JÄSENYRITYS ESITTELYSSÄ S-K Caravan pitää asuntoautot ja -vaunut toimintakunnossa

Siirtyminen 11 vuoden yksitoikkoisesta tehdastyöstä karavaanialan yrittäjäksi käsitti Sami Sievi-Kortteen kohdalla kolme eri vaihetta. Ensin hän vuokrasi vaimonsa Sannan kanssa asuntovaunun.

Seuraavana vuonna pariskunta hankki jo oman vaunun. Ratkaisevaksi tekijäksi tulivat toistuvat ajomatkat pitkin Sepänpellontietä. Sen varrella oli alan yritys, jonka pihamaalla näkyi asuntoautoja ja -vaunuja.

Mieleen tuli aina, kuinka hienoa olisi tehdä juuri tuossa paikassa jotain karavaanitoimintaan liittyvää. Lopulta haaveista tuli totta.

KARAVAANIHUOLTOA PITI TUOLLOIN kyseisellä paikalla jo 70-vuotias Mauri Heloaho Toiminta oli pikku hiljaa siirtynyt enemmän harrastusluonteiseksi. Sami Sievi-Korte alkoi piipahdella Maurin juttusilla. Esille tuli pian paikan hankkiminen itselle. Homma toteutui, ja S-K Caravan Ky aloitti toimintansa toukokuussa 2011.

– Myöhemmin Maurin kanssa jutellessa huomasin, miten huojentunut mies lopulta oli päätöksestään. Mauri kertoi, ettei hän muuten olisi varmaan pitkään aikaan tajunnut, että nyt pitää lopettaa, Sami kertoo. Alusta asti yrityksen keskeisiä toimintoja ovat olleet huolto, korjaus sekä tarvikkeiden ja varaosien myynti ja asennus. Asiakkaat haluavat usein aurinkopaneeleita, telttoja, markiiseja ja vaikkapa pyörätelineitä ynnä muita. Ne tilataan asiakkaan toiveiden mukaan ja pistetään paikoilleen.

KARAVAANAREILLA ON erilaisia tarpeita. Yhdelle riittää paikka, jossa nukkua ja valmistaa ruokaa. Toinen kaipaa viihtyvyyttä ja jopa luksusta aina suihkusta lähtien. Viimeisen parin vuoden aikana on asennettu paljon aurinkopaneeleita.

– Ne pitävät niin sanotusti akut hereillä ja mahdollistavat auton tai vaunun laitteiston toiminnan. Yksikköön voidaan asentaa myös invertteri, joka tekee akun 12 volttisesta 230 volttiseksi. Tällä pystyy jo keittämään kahvit tai ylläpitämään uniapnealaitteen käyttöä, aina asiakkaiden tarpeiden mukaan. Toki iso osa toiminnoista pyörii edelleen kaasulla, jota myös meillä myydään. Sillä toimivat jääkaapit, hellat, uunit ja lämmitys, Sami muistuttaa.

Kuumana kesäpäivänä lämpötila voi helposti kohota yli kolmenkymmenen asteen. Silloin kaivataan oloa helpottavaa ilmastointia.

– Usein asiakas kertoo, että pitäisi saada helpotusta koiran tukalaan oloon. Jolloin vastaukseni on, että kai sitä viileämpää ilmaa kaipaavat ihmisetkin, Sami naurahtaa.

Valaistukseen kiinnitetään nykyään paljon huomiota. Myös tietotekniikka on tullut kuvioihin mukaan. Puhelimella voidaan ohjata monia toimintoja, esimerkiksi lämmitystä kotoa käsin.

KIIREISEMPIÄ SESONKEJA on kaksi. Toinen alkaa siinä pääsiäisen, vapun tienoilla ja kestää ju- hannukseen, kun vilkkain lomakausi alkaa. Silloin pannaan asuntoautot ja -vaunut timmiin kesäkuntoon. Toinen sesonki osuu loppukesään ja alkusyksyyn.

– Tulevaisuuteen on helppo suhtautua myönteisesti.

Karavaanareita riittää, ja ala kehittyy koko ajan.

– Matkalla sattuu ja tapahtuu monesti kaikenlaista. Puskuri osuu johonkin, ikkunaan tulee säröjä tai kylkipeltiin lommoja. Näitä on hyvä pistää kuntoon, kun kiireisin karavaaniaika alkaa olla lopuillaan. Minulla ja Sannalla on parin viikon loma juhannuksen jälkeen. Silloin lähdetään liikkeelle omalla vaunulla. Joskus kierrellään vain Suomessa, joskus mennään Suomen rajojen ulkopuolelle. Meillä on lisäksi toinen vaunu kausipaikalla Kankaanpään Kuninkaanlähteellä eli ”Kunkulla”.

