Verosuunnittelun ja siirtohinnoittelun ilmapiiri murroksessa Teksti: Tero Vainio
KPMG järjesti kesäkuussa 2013 ajankohtaistilaisuuden, jossa keskusteltiin verosuunnittelun ja siirtohinnoittelun viimeaikaisesta kehityksestä. Tilaisuudessa Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikön ylitarkastaja Mika Nissinen kertoi käytännön kokemuksia keskinäisestä sopimusmenettelystä, ja KPMG:n asiantuntijat puhuivat muun muassa verostrategiaan ja viranomaisyhteistyöhön liittyvistä ajankohtaisista teemoista.
Hyvän verostrategian jalanjäljillä KPMG:n kansainvälisen yritysverotuksen palveluista Suomessa vastaava Tax Partner Jussi Järvinen puhui tilaisuudessa yrityksen verostrategiasta. Kysymys verostrategiasta on ajankohtainen ennen kaikkea yritystoiminnan kansainvälistymisen ja immaterialisoitumisen, ja tätä kautta valtioiden välisen verotulojen jaon hämärtymisen ja verokilpailun kiristymisen myötä. Järvisen mukaan lainsäädännössä ja verotusmenettelyssä ajetaan aiempaa voimakkaammin veronsaajien etua, kun julkisen talouden menot eivät ole sopeutuneet pysähtyneeseen tai laskussa olevaan tuottavuuden kasvuun. ”Tämä on lopulta johtanut korostuneeseen poliittiseen mielenkiintoon yritysten verosuunnittelua ja veronmaksua kohtaan”, Järvinen huomautti. Hyvän verostrategian päätavoitteena voidaan nähdä oikeanmääräisen veron maksaminen oikeaan aikaan ja siten, että osakkeenomistajan saama lisäarvo maksimoidaan. Raportoinnin tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää. Tähän pohjautuen verostrategia voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: verovastuun toteuttamiseen (tax compliance), verojalanjäljen raportointiin (tax footprint/ tax reporting) ja verosuunnitteluun (tax planning). Yrityksissä tehdään aina jossain määrin verosuunnittelua. Järvisen mukaan yritysten vastuulle ei kuitenkaan
tulisi siirtää moraalia oikean suuruisen veron määrittämisestä tilanteessa, jossa valtiotkaan eivät pääse asiasta yksimielisyyteen. Ennen kaikkea veroja koskevan lailla säätämisen vaatimuksen ja omaisuudensuojan lähtökohdista haitallisen verokilpailun rajoittamisen tulisikin olla nimenomaan valtioiden lainsäädäntötoimenpiteiden ja kansainvälisten sopimusten varassa. Horisontaalista valvontaa Alankomaissa KPMG:n kansainvälisen verotuksen palveluista globaalisti vastaava Tax Partner Wilbert Kannekens kertoi kokemuksia verovelvollisten yritysten ja veroviranomaisten syvennetystä yhteistyöstä kotimaassaan. Alankomaissa on kokeiltu siirtymistä niin sanottuun horisontaalisen valvonnan malliin. Kehitys on noussut keskusteluun OECD:n toimesta ennen kaikkea OECD:n verohallintofoorumin vuonna 2008 antamassa julkilausumassa mainitun veroviranomaisten ja verovelvollisten välisen parannetun suhteen (enhanced relationship) tavoitteen kautta. Horisontaalisen valvonnan malli perustuu jälkikäteistarkastuksen sijaan jatkuvaan keskinäiseen luottamukseen, ymmärrykseen ja läpinäkyvyyteen verovelvollisen ja viranomaisen välisessä suhteessa. Malli lähtee siitä, että veroviranomainen luottaa verovelvollisen
täyttävän verotukselliset raportointivelvollisuutensa oikein. Viranomainen ja verovelvollinen sopivat kirjallisessa sopimuksessa siitä, että verovelvollinen vastaa sellaisen tietoteknisen järjestelmän ylläpitämisestä, joka osoittaa tämän hallitsevan verotuksellista asemaansa. Käytännössä verovelvollisen yrityksen tulee järjestelmän kautta informoida viranomaista mahdollisista veroriskeistä saattamalla tämän tietoon kaikki yrityksen verotusaseman kannalta tarvittavat tiedot. Vastavuoroisesti veroviranomainen sitoutuu antamaan verovelvolliselle tiedon tämän verokohtelusta, liiketoiminnan tarpeet huomioiden, lyhyen ajan sisällä tietojen toimittamisesta. Näin pyritään välttämään verokohtelun pitkäaikainen epävarmuus, joka aiheutuu jälkikäteisestä valvonnasta. Alankomaiden verohallinto valitsi vuonna 2005 alkaneeseen horisontaalista valvontaa koskevaan pilottiprojektiinsa lähtökohtaisesti suuryrityksiä, mutta se laajennettiin myöhemmin kattamaan myös raportoinnin tekniset vaatimukset täyttäviä keskisuuria yrityksiä. Sittemmin malli on herättänyt kiinnostusta ja sen käyttöönottoa on alettu selvittää myös muissa valtioissa, esimerkiksi Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Suomessa Verohallinto aloitti kolmivuotisen syvennetyn asiakasyhteistyön pilottihankkeen vuoden 2013 alussa. Tax View / 31