Slow
Käy museossa,
Kulttuuriharrastukset antavat tutkimusten mukaan jopa enemmän lisävuosia elämään kuin liikunta. Kaiken lisäksi kulttuuriaktiivien elinvuodet ovat muita onnellisempia.
H
yvän museovierailun jälkeen olo
on innostunut ja eläväinen. Posket punottavat ja aivoissa surisee parvellinen uusia ajatuksia ja näkökulmia. Ihminen tuntee itsensä kokonaisvaltaisesti virkistyneeksi. Kokemuksen vahvuus vaihtelee, mutta jos museokäynnin jälkitunnelman haluaa tiivistää yhteen sanaan, se voisi olla hyvinvointi. Tunne on hyvin henkilökohtainen ja sen mittaaminen vaikeaa, mutta havainto on inspiroinut tieteellistä tutkimusta meillä ja maailmalla. Tulokset ovat vähintäänkin lupaavia. Ruotsalaiset tutkijat kirjoittivat vuonna 1996 arvovaltaisessa British Medical Journal -lehdessä kulttuuriharrastusten ja museoissa käymisen kuolleisuutta vähentävistä vaikutuksista. Uunituoreessa Arts & Health -lehden verkkojulkaisussa on suomalaistutkimus, jossa ha-
30
MUSEO 2/2014
vaittiin kulttuuriharrastusten parantavan itse koettua terveyttä ja elämänlaatua. Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet -yliopiston tutkimusryhmä tarkasteli jo vuonna 2011 yli 50 000 norjalaista ja havaitsi saman ilmiön. Erityisen selkeä vaikutus oli miesten kohdalla. Iso-Britanniassa London School of Economicsin tutkija pyrki antamaan rahallisen arvon aktiiviselle museoissa käymiselle. Tulosten mukaan museot parantavat ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia lähes yhtä paljon kuin 4 000 euron lisätienestit vuodessa. Vastaavia tuloksia löytyy enemmänkin. Tutkimusten perusteella aktiiviset museokävijät näyttävät siis voivan paremmin. Kuinka suuri vaikutus kulttuuriharrastuneisuudella todella on? Museo-lehti kysyi asiaa suomalaisilta asiantuntijoilta.