JOULULUKEMISTA SUKELTAJALLE
HANNEKE WROME JA LAURI AKSELINPOJAN ROUWA - Ajoissa saatiin laivat lastattua ja matka saattoi alkaa. Lyypekkiläisissä oli herättänyt ihmetystä, holkin suuri koko, niin suurta alusta ei oltu pitkään aikaan nähty satamassa. Kaappausvaara kun pakotti pieniin ja nopeisiin aluksiin. Todisteena tämän aluksen mahtavuudesta oli sen lastauskyky, mutta mittoja ei ole säilynyt. Laiva lastasi kaksisataa terlingiä kangasta, 90 lästiä, lähes 1200 tynnyriä, hunajaa ja kaikenlaista muuta tavaraa. Yhtenä huomattavana osana oli vielä 10.000 kultaguldenia jonka käyttöarvo oli suurempi Liivinmaalla kuin Lyypekissä. Tavallisuudesta poikkeava oli myös matkustajamäärä lähtiessä 175 henkeä ja lisäksi tulisivat vielä Amholmasta Lauri Akselinpojan vaimo, poika ja kolme vartijoina toimivaa asemiestä. Kaikesta tästä huomiosta, jota alkuperäisen kirjoituksen tekijä on laivalle omistanut, voidaan päätellä aluksen olleen sen ajan suurin ja loisteliain. LEGENDA KLAUS KURJESTA - Kuten Jens Ruud aikoinaan oli Norbykin antanut kaupungin sissiensä temmellyskentäksi. Hyökännyt Kuusiston Piispan linnaan ja ryövännyt sen putipuhtaaksi vieden tuhkatkin pesästä. Nyt oli merisissiamiraali laivoineen matkalla rannikkoa pitkin pohjoiseen kaapatakseen Arvid-herrankin parempaan talteen. Piispa nousi laivoihin, nostatti purjeet ja purjehti ensin Ulvilaan, jossa mukaan tuli Turusta paenneita vallasperheitä kalleuksineen. Tanskalaiset saavuttivat ja olivat tiettävästi jo päivänmatkan päässä. Viimeinen purjehdus Arvid-herra yritti voittaa aikaa, purjehti enemmän pohjoiseen Närpiön tienoille, mutta saaristo ei vaikuttanut tarpeeksi suurelta ja turvalliselta piiloutumisen kannalta. Niin päätti piispa yrittää meren yli turvaan Ruotsiin. Hän hajoitti pienen laivastonsa ja antoi kapteeneilleen luvan yrittää omin nokkinensa piiloon jonnekin. Sotaretki oli päättynyt. Vain Arvid Kurki ja hänen laivaansa tukeutuneet vallasperheet lähtivät keväiselle merelle yötä vasten vaikka myrsky oli nousemassa. He t
6
katsoivat, että luonnonvoimat olivat helpommin voitettavissa kuin Severin Norbyn kullanhimoiset merisissit. Kuka oli Hanneke Wrome ja mitä hän teki Suomenlahdella, mitä osaa näytteli Raaseporin linnanherra hylkytarinassa. Mikä on legenda Klaus Kurjesta ja miksi se täytyy kumota. Mitä löytyy Pohjanlahdelta. Entäs miksi tsaarin miinalaiva Ladoga upposi, mitä me tiedämme Hindenburgista tai Park Victorysta? Pitkä rivi kysymyksiä. Vastauksen näihin ja moneen muuhunkin kysymykseen saat Suomen Urheilusukeltajain liiton kustantamasta uutuudesta "Suomalaisia Aarrelaivoja", 172sivuinen kuvitettu kirja näki päivänvalon marraskuun lopulla ja Eka Metsävuori sai taas "uuden sulan" olemattomaan hattuunsa. Yllä olevat pari katkelmaa ja seuraava sisällysluettelo kertovat siitä, mitä kansien väliin on tällä kertaa saatu. Kirja täydentää omalta osaltaan liiton aikaisemmin kustantamia "Satamia, joissa eivät aallot pauhaa" ja "Rauhan meri", Joista painokset alkavat taas olla lopuillaan.
~uoma(ai,ia
AarreJaiwoja
Hatun noston arvoisia herroja Hanneke Wrome ja Lauri Akselinpojan rouwa vuodelta 1468 Legenda joka on aika kumota Piispa Arvid Kurjen pakomatka vuodelta 1522 Pätkä merihistoriaa Taistelujen vuodet 1714-1721 Totuus Riilahdesta, Raoul Johnsson vuodelta 1714 öjan saariston raha-aarre vuodelta 1722 Borstön St. Mikael vuodelta 1747 Lappäran parihylyt vuodelta 1765 Trunsjön Frau Maria vuodelta 1771 Tsaarin miinalaiva Ladoga vuodelta 1915 Lohmin suuri ja vaarallinen Hindenburg vuodelta 1942 - Kaksi koheltajaa Laine/ Mäki vuodelta 1982 Utön Park Victory vuodelta 1947