3 minute read

AJATUKSIA HYVÄSTÄ JOHTAJASTA

Hyvä johtaja ideoi, visioi ja unelmoi. Hän osaa asettaa tavoitteita, joilla päästään päämäärään. Harva asia innostaa yhtä paljon kuin tulevien asioiden ideointi. Ryhmän jäsenetkin innostuvat ja sitoutuvat paremmin mukaan toimintaan, kun suunnitellaan yhdessä, mitä kaikkea kivaa esimerkiksi retkellä tehdään. Sama pätee partiossa laajemminkin. Myös aikuiset pysyvät mukana tiiviisti, kun hienoja ideoita ja visioita tulevista upeista jutuista jaetaan yhdessä.

Jokaisella johtajalla on hyviä ja huonoja päiviä. Tunteet ja niiden näyttäminen on sallittua. Omaa kiukkua tai turhautuneisuutta ei kuitenkaan saisi purkaa ryhmän jäseniin, sillä se ei ole reilua heitä kohtaan.

Advertisement

Hyvä johtaja suunnittelee tulevaa myös konkreettisesti. On enemmän kuin tarpeellista asettaa tavoitteita niin itselleen kuin ryhmälleen. Johtajan on myös hyvä pohtia, mitä itse haluaisi tehdä partiossa tulevaisuudessa. Keskustelut johtajaparin ja luotsin kanssa voivat auttaa pohdinnoissa. Taitava johtaja osaa muuttaa suunnitelmat ja tavoitteet varsinaiseksi tekemiseksi.

Hyvä johtaja on sitoutunut partioon, sillä hän tietää, miten hienoa partiossa parhaimmillaan on. Hän on sitoutunut toiminnassaan partion arvoihin ja partiomenetelmään. Hän on sitoutunut johtamaan ryhmäänsä.

Hyvä johtaja kannustaa ryhmän jäseniä itsenäiseen ajatteluun. Hänen ei tarvitse pureskella kaikkia asioita lintuemon tavoin valmiiksi. Uusien asioiden oppiminen on paljon mielekkäämpää, kun ryhmän jäsenet saavat itse pähkäillä asian parissa edes hetken. Näin he kokevat todella tehneensä jotain asian eteen ja saavuttaneensa jotakin. He voivat tuntea ylpeyttä itsestään.

Hyvä johtaja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Hän kehittää itseään ja vastaanottaa apua. Hyvä johtaja osaa toimia parina. Tällöin esimerkiksi toinen parista osaa luoda hyviä ideoita ja toinen puolestaan viedä ne käytäntöön.

Hyvä johtaja on esimerkillinen. Johdettavat katsovat hyvää johtajaa ylöspäin ja jäljittelevät hänen toimintaansa, joten johtajan on syytä käyttäytyä samalla tavalla kuin hän haluaisi ryhmäläistensäkin käyttäytyvän. Saattaa kuulostaa vanhanaikaiselta, kun sanotaan, että partiolaisen tulisi osata käyttäytyä hyvin. Tärkeintä on malli – jos puhut yhtä ja teet toista, eivät pelkät kauniit sanat vaikuta ryhmäläisiin. Se liittyy myös osallistumiseen: ryhmän jäsenet käyvät kokouksissa ja tapahtumissa aktiivisemmin, jos ryhmän johtajatkin ovat paikalla.

MITÄ JOHTAMINEN ON?

Mikä sinusta on tärkeää johtajassa?

Johtajan rooli ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan taito, jossa jokainen voi kehittyä. Johtamista voidaan kuvata yleisesti tapahtumana. Esimerkiksi syysretken johtajuus on tapahtumien sarja, jossa retkenjohtaja tekee johtajan pestiin kuuluvat tehtävät. Johtaminen on siis vastuun kantamista. Toisaalta johtajuutta voidaan kuvata henkilön ominaisuuksina. Tällöin se viittaa esimerkiksi henkilöön, joka saa omalla kokemuksellaan ja tietämyksellään muut kuuntelemaan ajatuksiaan. Johtaminen ymmärretään helposti väärin. Sen ajatellaan olevan kiinni vallasta, asemasta, iästä tai henkilön persoonallisuudesta. Partiossa pyrimme korostamaan, että jokainen voi oppia hyväksi johtajaksi.

