8/2011
ajassa 2
kartalla 4
luotain 6
näkymä 8
media 10
elämykset 12
huvit 13
Iskunkestävä Vapaaotteluhäkissä Elias Kunnas ei saa purra eikä sylkeä, mutta kipua hänen täytyy sietää. s. 8–9
Pirkanmaan patriootti hakijoilla rikostaustaa s. 2
Minikaivurista tuli joutenolon pyhättö s.7
Kauko Röyhkä: ”Miehiä ei voi nussia” s.12
2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Utain verkossa: http://utain.uta.fi
Kolmasosalla Pirkanmaan patrioottihakijoista rikostausta Moni hakemuksen lähettänyt torjuu väitteet uusnatsiyhteyksistä. Useat eivät edes muista hakeneensa järjestöön. Kansallissosialistiseen Suomen vastarintaliikkeeseen (SVL) hakeneista pirkanmaalaisista yli kolmanneksella on rikostaustaa. Kahdeksan hakijan rikosluettelosta löytyy muun muassa pahoinpitelyitä, rattijuopumuksia, vahingontekoja ja varkauksia. Lisäksi yksi pirkanmaalaisista hakijoista on ollut mukana ryöstössä ja yksi on saanut lä-
hestymiskiellon. Yhteensä Pirkanmaalta haki vastarintaliikkeeseen 23 ihmistä. Internetiin vuodetussa listassa on hakijoiden nimien lisäksi heidän osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Yksi jäsenhakemuksen jättäneistä oli pahoillaan nimien julkistamisesta.
– Minulla oli pari vuotta sitten hankalampi vaihe elämässä. Olin työtön ja koin, että ulkomaalaiset vievät kaikki työpaikat. Tämä järjestö oli sitten mielestäni yhtä vihainen, ja otin heihin sen vuoksi yhteyttä. Nyt hävettää. Kai tämä on sitten hyvä opetus, tamperelainen keski-ikäinen mies sanoo. Eräs kahdesti pahoinpitelystä tuomittu Moona Klemola
mies kertoo vastustavansa maahanmuuttoa ja olevansa järjestön jäsen. – Jotenkin asia tuntui hyvältä, kun maahanmuuttoa vastustan. Ei ole oikein, että tällaisia asioita vuodetaan, hän sanoo. Monet listan henkilöistä kiistävät hakeneensa tarkoituksella järjestöön, ja useat eivät muista täyttäneensä hakemusta ollenkaan. Eräs törkeästä rattijuopumuksesta tuomittu pirkanmaalainen yrittäjä on täyttänyt hakemuksen järjestön sivuilla kolmesti. Puhelimitse tavoitettu mies ei kuitenkaan itse muista lainkaan hakeneensa järjestön jäsenyyttä. Suurin osa hakijoista on 20–30-vuotiaita miehiä. Pirkanmaalaisista hakijoista nuorin on 15-vuotias ja vanhin 49-vuotias. Naisia 23 pirkanmaalaisen joukossa on yksi. Kansallissosialistiseen järjestöön hakeneet ovat tietojensa saatteeksi kirjoittaneet hakemuksiinsa luonnehdintoja itsestään sekä motiiveistaan liittyä jäseneksi. – Minut on pienestä pitäen kasvatettu kansallissosialistiseen aatteeseen ja olen noudattanut niitä arvoja koko elämäni ajan. Haluan tukea ja ottaa osaa tähän jaloon ja tärkeään aatteeseen, kuvailee lempääläläinen mieshakija. Suomen kansallinen vastarintaliike taistelee omien sanojensa mukaan kulttuurista rappiota ja monikulttuurisuutta vastaan. Järjestö ilmoittaa suojelevansa ”kansaansa ulkomaalaisten yliotteelta”. Kansallissosialistisen aatemaailman omaksunut järjestö toivoo myös Suomen irtautumista Euroopan unionista. Suomen vastarintaliike ei suostu kommentoimaan jäsenhakemuksista syntynyttä kohua median edustajille.
Lainauksia internetiin vuodetuista hakemuksista.
⋆ ⋆UUTISPUTKI
Puhtia katujen lumenluontiin
Ella Mikkola
VR jakaa ilmaisia matkoja
Yöpartioita halutaan Tampereelle
Tampereen kaupunki valmistautuu lumentuloon edellisvuotta paremmin. Kaupungin alueiden kunnossapidosta vastaava rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen myöntää huollon viimetalviset ongelmat. – Eihän siitä kovin hyvää arvosanaa voi antaa. Olisi pitänyt lähteä suuremmalla tarmolla liikkeelle. Teiden talvikunnossapidolle osoitetut määrärahat ovat lisääntyneet hieman viime vuodesta, mutta vain kasvaneiden aurausalueiden ja -kustannusten vuoksi. Rahan sijaan ongelmiin vastataan yleisellä ryhdistäytymisellä. – Urakoitsijoiden kanssa on käyty tärkeimmät reitit läpi ja varmistettu, että kalusto ja henkilöstö ovat valmiita talveen, Tietäväinen summaa. Kaupunki toivoo mielipiteitä tiehuollon toiminnasta. Palautteen voi jättää kaupungin verkkosivuilla www.tampere.fi/palaute.
Osa VR:n matkustajista on saanut ilmaisia matkoja, koska kymmenen matkan sarjalippuja on leimattu eri tavoin. Sarjalipulla saa kymmenen lippua ja kymmenen elektronista matkustusoikeutta. Kun lippu luetaan lukulaitteella, tililtä lähtee yksi matkustusoikeus. Osa konduktööreistä on ainoastaan leimannut yksittäislipun, jolloin matkustusoikeudet eivät vähene. Osa taas on ainoastaan lukenut lipun lukulaitteella, jolloin lippujen fyysinen määrä ei vähene. Näin matkustajat saavat ylimääräisiä matkoja. VR ei ole ollut tietoinen asiasta. – Olemme ohjeistaneet konduktöörejä sekä lukemaan että leimaamaan lipun. Alussa toimintamalli on saattanut vaihdella, mutta nyt ohjeistuksen pitäisi olla kaikille sama, VR:n tiedottaja Marja Merta sanoo. Merta uskoo, että tapaukset ovat yksittäisiä. – Asia pitää kuitenkin tarkistaa.
Kuntalaisten yöpartiointia toivotaan Tampereelle. Asukkaiden muodostamat partiot kiertäisivät öisin kaduilla pitämässä järjestystä. Poliisipäällikkö Aapo Nuotio Tampereen poliisista sanoo, että näillä näkymin Tampereella ei suunnitella yöpartiotoimintaa. Nuotion mukaan kaikki vapaaehtoinen partiointi tosin lisäisi turvallisuutta. – Pitää kuitenkin muistaa, että partioijilla ei ole muita valtuuksia kuin jokamiehenoikeudet, Nuotio sanoo. Yöpartioinnista on saatu hyviä kokemuksia. Porin pahamaineisen Pormestarinluodon alueella rikosten määrä on vähentynyt roimasti, Porin kaupungin strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäki kertoo. – Tampereella on samat ongelmat kuin Porissa, vieläpä isommassa mittakaavassa. Yöpartiotoiminta perustuu asukkaiden omaan aktiivisuuteen.