Korona-aika toi karavaanialalle valtavasti kysyntää.

Se koettiin tuolloin hyväksi ellei parhaaksi tavaksi matkustaa ja liikkua kotimaassa. Ulkomaille kun ei juurikaan ollut asiaa. Osaan ihmisistä karavaanikärpänen puri lopullisesti, ja se toi uusia asiakkaita vanhojen tuttujen lisäksi.

S-K CARAVANIN TILAT TOIMIVAT tällä hetkellä hyvin. Sanna tuli täysipäiväisesti mukaan vuonna 2015. Hän hoitaa myymälää, paperitöitä ja ajanvarauksia. Ajanvaraukset hoituvat puhelimella tai piipahtamalla itse liikkeessä. Asiakkaan kanssa selvitetään toiveet ja katsotaan tarvittavat laitteet. Myymälässä on varaosia ja lisävarusteita, mutta valikoima on niin valtava, että kaikkea ei voi olla varastossa. Tällöin tehdään tilaus tukkurilta joko Suomesta, Ruotsista tai Saksasta. – Kun naapurista vapautui tilaa joitakin vuosia sitten, onnistuin saamaan sen itselleni. Tein siihen huoltohallin, jonne mahtuu kerralla jopa kuusikin yksikköä. Samalla uusittiin toimistoa ja laajennettiin myymälää. Korvaamattomana apuna minulla on vuokrafirman kautta nuori mies Lauri, joka oli meillä jo ennen armeijaa ja nyt varusmiespalvelun jälkeen. Hän keskittyy perushuoltoihin, ja minä hoidan taasen vaativampia korjauksia ja huoltoja. Tulevaisuuteen on helppo suhtautua myönteisesti. Karavaanareita riittää, ja ala kehittyy koko ajan. Uutta teknologiaa syntyy tasaisesti. Opin koko ajan uutta. Huollettavaa ja lisätoimintojen asennusta kyllä piisaa, Sami Sievi-Korte summaa.

– NYT KUULUU kyllä tosi hyvää, Marjo Boelius vastaa suoraan kysyessäni kuulumisia.

– Myynti on tällä hetkellä historiallisen kovaa.

Eikä se nyt tietysti täysin yllätyksenä tullut. Asetelmat on pian alkavaan festivaaliin hienot.

”Ilman Kirjurinluotoa on Pori Jazzia vaikea kuvitella”

Boelius istuu sattumalta Cafe Pori Jazzin sisätiloissa selkä päin jokea siten, että eteen avautuu näkymä suoraan Lokki-lavalle.

– Kun katsotaan tätä ympäristöä, onhan tämä meidän mittapuussa aivan kertakaikkisen ainutlaatuinen. Olemme aivan keskustassa tällaisessa keitaassa. Tänne Pori Jazz on syntynyt ja täällä on sen sydän, Boelius toteaa.

Kirjurinluoto lieneekin Pori Jazzin sydän siitä huolimatta, että festivaali on vuosikymmenten aikana järjestänyt konserttejaan monessa muussakin paikassa. Toki pääkonserttien paikka on säilynyt luotojen alueella. Boelius nostaa esiin myös erittäin tärkeän näkökulman.

– Porissa festivaalin ympärille on syntynyt lukuisia yrityksiä, joiden kanssa teemme yhteistyötä vuodesta toiseen.

– Samoin se, että Visit Porin avustuksella hoituu porilaisten kotien vuokraus festivaalien aikana. Eihän tänne mahtuisi puoletkaan siitä väkimäärästä ilman sitä.

– Ja sitten se, miten porilaiset ovat hengessä ja talkoissa mukana. Se on hienoa. Ymmärrämme sen arvon, että festivaalin tahtiin moni elää kesäänsä, Pori Jazziin on totuttu ja siellä on myös opittu käymään.

– Kyllä sekä Pori Jazz että Porin kaupunki hyötyvät toisistaan. Festarikävijät jättävät vuosittain meidän talousalueellemme tutkimusten valossa noin 25 miljoonaa euroa. Pori Jazz nähdään positiivisena asiana myös kaupunkimme ulkopuolella.