Agora 4/2014

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

4 | 2014

14 Vuoden 20

PARAS OPETTAJA data haluaa koh opiskelijat

7 TUTKINNON PERHE

AMK-tutkinto huomattiin työmarkkinoilla KEKSINTÖ

Opiskelija kehitti paremman insuliinikynän

Kuinka tietoista on

OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELU

Ylempi AMK -opiskelija Marita Miikkulainen:

Hyvältä maistuu taas

PÄÄKIRJOITUS

Anne tekee töitä SAMKin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

OLENNAISEN ÄÄRELLÄ

AGORA IN ENGLISH IS ONLINE

Ollaan olennaisen äärellä: opetuksen ja

tavalla. Uraohjausta tarvitaan entistä enem-

oppimisen. Tässä numerossa puhutaan sii-

män – kaikki eivät ole opiskelemaan tulles-

tä, mikä opetussuunnitelma on, ja miten se

saan tietoisia urasuunnittelijoita.

SAMKissa synnytetään, ja siitä, miten meiltä valmistuneet kokevat saaneensa SAMKissa

Opiskelijat

itselleen. On niitä, jotka ovat heti tienneet

SAMKin vuoden opettajan. Haastattelin ”pa-

saavansa sitä, mitä tulivat hakemaan, ja ehkä

ras opettaja 2014” -titteliä kantavaa Marja

enemmänkin, ja niitä, jotka kokevat, että kaik-

Flinckiä tähän numeroon. Marja Flinck puhuu

ki piti tehdä itse. Oppimiseen liittyy aina oma

opiskelijan kohtaamisen tärkeydestä. Koke-

tekeminen ja sen muuttuminen, mutta oppi-

nut opettaja voi lähteä tunnille ilman täysin

laitos – tai oikeasti sen opettajat, opiskelijat

lukkoonlyötyä tuntisuunnitelmaa. Hän kehot-

ja työelämäyhteydet – voi opettaa, ohjata op-

taa opiskelijoitaan väittämään vastaan ja ky-

pimista hyvin tai huonosti tai hyvään tai huo-

symään: ”Kaikki mikä liikkuu omassa päässä,

noon suuntaan.

mikä liittyy tähän asiaan, on tärkeää.” Kuin

valitsivat

ensimmäistä

kertaa

sattumoisin saman opettajan ohjaamasta Sama juttu on esimerkiksi uraohjauksessa.

opinnäytetyöstä kertoo sairaanhoitajaopiske-

Uraohjauksesta kirjoittaa Erja Kuurila, ja sitä

lijan tekemä keksintö. Se on kiehtova tarina

sivutaan myös opetussuunnitelmien teosta

– oppiminen on kiehtovaa. Ja yleensä se on

kertovassa jutussa. SAMKin opetussuunnitel-

pitkä prosessi, vaikka oivallukset syntyisivät-

mia uudistetaan tulevaisuudessa siihen suun-

kin hetkessä.

Minulla ei ole tutkintoa SAMKista. Mutta SAMKissa kouluttautuneella eläinfysioterapeutilla voisin käydä.

4

taan, että opiskelijan on mahdollista entistä helpommin rakentaa näköisensä tutkinto.

Opetus, oppiminen, laatu – niiden eteen voi

Kunkin alan ydinosaamisen lisäksi tutkinnot

laittaa monta kertovaa tai markkinoivaa sa-

sisältävät täydentävää osaamista, jonka jo-

naa: hyvä, parempi, paras. Ja aivan taatusti

kainen opiskelija voi rakentaa haluamallaan

niistä ollaan monta mieltä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen, Hanna Valtokivi, Anniina Heilimä

KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen PAINOPAIKKA PRINT Euraprint PAINOS CIRCULATION 3 250 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Tammikuussa 2015 / in January 2015 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

2

| AGORA 4/2014

4/14

18

23

12 16

22

4 4

HAASTATTELU Seitsemän AMK-tutkintoa samassa perheessä

20

OPETUS Opetussuunnitelma on AMK-tutkinnon tuoteseloste

8 9

PUHEENVUORO Rahoitusmallista laatua

22

URA & OHJAUS Opiskelijoiden urasuunnittelu: tietoista, uteliasta ja epävarmaa

SISÄYMPÄRISTÖ Hygieniaa ja energiatehokkuutta sisätiloihin

23

12

VALMISTUNEET Mitä meille kuului? Asiaa seurantatutkimuksesta

OSALLISUUS & HYVINVOINTI Ollaanko samassa junassa?

JULKAISUT SAMKin julkaisusarjan uusimmat

16 18

KEKSINTÖ Sairaanhoitaja kehitti uuden insuliinikynän

24 25 26

TÄRPIT Kiinni arjessa

PARAS OPETTAJA Kunnon tatsi, hipaisu ei riitä

ALUMNIKOLUMNI Mukillinen soraa ja yksi kauppakeskus

AGORA 4/2014

|

3

HAASTATTELU

Seitsemän AMK-tutkinnon perhe

Opiskelua, liikuntaa ja eläinrakkautta

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Kolehmaisten kotialbumi ja Veera Korhonen

Kankaanpäässä asuu viisihenkinen perhe, jonka jokaisella jäsenellä on ammattikorkeakoulututkinto tai jopa kaksi. Kun vielä tyttären puoliso otetaan laskuihin mukaan, AMK-tutkintoja on kaikkiaan seitsemän. Kahdeksannesta vihjaillaan…

Ulkoilu, liikunta ja puuhastelu koirien kanssa antavat Kolehmaisten perheelle voimia työhön ja opiskeluun. Kuvassa vasemmalta: Riku Kolehmainen, Mari Hakasalo (jaloissa musta Lumikki-koira), Jukka Lankinen, Krista Kolehmainen, Mira Kolehmainen, Eija Kolehmainen, Jyri Kolehmainen ja Uuno.

4

| AGORA 4/2014

Mikä sai opintielle äidin, Eija Kolehmaisen, joka aloitti perheen AMK-putken valmistumalla vuonna 2002 tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta?

Eija on pitkän linjan liiketalouden ihminen, joka opiskeli ensin merkantiksi ja merkonomiksi.

– Olen käynyt kaikki mahdolliset kouluasteet, mitä tämän ikäinen ihminen pystyy, Eija nauraa.

– Sain lapset nuorena. Tuli tunne, että vielä pitää hankkia korkeampi tutkinto, että saisi sen tason töitä mihin on edellytyksiä ja haluja. Kankaanpäässä oli tuolloin tarjolla iltaopiskelua. Muuta mahdollisuutta ei

kolmen pienen lapsen kanssa olisi ollut, Eija kertoo.

pankkimaailmassa on erittäin haastavaa, koska taloustilanne on se mikä on.

Hän myöntää, että opiskelu oli raskasta lastenhoidon ohessa. Tehtävien teko alkoi illalla, kun lapset nukkuivat.

– Välillä ajattelin, että tämä loppuu nyt!

Mutta kun Jyri on motivoivampi tekijä tässä perheessä, hän kannusti siihen, että mikä on aloitettu se viedään loppuun. Jyri osallistui kotitöihin ja oli henkisestikin mukana loppuun asti, kiittelee Eija Kolehmainen puolisoaan.

Työn ohessa tuplainsinööriksi

Nyt hän on tyytyväinen ratkaisuunsa.

– Se työ, joka silloin tehtiin, on monin verroin maksettu takaisin.

– Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen oli sellainen meriitti, joka huomattiin työmarkkinoilla. Ehkä sattumaakin on ollut mukana, mutta sen jälkeen avautuivat haasteellisemmat tehtävät.

Työskenneltyään Kankaanpään Taidekoulun toimistossa Eija siirtyi Yleisradion Toinen Suomi -projektiin projektipäälliköksi ja sen jälkeen

Onnistumisen kokemukset vievät ammatillista kasvua huimin harppauksin eteenpäin.

Jyri Kolehmainen toimii sähkökunnossapidon tehtävissä SSAB Europe Oy:n tehtaalla Kankaanpäässä. Hän lähti opiskelemaan päivittääkseen osaamistaan.

– Viihdyn nykyisessä työssäni. Isompia urahaaveita ei ole, lähinnä kiinnostaa opiskella itsensä kehittämiseksi. Mitä itsenäisempi työ, sitä parempi minulle, Jyri sanoo.

Yrityspalvelu Enterin yritysneuvojaksi.

Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut Länsi-Suomen Osuuspankissa Kankaanpäässä rahoituspäällikkönä, jonka asiakaskuntaa ovat yritykset.

Jyrillä oli taustalla sähköteknikon tutkinto ja yksittäisiä kursseja, kun hän lähti tutkimaan opiskelumahdollisuuksia. SAMKin esitteistä löytyi mahdollisuus opiskella insinööriksi työn ohessa.

Ura on selkeästi suuntautunut yritystoimintaan. Eija myöntääkin, että hän haluaisi myös itse toimia yrittäjänä, jos kannattava liikeidea löytyisi.

– Luonteessani on sisäistä yrittäjyyttä. Ja vaikka en ole yrittäjänä koskaan ollut, niin teen työtä kuin itselleni tekisin. Ehkä se on ollut yksi johtolanka työssä pärjäämiseen ja siihen, että on saanut vaativampia töitä.

– Yritysten ja yrittäjien kanssa toimiminen on minun juttuni, vaikka se tänä päivänä

Myös Jyri mainitsee opiskelun raskauden: Aamulla töihin, sen jälkeen Poriin viidestä kahdeksaan kolmena iltana viikossa ja ajomatkat päälle. Kotitehtäviä viikonloput.

Kiinnostus alaan ja aiheeseen motivoi. Ja loppututkinto, joita tuli sitten lopulta tuplaten. Insinöörin tutkinto sekä kone- ja tuotantotekniikassa että sähkötekniikassa vuosina 2008 ja 2009. ▶

AGORA 4/2014

|

5

Lapset AMK-tielle Perheen kolmesta lapsesta Kristalla on tradenomin tutkinto Tampereen ammattikorkeakoulusta, Rikulla insinöörin tutkinto SAMKista ja Miralla kuntoutuksen ohjaajan tutkinto Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Lisäksi Kristan puoliso Jukka on suorittanut tietojenkäsittelyn tradenomin tutkinnon Turun ammattikorkeakoulussa.

