12/2011
ajassa 2
kartalla 4
luotain 8
näkymä 10
media 12
elämykset 14
huvit 15
Kirjasto menetti myöhästymismaksuja Pieleen mennyt sähköisten järjestelmien uudistus tuotti kaupunginkirjastolle jopa 100 000 euron tappiot. Ajassa s. 2
Päivisin ruokaa, iltaisin laulua
Vietnamilainen asemaravintola Tampereella muuntautuu iltaisin villiksi karaokebaariksi. Näkymä s. 10–11
Muotibloggaaja haluaa olla anti-idoli
Media s. 12
Miten käy Varkaudelle? Kartalla s. 4–7
2 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Utain verkossa: http://utain.uta.fi Nina Karlsson
Kirjaston asiakaspalvelutiskeillä on ollut kävijöitä ruuhkaksi asti.
Kirjaston asiakaspalvelutiskeillä on ollut kävijöitä ruuhkaksi asti.
Kirjastojärjestelmästä aiheutui suuret tappiot
Uudistus Huonosti toiminut kirjastojärjestelmä päivitetään uuteen versioon loppiaisena.
Pirkanmaan kirjastoilta on jäänyt saamatta vuoden aikana 50 000–100 000 euroa kirjojen myöhästymismaksuja. Normaalisti kirjasto saa maksuista tuloja 500 000–600 000 euroa vuodessa. Maksut ovat jääneet perimättä, koska viime vuonna uudistettu kirjastojärjestelmä ei ole toiminut kunnolla. Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto sanoo, että uusi systeemi olisi kannattanut ottaa käyttöön vasta tänä syksynä. – Järjestelmä oli liian keskeneräinen. Asiakkailla on ollut vaikeuksia muun muassa lainojen uusimisessa ja kirjojen varaa-
misessa kirjaston verkkosivuilla. Verkkopalveluiden ongelmat ovat aiheuttaneet ruuhkia kirjaston asiakaspalvelutiskeille. – Tämä on ollut työntekijöille hirvittävän rasittavaa. Järjestelmän uusi versio otetaan
käyttöön loppiaisena. Uudistuksen tarkoituksena on korjata järjestelmän edellisen version ongelmat. Haavisto on uuden version käyttöönoton suhteen varovaisen toiveikas. Hän uskoo, että päivitetty versio saadaan toimimaan
kunnolla viimeistään ensi helmikuun loppupuolella. Pirkanmaan tilanne on hidastanut myös muiden Suomen kirjastojen uudistusaikeita. Muut kirjastot eivät ole halunneet ottaa käyttöön järjestelmää, joka ei toimi kunnolla. Uuteen systeemiin siirryttiin, koska edellinen järjestelmä oli vanhanaikainen. Uudistuneessa systeemissä käyttäjät voivat esimerkiksi kirjoittaa kirja-arvioita. Eevi Kinnunen
MITÄ?
Pirkanmaan kirjastouudistus ○○Pirkanmaan kirjastojärjestelmä ja
verkkokirjasto uudistettiin syksyllä 2010.
○○Huonosti toiminut järjestelmä on
lisännyt työntekijöiden työmäärää ja aiheuttanut kirjastolle taloudellisia tappioita. ○○Järjestelmän uusi versio otetaan käyttöön loppiaisena 6.1.2012.
⋆⋆UUTISPUTKI
Joulutorilta saa tänä vuonna hehkuviiniä
Pitkä avioliitto pidentää elinikää
Pikavippi on halvin pieni rahalaina
Lääkkeet tepsivät ilotulitepelkoon
Tampereen Joulutori kohoaa keskustorille tänä vuonna neljättä kertaa. Edellisvuonna torilla kävi yli 120 000 ihmistä, ja nyt kansaa odotetaan paikalle vielä enemmän. – Kovat pakkaset söivät kävijöitä edelliseltä torilta, mutta tänä vuonna sää näyttää paremmalta, kertoo tuottaja Rami Lehtinen tapahtumaa järjestävästä Event Companystä. Joulutori on myös saanut pitkän väännön jälkeen ensimmäistä kertaa anniskeluluvan hehkuviinille. Lehtinen povaa hehkuviinistä tämän vuoden hittituotetta. Muita suosittuja herkkuja ovat piparit, bratwurstit ja mantelit. Lisäksi torin tapahtumateltta tarjoaa ohjelmaa aina aattoon saakka. Tyyliltään keskieurooppalaisen torin avajaiset järjestetään perjantaina 9.12. kello 17, mutta kauppiaat avaavat myymälänsä jo kymmeneltä aamulla.
Vuosikymmeniä kestävä avioliitto ennustaa erityisesti miehille pitkää elinikää. Avioero ja puolison kuolema puolestaan lyhentävät elämää, koska ne aiheuttavat stressiä. – Avioliitossa elävien elintavat ovat terveellisemmät jo ennen avioliiton solmimista kuin naimattomien, kertoo tutkija Jenni Blomgren. Pitkäaikainen avioliitto ei vaikuta naisten eliniän pituuteen yhtä paljon kuin miesten. Tutkimus tehtiin takautuvana siviilisäätytutkimuksena. Siinä hyödynnettiin 424 000 suomalaisen ja 57 000 britin siviilisäätytietoja 1970-, 80- ja 90-luvuilta. Kuolleisuutta seurattiin vuodet 1991–2004. Suomalais-brittiläinen tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.
Kielteistä huomiota maksuhäiriöiden aiheuttajina keränneet pikavipit ovat edullisimpia pieniä rahalainoja. Pikalainan kulut ovat keskimäärin 25 senttiä yhtä lainattua euroa kohti, kun pankista nostettu euro voi maksaa jopa 50–80 senttiä. Vertailu pikavippien kuluista verrattuna pankkilainoihin perustuu Tilastokeskuksen joulukuun alussa julkaistuun selvitykseen. Pikavippejä on arvosteltu hyvin korkeista todellisista vuosikoroista. Yksittäisen henkilön maksutaakan kannalta olennaista ovat kuitenkin eurot eivätkä laskennalliset vuosikorot. Pikavippiä voi hakea vaikka internetissä tai tekstiviestillä ilman takaajia. Jokaisen lainanhakijan luottokelpoisuus tarkistetaan, joten maksuongelmaiset eivät pysty pikalainoilla lisäämään velkataakkaansa.
Ville Halonen
Hanna-Mari Hiltunen
Annu Laine
Ruudin katku, kirkkaat valot ja paukkuvat papatit saavat monet koirat hermostumaan. Eläinlääkärin mukaan ilotulituksesta johtuvaan paukkuarkuuteen voi käyttää rauhoittavia lääkkeitä. – Voimakkaaseen äänipelkoon voi käyttää eläinlääkärin määräämiä rauhoittavia. Lievissä tapauksissa koiralle voi ostaa apteekista D.A.P. feromoniliuosta, kertoo Hakametsän eläinlääkäripalvelun eläinlääkäri Veera Varo. – Äänipelosta voi muodostua kierre, ja stressistä toipuminen voi kestää viikkoja. Paukkuarkuudesta voi oppia eroon. CDlevyn avulla omistaja totuttaa koiran koviin ääniin. Siedätyshoito voi kestää kuukausia. Lääkäri kehottaa varautumaan myös uuteenvuoteen. – Kannattaa sulkea verhot ja laittaa televisio päälle, jolloin pauke ei kuulu niin voimakkaasti. Niina Huuhtanen
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 3
Syömishäiriöpotilaiden hoidossa puutteita Tampereella Yli 18-vuotiaat syömishäiriötä sairastavat henkilöt joutuvat usein kamppailemaan hoidostaan Tampereella. Hoidon saaminen voi kestää jopa kuukausia. Esimerkiksi työterveyshuollon kautta apua hakeva pääsee hoitoon vasta jatko-lähetteen ja lääkärin arvion jälkeen. Jotkut aikuispotilaista saavat hoitoa Mielenterveyskeskuksesta. Ylilääkäri Päivi Kiviniemen mielestä syömishäiriöitä tulisi hoitaa keskitetysti niin, että hoidossa huomioitaisiin sekä psyykkinen että ruumiillinen puoli. –Erityisosaaminen on syömishäiriöiden kohdalla tärkeää. Potilaiden hajautuminen ympäri kaupunkia avopalveluiden perässä ei ole hyväksi, Kiviniemi sanoo. Väli-Suomen syömishäiriöperheiden vertaistuen ryhmänjohtaja Terttu Saarilampi on saanut tukitoiminnasta paljon
Avaus
apua itselleen. Hänen mukaansa nuoret saavat huomattavasti parempaa hoitoa aikuisiin verrattuna. Saarilampi toivoo, että Tampereelle perustettaisiin hoitoyksikkö, jossa hoito tapahtuisi keskitetysti ja sitä olisi tarjolla kaikenikäisille. Toistaiseksi sellaista ei ole kuitenkaan Tampereelle tulossa. Aikuisten syömishäiriöpotilaiden hoitokustannukset julkisella puolella saattavat nousta vaikeissa tapauksissa jopa satoihin tuhansiin euroihin. Aikuispotilaista suuri osa on 18–23-vuotiaita. –Kyse on kuitenkin nuorista ihmisistä. Jos hoito ei ole ajan tasalla, saattavat seuraukset olla kohtalokkaita, Päivi Kiviniemi sanoo. Ella Mikkola
Lue aiheesta lisää osoitteessa utain.uta.fi.
