ja'1.a jaksoi kulkea ylämäetkin, joita tässä kumpuilevassa maastossa myöskin on. Alamäissä juna meni omalla painollaan. Junan viimeisenä vaununa o:U. konduktöörin vaunu. Siinä oli konduktööri itse ja kaksi junamiestä. Junamiehet huoleht.ivat tavar-an kuljetuksesta. Kaikki tavara kulki s.11~ ~ : , loin rautateitse, koska autoja ei vielä ollut • .AsemJlta veturi t ott.i vat lastatut vaunut mukaansa ja jättivät tyhjiä vmmuja. joihin sai taas lastata tukkeja, hal1<0 ja, propse ja yms . ·puutavaraa. Asemilla oli asemamiehet, jotka t.iesivät paikat mihin vaunuja kulloinkin tarvittiin ja ohjasivat vaunut sinne. 011. vielä työ, joka oli radalla jo1(avuotinen ja arvostettu. Se oli pölkkyjen vatht~, joka ta.pahtu.i keväällä. Radanvartija tarkasti kaikk.i p1H l<.:yt ja huono1-\v.nto:isten tilalle vaihdettiin uudet. Pölkkyjen vaihto kesäkuumalla urakkatyönä oli raskas ta, mutta ki.lpailul1.J.onteise:na to i. s ten kanssa työ SUJUl. 1970-luv1;.n ~.i 1 uss<3. tapahtunut :radan uusiminen sepeliä ja kyllästettyjä ra tapöl kkyjä käyttämällä vähensi huomattavasti pölkky j e n v<:lih don tarvetta.
Rautatien merkttys Kun rata Ei tten o1 i. val mis ja vj rkamiehet aserni lla ja radanvarti ja t tuvJss aa.n ja liikenne vähitellen käynnistynyt • oli Hiirola, alueemme ase ma vielä melko asumaton paikka. Koska asema lastauspaikka na t arjosi työtä, rakensivat ihmiset kotinaa tycmaan :Lähelle. Nä in syntyi Hiirolan kylä. TV!yös ma tkup t ajalt iken te•'ln päi~s t yä käynt .U.n oli varmaan mone l la :-l:iirolankin a sukhaa.ll8 hurmaa j a pelkoa päästessään juna-ajelulle, S<?<moin kuin J'uhani i', hon k i rjan 11 Rautatien" Matilla ja Liisalla. Kun siihen vauhdin hurmaan s1 t ten totutt.i in, niin pian uskallettiin viedä jo voi vakl-la ja ;jopa l<ananmunakorikin junaan j a ffii k kelin torille myy t äväksi. Näin saatiin tavara muuttumaan rahaksi.. Samo.i.n menetel tijn kesällä marjojen, sienten ja juuresten kanssa. Tästä alkoi ns. marhid.n::.>.. talous H.i.lrolan ss-ud1m at>ukkaille. Rahan il;nestyessä eliirn :i. see:n tul.i myös kauppoja Hi irolan seudulle. Ilmestyivät myos sepät, palveluammatin edustaJlna. Näin syntyi aseman ympärille asutustaajama, joka oli vaurc.:.s yhdy skun tr:l <.:ls c ma n vaikutuksesta. NäJn muuttui seutu, joka aikoinaan oli ollut vain suurten keranoiden takametsL:i.. Koska rat atyö teh tiin i h mi s - ja ~evosvoimin, voi vain arvata, kuinka mon t a työpäivää Savonradan :Lähes 300:lle kilometrille on ma..'l. tunu t. r~Iutta työvoimaa olikin silloin runsaasti. ~1uua.l takin päin Savoa oli tullut työntekijöitä ja ammattimieh:LU.. H<~utatie on antanut työtä jo rakentamisesta alkaen. Ja myöh emmi.n rautatie!tenki1ökunnan lisä,ksi nimenomaan puutavaran käsittelyssä, olj.han sitä en......;.-.._.;..~;,;;_...;.;;....-,.;..;;;....~.-
69