Kymenlaakson maakuntamuseon meri arkeologisen tutkimuksen painopiste on viime vuosina ollut haaksirikko- ja hylkytietojen keräämisessä ja muutamien uusien kohteiden tarkastussukelluksissa. Suurempiin tutkimuksiin tai kaivauksiin Ruotsinsalmen tutkimuksellisesti tärkeimmissä ja mielenkiintoisimmissa hylyissä ei ole ollut mahdollisuuksia.
Puunäytteitä tutkimassa hylystä opinnäytetyötä tekevä Maria Hölttä. Matias Laitinen ja Seppo Zetterberg.
Lapurin hylyn ajoitus Mielenkiintoisin kenttätyökohde Kymenlaakson rannikolla vuonna 1998 oli Lapurin hylky, josta otettiin näytteitä dendrokronologista iänmääritystä varten. 1970 -luvulla löydettyä hylkyähän on pidetty vanhimpana Suomen merialueiden laivahylkynä.
••
HYLKYJA MEREN POHJASSA Hylky arvioitiin T-muotoisen kölinsä totesi näytteen soveltuvan oikein perusteella viikinkiaikaiseksi eli 1000 hyvin tutkimukseen. Ajoitustuloksia vuotta vanhaksi. 1970 -luvun radio- on luvassa tulevan talven aikana. hiilinäytteet tukivat käsitystä 1990 luvun alussa hylyn tutkimusten yhte- Haaksirikkorekisterin ydessä otetut uudet näytteet nostihyötykäyttöä vatkin yllättäen hylyn iän uudelleen kysymyksenalaiseksi, kun uudet tulok- Kymenlaakson rannikon hylkyrekisset viittasivatkin osittain keskiaikaan. terissä on noin 70 kohdetta Pyhtään Ongelman ratkaisemiseksi hylystä ja Viro lahden välisellä merialueella. päätettiin ottaa näytteet dendrokro- Jo löydettyjen hylkyjen tunnistaminologista eli puun vuosilustosa~oi seksi ja löytämättömien määrän arhin perustuvaa ajoitusta varten. 10 vioimiseksi maakuntamuseo ryhtyi 000 mk maksavan tutkimuksen ra- keräämään tietoja myös haaksiri. hoittavat Suomen merimuseo, Ky- koista itäisellä Suomenlahdella. menlaakson maakuntamuseo, Viro- Työ aloitettiin käymällä läpi Kotkassa lahden kunta ja eräs yksityishenkilö. ja Haminassa ilmestyneet sanomaNäytteet analysoi tutkija Pentti Zet- lehdet vuodesta 1882 vuoteen 1910. Kuudesta lehdestä ki~attiin n. terberg Joensuun yliopistosta. Hylyn poijutuksesta huolehti etukä- 350 uutista alueelta, joka ulottuu teen Matti Nieminen Sukellusseura Ruuskerista itään aina ViipurinlahVesikoista, joten tukialus Baltic Eyen delle asti. Täydentävää aineistoa on saavuttua paikalle sukeltaja Rauno kerätty mm. Luotsi- ja majakkalaiKoivusaari ja tutkimussukeltaja Ma- toksen, Haminan raastuvanoikeuden tias Laitinen pääsivät saman tien ot- ja Tullihallituksen arkistoista. tamaan hylkyä esiin sen suojana ole- Muutamia tunnettuja hylkyjä pystytvan harson ja maa-aineksen alta. tiinkin nimeämään saman tien. Mm. Hylyn puuaineksen kunto ja kelpoi- Koivuluodon länsipuolelta löydetyt suus näytteisiin oli pienoinen kysy- puulaivan jäänteet ovat lokakuussa mysmerkki siihen asti, kun Matias 1883 haaksirikkoutuneen suomalaiLaitinen toi ensimmäisen leveästä sen kuunarin "Toivon" osia. Uukylkilaudasta sahatun näytteen pin- denkaupungin laivastoon kuulunut taan. Helpotuksen huokauksia kuu- . alus oli matkalla Kotkaan painolaslui useasta suusta, kun Zetterberg tissa, kun se joutui kovan myrskyn
JA PAPERILLA ajamana karille vanhojen merenkulkijoiden "Perkeleen kareiksi" nimeämällä alueella. Onnettomuus havaittiin Haapasaaren luotsitomista, Pookista, ja saaren satamassa sattumalta ollut pelastusalus "Assistans" pelasti laivan miehistön ja luotsin. "Assistans" oli rakennettu Viipurissa Paul Wahl & Co:n telakalla vuonna 1882 Alku Dykeribolagetille. Vuonna 1883 se siirtyi ruotsalaisen pelastusyhtiö Neptunin omistukseen. Neptun hallitsi Suomenlahden kaupallista pelastustoimintaa tallinnalaisen tytäryhtiönsä kautta. Yhtiön asiamiehenä toimi arvostettu kotkalainen huolintaliike Gadenius & Grahn. 'Toivon" hylky myytiin huutokaupassa Kotkan satamakapteeni Enok Blombergille 25 markalla (vuoden 1996 rahassa n. 500 mk). Marraskuussa pidettiin toinen huutokauppa, jossa myytiin laivasta pelastetut takilan osat, pu~eet, ankkuri ketjuineen sekä muuta irtaimistoa. Toinen mielenkiintoinen esimerkki on no~alainen kolmimastoinen kuu-
narilaiva "Sleipner", joka tuhoutui lokakuussa 1888 Virolahdella. Kapteeni Anders Larsen Bergin alus oli lastannut Pietarissa eläinten luita ja oli matkalla Englantiin. Kaakkoismyrskyssä ja lumisateessa se ajautui liiaksi pohjoiseen kohtalokkain seurauksin. Aluksen miehistö siirtyi pelastusveneeseen, mutta he joutuivat odottamaan 15 tuntia uponneen laivan vierellä näkyvyyden paranemista. Lumisateen loputtua hylky havaittiin maista ja viisi miestä pelastettiin. Laivan kokki Mårten Henrikssen ehti paleltua kuoliaaksi ja hänet haudattiin Haminaan. Miehistön pelastajat luotsit A. Heikkilä ja J. Niemelä, nuorempi luotsi E. Niemelä sekä luotsioppilas K. Niemelä Pitkäpaaden luotsiasemalta saivat vuoden päästä 200 markan palkkion amiraali Boris Nordmannin muistorahastosta. Tunnustus jaettiin Navarinon meritaistelun vuosipäivänä 20.1 0., ~oska Ruotsinsalmen linnoituksen päällikön eversti David Nordmannin poika oli osal-