillä on runsaasti hyviä alkuja.

Insinöörimme ovat huippuosaavia, mutta sen rinnalle tarvitsemme entistä vahvempaa myynti- ja markkinointiosaamista.

Teknologian sijaan asioita pitää katsoa yhä enemmän asiakasvetoisesti, Koponen tiivistää.

Monen start-up-yrityksen taustavoimissa nykyisin vaikuttavalla Koposella on takanaan näyttävä ura it-alan yritysten johtotehtävissä, muun muassa Soneran, kuwaitilaisen Wataniya Telecomin ja ruotsalaisen Tele2:n johdossa.

Palattuaan Suomeen vuonna 2011 hän on työskennellyt omassa yhtiössään ja Rovion myyntijohtajana. Nyt hän toimii hallituksen jäsenenä ja sijoittajana useas­sa tekno­logiayhtiöissä, muun muassa >>

20 VIEW 3/13

”Tarvitsemme insinöörien rinnalle entistä vahvempaa myynti- ja markkinointiosaamista. Teknologian sijaan asioita pitää katsoa enemmän asiakasvetoisesti.”

3/13 VIEW 21

it-ratkaisuja teleoperaattoreille toimittavan Tecnotreen hallituksen puheenjohtajana.

Digivallankumouksesta kaikki hyöty irti Koposella on monta rautaa tulessa, eikä hän suostu kaikista virityksistä vielä puhumaan.

Hän on ollut rakentamassa muun muassa flyvictor.com-palvelua, jonka kautta voi varata paikkoja yksityiskoneiden lennoille.

Tällä hetkellä hän auttaa start-upyritystä nimeltä NPTV, jonka innovaation avulla pilvipalvelusta voidaan tuoda mitä tahansa digitaalista sisältöä internet-­ yhteyden päässä oleville näytöille.

– NPTV hyödyntää meneillään olevaa vallankumousta, joka median käytössä on meneillään.

Uusi teknologia muuttaa median katselun ja jakamisen. Kuluttajasta tulee tuottaja. Hän saa itse valita, mitä ja missä hän haluaa kulloinkin katsoa.

Koposen kiinnostuksen kohteita yhdistää langattomuus, internet ja digitaalisen median vallankumouksen avaamat mahdollisuudet. Internetin avulla kuluttajalle toimitetaan hänen haluamansa palvelut.

– Tästä muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt se on oikeasti tapahtumassa, koska mobiililaitteet ja tietojärjestelmät puhuvat samaa kieltä kaikkialla maailmassa.

”Digitaalisesta vallankumouksesta on puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt se on oikeasti tapahtumassa.”

Pilottiasiakkaiksi isoja brändejä Jokaisen kasvuyrityksen liikeidea on erilainen, mutta yhdistäviä tekijöitä on Koposen mielestä paljon. Ensimmäiseksi on laadittava selkeä tavoite ja strategia, miksi ulkomaille lähdetään ja millaisilta markkinoilta bisnestä haetaan.

– Kohdemarkkinoiden valinnan jälkeen on mietittävä, millaisia kumppaneita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

Yritys tarvitsee myös paikallisille markkinoille sopivat tuotteet ja oikeat ihmiset ja kumppanit niitä myymään.

Kasvun ja kansainvälistymisen lähtökohta on Koposen mielestä huolellinen tuotteistaminen.

Sen jälkeen pitää löytää pilottiasiakkaat, joilla on kyky ottaa vastaan uusia ideoita, muuttaa markkinaa ja sietää suurempaa epävarmuutta.

– Ensimmäisten asiakkaiden olisi mielellään oltava isoja brändejä. Siksi on uskallettava mennä esittelemään tarjontaansa heti alussa suurille pelaajille.

SHUTTERSTOCK

Afrikka on Harri Koposen mielestä yksi alue, jonne suomalaisyritysten kannattaisi nyt suunnata katseensa.

22 VIEW 3/13

Sellainen voi olla myös toimialansa johtava suomalaisyritys.

– Ulkomailla kysytään aina ensimmäisenä referenssejä. Siellä voi herättää ihmetystä, jos yritys ei ole saanut kaupaksi tuotettaan omassa kotimaassaan.