MIHIN JOHTAJUUTTA TARVITAAN?

Partion tavoitteena on tehdä maailmasta parempi. Meillä on olemassa yhteiset arvot ja päämäärä sekä visio eli näkemys siitä, millainen yhteiskunnan pitäisi näyttää olla. Tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme siihen toimivat keinot. Johtaminen on väline ja taito, jonka lapset ja nuoret saavat partiosta, jotta he voivat olla aktiivisia paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä.

Partio On Paikka Harjoitella Johtamistaitoja

Johtaminen on rooli. Jokainen meistä toimii eri tilanteissa välillä johtajana ja joskus puolestaan johdettavana. Partiossa johtamistaitoja harjoitellaan jo sudenpentuikäisestä alkaen. Sudenpennuilla johtamiseen liittyvät nokkapennun tehtävät – vaikkapa kynttilän sytyttäminen tai alkuleikin vetäminen. Seikkailijoissa jokainen vastaa vuorollaan esimerkiksi illan aiheen opettamisesta muille yhdessä aikuisen sammon kanssa. Tarpojien ohjelmaan kuuluu puolestaan johtamis- ja vastuutehtäväaktiviteetteja. Samoaja- ja vaeltajaohjelmassa on kiertävä vartionjohtajan pesti, jota hoitaa yksi ryhmän jäsen vuorollaan. Johtamistaitoja karttuu myös muun muassa päätettäessä yhdessä ryhmään liittyvistä asioista ja järjestettäessä yhdessä esimerkiksi retkiä.

Millaisia johtamistilanteita sinä olet kokenut partion ulkopuolella? Oletko oppinut partiossa jotain sellaisia johtamistaitoja, joista on ollut hyötyä muuallakin?

Kuka on johtaja vartiossasi? Ehkä se ei olekaan aina vartionjohtaja, joka ottaa tai jolla on johtajan rooli ryhmässä. Onko se hyvä vai huono asia?

Johtamistaidot eivät jää kolon oven sisäpuolelle, vaan partiolainen vie ne mukanaan jokapäiväiseen elämäänsä. Niistä ja muusta partiossa opitusta on hyötyä ja iloa koko elämän ajan muissa harrastuksissa sekä opiskeluissa ja työssä. Niiden avulla voi edistää itselleen tärkeitä asioita. Ei ole sattuma, että yhteiskunnan päättäjien, vaikuttajien ja tekijöiden joukosta löytyy monia entisiä ja nykyisiä partiolaisia.

Johtajan rooli ei ole helppo, sillä siihen liittyy monenlaista vastuuta ja ryhmäläisten odotuksia.

Hyvin harvoin johtaja voi valita johdettaviaan. Useimmiten johdettava ryhmä koostuu monenlaisista ihmisistä. Taitava johtaja osaa kohdata jokaisen ryhmän jäsenen omana itsenään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koloillan ohjelmaan pyritään löytämään mahdollisimman monen mielestä mukavalta tuntuvaa ohjelmaa ja että johtaja varaa aikaa siihen, että hän ennättää illan aikana pysähtyä huomioimaan jokaisen. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja partiossa. Yhteistyö ei aina onnistu kaikkien kanssa yhtä hyvin. Näissä tilanteissa johtajan on syytä muistaa, että hän on esimerkki. Johtajan esimerkki eri tilanteissa on ratkaisevan tärkeä. Erimielisyyksiä saa ja välillä pitääkin olla, mutta niistä on selvittävä puhumalla. Selvittelyn jälkeen ne on syytä jättää taakse ja jatkaa puhtaalta pöydältä eteenpäin.