Lapset eivät suoranaisesti tunnusta, että vanhempien esimerkki tai neuvot olisivat ohjanneet ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Kaikki ovat ylioppilaita. Vanhin tytär Krista Kolehmainen kertoo, että hänelle ei yksi tutkinto jatkossa riitä.

– Lukion jälkeen tuntui siltä, että pitää saada konkreettinen ammatti. Ammattikorkeakoulu tuntui oikealta ratkaisulta, Krista kertoo.

6

| AGORA 4/2014

– Tradenomi pystyy suuntaamaan aika monelle taholle. Kansainvälinen kauppa houkutti erilaisuudellaan.

Nykyisin Krista työskentelee Kankaanpään kaupungilla. Lisäksi hän valmentaa telineja akrobatiavoimistelijoita Kankaanpään Urheilijoissa.

– Haluaisin tulevaisuudessa tehdä jotain eläinten kanssa. Ehkä eläinlääketieteellinen on seuraava askel, kunhan oikea lukurako löytyy. Vaikka on kansainvälinen tutkinto, en halua lähteä ulkomaille töihin, sanoo Krista, ja äiti-Eija nyökyttelee tyytyväisenä.

Eijan mopo karkasi käsistä Kolehmaisen perhettä yhdistää liikunnallisuus, urheilullisuus ja luonnossa liikkuminen. Vaikka kaikki lapset asuvat jo omillaan, kokoonnutaan silloin tällöin porukalla yhteen vaikkapa pohjoisessa.

Eijan ja Jyrin elämään ovat lisäksi tulleet moottoripyöräily ja Uuno.

Moottoripyöräilyn aloitti Eija neljä kesää sitten.

– Mopo karkasi käsistä. Tuli hommattua oma moottoripyörä. Jyri vuokrasi pyörää kunnes viime syksynä osti oman.

– Tänä kesänä käytiin Lofooteilla. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Menohaluja jarruttaa Uuno. Koiraa varten tarvittaisiin sivuvaunu.

– Haaveena oli, että mukana kulkee pikkukoira, jonka voi ottaa mukaan, mutta perheeseen tulikin uusi jäsen, joka on kaikkea muuta kuin pieni.

Uunon tarina – Japanin pystykorvamme oli kuollut ja ajattelimme, että uutta koiraa ei oteta. Sitten Mira huomasi, että äiti katselee koiria

– Välillä ajattelin, että tämä loppuu nyt!

Mutta kun Jyri on motivoivampi tekijä tässä perheessä, hän kannusti siihen, että mikä on aloitettu se viedään loppuun, kertoo Eija Kolehmainen.

netistä ja soitti, että täällä Jyväskylässä olisi seitsemän kuukauden ikäinen iso valkoinen villakoira, joka etsii uutta kotia. Kasvattaja oli hakenut sen edelliseltä pariskunnalta pois, Eija kertoo.

Uuno oli aliravittu ja huonokuntoinen.

– Se oli pieni rääpäle, pelkkää luuta ja nahkaa ja lähes karvaton. Hellyin ottamaan sen mukaan. Onneksi Uuno rupesi heti syömään ja kasvamaan. Nyt se on ikäisekseen normaalin kokoinen. Aluksi se oli arka, mutta nyt kaikkea muuta. Koulutusvaihe on menossa parhaillaan.

– Uuno, 2,5 vuotta, on nyt perheenjäsen ja siitä huolehditaan. Agilityssä käydään ja itse trimmataan, Eija jatkaa.

Uuno tunkee märän kuononsa kainaloon ja tapittaa kirkkain silmin. Häntä vispaa.

Sitten saapuu Kristan koira Lumikki. Uuno syöksyy kaveria tervehtimään. ■

PERHEEN TUTKINNOT Eija Kolehmainen ›› tradenomi (AMK) 2002 › liiketalous, laskentatoimi ›› rahoituspäällikkö ›› kotoisin Vaalasta ›› harrastaa moottoripyöräilyä, käsitöitä ja luonnossa liikkumista Jyri Kolehmainen ›› insinööri (AMK) › kone- ja tuotantotekniikka 2008 › sähkötekniikka 2009 ›› sähkötyönjohtaja ›› kotoisin Haapavedeltä ›› harrastaa moottoripyöräilyä ja luonnossa liikkumista

Krista Kolehmainen ›› tradenomi (AMK) › International Business ›› työskentelee toimistotehtävissä ›› toimii akrobatia- ja telinevoimistelun valmentajana ja tuomarina Riku Kolehmainen ›› insinööri (AMK) 2014 › sähkötekniikka ›› alan työtehtävissä ›› harrastaa metsästystä ja kalastusta Mira Kolehmainen ›› kuntoutuksen ohjaaja (AMK) ›› työskentelee erityislapsien parissa ›› pelaa Superpesistä Kirittärissä Jyväskylässä (SM hopeamitalisti 2014)

AGORA 4/2014

|

7

PUHEENVUORO

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

LUKUKAUSIMAKSUT – EI PAKOLLA Opetus- ja kulttuuriministeriö yllätti

Suomen työmarkkinoille on tehtyjen

Meillä SAMKissa ei ole selvää käsitys-

koulutuskentän lähettäessään lausun-

selvitysten mukaan vajavaista. Kes-

tä siitä, miten meiltä valmistuneet ul-

nolle lakimuutokset, joilla mahdollis-

kimäärin noin puolet korkeakoulu-

komaalaiset ovat työllistyneet. Sama-

tettaisiin maksujen periminen Euroo-

tutkinnon Suomessa suorittaneista

ten ei ole selvää käsitystä siitä, kuinka

pan talousalueen ulkopuolelta tulevilta

ulkomaalaisista oli työssä Suomessa

toivottuna voimavarana alueen yrityk-

opiskelijoilta. Maksuja voisi periä

vuoden kuluttua valmistumisestaan.

set ja yhteisöt kokevat valmistuneet

korkeakoulututkintoon johtavasta

Ulkomaalaiset tutkintoon valmistu-

ulkomaalaiset ja mitä esteitä he ovat

tilauskoulutuksesta sekä vieraskieli-

neet putoavat pois työmarkkinoilta

nähneet kyseisen ryhmän työllistymi-

sestä koulutuksesta. Omassa lausun-

kahdessa vaiheessa. Noin neljännes

sessä. Tästä syystä olemme yhdessä

nossamme totesimme, että ehdote-

poistuu maasta pian tutkinnon saami-

Turun AMK:n kanssa osana CoastAL-

tut säädösmuutokset parantaisivat

sen jälkeen; Suomeen jääneistä noin

liittouman piirissä tehtävää yhteistyötä

merkittävästi ammattikorkeakoulujen

neljännes ei työllisty.

selkiyttämässä tarjottavan vieraskieli-

koulutusviennin edellytyksiä. Samalla

sen koulutuksen strategiaa. Olemme

totesimme, ettei lukukausimaksun

lähettämässä alueidemme työnan-

alarajaa tulisi naulata kiinni.

tajille kyselyn, jonka avulla pyrimme uudistamaan vieraskielisen koulutuk-

Jotta voi viedä, pitää olla markkinoi-

semme nykytilan tarpeita vastaavaksi.

tavissa ja monistettavissa oleva tuote.

Ennen lakimuutosta Suomesta on viety koulutustuotteita, jotka ovat olleet kahta päätyyppiä: koulutushallinnon ja -prosessin kehittämishankkeita sekä räätälöityjä koulutuspaketteja.

Vaikka molemmissa on viety koulu-

Vieraskielisen koulutuksen perusteita ei ole riittävästi pohdittu.

vienniltä on tähän saakka puuttunut

| AGORA 4/2014

perusteita ei ole riittävästi pohdittu muissakaan korkeakouluissa. Tästä syystä on tärkeää, ettei lukuvuosimaksuja koskevalla lakimuutoksella estetä vieraskielisen koulutuksen joustavaa kehittämistä. Lakiehdotukseen sisäl-

tukseen liittyvää osaamista, koulutus-

8

Uskon, että vieraskielisen koulutuksen

tynyt pakollinen lukukausimaksun vä-

ylivoimaisesti tärkein tuote, tutkinnot.

Työllistymisen yhtenä keskeisenä

himmäismäärä (4000 euroa) olisi juuri

Tässä suhteessa ehdotettu lakimuu-

esteenä ulkomaalaisilla on todettu

tuollainen kiinni naulattu kehittämisen

tos tulee tarpeeseen.

suomen kielen taidottomuus. Tämä

este. Tästä syystä omassa lausun-

ongelman tiedostaminen on johtanut

nossamme korostimme, että luku-

Ulkomaalaisille suunnatun tutkinto-

siihen, että eräät ammattikorkea-

kausimaksu tulee olla korkeakoulun

koulutuksen tavoitteena on sekä ulko-

koulut ovat suunnittelemassa eng-

harkittavissa eikä maksun alarajaa tule

maalaisten kouluttaminen ulkomaiden

lanninkielisen tutkintokoulutuksen

kirjata lakiin.

tarpeisiin että ulkomaalaisten koulut-

suuntaamista enenevässä määrin

taminen ammattihenkilöiksi Suomen

suomenkielen taitoisille hakijoille,

työmarkkinoille. Ulkomaalaisten tut-

erityisesti maahanmuuttajille. Työllis-

kintoon valmistuneiden työllistyminen

tymisen esteitä on varmasti muitakin.

URA & OHJAUS

Porin Tiedepuistossa majaansa pitävä SAMKin laatupäällikkö Erja Kuurila väitteli uraohjauksesta elokuussa.

OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELU:

tietoista, uteliasta ja epävarmaa TEKSTI: Erja Kuurila | KUVA: Inna Saarinen

Miten opiskelijat suunnittelevat uraansa? Vai suunnittelevatko he?

Tutustuin opiskelijoiden urasuunnitteluun väitöskirjassani. Sen perustella opiskelijat voi jakaa kolmeen urasuunnittelijaty yppiin: tietoisiin, uteliaisiin ja epävarmoihin. Selvimmin toisistaan erottuivat epävarmat ja tietoiset.

