Yrittämisen Ilo

70 Tavoitteet korkealla – Janni Hussi

18 Makuja Kymenlaaksosta

31 Yrittämisen ILO -tapahtuma

2014

31 YrITTäJäN PäIVää vietetään vuosittain kalenterin mukaan syyskuun 5. päivänä. Kouvolassa päivää juhlistetaan Kuusankoskitalolla. Tule mukaan!

62 Työpaikat moninaistuvat ja työnteko muuttuu. Viiraamo on uusi tekemisen paikka Kouvolan ydinkeskustassa.

Se tarjoaa muunneltavia toimisto- ja neuvottelu- ja tapahtumatiloja.

6 PALUUMUUTTAJAT Anu Vainio ja Jenni Liikkanen ovat kotoisin Anjalalankoskelta.

Anu haluaisi nähdä Alvar Aallon perinnön kukoistavan Inkeroisissa ja Jenni säilyttää Anjalan kartanon yleisön- ja kulttuurimatkailun käytössä.

YRITTÄMISEN ILO 2014 Ville Mattinen, email: ville.mattinen@gmail.com TOIMITUS ULKOASU JULKAISIJA KANNEN KUVA KIITOKSET

2

Tony Tavi, email: tony@herbbasics.fi Mainostoimisto Creanda, Amanda Hyökki ja Anni Kylmälä Yrittämisen Ilo -tapahtuman järjestäjät Ville Mattinen Avustajille ja kaikille mukana olleille!

2014 Sisällysluettelo Toimitukselta 5 Vieraskynä, Tomi Hautala

12

TAPAHTUMA Tapahtumainfo 31

Pääkirjoitus Petteri Ikonen

32

Tapahtuman järjestäjät esittäytyvät 34 Tapahtuman ohjelma 36

TYÖ JA YRITTÄJYYS

70 Miltä näyttää kun monumentaalinen Pohjola-talo, tämän hetken Suomen kuumin fitness-malli Janni Hussi ja Suomen huikein kierrätysmuoti yhdistetään? Janni kertoo yritteliään tarinansa.

Paluumuuttajat 6 Kymenlaakson juuret 14 Kymintehdas herää eloon 24 Ely-keskuksen uudet palvelut 29 Valaisinmaahantuoja e.lite 40 Intoverkko 42 Kuvakulmia Kouvolaan 61 Tavoitteet korkealla – Janni Hussi 70

Yrittäjätarinoita 50 Trans Peltola Huuma Kouvolan lakritsi Studio 123

51 52 54 56

Työn muuttuvat muodot

62

Viiraamo – tekemisen paikka Käyttäjäkokemus Toimitus testaa Etätyöntekijä Milla Raunio Opiskelijat ja yritystoiminta

64 65 65 66 67

MAKUJA KYMENLAAKSOSTA Herkutellen Kotkassa 18 Kouvola-kattaus 22 Makeaa elämää 44 Etniset kaupat tuovat vaihtelua 46

3

<ʢɔԺ͋ʗȲʑɚ ɵOʝʖȸʑɚ

,OWʋʗʅɴOɈ <ʢɔԺ͋ʗȲʑɚ ɵOʝʖȸʑɚ

,OWʋʗʅɴOɈ

ʝɚ WˊϊɸO΋

Yrittämisen ILO -jatkot Kouvolan Kuntotalolla

ʝɚ WˊϊɸO΋ Yrittämisen ILO-jatkot Kouvolan Kuntotalolla

perjantaina 5. syyskuuta 2 14 Yrittämisen ILO-jatkot Kouvolan Kuntotalolla alkaen klo 19 ja päättyen keskiyön aikaan

perjantaina Luvassa muun muassa lähiruokaa, perjantaina 5. syyskuuta musiikkia ja tanssia.

5. syyskuuta 14 22 14 Illalliskortti 45€ / juhlija

Ilmoittautumiset 18.8.2 14 mennessä Alkaen klo 19 ja päättyen keskiyön aikaan

!

Alkaen klo 19 ja päättyen keskiyön aikaan Ƽƾ8 ƻ,NJưƮ,

Ƽƾ8 ƻ,NJưƮ,!

Ei pönötystä, vaan biletystä.

Yhteystiedot:

Minna Ikonen

Kaisuanna Pikkarainen

minna.ikonen @kyamk.fi

kaisuanna.pikkarainen @student.kyamk.fi

paikallisyhdistykset yhteistyössä

4

VILLE MATTINEN & TONY TAVI

yrittämisen ilo 2014 | TOIMITUKSELTA

Jaetaan helmiä

Miltä yrittämisen ilo näyttää? Miltä Kymenlaakso maistuu ja millaisia ovat kymenlaaksolaiset yrittäjät? Näitä kysymyksiä lähdimme selvittämään tätä lehteä tehdessämme. Hyviä vastauksia ja makuja löytyi yllättävistä paikoista: Kyminlinnan raunioista, Pohjola-talon katolta ja pientuottajien pöydistä.

Oli upeaa huomata, että jokaisessa kylässä ja kaupungissa pitkin Kymijoen vartta tapahtuu kiinnostavia asioita. Kaikki uudet ideat eivät näy tai kuulu vielä kovin kauas, mutta mielestämme maailma on menossa suotuisaan suuntaan. Aidot asiat kiinnostavat. Sähköisen viestinnän ja uusien sovellusten avulla aidot ihmiset ja tarinat ovat kaikkien saatavilla.

Kymijoen varrella moni piilotettu helmi odottaa vielä löytäjäänsä.

Kun etsimme niitä, muistetaan pysähtyä välillä makustelemaan. Käydään kylissä ja tavataan ihmisiä - niistä syntyy Kymenlaakson maku! Sana kiirii - pieni on jälleen kaunista ja suosittelu on tutkitusti parasta markkinointia.

Aidon ja reilun viestin välittämiseen löytyy aina joukko ystäviä, samankaltaisesti ajattelevia ja aitoutta arvostavia ihmisiä. Olet itsekin yksi heistä. Voit valita kenen tuotteita ja palveluita käytät ja olla ylpeä kymenlaaksolaisuudestasi.

Tykätään hyvistä jutuista ja jaetaan niitä!

TONY & VILLE

5

PALUUMUUTTAJAT NäKeVäT KOTISeUTUNSA UUSIN SILMIN Kotiseudulle palaavat nuoret aikuiset ovat tärkeitä muutoksentekijöitä. Käytyään maailmalla heillä on vertailupohjaa ja tuoreita ajatuksia. Usein he myös näkevät kotiseudun positiivisessa valossa, täynnä mahdollisuuksia.

Paluumuuttajat Anu Vainio ja Jenni Liikkanen ovat molemmat kotoisin Anjalalankoskelta. Anu haluaisi nähdä Alvar Aallon perinnön kukoistavan Inkeroisissa ja Jenni säilyttää Anjalan kartanon yleisön- ja kulttuurimatkailun käytössä.

6

Hei, täällähän taitaa sittenkin asua joku.

Tuolla minä piirtelin jo pienenä taloja ja muita rakennuksia.

Teksti Ville Mattinen KUVAT Ville MATTINEN ja anu vainio

Kulttuurimatkailusta uutta pontta alueen taloudelle Anu Vainio ja Jenni Liikkanen kat-

Anu näyttää vanhan kotitalonsa ja

selevat ohitse hiljaa virtaavaa Kymijo-

kurkistaa sisään sen ikkunasta.

kea. Olemme Ankkapurhassa, Anun

- Hei, täällähän taitaa sittenkin asua

ja Jennin lapsuuden maisemissa.

joku. Tuolla minä piirtelin jo pienenä

- Tuolta pusikoiden välistä lähtevää

taloja ja muita rakennuksia, Anu muis-

polkua pääsee mun vanhalle vanhalle

telee.

kotitalolle, Anu sanoo ja viittaa kohti

Nuorena Anu haaveili arkkitehdin

tehtaanmäkeä.

ammatista, mutta pitkä matematiikka

Nousemme rannasta ylös mäelle,

ja fysiikka eivät ottaneet sujuakseen.

jossa kohtaamme idyllisen asuma-

Anusta tuli muotoilija.

lähiön. Vaaleiksi kalkittuja paritaloja,

Jenni Liikkanen on kotoisin Anja-

joissa jyrkät ja korkeat tiilikatot, huo-

lasta, toiselta puolelta jokea. Sinne

kuen tyyliä ja ajatusta. Ovathan ne

hänen

itse Alvar Aallon suunnittelemia.

50-luvulla ja menivät paperitehtaalle

isovanhempansa

asettuivat

7

8

töihin. Jennistä piti tulla lääkäri, mutta kun hän nuorena tyttönä pääsi kesätöihin Anjalan kartanon makasiinikahvilaan, innoitti kokemus lähtemään palvelualalle. Nyt hän on kartanon alueella toimivan Nuorisokeskus Anjalan toiminnanjohtaja.

Pois lintukodosta Millaista nuoruus oli Anjalankoskella?

- Me oltiin rajaton sukupolvi, joka sai mennä ja tulla miten tahtoi. Jälkeenpäin ajatellen se oli ihan kamalaa aikaa, sillä meille olisi voinut käydä ihan mitä tahansa, Jenni muistelee.

- Eikös se ollut normaalia silloin, eihän kellään ollut kotiintuloaikoja, ehkä

kun kerran oltiin kotoa lähdetty, Jenni

Aikanaan pikkukylässä oli naisia ah-

silloin ei pelätty niin paljon kuin nyky-

summaa.

distanut se, että kaikki tunsivat kaikki

ään, Anu miettii.

- Alussa oli pieni sokki, kun joutui

ja tiesivät toistensa asiat.

Molemmilla nuorilla oli kova elämän-

käyttämään niin paljon aikaa kotitöi-

- Piti käydä kauempana ymmärtääk-

nälkä ja palo päästä pois nähdäkseen

hin koulutöiden lisäksi, mutta siihen-

seen, että toisista ihmisistä huolimatta

muutakin kuin kotikylän.

kin tottui ja sitten se oli vain kivaa,

määrität itse itsesi, Jenni miettii.

16-vuotiaan Anun lähtö oli nopea.

Anu kertoo.

Perheen ja lapsien myötä paikka-

Hän sai kesällä puhelun Lahdesta,

Jenni tuli takaisin puolivahingossa.

kunnalla asumisen hyvät puolet ovat

jossa aloitti syksyllä lukio-opinnot.

Hänen opintonsa olivat loppusuoral-

vain vahvistuneet.

- Soitin kaverille, joka oli saanut pai-

la, kun äiti tuli huonoon kuntoon.

- Elämä Kouvolassa on aika vaivaton-

kan samasta lukiosta. Lähdimme ju-

- Halusin vapauttaa veljeni hoitovas-

ta.

nalla Lahteen katsomaan asuntoja ja

tuusta, ostin hevosen ja ajattelin pitää

- Ja täällä on enemmän aikaa kuin

päädyimme vuokraamaan ensimmäi-

sapattivuoden.

muualla.

sen.

Elämä päätti toisin ja vuodesta tuli

Jenni puolestaan muutti pois kotoa

pitempi. Hevonen on jo myyty, mutta

vasta lukion jälkeen, kun lähti Tampe-

Jenni sai perhettä, työpaikan ja aset-

reelle opiskelemaan.

tui jäädäkseen.

- Mentaliteetti oli se, että takaisin ei

Anu asui Lahden lisäksi myös Hel-

tulla, Jenni nauraa.

singissä ja Nurmijärvellä, josta hän muutti perheensä kanssa Kouvolaan

Paluumuutto Elämä toisaalla opetti kaikenlaista.

Toisaalla oli itsenäisyys, uusi vapaus mutta myös sen tuoma vastuu.

- Tiukalla opiskelijabudjetilla oli pärjättävä, töitä tehden ilman almuja,

pari vuotta sitten.

Oliko jokin muuttunut sillä aikaa?

- Olin muuttunut itse, kasvanut aikuiseksi, ehkä, Anu nauraa.

- Suurin muutos oli tapahtunut omassa asenteessa, Jenni jatkaa.

Alvar Aallon perintö ja Anjalan kartano Molempien

paluumuuttajien

sydän

sykkii voimakkaasti kotiseudun puolesta.

Anu haluaisi nähdä Aallon perinnön kukoistavan Kymenlaaksossa. Hän työstää parhaillaan kulttuurimatkailukonseptia, jonka tilaaja on Alvar Aalto -säätiö.

Alvar Aalto suunnitteli -30- ja -50 -luvuilla Kymenlaaksoon - Haminaan,

9

detään alas, mitä seuraavaksi?

Inkeroisiin ja Karhulaan - työväen asuinalueita

tehtaiden

kupeeseen.

Inkeroisen tehtaanmäki on yksi kohteista, joka on tällä hetkellä myynnissä. Sen kohtalosta vallitsee epätietoi-

”Kulttuuri- ja lähimatkailu ovat kehittyviä trendejä”

Toimiakseen

konseptiin

tarvitaan

riittävästi nähtävyyksiä, sisältöä ja lisäpalveluita.

- Auki olevat kohteet eivät riitä, tar-

suus.

vitaan opastettuja kierroksia, ruoka-

- Yksi hieno mahdollisuus olisi hyö-

tarjontaa, majoitusta ja muita tukevia

dyntää rakennuksia ja Aallon perintöä

palveluja.

matkailullisesti, Anu sanoo.

Jenni puolestaan toivoo historiallisen Anjalan kartanon säilyvän käytössä. Se olisi elintärkeää alueen potentiaalisen matkailun kannalta.

- Tarvitaan vetovoimainen matkailukeskus, johon alueen palvelut saataisiin keskitettyä.

Kartano

on

menossa

julkiseen

myyntiin syksyllä ja Ankkapurhan kulttuurisäätiö

neuvottelee

parhail-

laan kartanosta.

- Yritetään vaikuttaa siihen, että kartano saataisiin yleisön ja kulttuurimatkailun käyttöön, Jenni painottaa.

Ankkapurha matkailukohteeksi

10

Syksyllä seminaareja Kulttuuri- ja lähimatkailu ovat kehittyviä trendejä. Kulttuuriperintö, omat juuret kiinnostavat ihmisiä koko ajan enemmän. Pelkkä tieto ja sen kertominen eivät jaksa innostaa tämän päivän kulttuurimatkaajaa. Halutaan tietää syitä ja seurauksia.

Jotta Anun ja Jennin visio voisi toteutua tarvitaan yhteistä tahtotilaa, verkoston erilaisia toimijoita, yrittäjiä sekä tietysti rahaa.

Syksyllä Anjalassa järjestetään ministeriön avustuspäätöksen turvin seminaareja, joiden tarkoitus on yhdistää paikallisia kulttuurin ja matkailun toimijoita.

Naiset haluavat kehittää matkailukon-

- Pyritään saamaan paikallisia toi-

septin, johon kuuluisi Ankkapurhan

mijoita innostumaan ja tarjoamaan

alue, Alvar Aallon perintö, teollisuus-

oheispalveluita,

museo ja muita mahdollisia lähikoh-

tulemaan mukaan kokonaisuuteen,

teita.

Jenni kertoo.

Potentiaalia on tulla suosituksi mat-

Olisiko

kakohteeksi.

rakennemuutoksen runtelemalle seu-

- Täällä on ollut asutusta siitä lähtien,

dulle? Innovaatio on jo olemassa. His-

kun kivikaudella Anjalanlahti oli vielä

toriaa ja rakennuksia ei tarvitse erik-

merenlahti. Meillä on kartanon histo-

seen keksiä.

ria, talonpoikaisuus, Wreden suku,

- Meillä on paljon hienoja juttua, joista

teollistumisen historia ja Kymijoen

pitäisi olla ylpeitä, niitä pitäisi näyttää

historia, Jenni maalaa aikajanaa, jota

myös muille, Jenni painottaa.

voidaan jatkaa tähän päivään saakka.

- Me ollaan periaatteessa toinen su-

- Miten teollistuminen vaikutti paikka-

kupolvi, joka voi olla aidosti ylpeä ko-

kuntaan? Entä nyt kun teollisuutta ve-

tiseudustaan, Anu kuittaa.

tuotteistamaan

kulttuurimatkailusta

ja

apua

Delta Bavaria

www.deltabavaria.fi

Ajamisen iloa

PALVELEMME SINUA ILOLLA JA AMMATTITAIDOLLA. Delta Bavaria Kouvola on täyden palvelun BMW-liike – ainoa koko Kymenlaakson alueella.

Maailman arvostetuimman automerkin ja Deltan yhteistyön tuloksena syntyneen Delta Bavarian tarjonta kattaa BMW:n uusien ajoneuvojen lisäksi valikoidut BMW Premium Selection -vaihtoautot sekä ammattitaitoiset ja osaavat huoltopalvelut.

• BMW MYYNTI • BMW PREMIUM SELECTION -VAIHTOAUTOT • BMW HUOLTO • BMW VARAOSAT • BMW LISÄVARUSTEET • BMW FINANCIAL SERVICES

Kouvola • Korjalankatu 4 Automyynti: 0207 408 321. Avoinna arkisin 9–18, kesälauantait suljettu.

Huolto: 0207 408 322, arkisin 8–18.

11

YILO | VIERASKYNä

a l l o s k a a l Kymen ä upea on edess us tulevaisu Useiden eri selvitysten, tutkimusten ja arvioiden mukaan Oy Suomi Ab menee kohti rankkoja aikoja, jos emme saa kurssia käännettyä. Ennakoidaan, että työssä olevat siirtyvät kasvukeskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle ja maakuntiin jäävät vanhukset. Lisäksi huoltosuhteemme on jo heikko ja heikkenee edelleen. Kun vielä huomioidaan, että nykyisellään julkinen sektori työllistää yli 50 % työvoimasta ja valtio on lisäksi palkkajohtaja, niin taloudellinen rakenteemme on kestämättömällä pohjalla.

Tässä on vain hieman epäkohtia yhteiskunnastamme ja sen tilasta.

Vaikeista lähtökohdista huolimatta meidän tulee uskoa huomiseen ja tehdä itsellemme upea tulevaisuus. Tähän tarvitsemme yhteisen tavoitteen ja suunnan, johon koko maakuntamme tulisi pyrkiä. Jo nykyisellään Kymenlaakso on perheille unelmapaikka asua ja elää. Täällä on mm. edulliset asunnot, turvallista olla, hyvät päiväkodit, erinomaiset koulut ja mahtavat harrastusmahdollisuudet. Ja mikä parasta, kaikki on lähellä. Eli perheitä pitäisi olla helppo houkutella alueelle, eikö?

Kymenlaakso on logistisesti huippupaikalla ja oikealla harpilla piirrettynä kuulumme maamme ykköskasvukeskukseen eli pääkaupunkiseutuun. Matkaa sinne ei ole ajallisesti juuri mitään. Oikein silmin katsottuna ja elämänuskoisena ihmisenä voisin jopa ajatella, että meillähän on upeat lähtökohdat olla Suomen ykköspaikka. Mitä meiltä sitten puuttuu?

Konkreettisesti meiltä puuttuu työpaikkoja. Työt tarvitsevat tekijänsä. Jos ajatellaan, että me kymenlaaksolaiset olemme ahkeria, positiivisia ja iloisia ihmisiä, jotka välittävät lähimmäisistä ja auttavat toisiaan, niin toisiko se lisää perheitä alueelle? Ja jos he muuttaisivat meidän onnelaamme,

”Kymenlaakso on logistisesti huippupaikalla”

niin tulisivatko yritykset työvoiman perässä? Laajentuisiko Helsinki meidän suuntaamme? Entä Pietari? Uskon niin.

Toisaalta, jos me jatkamme toistemme aliarvioimista ja kampittamista, lietsotaan eripuraa keskuuteemme ja kieltäydytään yhteistyöstä koko maakunnan kesken. Johtaisiko tämä parempaan huomiseen?

Me voimme valita asenteemme. Minä olen jo valinnut, on sinun vuorosi.

Upean Kymenlaakson puolesta, Tomi Hautala Propentus Oy / Kymenlaakson Kauppakamari

12

KSS ONLINE on uusi tapa asioida sähköisesti sekä seurata sähkönkulutusta. Aikaa ja rahaa säästävät toiminnot löytyvät kätevästi yhdestä palvelusta.

KSS ONLINE on jatkuvasti auki, joten voit asioida silloin kun sinulle sopii.

Esimerkkiraportti: päivittäiset sähkön kulutustiedot kuukauden ajalta.

Käytössäsi ovat muun muassa seuraavat palvelut: •

Seuraa sähkönkulutustasi jopa tuntitasolla ja euroissa.

•

Hoida sopimus- ja muuttoasiat vaivattomasti.