Moskovan poliisi on kovakourainen mielenosoittajille
Lukijan kuva / Olga Javits
Venäjän Duuman vaalitulos on sysännyt ihmiset kaduille. Kaksi opiskelijaa kuvaili mielenosoitusten tunnelmaa Utaimelle. Näin kuvaa Venäjän vaalien jälkivellontaa Olga Javits, 22-vuotias moskovalaisopiskelija. Duuman eli Venäjän parlamentin vaaleissa Yhtenäinen Venäjä -valtapuolue menetti edustajaenemmistönsä, mutta säilytti asemansa suurimpana puolueena. Vaaleja kuitenkin epäillään vilpistä. Mieltä on osoitettu niin Putinia vastaan kuin hänen puolestaankin. Poliisi on pidättänyt satoja ihmisiä.
Susanna Kosonen
teemu.muhonen@uta.fi
Itsenäisyyspäivänä maamme varttunut väestö pääsi taas päivittelemään, etteivät nykynuoret ymmärrä itsenäisyyden merkitystä. Ei pidä paikkaansa. En voi sanoin kuvailla, miten paljon itsenäisyys minulle merkitsee. Paljon maksamattomia laskuja, likaisia astioita, pesemättömiä pyykkejä ja yksinäisiä iltoja. Tippahan tässä tulee linssiin. Aika ennen itsenäisyyttä oli yhtä kurimusta. Kesäisin pihapelit piti lopettaa kesken, koska oli pakko mennä syömään valmiiksi katetusta pöydästä. Talvisin isä tunki setelin käteeni ja muilutti minut Itäkeskukseen ostamaan talvikengät, vaikka olisin halunnut kävellä tennareissa ympäri vuoden. Jos halusin laittaa lempipaitani päälle kolmantena päivänä putkeen, äiti riisti sen käsistäni ja piilotti pesukoneen syövereihin. Pitkän sotimisen jälkeen onnistuin vapautumaan raskaista kahleista. Sotasuunnitelmani oli yksinkertainen: torjuin ilmaisen majapaikan, valmiit ruuat ja pyykkipalvelun. Se oli torjuntavoitto. Tänä vuonna juhlin itsenäisyyttä yksilönä, joka tekee itse omat ratkaisunsa. Pesutuvassa sain päättää, pesenkö lempipaitani kylmässä vai kuumassa vedessä. Lähikaupassa taas pähkäilin, käytänkö viimeisen kolikkoni katkaravun- vai lihanmakuisiin nuudeleihin. Vapauden tunne oli käsin kosketeltavaa.
– Kohta tulee vallankumous.
– Olen nähnyt poliisin hakkaavan mielenosoittajia. He pidättävät vain opposition kannattajia, kertoo Javits. Myös vaihto-oppilas Vilma Ruokoski, 21, on kiinnittänyt huomiota poliisin toimintaan. – Ihmiset juoksivat mellakkavarusteissa olevia poliiseja karkuun. Onhan se outoa, että poliisi ajaa aukiolta pois rauhallisesti mieltään osoittavat ihmiset.
Teemu Muhonen
Moskovassa osoitettiin tiistaina mieltä vaalituloksen julkistamisen jälkeen.
On aika tunnustaa tosiasiat. Itsenäisyys on pahinta, mitä minulle on tapahtunut. Joten nyt päättäjät hereillä! Mitä ikinä Angela ja Nicolas ehdottavatkaan, lähdetään kiltisti mukaan. Ne saa laittaa meidän ruuat, pestä meidän pyykit ja maksaa meidän velat. Ei tätä itsenäisyyttä enää jaksa.
⋆ ⋆NÄIN lehti TEHTIIN
Turvapaikanhakijoita asutetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Varkaudessa
Maahanmuuttovirasto haluaa ma-
Kahdeksan tuntia junassa. Kaksi
joittaa turvapaikanhakijoita yhä enemmän yksityisasuntoihin. Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen kertoo, että turvapaikanhakijoita on majoitettu 20 vuoden ajan laitosmaisiin oloihin. Pyykkösen mukaan turvapaikanhakijoiden elämänhallinta paranee, kun he saavat asua itsenäisesti. – Laitosasuminen on myös paljon kalliimpi vaihtoehto, sillä laitoksissa täytyy olla jatkuvasti henkilökuntaa. Vuokra-asunnoissa asuville tarjotaan tukipalveluja vain toimistoaikana. Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain, joten vuokra-asuntojen määrää voidaan säädellä tulijamäärän mukaan. – Tänä vuonna Suomeen saapunee kolmannes vähemmän turvapaikanhakijoita kuin viime vuonna. Viime aikoina on ollut 400–500 paikkaa koko ajan vapaana, Pyykkönen kertoo. Vastaanottokeskus vuokraa asuntoja yk-
sityisiltä ihmisiltä. – Otamme vuokralle asuntoja, joiden vuokranantajat ovat halukkaita antamaan asuntonsa vuokralle vastaanottokeskukselle. Koska vastaanottokeskukset sijaitsevat usein muuttotappiopaikkakunnilla, tyhjiä vuokra-asuntoja on saatavilla, kertoo SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila. Afganistanilainen Amir Junesi, 20, asuu Lammin vastaanottokeskuksen vuokraamassa kolmiossa viiden muun turvapaikanhakijan kanssa. – Asuntoon ei voi kiintyä, sillä koko ajan joutuu pelkäämään, kuinka kauan Suomessa saa olla, Junesi kertoo. Laitosasumisen ja vuokra-asuntomahdollisuuden lisäksi turvapaikanhakijat voivat hankkia asunnon itse tai asua esimerkiksi sukulaisten luona. Tuovi Mäkipere
päivää Varkaudessa. Viisi astetta pakkasta ja kymmenen senttiä lunta, joka vaihtui yhdeksäksi plussa-asteeksi ja litroiksi loskaa. Kymmeniä haastateltavia, ja tunteja odottelua. Kilometreittäin kävelyä ja ajelua edestakaisin. Lukuisia kuvia ja epäselviä muistiin-
panoja. Yksi toimittaja junassa ja 37 astetta kuumetta. Yksi väsynyt kuvaaja ja seitsemän päivää ilman unta. Juttukeikka Varkaudessa oli kuluttava mutta palkitseva. Epätoivon hetkiä riitti, mutta selvisimme kunnialla kotiin. Mitä opimme? Kannattaa ottaa mukaan vaihtokengät, parit villasukat ja pilkkihaalarit. Lue reportaasi Varkaudesta seuraavalta sivulta. Malla Murtomäki
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus
4 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Suomen Detroit
Kaupunki kriisissä Viisi vuotta sitten Varkaus oli kukoistava pape-
riteollisuuskaupunki. Sittemmin kaupungissa on alkanut alamäki, jolle ei näy loppua. Yhdysvalloissa Detroitista on tullut autoteollisuuden kuihtumisen jälkeen maan rikos- ja köyhyystilastojen ykkönen. Käykö Varkaudelle samoin? Malla Murtomäki, teksti Kati Laukkanen, kuvat
ajassa kartalla luotain n채kym채 media el채mykset huvit 5
6 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Hannu Rummukainen miettii Varkauden tilannetta Köpen Baarissa. Juha Tiainen katselee Varkauden Stora Enson piippuja ja itkee. Hän menetti viisi vuotta sitten sekä vaimonsa että työnsä tehtaalla. Vaimo kuoli marraskuussa 2006 aivoverenvuotoon, ja joulukuussa Tiaisen 35 vuoden ura Ensolla päättyi kipeästi. – Kaikki me paperikoneella luotimme työpaikkaamme niin kuin pässi omiin sarviinsa. Ajattelimme, että lähdemme eläkkeelle vasta pää kainalossa. Pomo sanoi irtisanoessaan vain, että me teemme liian kallista paperia. Tiainen kertoo irtisanomisen jälkeisistä viikoista. Enson järjestämä työelämävalmennus oli hänen mielestään pelkkää silmänlumetta. 55-vuotiaalla Tiaisella ei ole minkäänlaista koulutusta, sillä hän on työskennellyt koko ikänsä tehtailla. Uuden työn löytäminen on ollut mahdotonta. Michiganin osavaltiossa sijaitseva Detroit oli vielä
muutama vuosikymmen sitten yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista kaupungeista. Autoteollisuuden kadottua kaupunki on joutunut ongelmiin. Nykyisin Detroit johtaa Yhdysvaltojen rikos- ja köyhyystilastoja, ja FBI nimesi sen vuonna 2007 Pohjois-Amerikan vaarallisimmaksi kaupungiksi. Detroitilla ja Varkaudella on paljon yhteistä.