Tietoisilla urasuunnittelijoilla tulevaisuus hallussa Tietoiset urasuunnittelijat olivat jo opintojen alkuvaiheesta lähtien perillä koulutusalastaan – he olivat hakeneet tietoa aktiivisesti – ja heillä oli käsitys, millaista tulevaisuuden työelämä on. He osasivat asettaa tavoitteita opinnoilleen ja tulevalle uralleen ja nimetä keinoja, joilla he voivat saavuttaa tavoitteensa. Tietoisilla ura-

suunnittelijoilla oli myös selkeä käsitys siitä, millaista uraohjausta he tarvitsivat. He suunnittelivat myös jo jatkokouluttautumista. Kaiken kaikkiaan he olivat ottaneet tulevaisuuden haltuunsa: he suhtautuivat tulevaisuuteen optimistisesti ja luottavaisesti. Oman alansa he kokivat tarjoavan mahdollisuuksia. Tietoisilla urasuunnittelijoilla oli yli viisi vuotta työkokemusta, ja he olivat liki kolmekymppisiä ja sitä vanhempia. ▶

TUORE VÄITÖS ›› Tietoisia ja uteliaita urasuunnittelijoita 72 % opiskelijoista. ›› Epävarmoja urasuunnittelijoita 28 %.

Aineistona oli 14 tutoropettajan esseetä, 65 opiskelijoiden esseetä ja 903 opiskelijan kyselyvastaukset.

Tulokset antavat ohjaajille tukea epävarman ja muita enemmän uraohjausta tarvitsevan opiskelijan tunnistamiseen ja heidän ohjauksensa tehostamiseen opintojen alusta asti.

AGORA 4/2014

|

9

Epävarmat tehostettuun ohjausprosessiin

Opiskelijoita tulisi ohjata tunnistamaan erilaisia satunnaisesti avautuvia mahdollisuuksia ja tietoisesti hyödyntämään niitä elämässään.

Yllättävän suuri osa opiskelijoista ei tiennyt opintojen alkuvaiheessa koulutusalastaan, tulevista opinnoistaan tai työelämästä juuri mitään. Jotkut tutorina eli ohjaajina toimivat opettajat epäilivät suuren osan opiskelijoista ajautuneen alalle lähinnä sattumalta. Lähes viidesosalla opiskelijoista sattuma näyttikin olevan keskeinen peruste alanvalinnalle. Sattumalta, kavereiden, sukulaisten, lukioaikaisen opinto-ohjauksen ja paikkakunnan perusteella alansa valinneet luokittelin tutkimuksessani epävarmoiksi urasuun-

Urasuunnitelmia?

Epävarmat urasuunnittelijat kokivat saaneensa liian vähän uraohjausta ennen koulutusalan valintaansa. Aiemmissakin tutkimuksissa on osoitettu, että opiskelijat valitsevat koulutusalansa usein epävarmoin perustein. Se aiheuttaa ongelmia heti opintojen alusta lähtien. Viime vuosina tutkijat ovat todenneet, että mikäli koulutusväyläratkaisun takana ei ole selkeää ja tietoista päätöstä, koulutusasteelta toiselle vain ajaudutaan. Ajautuneet opiskelijat sitoutuvat koulutukseen heikosti eikä heillä

1. Oletko saanut SAMKissa opintojen ohjausta?

ANNI HARJULA

EETU HAKKARAINEN

MATIAS NEVARANTA

Matkailu

Tietotekniikka

Tietotekniikka

1. Tarpeen tullen olen. Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla ovat omalta osin mukavasti sotkeneet ”suunniteltua” opintosuunnitelmaa. Kaikki on kuitenkin aina saatu hienosti hoidettua. Lisätietoja saa aina kun kysyy. Mielestäni SAMKin urasuunnitteluohjaus on ollut luovaa. Esimerkiksi meille on käynyt esittäytymässä erilaisia matkailualan ammattilaisia – ”perinteisen” opastuksen rinnalla oikein inspiroivaa.

1. En ole.

1. Opettajatutor on neuvonut askarruttavissa asioissa. Uraa olen pitkälti itse miettinyt, mutta opettajat ovat suositelleet uraani tukevia opintojaksoja.

2. Kysymys, johon vastaus on vielä hieman suttuinen, mutta jotakin matkailu- ja kulttuurialaa kansainvälisillä markkinoilla se varmasti on.

10

nittelijoiksi. Epävarmat urasuunnittelijat olivat nuoria, 18–21-vuotiaita, eikä heillä ei ollut juuri työkokemusta.

| AGORA 4/2014

2. Japaniin koulun jälkeen johonkin IT-alan firmaan.

2. Kehittyä alani arvokkaaksi ammattilaiseksi ja työllistyä ulkomaille, toivottavasti suureen firmaan.

ole käsitystä tulevasta työelämästään tai selkeitä suunnitelmia tulevaisuudestaan.

Millaista ohjausta tarvitaan?

Kun opiskelija on valinnut koulutusalansa, millaista ohjausta he tarvitsevat korkeakouluissa? Tärkeintä olisi, että annetaan erilaista ohjausta opiskelijan urasuunnittelukyvyn mukaan. Tietoiselle urasuunnittelijalle riittää usein perusohjaus. Sen sijaan epävarma urasuunnittelija tarvitsee tuekseen tehostetun hops-prosessin. Se tarkoittaa, että heti opintojen alkuvaiheessa on tehtävä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma – hops – johon voi sisällyttää

esimerkiksi tiedonhaku-, päätöksenteko- ja itsetuntemusharjoituksia. Ennen kaikkea opiskelijan tulee kirjata henkilökohtaiseen suunnitelmaansa pidemmän tähtäimen urasuunnitelma, josta hän keskustelee ohjaajansa kanssa. ■

Kirjoittaja työskentelee SAMKissa laatupäällikkönä. Hänen kasvatustieteen väitöskirjansa Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa tarkastettiin Turun yliopistossa

TUTKIJA SUOSITTELEE

1 2 3

29.8.2014.

Entä ohjausta urasuunnitteluun?

Lisää tietopohjaista infoa ammattikorkeakoulujen koulutuksista – vähemmän ”markkinointia”.

Lisää huomiota toisella asteella opinto-ohjaukseen, jotta koulutusalavalinnan epävarmuus lievenee ja korkeakouluopintoihin siirtyminen nopeutuu.

Ammattikorkeakoulujen kannattaa tehostaa toisen asteen opinto-ohjaajien perehdyttämistä ammattikorkeakouluopintojen sisältöihin.

2. Mitkä ovat urasuunnitelmasi?

KRISTIINA LEHTONEN

MARIA LAMPINEN

Tietojenkäsittely

Liiketalous, taloushallinto

1. Ensimmäisenä keväänä kerrottiin vain suuntautumisvaihtoehdot.

Urasuunnitteluun en ole saanut ohjausta.

1. Tavallaan olen, mutta aika itsenäisesti olen asioita selvitellyt.

Urasuunnitteluun minua ei ole ohjattu.

2. Valmistumisen jälkeen olisi tarkoitus yrittää hakea oman alan töitä ja päästä kiinni työelämään. Muutkin työt tietenkin kelpaavat, jollei oman alan hommia ole tarjolla.

2. Päästä palkanlaskijaksi tai kirjanpitäjäksi johonkin yritykseen ja tulevaisuudessa ehkä suorittaa ylempi AMK -tutkinto.

Gallupin haastattelija ja kuvaaja Anniina Heilimä on liiketalouden yritysviestinnän opiskelija, joka tekee opintohin liittyvää harjoittelua SAMKin viestinnässä. Gallup tehtiin SAMKin Tiedepuistossa.

AGORA 4/2014

|

11

VALMISTUNEET KERTOVAT

Mitä meille kuului?

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Veera Korhonen & Eeva Turkin arkisto

Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdään säännöllisesti seurantatutkimusta siitä, mitä valmistuneille kuuluu. Agoran toimitus kävi kyselemässä muutamalta valmistuneelta heidän kuulumisiaan.

Työ- ja elämänkokemuksesta näkökulmaa opintoihin Marita Miikkulainen on käynyt SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa muuntokoulutuksen merkonomista tradenomiksi. − Tänä syksynä olen aloittanut ylemmän AMK -tutkinnon opinnot ja hyvältä maistuu taas, Miikkulainen kertoo.

Länsi-Suomen Osuuspankissa asiakkuusjohtajana toimiva Marita Miikkulainen kokee, että työkokemus ja myös elämänkokemus antavat näkökulmaa opintoihin. − Kun vielä opiskelutovereina on muita aikuisia, ovat keskustelut hyvin antoisia.

Tuntuu, että saan paljon enemmän irti opinnoista ja pystyn myös niitä hyödyntämään työelämässä. − Olen työskennellyt rahoitusalalla koko elämäni. Nyt toimin varallisuudenhoidon tiimissä. Työhöni kuuluvat muun muassa oman tiimin vetovastuu, oman asiakassalkun hoitaminen sekä henkilökunnan koulutus ja asiakastapaamisissa tukeminen.

Opinnoista Miikkulainen on saanut uutta sisältöä ja näkemystä työhön.

Hänen työtehtävänsä eivät ole muuttuneet, mutta tutkinnon myötä hän kokee olevansa vahvemmilla työelämän haasteissa. Muiden opiskelijoiden

12

| AGORA 4/2014

ajatuksista on löytynyt hyviä vinkkejä ja välillä myös "asiakkaan ääni". Opiskelijatovereita on useammalta paikkakunnalta, Satakunnan lisäksi niin Tampereen, Turun kuin Helsinginkin seudulta. − Raikasta! hän toteaa. − Koen SAMKin hyvähenkisenä opintopaikkana.

Itseopiskelu kaikkein tärkeintä Peter Virtanen opiskeli SAMKssa tietotekniikan insinööriksi. Hän työskentelee Staart Oy:ssä sovellussuunnittelijana. Myös yrityksen perustajat Jani Nurmi, Jussi Pohjola ja Juuso Kemi ovat SAMKin kasvatteja. Yritys aloitti pienimuotoisesti suuren projektin innoittamana ja työllistää nyt joukon ihmisiä kahdella eri paikkakunnalla, Porissa ja Helsingissä.