Asiakkaan näkemys ratkaisee, ei teknologia Koponen muistuttaa, että todella hyvä idea on aina asiakasvetoinen ja teknologisesti helppo käyttää.

– Meillä rakennetaan erinomaisia teknologisia ratkaisuja, mutta heti alussa pitäisi saada asiakasrajapinta toimimaan. Näin tiedetään, kuka tuotetta tai palvelua on valmis tilaamaan ja siitä myös maksamaan.

Kun ensimmäiset asiakkaat ja riittävät referenssit on saatu, kasvuyrityksen tulee Koposen mielestä lähteä toteuttamaan erittäin aggressiivista ja globaalia laajenemissuunnitelmaa.

– Internetin, langattomuuden ja muun uuden teknologian ansiosta asiakkaat voidaan saavuttaa aivan eri tavalla kuin viime vuosisadalla.

Tuotteen ei tarvitse olla viimeistä piirtoa myöten valmis, vaan markkinoille lähtiessä on Koposen mielestä otettava tietynlainen riski.

– Tuotteen viimeistelyssä tarvitaan markkinoiden mielipidettä. Se voi olla aivan erilainen kuin yrityksellä itsellään alunperin.

Yritykset tarvitsevat lisää riskirahoitusta Kasvuyritykselle suurin haaste on Koposen mielestä kasvua tukevan rahoituksen järjestäminen.

– Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa on huomattavasti vähemmän vastaavia vanhoja rahastoja, jotka sijoittaisivat riskialttiisiin kohteisiin. Välillä tuntuu, että rahoja laitetaan vain vuorenvarmoihin sijoituskohteisiin.

Kasvuyritysten rahoituksen tulisi olla Koposen mielestä myös pitkäjänteistä.

Yksi rahoituskierros ei riitä, jos yritys aikoo vallata tukevan jalansijan kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomalaisten rahastojen tulisi tukea kasvuyritysten kansainvälistymistä nykyistä aiemmin ja isommilla summilla.

Toki riskitkin ovat isommat, kun yritys lähtee hakemaan kasvua pienestä maasta globaaleille markkinoille.

Keinoja riskirahoituksen lisäämiseksi tulisi Koposen mielestä miettiä nyt tosis-

Koposen mukaan suomalaisten rahastojen tulisi tukea kasvuyritysten kansainvälistymistä nykyistä aiemmin ja isommilla summilla.

saan. Vain tällä tavalla Suomeen saadaan uusia menestyviä yrityksiä.

– Tarvitsemme lisää teollisia ja muiden kasvualojen työpaikkoja.

Afrikka mainettaan parempi maanosa Koposen mielestä suomalaisten yritysten tulisi katsoa entistä tiiviimmin kehittyvien talouksien mahdollisuuksiin. Tecnotree on hänestä hyvä esimerkki siitä, että yllättävistäkin maista voi löytyä kannattavaa liiketoimintaa.

Enemmistö teleoperaattoreille laskutus- ja asiakashallintajärjestelmiä toimittavan yhtiön asiakkaista toimii kehittyvillä markkinoilla. Viime vuonna yli puolet liikevaihdosta tuli Amerikoista ja kolmannes Lähi-idän ja Afrikan alueelta.

– Kehittyvissä talouksissa on tällä hetkellä vähemmän kilpailua ja siellä kaivataan entistä enemmän uusia asioita, joita suomalaisyritykset voivat tarjota.

Afrikka on Koposen mielestä yksi alue, jonne suomalaisyritysten kannattaisi nyt suunnata katseensa.

– Monella suomalaisella on jo lähtökohtaisesti sellainen asenne, että maanosa on täynnä haasteita ja sudenkuoppia.

Tämä ei enää välttämättä pidä paikkaansa.

Afrikan taloudet kasvavat hyvää vauhtia. Koponen muistuttaa, että muutenkin mantereen olot ovat vakautumassa.

– Demokratiatilanne paranee, ja uudet asiat etenevät huimaa vauhtia. Afrikka hyppää meidän kokemiemme kehitysaskelten yli suoraan uuteen teknologiaan. Esimerkiksi uusi tietoliikennetekniikka kiinnostaa, koska se nopeuttaa kehitystä ja tulee perinteisiä tekniikoita halvemmaksi.