•

Yhteydenotot ja ajanvaraukset helposti.

REKISTERÖIDY NYT! www.kssenergia.fi

Nordea Pankki Suomi Oyj

Esimerkkiraportti: päivittäiset sähkön hintatiedot kuukauden ajalta.

Kommentti

Tomi Hautala kertoo, että taloudellisista ja

Reija Laatu Rahoituspäällikkö reija.laatu@nordea.fi

rakenteellisista ongelmista huolimatta Kymenlaaksolla voi olla upea tulevaisuus. Se pitää vain tehdä. Muuten mahtavalla seudullamme on kaikki hyvin, mutta työpaikkoja tarvitaan lisää?

Auttaisiko etätyöpisteiden perustaminen, uusi teollisuus vai kulttuurimatkailun tuotteistaminen? Varmasti, mutta mitä jos ajattelisimme työhön hakeutumisen uudelleen?

Olemme tottuneet siihen, että ihminen

Haluatko pankin koko asiantuntemuksen käyttöösi?

Tule keskustelemaan kanssani yrityksesi sijoituksista ja kassavarojen hallinnasta. Kauttani saat käyttöösi koko pankin asiantuntemuksen. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 (pvm/mpm) ma– pe 8–18 ja varaa aika konttoriimme.

liikkuu työn perässä, mutta mitä jos työ

tulisikin työntekijän perässä, kuten Hau-

Teemme sen mahdolliseksi

tala ehdottaa? – Hyvät työntekijät voisivat todella vetää työtä puoleensa!

Pohjois-Kymen yrityskonttori Torikatu 3-5, Kouvola nordea.fi

13

TEKSTI Heli Mäki, projektipäällikkö HY, Palmenia, Kouvola

Kymenlaaksolaisuuden juuret ovat syvällä historiassa Tiesitkö, että Kymenlaakson maakuntaliitto perustettiin vuonna 1937? Tai että 1890-luvulla Haminan lähipitäjissä oli enemmän kansansivistystyöhön keskittyneitä valistusseuroja kuin missään muualla Suomessa?

14

Heli Mäen kirjoittama artikkeli käsittelee Kymenlaakson syntyä ja lähihistoriaa.

Kymenlaakson maakunnallinen herääminen ajoittuu Suo-

Helluntaina 1898 pidettyyn ensimmäiseen suureen maa-

men kansallisvaltion kehittymiseen liittyneeseen aatteelli-

kunnalliseen kesäjuhlaan osallistui yli 5000 henkilöä. Juh-

seen työhön. Alun perin ajatus yhtenäisestä Kymenlaak-

lat pidettiin Kymin linnoitusalueella, jonka vallit muistutti-

sosta alkoi hahmottua 1870-luvulla kansansivistystyön

vat ajasta, jolloin joki oli ollut kahden valtakunnan rajana

piirissä. Määrätietoisen kansansivistystyön keskuspaikka-

erottaen itä- ja länsipuolen asukkaat toisistaan. Nyt Ky-

na toimi aluksi Hamina, josta käsin perustettiin niin run-

mijoki nähtiin yhdistäjänä ja kymenlaaksolaisten huomio

saasti valistusseuroja, että niitä oli 1890-luvulla Haminan

tahdottiin kohdistaa Kymijokeen, sen luonnonkauneuteen,

lähipitäjissä enemmän kuin muualla maassa. Vuonna 1896

historiaan ja taloudelliseen merkitykseen.

perustetussa Kymenlaakson kansanopistossa Inkeroisis-

Tästä Kyminlinnan juhlasta sai alkunsa Kymenlaak-

sa alettiin maisteri Juhani Arajärven johdolla laajentaa toi-

son maakunnallinen juhlaperinne. Alkuvuosina ohjelma

mintaa koko maakuntaa koskevaksi. Myös eri kansalliset

oli hyvin musiikkipainotteista, mutta pian otettiin urheilu

järjestöt alkoivat oman toimintansa kasvaessa tarkistaa

myös mukaan ohjelmaan. Urheilua oli laaksokunnassa

piirijakoaan, jolloin myös Kymenlaakso sai oman piirinsä.

harrastettu ahkerasti, ja urheilu ja voimistelu liitettiin myös 15

raittius- ja nuorisoseurojen, vapaapalokuntien ja työvä-

sa tähdennettiin Kymenlaakson maakunnallista luonnetta,

enyhdistysten toimintaohjelmaan. Kun seuroille tarjoutui

joka tarjosi mitä mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita. Ky-

tilaisuus maakunnallisten kisojen puitteissa kilpailla kes-

menlaakson osakunta antoi maakunnallisella toiminnalle

kenään, lisäsi se Kymenlaakson eri paikkakuntien välillä

uutta virikettä, ja tässä hedelmällisessä ilmapiirissä kyp-

kanssakäymistä.

syi ajatus Kymenlaakson maakuntaliiton perustamisesta.

Suomen itsenäistyttyä maakunnallinen rajankäynti vil-

Aloitteen tekijänä oli osakunta, ja maakuntaliitto perustet-

kastui Kymenlaaksossa. Laaksokunnan suojeluskunnat,

tiin vuonna 1937. Kymenlaaksolaisuus oli selviö; toimin-

urheiluseurat, maataloustuottajat, martat jne. muodosti-

nassa oli jo kymmeniä maakunnallisia järjestöjä.

vat piirinsä kymenlaaksolaisella pohjalla. Vaikka pääkaupungista käsin kaavailtiin myös toisenlaisia piirijakoja, Kymenlaaksossa muunlainen ratkaisu ei enää olisi voinut

Artikkeli on kirjoitettu osana Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa toteutettua kymenlaaksolaiseen identiteettiin kytkeytyvää hanketoimintaa.

tulla kysymykseenkään.

Itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä Kymenlaakson puujalostusteollisuus laajeni voimakkaasti ja Kymenlaaksosta alettiin puhua yhtenäisenä talousalueena. Varsinkin liikennekysymysten hoitaminen tarvitsi maakunnan nimissä suoritettavaa yhteistoimintaa.

INFO

Varsinaisena maakunnallisena itsenäisyysjulistuksena voidaan pitää Kymenlaakson osakunnan ja Kymenlaakson maakuntaliiton perustamista 1930-luvulla. Kymen-

kesäjuhla pidettiin Kymin linnoitusalueella

laakson kohdalla ongelman muodosti se, että sen sijainti

helluntaina 1898. Tapahtumaan osallistui yli

oli vakiintuneen maakuntakäsityksen mukaan vanhojen

5000 henkilöä. Nykyään linnoitus on suurelta

historiallisten maakuntien takamailla. Täten Kymenlaak-

yleisöltä suljettu.

soa luonnehdittaessa koko maakunta joutui uudenlaisen tarkastelun kohteeksi. Osakunnan perustamisanomukses16

> Kymenlaakson ensimmäinen maakunnallinen

Tulossa syksyllä, varaa jo kalenteriin

YRITTAJAMAINEN KYMENLAAKSO

UUTTA ELINVOIMAA LOPPUSEMINAARI

Aika: ke 8.10.2014 klo 11.30-16.00 Paikka: Kyamk, Pajan projektitila, Kuuselankatu 1, Kouvola.

OHJELMA 11.30-12.00 Ilmoittautuminen 12.00-12.10 Seminaarin avaus Painoalapäällikkö Valdemar Kallunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 12.10-13.40 Personal trainer –valmennuksella parempiin tuloksiin Yrittäjä, valmentaja Jutta Gustafsberg, FitFarm 13.40-14.00 Minibuffee 14.00-14.30 Uutta Elinvoimaa käytännössä Projektipäällikkö Sanna Heimonen ja tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 14.30-15.30 Yrittäjyyden nousu ja suomalaisen yhteiskunnan uudelleen organisoituminen alhaalta-ylös Dosentti ja tutkimusjohtaja Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto 15.30-15.45 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös Koulutusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

Mukaan mahtuu 70 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautuminen viimeistään 30.9. www.kyamk.fi/uuttaelinvoimaa sivun kautta.

Tarjoilua varten pyydämme ilmoittamaan mahdollisen erikoisruokavalion.

TERVETULOA! 17

TEKSTI ViLLe MAttinen KUVAT tonY tAVi JA ViLLe MAttinen Kyminlinnan kesäteatteri esittää Matti Ijäksen Viimeisen keikan viimeistä kertaa tänä kesänä Sunnuntaina 3.8.2014.

Ville Mattinen ja Risto Kunelius: “Kotkassa ei kunnon kundia päähän potkasta!” (vanha kotkalainen sananparsi)

Herkutellen Kesätoimittajat TONY ja VILLE lähtevät Kouvolasta Kotkaan herkkuja maistamaan. Pysähdykset on suunniteltu Kyminlinnaan, Kuusisen kalasatamaan, Kotkan torille ja sokerina pohjalla odottaa merimatka Karhusaareen. Tavoitteena on herkutella joka rastilla. Samalla etsitään Kymenlaakson makua.

Auto starttaa Kouvolasta klo 8.00. Ensimmäinen pysähdys, Kyminlinna, ei ole varsinainen kulinaristinen kohde, mutta sitäkin merkittävämpi Kymenlaakson historiassa. Kyminlinnassa on nimittäin puolustettu aikanaan valtakunnan rajaa, juhlittu Kymenlaakson ensimmäisiä maakuntajuhlia ja laulettu 18

Kymenlaakson laulua ensimmäistä kertaa.

Oppaaksemme on lupautunut Risto Kunelius Kyminlinnan kesäteatterista, joka on ollut samalla paikalla Kyminlinnan upeassa miljöössä jo 19 kesää.

Tänä vuonna ohjelmassa on Matti Ijäksen Viimeinen keikka.

Vaikka Kyminlinna onkin strategisesti merkittävä linnoitus, ollen tapetilla monesti Ruotsin ja Venäjän kahinoissa, ei sen muureilla ole juurikaan vuodatettu verta.

- Sodittu täällä ei ole varsinaisesti koskaan. Ainoa taistelu käytiin 1918 linnoitusta puolustaneiden punaisten ja Loviisan suunnasta edenneiden saksalaisten joukkojen välillä. Yksi saksalainen kuoli, josta Veikko Lavi teki laulun, Kunelius kertoo.

Mutta mikä on teatterimiehen mielestä paras paikallinen herkku ja mistä sitä saa?

- Pienestä pitäen on mökillä käyty, si-

Vitriini täynnä erilaisia kalaherkkuja - merilohta ja -taimenta, kuhaa ja ahventa, pyydetty läheiseltä merialueelta.

Paula Halonen näyttää apulaisensa kanssa maakravuille kunnon lohen vonkaleita. Isompi kaloista painaa 18 kiloa.

n Kotkassa lakkaa pyydetty ja sitä syöty. Parasta se on halstrattuna, toiseksi parasta savustettuna ja kolmanneksi yleensä savustettu kala. Karhulan torilla on keskiviikkoisin ja lauantaisin hyvä tarjonta kalaa. Oma suosikkini on Keisarin Satama -ravintola Karhulassa.

Taatusti tuoretta kalaa

Matka jatkuu kohti Kotkansaarta. Kurvaamme Sapokan kautta, ohi Saharan ja pääsemme Kuusisen kalasatamaan.

Tuuli tuivertaa mereltä navakkana ja saa ilman lämpötilan laskemaan 4 asteeseen. Nyt on kesäkuu.

Sisällä Halosen kalakauppassa odot- kin, Halonen kertoo ja samassa lohta taa komea näky. Vitriini täynnä erilaisia lähtee silmiemme edestä Vaasaan. kalaherkkuja - merilohta ja -taimenta, kuhaa ja ahventa, pyydetty läheiseltä merialueelta. Halosen perheyrityksessä on selkeä työnjako.

- Mies ja pojat kalastaa ja myö myydää.

Sit myö ite niitä savustetaa ja kylmäsavustetaa ja tehdää pihvejä”, kiteyttää rouva Halonen.

Kala on taatusti tuoretta. Siitä kertoo myymälän seinällä liitutaulu, johon kalojen pyyntipäivät on merkitty. Tunnelma on kuin lapsuuden putiikissa.

- Kesällä täällä käy myös turisteja, joi- Liitutaulu kalakaupan seinällä den mukana kalaa lähtee kauemmas- kertoo kuinka tuoretta kala on.

19

Wanhan Fiskarin Emilia, Hanna, Riitta ja Merja – valmiina palvelemaan.

Nälkä alkaa jo kurnia vatsassa. Jos ABC:n munaleipää ei lasketa, on aamiainen vielä syömättä. Onneksi vastapäätä Halosta on Lampisen kalamaja.

Tällä kertaa meitä ei onnista, sillä kalamajassa majaa pitää yksityisporukka.

Hyvä että kauppa käy.

Kahvila Tulikukko

Peruutamme pari sataa metriä takaisin sisämaan suuntaan. Sapokan satamassa yksinäinen katujuna odottaa turhaan turisteja, sillä kylmä sää pitää lomailijat visusti sisällä. Onneksi kahvilaravintola Tulikukko tarjoaa hetkellisen keitaan, saamme lopulta aamiaista. Einiin-kalaihmisenä tilaan lihapiirakan, koska pidän sen nimestä. Kananmunalla, kinkulla ja sipulilla täytetyn lihiksen nimi on Ruuti, se tuo mieleeni Kyminlinnan. Kouvolassa lihapiirakan lempinimi on lihis tai läskiräpylä. Olisikohan siitä vientituotteeksi?

Ruuti ei ole kaksinen, eikä vedä vertoja Koivulan lihapiirakalle. Pisteet tulee kuitenkin tuotteistamisesta, sillä ilman nimeä piirakka olisi jäänyt syömättä.

Tony skruudaa kylmäsavulohileivän, eikä näytä erityisen onnelliselta.

20

Muuten paikka on miellyttävä - nasta ilmapiiri ja mukavat myyjät.

Tulikukko on erityisesti paikka, johon mennään nauttimaan kupponen kahvia merinäköalalla.

Ehkä yksi tuopponen olutta.

Tulinen yllatys torilla

Kotkan torilla etsimme jälkiruokaa ja meitä onnistaa, sillä törmäämme itse lettupoikaan, Janne Laukkoon, joka muutama vuosi sitten päätti rakentaa lettukojun polkupyörän päälle. Ideaa pidettiin pähkähulluna, mutta keksintö olikin menestys ja loppu on historiaa.

Lettupoika ottaa meidät vieraanvaraisesti vastaan ja tarjoaa tuulensuojan lämpimässä teltassa.

- Nyt ollaan kahvila Pannussa ja meillä on tarjolla perinteistä possoa ja siitä jatkojalostettua posmista, jossa on sisällä vaniljajäätelöä.

Päädymme perinteiseen possoon, omenamarmeladilla täytettyyn munkkipossuun.

- Sehän on hyvää ja rapsakkaa!

Jälkiruuan päätteeksi saamme lisää syötävää, kun eteemme tuodaan suuri, täytetty lettu.

- Tämä tässä on chililettu, Inferno nimeltään. Se on tulinen, ja sen sisällä on lihaa, juustoa ja sipulia. Tätä ei sitten saa muualta, kahvilan myyjätär Katri kertoo ylpeänä.

Tony maistaa ensimmäisenä.

- Jumaleisson, tää potkii, mutta ei ole liian tulinen. Tässä on hyvä, suolaisen pikantti maku. Ei ikinä uskoisi, että ollaan tekemisissä letun kanssa. Tää on aito makuinnovaatio ja just sitä mitä mä kaipaan, Tony hehkuttaa.

Parasta lohikeittoa

Päivän kohokohta on käsillä. Olemme sopineet yrittäjä Riitta Horton kanssa, että olemme valmiina klo 13 Sapokassa Sami-nimisen rannikkoaluksen vieressä. Tarkoitus on ottaa suunta kohti läheistä Karhusaarta, tutustua ympäristöön ja nauttia meren antimista.

Luonnonvoimat ovat asiasta eri mieltä, ja ankaran merenkäynnin takia matkamme peruuntuu. Riitta Horto pahoittelee tapahtunutta ja kutsuu meidät lounastamaan ravintolaansa Wanhaan Fiskariin. Sehän sopii, sillä olemme kuulleet Fiskarin legendaarisesta lohikeitosta, nähnyt siitä unta, muttemme koskaan ole päässeet sitä maistamaan.

Sisällä Fiskarissa on hämärää ja tunnelmallista. Kohdevalaisimia, merellisiä yksityiskohtia, taidetta ja kaikki huoliteltua ja tyylikästä. Vasemmalla on lyhyt baaritiski, oikealla viinipöytä ja suoraan edessä ruokailusali.

Lounaspöytäämme liittyy myös Matti Horto.

- Matti on entinen ammattikalastaja ja hänen pyytämistä kaloista me aikanaan aloitettiin ravintolatoiminta, Riitta Horto kertoo.

Hortot ovat pitkänlinjan yrittäjiä.

Wanha Fiskari on palvellut asiaikkai-

taan Sapokassa lähes neljännesvuosisadan. Nyt pariskunta on valmis siirtämään ravintolan tuoreisiin käsiin.

Yritykselle ei ole helppoa löytää jatkajaa taloudellisesti niukkoina aikoina.

- Nuoret eivät saa lainaa alkuinvestointeihin, eivätkä pysty aloittamaan yritystoimintaa. Haaste Suomessa on se, että yrittäminen ja yrittäjäksi alkaminen pitäisi tehdä helpommaksi, Matti Horto painottaa.

- Toisaalta koko ajan pitäisi tehdä töitä sen eteen, että yrittäjyys nähdään yhtenä vaihtoehtona työn tekemisessä, Riitta jatkaa.

Aloitamme salaatti- ja kalapöydällä.

Kylmäsavustettua kalaa, luomukurkkua, Reittisen ruisleipää, perunasalaattia, kananmunaa, tomaattia ja sipulia.

Uskallan maistaa jopa kraavilohta.

Kaikki ainekset ovat tuoreita ja hankittu paikallisilta tuottajilta.

Vuorossa pääruoka. Kermainen lohikeitto sulaa suussa. Ei porkkanaa eikä muuta turhaa, vaan Halosen pyytämää napakkaa lohta, seassa vähän uusia perunoita. Kaiken kruunaa elävä pianomusiikki. Tämä on arjen pientä luksusta.

YHTEENVETO Kotimatkalla mietimme kulunutta päivää. Yleisöltä suljettu Kyminlinnan alue pitäisi saada auki ja ihmisten käyttöön.

Linnoituksen suojaan voisi majoittua vaikka käsityöläisiä ja taiteilijoita. Pidettäisiin tapahtumia, juhlia, konsertteja, markkinoita ja myyjäisiä.

Tuotteistettaisiin palveluita, tekemistä, kokemista ja näkemistä turisteille. Paikalla olisi myös opas, joka kertoisi alueen historiasta - millaista oli ennen ja mikä johti siihen, että tänään asiat ovat näin.

Entä Kymenlaakson maku?

Kotkassa se voisi olla posso, inferno tai silakka. Tai merilohi, Fiskarin lohikeitosta puhumattakaan.

- Kymenlaakson vaakunassa on muuten lohi, merkkinä Kymijoen lohista!

21

TEKSTI tuoMo kAuHA KUVA Anni kYLMäLä

Kouvola-kattaus haastaa elintarvikealasta kiinnostuneet kumppanuuteen

Kouvolassa on käynnistetty alueellinen elintarvikealan kehittäminen toimialarajoja ylittävästi, ja sen linjaaminen alueelliseen elinkeinostrategiaan antaa toiminnalle lisääntyvää painoarvoa.