Ville Halonen
Teemu Muhonen
Hanna-Mari Hiltunen
Atalpan remontista roima lisäkulu
Rakennusmestari Mikko Suopanki J. Malm Oy:ltä arvioi, että Atalpan remontin viivästys on voinut aiheuttaa urakkaan jo satojentuhansien eurojen lisäkulut. Tämä saattaa nostaa liikuntatilojen vuokria, uskoo Atalpan hallituksen jäsen Kati Rajala. Atalpa vuokraa tiloja Suomen Yliopistokiinteistö Oy:lta, joka taas on tilannut remontin rakennusliike J. Malm Oy:ltä. Jos Atalpan vuokrakulut nousevat, saatetaan Rajalan mukaan tällöin karsia liikuntapalveluita tai nostaa käyttömaksua. Atalpan liikuntatilojen remontin piti valmistua jo lokakuussa. Pintarakenteiden alta paljastunut kosteus ja maaperän saastuneisuus ovat kuitenkin viivästäneet rakennustöitä. Remontin pitäisi olla valmis tammikuussa. Susanna Kosonen
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3
Yhden luukun palvelu ei toimi Tampereen päihdehuollossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos linjasi vuonna 2009, että kaupunkien tulisi yhdistää päihde- ja mielenterveyspalvelunsa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on niin sanottu ”yhden luukun palvelu”, jossa potilasta pystyttäisiin hoitamaan saumattomasti sekä riippuvaisuuden että mielenterveyden osalta. Tampereella tätä yhdistymistä ei ole vielä tapahtunut. Erityisesti alkoholistien kohdalla palvelukokonaisuudessa on kehitettävää. Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluiden ylilääkäri Päivi Kiviniemi nimeää tämän hetkisen tilanteen suurimmaksi ongelmaksi A-klinikan toiminnan ja kaupungin avomielenterveyspalveluiden erillisyyden. – Vuonna 2009 oli suunnitelmissa yhdistää nämä kaksi toimijaa sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti. Hanke kaatui A-klinikan haluttomuuteen. Kiviniemi on sitä mieltä, että palveluiden olisi hyvä olla saman katon alla. Yhdistymisellä varmistettaisiin, ettei potilas jää järjestelmässä väliinputoajaksi.
A-klinikan Tampereen yksikköjohtaja Marja-Leena Majanmaa toteaa, että yhdistyminen kaatui vuonna 2009 lähinnä johtamismallien erilaisuuteen. Majanmaan mielestä yhdistymistä tärkeämpää olisi toteuttaa toiminnallisia uudistuksia yksiköiden välille. – Tällä hetkellä pidämme jo yhteisiä palavereja ja tapaamme psykiatrisen johtoryhmän kanssa. Olisi tärkeää myös tutustua konkreettisesti toistemme työhön. Rakenteellisia muutoksia on toteutettu, sillä Tampereen kaupungin päihde- ja avomielenterveyspalvelut yhdistettiin samaksi yksiköksi tämän vuoden vaihteessa. Käytännön toiminnassa yhdistyminen ei oikeastaan vielä näy henkilöstöpulan takia. ”Yhden luukun palvelukokonaisuus” on toteutettu esimerkiksi Kaarinassa, Imatralla ja Varkaudessa. Suuremmista kaupungeista Oulu on jo yhdistänyt päihde- ja psykiatrian päivystystoimintoja, ja tavoitteena on löytää yhteiset tilat. Malla Murtomäki
Minea Koskinen
Jukka-Pekka Tanner toivoo lisää väkeä vapaapalokunnan toimintaan.
Niina Huuhtanen
niina.huuhtanen@uta.fi
Kampanjakarusellissa pyörii kymmeniä erilaisia ohjelmia, joilla kerätään varoja tai levitetään tietoutta paremmasta elämästä.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sijaitsee päihdepsykiatrinen yksikkö, joka on kuitenkin tarkoitettu lähinnä huumeriippuvaisille.
VPK:t kaipaavat lisää vapaaehtoisia
Minea Koskinen
Avaus
Pohjois-Pirkanmaan vapaapalokuntiin haetaan lisää väkeä. Rekrytointikampanja käynnistyi tällä viikolla. – Varsinkin Ruovedellä ja Virroilla tarvitaan lisää porukkaa, kertoo Mika Salmela Ruoveden VPK:sta. Salmelan mukaan vapaaehtoisten määrä vaihtelee. – Osalla vapaapalokunnista on hyvinkin vireä nuoriso-osasto. Mukana on myös kokonaisia perheitä. Jukka-Pekka Tanner puolestaan on ollut mukana Lempäälän VPK:n toiminnassa jo vuodesta 1989 lähtien.
– Tämä on vähän niin kuin elämäntapa. Myös vaimoni ja tyttäreni ovat mukana toiminnassa, Tanner kertoo. Tannerin mukaan nuorisotyö on tärkeää toiminnalle. Nuorille järjestetään muun muassa harjoituksia ja leirejä. Täysiikäiseksi tultuaan voi käydä sammutustyökurssin, minkä jälkeen saa osallistua sammutustehtäviin. Tanner toivottaa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet tervetulleiksi. – Ydin on auttamisen halu. Niina Alavillamo
Osta roosa silkkinauha tai kasvata muhkeat viikset! Osallistu maailmanlaajuiseen ilmastotempaukseen sammuttamalla valot 31. maaliskuuta 2012! Vaateketju Lindex toi valikoimiinsa pinkin rannekorun ja lahjoitti myös jokaisista lokakuun aikana myydyistä rintaliiveistä 10 senttiä rintasyöpärahastoon. Kauppojen kassalla pönöttää lähes poikkeuksetta jonkinmoinen lipas, jonka sisältö päätyy hyvään tarkoitukseen. Mikä ihmisiä ajaa hyvien asioiden äärelle? Ranteessa vilkkuva pinkki rannekoru viestittää vierustoverille, että sinä tuet rintasyöpää sairastavia ja heidän omaisiaan. Punainen pellenenä yhdistetään välittömästi varainkeruuseen ja köyhiin lapsiin. Vähemmän tunnettu on kauluksessa nököttävä sininen nauha, joka kertoo sinun ja Sininauhaliiton yhteistyöstä päihdeongelmaisten parissa. Kampanjoilla ajetaan aina hyviä asioita. Ihmiset näyttävät ostamillaan oheistuotteilla, millä puolella katua he seisovat. Hyväntekeväisyys puree ihmisiin. Meillä on luontainen halu auttaa. Me haluamme myös näyttää muille, että me tuemme lasten koulutietä punainen nenä naamassa sojottaen. Lippaaseen sujahtavat kolikot kertovat anteliaisuudesta. Kun kassaneiti näkee minun pudottavan viisisenttisten rykelmän Unicefin logolla varustettuun boksiin, hän hymyilee tyytyväisenä. Näin minä olen osallistunut markkinamiesten kampanjakaruselliin. Ja minä olen hyvä ihminen.
⋆⋆NÄIN SE TEHTIIN
Opiskelijoita ei haluta Tampereen keskustassa asuinnaapureiksi
Luopumisen tuskasta
Opiskelijoita ei haluta omaan naapurustoon. Tampereen opiskelija-asuntosäätiön Toasin toimitusjohtajan Timo Lehdon mukaan on ymmärrettävää pelätä, että opiskelijat aiheuttaisivat esimerkiksi meluhaittaa. Lehto jatkaa, että hän on ollut Toasilla 15 vuotta töissä ja hänen kokemuksensa mukaan opiskelijoiden käytös Toas-kohteissa on parantunut. – Sijoittajat taitavat pelätä, että keskustaasuntojen arvo laskee, jos vieressä on Toasin talo. Toasin vuokrat ovat edullisia, ja sijoittajat haluavat hallita asuntomarkkinoita. Toasin vuokrat ovat eri hintaluokassa kuin yksityisten, Lehto mainitsee. Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas on kiinnostunut rakentamaan uusia asuntoja keskustaan. Toas selvitti mahdollisuutta rakentaa 15-kerroksinen opiskelija-asuntola Tampellan Esplanadille. Lehto kertoo, että alueen asukkaat vastus-
Vietin lauantai-iltana vapaaottelussa lähes 5 tuntia. Näin 14 ottelua, 28 ottelijaa, 8 kehätyttöä, monisatapäisen yleisön ja yhdet alasuojat. Tapahtuman jälkeen olin innoissani. Vapaaotteluiden tunnelmasta olisi voinut kirjoittaa kirjan. Kirjan sijaan minun piti typistää kokemukseni alle 3 000 merkkiin. Urakka tuntui sekä mahdottomalta että raastavalta. Sanottavaa oli valtavasti, mutta tilaa vain vähän. Osa tärkeiltä tuntuneista huomioista oli pakko jättää pois jutusta. Kertomatta jäi esimerkiksi, että yleisö koostui suurimmaksi osaksi miehistä, ja lähes jokaisella paikalla olleella naiskatsojalla oli korkokengät.