Koposen mukaan suomalaisyrityksille on etu, että Suomi tunnetaan Afrikassa puolueettomana ja korkean teknologian maana.

Myös vähän korruptoituneen maan maine on sinne levinnyt.

– Meistä on Afrikassa rehellinen kuva.

Siellä tiedetään, että suhtaudumme lahjontaan kielteisesti.

Afrikassa menestyminen edellyttää Koposen mukaan samoja periaatteita kuin muuallakin. Kotiläksyt on tehtävä huolella, sillä jokaisessa maassa ovat omat erityispiirteensä.

– Kaiken perustana on hyvin laadittu suunnitelma. Ja paikan päällä tulee olla aktiivinen, tutustua ihmisiin ja pitää jatkuvasti yhteyttä verkostoon. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Eikä Afrikkaan kannata mennä myymään vanhentunutta teknologiaa.

Siellä odotetaan hyvää laatua kohtuulliseen hintaan.

Tutustu Harri Koposen videohaastatteluun osoitteessa www.kpmg.com/fi/ view-koponen

3/13 VIEW 23

KPMG:n uusi toimistotalo Töölönlahdella • Valmistuu tammi–helmikuussa 2014 • 15 000 neliötä avaraa ja muunneltavaa toimistotilaa kuudessa kerroksessa • Pääasiassa KPMG:n käyttöön, osa tiloista vuokrattavissa • Rakennukselle myönnettäneen Gold-tason LEED-ympäristö­ sertifikaatti tunnustuksena vastuullisesta rakentamisesta ja suunnittelusta • Suunnittelu Arkkitehtitoimisto Davidsson Tarkela Oy • Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co • Rakennuttaja Eläkevakuutusyhtiö Etera • Rakentaja Lemminkäinen

Havainnekuva: Lemminkäinen – Kuva on taiteilijan näkemys – © Tietoa Visualisointi

24 VIEW 3/13

Talon suunnittelussa haluttiin välttää Kiinan muuri -efektiä, joten julkisivu on toiselta puolelta aaltomainen.

Tervetuloa

Töölönlahdelle!

Kun uusien toimitilojen etsiminen tuli ajankohtaiseksi KPMG:ssä, kaksi tavoitetta nousi yli muiden: keskeinen sijainti ja ajanmukainen, toimiva työympäristö. Nämä tavoitteet täyttyvät parhaalla mahdollisella tavalla, kun KPMG-talo valmistuu Töölönlahden upeisiin maisemiin tammi–helmikuussa.

Teksti Kaisa Pennanen / Kuvat Nina Kellokoski ja Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy / Cadvance Oy

Uudet toimitilat sijaitsevat junalaiturien ja Elielin­ aukion bussireittien välittömässä läheisyydessä.

3/13 VIEW 25

Juha Purovesi ja Raija-Leena Hankonen ovat olleet tiiviisti mukana KPMG-talon suunnittelussa.

T

öölönlahti on tällä hetkellä Suomen paras paikka rakentaa, sanoo KPMG:n talous- ja hallinto­johtaja Juha Purovesi, eikä liioittele yhtään. KPMG:n uuden toimitalon ylimpien kerrosten ikkunoista aukeaa huikea näkymä Helsingin ylle: eduskuntatalo, Musiikkitalo, Finlandia-talo ja Töölönlahti ovat vain kivenheiton päässä.

KPMG teki päätöksen uuden toimitalon rakentamisesta Töölönlahdelle, rautatieaseman pohjoispuolelle keväällä 2010. Vaihtoehtoina olisi ollut vuokra­ sopimuksen jatkaminen nykyisissä tiloissa Forumissa tai tilojen etsiminen ydin­ keskustan ulkopuolelta.

– Päätimme pysyä keskustassa, vaikka hyviä vaihtoehtoja oli varmasti tarjolla muitakin. Meille on kuitenkin tärkeää olla sekä asiakkaidemme että henkilöstömme näkökulmasta keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien päässä ja Töölönlahti on

26 VIEW 3/13

juuri sellainen paikka, kertoo KPMG:n toimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen.