Peter Virtanen on koko työuransa ajan toiminut sosiaalisen median sovellusten parissa.

– Kunhan kehityn työssäni koko ajan, olen tyytyväinen, hän tiivistää.

Virtaselle ei ollut opintojen aikana selvää, mihin hän suuntaisi opintojen jälkeen. Kou lutus SA MK issa kesk itt yi enimmäkseen koodaamiseen, mutta hän ei ole erityisen kiinnostunut "insinöörikoodaamisesta". Innostus opintoihin syttyi vasta opinnäytteen myötä, aiheena oli nettisovelluksen rakentaminen. ▶

VALMISTUNEET

Huittisissa tradenomiksi opiskellut Marita Miikkulainen aloitti ylempi AMK -opinnot t채n채 syksyn채 Tiedepuiston kampuksella Porissa.

AGORA 4/2014

|

13

– Itseopiskelu on tärkeintä. Tämä maailma muuttuu niin nopeasti, että asioita täytyy myös harrastaa. Jos ei esimerkiksi saa töitä, kannattaa itseopiskella koko ajan. Silloin antaa itsestään osaavan kuvan myös työhaastattelussa.

Virtanen oli heti valmistumisen jälkeen puolisen vuotta työttömänä. Koko sen ajan hän teki opinnäytetyöaikana opittuja asioita harrastuksekseen. Hänellä on myös toiminimi. Yrittäjyys kiinnostaa laajemminkin. Haaveena on pelimaailma. Virtasella on tällä hetkellä tekeillä mobiilipeli.

– Siinä ollaan tämän hetken hypessä. Idea on yksinkertainen ja koukuttava, mutta enempää en vielä kerro, hän virnistää.

Matkatyöt avartavat maailmankuvaa Eeva Turkki opiskeli SAMKissa ensin englanninkielisessä International Business and Marketing Logistics (IBML) -koulutusohjelmassa tradenomiksi, ja palasi myöhemmin suorittamaan YAMK-tutkinnon.

Opintojen jälkeen hän on saanut tehdä koulutusta vastaavaa työtä sekä Suomessa että ulkomailla. Muutaman vuoden hän oli Punaisen Ristin töissä ja kiersi Malesiassa, Sveitsissä, Haitilla ja Panamalla.

– Suurin oppi oli tulla toimeen erilaisissa kulttuureissa ja toimintaympäristöissä. Ja

itsestäni olen oppinut paljon. Se oli ammatillisesti haastavaa, mutta antoisaa aikaa.

Eeva Turkki kokee saaneensa hyötyä opinnoista. Koulutus auttoi häntä suuntautumaan aikoinaan logistiikan pariin. Nyt työpaikka on Suomessa, mutta matkustaminen kuuluu työhön edelleen. Hän työskentelee ERP-projektissa varaston ja logistiikan käyttöönotoissa, koulutuksessa ja kehitystyössä Teknos-konsernin eri maissa. Parhaillaan meneillään on kuudes käyttöönotto, tällä kertaa Puolassa.

– Tämä on ollut hyvin avartava kokemus ja olen erittäin tyytyväinen siihen mitä mahdollisuuksia työelämä on minulle tarjonnut, hän kertoo.

Opiskelukavereiden kanssa hän on pitänyt yhteyttä vaihtelevan aktiivisesti. Hän tietää suurin piirtein, missä muut menevät.

– Nykyaikana sosiaalinen media mahdollistaa yhteydenpidon melko helposti, joten vaikkei näkemään pääsisikään, niin kuulumiset voi vaihtaa aina. ■

Kansainvälistä bisnestä opiskellut Eeva Turkki – tässä vaihteeksi kotimaassa.

SEURANTATUTKIMUS: SAMKISTA TYÖLLISTYTTY HYVIN TEKSTI: Erja Kuurila

Satakunnan ammattikorkeakoulun seurantatutkimus selvittää SAMKista valmistuneiden tuntoja opiskelusta, SAMKista ja työelämästä – valmistuneiden työ- ja opiskeluhistoriaa sekä sitä, kuinka tyytyväisiä valmistuneet ovat valitsemaansa alaan, koulutusväylään ja saamaansa koulutukseen.

Valmistuneet olivat työllistyneet valtakunnal-

neita, 20 % vastaajista, oli Varsinais-Suo-

tä tutkimuksesta. Alle viidennes arvioi arvos-

liseen ja satakuntalaiseen tasoon nähden hy-

messa.

tuksen huonoksi.

vin. Syyskuussa 2013 palkansaajan roolissa heistä oli 83 %, äitiyslomalla 5 %, päätoimi-

Tyytyväisyys

oli

Valmistuneiden yleiskäsitys SAMKin maineesta

sesti opiskelemassa 3 %, yrittäjänä 2 % ja

kohtuullisen hyvä. Vastaajista 52 % ei ollut

oli edelleen hyvä. Parhaiten SAMKin mainetta

työttömänä 5 %.

harkinnut missään vaiheessa alan vaihtoa,

rakensivat henkilöstön asiantuntevuus ja pal-

39 % oli harkinnut, ja alaa oli vaihtanut 8 %

veluhalukkuus sekä toiminnan nykyaikaisuus.

valittuun

koulutusalaan

Vastanneista työllisistä 78 % oli vakituises-

vastaajista. Lähes 77 % valitsisi koulutusväy-

sa työssä ja valtaosa, 74 %, teki vakituista

läksi edelleen ammattikorkeakoulun, SAMKin

kokopäivätyötä.

määräaikaisissa

valitsisi 60 %. Vastaajista 73 % oli tyytyväi-

Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki

työsuhteissa työskenteli 26 % joko koko- tai

siä SAMKista saamaansa koulutukseen. Vain

SAMKista vuosina 2008–2012 AMK-tutkin-

osa-aikaisessa työsuhteessa, kun vastaava

1 % oli selvästi tyytymättömiä.

toon valmistuneet (4 486). Kysely toteutettiin

Naisista

verkossa otantatutkimuksena: otokseen tuli

osuus miehillä oli 9 %. Työttömänä jossain

14

vaiheessa valmistumisen jälkeen oli ollut

Valmistuneista selvästi yli puolet piti ammat-

2 390 valmistunutta. Vastauksia saatiin yh-

noin kolmasosa vastaajista. Yksityissektori

tikorkeakoulututkinnon tunnettuutta hyvänä,

teensä 373 eli kyselyn vastausprosentti oli

oli suurin työllistäjä, kuntasektori toiseksi

15 % piti sitä huonona. Yli puolet vastaajista

vain 16 %. Tutkimus toistetaan kolmen vuo-

suurin. Valmistuneista 48 % oli sijoittunut

piti tutkinnon arvostusta työelämässä hyvä-

den välein – aiemmissa on mukana ollut myös

Satakuntaan. Seuraavaksi eniten valmistu-

nä. Koettu arvostus oli lisääntynyt edellises-

kysely valmistuneiden työnantajille.

| AGORA 4/2014

Itseopiskelu on tärkeintä.

– Kunhan kehityn työssäni koko ajan, olen tyytyväinen, sosiaalisen median osaaja Peter Virtanen sanoo.

AGORA 4/2014

|

15

KEKSINTÖ

SAMKista valmistunut kirjoittaa projektistaan.

Sairaanhoitaja kehitti uuden insuliinikynän

OPINNÄYTTEENÄ TULIKIN KEKSINTÖ TEKSTI: Tero Suominen | KUVA: Harri Joensuu

Insuliinikynän tuotekehitys ja sen suunnittelu sai alkunsa, kun hoitotyössä tuli vastaan erilaisia ratkaisemattomia ongelmia. Sellaisia olivat esimerkiksi insuliinikynien sekoittuminen keskenään ja pistotapaturmat. Miten näiltä ongelmilta vältyttäisiin? Miten insuliinikynän käytöstä saataisiin helpompaa, myös sellaisille käyttäjille, joilla on huono käden ja silmän koordinaatio, kuten vanhuksille ja lapsille?

Pohdin asiaa pitkään. Kävin läpi olemassa olevaa tietoa ja erilaisia käyttöratkaisuja.

Piirsin, kirjoitin, rakentelin, 3D-hahmotin.

Useita luonnostelmia tehtiin paperille ja tietokoneelle. Lopulta löytyi ratkaisu ja syntyi keksintö, jonka avulla insuliinikynästä tulisi käytännöllisempi ja turvallisempi.

Keksintö eteenpäin opettajien ja rahoituksen tuella Keksinnön pohjalta tehtiin alustava uutuuskartoitus, jossa selvitettiin löytyykö mark16

| AGORA 4/2014

kinoilta jo vastaavaa keksintöä. Sellaista ei löytynyt, joten otin yhteyttä SAMKin silloiseen yrityskiihdyttämömentoriin, opettaja Minna Kuusistoon. Sovittiin, että keksintöä lähdetään kehittämään eteenpäin. Aluksi tehtiin toimintasuunnitelma siitä miten edetään. Siihen kuului keksinnön tuotekehittely, jonka tavoitteena oli keksinnön juridinen suojaaminen, jotta yksinoikeus keksinnön myyntiin ja käyttöön taattaisiin.

Keksinnön eteenpäin viemisessä ja suojaamisessa auttoi opettaja Kari Laine. Karin

avustamana keksinnölle myönnettiin Keksintösäätiön tuoteväylärahoitus. Se kattoi keksinnön uutuuden selvittämisen ja mahdollisti oikeanlaisen ja keksinnölle soveltuvan suojakäytänteen. Rahoituksen saattelemana Tampereen patenttitoimisto Oy teki uutuuskartoituksen, selvityksen patentoitavuudesta ja kilpailutilanteesta sekä suojauskriteerien kartoituksen, joiden perusteella se suositteli keksinnölle haettavaksi ”pikku patenttia” eli hyödyllisyysmallisuojaa. Sen työstin yhteistyössä patenttitoimiston ja Kari Laineen kanssa.

TUOTEKEHITTELY: RATKAISU LAPSEN LEIKKIJUNISTA

Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

Sairaanhoitaja (AMK) Tero Suominen kehitti opinnäytetyönään uuden insuliinikynän. Uutta kynää ei ole vielä kuvattavissa, vaan se odottaa prosessin seuraavaa vaihetta.

