Tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa? Satakunnan ELY-keskus aloitti elokuussa 2008 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman Työhön Satakuntaan –projektin. Vuoden 2013 loppuun kestävän projektin tavoitteena on helpottaa yritysten työvoimapulaa hankkimalla työperäisiä maahanmuuttajia mieluimmin perheineen Satakuntaan.
Syöksy lamaan Projektin alkutilanteessa Suomen talous kasvoi kovaa vauhtia. Osaavasta työvoimasta alkoi olla pulaa. Samalla työmarkkinoilta oli jo vuodesta 2006 alkaen poistunut Satakunnassakin noin tuhat enemmän kuin nuorista ikäluokista oli tulijoita. Vaikka työttömänä olevien suomalaisten työllistymistä oli tehostettu, tarvittiin maahamme eri tahojen lähes yksimielisten arvioiden mukaan lisää myös ulkomaisia työntekijöitä. Kokemäenjoessa ei ehtinyt virrata paljoakaan vettä projektin aloittamisen jälkeen, kun ensimmäiset laman merkit alkoivat näkyä. Tällä hetkellä kamppailemme jälleen lisääntynyttä työttömyyttä vastaan, eikä työperäistä maahanmuuttoakaan enää katsota yksimielisen suopein silmin.
Tilanteet muuttuvat Työhön Satakuntaan –projektin koordinaattorit Sinikka Aatrakoski ja Samuli Jalkanen sekä projektiassistentti Taina Lahnavik katsovat kuitenkin jo laman jälkeiseen tilanteeseen.
- Projektimme alussa työperäisen maahanmuuton painopisteiksi valittiin metalli- ja elintarviketeollisuus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) ja maatalous. Laman seurauksena keskityimme lähinnä sote-alan ja maatalouden työvoimapulan helpottamiseen. - Tosiasia on, että taloudellisesta tilanteesta huolimatta joihinkin tehtäviin
Lääkäreitä Bulgariasta - Työperäisen maahanmuuton vastuullinen hoito ja yhteistyösuhteiden jatkumisen varmistaminen edellyttää pitkäjännitteistä työtä. Yhtenä esimerkkinä tästä on lääkäreiden ja sairaanhoitajien hankinta- ja koulutusprosessi Bulgariassa.
Tosiasia on, että taloudellisesta tilanteesta huolimatta joihinkin tehtäviin tarvittavista työntekijöistä on lähes aina puutetta suurestakin työttömyydestä huolimatta. tarvittavista työntekijöistä on lähes aina puutetta suurestakin työttömyydestä huolimatta. Esimerkiksi sote-alalla koulutetusta työvoimasta on palvelutarpeen jatkuvasti kasvaessa pulaa. Vastaavasti maatalouteen ei sen kausiluonteisuudesta johtuen löydy riittävästi halukkaita työntekijöitä kotimaasta. Toimintamme ei siten suinkaan vie työtä suomalaisten käsistä, vaan vastaa osaltaan yritysten ja yhteisöjen työvoimapulaan. - Olemme tähän asti projektissa keskittyneet lähinnä Pohjois- ja KaakkoisSatakunnan yritysten tarpeisiin. Ensi vuoden alussa painopisteeksi tulevat Porin ja Rauman seudut, joissa yritysten tarpeetkin ovat uskoaksemme suuremmat. Samalla otamme alkaneen ja toivottavasti jatkuvan nousun takia myös metalli- ja elintarviketeollisuuden uudestaan.
- Prosessi alkoi tämän vuoden helmikuussa ennakkokartoituksella, jonka tekivät neljä bulgarialaista Euresneuvojaa. Halukkaita haettiin kuudella lehti-ilmoituksella kolmella keskeisellä paikkakunnalla. Helmikuussa haastateltiin lähes 70 hakijaa. Työnantajat olivat mukana 30 haastattelukysymyksen laadinnassa. Haastattelujen perusteella tehtiin ennakkovalinta, jonka läpäisi 27 hakijaa. Sen jälkeen kilpailutimme kouluttajat, kävimme sopimusneuvottelut sekä sovimme koulutustiloista ja kouluttajien majoitustiloista. Sen jälkeen tehtiin tarkentavat haastattelut ja lopulliset valinnat. Kesäkuussa aloitettiin lähes neljän kuukauden suomen kielen koulutus, jonka kävi läpi 13 aktiivisinta. Ennen tämän vuoden loppua Satakunnassa pitäisi työskennellä 7 prosessin läpikäynyttä terveydenhuollon ammattilaista eli 7 lääkäriä. Yksi sairaanhoitaja työllistyi vastavuoroisella yhteistyöllä Uudellemaalle.
Palvelua kansainvälisiin rekrytointeihin
Sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutetusta työvoimasta on Samuli Jalkasen, Taina Lahnavikin ja Sinikka Aatrakosken arvion mukaan jatkossakin pulaa.
- Toivomme, että ulkomaisesta työvoimasta kiinnostuneet yritykset ja yhteisöt olisivat yhteydessä meihin. Peruspalvelumme ovat maksuttomia. Rekrytoinnit EU-/ETA-alueelta toteutetaan työnantajien toiveiden mukaan. Parhaiten meidät tavoittaa sähköpostilla: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Työtä ja elämää 2 / 2010
|
11