Määrällisiä mittareita tarkastellen seutukunnan elintarvi-

vuosien aikana. Vision mukaan alan suuret toimijat jatka-

keteollisuuden nykyinen vaikutus alueen BKT:hen on 3,4

vat paikkakunnalla vakaina, minkä lisäksi tuotantoa on

prosenttiyksikköä eli noin 101,6 miljoonaa euroa ja vai-

syntynyt uusissa yrityksissä ja toimipaikoissa. Lisäänty-

kutus työllisyyteen on 1 175 henkilötyövuotta. Elintarvike-

nyt matkailu voi tuoda kasvumahdollisuuksia ravitsemuk-

teollisuudella on myönteinen vaikutus myös muun muassa

sen ja majoituksen toimialalle. Verrattuna vuoteen 2011

yksityiseen kulutukseen, vientiin, tuontiin ja alueen elin-

tulevaisuus näyttää elintarvikealaa ja sen sidostoimintaa

keinorakenteeseen. Elintarvikeketjun positiivinen vaikutus

ajatellen valoisalta. Elintarviketeollisuuden tuotannossa

näkyy myös muilla toimialoilla. Alalle on myös syntynyt

kasvuarvio on lähes 70-, kotitalouksien lähiruoan käytössä

myös uusia kasvuyrityksiä ja toimijoita.

noin 30- ja ravitsemuksessa ja majoituksessa 60 prosent-

Ruoka-Kouvola 2020 -visiossa oletetaan, että seutu-

22

tia vuoteen 2020 mennessä.

kunnan elintarviketeollisuudessa on otettu merkittäviä ke-

Alueellista elintarvikealan kehittämistyötä on käynnis-

hitysaskelia yhtä aikaa useilla eri toimialoilla seuraavien

tetty viimeisen parin vuoden sisään kumppanuusmallia

ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa kehittämällä, jossa

Yrittämisen Ilo-tapahtumassa ”Ruoka-Kouvola” tarjoaa

vetovastuun ovat ottaneet Helsingin yliopiston alaiset yk-

kaksi kattausta: Kumppanuuspöydässä tarjolla on kasvu-

siköt. Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö ja Koulutus- ja

yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvää tietoutta

kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö saivat vuo-

ja kumppanuuden rakentamista. Kymenlaakso Areenan

den alusta Euroopan sosiaalirahaston, Hämeen ELY-Kes-

listalla on ”maistuvaan Kymenlaaksoon” liittyvä paneeli-

kuksen, Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan rahoittaman

keskustelu. Areena järjestetään yhteistyössä Kymenlaak-

”Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi”-hankkeen ve-

son kauppakamarin kanssa. Molemmissa pääosassa ovat

tovastuun. Hankkeessa on käynnistelty elintarvikealan ja

alueelliset elintarvikealan toimijat ja siitä kiinnostuneet ta-

siihen liittyvien toimialojen yhteistyötä kumppanuuspöytä-

hot. Kumppanuuspöytään olet Sinäkin tervetullut kumppa-

kokoontumisilla ja laadittu ns. Kouvola-kattaus malli, jossa

nuutta kehittämään yrittäjänä, organisaation edustajana

etsitään uutta, innovatiivista kumppanuustoimintaa siihen

tai yksittäisenä kansalaisena. Paneelikeskustelu on myös

liittyvine elementteineen alan kehittämiseksi. Kumppa-

avoin kaikille. Hanke jatkaa tapahtuman jälkeen kump-

nuuspöytämallilla rakennetaan verkostomaista kehittämis-

panuuden rakentamista Elimäen lähiruokamessuilla mm.

tapaa yhdistäen tutkivaa otetta käytännön kehittämisen

Lähiruuan ystävät ry:n kanssa.

menetelmiin. Tavoitteena on luoda alueellisen elintarvikealan kehittämistyöhön jatkuvuutta ja systemaattisuutta.

INFO > Lisätietoa kumppanuudesta: www.ruokakouvola.fi

23

TEKSTI VESA PARVINEN KUVAT AMANDA HYÖKKI

Kymintehdas herää unestaan

Kymintehtaan Yritysalueella on huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen maiseman kannalta. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Kymintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin 1930-luvun pääkonttoreineen, josta remontoimalla saamme Kouvolaan oman valtionhotellin.

UPM:n ja pienten yrittäjien kesken on Kymintehtaan vanhalle teollisuusalueelle nyt syntynyt reilun vuoden sisään yhteisö, joka kantaa nimeä Kuusankosken Taide-

24

ruukki. Vanha ostovarasto kätkee sisäänsä kuva- ja lasitaidetta, mainonnan suunnittelua ja valokuvausta, näyttely- ja teatteritoimintaa, kädentaitoa, kirpputoritoimintaa sekä entisöintiä. Lokakuussa 2012 ostovaraston vanhassa siivessä aloitti toimintansa TaideTupa PikkuSelma ja sen jälkeen on kasvuvauhti ollut nopeaa. Uusia toimijoita ja kyselijöitä on piisannut tasaiseen tahtiin.

Taidenäyttelyt Toisen kerroksen näyttelytila tarjoaa tasokkaita nykytaidenäyttelyitä ympäri vuoden. Taidenäyttelyiden osalta elämme tällä hetkellä jo vuotta 2015, joka on täyteen buukattu.

25

Taideruukissa on pajon puoteja, pajoja ja näyttelytoimintaa.

Vuoden 2016 näyttelytoiminnan suunnittelu ja näyttelyvaraukset alkavat pikapuolin. Kuvataiteilijat kautta Suomen ovat olleet halukkaita saamaan näyttelyitään Kuusankoskelle.

Käsityöläisten työpajatoiminta tukee kokonaisuutta upeasti.

Toimijoita Taideruukissa on jo pitkälle kolmatta kymmenettä ja kaikki tämä on pääsääntöisesti luotu kouvolalaisella yrittämisen halulla ja innolla. Luomuleivonnaisiakin saa viereisestä rakennuksesta.

Taiteiden yö tarjosi paljon nähtävää ja koettavaa.

Tapahtumat Kuusankosken Taideruukki ry. järjestää Kymintehtaan alueella koko perheen tapahtumia ja herättää mahdollisesti jotakin vanhaa eloon. Jotakin, jolla rakennamme yhteistä Kouvolaa, Kuusankosken kaupunginosasta käsin.

Kuusankosken Taideruukki ry. järjestää Kymintehtaan alueella koko perheen tapahtumia ja herättää mahdollisesti jotakin vanhaa eloon.

Kesäkausi Taideruukilla alkoi 7.6., jolloin alueella oli tarjolla taidetta, työpajoja, musiikkia, teatteria ja pikku purtavaa. Samaan aikaan alueella vieraili yli 500 partiolaista, joista lähes puolet osallistui Taideruukin toimijoiden pajoihin.

Elokuun 15. päivä Taideruukki osallistuu Kouvolan Tai-

teiden yöhön. Luvassa on näkemistä koko perheelle. Mai-

26

nittakoon vaikka Kleimolan Piian ohjaama teatteriesitys

tanssilavalla voisi pyörähdellä kesäillan valssia Hugo Mul-

Skavabölen pojat.

gvistin tahdissa. Tässä vaiheessa elämme unelmaa, mut-

Joulukuussa Taideruukilla järjestetään joulutapahtuma

ta visio on täysin kirkas.

sen parrakkaan vanhan ukkelin kanssa – viime vuonna ta-

Ja kun padon alapuolella olevat vanhat lossilauttalai-

pahtumassa vieraili parisen tuhatta ihmistä.

turit otettaisiin uudestaan käyttöön, niin meillä on samanlainen matkailuvaltti kuin Repovedelläkin. Vaijerivetoinen

Tulevaisuus

kesälautta kevyen liikenteen kulkijoille.

Onhan muutamalla kulttuuripersoonalla vielä muutama

Lisäksi ajatuksissa on jo herätelty ideaa kahvilatoimin-

hyvä visio, joiden toteuttaminen on ihan realistista. Ky-

nasta, monipuolisen taiteen työpaja- ja kurssitoiminnan

mintehtaan laidalla olevat vanhat luolat, sodanaikai-

ohessa. Kun vielä «vanha Venetsia», padon alapuolella

set ammussorvaamon tilat ovat ainutlaatuiset jo koko

saa toimijakseen tasokkaan ruokaravintolan, on paikka

Suomen mittakaavassa. Juha Salmisen pienimuotoinen

Suomen mittakaavassa todellinen matkailuvaltti.

teatteritoiminta on idea, jota ei toivottavasti byrokratia

kaada.

Muualla Suomessa ja ulkomailla vastaavat tilat, vas-

Suuri visio, Piia Kleimolan ideasta, on edessämme vie-

taavassa maisemakokonaisuudessa, on usein vallannut

lä kangastuksena. Ajatus Kymintehtaan kesäteatterista,

taide, kulttuuri ja matkailu. Jo ajat sitten. Miksi täällä

jolle maan- ja alueenomistaja UPM on näyttänyt alusta-

ei ole vieläkään kunnolla herätty? Sitä kysyivät useat

vaa vihreää valoa. Asia etenee omaa tahtiaan, ehkä ja

viime kesän vieraamme. En osannut kysymykseen suo-

toivottavasti. Mikä olisikaan hienompaa, kuin katsella ke-

raan vastata. Vielä.

säteatteria ilta- auringon laskiessa ja Kymijoen virratessa muutaman metrin päästä katsomosta. Vieressä olevalla

27

Kuusankosken Kymintehtaalla sijaitsevaan, 100-vuotta vanhaan Taide-

Kirjoittaja Vesa Parvisen näyttely- ja taidemyyntitoimintaa tarjoava TaideTupa PikkuSelma on ollut Kuusankosken Taideruukissa vuodesta 2011. Pilkanmaalla rehtorina ja luokanopettajana toimiva Parvinen on osakkaana myös Kuusaan Kunto-Mekassa.

ruukin päärakennukseen ja sen siipiosaan on muodostunut taiteilijoiden ja kädentaitajien keskittymä, joka tarjoaa vierailijalleen paljon nähtävää ympäri vuoden.

Kuva- ja lasitaidetta, valokuvausta, käsitöitä, entisöintiä, kynttilöiden ja korunvalmistusta. Taidenäyttelyitä ympäri vuoden, teatteritoimintaa, graafista suunnittelua ja vaikka kirpputoria kierrettäväksi. Luomuleivonnaisia unohtamatta.

Tervetuloa tutustumaan! Kymintehdas, Kyminväylä 2, 45700 Kuusankoski. Lisätietoa Taideruukin tekijöistä löydät www.taideruukki.fi ja facebookista!

5.9.14 KUUSANKOSKITALOLLA JA STUDIO123:SSA klo13-18 Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

OLETKO YRITTÄJÄ TAI YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNUT? Tervetuloa viettämään yrittäjän päivää monipuolisen ohjelman pariin.

Tapahtumassa mukana mm.

Taiteilija, suunnittelija Paola Suhonen, IvanaHelsinki.

28

Toimitusjohtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder Oy/ Superson Oy

Toimittaja ja hupparihörhö Sami Kuusela

Keskustelua yrittäjyydestä, tietoiskuja yrittäjyyden eri vaiheisiin, yrityscaseja, paneelikeskustelu, pelialan yritysten esittelyä, näytteilleasettajia ja paljon muuta. Tutustu ohjelmaan osoitteessa

Tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kyamk

Tarjolla herkullisia makuja: ulkona tarjolla suolaisia ja makeita vohveleita sekä myyntipiste, josta herkkuja

Kymenlaaksonkatu 1 • 45700 Kuusankoski p.05-3792080

ELY-keskuksen uudet yritysten kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointipalveluja, joiden avulla

ELY-keskuksen asiantuntijat ovat yrityksen palveluksessa

tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kan-

Uudet palvelumme tarjoavat yrityksellesi nopean

sainvälistymistä sekä ihmisten työllistämistä. Pal-

ja mutkattoman tien kohti tehokkaampaa toimin-

veluja hyödyntämällä yritys saa kokonaisvaltaisen

taa. Parhaiten pääset alkuun täyttämällä verkossa

ja räätälöidyn palvelun, joka toteutetaan yrityksen

yrityksen kehittämiskartoituksen ja lähettämällä

tarpeista ja lähtökohdista.

sen ELY-keskukseen.

Uudet yritysten kehittämispalvelut otetaan ELY-keskuksessa käyttöön syksyn 2014 aikana Kehittämispalveluille uskotaan olevan kysyntää, koska toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja yrityksillä on yhä suurempi tarve liiketoimintansa uudistamiseen, kasvuun ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

ELY-keskuksen asiantuntija tutustuu kartoitukseen ja ottaa yritykseen yhteyttä, minkä jälkeen sovitaan jatkosta yhdessä.

Uusien kehittämispalveluiden lisäksi yritykset voivat edelleen hakea rahoitusta yritystoiminnan kehittämiseen ELY-keskukselta, Tekesiltä, maaseudun kehittämisohjelmasta tai Finnverasta. TEpalveluista yritys saa apua henkilöstön rekrytointiin ja kehittämiseen sekä muutostilanteisiin.

Sujuva ja nopea polku oikeisiin kehittämistoimenpiteisiin Pk-yritysten kehittämispalvelut muo-

Lisätietoja saat www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi

dostuvat analyysistä ja konsultoinnista. Yritys saa

ja www.yritystenkehittamispalvelut.fi

nyt kustannustehokkaasti ja sujuvasti Suomen johtavien asiantuntijoiden apua yrityksen kehittämiseen.

YRITYKSEN KEHITTÄMISKARTOITUS

YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT ANALYYSI Nykytila-analyysi ja kehittämissuunnitelma

KONSULTOINTI Liiketoiminnan konsultointipalvelut

KOULUTUS Koulutusohjelmat avainhenkilöille

MUUT PALVELUT RAHOITUSPALVELUT

TE-PALVELUT

29

SYTY JA

SYTYTÄ.

GROWSTRONGER www.kyamk.fi/masterschool

30

5.9.14

KUUSANKOSKITALOLLA JA STUDIO123:SSA

klo13-18 Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

OLETKO YRITTÄJÄ TAI YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNUT? Tervetuloa viettämään yrittäjän päivää monipuolisen ohjelman pariin.

Tapahtumassa mukana mm.

Taiteilija, suunnittelija Paola Suhonen, IvanaHelsinki.

Toimitusjohtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder Oy/ Superson Oy

Toimittaja ja hupparihörhö Sami Kuusela

Keskustelua yrittäjyydestä, tietoiskuja yrittäjyyden eri vaiheisiin, yrityscaseja, paneelikeskustelu, pelialan yritysten esittelyä, näytteilleasettajia ja paljon muuta. Tutustu ohjelmaan osoitteessa

www.yrittamisenilo.fi

Olethan sinäkin mukana seudun vuoden tärkeimmässä yrittäjyystapahtumassa.

Tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kyamk

Tarjolla herkullisia makuja: ulkona tarjolla suolaisia ja makeita vohveleita sekä myyntipiste, josta herkkuja mukaan. Suolainen vohveli 4€, makea 3€, sis. kahvin.

Kahvila Valkaman Yrittämisen ILO –tarjouksena kahvi ja pulla 2,50€

Pääyhteistyökumppaneina

31

GrowKuusaasali , g n o r t s ! ä j ä t t yri 13:00 14:00

14:15 16:00

16:15 17:00

Voikkaasali

Sinä yrittäjäksi aikova, ajattelethan jo heti alussa yritystäsi kansainvälisenä toimijana?

Samoin kaikki nykyiset yrittäjät: olette jo nyt osa globaalia yritysympäristöä, kannattaa Tapahtuman avaus ja Kyamkin 14:15 Startup Afternoon - Keskustelua ja ottaa pallo haltuun heti ja kasvaa vahvaksi! lukuvuoden avajaiset. Puhetta puheita startupeista. Mukana mm.

15:45 yrittäjyydestä. Mukana keskushupparihörhö Sami Kuusela, Kotka telemassa taiteilja, suunnittelija Games, Patteri Network ja Fiban.

Kymenlaakson yhteinen Yrittämisen Ilo -tapahtuma pidetään tänä Paola Suhonen, IVANAhelsinki, Pitchauskisan parhaimmat pitchit ja vuonna Kuusankoskitalolla Yrittäjän päivänä 5.9.2014. Tilaisuus alkaa toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford voittajan julkistaminen.

Research Oy sekä Kyamkin rehtori Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisilla, jonka haluamme tuoda Petteri Ikonen ja Klaanin puheenAreena. vuosittain keskelle 16:00 paikallista Kymenlaakso tapahtumaa. Viime vuonnaMaistuva lukuvuoden avajaiset pidetjohtaja Satu Poikselkä.

Kymenlaakso. Keskustelemassa tiin Kotkan torilla, nyt keskellä yrittäjätapahtumaa.

17:00

toimitusjohtaja Maria Tigerstedt, III kumppanuuspöytä: ELINTARMustilan Viini Oy / projektipäällikkö VIKETOIMIJOIDEN KASVUYRITTÄMyös Kyamkin avajaisten teemana tänäKouvola vuonna yrittäjyys – ja Oy nimenomaan yrittäPaulaon Kulla, Innovation / JYYS JA OSAAMISEN KEHITTÄMItoimitusjohtaja Pekka Kaikkonen, NEN. Tilaisuuden sparraajinajyys kansainvälisessä toimintaympäristössä. Avajaisten pääesiintyjä on SuoHoviruoka Oy / toimitusjohtaja Timo men kansainvälisin muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen. Pidämme toimivat Torsti Hyyryläinen ja Manu Nisula, Kouvolan lakritsi Oy / Rantanen Helsingin yliopiston hänen kanssaan yhteisen keskustelupuheen, jossa on mukana myös Kyamkin asiantuntija Pekka Terhemaa, Pro Ruralia-instituutista. Laadulla Etelä-Suomi yrittäjä sekä Markku opiskelijakunta KlaaninAgria puheenjohtaja SatujaPoikselkä pohjoismaisen konkasvuyrittäjäksi, Ari Puuri, yrittäjä, Yli-Kaitala, Yli-Kaitalan Lomamökit. sulttiyhtiö Oxford Researchin toimitusjohtaja Jouni Eho. Pohdimme yhdesPuurin Kanala & Lasse Rainio, yrittäjä, Paneelin puheenjohtajana Kouvolan Polven Juustola Lähiruoan kasvupo-sä yrittäjyyttä ja sen kansainvälisyyttä. Keskusteluamme vetää Sami KuuseSanomien toimituksen päällikkö Petri tentiaali, Ismo Eerola, yrittäjä, la, toimittaja ja liikemies, jonka Hupparihörhö-yritys etsii start up -yrityksiä Karjalainen.

Kymenlaakso Areenan Benjamin maatilatori, Heila lähiruojärjestävät yhteistyössä Kouvolan suuryrityksille kumppaneiksi ja ostettavaksi. katori seudun kauppakamariosasto ja Helsingin yliopisto, Koulutus- ja Menestyminen on mahdollista.

Yrittäjyys on keskeisessä osassa korkeakoulumme kehittämiskeskus Palmenia. toimintaa. Olemme onTohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kyamk. Miten on mahdollista ryhtyänistuneetkin siinä hyvin: viimeisen valtakunnallisen mittauksen (2011) muyrittäjäksi haastavissakin olosuhteiskaan Kyamkista valmistuneista noinilo 4 %– ryhtyi yrittäjiksi.

Yrittämisen tee työtä jolla on 17:15 sa, riippumatta omasta koulutuksesmerkitystä, se jää viivan alle.

18:00 Kokemuksia yrittäjyydestä luovalla ta tai työhistoriasta.

Kansainvälisyys on jo merkittävässä osassa yrittäjyyskoulutustamme ja sen meralalla kantapään kautta. Toimituskitys kasvaa yhä. Kyamkilla on yhteistyötä esimerkiksi Cambridge Judge Business johtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder OyOpiskelijoitamme /Superson Oy. oli viime keväänä mukana CambridSchoolin ja Googlen kanssa.

Yläaula

13:00 Näytteilleasettajia 18:00

Ala-aula

13:00 Näytteilleasettajia 18:00

ge Venture Camp -koulutustapahtumassa.

Kirjasto

Kymenlaakson yritysilmapiirin edelleen kehittäminen on kaikkien meidän alueen toimijoiden tärkeimpiä tehtäviä.Kuusankosken Yritykset, opiskelijat, kansainväliset kirjastossa esillä verkostot ja yhteisöt 13:00

yrittäjyyteen ja makuihin liittyviä yhdessä kasvattavat maakunnasta vahvan tulevaisuuteen katsovan ja osaavan alukirjoja.

een. Tämä tapahtuma yhteisenä ponnistuksena on tästä hieno esimerkki.

Petteri Ikonen Rehtori, toimitusjohtaja, TaT President, Managing Director, DA

32

Viime vuonna Areenalla puhutti kansainvälistyvä Kouvola.

a l l a n e e r A a v u t s i a M ! o s k a a Kymenl

Kymenlaakso Areenalla käydään keskusteluja, kuullaan perusteluja puolesta ja vastaan ja avataan uusia näkökulmia maakunnan ajankohtaisiin aiheisiin. Tänä syksynä Areenalla puhuttaa ”Maistuva Kymenlaakso”.

Kymenlaakso Areena: Maistuva Kymenlaakso Voikkaasali klo 16–17

Tunnetaanko erinomaiset tuotteemme myös maakuntarajojen ulkopuolella?

Osaammeko tehdä tuottavaa yhteistyötä yli toimialarajojen? Toimiiko pellolta pöytään -ketju paikallisten tuottajien ja kauppiaiden välillä? Katso Kymen-

laakso Areenan keskustelijat tapahtuman ohjelmasta!