tivat hanketta. Kokonaan uutta Toas-taloa ei näillä näkymin tule keskustaan. Lehto kertoo, että Toasilla on yhteistyösopimuksia rakennusliikkeiden kanssa. Toas on edelleen kiinnostunut rakentamaan keskustaan, mutta rakentaminen saattaa estyä kaavoituksen vuoksi. Parhaillaan Toas remontoi uutta opiskelijaasuntokohdetta Tampereen keskustaan Kappakadulle. Etenkin Toasin yksiöt ovat erittäin suosittuja. Soluasuntojakin on jonkin verran muutettu yksiöiksi. – Soluasuntojakin tarvitaan aina, koska ne ovat edullisia ja niihin pääsee nopeammin kuin yksiöihin. Lisäksi osa niistä on kesällä tyhjillään, joten uusille opiskelijoille on tarjolla asuntoja heti, kun tieto opiskelupaikasta varmistuu, Lehto mainitsee. Tuovi Mäkipere
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti
Eevi Kinnunen
http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
SUPERFOOD-LAUTANEN
Eeva Värtö
Lautaskapina Ruokatrendit Pienentääkö suklaa sydäntauti-
riskiä? Pääseekö karppaamalla jenkkakahvoista eroon? Voiko superfoodeilla selättää flunssan? Kapina perinteistä lautasmallia vastaan voimistuu. Tilastokeskuksen mukaan perunan ja maitotuotteiden kulutus on ollut laskussa vuodesta 2000 lähtien. Kasviksia, hedelmiä ja juustoa kertyy ostoskoriin entistä useammin. Suomalaisten karsastama voi on löytänyt tiensä takaisin ruokapöytiin, ja se syrjäyttää hyvää vauhtia terveelliseksi lanseeratun margariinin. Suomalaiset suhtautuvat yhä kriittisemmin virallisiin terveyssuosituksiin. Pullikointi perinteistä lautasmallia vastaan on lisääntynyt kasvavan tiedon määrän myötä. Ihmisillä on tarve tietää, mitä he suuhunsa popsivat. – Tietyt ekologisuuteen, yksilöllisyyteen ja pienimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet ovat voimistuneet Suomessa. Ihminen saattaa viestittää ruokavalinnoillaan eettisen henkilön
imagoa. Ruoan kuluttaminen on monelle yksi symbolisen kuluttamisen muoto eli keino kertoa jotakin minusta itsestäni ja siitä, miten ajattelen, toimin ja tunnen, myöntää Vaasan yliopiston markkinointiyksikön tutkija Hanna LeipämaaLeskinen. Pirkanmaalaisen ravitsemusterapeuttien osuuskunnan VitaMiinojen ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykön mukaan yksittäisten ihmisten kokemukset ja suositukset myyvät paremmin kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuva informaatio. Keskustelupalstoilla hehkutetut elämäntapaprojektit luovat samastumispintoja niin teineille kuin kotirouvillekin. – Hyvin voimakkaat ja jyrkät mielipiteet eivät voi olla koko totuus. Hyvä ruokavalio koostuu
monista seikoista ja kohtuus kaikessa -filosofia puree meihin suomalaisiin hyvin. Rasvaisten maitotuotteiden suosimisen SassiPyykkö näkee kuitenkin huolestuttavana ilmiönä. Kovien rasvojen kulutusjuhla saattaa pahimmillaan käännyttää sydäntautitilastot nousuun vuosikymmenen hyvän laskutrendin jälkeen. – Osa nielee ruokatrendit sellaisenaan eikä näe kokonaisuutta. Olen tyytyväinen siitä, että karppaus on saanut ihmiset miettimään turhien hiilihydraattien syöntiä ja näin karsimaan ylimääräiset sokerit, pullat ja leivät lautaseltaan. Muutokset ovat tuoneet monen ruokavaliota lähemmäs nykyisiä ravitsemussuosituksia. Niina Huuhtanen
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 5
Kati Laukkanen
Yrittäjä Joona Luostarinen suosittelee terveellistä raakasuklaata makeanhimoon. Vasta 25-vuotiaan nuoren miehen ravintola Shasa sijaitsee Näsilinnankadulla Tampereen keskustassa.
Parantava pakuri Koivun kyljissä viihtyvää pakurikääpää käytetään syövän hoitoon. Kotimaisissa metsissä lymyävä kääpä on superfood-herkku.
KARPPAAJAN LAUTANEN
Ahkera marjastaja tai sienestäjä voi bongata koivun kyljestä hieman tuntemattomamman pakurikäävän, joka on yleinen lehtipuiden lahottaja Suomessa. Hiilimäinen kääpä on superfood-gurujen hehkuttama terveyspommi. Kansanlääkinnässä pakurikääpä on tuttu toveri, ja sienestä on löydetty muun muassa syöpää ehkäiseviä antioksidantteja. – Tarkkoja tieteellisiä tutkimuksia pakurikäävän terveysvaikutuksista ei ole Suomessa tehty, Luonnontieteellisen museon museomestari Pertti Salo toteaa. Pakuri kuuluu tamperelaisen Shasaravintolan omistaja Joona Luostarisen superfood-listan kärkeen. – Pakurikääpäteellä on hoidettu Venäjällä muun muassa syöpää ja diabetesta aina 1600-luvulta lähtien. Tulevaisuudessa sienestä tehdään varmasti tarkempia tutkimuksia myös Suomessa, Luostarinen pohtii. Luostarinen tutustui
superruokaan Olli Postin Viidakkomiehen seikkailut -blogin parissa. Vähitellen Luostarinen perehtyi paremmin
Mitä?
Kolme lautasmallia ○○Perinteisen lautasmallin mukainen ateria koo-
taan niin, että puolet lautasesta täytetään ensin kasviksilla. Neljännes on perunaa, tummaa pastaa tai riisiä. Loppu lautanen säästetään vähärasvaiselle ja -suolaiselle lihalle, kanalle, kalalle tai palkokasveille. Lasillinen rasvatonta maitoa kuuluu ateriaan. ○○ Karppaajan ruokalautaselle päätyvät proteiininlähteeksi esimerkiksi kalafile ja lisukkeiksi haudutetut vihannekset, vihersalaattia ja vettä. Jälkiruoaksi karppaaja voi nautiskella esimerkiksi saksanpähkinöitä ja teetä. ○○Superfoodpäivällinen muistuttaa karppaajan ruokalautasta. Runsas salaatti, luomuvihannekset, siemenet ja kookosvesi kuuluvat ruokavalioon. Lähteet: Karppausinfo, Sydänliitto.