Varkaus on aina elänyt paperiteollisuudesta. Viime vuosikymmenellä metsäteollisuusyhtiö Stora Enso on lopettanut painopaperi- ja kartonkituotannon kaupungissa. Valtavat tehtaat sijaitsevat keskellä Varkauden keskustaa. Neljästä paperikoneesta jäljellä on yksi, jonka lisäksi alueella toimivat sellutehdas ja saha. Tehdasalueelta löytyy noin 80 000 neliömetriä tyhjää tilaa. Tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa kertoo jälleen synkkiä uutisia. - Euroopan taloudellisen epävarmuuden vuoksi ensi vuodelle ovat epäselvät. Tällä hetkellä käymme yt-neuvotteluja mahdollisista lomautuksista, jotka koskevat kaikkia tehtaamme 400 työntekijää. Menemme jouluna seisokkiin, jonka jälkeen sahan väki jää lomautetuksi helmikuun loppuun saakka. Paperikone ja sellutehdas käynnistyvät joulun jälkeen. Tämän jälkeen etenemme kuukausi kerrallaan. Mikäli Stora Enso lopettaisi toimintansa Varkaudessa, työttömyys nousisi yli 18 prosentin. Suomessa työttömyysprosentti on keskimäärin seitsemän. Detroitissa työttömiä on tällä hetkellä yli 20 prosenttia. Varkaudessa työttömyydestä kärsivät myös nuoret. Vastikään tuotantotalouden insinööriksi valmistunut Mika Karvonen, 28, hikoilee työvoimatoimistossa lomakkeita täyt-
Ensolainen Klaus Tuovinen pelkää työpaikkansa puolesta. Pirkko Tuovinen on ollut 11 vuotta työttömänä.
Juha Tiainen teki elämäntyönsä tehtailla.
täessään. Hän ei ole tehnyt päivääkään oman alansa töitä. – Tällä hetkellä olen töissä baarissa osa-aikaisena. Koulun harjoittelutkin tein Jyskissä ja Sotkassa. Karvonen yritti hakea paikkaa Varkauden suurilta teollisuusfirmoilta, mutta vastaukset olivat tylyjä. – Kun soitin, niin sieltä vastattiin, ettei ole ihmekään ettei sinua ole valittu meille töihin. Eihän sinulla ole lainkaan meidän alamme työkokemusta. Miten olisin voinut saada alani kokemusta täällä, kun töitä kerran ei ole? Nuoret lähtevät Varkaudesta usein juuri töiden perässä. Karvosellakin on suunnitelmissa vaihtaa kaupunkia. Hänellä on kiire rautatieasemalle, sillä työhaastattelu Tampereella alkaa jo muutaman tunnin kuluttua. Sosiaaliset ongelmat ovat kasaantuneet Detroitiin pikkuhiljaa. Myös Varkaudessa esimerkiksi päihdeklinikalle on välillä enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa vastaan. Työttömät nuoret ja keski-ikäiset ovat erityisen suuri asiakasryhmä kaupungin psykiatrisella poliklinikalla ja päihdepalveluissa. Irtisanominen ei välttämättä ole syy mielenterveys- tai päihdeongelmalle, mutta se saattaa toimia niiden laukaisijana. Detroitissa myydään taloja jopa 400 dollarin hintaan.
15-vuotias Daniel Harjunheimo aikoo lähteä Varkaudesta heti lukion jälkeen.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 7
K
Viime vuonna pysäytetyn paperikoneen purkutyöt jatkuvat edelleen. Kyseinen halli on kooltaan 21 000 neliömetriä.
SKV Kiinteistönvälityksestä kerrotaan, että Varkaudessa asuntojen hinnat ovat laskeneet 25 prosenttia kolmen viime vuoden aikana. Myyntiajat ovat tuplaantuneet. Syynä on työttömyys ja väestön väheneminen. 28-vuotias Ensolla töitä tekevä Hannu Rummukainen on juuri ostanut omakotitalon. Työpaikan epävarmuus saa hänet mietteliääksi. – Jos jää sen varaan, että pitäisi Varkaudesta löytää töitä, niin se on kyllä in your dreams. Työpaikan lähtiessä alta minunkin pitäisi alkaa tehdä reissuhommia. Rummukaisella on perhe ja pieni lapsi. Työpaikan lähtiessä alta hänen olisi pakko viettää viikot muualla, sillä taloa on vaikea saada kaupaksi. Ero perheestä ahdistaa. Varkauden tulevaisuudesta Rummukaisella on selkeä näkemys. – Tätä rakkautta ei saa kuntoon enää isolla rahallakaan. Asuntojen halvat hinnat ja vuokrat aiheuttavat myös toisenlaisia ongelmia. Varkauteen muuttaa ihmisiä, jotka ovat jo valmiiksi moniongelmaisia. Sama kehitys on tapahtunut Yhdysvaltojen Detroitissa, jossa väestön toimeentulo on romahtanut. Kolmasosa detroitilaisista ei osaa lukea. Varkaudessa on suljettu pienellä aikavälillä neljä koulua.
Detroitin asukasmäärä on puolittunut 1950-luvulta. Myös Varkauden asukasluku on laskenut tasaista tahtia. Samalla väestö on vanhentunut. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Risto Husu pelkää, että Varkaudelle kävisi samoin kuin esimerkiksi väestökadosta kärsivälle Lieksalle. – Pahin tilanne olisi se, että Varkaus näivettyisi pikkukaupungiksi. Husu kertoo, että kaupunki panostaa tällä hetkellä energiateollisuuteen. Alan suuret yritykset Andritz, Foster Wheeler ja Varkaus Works toimivat edelleen Varkaudessa. Husun mukaan näillä yrityksillä menee hyvin, ja ne palkkaisivat mielellään uutta osaavaa työvoimaa. Ongelmaksi on muodostunut se, että Varkauden imago ei houkuttele koulutettuja työntekijöitä. Tilannetta vaikeuttaa se, että potentiaalisten työntekijöiden puolisoille ei löydy töitä. – Foster ratkaisi ongelman palkkaamalla ihmisiä Espooseen. Kaupunginvaltuuston Husu myöntää, että tilanne on ongelmallinen. Kaupunki koettaa parantaa imagoaan ja luoda uusia työpaikkoja mittavan kehityshankkeen avulla. Projektiin on jo laitettu 1,5 miljoonaa euroa kaupungin rahoja. Husun mukaan hanke ei ole onnistunut odotusten mukaan. Tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma.
Paperikonetta purkaessa lattian alta paljastuivat 20-luvulla rakennetut perusteet.
Jarkko Tehomaa on tehtaiden johtaja.
– Varkaus elää teollisuudesta. Nämä suuret kansalliset yritykset tekevät päätökset osakkeenomistajien edun perusteella. Eivät kotiseuturakkaudesta. Epävarma tulevaisuus painaa varkautelaisten harteita. – Jos tietäisin keinot tilanteen parantamiseksi, niitä toteutettaisiin jo, Risto Husu huokaa. Varkauden ongelmat ovat hyvin samankaltaisia kuin Detroitissa. Teollisuuden siirtyessä halvemman työvoiman maihin monet suomalaiset kaupungit joutuvat painimaan samanlaisten pulmien kanssa. – Ei me ihan yksinään Suomen Detroit olla. Tämä alkaa olla jo koko Suomen ongelma, Risto Husu sanoo. Irtisanottu entinen ensolainen Juha Tiainen synkistyy miettiessään Varkauden tulevaisuutta. – Kaikki on mennyt alaspäin. Tämä on vain minun tarinani, mutta sama on niin monella muulla täällä. Tiainen toivoo pääsevänsä sairauseläkkeelle, sillä hänellä on todettu sydämen vajaatoiminta ja kakkostyypin diabetes. Hän katsoo vielä tehtaita pitkään ja puistelee päätään. – Olen kuullut, että irtisanottuja paperimiehiä on pyydetty tehtaille kesätyöläisiksi. Nöyryyttävää. Itse en enää takaisin menisi.