LUOTETTAVAA

KUMPPANUUTTA

LAADUKASTA

AIKUISKOULUTUSTA

Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus on ammatillinen aikuiskouluttaja, joka tarjoaa koulutusta niin yksilöille kuin yrityksille ja yhteisöillekin.

• Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat • Yrityskohtaiset koulutuspalvelut • Kattavasti erilaisia koulutusvaihtoehtoja useilla eri aloilla • Autamme myös rahoitusjärjestelyissä Olemme edelläkävijöitä osaamisen kehittämisessä –asiakkaidemme menestykseksi.

Liity Sinäkin joukkoomme ja päivitä osaamisesi tai hanki uusia taitoja.

Lisätietoja kaikista koulutustuotteistamme: www.kvlakk.fi

www.kvlakk.fi

Taitajantie 2, 45100 Kouvola puh. 020 7879 200 33

n a m u t TapahKuusaasali t ä j ä t s e järj t ä v y t y esittä 13:00 14:00

Voikkaasali

Yrittämisen ILO ei ole vain tapahtumakokonaisuus, se on myös asenne ja tah-

yrittäjyyttä ja yhteistyötä Kymenlaaksossa.

Tapahtuman avaus ja Kyamkin totila edistää14:15 Startup Afternoon - Keskustelua ja lukuvuoden avajaiset. Puhetta Yrittämisen ILO:ssa ovat puheita startupeista.

Mukana mm. mukana Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy, 15:45 yrittäjyydestä. Mukana keskus- Kymenlaakson kauppakamari, hupparihörhö Sami Kuusela, Kotka Kymen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen, Kouvotelemassa taiteilja, suunnittelija Games, Patteri Network ja Fiban. lan nuorkauppakamari, Kouvola Innovation Oy, Kouvolan kaupunki, Kouvolan Paola Suhonen, IVANAhelsinki, Pitchauskisan parhaimmat pitchit ja aikuiskoulutuskeskus, Kouvolan ammattiopisto, Helsingin yliopiston toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford voittajanseudun julkistaminen.

Research Oy sekä Kyamkin rehtorikoulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Petteri Ikonen ja Klaanin puheen- ja Cursor. Projekteista Kymenlaakso Maistuva Protomo, Ruoka Kouvola, Y4 ja Ve16:00 Uutta Elinvoimaa,Areena. johtaja Satu Poikselkä.

Kymenlaakso. Keskustelemassa tovoimainen17:00 Kymenlaakso. Lisäksi tapahtuman valmisteluun ja järjestelyihin

toimitusjohtaja Maria Tigerstedt, 14:15 III kumppanuuspöytä: ELINTAR-osallistuu suuri joukko Mustilan seutummeViini yrityksiä yrittäjyyshenkisiä ihmisiä. SeuOy / japrojektipäällikkö VIKETOIMIJOIDEN KASVUYRITTÄ16:00 JYYS JA OSAAMISEN KEHITTÄMIraavassa poimintoja järjestäjien kommenteista Paula Kulla, Kouvola Innovation ja Oyesittelyistä: / toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen, NEN. Tilaisuuden sparraajina Hoviruoka Oy / toimitusjohtaja Timo toimivat Torsti Hyyryläinen ja Manu Nisula, Kouvolan lakritsi Oy / Rantanen Helsingin yliopiston asiantuntija Pekka Terhemaa, Pro Ruralia-instituutista. Laadulla Agria Etelä-Suomi ja yrittäjä Markku kasvuyrittäjäksi, Ari Puuri, yrittäjä, Yli-Kaitala, Yli-Kaitalan Lomamökit.

Puurin Kanala & Lasse Rainio, yrittäjä, Paneelin puheenjohtajana Kouvolan Polven Juustola Lähiruoan kasvupoSanomien toimituksen päällikkö Petri tentiaali, Ismo Eerola, yrittäjä, Karjalainen. Kymenlaakso Areenan Benjamin maatilatori, Heila lähiruoKymenlaakson Protomo järjestävät yhteistyössä Kouvolan katori ammattikorkeakoulu seudun kauppakamariosasto ja Kymenlaakso Helsingin yliopisto, Koulutus- ja mahdollista.

Monialainen Kymenlaaksonon ammattikorkeakou16:15 Menestyminen Kymenlaakson Protomo on edistänyt uutta yritkehittämiskeskus Palmenia.

Tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, lu 17:00 tuottaa korkeatasoista ammatillista osaamista täjyyttä ja yritystoimintaa käsi kädessä Kyamkin Kyamk. Miten on mahdollista ryhtyä läheisessä yhteistyössä työelämän sekä muiden UuttaYrittämisen Elinvoimaa -projektin kanssa. yrittäjäksi haastavissakin olosuhteisilo – tee työtä jolla Yrittämisen on 17:15 koulutus- jasa, tutkimusorganisaatioiden kanssa. riippumatta omasta koulutuksesse jää viivan alle. näiden proIlo onmerkitystä, paras mahdollinen osoitus 18:00 Kokemuksia yrittäjyydestä luovalla ta tai työhistoriasta.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vahvisjektien ja eri organisaatioiden yhteistyöstä ja alalla kantapään kautta. Toimitustaa alueen osaamispääomaa, innovatiivisuutta yhteisestä tahtotilasta seutumme yrittäjyyden johtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder ja hyvinvointia koulutuksella, tutkimus- ja kehitedistämiseksi.

Protomon Oy /Superson Oy. kautta syntyneet uudet

Yläaula

tämistoiminnalla sekä palvelutoiminnalla, ja sillä

yritykset ja koko Protomo -yhteisö elävät ja yrittä-

on myös valtakunnallisesti merkittäviä osaamis-

vät iloisesti ympäri Suomea.

Näytteilleasettajia 13:00Toimimme alueita. vuoden 2014 Yrittämisen ILO 18:00 –tapahtuman pääjärjestäjänä.

Ala-aula

13:00 Näytteilleasettajia 18:00 www.kyamk.fi/

34

Kirjasto

13:00

Kuusankosken kirjastossa esillä yrittäjyyteen ja makuihin liittyviä kirjoja.

www.protomo.fi/kymenlaakso

Aikuiskoulutuskeskus Kouvola Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus on ammatillinen

Helsingin yliopisto, Koulutus- ja Pilkanmaa kehittämiskeskus Palmenia

aikuiskouluttaja, joka tarjoaa koulutusta niin yksi-

Tietoiskuja löille kuin yrityksille ja yhteisöille. Koulutustarjon-

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskes-

tamme on laajaa ja monialaista.

Tarinoita Spirit maaseutuyrittä14:00

20 vuotta. Palmenia edistää alueen kansainvälis-

Mattila

jyydestä, projektipäällikö Yrittämisen Ilo -tapahtumassa olemme Pasi vuonna

Kyamk 2014 mukana Jaskari, aktiivisesti monessa eri roolissa: yhtenä tapahtuman järjestäjistä, näytteilleasettaValmistautuminen omistajanvaih14:30

dokseen, projektipäällikkö Marja jana, luennoitsijana, cateringissa ja Kymikontak-

Katajainen, Avaimet vaihtoon tissa. Tapahtuman järjestämisessä mukana olo -projekti, Kouvola Innovation Oy luo uusia mahdollisuuksia myös omaan osallistu-

15:00 miseen.

Yrittäjän työttömyysturva ja starttiraha, Antero Järvinen, TE-toimisto

15:30

Finnveran rahoituspalvelut aloittavalle yrittäjälle

16:00

Tauko

16:30

Yrittäjäkoulutus. Maarit Helkala, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

Yrityscaseja

kus Palmenia on toiminut Kouvolan seudulla yli

14:00

Yrityscase 1. Osuuskunta joustavaa yhteisyrittämistä. Jaana nisaatioiden kilpailykykyä monialaisen Ahonen ja Anne-Mari Junnola ja asianRestaurointiosuuskunta Kymen tuntevan hanke- ja täydennyskoulutustoiminnan Karmiini

tymistä ja tehostaa seudun yritysten sekä orga-

avulla.

14:30

Yrityscase 2. KymiRing, Timo Pohjola

15:00

Tauko

15:30

Yrityscase 3. Kuusankosken Taideruukki Kymintehtaalla TaideTupa PikkuSelman omistaja, www.helsinki.fi / Taideruukki ry:n puheenjohtaja Vesa palmenia/kouvola/ Parvinen

www.kvlakk.fi/

Kymenlaakson 17:00 Ajankohtaista Yrittäjäjärjestöltä, kauppakamari Yrittäjätja liike-elämän etuKauppakamaritKymen ovat yritysten

järjestöjä, joiden tavoitteena on valvoa elinkeinoUuden yrityksen pankkija 17:30

vakuutuspalvelut sekä yrittäjän elämän yhteisiä etuja ja toimia yritysten toimin-

Kymenlaakson taedellytysten YEL. parantamiseksi niinOsuuspankki alueellisesti,

16:00 17:00

The European Academic Network for Open Innovation. Tutkija Ekaterina Albats, LUT Kouvola.

Puheenvuoro englanniksi.

Kouvola

Innovation Oy

Studio123

Kouvola Innovation eli Kinno on Kouvolan kaupungin omistama Kouvolan seudun kehittämisyh-

Peli

tiö. Se on perustettu vuonna 2009.

Yhtiön Tilaisuuden toiminnan tarkoitus avaus 13:00

on seudun elin-

valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

voimaisuuden kasvattaminen. Sen Kinno tekee

Hirvelä maakuntamme ja erityisesti sen yritysten toimin-

kemalla yritysten syntymistä, sijoittumista, kehit-

Kymenlaakson kauppakamarin missiona on

13:00 Kymen Yrittäjien paikallisyhdistykset taedellytysten kehittäminen.

Vuoden 2014 Yritesillä 18:00 tämisen Ilo -tapahtumassa Kymenlaakson kauppakamari on järjestämässä mm. Kymenlaakso

Piha-alue

Areenaa.

13:00 17:00

Vohvelibaari. Suolaisia ja makeita vohveleita sekä myyntipiste, josta herkkuja mukaan. Suolainen vohveli 4€, makea 3€, sis. kahvin. Herkut www.kymichamber.fi /fi/etusivu/ valmistaa ja tarjoilee Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

Games - Pelitalon tarina ja tu13:15 Kotkayritystoiminnan parantamalla edellytyksiä

13:45

Blackland Games - Kokemuksia

tymistä ja mobiilipelien säilymistä seudulla.

Kinno toimi vuoden kehittämisestä 2013 Dark Amber Softworkspääjärjestäjänä.

14:15tapahtumakokonaisuuden

Spin-offista Tänäkin vuonna KinnoStart-Upiksi on järjestelyissä mukana.

15:00

Mahdollinen keynote

16:00

Lopetussanat

www.kinno.fi/

Pääyhteistyökumppaneina

35

”Mitä tehtäis?”

Kuusaasali 13:00 14:00

14:15 16:00

Tapahtuman avaus ja Kyamkin lukuvuoden avajaiset. Puhetta yrittäjyydestä. Mukana keskustelemassa taiteilja, suunnittelija Paola Suhonen, IVANAhelsinki, toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy sekä Kyamkin rehtori Petteri Ikonen ja Klaanin puheenjohtaja Satu Poikselkä.

III kumppanuuspöytä: ELINTARVIKETOIMIJOIDEN KASVUYRITTÄJYYS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Tilaisuuden sparraajina toimivat Torsti Hyyryläinen ja Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Laadulla kasvuyrittäjäksi, Ari Puuri, yrittäjä, Puurin Kanala & Lasse Rainio, yrittäjä, Polven Juustola Lähiruoan kasvupotentiaali, Ismo Eerola, yrittäjä, Benjamin maatilatori, Heila lähiruokatori

Voikkaasali 14:15 15:45

Startup Afternoon - Keskustelua ja puheita startupeista. Mukana mm. hupparihörhö Sami Kuusela, Kotka Games, Patteri Network ja Fiban.

Pitchauskisan parhaimmat pitchit ja voittajan julkistaminen.

16:00 17:00

Kymenlaakso Areena. Maistuva Kymenlaakso. Keskustelemassa toimitusjohtaja Maria Tigerstedt, Mustilan Viini Oy / projektipäällikkö Paula Kulla, Kouvola Innovation Oy / toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen, Hoviruoka Oy / toimitusjohtaja Timo Nisula, Kouvolan lakritsi Oy / asiantuntija Pekka Terhemaa, Pro Agria Etelä-Suomi ja yrittäjä Markku Yli-Kaitala, Yli-Kaitalan Lomamökit.

Paneelin puheenjohtajana Kouvolan Sanomien toimituksen päällikkö Petri Karjalainen. Kymenlaakso Areenan järjestävät yhteistyössä Kouvolan seudun kauppakamariosasto ja Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

Ole hyvä!

Kaupungin tapahtumalehti jokaiseen kotiin

kouvola.fi/tapahtumat 16:15 Menestyminen on mahdollista. valmentaja Ilkka Virolainen, Kouvolan seudun ammattiopisto 17:00 Tohtori, Kyamk. Miten on mahdollista ryhtyä

Kouvolan seudun ammattiopisto, on moyrittäjäksi haastavissakinKSAO olosuhteis-

Kouvolan Nuorkauppakamari ry, Konuka Yrittämisen ilo – tee työtä jolla on

ta tai2100 työhistoriasta. opiskelee noin nuorta, KSAO Aikuisopistos-

17:15 Tarjoamme alle 4-kymppisille itsensä kehittämise jää viivan alle.

18:00 merkitystä, Kokemuksia yrittäjyydestä luovalla

sa noin 800 ja oppisopimuksella noin 500 opis-

oppia tekemään paikallisesti merkittäviä projek-

nialainen oppilaitos.

Seitsemässä toimipisteessä sa, riippumatta omasta koulutukses-

kelijaa. Henkilökuntaa on noin 250. Ammattiopis-

Yläaula

tossa voi opiskella lähes viittäkymmentä perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. KSAO on

Näytteilleasettajia 13:00Yrittämisen mukana Ilo -tapahtumassa mm. Uutta 18:00 Elinvoimaa -projektin kautta ja KSAO:n opiskelijat

Ala-aula auttavat käytännön järjestelyissä tapahtumapäivänä.

13:00

Näytteilleasettajia

sestä kiinnostuneille mahdollisuuksia osallistua ja

alalla kantapään kautta. Toimitusjohtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder teja, Oy verkostoitua toimijoiden kans/Supersonliike-elämän Oy. sa sekä tutustua ihmisiin hauskojen tapahtumien kautta. Vastaamme Yrittämisen Ilo -tapahtuman

Kirjasto

yhteydessä järjestettävästä Kymikontakti-tapahtumasta.

13:00

Kuusankosken kirjastossa esillä yrittäjyyteen ja makuihin liittyviä kirjoja.

18:00 www.ksao.fi/ www.konuka.fi/

36

Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Oy vahvistaa seudun osaamista, kilpailukykyä ja

Lappeenrannan teknillisen yliopiston toiminnassa

vetovoimaisuutta kehittämällä menestyvää yritys-

yhdistyvät tekniikan ja talouden yliopistotasoi-

Cursor Oy

Mattila

Pilkanmaa

toimintaa. Cursorin omistavat alueen viisi kuntaa:

nen osaaminen. Kouvolan yksikön tehtävänä on

Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamisen

tosten kanssa.

tämistoiminnan sekä koulutuksen avulla.

yhdessä seudun teollisuusyritysten Tietoiskujaja rahoituslai-

14:00 Tarinoita Spirit maaseutuyrittäPalvelemme kaikkia Etelä-Kymenlaakson yri-

jyydestä, projektipäällikö Pasi tyksiä, yrittäjiäJaskari, ja yrittäjiksi Kyamk aikovia sekä seudulle sijoittuvia yrityksiä perustamis- ja kehit-

14:30

Valmistautuminen omistajanvaihdokseen, projektipäällikkö Marja kehittämisohjelmilla vahvistamme Katajainen, Avaimetolemassa vaihtoon ole-projekti, Kouvola Innovation Oy via osaamisaloja ja luomme uusia liiketoimintatämisasioissa. Seudullisilla ja kansainvälisillä

mahdollisuuksia.

Cursor työttömyysturva on mukana tapahtumasja 15:00 Yrittäjän sa Y4-projektinstarttiraha, kautta.

Antero Järvinen,

TE-toimisto

15:30

Finnveran rahoituspalvelut aloittavalle yrittäjälle

16:00

Tauko

16:30

Yrittäjäkoulutus. Maarit Helkala, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

17:00 17:30

Yrityscaseja välittäminen Kouvolan alueelle tutkimus- ja kehitYrityscase 1. Osuuskunta 14:00 LUT Kouvolan johtaja, professori- Marko

avoimen innovaation opetuksen kehittämiseksi.

14:30

Yrityscase 2. KymiRing, Timo Pohjola

Joukko käsittää peräti 52 eri yhteistyöorganisaati-

Tauko 15:00 on edustajaa Euroopan 35 maasta. LUT Kouvolan yksikkö toimii hankkeen koordinaattorina, ja ver-

15:30

Yrityscase 3. Kuusankosken

kostoon kuuluu vähintään yksi yliopisto jokaisesta Taideruukki Kymintehtaalla -

PikkuSelman omistaja, EuroopanTaideTupa maasta. Hanke esitellään Yrittämisen Taideruukki ry:n puheenjohtaja Vesa ILO tapahtumassa.

Parvinen

16:00 17:00

www.cursor.fi/

Ajankohtaista Yrittäjäjärjestöltä, Kymen Yrittäjät Uuden yrityksen pankki- ja vakuutuspalvelut sekä yrittäjän YEL. Kymenlaakson Osuuspankki

Tork-

joustavaa yhteisyrittämistä.

Jaana keli yhteistyökumppaneineen perusti eurooppaAhonen ja Anne-Mari Junnola laisten kollegoidensa ja yhteistyökumppaniensa Restaurointiosuuskunta Kymen kanssa Eurooppalaisen akateemisen verkoston Karmiini

The European Academic Network for Open Innovation. Tutkija Ekaterina Albats, LUT Kouvola.

Puheenvuoro www.lut.fienglanniksi. /lut-kouvola

Studio123

Kymen Yrittäjät ry Peli - pk-yritysten edunvalvoja Kymen ry toimiiavaus pienten ja keskisuurten Tilaisuuden 13:00 Yrittäjät yritysten edunvalvojana ja tiedonvälittäjänä

Hirvelä 13:00 18:00

Kymen Yrittäjien paikallisyhdistykset esillä

Piha-alue

tarina 13:15 Kotka Games Kymenlaaksossa.

Kymen- Pelitalon Yrittäjät on Suomen Yrittäjien aluejärjestö, jonka alueella toimii

13:45

Blackland Games - Kokemuksia mobiilipelien kehittämisestä 3000.

14:15 Dark Amber Softworks Kymen Spin-offista Yrittäjät paikallisyhdistyksineen haluaa Start-Upiksi olla mukana Yrittämisenkeynote Ilo -tapahtumassa juhlisMahdollinen 15:00 yksitoista paikallisyhdistystä. Jäseniä on noin

tamassa suomalaista Yrittäjän päivää.

13:00 17:00

Vohvelibaari. Suolaisia ja makeita vohveleita sekä myyntipiste, josta herkkuja mukaan. Suolainen vohveli 4€, makea 3€, sis. kahvin. Herkut KUUSANKOSKITALOLLA valmistaa ja tarjoilee Kouvolan JA STUDIO123:SSA Aikuiskoulutuskeskus Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

16:00

Lopetussanat

5.9.14

klo13-18

OLETKO YRITTÄJÄ TAI YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNUT? Tervetuloa viettämään yrittäjän päivää monipuolisen ohjelman pariin.

www.yrittajat.fi/kymenyrittajat Pääyhteistyökumppaneina

Tapahtumassa mukana mm.

37

Kuusaasali 13:00 14:00

Tapahtuman avaus ja Kyamkin lukuvuoden avajaiset. Puhetta yrittäjyydestä. Mukana keskustelemassa taiteilja, suunnittelija Paola Suhonen, IVANAhelsinki, toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy sekä Kyamkin rehtori Petteri Ikonen ja Klaanin puheenjohtaja Satu Poikselkä.

14:15 16:00

III kumppanuuspöytä: ELINTARVIKETOIMIJOIDEN KASVUYRITTÄJYYS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Tilaisuuden sparraajina toimivat Torsti Hyyryläinen ja Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Laadulla kasvuyrittäjäksi, Ari Puuri, yrittäjä, Puurin Kanala & Lasse Rainio, yrittäjä, Polven Juustola Lähiruoan kasvupotentiaali, Ismo Eerola, yrittäjä, Benjamin maatilatori, Heila lähiruokatori

16:15 17:00

Menestyminen on mahdollista.

Tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kyamk. Miten on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi haastavissakin olosuhteissa, riippumatta omasta koulutuksesta tai työhistoriasta.

Voikkaasali 14:15 15:45

Startup Afternoon - Keskustelua ja puheita startupeista. Mukana mm. hupparihörhö Sami Kuusela, Kotka Games, Patteri Network ja Fiban.

Pitchauskisan parhaimmat pitchit ja voittajan julkistaminen.

16:00 17:00

Kymenlaakso Areena. Maistuva Kymenlaakso. Keskustelemassa toimitusjohtaja Maria Tigerstedt, Mustilan Viini Oy / projektipäällikkö Paula Kulla, Kouvola Innovation Oy / toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen, Hoviruoka Oy / toimitusjohtaja Timo Nisula, Kouvolan lakritsi Oy / asiantuntija Pekka Terhemaa, Pro Agria Etelä-Suomi ja yrittäjä Markku Yli-Kaitala, Yli-Kaitalan Lomamökit.

Paneelin puheenjohtajana Kouvolan Sanomien toimituksen päällikkö Petri Karjalainen. Kymenlaakso Areenan järjestävät yhteistyössä Kouvolan seudun kauppakamariosasto ja Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

17:15 18:00

Yrittämisen ilo – tee työtä jolla on merkitystä, se jää viivan alle.

Kokemuksia yrittäjyydestä luovalla alalla kantapään kautta. Toimitusjohtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder Oy /Superson Oy.

Yläaula 13:00 Näytteilleasettajia 18:00

Ala-aula

13:00 Näytteilleasettajia 18:00

38

Kirjasto 13:00

Kuusankosken kirjastossa esillä yrittäjyyteen ja makuihin liittyviä kirjoja.

Mattila

Pilkanmaa

Tietoiskuja

Yrityscaseja

14:00

Tarinoita Spirit maaseutuyrittäjyydestä, projektipäällikö Pasi Jaskari, Kyamk

14:30

Valmistautuminen omistajanvaihdokseen, projektipäällikkö Marja Katajainen, Avaimet vaihtoon -projekti, Kouvola Innovation Oy

15:00

Yrittäjän työttömyysturva ja starttiraha, Antero Järvinen, TE-toimisto

15:30

Finnveran rahoituspalvelut aloittavalle yrittäjälle

16:00

Tauko

16:30

Yrittäjäkoulutus. Maarit Helkala, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

17:00

Ajankohtaista Yrittäjäjärjestöltä, Kymen Yrittäjät

17:30

Uuden yrityksen pankki- ja vakuutuspalvelut sekä yrittäjän YEL. Kymenlaakson Osuuspankki

Hirvelä 13:00 18:00

Kymen Yrittäjien paikallisyhdistykset esillä

Piha-alue 13:00 17:00

Vohvelibaari. Suolaisia ja makeita vohveleita sekä myyntipiste, josta herkkuja mukaan. Suolainen vohveli 4€, makea 3€, sis. kahvin. Herkut valmistaa ja tarjoilee Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

14:00

Yrityscase 1. Osuuskunta joustavaa yhteisyrittämistä. Jaana Ahonen ja Anne-Mari Junnola Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini

14:30

Yrityscase 2. KymiRing, Timo Pohjola

15:00

Tauko

15:30

Yrityscase 3. Kuusankosken Taideruukki Kymintehtaalla TaideTupa PikkuSelman omistaja, Taideruukki ry:n puheenjohtaja Vesa Parvinen

16:00 17:00

The European Academic Network for Open Innovation. Tutkija Ekaterina Albats, LUT Kouvola.

Puheenvuoro englanniksi.

Studio123 Peli 13:00

Tilaisuuden avaus

13:15

Kotka Games - Pelitalon tarina

13:45

15:00

Blackland Games - Kokemuksia mobiilipelien kehittämisestä Dark Amber Softworks Spin-offista Start-Upiksi Mahdollinen keynote

16:00

Lopetussanat

14:15

Pääyhteistyökumppaneina

39

Kuvat ja teksti Kirsi Laakso-Markkanen

Mukana massa! tapahtu Yrittämisen Ilo -tapahtuma sekä iltajuhla on somistettu e.liten maahantuomilla Mantra-valaisinkalusteilla, jotka soveltuvat sekä sisä- että ulkokäyttöön.

e.lite valaisee sisä- ja ulkotilat

Käytännöllisyyttä sopivalla twistillä Janika Ripatti istuu e.liten showroomissa Kouvolassa

leenmyyjälle. Janikan aviomies Hannu Ripatti on yhtiön

kymmenien ellei satojen erilaisten valaisinten ympäröimä-

toimitusjohtaja.

nä. Takana on muutama vapaapäivä ja vierailu Jyväskylän

”Olemme nopea ja luotettava toimittaja, jolla on hyvä

asuntomessuilla. ”Bongasimme sieltä aika paljonkin omia

valikoima hyvännäköistä tavaraa. Myymiemme artikkelei-

tuotteitamme, etenkin pihavalaisimissa mutta myös kotien

den määrä on tuhansissa, ja varastossakin tuotteita on

sisustuksissa”.

600-700 eri mallia.” e.lite tuo valaisimia pääasiassa Eu-

Kouvolalainen sisustus- ja ulkovalaisimia maahan tuo-

roopasta ja Aasiasta. Toimittajat ovat vakiintuneita ja hy-

va e.lite toimii kilpaillulla alalla. Silti se on viime vuosina

viksi havaittuja.

pääsääntöisesti petrannut tulostaan parisenkymmentä

Taantuma ei ole e.litessä näkynyt. ”Taantumassa ihmi-

prosenttia joka kuukausi.

set panostavat kotiinsa.”

”Se kertoo varmasti siitä, että osamme osanneet valita oikeat tuotteet. Sellaiset, joissa laatu ja käytännöllisyys

e.lite ja IvanaHelsinki

yhdistyvät esteettisellä tavalla”, sanoo yrityksen maahan-

Taannoin julkisuutta sai e.liten yhteistyösopimus suunnit-

tuonnista ja kehityksestä vastaava Janika Ripatti. ”Toimin-

telija Paola Suhosen kanssa. IvanaHelsinki-kuoseja on

nan perusta on kuitenkin asiakaslähtöisyys ja ammattitai-

pöytä-, lattia- ja riippuvalaisimissa useita erilaisia ja mal-

to.”

listo täydentyy vielä tämän syksyn aikana.

e.liten varasto ja showroom sijaitsee Kouvolassa Ka-

Parhaillaan e.litessä valmistaudutaan vuoden suurim-

nervistontiellä. Yritys keskittyy tukkumyyntiin noin 500 jäl-

paan sesonkiin, syksyyn. ”Tavaraa on varastossa järjet-

”Meille on kerrottu, että e.liten tuotteet tunnistaa ja ne erottuvat.” Janika ja Hannu Ripatti.

40

Hyppy tuntemattomaan Janika Ripatille sukellus valaisinten maailmaan on ollut huikea – ja opettavainen. ”Olen oppinut kriittisemmäksi. Kaikkea ei pidä uskoa, mitä sanotaan vaan kannattaa ajatella itse. Hyppy lähihoitajan työstä kiinalaisten tehtaiden maailmaan on ollut kieltämättä iso.” Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa loppusuoralla olevat tuote- ja palvelumuotoilun opinnot ovat erityisesti olleet avartava kokemus. ”Opiskelu ja työnteko ovat tukeneet toisiaan hienosti”, kiittelee erityisesti palvelumuotoilusta innostunut Janika Ripatti.

tömästi”, kuvaa Hannu Ripatti. Toistaiseksi e.lite on keskittynyt toimimaan kotimaan markkinoilla, mutta ulkomarkkinatkin kiinnostavat. Vastikään valaisimia on Kouvolasta toimitettu muun muassa Hollantiin ja Viroon. e.liten maahantuomat tuotteet ovat esimerkki siitä, että suomalainen maku ei ole pelkästään skandinaavisen pelkistettyä, vähäeleistä ja graafista. Suomalainen syttyy myös bling-blingille ja rohkealle orgaaniselle muotoilulle. ”Esimerkiksi kylpyhuoneisiin halutaan luksusta: kristallia kattoon ja erilaisia valaisinpeilejä, sekä epäsuoraa valaistusta. Ripaus ylellisyyttä leviää kodin

INFO > Valaisinten maahantuoja, toimii Kouvolassa. > Perustettu vuonna 1988. > Aloitti kivijalkamyymälänä Kouvolan keskustassa. > Keskittynyt maahantuontiin vuodesta 2008, ei jälleenmyyntiä. > Työllistää vakituisesti 6 henkilöä + sesonkiaikana kiireapulaisen. > Lisätietoja: www.e.litevalaisimet.fi

kaikkiin tiloihin”, sanoo Janika Ripatti.

41

TEKSTI JA KUVA Antti HietA

INTOVerKKO – yrittäjämäisiä ominaisuuksia opiskelijaprojekteista Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) ja Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) yhteishankkeena toteutettavan Intoverkko-projektin yhtenä päätavoitteena on ollut jalostaa opiskelijoissa työelämän peräänkuuluttamia yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Yrittäjämäisillä ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. innovatiivisuutta, ongelmien havaitsemis- ja ratkaisukykyä, epävarmuuden sietokykyä sekä riskinottokykyä. Käytännön tasolla näitä ominaisuuksia on projektissa kehitetty yhdessä työelämän kanssa toteutettavissa opiskelijaprojekteissa.

42

Pääyhteistyökumppaneina hankkeessa

mistuspajoja paikallisen yrittäjän toi-

ta on opittu heti työtilanteissa. Omaan

ovat toimineet maakunnallisesti ja jopa

meksiantona.

osaamiseen on opittu luottamaan ja ongelmiin etsimään ratkaisuja ennak-

valtakunnallisesti huomattavaa kulttuu-

Projektien aikana tehdyn pitkäjäntei-

rillista ja matkailullista arvoa omaavat

sen suunnittelu –ja toteutusyhteistyön

koluulottomasti,

Mustilan Arboretum, sekä Verlan van-

kautta opiskelijat ovat päässeet perin-

ammattiosaamiseen luottaen.

ha tehdasruukkialue museoineen ja

teistä luokkaopetusta huomattavasti

Opiskelijoilta saadun palautteen pe-

yhteistyökumppaneineen. Kyseiset ta-

konkreettisemmin kiinni nimenomaan

rusteella ”oikeassa elämässä” tehtävät

hot valikoituivat mukaan hankkeeseen,

yrittäjämäisiä ominaisuuksia kehittäviin

projektimaiset

koska niillä oli parhaat mahdollisuudet

tehtäviin. Yhteistyökumppaneilta saatu-

myös mukavaa vaihtelua perinteiseen

tarjota monialaista kehittämispohjaa

jen toimeksiantojen tekeminen yhdessä

opetukseen ja antavat oivallisen mah-

toiminnallisesti tiiviissä, mutta silti vai-

on myös lisännyt opiskelijoiden tietoi-

dollisuuden testata koulussa opittuja

kutteille ja ajatuksille avoimessa jousta-

suutta siitä, millaista osaamista ylem-

asioita käytännössä, oikeisiin ongel-

vassa työ- ja oppimisympäristössä.

mällä tai alemmalla koulutusasteella

miin pureutuen.

omaan

kehittyvään

opintotehtävät

tuovat

Mustilassa opiskelijat ovat mm. suun-

tuotetaan. Joskus työelämässäkin on-

Intoverkko-projekti jatkuu vuoden

nitelleet ja toteuttaneet toimeksianta-

gelmallisia ennakkoluuloja on saatu

2014 loppuun asti. Projektin tuloksena

jalle yrityskuvatutkimuksen, sekä suu-

näin karsittua pois jo opiskeluvaihees-

syntyvä pedagoginen malli on oival-

rempaakin

sa.

linen työkalu oppilaitoksille kehittää

huomiota

saavuttaneen

opiskelijoiden

yrittäjämäisiä

ominai-

lastenpäivätapahtuman. Verlassa opis-

Yhteistyöprojekteissa opiskelijat ovat

kelijat ovat olleet mm. mukana suunnit-

saaneet oman toimintansa ja työnsä

suuksia kahden eri kouluasteen yhtei-

telemassa alueen markkinointia, sekä

tuloksista palautetta suoraan toimek-

sissä opiskelijaprojekteissa myös jat-

pitäneet yleisölle avoimia paperinval-

siantajalta, ja virheistä ja onnistumisis-

kossa.

Mustilan Arboretumissa viime keväänä toteutettu lastenpäivä tuotti sekä runsaasti iloa yleisölle, että onnistumisen kokemuksia KyAMKin ja KSAOn opiskelijoille. Kuvassa KSAOn matkailualan opiskelijoita tapahtuman toimitsijoina.

INFO > Lisätietoja Intoverkosta: Antti Hieta, projektivastaava, KSAO, p. 020 615 6346, antti.hieta@ksao.fi Pasi Korhonen, projektipäällikkö, KyAMK, p. 044 702 8996, pasi.korhonen@kyamk.fi

43

Makeaa elämää

TEKSTI tuoMo kAuHA KUVAT Anni kYLMäLä

Lähiruuan ystävät yhteistyötä edistämässä Lähiruuan ystävät ry (Lyry) perustettiin huhtikuussa 2011 Kaakkois-Suomen lähiruokatuottajien ja -käyttäjien yhteistyön lisäämiseksi ja lähiruuan käytön edistäjäksi. Yhdistyksen avaintoimintaa on mm. vuosittaisten Elimäen lähiruokamessujen järjestäminen.

Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna messuilla vieraili 9000 henkeä ja tänä vuonna tavoitellaan syyskuun toisena viikonloppuna vielä suurempaa kävijämäärää. Mustilan koulun pihamaalla järjestettävässä koko perheen tapahtumassa on mahdollista tutustua kymmenien tuottajien lähiruokavalikoimiin.

Tämän vuoden teemana on ”makea elämä” ja erityisenä mielenkiinnon kohteena hunajantuotanto. Lisäksi voi totuttuun tapaan nauttia Kahvila-ravintola

Alppiruusussa

maittavan

lähiruokalounaan tai -illallisen. Myös Mustilan Arboretumissa on omaa ohjelmaa.

Lyryn puuhakaksikko, Mustilan Viinin marjaviiniyrittäjä Maria Tigerstedt ja Lähiruuan ystävät ry:n puheenjohtaja Henri Brandt haluavat edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä hyvän asian tiimoilta. – Laajennamme mielellämme verkostoja muiden lähiruokayhdistysten ja myös -hankkeiden kanssa, toteaa Tigerstedt.

– Ja ”Makuja Kaakosta” -infosivusto toimii edelleen alueen lähiruokatoimijoiden ja -hankkeiden infokanavana, jatkaa Brandt.

44

Aktiivista yhteistyötä tehdään mm. ”Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi” -hankkeen kanssa. Yhdistys etsii jatkuvasti uusia toimintamahdollisuuksia ja sosiaalisessa mediassa toimivaa lähiruokapiiritoimintaa pilotoidaan syksyn aikana. Siinä alueen lähiruokatuottajat ja -ostajat kohtaisivat sosiaalisen median keinoin Facebookissa. Vastaavaa toimintaa on jo useammalla paikkakunnalla. – Testaamme, voisiko piiritoiminta täydentää lähiruokatuottajien ja –asiakkaiden yhteistyötä millä tavoin ja onko siitä pysyväksi toiminnaksi, Tigerstedt toteaa.

INFO > Lyryn jäseneksi voivat liittyä kaikki lähiruuasta kiinnostuneet kuluttajat, tuottajat ja yritykset jättämällä yhteystiedot osoitteeseen: lyryposti@gmail.com. Lähiruuan ystävien hallituksen jäsen Maria Tigerstedt osallistuu Yrittämisen Ilo -tapahtumassa Kymenlaakso Areenan ”Maistuva Kymenlaakso” -paneelikeskusteluun. > Kirjoittaja Tuomo Kauha on ”Ruoka-Kouvola”-hankkeen projektipäällikkö sekä työskentelee Helsingin yliopisto/ Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikössä.

45

TEKSTI tonY tAVi KUVAT fReeiMAGeS

etniset kaupat tuovat vaihtelua ja väriä kivijalkoihin sekä ruokavalioon

Kun kaupunkien keskustoista vapautuu liiketiloja, tarjoaa se mahdollisuuden uusille toimijoille tarjota palveluita erittäin keskeisellä sijainnilla. Maahanmuuttajataustaiset ja etniset ruokakaupat ovat olleet osana tätä katukuvan muutosta suomessa jo pidempään. Helsingissä tämä on näkynyt yli kymmenen vuotta esimerkiksi Hakaniemen kauppahallin ja Hämeentien ympäristössä, jossa etniset ruokakaupat, kuten Aseanic Trading, Indian Market ja Vii Voan ovat jokaisen itämaisen ruuan ystävän pyhiinvaelluskohteita.

Näistä jatkuvasti valikoimaansa kasvattavista makukeitaista tuoreet mangot, maustekastikkeet ja erilaiset tuoreyrtit löytävät tiensä kaupunkilaisten kodeista huippuravintoloihin. Nämä kansainvälisesti hyvin verkostoituneet toimijat tuovat tuotteet usein itse maahan, toimivat samalla vähittäiskauppana ja tukkuna. Osa tuotteista tulee suoratuontina lähtömaasta, osa tulee Ruotsin ja osa Hollannin tukkureiden kautta. Myös yhteishankintoja eri toimijoiden kesken tehdään, varsinkin tuoretuotteissa, joiden jakelu asiakkaille täytyy järjestää nopeasti.

Vaikka supermarkettien valikoima onkin tänä päivänä laaja ei niiden logistiikka ja ostovolyymit taivu samaan, sillä monet artikkelit ovat hyvin sesonkiluonteisia ja asiakasryhmät rajallisia. Mutta kun on kerran kokeillut eroa vaikka sitruunaruohon tai korianterin aromirikkaudessa etnisen kaupan ja supermarketin välillä, tietää mistä on kysymys.

46

Kouvolan Salpausselänkadulle on avautunut myös

listävät maahanmuuttajia. Usein toiminnassa on

muutama etninen kauppa. Niiden valikoima on vie-

mukana useita sukupolvia ja kaupanteko on myös

lä Helsinkiin verrattuna aika suppea ja keskittynyt

tärkeä sosiaalinen tapahtuma.

pääasiassa riisiin ja säilykkeisiin, mutta myös öl-

Hinta - laatusuhde tuotteissa ja esimerkiksi maus-

jyjä, mehuja ja lihapakasteita löytyy. Asiakaskunta

teissa on todella hyvä, sillä osaamista ja perinteitä

laajenee jatkuvasti ja myös aukioloajat ovat laajat.

näissä piireissä löytyy vuosisatoja ja asiakaskunta

Näistä kaupoista voi tehdä sunnuntaikävelyllä mu-

on vaativaa. Riisin kilohinta on kohdallaan ja lajik-

kaviä löytöjä ja samalla kasvattaa omaa mauste-

keita on saatavilla eri tarkoituksiin. Kannattaakin

kaappiaan. Salpausselänkadulla 12 vuotta aitoa

kysellä tuotteista ja niiden soveltuvuudesta erilai-

Thai -makuja tarjoilleessa Hua Hin -ravintolassa on

siin ruokiin. Kasvisruokavaliota noudattaville löytyy

myös pieni Thai-Shop ja myynnissä loistavaa inki-

erilaisia papuja, soijaa ja muita vegaanisia ruoka-

vääriteetä, Jasmiini -riisiä ja autenttisia currytahno-

aineita.

ja.

Kauppojen julkisivut ovat tällä hetkellä remontin Matkustaminen ja kiinnostus kansainvälisiin keit-

alla ja teippaukset ja nimikyltit siksi vajavaiset. Ovet

tiöihin tuovat lisää asiakkaita näihin pieniin ja eri-

ovat kuitenkin avoinna aamusta iltaan ja sisällä

koisempiin kauppoihin. Ne toimivat samalla myös

odottaa jännittävä makumatka kansainvälisiin keit-

oivana kohtaamispaikkana ihmisten välillä ja työl-

tiöihin. Astu sisään ja olet kokemusta rikkaampi.