PERINTEINEN LAUTASMALLI
goji-marjoihin, maca-jauheeseen ja chiasiemeniin. – Ruokavalion muuttuessa ruokakoomailut jäivät pois. Enää en jää töiden jälkeen makoilemaan sohvalle. En ole sairastanut päivääkään ruokavaliomuutoksen jälkeen. Luostarinen on huomannut ihmisten kasvaneen kiinnostuksen superfoodeihin ja luomuun. – Viimeisen vuoden aikana kauppojen valikoima on laajentunut huomattavasti. Marketteihin kohdistuu suuria paineita, kun ne joutuvat kilpailemaan asiakkaista, jotka arvostavat puhdasta ja prosessoimatonta ruokaa. Luostarinen uskoo, että ruokatrendit saavat ihmiset suuntautumaan kohti luonnonmukaisempia ruoka-aineita. Suomalaisten voilla mässäily ei huolestuta Luostarista. – Pyrin käyttämään luonnonmukaisia rasvoja, mutta en hätkähdä eläinrasvojakaan. Vaikka saksalaiset nautiskelevat voita enemmän kuin suomalaiset, heillä on vähemmän sydänsairauksia. Uskallan kyseenalaistaa viralliset terveyssuositukset ja kuunnella kehoani hyvinvoinnin mittarina. Niina Huuhtanen
6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Eeva Värtö
Lääkäriopiskelijat houkuttavat mainostajia Sponsorit Yritykset sponsoroivat lääkäri-
Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden kiltatalon seinällä roikkuu Orionin mainos, ja kiltatalon ostamiseen on saatu rahoitusta eri yrityksiltä 1990-luvun alussa. Myös killan pakettiautoon, ”Burana-pakuun”, on saatu mainosrahoitusta. Lääkäriopiskelijoita ei enää sponsoroida niin kuin ennen, ja ainejärjestöjen taloudellinen tilanne on kiristynyt. Opiskelijoiden yhteistyökumppanien kirjo on kuitenkin kasvanut viime vuosina, koska laki rajoittaa lääkefirmojen mahdollisuuksia tukea opiskelijoiden toimintaa rahallisesti. Apteekeista, baareista ja autoliikkeistä on nyttemmin tullut mainostilan ostajia. Lääkefirmat ovat kuitenkin pitkäaikaisia kumppaneita, joiden kanssa ideoidaan syksyisin tulevan lukuvuoden yhteistyön muodot. Lääketieteen ainejärjestöt myyvät maanlaajuisesti mainostilaa sponsoreille, muun muassa pankkialan yrityksille sekä lääke- ja
opiskelijoita. He tekevät myös yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa, koska tulevaisuuden rikkaille halutaan mainostaa autoja ja työpaikkoja. Mainosmyynnillä rahoitetaan opiskelijatapahtumia ja -julkaisuja. vuokralääkärifirmoille. Sponsorin rahalle tarjotaan vastinetta, esimerkiksi mainoksia juhliin ja opiskelijatapahtumiin. Tampereella mainostuloja saadaan lisäksi muun muassa kandidaattiseuran lehdestä. – Meiltä valmistuu ihan varakasta porukkaa, joten olemme houkutteleva kohderyhmä yrityksille, sanoo Lassi Kurtelius, joka opiskelee lääketiedettä Oulun yliopistossa toista vuotta. Jokaisella vuosikurssilla on 120 opiskelijaa. Kuuden vuosikurssin kilta on iso yleisö yrityksen mainokselle. – Onhan se selvää, että yritykset hakevat jotain sillä, kun ne mainostavat ja kestittä-
vät. Tällainen yhteistyö ei kuitenkaan velvoita meitä mihinkään tulevaisuudessa, Kurtelius sanoo. Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran puheenjohtaja Elli Tumppila kertoo, että yritysten lisäksi myös eri sairaanhoitopiirit mainostavat Kandidaattiseuran lehdessä. Mainostuloja saadaan siis myös julkiselta puolelta. Lääkefirma Orionin lääkemarkkinoinnin päällikkö Jarmo Kettu tähdentää, että yritys ei lahjoita rahaa kenellekään. Ketun mukaan yhteistyö opiskelijoiden kanssa tarkoittaa erilaisia koulutustilaisuuksia ja mainostilan ostamista, esimer-
kiksi haalarisponsorointia. Lääkkeiden markkinointia on rajoitettu laissa. Vanhemmille opiskelijoille ja valmistuneille lääkäreille lääkkeitä saa kuitenkin mainostaa. – Sillä pyritään edistämään lääkkeiden turvallista käyttöä, Jarmo Kettu toteaa. Lääkäriopiskelijoiden ja lääkeyhtiöiden läheisestä yhteistyöstä voi olla myös haittaa. Siksi joukko suomalaisia lääkäreitä on perustanut Lääkärit ilman sponsoreita -verkoston. Verkoston internet-sivuilla todetaan, että ”olisi potilaiden ja koko yhteiskunnan edun mukaista, että lääkärit ja teollisuus pitäisivät suurempaa välimatkaa toisiinsa”. Hanna-Mari Hiltunen
Katso Utaimen verkkolehden Ilmiö-osastosta, http://utain.uta.fi, kuinka muiden ainejärjestöjen opiskelijoita sponsoroidaan.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7
Kati Laukkanen
– Tästä kaivurista on tullut sellainen tuttu ja turvallinen paikka, vähän kuin kohtu, Hannu Lammi kertoo.
Kiire ei yllä kaivuriin Tekemättömyys on kovaa työtä. Ympärillämme on aina kovin monia ihmisiä, jotka yrittävät panna meidät tekemään asioita. Koskikeskuksessa velloo lämmin puheensorina,
ja pääovesta kulkee kansaa tauotta sisään ja ulos. Tamperelaisella Hannu Lammilla ei kuitenkaan ole kiire mihinkään. Hän on viettänyt kauppakeskuksen pääsisäänkäynnillä jo viisi kuukautta. Lammi on mukana Kaivuriskabassa, jossa osallistujat kisaavat toisiaan vastaan viettämällä joutilasta elämää minikaivureissa ympäri Suomen. Kilpailijoita on Lammin lisäksi jäljellä enää kaksi, ja miehistä pisimpään kaivurissa istuva voittaa työkoneen itselleen. – Kyllä sitä välillä saa kuulla, että menisit säkin jo töihin, tai että eikö olisi hienoa tehdäkin sillä kaivurilla jotain. Eihän se kuitenkaan tässä ole ideana. Joutilaana oleminen on vapautta viettää haluamaamme elämää, vapaana pomoista, palkoista, työmatkoista, kulutuksesta ja lainoista. Ennen kilpailuun lähtemistään Lammi työskenteli linja-autonkuljettajana. Vuorotteluvapaa mahdollisti
JOUTILAISUUS Tamperelaisessa kauppakeskuksessa,
aivan pääsisäänkäynnin tuntumassa, asuu kaivurissa mies. Hän ei saa poistua työkoneesta kuin puoleksi tunniksi vuorokaudessa. Kuinka näin toimetonta elämää vietetään?
osallistumisen, ja nyt kuukausien joutilaisuuden jälkeen hän kokee hypänneensä pois aikataulujen täyttämästä oravanpyörästä. – Tuntuu siltä, että olen tavannut täällä työkavereitani enemmän kuin töissä. Olen myös tullut kahden lapseni kanssa aiempaa läheisemmäksi voidessamme puhua ilman kiirettä ja stressiä. Ihmisten kiire on heidän omassa päässään. Jokaisen olisi syytä pysähtyä välillä hetkeksi, Lammi summaa. Lammin mielestä lomatkin ovat usein liian tiukasti aikataulutettuja ja organisoituja. Se aiheuttaa suorituspaineita, ei loman pitäisi olla sellaista. Joutilas rakastaa seuraa, hän rakastaa juttelua ja jututetuksi tulemista. Hän istuu mielellään pöydän ääressä ja huumaantuu niin hetkestä, että täysin menettää ajantajunsa. Lammin ympärille on ehtinyt muodostua eräänlaisia fanipiirejä. Chat- ja Facebook-seuraajien lisäksi hän kertoo tutustuneensa moneen kasvotusten ja saaneensa uusia ystäviä. Vasta skaban myötä Lammiin tutustunut Kristiina Reiman pitää miehelle monen muun tavoin seuraa lähes päivittäin ja hoitaa samalla esimerkiksi pieniä kauppareissuja.
– Itse en kyllä olisi noin pitkään jaksanut tuolla kopissa istua, Reiman toteaa nauraen. Ei ole olemassa sen puhtaampaa joutilaisuuden muotoa kuin mietiskely. Lammia kaivurielämä ei kuitenkaan kyllästytä. Vaikka aika käy välillä pitkäksi, mies myöntää hieman toivovansa kilpailun jatkumista vielä vuodenvaihteenkin yli. – Olisihan se vähän erilainen joulu. Kisan järjestäjä oletti tämän olevan ohi parissa kuukaudessa, mutta täällä sitä edelleen ollaan. Vuorotteluvapaa minulla jatkuu heinäkuuhun asti, ja jatkosta pitää sitten tarvittaessa sopia työnantajan kanssa, Lammi spekuloi. Jos se siis on Lammista kiinni, ei Koskikeskuksen joutilaisuuden pyhättö ole sammuttamassa ajovalojaan vielä pitkään aikaan. – Olen saanut aikaa keskustella itseni kanssa, ja nautin siitä. Haluan pitää kisan jälkeen mahdollisuudet auki vaikka opiskelullekin. Tämän voi kai nähdä eräänlaisena taitekohtana elämässäni. Ville Halonen
Lainaukset ovat Tom Hodgkinsonin kirjasta Joutilaisuuden ylistys (2004, suom. 2006).
8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Illan aikana nähtiin yksi tyrmäys. Musta-asuinen kuuluttaja seuraa tilannetta ja kertoo odottavalle yleisölle, että ottelija on kunnossa.