Rahoitus kattoi kaikki hakemuksen tekemisestä ja kartoittamisesta koituneet kustannukset lukuun ottamatta itse hakemuksen jättämistä ja käännöstyötä ruotsiksi.

Patenttitoimisto teki kirjallisen osuuden ja minä huolehdin tuotekehittelystä ja hakemuksen jättämisestä.

Paljon töitä, mutta tosi hieno projekti Projektin oli kaiken kaikkiaan melko työläs, sillä onnistumisen kannalta huomioitavia ja toteutettavia asioita oli useita.

Esimerkiksi hyödyllisyysmallisuojan työstäminen ja hakeminen oli isotöistä, vaikka se tehtiinkin yhteistyössä. Ajankäyttö piti suunnitella, jotta kaikki osa-alueet pysyivät aikataulussa ja projekti valmistui ajoissa.

Siinä piti huomioida yhtä aikaa olemassa olevan tiedon kerääminen ja yhteen nivominen sekä itse tuotekehittely, joka sisälsi tuotteen kehittämisen ja parhaan mahdollisen tuloksen seulomisen sekä suojaamisen.

Myös olemassa oleva budjetti toi lisähaasteita. Kaiken kaikkiaan opiskelun, työn ja

Kehitettävää tuotetta ja sen toimivuutta käytiin useaan kertaan läpi tarkoituksena poistaa heikot kohdat. Heikkojen kohtien poistamiseksi oli ideoitava uusia ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa erilaisista käyttöratkaisuista tehtiin monia eri prototyyppejä, joiden avulla karsittiin virheitä ja ongelmia, ajatuksena luoda toimiva ja moitteeton insuliinikynä. Suunnittelutyön tuloksena parhaimmat käyttöratkaisut yhdistettiin ja niistä tehtiin yhtenäinen tuote, jolle lähdettiin hakemaan hyödyllisyysmallisuojaa.

Tuotekehittelyn alussa ongelmaksi nousi insuliinikynän korkin kiinnittyminen kynän runkoa vasten ilman, että sen kiinnipitämiseen täytyisi kiinnittää erikseen huomiota. Erilaisia ratkaisuja käytiin läpi useaan otteeseen ja aluksi päädyttiin ns. puoliympyrään, joka oli kiinteästi kiinni insuliinikynän korkissa. Tämän kiinteästi kiinni olevan kiinnitystelineen avulla korkki kiinnittyi vaivatta insuliinikynän runkoon. Käytössä kiinnitysratkaisu ei kuitenkaan toiminut vaivattomasti, sillä kynän korkin ollessa kiinni kiinnitysteline oli kömpelö ja vaarana oli sen hajoaminen, jos kynä putoaa käyttäjältään.

Uutta korkin kiinnittymisratkaisua lähdettiin etsimään hahmottamalla jo markkinoilla olemassa olevia kiinnittymisratkaisuja. Tästä ei kuitenkaan tulosta syntynyt. Toimivin ratkaisu löytyi, kun leikin 3-vuotiaan poikani kanssa junilla. Leikkijunissa oli ratkaisu, jonka avulla vaunut kiinnittyivät toisiinsa.

Tästä syntyi ajatus, jonka avulla lopullinen korkin kiinnittymisteline suunniteltiin ja toteutettiin sellaisena, että ei enää ollut vaaraa, että kiinnittymisteline hajoaisi pudotessaan.

perhe-elämän aikataulutus ja yhteensovittaminen oli haasteellista.

Tuotekehittelyä vietiin koko ajan tasaiseen tahtiin eteenpäin, aikaa siihen kului kuusi kuukautta. Kehittelyssä oli ylä- ja alamäkiä, mutta kaikkiin ongelmiin löytyi ajan kanssa ratkaisu. Loppujen lopuksi tuloksena syntynyt uudenmallinen insuliinikynä oli kaiken vaivan palkka.

Projekti oli kaiken kaikkiaan voimaannuttava ja tulevaisuuden kannalta ns. ”iso sulka hattuun”, sillä en usko, että vastaavanlaisia haasteita ihan heti sairaanhoitajan ammatissa tulee vastaan. Jokaisen opiskelijan tulisi rohkeasti toteuttaa itseään ja tuoda esille omia ideoitaan ja ajatuksiaan huolimatta haasteista ja perisuomalaisesta ujoudesta.

MIKÄ?

Insuliinikynää käytetään insuliinin annosteluun etenkin ykköstyypin diabeteksen hoidossa.

ENTÄS NYT? Insuliinikynä odottaa valmistajien vastauksia ideaan. Tässä tehdään yhteistyötä Prizztechin kanssa.

Kirjoittaja valmistui SAMKista keväällä 2014 sairaanhoitaja (AMK):ksi. Hänen opinnäytetyötään ohjasi Marja Flinck, jota haastatellaan seuraavan aukeaman jutussa.

AGORA 4/2014

|

17

PARAS OPETTAJA

KUNNON TATSI, hipaisu ei riitä TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen

Marja Flinck on vuoden 2014 paras opettaja SAMKissa.

Näin äänestivät SAMKin opiskelijat.

Opiskelija haluaa tulla huomatuksi Flinck opettaa hoitotyön koulutusohjelmassa kliinistä psykologiaa ja päihdetyötä sekä ohjaa opiskelijoiden opinnäytetöitä.

Hän tekee asioita tavalla, joita moni pitää vanhanaikaisina.

– Pidän joka kerran nimenhuudon. Tulla nimellä sanotuksi – näen, että se on tärkeää. Että ”minä olen täällä”. Jos joku on poissa, kysyn seuraavalla kerralla missä hän oli. ”Nukuin.” Sanon, että meitäkin olisi nukuttanut, mutta me tultiin tänne ja me kaivattiin sinua. Tämä kaikki tietysti huumorilla.

MOTTO: Parasta mitä toiselle ihmiselle voit antaa, on kertoa hänen merkityksensä.

Aina kun kurssi loppuu, Flinck kysyy mitä hänen pitäisi tehdä toisin. Vastauksena on hänen mukaansa pikemminkin, mitä hänen ei pitäisi tehdä: Älä vaan laita verkkoon.

– Mulla ei ole nettiä vastaan mitään, mutta empatiaa et voi koneen kautta siirtää. Se ymmärrys vaatii aina kontaktia. Ja jos vain ”temput” – pistokset ja muut – opetellaan, unohtuu se syvempi mitä on olla ihminen ja mitä on tarvita apua ja tukea selvitäkseen kivuista tai kriiseistä.

– SAMK on rakas ja olen ollut ylpeä työpaikastani. Kun jään eläkkeelle, se mitä tulen kaipaamaan, on opiskelijat. Kun näen sen nuoren ihmisen, joka rakentaa vielä omaa identiteettiään ja ammatti-identiteettiään, niin se on täynnä elämää se paketti. Katson, että on iso etuoikeus voida työskennellä heidän kanssaan, sanoo lehtori Marja Flinck.

18

| AGORA 4/2014

Marja Flinck sai palkinnoksi SAMKista kuvataiteilijaksi valmistuneen Annika Kiiskilän linopiirroksen "Lauma".

Sinistä rakastava Flinck sanoo, että taululle oli sopiva paikka heti valmiina.

Flinck tunnustautuu kissaihmiseksi, mutta hän on aina ihaillut myös sutta.

Hän kertoo muutenkin keskustelleensa teoksen kanssa: siinä näkyy hänen mielestään se rosoisuus ja rikkinäisyys, mitä elämässä on. Ja ”lauman” voi tietysti ajatella liittyvän myös opiskelijoihin.

– Itselläni on motto: parasta mitä toiselle ihmiselle voit antaa, on kertoa hänen merkityksensä. Opiskelijat ehkä kokevat sen, että arvostan heitä ja he ovat tärkeitä ja että minä nautin työstäni.

Opiskelija kasvaa omaksi itsekseen – Opiskelija etsii oman ammatillisen identiteettinsä kasvun kautta. Ei sitä voi vain ”opettaa”. Niin kuin vanhemmuuttakaan ei voi vain opettaa, vaan siihen kasvetaan.

Flinck kertoo, että häntä on puhutellut Tuomas Kyrön puhe hipaisuyhteiskunnasta. Hän pelkää, että opetusta tehdään hipaisumenetelmin, kun asioita joudutaan ajattelemaan paljon euron kautta.

Kohtaaminen ei mene kaavan mukaan Marja Flinck sanoo, ettei suunnittele tunteja etukäteen.

– Vuorovaikutus parhaimmillaan on sitä, että se ei tapahdu minkään kaavan mukaan.

Hän kertoo tarinan ryhmästä, joka oli eräällä kerralla hyvin levoton. Kävi ilmi, että tulossa oli tentti lääkelaskuista, joiden osaaminen huoletti. Lopputunti harjoiteltiin sitten laskuja. Flinckin mukaan on ihan turha yrittää täyttää astiaa, joka

on jo täynnä. Sinne ei mene mitään. Ja jos ryhmä on valmis, auki juuri tietylle asialle, niin mennään sinnepäin – vaikkei se juuri sillä kerralla olisi ollut opettajan ennakkoajatuksissa. Opiskelijoiden oma ajattelu on oppimisessa olennaista.

– Sanon aina, että väittäkää vastaan, kyseenalaistakaa, kysykää. Kaikki mikä liikkuu omassa päässä, mikä liittyy tähän asiaan, on tärkeää.

Flinck kehottaa opiskelijoita käyttämään omaa minää mittarina siinä, ovatko asiat niin kuin väitetään.

– Millään teorialla ei ole merkitystä, jos opiskelija ei pysty ymmärtämään eikä käyttämään sitä.

Oma minä mittarina tarkoittaa aina myös empatiaa ja ymmärrystä omaa kokemusmaailmaa laajemmin. Flinck kehuu esimerkiksi skitsofreniaa kuvaavaa Kalteva torni -elokuvaa opetusmateriaalina, joka saa opiskelijat kiinnostumaan.