Uudet tilat haastavat organisaatiota Uudessa KPMG-talossa koko pääkaupunkiseudun henkilöstö, noin 500 työntekijää, pääsee ensimmäistä kertaa saman katon alle. Sijainnin lisäksi uudisrakennuksen puolesta puhui mahdollisuus suunnitella ajanmukaiset, KPMG:n liiketoimintaa ja tavoitteita tukevat tilat.

Muutos entisiin tiloihin on merkittävä, sillä yksittäisistä työhuoneista, pitkistä käytävistä ja useasta toimipisteestä siirrytään avaraan avotoimistoon. Kuvaillessaan uusien tilojen vaikutusta työntekoon Hankonen puhuu organisaation haastamisesta.

– Suunnittelun lähtökohtana on ollut tiedonkulun parantaminen ja yhteistyön tiivistäminen, mikä toivottavasti kehittää toimintakulttuuria entistä avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi. Esimerkiksi

palvelualueidemme eri ryhmät pyritään sijoittamaan uuteen taloon siten, että asiantuntijamme voivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä yli organisaatiorajojen ja osaaminen kasvaa ja laajenee.

Tämän ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaitammekin yhä paremmin.

Erilaisia tiloja käyttötarpeen mukaan KPMG on ollut tiiviisti mukana rakennuksen suunnittelussa alusta lähtien. Uuden toimitalon rakentaminen on pitkäaikainen sitoumus, joten KPMG halusi tehdä tilaratkaisuista mahdollisimman kestäviä.

– Avainsanoja olivat muunneltavuus, toimivuus, ympäristöystävällisyys ja viihtyisyys, Purovesi listaa.

– Työskentelyalueille ei esimerkiksi tule lainkaan kiinteitä seiniä, vaan avointa tilaa voidaan jakaa tarpeen mukaan.

Työntekijöiden käytettävissä on paljon erilaisia tiloja, kuten hiljaisia alueita, neuvotteluhuoneita, projektihuoneita,

”Suunnittelun lähtökohtana on ollut tiedonkulun parantaminen ja yhteistyön tiivistäminen.

Tämä toivottavasti kehittää toimintakulttuuria entistä avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi.”

puhelinkoppeja ja vapaampaa kahvilatyyppistä tilaa. Jokaiselle löytyy siten varmasti itselle parhaiten sopiva tapa tehdä töitä, hän jatkaa.

Vaikka rakennus sijaitsee vain metrien päässä junalaitureista ja Elielinaukiolle johtavasta bussireitistä, on sisätiloissa uusimman talotekniikan ansiosta hämmästyttävän hiljaista ja rauhallista.

Myös sisustusratkaisuissa on kiinnitetty huomiota akustiikkaan, jotta työrauha säilyisi hyvänä.

Töölönlahdesta Helsingin sydän Rakennuksen arkkitehtuurista järjestettiin kutsukilpailu, jonka voittajan valitsivat yhteistyössä KPMG, Helsingin kaupungin arkkitehdit, rakentaja Lemminkäinen ja rakennuttaja Etera. Haasteen suunnittelulle asetti erikoisen muotoinen, erittäin pitkä ja kapea tontti.

– Halusimme välttää Kiinan muuri -efektin, joten julkisivu on Töölönlahden puolelta aaltomainen. Myös rakennuksen pintamateriaali on mielenkiintoinen ja

eläväinen, ja vaihteleva kokonaisuus sopii mielestämme hyvin ympäristöön, Purovesi kertoo.

Hankonen uskoo, että Töölönlahdesta on tulossa Helsingin uusi sydän, kun kaupungin rakennuttama uusi puistoalue ja muut hankkeet valmistuvat.

– Töölönlahti on jo nyt julkisen vallan, kulttuurin, taiteen ja yrityselämän kohtauspaikka, ja ihmiset näyttävät löytäneen sen hyvin. Tulevaisuudessa alueen merkitys varmasti vain kasvaa, Hankonen visioi.