Tahdon sulle olla hyvin hellä Vapaaottelussa vastustajaa ei ole tarkoitus tahallisesti satuttaa. Vastustajaa saa kuitenkin lyödä. Eevi Kinnunen, teksti Kati Laukkanen, kuvat
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9
Ylhäällä vasemmalla: Povilas Alaburda saa kylmäsuihketta vammoihinsa ottelun jälkeen. Keskellä vasemmalla: Kehätyttöjä haetaan työvoimatoimiston sivuilla. Alhaalla vasemmalla: Vapaaottelut käydään ilman paitaa lyhyissä shortseissa. Oikealla: Erätauolla valmentaja ja huoltaja valmistelevat Jesse Palantoa seuraavaan erään.
Hervantalaisen palloilusalin nurkassa on iso häkki. Häkkiin marssii mustaan pukuun sonnustautunut kuuluttaja, joka toivottaa yleisön tervetulleeksi seuraamaan vapaaotteluita. Samalla hän opastaa yleisöä käyttäytymään asiallisesti. – Kaikki kansalaisuuteen ja ihonväriin viittaava huutelu jätetään sitten pois. Kuuluttajan puhetyyli tuo mieleen showpainiohjelma SmackDownin selostajat. Mikrofoniin ei puhuta – siihen huudetaan. Tapahtuma alkaa amatööriotteluilla. Ensimmäiset ottelut näyttävät painilta ja tuntuvat jollain tapaa lämmittelyltä. Yleisö istuu hiljaa oransseilla muovituoleilla. Ilmeisesti tänne on tultu katsomaan rajumpia ammattilaismittelöitä. Pukuhuoneessa 22-vuotias Elias Kunnas odottaa omaa koitostaan. Kunnas on valmistautunut otteluun tiputtamalla painonsa sopiviin lukemiin. – Olen syönyt kuukauden ajan suurin piirtein 1500 kaloria päivässä ja tosi proteiinipitoisesti. Ennen treenejä voi syödä vähän hiilareita, että saa energiaa. Olo on ollut aika nuutunut koko ajan. Ruokavalion lisäksi Kunnas treenaa 10–12 kertaa vii-
kossa ja opiskelee kadettikoulussa. Hän herää aamuisin kuudelta harjoittelemaan, menee kahdeksaksi kouluun ja treenaa taas illalla. Rääkki on sen verran kovaa, että vuoteen mahtuu vain kolme tai neljä ottelua. Illan ottelussa Kunnas kohtaa lukkopainin Euroopan mestarin Greger Forsellin. Tuleva kamppailu jännittää, mutta Kunnas ei halua ottaa paineita. – Katsotaan, miten käy. Salin puolella alun hiljaisuus on muuttunut kiivaaksi huuteluksi. Yleisö opastaa kehässä painivia miehiä kommenteillaan. – Anna sille pusu poskelle, tiätkö! – Sillä jätkällä on maksalaatikkokin! Pamauta sinne! Dj soittaa nopeatempoista jytkettä, joka pitää tunnelmaa yllä hämärässä salissa. Täällä tuskin kuullaan illan viimeisiä hitaita. Näyttävyys on tärkeä osa vapaaotteluiden luonnetta. Ottelijat tulevat dramaattisesti valaistuun häkkiin suurin elein ja kiihkeän musiikin saattelemina. Kehän laidalla istuu rivistö kehätyttöjä. He ovat pukeutuneet mustiin minishortseihin, napapaitaan ja korkokenkiin. Tytöt kiertävät kehän jokaisen jakson alussa
numerokyltti käsissään ja osoittavat, monesko ottelu on alkamassa. Abiturientti Titta Syväoja on tänään ensimmäistä kertaa kehätyttönä. Työn Syväoja löysi mol.fin ilmoituksen kautta. – Hommaan ei ollut koulutusta. Haastattelussa kerrottiin työnkuvasta ja selvitettiin, olenko esiintymisvalmis. Eihän tämä mitään kovin vaikeata ole, mutta kyllä tästä saa hyvää esiintymiskokemusta. Illan päättää Jesse Palannon ja Povilas Alaburdan ottelu. Yleisö mylvii ja kannustaa tamperelaista Palantoa. – Jesse, tapa se! Tapa se! – Ota happi pois vaan! Takahuoneessa Elias Kunnas istuu kertaamassa tappioon päättynyttä otteluaan. Viereisellä penkillä Alaburda irvistelee, kun hänen vammojaan hoidetaan kylmäsuihkeella. Hän on juuri hävinnyt illan viimeisen ottelun. Salin puolella loisteputkivalot on räväytetty päälle, eikä musiikki enää soi. Yleisö on lähtenyt virallisille jatkoille paikalliseen karaokeravintolaan. Järjestävät kasaavat tuoleja pinoihin ja purkavat häkkirakennelmaa. Huomenna täällä pelataan lentopalloa.
10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Väsymätön kirjoittaja Anton Sucksdorff
Sanailija Imagen toimituspäällikkö, vuoden
aikakauslehtitoimittaja ja dekkarikirjailija Pekka Hiltunen on ehtivä mies. Päivät on varattu leipätyölle, illat omalle tuotannolle. Lukijoiden palautteet ja oma intohimo antavat voimia kirjoittamiseen. ”Hakee Suomen Stieg Larssoniksi.” Näin
kuvailee Helsingin Sanomat Pekka Hiltusta. Yhteistä kyllä löytyy: molemmilla on toimittajatausta, myös Hiltusen kirjassa seikkailee vahva naishenkilö ja molemmat hyödyntävät äärioikeiston ja kansainvälisyyden teemoja. –Mutta kunhan toinen kirjani ilmestyy, lukijat huomaavat, kuinka erilaisia tarinamme ovat, sanoo Hiltunen. Debyyttikirja Vilpittömästi sinun julkaistiin vasta syyskuussa, mutta Hiltunen työstää jo jatko-osaa. Keväällä hänet palkittiin vuoden 2010 aikakauslehtitoimittajana, ja kutsuja tulla puhujaksi eri tapahtumiin ropisee. Samaan aikaan työt Imagella jatkuvat. Miten hän ehtii, jaksaa tai edes viitsii? –Kirjoittaminen ei koskaan tympäännytä, vaan minusta se on aina hauskaa ja inspiroivaa. Nytkin odotan innolla, että pääsen kotiin jatkamaan tarinaani. Halu kirjoittaa on ollut aina läsnä, samoin kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Toimittajan ammatti oli siis luonnollinen valinta. Yliopistonsa Hiltunen kävi Tampereella, ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui 90-luvun lopussa. Vuonna 2006, kahdenkymmenen vuoden työuran jälkeen, Hiltunen siirtyi toimituspäälliköksi Imageen. Viime vuonna hän otti kuitenkin pitkän vapaan ja lähti puolisonsa kanssa reppureissaamaan maailmalle. Matkalla esikoiskirjan juoni alkoikin muodostua. Idea kirjoittamiseen oli tosin peräisin jo yliopistosta. Opiskelijan muistikirjaan oli kertynyt hajanaisia kohtauksia, joista hän tiesi haluavansa koota tarinan. Aikaa kirjoittamiseen ei vain koskaan ollut tarpeeksi. Ulkomailla, kuten Hiltunen asiaa itse muistelee, teksti vain vapautui. Käsikirjoitus oli valmis Tansaniaan mennessä, maailmanympärysreissussa Hiltunen oli ollut puoli vuotta. Hiltunen lähetti tuotoksensa sähköpostilla Gummerus-kustantamolle, joka päätti julkaista tarinan. Yhteensä kirjan tekemiseen häneltä kului vuosi. Matkan jälkeen Hiltunen palasi Imagelle sen sijaan, että olisi jättäytynyt pelkän kirjailijanuran
⋆⋆Mediatapaus
Julkisen sanan neuvosto JSN antoi vapauttavan tuomion tapauksessa, jossa jutun otsikko oli sensaatiohakuinen eikä vastannut tekstiä. Tutkijan mielestä JSN:n tuomio kertoo siitä, että etenkin verkkojournalismi edellyttää räväkkää otsikointia. Otsikoilla saadaan kaivattuja kommentteja tiedotusvälineen verkkosivuille.
varaan. Hän vakuuttaa pitävänsä työstään valtavasti, mutta lisää, ettei ”Suomessa elä kirjoilla”. Hiltusen mukaan lukijoiden palaute antaa voimia. Hän on saanut jo kymmeniä lukijaviestejä, joissa tiedustellaan, miten jatko-osan tarinassa käy. No, miten tarinassa seuraavaksi käy? –En paljasta mitään. Haluan suojella yleisön lukukokemusta, Hiltunen tyytyy toteamaan. Eräs erityisen innostava palaute tuli pari päivää sitten, kun Hiltunen oli työpaikkansa lounasruokalassa. Ventovieras henkilö tuli kiittämään hyvästä kirjasta. Kirja oli kuulemma niin vangitseva, että lapset lähetettiin mummolaan, lukukokemusta häiritsemästä. Susanna Kosonen
kuka?