”Ois kannattanut tehdä heti” Tällä hetkellä Flinckin työpanos on paljolti opinnäytetöiden ohjauksessa. Hän sanoo, että on hienoa, kun opiskelija ylittää luovuuskynnyksen ja keksii uutta. Hänellä on myös opinnäytetöiden tukiryhmä niille, joilla ”opparin” tekeminen on syystä tai toisesta viivästynyt. Sitä hän kutsuu rak-

Opiskelijat ehkä kokevat sen, että arvostan heitä ja he ovat tärkeitä ja että minä nautin työstäni.

kaaksi sylilapsekseen. Opiskelijat tulevat sinne valmiiksi epäonnistuneina, alkutilanne on kuoppa.

– Se tarkoittaa paljon positiivista palautetta ja hirveästi pilkkomista. Että tee nyt pelkästään johdanto ja lähetä se kun olet saanut sen tehtyä. Jokin aukeaa näin, ja sitten mennään eteenpäin: Nyt kirjoita kolme lausetta siitä, mikä on tämän opinnäytetyön aihe. Tutkimusongelma rakennetaan yleensä ryhmässä. He ohjaavat toisiaan ja minä autan. Kun opiskelijat esittelevät valmista työtä ryhmälle, he taputtavat hurjasti toisilleen – ja toteavat, että ”olisi kannattanut tehdä heti”.

AGORA 4/2014

|

19

OPETUS

Opetussuunnitelma TEKSTI: Marja-Leena Blomroos & Sari Kahri | KUVAT: Kalle Aaltonen/SAMK arkisto 2013

Jokaisella Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutuksella on opetussuunnitelma (ops), jossa kerrotaan minkälaisia opintoja tutkinto pitää sisällään ja millaista osaamista tutkinnosta valmistuneella on.

Opetussuunnitelma on ”tutkinnon tuoteseloste”, jossa määritellään koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat. Opsissa kerrotaan, miten opetus suunnitellaan ja toteutetaan niin, että opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkintoon kuuluva osaaminen.

Niin opiskelijoiden kuin opettajienkin tulee tuntea koulutuksensa opetussuunnitelma hyvin. Sen perusteella opiskelija laatii oman henkilökohtaisen opiskelu- ja kehittymissuunnitelmansa. Opiskelijan tukena työssä on opettaja.

Lisäksi tutkinnot sisältävät täydentävää osaamista, jonka jokainen opiskelija voi rakentaa haluamallaan tavalla. Talopakettien myyntiä tulevaisuudessa suunnitteleva rakennusinsinööriopiskelija voi valita opintoihinsa vaikkapa asiakaspalvelun ja markkinoinnin opintoja. Esimiestehtävistä kiinnostunut taasen voi kartuttaa tutkintoaan johtamisosaamisen opinnoilla. Muutoksen myötä urasuunnittelun ja -ohjauksen merkitys entisestään korostuu.

Opiskelijan mahdollisuus rakentaa haluamansa tutkinto

OPSIN LÄHTÖKOHDAT

Tulevaisuudessa, muutaman vuoden sisällä, SAMKin opetussuunnitelmia uudistetaan siihen suuntaan, että opiskelijan on mahdollista entistä enemmän ja entistä helpommin rakentaa haluamansalainen tutkinto. Opetussuunnitelmiin tullaan määrittämään kunkin tutkinnon ydinosaaminen eli osaaminen, joka esimerkiksi jokaisella insinööriksi (AMK) tai jokaisella sairaanhoitajaksi (AMK) valmistuvalla tulee olla.

›› työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeet ›› eri koulutusalojen uusin tutkimustieto ja kehitystyö ›› SAMKin strategiset tavoitteet ›› ministeriön kanssa tehtyyn tavoitesopimukseen kirjatut opetuksen kehittämisen tavoitteet ›› SAMKin pedagogiset lähtökohdat ›› aikaisemmista opetussuunnitelmista saatu palaute

Opetussuunnitelmassa määritellään minkälaista osaamista opiskelijalla on valmistuessaan.

Kuvassa yllä tradenomiksi (AMK) valmistunut Maija Harjula, henkilökohtainen pankkineuvoja ja alla vuonna 2011 fysioterapeutiksi (AMK) valmistunut Juhani Härmäläinen. Kuvassa oikealla vuonna 2012 rakennusinsinööriksi (AMK) valmistunut Juha Ålander.

20

| AGORA 4/2014

on AMK-tutkinnon tuoteseloste OPETUSSUUNNITELMASSA NÄKYY USEAN KÄDENJÄLKI Jokaisella koulutusohjelmalla on neuvottelukunta, jossa on muun muassa työelämän edustajia. Sen tehtäviin kuuluu opetussuunnitelman kommentointi sen uudistamisvaiheessa. Lisäksi se tuo työelämän terveiset opetussuunnitelmatyöhön, jotta koulutus palvelisi työelämän tarpeita hyvin.

SAMKissa toimii lisäksi rehtorin asettama koulutustoimikunta, joka käsittelee kaikki SAMKin opetussuunnitelmat: perustutkintokoulutuksen, ylempien AMK-tutkintojen, myytävän koulutuksen sekä muun täydennyskoulutuksen. Koulutustoimikunta on itse asiassa erikoisuus, koska monessakaan ammattikorkeakoulussa ei ole erikseen toimielintä, joka käsittelee opetussuunnitelmat, tuttavallisesti ”opsit”. Toimikunta koostuu kahdesta opettajasta, kolmesta osaamisaluejohtajasta, kahdesta opiskelijakunnan jäsenestä ja koulutuspäälliköstä; sillä on sihteeri ja puheenjohtajana toimii opetussuunnitelmaprosessin koordinaattori.

Koulutustoimikunnan työtapa on keskusteleva, ja saattaa syntyä uusia hyviä ajatuksia, jotka saadaan heti mukaan uuteen opsiin. Koulutustoimikunnan käsittelyn jälkeen opetussuunnitelman esittelijä tekee siihen vielä mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Viimeistellyt opsit hyväksyy opetuksen vararehtori Anne Pohjus.

MITÄ OPS SISÄLTÄÄ?

Hakija, työnantaja tai yhteistyökumppani, haluatko tietää mitä SAMKin koulutukset tarkkaan ottaen sisältävät? ›› SAMKissa käytettävän SoleOps-järjestelmän kautta pääset lukemaan tutkinto-opetussuunnitelmia. samk.fi/opetussuunnitelmat

JATKOSSA JOUSTAVAMPAA SAMKissa on menossa opetussuunnitelmatyöskentelyn muutosvaihe. Jatkossa ops-työn on tarkoitus olla joustavampaa, jotta esimerkiksi toimintaympäristön muutokset, opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikoista saatu palaute sekä uusimmat tutkimustulokset saadaan nopeammassa tahdissa osaksi koulutusta. Myös opettajakunnan jatkuva elinikäinen oppiminen ja kansainväliset yhteydet ovat tärkeitä muutosvoimia.

AGORA 4/2014

|

21

TUTKIMUSRYHMÄT

SISÄTILOIHIN HYGIENIAA JA ENERGIATEHOKKUUTTA TEKSTI: Martti Latva | KUVA: Veera Korhonen

Sisäympäristö-tutkimusryhmän päätutkimus-

sia alueellisessa, kansallisessa ja kansainvä-

aiheita ovat sisätilojen hygieeniset ja ener-

lisessä yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitos-

giatehokkaat ratkaisut, ja toiminta keskittyy

ten ja korkeakoulujen kanssa.

rakennusten sisäympäristön tutkimiseen ja kehittämiseen. Sisäympäristö kattaa rakentamiseen, asumiseen ja LVI-talotekniikkaan liittyvät vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä

22

Soveltavaa tutkimusta yritysten liiketoimintaan

YDINRYHMÄ Kuvassa vasemmalta oikealle: ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Merja Ahonen, FT Riika Mäkinen, FT Marko Kukka, insinööri (AMK) Jenni Inkinen, DI Aino Pelto-Huikko, DI Tuija Kaunisto, DI Heinonen Jarkko, TkL

Edessä ›› Martti Latva, FT (vetäjä) ›› Minna Keinänen-Toivola, FT Kuvasta puuttuu Esa Sandberg, TkL.

pinnat. Ryhmän keskeisiä tavoitteita ovat

Vuoden 2014 aikana tutkimusryhmä on sekä

sisäympäristön terveellisyys, energiatehok-

toteuttanut että osallistunut useisiin projek-

kuus, taloteknisten ratkaisujen kestävyys

teihin kuten ”Kiinteistöjen hygieniakonsepti

sekä sisäympäristöön ja LVI-talotekniikkaan

– HYGTECH”, Strategisen huippuosaamis-

liittyvän eurooppalaisen standardisoinnin ja

keskuksen RYM Oy:n projektin ”User-Centric

tuotehyväksynnän kehittäminen.

Indoor Environment” työpaketti ”Potable

sekä marraskuussa Turussa yhteistyössä Tu-

water systems – quality, safety and saving of

run ammattikorkeakoulun kanssa kansallisen

Poikkitieteellinen kokonaisuus

water”, ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskien

Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä -semi-

hallinnan kehittäminen”, ”Toimintaedellytys-

naarin.

Tutkimusryhmässä

mikrobiologi-

ten ylläpitäminen EU:n kiinteistöjen vesijärjes-

nen, kemiallinen, materiaalitekninen ja talo-

telmien energia- ja vesitehokkuusvaatimusten

Lähitulevaisuuden tavoitteena on toteuttaa

tekninen osaaminen – luonnontieteellinen ja

kehityksessä” sekä ”Viemäreiden sisäpuolis-

5–7 uutta projektia. Keskeisenä ajatuksena

tekninen tutkimus talousvedestä, sisäilmasta

ten saneerausmenetelmien selvittäminen ja

on viedä perustutkimuksen tuloksia sovelta-

ja sisäpinnoilta. Tutkimuksia toteutetaan pe-

kehittäminen”. Tutkimusryhmä järjesti vuoden

van tutkimuksen kautta yritysten liiketoimin-

rinteisten menetelmien lisäksi ennen kaikkea

2014 aikana kaksi seminaaria. Syyskuussa

taan, joilla edistetään yritysten kilpailukykyä

täyden mittakaavan pilottikohteissa (Living

Porissa kansainvälisen Hygiene of Indoor En-

yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailus-

Lab).

hyödynnetään

vironments – Microbiology of Drinking Water,

sa. Tässä työssä julkisen rahoituksen merki-

erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä rahoituk-

Surfaces and Air: MIWSA 2014-seminaarin

tys on tärkeä.

yhdistyy

Tutkimusprojekteissa

| AGORA 4/2014

Ota yhteyttä: martti.latva@samk.fi samk.fi/tutkimus

TUTKIMUSRYHMÄT

OLLAANKO SAMASSA JUNASSA?