3/13 VIEW 27

uutisia

Rakennusajan valinnoilla kauaskantoiset vaikutukset Töölönlahdelle sijoittuvan toimitalon rakentamiseen ja käyttöön liittyvät ratkaisut on tehty kannattavan vastuullisuuden periaatteiden mukaisesti, toteaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen sekä ilmasto- ja yritysvastuun palveluista vastaava partner Tomas Otterström.

– Haluamme varmistaa, että KPMG:llä muutenkin noudatettavat vastuullisuuden periaatteet toteutuvat myös tässä mittavassa rakennushankkeessa, Otterström kertoo.

Uuden toimitalon ympäristönäkökohtia on tarkasteltu rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Laadukkaisiin materiaaleihin ja talotekniikkaan panostaminen kannattaa.

– Esimerkiksi tehokas energian- ja vedenkäyttö tuo suoraa säästöä ajan myötä. Toiset asiat, kuten sisäilman ja materiaalien laatuun panostaminen taas vaikuttavat henkilöstön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kautta myös työtehoon.

Osoituksena ympäristönäkökohdat huomioivasta ja vastuullisesta raken-

28 VIEW 3/13

tamisesta KPMG-talolle tultaneen myöntämään kultatason LEED-sertifikaatti. LEED on rakennusten kansainvälinen ympäristöluokitus, jonka avulla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta.

Energia- ja vesitehokkuuden sekä sisäilman laadun lisäksi sertifikaatissa huomioidaan myös muun muassa hiilidioksidipäästöjen hallinta sekä kohteen sijainti.

– KPMG:n uuden toimitalon saavutettavuus ei mielestäni voisi olla parempi. Julkiset liikenneyhteydet ovat niin hyvät, että taloon ei esimerkiksi rakenneta parkkihallia lainkaan.

Talon sijainti kannustaa julkisen liikenteen käyttöön. Tämän lisäksi mahdollisuudet tulla pyörällä töihin paranevat entisestään.

Tomas Otterström Partner, KPMG Puh. 020 760 3665 tomas.otterstrom@kpmg.fi

Ateneumin taidemuseo 125 vuotta Ateneumin taidemuseo täytti tänä syksynä 125 vuotta.

Suomen kansallisgallerian 125-vuotista taivalta juhlistaa FOKUS-näyttely: Nykytaidetta 125 vuotta sitten.

FOKUS-näyttelyyn on koottu taideteoksia, jotka on joko tehty tai hankittu Ateneumin kokoelmaan 125 vuotta sitten.

Mukana on useita Ateneumin taidekokoelman helmiä ja klassikoita. Näyttely on avoinna 11.10.2013–22.03.2015.

Ateneumissa avautui myös syksyn upea päänäyttely Järven lumo – Tuusu­ lanjärven taiteilijayhteisö. Järven lumo kertoo tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. Esillä on kattavasti muun muassa Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja Venny Soldan-Brofeldtin teoksia. Näyttely on avoinna 11.10.2013–9.2.2014.

KPMG:n ja Ateneumin taidemuseon pitkäjänteinen yhteistyö on jatkunut vuodesta 2003 yhtäjaksoisesti jo 10 vuoden ajan. Juhlistimme 10-vuotista yhteistyötä monin tapahtumin ja kutsuvierasilloin keväällä 2013.

Lisätietoja: www.kpmg.fi ja www.ateneum.fi

KPMG:n julkaisut kätevästi iPadiin – lataa ilmainen sovellus KPMG Thought Leadership -sovellus tarjoaa globaalin näkökulman päivän polttaviin liiketoiminnan kysymyksiin. Sovelluksen avulla pääset lukemaan ajatuksia herättäviä artikkeleita, toimialaraportteja ja syvällisiä tutkimuksia, jotka auttavat organisaatiotasi vastaamaan dynaamisen toiminta­ ympäristön haasteisiin.

Invesdor aloitti yhteistyön KPMG:n kanssa

KPMG hakee tehokkuutta uudella palvelukeskuksella

Pohjois-Euroopan ensimmäinen avoin osakepohjainen joukkorahoituspalvelu Invesdor on solminut yhteistyösopimuksen KPMG:n kanssa. Sopimuksen mukaan Invesdor tarjoaa KPMG:n palveluita asiakkailleen ja KPMG tarjoaa palveluitaan Inves­dorin kautta rahoitusta etsiville yrityksille.