Stora Enson vanhat kyltit löytyivät valtatien varresta tehtaan aitojen sisäpuolelta.
8 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Nina Karlsson
Rahankäyttö voi lipsua holtittomaksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisessa vaiheessa. Voisiko holtittomuudesta olla myös jotain hyötyä?
Mania voi viedä mielisairaalaan tai menestykseen Mielenhäiriö Laman uhatessa tarvitaan riskinottokykyä ja ylitsevuotavaa itsevarmuutta.
Maanisen ihmisen tunnusmerkit ovat samat. Tässä jutussa kaksi maanikkoa esittelee hyvän liikeidean. Vuonna 2002 Jarno päätti, että hänestä tulisi Suomen menestynein liikemies. Hän oli keksinyt sen, mitä maailmasta vielä puuttui. Pohjanmaan kapakoissa ei nimittäin lainkaan järjestetty tanssityttörevyitä. Jarnolta puuttuivat ainoastaan tytöt ja auto. Tähän tarpeeseen Jarno hankkisi kymmenpaikkaisen Chevy Onen, jolla kuljettaisi typyköitä kapakasta toiseen pitkin Pohjanmaan alavaa maisemaa. Tytöt hän hankkisi thai-hierontapaikoista. Niinpä Jarno otti kuukaudessa kymmeniä hierontoja yrittäessään ylipuhua tyttöjä tanssimaan. Heidän tehtävänään olisi ommella itselleen asukokonaisuuksia eri aikakausilta, jotka sitten musiikin soidessa eroottisesti riisuttaisiin. Sinne menivät perheen ruokarahat. – Naiset sanoivat kohteliaasti, että harkitsevat asiaa, mutta yksikään ei lopulta suostunut. Muutamaa viikkoa myöhemmin löysin itseni mielisairaalasta. – Hyvä niin, Jarno, 41, muistelee.
Maniavaiheet kuuluvat osana kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, jossa ihminen kärsii myös ajoittaisesta masennuksesta. – Maaninen ihminen tarttuu helposti siihen, mikä kulttuurissa on vahvasti esillä, esimerkiksi maallisen menestyksen ihanteeseen. Liikeideoihin tietysti liittyy sekin, että ne saattavat poikia jotain uutta, sanoo psykologian professori Markku Ojanen Tampereen yliopistosta. Vuonna 2006 Ville oli päättänyt aloittaa uuden vaiheen elämässään. Hän oli ollut puoli vuotta ilman viinaa, seuraavaksi hän sanoisi itsensä irti stressaavasta työpaikasta. Vuoden päästä Villen nimikirjoitus olisi Suomen lipussa. Samoihin aikoihin Lempäälään val-
mistui Ideapark. Ostoskeskus teki vuodessa miljoonien tappiot, mutta kylkeen oli silti suunnitteilla uimala, hiihtoputki ja 25-kerroksinen hotellikompleksi. Myös Villellä oli idea. Hän perustaisi hotellin yläkertaan 1500-paikkaisen raittiusravintolan, jonne
ihmiset tulisivat limusiinikyydillä juomaan appelsiinimehua. – Parhaat ideat syntyvät Ideaparkissa, Ville, 30, ironisoi nyt, viiden vuoden ja viiden mielisairaalareissun jälkeen. Ville valvoi öitä, printtasi mainoksia, varasi yritykselle nimen ja haki lainaa. Entisille kollegoille hän sanoi näyttävät hyvästit. Sata ruusua ja sata kahvipakettia maksoivat lähes tuhat euroa. Ja olihan uudella yrittäjällä oltava kultakoruja, moottoripyörä ja moottoripyöräilyvälineet. 10 000 euron säästöt hupenivat kahdessa viikossa, mutta Villeä laulatti, sillä kohtahan tulisi kaikki tuplana takaisin. Ville soitti levy-yhtiöön ja ilmoitti halukkuutensa levyttää yrityksensä nimellä Olavi Virran ja Tapio Rautavaaran ikiihanista uusia versioita. Levytyssopimusta ei tullut, mutta vastaan sanojille Ville veisasi, ettei tämä ole mitään nappikauppaa. Eikä se ollutkaan. Hetkeä myöhemmin koitti takaisinmaksun aika, kun Ville joutui
ensi kertaa mielisairaalaan. – Psykiatrille esittelin itseni Jumalana, Ville muistelee. – En usko, että taloussuhdanteet vaikuttavat ideoiden syntyyn, mutta ne vaikuttavat varmasti siihen, kuinka ideoihin tartutaan. Idean toteutuminen on paljon kiinni toteuttamistavasta, pohtii Petra Tarjanne, luovan talouden asiantuntija työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvostoliitossa mielisairaalaan joutuivat ne, joilla oli vääriä poliittisia ideoita. Nykyään hyvät ideat ovat niitä, jotka tuottavat voittoa. Yritysvalmentaja Jari Sarasvuon mielestä lama-aikaan kannattaa panostaa absurdeihin ajatuksiin. – Esimerkiksi 1990-luvun alussa Suomeen perustettiin topless-ravintoloita ja jopa -partureita. Ihminen hakee turvaa viihteestä, Sarasvuo summaa. Villen ja Jarnon nimet on muutettu. Mirka Muilu
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 9
AGA:n kaasutehdas 2
○○Mikä? Punatiiliset 1920-luvulla rakennetut AGA:n tehdasrakennukset. Myöhemmin VR:n varastoina. ○○Missä? Sorinkatu 6–8. ○○Kenen? VR:n. ○○Mitä tapahtuu? Rakennuksia ei suojeltu. Puretaan keskusareenan tieltä.
3 Vuolteenkadun entinen bensa-asema
Iidesaukion vanha tehdas 1
○○Mikä? Vuonna 1927 rakennettu entinen leipomo ja YIT:n verstas/varasto. ○○Missä? Iidesaukio. ○○Kenen? YIT-kiinteistöyrityksen. ○○Mitä tapahtuu? YIT etsii suojellulle rakennukselle ostajaa. Tuleva omistaja päättää, mitä tiloihin perustetaan.
○○Mikä? Vuonna 1938 rakennettu toimistotalo. Nyt tiloissa vain Etappi-työllistämiskeskuksen ruokala. ○○Missä? Vuolteenkatu 11. ○○Kenen? Spondakiinteistöyrityksen. ○○Mitä tapahtuu? Rakennus suojeltu. Tiloihin perustetaan Ratinan kauppakeskus, peruskorjaus tulossa.
5 4
3
2 1
Niklas MÄkinen
4
Kulkutautisairaala
5
VR:n veturitalli
○○Mikä? Vuonna 1910 rakennettu kulkutautisairaala. Tyhjillään vuodesta 2009. ○○Missä? Pyhäjärvenkatu 7. ○○Kenen? Tampereen kaupungin. ○○Mitä tapahtuu? Alueen kaavoitus kesken, mutta todennäköisesti koko sairaalakortteli puretaan.
○○Mikä? Vuosina 1874–1934 rakennetut veturipilttuut ja niihin kuuluva toimistorakennus. Punatiiltä. ○○Missä? Åkerlundinkatu 11. ○○Kenen? VR:n. ○○Mitä tapahtuu? Yhteyteen rakennetaan tornihotelli, vanha rakennus kuitenkin säilytetään.
Unohdetut talot
Ensimmäisen kerroksen ikkunat on laudattu umpeen. Sisällä on säkkipimeää. Portaat ylempänä valo pääsee jo vaaleansinisille käytäville, ja pienten potilashuoneiden lattioita peittää pöly. Ketkä kaikki täällä ovat kuolleet? Tai parantuneet? Pyynikin vanha kulkutautisairaala hoiti tamperelaisia yhdeksän vuosikymmentä. Vuonna 1985 se päätyi opiskelija-asuntolaksi. Opiskelijatkin lähtivät, kun kaupunki tyhjensi sairaalan sen huonon kunnon vuoksi. Nyt talo on jo kolmatta vuotta tyhjillään.
HYLÄTYT Tampereen keskustassa
nököttää autiotaloja. Mitä niiden varalle on suunniteltu? Utain otti selvää viiden keskustarakennuksen kohtalosta.
Tampereella autiotaloja riittää. Ne seisovat onttoina odottamassa korjausta, uusia vuokralaisia tai purkutraktoria. Jos keskustan talot seisovat toimettomina, ei syy ole välttämättä kaupungin,. Pirkanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Hannele Kuitunen selvittää.
