EPÄONNISTUMISESTA OPPIMINEN

Tekemällä oppimiseen kuuluu välillä myös virheistä oppiminen. Kaikki ei suju aina suunnitellusti, mikä voi harmittaa kovastikin. Epäonnistumiset eivät ole usein vakavia eivätkä tarkoita sitä, että tekijä olisi surkea ihminen tai johtaja partiossa tai että osallistujat lopettaisivat partion. Epäonnistumisesta voi kuitenkin ottaa hyödyn irti miettimällä, mitä siitä voisi oppia.

MITÄ VOIN OPPIA EPÄONNISTUMISESTA?

• Kuinka vakavaa epäonnistuminen oli, eli kuinka paljon minun kannattaa murehtia?

• Vaikuttiko epäonnistuminen muihin ihmisiin?

Teht V

• Oliko aikataulu liian tiukka?

• Olinko suunnitellut tarpeeksi, vai pitikö paikkailla viime tipassa tai lennossa?

• Oliko tehtävä minulle sopivan haastava? Sainko riittävästi tukea?

• Olinko muistanut kertoa muille tarpeeksi siitä, mitä oltiin tekemässä?

• Olinko valinnut väärän toteutustavan?

• Oliko minulla tai muilla vain huono päivä?

• Haittasiko jokin ulkopuolinen seikka asian toteutumista?

Elämässä kertyy onnistumisten lisäksi myös epäonnistumisia. Kaveripiiriltä tai lippukunnan johtajistolta löytyy varmasti joukko kokemuksia enemmän tai vähemmän pieleen menneistä asioista. Paras tapa epäonnistua on ottaa siitä opiksi ja tehdä seuraavalla kerralla asia toisin. Kun valmistautuu hyvin ja pyytää apua riittävän ajoissa, moni karikko on myös vältettävissä.