YDINRYHMÄ Kuvassa vasemmalta oikealle:

TEKSTI: Merja Sallinen | KUVA: Veera Korhonen

Lähes joka päivä eri tiedotusvälineissä kes-

voidaan edistää tasa-arvoa ja osallisuutta ar-

kustellaan

jessa.

suudesta,

yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä

tai

eriarvoi-

›› Maija Kangasperko, TtM ›› Eila Minkkinen, FT ›› Kaarina Latostenmaa, YTM ›› Merja Sallinen (ryhmän vetäjä), TtT Kuvasta puuttuu Pasi Kumpulainen, YTL. Ota yhteyttä: merja.sallinen@samk.fi

työelämän

samk.fi/tutkimus

ulkopuolelle ajautumisesta. Kaikki eivät to-

Tästä on esimerkkinä kansainvälinen

dellakaan ole samassa junassa, eikä osa löy-

ENTELIS-hanke, jossa pyritään edistämään

dä tietä asemallekaan! Usein syrjäytyminen

ikäihmisten ja eritavoin vammaisten hen-

yksilöllistetään ihmiseen ja hänen elämän-

kilöiden

tietoyhteiskunnassa.

yhteisön kansainvälistäjänä. Kaikkien kykyjen

tilanteeseensa: pitkittyneeseen työttömyy-

Hankkeessa kehitellään käyttäjien tarpeista

käyttöönotto vaatii oivaltavaa johtamista, jos-

teen, vammaisuuteen, työkyvyttömyyteen,

lähtien ratkaisuja esteiden poistamiseksi tai

sa monimuotoistuva työyhteisö nähdään voi-

maahanmuuttajan haasteisiin tai ikäihmisten

ohittamiseksi: Miten verkossa olevat yleiset

mavarana, johon kannattaa satsata.

yksinäisyyteen. On kuitenkin hyvä huomata,

palvelut, esimerkiksi KELAn, pankin tai ter-

että syrjäytyminen ei ole vain yksilön vaan

veyskeskuksen palvelut tai verkko-opinnot,

myös yhteisön ja laajemmin koko yhteiskun-

olisivat paremmin erilaisten käyttäjien saavu-

nan haaste.

tettavissa tai miten käyttäjien osaamista voi-

osallisuutta

taisiin parantaa?

Yhteiskunta kaikille Osallisuus ja hyvinvointi -tutkimusryhmän

Tarvitaan oivaltavaa johtamista

kiinnostuksen kohteena ovat helposti margi-

Osallisuus ja hyvinvointi -tutkimusryhmän

naaliin jäävien ihmisryhmien – kuten ikäihmis-

toisena tavoitteena on tuottaa tietoa ja työ-

ten, vammaisten, osatyökykyisten tai maa-

välineitä esimiehille monimuotoistuvan hen-

hanmuuttajien – osallisuus ja integroituminen

kilöstön hyvinvoinnin tukemiseen yritysten

yhteiskuntaan ja työelämään. Tavoitteenam-

kilpailutekijänä. Tähän voi liittyä esimerkiksi

me on kehittää käyttäjälähtöisesti uudenlaisia

osatyökykyisen työntekijän erityisosaamisen

ratkaisuja, toimintatapoja ja osaamista, joilla

tunnistaminen tai maahanmuuttajan rooli työ-

Juttusarjassa SAMKin tutkimusryhmät esittelevät itsensä. Agora 2/2014: Tietoliikenneverkot ja -palvelut -tutkimusryhmä; 3/2014: Innovaatiot- sekä Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmä.

AGORA 4/2014

|

23

JULKAISUT

Maaseutumatkailun bisnestä uusin silmin SATA MATKAA MAALLE! MONIMUOTOINEN MAASEUTUMATKAILU SATAKUNNASSA Sanna-Mari Renfors (toim.) ISBN 978-951-633-146-4 Maaseutumatkailu on Satakunnassa kasvava ja uudistuva elinkeino, joka lisää maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Matkailijan tarpeet ovat muuttuneet, joten tarvitaan uudenlaisia maaseutumatkailun muotoja. Uutta liiketoimintaa maaseutumatkailuun saadaan aikaan erityisesti edistämällä monialaista yritystoimintaa ja tukemalla uudentyyppisen yrittäjäidentiteetin nousua. Julkaisu tarjoaa lukijalle tietoa matkailuliiketoiminnan kehittämisestä ja sen monipuolisista mahdollisuuksista Satakunnan maaseudulla.

TARTU KOLLEGAA HIHASTA. VINKIT ESIMIESTEN VERTAISTYÖHÖN Hanna Hannukainen ISBN 978-951-633-147-1 Esimiesten vertaisryhmän tavoitteena on tarjota tukea esimiestyön haasteisiin ja kannustaa esimiehiä hyödyntämään toistensa osaamista ja vertaistukea. Opas on käynnistysapu esimiesten vertaisryhmätyöhön ja kollegiaalisen esimiestyön kehittämiseen.

APPARAATTI – LUOTA OPISKELIJAAN Teppo Lundell, Wilhelmina Sederholm & Cimmo Nurmi ISBN 978-951-633-137-2 Iso osa satakuntalaista vetovoimaa on monipuolinen elinkeinorakenne ja innostuneet yrittäjät, jotka osaavat käyttää hyväkseen maakunnassa olevaa innovatiivista pääomaa nimeltä opiskelijat.

KOLMIO. KUVATAITEEN, MUSIIKIN SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTILAISET YHDISTÄVÄT VOIMANSA Tomi Kuusimäki, Saija Mustaniemi & Petra Havu (toim.) ISBN 978-951-633-130-3 Hyvinvointipalvelut keskiössä. Projektissa haastettiin ja opastettiin taide- ja kulttuurialan valtakunnallisten järjestöjä hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Useita esimerkkejä, työtapoja ja työskentelyn haasteita.

Lue vaikka tabletilla!

24

| AGORA 4/2014

LUONTO JA HYVINVOINTI YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUTENA. GREEN CARE SATAKUNNASSA Maarika Iijolainen & Jaana Ruoho (toim.)

ISBN 978-951-633-140-2 Mitä on Green Care? Miksi matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjien kannattaisi kiinnostua Green Care -toiminnan mahdollisuuksista?

Julkaisu luo katsauksen Green Careen ja sen mahdollisuuksiin Satakunnassa.

ESTEETTÖMYYS EDELLÄ. NÄIN TOTEUTETTIIN TAPAHTUMA KAIKILLE Kati Karinharju & Suvi Vuorsola (toim.)

ISBN 978-951-633-127-3 Miten esteettömyys huomioidaan kulttuuri- ja liikuntatapahtumissa? Esimerkkejä erilaisista festivaaleista, retkistä, leireistä ja muista tapahtumista. Kunkin artikkelin lopussa listataan huomioon otettavia asioita.

TEKNOLOGIATIEDOLLA TUOTTAVUUTTA. AMMATTIKORKEAKOULUT KANSAINVÄLISEN TEKNOLOGIATIEDON TULKKEINA PK-YRITYKSILLE Mirka Leino (toim.) ISBN 978-951-633-134-1 Kun yritys haluaa automatisoida ja kehittää prosessejaan ja tuotantoaan, on teknologiatiedolla ja sen ymmärtämisellä suuri merkitys. Julkaisu kokoaa esimerkkejä kolmen ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyöstä.

SAMKIN JULKAISUSARJAN JULKAISUT NETTIKIRJAKAUPASTA: SAMK.PIKAKIRJAKAUPPA.FI Suurin osa julkaisuista on luettavissa ja ladattavissa ilmaisina e-julkaisuina.

ALUMNIKOLUMNI

ALUMNIKOLUMNI Veera Forsbacka Porin Puuvilla Oy:n markkinointipäällikkö Kansainvälisen PR-järjestö IPRA:n ja Porin YHasunnot Oy:n hallituksen jäsen, medianomi (AMK)

MUKILLINEN SORAA JA YKSI KAUPPAKESKUS Vanha sanomalehti rapisee, kun käärin voikukan-

teksti-tv:n uutisen ja piirsin festivaalijulisteen.

lehtiä irrotetun sivun sisään. Ne ovat oikeasti sila-

Kaikki tämä reilussa tunnissa. Sen jälkeen vaka-

koita, jotka ovat päivän tarjouksessa. ”Saisiko olla

vailmeinen

vielä jotain muuta?”, kysyn leikkimökin ikkunas-

Henry Merimaa haastatteli minut. Jännitin ja puris-

ta kurkistavalta asiakkaalta luontevasti. ”No jos

tin tuolin käsinojaa. Viime kesänä tapasimme alum-

mansikoita”, tämä vastaa ja laitan kourallisen so-

nipiknikillä Kirjurinluodossa, söimme suolakeksejä

raa pieneen muovimukiin. ”Se tekee viisi rahaa.”

ja vaihdoimme kuulumisia. Henry oli kasvattanut

viestinnän

koulutusohjelmavastaava

ponnarin. Oli mukava nähdä Olen

hieman

pitkästä aikaa.

kateellinen

K-citymarket

Puuvillan Pidin Anssi Kelan biisiä ”1972”

uudelle kauppiaalle, Juha Jyllille. Hän voi halutessaan

kovin kliseisenä. Vuosien vie-

kääriä

riessä, laulun sanat muuttuvat

silakoita

paperiin

kaiken aikaa. Tuskin Juha silti sitä itse tekee. Hänellä on siihen tehtävään Kalakaveri ja Makumaakari Li-

Onnekseni elän itse aikuisikäni unelmaa.

yhä todenmukaisemmiksi. On hienoa huomata, miten meistä nuorista tuuliviireistä kasvoi ihan oikeita aikuisia. Kaikki opiskelukaverini ovat työllis-

hamestarin rinnalla. Nämä konseptit, mittava luomuvalikoima ja viheriöivä

tyneet ja vieläpä omannäköisiinsä ammatteihin.