47

www.lumon.fi/kampanja

Lumon terassi- ja parvekelasitukset – elegantti ja kestävä ratkaisu

Haaveiletko sinäkin lasituksesta? – Sijoita asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen hyvinvointiin Terassilasitukset • Parvekelasitukset • Kaiteet • Auringonsuojaverhot • Huolto Lumon parvekelasitus ja lasitettu terassi antavat lisää viihtyisää asuintilaa. Lasitus suojaa sateelta ja lumelta sekä lenteleviltä roskilta. Muunna lasitettu parveke ja terassi sellaiseksi, josta olet aina haaveillut: juhlien pitopaikaksi, harrastetilaksi, pikkupuutarhaksi, lukunurkaksi… anna mielikuvituksesi lentää.

020 7403 200

(Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy

Yrjö nauttii yrittämisestä Ja mikäs on yrittäessä. Asiantuntijoidemme avulla Yrjö löysi yritykselleen sopivan sähköratkaisun.

Pyydä sinäkin yrityksellesi sähkötarjous yrityspalvelustamme p. 05 7780 530.

www.ksoy.fi

48

Löydä kumppaneita, tarjoa palveluita, markkinoi yritystäsi – Suomen Yrittäjien kautta saat laajat verkostot. Yrityshakuja verkostoitumispalvelumme Synergia yhdistää yrittäjät, joita on jäseninämme jo 116 000.

Liity nyt jäseneksi yrittajat.fi/jaseneksi ja osallistut Suomessa tehdyn A-sarjan Mercedes-Benzin arvontaan.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

49

Teksti Annika Valsti Kuva Sofia Virtanen

Yrittäjäjärjestö tuntee yrittäjän arjen Yrityksen taustalla on aina tarina. Ohessa esitellään

Iitin, Jaalan, Kotkan, Kouvolan, Kuusankosken, Pyhtään,

kolme erilaista kymenlaaksolaista yrittäjätarinaa hy-

Valkealan sekä Virolahden ja Miehikkälän Yrittäjissä on

vin erilaisilta toimialoilta. Kymen Yrittäjissä mielen-

noin 3000.

kiintoisia yrittäjätarinoita on lähes 3000 lisää, joista

Kymen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen haluaa kehit-

jokainen ansaitsee tulla kerrotuksi.

tää elinkeinoelämää maakuntamme parhaaksi yhteis-

Kymen Yrittäjät ry on toiminut pienten ja keski-

työssä muiden alueellisten ja paikallisten vaikuttajien

suurten yritysten edunvalvojana ja tiedonvälittäjä-

kanssa. Yrittäjäjärjestöllä on edustajia kymmenissä alu-

nä Kymenlaaksossa yli seitsemän vuosikymmentä.

eellisissa ja maakunnallisissa työryhmissä ja neuvottelu-

Kymen Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien aluejär-

kunnissa.

jestöistä, jonka alueella toimii yksitoista paikallisyhdistystä. Jäseniä Anjalankosken, Elimäen, Haminan,

Yrittäjyys luo elinvoimaa!

Kymen Yrittäjät palkitsee vuosittain maakunnallisen yrityksen ja nuoren yrittäjän. Kuvassa viime vuoden nuori yrittäjä Janne Anttila (Kaivutyö J. Anttila Oy) sekä vuoden maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneen Öljyhetki Oy:n Juhani Lamminen ja Jarmo Antikainen.

50

yritysesittelyssä transpeltola

“Kemikaalikuljetukset menevät pääasiassa raiteita pitkin”, kertovat Hannu Peltola ja Anu Kujansuu.

TEKSTI JA KUVA STIINA KOKKONEN

Tuontia ja vientiä pyörillä ja raiteilla TransPeltolan toimitusjohtaja Hannu Peltola katselee tyttärensä, markkinointijohtaja Anu Kujansuun kanssa Kouvolan logistiikkaylpeyttä, Kullasvaaran aluetta, uuden toimitilansa pihalla ja tuumii, että kaikki alueen hallit ovat täynnä tavaraa. Peltola uskoo, että kun taantuma vähänkin hellittää, rakentamisvauhti alueella kiihtyy entisestään. ”Koko ajan on logistiikka- ja huolinta-alalla kehitettävä uutta, jos meinaa kilpailussa pysyä mukana.” Ja Peltola on pysynyt.

Yritys aloitti yhdellä pakettiautolla kuljetukset Kuusankosken kauppalassa vuonna 1958. 1970-luvulta lähtien toiminta on tasaisesti laajentunut. Tällä hetkellä kuljetuksia ja huolintaa tehdään Venäjälle ja IVY-maihin neljällä yrityksellä: TransPeltolan, Peltolan Kuljetuksen, Euro-Baltic Logisticsin ja osakkuusyritys Kouvola Cargo Handlingin kautta. ”Lehtitalojen matkassa lähdettiin 1980-luvulla ulkomaille. Silloin suomalaiset viejät ostivat kuljetuspalvelut paikallisilta yrityksiltä.”

Venäjälle Hannu Peltolan yritykset ovat tehneet kuljetuksia 30 vuotta. ”Asiakas tarjosi ajoa. Eihän sitä olisi muuten kaikista mahdollisuuksista tiennyt.” Peltola on nähnyt Neuvostoliiton ja sen hajoamisen, jonka jälkeen suomalaisilla kuljetusyrityksillä riitti ajoa itänaapuriin. Ruplan devalvaation jälkeen vuonna 1998 kuljetukset alkoivat siirtyä venäläis-

Hannu Peltolan yritysrypäs työllistää sata henkeä

ten käsiin. ”Tällä hetkellä viemme Venäjälle erikoistuotteita.

Peruskuljetuksen hoitavat venäläiset autot.” Venäjä on aina haasteellinen ja epävarma alue. ”Yllättäviäkin lakimuutoksia voi tulla nopeasti. Esimerkiksi TIR-passitusjärjestelmän jatkuminen Venäjällä on ollut kuluneen vuoden aikana jo useaan otteeseen katkolla. Kuljetusyritysten on pitänyt miettiä, miten tavaroita saadaan jatkossa kuljetettua Venäjälle, jos TIR-kuljetukset loppuvat.”

Peltolan yritysten liikevaihto jakautuu lähes tarkalleen puoliksi pyörille ja raiteille. ”Painavan tavaran pidemmän matkan kuljetukset kannattaa tehdä raiteilla. Auto on kilpailukykyisin kuljetusmuoto lähialueelle, Moskovaan asti.” Loppukeväästä valmistunut uusi logistiikkakeskus tukee molempia kuljetusmuotoja.

Hannu Peltola ja Anu Kujansuu puhuvat pk-yrittäjyyden puolesta, vaikka heidän oma yritysryppäänsä luokitellaankin sadalla työpaikalla jo isompaan sarjaan. ”Ei tässä muuta osaisi oikein tehdä. Pitkäjänteistä työtähän tämä on eikä laakereilla ole yhtään vara levätä”, tuumii Peltola. Anu Kujansuuta on myös huolinta-ala aina kutsunut. Hän on nähnyt logistiikka-alaa myös Tullihallituksen näkökulmasta Helsingistä. ”Vuonna 2006 palasin tänne ja nyt teen myyntityötä.”

51

yritysesittelyssä huuma

Teksti ja kuva Annika Valsti

Yrittäjän ilo Yrittäjyys oli luonnollinen valinta MIKKO PAAVOLALLE, joka on yrittäjä jo useassa polvessa. Kotkalaisen Hyvinvointikeskus Huuman pääomistaja ja toimitusjohtaja nauttii vastuusta.

- Minulle oli selvä peli ryhtyä yrittäjäksi. Isäni on ollut yrittäjä lähes koko elämänsä, Paavola kertoo.

Nuori yrittäjä kertoo aikuistuneensa oman yrityksen myötä. Hyvinvointikeskus Huuma sai alkunsa 2007, kun Paavola yhdessä neljän muun omistajan kanssa osti karhulalaisen Fitergon. Nykyisiin tiloihinsa Kotkan Korelassa Huuma muutti vuonna 2010. Yrityksen palveluksessa on 15 kokopäiväistä ja 15 osa-aikaista työntekijää.

- Tarjoamme kuntosalin ja ryhmäliikuntatuntien lisäksi personal trainer -palveluita. Johtotähtemme on fustra, joka on meillä yksinoikeudella tällä alueella, Paavola sanoo.

Erilaiset trendit näkyvät alalla ja niihin pyritään reagoimaan nopeasti. Tällä hetkellä etenkin personal trainer -palvelut kasvattavat suosiotaan.

- Käymme ulkomailla hakemassa vinkkejä tulevista trendeistä. Suomeen kaikki tulee aina vähän jäljessä. Harva laji säilyttää suosionsa kuitenkaan pitkään. Meillä sellainen on oikeastaan BodyPump.

Hyvinvointikeskus Huuman yrittäjän Mikko Paavola rohkaisee jokaista yrittäjyydestä haaveilevaa toteuttamaan unelmansa. ”Pitää vain tajuta realiteetit, sillä yrittäjyys vaatii kovaa duunia” nuori yrittäjä muistuttaa.

Vastuu on yrittäjyyden suola Yrittäjyydessä Paavolan mukaan parasta on mahdollisuus hallita omaa kalenteriaan ja yritystään.

- On vaikeaa kuvitella, että olisin toisella töissä. Yrittäjyys on oma valinta ja pidän vastuusta.

Yrittäjäjärjestöön Paavola on kuulunut alusta asti. Järjestöstä hän hakee etenkin verkostoitumista muiden alueen yrittäjien kanssa.

- Verkostoituminen on pitkälti on kiinni omasta aktiivisuudesta, hän muistuttaa.

Yrittämisen ilo koostuu Paavolan mukaan monesta eri asiasta.

- Suurin ilo on se, että olen voinut tarjota työpaikan tai hienon treenipaikan mahdollisimman monelle. Asiakkaiden menestystarinat ovat myös ilon aihe, Paavola toteaa.

Hyvinvointikeskus Huuma sijaitsee Kotkan Korelassa. Nykyinen kiinteistö kuuluu kiinteistöyhtiölle, jota Mikko Paavola pyörittää kahden siskonsa kanssa. Yrittäjyys on perheellä verissä.

52

HAK UAI K

A 8.

–22

.9.

Syksyn yhteishaku 8.–22.9.

Muotoilija (AMK) muoti- ja puvustus (P) tuote- ja palvelumuotoilu (P) puumuotoilu (M) Tradenomi (AMK) johdon assistenttityö ja kielet (P) liiketalous (M) Ensihoitaja (AMK) (P) Sairaanhoitaja (AMK) (P) Sosionomi (AMK) (M) P = päivätoteutus M = monimuotototeutus

Lisätiedoa Hakutoimisto 044 702 8752 Katso lisää: www.kyamk.fi/hakijalle

Ammattitaidossa

on luonnetta 53

yrITySESITTElySSä KoUVolAn lAKrITSI

TEKSTI JA KUVA AnneMARi BACkMAn / kYMenLAAkSon kAuPPAkAMARi TUOTEKUVAT Anni kYLMäLä

Mustaa kultaa Kouvolasta ”Meillä on aivan ylivertainen tuote. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei pitäisi Kouvolan Lakritsia parhaana lakuna”, paljastaa lakutehtailija Timo Nisula Kouvolan Lakritsin yli sata vuotta kestäneen suosion salaisuuden.

Nisula on häärännyt lakutehtailijana vuodesta 2008, mut-

Luvassa uusia aluevaltauksia

ta tehtaan juuret ulottuvat pitkälle taaksepäin. Alun perin

Nisulan mukaan lakritsia tehdään Kouvolassa jatkossa-

Kouvolan Lakritsi ei ole kouvolalainen vaan makeisen val-

kin niillä resursseilla, jotka ovat jo olemassa: 19 henkilön

mistuksen aloittanut Papulan Vesitehdas näki päivänvalon

voimin mustaa kultaa syntyy noin 3000 kiloa päivässä.

vuonna 1906 Viipurissa. Sittemmin toimittiin jonkin aikaa

Haaveena ei ole kasvaa kooltaan keskisuureksi yrityksek-

myös mm. Uudessakaupungissa Makeis- ja Mehu Oy:nä

si, jossa menot ovat suuren yrityksen luokkaa, mutta tulot

kouvolalaisten Reino ja Ilmari Olkun omistuksessa. Kou-

pienen yrityksen. Lakritsin osalta kasvun tekee haasteelli-

volan Tornionmäkeen mustan kullan tuotanto tuli vuonna

seksi myös se, että makutottumukset ovat kulttuurisidon-

1947 jäädäkseen.

naisia ja opittuja ja niitä on vaikea muuttaa.

”Kouvolan Lakritsi kuuluu Kouvolaan. En osaa ajatella,

”Lakritsia syödään aika harvassa maassa. Lakritsiuu-

että tuotanto siirtyisi täältä jonnekin muualle – se tuntuisi

tetta on käytetty lähinnä lääkkeenä, ja edelleen esimer-

jonkinasteiselta

kiksi USA:ssa sitä myydään luontaistuotekaupoissa ter-

maanpetokselta.

veystuotteena. Makeisena se on tullut tunnetuksi vasta

Takana on sata

vuonna 1760. Tänä päivänä se maistuu etupäässä meillä

vuotta

Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Pohjois-Saksassa”,

historiaa

ja minun tehtävä-

Nisula kertoo.

ni on pitää huolta

Merkittävät investoinnit ja vientimarkkinoiden valtaukset

siitä, että tällä on

eivät siis kuulu tulevaisuuden suunnitelmiin. Nisulan mukaan

myös sata vuot-

Kouvolan Lakritsi voi kuitenkin kasvaa ja kukoistaa muilla ta-

ta tulevaisuutta”,

voin. Suunnitelmissa on lakulle aivan uusia aluevaltauksia ja

Nisula sanoo.

näkyvyyttä ehkä yllättävissäkin paikoissa.

Tarjoiluehdotus Kouvolan mustalle kullalle: suupuhallettu Marja Hepo-Ahon ”Viimeinkin yhtä” -sarjan kulho TaideTupa PikkuSelmasta, Kuusankosken Taideruukista.

54

”Kouvolan lakritsi on Suomen parasta”, vakuuttaa lakutehtailija Timo Nisula

”Uskon liikevaihtomme kasvavan tänäkin vuonna noin 20 %, mutta sen saavuttamiseksi tarvitaan uusia alue-

INFO

valtauksia. Kouvolan Lakritsi tulee näkymään enemmän siellä, täällä ja tuolla, ja teemme yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aivan uudenlaisia tuotteita. Meillä on jo kokemusta Kouvolan lakusta tehdystä Laku-Porterista, joka voitti parhaan erikoisporter-palkinnon GöteborgscPorterfestival -tapahtumassa viime vuonna”, Nisula hehkuttaa.

Yhteistyössä on voimaa Nisula uskoo yhteistyön voimaan ja toivoo, että suomalaisesta yksin yrittämisestä päästäisiin askel eteenpäin kohti yhdessä tekemistä. ”Meillä on sellainen mentaliteetti, että insinööri keksii tuotteen lähes salaa ja yksin ja yrittää sitten ilman apua myydä sitä maailmalle.

Tehtävä on vaikea jos ei suorastaan mahdoton. Tarvitsemme keskinäistä luottamusta ja yhdessä tekemistä”, sanoo Nisula. Lisää kaivataan myös myynti- ja markkinointiosaamista. Aloittaessaan lakutehtailijana Nisula siirsi tuotantolähtöisen yrityksen painopistettä piirun verran markkinointiin ja myyntiin. Niillä keinoin liikevaihto ja tulos tuplaantuivat lyhyessä ajassa. ”Ilman myyntiä

> Kouvolan Lakritsi Oy valmistaa lakritsituotteita yli kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. Lakritsin valmistus on aloitettu vuonna 1945 ja lopulliseen muotoon resepti on tarkennettu 1950-luvulla englantilaisen asiantuntijan opastuksella. Kouvolan Lakritsi valmistetaan perinteisellä keittomenetelmällä avokattilalla keittämällä. Tärkeimpänä vientialueena on Skandinavia ja etenkin Tanska.

Tehdas sijaitsee Kouvolan Tornionmäessä. > Tutustu Kouvolan Lakritsin historiaan http://www.kouvolanlakritsi.fi/index.php?k=9670) > Kouvolan Lakritsi valittiin puolueettomasti Suomen Parhaaksi Lakritsiksi vuonna 1995 ”Suomen Paras” -ohjelmassa https://www.youtube.com/watch?v=fH6MKJtfmoI) > Lakutehtailija Timo Nisula mukana Kymenlaakso Areenalla (linkki tapahtuman ohjelmatietoihin) > Lakutehtailija Timo Nisulan Piirimyyjä-blogia voit lukea osoitteessa http://piirimyyja.me

tuotanto on turhaa”, Nisula muistuttaa.

55

yritysesittelyssä studio 123

TEKSTI JA KUVA ANNIKA VALSTI

Menestyminen vaatii rohkeaa kehitystä

56

Veikko Viitanen ei vaihtaisi yrittäjyyttä Studio 123:ssa mihinkään. Parhaita puolia on yrittäjän vapaus, vaikka työ onkin sitovaa. - Puhelin on aina auki, mutta se ei minua stressaa.

Kouvolan Kuusankoskella vuodesta 1985 toimineen elo-

- Kun ei ollut kävijöitä, emme saaneet ensi-iltoja ja kun ei

kuvateatteri Studio123:n yrittäjä Veikko Viitanen päätyi

ollut ensi-iltoja, ei ollut kävijöitä. Se oli oravanpyörä, Viita-

alalle lehti-ilmoituksen kautta.

nen muistelee.

- Kaupungin rakennuttamaan elokuvateatteriin haettiin

Tilanne muuttui 90-luvun taitteessa, kun ensimmäiset

lehdessä yrittäjää. Etsin siihen aikaan uutta työtä, hain

isot ensi-illat saatiin myös Kuusankoskelle. Samoihin ai-

yrittäjäksi ja pääsin. Aloitin virallisesti itsenäisyyspäivänä

koihin Viitanen uudisti teatterin äänilaitteita. Lopullinen

vuonna 1985, Viitanen kertoo.

muutos tapahtui digifilmilaitteiden myötä, kun elokuvien

Alkuun elokuvateatteri houkutteli vähän kävijöitä, sillä

kopioiden määrät kasvoivat ja ensi-illat lisääntyivät. Stu-

pienen teatterin oli mahdotonta saada ensi-iltoja ja lisäksi

dio123 olikin ensimmäisiä digitalisoituneita elokuvateatte-

ihmiset viihtyivät kotona television ääressä.

reita Suomessa.

Monipuolisempaa palvelua Nykyisin Veikko Viitanen työskentelee pääosin vuon-

Toimitus kysyi

na 2012 kauppakeskus Veturin yhteyteen avatussa Kino123:ssa ja Studio123 on hänen tyttärensä Elise Brandtin vastuulla. Kahden elokuvateatterin palveluksessa työskentelee 16 henkeä.

Kaksi elokuvateatteria on mahdollistanut yleisön moni-

Mikä on paras näkemäsi elokuva? eLiSe BRAnDt

puolisen palvelemisen. Kassamagneettien lisäksi ohjel-

Amadeus on paras kaikista. Uusimmista Inception.

mistoon kuuluvat myös marginaalielokuvat, ooppera- ja

Joka viikko tulee uusia lempielokuvia.

balettiesitykset sekä konserttitaltioinnit.

- Halusimme tarjota jotakin muutakin kuin vain elokuvia.

Nykyisen tekniikan avulla saamme vedettyä suoria oopperalähetyksiä esimerkiksi Lontoosta, Elise Brandt sanoo.

Veikko ViitAnen Taru Sormusten Herrasta ja Bondit. Pidän uusista Bondeista, sillä Daniel Craig on uskottava Bond.

Elokuvateattereiden kehittäminen on Viitaselle ja Brandtille tärkeää. Elokuvissa käynnin suurimpia kilpailijoita ovat monipuolistuneet kotiteatterit, suoratoistopalvelut kuten Netflix ja laiton lataaminen.

Menestyksensä salaisuudeksi Viitanen ja Brandt kertovat hyvän asiakaspalvelun. Yrittämisen ilo tuleekin molem-

Parasta työssä on, kun näkee, että asiakkailla on kivaa, Brandt summaa.

pien mielestä asiakkaista.

57

Ovatko teillä tänään kaikki paikalla?

Pohjolan Hyvinvoivan työpaikan ratkaisu auttaa pitämään henkilöstön terveenä ja tuottavana ja työyhteisön turvallisena. Varaa aika vakuutusasiantuntijallemme numerosta 0100 05151 tai lue lisää osoitteesta pohjola.fi/tyo

DEMENTIATURVA 9Solutions-järjeste lmä antaa dementoituneille potilaille mahdollisuuden elää arkeaan inhimillisellä tavalla. Järjestelmä turvaa ihmisiä huomaamattomas ja reaaliajassa. Kun ti he liikkuvat turvallisella alueella, järjestelmä seuraa tapahtumia taustalla.