Pekka Hiltunen ○○Vuonna 1966 syntynyt toimit-
taja, työskennellyt vuodesta 2006 asti Imagen toimituspäällikkönä. ○○Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, pääaineenaan tiedotusoppi. ○○Aiempaa työkokemusta Helsingin Sanomista, Kuukausiliitteestä, Me Naisista ja Kodin Kuvalehdestä. ○○Kirjoittanut kirjan Vilpittömästi sinun. Työstää parhaillaan jatko-osaa. ○○Asuu Helsingissä puolisonsa kanssa.
?
Kantelu otsikoista Taloussanomat julkaisi maaliskuussa kaksi juttua, jotka liittyivät kristillisten järjestöjen Älä alistu! -kampanjaan. Juttujen otsikoissa puhuttiin homovihaajista ja homovihajärjestöistä. Jutuista kanneltiin JSN:ään, sillä otsikointi ei vastannut jutun muuta tekstiä. Kantelijan mielestä otsikot loivat kuvaa avoimesti homovihamielisistä järjestöistä. Lisäksi arkkipiispa vaikutti käyttäneen termiä homovihajärjestö.
Imagen toimituspäällikkö Pekka Hiltunen ei suostu paljastamaan, mitä hänen seuraavassa kirjassaan tapahtuu.
!
Päätös vapauttava
Lisää sensaatioita
Taloussanomien vastineen mukaan otsikoissa ei väitetä, että arkkipiispa olisi puhunut homovihajärjestöistä. JSN kirjoittaa ratkaisussaan, että otsikot olivat sensaatiohakuisia, mutta sananvapauden vuoksi kärjekkäätkin mielipiteet on sallittava. Juttujen tekstit on JSN:n mielestä kirjoitettu neutraalisti. JSN:n mielestä Taloussanomat ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Erikoistutkija Heikki Heikkilä Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksesta sanoo, että JSN ei liene halunnut tehdä Taloussanomien jutusta ennakkotapausta. Ilmiönä sensaatiohakuinen otsikointi on harmillinen. Heikkilä mainitsee, että verkkojournalismissa halutaan saada lukijoilta ”jälkiä”, tässä tapauksessa kommentteja. Usein kommenttien saaminen edellyttää räväyttäviä otsikoita. Tuovi Mäkipere
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11
⋆⋆Mitä ihmettä?
Arvostele mun blogi! Mediapeliä
Blogikirjoittajat ovat olleet pinnalla jo useita vuosia. Enää pelkkä blogin kirjoittaminen netissä ei riitä. Nyt huomiota keräävät lukuisat keskusteluketjut, joissa blogeja on mahdollista arvostella.
Susanna Kosonen
susanna.kosonen@uta.fi
Tositelevisio on nykyään viihteen, taiteen ja todellisuuskuvauksen ylevin ilmentymä. Miksi muuten tositelevisioohjelmia olisi niin paljon? Syy ei voi olla siinä, että laatua olisi yritetty korvata määrällä. Ohjelmatiedoissa ei lue niin.
Samalla, kun julkimot arvostelevat toistensa illallisia, bloggaajat keskittyvät arvostelemaan toistensa blogeja. Demi-lehden verkkosivuilla keskustelu käy kuumana. Nuoret nettikäyttäjät ilmiantavat oman bloginsa arvosteltavaksi ja lupautuvat vaihtokauppana arvostelemaan muiden käyttäjien blogeja. Nimimerkki vadelmatoukka aloittaa keskustelun Demin sivuilla otsikolla ”Arvostele mun blogi, arvostelen sun!”. Viestiketjuissa kommentoidaan niin blogeissa käytettyjä taustavärejä kuin fonttikokojakin. Kommentteja vadelmatoukalle on kertynyt 42 kappaletta.
www.demi.fi/keskustelut
Ella Mikkola
Poliisit, ravustajat ja siivoojat. Muun muassa näillä ammateilla on ikiomat televisiosarjansa. Päätin hypätä tositv:n kelkkaan ja kehittää oman ohjelman, sillä ihan totta, kuinka vaikeaa se voi olla?
Kuvakaappaus nimimerkin vadelmatoukka blogisivulta.
⋆⋆Miksi näin?
Eroon oppikirjoista
Tampereen lyseon lukiossa on luovuttu perinteisistä äidinkielen oppikirjoista. Opettaja Terhi Daviesin mielestä Moodle-oppimisalusta on joustava tapa opiskella. Miksi äidinkielen oppikirjoista on luovuttu? – Yksi syy on verkko-opiskelun ekologisuus. Erityisesti halusimme kuitenkin lisätä opiskelun toiminnallisuutta. Moodlessa opiskelijat pystyvät tekemään entistä enemmän erilaisia kirjoitustehtäviä ja saavat hyvää kirjoitusharjoitusta. Sellaisetkin oppilaat, jotka eivät oppitunneilla halua tai uskalla osallistua, saavat verkossa äänensä kuuluviin. Millaista palautetta opiskelijat ovat antaneet? – Useimmat ovat kiitelleet systeemiä. Heidän mielestään verkkotehtävät tuovat hyvää vaihtelua perinteiselle opiskelulle. Lähes jokaisella lukiolaisella on tietokone kotona, joten sähköisestä opiskelusta ei aiheudu ylimääräistä vaivaa. Kielteistä palautetta ovat antaneet opiskelijat, jotka eivät
ylipäätään haluaisi käyttää tietokonetta opiskelussa. Eikö aika ole ajanut Moodleoppimisalustasta hieman ohi? – M o o d l e o n kieltämättä hieman vanhanaikainen, mutta se täyttää lukio-opetuksen perustarpeet. Ihanne tietysti olisi monipuolisempi oppimisalusta. Paikkaamme kuitenkin Moodlen puutteita muilla sosiaalisen median välineillä ja perinteisellä lähiopetuksella. Ovatko kirjakustantamot antaneet palautetta kokeilustanne? – Palautetta ei ole tullut. En tosin tiedä, onko siirtymisemme sähköiseen systeemiin kustantajien tiedossa. Itse toivoisin kustantajilta nykyistä enemmän laadukkaita sähköisiä oppimateriaaleja.
Sarjakuvajournalismi
”ihmiset, te menetätte niin paljon kun ette usko Jumalaan! OIKEASTI! Koska Jumala haluaa rakastaa teitä ja pelastaa teidät, vain sitä vastaan että te myönnätte Jeesuksen pelastuskuoleman. MITÄ TE MENETÄTTE SIINÄ?”
honey_bean
”Minä uskon saatanaan ja hänkin rakastaa minua. Nyt menen uhraamaan koiranpentuja.” Maleficus
”en mä ainakaa menetä mitään :------) mitään taivasta ja helvettiä ei ole.”
JÄÄHY
”Jos ’jumala ja jeesus’ nyt auttais miks mun elämä on ollu yhtä helvettiä. Kun kuulin et mun mummilla on syöpä rukoilin joka IKINEN ilta et se ei kuolis ja sit se kuoli ja erittäin tuskallisesti.”
idzza
”Olen uskovainen mutten usko Jeesukseen, yhyy joudunko helvettiin?” pritnii
⋆⋆Lämpenee
⋆⋆gradu paketissa
Verna Kuutti: Todet ruudut. Sarjakuvajournalismi journalismin uusintajana ja uudistajana. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, tiedotusopin laitos, 2011.
Eevi Kinnunen
Kuka väitti, että nuoret tytöt puhuvat vain pojista ja meikeistä? Demi-lehden nettisivuilla käydään keskustelua elämää suuremmista asioista.