”hevi”-osasto tekevät Puuvillan Kauppakeskuksen

Markku filmaa tv-sarjoja ja häärii muun muassa

ruokakaupasta ”Stokkan Herkun” veroisen. Lisäksi

Big Brotherin ja Hell’s Kitchenin kulisseissa. Ma-

ostoskärryllä pääsee liukunauhaa pitkin parkkihal-

rianne on AD:nä tamperelaisessa mainostoimis-

liin saakka, kauppakassia metriäkään kantamatta.

tossa. Heidistä tuli ammattivalokuvaaja ja Hanne juontaa radiossa YLE X:n kanavalla. Byrokratian

Juha on lapsuuteni unelma-ammatissa. Onnek-

mittareiden mukaan ala on kuitenkin liikakoulu-

seni elän itse aikuisikäni unelmaa. Vaikka työpäi-

tettu. Viestinnän koulutusohjelma loppuu Sata-

vät venyivät ennen Puuvillan kauppakeskuksen

kunnan ammattikorkeakoulussa. Viimeiset uudet

avajaisia jopa neljätoistatuntisiksi, en vaihtaisi

opiskelijat otettiin sisään syksyllä 2011.

päivääkään pois. Olen päässyt osaksi porilaista ylpeydenaihetta, paljon puhettakin herättänyt-

Vaikka en ole harkkoakaan latonut kauppakes-

tä kauppakeskusprojektia. Mikä hienointa, saan

kuksen rakenteisiin, on upea tunne seisoa Puuvil-

jatkaa puuvillatehtaan tarinaa.

la Areenan ylätasanteella ja katsella ympärilleen ”itte tein” -ajatuksen kanssa. Vuosien takaisten

Oma tarinani SAMKissa alkoi puolivahingossa.

pääsykokeiden rutistus olikin vain ensisoittoa

Olin suunnitellut pitäväni välivuoden ja suunnata

avajaisrumban tuomalle kiireelle. Vaikka eihän

sen jälkeen Tukholman yliopistoon. SAMKin pää-

meillä Puuvillassa ole koskaan kiire. Meillä on

sykokeissa istuin auditoriossa parinsadan muun

vain paljon töitä. Tätä lähemmäs silakoita en tai-

kanssa. Kirjoitin tv-mainoksen käsikirjoituksen,

da edes haluta.

AGORA 4/2014

|

25

TÄRPIT TÄRPIT

SAMK LUKUINA

Mitä kuuluu?

Miltä tuntuu?

450 yli 400

henkilötyövuotta = opinnäytetöiden ja harjoittelujen

Ota kuulo, näkö, tunto ja haju huomioon tilan esteettömyydessä.

Tarkistuslista avuksesi. www.samk.fi/tutkimus/ esteettomyys

Hanna Valtokivi

vaikutus vuosittain. valmistunutta työllistyy Satakuntaan vuosittain.

yli 1200 yli 400

satakuntalaista osallistuu vuosittain täydennyskoulutukseen SAMKissa.

yritystä ja yhteisöä tekee yhteistyötä SAMKin kanssa.

Matkapaiva.fi – opiskelijat Apps-kisassa Oletko haaveillut siitä, että löytäisit samasta paikasta kaikki Suomen joukkoliikenneaikataulut? SAMKin opiskelijat ovat kehittäneet palvelun, joka yhdistää bussi- ja juna-aikataulut. Matkapaiva.fi sisältää kaukoliikenteen junavuorot ja linja-autoliikenteen (matkahuolto, Onnibus, Onniexpress).

PHYSIOTHERAPY 20 VUOTTA

Palvelu ehdottaa nopeimman yhteyden haluamallesi välille. Lentoliikenne

Fysioterapeutit tuovat uutta toivoa eri syistä vammautu-

ton, ja se käyttää Liikenneviraston avointa dataa.

on mukana, jos matkustat lentokenttäpaikkakunnalta. Palvelu on maksu-

neille ihmisille, totesi ministeri Krista Kiuru englanninkielisen fysioterapian 20-vuotisjuhlassa Porissa. Lehtori Vi-

Sovelluksen takana ovat Innovative Business Services -opiskelija Kaarel

veka Höijer-Brear kollegoineen selvitti ministerille, että yli

Kõrvemaa ja tietotekniikan opiskelija Ville Viitaharju. Se on ehdokkaana

kahdestakymmenestä eri maasta tulevat opiskelijat edus-

Apps4Finland-kilpailussa (www.apps4finland.fi/kilpailu/), sarjassa Apps-

tavat lähes kolmeakymmentä eri kansallisuutta. SAMKin

4Mobility. Kilpailun tarkoitus on löytää uusia tapoja jalostaa avointa, kaik-

tietotaito leviää maailmalle.

kien käytettävissä olevaa dataa.

TUOMAS PERE Pintos Oy:n toimitusjohtaja ”Myynnin ammattilaisia tarvitaan lisää. Ottakaa rohkeasti opiskelijoita harjoittelijoiksi. Ilman uutta osaamista ei tule kehitystä!"

MATTI VANHANEN Perheyritysten liiton toimitusjohtaja ”Pitäkää silmät auki, pysykää digitalisaatiosta kärryillä ja pestatkaa porukkaanne ihmisiä, jotka pystyvät maailmalta aistimaan, minne ollaan menossa.”

TAAVI HEIKKILÄ SOK:n pääjohtaja ”Suomalaisten on oltava eturintamassa hyödyntämässä teknologian tuomia mahdollisuuksia. Tämä on huomioitava vahvasti myös koulutuksessa.”

Äkillisestä rakennemuutoksesta kasvuun, Rauman kauppaopetuksen 100-vuotisjuhlaseminaari pidettiin Raumalla 6.11.2014.

26

| AGORA 4/2014

Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmälle ykköspalkinto

KUUKAUDEN KUVA: ISOVELJEN SYLI

Mobile Rehabilitation Games – User Experience Study, hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmän artikkeli, valittiin parhaaksi tohtoritason (PhD) artikkeliksi Berliinissä lokakuun alussa kahdeksannessa European Conference on Games Based Learning ECGBL 2014 -konferenssissa. Artikkelin kirjoittivat Antti Koivisto, Sari Merilampi ja Andrew Sirkka. Konferenssin sarjat olivat tohtoritasoiset tutkimukset, maisteritasoiset tutkimukset ja posterit.

Yli 1000 sivua ilmastointitekniikkaa SAMKin Esa Sandberg toimitti laajat ilmastointitekniikan oppikirjat.

Ensimmäisessä

osassa on yleistä tietoa myös maallikoille, toinen osa keskittyy tulevien ammattilaisten syventävään opastamiseen.

Paula Majuri: Isoveljen syli, öljyvärimaalaus 45 x 60 cm, 2014.

Avoin AMK -startteja tammikuussa

"Tällä hetkellä eniten kiinnostaa maalaaminen.

suuri. Tulevaisuudessa teemme vanhaan pi-

Aikoinaan hain opiskelemaan Kankaanpään

harakennukseen isomman ateljeen, jossa on

Paljon kieliopintoja Porissa – ranskaa, sak-

taidekouluun

mahdollista toteuttaa suurempia maalauksia

saa, espanjaa, venäjää. Lisäksi verkkopalve-

maalaaminen vei voiton. Muotokuvamaalaa-

luja, liiketaloutta ja yritysjuridiikkaa, matkai-

minen on nyt suuri intohimoni. Hyviä malleja ja

lua, sosiaali- ja terveysalan opintoja.

inspiraation lähteitä ovat omat lapset ja lähellä

Isoveljen syli -teos on kuva omista pojistani.

oleva luonto. Viimeisimmissä maalauksissani

Siihen on ikuistettu hetki, jona isoveli pitää

Katso koko tarjonta:

olen keskittynyt öljyvärimaalaamiseen. Öljy-

ensimmäistä kertaa sylissään kahden päivän

> www.samk.fi/avoinamk

värimaalaaminen kerrostekniikalla on hyvin

ikäistä pikkuveljeään."

kuvanveiston

vuoksi,

mutta

ja veistoksiakin.

haastavaa, mutta lopputulos palkitsee. Eten-

02 623 4800 on SAMKin tutkimuksen, kehittämisen ja yritysyhteistyön uusi palvelunumero.

kin muotokuvamaalaamisessa kerrostekniikal-

Paula Majuri on syntynyt Oulunsalossa vuon-

la saa erityisen elävän näköistä jälkeä.

na 1985. Hän asuu perheensä kanssa vanhassa hirsitalossa Parkanon maaseudulla.

Haaveena on myös tehdä seinämaalauksia tai

Majuri on valmistumassa kuvataitelijaksi ke-

muita suuria teoksia. Suuria teoksia maala-

väällä 2015.

tessa tuntee helposti itse olevansa osa maalausta. Maalausten koko on mietittävä järke-

Paula Majuri

västi nyt kun työhuoneen koko ei ole kovin

> paula.majuri@hotmail.com AGORA 4/2014

|

27

HANKI KEHITTÄMIS- JA JOHTAMISOSAAMISTA – opiskele ylempi AMK -tutkinto Kevään yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 neljä uutta koulutusta: • • • •

Kuvataide Rakentaminen, energia ja ympäristö Vanhustyö Information Technology

MIELEEN ON JÄÄNYT HYVÄ RYHMÄ JA SIELLÄ KOKEMUSTEN JAKAMINEN. KUN TYÖSKENTELEE JA OPISKELEE SAMAAN AIKAAN, VOI OPPIMANSA SOVELTAA KÄYTÄNTÖÖN SAMAN TIEN.

Lisäksi haussa ovat Hyvinvointiteknologia, Kuntoutus, Terveyden edistäminen sekä Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen.

HELI RAUTAVA

samk.fi/haku

WINDOW TO THE WORLD – STUDY IN ENGLISH Bachelor’s Degrees: • International Business • Physiotherapy Application period 7–27 January 2015.

Studies start in August 2015.

More Information: samk.fi/apply