KPMG avasi marraskuun alussa Lahteen sisäisen palvelukeskuksen. Palvelukeskuksen tarkoituksena on tehdä rutiininomaisia, alkuvaiheessa pääasiassa tilintarkastukseen liittyviä tehtäviä.

Yhteistyön hyödyt ovat molemminpuoliset. KPMG pääsee tukemaan kasvuyrityksiä yhteistyössä Invesdorin kanssa. Uusi yhteistyö vahvistaa Invesdorin palveluvalikoimaa rahoitusta hakeville yrityksille, kun start-up-yritykset voivat rahoituskierroksen aikana tarjota sijoittajille kolmannen osapuolen näkemystä yrityksensä tilasta.

– Paitsi Invesdorille ja KPMG:lle, tämä sopimus on erityisen tärkeä asiakkaillemme. Kansainvälisen huipputoimiston suorittama tilintarkastuspalvelu vahvistaa rahoitusta hakevan yrityksen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, kertoo Invesdorin hallituksen puheenjohtaja Lasse Mäkelä.

– Invesdor-yhteistyön avulla meillä on mahdollisuus palvella uudella tavalla alkutaipaleella olevia listaamattomia tulevaisuuden kasvuyrityksiä sekä yksityisiä sijoittajia, toteaa KPMG:n partner Kimmo Antonen.

Lisätietoja: Kimmo Antonen Head of Markets, KPMG puh. 020 760 3600 kimmo.antonen@kpmg.fi www.kpmg.fi

Myöhemmin tarkoituksena on tarjota palveluja myös KPMG:n vero- ja neuvontapalveluille sekä taloushallinnolle. Hankkeen tavoitteena on tehostaa rutiininomaisten tehtävien suorittamista ja yksinkertaistaa prosesseja.

Palvelukeskustoiminnan mukaan ottaminen tilintarkastusprosessiin on kokonaan uudentyyppinen tapa tehdä tilintarkastustyötä. Tätä ei KPMG:n tietojen mukaan kukaan muu Suomessa ole tehnyt. Uudessa toimintatavassa osa tarkastustyöstä siirretään niin sanotuille back office -henkilöille palvelukeskukseen. Asiakaskontaktit, tarkastustyön ohjaus sekä johtopäätösten teko säilyvät edelleen tarkastusryhmillä.

Palvelukeskukselle siirrettävän työn osalta tehokkuus lisääntyy, ja sitä voidaan mitata nykyistä paremmin. Tässä auttaa käyttöön otettava tiketöintiohjelmisto, joka on räätälöity töiden allokoimisen avuksi.

Uudessa toimintamallissa asiantuntijat voivat keskittyä aiempaa paremmin asiakkaalle lisäarvoa tuottaviin tehtäviin, kun rutiinitehtävien suorittaminen tapahtuu ohjatusti ja standardoidusti Lahdessa.

Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluttua palvelu­ keskus työllistää useita kymmeniä henkilöitä ja sen palvelu­ valikoima on kattava.

Lisätietoja: www.kpmg.fi

3/13 VIEW 29

uutisia Tanja tavoittelee mitalia Sotshissa KPMG:n sponsoroima alpinisti Tanja Poutiainen aloittaa kilpailukautensa pujottelun maailmancupissa Levin kotikisoissa 15.–17.11.

Lokakuun lopussa Söldenissä järjestetty maailmancupin avauskilpailu jäi Tanjalta väliin hänen keskittyessään harjoitteluun. Toipuminen kevään polvileikkauksesta on sujunut ennakoitua paremmin, ja Tanja odottaa uutta kilpailukautta toiveikkaana.

Tanjan päätavoite on mitalisija Sotshin talviolympialaisissa 6.–23.2.2014. Lisäksi tähtäimessä ovat palkintosijat maailmancupin osakilpailuissa.