Montako meitä nyt on? Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
on ilmiönä vielä uusi ja tutkimaton. Sarjakuvassa journalismi ja sen konventiot valuvat uusiin mittoihin, mutta millaisiin? Vastaavasti uusi mediamuoto muokkaa journalismia. Jännitettä ilmaisuun luo taiteen ja todellisuuden yhdistäminen niin, että journalismin rajat eivät ylity.
Viikon alussa maapallon väkiluku kasvoi seitsemään miljardiin, mutta mihin suuntaan väestönkehitys kääntyy? Älä usko tutkijoiden ennusteita, vaan seuraa kehitystä itse! Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy useampikin väestölaskuri. Ongelma on siinä, minkä niistä valitsee. Laskureiden luvut poikkeavat toisistaan melkoisesti. Voit myös elää uudelleen hetken, jolloin seitsemän miljardia ylittyy, sillä kaikki laskurit eivät ole vielä ehtineet sinne asti. Henkilökohtaisen lisän tutkimukseesi saat laskemalla Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sovelluksella, monesko ihminen itse olet maapallolla. Osaatko sinä ennustaa tulevaisuutemme? Testaamalla se selviää:
www.worldometers.info/world-population/ www.bbc.co.uk/news/world-15391515 Malla Murtomäki Maailman 4 935 990 853. ihminen
Pääosassa ovat tilintarkastajat, nämä raskaan työn väsymättömät puurtajat. Aamulla he saapuvat työpaikoilleen tietäen, ettei maailma hyväksy heiltä puuttuvia lukuja. Tilintarkastaja Esa Korhonen on tavallinen suomalainen mies ja juuri niin kiinnostava, että hänestä saa väkisin väännettyä sarjamme päähenkilön. Esa ei turhia puhu, mieluummin laskee vain. Joskus kun käytävän vesiautomaatista loppuvat muovimukit, niin Esa kiihtyy. ”No voi harmi”, hän saattaa silloin tokaista. Sivuhenkilöiden muottiin pakotetaan leppoisa osastopäällikkö Kari, puhelias projektisihteeri Sari ja etäiseksi jäävä ylitarkastaja Mari. He kaikki haluaisivat vain tehdä työtänsä rauhassa, mutta se ei tosi-tv:ssä käy. Takaisin kameran eteen sieltä. Jännitystä tilitoimisto Numerot Selviksi Oy:n arkeen luovat dramaattiset tilinpäätökset. Silloin Esa kiihdyttää askeliaan kapeilla käytävillä, Kari soittaa useamman kuin yhden puhelun ja Sari naputtaa laskintaan voimallisesti. Mutta kaikkien suureksi kauhuksi Marin pöydälle on ilmestynyt lounasajalla Excel-taulukko, jossa numerot eivät täsmää. Tähän väliin mainoskatko. Tilanteesta selvitään, kuten aina, vaivatta ja nopeasti. Saimme kuitenkin uskoteltua katsojillemme, että jännitystä on luvassa. Aiomme käyttää tätä keinoa useamman kerran ja toivomme sen riittävän. Sarjan sisältö saattaa vaikuttaa hieman heppoiselta. Mutta olen varma, että tosi-tv:n raameihin ripustamalla voidaan mistä tahansa muokata viihdettä. Tosin rahoitusta hakiessani aion kertoa tekeväni dokumenttia. Pitääpä muistaa kirjoittaa se ohjelmatietoihinkin. Tämähän on taidetta, yhteiskunnan kuvausta ja vieläpä kiinnostavaa! Menestykseni on taattua. Täytyy itseasiassa pitää kiirettä, ettei joku muu ehdi edelle. Omasta tositelevisio-ohjelmasta nauttivat jo palkkionmetsästäjät, tuholaistorjujat ja metsurit, tunnelinkaivajat, rekkakuskit ja eläintensuojeluviranomaiset, uimavalvojat, ravustajat ja palomiehet, tullivirkailijat, rajavartijat, matkaoppaat ja pelastushelikopterin lentäjät. Lopuksi oma suosikkini: jäällä ajavat rekkakuskit.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Hyvä mies
Tarinaniskijä Hän uhkuu tulevaisuutta
ja latelee törkeyksiä. Hän on vahva mies, joka ei pärjäisi ilman naisia.
Kauko Röyhkä, 52, istahtaa baarin pöy-
tään. Tuoppi on edessä, mutta mies ei siihen itke. Hän ei ole sillä tavalla vanhentunut, että olisi alkanut luovuttaa. Jokainen huominen on eilistä valoisampi. Sitä paitsi Röyhkä on aina ollut vähän vanhus. – Ennen olin pikkuvanha, nyt vanha.
Elämänasenteen saattaa nähdä myös musiikissa. Se on suomenkielistä rockia duurissa. Mollivoittoinen menetyksen melankolia ei häntä innosta, koska sitä tehdään liikaa. Röyhkä näyttääkin juoksevan epäonnistumisien edellä. Nyt tekeillä on kuuden levyn kokoelma. Lisäksi juuri ilmestyi matkakertomus Rajantakainen Karjala, joka on tehty valokuvaaja Juha Metson kanssa. Elokuussa julkaistiin romaani Kreikkalainen salaatti. Siitä on tekeillä myös teatteriesitys. Rock-mies innostuu myös jazzista. Severi Pyysalo on sovittanut Röyhkän biisejä jazzversioiksi, ja kaksikko tekee duo-keikkaa. Lisäksi on keikkoja soolona ja 500 kg lihaa -ysäribändin kanssa.
kuka?
Kauko Röyhkä ○○Kauko Röyhkä (JukkaPekka Välimaa). ○○Rockmuusikko ja kirjailija. ○○Syntyi Valkeakoskella 12.2.1959. ○○Kirjoittanut 14 proosa teosta. ○○Tehnyt 28 albumia ja kokoelmalevyjä. ○○Saanut Suomi-palkinnon ja valtion taidepalkinnon.
Unelmatkin elävät. Nyt Röyhkä haaveilee eroottisen levyn tekemisestä. Siinä olisi kauniita sanoja seksistä, jotain tyylikästä, rauhallista ja svengaavaa. – Olen aina ollut naisen kanssa, sanoo tuo tyttöjen ystävä, jonka äiti kasvatti. Sittemmin hänellä on ollut rakastajatar, tyttöystävä tai vaimo. Lisäksi ovat kaikki ne laulujen naiset, on iltapäivä Tainan kanssa, Laura, Helena, Mari ja muut pikku enkelit. Naiset inspiroivat, ovat arvoituksellisia. Ei Röyhkä mitään naistutkimusta ole tehnyt, mutta mieleen on jäänyt paljon hyviä hetkiä ja keskusteluja. – Voihan tietysti miestenkin kanssa keskustella, mutta miehiä ei voi nussia, Röyhkä hörähtää. Eikä erotiikka unohdu keikkailustakaan. Erotica night -yhtye on keikkaillut vuoden päivät. Siinä laulajina nähdään myös Maija Moisio ja Otto Grundström. Taustalla pyörii pehmopornofilmejä. Kauko Röyhkä vaihtaa asentoa ja nojaa seinään. Hän on hyvä mies, ihmisten pahoihin puoliin hän ei nojaisi. Tämä saattaa olla paha maa, mutta ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. – Pahuus on tapahtumaketju, joka johtaa siihen, että hyvät asiat eivät toteudu. Vaikkapa ihmisen halu menestyä voi olla niin voimakas, että etiikka unohtuu ja alkaa syrjiä. Ensimmäisen levyn julkaisuaikoina Röyhkäkin kohtasi syrjintää. Oulu oli silloin vähän ”paska kaupunki”. Muusikko ei voinut kävellä öisillä syrjäkaduilla, koska kovat pojat olisivat vetäneet turpaan. Sellaiset jätkät jäivät taakse, niille kaduille. – Ja muutamaa vuotta myöhemmin samat tyypit tuli nuolemaan mun persettä. Pohjoisen poika tallaa omat polkunsa myös kirjaimellisesti. Joka kesä hänen on palattava takaisin pohjoiseen, päästävä liian kuumasta pois, on nähtävä pään yllä pohjoinen taivas. Viime kesänä hän kävi Muotkatunturilla. Siellä, missä havumetsävyöhyke jo päättyy. – Hiljaisuus viehättää. Ei siellä mitään ole. Ehkä jokin polku jossain ja lintu saattaa laulaa, Röyhkä tunnelmoi. Mirka Muilu
Kauko Röyhkä viihtyy kesäisin Lapissa. Häntä viehättää erämaan luonto ja hiljaisuus.