– Myös arvokkaita yksityisomistuksessa olevia rakennuksia puretaan koko ajan. Talovanhukset voivat kuitenkin saada myös uuden elämän. Muotivaatteet valtaavat entisen autoliikkeen, kunhan Ratinan kauppakeskuksen hanke pääsee käyntiin. Vanhojen veturitallien tiloihin putkahtaa ravintoloita, ja aivan vieressä kasvaa pian tornihotelli. Joskus kaupunkilaiset pelastavat itse talonsa jyrältä. Esimerkiksi Annikinkadun puutalokorttelin asukkaat saivat rakennuksen suojelluksi, ja perusremontti on nyt käynnissä. Pelastusoperaatioon meni 17 vuotta. Kaikkia taloja ei voi pelastaa. Tämän jutun viidestä talosta kaksi puretaan. Toinen taloista on Pyynikin kulkutautisairaala. Susanna Kosonen, teksti Viena Kytöjoki, kuvat
10 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
KULTTUURIKYLPY
JUTTUSARJASSA TUTUSTUTAAN MAAHANMUUTTAJIEN PALVELUIHIN.
Omistajaperheen isä Tran Van Chinh keksi idean karaoke-illoista. Hoa Xuanista saa ruokaa yöaikaankin. Tran Van Chinhin mielestä työ ei ole rankkaa, kun sitä saa tehdä perheensä kanssa.
Karaokea ja kevätkääryleitä Menomesta Hoa Xuan näyttää ulkoa katsottuna halvalta kiinalaiselta ravintolalta,
mutta sisältä paljastuu täysin uudenlainen, ennakkoluuloton maailma. Täällä kaikki saavat laulaa ja tanssia sielunsa kyllyydestä. Suosionosoitukset raikuvat jokaisen biisin jälkeen. Malla Murtomäki, teksti Nina Karlsson, kuvat Tampereen rautatieasemalla sijaitseva Hoa Xuan on päivisin vietnamilainen ruokaravintola. Pöydät on katettu itämaiseen tyyliin, ja baaritiskin yllä olevaa kylttiä koristaa karjuva lohikäärme. Lauantai-iltana ruokaravintolasta muistuttaa vain tuoksu, sillä paikka täyttyy villisti tanssivista ihmisistä. Keskelle ravintolaa on raivattu tanssilattia, jossa lauletaan karaokea
Leena Pennanen, Jaska Numminen (vas.) ja Joonas Piekkala kannustavat laulajaa.
vuorotellen. Ihmiset valssaavat ja hyppivät, ja herkkien kappaleiden tahdissa heilutetaan sytkäreitä. Ravintolan omistajat tulivat Suomeen pakolaisina Vietnamista 22 vuotta sitten. He eivät ole mainostaneet puoli vuotta sitten perustettua ravintolaansa lainkaan, vaan maine on kiirinyt puskaradiossa. Ulkona tupakalla oleva tyttöporukka kehuu paikkaa vuolaasti.
Milena Suonpää täytti 18 ja otti ravintolassa ensimmäiset julkiset tanssiaskeleensa.
– Omistajat ovat uskomattoman ystävällisiä, ja tunnelma on harvinaisen välitön. Täällä ei tuomita ketään, yksi tytöistä sanoo. Keski-ikäisten naisten esittämä Aikuinen nainen saa yhtä kovat aplodit kuin Idolsista tutun Lassi Valtosen Bohemian Rhapsody.
Mikko ja Lasse kuulivat ravintolasta helsinkiläiseltä ystävältään.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 11
JM Ormbalac ja Ana Mae (keskellä) olivat ravintolassa viettämässä suomalaisen filippiiniläisyhteisön pikkujouluja.
Yhden aikaan yöllä meno on kovimmillaan. Laulaja ja tanssijat revittelevät samalla lattialla.
12 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Maailman surkein esikuva
Viena Kytöjoki
Muotivaikuttaja White Trash Disease -blogin
kirjoittajaa Nataliaa ärsyttää idea esikuvista. Hänellä on anti-idoleita, joihin hän ei halua samastua. On vuosi 1996. Muiden tyttöjen huoneiden seinät on vuorattu popyhtye Spice Girlsin ja Backstreet Boysin kuvilla. Natalia Tolmatsovan huoneen seinällä komeilee Calvin Kleinin hajuvesimainos skeittarimiehestä valkoisissa boksereissa. Nyt 23-vuotias Tolmatsova on Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden opiskelija ja yksi Suomen suosituimmista muotibloggaajista. Noin 80 0000 ihmistä löytää viikoittain tiensä Tolmatsovan blogiin. Tolmatsova on pukeutunut Leviksen siniruudulliseen mekkoon, paksuihin sukkahousuihin ja nupukkinahkaisiin bootseihin. Antavan kaula-aukon tyylitaituri on peittänyt rennolla mustalla t-paidalla. Huonon hiuspäivän Tolmatsova on piilottanut ruskean lierihatun alle. Nuori nainen nojaa taaksepäin tuolissaan ja kohottaa leukaansa. Hän vaikuttaa määrätietoiselta ääripääihmiseltä, joka ei halua kävellä kenenkään jalanjälkiä. Tolmatsovalla on päinvastoin anti-idoleita, joiden virheitä tai aatteita hän ei halua toistaa. Hän inhoaa monia poliitikkoja ja isorintaista Barbie-nukkea. – Mulla ei ole esikuvia. Ainoa idolini on Karvinen, joka syö mitä haluaa ja vihaa maanantaita. Kunnioitan tietenkin äitiäni, joka kasvatti kolme lasta yksin. En kuitenkaan haluaisi jakaa samaa kohtaloa kuin hän. Tolmatsovan mielestä ihanteellinen muotibloggaaja kierrättää, syö terveellisesti, harrastaa liikuntaa ja shoppailee harvoin. Natalia Tolmatsova kuitenkin juo alkoholia, kiroilee, syö epäterveellisesti, liikkuu epäsäännöllisesti ja ostaa kalliita farkkuja. Tolmatsova myöntää olevansa epäekologinen monessa suhteessa. Hänen mielestään muotiblogi ei voi olla ekologinen, koska sen ylläpitäminen perustuu jatkuvaan kuluttamiseen. – Mua vituttaa paasaaminen ja tyrkyttäminen. Jokainen valitsee oman tiensä. Olen tietenkin imarreltu siitä, että joku saa inspiraatiota rytkyistäni. Omasta mielestäni oon surkein esikuva päällä maan.
kuka?
Natalia Tolmatsova ○○Vuonna 1988 syntynyt bloggaaja,
vaatemyyjä ja tuleva diplomi-insinööri.
○○Asuu Pispalassa. ○○Kirjoittaa Indiedays-muotiportaalissa blogia White Trash Disease.
○○Opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa tuotantotaloutta.
○○Aloitti bloggaamisen huhtikuussa
2011. Solmi Indiedaysin kanssa yhteistyösopimuksen pian bloginsa aloittamisen jälkeen. ○○Ahdistuu ajatuksesta, että hänen pitäisi istua toimistossa puku päällä.