Tänä vuonna Tanjan ja KPMG:n yhteistyöaktiviteetteihin ovat kuuluneet muun muassa työharjoittelupäivät Metsä Groupissa ja Danske Bankissa. Tanja on toiminut myös KPMG:n liikkeenjohdon konsultointipalveluiden markkinoinnin kasvona. KPMG:n verkkosivuilla voit tutustua videolla Tanjan näkemyksiin rohkeudesta ja proaktiivisuudesta sekä niiden merkityksestä menestykseen.

Tanjan kuulumisia voit lukea KPMG:n Facebook-sivuilta www.facebook.com/kpmgfinland sekä Tanjan omilta Facebook- ja kotisivuilta www.tanjapoutiainen.com.

Tutustu Tanja Poutiaisen video­ haastatteluun osoitteessa www.kpmg.com/FI/poutiainen

KPMG-blogi jatkuu uusin kirjoituksin

The Social Banker v2.0

Suunta kasvuun ja kannattavuuteen -blogissa johtavat asiantuntijamme paneutuvat kasvun ja kannattavuuden haasteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin.

KPMG jatkaa suuren suosion saanutta The Social Banker –verkkokirjoitussarjaa. Artikkelisarjassa tarjotaan uusia näkökulmia sosiaalisen median kehitystrendeistä, sovelluksista ja haasteista pankkien toiminnassa.

Kirjoituksissa käsittelemme talouden, verotuksen ja liikkeenjohdon päivän polttavia teemoja ja kartoitamme tulevaisuutta. Asiantuntijamme jakavat näkemyksiään, ottavat kantaa ja antavat ohjenuoria lukijalle jatkuvasti monimutkaistuvassa toimintaympäristössä.

KPMG-blogin uudet kirjoitukset julkaistaan viikoittain ja pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Blogiin voi tutustua osoitteessa: suuntakasvuun.kpmg.fi

30 VIEW 3/13

Polttopisteessä teemoina ovat tänä vuonna muun muassa virtuaaliset valuutat, sääntelyyn liittyvät avainkysymykset ja crowdsourcingin suomat mahdollisuudet.

Lisätietoja: www.kpmg.com/socialbanker

implementation of intelligent finance concepts and functions.

• strengthening their strategy alignment, business planning, performance reporting and analytical capabilities • empowering their finance organization to help the business make better and more informed decisions based on the right information delivered at the right time • more consistently and expansively transforming data into intelligence that enables actionable decisions based on insightful reports that highlight key performance measures collected by multiple functions (such as finance, risk, operations, HR and marketing), using the latest business intelligence tools combined with innovative (big) data and analytics techniques • leveraging the latest information technology developments to take advantage of evolving market opportunities, for example, through more integrated, cloud-enabled ERP and EPM solutions combined with user-friendly mobile technologies.

The building blocks of an intelligent finance function

Finance strategy and transformation

Being the best: Inside the intelligent finance function

3

insights from our latest global CFo research

KPMG international

4 Finance talent management

1

Finance/Risk alignment

Reliable forecasting

Enterprise Performance Management

Effective decision support

5

Lean finance

2

Finance shared services

Efficient finance operation

Source: KPMG international

Being the best: Inside the intelligent finance function KPMG:n toteutti kattavan talousjohdon tutkimuksen, johon osallistui yli 440 CFO:ta ja muita taloustoimintojen avainpäättäjiä 15 maasta ympäri maailmaa. Uusi Being the best: Inside the intelligent finance function -tutkimusraportti kartoittaa taloustoimintojen päivän polttavia kehityshaasteita ja alan parhaita käytäntöjä maailman johtavissa talousorganisaatioissa.

Parhaiden kykyjen johtaminen nousi kärkisijalle, kun tutkimuksessa listattiin taloustoimintojen tärkeimpiä menestystekijöitä.

Riskienhallinnan prosessien parantaminen listattiin toiseksi vaikeimmaksi haasteeksi parhaiden kykyjen houkuttelemisen ja taloushallinnon henkilöstön teknisen osaamisen kehittämisen jälkeen.

Menestyksen peruspilareina monissa maailman johtavissa talousorganisaatioissa korostuvat tällä hetkellä muun

muassa virtaviivaiset ”Lean-prosessit” ja niiden kehittäminen, taloushallinnon palvelukeskukset sekä luotettava ennustaminen.