Hoitohenkilökunna lle lähetetään automaattinen hälytys, jos potilaat poistuvat turvalliselta alueelta.

Järjestelmä mahdollistaa myös perinteisen ovivalvonnan ja -ohjauksen. Sallitut alueet voidaan määritellä ryhmille tai jopa yksittäisille henkilöille. Ne voidaan myös asettaa aktiivisiksi tietyille kellonajoille ja viikonpäiville.

Järjestelmä on huomaamaton ja lisää asiakkaiden turvallisuudentunn etta.

Järjestelmä antaa henkilökunnalle aikaa keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön sillä se huolehtii automaattisesti asukkaiden turvallisuudesta huomaamattomas ti taustalla Keväällä 2014 9Solutions-järjeste lmään lanseerataan ranneke, joka mahdollistaa paikannuksen myös ulkona.

1/2014 KASLEHTI NS ASIA

9SOLUTIO

HANDSFREE-KULUNVA

LVONTA

Handsfree-kulunva lvontajärjestelmä mahdollistaa oven lukon avaamisen ilman kosketus- tai kortinlukijatoimint Järjestelmä tunnistaa oja. ovea lähestyvän käyttäjän automaattisesti ja avaa tai sulkee lukituksen ilman käyttäjän toimenpiteitä.

9Solutions-kulunva lvonta on askeleen edellä verrattuna perinteisiin kulunvalvontajärje stelmiin. Se yhdistää sekä handsfree-toiminn ot, aluevalvonnan että täydellisen henkilökohtaisen turvajärjestelmän yhteen ainoaan järjestelmään.

Kulunvalvonnan lisääminen asukashuoneiden oviin, käytävien oviin tai pääoviin tapahtuu yksinkertaisesti lisäämällä Gate-ovimoduulit, jotka liittyvät langattomasti jo olemassa olevaan järjestelmään.

OVAT E KERT AAMM IA ASIAKK TEKNOLOG Ä.

KUINKAHOITOTYÖT TUKEE

Kaikki perinteiset kulunvalvontaomi naisuudet, kuten automaattiovien ohjaus, poistumishälytyks et ja ovinäppäimistöt kuuluvat järjestelmän ominaisuuksiin.

Kaikkia järjestelmän ominaisuuksia, mukaanlukien hoitajakutsu, kulunvalvonta jne. hallitaan samasta käyttöliittymästä keskitetysti.

Kulunvalvonnassa on myös ns. offline-tila eli se toimii itsenäisesti ovikohtaisesti vaikka kaikki muut yhteydet olisi menetetty.

S. 18

S. 10

n lmä ikaine Reaalianusjärjeste paikan llisuus n turva Henkilöstö su tit Hoitajakut loki ja rapor tuma Tapah

AN LAAJA TUTUSTUIKOIMAAN AL TUOTEV

rva ntiatu onta Deme -kulunvalv Handsfree paikannus Laitteiden

Järjestelmä seuraa asiakkaiden liikkeitä huomaamattomasti ja reaaliajassa.

turva Vauva ranta Prosessiseuiaseuranta Käsihygien

TURHA SITÄ ON

KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI

JOTAKIN UUTTA

Nitro ID on kaakkoissuomalainen markkinoinnin, viestinnän ja muotoilun asian asiantuntija. Kehitämme ja virkistämme elinkeinoelämää yli 30 ammattilaisen voimin.

58

Maukas maitojuoma, maistuva brändi

Muista maitotaloista Kaslink poikkeaa juuri paikallisuuden ja perheyrittäjyyden avulla.

Kuvassa Nitro ID:n Ari Utriainen, Kaslinkin Matti Kukkonen ja Maire-tuoteperhe.

Reilu kymmenvuotias kouvolalainen perheyritys Kaslink Foods valitsi uuden ja ensimmäisen oman tuotteensa, Maire-maitojuoma, brändin kehittämiseen ja lanseeraukseen kumppaniksi paikallisen viisivuotiaan, mainostoimisto Nitro ID:n.

M

aire-maitojuomaa löytyy tällä hetkellä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen kaupoista.

Mainoslauseen mukaisesti Hyvää kannatti odottaa, mutta mistä alkoi Maire-maitojuoman tarina?

SUOMEN SUURIN YKSITYINEN MEIJERI KYMIJOEN RANNALLA Kaslink Foods tunnetaan elintarvikealan sopimusvalmistajana, joka on erikoistunut maito- ja kermahyllyn tuotteiden sekä erilaisten kastikkeiden ja kastikepohjien valmistamiseen vähittäiskaupan, suurtaloussektorin ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Kymmeniä miljoonia litroja laktoosittomia maitotuotteita vuodessa valmistavan perheyrityksen tuotteita löytyy lähes kaikista Suomen kauppaketjuista. Ennen Mairemaitojuomaa Kaslink on valmistanut tuotteita vain asiakkaiden omilla tuotemerkeillä.

“Ensimmäisen kerran ajatus Mairesta heräsi, kun aloitimme maidon keräilyn itsenäisesti.

Maitoa oli saatavilla lähiseudulta, mikä ruokki ideaa lähimaitobrändistä. Täällä Kaakkois-Suomessa ei myöskään ole muita meijereitä, joten tilausta lähimaidolle riittää”, kertoo Kaslinkin Matti Kukkonen.

BRÄNDIN RAKENTAJAA, PAKKAUSSUUNNITTELIJAA JA MARKKINOINNIN OSAAJAA KAIVATTIIN Kun Kaslink teki lopullisen päätöksen oman maitojuoman valmistamisesta, piti löytää kumppani brändityöhön, pakkaussuunnitteluun ja markkinoinnin kehittämiseen. ”Me olemme ammattilaisia tuotteen valmistuksessa, muu tuotteen ympärille rakennettava vaati erilaista näkemystä”, Matti kertoo. ”Nitro ID oli meille tuttu toimija muiden projektien tiimoilta ja heidän kanssaan kaikki kuluttajatuotetta koskevat palvelutarpeemme

onnistuivat.

Pyrimme suosimaan paikallisia toimijoita ja olemme tyytyväisiä, että osaava sellainen löytyi kaipaamaltamme toimialalta”, hän jatkaa.

Maire-brändin rakennus toteutuksineen tapahtui noin kuuden kuukauden aikana. “Tehokkaat brändiprosessit vievät yleensä yhdestä kolmeen kuukautta, markkinointitoteutukset siihen päälle tuovat tahdista riippuen muutaman työkuukauden lisää”, sanoo Nitro ID:n Ari Utriainen.

“Kaikkiaan prosessi eteni hyvin, vaikka kaikki oli meille uutta.

Yhteydenpito oli tiivistä ja olisi varmasti ollut raskaampaa, jos kumppani olisi löytynyt esimerkiksi Helsingistä. Nitro ID:ltä saimme paljon kaipaamiamme ideoita ja ajatuksia, kaikki toimi helposti ja mainostoimiston into tehdä asioita juuri meille oli suuri”, Matti kertoo.

⌂ www.kaslink.fi/maire

⌂ www.nitroid.fi  google.com/+NitroidFi  linkedin.com/company/nitro-id

59

Ehdotuksia kehiin!

TYÖTÄ PAREMMAN YRITTÄJYYSILMAPIIRIN HYVÄKSI

”

Hyvä yrittäjyysilmapiiri on varmin tae Kouvolan seudun suotuisalle kehitykselle.

Paljon on jo tehty, mutta paljon täytyy vielä tehdä, jotta hyvästä yrittäjyysilmapiiristä tulisi vetovoimatekijä Kouvolan kaupungille.

- Oletko virkamies, yrittäjä tai kuntalainen?

Sinun näkemystäsi kaivataan juuri nyt.

Anna ehdotus siitä kuinka voimme parantaa yrittäjien ja kaupungin välistä yrittäjyysilmapiiriä. Toivon, että ehdotuksesi on mahdollisimman konkreettinen.

Lähetä sähköpostia tai soita: jari.aho@kinno.fi, puhelin 020 615 5540.

Jari Aho, projektipäällikkö Kymenlaakson Y4 -projekti, Kouvolan seutu

60

POPEDA PAULA

KOIVUNIEMI

JUHA TAPIO

TEKSTI teA SALonSAARi KUVA ViLLe MAttinen

Kuvakulmia Kouvolaan

Ihmeen hieno Kouvola herättää tunteita puolesta ja

ja yhdessä tekemistä. Se on pitkälti sitä, mitä haluamme

vastaan. Kouvola merkitsee eri ihmisille eri asioita. Mil-

nähdä ja tehdä.

lainen Kouvola sitten on asukkaan tai vierailijan silmin?

Kouvolan kaupungin asukastiedotuslehden lukijakysely

Olen asunut Myllykoskella, Kouvolassa ja Kuusankoskella.

paljasti, että pieni, mutta merkittävä osa asukkaista kokee

Olen työskennellyt yhdeksän vuotta kuntien viestintäasioi-

kaupungin viestit tekopirteinä tai liian hienoina koettuun

den kanssa. Kasvoin muuttajille suunnatun Kouvolanseu-

todellisuuteen verrattuna. Millaisena Kouvola sitten aidos-

dulle.fi -portaalihankkeen kautta mieltämään Kouvolan

ti nähdään?

seudun ja sittemmin uuden Kouvolan persoonallisena ja

Yritän löytää kysymykseen vastauksia opinnäyte-

hienona alueena. Minulle siirtyminen uuteen Kouvolaan

työni kautta sekä viestintään aitoja, koettuja asioita,

kävi kivutta. Kaikille näin ei käynyt.

jotka asukkaat voivat kokea omakseen. Kaupungin jär-

Monen kouvolalaisen identiteetti on kiinnittynyt pienem-

jestämän valokuvauskilpailun kautta toivon saavani viit-

pään taajamaan tai kylään. Ollaan jaalalaisia, inksalaisia

teitä siitä, millaisena Kouvola nähdään ja koetaan. Tähän

tai uttilaisia. Hyvä näin. Kouvolassa on paljon viihtyisiä

asti valokuvauskilpailuun on lähetty sekä kantaaottavia

paikkoja, joissa yhdessä tekeminen kukoistaa. Mikä saisi

että perinteisempiä valokuvia. Tämä on yksi tapa osallis-

paremmin tuntemaan olon kotoisaksi?

tua kaupungin viestintään, sillä osa kuvista lunastetaan

Kouvola-sanaan liitetyt historiatekijät sekä vanhat tunteet ja kokemukset saavat yhä osan kouvolalaisista pu-

kaupunginviestintätarkoituksiin. Mitä sinä haluaisit Kouvolasta kertoa?

humaan pahaa nykyisestä tai aiemmasta kotikaupungistaan, joskus ihan vahingossa. Sekaan saatetaan tokaista,

Osallistu valokuvauskilpailuun kaupungin Facebook-

että Repovesi on kyllä hieno paikka! Annammeko uudelle

tai www-sivuilla. Kuvia voi lähettää 15.8.2014 asti. Kau-

Kouvolalle mahdollisuuden, jonka se ansaitsee?

pungin Facebook -sivuilla voi myös äänestää suosikki-

Toisinaan taas rinnastetaan kuntaorganisaatio säästö-

kuvaansa joka päivä 31.8.2014 asti. Kilpailussa on hyvät

toimineen Kouvolaksi ja kaikki muu ympärillä oleva hyvä

palkinnot ja sanaa Kouvolasta voi levittä jakamalla

unohdetaan. Suuri maalaiskaupunkimme on myös muuta:

kilpailua Facebookissa.

se on ihmisiä, luontoa, toimivia yhteyksiä, kodin lämpöä

>>> Osallistu valokuvauskilpailuun: www.facebook.com/kouvolankaupunki tai http://www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta/viestinta/valokuvauskilpailu2014.html.stx 61

TEKSTI VILLE MATTINEN

TYÖN MUUTTUVAT MUODOT osa 2 Viime kesänä ilmestyneessä Mahdollisuuk-

VAPAAMPI TYÖ

sien Kouvola (MaKo) -lehdessä kerroimme

Puhelinoperaattorit ovat Suomessa työympäristöjen

työn muuttuvista muodoista, etätyön mahdollisuuksista Kouvolassa, yhteisöllisestä yrittämisestä ja työosuuskunnista. Vieraskynä Pekka Pohjakallio esitteli 3 työelämän vallankumoustaan ja tutkijaprofessori Lea Pulkkinen kertoi henkilökuvassa siitä, kuinka hän tekee etätyötä mökillään Jaalassa.

Kysyimme myös - saako Kouvola yhteisöllisen työtilan. Saihan se. Viiraamon.

Työn muuttuvat muodot toisessa osassa selvitetään millainen työpaikka on keskustan uusi Viiraamo. Etätyökokemuksista kertoo biotekniikan insinööri Milla Raunio ja Aleksanteri Repo kirjoittaa opiskelijoiden yrittäjyystoiminnasta.

Aloitamme

Kahdella

case-esimerkillä

joissa kerrotaan siitä, mitä puhelinoperaattorit DNA ja Elisa ovat tehneet työolosuhteiden parantamiseksi.

62

kehittämisen edelläkävijöitä. Tämä selviää case-esimerkeissä: DNA ja Elisa.

Case 1: DNA DNA:n Helsingin pääkonttoriin tehtiin toimitilauudistus 2013. Yritys halusi tarjota henkilöstölle inspiroivat ja joustavat sekä monimuotoiseen työskentelyyn rohkaisevat työtilat.

Uudistuksen jälkeen talossa on nyt vaihtelevia mobiilityöpisteitä kaksi kolmannesta ja kiinteitä, henkilöille nimettyjä työpisteitä, kolmannes. Tarkoitus on, että uudet tilat lisäävät yksiköiden välistä vuorovaikutusta.

Tätä tukevat myös tiimityöskentelyyn tarkoitetut free zone -tilat ja hiljaisen työn kirjastotilat.

DNA kutsuu tapaansa toimia mutkattomaksi työksi.

Sillä tarkoitetaan normaalina työaikana kuuluvien töiden suorittamista muualla kuin työnantajan määritte-

KOMMENTTI On ilo huomata, että työpaikat ja työnteon muodot moninaistuvat. Yritykset ymmärtävät jo sen, että tyytyväinen työntekijä on parempi työntekijä.Ymmärretään, että kun työntekijä saa valtaa oman työnteon suhteen, motivaatio tehdä työ hyvin kasvaa.

Yrittäjät ovat tottuneet suunnittelemaan itse missä, milloin ja miten työnsä tekevät. Sama trendi on nähtävissä palkkatyön tekemisessä. Työnantajat seuraavat Mutkattoman työn DNA Talo

yhä enemmän työn tuloksia kuin paikallaoloa.

lemässä toimipisteessä. Tarkoitus on tarjota mahdol-

ta elisalaisista tekee viikoittain paikasta riippumatonta

lisuus tehdä joustavasti työtä paikasta riippumatta.

työtä. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin muissa

Suurin osa DNA:n henkilöstöstä voi nyt päättää, tule-

organisaatioissa keskimäärin.

vatko aamulla toimistolle, jäävätkö kotiin vai menevät-

Tutkimuksen mukaan työn tehokkuus ja tuottavuus

kö mökille.

ovat parantuneet niissä organisaatioissa, joissa etä-

Kokeilun alussa oli pelko siitä, että työteho laskee

työn johtamiseen on panostettu. Hyötyjen saavuttami-

ja työntekijät katoavat konttorilta. Pelko oli turha, sil-

nen edellyttää kuitenkin johtamisen muutosta, toiminta-

lä etätyötä tehdään nyt keskimäärin puolitoista päivää

tapojen uudistusta sekä yhteisiä pelisääntöjä.

viikossa. Kyselyn mukaan henkilöstö nyt on tyytyväi-

Kauppalehden haastattelema Elisan johtaja Pasi

sempää. Lähde: Talouselämä http://www.talouselama.

Mäenpää yritysasiakasliiketoiminnasta kertoo, että

fi/tyoelama/etatyo+yllatti+positiivisesti/a2251671

paikalla seuraamisen sijaan tulee seurata tavoitteiden toteutumista. Henkilöstölle tulee myös tarjota toimivat

Case 2: ELISA Puhelinoperaattori Elisa on kannustanut henkilöstöään etätyöhön jo vuosia. Yhtiön teettämän tutkimuksen mukaan paikasta riippumaton työ arkipäiväistyy heti, kun siihen annetaan mahdollisuus.

Hieman yli 90 prosenttia tutkimukseen vastanneis-

työkalut paikasta riippumatta. ”Hyödyt ovat valtavat. Kun työn tekemistä ei sidota tiettyyn paikkaan, se parantaa tuloksellisuutta, tyytyväisyyttä ja sitoutumista omaan työhön.”, Mäenpää sanoo. Lähde: Kauppalehti http://www.kauppalehti.fi/etusivu/etatyo+yleistyy+hurjaa+vauhtia/201401610369

63

VIIRAAMO tekemisen paikka Uusi ympäristö ja uudet kasvot saavat aikaan usein positiivista pöhinää. Ihmiset verkostoituvat, löytävät parempia tapoja työskennellä ja saavat uusia ideoita.

Viiraamo on uusi tekemisen paikka Kouvolan ydinkeskustassa. Se tarjoaa muunneltavia tiloja toimisto- ja neuvottelutarpeisiin sekä tapahtumien järjestämistä varten.

Viiraamossa toimitilaa voi vuokrata jatkuvaan käyttöön tai vaikka vain päiväksi. Toimistotyöskentelyn lisäksi Viiraamossa on neuvottelu- ja asiakastapaamishuoneet sekä areena tapahtumien järjestämistä varten. Lisäksi tarjolla on internet- ja tulostuspalvelu sekä keittiö.

Viiraamo soveltuu monenlaisille käyttäjille. Aloittava yrittäjä pääsee Viiraamossa nopeasti ja edullisesti alkuun, verraten oman työhuoneen hankintaan. Yritykset, joissa tehdään liikkuvaa työtä, projekti- ja etätyötä, tarvitsevat toimistoa satunnaisesti. Viiraamo tarjoaa näihin tapauksiin hyvän vaihtoehdon.

Viiraamo Lasipalatsi Kävelykatu Manski 2. krs Kauppalankatu 4, 45100 Kouvola

64

KÄYTTÄJÄKOKEMUS Kouvola Innovationin projektipäällikkö Reijo Saksa työskentelee Viiraamossa, keväällä alkaneen Kouvolan vetovoimainen ydinkeskusta -projektin parissa.

Työssään Saksa toimii tiiviisti keskusta-alueen yrittäjien kanssa, joten keskeisestä työpisteestä on etua.

- Viiraamon idea on erittäin hyvä.

Tämä on verkostoitumisen paikka, ja olenkin tavannut täällä ihmisiä, joita

TOIMKITÄUÄS! TYK

en muuten tapaisi. Tapaamisista jää aina jotain käteen, Saksa kertoo.

Viiraamo soveltuu Saksan mielestä niin isommalle kuin pienemmälle

VILLE MATTINEN

organisaatiolla.

TOIMITUS TESTAA

- Yritys, jonka henkilöstö liikkuu työs-

Työskentelin Viiraamossa tätä lehteä kirjoittaessa

sään ja tarvitsee väliaikaistiloja, voisi

kesä-heinäkuussa. Toisinaan tulin aamuvuoroon,

hyötyä Viiraamon palveluista. Yksin

toisinaan vasta iltapäivällä ja jatkoin iltakymme-

puurtava yrittäjä voisi saada puoles-

neen. Pääasiassa tein kirjoitustyötä, joten muka-

taan apua mahdollisiin liiketoiminnan

nani kulki lähinnä läppäri ja toisinaan eväät.

solmukohtiin.

Kesälomista johtuen toimistolla ei ollut ruuh-

Erityisesti Saksa kehottaa uutta lii-

kaa, ja olikin mukavaa saada valita aina mielei-

ketoimintaa suunnittelevia tulemaan

sensä paikka - ikkunan vieressä, sohvalla, säkki-

ulos poteroistaan.

tuolissa, aurinkovarjon alla tai neukkarissa.

- Yksikin hyvä idea saattaa ratkaista

Viiraamo tarjoaa viihtyisän, valoisan ja virikkei-

ongelman tai viedä liiketoimintaa rat-

sen työtilan hyvällä sijainnilla. Suuri avokonttori

kaisevasti eteenpäin.

ja yksityisemmät huoneet mahdollistavat pienen

- Näkisin täällä myös mieluusti nuo-

maisemanvaihdon keskellä päivää. Ajattelutyös-

ria, idearikkaita ihmisiä sekä koke-

sä paikallaan oleminen jumittaa helposti. Kes-

neita yrittäjiä, joilla on hiljaista tietoa.

kustan lounasravintolat ovat mukavan lähellä ja halutessaan omia eväitä voi säilyttää ja lämmittää Viiraamon keittiössä.