Natalia Tolmatsova on imenyt tyylivinkkinsä 1950- ja 1960-luvun rockmuusikoilta. Carlingsissa työskentelevä nuori nainen on uskollinen farkkubrändeille. James Dean, Kurt Cobain ja Nirvana ovat maustaneet virolaissyntyisen Tolmatsovan tyylin rouhealla farkulla ja persoonallisilla yksityiskohdilla. Tolmatsova tietää tapauksen, jossa suositun muotibloggaajan karppauksen pelättiin lietsovan syömishäiriöitä. Tolmatsovan omassa blogissa päihteitä vilahtelee kuvissa silloin tällöin. Hän ei kuitenkaan koe olevansa vastuussa muiden savukerasioista tai ruokalautasista. – Ihmiset imevät vaikutteita itseensä monista eri lähteistä. En tietenkään toivo, että teini alkaa polttaa kessutteluni vuoksi. Kukaan ei ole niin täydellinen, että häneen voisi samaistua täysin, ja toivon lukijoideni ymmärtävän minunkin kaivavan nenää aina silloin tällöin. Tolmatsovan mielestä monet bloggaajat ovat hyviä esikuvia, joilta voi saada vinkkejä
niin ruoanlaittoon kuin meikkaukseenkin. Hän muistaa tapauksen, jossa innokas lukija kertoi ostaneensa ensimmäisen huulipunansa hänen suosituksestaan. – Hyvä esikuva on sellainen, joka pystyy myöntämään virheensä. Vahva ihminen, joka tekee täysillä omaa juttuaan. Tolmatsova sivelee huulilleen blogin kautta saamaansa Yves Rocher’n punaista huulipunaa sävyssä Rouge. Huulipuna on vain yksi monista ilmaisista tuotelahjoista, joita postiluukusta on hänelle tipahtanut. Bloggaaminen on kartuttanut tilipussin lisäksi myös tavaravuorta. Muun muassa ilmainen puhelin, laukut, vuoden meikit ja
uusi kamera kuuluvat olennaisena osana bloggaajan luontoisetuihin. Tolmatsovan mielestä mainostamisesta ja lahjoista on tullut yhä yleisempiä blogimaailmassa. Hän on tyytyväinen, että suomalaiset mainostajat ovat tavoittaneet blogien potentiaalin. Kulutusriemuun osallistuminen on kuitenkin jokaisen oma henkilökohtainen valinta. – En usko, että kukaan tekee tätä vain ilmaisen huulikiillon vuoksi. On kohtuullista, että saan työstäni jonkinlaisen korvauksen. Niina Huuhtanen
⋆⋆Katukriitikot
Itsenäisyyspäivän vastaanotto kerää vuosittain television ääreen yli kaksi miljoonaa ihmistä. Juhlien jälkeen kirjoitetaan puvuista ja etikettivirheistä, sen sijaan yhteiskunnalliset asiat jäävät vähemmälle. Mitä mieltä yliopiston käytävillä kulkevat opiskelijat ovat Linnan juhlia koskevasta uutisoinnista? Niina Alavillamo
Viena Kytöjoki
Hanna Lehtelä, 20. ”Mielestäni media keskittyy oikeisiin asioihin. Tarkoitus on kuitenkin mennä juhlimaan eikä vain miettiä yhteiskunnallisia asioita. On ihan mukavaa, että kirjoitetaan esimerkiksi puvuista.”
Hannele Koskinen, 47. ”Pidin siitä, että juhlissa oli mukana nuori toimittaja, se muutti haastattelujen luonnetta. Puvut kiinnostavat ihmisiä, koska Suomessa on niin vähän tilaisuuksia, joihin pukeudutaan juhlavasti. Media voisi uutisoida enemmän, keitä eri alojen edustajia paikalla oli ja millä meriiteillä he ovat Linnan juhliin päässeet.”
Aleksi Jyrälä, 22. ”Media keskittyy mielestäni olennaiseen, eli ihmisiin. On kiinnostavaa lukea, keitä Linnan juhliin on kutsuttu. Jos kerran vuodessa on kuninkaalliset juhlat, niin mielestäni voi kirjoittaa myös puvuista.”
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 13
⋆⋆Mitä ihmettä?
Tehoaako sensuuri vihaan?
”Ei Tainaa minun takapihalleni.” ”Irti Setan otteesta.” Viime aikoina on kohistu Facebookin viharyhmistä. Ryhmän jäsenet vakuuttavat esittävänsä asiallista yhteiskuntakritiikkiä.
MEDIAPELIÄ
Hanna-Mari Hiltunen
hanna-mari.hiltunen@uta.fi
Pitäisikö nettikeskusteluja sensuroida kovemmalla kädellä? Keskusteluihin mahtuu paitsi hyvin perusteltuja mielipiteitä, myös nimittelyä ja uhkailua. Minkälaista sensuurin tulisi olla, jotta se ei rajoittaisi sananvapautta? Kenellä olisi valta sensuroida keskusteluja? Vastapuolen saa hiljennettyä helposti leimaamalla kommentit vihapuheeksi, vaikka ne olisivat asiallisia. Sensuuri pohjautuu lopulta kysymykseen, missä on vihapuheen ja kritiikin välinen raja. Lainsäädäntökin tuntuu olevan hieman epäselvä sen suhteen, mikä määritellään kunnianloukkaukseksi tai kansanryhmää kohtaan kiihottamiseksi. Sensuurikysymys kertoo myös jotain yhteiskunnastamme ja arvostelukyvystämme. Tarvitseeko aikuinen ihminen jonkun kertomaan, että tietyt ilmaukset saattavat tuntua toisesta loukkaavilta?
Tehosiat ylittivät toistamiseen uutiskynnyksen marraskuun lopussa, kun eläinaktivistit salakuvasivat sikatiloja. Kohun uusintakierros osoittaa, että sioissa on vielä pureskeltavaa.
Niina Alavillamo
⋆⋆Miksi näin?
Filosofi pääsee vähemmällä Työmäärä opintopisteiden saavuttamiseksi vaihtelee Tampereen yliopiston oppiaineiden välillä suuresti. Filosofiassa perusopinnot saavuttaa tenttimällä noin 2200 sivun edestä kirjoja. Esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa pitää kuitenkin kahlata lähes kaksinkertainen määrä, jonka lisäksi luennoilla istutaan kymmeniä tunteja. Mistä erot johtuvat, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön opintoasiainpäällikkö Leena Wilkman? – Yksiköiden johtokunnat päättävät opetussuunnitelmista. Kun päätöksiä tehdään, on tilanne usein hyvin kiireinen. Aika ei silloin riitä oppiaineiden väliseen vertailuun tai yhdenmukaistamiseen. Onko vertailua tehty koskaan? – Muistaakseni asiaa on selvitetty viimeksi vuonna 2005. Ohjesääntöhän meillä kuitenkin on, että 27 työtuntia vastaisi yhtä opintopistettä. Kela jakaa opintotuet opintopisteiden perusteella. Eikö asia ole melko tärkeä? – Ilman muuta, ja nyt kun opetussuunnitelmia taas uudistetaan, olisi varmasti hyvä aika vertailla ja selvittää kuormittavuutta uudelleen.
Jos yksi opintopiste vaatii 27 tunnin työn, voi jokaista filosofian peruskurssin tenttisivua lukea lähes 20 minuuttia. Onko se tarkoituksenmukaista? – Aineiston helppotajuisuus ja tekstien erot on tietenkin otettava huomioon, mutta filosofian kahlattavuuteen en ota kantaa. Uskotko, että ensi syksyinen opetussuunnitelman muutos tasoittaa eroja? – Ainakin meillä on keskustelu aiheesta noussut uudistuksen myötä esille. Olisi varmasti syytä käydä se myös yksiköiden välisesti. Ville Halonen
Suomalaiset loistavat Pisatutkimuksissa. Toisenlaista neroutta viljellään sosiaalisessa mediassa. Viihdesivusto Feissarimokat.com kerää Facebookin mielipuolisimmat päivitykset yhdelle sivustolle. ”Miks itsenäisyyspäivä on? tai siis mitä se tarkottaa? :o”
Anonyymi
”Ihan oikeesti, ketä kiinnostaa Libyan uus pääministeri? Tai se etttä kenialaiset niggerit joutuu 8kk tekee tehtaassa tiiliä persaukisena ihan vaa koska ei oo muutakaan? Eiköhän uutisillakin ois vähä tärkeempiä asioita uutisoitavana...” Eevi 18
”Siis voiks joku kertoo miten tarja turunen voi asuu argentiinassa ku se on SUOMEN presidentti?” Anonyymi
Lue lisää oppiaineiden vaihtelevista työmääristä verkkolehdestä osoitteesta utain.uta.fi.
⋆⋆Gradu paketissa
”Äiti makso mulle 100e siitä että äänestin Timo Soinia! KELPAA”
Elisa 19
⋆⋆Lämpenee
Mari Haavisto: Iltapäivälehtien kahdenkeskinen kilpailu: Tällä palstalla Miten kilpailutilanne puristetaan vaikuttaa toimittajan kiinnostava arkeen? Helsingin yliopisto, opinnäyte 300 valtiotieteellinen tiedekunta, merkkiin. viestintä, 2011. Joutuuko hidas toimittaja haiden kitaan, jos hän reagoi verkkaisesti päivän uutistapahtumiin? Haavisto kysyi Iltalehden ja Iltasanomien kotimaan uutistoimittajilta, miten he kokevat kilpailun vaikuttavan heidän työhönsä. Nähdäänkö kilpailu eri tavalla markkinajohtajan ja altavastaajan toimituksissa? Niina Huuhtanen
Haluatko tietää, mitä verorahoillasi tehdään? Verokuitti.fi-sivustolla voit selvittää, minne juuri sinun verorahasi päätyvät. Laskuriin voi kuukausitulojen lisäksi syöttää tietoja esimerkiksi asumismuodostaan tai alkoholinkäytöstään. Arvion pohjana on käytetty muun muassa valtion talousarviota vuodelle 2012. Laskuissa on otettu huomioon myös välilliset verot. Sen sijaan kunnallis- ja kirkollisvero puuttuvat. Laskurin mukaan 3000 euron kuukausituloilla esimerkiksi maanpuolustukseen menee vuodessa yli 300 euroa. Yhteensä valtion kassaan kilahtaa yli 6700 euroa, josta suurimman osan vie valtiovarainministeriö.