Kati Laukkanen
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
Kati Laukkanen
Näin koin Tuovi Mäkipere
tuovi.makipere@uta.fi
Kun syyssateet tympivät, arkeaan voi piristää esimerkiksi ilmaisella kulttuurielämyksellä. Krzysztof Sas-Podhorodecki kuuntelee kollegoidensa juttuja taiteilijakylmiössä.
Homma, josta ei jäädä eläkkeelle
JAZZ-MUSIIKKI Paappa’s Groupin muusikoille soittaminen on elämän-
tapa. Lopettaminen ei ole missään vaiheessa tullut kuuloonkaan. Paappa’s Music Bar on jo kahdeksan aikaan täynnä ihmisiä. Neljä harmaapäistä miestä nauraa äänekkäästi baarin taiteilijakylmiössä eli lavaa lähimpänä sijaitsevassa pienessä pöydässä. Herrat siemailevat oluitaan ja odottelevat lavalle nousua. Jazz-bändi Paappa’s Groupin keikka on alkamassa. Yhtyeen kosketinsoittaja Reijo ”Rxi” Innanen, 74, korostaa, että bändin musiikissa on kysymys hauskanpidosta. – Me ei soiteta mitään ryppyotsa-jazzia, vaan swingiä. Yhdessä soittaminen on yksinkertaisesti hauskaa. Paappa’s Group on ollut olemassa lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Jäsenille musiikki on aina mennyt kaiken muun edelle. – Kerran soittaja, aina soittaja. Tästä hom-
masta ei jäädä eläkkeelle, vaan se jatkuu niin kauan kuin henki pihisee, jazz-rumpali Reijo ”Repa” Rantanen, 66, toteaa. Jazz-muusikon elämä on ollut aika ajoin hyvinkin vauhdikasta. Välillä aikaa ei ole riittänyt muuhun. Rantasella on kuulemma jo kolmas nainen menossa jazzin takia. – Kaikille mun naisille mä oon sanonu että mä oon muusikko. Kun mulla on keikka, mä meen keikalle ja siitä ei neuvotella, paappojen basisti Raimo ”Roope” Liukko, 76, sanoo. Puolasta alunperin kotoisin oleva yhtyeen saksofonisti Krzysztof Sas-Podhorodecki, 75, tyytyy hymyilemään kavereidensa tarinoille. Paappa’s Group soittaa Paappa’s Music Barissa yhdestä kahteen kertaan viikossa.
Sisäänpääsymaksua baariin ei ole. Paapat ovat tästä hyvillään. – Vapaan sisäänpääsyn takia meillä on vapaus soittaa mitä me tykätään. Koska yleisö pääsee ilmaiseksi sisään, niille voi sanoa, että menkää ulos, jos ei miellytä, Liukko nauraa. Kello lyö yhdeksän, ja paapat kiipeävät lavalle. Perinteinen swing saa kuuntelijan aidosti hyvälle tuulelle, ja paappojen lavakarisma huokuu takapöytiin saakka. Paapat nousevat seuraavan kerran lavalle perjantaina 4.11. Kokeilevamman jazzin ystäville ohjelmaa löytyy tällä viikolla Tampere Jazz Happeningista. Lue lisää verkosta www.utain.uta.fi. Malla Murtomäki
Muistilista 3.11.−9.11.2011: Nirson musiikinystävän kalenteri
03. 04. 05. 06. 07. 08. 09. Footloose
Tampere Filharmonia
Taikahuilu
Gourmet ja Ibrahim Electric
Radion Sinfoniaorkesteri konserttilavalla
Kanteleen kyydissä -lasten konsertti
Musiikin kosketus -kuuntelupiiri
Elokuva, jossa nuorilta kielletään tanssi ja kovaääninen musiikki.
Tampere Filharmonia ja Jorma Hynninen esittävät muun muassa Brahmsia.
Brittiläisen ohjaajan Kenneth Branaghin elokuva Mozartin klassikosta.
Tampere Jazz Happening tuo Gourmet´n ja tanskalaisen Ibrahim Electricin Klubille.
Orkesterinjohtajana Jukka-Pekka Saraste, ohjelmistossa muun muassa Väinö Raition Kuutamo Jupiterissa.
Etnosoi!tapahtumaan kuuluvassa konsertissa kuullaan Eppu Nuotion sanoittamia lastenlauluja.
J. S. Bachin musiikkia ja keskustelua, järjestäjänä kaupunginkirjaston musiikkiosasto.
9,50 e, opiskelijat 8,50 e
21 e, eläkeläiset 15 e, opiskelijat 10 e
Tv-lupamaksu
Ilmainen
Ilmainen
5e
Ilmainen
Klo 17.30– 19.25 Finnkino Plevna, Tampere
Klo 19 Tamperetalon Iso sali
Klo 18.45–21 Yle Teema
Klo 20 Klubi, Tampere
Klo 14–15 Yle Radio 1
Klo 17–18 Musiikkitalo, Mannerheimintie 13 A, Helsinki
Klo 18–19.30 Pääkirjasto Metso, Pietilä-sali, Tampere
Olen jämähtänyt asunnon, yliopiston ja keskustan rajaamalle alueelle. Se on tämänhetkinen reviirini. Muu Tampere tuntuu lähestulkoon eksoottiselta. Olen ollut kirjoilla Tampereella yli kolme vuotta, mutta en ole tehnyt enää aikoihin omatoimisia retkiä eri kaupunginosiin. Kotiseutumatkailun sijaan haaveilen koko ajan seuraavasta ulkomaanmatkasta, vaikka elämyksiä löytää läheltäkin. Kulttuuritapahtumissakin
käyn aivan liian harvoin, koska kuvittelen, että ne ovat aina kalliita. Kalliita ovat myös haaveilemani ulkomaanmatkat. Minun täytyy siis parantaa syystylsyyteni täällä Tampereella, ei valkoisella hiekalla palmun alla. Olen viettänyt esimerkiksi Hervannassa alle kymmenen tuntia Tampereen-vuosinani. Teekkarit eivät juuri poistu lempikaupunginosastaan, joten minunkin on syytä kartuttaa Hervannan-kokemuksiani. Kaverini ja minä jäämme pois bussista keskellä Hervantaa. Halusin paitsi lähteä keskustan ulkopuolelle, myös kuunnella musiikkia, jota en yleensä lähtisi kuuntelemaan. Menen kuuntelemaan teekkaribändi Soigné Trampin keikkaa. Opiskelijabudjetilla varustettu lompakkoni nauttii musiikkibaarin ilmaisesta sisäänpääsystä. Kulttuurista ei aina tarvitse edes maksaa. En ole kuullut livemusiikkia kesän jälkeen. Nyt totean, että kannatti vaivautua radion soittamien listahittien ääreltä nauttimaan melodisesta poprockista. Baarin kaikki asiakkaat kuuntelevat koko keikan hiljaa ja keskittyneesti. Se ei ole ihme, sillä yhtye soittaa hyvin ja antaumuksella. Yhtyeen jäsenillä näyttää olevan hauskaa, ja tunnelma välittyy myös kuuntelijoille. Parin tunnin pyrähdys ennalta tuntemattoman yhtyeen ilmaiskeikalle piristi opiskeluviikkoani huomattavasti. Lompakkonikin myhäilee tyytyväisenä. Kulttuurin ei aina tarvitse merkitä yläkanttiin hinnoiteltuja maailmantähtien konsertteja. Omalta reviiriltään kannattaa välillä siirtyä edes naapurikaupunginosaan. Olen koko ajan suunnittelemassa uutta ulkomaanmatkaa, mutta välillä uusia kokemuksia saa lähempääkin. Arkea voi piristää ilmaiseksi omalla asuinalueellaan. Voi vaikka poiketa sivukadun ilmaiseen valokuvanäyttelyyn tai mennä katsomaan harrastajateatterilaisten tulkintaa Seitsemästä veljeksestä. Elämykset voivat olla lähellä, ja kulttuurista voi nauttia ilmaiseksi.
Syksyll채 2011 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.
Kati Laukkanen