Tilassa on nopea nettiyhteys ja lisäpisteen saa riittävä ilmastointi.

Mielenkiintoista on nähdä millaiseksi työskentely muodostuu silloin, kun tiloissa on yhtäaikaisesti 20-30 henkeä.

65

Etätyöntekijä Milla Raunio Biotekniikan insinööri Milla Raunio työskentelee avainasiakaspäällikkönä laboratorioalan yrityksessä, jonka palvelut on suunnattu suurille teollisuusyrityksille. Raunio tapaa asiakkaita näiden toimipisteissä, kun taas asiakaskontaktit, tarjousten laatiminen ja tilausjärjestelyt hoituvat etänä kotikonttorista käsin.

Yrityksen pääkonttori sijaitsee pääkaupun-

- Kun työn tuo kotiin, niin siitä pitää osata päästää myös irti, Raunio lisää.

Milla Raunio tutustui Viiraamon tiloihin kesäkuussa.

- Hyvää Viiraamossa on laajat ja valoisat työtilat, riittävä toimistoinfra sekä asiakastapaamisiin soveltuvat neuvottelutilat.

- Uskon, että etätyö tulee lisääntymään tulevaisuudessa ja Viiraamon kaltaisille työpaikoille tulee olemaan kysyntää, Raunio summaa.

kiseudulla, mutta sielläkin Raunio käy vain harvakseltaan, sillä etätyövälineet kuten video-

INFO

neuvottelu ovat vähentäneet turhaa liikkumista.

- Omalla kohdalla etätyö on toiminut oikein hyvin. Minulla on pitkä yrittäjätausta, jonka ansioista olen oppinut etätyössä tarvittavan aktiivi-

Microsoft ja Työterveyslaitos järjestävät jo neljättä kertaa Kansallisen etätyöpäivän torstaina 18.9.2014. Etätyöpäivän

suuden ja itsenäisyyden.

suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna peräti 23

Hyvää etätyössä on Raunion mielestä teho-

982 suomalaista ja 714 organisaatiota osallistui kampanjaan.

kas ajankäyttö. Työmatkoihin kuluva aika sääs-

Tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus, sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohel-

tyy itse työntekoon.

la etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja moni-

Toisaalla kahvipöytäkeskustelut ja sosiaa-

muotoiseen yhteisöllisyyteen. Ilmoittautumisen etätyöpäivään

linen kanssakäyminen yrityksen sisällä vähenee, eikä työkavereihin ei tutustu niin helposti.

66

KANSALLINEN ETÄTYÖPÄIVÄ

voi tehdä osoitteessa www.etatyopaiva.fi.

Aleksanteri Repo Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta kirjoittaa, että suomalaiset opiskelijat haluavat entistä useammin yrittäjiksi. Suuntaus on synnyttänyt korkeakoulujen kylkeen yrittäjyysyhteisöjä, jotka tukevat nuorten pyrkimyksiä ja tuottavat startup-yrittäjyyteen suuntautunutta sisältöä.

OPISKELIJAT JA YRITYSTOIMINTA Uuden ajan yrittäjyys versoaa myös Kouvolassa. KOKES-yrittäjyysyhteisö on Viiraamon tiloja hyödyntäen järjestänyt Kouvolan keskustassa mielenkiintoisia tapahtumia. Nämä tapahtumat jos mitkä ovat yrittämisen iloa! teksti

Aleksanteri Repo

Yrittäminen mielletään usein yksinäiseksi puurtamisek-

malaisia yhdistää halu toimia yrittäjinä eettisesti ja yh-

si. Pitkiä päiviä. Epävarmuutta. Stressiä. Teknologian

teisöllisesti.

kehittyminen ja sitä myötä työn mukana kulkeminen

Yksi ilmentymä positiiviselle trendille ovat niin kutsu-

läppärilaukussa mahdollistavat uudenlaisen yhteisölli-

tut entrepreneurship societyt, eli ES-yhteisöt. Korkea-

syyden yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Tämän yh-

koulujen kyljessä kulkevat, opiskelijavetoiset ryhmät,

teisöllisyyden myötä nuorten näkemykset yrittämisestä

tuottavat startup-yrittäjyyteen suuntautunutta sisältöä

ja itsensä työllistämisestä ovat muuttumassa.

oppilaitoksiin ja koko seudulle. Suurena päämääränä

Suomalaiset opiskelijat haluavat entistä useammin

on mullistaa vanhakantainen ajattelu yrittäjyydestä ja

yrittäjiksi. Osaa heistä ajaa varmasti realismi muuttu-

luoda inspiroivia ekosysteemejä, joissa opiskelijat kul-

vasta maailmastamme. Pitkiä työsuhteita ei ole enää

kevat opinnoissaan pehmeästi kohti oman yrityksen

samalla tavalla tarjolla. Osalle omien unelmien toteut-

perustamista. Yhteisöllisyys siis tukee ja opastaa.

taminen tapahtuu kaikkein luontaisimmin yrittämällä.

Myös Kouvolassa uuden ajan yrittäjyys versoaa. Vii-

Jotkut nauttivat alati muuttuvista haasteista. He kaup-

ramo, yhteisöllinen työtila, on rakentunut aivan ydin-

paavat omaa erikoisosaamistaan ja elävät projektista

keskustaan. Sen palvelut ja tapahtumat tuovat toi-

seuraavaan hymyillen. Näitä nuoria, uuden ajan suo-

vottavasti pian monet startup- ja pienyrittäjät yhteen

67

ruokkien seudun elinkeinoelämää uudella positiivisella

sen. Olemme pitäneet naisyrittäjäillan ja kehittäneet

menolla. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu panos-

keskustaa yhdessä paikallisten ja ulkopaikkakunta-

taa kasvavassa määrin yrittäjyyden tuomiseen kaikille

laisten kanssa. Näiden tapahtumien myötä haluamme

aloille, muotoilusta perinteiseen liiketalouteen.

osaltamme rakentaa parempaa Kouvolaa ja näyttää

Pienellä opiskelijaporukalla olemme alkuvuodesta

miten täältäkin voi ponnistaa kohti omia unelmiaan.

lähtien kokeilleet ES-tapahtumien järjestämistä Kou-

Aiemmin mainitsemani innovatiivisen ekosysteemin

volan alueella KOKES-nimimerkin alla. Toimme Kouvo-

palaset alkavat olla siis paikoillaan. Se, miten Kouvola

laan vierailulle suomalaisia huippu-startupin perusta-

ja kouvolalaiset yritykset ottavat uudenlaisen työnteon

jia, kuten Kristoffer Lawson Holvista tai CreateTripsin

vastaan ja kuinka täällä tuetaan uusia nuoria yrittäjiä

Juha-Petteri Kukkonen, jonka kouvolalaisvoimin toimi-

voi ratkaisevasti vaikuttaa seudun ilmapiiriin ja siihen

va yritys sai juuri viiden sadantuhannen euron sijoituk-

iloon, mitä yrittäminen voi tuoda!

Kouvola on tunnetusti runsasvetinen mökkipaikkakunta. Keskustassa vettä ei kuitenkaan ole.

Onneksi tyhjien liiketilojen ikkunoita koristaa vesiaiheisia suuria valokuvia.

68

Iitin on perheystävällinen ja luonnonläheinen asuinpaikka hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Me panostamme vaihtoehtoja tarjoavaan asumiseen, perheyrittäjyyteen ja kylien kehitykseen.

Yrittäjille tehdyissä tyytyväisyyskyselyissä on Iitin yrittäjyysilmapiiri todettu erittäin hyväksi. Yritysneuvontaa hoitaa Kouvola Innovation.

Yritysneuvonnan palvelut ovat maksuttomia.

Ajankohtaista tietoa löydät: www.iitti.fi/yrittaminen, www.kinno.fi/yrityspalvelut ja www.yritystilat.fi

SORRONNIEMESSÄ, kauniissa Kymijoen rantamaisemassa vapaana asuintontteja.

Tässä on upea mahdollisuus yhdistää asuminen ja vapaa-ajanvietto.

Muita asuintontteja Kausalan taajamassa ja Pohjanmäessä.

Urajärven rannassa löytyy tontteja lomarakentamiseen.

Tonttitiedot www.iitti.fi ja www.oikotie.fi sivustolla.

Upea luonto luo puitteet monipuolisille ulkoilmaharrastuksille. Iitti Golfin kentällä voi nauttia kiireettömästä golfista kodikkaassa miljöössä. Iitin jäähallissa pelataan aktiivisesti jääkiekkoa. Vuonna 2014 peruskorjatussa liikuntakeskus Ravilinnassa on lentopallo-, tennis-, sähly- ja sulkapallokentät, sekä kuntosali.

Iitti on tunnettu mm. Kausalan raveista, kesäteatterinäytöksistä, Iitin Musiikkijuhlista, sekä kirjaston ja kesäkahvilan vaihtuvista taidenäyttelyistä. Yli 130-vuotinen markkinaperinne jatkuu Kausalan torilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

Tutustumisen arvoisia ovat myös Hiidenvuori, ortodoksinen tsasouna, sekä Iitin Kirkonkylä.

69

TEKSTI PIA GRAHN KUVAT VILLE MATTINEN

tavoitteet

70

korkealla

71

MILTä NäYTTää KUN MONUMeNTAALINeN POHJOLA-TALO, TäMäN HeTKeN SUOMeN KUUMIN FITNeSS-MALLI

Janni Hussi JA SUOMeN HUIKeIN KIerräTYSMUOTI YHdISTeTääN? VOIKKAALTA KOTOISIN OLeVA JANNI KerTOO YrITTeLIääN TArINANSA.

Kouvolan raviradan yleisön joukossa viilettää vaalea-

Juniorivuosinaan Janni ihaili David Beckhamia ja

tukkainen lähettityttö pienen korin kanssa. 11-vuotiaan

Zinédine Zidanea. Hän kertoo myös katsoneensa

lapsen mielestä työ on kivaa ja on mukava saada omaa

televisioista salaa vanhemmiltaan showpainia. Erityi-

taskurahaa.

sesti jenkkitähti John Cenan otteet kiinnostivat. Elä-

Lukioikäisenä raviradan lähettitytöllä on parhaimmillaan viisi työnantajaa.

män täyttänyt jalkapallo sai kuitenkin väistyä fyysisten ongelmien takia.

Vanhemmat ovat aina kannustaneet tytärtään siinä,

> Olin kuvitellut, että pelaan jalkapalloa koko elämän.

mihin hän on ryhtynyt. äidin ja isän esimerkki on opet-

Polveni menivät kuitenkin niin huonoon kuntoon, että

tanut, että menestyksen eteen on tehtävä töitä.

jouduin lopettamaan pelaamisen, Janni kertoo.

Janni uskoo, että on paljon omasta asenteesta kiinni, miten asiat etenevät elämässä.

FUTISMIMMI VOIKKAALTA

72

ASIOISTA ON OTeTTAVA SeLVää Lukion jälkeen Jannilla oli mielessä liikunta-alan opinnot. Ovet aukesivat Vierumäelle Suomen urheilu-

Janni vietti lapsuuden ja kouluvuotensa Kouvolassa

opistoon liikuntaneuvojan opintoihin. Samoihin aikoi-

ja Kuusankoskella. Isä ja vaari olivat paikallisia urhei-

hin työnantajia oli kertynyt sen verran monta, että las-

lumiehiä. Heidän jalanjäljissä Jannikin päätyi urheilun

kutuksen helpottamiseksi toiminimi tuntui järkevältä

pariin. Energinen tyttö pelasi jalkapalloa ja pesäpalloa

vaihtoehdolta. Niinpä Janni perusti oman yrityksen.

ja kokeili urheilulajeja laidasta laitaan.

Yrittäjyyteen Janni sai oppia liikuntaneuvojan opin-

> Soitin myös pianoa ja kitaraa sekä lauloin seurakun-

noissaan. Työteliäs nuori nainen on kuitenkin opetel-

nan kuorossa, Janni paljastaa.

lut yrittäjyyden saloja pääosin itse.

MYöHeMMIN AHKerASTA LäHeTTITYTöSTä TULee PääMääräTIeTOINeN YrITTäJä JA MeNeSTYNYT FITNeSSMALLI > VIIKONLOPPU SAATTOI ALKAA KeLLO KUUdeLTA AAMULLA KAUPAN HedeLMäKUOrMAN PUrKAMISeLLA. SIeLTä MeNIN PäIVärAVeIHIN KILPAILUSIHTeerIKSI JA SeN JäLKeeN OHJAAMAAN JUMPPAA. ILLALLA KIrJOITIN eHKä VIeLä JUTUN KOrIPALLOPeLISTä KOUVOLAN SANOMIIN, JANNI HUSSI MUISTeLee.

73

> Asioista on otettava selvää, niin kuin missä tahansa

Kymenlaaksossa yksi paikka on Jannille ylitse mui-

asiassa, josta ei tiedä. Teen lähes kaiken itse, mutta

den. Vieraansa hän veisi ehdottomasti Repovedelle, ja

kirjanpidossa saan apua äidiltäni. Toisinaan käännyn

tarjoaisi Kouvolan Lakritsia.

tilitoimiston puoleen. Nettisivujen tekemiseen taitoni ei-

> Kouvolassa ihanaa on se, että osaan liikkua täällä.

vät myöskään riitä, Janni tarkentaa.

Tiedän miten menen minnekin ja kuinka kauan matkoi-

Yrittäjän tie ei ole ollut helppo. Uransa alussa Janni

hin kuluu aikaa. Turussa käytän navigaattoria, kun me-

teki kovasti töitä saadakseen töitä. Työtilanne helpottui,

nen muualle kuin salille tai kauppaan, Janni nauraa.

kun Hussi voitti vuoden 2010 Fitnessmalli-kilpailun.

Kiireinen yrittäjä rentoutuu ja lataa akkuja mieluiten

> Voitto avasi uusia ovia ja pääsin kunnolla mukaan

kunnon löylyissä.

Fitness -maailmaan, Janni kertaa.

> Ihminen ei ole kone, vaan tarvitsee nollaushetkiä.

Tänä vuonna Janni on kolmatta kertaa mukana jär-

Tulevaisuudessa nuori yrittäjä ja urheilija toivoo voi-

jestämässä Suomen Fitnessmalli-kilpailua, tällä kertaa

vansa vaikuttaa yhteiskuntaan antamalla esimerkkiä ter-

kilpailukonseptin omistajana.

veistä elämäntavoista.

> Olin kahtena edellisenä vuonna ollut mukana organi-

> Lähes kaikkia vaivaavat kiire ja stressi sekä ennen

soimassa kilpailua, joten oli luonnollinen siirtymä ottaa

kaikkea lasten liikkumattomuus ja ylipaino huolestut-

kilpailun vetovastuu kokonaan itselle, Janni täsmentää.

tavat. Yksin en toki pysty kääntämään suuntaa, mutta haluan vaikuttaa ihmisten asenteisiin, Janni kuvailee ta-

Kouvola Tie on vienyt Jannin maailmalle, Yhdysvaltoihin, jossa Janni ja avopuoliso, NHL-kiekkoilija Lauri Korpikoski asuvat suurimman osan vuodesta. Kesät Janni ja Lauri viettävät Suomessa, pääosin Turussa, mutta työt kuljettavat Jannia ympäri maata.

74

voitteitaan.

> Kova tyรถ on palkittu ja nyt tyรถt tulevat luokseni, Janni iloitsee.

Hiukset ja meikki Hiustropiikki Vaatteet Remake / Thrift / MeM / Trashion www.remake.fi Korut Harriet Lind KIITOKSET Manskin Foto Monza

75

Teksti Marjo Lahtinen, viestintäpäällikkö, Aikuiskoulutuskeskus Kouvola

Menestyksen salaisuus – koulutus Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluita Kaakon alueen yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.

Team Niinivirta on kotkalainen logistiikka-alan yritys, joka

kuksen koulutuspäällikkö Kalle Sarlundin mukaan koulu-

liikennöi Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Venä-

tusten suunnittelussa noudatettiin Liikenteen turvallisuus-

jällä. Niinivirta on erikoistunut elintarvikealan kuljetuksiin.

virasto Trafin ohjelmia, minkä lisäksi koulutuksen ostaja

Aikuiskoulutuskeskus ja Team Niinivirta kehittivät kevääl-

valitsi mukaan erityisesti heille sopivia teemoja. Koulutuk-

lä 2014 yhteistyössä Niinivirralle räätälöidyn kuljettajien

sissa oli mukana venäjänkielentaitoinen tulkki läpi koko

ammattipätevyysohjelman. Koulutukset toteutettiin viite-

suunnittelun ja toteutuksen. Sarlundin mukaan koulutus-

nä päivänä peräkkäin tietylle määrälle kuljettajia. Räätä-

pakettia on nyt toteutettu jo muillekin logistiikkayrityksille,

löityyn koulutuspakettiin päädyttiin, sillä koulutukset piti

jotka tarvitsevat lain vaatimia ammattipätevyyskoulutuksia

toteuttaa venäjän kielellä. Niinivirran kuljettajista suuri

suomen lisäksi venäjän kielellä.

osa on venäläisiä. Lisäksi koulutuksiin osallistuminen ei

Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa yrityksille suunniteltuja

saanut vaikuttaa liiketoimintaan. Koulutusten sisällössä

koulutuspaketteja kaikilla koulutusaloilla.

otettiin huomioon yrityksen toiveet ja mukaan sisällytettiin kaspalveluteemoja.

Hyvinvointia henkilökunnalle ja hauskoja hetkiä ystäväporukalle

Eero Niinivirta Team Niinivirralta kertoo, että koulutusten

Aikuiskoulutuskeskuksessa on mahdollisuus järjestää

suunnittelu ja toteutus sujui hyvin ja joustavasti. Palaute

myös virikkeellistä yrityksille, yhteisöille ja ystäväporukoil-

kuljettajilta on ollut positiivista. Eero Niinivirta suosittelee

le sopivaa sisältöä. Yhtenä esimerkkinä toimivasta virik-

vastaavanlaista yrityksen tarpeiden mukaan suunniteltua

keellisestä tuotteesta on ravitsemisalan kokkikoulu. Kokki-

koulutuspakettia myös muille yrittäjille. Aikuiskoulutuskes-

koulu suunnitellaan tarpeiden mukaan ja asiakkaat voivat

erityisesti hygieniakuljetus- taloudellinen ajaminen ja asia-

76

Kouluttaja Tommi Miettinen, Eero Niinivirta ja Team Niinivirran kuljettajat olivat tyytyväisä hyvään koulituspakettiin

joko osallistua ohjattuun ruoanvalmistukseen tai vain nauttia tarjoiluista ja saada samalla tietopaketin halutusta teemasta.

Minna Ikonen halusi toteuttaa omien ystäviensä kanssa kokkikoulun teemalla ”kokkisota”. Jokainen valmisti oman menun ilman, että tiesi ennalta edes menun aineksia. Aikuiskoulutuskeskuksen kouluttaja Riitta Kujala suunnitteli toteutuksen ja menu paljastettiin vasta juuri ennen keittiöön astumista. Ilta aloitettiin kuohuviinitastingillä. Minna Ikonen kertoo, että ilta onnistui yli odotusten: nauru raikasi, ruoanlaitto sujui mainiosti hyvässä ohjauksessa ja kaikki nauttivat lopputuloksesta.

Riitta Kujalan mukaan kokkikoulujen suunnittelu ja järjestäminen on mukavaa vastapainoa perustyölle. Palaute kokkikouluista on ollut hyvää ja Aikuiskoulutuskeskuksella onkin jo muutamia vakioasiakkaita, jotka toteuttavat erilaisia ruokateemailtoja säännöllisesti.

Henkilöstön kehittämis- ja koulutuspalveluita tarjotaan useilla Kuohuviinitasting on mukava illan aloittaja.

Alakuvassa ”kokkisodan” annokset ovat valmiina arvostelua varten.

aloilla. Mahdollisuuksia on monia ja sisältöjä voidaan aina kehittää yritysten tarpeiden mukaan.

Yrittäminen on vapautta ja valintoja. Tee hyvä päätös ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – tutkitusti erinomaista palvelua ja tavoitettavuutta.

YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

Selvitä turvasi maksutta 0800 9 0888 ja liity jäseneksi. www.ayt.fi 77

Seuraa meit채 facebookissa: www.facebook.com/yrittamisenilo