http://www.verokuitti.fi Niina Alavillamo
Media jätti työnsä aktivisteille jo kaksi vuotta sitten, ensimmäisen sikakohun yhteydessä. Sama käytäntö toistui tänä syksynä, kun toimitusten tehtäväksi jäi valmiiden kuvien julkaiseminen. Maata viistävien mahatyrien ja märkivien haavojen näky on kuvottava. Kuvat on julkaistu mediassa journalististen periaatteiden mukaisesti, mutta omatoiminen uutisointi puuttuu. A-Studion toimitus tosin pyysi lupaa kuvata sikatiloja, joilla nyt julkaistut salakuvaukset on tehty. Yritys epäonnistui: neljä kolmestakymmenestä tilallisesta antoi kuvausluvan toimittajalle. Tutkiva journalismi ei yllä aktivistien reviirille. Aktivisteja syytettiin julkisrauhan rikkomisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Pääosa syytteistä hylättiin, koska näyttöä ei ollut riittävästi, mutta salakuvaaja joutui maksumieheksi. Isoilla toimituksilla olisi aktivisteja paremmin varaa maksaa sakot, etenkin kun tiedossa on, että kuvat saavat ison mediahuomion. Toimittajat ovat makkaratehtaiden talutusnuorassa, koska elintarviketeollisuus on merkittävä mainostaja. Mediatalot eivät tahdo purra omia saparoitaan. Objektiivisen, toimittajavetoisen sikauutisoinnin tiellä on median mainosrahoitteisuus. Mainostaja voi antaa anteeksi, jos vain julkaisee. Salakuvaaminen olisi jo toinen juttu. Aktivistien toteuttama uusi kuvausprojekti oli odotettavissa, kun maa- ja metsätalousministeriö myönsi viime keväänä neljännesmiljoonan valtionavustusta sianlihan imagon parantamiseksi. Antaa aktivistien touhuta. Puoli-ilmaisen materiaalin odottelu mediataloissa pullakahvitellen on taloudellisesti kannattavampaa kuin toimittajien lähettäminen lannanhajuiseen salakuvausyöhön. Sikakuvien perimmäinen ongelma liittyy niiden uskottavuuteen. Aktivistin ottamaan kuvaan ei voi luottaa. He ovat myöntäneet, että tavoitteena on saada aikaan kasvissyöjä-Suomi. Kiihkottoman lihansyöjän mielestä kuvien totuusarvo olisi suurempi, jos ne olisi ottanut ammattitaitoinen, objektiivinen toimittaja. Sikatilojen olot eivät parane, jos media ei itsenäisesti puutu eläinsuojelulain epäkohtiin. Satunnaiset tulehtuneet saparonmuistot ja sanomalehden aukeaman kokoinen elintila sopivat standardeihin. On osittain toimittajien passiivisuuden syytä, että sinappihunnun alta pilkottaa haavainen sika.
14 ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit
Kolme vuotta Sokasta
Ella Mikkola
TAITEILIJA Sinikka Sokka on järjes-
tötoiminnan kasvattama laulaja ja näyttelijä. Kuusikymppinen Sokka haluaa nykyään omistaa arkensa taistelun sijasta taiteelle. Ensi vuoden kalenteri on täynnä merkintöjä. Sinikka Sokka tekee töitä samanaikaisesti kolmessa eri produktiossa Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella. Takana on värikäs elämä, ja uudet työt pitävät elämän vireessä. Ehdotan Sokalle ajatusleikkiä. Hänen on kerrottava, mitkä kolme vuotta hän eläisi uudestaan, jos saisi palata ajassa taaksepäin. Ensimmäinen vastaus tulee nopeasti.
Vuosi 1973 Vuosi on hektinen ja silmiä avaava. Kesäkuussa Sokka matkustaa Agit Prop -yhtyeen kanssa vallankumoukselliseen Chileen ja esiintyy siellä muun muassa presidentti Allendelle, joka surmataan muutama kuukausi vierailun jälkeen. Suomalaisessa ympäristössä kasvaneelle tytölle pelkän Chilessä olevan kadun näkeminen on elämys. Sokan maailma laajenee hygieenisen hyvinvointivaltion mallista. Chileläisten tapa olla olemassa on toisenlainen. Samana kesänä Agit Prop vierailee myös Berliinissä. – Tuo yksi kesä opetti minulle enemmän kuin kymmenen vuotta yliopistossa ja pisti päässäni monia asioita uusiksi. Hän haluaisi vielä palata Chileen ja tavata ystäviä, jotka ovat palanneet maanpaosta kotimaahansa. – Sama Chile se ei tietystikään ole, mutta en minäkään ole enää sama ihminen.
Vuosi 1977 Vuosikymmenen lopulla Sokan tytär Emilia syntyy. – Jos saisin elää tämän vuoden uudestaan, haluaisin muuttaa monia asioita. Hän haluaisi palata ajassa taaksepäin ja viettää Emilian synnyttyä enemmän aikaa kotona. Seitsemän kuukauden äitiysloman jälkeen Sokka palaa nopealla sykkeellä KOM-teatterin näyttämölle. Hän on huolissaan urastaan ja taidoistaan näyttelijänä. – Olin noihin aikoihin kaukana itsestäni. Ikään kuin minussa olisi ollut kaksi minää, jotka eivät olleet vielä tavanneet toisiaan. Vuosi on Sokalle ammatillisesti mielenkiintoinen ja hän saa työskennellä teatterialan huippujen, kuten Pekka Milonoffin ja Kaj Chydeniuksen kanssa. Ryhmäteatterissa on tarkka nokkimisjärjestys, joka aiheuttaa näyttelijöille henkistä painetta. Työtoveruutta ei ole samalla tavalla kuin nykyään, ja palaute annetaan lähinnä muodossa ”ei noin”. – Kyllä ne nyt höpöttää karismasta, mutta ei silloin kun sitä olisi nuorena näyttelijänä kaivannut. Sama karisma se on aina ollut. Sokka on pyrkinyt itse antamaan nuorille kollegoilleen paljon palautetta, jotta historia ei toistaisi itseään.
Vuosi 1985 KOM-teatterin pakkolomavuosina Sokka työskentelee ravintolan tarjoilijana ja käy läpi avioeroa. Näitä vuosia Sokka ei lämmöllä muistele, eikä varsinkaan haluaisi elää niitä uudelleen. Lopulta hän toteaa, että vuosi jolloin hän jätti KOM-teatterin oli yksi tärkeä käännekohta elämässä. Jännitteitä täynnä oleva ilmapiiri jää taakse, kun Jukka Linkola tarjoaa Sokalle töitä Helsingin kaupunginteatterista musikaalista nimeltä Pieni kauhukauppa. Musiikkiteatterin maailma avautuu uudella tavalla ja taival tähän päivään on pitänyt sisällään suuria musikaaleja kuten Cats ja Oliver.
Politiikka kiinnostaa Sinikka Sokkaa, mutta lähivuosina hän keskittyy taiteeseen.
Sokkaa on jo pyydetty ehdokkaaksi seuraaviin kunnallisvaaleihin. Halu vaikuttaa on edelleen vahva. Hän on hämmentynyt siitä, miten eduskuntaan pääsee nykyään rahalla. Häivähdys kukkahuivisesta railakkapäästä pilkahtaa esiin. – Olen ärsyyntynyt tästä haista paska -meiningistä, jossa rahaherrat sanelevat näennäisen demokratian pelisäännöt. Eniten Sokkaa huolettavat rahavallan nousu ja kulttuurin rapistuminen. – Tuntuu siltä, että pienen kansan identiteettipuuta hakataan juuri kulttuurin kohdalta. Se on surullista, sillä taimet ovat korvaamattomia. Sokka ei usko lähtevänsä mukaan ainakaan seuraaviin kunnallisvaaleihin. Hän aikoo keskittyä pelkästään taiteelliseen työhön ja vältellä liikaa ruuhkaa päässään. Näyttelijä luottaa nuoreen sukupolveen, jolla on valta vaikuttaa ja muuttaa asioita. Sokka muistelee äitinsä neuvoa siitä, että vähemmälläkin pärjää. Se pätee aika hyvin kaikkeen tässäkin ajassa. Ella Mikkola
Musikaalin Liz – Musikaali filmitähden intohimoisesta elämästä ensiilta Tampereen Työväen Teatterissa 6.9.2012.
kuka?