Lisätietoja: Christian Liljeström Head of Advisory, KPMG puh. 020 760 3832 christian.liljestrom@kpmg.fi

Supercell vuoden 2013 Teknologiakasvaja Peliyhtiö Supercell valittiin vuoden 2013 Teknologia­kasvajaksi.

Tekniikka & Talous -lehden kasvuyritysraati valitsi ja julkisti voittajan Kasvuyritys 2013 -tapahtumassa lokakuun alussa Helsingissä.

Raati perusteli Supercellin valintaa sillä, että yritys on tehnyt teollisuushistoriaa.

Se on Suomen kaikkien aikojen nopeimmin ja kannattavimmin kasvanut yritys.

KPMG toimi Kasvuyritys 2013 -tapahtuman yhteistyökumppanina.

Supercell myytiin pian Teknologiakasvaja-palkinnon julkistuksen jälkeen japanilaisomistukseen. Uusi Suomeen

perustettava yhtiö ostaa Supercellistä 51 prosenttia 1,1 miljardin euron kauppasummalla. Uuden yhtiön omistavat maailman kolmanneksi suurin teleoperaattori, japanilainen Softbank ja Softbankin omistama japanilainen peliyhtiö Gungho.

Lisätietoja: www.tekniikkatalous.fi, www.kpmg.fi

Yhdistykset ja säätiöt Ateneumissa KPMG järjesti lokakuussa jo perinteeksi muodostuneen yhdistysten ja säätiöiden ajankohtaisseminaarin. KPMG:n partner Heidi Vierros toivotti terve­ tulleiksi yli sata seminaarivierasta.

Säätiölakityöryhmän puheenjohtaja Timo Kaisanlahti kertoi puheen­vuorossaan säätiö­lain uudistamis­hankkeesta sekä työryhmän touko­kuussa luovuttaman mietinnön keskeisistä kohdista.

KPMG:n veroasiantuntijat kertoivat kokemuksiaan yhdistys- ja säätiökentän viimeaikaisista verokysymyksistä sekä tulevan verouudistuksen keskeisimmistä muutoksista muun muassa säätiö- ja yhdistyskonsernin näkökulmasta. Tilaisuudessa kuultiin myös viimeisimmät tuulet vastuullisen sijoittamisen kentältä.

Tilaisuus päättyi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista kertovaan Järven lumo -näyttelyyn.

Lisätietoja: Heidi Vierros Partner, KPMG puh. 020 760 3371 heidi.vierros@kpmg.fi

VIEW

Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, puh. 020 760 3000, www.kpmg.fi, etunimi.sukunimi@kpmg.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset view@kpmg.fi Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Jutta Martens Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Teppo Jalonen, Eric Sandelin Toimitussihteeri Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy Ulkoasu ja taitto Total Layout Oy, Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122 kpmgfinland kpmg-oy-ab KPMGGlobal

© 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland.

The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab).

The KPMG name, logo and "cutting through complexity" are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future.

No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation.

3/13 VIEW 31

A981

Löydämme selkeän Innostuksesta ratkaisun menestykseen PERHE- JA KASVUYRITYKSET

Autamme asiakkaitamme menestymään Kasvua kansainvälistymisestä vai yrityskaupoin? monimutkaistuvassa maailmassa.

Visaisia säännöksiä? Perhepiiristäkö yrityksen jatkaja?

Olemme helpostikilpailukyky lähestyttävä kumppani, Tulevaisuuden luodaan joka löytää haasteisiisi selkeät ja käytännölliset tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. ratkaisut.

Palvelumme kattavat veroja lakipalvelut, liikkeenjohdon konsultoinnin, tilintarkastuksen ja yritysjärjestelyt. Meillä kpmg.fi on vahva toimialaosaaminen ja kokemus pitkäjänteisestä yhteistyöstä perhe- ja kasvuyritysten kanssa. Toimimme lähelläsi, 16 paikkakunnalla Suomessa.

Kuuntelemme, sparraamme, avaamme uusia näkökulmia – ja jaamme innostuksesi. kpmg.fi

© 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.