Sinikka Sokka ○○Syntynyt vuonna 1948 Helsingissä. ○○Valmistunut Teatterikorkeakoulusta vuonna 1975.
○○Näytellyt muun muassa KOM-teatte-
rissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. ○○Tunnettu taistolaisuuden keulakuvana pidetystä Agit Prop -yhtyeestä, jonka suosio oli suurimmillaan 1970-luvulla. ○○Esittänyt Grimmin satuja Pikku Kakkosessa. ○○Tämänhetkisiä ja tulevia töitä: Katri Helena Helsingin kaupunginteatterissa, 33 variaatiota Jyväskylän kaupunginteatterissa, Liz-musikaali Tampereen Työväen Teatterissa.
ajassa kartalla luotain näkymä media elämykset huvit 15
Nina Karlsson
NÄIN KOIN Annu Laine
annu.laine@uta.fi
Liikalihavuus, ulosteet, masturboiminen, huumeidenkäyttö ja seksi. Tässä on joukko asioita, jotka naurattavat minua. Olenko sairas? Päinvastoin. Olen huumorintajuinen. Stand up -komiikassa pilan kohteiksi joutuvat arat ja ristiriitaiset aiheet, jotka tavallisessa elämässä jätetään yleensä mieluummin käsittelemättä. Huumorin kautta on helpompaa nostaa kissa pöydälle ja tehdä vakavista asioista hieman siedettävämpiä. Aidosti hauskuuttava aihe on aina kuulijoidensa summa. Vitsi keski-iän kriisistä ei miellytä neli–viisikymppisiä, eikä lihavien nälviminen naurata ylipainoisia. Ei ainakaan, jos ei ole varustautunut poikkeuksellisella huumorintajulla.
Tutu-Liisa Viljanen on torstaikahvilan vakioasiakas.
Oleskelulupa ihan jokaiselle
Kehitysvammaisten karaokekahviossa ei tarvitse tehdä mitään. – Pojat, miksi kiusaatte ja tuotatte vain
harmii? Sanat vilisevät kuvaputkitelevision ruudulla, kun Tutu-Liisa Viljanen tulkitsee Laila Kinnusta. Tamperelaisen toimintakeskuksen oleskelutila on hämärä, ja katosta roikkuu diskopallo. Nahkasohvalla joukko asiakkaita vaihtaa kuulumisia. Kahvio Sinikelloon on tultu rentoutumaan ja laulamaan Suomi-hittejä. Kahvila on auki torstai-iltaisin, ja asiakkaita käy 20–70 per kerta. Eniten kävijöitä vetävät kuukausittaiset live-esiintyjät. Suosittuja ovat olleet esimerkiksi viihdetaiteilija Lulu Tanhuanpään ja taideoppilaitos Vimmartin yhtyeiden esiintymiset.
Miia-Riina Sundell on karaokekahvilan vakiokasvo. Lisäksi hän käy säännöllisesti toimintakeskus Vuoltsun lauantai-diskossa. Hänen mielestään menot tuovat kaivattua vaihtelua arkeen. – Ei tarvitse aina olla kotona. Rakkaus on lumivalkoinen soi kolmatta kertaa illan aikana. Sohville on kerääntynyt lisää porukkaa. Kahvion vakioasiakas Heikki Lehtimäki kiertää hieromassa ja jututtamassa paikallaolijoita. Keittiön puolella myydään kahvia ja
karkkia. Tämän illan erikoinen on lihapullajuustosalaatti. Maija Rajala on ollut kahvilassa töissä neljä vuotta. Hän toteaa, että työ
vaatii sitoutumista. – Itse olen ollut täällä viimeisen neljän vuoden ajan joka torstai. Rajala pitää kahvilatoimintaa tärkeänä, sillä hän uskoo Sinikellon olevan yksi harvoista paikoista Tampereella, jossa kehitysvammaisille ei ole ohjattua toimintaa. Kahvilassa ei suoriteta, vaan seurustellaan. – Täällä voi vain olla. Eevi Kinnunen
Kahvila Sinikello on avoinna torstaisin kello 16–20, Kalevantie 7 C. Lue lisää asiakkaiden tunnelmista osoitteesta utain.uta.fi.
Koomikko taas on jatkuvasti omien herjojensa kohde. Esiintyjän kertomus idiotisminsa huipentumista tai heittäytyminen täysin älyvapaaksi on silkkaa mannaa yleisölle. Piikitellä saa myös julkisuuden ja valtionjohdon merkkihenkilöitä, mutta tässä on oltava varovainen: yleisössä saattaa olla voimakkaita eriäviä mielipiteitä. Toisaalta oikea puukko tietyn poliitikon rintaan voi naulata koomikon esityksen ihmisten mieliin. Usein ronski alapääjuttu kirvoittaa kuulijoissaan hersyvimmän naurunremakan. Välillä stand up -klubi-illan edetessä tuntuu aivan kuin koomikoilla olisi meneillään kisa siitä, kuka kehtaa räväyttää ilmoille kaikista härskeimmän tarinan. Minä en kuitenkaan valita. Olen yleensä tuolloin yleisössä penkkini alla kaksinkerroin – halkeamassa naurusta.
Torstai
Perjantai
Lauantai
Maanantai
Keskiviikko
Perjantai
Lauantai
Ravintola Teerenpelin Komediakellari, Tampere
Apollo Stand Up Club, Helsinki
Naurunpaikka stand up -klubi, Yo-Talo, Tampere
Läpällä! -klubi, mbar, Helsinki
Comedy Bar Bäkkäri, Helsinki
Stand Up Underground, Ylioppilasteatteri, Tampere
Musiikkiteatteri Palatsi, Tampere
Aina täyteen ahdetussa Teeren komediakellarissa esiintyvät Jussi Simola (MC), Anders Helenius ja Pekka Jalava.
Sami Hedbergin Kokovartalomies-show. Ilta kuvataan uudelle Kokovartalomies II -DVD:lle.
Radio 957:n klubilla esiintyvät Tomi Walamies, Antto Terras, Toni Jyvälä, Riku Tuominen.
Mbarin joka maanantainen, ilmainen treeniklubi, jossa koomikot kokeilevat uusia juttujaan.
Bäkkärillä iso tukku hauskuuttajia MC:nään Ferrix Hovi. Muut esiintyjät mm. Henry Lehto ja Risto Koo.
Pääesiintyjänä Ismo Leikola. Muina esiintyjinä mm. Janne Oravisto, Mika Kivinen ja Marju-Nella Kivimäki.
Joulubuffetruokailu, jonka jälkeen seuraa stand up -show. Esiintyjänä Arimo Mustonen.
Liput 8 €.
Liput 25/20 €.
Liput 12 €.
Maksuton.
Liput 6 €.
Liput 6 €.
Liput 50 €.
Lieneekö jokin evoluution jäänne, että huumorimme on jäänyt neandertalilaisen tasolle? Huvitumme toisten köyhästä seksielämästä, kaikki rimat alittaneista kumppanin etsimisyrityksistä tai liimanhaistelusta, kun yhtä hyvin voisimme keksiä älykkäämpää viihdykettä. Valitettavasti minä en edes halua yrittää. Tahdon vastedeskin hekottaa kippurassa älyttömille vitseille valelääkäreistä ja tekstareita lähettelevistä poliitikoista ilman huonoa omatuntoa. Mitä tämä kertoo minusta? Olenko epäsivistynyt, epäkorrekti, vulgääri luolamiesnainen, joka pelleilee vakavasti otettavilla asioilla ja on edelleen sitä mieltä, että pissakakka-jutut eivät ole juuri päiväkotiajoista huonontuneet? Tahdon ajatella sen ilmaisevan, etten ota elämää turhan vakavasti. Monista asioista tulisi paljon vaikeampia, ellei niille voisi nauraa. Huumori on yksi tapa käsitellä ongelmia. Välillä se tuo niihin myös ratkaisuja.
Liput kello 19.00, show kello 20.00.
Show kello 19.00.
Ovet kello 18.00, show kello 19.00.
Show kello 20.00.
Show kello 20.00.
Ovet kello 20.00, show kello 21.00
Buffet kello 19.30. Show kello 20.30.
Sitä paitsi keksin melko pätevän selityksen alapääjuttujen suosiolle: kyllä meitä jokaista joskus lapsettaa.
Muistilista 8.12.−17.12.2011: Koe pikkujoulukauden stand up -helmet!
Annu Laine
08. 09. 10. 12. 14. 16. 17.
Syksyll채 2011 Utain julkaisee takakannessaan kuvajournalismin toisen vuosikurssin opiskelijoiden julisteita.
Jenna Lehtonen